LASTEN KEURUU III kehittämisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN KEURUU III kehittämisohjelma 2013-2016"

Transkriptio

1 LASTEN KEURUU III kehittämisohjelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1 Valtakunnallinen ohjaus 1.2 Paikallinen ohjelmatyö 1.3 Ohjelman tehtävä ja rajaukset 2. LASTEN JA PERHEIDEN MÄÄRÄ KEURUULLA 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI 3.1 Lähtökohtia 3.2 Hyvinvoinnin taustaa tunnuslukujen valossa 4. VISIO JA STRATEGIAT 4.1. Strategiset linjaukset 5. TERVEYSPALVELUT 5.1 Äitiys- ja lastenneuvola 5.2 Suun terveydenhuolto 5.3 Puheterapia 5.4 Lääkinnällinen kuntoutus / Fysioterapia & toimintaterapia 5.5 Kouluterveydenhuolto 5.6 Lääkärien vastaanotto 5.7 Terveyskeskuspsykologit 5.8 Perheneuvola 5.9 Mielenterveystoimisto 5.10 Päihdeklinikka 6. SOSIAALIPALVELUT 6.1 Sosiaalityö ja lastensuojelu 6.2 Lastensuojelun tarve 6.3 Sosiaalityön / lastensuojelun voimavarat ja palveluverkosto 6.4 Aikuissosiaalityö 6.5 Työllisyyspalvelut 7. SIVISTYSPALVELUT 7.1 Varhaiskasvatus / päivähoito 7.2 Esiopetus 7.3 Erityispäivähoito 7.4 Perusopetus Opetussuunnitelmat Koulun tukipalvelut Fyysinen oppimisympäristö Hyvinvointi ja turvallisuus 7.5 Perusasteen ja toisen asteen nivelvaihe 7.6 Toisen asteen koulutus 2

3 8. VAPAA-AJAN PALVELUT 8.1. Liikuntapalvelut 8.2 Nuorisopalvelut 8.3 Kulttuuripalvelut 8.4 Museo 8.5 Kirjasto 8.6 Läntisen Keski-Suomen musiikkiopisto 8.7 Lapsiryhmät kansalaisopistossa 8.8 Muu kuin kunnallinen tuki 9. YHDYSKUNTAPALVELUT 9.1 Tilapalvelu 9.2 Kunnallistekniikka 9.3 Rakennusvalvonta 9.4 Ympäristöterveydenhuolto 9.5 Kaavoituspalvelut 10. KUSTANNUKSET 11. SEURANTA JA ARVIOINTI 12. TOIMENPIDEOHJELMA Liitteet Hyväksytty Keuruun kaupunginvaltuustossa

4 1. JOHDANTO 1.1 Valtakunnallinen ohjaus YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa kiteytyvät seuraavat lasten oikeudet: 1) lapsella on oikeus osallistua ja tulla kuulluksi ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti, 2) lapsella on oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista ja 3) lapsella on oikeus erityiseen suojeluun. Suomen lainsäädäntö turvaa laajasti lasten ja nuorten oikeuksia. Perustuslaki turvaa lapselle ja nuorelle on oikeudet osallistumiseen, oppimiseen, palveluihin sekä huolenpitoon ja erityiseen suojeluun. Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983 1) todetaan: Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomustan mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. Lastensuojelulain tarkoitus on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelulain mukaan kunnan on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma, joka hyväksytään valtuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1.) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2.) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3.) lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4.) lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5.) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6.) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7.) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelulain mukaan kunnan tulee lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi järjestää ehkäisevää lastensuojelua. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. 4

5 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on annettu v Nuorisolaki muuttui , lakimuutoksen mukaan kunnassa tulee olla nuorten ohjaus ja palveluverkosto. Verkostoon tulee kuulua edustajat seuraavista tahoista: opetustoimi, sosiaalitoimi, terveystoimi, nuorisotoimi, työhallinto, poliisi, puolustushallinto. Lisäksi verkostoon voi kuulua muita viranomaistahoja. Lain perusteluihin on kirjattu, että jos kuntaan jo aikaisemmin perustetulle yhteistyöryhmälle tai verkostolle on annettu tehtäväksi käsitellä nuorten asioita, olisi järkevää, että sama toimielin voisi nuorisolakiin ehdotetuilla viranomaisilla tarvittaessa täydennettynä huolehtia myös lakisääteisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävistä. Tällöin kunnan ei tarvitsisi erikseen ryhtyä kokoamaan uutta erillistä nuorisolaissa tarkoitettua verkostoa. Verkoston tehtäviksi on laissa määritelty seuraavat: Koota tietoa nuorten kasvu- ja elinoloista ja niiden pohjalta arvioida nuorten tilannetta päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi (nuorten koulu- ja opiskelutilanteesta, toimeentulo- ym. asiakkuuksista, työllisyystilanteesta, asumisesta, harrastuksista) Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus (olemassa olevien palvelujen kartoittaminen ja katvealueiden tunnistaminen) Suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi Edistää nuorten palveluihin järjestämiseen liittyvän tiedon vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) v on tavoitteena, että 1. Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti Painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestössä. Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta osaohjelmasta, joista yksi on lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Keuruu on ollut mukana KASTE-ohjelmaan kuuluvassa Keski- ja Itä-Suomen alueen lapsija perhehankkeissa. 5

6 1.2 Paikallinen ohjelmatyö Keuruulla valmistui naisvaltuutettujen aloitteesta v Suomen ensimmäinen lapsuuspoliittinen ohjelma: Lasten Keuruu, lapsuuspoliittinen ohjelma vuoteen Nuorisopoliittinen ohjelma hyväksyttiin v ja päivitettiin v Lapsuuspoliittinen ohjelmatyöryhmä jatkoi avoimena foorumina seuraten ohjelman periaatteiden toteutumista ja edistäen eräiden kehittämishankkeiden, mm. Keula hankkeen, toteutusta. Ennen ohjelmakauden päättymistä työryhmä laati toisen lapsuuspoliittisen ohjelman Lasten Keuruu II kehittämisohjelma Ohjelman pääpaino oli alle 13- vuotiaiden palvelujen tarkastelussa, mutta soveltuvin osin näkökulmaa laajennettiin oppivelvollisuusikäisiin. Ohjelma oli toimintansa aloittavalle lasten ja nuorten johtoryhmälle käsikirjoitus, joka käsiteltiin Lapsiperheen hyvinvointi valtuustoseminaarissa. Valtuustokaudella lasten ja nuorten johtoryhmä on kokoontunut perusturvalautakunnan puheenjohtaja Liisa Ruusilan johdolla muutaman kerran vuodessa. Työryhmässä on jaettu tietoa ja nostettu esiin ajankohtaisia lasten asioita sekä arvioitu kehittämisohjelman toteutumista. Työryhmä on päivittänyt kolmannen lapsuuspoliittisen ohjelman Lasten ja nuorten Keuruu III - kehittämisohjelma , mikä samalla on uudistetun lastensuojelulain 12 :n edellyttämä suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Valtuustokaudella työryhmä on kokoontunut perusturvalautakunnan puheenjohtaja Maija Kajosmäen johdolla vähintään kaksi kertaa vuodessa, arvioinut ohjelman toteutumista ja tehnyt esityksiä palvelujen kehittämisestä. Lisäksi Vanhemmuuden Keuruu pienryhmä on laatinut esitteen Keuruu on kasvun paikka, turvallinen juurtua, missä on esitetty tietä riittävään vanhemmuuteen sekä palveluverkostoa. Esitettä on käytetty työkaluna, neuvolassa, päivähoidossa, kouluilla ym. Työryhmä on päivittänyt ohjelman valtuustokaudelle Lasten Keuruu -työryhmään ovat osallistuneet terveystyön yksikön osastonhoitaja, kulloinkin lasten ja nuorten asioista vastuussa oleva terveyskeskuspsykologi, erityisyksikön sosiaalityöntekijä, päivähoidon esimies, erityislastentarhanopettaja, erityisopetuksen yhdyshenkilö, lastensuojelusta vastaava sosiaalityöntekijä, erityisnuorisotyöntekijä, perusturvajohtaja, sivistysjohtaja, suurimman ala-asteen ja yläasteen rehtorit, vapaaaikatoimenpäällikkö, nuorisoasiainhoitaja ja kiinteistöpäällikkö. Työryhmän sihteerinä on toiminut perusturvatoimiston toimistonhoitaja. Ohjelman kuvituksen on tehnyt Liisa Ruusila. 1.3 Ohjelman tehtävä ja rajaukset Lasten Keuruu III on lastensuojelulain 12 :n mukainen suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Lasten Keuruu työryhmä toimii nuorisolain mukaisena nuorten ohjaus- ja palveluverkostona. 6

7 Ohjelmatyölle on asetettu kaksi rajausta: 1. Ohjelmassa käsitellään pääsääntöisesti alle18-vuotiaiden hyvinvointia ja palveluja. 2. Ohjelma keskittyy julkisiin palveluihin 2. LASTEN JA PERHEIDEN MÄÄRÄ KEURUULLA Tilastokeskuksen väestöennusteen (v ) mukaan lasten määrä Keuruulla tulee edelleen vähenemään syntyvyyden laskun ja muuttoliikkeen vuoksi v v v yht Alle kouluikäisten määrässä ei näyttäisi lähivuosina tapahtuvan enää oleellista vähenemistä, mutta kouluikäisten määrä pienenee. Keuruulla on yli asuntokuntaa, näistä noin joka viidennessä asuu vähintään yksi alle 18-vuotias Keuruu, asuntokunnat vähintään yksi alle 18 v, 20,6 20, ,3 Keuruu / % Keski-Suomi / % 23,1 22,9 22,6 22,4 koko maa / % 23,6 23,4 23,1 22,9 Keuruulla on noin perhettä. Perheistä lapsiperheitä on reilu kolmannes (1076) Keuruu, perheitä lapsiperheitä ed 35,4 35,3 34,5 34,4 Keuruu / % Keski-Suomi / % 39,6 39,4 39,1 38,9 koko maa / % 40,5 40,3 40,0 39,7 Vuonna 2011 yksilapsisia perheistä oli 44,6 %, kaksilapsisia 34,8 %, kolmilapsisia 15,1 % ja neljä tai enemmän 5,5 %. 7

8 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI 3.1 Lähtökohtia Lapsuuden ja nuoruuden aikana rakentuu pohja aikuisuudelle. Lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan pitää yhteiskunnallisena itseisarvona ja suomalaiselle yhteiskunnalle menestystekijänä. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Perheen hyvinvointi ja toimiva vanhemmuus luovat edellytyksiä lapsen kehitykselle ja kasvulle. Raskauden aika ja ensimmäiset elinvuodet muokkaavat vahvasti ihmisen kehitystä. Varhainen vuorovaikutus on lapsen kehityksen kannalta merkittävä. Varhainen vuorovaikutussuhde rakentaa vauvalle kyvyn toimia ja elää ihmissuhteissa koko elämän ajan. Murrosiässä turvallinen kasvuympäristö mahdollistaa nuoren itsenäistymistä. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia kasvatustehtävässä ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Mm. kattava neuvolajärjestelmä, kaikille avoin päivähoito ja ilmainen peruskoulu tarjoavat kaikille suomalaisperheille merkittävän tuen lasten kasvatuksessa. Käytännön lapsi- ja nuorisokasvatuksessa ei pidä unohtaa myöskään vapaa-ajan vertaisryhmiä ja kasvuyhteisöjä. 3.2 Hyvinvoinnin taustaa tunnuslukujen valossa Keuruun kaupunki Keuruu on noin asukkaan kaunis maaseutukaupunki läntisessä Keski-Suomessa. Jyväskylään on noin 60 km ja Tampereelle 120 km. Keuruu on pinta-alaltaan laaja 1430 km 2 ja harvaan asuttu (8,6 as/km 2 ). Vuonna 2011 Keuruun väestöstä oli 6,4 % 0-6-vuotiaita, 0-18-vuotiaita oli 18,9 % ja 25 % oli yli 65-vuotiaita. Vastaavat luvut koko maassa olivat 7,8 %, 21,3 % ja 18,1 %. 8

9 Tulotaso Verotulot asukasta kohden olivat v Keuruulla /asukas ja koko maassa e/asukas. Vuonna 2010 kaupungin yleinen pienituloisuusaste oli 17,4, kun vastaava koko maassa oli 14,9. Lapsiperheiden pienituloisuusaste oli Keuruulla 18,6 ja koko maassa 14,8. Lapsiperheiden pienituloisuusaste kuvaa, kuinka suuri alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle (pienempi kuin 60 % mediaanista). Asuminen Ahtaasti asuvia asuntokuntia (vähemmän kuin huone/asukas) oli v Keuruulla 7,5 % ja koko maassa 8,9% asuntokunnista. Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia oli Keuruulla 29,6 % ja koko maassa 29,3 % lapsiasuntokunnista. Yleistä asumistukea sai 2011 Keuruulla 5,5 % ja koko maassa 6,5 % asuntokunnista. Koulutustaso Vuonna vuotta täyttäneistä keuruulaisista 41,9 %:lla oli keskiasteen koulutus ja 21,2 % korkea-asteen koulutus. Koko maan vastaavat luvut olivat 39,5 % ja 28,2 %. Työllisyysaste Vuonna 2011 Keuruulla oli työttömänä 12,1 % työvoimasta, vastaava luku koko maassa oli 9,4 %. Vuonna 2011 nuorisotyöttömiä %:na vuotiaasta työvoimasta oli Keuruulla 20,1 % ja koko maassa 11,9 %. Perhesuhteet Avioeroja vuotiailla /1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa kohti oli Keuruulla v vain 8,6 kun vastaava luku koko maassa oli 16,7. Yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä oli 18,6 %, vastaavasti koko maassa 20,3 %. Päihteiden käyttö Alkoholijuomien myynti/asukas 100 % alkoholina oli v Keuruulla 9,7 l ja koko maassa 8,2 l. Päihtyneiden säilöönottoja oli 13,5/1 000 asukasta, kun koko maassa oli 14,4. Poliisin tietoon tulleita kaikkia huumausainerikoksia oli 1,8/1 000 asukasta kun koko maassa oli 3,8. Kouluterveyskysely Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn mukaan Keuruulla monet asiat olivat parantuneet verrattuna edelliseen kyselyvuoteen sekä 8. ja 9. luokkalaisten että lukion 1. ja 2. luokkalaisten kohdalla. Yläkoululaisten huolenaiheena nousivat esiin perheen yhteisten ateriointien vähentyminen, tupakoinnin ja huumekokeilujen lisääntyminen sekä koulutyön liian suuri määrä. Lukiolaisilla huolenaiheeksi nousivat keskusteluvaikeuksien lisääntyminen vanhempien kanssa ja ylipainoisten määrä. (tilastot / indikaattorit liite 1) 9

10 4. VISIO JA STRATEGIAT 4.1 Strategiset linjaukset Kuntalain mukaan kaupunki pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueelleen. Keuruun kunta- ja palvelustrategian mukaan Keuruu on vuonna 2017 Suomen paras keskisuuri paikkakunta, joka tarjoaa puitteet mukavaan elämään, työntekoon, yrittäjyyteen ja sujuvaan arkeen. Keuruu on asukkaidensa näköinen: innovatiivinen ja yritteliäs sekä luontoa kunnioittava ja yhteistyökykyinen kaupunki. Toimiva, saumaton yhteistyö elinkeinoelämän sekä julkisen sektorin kanssa tukee kasvua ja hyvinvointia. Painopisteinä kehittämisessä ovat: elinvoimainen Keuruu moderni ja viihtyisä asuinympäristö palveleva Keuruu 10

11 Kaupungin visio lasten ja nuorten palvelujen ja toimintojen osalta on Keuruu on kasvun paikka, turvallinen juurtua Kasvan etsin uskallan rakastan uskon unelmoin leikin liikun asun Keuruulla on perinteisesti ollut käytettävissä lapsiperheille hyvät perus- ja erityispalvelut. 11

12 Keuruun lapsuuspoliittiset ohjelmat ovat perustuneet seitsemän kohtaiseen Keuruun lasten oikeuksienjulistukseen. Nämä linjaukset ovat relevantteja edelleen. 1. Keuruulla lapsi / nuori on tärkeä ja hänen etunsa on ensisijainen. 2. Keuruulla lapsella / nuorella on oikeus terveeseen elinympäristöön, puhtaaseen sisä- ja ulkoilmaan. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon lapsen näkökulma. 3. Keuruulla lapsen / nuoren tulee saada kehittyä terveenä ja sosiaalisesti turvallisissa oloissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatuksen keinoin tuetaan perheitä kasvatustehtävässä. 4. Keuruulla koulu pidetään monipuolisena oppimisen ohjaajana. 5. Lapselle / nuorelle tulee luoda mahdollisuus elämykselliseen ja aktiiviseen vapaa-ajan toimintaan koko kunnan alueella. Vapaa-ajan harrasteiden tulee olla perheitä kokoavia ja yhdistäviä 6. Lasten / nuorten osuus henkisistä ja aineellisista voimavaroista turvataan. 7. Lapsen / nuoren on saatava osakseen rakkautta, lapsen on saatava tuntea itsensä hyväksytyksi. Lisäyksenä Lapsen / nuoren kuuleminen ja osallisuus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, toiminnoissa ja vaikuttamisessa tulee turvata. 12

13 5. TERVEYSPALVELUT 5.1 Äitiys- ja lastenneuvola Äitiys- ja lastenneuvola tukee ja auttaa vanhemmuudessa. Tavoitteena on, että perheet tunnistavat omat voimavaransa ja kykenevät tekemään perheen terveyttä ja hyvinvointia edistäviä elintapavalintoja. Neuvolat mahdollistavat vanhemmille ajantasaisen ja tutkimusnäyttöön perustuvan terveyttä edistävän tiedon liittyen vauvan odotukseen, lapsen kehitykseen ja perheeseen. Toimintaa ohjaa valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta. Äitiysneuvolan tavoitteena on myös raskauden aikaisten häiriöiden ehkäisy, varhainen toteaminen ja hoitoon ohjaaminen. Äitiysneuvolan työmuotoina ovat terveystarkastukset, kotikäynnit ja perhevalmennusryhmät. Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea tulevaa vanhemmuutta ja lisätä vanhempien luottamusta omiin kykyihinsä lapsen hoitajana ja kasvattajana. Tavoitteena on myös mahdollisimman myönteinen synnytyskokemus. Lastenneuvola palvelee alle kouluikäisiä ja heidän perheitään. Tavoitteena on turvata lapselle terve kasvu ja kehitys sekä edistää koko perheen hyvinvointia. Neuvolassa tuetaan luottamaan omiin kykyihin vanhempina vahvistamalla voimavaroja lapsilähtöisessä kasvatuksessa, lapsen hyvässä huolenpidossa sekä oman itsensä ja parisuhteensa hoitamisessa. Neuvolan työmuotoina ovat määräaikaiset ja laajat terveystarkastukset, ryhmäneuvolat, kotikäynnit, henkilökohtaiset hoito- ja kuntoutussuunnitelmat sekä vuorovaikutusta tukevat haastattelut. Terveystarkastukset ovat keskeinen osa lastenneuvolatyötä. Niiden tavoitteena on lapsen kasvun ja kehityksen seuranta, tukeminen sekä mahdollisten poikkeamien mahdollisimman aikainen toteaminen, hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen sekä toimivien tukikeinojen etsiminen. Perheille tarjotaan erilaisia terveyden kannalta edullisia vaihtoehtoja ja keskustellaan valintojen seurauksista lapsen ja koko perheen terveydelle ja hyvinvoinnille. Neuvolatapaamisten painopiste on vauvavaiheessa ja tavoitteena on auttaa vanhempia luomaan lapseensa turvallinen ja vastavuoroinen kiintymyssuhde sekä muodostamaan myönteinen käsitys lapsesta ja itsestään vanhempana. Tapaamisissa pyritään löytämään erityistuen tarpeessa olevat lapset ja perheet. Yhteistyössä päivähoidon ja koulutoimen kanssa neuvola toteuttaa ryhmäneuvolan esikouluikäisille lapsille. Lasten rokotussuojasta huolehtiminen kuuluu myös neuvolan perustehtäviin. Keuruulla äitiys- ja perhesuunnittelu ja lastenneuvolatyössä työskentelee 4 terveydenhoitajaa. 13

14 Haasteet: Terveysriskien varhainen toteaminen ja niihin puuttuminen Imetyksen edistämisen toimintaohjelman tavoitteet, raskausdiabeteksen käypähoitosuositus, lasten ylipainon ennaltaehkäisyn tehostaminen (mm. neuvokas perhe) Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien sekä perhe- ja parisuhdeväkivallan varhainen tunnistaminen ja puuttuminen (mittarit audit, depressioseula, läheisväkivaltaseula) Tulee olla tarpeeksi aikaa keskusteluun ja vanhemmuuden tukemiseen, sovitut yhteistyö- ja hoitokäytännöt riskitilanteissa, välitön puuttuminen Neuvolatarkastuksista poisjäävien perheiden tuen tarpeen selvittäminen 5.2 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto tukee vanhempia ja lapsia suun ja hampaiden hyvän kotihoidon oppimisessa ja kannustaa terveellisten ravintotottumusten omaksumisessa. Suun terveyden ylläpitämisessä korostetaan vanhempien vastuuta lapsen suun puhdistamisessa. Lapsen suun puhdistaminen on vanhempien vastuulla n. kymmenen ikävuoden tienoille, kunnes käden motoriikka on riittävä hampaiden puhdistamiseen. Lastenneuvolan terveydenhoitajat kehottavat vanhempia ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen hammashoitajan tai suuhygienistin vastaanotolle lapsen ollessa 6-8 kk ikäinen. Lapselle laaditaan yksilökohtainen ennaltaehkäisevän suunhoidon suunnitelma. Hammaslääkäri suorittaa laajan suun terveystarkastuksen 1, 5, ja 8- luokkalaisille ja tekee hoitosuunnitelman, jossa otetaan huomioon mm. reikiintymisriski, ravintotottumukset ja purennalliset seikat. Hoito on maksutonta 15 ikävuoteen asti, jonka jälkeen vastuu hoitoon hakeutumisesta on nuorella itsellään yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Hoito on maksutonta 18 ikävuoteen asti, mutta 15 vuotta täyttäneiltä peritään peruuttamattomasta käynnistä maksuasetuksen mukainen maksu. 14

15 Haasteet: - Lasten ja nuorten hampaiden reikiintyminen on lisääntynyt huonojen ravintotottumusten ja vähäisen hampaiden harjaamisen vuoksi. Haasteena on vaikuttaa kouluikäisten suun ja hampaiden kotihoitoon sekä ruokailutottumuksiin yhteistyössä kouluterveydenhuollon, koulun, päivähoidon sekä eri harrastusjärjestöjen kanssa. Myös pienten lasten vanhempia pitää motivoida huolehtimaan lastensa suun terveydestä ja näyttämään hyvää esimerkkiä terveystottumuksissa. - Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta velvoittaa kuntia järjestämään: 1) ensimmäistä lasta odottavalle perheelle vähintään yhden suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvion 2) 1-6 vuotiaalle lapselle vähintään 3 suun terveydentilan tarkastusta, lapsen ollessa 1-2 v, 3-4v ja 5-6 v. 3) koululaiselle määräaikainen suun terveydentilan tarkastus tulee suorittaa 1 lk:lla, 5 lk:lla ja 8 lk:lla 4) opiskelijalle suun terveyden tilan tarkastus tulee suorittaa vähintään kerran opiskeluaikana 5.3 Puheterapia Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa alueella Keuruu-Multia-Petäjävesi työskentelee yksi puheterapeutti, jonka työkenttään kuuluvat sekä lapset että aikuiset. Työnkuva painottuu alle kouluikäisiin lapsiin. Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, joka sisältää tutkimuksen, kuntoutuksen suunnittelun ja järjestämisen. Puheterapia toteutetaan yksilö-, ryhmä-, tai yhteisöllisenä kuntoutuksena sekä sisältää vanhempien ja lähiympäristön ohjauksen / konsultoinnin että tarvittaessa puhetta tukevien kommunikaatiokeinojen suunnittelun ja ohjauksen. Puheterapian keinoin pyritään ennaltaehkäisemään, lieventämään ja poistamaan äänen, puheen ja/tai kielen pulmia. Keskeisenä lähtökohtana on hyvä vuorovaikutussuhde sekä tiivis yhteistyö vanhempien ja muiden lasta kuntouttavien tahojen kanssa. Päätavoitteena on kuntoutuksen järjestyminen säännöllisinä, toimivina käytänteinä lapsen arjessa. Perheet ohjautuvat vastaanotolle vanhempien aloitteesta, lastenneuvolakäynnin jälkeen tai päivähoidon työntekijöiden ohjaamina. Varhainen puuttuminen ja tuen järjestäminen on tärkeää ja tuloksellista, tällöin lapsen kasvuympäristössä ei-kielellinen / kielellinen vuorovaikutus vahvistuu ja taataan kehitykselle suotuisat ympäristöt ja menetelmät. Puheterapeuttinen ohjaus/yhteistyö vanhempien kanssa voidaan aloittaa jo alle 1-vuotiaan lapsen perheen kanssa. Monissa kielellisissä häiriöissä terapia on pitkäaikaista ja varhain aloitettu, riittävän tiivis puheterapia eri muodoissaan antaa parhaan tuloksen. Puheterapian tuloksiin vaikuttavat myös mm. häiriön syyt, laajuus sekä lapsen perheen ja lähiympäristön motivaatio. Tiiviillä, suunnitelmallisella, yhteisöllisellä kielellisellä kuntoutuksella tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kehittymistä ja poistetaan oppimisen esteitä. Tärkeää on verkostotyö lapsen lähi-ihmisten kesken lapsen omassa arjessa (yhteistyössä vanhempien, kelton, muiden erityistyöntekijöiden, päivähoidon henkilöiden kanssa). Tarvittaessa lapsi ohjataan jatkotutkimuksiin esim. psykologille, toimintaterapeutille, fysioterapeutille tai lastenneurologian poliklinikalle. Kuntoutussuunnitelma laaditaan ja toteutetaan paikallisin voimin mahdollisimman pitkälle. 15

16 Tarve puheterapeuttiseen kuntoutukseen voi jatkua kouluiässä. Kielellisillä taidoilla on suuri merkitys muulle oppimiselle mm. lukeminen, kirjoittaminen ja kuullun/luetun ymmärtäminen. Tällä hetkellä terveyskeskusresurssien puitteissa ei pystytä järjestämään kouluikäisten puheterapiaa. Kelan kuntoutuskriteerit täyttävä vaikeavammainen lapsi saa puheterapiaa Kelan kustantamana, jos palvelujen tuottaja löytyy. Muiden lasten kohdalla vastuu siirtyy koulun erityisopetukselle/luokanopettajalle. Määrällisesti eniten puheterapiakäyntejä on lapsilla, joilla on viivästynyttä kielellistä kehitystä, epäselvää puhetta tai kun kyse on laajemmasta kielen erityisvaikeudesta, johon liittyy sekä puheen tuoton pulmia että eriasteisia puheen ymmärtämisen hankaluuksia sekä muita kehityksellisiä pulmia kuten motoriikan eriytymättömyyttä tai keskittymisvaikeutta. Haasteet: - puheterapian tarve resursseja suurempi. - puheopetuksen ja yhteisöllisen kielellisen kuntoutuksen jatkuvuuden takaaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa - puheterapian asiantuntemuksen ja käytänteiden sekä toimintatapojen juurruttaminen lapsen arkeen - kielellisten pulmien ennaltaehkäisy sisältäen varhaisen tuen järkevän mahdollistamisen lapsen/perheen tarpeita huomioiden 5.4 Lääkinnällinen kuntoutus / Fysioterapia & toimintaterapia Lääkinnällinen kuntoutus Keuruulla lasten ja nuorten kuntoutusasiat käsitellään omassa työryhmässä johon kuuluu vakiojäsenenä apulaisylilääkäri sekä lasten lääkinnällisen kuntoutuksen yhdyshenkilö (toimintaterapeutti). Kuntoutuspalaveriin kutsutaan paikalle vanhempien kirjallisella luvalla lapsen tai nuoren arjessa toimivat lähityöntekijät. Kuntoutustyöryhmässä laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jossa kuvataan ne mahdolliset tukitoimet, joita arjen toiminnan sujumisessa olisi huomioitava. Tukitoimien järjestämisessä pyritään huomioimaan paikallisesti järjestettävien tukitoimien resurssit, kolmannen sektorin toiminta sekä mahdolliset tarvittavat ostopalvelutarpeet. Vanhemmat hyväksyvät kuntoutussuunnitelman ennen kuin se siirretään lapsen potilastietojärjestelmään. Kuntoutuksessa korostuu entistä enemmän arjessa tapahtuva ohjaus, neuvonta sekä ryhmätoiminta. Ohjausta pyritään enenevässä määrin saada lapsen luonnolliseen toimintaympäristöön. Lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmä voi tehdä esityksen kuntoutuksen tarpeellisuuden arvioinnista ja sen järjestämisestä alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten asioissa. Keuruun alueelle on nimetty kuntoutustyöryhmän yhdyshenkilön lisäksi avainhenkilöt lasten ja nuorten kuntoutuksen asioissa alle kouluikäisille, ala-asteikäisille ja yläasteikäisille. 16

17 Fysioterapia & Toimintaterapia Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa Keuruun kuntoutuksessa toimii lasten ja nuorten parissa fysioterapeutteja ja toimintaterapeutti. Toiminta painottuu lasten ja nuorten toimintakyvyn arviointiin ja ohjaus- ja neuvonta työhön. Ensisijaisena tavoitteena on lasten ja nuorten toimintakyvyn tukeminen kiinteässä yhteistyössä vanhempien ja eri ammattiryhmien kanssa. Toimintakyvyn arvioinneilla pyritään selvittämään, onko tarvetta arjen tukitoimiin. Arviointeja voidaan tehdä joko vastaanottokäynnein, kotikäynnein tai vaikkapa kouluympäristössä, aina yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Terveyskasvatusryhmiä järjestetään yhteistyössä koulun ja vanhempien kanssa. Aiheina ovat mm. kouluergonomia ja ryhtiin liittyvät asiat. Keuruun ja Multian alueilla toimii toimintaterapeutin ja erityisliikunnanohjaajan toteuttamat motoriikkaryhmät. Lapset valitaan ryhmiin yhteistyössä päiväkodin ja koulun kanssa. Ryhmien tavoitteina on motoristen, hahmottamisen ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen. Toimintaterapeutti toteuttaa ryhmiä myös yksilöllisten tarpeiden mukaan, esimerkiksi sosiaalisten taitojen ryhmiä. Haasteet: - toimintakyvyn arviointitulokset - todetaan tukitoimien tarve - resurssit tukitoimintatarpeisiin ovat puutteelliset - lähiympäristön vastuu, sitoutuminen ja rooli kuntoutustyöryhmässä yhdessä tehdyn suunnitelman läpikäymisestä vanhempien kanssa, sen liittäminen vasuun, hojksiin - siirtopalaverit jotka mahdollistavat tiedon siirron kun lapsi siirtyy hoitopaikasta kouluun, eskariin - tiivis yhteistyö vanhempien kanssa - vanhempien ohjaus kolmannen sektorin tarjoamien palveluiden piiriin -vähän liikkuvien ja ylipainoisten lasten ja nuorten määrän lisääntyminen, nuorten tulevaivat/ toimivien ennaltaehkäisevien interventioiden kehittäminen 5.5 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tehtävät ovat: - oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen yhteistyössä vanhempien ja opettajien kanssa - osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä vanhempien ja opetus- ja oppilashuoltoon kuuluvien aikuisten kanssa. - koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen -osallistuminen koko kouluyhteisön ja terveyden edistämiseen oman ammatin asiantuntemuksella. - toimia asiantuntijana terveystiedon oppitunneilla 17

18 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelee 3 terveydenhoitajaa. Koululääkäreiden työskentelee kouluilla n.1,25 päivää/vk. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata oppilaan mahdollisimman hyvä terveys ja sen ylläpitäminen, terveellisten elämäntapojen omaksuminen sekä tunnistaa terveyttä suojaavia tekijöitä. Kouluterveydenhuolto vahvistaa lapsen/nuoren edellytyksiä oppimiselle ja aikuisuudelle. Työtä tehdään yhdessä vanhempien, opettajien, koululääkäreiden, psykologien, perheneuvolan, sosiaalityöntekijöiden sekä fysio- ja toimintaterapian kanssa. Lapsen/nuoren psyykkisen ja fyysisen terveydenseurannan ja siinä tukemisen lisäksi se pyrkii vaikuttamaan oppilaan koulu- ja elinympäristöön ja elinolosuhteisiin. Kouluterveydenhuollossa tuetaan myös suun terveydenhoitoa. Terveydenhoitaja tapaa oppilaan joka vuosi. Laajat terveystarkastukset tehdään 1 lk, 5 lk ja 8 lk:lla. Nämä tarkastukset pitävät sisällään terveydenhoitajan ja koululääkärin sekä vanhemman/huoltajan tapaamisen. Opiskeluterveydenhuollossa koululääkäri tapaa opiskelijan 2. vuosiluokalla. Vanhemmille lähetetään terveyskysely jonka he täyttävät yhdessä lapsen/nuoren kanssa ennen terveystarkastukseen tuloa. Vanhempia lähestytään myös muiden vuosiluokkien terveystarkastuksissa tarjoamalla mahdollisuuden osallistua tarkastuksiin. Terveystarkastuksissa oppilaat arvioivat vointiaan, kouluselviytymistään sekä kokemuksia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Luokanopettaja/-valvoja osallistuu hyvinvoinnin arviointiin kertomalla oman näkemyksensä lapsen/nuoren oppimisesta ja kouluselviytymisestä. Haasteet: - terveyserojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäisy syrjäytymisuhan varhainen toteaminen ja puuttuminen sekä moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten tukemiseen mahdollisissa riskitilanteissa. - lasten ja nuorten ylipainon ennaltaehkäisyn ja hoidon tehostaminen uudenlaiset työkalut käyttöön mahdollisimman moniammatillisesti, esim. sydänliiton neuvokas perhe, mahtavat muksut ja suurenmoiset nuoret -aineistot ja koulutukset, interaktiiviset painonhallintaryhmät (IIRO-hanke) - väkivallan ja sen uhan ennaltaehkäisy, toteaminen ja varhainen puuttuminen - nuorten tukeminen aggression oikeanlaisessa käsittelyssä ja tunteiden ilmaisussa yhteinen moniammatillinen koulutus. - turva- ja tunnetaitojen tukeminen (seksuaalinen koskemattomuus, netin käyttö, digitaaliset pelit, peli-ikärajat) 18

19 5.6. Lääkärien vastaanotto Lääkärit huolehtivat osaltaan väestön yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta, terveysneuvonnasta ja terveydenhoidosta poliklinikalla. Heidän vastuullaan on lääkärin osuus äitiys-, lasten ja perhesuunnitteluneuvolassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Hoidon tarpeen arviointikäytäntöjä arvioidaan jatkuvasti ja niitä muutetaan sen mukaisesti, että lääkärin vastaanotolle pääsy perustuu hoidon tarpeen arviointiin. Hoidon tarpeen arviointia toteutetaan poliklinikalla, neuvolassa, kouluja opiskeluterveydenhuollossa ja fysioterapiayksikössä. Haasteet: - Lasten ja nuorten kuten muunkin väestön pääsy lääkärin vastaanotolle on turvattava tarvittaessa hoitotakuun mukaisesti. - Väestövastuulääkärijärjestelmän ylläpitäminen - Lääkärien ja hoitajien työnjaon kehittäminen ja tehostaminen tarkoituksenmukainen lääkärien työajan käyttö - Lääkärien hyvä rekrytointi (terveyskeskuslääkäreistä jatkuva pula) - Lääkäriresurssien turvaaminen lasten ja nuorten ennaltaehkäisevässä työssä 5.7. Terveyskeskuspsykologit Terveysaseman psykologit palvelevat Keuruun, Multian ja Petäjäveden väestöä. Aikuisten ja nuorten kohdalla psykologityö koostuu elämäntilannekriisien hoidosta, ennaltaehkäisevästä mielenterveystyöstä ja kestoltaan rajatuista keskustelukäynneistä. Alle kouluikäisten lasten kohdalla työ keskittyy kehitystaso- ja kouluvalmiusarvioihin. Lasten asioissa psykologi toimii yhteistyössä mm. puhe- ja toimintaterapeutin, päivähoidon sekä neuvolan kanssa. Haasteet: - seututk:n myötä työalue on kasvanut, resurssit ennallaan - työn suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön - työnjakoasiat muiden tahojen kanssa 5.8 Perheneuvola Erityispalveluyksikön perheneuvola tukee perheitä lasten kasvussa ja perhe-elämän muutosvaiheissa järjestämällä ohjausta ja neuvontaa. Perheneuvolassa etsitään yhdessä keskustellen ratkaisuja ihmissuhteisiin, perhe-elämään, lasten kasvatukseen ja kehitykseen liittyviin kysymyksiin. Perheneuvolassa työskentelee kokoaikainen psykologi, jonka työparina perhekeskeisessä työssä toimii erityispalveluyksikön sosiaalityöntekijä. Työparityöskentely mahdollistaa työskentelyn haastavissa perhetilanteissa ja terapeuttisen työskentelyn erikseen vanhempien ja lapsen kanssa. 19

20 Haasteet: - Yhteistyön edistäminen muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa (mm. erikoissairaanhoito, lastensuojelu, varhaiskasvatus, äitiys- ja lastenneuvola, tk:n erityistyöntekijät, oppilashuolto) - Tiedottaminen (em. tahoille ja kuntalaisille) - Toimivien ohjauskäytäntöjen kehittäminen - Vanhempainryhmätoiminnan käynnistäminen - Toimintakäytäntöjen vakiinnuttaminen (henkilökunnan vaihtuvuuden minimoiminen) 5.9 Mielenterveystoimisto Erityispalveluyksikön/Mielenterveystoimisto tarjoaa psykiatrisen avohoidon palveluja yli 18- vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat pidempiaikaista hoitoa mielenterveysongelmien takia. Hoitoon tullaan lääkärin lähetteellä. Mielenterveystoimiston työmuotoja ovat yksilö-, pari- ja perheterapia sekä verkostotyö. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tukemiseksi yhteistyötä tehdään erityisesti Kelan, Työ- ja elinkeinotoimiston sekä sosiaalitoimen kanssa. Mielenterveystoimistossa työskentelee työryhmä, johon kuuluu lääkäri, psykologi, 2 psykiatrista sairaanhoitajaa sekä sosiaalityöntekijä. Haasteet: mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy nuorille sopivien palvelujen kehittäminen mielenterveyspotilaiden lasten huomiointi ja tukeminen 5.10 Päihdeklinikka Erityispalveluyksikön/Päihdeklinikka tarjoaa hoitoa erilaisiin riippuvuusongelmiin. Lasten ja perheiden myönteistä kehitystä tuetaan tarjoamalla hoitoa sekä perheiden vanhemmille, että myös alaikäisille nuorille. Hoito Päihdeklinikalla on yksilö-, perhe-, verkosto- ja ryhmäkeskeistä. Päihdeklinikalla työskentelee 2 päihde/psykiatrista sairaanhoitajaa. Haasteet: - henkilökunnan resurssien riittävyys 20

LASTEN KEURUU III kehittämisohjelma 2013-2016

LASTEN KEURUU III kehittämisohjelma 2013-2016 LASTEN KEURUU III kehittämisohjelma 2013-2016 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1 Valtakunnallinen ohjaus 1.2 Paikallinen ohjelmatyö 1.3 Ohjelman tehtävä ja rajaukset 2. LASTEN JA PERHEIDEN MÄÄRÄ KEURUULLA

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa

Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 29.9.2015 1 Uusi sosiaalihuoltolaki ja lasten

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa

Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lastenjalapsiperheiden palvelut sote-uudistuksessa Lasten ja nuorten terveyden ja hyvinvoinnin neuvottelukunnan ehdotuksen pääpiirteet Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista

Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut

Lapsiperheiden palvelut Lapsiperheiden palvelut Vaasa ja Pietarsaari Eeva Liukko Erityisasiantuntija Järjestelmät/Reformit Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 15.2.2019 1 SOSIAALIHUOLTOLAIN UUDISTAMINEN VUONNA 2015 LAPSIPERHEIDEN

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä

Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä Yhteistyövanhemmuus eron jälkeen Lapsenhuoltolain uudistaminen Katja Niemelä Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna)

SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013. 312,6 vakanssia (303,6/1v/1ma/8avoinna) SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO 2013 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA YKSILÖJAOSTO HYVINVOINTIJAOSTO SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO Perusturva HALLINTO Perusturva Toimistopalvelut Talousasiat Terveyspalvelujen

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma

Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma Digitaalinen palveluintegraatio ja henkilökohtainen hyvinvointisuunnitelma Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Kuopio Anna-Mari Juutinen Kuntakokeilukoordinaattori 9.12.2015 Kuopion kaupunki Perusturva

Lisätiedot

Lapsen asemaa vahvistamassa. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä

Lapsen asemaa vahvistamassa. Lapsenhuoltolain uudistaminen. Katja Niemelä Lapsen asemaa vahvistamassa Lapsenhuoltolain uudistaminen Katja Niemelä Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa Työryhmän tehtävänä oli arvioida, miltä osin lapsen huoltoa

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Lapsen etu ja vuoroasuminen Katja Niemelä, perheoikeudellisten asioiden päällikkö, Helsinki Lapsenhuoltolain uudistaminen pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä UNIVERSAALIT PALVELUT Terve ja hyvinvoiva, normaalisti kasvava ja kehittyvä lapsi/nuori Riittävän hyvät ja turvalliset kasvuolosuhteet ASIAKKUUSPOLKU terveen kehityksen Ammattilaisten tehtävänä on tukea

Lisätiedot

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta Oulu 1.9.2016 1 Nuorisolaki 2 Lain tavoite Tämän lain tavoitteena on: 1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä

Lisätiedot

Kuopion terveiset Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli. Anna-Mari Juutinen

Kuopion terveiset Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli. Anna-Mari Juutinen Kuopion terveiset Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli Anna-Mari Juutinen 7.9.2016 Digitaalinen ja monialainen palveluintegraatio Hyvinvoinnin integroidun toimintamalli / Kuopio Integraattori-malli: tietoa

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (15) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 21.12.2016 Voimaan 1.1.2017

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Uusi lastensuojelulaki

Uusi lastensuojelulaki 1 Uusi lastensuojelulaki, STM 2 Valmisteluvaiheet Lastensuojelulain kokonaisuudistustyöryhmä 5.1.2005 31.3.2006 Asiantuntijoiden kuuleminen keväällä 2005 Lastensuojelun kehittämisohjelman kehittämisehdotukset

Lisätiedot

Hyvinvointiareena

Hyvinvointiareena Hyvinvointiareena 17.-18.9.2019 Hyvinvointiareena on koulutustapahtuma, joka tarjoaa yhteisen oppimisfoorumin esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa sekä korkea-asteella

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/ (6) Kaupunginhallitus Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 35/2013 1 (6) 1061 Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi kiertävän neurologin vakanssista HEL 2012-017407 T 00 00 03 Päätös päättää merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte

Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte Lapsen oikeudet ovat aikuisten velvollisuuksia Lapsiystävällisen kunnan rakennuspalikat Pikkusyöte 16.8.2018 Jaana Tervo, THL Lapsen oikeuksien sopimus Lapset ovat toimijoita joilla on omia oikeuksia:

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelman keskeisenä tavoitteena on ollut painopisteen siirtäminen korjaavasta

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p SOTE-palvelut, tilannekatsaus 11.10.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA Mustijoen perusturva Perusturvapalvelukeskus Perusturvajohtaja Perusturvan johtoryhmä Kehittämis- ja hallintopalvelut Terveydenhuoltopalvelut PALVELU- ALUEET Lasten,

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen Susanna Fagerlund-Jalokinos Opiskeluterveydenhuoltoa säätelee Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ja Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

P E R U S T U R V AT O I M E N J O H T O S Ä Ä N T Ö

P E R U S T U R V AT O I M E N J O H T O S Ä Ä N T Ö KOKEMÄEN KAUPUNKI Hyväksytty KV 19.4.2010 14 Voimaantulo 1.5.2010 P E R U S T U R V AT O I M E N J O H T O S Ä Ä N T Ö I LUKU PERUSTURVALAUTAKUNTA 1 Valinta ja kokoonpano 2 Perusturvalautakunnan tehtävä

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni?

Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Miten lasta ja perhettä tuetaan sosiaalihuollossa ja lastensuojelussa kun olen ilmaissut huoleni? Helsingin sosiaali- ja kriisipäivystys Pia Mäkeläinen 7.3.2019 Lastensuojelu mediassa Mielenterveyspalvelut

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena terveydenhoitaja Johanna Moilala Mikä on hyvinvointineuvola? Hyvinvointineuvolan ideana on toimia kuin pienten kuntien palveluiden; saman katon alla, josta

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA

PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA N YHTENÄINEN TOIMINTAOHJELMA neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle AURAN JA KUNNISSA 2019 2021 Päivitetty 20.3.2019 Sisällys 1.

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto Mäntyharjun kunta Sivu 1 004110 Perusturvan hallinto TOIMINTAKULUT -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 004111 Seutu-sote TOIMINTAKULUT -32 000-10

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot