LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA. Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA. Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki"

Transkriptio

1 LASTENSUOJELUN SUUNNITELMA Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO KUNTIEN LÄHTÖKOHDAT JA STRATEGIAT LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTUS LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINTI LASTEN, NUORTEN JA VANHEMPIEN PALVELUT PERUSPALVELUT...16 Perusterveydenhuolto...16 Varhaiskasvatus...18 Koulu- ja opiskelupalvelut...20 Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut...21 Työllisyyttä tukeva toiminta LASTENSUOJELU SOSIAALIVIRANOMAISEN TOIMINTANA...25 Perusturvatoimen henkilöstöresurssit...25 Ehkäisevä lastensuojelu...26 Yksilö- ja perhekohtainen lastensuojelu...29 Perusturvatoimen lastensuojelumenoja...38 Muu sosiaalityö LASTEN JA NUORTEN PSYKIATRINEN SAIRAANHOITO LASTEN JA NUORTEN PALVELUJA KEHITTÄVÄT HANKKEET LASTENSUOJELUN STRATEGINEN SUUNTA JA KEHITTÄMISTOIMET HYVINVOINTIA EDISTÄVIEN KUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ PALVELUJEN TUOTTAMISESSA RESURSSIEN KARTOITTAMINEN JA TYÖNKUVIEN TARKISTAMINEN...47 LÄHTEET... 49

3 3 1 JOHDANTO Vuonna 2008 käyttöön otetun lastensuojelulain (417/2007, 12 1 ) mukaan kunta on velvollinen laatimaan lastensuojelusuunnitelman lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä kunnallisen lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmalla tuetaan myös lasten ja nuorten hyvinvointityön ohjaamista ja johtamista kunnassa. Tarkoituksena on kehittää lastensuojelua vastaamaan entistä paremmin kunnassa asuvien lasten ja nuorten tarpeisiin sekä tukemaan huoltajia ja muita lasten parissa toimivia lasten kasvatuksessa. Suunnitelmalta edellytetään lapsilähtöisyyttä hyvinvoinnin lisäämistä yhdessä lasten, huoltajien ja heidän läheistensä kanssa. Lasten suojelua sisältyy jokaisen kansalaisen ja viranomaisen toimintaan, kyseessä ei ole pelkästään sosiaaliviranomaisen tehtävä. Lapsen kehityksen edistämiseksi tarvitaan sekä kunnallisia lastensuojelutoimenpiteitä että moniulotteisia yhteiskunnallisia ja yhteisöllisiä toimia. Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun, turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Nämä oikeudet pyritään turvaamaan kehittämällä palveluja kasvatuksen tukemiseksi sekä toteuttamalla lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (lastensuojelulaki 417/2007, 12 ) tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelusuunnitelma ja kehittämistoimet koskevat useita palveluyksiköitä, toimintoja ja yhteistyömuotoja. Riihimäen seudun lastensuojelusuunnitelman rakenteessa on hyödynnetty Sirpa Taskisen (2007, 13) lastensuojelujaottelua. Sen mukaan lastensuojelun kokonaisuus koostuu peruspalveluista, ehkäisevästä lastensuojelusta sekä lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta (katso kuvio 1). 1 Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.

4 4 Lasten suojelun kokonaisuus Kasvuolosuhteiden kehittäminen (riittävät ja jatkuvat aikuiskontaktit, lapsen huomioon ottavat toimintatavat, turvallinen, terveellinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö) Peruspalvelut (neuvola, päivähoito, koulu, nuorisotyö, kotipalvelu, mielenterveysja päihdepalvelut, terveydenhuolto, liikuntatoimi, ym. Ehkäisevä lastensuojelu (lasten tukeminen peruspalveissa ja järjestötoiminnassa) Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu (lastensuojelutarpeen selvitys, avohuolto, kiireellinen sijoitus, huostaanotto, sijaishuolto, jälkihuolto) Kuvio 1 Lasten suojelun kokonaisuus (Taskinen 2007, 13) Lastensuojelusuunnitelma on osa kunnallisten palvelujen ja toimintojen kokonaissuunnittelua. Suunnitelman sisältämää tietoa, esimerkiksi lastensuojelun tarpeesta ja lastensuojeluun varattavista voimavaroista, tarvitaan mm. kunnan talousarviota ja -suunnitelmia laadittaessa. Riihimäen seudun kunnat - Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki - ovat päättäneet laatia yhteisen lastensuojelun suunnitelman vuosille seudullisena yhteistyönä. Suunnitelma hyväksytään kunkin kunnan valtuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Riihimäen seudun lastensuojelusuunnitelman valmistelu käynnistyi keväällä 2009 kuntien perusturvajohtajien ja johtavien sosiaalityöntekijöiden johdolla. Lastensuojelusuunnitelmaa valmistelleen työryhmän jäseniä ovat olleet perusturvajohtaja Sari Aalto ja johtava sosiaalityöntekijä Petra Katilainen Hausjärveltä, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Lepola Lopelta sekä palvelualuepäällikkö Olli-Pekka Alapiessa ja johtava sosiaalityöntekijä Heli Pekkalin Riihimäeltä. Lisäksi työryhmän kokouksiin ovat tarvittaessa osallistuneet kehittämispäällikkö Mervi Janhunen ja suunnittelija Minna Niemi Pikassoksesta sekä sosiaalityön opiskelija Pauliina Henttinen Tampereen yliopistosta. Kunnat ja sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos järjestivät työskentelyn käynnistyttyä Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella työpajoja, joissa lasten ja nuorten parissa toimivat kartoittivat lastensuojelun nykytilaa ja kehittämistarpeita. Lisäksi suunnitelman teossa on hyödynnetty lähdekirjallisuutta sekä Tilastokeskuksen, Hämeen ELY:n, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnetin ja yhteistyötahojen keräämiä tilastoja. Myös www-pohjaista lastensuojelun käsikirjaa, valtion säädöstietopankki Finlexiä sekä kuntien omia www-sivuja on käytetty tietolähteinä. Keväällä 2011 työryhmä viimeisteli suunnitelman yhteistyössä sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen kanssa.

5 5 Riihimäen seudun kunnat valmistelivat keväästä 2010 ns. muutoskuntayhtymää, jolle oli tarkoitus siirtää seudun sosiaali- ja terveyspalvelut. Keväällä 2011 kävi kuitenkin selväksi, että yhteistä kuntayhtymää ei perusteta kun Riihimäki päätti erota nykyisestä terveyskeskuksen kuntayhtymästä. Riihimäki on päättänyt yhdistää sosiaali- ja terveyspalvelut kunnan omaksi toiminnoksi. Se tarjosi isäntäkuntamallilla palvelujen tuottamista myös Hausjärvelle ja Lopelle, joiden valtuustot hylkäsivät ehdotuksen ja päättivät aloittaa oman HaLokuntayhtymän perustamiseen liittyvät toimenpiteet. KUNTIEN LÄHTÖKOHDAT JA STRATEGIAT Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki ovat tehneet jo pitkään tiivistä yhteistyötä seudullisten palvelujen ja hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuonna 2010 myös maakunnallinen yhteistyö palvelujen kehittämisessä ja toteutuksessa lisääntyi. Vaikka yhteistoiminta on vahvistunut, jokaisella kunnalla on historialtaan, kulttuuriltaan ja rakenteeltaan erilaiset lähtökohdat suunnitella ja toteuttaa lastensuojelua. Kunnilla on esimerkiksi strategiset linjauksensa ja poliittiset ohjelmansa. Hausjärven kunnan strategisena tavoitteena on turvata toimivat kunnalliset peruspalvelut kunta- tai talousalueelta. Kunnan elinvoimaisuuden kehittymisedellytysten turvaamisessa erityisesti nuorten työttömyyden ehkäiseminen on keskeistä. Palvelut pyritään järjestämään kustannustietoisesti ja monipuolisesti eri palveluntuottajia käyttäen. Kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien vaikutusmahdollisuuksia kehitetään. Lopella sosiaalitoimen toimintaympäristö on muutosvaiheessa. Päivähoito siirtyy alkaen perusturvasta sivistystoimeen. Kustannusten jatkuva kasvu ja määrärahojen niukkuus ovat haasteita kunnan tarjoamille hyvinvointipalveluille ja resurssien käytölle. Kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta on näkynyt viime vuosina sosiaalityössä. Lopen kunnan tavoitteena on ennaltaehkäisevien palvelujen kehittämiseen ja suunnitteluun tähtäävä toiminta, jotta raskaammilta hoito- tai palvelumuodoilta voidaan välttyä. Avohuollon tukea pyritään ohjaamaan entistä varhaisemmassa vaiheessa perheiden avuksi. Päivähoidon, koulun ja muiden hallintorajojen ylittävällä yhteistyöllä on tässä erityisen tärkeä tehtävä. Lastensuojelun avohuoltoa on tehostettu viime vuosina perheitä tukevien ostopalvelujen avulla. Ostopalveluja oli vielä vuonna 2010 melko paljon, mutta ne ovat vähentyneet toisen perhetyöntekijän aloitettua työt kunnassa Avohuollon tukitoimilla pyritään ehkäisemään huostaanottoja ja kodin ulkopuolisia sijoituksia. Riihimäen kaupunki strategisena tavoitteena on laadukas, kustannustehokas ja joustava palvelutarjonta. Lastensuojelun osalta palvelutarjontaa kehitetään tehostamalla perhetyön ja varhaisen puuttumisen työmuotoja, mm. intensiiviperhetyötä ja lastensuojelun alkuarviointia. Lasten sijaishuollossa lisätään perhehoitoa. Kaupungin strategisena tavoitteena on myös osaava, oikein mitoitettu ja tavoitteisiin sitoutunut henkilökunta. Tässä perusturvatoimen tavoitteena on, että sosiaalityön henkilökuntamitoitusta ja rakennetta korjataan niin, että sosiaalityö kykenee selviytymään lakisääteisistä tehtävistään.

6 6 Kaupungin palvelustrategiassa vuosille todetaan, että väestön ikääntyminen, asukasmäärän kasvu sekä aikuisten ja lasten päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat tulevat lisäämään sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarvetta. Samaan aikaan hoitoalan ja sosiaalityön tehtäviin on vaikea saada henkilöstöä. Palvelustrategian mukaan talousalue- ja seutukuntakohtaisesti tuotettujen palvelujen määrä tulee kasvamaan. Käyttöön tullaan ottamaan erilaisia palvelujen tuottamistapoja. Lisäksi perusturvatoimen ja perusterveydenhuollon yhteistyö sekä palvelujen yhdistäminen tulee lisääntymään. Lasten ja nuorten palveluissa siirrytään entistä enemmän varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan. Kaikkien kolmen kunnan strategioita yhdistää tavoite panostaa ehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen. Myös sosiaalialan henkilöstön rekrytointivaikeudet vaikuttavat merkittävästi palveluntuotantoon. 1.2 LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN TOTEUTUS Muun muassa Kuntaliitto on ohjeistanut kuntia Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa (Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta kunnissa 2009). Etelä-Suomen läänin lapsi- ja nuorisopoliittisessa toimeenpanosuunnitelmassa vuosille (Tulevaisuuden tekijät 2009) kuntia kehotetaan kiinnittämään huomio nuorisotyöttömyyden ja nuorten asuntopulan poistamiseen. Lisäksi kuntien odotetaan toimivan siten, että lasten ja nuorten huostaanotot vähentyisivät. Lastensuojelusuunnitelmaan kirjatuilla toimilla toivotaan olevan vaikutusta myös lasten ja nuorten keskinäisen ja heihin kohdistuvan väkivallan sekä nuorten päihteiden käyttöön vähentymiseen. Laajasti ottaen toimivan lastensuojelun katsotaan takaavan lapsille ja nuorille harrastusmahdollisuuksia ja yhteiskunnallista kasvatusta. Riihimäen seudun lastensuojelusuunnitelma on jaettu kahteen osioon: nykytilan ja tulevan kehityksen arviointiin sekä lastensuojelun strategisen suunnan ja kehittämisehdotusten linjaamiseen. Suunnitelma sisältää tietoa ehkäisevää lastensuojelua toteuttavien tahojen palveluista sekä lapsi- ja perhekohtaisista lastensuojelun toimista ja palveluista. 1.3 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINTI Tässä alaluvussa esitellään kuntien tilannetta sosiaalista ympäristöä ja terveydentilaa koskevien tilastojen pohjalta. Sosiaalisella ympäristöllä tarkoitetaan väestörakennetta, asumista ja asuinympäristöä, työttömyystilannetta, lapsiperheiden taloudellista toimeentuloa ja väestön koulutusta. Kunnissa arvioidaan palvelujen riittävyyttä mm. väestömäärien ja ikäryhmien väestökehityksen perusteella. Riihimäen seudun väestökehitys on ollut tasaisen nouseva 2000-luvulla. Riihimäen asukasluku on kasvanut 2000-luvun aikana asukkaasta Sekä Hausjärvellä että Lopella asukkaitta oli vuonna 2010 noin 700 enemmän kuin vuonna Hausjärvellä asukkaita on 8829 ja Lopella (Taulukko 1.)

7 Hausjärvi Loppi Riihimäki Taulukko 1 Väestömäärät vuosina (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) ja vuosi 2010 (Väestörekisterikeskus 2011) Väestöennusteen mukaan Riihimäen seutukunta kasvaa vuosina ,9 prosenttia väkiluvun kasvaessa asukkaasta asukkaaseen. Koko Kanta-Hämeen alueella väkiluvun odotetaan kasvavan 13,5 prosenttia asukkaasta asukkaaseen (taulukko 2). Poikkeuksellisen voimakas seudullinen väestönkasvu on otettava huomioon mm. kunnallisia palvelujärjestelmiä kehitettäessä Kanta-Häme Hausjärvi Loppi Riihimäki Taulukko 2 Väestöennuste (Tilastokeskus) Ikäryhmittäisten väestöosuuksien suhteen kunnat eivät juuri poikkea toisistaan, sillä kaikissa kunnissa vuotiaita on hieman yli puolet väestöstä (kuvio 2). Riihimäellä vuotiaiden suhteellinen osuus on suurempi kuin muissa kunnissa, mikä johtunee mm. Riihimäellä sijaitsevien toisen asteen oppilaitosten suuresta määrästä Hausjärvi 2009 Loppi 2009 Riihimäki v v v v v v. Kuvio 2 Hausjärven, Lopen ja Riihimäen ikäryhmittäiset väestöosuudet vuonna 2009 (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) Taulukosta 3 ilmenee lapsiasuntokuntien määrän kehitys Riihimäen seudulla vuosina kaikkiin asuntokuntiin suhteutettuna. Riihimäen seudulla on enemmän lapsia kuin maassa keskimäärin. Riihimäellä lapsiasuntokuntia

8 8 koskeva kehitys noudattelee koko maan kehitystä. Hausjärvellä ja Lopella lapsiperheitä on selvästi enemmän. Vuonna 2009 lapsiperheiden suhteellinen osuus oli Hausjärvellä suurin ollen 29,7 prosenttia ja Riihimäellä pienin ollen 24,1 prosenttia. Hausjärven ja Lopen muuta maata korkeampi lapsiperheiden suhteellinen osuus tulee ottaa huomioon lapsiperheitä koskevissa palveluissa. Lapsiasuntokuntien määrä laski Riihimäellä ja Lopella maan trendin mukaisesti 2000-luvun aikana, mutta Hausjärvellä tilanne on pysynyt ennallaan Hausjärvi 30,9 30,5 30,1 29,6 29,6 29,7 30,0 29,9 30,0 29,7 Loppi 29,6 28,3 28,5 28,5 28,7 29,0 28,9 28,7 28,3 27,9 Riihimäki 26,2 25,4 25,1 24,8 24,6 24,8 24,5 24,5 24,5 24,1 Koko maa 26,8 25,9 25,4 24,9 24,6 24,5 24,2 23,9 23,6 23,4 Taulukko 3 Asuntokunnat, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö, % kaikista asuntokunnista (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien määrä 2 suhteessa kaikkiin lapsiasuntokuntiin laski 2000-luvulla selvästi kaikissa Riihimäen seudun kunnissa (taulukko 4). Eniten ahtaasti asuminen väheni Hausjärvellä ja vähiten Riihimällä. Vuonna 2009 Hausjärvellä ahtaasti asuvia lapsiperheitä oli 29,4 prosenttia kaikista lapsiperheistä ja Riihimäellä 30 prosenttia. Kehitys on ollut samansuuntainen koko maassa Hausjärvi 39,1 38,1 36,3 37,5 35,2 35,1 33,4 31,8 30,9 29,4 Loppi 39,5 39,7 37,0 37,6 36,0 37,0 34,4 32,5 31,3 31,6 Riihimäki 36,0 36,1 34,4 33,5 32,8 31,1 31,3 30,9 31,0 30,0 Koko maa 36,1 35,0 34,2 33,4 32,5 31,5 30,3 30,0 29,3 29,5 Taulukko 4 Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) 2 Indikaattori ilmaisee ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuuden prosentteina kaikista lapsiasuntokunnista. Lapsiasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi alle 18-vuotias henkilö. Asunto on ahtaasti asuttu, jos siinä asuu enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun (määritelmä vuodesta 1990 lähtien). (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ).

9 luvun lamavuosien jälkeen kuntien työllisyystilanne on kohentunut. Työttömyysluvut laskivat Riihimäen seudulla 2000-luvun alussa ja keskivaiheilla selvästi. Työttömyys kääntyi syksyllä 2008 uudelleen kasvuun taloudellisen taantuman vuoksi. Riihimäen työllisyystilanne on noudatellut koko 2000-luvun koko maan keskiarvoa. Myös Hausjärvellä ja Lopella kehitys on ollut valtakunnallisen trendin mukainen, mutta työttömyysprosentti näissä kunnissa on ollut noin 2 prosenttiyksikköä maan keskitasoa ja Riihimäkeä alempi. (Kuvio 3.) Hämeen ELY-keskuksen tilastojen mukaan vuoden 2010 päättyessä Riihimäen työttömyysaste oli 10,2 %, Lopen 6,9 % ja Hausjärven 7,7 %. Riihimäellä työttömyysaste laski vuodesta 2009 prosenttiyksikön ja Lopella puolitoista prosenttiyksikköä. Hausjärvellä työttömyystilanteessa ei vuoden aikana tapahtunut muutosta. (Hämeen työttömyyskehitys jatkuu 2011.) Kuvio 3 Työttömät, % työvoimasta (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet )

10 10 Kuvio 4 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) Kuviosta 4 on havaittavissa, että Riihimäen seudulla työttömyysaste kääntyi selvään nousuun nuorison keskuudessa vuotta ennen kuin koko työvoimaa koskeva työttömyysprosentti. Lopella ja Hausjärvellä nuorisotyöttömyys laski aikavälillä merkittävästi (n. 8 prosenttiyksikköä), vuoden 2007 jälkeen nuorisotyöttömyys kääntyi kuitenkin kasvuun. Hausjärvellä nuorisotyöttömyydessä on ollut enemmän vuosittaista vaihtelua kuin Riihimäellä ja Lopella. Riihimäellä nuorisotyöttömyysaste laski tasaisesti vuoteen 2008 saakka, minkä jälkeen luku kääntyi nousuun. Riihimäellä nuorisotyöttömyys noudatti valtakunnallista tasoa lähes koko 2000-luvun ollen muutaman prosenttiyksikön seutukunnan keskiarvoa korkeampi. Vuoden 2009 päättyessä kaikkien Riihimäen seudun kuntien nuorisotyöttömyysaste oli hieman alle 14 prosenttia jääden prosenttiyksikön maan keskiarvon alapuolelle. Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste nousi taantuman seurauksena ikäryhmän väkiluun suhteutettuna enemmän Lopella ja Hausjärvellä kuin Riihimäellä. (Kuvio 4.) Vuoden 2010 päättyessä alle 25-vuotiaita työttömiä oli Hausjärvellä 24, Lopella 24 ja Riihimäellä 230. Alle 20-vuotiaita työttömiä oli Hausjärvellä 7, Lopella 12 ja Riihimäellä 53. (Hämeen työttömyyskehitys jatkuu 2011.) Suurin osa nuorista on jonkin koulutusjärjestelmän piirissä peruskoulun jälkeisinä vuosina. Kuvio 5 kertoo, että koulutuksen ulkopuolelle jäi vuonna 2009 Hausjärvellä n. 17,5 prosenttia, Lopella n. 11 prosenttia ja Riihimäellä n. 15 prosenttia vuotiaista nuorista. Osa heistä on kuitenkin työllistynyt, toimii yrittäjinä tai on muiden kuin työttömyysetuuksien piirissä, sillä esimerkiksi vuonna 2007 Hausjärvellä koulutuksen ulkopuolella oli 18 prosenttia alle 25 vuotiaista, mutta työttömyysprosentti ikäjoukon keskuudessa oli kuitenkin vain noin 5,5 prosenttia (Kuviot 4 ja 5).

11 11 Kuvio 5 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) Lopella koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä laski vuodesta 2008 vuoteen 2009 merkittävästi. Samanaikaisesti nuorisotyöttömien määrä kaksinkertaistui. Hausjärvellä koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrä laski hieman, mutta vuonna 2009 koulutuksen ulkopuolella oli ikäryhmän väkilukuun suhteutettuna selvästi enemmän nuoria kuin maassa ja seudulla keskimäärin. Riihimäellä koulutuksen ulkopuolella oli n. 15 prosenttia alle 24- vuotiaista, mikä on n. 3 prosenttiyksikköä suurempi osuus nuorista kuin Suomessa keskimäärin. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden määrässä ei Riihimäellä tapahtunut 2000-luvulla merkittäviä muutoksia. Taloudellinen toimeentulo turvataan työllä tai yhteiskunnan tarjoamilla etuuksilla. Kuntalaisten toimeentulovajeiden yleisyyttä on mahdollista tarkastella mm. toimeentulotukea saavien määrää ja pienituloisuusastetta analysoimalla. Lapsiperheiden pienituloisuusaste 3 on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana tasaisesti koko maassa ollen vuoden 2008 päättyessä noin 14 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Riihimäellä lasten pienituloisuusaste oli tasaisessa kasvussa vuoteen 2007 saakka, minkä jälkeen kasvu taittui. Hausjärven ja Lopen tilanne on ollut vaihtelevampi. Aivan viime vuosina Lopella lasten pienituloisuusaste on kasvanut selvästi nousten vuonna 2008 Riihimäen seutukunnan korkeimmaksi. Hausjärvellä lasten pienituloisuusaste on seutukunnan alhaisin ja merkittävästi maan keskiarvoa alhaisempi. Kaikkiaan Riihimäen seudulla on vähemmän pienituloisia lapsia kuin maassa keskimäärin. (Kuvio 6.) 3 Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon mediaanista kunakin vuonna (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ).

12 12 Kuvio 6 Lapsiperheiden pienituloisuusaste prosentteina (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) Kuvio 7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet )

13 13 Seutukunnan sisäisiä lasten pienituloisuusasteen eroja saattaa osittain selittää kunnittain vaihteleva yksinhuoltajaperheiden määrä. Riihimäellä yksinhuoltajien suhteellinen osuus lapsiperheistä on ollut pitkään muuta seutukuntaa korkeampi. Riihimäen lukema (noin 22,5 %) oli vuonna 2009 yli kaksi prosenttiyksikköä maan keskiarvoa (noin 20 %) korkeampi. Vuonna 2009 Hausjärvellä ja Lopella yksinhuoltajaperheitä oli noin 15 prosenttia kaikista lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheiden suhteellisen korkea osuus on otettava Riihimäellä huomioon lapsiperheiden palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa sekä etuuksia myönnettäessä ja seurattaessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL toteuttaa joka toinen vuosi kouluterveyskyselyn, joka tuottaa koulujen ja kuntien käyttöön tietoa nuorten elin- ja kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä terveysosaamisesta ja oppilashuollosta. Kyselyyn osallistuvat yläkoulujen 8.- ja 9.-luokkalaiset sekä lukion 1.- ja 2.- vuosikurssin opiskelijat. Kyselyn tuottama tieto perustuu lukiolaisten ja yläkoululaisten raportoimiin kokemuksiin. Vuonna 2010 kouluterveyskyselyyn vastasi Hausjärvellä 165 yläkoululaista ja 35 lukiolaista, Lopella 181 yläkoululaista ja 38 lukiolaista sekä Riihimäellä 560 yläkoululaista ja 261 lukiolaista. Kuntaraporteissa on painotettu muutosta kahden viimeisimmän kyselyvuoden välillä sekä huomioitu tärkeimmät erot maakuntaan verrattuna sekä pidemmällä aikavälillä. (Lommi ym. 2010a; 11; Lommi ym. 2010b, 11; Lommi ym. 2010c, 11.)

14 Vuoden 2010 kouluterveyskyselyjen mukaan lasten ja nuorten hyvinvoinnissa on tapahtunut seuraavia positiivisia muutoksia kyselyvuoteen 2008 verrattuna: Läheisen alkoholinkäytön aiheuttamat ongelmat vähentyivät hausjärveläisten yläkoululaisten ja lukiolaisten sekä riihimäkeläisten yläkoululaisten kokemusten mukaan. Lisäksi Riihimäen yläkoululaiset raportoivat entistä harvemmin vanhempiensa tupakoivan. Riihimäen yläkoululaisten ja lukiolaisten kyselyvastausten mukaan vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan. Lopen lukiolaisten keskuudessa läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät, koulun työilmapiiri parani ja pääsäryn kokeminen vähentyi. Hausjärven lukiolaiset ja Riihimäen yläkoululaiset kokivat koulun fyysiset työolot paremmiksi. Kuulluksi tuleminen lisääntyi ja opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät Hausjärven lukiossa. Koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi Hausjärven lukiossa sekä Riihimäen yläkouluissa ja lukioissa. Hausjärven yläkoulussa koettiin entistä vähemmän fyysistä uhkaa. Myös ylipainoisia oli Hausjärven yläkoulussa vähemmän. Päivittäinen tupakointi vähentyi Hausjärven yläkoulussa ja Lopen lukiossa. Hausjärven, Riihimäen ja Lopen yläkoululaiset sekä Hausjärven ja Riihimäen lukiolaiset kokivat koululääkärin ja koulukuraattorin vastaanotolle pääsyn helpommaksi. Lisäksi Riihimäen lukiolaisten mukaan koulupsykologin vastaanotolle pääsy helpottui. Lopen lukiolaiset kokivat koululääkärin vastaanotolle pääsyn helpottuneen. Tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi Hausjärven lukiossa. Koettu terveydentila parantui Hausjärven lukiossa sekä Riihimäen ja Lopen yläkouluissa. Useiden oireiden kokeminen päivittäin ja aiheettomat poissaolot koulusta vähentyivät Hausjärven lukiolaisten ja Riihimäen yläkoululaisten keskuudessa. Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut sekä päänsäryt vähentyivät Riihimäen yläkoululaisten keskuudessa. Viikoittain koettu päänsärky vähentyi Riihimäen lukiolaisten keskuudessa. Päivittäin koettu väsymys ja huumekokeilut vähentyivät Hausjärven lukiolaisten keskuudessa. Hausjärven lukiolaiset, Riihimäen yläkoululaiset sekä Lopen yläkoululaiset ja lukiolaiset raportoivat entistä vähemmän keskivaikeasta tai vaikeasta masentuneisuudesta. Koulu-uupumus vähentyi Hausjärven lukiolaisten, Riihimäen yläkoululaisten ja Lopen yläkoululaisten keskuudessa. Koulun työilmapiiri parani Lopen yläkoulussa. Humalajuominen vähentyi Lopen yläkoululaisten ja lukiolaisten sekä Riihimäen lukiolaisten keskuudessa. Kyselyvastausten mukaan toistuvien rikkeiden teko vähentyi Riihimäen lukiolaisten ja yläkoululaisten keskuudessa. Myöhään valvominen koulupäiviä edeltävinä iltoina vähentyi Lopen ja Riihimäen lukiolaisten keskuudessa. (Lommi ym. 2010a; 32 33; Lommi ym. 2010b, 32 33; Lommi ym. 2010c, ) 14

15 15 Pitkällä aikavälillä havaittiin seuraavia muutoksia: Hausjärven yläkoululla koetaan koulun fyysiset työolot puutteellisiksi. Riihimäen yläkoululaisten keskuudessa humalajuominen vähentyi. (Lommi ym. 2010a; 32 33; Lommi ym. 2010c, 32.) Lisäksi seuraavien seikkojen esiintyvyys oli hyvin pientä vuonna 2010: toistuvia rikkeet vuoden aikana (Lopen lukio). Kiusattuna vähintään kerran viikossa (Lopen lukio). Tupakoi päivittäin (Lopen lukio). Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran (Lopen lukio). (Lommi ym. 2010b, 33.) Vuonna 2008 ja 2010 tehtyjen kouluterveyskyselyjen vertailu tuo esiin myös kriittisiä seikkoja, jotka otetaan huomioon Riihimäen seudun lastensuojelusuunnitelman toimeenpanossa: Hausjärven, Lopen ja Riihimäen yläkoululaiset sekä Riihimäen lukiolaiset raportoivat vanhempiensa työttömyyden lisääntyneen. Hausjärveläisten ja loppilaisten yläkoululaisten mukaan vanhemmat tiesivät entistä harvemmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikoista. Hausjärveläisten yläkoululaisten keskusteluvaikeudet vanhempiensa kanssa lisääntyivät ja perheen yhteinen ateriointi iltaisin vähentyi. Koulun fyysiset olot koettiin entistä useammin puutteellisiksi Hausjärven ja Lopen yläkouluissa. Koulutapaturmat lisääntyivät Hausjärven ja Riihimäen yläkoululaisten kokemusten mukaan. Riihimäen lukiolaiset kokivat terveydentilansa aiempia vuosia heikommaksi ja raportoivat entistä useammin koulu-uupumuksesta. Hausjärven ja Riihimäen yläkouluilla koulun ilmapiirin koettiin heikenneen. Hausjärven ja Lopen yläkouluissa koulutyön määrä koettiin liian suureksi entistä yleisemmin ja tietoisuus keinoista vaikuttaa koulun asioihin vähentyi. Lopen yläkoululaiset raportoivat entistä useammin opiskeluun liittyvistä vaikeuksista. Lisäksi he kokivat entistä useammin, etteivät he saa koulunkäynnin vaikeuksiin apua. Myös fyysisen uhan kokeminen Lopen yläkoululaisten keskuudessa lisääntyi. Kokemus kuulluksi tulemisesta vähentyi Riihimäen ja Hausjärven yläkouluissa. Lopen yläkoululaiset raportoivat entistä useammin ylipainosta. Useiden oireiden kokeminen päivittäin ja humalajuominen lisääntyivät Hausjärven yläkoululaisten keskuudessa. Aamupalan syöminen arkisin vähentyi Hausjärven yläkoululaisten ja Riihimäen lukiolaisten kyselyvastausten mukaan. Hausjärven yläkoululaiset ja Riihimäen lukiolaiset raportoivat liikunnan harrastamisen vapaa-ajalla vähentyneen. Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin entistä vaikeammaksi Hausjärven yläkoululla. Myöhään valvominen koulupäiviä edeltävinä iltoina yleistyi hausjärveläisten lukiolaisten keskuudessa. Huumekokeilut olivat entistä yleisempiä Lopen sekä Riihimäen yläkoululaisten ja lukiolaisten keskuudessa. (Lommi ym. 2010a; 32 33; Lommi ym. 2010b, 32 33, Lommi ym. 2010c, )

16 16 2 LASTEN, NUORTEN JA VANHEMPIEN PALVELUT Lain mukaan lapsen huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen tasapainoisesta kehityksestä ja turvallisista elinolosuhteista (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983, 1, 3 ; Lastensuojelulaki 417/2007, 2). Lasten ja vanhempien parissa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia heidän kasvatustehtävässään, pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjaamaan lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistetään ja ongelmia ehkäistään laadukkailla peruspalveluilla ja ennakoivilla yhteisöllisillä toimilla, joista kirjoitetaan käsillä olevan suunnitelman luvussa 2.1. Peruspalvelujen lisäksi luvussa esitellään ehkäisevää lastensuojelua. Kunnat ovat velvollisia järjestämään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua niille alle 18- vuotiaille, joihin ei kohdistu sosiaalityössä organisoitavia lapsi- ja perhekohtaisia lastensuojelutoimia. Ehkäisevä lastensuojelu sisältää tukea ja erityistä tukea, jota järjestetään peruspalvelujen opetuksen, nuorisotyön, päivähoidon, äitiys- ja lastenneuvolan sekä muun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydessä. (Lastensuojelulaki 417/2007, 3a.) Lastensuojelulaissa (417/2007, 3 ) lastensuojelu-termillä tarkoitetaan lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Lastensuojeluun sisältyy lastensuojelutarpeen selvitystä, asiakassuunnitelmien tekoa sekä avohuollon tukitoimien suunnittelua ja toimeenpanoa. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat myös lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua yksilöidään tämän suunnitelman luvussa 2.2. Peruspalvelujen, ehkäisevän lastensuojelun sekä lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi kunnat ovat velvollisia järjestämään erikoissairaanhoidon palveluja kuntalaisilleen. Lapsille ja nuorille kohdistettua erikoissairaanhoitoa kuvataan Riihimäen seudun osalta luvussa PERUSPALVELUT Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollosta Hausjärven, Lopen ja Riihimäen alueilla vastaa Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä. Perusterveydenhuoltoon lukeutuu seuraavia toimintoja: - lääkäri- ja sairaanhoitopalvelut, - neuvolapalvelut, - koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, - kuntoutus- ja terapiapalvelut, - mielenterveyspalvelut, - suunterveydenhuolto, - kotisairaanhoito, - terveyskeskussairaala, - työterveyshuolto, - ympäristöterveydenhuolto,

17 17 - terveystarkastajat, - eläinlääkärit, - elintarvike- ja vesilaboratorio sekä - erikoissairaanhoito. Seuraavassa esitellään toimintayksiköittäin perusterveydenhuollon palveluja. Riihimäen seudulla toimii perhesuunnitteluneuvola, jossa neuvotaan raskauden ehkäisyssä, aloitetaan ehkäisy, seurataan ehkäisyn sopivuutta sekä annetaan ohjeita lapsettomuuden hoitoon. Äitiysneuvola palvelee odottavaa äitiä ja muuta perhettä raskautta suunniteltaessa ja raskauden aikana. Äitiysneuvolassa otetaan raskauden aikana puheeksi vanhempien parisuhdeasiat, vanhemmuuteen kasvaminen ja vanhempien päihteiden käyttö. Lisäksi käytössä on erilaisia seuloja muun muassa perheväkivaltaan ja vanhempien mielialaan liittyen. Moniammatilliset perhevalmennusryhmät voivat tarvittaessa jatkaa omatoimisina vertaisryhminä. Terveys- ja sosiaaliviranomaisten on tarvittaessa järjestettävä välttämättömät palvelut raskaana olevien naisten ja syntyvien lasten erityiseksi suojelemiseksi. Lastenneuvolassa perheet saavat tukea lapsen kehitykseen ja kasvuun liittyvissä kysymyksissä. Varhaista vuorovaikutusta tukevia kotikäyntejä (Vavu) tehdään ensimmäistä lasta odottavien perheisiin ennen synnytystä sekä synnytyksen jälkeen. Neuvolat tekevät yhteistyötä päivähoidon, esikoulun, perheneuvolan sekä sosiaalitoimen kanssa. Riihimäellä kokoontuvat alueelliset pienten lasten tukiryhmät (PILARYT). Neuvoloissa lasten kasvua ja kehitystä arvioidaan ja seurataan. Arvioinnissa tarkastellaan myös lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Kuntayhtymässä on aloitettu perhehoitotyön kehittäminen STM:n suositusten mukaisesti. Kehittämistyön seurauksena sama terveydenhoitaja hoitaa kokonaisvaltaisesti äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaana olevan perheen terveydenhuoltoasioita. Kehittämistyön alla on myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, joka tullaan eriyttämään neuvolatoiminnasta omaksi toimialueekseen. Riihimäen seudun terveyskeskuksessa toteutetaan väestövastuun periaatteella yleislääkäritasoista vastaanottoa ja sairaanhoitajien vastaanottoa. Vastaanottopisteet sijaitsevat Hausjärvellä, Lopella ja Riihimäellä. Terveyskeskuksessa lääkäri ja sairaanhoitaja työskentelevät työpareina, millä pyritään takaamaan hoidon jatkuvuus. Päivystyspotilaat saavat pääsääntöisesti hoitoa omalla alueellaan, mutta ensiapuhoito on keskitetty Riihimäen pääterveysasemalle. Riihimäen seudun ilta- ja viikonloppupäivystys tapahtuu myös Riihimäen pääterveysasemalla. Hammashoitoa järjestetään Hausjärven, Lopen ja Riihimäen terveyskeskuksissa. Hoitoon pääsy arvioidaan yksilökohtaisesti hammaslääketieteellisen hoidon tarpeen ja kiireellisyyden perusteella. Kuntalainen joutuu odottamaan kiireetöntä hoitoa. Kiireellistä ensiapua on mahdollisuus saada 1-3 päivän sisällä. Puhe- ja toimintaterapiapalveluita järjestetään Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymässä. Perheneuvolan puheterapeutit siirtyivät vuonna 2010 hallinnollisesti terveyskeskuksen yhteyteen. Puheterapeuttien työt jakautuvat alueiden mukaan. Mielenterveyspalveluja tuotetaan useissa toimipisteissä. Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymässä toimii viisi psykiatrista sairaanhoitajaa.

18 18 Terveyskeskuksessa on myös psykologin vakanssi, jota ei ole täytetty. Yhteistyötahot ohjaavat asiakkaita psykiatrisille sairaanhoitajille, mutta kuntalainen voi ottaa heihin yhteyttä oma-aloitteisestikin. Psykiatristen sairaanhoitajien työstä neljännes kohdistuu diagnostisten sairauksien hoitoon ja 3/4 väestön mielenterveyden edistämiseen sekä tukevaan ja kuntouttavaan hoitoon. Hoitajat työskentelevät aikuisten kanssa. Psykiatriset sairaanhoitajat kuuluvat alueensa vastaanoton tiimiin. Psykiatriset hoitajat toimivat konsultteina sekä tekevät yhteistyötä eri toimijoiden kanssa yli sektorirajojen Lisäksi tiimissä työskentelevät omahoitaja lääkäri-työpari, fysioterapeutti sekä terveyskeskusavustaja. Lasten kuntoutustyöryhmässä on edustus Riihimäen seudun terveyskeskuksesta, Riihimäen kaupungista sekä Hausjärven ja Lopen kunnista. Lasten kuntoutustyöryhmä käsittelee moniammatillisesti lasten kehitykseen liittyviä häiriöitä. Työryhmä arvioi lapsen jatkotutkimusten tarpeen ja huolehtii niihin ohjaamisesta sekä suunnittelee ja seuraa lapsen kuntoutusta. Työryhmään voi ottaa yhteyttä esim. terveydenhoitaja, koulukuraattori tai päivähoito neuvoteltuaan ensin vanhempien kanssa. Tavoitteena on löytää ratkaisut lapsen kehityshäiriöihin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, mielellään ennen kouluikää. Varhaiskasvatus Laki lasten päivähoidosta (36/1973, 1 ) määrittelee varhaiskasvatukseksi päiväkotihoidon, perhepäivähoidon, leikkitoiminnan tai muun päivähoitotoiminnan. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa kasvuympäristö. Kunnat ovat velvollisia järjestämään tai valvomaan päivähoitoa siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin senhetkinen paikallinen tarve edellyttää. (Laki lasten päivähoidosta 36/1973, 2a, 11.) Lasten päivähoito on lakisääteinen subjektiivinen oikeus. Päivähoitoa on tarjottava määräaikojen puitteissa kaikille päivähoitopaikkaa hakeneille lapsille. Päivähoito voi olla kunnallista tai yksityistä toimintaa. Kotona tapahtuvaa lastenhoitoa tuetaan kotihoidontuella ja mahdollisilla kuntalisillä. Päivähoito ja koulutoimi järjestävät lisäksi 6-vuotiaiden perusopetuslain mukaista esiopetusta. Riihimäellä varhaiskasvatus siirtyy vuoden 2012 alusta perusturvatoimesta sivistystoimen järjestämisvastuulle. Riihimäellä on 9 kunnallista päiväkotia, 12 ryhmäperhepäiväkotia ja 47 omassa kodissaan työskentelevän perhepäivähoitajan tointa. Piikinmäen päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa. Avointa varhaiskasvatusta tarjotaan Junailijankadun päiväkotiin kuuluvan Aapeli avoimen sekä Kirjauksen päiväkotiin kuuluvan Kellarin ja Jukolan päiväkodin Karusellin kerhoissa ja avoimessa päiväkodissa. Aapeli avoimessa toimii kerran viikossa maksullinen Naperoparkki. Erityispäivähoidossa on neljä erityislastentarhanopettajan ja seitsemän erityisavustajan tointa. Erityislastentarhanopettajat tekevät kiertävää työtä eri päivähoitoyksiköissä alueellisesti. Erityisavustajat toimivat ryhmäkohtaisina avustajina eri päivähoitoyksiköissä. Lapset, joiden tuen tarve on kaikkein suurin, on sijoitettu päivähoidon kolmeen pienryhmään, joissa lasten tuen tarve on huomioitu sekä henkilökunnan koulutuksessa ja määrässä että lapsiryhmän koos-

19 19 sa. Päivähoito ja koulutoimi järjestävät yhdessä perusopetuslain mukaista esiopetusta. Perusturvatoimen esiopetus toteutetaan Junailijankadun, Hirsimäen, ja Piikinmäen päiväkodeissa. Riihimäellä on kolme yksityistä päiväkotia ja 15 yksityistä perhepäivähoitajaa. Yksityistä päivähoitoa tuetaan maksamalla lakisääteisen tuen lisäksi yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Joulukuussa 2010 yksityisen hoidon tukea sai 145 perhettä (Riihimäen kaupungin tilasto 2010). Lasten kotihoidon tuen yhteydessä on mahdollista saada kuntalisää tietyin kriteerein. Niin sanottua Riihimäki-lisää saavat perheet, joilla on alle 3-vuotias päivähoidon valintaoikeuden piiriin kuuluva lapsi ja joilla on oikeus Kelan kautta maksettavaan kotihoidon tukeen. Tuen ehtona on, että perheen kaikki lapset hoidetaan kotona. Tuen saadakseen huoltajan on pitänyt olla määräaikaisessa työsuhteessa vähintään 86 työpäivää (4 kk) kuuden kuukauden aikana välittömästi ennen äitiys- ja vanhempainloman alkamista tai hoitovapaalle jäämisestä. Perheen toisen huoltajan tulee olla työssä tai opiskelija. Riihimäki-lisää ei makseta, jos perheen tulot ovat yli /kk. Riihimäki-lisän määrä on 175 /kk ja sisaruslisän määrä 50 /kk. Lasten kotihoidon tukea sai vuonna 2009 yhteensä 704 perhettä ja Riihimäki-kuntalisää 168 perhettä. Vuoden 2009 lopussa kokopäivähoidossa oli 832, osapäivähoidossa 220 ja esiopetuksessa 332 lasta. (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) Hausjärvellä perusturvatoimi vastaa varhaiskasvatuksen järjestämisestä. Päivähoidossa on keskimäärin 400 lasta vuodessa. Noin 42 % päivähoidosta on yksityisten palveluntuottajien tuottamaa hoitoa. Yksityinen päivähoito on vanhemmille samanhintaista kunnallisessa ja yksityisessä päivähoidossa. Hausjärvellä on 4 kunnallista päiväkotia ja 5 yksityistä päiväkotia, joista 2 on ryhmäperhepäiväkoteja. Kunnallisia perhepäivähoitajia on 6 ja yksityisiä 17. Vuonna 2009 kotihoidontukea sai 198 perhettä. Joulukuun lopussa 2009 yksityisen hoidon tukea sai 131 perhettä ja kuntakohtaista lisää 109 perhettä. Samana vuonna Hausjärvellä oli kokopäivähoidossa 146, osapäivähoidossa 76 ja esiopetuksessa 118 lasta. (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet ) Lopella varhaiskasvatus on siirtynyt alkaen perusturvatoimesta sivistystoimen alaiseksi toiminnaksi. Päivähoidossa on keskimäärin 350 lasta vuodessa. Päivähoito jakautuu päiväkotihoitoon (n. 240 lasta), ryhmäperhepäivähoitoon (n.50 lasta) ja perhepäivähoitoon (n.60 lasta). Lopella on kolme kunnallista päiväkotia, yksi kunnallinen ryhmäperhepäivähoitopaikka ja 20 perhepäivähoitajaa. Yksityisiä perhepäivähoitajia on kuusi. Lopella ei ole tällä hetkellä yhtään yksityistä päiväkotia tai ryhmäperhepäivähoitomahdollisuutta. Yksityisessä päivähoidossa on n. 25 lasta. Yksityistä palvelutuotantoa on edistetty yksityisen hoidon tuen kuntalisän korotuksilla. Kotihoidontukea sai vuonna perhettä. Lopella on otettu kokeiluna käyttöön määrärahasidonnainen kotihoidon tuen Loppi-lisä. Loppi-lisää saavat perheet, joilla on alle 3-vuotias päivähoidon valintaoikeuden piiriin kuuluva lapsi. Loppi-lisän suuruus on ensimmäisestä (nuorimmasta) alle 3- vuotiaasta 160 euroa/kk ja perheen muista tukeen oikeutetuista alle kouluikäisistä lapsista 45 euroa/kk/lapsi. Loppi-lisää on 2007 alkaen maksettu n. 30 perheelle/kk:ssa. Yksityisen hoidon tukea saaneita perheitä oli Lopella 16. Kokopäivähoidossa oli 312, osapäivähoidossa 31 ja esiopetuksessa 113 lasta. (Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet )

20 20 Koulu- ja opiskelupalvelut Perusopetuslain (628/1998, 4 ) mukaan kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta sekä esiopetusta. Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Lisäksi opetuksella pyritään antamaan oppilaille tietoja ja taitoja, jotka ovat elämässä tarpeellisia. Esiopetuksen tavoitteena on parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Opetuksen tavoitteena on lisäksi turvata riittävä yhdenvertaisuus koulutuksessa koko maan alueella. (Perusopetuslaki 628/1998, 2.) Vuodenvaihteessa Lopella oli perusopetuksessa 992, Hausjärvellä ja Riihimäellä oppilasta. Perusopetuslain (628/1998, 31 a ) mukaan oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa (perusopetuslaki 628/1998). Lapsella ja nuorella on oikeus oppilashuoltoon esiopetuksessa ja perusopetuksessa sekä edelleen opiskelijahuoltoon toisella asteella. Oppilashuoltoon kuuluvat kasvun, kehityksen, oppimisen ja koulunkäynnin riskien sekä ongelmien ennaltaehkäisy sekä korjaava toiminta jo havaittujen vaikeuksien voittamiseksi. Vaikeudet voivat ilmetä esimerkiksi käytöshäiriöinä, kiusaamisena, poissaoloina, oppimisessa ja mielenterveyden häiriöinä. Oppilashuolto on toisinaan mukana myös perheen tukemisessa ja ohjaa perheenjäseniä tarvitsemansa avun piiriin. Sujuvalla kodin ja koulun välisellä yhteistyöllä saadaan oppilashuoltotyöhön vaikuttavuutta ja ehkäistään ongelmien syntyä. Oppilashuoltoa varten kouluilla toimivat oppilashuoltotyöryhmät. Oppilashuoltoon kuuluvat psykologien ja koulukuraattorien palvelut. Koulupsykologi- ja koulukuraattoripalveluiden tulee antaa perusopetuslain piirissä oleville oppilaille riittävästi tukea ja ohjausta koulunkäyntiin, jotta voidaan ehkäistä ja välttää koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyviä sosiaalisia ja psyykkisiä vaikeuksia. Lastensuojeluasetuksen (546/1990) 2 a pykälän mukaan Lastensuojelulain (417/2007) 7 pykälässä mainittujen koulupsykologien ja koulukuraattorien työ on pyrittävä järjestämään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla oppilasmäärään ja saatavilla oleviin palveluihin suhteutettuna. Koulupsykologien ja koulukuraattorien toiminnan tulee tapahtua pääosin koulussa. Koulupsykologin ja koulukuraattorin tulee osallistua alansa asiantuntijoina kouluyhteisön toiminnan sekä opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja kehittämiseen. Koulupsykologin ja koulukuraattorin tulee toimia yhteistyössä oppilaan, hänen vanhempiensa, häntä hoitavien ja kasvattavien henkilöiden, kouluyhteisön sekä koulutoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa. Kouluterveydenhuoltoon sisältyvät oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin turvaaminen ja edistäminen sekä kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen. Kouluterveydenhoitajat tekevät koululaisten terveystarkastukset vuosittain. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy myös lääkärintarkastus, joka tehdään 1.-, 5.- ja 8.-luokkalaisille. Oppilaiden perheitä kutsutaan mukaan terveystarkastuksiin. Riihimäellä on oma koululääkäri sekä koulufysioterapeutti yläkouluilla. Myös Lopen ja

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017

PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017 Peruspalvelulautakunta 17.11.2014 47 LIITE NRO 21 Kunnanhallitus xx.xx.2014 x LIITE NRO X Valtuusto xx.xx.2014 x LIITE NRO X PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017 1 SISÄLLYS:

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2013

KOULUTERVEYSKYSELY 2013 KOULUTERVEYSKYSELY 2013 Kouvolan kuntakohtaisia tuloksia verrattuna Kouvolan vanhoihin tuloksiin 2 Kouluterveyskysely THL:n toteuttama valtakunnallinen kysely peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015. Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja

LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015. Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja LAPSIPERHE-FOORUMI 20.4.2015 Elina Anttila, perusturvajohtaja Anneli Säteri, päivähoidon johtaja ILTAPÄIVÄN OHJELMA Ajankohtaista Elina Anttila ja Anneli Säteri Hankkeen asiantuntija Sirkka Rousu esittelee

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU... 2 SIVISTYSTOIMEN YLEISET TOIMINTAPERUSTEET... 2 1 Toiminta-ajatus... 2 2 LUKU... 2 ORGANISAATIO... 2 2 Lautakunnat... 2 3 Lautakuntien

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010

Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Sosiaali- ja terveyslautakunta 78 26.10.2010 Kaupunginhallitus 347 22.11.2010 SoTe -tilaajalautakunta 102 16.12.2010 Lastensuojelusuunnitelma vuosille 2010-2012 1580/05.08/2010 Sote 23.2.2010 22 Valmistelija:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Lapset ja lapsiperheet

Lapset ja lapsiperheet 1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot