1(30) UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE DNro: UUDELY/0543/ /2010 Päätöksen pvm: KARKKILAN KAUPUNKI TILAKESKUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1(30) UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE DNro: UUDELY/0543/05.02.09/2010 Päätöksen pvm: 29.10.2010 KARKKILAN KAUPUNKI TILAKESKUS"

Transkriptio

1 1(30) UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE DNro: UUDELY/0543/ /2010 Päätöksen pvm: KARKKILAN KAUPUNKI TILAKESKUS ENERGIAKATSASTUSRAPORTTI MARJAANAKOTI KARKKILA Yritys Energia - Kiinteistöt LPP Partners Oy Työ nro 407 Tilaaja Pirjo Hilonen, Karkkila Laatija Veijo Pakarinen (LVI) Laatija Toivo Myyrä (sähkö) Laadittu

2 2 (30) ESIPUHE Tässä energiakatsastusraportissa on esitetty Karkkilan kaupungin omistaman kiinteistön Marjaanakodin LVIS-teknisten järjestelmien nykytilanne sekä mahdollisuudet pienentää kiinteistön energian- ja vedenkulutusta. Säästötoimenpiteiden osalta on esitetty toteutuksen kokonaiskustannukset, saavutettavat säästöt ja investoinnin takaisinmaksuajat. Projektin yhteyshenkilönä on toiminut Karkkilan tilakeskusken puolesta isännöitsijä Jari Salmisto, puh Kohteeseen tutustumista on tukenut tämän yksityisen vanhusten kodin johtaja Jaana Rauma ja henkilökunta. Energiakatsastuksen suorittivat LPP Partners Oy:stä DI Veijo Pakarinen (LVIA), puh ja Toivo Myyrä (Sähkö), puh , jotka vastaavat selvityksen tuloksista. Helsingissä Veijo Pakarinen LPP Partners Oy Toivo Myyrä Sähkökonsultti Toivo Myyrä

3 3 (30) ESIPUHE Sisällysluettelo 3 1 Yhteenveto kohteen energiataloudesta ja ehdotetuista säästötoimenpiteistä 4 2 Kohteen energiankäytön nykytila Kohteen tiedot Energian ja veden hankinta Lämpöenergian kulutus Sähköenergian kulutus Veden kulutus 11 3 Kohteen energiatalouden arviointi Lämmitysjärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmät Ilmanvaihtojärjestelmät Jäähdytysjärjestelmät Sähköjärjestelmät Muut järjestelmät Rakennusautomaatio Rakenteet 15 4 Ehdotetut toimenpiteet Lämmitysjärjestelmät Vesi- ja viemärijärjestelmät Ilmanvaihtojärjestelmät Jäähdytysjärjestelmät Sähköjärjestelmät Muut järjestelmät Rakennusautomaatio Rakenteet Muut ehdotukset ja havainnot Uusiutuvien energioiden tarkastelu 20 LIITTEET 1. Lämpöenergian kulutus ja kaukolämmön tilausvesivirran tarkistus 2. Sähköenergian kulutus ja tariffitarkastelu 3. Lämmönjakohuoneen laitteet ja verkostot 4. LVI-huonelaitteet 5. IV-koneiden taulukko 6. Valaistusmittaukset 7. Säästömahdollisuudet LVI 8. Säästömahdollisuudet Sähkö 9. Muistio luovutustilaisuudesta

4 4 (30) 1 YHTEENVETO KOHTEEN ENERGIATALOUDESTA JA EHDOTETUISTA SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ Tässä kappaleessa on esitetty yhteenveto Marjaanakoti Oy:n hallinnoimassa ja Karkkilan kaupungin omistamassa Marjaanakodissa syksyllä 2010 suoritetun energiakatsastuksen tuloksista. Säästöpotentiaali, energiahinnat ja kaikki kustannukset on tässä ja koko raportissa esitetty arvonlisäverollisina (alv 23%). Lämpö Kohteen lämmitysenergian (kaukolämpö) normitettu kokonaiskulutus vuonna 2009 oli 80,6 MWh vastaten kustannusta Lämmitysenergian ominaiskulutus on 61,1 kwh/rm³,a, mikä on likimain sama kuin vanhainkotien ominaiskulutusten keskiarvo 61,4 kwh/rm³,a (Motivan extranet ). Lämmitysenergian kulutusta on mahdollista pienentää vesikalusteita säätämällä, patteriverkoston perussäädöllä ja termostaattisilla patteriventtiileillä. Jos kaikki raportissa ehdotetut toimenpiteet toteutetaan, ominaiskulutus pienenee tasolle 58,8 kwh/rm³,a. Ehdotetut toimenpiteet vähentävät CO 2 -päästöjä noin 0,75 tn vuodessa. Sähkö Kohteen sähköenergian kulutus (kiinteistö- ja taloussähkö) on vuonna 2009 ollut n. 25,7MWh ja kustannukset n Sähköenergian ominaiskulutus on 19,45kWh/rm 3,a, mikä on tilaston (Motivan extranet , 24,8kWh/m 3,a) vanhainkotien keskiarvoa pienempi. Sähköenergian kulutukseen ei löydetty säästökohteita. Vesi Kohteen vedenkulutus on ollut noin 716 m³ vuonna 2009 ja kustannukset n Ominaiskulutus on 542 dm³/rm³,a ja se on paljon isompi verrattuna tilastolliseen vanhainkotien keskikulutukseen 344 dm³/rm³,a (Motivan extranet ). Vedenkulutusta on mahdollista pienentää rajoittamalla vesikalusteiden virtaamat normivirtaamatasolle. Ehdotetuilla toimenpiteillä vedenkulutus pienenee tasolle 489 dm³/rm³,a. Muut toimenpiteet ja havainnot Kiinteistö on vanha ja esimerkiksi ikkunat ovat kaksilasisia. Asentamalla ajanmukaiset lämpölasielementit toimenpiteen takaisinmaksuaika jää pitkäksi, yli 16 vuoteen. Kaukolämpökohteisiin ei tyypillisesti suositella maalämpöä. Tähän kohteeseen ei ole laskettu mahdollisen maalämpöinvestoinnin vaikutusta hiilidioksidipäästöihin. Rakennuksen käytön kannalta olisi oleellisempaa lämmöntalteenotto ja /tai seinä- ja ikkunarakenteiden kunnostus myös viihtyvyystekijänä.

5 5 (30) Taulukko 1. Yhteenveto kulutuksesta, energian ja veden taloudellisesta säästöpotentiaalista ja vastaavasta investointitarpeesta sekä katselmuksessa ehdotettujen toimenpiteiden vaikutuksesta CO2-päästöihin Säästöpotentiaali Kokonaisinvestointi Lämpöenergia 80,6 MWh eur/a Sähköenergia 25,7 MWh 2915 eur/a 3,0 MWh 188 eur/a 0,75 tn CO 2 0 MWh 0 eur/a 0 tn CO 2 3,7 % 3,2 % 0 % 0 % 800 eur 0 eur Vesi 716 m³ 70 m³ 9,8 % 150 eur eur/a 280 eur/a 9,4 % Kulutukset Säästöt Investoinnit eur/a 468 eur/a 4 % 950 eur Taulukkoon 1 liittyvät huomautukset: Säästöpotentiaali ja kustannukset on esitetty arvonlisäverollisina (alv 23 %). Lämpöenergian kulutus on normitettu eli säätilakorjattu vuoden 2009 kulutus. Lämpöenergian kustannukset on laskettu normitetun kulutuksen ja vuoden 2010 kaukolämmön hintatason perusteella (alv 23 %). Sähköenergian hintoja eikä käytössä olevan tariffin tietoja ei ollut saatavissa. Vesi- ja jätevesikustannukset on laskettu vuoden 2010 hinnoin vuoden 2009 mitatulla kulutuksella. Kuva 1. Käyttökustannukset ennen ja jälkeen säästötoimien.

6 6(30) TOIMENPITEEN KUVAUS Taulukko 2. Energiansäästötoimenpiteet SÄÄST Ö TMA INVES- CO 2 SÄÄSTÖ SÄÄSTÖ SÄÄSTÖ SÄÄSTÖN RAPOR- SOVITUT YHTEE VÄHENE NSÄ TOINTI MÄ LÄMPÖ SÄHKÖ VESI ELINIKÄ TIN JATKO- YHTEEN SÄ energia CO 2 kustannukset energia CO 2 kustannukset vesi kustan- arvio KOHTA TOIMET energia muut energia muut nukset no EUR/a a EUR t/a MWh/a t/a EUR/a EUR/a MWh/a t/a EUR/a EUR/a m 3 /a EUR/a a T,P,H,E 1 Vesikalusteiden säätö 373 0, ,4 1,5 0, ,2,1 2 Termostaattiset patt.v , ,1 0,5 0, Linjasäätöjen asettelu. 62 9, ,25 1,0 0, Ikkunoiden uusiminen 16, YHTEENSÄ ,75 3,0 0, Jatkotoimenpiteet: T toteutettu, P päätetty toteuttaa, H toteuttamista harkitaan, E ei toteuteta

7 7(30) 2 KOHTEEN ENERGIANKÄYTÖN NYKYTILA 2.1 Kohteen tiedot Kohde: Marjaanakoti Oy:n hoitokoti Marjaanakoti Vihdintie Karkkila Rakennustyyppi: 221 Vanhainkodit Käyttötarkoitus ja toiminta: Vanhainkoti Vanhainkodilla ei varsinaisesti ole avoimien ovien aikoja Vanhainkoti on käytössä ympäri vuoden Kellari on kokonaan auki kaivettua tilaa, sisältäen varastoja, autotallin, wc:n, pesulan ja muun muassa lämmönjakohuoneen. Asukkaita on vakituisesti 13. Henkilöstöön kuuluu n. 8 vakituista henkilöä ja siivoojat.. Valmistuskeittiö on auki joka päivä kello n Rakennukset: Vanhainkotirakennus, rakennuksen omistaa Karkkilan kaupunki Rakentamisvuosi: 1950 Peruskorjausvuosi: Vuonna 1996 rakennus muutettiin hoivakodiksi. Tämän jälkeen on saneerattu lisäämällä kaukolämpö ja koneellinen ilmanvaihto. Kerroksia: 2+kellari Rakennuksen tilavuus: lämmin 1320 rm³ (arvioitu huonekorkeus 3 m) Bruttopinta-ala: noin 440 kem². Kiinteistön hoidon toteuttaa Karkkilan tilapalvelut-organisaatio. Kiinteistön hoito-organisaatio: Kiinteistön huollosta vastaa Jouko Vähä-Herttua/ Tilakeskus, puh Kiinteistössä ei ole omaa, vakituisesti paikalla olevaa hoitohenkilöä. Tekninen isännöitsijä Jari Salmisto vastaa kiinteistön isännöinnistä. Päiväkodin johtaja on Jaana Rauma Energian ja veden hankinnat Lämmitysliityntä: Kiinteistö on liitetty Keravan Energian kaukolämpöverkkoon. Sopimusvesivirta on 0,42 m³/h. Sähköliityntä: Kiinteistö on liitetty Vattenfall Oy:n pienjänniteverkkoon. Pääkeskuksen nimellisvirta 63 A. Pääsulakkeet ovat 3x35A. Sähkön myyntitariffi: kilpailutettu Kainuun Energian tarjoushinta. Sähkön siirtotariffi: Vattenfall Oy, Yleissiirto. Vesi- ja viemäriliitynnät:

8 Kiinteistö on liitetty Karkkilan Veden vesi- ja viemäriverkostoon. 8 (30) 2.3 Lämpöenergian kulutus Taulukko 3 Lämpöenergian kulutus vuosina Lämpöenergian kulutus Kokonaiskulutus (MWh / a) 72,98 68,95 77,7 Normitettu kulutus (MWh / a) 85,2 79,52 80,6 Ominaiskulutus (kwh / rm³, a) 64,54 60,2 61,06 Kuva 2. Mitattu ja normitettu lämpöenergian kulutus vuosina Kulutus on normitettuna ollut melko lailla yhtäsuuri vuosina 2008 ja Vuoden 2007 kulutuslukema on ollut hiukan korkeampi. Lämpöenergian kulutus (normitettu) on 2009 jakautunut Motiwatilla suoritetun tarkastelun ja tiedossa olevien lähtötietojen perusteella seuraavasti: Taulukko 4. Normitettu lämpöenergian kulutuksen jakauma vuonna 2009 Lämmitys 54 MWh 70 % Ilmanvaihto 12 MWh 15 % Lämminvesi 12 MWh 15 % Yhteensä 78 MWh 100 % Kuva 3. Lämmitysenergian jakauma 2009

9 9 (30) Rakennuksen ominaiskulutus lämmön osalta vuonna 2009 on 61,06 kwh/r-m³. Tilastollisesti vertailukulutukseen (61,4 kwh/r-m³) verrattuna kulutus on samaa luokkaa. Rakennuksen ominaiskulutus pinta-alaa kohti on noin 176,6 kwh/b-rm³. Rakennuksen lämmitys toteutetaan vesikeskuslämmityksellä pääasiassa radiaattoreilla ja muutamilla konvektoreilla. 2.4 Sähköenergian kulutus Rakennuksen sähköenergiankulutus vuonna 2009 oli 25,7MWh. Rakennuksen sähköenergiankulutus on vuosina 2007 ja 2008 ollut lähes yhtä suuria. Sähköenergian kulutus Kokonaiskulutus (MWh / a) 25,3 25,5, 25,7 Ominaiskulutus (kwh / rm³, a) 19,18 19,35 19,45 Ominaiskulutus (kwh / br m², a) 57,52 58,05 57,52 Taulukko 5. Sähköenergian kulutus Sähköenergiankulutuksen jakaantuminen Sähkön kulutuksen jakaantuminen eri laiteryhmiin on katsastuksen yhteydessä laskettu kohteesta saatujen laitteiden ja tilojen käyttötietojen, laitetietojen ja tehtyjen mittausten perusteella. Kuva 7. Sähköenergian kulutusjakauma

10 10 (30) Seuraavassa on lueteltu tärkeimpiä kuluttajia: LVI laitteet: Pumput: Kolmeks Wilo Kolmeks Wilo 160 Poistopuhaltimet: Huippuimuri 2-nop 1 kpl á 0,2kW Huippuimuri 1-nop 1kpl á 0,1kW, keittiönpoisto, ohjaus liesikuvusta. Vaatehuolto: Pesukoneet 2 kpl. à2kw Kuivauskaappi 0,21kW, kondessio Huipputeho Kohteessa on yleissiirtotariffi eikä huipputehosta laskuteta. Optimaalisen tariffin valitsemiseksi ja kuormitusten tarpeenmukaisuuden arvioimiseksi käytettiin lukemahistoriasta saatuja tietoja sekä arvioitua käyttöaikaa. Näillä perusteilla huipputehoksi arvioitiin 21 kw. Sähkökuormitus Sähkökuormituksen vaihtelu ja kuormitustasot selvitettiin laskennallisesti. Suoritetun tarkastelun perusteella ei ole aihetta tarkempiin kuormitusseurantoihin tai arviointeihin. Tariffi ja sähkökustannukset Karkkilan kaupunki on kilpailuttanut sähköhankintansa vuonna Turku Energian myyntitariffi on kiinteä 1-aikainen tariffi, eikä se sisällä muita maksuja. Katselmushetkellä siirtotariffi on Vattenfall Oy:n Yleissiirto. Nykyinen siirtotariffi on valittavissa olevista tariffeista edullisin. Tariffitarkastelu on esitetty liitteessä 2. Sähköenergian hintakomponentit (alv 23 %) alkaen ovat: Taulukko 7: Sähkökustannusten muodostuminen

11 2.5 Veden kulutus 11 (30) Taulukko 8: Vedenkulutuslukemat Veden kulutus Veden kulutus (m³3/a) Ominaiskulutus (dm³/rm³, a) Marjaanakoti veden kulutus Kylmä vesi Kuva 8. Käyttöveden kulutus vuosina Vedenkulutus oli vuonna 2009 suuruusluokkaa 716 m³. Tästä saadaan ominaiskulutus 542 dm³/r-m³,a. Vedenkulutuksen vertailuarvo Motivan Extranetin mukaan on päiväkodeissa 230 dm³/r-m³,a. Vedenkulutuslukema on erittäin suuri vanhainkoteihihnkin verrattuna. Kohteessa vettä kulutetaan eniten Marjaanakodin keittiössä, suihkuissa, pyykkitiloissa ja wc-tiloissa. Lämpimän käyttöveden osuuden on arvioitu olevan normaalisti 40 % kokonaiskulutuksesta. Taulukko 9. Vesimaksut Kiinteistön vesimaksut (alv 22 %) Vesi- ja jätevesimaksut 4,05 eur / m³ Perusmaksu 76,8 eur / a Yhteensä 2977 eur / a Voimassa oleva vesimaksu on yhteensä noin 1,76 /m3 ja jätevesimaksu 2,29 /m3 eli yhteensä 4,05 /m3 (alv 23 %). Kulutuksen tai liittymän koon mukaan määräytyvän perusmaksun suuruus 6,4 / kk.

12 12 (30) 3 KOHTEEN ENERGIATALOUDEN ARVIOINTI 3.1 Lämmitysjärjestelmät Kiinteistö on liitetty Keravan energian Karkkilassa olevaan kaukolämpöverkkoon. Lämmityksen lämmönsiirrin on Danfoss HL1-22, teholtaan 40 kw. Tilojen lämmönjako tapahtuu vesikeskuslämmityksellä, joka saa energiansa rakennuksen kellarissa olevasta lämmönjakohuoneesta. Lämmönsiirtimet (sekä lämmitys että käyttövesi) ovat uusia ja asennettu vuonna Lämmönsiirtimien ja putkijohtojen eristys on nykyaikainen ja hyvä. Patteriverkostossa on pääosin levy- tai jaokepattereita, joissa on Danfossin termostaattiset patteriventtiilit. Rakennuksessa on TA:n STAD-linjasäätöventtiileitä, joita oli aseteltu. Verkoston suljettavuus ja säädettävyys on kohtalaisella tasolla. Patteriverkostossa on yksi, koko kiinteistön kattava säätöpiiri. Patteriverkoston menoveden säätökäyrät oli tarkastushetkellä aseteltu seuraavan taulukon mukaiseen asentoon. Asentoa voi muuttaa kaukovalvontajärjestelmästä Computec. Taulukko 10. Patteriverkoston menoveden säätökäyrä Ulkolämpötila Asetusarvo Asetus vaikuttaa melko korkealta asetukselta, eikä se ota huomioon sisäisten kuormien vaikutusta. Kokonaisuutena asetus on korkeahko vanhusten tilat huomioiden, mutta ilmeisesti myös kaksilasiset ikkunat aiheuttavat tarpeen pitää lämmityskäyrää korkealla. Joka tapauksessa nykyinen asetus asettaa termostaattiset patteriventtiilit koetukselle aurinkoisina päivinä.yölämpötilapudotusta ei ole olemassa. Mukavuuslattialämmityksiä sähköllä ei kiinteistössä ole. Marjaanakodissa suoritettiin sisälämpötilamittauksia viikon aikana loggereilla. Näistä mittaustuloksista on poimittu liitteeseen 4 tulokset, jotka valittiin ulkolämpötilan ollessa matalimmillaan -5,7 ºC aamulla klo Ajankohta valittiin tarkasteluun siksi, että haluttiin saada käsitys nykyisten lämmitysasetusten onnistuneisuudesta. Tällä tavoin tarkastellen lämpötilat sisällä eivät olleet kovin tasaisia (välillä 19,8-24,0 ºC ). Lämmönjakohuone on rakennuksen keskellä kellarissa. Rakennuksen maanpäälliskerroksen pihan puoleinen huone oli viilein. Verkoston tasapainotukselle voi olla tarvetta (toimenpide 4.1.3). 3.2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kiinteistö on liitetty Karkkilan vesi- ja viemäriverkkoon. Kylmävesiliitäntä on lämmönjakohuoneessa.

13 Käyttöveden siirrin on Danfoss HK-1-32/32, teholtaan 120 kw. 13 (30) Lämmönsiirrin on vuodelta Lämpimän veden kierrätystä varten on olemassa Wilo - 50-pumppu, jolla on manuaalinen asettelusäätö. Nimellisvirtaus on n. 0,2 dm³/s. Mitatut meno- ja paluuveden lämpötilat olivat 54/51 ºC. Lämpötilataso on sopiva. Käyttövesiverkon suljettavuus ja säädettävyys ovat välttävällä tasolla. Lämminvesiverkostossa on virtauksen säätöön aseteltavissa oleva rajoitusventtiili. Kylmän veden puolella on paineenalennusventtiili. Sekoittajat ovat 1-otesekoittajia. WC-istuimet ovat 6/3 litran huuhtelulla varustettuja (kaksoisvetonuppi). Kaikkien kalusteiden yhteydessä on sulkuventtiilit. Viemärit toimivat haastateltujen mukaan ongelmitta, jos ei heitä viemäreihin isoja paperitukkoja. Alakerran viemäreistä tulee käyttäjien mukaan hajuja. Katsastuksen yhteydessä mitattiin kalustekohtaisia virtaamia. Muutamien kalusteiden virtaamat ylittivät normivirtaamat jopa kaksinkertaisesti. Mittaustulokset on esitetty liitteessä 4. Nyt mitattu paine kylmävesiverkostossa oli 5,5 bar. Koska talo on vain kaksikerroksinen, painetta voisi pudottaa paineenalennusventtiilillä. Samassa yhteydessä kannattaa muutamat yli normiarvojen olevat virtaamat tasata kalusteesta normilukemiin (toimenpide-ehdotus 4.2.1). Vedenkulutus on nykyisellään isohko. 3.3 Ilmanvaihtojärjestelmät Rakennuksessa ei ole tuloilmakojeita. Rakennuksessa on kaksi poistoilmakojetta. Valmistuskeittiöllä on oma poistokojeensa, jota ohjataan keittiössä olevan huuvan käytön mukaan munakellolla ja 4-portaisella ohjauksella. Kojeen ilmamäärä on dm³/s. Myös VAK:illa voidaan kojetta ohjata. Toinen poistokoje poistaa WCeistä ja eteläpäädyn huoneista. Se on kaksinopeuksinen 125 / 250 dm³/s. Tässä kojeessa on pakkastermostaattiohjaus -12 ºC:ssä, jolloin koje ohjautuu pienemmälle nopeudelleen. Kojeeseen liittyy ohjelmallinen lämpötila-anturi, joka sijaitsee vanhusten kodin johtajan huoneessa. Ilmanvaihdon käyntiä voi ohjata Karkkilan kaupungin keskeisestä Computecvalvontajärjestelmästä. Rakennukseen on jätetty vanhoja ilmanvaihtoventtiileitä korvausilmaventtiileiksi. Käyttäjien mukaan nykyinen ilmanvaihto toimii kuitenkin hyvin. Koneellinen poisto rajoittuu 1. ja 2. kerrokseen. Kellarissa on vain painovoimainen poisto. Suoritimme muutamia ilmamäärien tarkistusmittauksia poistoelimistä. Käytettävissämme ei ollut suunnitteluarvoja. Mittaustulosten perusteella 1. ja 2. kerroksen kaikissa huoneissa on riittävä ilmanvaihto, ullakkotilassa liikaakin. Ullakkotilan toisen poiston voisi siirtää kanavoituna pesutupaan, jolloin ilmamäärät jakautuisivat paremmin tarpeen

14 kannalta. Kokonaisilmamäärää ei tarvitsisi muuttaa. Nykyisellään kosteus tuskin poistuu riittävästi pesutiloista. 14 (30) Ilmanvaihdon koottuja tietoja ja mittaustuloksia on liitteissä 4 ja Jäähdytysjärjestelmät Marjaanakodin keittiössä on kylmäsäilytystilana pienet jää- ja pakastinkaapit. Kaikissa on omat, normaalit jäähdytyskoneistot. Laitteet ovat energiataloudellisia. 3.5 Sähköjärjestelmät Rakennuksen sähkönjakelujärjestelmät ovat pääosin vuonna 1996 suoritetun peruskorjauksen aikaisia. Asennukset ovat hyvässä kunnossa. Kiinteistön sähköpääkeskus on rakennuksen kellarissa erillisessä pääkeskuskomerossa. Pääkeskuksen nimellisvirta on 63A. Pääsulakkeet ovat 3 x 36A. Ne ovat nykyiseen kuormitukseen nähden riittävät. Valaistus Rakennuksen valaistus on toteutettu pääosin loistelamppuvalaisimilla. Sisävalaistusta ohjataan tilakohtaisilla kytkimillä. Ulkovalaistusta ohjataan sekä kello- että hämäräkytkimellä. Valaisimet ovat pääosin loisteputki tai pienoisloistelamppuvalaisimia. Asuinhuoneissa valaisimet ovat kodinomaisia. Pistokoemaisesti mitatut valaistusvoimakkuudet (liite: 6) vastasivat pääosin standardia EN Käyttötarkoitukseen nähden valaistustasot ovat riittävä LVI-laitteet Rakennuksen lämmityksen järjestelmiä ohjataan keskitetysti DDC-järjestelmällä. Keittiölaitteet Kiinteistön keittiössä valmistetaan kaikki ateriat. Suuritehoisin keittiölaite on paistinuuni Metos MSR 104, 10,4 kw. Muut laitteet ovat normaaleja kotitalouskojeita. Astianpesukone Metos Master 2, 6,9kW Uuni Metos MSR 104, 10,4kW Liesi Zanussi, 8kW Sähkölämmitykset Kiinteistössä ei ole sähkölämmityksiä. 3.6 Muut järjestelmät Muita energiatalouteen vaikuttavia järjestelmiä, kuten paineilmaa tms, ei kohteessa ole. 3.7 Automatiikka Automaatiojärjestelmä on toteutettu Computec-järjestelmän alakeskuksella ja keskuslaitteistolla. PC-valvomo sijaitsee kaupungintalolla ja yhteys on toteutettu GSM-verkon

15 kautta. Kiinteistönhoitajalla on lisäksi tarvittaessa käytössään järjestelmään paikallista pääsyä varten kannettava tietokone, jolla voi liittyä LJH:n VAK:iin. 15 (30) 3.8 Rakenteet Rakennus on toteutettu alkuperäisen rakentamisvuotensa 1950 mukaan voimassa olleiden käytäntöjen mukaisesti ja on vielä käyttökunnossa. Rakennusta on kuitenkin saneerattu ainakin n. vuosina , joten se on katselmushetkellä alkuperäistä paremmassa kunnossa. Ilmeisesti pintaremonttia on myös tehty 2000-luvulla. Ikkunat Rakennuksen ikkunat ovat kaksilasiset. Käyttäjät tilkitsevät ikkunoita syksyisin. Työssä on laskettu energiansäästövaikutus, jos kaikki ikkunat vaihdettaisiin kolmilasisiksi ja lämmönläpäisykertoimeltaan arvoon U= 1,05 W/m²K (toimenpide 4.8.1). Yläpohja Yläpohjan lämmöneristyspaksuudesta ei ole tietoa, koska asiaankuuluvia rakennuspiirustuksia ei ollut saatavilla. Oletettavissa oleva eristyspaksuus on noin mm, mikä vastaa käytäntöjä 1970-luvulta. Lisäeristäminen ullakolle saattaisi olla teknisesti mahdollinen, mutta rakennuksen reunoilla käytettävissä olevasta tilasta ei ole varmuutta. Siksi lisäeristämisen mahdollisuutta ei tähän ehdoteta ilman tarkempaa tutkimusta. Katto (tiilikate) on tällä hetkellä päällisin puolin moitteettomassa kunnossa, eikä vaatine kunnostamista pitkään aikaan. Ulkoseinät Lautaverhous, nykyinen eristepaksuus on arviolta teholliselta paksuudeltaan noin 100 mm mineraalivillaa. Päällisin puolin seinien kunto on hyvä. Alapohja Betonivalu ja alla ilmeisesti eristävä soratäyttö. Rakennuksessa on täydeltä alaltaan kellarikerros, joka on pesutupa-/varasto- ym. käytössä. Kellaritiloille tyypillisestä kylmyydestä ei valitettu. Lieviä hajuongelmia kellarissa esiintyy. Rakennuksen tiiveys Rakennuksen vuotomittauksia tms. ei tehty, koska ne eivät kuulu energiakatsastusmenettelyyn. Käyttäjät toivat esiin veto- ja/tai tiiviysongelmien olemassaolon viittaamalla omiin syksyisiin tiivistystalkoisiinsa. Lisäämällä kolmas lasi tai asentamalla lämpölasielementit viileyden ja vedon tuntu vähenisi jonkin verran. Pintamittauksia tms ei lämpimästä säästä johtuen voitu katsastuksessa tehdä.

16 16 (30) 4 EHDOTETUT TOIMENPITEET Säästölaskelmissa on käytetty arvonlisäverollisia (23 %) hintoja; vedelle hintana 4,05 /m3 ja sähkön keskihintana on 97,5 /MWh (alv 23 %). Kaukolämmölle on käytetty vuoden 2010 keskimääräistä kaukolämmön hintaa 61,86 /MWh (alv 23 % sis). Toimenpiteiden CO 2 -vaikutukset on laskettu Motivasta saaduilla yleisillä arvoilla. Kaukolämmön arvo Keravan Energialle 226 kg/mwh. Vattenfallilta on saatu keskimääräinen CO 2 -arvo 263 kg/mwh sähkölle. Tätä on säästölaskelmissa käytetty. Suomen keskimääräinen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjen lukema olisi vuonna 2009 noin 184 kgco 2 /MWh. 4.1 Lämmitysjärjestelmät Sopimusvesivirtamuutokset Nykyinen sopimusvesivirta on 0,42 m³/h. Tämä johtaa liitteen 1 mukaisesti huipun käyttöaikaan 2506 h/a. Lukema on isohko. Kiinteistön omistajan ei välttämättä tarvitse tehdä asialle mitään, mutta kaukolämmön toimittaja (Keravan Energia Oy) voi haluta neuvotella isommasta sopimustehosta, mikä nostaa perusmaksua jonkun verran Sisälämpötilan alentaminen Pohjoispäädyn huoneessa 2 kerroksessa mittasimme korkeita sisälämpötiloja (vaihtelu 2 ºC, korkein arvo noin 24,2 ºC). Muualla lämpötilat olivat kohtuullisempia. Tässä ehdotetaan huoneen termostaatin uusimista. Samalla voisi uusia termostaatin myös em. viereiseen kadunpuolen huoneeseen. Termostaattisilla patteriventtiileillä leikataan ennenkaikkea kevättalven sekä myös aurinkoisen syksyn turhia lämpötilannousuja. Toimenpiteellä on seuraava vaikutus. Taulukko 11. Termostaattiset patteriventtiilit Säästöt Määrä Kustannus CO 2 Lämmitysenergian säästö: 0,5 MWh/a 33 /a 0,1 tn Investointi verollinen: 200 Takaisinmaksuaika: 6,0 a Tyypillinen takaisinmaksuaika patteritermostaateille on 3 6 vuotta, sovellettavasta tilanteesta riippuen Säädön parantaminen Myös linjasäätöjen tarkistaminen ja uusi asettelu voi olla tehokas toimenpide tässä yhteydessä. Molemmat suoritettuina summavaikutus on taulukoissa esitettyjen tietojen summa. Ehdotettu suoritusjärjestys on 1. termostaattiset patteriventtiilit, 2. linjasäätöjen uusi asettelu.

17 17 (30) Taulukko 12. Linjasäätöjen uusi asettelu Säästöt Määrä Kustannus CO 2 Lämmitysenergian säästö: 1,0 MWh/a 62 /a 0,25 tn Investointi verollinen: 600 Takaisinmaksuaika: 9,7 a Investointihinta 600 eur ei riitä tilanteeseen, jossa linjasäätöventtiileitä jouduttaisiin mahdollisesti lisäämään olemassa olevaan verkostoon. Investointihinta sisältää vain yksinkertaisen olemassa olevien säätöventtilien arvojen tarkistuksen ns. symmetriaperiaatteella esimerkiksi TA:n nykyisillä tietokonepohjaisilla linjasäätötyökaluilla Putkistojen, vaihtimien ja kanavien eristäminen Ei energiansäästömahdollisuuksia Rakennuksen tiiviystason parantaminen Ei energiansäästömahdollisuuksia. 4.2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Vesikalusteiden virtaaman rajoitus Nykyisellään jotkut hanoista ylittivät normivirtaaman 6 dm³/min (ks liite 2). Investointihinta-arvio sisältää muutaman allashanan säätötyön. Kaikki allaskalusteet ja suihkut kannattaa käydä säätövaiheessa läpi. Suihkujen maksimiarvo on n. 15 dm³/min. Taulukko 13. Vesikalusteiden virtaamien rajoitus Säästöt Määrä Kustannus CO 2 Vedenkulutuksen säästö 70 m³/a 280 /a Lämmitysenergian säästö: 1,5 MWh/a 93 /a 0,4 tn Säästöt yhteensä 373 /a Investointi verollinen: 150 Takaisinmaksuaika: 0,4 a Vaikutus ominaiskulutukseen on sellainen, että uusi kulutus on n. 489 l/vrk/m3. Toimenpide edellyttää myös käyttäjien osallistumista kulutustalkoisiin (kohta 4.2.5) Vesikalusteiden vaihto Ei energiansäästömahdollisuuksia Käyttöveden lämpötilan alentaminen Ei energiansäästömahdollisuuksia.

18 4.2.4 Putkistojen eristäminen 18 (30) Ei energiansäästömahdollisuuksia Kulutustavan ja kulutustottumuksen muutos Tässä ei ole erikseen laskettu vaikutusta käyttäjien osuudelle, vaan viitataan laskentaan kohdassa Tiedottamista henkilökunnalle ja myös vanhuksille tarvitaan. 4.3 Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihdon käyntiajat Ei energiansäästömahdollisuuksia Ilmavirran puolittaminen tai pienentäminen Ei energiansäästömahdollisuuksia Ilmanvaihdon käyttö- ja ohjaustapa sekä vaikutusaluemuutokset Edellä on ehdotettu poistokojeen koneellisen haaran ulottamista pesuhuonetilaan kellarikerroksessa. Nähdäksemme tämä olisi tarpeen siitä syystä, että rakenteiden kuivuminen kellarissa varmistuisi. Jos ilmamäärää ullakkotilan eteläpään poistosta pudotetaan ja vastaava n. 12 dm³/s siirretään pesuhuonetilan kuivattamiseen, energiankulutuksessa ei tapahdu muutoksia. Toimenpide jatkaa kellaritilan rakenteiden elinkaarta oleellisesti Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat Ei energiansäästömahdollisuuksia Lämmöntalteenottomahdollisuudet Koska nykyiset poistopuhaltimet Marjaanakodissa ovat vain muutaman vuoden ikäisiä, ei tässä ehdoteta niiden korvaamista tulo-poistoilmakoje-lto-paketilla, mikä teknisesti olisi mahdollista Marjaanakotiin toteuttaa Tuuletustapamuoto Ei energiansäästömahdollisuuksia. 4.4 Jäähdytysjärjestelmät Veden kulutus Ei energiansäästömahdollisuuksia

19 4.4.2 Lauhdelämmön talteenotto 19 (30) Ei energiansäästömahdollisuuksia 4.5 Sähköenergia Tariffin ja jännitetason tarkistus sekä loistehon kompensointi Liitteessä 2 on esitetty tariffivertailu. Tariffivertailu osoittaa, että nykyisin käytössä oleva tariffi on edullisin vaihtoehto sähköenergian hankintaan. Yleisten sähköntoimitusehtojen mukaan jännite saa vaihdella +6%/-10% nimellisjännitteestä (400 V). Vaihtelurajat ovat siis V. Jännitteen vaihtelu kohteessa on sallituissa rajoissa, eikä anna aihetta toimenpiteisiin. Kohteessa ei ole loistehonkompensointia, eikä laskutettavaa loistehoa Kuormitushuippujen tasaus ja kulutuksen ajoitus Ei energiansäästötoimenpiteitä Valaisimien energiankulutuksen pienentäminen Ei energiansäästötoimenpiteitä Sähköiset lämmitykset Rakennuksessa ei ole sähkölämmityksiä Jaksottais- ja vuorottelukäytöt Ei energiansäästömahdollisuuksia Muut sähkölaitteet Ei energiansäästömahdollisuuksia Käyttötottumuksen muutos Ei energiansäästömahdollisuuksia. 4.6 Muut järjestelmät Ei energiansäästömahdollisuuksia 4.7 Rakennusautomaatio Ei energiansäästömahdollisuuksia 4.8 Rakenteet

20 20 (30) Ikkunat ja ovet Ikkunoiden vaihtaminen energiatehokkaampiin on mahdollinen toimenpide kiinteistössä. Seuraavassa on laskettu Motiwatin avulla toimenpiteestä saatava säästö. Ikkunoiden sisälasituksen korvaaminen lämpölasilla on tekniikaltaan suositeltavin vaihtoehto. Energia-avustuksen saamiseksi kuitenkin uuden lasiratkaisun tulisi olla lämmöäneristävyydeltään luokkaa U=1,0 W/m2K. Hinta-arvio asennettuna n. 300 eur/kpl, kokoluokassa 0,5 2,5 m². Energia-avustus 10% mukana arviossa. Taulukko 15. Lämpölasi- ikkunat koko kiinteistössä Säästöt Määrä Kustannus CO 2 Lämmitysenergian säästö: 3,8 MWh/a 235 /a 0,8 tn Investointi verollinen: 3800 Takaisinmaksuaika: 16,1 a Ulkovaippa Ei energiansäästötoimenpiteitä Vesikatto Ei energiansäästötoimenpiteitä. 4.9 Muut ehdotukset ja havainnot Ei energiansäästötoimenpiteitä Uusiutuvat energianlähteet Teknisesti vesikeskuslämmitteiseen rakennukseen, jossa on runsaasti maa-aluetta, maalämpöpumpun toteuttaminen ei olisi ongelma. Tyypillisesti tätä ei kuitenkaan suositella jo olemassa oleville kaukolämpöalueille. Liitteet: 1. Lämpöenergian kulutus ja kaukolämmön tilausvesivirran tarkistus 2. Sähköenergian kulutus ja tariffitarkastelu 3. Lämmönjakohuoneen laitteet ja verkostot 4. LVI-huonelaitteet 5. IV-koneiden taulukko 6. Valaistusmittaukset 7. Säästömahdollisuudet LVI 8. Säästömahdollisuudet Sähkö 9. Muistio luovutustilaisuudesta

21 21 (30)

22 22 (30)

23 23 (30)

24 24 (30)

25 25 (30)

26 26 (30)

27 27 (30)

28 28 (30)

29 29 (30)

30 30 (30) Pöytäkirja Liite 9 Energiakatsastus Marjaanakoti, Karkkila Aika: Paikka: Läsnä Karkkilan kaupungintalo Jari Salmisto/ tekninen isännöitsijä / Karkkila /tilaajan edustaja Toivo Myyrä / Sähkökatselmoija / LPP Partners Oy Veijo Pakarinen / LVI-katselmoija/ LPP Partners Oy 1. Todettiin läsnäoleviksi 2. Käytiin läpi energiakatsastusraporttia 3. Keskusteltiin 4. Päätettiin toteuttaa taulukossa 2 ehdotetuista toimenpiteistä. Vastuussa toteuttamisesta on tekninen isännöitsijä ja Karkkilan tilapalvelujen huoltoorganisaatio.

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Energiakatselmusraportti

Energiakatselmusraportti Energiakatselmusraportti Asuinkerrostalon energiakatselmus As Oy Iso Roobertinkatu 8 Iso Roobertinkatu 8 00120 Helsinki Katselmuksen ajankohta: 9.2.2016 ja 16.2.2016 Raportin päiväys: 4.3.2016 Tilaajan

Lisätiedot

Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta

Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta Vihti Hill Side Golf ja Country Club Oy Luolaistentie 24, 03430 Jokikunta Kesäkuu 2011 Lähtötietoja Klubirakennus huoltotiloineen on rakennettu 2005. Klubirakennuksen bruttopinta-ala ja tilavuus 930 m

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

Energiakatselmusraportti

Energiakatselmusraportti Energiakatselmusraportti Asuinkerrostalon energiakatselmus As Oy Helsingin Fasaaninlinna Iso-Roobertinkatu 3-5, 7 00120 Helsinki Katselmuksen ajankohta: 16. 2.2016 ja 24.2.2016 Raportin päiväys: 29.2.2016

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

Energiaremontti investointi vai kustannus?

Energiaremontti investointi vai kustannus? Energiaremontti investointi vai kustannus? Taloyhtiöiden hallitusforum 24.09.2011, Messukeskus Helsinki DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Suunnitelmallinen energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011

Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Raportoidut energiatehokkuustoimenpiteet vuonna 2011 Energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelma Seuraavaan listaan on koottu toimitilakiinteistöjen toimenpideohjelmaan liittyneiden

Lisätiedot

Kiinteistön energiakatsastuksen toteutus- ja raportointiohjeet

Kiinteistön energiakatsastuksen toteutus- ja raportointiohjeet Kiinteistön energiakatsastuksen toteutus- ja raportointiohjeet 1 Kiinteistön energiakatsastuksen toteutus- ja raportointiohjeet Eero Erkiö ja Markku Ahonen, JP-Talotekniikka Oy Janne Hietaniemi, Timo Husu,

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 6.10.2015 Ilari Rautanen 7.10.2015 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy vähentää

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Esa Varho. Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010

Esa Varho. Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010 Esa Varho Veden hallittu kulutus Ekotoimiva koti 19.01.2010 Oras Oy, Isometsän tehdas Raumalla Oras lyhyesti Perustettu 1945 100% Oras Invest Oy:n omistama (Oras Invest on perheyritys) Liikevaihto 2008:

Lisätiedot

Kiinteistön energiakatsastuksen toteutus- ja raportointiohjeet

Kiinteistön energiakatsastuksen toteutus- ja raportointiohjeet Kiinteistön energiakatsastuksen toteutus- ja raportointiohjeet 1 Kiinteistön energiakatsastuksen toteutus- ja raportointiohjeet Eero Erkiö ja Markku Ahonen, JP-Talotekniikka Oy Janne Hietaniemi, Timo Husu,

Lisätiedot

Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy

Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista. Teijo Perilä, LPP Partners Oy Tuloksia sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarista Teijo Perilä, LPP Partners Oy Näkökulmia sähkölämmityksen tehostamiseen ja uusiutuvien käyttöön Sähkön käytön tehostaminen ja uusiutuvan energian käyttö

Lisätiedot

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito

Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiön energiatehokas ylläpito Taloyhtiöiden energiailta 07.10.2015, Jyväskylän kaupunginkirjasto DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Tarjolla tänään Lähtötilanteen haltuun otto Arkisia, mutta tärkeitä

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Mikä on tehostumista, tehostumisen ympäristövaikutus ja mikä on sen hinta? Tehostumisen määrä, kwh Ympäristökriteerit;

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Mahdottomuus vai mahdollisuus

Mahdottomuus vai mahdollisuus Rakennuksen energiataloudellinen käyttö Mahdottomuus vai mahdollisuus Timo Posa 31.8.2010 Roolit Hallinta Huolto Käyttäjä Toiminta HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Taipalsaaren sairaala, lämpökeskus, rivitalot B1 ja B2, asuntola B3 ja Rantamäki

Taipalsaaren sairaala, lämpökeskus, rivitalot B1 ja B2, asuntola B3 ja Rantamäki TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA ENERGIAKATSELMUSHANKE Dnro: KASELY/62/5.2.9/21 Päätöksen pvm: 1.4.21 ENERGIAKATSELMUSRAPORTTI KIINTEISTÖN ENERGIAKATSELMUS Taipalsaaren sairaala, lämpökeskus, rivitalot

Lisätiedot

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv

ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv Seurakuntien ympärist ristötoiminnan toiminnan neuvottelupäiv ivä - SÄÄSTÄ ENERGIAA - Pentti Kuurola, LVI-ins. LVI-Insinööritoimisto Mäkelä Oy Oulu Kuntoarviot Energiatodistukset Energiakatselmukset Hankesuunnittelu

Lisätiedot

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA

IV-kuntotutkimus. Matarin päiväkoti. Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA IV-Special Oy 13.12.2011 IV-kuntotutkimus Matarin päiväkoti Ajomiehenkuja 9 01400 VANTAA HELSINKI: posti@asb.fi keskus: 0207 311 140, faksi: 0207 311 145 www.asb.fi TAMPERE: asb-yhtiot@asb.fi keskus: 0207

Lisätiedot

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen

Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö. 04.09.2014 Pekka Karppanen Oulun kaupungin päiväkotien energiakisa 2014 / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiankäyttö 04.09.2014 Pekka Karppanen Valaistuksen- ja vedenkäyttö Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet Olof Granlund Oy Erja Reinikainen Save Energy työpaja 04.05.2009 : Energiansäästö julkisissa tiloissa Copyright Granlund 04.05.2009 www.granlund.fi

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Pentintie 3 62200 Kauhava. 2312-123-12-123-T 1987 Kahden asunnon talot. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Pentintie 600 Kauhava Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: T 987 Kahden asunnon talot Rakennuksen laskennallinen

Lisätiedot

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset

Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset Kiinteistöjen lämmitystapamuutosselvitykset -yhteenveto Etelä-Kymenlaakson Uusiutuvan energian kuntakatselmus - projekti 12/2014 Koonneet: Hannu Sarvelainen Erja Tuliniemi Johdanto Selvitystyöt lämmitystapamuutoksista

Lisätiedot

http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi

http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi http://www.motiva.fi/greenenergycases/fi Green Energy Cases: Energiatehokkuusinvestoinnilla 10-15% tuotto ja kymmenien tuhansien eurojen säästö vuodessa Poistoilman lämmön talteenotolla Aamiaisinfotilaisuus

Lisätiedot

FinZEB-kustannuslaskenta

FinZEB-kustannuslaskenta FinZEB-kustannuslaskenta Kustannusten muodostuminen Asuinkerrostalo ja toimisto 20.11.2014 Optiplan Oy 1 Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto, hajautettu Asuinkerrostalo Perustapaus, LTO vuosihyötysuhde 69 %

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Mäkkylänpolku 4 02650, ESPOO. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Asunto Oy Aurinkomäki Espoo_Luhtikerrostalo Mäkkylänpolku 4 0650, ESPOO Rakennustunnus: Rak _Luhtikerrostalo Rakennuksen valmistumisvuosi: 96 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka:

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS. Korkeakoulunkatu 10 33720, TAMPERE. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kampusareena, toimistorakennusosa Korkeakoulunkatu 0 70, TAMPERE Rakennustunnus: - Rakennuksen valmistumisvuosi: 05 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Toimistorakennukset

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot

ENERGIATODISTUS. Harju, Rakennus A-D Harju 1 02460 Kirkkonummi. 257-492-25-0 1965 Muut asuinkerrostalot ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Harju, Rakennus AD Harju 0460 Kirkkonummi Rakennustunnus: Valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: 574950 965 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo

AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA. Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo AKSELI KIINTEISTÖPALVELUT OY TALOTEKNIIKKA Asiakastilaisuus 18.5.2015 Aitiopaikka, Valtion virastotalo TALOTEKNIIKAN PALVELUORGANISAATIO toiminnon esimies energianhallintapäällikkö Teemu Halenius LVIS-työt

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 297 kwh E /m²vuosi 6.4. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Husaari Kaartilantie 54-56 570 Savonlinna Rakennustunnus: 740-9-8- Rakennuksen valmistumisvuosi: 990 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus

MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus MITEN KERROS- JA RIVITALOT PYSTYVÄT VASTAAMAAN KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIIN? Kimmo Rautiainen, Pientaloteollisuus 1 Tarjolla tänään Määräysten huomioon ottaminen korjaushankkeen eri vaiheissa Esimerkkirakennukset

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994

KOHDE. REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN v. 1994 KOHDE VUONNA 1970 VALMISTUNUT 3-KERROKSINEN, KELLARILLINEN, 2-PORTAINEN, PÄÄOSIN KAHI-TIILI VERHOILTU, HISSITÖN KUNNAN KIINTEISTÖYHTIÖN OMISTAMA VUOKRATALO PELLON KYLÄKESKUKSESSA REMONTOITU OSITTAIN AIEMMIN

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. Päilahden Koulu Pajukannantie 18 35100 ORIVESI. Yhden asunnon talot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Päilahden Koulu Pajukannantie 8 500 ORIVESI Rakennustunnus: 56-4--76 Rakennuksen valmistumisvuosi: 98 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Yhden

Lisätiedot

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun.

KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. KauKolämpö on KaiKKien etu...myös sinun. Hyvän olon energiaa Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN.

KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. KAUKOLÄMPÖ ON KAIKKIEN ETU...MYÖS SINUN. HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Se takaa tasaisen lämmön ja

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä:

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä: ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN Lohja Asuntojen lukumäärä: Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6.

ENERGIATODISTUS. Uudisrakennusten. määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) 205 kwh E /m²vuosi 1.6. ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Miekonhaka 5 Otavankatu 4 5700 Savonlinna Rakennustunnus: 740--78-4 Rakennuksen valmistumisvuosi: 984 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014. Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.

Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014. Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03. Tekninen lautakunta 23 25.02.2014 Tekninen lautakunta 59 27.05.2014 Tekninen lautakunta 97 30.09.2014 Energiansäästötoimenpiteet 467/10.03.02/2014 Tekla 25.02.2014 23 Valmistelija: työpäällikkö Janne Ilmalahti,

Lisätiedot

Energiansäästökotitalouksissa

Energiansäästökotitalouksissa Energiansäästökotitalouksissa Energianeuvoja Sanna Moilanen, Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto Popento 6.5 seminaari Muutosta ilmassa Kainuun ilmastostrategia 2020 9.5.2011 1 Pohjois-Pohjanmaan energiatoimisto

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili

Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili Jäähdytysenergian tarve ja kulutusprofiili TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy Energiaa käytetään Taloteknisten palvelujen tuottamiseen Lämpöolosuhteet Sisäilmanlaatu Valaistusolosuhteet Äänilosuhteet

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)

ENERGIATODISTUS 65100, VAASA. Uudisrakennusten määräystaso 2012. Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku) ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: Kiinteistö Oy, Silmukkatie 1 Silmukkatie 1 65100, VAASA Rakennustunnus: 905-4-7-5 Rakennuksen valmistumisvuosi: 1976 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Liike-

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä

Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Tavoitteellinen ylläpito ja energianhallinta taloyhtiöissä Taloyhtiön energiailta, Tarmo-hanke 28.08.2013, Tampere DI Petri Pylsy Mitä energiatehokkuus on? Primäärienergia (ostettu energia) Sisäilmasto

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminen

Energiatehokas korjausrakentaminen Energiatehokas korjausrakentaminen Kiinteistö 2013, Messukeskus 13.11.2013, Helsinki DI Petri Pylsy Mahdollisuuksia on Julkisivukorjaukset Lisälämmöneristäminen, ikkunoiden ja parveke ovien vaihtaminen

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Lämmitysjärjestelmät Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Mitä säädöllä voidaan saavuttaa? Tasainen huonelämpötila kaikille Hiljainen lämmitysjärjestelmä Säästöä lämmityskustannuksissa Säätötarpeen tunnistaminen

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia

Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia Energiatehokkaat isännöinti-palvelut: VVO:n kokemuksia 23.11.2010 Kimmo Rintala VVO:n esittely VVO on eläkevakuutusyhtiöiden ja ammattiliittojen omistama vuokra-asuntoyritys: Perustettu 1969 Asuntoja n.

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihtolaitteiden mahdolliset mineraalivillalähteet

Lisätiedot

Energiakatselmukset kannattavat

Energiakatselmukset kannattavat Energiakatselmukset kannattavat 8.10.2009 Tapio Jalo Esityksen sisältö Mikä on energiakatselmus? Mitä hyötyä on energiakatselmuksesta? Mistä tekijä energiakatselmukseen? Miten teetän energiakatselmuksen

Lisätiedot

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus

Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian kulutus Jari Lehtinen Lämpövinkki Oy 18.6.2012 Johdanto Kädessäsi on tiivistelmä Lämpövinkin tekemästä tutkimuksesta Pirkanmaalaisten pientalojen lämmitysenergian

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

Naavatar yhteistyössä

Naavatar yhteistyössä Naavatar yhteistyössä Tuotekehitys ja tutkimus Lämmönsiirtimet Talteenoton keruuyksiköt ja puhaltimet Lämpöpumput ja varaajat Kiertovesipumput Myynti, toteutus, automaatio ja käyttöpalvelut Schneider Electric

Lisätiedot