Nastolan hyvinvointikertomus

Transkriptio

1 Nastolan hyvinvointikertomus Käsittely: perusturvalautakunta ja sivistyslautakunta tekninen lautakunta Hyvän Olon Nastola neuvottelukunta kunnanhallitus valtuusto

2 Nastolan kunta Hyvinvointikertomus 1 (37) 1 Johdanto, tausta, tarkoitus ja tavoitteet Hyvinvoinnin taustatekijät Nastolassa Väestö ja ikärakenne Koulutustaso Talous ja elinkeinorakenne Työllisyys, työttömyys ja aktivointiaste Toimeentulo Asumisen olosuhteet Elinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys Liikenne Turvallisuus Nastolalaisten hyvinvointi eri elämänvaiheissa Yleistä Lapset ja nuoret Työikäiset Ikääntyneet Palveluasuminen Sairastavuus ja kansantauti-indeksi Nastolalaisten hyvinvoinnista huolehditaan Yleistä Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto Lapset, nuoret ja perheet Ikääntyneet Vammaiset Päihdetyö Liikunta-apteekki Hyvän Olon Nastola Sivistystoimi Varhaiskasvatus Koulutoimi Kirjasto Nuorisopalvelut Kunnan järjestämä toiminta Seudullinen nuorisoyhteistyö Muu nuorisotoiminta Nastolassa Liikuntapalvelut Kunnan järjestämä toiminta Liikuntapaikat Liikuntajärjestöt Muut toimijat Kulttuuritoimi Maankäyttö, rakentaminen ja lähiympäristön tila Yleistä Lähiympäristöntila Vesihuolto (pohjavesi, talousvesi, haja-asutusalue) Maankäytön suunnittelu Kuntapäätöksenteko ja hyvinvointi Yleistä Nastola, asukkaiden näkökulmasta Kuntapäätöksenteko Johtopäätökset

3 Nastolan kunta Hyvinvointikertomus 2 (37) 1 Johdanto, tausta, tarkoitus ja tavoitteet Hyvinvointikertomuksen laatimisesta säädetään terveydenhuoltolain 12. pykälässä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa. Siinä todetaan, että kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Lisäksi säädetään, että kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Tämä on Nastolan kunnan ensimmäinen hyvinvointikertomus. Kertomusta on hyvä käyttää pohjana, kun kunta asettaa strategisessa suunnittelussaan paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita ja laatii toimenpideohjelmia hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Onnistuneen toiminnan edellytyksenä on toiminnan perustuminen tietoon, jota saadaan hyvinvointitietoa tuottavista seuranta- ja raportointijärjestelmistä. Kertomus on kunnan kaikkien hallintokuntien ja mahdollisuuksien mukaan myös kunnan eri yhteistyökumppaneiden yhdessä laatima selvitys kunnan väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilasta. Vastuu sen laadinnasta ei ole missään nimessä vain kunnan sosiaali- ja terveyspalveluilla, vaan oikean ja riittävän kuvan saamiseksi tarvitaan kunnan sivistystoimen ja teknisen toimen sekä yleishallinnon tuottamia tietoja ja arvioita. Monipuoliseen ja kattavaan kuvaukseen tarvitaan myös kunnassa toimivien järjestöjen, seurakunnan ja muiden vastaavien tahojen tietoja ja näkemyksiä. Kertomus toimii hyvänä pohjana sekä esim. seuraavan talousarvio- ja toimintavuoden että pidemmän tähtäimen suunnittelulle. Hyvinvointikertomus on enemmän väestön hyvinvoinnin tilaa kuvaava ja toteava asiakirja kuin vielä varsinainen toimenpideohjelma tai suunnitelma. Kertomuksen ja sen pohjalle laadittavan hyvinvointisuunnitelman keskeinen tehtävä on lisätä kuntalaisten hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä, vähentää terveysongelmia ja väestöryhmien välisiä terveyseroja, vahvistaa osallisuutta sekä ehkäistä syrjäytymistä. Sen tulisi olla suunnitelmallista vaikuttamista hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiin, kuten elintapoihin ja elämänhallintaan, elinoloihin ja elinympäristöön sekä palvelujen toimivuuteen ja saatavuuteen. Nastolan kunnan hyvinvointikertomus kertoo nastolalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä kunnan palveluista ja toimenpiteistä joilla vastataan nastolalaisten hyvinvointitarpeisiin ja se on syntynyt yhteistyössä kunnan toimialojen, päättäjien ja yhteisöjen kanssa. Valtuutetuille annettiin mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointikertomuksen sisältöön, luonnos jaettiin valtuutetuille ja heille varattiin mahdollisuus kommentointiin ja sisällön tuottamiseen saakka. Valtuutetuilta tuli kaksi kommenttia määräaikaan mennessä. Tilastollinen perusaineisto pohjautuu pitkälti Päijät-Hämeen alueelle laadittuun, Iitin valtuustossakin hyväksyttyyn sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaan. Osa tilastotiedoista on noin 2 vuoden takaa; sen mukaan, mitkä ovat viimeisimmät tiedot. Kunnan eri hallintokunnat ovat täydentäneet omalta osaltaan tietoja ja kirjoittaneet omasta alueestaan analyysejä ja arvioita. Kertomus on käsitelty ensin Iitin ja Nastolan yhteisessä perusturvalautakunnassa ja sen jälkeen se menee kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Kertomuksen laadinnassa on käytetty pohjana sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mallia että Lahden kaupungin ja Hollolan ja Sysmän kuntien vastaavaa kertomusta. Myös Iitissä laaditaan samaan aikaan vastaavilla periaatteilla hyvinvointikertomusta. Jatkossa kertomus muuttuu yhä enemmän sähköiseksi; Päijät-Hämeen alueella perehdytään ja suunnitellaan parhaillaan kuntien ja sosiaali- ja terveysyhtymän yh-

4 Nastolan kunta Hyvinvointikertomus 3 (37) Hyvinvoinnin määrittelyä teistyönä kertomusten laadintaa mahdollisimman samankaltaiselta pohjalta kaikille kunnille Kuntaliiton sähköisen hyvinvointikertomuksen mallin mukaan. Kertomuksen jälkeen kuntaan tulisi asettaa hyvinvointityöryhmä, joka laajaalaisesti, kaikkia hallintokuntia kuullen ja eri näkökulmia hyödyntäen viitoittaisi Nastolan kunnan hyvinvointityötä. Kun peruspalvelut eivät ole suoraan kunnan omassa tuotannossa, asettaa tämä erityisen haasteen saada mukaan vähintään peruspalvelukeskus Aavasta edustus em. työhön. Hyvinvointi on moniulotteinen ilmiö, joten osattomuus jollakin hyvinvoinnin ulottuvuudella ei aina merkitse sitä, että myös muilla elämänalueilla menee huonosti. Usein kuitenkin on niin, että hyvinvoinnin vajeilla on tutkimusten mukaan taipumus kasautua (Hyvinvoinnin palvelujen muutossuunnat, Päijät-Hämeen hyvinvointibarometrin 2008 tuloksia). Tästä seuraavia ongelmia voidaan kuitenkin lievittää valtion ja kuntien toimin esim. kaventamalla kuntalaisten eriarvoisuutta. Tämä onkin kirjattu tavoitteeksi moniin lakeihin ja valtiotason ohjelmiin. Päijät-Hämeessä on selvitetty hyvinvointia erityisen barometrin avulla 2000-luvulla kolme kertaa. Tuloksena oli mm. että miesten ja naisten tapa ajatella hyvinvointia on hyvin samanlainen. Merkityksellisimpiä asioita ovat ihmissuhteet ja terveys. Myös mahdollisuus tehdä itse omaa elämää koskevia valintoja on tärkeää, samoin elinympäristön puhtaus sekä mahdollisuus elää ympäristössä, jossa tuntee olevansa kotonaan. Mielihyvää tuottavat erilaiset arkiset asiat koetaan tärkeiksi, etenkin naisten keskuudessa. Siten hyvinvointi ei aina ole suurta ja juhlallista eikä pelkästään materiaalista, taloutta, tuloja ja mitattavaa terveyttä. Eri ikäryhmien arvostuksissa on jonkin verran eroja. Ikääntyessä suhteet naapureihin, uskon tai henkilökohtaisen vakaumuksen antama elämänsisältö, kulttuuriharrastukset, osallistuminen järjestö- tai asukastoimintaan, asuinympäristön kauneus ja palvelujen läheisyys arvioidaan tärkeimmiksi asioiksi (hyvinvointibarometrit). Laajassa ja 10 vuotta maakunnassa toimineessa Ikihyvä-tutkimuksessa selvisi, että ikääntyville ovat tärkeitä terveys, suhteen perheenjäseniin, fyysinen kunto ja luonto sekä mahdollisuus liikkua luonnossa. Heillekin elinympäristön kodinomaisuus on tärkeää. Lapsuuden ja nuoruuden aikana syntyy perusta ihmisen myöhemmälle hyvinvoinnille ja terveydelle. Hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät asenteet, elintavat, käyttäytymismallit ja niihin vaikuttavat tekijät omaksutaan lapsuus- ja nuoruusvuosien aikana. Lasten hyvinvoinnin ja terveyden myönteiseen perustaan kuuluvat mm. terveelliset elintavat, erityisesti liikunnan ja levon tasapainoinen suhde, päihteettömyys, monipuoliseen ravitsemukseen liittyvä painonhallinta, tasapainoinen mielenterveys ja tunne-elämä sekä harrastukset ja sosiaaliset suhteet. Lapsiasiavaltuutetun tietojen mukaan enemmistö suomalalaisista lapsista voi kohtuullisesti, osa suorastaan erinomaisesti. Arviolta %:lla on eriasteisin psykososiaalisia ja mielenterveyden ongelmia % voi pahoin ja pahoinvointi on monimutkaistunut ja vaikeutunut. Syynä tähän ovat pääasiassa vanhempien ongelmat kuten mielenterveys, päihteiden liikakäyttö, väkivalta ja riitaisat parisuhteet. Suomessa esiintyy myös lapsiköyhyyttä ja se keskittyy yksinhuoltajaperheisiin sekä alle 3-vuotiaiden ja monilapsisiin perheisiin. Hyvinvointi on arkipäiväinen asia ja se merkitsee ihmisille erilaisia asioita elämänkaaren eri vaiheissa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, läheisten, lähiympäristön ja palvelujärjestelmän toiminnan yhteistuloksena.

5 Nastolan kunta Hyvinvointikertomus 4 (37) 2 Hyvinvoinnin taustatekijät Nastolassa Perustietoa Nastola Päijät-Häme Koko maa Pinta-ala km² Väkiluku Väestöntiheys asukasta/km² Syntyneiden enemmyys Muuttovoitto/ -tappio Kaikista Päijät-Hämeen kunnista Nastola on pinta-alansa mukaan kolmanneksi pienin, mutta asukasluvultaan toiseksi suurin. Näin ollen Nastola on Päijät- Hämeen kunnista tiheimmin asuttu. Syntyvyys on Nastolassa Päijät-Hämeen kuntien korkeimpia, joten kuntastrategian mainoslause Hyvän Olon Nastola perheasumisen helmi pitänee paikkansa. Nastola on menettänyt edellisen viiden (5) vuoden aikana 260 henkilöä muuttotappiona. 2.1 Väestö ja ikärakenne Kunnan väestörakenne kertoo kunnan ikäjakauman ja ennustaa samalla tulevaa kehitystä. Väestön ikärakenne vaikuttaa kunnan palvelujärjestelmälle asetettaviin odotuksiin ja vaatimuksiin sekä kunnan talouteen ja elinvoimaisuuteen. Kestävän talouden kannalta on tärkeää, että työllisten osuus väestöstä on suuri. Nastolassa lasten ja iäkkäiden määrä suhteessa työikäisiin on samalla tasolla kuin Päijät-Hämeessä keskimäärin ja huoltosuhde on hyvä, mutta voimakkaassa kasvussa vuoteen 2040 mennessä. Väestö ikäryhmittäin % väestöstä 2012 ( asukasta) % väestöstä 0-6 v 7-14 v v v v 85v- Nastola 8,9 9,6 63,8 11,2 5,0 1,6 Päijät-Häme 7,0 9,4 62,3 12,2 6,7 2,4 Koko maa 7,8 8,6 64,8 10,4 6,1 2,3 Väestöennuste vuodelle 2030 lupaa Nastolalle noin 4,5 % kasvua, samantasoista kasvua lähikunnissa saavuttavat vain Orimattila ja Pukkila. Väestöennuste vuoteen ennuste 2030 erotus kasvu % Nastola ,6 % Päijät-Häme ,1% Koko maa ,2% Väestöllisellä huoltosuhteella tarkoitetaan sitä, kuinka monta alle 15- vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta (työikäistä) kohti. Nastolassa väestöllinen huoltosuhde-ennuste on lähellä Päijät-Hämeen keskiarvoa, mutta voimakkaassa kasvussa. Näin ollen kunnassa tulee varautua väestön vanhenemisesta johtuvaan palvelutarpeen kasvuun perusterveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa. Väestöllinen huoltosuhde-ennuste Nastola 56,9 74,8 82,6 83,8 Päijät-Häme 57,8 71,5 80,0 80,0 Koko maa 54,3 64,4 71,2 71,2

6 Nastolan kunta Hyvinvointikertomus 5 (37) 2.2 Koulutustaso Koulutustasolla on selkeä yhteys ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Hyvä koulutus luo perustaa yksilön hyvinvoinnille ja vähentää mm. työttömyyden riskiä. Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus on Nastolassa alhaisempi kuin Päijät- Hämeessä tai koko maassa keskimäärin. 400 Koulutustaso Nastola Päijät-Häme Koko maa 0 Koulutustaso on noussut tasaisesti Päijät-Hämeen kunnissa, vaikka edelleen maakunta jää koko maan keskiarvoa (305) alhaisemmalle tasolle (340). Nastolan koulutustaso (291) jää alle Päijät-Hämeen keskiarvosta. Tutkimusten mukaan koulutettu väestö on terveempää, mutta hakee herkemmin palveluja terveys- ja muihin ongelmiin kuin vähemmän koulutetut. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden osuus vuotiaista oli Nastolassa 14,1 %, Päijät-Hämeen luku 12,1% ja koko maan 10,8%. 2.3 Talous ja elinkeinorakenne Kunnan tasapainoinen talous on perusedellytys palvelujen järjestämiselle ja investoinnille. Elinkeinorakenne kertoo rakenteellisesti kunnan tärkeimmät toimialat, niiden kehitysmahdollisuudet sekä työllistämismahdollisuudet. Nastolan kunnan tulojen ( ) ja menojen ( ) % osuudet talousarvion mukaan Tulot % Menot % Verotulot 60 Kunnanhallitus 8 Toimintatuotot 18 Perusturvapalvelut 43 Valtionosuudet 21 Sivistyspalvelut 28 Investointien tuotot 1 Tekniset palvelut 10 Investointimenot 11 Nastolan elinkeinorakenne perustuu vahvoille teollisuuden aloille. Viime vuosina näiden alojen työpaikkojen osuus on vähentynyt ja vastaavasti palveluiden osuus on lisääntynyt. Elinkeinot Nastola Päijät-Häme koko maa Alkutuotanto % 3,7 4,3 4,9 Jatkojalostus % 25,5 29,2 28,1 Palvelut % 40,6 46,2 51,3 Tuloveroprosentti 20,5 19,8 19,25 Nastolassa toimii noin 150 aktiivista maatilaa. Näiden tilojen hallinnassa on yhteensä ha peltoa. Tilojen keskimääräinen peltoala on 37 ha. Pääosa tiloista

7 Nastolan kunta Hyvinvointikertomus 6 (37) on sivutoimisesti viljeltyjä, muuta toimeentuloa haetaan tilan ulkopuolisista palkkatöistä ja tilan yhteydessä tapahtuvasta muusta yritystoiminnasta. Teollisuus on keskittynyt pääosin nauhataajamaan, rautatien lähituntumaan. Keskeinen sijainti, hyvät liikenneyhteydet, ammattitaitoinen työvoima, myönteinen yritysilmasto ja monet muut seikat luovat menestymisen edellytykset yrityksille. Teollisuuden yrityksiä on sataviisikymmentä ja niissä työpaikkoja runsaat kolmetuhatta. Tavanomaiset arjen palvelut löytyvät Nastolasta, erikoisliikkeiden osuus on viime vuosina vähentynyt suuresti. Nastolassa on noin työpaikkaa ja kuntaan suuntautuu pendelöintiä ympäristökunnista. Nastolalaisia työllistyy Nastolassa henkilöä ja loput tulevat ympäristökunnista; esim. lahtelaisia työllistyy Nastolassa henkilöä. Tuloveroprosentti on Nastolassa yli Päijät-Hämeen keskiarvon, Aava- kunnista vain Hartola (20,5) ja Myrskylä (20,0) ovat samassa luokassa Nastolan kanssa. 2.4 Työllisyys, työttömyys ja aktivointiaste Nastolan kunnassa on varsin kattava, kunnan koordinoima työllistämisen edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn ohjelma, jossa tuottajina ovat kaikki kunnan alueella toimivat välityömarkkinatahot (työttömyyden ja työllisyyden välimaaston toimijat, kuten yhdistykset). Kuntaan on rakennettu malli, jossa huomioidaan portaittain edeten alkupään työllistymiseensä paljon tukea ja arjenhallinnassa avustamista tarvitsevat henkilöt, keskivaiheen alanvalintaa pohtivat ja muut työelämään suuntaavat sekä loppupään pelkkää työpaikkaa vailla olevat, työpaikan löytymiseen tukea tarvitsevat työnhakijat. Palvelumuotoina ovat kuntouttava työtoiminta (päätuottajana on peruspalvelukeskus Aava), työkokeilu (päätuottajana kunnan työllistämispalvelut) sekä palkkatukityö (päätuottajana yritykset ja yhdistykset, myös kunta ja kunnan ostopalvelusopimukset). Tarjottavat palvelut ovat tarkoitettu nuorisotakuun mukaisille työttömille sekä muille pitkään työttömänä olleille työttömille (erityisesti tulottomat ja yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet). Kunnassa toimii lisäksi erillinen nuorisotakuutyöryhmä koordinoimassa nuorten palveluja ja nuorten tukitoimia. Tavoitteena on saada aktivointiaste 30 %:iin, vähehentää selvästi nuorisotyöttömyyttä ja pienentää passiivisen työmarkkinatuen kuntaosuutta. Työllisyys, työttömyys 2012, aktivointiaste keskiarvo 2013 Nastola Päijät-Häme Koko maa Työlliset väestöstä 42,7 40,8 43,1 Työttömät 10,4 12,1 9,8 Pitkäaikaistyöttömät 3,1 3,3 2,4 Nuorisotyöttömät 18,4 16,2 12,4 alle 25- vuotiaista Aktivointiaste keskiarvo ,8 25,8 30,2 Aktivointiaste on työmarkkinatuen aktiivitoimenpiteillä olevien, palkkatuella työllistettyjen tai starttirahaa saavien laskentapäivänä olleiden osuus kaikista toimenpiteissä yhteensä laskentapäivänä olleiden ja työttömien työnhakijoiden summasta. Mitä korkeampi aktivointiaste on, sitä enemmän kunta panostaa aktiiviseen työvoimapolitiikkaan. Työministeriön tulevaisuuskatsauksessa tavoitteeksi on asetettu aktivointiasteen nostaminen 40 prosenttiin vuoteen 2011 mennessä. Nastolassa

8 Nastolan kunta Hyvinvointikertomus 7 (37) aktivointiaste oli tuolloin 26,2 ja jäi alle sekä Päijät-Hämeen että koko maan luvuista. 2.5 Toimeentulo Riittävä toimeentulo on yksilön hyvinvoinnin kannalta välttämätöntä. Väestön toimeentuloa voidaan kuvata valtionveronalaisilla keskituloilla ja pienituloisuusasteella. Yli 15- vuotiaiden valtionveronalaiset keskitulot 2013 Nastola Päijät-Häme Koko maa Pienituloisuusraja perustuu kotitalouksien kulutusyksikköä kohden laskettuun käytettävissä olevan tulon mediaaniin. Pienituloisiksi katsotaan ne, joiden tulot jäävät pienemmiksi kuin 60 % mediaanista. Pienituloisuusaste on pienituloisen väestön osuus koko väestöstä. Nastolan pienituloisuusaste on pysynyt tasaisena. Nastolassa sekä kunnan yleinen että lapsiperheiden pienituloisuusaste oli alle maan keskitason. Kunnan pientuloisuusaste Nastola 14,9 14,8 14,9 13,9 Päijät-Häme 16,9 16,9 16,9 17,0 Koko maa 14,9 14,8 14,9 15,0 Lasten pienituloisuusaste kuvaa pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18- vuotiaiden osuutta kaikista alle 18-vuotiaista. Tämäkin luku on kasvanut maltillisesti ja on Päijät-Hämeen kolmanneksi pienin vain Pukkila ja Orimattila pääsevät parempiin lukuihin. Lasten pienituloisuusaste % lapsiperheistä Nastola 12,0 13,2 14,2 14,1 Päijät-Häme 15,7 16,7 16,8 16,9 Koko maa 14,1 14,6 14,8 14,9 Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentulon tukimuoto, jonka myöntäminen perustuu lain mukaisiin normilaskelmiin. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on vähentynyt ja Nastolan luku on pysynyt alhaisempana kuin Päijät- Hämeessä tai koko maassa keskimäärin. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet Nastola 8,2 8,1 7,6 7,0 7,2 Päijät-Häme 7,9 8,9 8,5 8,7 8,5 Koko maa 8,2 8,1 7,6 8,6 8,7 Talous- ja velkaneuvonta Talous- ja velkaneuvonnassa annetaan tietoa ja neuvoja yksityistalouden ja velkojen hoidosta. Neuvonnan ensisijaisena tarkoituksena on auttaa asiakasta huolehtimaan itsenäisesti ja riittävän suunnitelmallisesti taloudellisista asioistaan. Neuvonnan antaminen ei edellytä, että asiakkaalla on jo maksuvaikeuksien asteelle kehittynyt velkaongelma tai muita taloudellisia vaikeuksia. Neuvonnalla pyritään myös ennalta ehkäisemään velkaongelmien syntymistä. Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteistä toimintaa ja asiakkaille maksutonta palvelua. Nastolan kunnan ta-

9 Nastolan kunta Hyvinvointikertomus 8 (37) lous- ja velkaneuvonnan tuottaa Lahden kaupunki. Kaupungin sivuilta löytyy hyvä alkuopastus talous- ja velkaneuvonnan asioissa (helpoin reitti: googlaa Lahden kaupunki talous- ja velkaneuvonta). Asiakkaita on ollut v ja v Uusia heistä on ollut 29 (29012) ja 25 (2013). Puhelinneuvontaa on annettu 123 (2012) ja 134 henkilölle (2013). Velkajärjestelyhakemuksia käräjäoikeuteen on tehty 9 (2012) ja 11 (2013). Asiakaskäyntejä puolestaan on ollut 1299 (2012) ja 1425 (2013). 2.6 Asumisen olosuhteet Monipuolinen asuntorakenne ja erilaiset asumisen mahdollisuudet varmistavat, että asuntomarkkinoilla on tarjontaa toimeentuloa, elämäntilanteita ja erityistarpeita vastaavaan asumiseen. Asuntopolitiikan tavoite on edistää asumisen laatua ja poistaa asunnottomuutta. Asunto ja asuinolot ovat asukkaiden henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin perusta. Asumisen ongelmilla on myös yhteyttä syrjäytymiseen, jos asumisongelmia esiintyy yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa, kuten yksinhuoltajuus, pienituloisuus, toistuvat muutot. Väestö asumisperusteen mukaan 2011 Nastola Päijät-Häme koko maa Omistusasunto 77 66,7 67,3 Vuokra-asunto 23 31,9 31,3 Asumisoikeusasunto 0 1,4 1,4 Omistusasuntojen määrä on 10 % suurempi kuin koko maassa keskimäärin. Vuokra-asuntoja kunnassa on noin 1000, asumisoikeusasuntoja ei kunnasta löydy. 2.7 Elinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys Ihminen on jatkuvassa vuorovaikutuksessa elinympäristönsä kanssa. Ihmisten elinympäristöön kuuluu paitsi kodin, työpaikan ja asiointialueen läheinen asuinympäristö, myös yhä lisääntyvässä määrin liikenne- ja vapaa-ajanympäristöt. Asuinympäristöstä eri etäisyyksillä olevien vesialueiden, puistojen ja metsien laatu ja saavutettavuus ovat yhä merkittävämpiä ja arvostetumpia hyvinvointitekijöitä asukkaiden kannalta. Haja-asutusalueella asumiseen liittyy omanlaisiaan kysymyksiä hyvinvoinnin suhteen. Yhtäältä ympäröivä luonto ja rauhallinen elinympäristö tuovat monelle maalla asujalle hyvinvointia. Toisaalta maaseudun väestön vähetessä infrastruktuuria on supistettu ja se tuo haasteita etenkin ikääntyneille. Harva asutus, pitkät välimatkat ja vähäiset tai kokonaan puuttuvat palvelut voivat muodostua ongelmiksi erityisesti vanhuksille, joiden liikkuminen on muutenkin vaikeaa. Väestön ikääntyminen luo tarvetta esteettömälle liikkumisympäristölle. Esteetön liikkumisympäristö helpottaa muidenkin liikkumismahdollisuuksia esim. äitiä lastenvaunuineen. Joukkoliikenteen suhteen on tärkeää pysäkkien ja asemien esteettömyys sekä käytössä olevan joukkoliikennekaluston ominaisuudet Liikenne Päijät-Hämeen alueella on laadittu vuonna 2006 liikennejärjestelmäsuunnitelma vuoteen 2025 saakka. Tässä maakunnan laajuudella ensimmäisessä suunnitelmassa on luotu maakunnan liikennepolitiikkaa ja tarkasteltu liikennejärjestelmää kokonaisuutena. Tavoitteena on ollut muodostaa yhteinen näkemys maakunnan liikennejärjestelmän tulevaisuudesta ja kehittämistavoitteista.

10 Nastolan kunta Hyvinvointikertomus 9 (37) Nastolan bussiliikenne Paikallisliikenne Palveluliikenne Nastolan raideliikenne Nastolan kunta osallistuu seudulliseen joukkoliikenteen lupaviranomaistoimintaan, jota varten on perustettu Lahden seudun joukkoliikennelautakunta. Päijät-Hämeessä on laadittu joukkoliikennesuunnitelma Lahden seudun toimivaltaisen viranomaisen alueella. Suunnitelmassa on määritelty joukkoliikenteen palvelutaso sekä sen perusteella tehty linjastosuunnitelma. Joukkoliikennesuunnitelma on laadittu EU:n palvelusopimusasetuksen (PSA) ja sen mukaisen Suomen uuden joukkoliikennelain uudistuttua. Seudullisen viranomaisen ja liikennöitsijöiden väliset ns. siirtymäajan liikennöintisopimuksen lakkaavat Lahden seudun joukkoliikennelautakunta on toimivaltaisena viranomaisena päättänyt toimivallassaan olevan joukkoliikenteen järjestämisestä tämän jälkeen. Nastolan kunnan osalta on valittu PSA:n mukainen netto- eli käyttöoikeussopimusmalli koskien myös Lahden kaupungin läpi ajettavaa heilurilinjaa. Tarjouskilpailu Nastolan, Hollolan ja Kärkölän kuntien alueella ajettavasta sekä Lahteen suuntautuvasta liikenteestä on käynnistetty. Nastolan kuntakeskuksesta Lahteen liikennöi palvelustasoltaan paikallisliikenteen tasoinen bussiliikenne. Arkipäivisin vuorovälit ovat 30 minuuttia. Liikenne on osin integroitu Lahden kaupungin sisäiseen paikallisliikenteeseen. Nastolaa palvelee myös Kouvolan suunnan pidempimatkainen liikenne. Bussiliikenteen vahvuutena Nastolassa on seutulippusysteemi. Nastolan kunnalla on tällä hetkellä kaksi kaikille avointa palveluliikennettä, Kivijärven palveluliikenne sekä Nestori palveluliikenne. Palveluliikenne Nestori tuo ja hakee asiakkaat kotiovelta. Palveluliikennöintialue kattaa koko Nastolan. Liikennöinti tapahtuu Päijät-Hämeen matkapalvelukeskuksen välittämien reittien ja tilausten mukaan neljänä päivänä viikossa maanantaista perjantaihin (ei arkipyhinä). Matkat ovat yhdisteltyjä matkoja. Kivijärven liikennöinti on alkanut syyskuussa 2012 Luoteis-Nastolasta taajamaalueella. Kokeiluluonteisesti aloitettu palvelu- ja asiointiliikenne liikennöi kolmena päivänä viikossa maanantaista keskiviikkoon. Palveluliikenne toimii aamuisin koulukuljetustarkoituksessa kuljettaen oppilaita Kivijärven kouluun. Koulukuljetuksen jälkeen se toimii palvelu- ja asiointiliikenteenä. Reitin lähtöpaikkana on Kivijärven koulu. Nastolassa on kolme taajamajuna-asemaa: Villähde, Nastola ja Uusikylä. Villähteen ja Uudenkylän liikennepaikat on otettu uudelleen käyttöön alkaen. Nastolassa pysähtyvät Lahden ja Kouvolan väliset taajamajunat. Vuoroväli on noin kolme tuntia. Aamun ja iltapäivän työmatkayhteyksien vuoroväli on noin tunti. Kunnan tavoitteena on kehittää nauhataajamaa tasapainoisesti tukeutuen kolmeen keskukseen/asuinympäristöön. Tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Toiminnan painopiste-alue vuonna 2013 on rautatieliikenteen käytön lisääminen ja rautatieasemien huomioiminen kaavoituksessa. Uudenkylän ja Nastolan asemien välinen alue on merkittävää työpaikka-aluetta.

11 Nastolan kunta Hyvinvointikertomus 10 (37) Uudenkylän seisakkeen tavoitteena on alueen elvyttäminen. Kevyen liikenteen väylät ovat pääasiallisesti kunnossa. Uudenkylän kevyen liikenteen silta vanhan Kouvolan tien yli vaatii toimenpiteitä. Matkakeskushanke on vielä aloitevaiheessa. Heinolantien kiertoliittymän rakentaminen liittyy aseman saatavuuden parantamisen kehittämistarpeisiin. Nastolan aseman tavoitteena on lisätä käyttäjämääriä. Yhden kilometrin säteellä ei ole suunnitteilla merkittävää uutta asutusta. Joukahaisen / terveyskeskuksen alueella on vireillä uutta asumista, mutta alueen maankäytön tehokkuusluvut eivät ole vielä saatavilla. Kolmen kilometrin säteellä Kouluharjun alueelle on tulossa viiden vuoden sisällä n. 300 asukasta. Varjolanrinteelle osoitetaan alueita yritystoiminnalle. Nastolan aseman haasteena on syrjäinen sijainti teollisuusalueiden takamaana. Aseman ongelmana on ollut ikivalta, minkä vuoksi uudella maankäytöllä pyritään luomaan alueelle sosiaalista valvontaa. Pysäköintimahdollisuudet ovat riittävät, mutta kevyen liikenteen yhteyksiä Pysäkintien varrella tulee kehittää. Villähteen asemaseudulle on rakennettu pysäköintialueet ja kevyen liikenteen yhteydet. Aseman lähelle on jatkossa tarkoitus saada bussipysäkki. Tällä hetkellä lähin pysäkki sijaitsee n. 300 m päässä Erstan kartanon kohdalla. Villähteen osayleiskaava mahdollistaa laskennallisesti alueelle n uutta asukasta, joista pääosa sijoittuu kolmen kilometrin säteelle asemasta. Villähteen alueella asutusta ohjataan osin myös nauhataajaman ulkopuolelle (pientalotonttien runsas kysyntä, Lahden läheisyys). Kilometrin säteellä asemasta on tapahtumassa nykyisen asutuksen pienimuotoista tiivistämistä. Ritomäessä on merkittävät työpaikka- ja teollisuusaluevaraukset Turvallisuus Turvallisuus ja turvallisuuden kokeminen on tärkeä osa kuntalaisten arkipäivää ja hyvinvointia. Turvallisuuden ongelmat näkyvät mm. rikoksina, ilkivaltana ja päihtyneiden aiheuttamina häiriöinä. Kuntalaisen kokema turvattomuuden tunne on aito ja oikea riippumatta siitä, mikä sen aiheuttaa. Turvattomuutta voidaan tarkastella oman elinympäristön kokemuksena tai riskinä joutua rikoksen uhriksi. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset (per 1000 asukasta) Nastola 3,4 5,5 5,2 Päijät-Häme 6,0 5,9 7,3 Koko maa 6,7 6,6 7,9 Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset Nastola 1,6 4,5 1,3 Päijät-Häme 2,8 4,6 2,9 Koko maa 3,5 3,7 3,8 Poliisin tietoon tulleet omaisuusrikokset Nastola 27,3 25,1 25,0 Päijät-Häme 56,2 45,6 47,2 Koko maa 47, ,1 Yleisesti ottaen koko Aava-kuntien alueella henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset sekä omaisuus- ja huumausainerikokset ovat harvinaisempia kuin Päijät- Hämeessä tai koko maassa yhteensä. Yksittäisinä vuosina arvot vaihtelevat jopa huomattavasti, mutta selkeitä kehityssuuntia ei ole havaittavissa, lukuun ottamatta huumausainerikoksia, joiden määrä näyttää Nastolassa hälytysmerkkejä. Liikennerikkomusten määrä Nastolassa on ollut nouseva vuosina , pientä laskua on saatu aikaiseksi vuodesta 2011 alkaen, mutta edelleen luvut ovat Päijät-Hämeen suurimmat ja ero Päijät-Hämeen ja koko maan lukuihin on huomattava.

12 Nastolan kunta Hyvinvointikertomus 11 (37) Valtatien läheisyys ja kasvavat liikennemäärät vaikuttavat myös rikkomusten määrän kasvuun Poliisin tietoon tulleet liikenneturvallisuuden vaarantamiset ja liikennerikkomukset /1000 asukasta Nastola 408,8 416,3 283,2 Päijät-Häme 167,5 186,9 155,3 Koko maa 91,4 93,8 93,4 3 Nastolalaisten hyvinvointi eri elämänvaiheissa 3.1 Yleistä Hyvinvointi koskettaa meitä kaikkia arjen asiana ja hyvinvointi on erilaista eri elämänvaiheissa. Suomalaisessa yhteiskunnassa hyvinvoinnin seuranta on perinteisesti ollut hyvin systemaattista lapsilla ja nuorilla. Peruspalvelut ovat lähellä ja hyvin saatavilla. Aikuisiällä työllistyminen vaikuttaa vahvasti hyvinvoinnin kehitykseen ja seurantaan. Koko aikuisiän tasapainoillaan työn ja vapaa-ajan välillä. Ikääntyessä terveydentila vaikuttaa vahvasti hyvinvointiin. 3.2 Lapset ja nuoret Lasten ja nuorten hyvinvointia on seurattu Stakesin tekemän kouluterveyskysely avulla. Kouluterveyskysely kokoaa tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Kyselyn tulokset tukevat nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä oppilaitoksissa ja kunnissa. Nastolassa kyselyyn vastaavat peruskoulujen 8. ja 9. luokan oppilaat ja kysely on suoritettu viimeksi vuonna Nuorten elintavat 2013 % 8. ja 9. lk oppilaista Nastola Päijät-Häme Koko Maa Ylipaino Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi Koulu uupumus Nukkuu arkisin alle 8 h Ei syö koululounasta päivittäin Harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla kork 1 h/vko Ruutuaikaa 4 h tai enemmän /pvä Tupakoi päivittäin Tosi humalassa kerran /kk On kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Kyselyyn vastanneista yläkoululaisista useimpien terveystottumukset ovat samalla tasolla kuin Päijät-Hämeessä tai koko maassa yleensä. Kuitenkin liikuntaa vähän harrastavien osuus on sekä Päijät-Hämeen että koko maan keskiarvon yläpuolella. Alkoholin ja muiden päihteiden käyttö on taas Nastolassa selvästi yleisempää verrattuna Päijät-Hämeen ja koko maan tilanteeseen. Nuorten sosiaalinen hyvinvointi 2013 % 8. ja 9. lk oppilaista Nastola Päijät-Häme Koko maa Vanhemmuuden puutetta - keskusteluyhteys vanhem

13 Nastolan kunta Hyvinvointikertomus 12 (37) pien kanssa - vanhemmat ei aina tiedä viikonloppujen vietto paikkaa Ei yhtään läheistä ystävää Ollut koulukiusattu väh 1 krt/vko Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus Lapset ja nuoret tarvitsevat kasvunsa ja kehityksensä tueksi ystävien lisäksi myös vanhempia ja muita aikuisia. Vanhemmuuden puutetta kokee noin???? kyselyyn vastanneista. Vanhemmuuden puute koostuu kyselyssä seuraavista osa-alueista: vanhemmat eivät tunne oppilaan ystäviä, eivät tiedä missä he viettävät viikonloppuiltansa, oppilas ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan, eikä saa kotoa apua kouluvaikeuksiin. Koulukiusaamista osoittava indikaattori ilmaisee kiusaamisen kohteeksi kerran viikossa tai useammin lukukauden aikana joutuneiden peruskoulun luokkalaisten osuuden. Nastolassa koulukiusattujen määrä näyttää olevan suurempi kuin Päijät-Hämeessä ja koko maassa keskimäärin. Alla olevassa taulukossa on kerätty peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisten ilonaiheita ja huolenaiheita ja niiden muutoksia verrattuna edelliseen tutkimukseen Kouluterveyskyselystä vuodelta Ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla Ilonaiheet Muutokset verrattuna edelliseen kysely vuoteen Vanhempien työttömyys vähentyi Koulutapaturmat vähentyivät Kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi Päivittäin koettu väsymys vähentyi Viikoittain koettu päänsärky vähentyi Humalajuominen vähentyi Koulukuraattorin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Huolenaiheet Muutokset verrattuna edelliseen kysely vuoteen Koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi Koulun työilmapiiri heikkeni Koulutyön määrä koettiin yleisemmin liian suureksi Viikoittain koetut niska- tai hartiakivut lisääntyivät Hampaiden harjaamista laiminlyötiin yleisemmin Ruutuaika arkipäivisin lisääntyi Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi Avun saaminen koulunkäynnin vaikeuksiin vähentyi Muutokset pidemmällä aikavälillä Toistuva rikkeiden teko lisääntyi Koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi Aamupalan syöminen arkisin vähentyi Huumekokeilut lisääntyivät 3.3 Työikäiset Työikäisten hyvinvointi on mielekkääksi koetun työn ja vapaa-ajan tasapainoa.

14 Nastolan kunta Hyvinvointikertomus 13 (37) Työhyvinvoinnin tunnuksia ovat turvallinen ja terveellinen työympäristö, työn hyvä organisointi ja hallinta, oikeudenmukainen johtaminen sekä hyvä työilmapiiri. Työhyvinvoinnin edistäminen on investointi työn tuottavuuteen ja kilpailuvaltti henkilöstön rekrytoinnissa. Ongelmat työoloissa voivat johtaa sairastuvuuden lisääntymiseen, mistä aiheutuu kustannuksia työnantajalle. Sairastumisen aiheuttama työkyvyttömyyseläke voi olla työnantajalle odottamattoman suuri menoerä. Hyvä terveydentila, läheiset ihmissuhteet ja mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen ovat yksilölle tärkeitä vastapainoja työn rasituksille. Työikäisten terveydentilaa voidaan arvioida esimerkiksi erityiskorvattavien lääkkeiden käytön kautta. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen määrä kuvaa melko hyvin pitkäaikaissairauksien yleisyyttä sekä lääkehoidon tarvetta. Se on myös avohoidon tarpeen ja käytön indikaattori. Päijät-Hämeen hyvinvointibarometri (2008) tarkastelee hyvinvoinnin subjektiivista kokoemusta maakunnan alueella. Tarkoituksena on selvittää tilastoilta piiloon jääviä kokemuksia hyvinvoinnista. Barometrin mukaan mm: fyysinen hyvinvointi heikkenee iän myötä painolla on taipumus karttua iän myötä säännöllisesti liikuntaa harrastavien osuus kasvaa iän karttuessa päivittäin tupakoivien osuus on Päijät-Hämeen aikuisväestöstä 16 % työikäisten joukossa paljon alkoholia käyttävien osuus on moninkertainen eläkeläisiin nähden ja kaikissa ikäryhmissä miesten osuus on noin kolminkertainen naisiin nähden Alkoholin ja päihteiden ongelmakäyttö on merkittävä terveyshaitta. Alkoholin väärinkäyttö heijastuu myös muihin mittareihin kuten sairastavuuteen, tapaturmiin, kuolleisuuteen. Lisäksi alkoholin ongelmakäyttäjien pieni vähemmistö aiheuttaa sosiaali- ja terveystoimelle merkittävät kustannukset. 3.4 Ikääntyneet Nastolan väestö ikääntyy voimakkaasti seuraavien vuosikymmenten aikana. Väestönrakenteen muutokset vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeeseen, kysyntään ja kustannuksiin. Kuntalaisten ikääntyminen aiheuttaa tarvetta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimien lisäämistä ja tehostamista. vuosi 2012 Nastola Päijät-Häme Koko maa 75 vuotta täyttäneet 6,5 9,1 8,3 % väestöstä kotona asuvat 75 vuotta 90,8 90,6 90,0 täyttäneet % väestöstä sosiaali- ja terveystoi

15 Nastolan kunta Hyvinvointikertomus 14 (37) men nettokustannukset euroa/asukas Päijät-Hämeessä tehtiin Ikihyvä Päijät-Häme tutkimus joka käynnistyi Tutkimuksessa seurattiin vuosina , ja syntyneiden päijäthämäläisten elämää terveyden ja elämänlaadun näkökulmista. Harrastukset, mielenkiinnon kohteet ja sosiaalinen aktiivisuus pitävät ikääntyneet kiinni yhteiskunnassa, estävät elinpiirin kaventumisen ja on yhteydessä myös hyväksi koettuun terveyteen. Aktiivisuus vähenee iän myötä, mutta se ei koske kaikkia toimintoja esim. tietokoneen käyttäjien osuus jatkaa kasvuaan. Ikääntyneiden yksinäisyys on viime vuosina lisääntynyt ja aiheuttanut huolta. Etenkin heistä ollaan huolissaan, joilta puuttuu perheen tai muun sosiaalisen verkoston tuottama tuki. Yksinäisyyden on todettu heikentävän toimintakykyä ja lisäävän terveyspalvelujen käyttöä. Useimmille ikäihmisille tuottaa arkista iloa se, että lähipiirissä on joku jonka seurassa on hauskaa ja jonka kanssa voi tehdä mukavia asioita. Ikäihmiset tarvitsevat apua, tutkimusten valossa näyttää siltä, että apua myös saadaan. Tärkein avun lähde on ns. epävirallinen apu eli perheen (puoliso ja lapset) antama apu. Muiden tahojen antama apu lisääntyy iän myötä. 3.5 Palveluasuminen Nastolaan valmistui vuoden 2013 alussa uusi palvelukeskus Linnunlaulu, jossa on viisi ryhmäkotia ja yhteensä 80 asuntoa. Jokaisessa ryhmäkodissa on yksi perheasunto. Kaksi ryhmäkodeista on tarkoitettu muistisairaille asukkaille. Yksi ryhmäkodeista toimii pääasiallisesti lyhyt aikaishoivan ja kuntoutumisen yksikkönä. Linnunlaulun henkilöstörakennetta on pyritty muokkaamaan vastaamaan vanhuspalvelulain vaateita. Hoitohenkilöstön lisäksi talossa toimii geronomi ja fysioterapeutti. Timontalo sijaitsee terveysaseman välittömässä läheisyydessä ja on tarkoitettu kokonaan muistisairaiden asumiseen. Timontalossa on 24 asuntoa neljässä solussa. Henkilöstö koostuu hoitohenkilöstöstä ja mitoitus on 0,57. Nastolassa on palveluseteli käytössä tehostetussa palveluasumisessa, ja käytössä niitä on 4. Ostopalveluna tehostettua palveluasumista on 13 asiakkaalle. Kotikuntalain mukaisia muuttajia Nastolasta ei ole yhtään, mutta Nastolaan on muuttanut kaksi henkilöä. 3.6 Sairastavuus ja kansantauti-indeksi Toimintakyvyn vaihtelua voidaan seurata sairastavuusindeksien valossa. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleiden osuuteen väestöstä, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien vuotiaiden osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Koko maan vertailuluku on 100. Terveyspuntarin sairastavuusindeksi Koko maa 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Päijät-Häme 98,7 100,1 100,2 100,5 100,3 Nastola 100,5 101,2 100,8 98,7 98,8 KELA, Tilastotietokanta Kelasto

16 Nastolan kunta Hyvinvointikertomus 15 (37) Sairastuvuus Nastolassa on ollut vuosina lähellä valtakunnan ja Päijät-Hämeen keskiarvoja ja suunta on ollut laskeva. Aava-kunnista sairastuvuus Nastolassa oli kolmanneksi pienintä, suurinta se oli Sysmässä ja Hartolassa ja pienintä Pukkilassa. Terveyspuntarin kansantauti-indeksi Koko maa 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 Päijät-Häme 94,4 93,9 93,2 92,9 92,5 Nastola 99,5 99,0 98,9 97,6 97,3 Kansantautien summaindeksi muodostuu tyypillisistä suomalaisista pitkäaikaissairauksista, jotka ovat diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpaine- ja sepelvaltimotauti. Kansantauti-indeksi on laskenut, mutta edelleen Nastolassa ylitetään Päijät- Hämeen keskiarvo luvut yli 5 %:lla, Aava kunnista vain Hartola ja Sysmä saavat tällaisia lukemia. Potential Years of Life Lost (PYLL) PYLL-indeksi on kansainvälisesti laajalti käytetty hyvinvoinnin mittari. PYLL kuvaa tietyllä ikävälillä tapahtuneiden tapaturmakuolemien takia menetettyjen elinvuosien lukumäärää väestössä asukasta kohti. Se korostaa nuorella iällä tapahtuvien kuolemantapausten merkitystä. Laskettaessa PYLL-tunnusluku ikävälille vuotta, esim. 25-vuotiaana kuolleen arvioidaan menettäneen 55 elinvuotta, kun taas 79-vuotiaana kuollut on menettänyt vain yhden vuoden. Yli 80-vuotiaana kuolleiden ei katsota menettäneen yhtään elinvuotta. Tässä tapauksessa ei huomioida alle 25-vuotiaana kuolleiden menetettyjä elinvuosia. Tapaturmat ovat suomalaisten neljänneksi yleisin ja 1 44-vuotiaiden yleisin kuolemansyy. Vaikka tapaturmakuolemia sattuu enemmän vanhemmille henkilöille, niiden osuus kaikista kuolemista on suurin nuoremmilla ikäryhmillä. Koska tapaturmiin kuollaan keskimäärin nuorempina kuin sairauksiin, niiden merkityksen tarkasteluun sopii hyvin PYLL-indeksi, joka ottaa huomioon menetetyt elinvuodet maan tilanne + enemmän/ -vähemmän Nastola + 12 % + 9 % Muutos 10 vuoden takaiseen + parempaan/ -huonompaan Maakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa esitetään PYLL indeksiin perustuvia tietoja ajanjaksolta ja erityisesti muutosta 10 vuoden takaiseen tilanteeseen. Näissä tilastoissa Nastolan tilanne on molempien sukupuolten kohdalla parantunut 10 vuoden aikana, sekä miehet ja naiset ovat saaneet elinvuosia lisää. Parannus on ollut kuitenkin vähäistä Aava-kuntiin nähden.

17 Nastolan kunta Hyvinvointikertomus 16 (37) 4 Nastolalaisten hyvinvoinnista huolehditaan 4.1 Yleistä Sosiaali- ja terveystoimen tavoitteena on tukea ja edistää kuntalaisten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistä sairauksia ja sosiaalisten ongelmien syntymistä sekä turvata tarpeelliset sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteiset palvelut. Nastolan kunnan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut järjestää Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä toimiva seitsemän kunnan yhteinen peruspalvelukeskus Aava. Kunta siirtyi tähän järjestelyyn vuoden 2007 alussa. Erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon palvelut tuottaa myös sosiaali- ja terveysyhtymä. Työterveyshuollossa kunta on mukana monen kunnan ja 2 kuntayhtymän Työterveys Wellamo Oy:ssä. Alustavien tilinpäätöstietojen mukaan vuonna 2013 Nastolan kunnan maksuosuudet peruspalveluihin Aavalle olivat yhteensä euroa ja erikoissairaanhoitoon yhteensä euroa (sisältäen keskitetyn päivystyksen, Akuutti24:n ja ensihoidon sekä eräät kaikille kunnille yhteiset osuudet, kuten kalliin hoidon tasaus ja potilasvahinkovakuutusmaksut). Vuodelle 2014 kunta on varannut budjetissaan 25 milj. euroa peruspalveluihin ja 14 milj. euroa erikoissairaanhoitoon näin ollen sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvuvauhti on kunnan rahoitusmahdollisuuksien kannalta aivan liian suuri. Vuoden 2013 sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset (ilman ympäristöterveydenhuoltoa) olivat näin noin e /asukas, mikä on maakunnan muiden kuntien vastaavaan lukuun nähden alhainen. Vuoden 2013 peruspalvelujen käytössä näkyvät selkeästi kohonneet aikuissosiaalityön, lapsiperheiden sosiaalityön ja perhetyön, vammaisten palvelujen sekä erilaisten sosiaalipalvelujen ostopalvelujen kohonneet kustannukset ja siten niiden lisääntynyt tarve ja käyttö. Osassa palveluja käyttö on kasvanut hyvin selvästi kahden viimeisen vuoden aikana (esim. lastensuojelun avohuollon asiakkaat, lastensuojelutarpeen selvitysten määrä, kuntouttava työtoiminta, toimeentulotuki). Terveyspalveluissa (perustasolla) käyttö on ollut paljon maltillisempaa, ainoastaan hammashoitajan /suuhygienistin palveluja on käytetty selkeästi arvioitua enemmän. 4.2 Perusterveydenhuolto Peruspalvelukeskus Aava tuottaa nastolalaisille perusterveydenhuollon palvelut Nastolan terveysasemalla. Siellä voi saada lääkärin, sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, puheterapian ja fysio- ja toimintaterapian sekä suun terveydenhuollon palveluita. Myös laboratorioja röntgentutkimukset on saatavilla terveysasemalla. Lääkärin virkoja on Nastolassa 12, viroista on täytettynä omalla lääkärillä kuusi, lisäksi ostetaan lääkäreitä määrärahojen puitteissa. Sairaanhoitajia on 10, fysioterapeutteja kolme, kuntohoitajia kolme, puheterapeutteja yksi ja toimintaterapeutteja on kaksi, joista toinen on varahenkilö ja hänen työpanoksestaan 20 % on suunniteltu erikoissairaanhoidon poissaolojen paikkaukseen. Suun terveydenhuollon yksikössä on seitsemän hammaslääkärin virkaa, joista kolmea virkaa hoidetaan sijaisjärjestelyin. Lisäksi yksi oikomisen erikoishammaslääkäri tekee noin päivän viikossa.

18 Nastolan kunta Hyvinvointikertomus 17 (37) Hammashoitajia on yhdeksän ja suuhygienistejä on kaksi, lisäksi on välinehuoltaja ja osastonhoitaja. Nastolan perhe- ja koulupalveluissa on 12 terveydenhoitajaa, kaksi psykologia, kaksi kuraattoria ja kaksi perhetyöntekijää. Terveysasemalla on myös vuodeosasto, jossa on 17 pitkäaikaisen hoidon ja 29 lyhytaikaisen hoidon potilaspaikkaa. Pitkäaikainen laitoshoito on vähenemässä palvelu-rakennemuutoksen myötä myös Nastolassa. Avosairaanhoidon työtiloja saatiin lisää v ajatellen vastaanottopalveluiden uutta Tulevaisuuden terveyskeskus - toimintamallia, joka perustuu potilaiden segmentointiin paljon palveluita tarvitseviin ja nopeasta avusta hyötyviin potilaisiin. Nastolan kunnan perusterveydenhuollonpalvelut ovat hyvällä tasolla ja niiden saatavuus on keskimäärin hyvä. Hoitotakuu toteutuu lääkäreiden ja hammas-lääkäreiden sekä suuhygienistien huonosta saatavuudesta huolimatta. Lääkärille pääsee ei-kiireellisessä asiassa keskimäärin kahdessa viikossa ja sairaanhoitajalle muutaman päivän viiveellä. Hammaslääkärin vastaanotolle pääsee vuorokauden sisällä, jos on särkyä tai vaivaa. Tarkastus- tai jatkoajan saa noin kahden kuukauden päähän. Äitiys- ja lastenneuvolassa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, perhesuunnittelussa sekä perhetyössä käynnit ovat toteutuneet asetuksen 338/2011 mukaisesti. Kunnassa esiintyy perheiden ja lasten pahoinvointia samalla tavoin kuin muissakin kunnissa ja aika ajoin erityisesti nuorten päihteiden käyttö on huolestuttavaa. Myös työttömyyden erilaiset ikävät seuraukset ovat näkyvissä, mm. toimeentulotuen kasvavina menoina ja lopulta kuntalaisten osattomuutena ja erilaisten tukien varassa elämisenä. Jatkossa Nastolan kunnan on seurattava peruspalvelujen tuottamisen periaatteita yhteisessä peruspalvelukeskuksessa ja huolehdittava myös palvelujen tuottamisen kustannusten kohtuullisuudesta. Sotkanetin vuoden 2011 tilastojen perusteella (uusimmat) Nastolassa 55 % väestöstä asioi perusterveydenhuollossa ja 26 % yksityisissä palveluissa. Esimerkiksi Padasjoen vastaavat luvut ovat 74 % ja 19 % ja Lahden 50 % ja 32 %. Vastaavaa kuntakohtaista tietoa erikoissairaanhoidosta ei ole saatavana. Suun terveydenhuollon julkisia palveluja käytti puolestaan (vuoden 2012 tieto) 38 % nastolalaisista ja 47 % padasjokelaisista ja 25 % lahtelaisista. Yksityisiä palveluja käytti 19 % nastolalaisista;korkein osuus oli Heinolassa, 27 %. 4.3 Erikoissairaanhoito Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä tuottaa kaikkien Aava-kuntien erikoissairaanhoidon palvelut. Kuntakohtaista tietoa esim. eri erikoisalojen käytöstä tai hoitojonoista/saatavuudesta ei ole saatavana. Nastolan erikoissairaanhoidon menot olivat v korkeat, hiukan yli 15 milj. euroa. Tähän ovat syynä sekä v korkea käyttöaste varsinaisessa erikoissairaanhoidossa sekä ensihoidossa ja päivystyksessä ja myös Nastolan maksamat osuudet kalliin hoidon tasauksesta ja potilasvahinkovakuutusmaksuista.

19 Nastolan kunta Hyvinvointikertomus 18 (37) 4.4 Ympäristöterveydenhuolto Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä tuottaa Nastolan kunnalle ympäristöterveydenhuollon palvelut. Terveydensuojelu on lakisääteisten valvontatehtäviensä osalta luonteeltaan ennalta ehkäisevää ja terveyttä edistävää. Yleisen terveydensuojelun toiminta-alueeseen kuuluvat ympäristön altisteisiin liittyvien terveyshaittojen torjunta. Tavoitteena on myös muun muassa ennenaikaisen kuolleisuuden ja syöpien esiintyvyyden vähentäminen. Ympäristöterveydenhuollossa tavoitteena on vastata myös hallitusohjelman tavoitteeseen "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi tulee ottaa osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa". Tällöin kiinnitetään huomiota muun muassa kaavoituksen vaikutukseen liikenteeseen ja sen melu, pienhiukkas ja ilmastopäätöihin, rakentamispäätösten vaikutusta ilmastopäästöihin ja toisaalta sisäilmaongelmiin. Eläinlääkintähuollossa tärkeänä ennalta ehkäisevänä tehtävänä on torjua eläintauteja ja huolehtia tuotantoeläinten terveydestä turvallisen elintarvikkeiden alkutuotannon varmistamiseksi. Eläinlääkintähuollossa huolehditaan myös tuotantoeläinten ja pieneläinten sairauksien hoidosta. Päijät-Hämeen alueen ympäristöterveydenhuollon toimijoilla on säännöllistä yhteistä toimintaa, jonka tavoitteena on varmistaa samansuuntaiset toimintalinjat. Ympäristöterveydenhuollon ja muiden toimialojen ja toimijoiden välisellä yhteistyöllä pyritään tehostamaan terveysnäkökulman huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksen teossa sekä erityistilanteisiin varautumisessa. Ympäristön altisteisiin liittyvien terveyshaittojen erilaisesta vakavuudesta johtuen niitä on vaikeaa verrata suoraan toisiinsa. Altisteita voidaan kuitenkin karkeasti verrata toisiinsa rajoittamalla tarkastelu vain ennenaikaiseen kuolleisuuteen ja uusiin syöpätapauksiin. Kansanterveysvaikutuksissa tällä tavalla tehty vertailu osoittaa yli kertaisia eroja. Merkittävimmiksi elinympäristöaltisteiksi nousevat ulkoilman pienhiukkaset, passiivinen tupakointi, sisäilman radon, auringon UV- säteily, ympäristömelu sekä kotien kosteusvauriot. Työympäristön merkittävimpiä altisteita ovat työtapaturmat, pölyjen ja kemikaalien aiheuttama ihotautien ja astma ja keuhkoahtautumataudin (COPD) riskin lisääntyminen, altistuminen työmelulle, kvartsipölylle, dieselpakokaasuille ja hitsaushuuruille. Vertailtaessa riskejä ja priorisoitaessa toimenpiteitä altisteen kansanterveyshaitta on vain yksi päätöksenteon perusteista. Näin ollen, vaikka kansanterveyshaitta olisi pieni, paljon altistuvaan yksilöön kohdistuva riski voi olla korkea ja sen takia ehkäisyn tarve suuri. 4.5 Lapset, nuoret ja perheet Neuvolatoimintaa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ohjaa valtioneuvoston asetus 338/2011. Asetuksen 338/2011 mukaan terveysneuvonta ja terveystarkastukset on järjestettävä siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Asetukseen pohjautuen on peruspalvelukeskus Aavassa laadittu yhteinen toimintasuunnitelma AATTO- malli, jonka mukaan toimitaan. Äitiys- ja perhesuunnitteluneuvola Äitiysneuvolan tehtävänä on edistää raskaana olevan naisen, syntyvän lapsen ja koko lasta odottavan perheen hyvinvointia.

20 Nastolan kunta Hyvinvointikertomus 19 (37) Lastenneuvola Ehkäisevä perhetyö Lasten ja nuorten psykologi Perhettä tuetaan vanhemmuuteen kasvussa ja vuorovaikutuksessa. Raskaudenaikaiset tarkastukset neuvolassa toteutetaan yksilölliset tarpeet huomioiden terveydenhoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Odotusaikana järjestetään yksi laaja terveystarkastus molemmille vanhemmille, jossa arvioidaan koko perheen hyvinvointia ja tuen tarpeita. Perhevalmennus on kohdennettu ensimmäistä lastaan odottaville vanhemmille. Synnytyksen jälkeisen ehkäisyneuvonnan tavoitteena on auttaa ehkäisyä tarvitsevaa ottamaan vastuuta omasta seksuaaliterveydestään parhaalla mahdollisella tavalla sekä välttämään ei toivottuja raskauksia. Lastenneuvolan tehtävänä on jokaisen lapsen mahdollisimman suotuisan kehityksen ja terveyden turvaaminen sekä perheen hyvinvoinnin edistäminen. Lapselle tehtävien seulontatutkimusten ja rokotusten lisäksi vanhempia tuetaan turvallisessa kasvatuksessa ja huolenpidossa sekä toimivassa parisuhteessa. Määräaikaistarkastuksista 4 kk, 18 kk ja 4 v. lapsen tarkastukset toteutetaan laajoina terveystarkastuksina, joihin kutsutaan molemmat vanhemmat ja joissa selvitetään koko perheen terveyttä ja hyvinvointia sekä mahdollista tuen tarvetta. Perheen erityisen tuen tarve pyritään tunnistamaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja perheelle tarjotaan tarpeen mukaista lisätukea. Ensimmäistä lastaan odottaville perheille tarjotaan kotikäyntiä raskauden loppuvaiheessa. Ehkäisevän perhetyön tehtävänä on helpottaa perheen arjen sujumista ja tukea vanhempien jaksamista. Ehkäisevä perhetyö on maksutonta, tilapäistä ja lyhytkestoista ja toteutetaan kotikäynteinä ja ryhmämuotoisena toimintana. Palveluita ovat varhainen tuki ja lapsiperheiden kotipalvelu. Varhainen tuki on perheen omien voimavarojen tukemista arjen, kasvatuksen ja vuorovaikutuksen haasteissa. Kotipalvelu on tarkoitettu alle kouluikäisten lasten perheille. Se sisältää ohjausta, neuvontaa sekä lasten- ja kodinhoidollisia palveluita. Ehkäisevän perhetyön palveluihin hakeudutaan esim. neuvolan terveydenhoitajan kautta. Myös perhe itse voi hakea palvelua. Lasten ja nuorten psykologi toimii neuvola- ja kouluikäisten parissa ja tukee lasten ja nuorten kehitystä, elämänhallintaa sekä heidän perheidensä hyvinvointia. Vanhemmuuden vahvistaminen palvelee asiakkaana olevan lapsen lisäksi myös perheessä kasvavien muiden lasten kehitystä. Neuvonnan, ohjauksen ja tuen lisäksi psykologi tekee psykologisia perustutkimuksia, joiden pohjalta hän voi tarvittaessa ohjata jatkotutkimuksiin, suositella erityisopetusta tai muita lapselle tarpeellisiksi arvioimiaan tukitoimia. Ennaltaehkäisyn kannalta keskeistä on tukea lasta ja nuorta koulukäynnin nivelvaiheissa yhteistyössä muun oppilashuollon kanssa.