LASTEN KEURUU III kehittämisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN KEURUU III kehittämisohjelma 2013-2016"

Transkriptio

1 LASTEN KEURUU III kehittämisohjelma

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1.1 Valtakunnallinen ohjaus 1.2 Paikallinen ohjelmatyö 1.3 Ohjelman tehtävä ja rajaukset 2. LASTEN JA PERHEIDEN MÄÄRÄ KEURUULLA 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI 3.1 Lähtökohtia 3.2 Hyvinvoinnin taustaa tunnuslukujen valossa 4. VISIO JA STRATEGIAT 4.1. Strategiset linjaukset 5. TERVEYSPALVELUT 5.1 Äitiys- ja lastenneuvola 5.2 Suun terveydenhuolto 5.3 Puheterapia 5.4 Lääkinnällinen kuntoutus / Fysioterapia & toimintaterapia 5.5 Kouluterveydenhuolto 5.6 Lääkärien vastaanotto 5.7 Terveyskeskuspsykologit 5.8 Perheneuvola 5.9 Mielenterveystoimisto 5.10 Päihdeklinikka 6. SOSIAALIPALVELUT 6.1 Sosiaalityö ja lastensuojelu 6.2 Lastensuojelun tarve 6.3 Sosiaalityön / lastensuojelun voimavarat ja palveluverkosto 6.4 Aikuissosiaalityö 6.5 Työllisyyspalvelut 7. SIVISTYSPALVELUT 7.1 Varhaiskasvatus / päivähoito 7.2 Esiopetus 7.3 Erityispäivähoito 7.4 Perusopetus Opetussuunnitelmat Koulun tukipalvelut Fyysinen oppimisympäristö Hyvinvointi ja turvallisuus 7.5 Perusasteen ja toisen asteen nivelvaihe 7.6 Toisen asteen koulutus 2

3 8. VAPAA-AJAN PALVELUT 8.1. Liikuntapalvelut 8.2 Nuorisopalvelut 8.3 Kulttuuripalvelut 8.4 Museo 8.5 Kirjasto 8.6 Läntisen Keski-Suomen musiikkiopisto 8.7 Lapsiryhmät kansalaisopistossa 8.8 Muu kuin kunnallinen tuki 9. YHDYSKUNTAPALVELUT 9.1 Tilapalvelu 9.2 Kunnallistekniikka 9.3 Rakennusvalvonta 9.4 Ympäristöterveydenhuolto 9.5 Kaavoituspalvelut 10. KUSTANNUKSET 11. SEURANTA JA ARVIOINTI 12. TOIMENPIDEOHJELMA Liitteet Hyväksytty Keuruun kaupunginvaltuustossa

4 1. JOHDANTO 1.1 Valtakunnallinen ohjaus YK:n lasten oikeuksien sopimuksessa kiteytyvät seuraavat lasten oikeudet: 1) lapsella on oikeus osallistua ja tulla kuulluksi ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti, 2) lapsella on oikeus osuuteen yhteiskunnan voimavaroista ja 3) lapsella on oikeus erityiseen suojeluun. Suomen lainsäädäntö turvaa laajasti lasten ja nuorten oikeuksia. Perustuslaki turvaa lapselle ja nuorelle on oikeudet osallistumiseen, oppimiseen, palveluihin sekä huolenpitoon ja erityiseen suojeluun. Laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983 1) todetaan: Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeiden ja toivomustan mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti lapsen ja hänen vanhempiensa välillä. Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen taipumuksia vastaava koulutus. Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää. Lastensuojelulain tarkoitus on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuojelulain mukaan kunnan on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma, joka hyväksytään valtuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1.) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta 2.) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista 3.) lastensuojelun tarpeesta kunnassa 4.) lastensuojeluun varattavista voimavaroista 5.) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä 6.) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä sekä 7.) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelulain mukaan kunnan tulee lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun lisäksi järjestää ehkäisevää lastensuojelua. Ehkäisevällä lastensuojelulla edistetään ja turvataan lasten kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä tuetaan vanhemmuutta. Ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä kuten äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa terveydenhuollossa, päivähoidossa, opetuksessa ja nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. 4

5 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on annettu v Nuorisolaki muuttui , lakimuutoksen mukaan kunnassa tulee olla nuorten ohjaus ja palveluverkosto. Verkostoon tulee kuulua edustajat seuraavista tahoista: opetustoimi, sosiaalitoimi, terveystoimi, nuorisotoimi, työhallinto, poliisi, puolustushallinto. Lisäksi verkostoon voi kuulua muita viranomaistahoja. Lain perusteluihin on kirjattu, että jos kuntaan jo aikaisemmin perustetulle yhteistyöryhmälle tai verkostolle on annettu tehtäväksi käsitellä nuorten asioita, olisi järkevää, että sama toimielin voisi nuorisolakiin ehdotetuilla viranomaisilla tarvittaessa täydennettynä huolehtia myös lakisääteisen nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävistä. Tällöin kunnan ei tarvitsisi erikseen ryhtyä kokoamaan uutta erillistä nuorisolaissa tarkoitettua verkostoa. Verkoston tehtäviksi on laissa määritelty seuraavat: Koota tietoa nuorten kasvu- ja elinoloista ja niiden pohjalta arvioida nuorten tilannetta päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi (nuorten koulu- ja opiskelutilanteesta, toimeentulo- ym. asiakkuuksista, työllisyystilanteesta, asumisesta, harrastuksista) Edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus (olemassa olevien palvelujen kartoittaminen ja katvealueiden tunnistaminen) Suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi Edistää nuorten palveluihin järjestämiseen liittyvän tiedon vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) v on tavoitteena, että 1. Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut on järjestetty asiakaslähtöisesti Painopistettä siirretään ongelmien hoidosta fyysisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin aktiiviseen edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen koko väestössä. Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta osaohjelmasta, joista yksi on lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen. Keuruu on ollut mukana KASTE-ohjelmaan kuuluvassa Keski- ja Itä-Suomen alueen lapsija perhehankkeissa. 5

6 1.2 Paikallinen ohjelmatyö Keuruulla valmistui naisvaltuutettujen aloitteesta v Suomen ensimmäinen lapsuuspoliittinen ohjelma: Lasten Keuruu, lapsuuspoliittinen ohjelma vuoteen Nuorisopoliittinen ohjelma hyväksyttiin v ja päivitettiin v Lapsuuspoliittinen ohjelmatyöryhmä jatkoi avoimena foorumina seuraten ohjelman periaatteiden toteutumista ja edistäen eräiden kehittämishankkeiden, mm. Keula hankkeen, toteutusta. Ennen ohjelmakauden päättymistä työryhmä laati toisen lapsuuspoliittisen ohjelman Lasten Keuruu II kehittämisohjelma Ohjelman pääpaino oli alle 13- vuotiaiden palvelujen tarkastelussa, mutta soveltuvin osin näkökulmaa laajennettiin oppivelvollisuusikäisiin. Ohjelma oli toimintansa aloittavalle lasten ja nuorten johtoryhmälle käsikirjoitus, joka käsiteltiin Lapsiperheen hyvinvointi valtuustoseminaarissa. Valtuustokaudella lasten ja nuorten johtoryhmä on kokoontunut perusturvalautakunnan puheenjohtaja Liisa Ruusilan johdolla muutaman kerran vuodessa. Työryhmässä on jaettu tietoa ja nostettu esiin ajankohtaisia lasten asioita sekä arvioitu kehittämisohjelman toteutumista. Työryhmä on päivittänyt kolmannen lapsuuspoliittisen ohjelman Lasten ja nuorten Keuruu III - kehittämisohjelma , mikä samalla on uudistetun lastensuojelulain 12 :n edellyttämä suunnitelma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Valtuustokaudella työryhmä on kokoontunut perusturvalautakunnan puheenjohtaja Maija Kajosmäen johdolla vähintään kaksi kertaa vuodessa, arvioinut ohjelman toteutumista ja tehnyt esityksiä palvelujen kehittämisestä. Lisäksi Vanhemmuuden Keuruu pienryhmä on laatinut esitteen Keuruu on kasvun paikka, turvallinen juurtua, missä on esitetty tietä riittävään vanhemmuuteen sekä palveluverkostoa. Esitettä on käytetty työkaluna, neuvolassa, päivähoidossa, kouluilla ym. Työryhmä on päivittänyt ohjelman valtuustokaudelle Lasten Keuruu -työryhmään ovat osallistuneet terveystyön yksikön osastonhoitaja, kulloinkin lasten ja nuorten asioista vastuussa oleva terveyskeskuspsykologi, erityisyksikön sosiaalityöntekijä, päivähoidon esimies, erityislastentarhanopettaja, erityisopetuksen yhdyshenkilö, lastensuojelusta vastaava sosiaalityöntekijä, erityisnuorisotyöntekijä, perusturvajohtaja, sivistysjohtaja, suurimman ala-asteen ja yläasteen rehtorit, vapaaaikatoimenpäällikkö, nuorisoasiainhoitaja ja kiinteistöpäällikkö. Työryhmän sihteerinä on toiminut perusturvatoimiston toimistonhoitaja. Ohjelman kuvituksen on tehnyt Liisa Ruusila. 1.3 Ohjelman tehtävä ja rajaukset Lasten Keuruu III on lastensuojelulain 12 :n mukainen suunnitelma lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Lasten Keuruu työryhmä toimii nuorisolain mukaisena nuorten ohjaus- ja palveluverkostona. 6

7 Ohjelmatyölle on asetettu kaksi rajausta: 1. Ohjelmassa käsitellään pääsääntöisesti alle18-vuotiaiden hyvinvointia ja palveluja. 2. Ohjelma keskittyy julkisiin palveluihin 2. LASTEN JA PERHEIDEN MÄÄRÄ KEURUULLA Tilastokeskuksen väestöennusteen (v ) mukaan lasten määrä Keuruulla tulee edelleen vähenemään syntyvyyden laskun ja muuttoliikkeen vuoksi v v v yht Alle kouluikäisten määrässä ei näyttäisi lähivuosina tapahtuvan enää oleellista vähenemistä, mutta kouluikäisten määrä pienenee. Keuruulla on yli asuntokuntaa, näistä noin joka viidennessä asuu vähintään yksi alle 18-vuotias Keuruu, asuntokunnat vähintään yksi alle 18 v, 20,6 20, ,3 Keuruu / % Keski-Suomi / % 23,1 22,9 22,6 22,4 koko maa / % 23,6 23,4 23,1 22,9 Keuruulla on noin perhettä. Perheistä lapsiperheitä on reilu kolmannes (1076) Keuruu, perheitä lapsiperheitä ed 35,4 35,3 34,5 34,4 Keuruu / % Keski-Suomi / % 39,6 39,4 39,1 38,9 koko maa / % 40,5 40,3 40,0 39,7 Vuonna 2011 yksilapsisia perheistä oli 44,6 %, kaksilapsisia 34,8 %, kolmilapsisia 15,1 % ja neljä tai enemmän 5,5 %. 7

8 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI 3.1 Lähtökohtia Lapsuuden ja nuoruuden aikana rakentuu pohja aikuisuudelle. Lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan pitää yhteiskunnallisena itseisarvona ja suomalaiselle yhteiskunnalle menestystekijänä. Lapsen vanhemmilla ja muilla huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Perheen hyvinvointi ja toimiva vanhemmuus luovat edellytyksiä lapsen kehitykselle ja kasvulle. Raskauden aika ja ensimmäiset elinvuodet muokkaavat vahvasti ihmisen kehitystä. Varhainen vuorovaikutus on lapsen kehityksen kannalta merkittävä. Varhainen vuorovaikutussuhde rakentaa vauvalle kyvyn toimia ja elää ihmissuhteissa koko elämän ajan. Murrosiässä turvallinen kasvuympäristö mahdollistaa nuoren itsenäistymistä. Lasten ja perheiden kanssa toimivien viranomaisten on tuettava vanhempia ja huoltajia kasvatustehtävässä ja pyrittävä tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain sekä ohjattava lapsi ja perhe tarvittaessa lastensuojelun piiriin. Mm. kattava neuvolajärjestelmä, kaikille avoin päivähoito ja ilmainen peruskoulu tarjoavat kaikille suomalaisperheille merkittävän tuen lasten kasvatuksessa. Käytännön lapsi- ja nuorisokasvatuksessa ei pidä unohtaa myöskään vapaa-ajan vertaisryhmiä ja kasvuyhteisöjä. 3.2 Hyvinvoinnin taustaa tunnuslukujen valossa Keuruun kaupunki Keuruu on noin asukkaan kaunis maaseutukaupunki läntisessä Keski-Suomessa. Jyväskylään on noin 60 km ja Tampereelle 120 km. Keuruu on pinta-alaltaan laaja 1430 km 2 ja harvaan asuttu (8,6 as/km 2 ). Vuonna 2011 Keuruun väestöstä oli 6,4 % 0-6-vuotiaita, 0-18-vuotiaita oli 18,9 % ja 25 % oli yli 65-vuotiaita. Vastaavat luvut koko maassa olivat 7,8 %, 21,3 % ja 18,1 %. 8

9 Tulotaso Verotulot asukasta kohden olivat v Keuruulla /asukas ja koko maassa e/asukas. Vuonna 2010 kaupungin yleinen pienituloisuusaste oli 17,4, kun vastaava koko maassa oli 14,9. Lapsiperheiden pienituloisuusaste oli Keuruulla 18,6 ja koko maassa 14,8. Lapsiperheiden pienituloisuusaste kuvaa, kuinka suuri alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle (pienempi kuin 60 % mediaanista). Asuminen Ahtaasti asuvia asuntokuntia (vähemmän kuin huone/asukas) oli v Keuruulla 7,5 % ja koko maassa 8,9% asuntokunnista. Ahtaasti asuvia lapsiasuntokuntia oli Keuruulla 29,6 % ja koko maassa 29,3 % lapsiasuntokunnista. Yleistä asumistukea sai 2011 Keuruulla 5,5 % ja koko maassa 6,5 % asuntokunnista. Koulutustaso Vuonna vuotta täyttäneistä keuruulaisista 41,9 %:lla oli keskiasteen koulutus ja 21,2 % korkea-asteen koulutus. Koko maan vastaavat luvut olivat 39,5 % ja 28,2 %. Työllisyysaste Vuonna 2011 Keuruulla oli työttömänä 12,1 % työvoimasta, vastaava luku koko maassa oli 9,4 %. Vuonna 2011 nuorisotyöttömiä %:na vuotiaasta työvoimasta oli Keuruulla 20,1 % ja koko maassa 11,9 %. Perhesuhteet Avioeroja vuotiailla /1000 vastaavanikäistä naimisissa olevaa kohti oli Keuruulla v vain 8,6 kun vastaava luku koko maassa oli 16,7. Yksinhuoltajaperheitä lapsiperheistä oli 18,6 %, vastaavasti koko maassa 20,3 %. Päihteiden käyttö Alkoholijuomien myynti/asukas 100 % alkoholina oli v Keuruulla 9,7 l ja koko maassa 8,2 l. Päihtyneiden säilöönottoja oli 13,5/1 000 asukasta, kun koko maassa oli 14,4. Poliisin tietoon tulleita kaikkia huumausainerikoksia oli 1,8/1 000 asukasta kun koko maassa oli 3,8. Kouluterveyskysely Vuoden 2011 kouluterveyskyselyn mukaan Keuruulla monet asiat olivat parantuneet verrattuna edelliseen kyselyvuoteen sekä 8. ja 9. luokkalaisten että lukion 1. ja 2. luokkalaisten kohdalla. Yläkoululaisten huolenaiheena nousivat esiin perheen yhteisten ateriointien vähentyminen, tupakoinnin ja huumekokeilujen lisääntyminen sekä koulutyön liian suuri määrä. Lukiolaisilla huolenaiheeksi nousivat keskusteluvaikeuksien lisääntyminen vanhempien kanssa ja ylipainoisten määrä. (tilastot / indikaattorit liite 1) 9

10 4. VISIO JA STRATEGIAT 4.1 Strategiset linjaukset Kuntalain mukaan kaupunki pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueelleen. Keuruun kunta- ja palvelustrategian mukaan Keuruu on vuonna 2017 Suomen paras keskisuuri paikkakunta, joka tarjoaa puitteet mukavaan elämään, työntekoon, yrittäjyyteen ja sujuvaan arkeen. Keuruu on asukkaidensa näköinen: innovatiivinen ja yritteliäs sekä luontoa kunnioittava ja yhteistyökykyinen kaupunki. Toimiva, saumaton yhteistyö elinkeinoelämän sekä julkisen sektorin kanssa tukee kasvua ja hyvinvointia. Painopisteinä kehittämisessä ovat: elinvoimainen Keuruu moderni ja viihtyisä asuinympäristö palveleva Keuruu 10

11 Kaupungin visio lasten ja nuorten palvelujen ja toimintojen osalta on Keuruu on kasvun paikka, turvallinen juurtua Kasvan etsin uskallan rakastan uskon unelmoin leikin liikun asun Keuruulla on perinteisesti ollut käytettävissä lapsiperheille hyvät perus- ja erityispalvelut. 11

12 Keuruun lapsuuspoliittiset ohjelmat ovat perustuneet seitsemän kohtaiseen Keuruun lasten oikeuksienjulistukseen. Nämä linjaukset ovat relevantteja edelleen. 1. Keuruulla lapsi / nuori on tärkeä ja hänen etunsa on ensisijainen. 2. Keuruulla lapsella / nuorella on oikeus terveeseen elinympäristöön, puhtaaseen sisä- ja ulkoilmaan. Rakentamisessa tulee ottaa huomioon lapsen näkökulma. 3. Keuruulla lapsen / nuoren tulee saada kehittyä terveenä ja sosiaalisesti turvallisissa oloissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatuksen keinoin tuetaan perheitä kasvatustehtävässä. 4. Keuruulla koulu pidetään monipuolisena oppimisen ohjaajana. 5. Lapselle / nuorelle tulee luoda mahdollisuus elämykselliseen ja aktiiviseen vapaa-ajan toimintaan koko kunnan alueella. Vapaa-ajan harrasteiden tulee olla perheitä kokoavia ja yhdistäviä 6. Lasten / nuorten osuus henkisistä ja aineellisista voimavaroista turvataan. 7. Lapsen / nuoren on saatava osakseen rakkautta, lapsen on saatava tuntea itsensä hyväksytyksi. Lisäyksenä Lapsen / nuoren kuuleminen ja osallisuus sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, toiminnoissa ja vaikuttamisessa tulee turvata. 12

13 5. TERVEYSPALVELUT 5.1 Äitiys- ja lastenneuvola Äitiys- ja lastenneuvola tukee ja auttaa vanhemmuudessa. Tavoitteena on, että perheet tunnistavat omat voimavaransa ja kykenevät tekemään perheen terveyttä ja hyvinvointia edistäviä elintapavalintoja. Neuvolat mahdollistavat vanhemmille ajantasaisen ja tutkimusnäyttöön perustuvan terveyttä edistävän tiedon liittyen vauvan odotukseen, lapsen kehitykseen ja perheeseen. Toimintaa ohjaa valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta. Äitiysneuvolan tavoitteena on myös raskauden aikaisten häiriöiden ehkäisy, varhainen toteaminen ja hoitoon ohjaaminen. Äitiysneuvolan työmuotoina ovat terveystarkastukset, kotikäynnit ja perhevalmennusryhmät. Perhevalmennuksen tavoitteena on tukea tulevaa vanhemmuutta ja lisätä vanhempien luottamusta omiin kykyihinsä lapsen hoitajana ja kasvattajana. Tavoitteena on myös mahdollisimman myönteinen synnytyskokemus. Lastenneuvola palvelee alle kouluikäisiä ja heidän perheitään. Tavoitteena on turvata lapselle terve kasvu ja kehitys sekä edistää koko perheen hyvinvointia. Neuvolassa tuetaan luottamaan omiin kykyihin vanhempina vahvistamalla voimavaroja lapsilähtöisessä kasvatuksessa, lapsen hyvässä huolenpidossa sekä oman itsensä ja parisuhteensa hoitamisessa. Neuvolan työmuotoina ovat määräaikaiset ja laajat terveystarkastukset, ryhmäneuvolat, kotikäynnit, henkilökohtaiset hoito- ja kuntoutussuunnitelmat sekä vuorovaikutusta tukevat haastattelut. Terveystarkastukset ovat keskeinen osa lastenneuvolatyötä. Niiden tavoitteena on lapsen kasvun ja kehityksen seuranta, tukeminen sekä mahdollisten poikkeamien mahdollisimman aikainen toteaminen, hoitoon ja kuntoutukseen ohjaaminen sekä toimivien tukikeinojen etsiminen. Perheille tarjotaan erilaisia terveyden kannalta edullisia vaihtoehtoja ja keskustellaan valintojen seurauksista lapsen ja koko perheen terveydelle ja hyvinvoinnille. Neuvolatapaamisten painopiste on vauvavaiheessa ja tavoitteena on auttaa vanhempia luomaan lapseensa turvallinen ja vastavuoroinen kiintymyssuhde sekä muodostamaan myönteinen käsitys lapsesta ja itsestään vanhempana. Tapaamisissa pyritään löytämään erityistuen tarpeessa olevat lapset ja perheet. Yhteistyössä päivähoidon ja koulutoimen kanssa neuvola toteuttaa ryhmäneuvolan esikouluikäisille lapsille. Lasten rokotussuojasta huolehtiminen kuuluu myös neuvolan perustehtäviin. Keuruulla äitiys- ja perhesuunnittelu ja lastenneuvolatyössä työskentelee 4 terveydenhoitajaa. 13

14 Haasteet: Terveysriskien varhainen toteaminen ja niihin puuttuminen Imetyksen edistämisen toimintaohjelman tavoitteet, raskausdiabeteksen käypähoitosuositus, lasten ylipainon ennaltaehkäisyn tehostaminen (mm. neuvokas perhe) Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien sekä perhe- ja parisuhdeväkivallan varhainen tunnistaminen ja puuttuminen (mittarit audit, depressioseula, läheisväkivaltaseula) Tulee olla tarpeeksi aikaa keskusteluun ja vanhemmuuden tukemiseen, sovitut yhteistyö- ja hoitokäytännöt riskitilanteissa, välitön puuttuminen Neuvolatarkastuksista poisjäävien perheiden tuen tarpeen selvittäminen 5.2 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto tukee vanhempia ja lapsia suun ja hampaiden hyvän kotihoidon oppimisessa ja kannustaa terveellisten ravintotottumusten omaksumisessa. Suun terveyden ylläpitämisessä korostetaan vanhempien vastuuta lapsen suun puhdistamisessa. Lapsen suun puhdistaminen on vanhempien vastuulla n. kymmenen ikävuoden tienoille, kunnes käden motoriikka on riittävä hampaiden puhdistamiseen. Lastenneuvolan terveydenhoitajat kehottavat vanhempia ottamaan yhteyttä terveyskeskukseen hammashoitajan tai suuhygienistin vastaanotolle lapsen ollessa 6-8 kk ikäinen. Lapselle laaditaan yksilökohtainen ennaltaehkäisevän suunhoidon suunnitelma. Hammaslääkäri suorittaa laajan suun terveystarkastuksen 1, 5, ja 8- luokkalaisille ja tekee hoitosuunnitelman, jossa otetaan huomioon mm. reikiintymisriski, ravintotottumukset ja purennalliset seikat. Hoito on maksutonta 15 ikävuoteen asti, jonka jälkeen vastuu hoitoon hakeutumisesta on nuorella itsellään yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Hoito on maksutonta 18 ikävuoteen asti, mutta 15 vuotta täyttäneiltä peritään peruuttamattomasta käynnistä maksuasetuksen mukainen maksu. 14

15 Haasteet: - Lasten ja nuorten hampaiden reikiintyminen on lisääntynyt huonojen ravintotottumusten ja vähäisen hampaiden harjaamisen vuoksi. Haasteena on vaikuttaa kouluikäisten suun ja hampaiden kotihoitoon sekä ruokailutottumuksiin yhteistyössä kouluterveydenhuollon, koulun, päivähoidon sekä eri harrastusjärjestöjen kanssa. Myös pienten lasten vanhempia pitää motivoida huolehtimaan lastensa suun terveydestä ja näyttämään hyvää esimerkkiä terveystottumuksissa. - Asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta velvoittaa kuntia järjestämään: 1) ensimmäistä lasta odottavalle perheelle vähintään yhden suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvion 2) 1-6 vuotiaalle lapselle vähintään 3 suun terveydentilan tarkastusta, lapsen ollessa 1-2 v, 3-4v ja 5-6 v. 3) koululaiselle määräaikainen suun terveydentilan tarkastus tulee suorittaa 1 lk:lla, 5 lk:lla ja 8 lk:lla 4) opiskelijalle suun terveyden tilan tarkastus tulee suorittaa vähintään kerran opiskeluaikana 5.3 Puheterapia Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa alueella Keuruu-Multia-Petäjävesi työskentelee yksi puheterapeutti, jonka työkenttään kuuluvat sekä lapset että aikuiset. Työnkuva painottuu alle kouluikäisiin lapsiin. Puheterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, joka sisältää tutkimuksen, kuntoutuksen suunnittelun ja järjestämisen. Puheterapia toteutetaan yksilö-, ryhmä-, tai yhteisöllisenä kuntoutuksena sekä sisältää vanhempien ja lähiympäristön ohjauksen / konsultoinnin että tarvittaessa puhetta tukevien kommunikaatiokeinojen suunnittelun ja ohjauksen. Puheterapian keinoin pyritään ennaltaehkäisemään, lieventämään ja poistamaan äänen, puheen ja/tai kielen pulmia. Keskeisenä lähtökohtana on hyvä vuorovaikutussuhde sekä tiivis yhteistyö vanhempien ja muiden lasta kuntouttavien tahojen kanssa. Päätavoitteena on kuntoutuksen järjestyminen säännöllisinä, toimivina käytänteinä lapsen arjessa. Perheet ohjautuvat vastaanotolle vanhempien aloitteesta, lastenneuvolakäynnin jälkeen tai päivähoidon työntekijöiden ohjaamina. Varhainen puuttuminen ja tuen järjestäminen on tärkeää ja tuloksellista, tällöin lapsen kasvuympäristössä ei-kielellinen / kielellinen vuorovaikutus vahvistuu ja taataan kehitykselle suotuisat ympäristöt ja menetelmät. Puheterapeuttinen ohjaus/yhteistyö vanhempien kanssa voidaan aloittaa jo alle 1-vuotiaan lapsen perheen kanssa. Monissa kielellisissä häiriöissä terapia on pitkäaikaista ja varhain aloitettu, riittävän tiivis puheterapia eri muodoissaan antaa parhaan tuloksen. Puheterapian tuloksiin vaikuttavat myös mm. häiriön syyt, laajuus sekä lapsen perheen ja lähiympäristön motivaatio. Tiiviillä, suunnitelmallisella, yhteisöllisellä kielellisellä kuntoutuksella tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kehittymistä ja poistetaan oppimisen esteitä. Tärkeää on verkostotyö lapsen lähi-ihmisten kesken lapsen omassa arjessa (yhteistyössä vanhempien, kelton, muiden erityistyöntekijöiden, päivähoidon henkilöiden kanssa). Tarvittaessa lapsi ohjataan jatkotutkimuksiin esim. psykologille, toimintaterapeutille, fysioterapeutille tai lastenneurologian poliklinikalle. Kuntoutussuunnitelma laaditaan ja toteutetaan paikallisin voimin mahdollisimman pitkälle. 15

16 Tarve puheterapeuttiseen kuntoutukseen voi jatkua kouluiässä. Kielellisillä taidoilla on suuri merkitys muulle oppimiselle mm. lukeminen, kirjoittaminen ja kuullun/luetun ymmärtäminen. Tällä hetkellä terveyskeskusresurssien puitteissa ei pystytä järjestämään kouluikäisten puheterapiaa. Kelan kuntoutuskriteerit täyttävä vaikeavammainen lapsi saa puheterapiaa Kelan kustantamana, jos palvelujen tuottaja löytyy. Muiden lasten kohdalla vastuu siirtyy koulun erityisopetukselle/luokanopettajalle. Määrällisesti eniten puheterapiakäyntejä on lapsilla, joilla on viivästynyttä kielellistä kehitystä, epäselvää puhetta tai kun kyse on laajemmasta kielen erityisvaikeudesta, johon liittyy sekä puheen tuoton pulmia että eriasteisia puheen ymmärtämisen hankaluuksia sekä muita kehityksellisiä pulmia kuten motoriikan eriytymättömyyttä tai keskittymisvaikeutta. Haasteet: - puheterapian tarve resursseja suurempi. - puheopetuksen ja yhteisöllisen kielellisen kuntoutuksen jatkuvuuden takaaminen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa - puheterapian asiantuntemuksen ja käytänteiden sekä toimintatapojen juurruttaminen lapsen arkeen - kielellisten pulmien ennaltaehkäisy sisältäen varhaisen tuen järkevän mahdollistamisen lapsen/perheen tarpeita huomioiden 5.4 Lääkinnällinen kuntoutus / Fysioterapia & toimintaterapia Lääkinnällinen kuntoutus Keuruulla lasten ja nuorten kuntoutusasiat käsitellään omassa työryhmässä johon kuuluu vakiojäsenenä apulaisylilääkäri sekä lasten lääkinnällisen kuntoutuksen yhdyshenkilö (toimintaterapeutti). Kuntoutuspalaveriin kutsutaan paikalle vanhempien kirjallisella luvalla lapsen tai nuoren arjessa toimivat lähityöntekijät. Kuntoutustyöryhmässä laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, jossa kuvataan ne mahdolliset tukitoimet, joita arjen toiminnan sujumisessa olisi huomioitava. Tukitoimien järjestämisessä pyritään huomioimaan paikallisesti järjestettävien tukitoimien resurssit, kolmannen sektorin toiminta sekä mahdolliset tarvittavat ostopalvelutarpeet. Vanhemmat hyväksyvät kuntoutussuunnitelman ennen kuin se siirretään lapsen potilastietojärjestelmään. Kuntoutuksessa korostuu entistä enemmän arjessa tapahtuva ohjaus, neuvonta sekä ryhmätoiminta. Ohjausta pyritään enenevässä määrin saada lapsen luonnolliseen toimintaympäristöön. Lasten ja nuorten kuntoutustyöryhmä voi tehdä esityksen kuntoutuksen tarpeellisuuden arvioinnista ja sen järjestämisestä alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten asioissa. Keuruun alueelle on nimetty kuntoutustyöryhmän yhdyshenkilön lisäksi avainhenkilöt lasten ja nuorten kuntoutuksen asioissa alle kouluikäisille, ala-asteikäisille ja yläasteikäisille. 16

17 Fysioterapia & Toimintaterapia Keski-Suomen seututerveyskeskuksessa Keuruun kuntoutuksessa toimii lasten ja nuorten parissa fysioterapeutteja ja toimintaterapeutti. Toiminta painottuu lasten ja nuorten toimintakyvyn arviointiin ja ohjaus- ja neuvonta työhön. Ensisijaisena tavoitteena on lasten ja nuorten toimintakyvyn tukeminen kiinteässä yhteistyössä vanhempien ja eri ammattiryhmien kanssa. Toimintakyvyn arvioinneilla pyritään selvittämään, onko tarvetta arjen tukitoimiin. Arviointeja voidaan tehdä joko vastaanottokäynnein, kotikäynnein tai vaikkapa kouluympäristössä, aina yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Terveyskasvatusryhmiä järjestetään yhteistyössä koulun ja vanhempien kanssa. Aiheina ovat mm. kouluergonomia ja ryhtiin liittyvät asiat. Keuruun ja Multian alueilla toimii toimintaterapeutin ja erityisliikunnanohjaajan toteuttamat motoriikkaryhmät. Lapset valitaan ryhmiin yhteistyössä päiväkodin ja koulun kanssa. Ryhmien tavoitteina on motoristen, hahmottamisen ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen. Toimintaterapeutti toteuttaa ryhmiä myös yksilöllisten tarpeiden mukaan, esimerkiksi sosiaalisten taitojen ryhmiä. Haasteet: - toimintakyvyn arviointitulokset - todetaan tukitoimien tarve - resurssit tukitoimintatarpeisiin ovat puutteelliset - lähiympäristön vastuu, sitoutuminen ja rooli kuntoutustyöryhmässä yhdessä tehdyn suunnitelman läpikäymisestä vanhempien kanssa, sen liittäminen vasuun, hojksiin - siirtopalaverit jotka mahdollistavat tiedon siirron kun lapsi siirtyy hoitopaikasta kouluun, eskariin - tiivis yhteistyö vanhempien kanssa - vanhempien ohjaus kolmannen sektorin tarjoamien palveluiden piiriin -vähän liikkuvien ja ylipainoisten lasten ja nuorten määrän lisääntyminen, nuorten tulevaivat/ toimivien ennaltaehkäisevien interventioiden kehittäminen 5.5 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tehtävät ovat: - oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen yhteistyössä vanhempien ja opettajien kanssa - osallistuminen oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä vanhempien ja opetus- ja oppilashuoltoon kuuluvien aikuisten kanssa. - koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen -osallistuminen koko kouluyhteisön ja terveyden edistämiseen oman ammatin asiantuntemuksella. - toimia asiantuntijana terveystiedon oppitunneilla 17

18 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelee 3 terveydenhoitajaa. Koululääkäreiden työskentelee kouluilla n.1,25 päivää/vk. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on turvata oppilaan mahdollisimman hyvä terveys ja sen ylläpitäminen, terveellisten elämäntapojen omaksuminen sekä tunnistaa terveyttä suojaavia tekijöitä. Kouluterveydenhuolto vahvistaa lapsen/nuoren edellytyksiä oppimiselle ja aikuisuudelle. Työtä tehdään yhdessä vanhempien, opettajien, koululääkäreiden, psykologien, perheneuvolan, sosiaalityöntekijöiden sekä fysio- ja toimintaterapian kanssa. Lapsen/nuoren psyykkisen ja fyysisen terveydenseurannan ja siinä tukemisen lisäksi se pyrkii vaikuttamaan oppilaan koulu- ja elinympäristöön ja elinolosuhteisiin. Kouluterveydenhuollossa tuetaan myös suun terveydenhoitoa. Terveydenhoitaja tapaa oppilaan joka vuosi. Laajat terveystarkastukset tehdään 1 lk, 5 lk ja 8 lk:lla. Nämä tarkastukset pitävät sisällään terveydenhoitajan ja koululääkärin sekä vanhemman/huoltajan tapaamisen. Opiskeluterveydenhuollossa koululääkäri tapaa opiskelijan 2. vuosiluokalla. Vanhemmille lähetetään terveyskysely jonka he täyttävät yhdessä lapsen/nuoren kanssa ennen terveystarkastukseen tuloa. Vanhempia lähestytään myös muiden vuosiluokkien terveystarkastuksissa tarjoamalla mahdollisuuden osallistua tarkastuksiin. Terveystarkastuksissa oppilaat arvioivat vointiaan, kouluselviytymistään sekä kokemuksia omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan. Luokanopettaja/-valvoja osallistuu hyvinvoinnin arviointiin kertomalla oman näkemyksensä lapsen/nuoren oppimisesta ja kouluselviytymisestä. Haasteet: - terveyserojen kaventaminen ja syrjäytymisen ehkäisy syrjäytymisuhan varhainen toteaminen ja puuttuminen sekä moniammatillinen yhteistyö lasten ja nuorten tukemiseen mahdollisissa riskitilanteissa. - lasten ja nuorten ylipainon ennaltaehkäisyn ja hoidon tehostaminen uudenlaiset työkalut käyttöön mahdollisimman moniammatillisesti, esim. sydänliiton neuvokas perhe, mahtavat muksut ja suurenmoiset nuoret -aineistot ja koulutukset, interaktiiviset painonhallintaryhmät (IIRO-hanke) - väkivallan ja sen uhan ennaltaehkäisy, toteaminen ja varhainen puuttuminen - nuorten tukeminen aggression oikeanlaisessa käsittelyssä ja tunteiden ilmaisussa yhteinen moniammatillinen koulutus. - turva- ja tunnetaitojen tukeminen (seksuaalinen koskemattomuus, netin käyttö, digitaaliset pelit, peli-ikärajat) 18

19 5.6. Lääkärien vastaanotto Lääkärit huolehtivat osaltaan väestön yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta, terveysneuvonnasta ja terveydenhoidosta poliklinikalla. Heidän vastuullaan on lääkärin osuus äitiys-, lasten ja perhesuunnitteluneuvolassa sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Hoidon tarpeen arviointikäytäntöjä arvioidaan jatkuvasti ja niitä muutetaan sen mukaisesti, että lääkärin vastaanotolle pääsy perustuu hoidon tarpeen arviointiin. Hoidon tarpeen arviointia toteutetaan poliklinikalla, neuvolassa, kouluja opiskeluterveydenhuollossa ja fysioterapiayksikössä. Haasteet: - Lasten ja nuorten kuten muunkin väestön pääsy lääkärin vastaanotolle on turvattava tarvittaessa hoitotakuun mukaisesti. - Väestövastuulääkärijärjestelmän ylläpitäminen - Lääkärien ja hoitajien työnjaon kehittäminen ja tehostaminen tarkoituksenmukainen lääkärien työajan käyttö - Lääkärien hyvä rekrytointi (terveyskeskuslääkäreistä jatkuva pula) - Lääkäriresurssien turvaaminen lasten ja nuorten ennaltaehkäisevässä työssä 5.7. Terveyskeskuspsykologit Terveysaseman psykologit palvelevat Keuruun, Multian ja Petäjäveden väestöä. Aikuisten ja nuorten kohdalla psykologityö koostuu elämäntilannekriisien hoidosta, ennaltaehkäisevästä mielenterveystyöstä ja kestoltaan rajatuista keskustelukäynneistä. Alle kouluikäisten lasten kohdalla työ keskittyy kehitystaso- ja kouluvalmiusarvioihin. Lasten asioissa psykologi toimii yhteistyössä mm. puhe- ja toimintaterapeutin, päivähoidon sekä neuvolan kanssa. Haasteet: - seututk:n myötä työalue on kasvanut, resurssit ennallaan - työn suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön - työnjakoasiat muiden tahojen kanssa 5.8 Perheneuvola Erityispalveluyksikön perheneuvola tukee perheitä lasten kasvussa ja perhe-elämän muutosvaiheissa järjestämällä ohjausta ja neuvontaa. Perheneuvolassa etsitään yhdessä keskustellen ratkaisuja ihmissuhteisiin, perhe-elämään, lasten kasvatukseen ja kehitykseen liittyviin kysymyksiin. Perheneuvolassa työskentelee kokoaikainen psykologi, jonka työparina perhekeskeisessä työssä toimii erityispalveluyksikön sosiaalityöntekijä. Työparityöskentely mahdollistaa työskentelyn haastavissa perhetilanteissa ja terapeuttisen työskentelyn erikseen vanhempien ja lapsen kanssa. 19

20 Haasteet: - Yhteistyön edistäminen muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa (mm. erikoissairaanhoito, lastensuojelu, varhaiskasvatus, äitiys- ja lastenneuvola, tk:n erityistyöntekijät, oppilashuolto) - Tiedottaminen (em. tahoille ja kuntalaisille) - Toimivien ohjauskäytäntöjen kehittäminen - Vanhempainryhmätoiminnan käynnistäminen - Toimintakäytäntöjen vakiinnuttaminen (henkilökunnan vaihtuvuuden minimoiminen) 5.9 Mielenterveystoimisto Erityispalveluyksikön/Mielenterveystoimisto tarjoaa psykiatrisen avohoidon palveluja yli 18- vuotiaille nuorille, jotka tarvitsevat pidempiaikaista hoitoa mielenterveysongelmien takia. Hoitoon tullaan lääkärin lähetteellä. Mielenterveystoimiston työmuotoja ovat yksilö-, pari- ja perheterapia sekä verkostotyö. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen tukemiseksi yhteistyötä tehdään erityisesti Kelan, Työ- ja elinkeinotoimiston sekä sosiaalitoimen kanssa. Mielenterveystoimistossa työskentelee työryhmä, johon kuuluu lääkäri, psykologi, 2 psykiatrista sairaanhoitajaa sekä sosiaalityöntekijä. Haasteet: mielenterveysongelmien varhainen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy nuorille sopivien palvelujen kehittäminen mielenterveyspotilaiden lasten huomiointi ja tukeminen 5.10 Päihdeklinikka Erityispalveluyksikön/Päihdeklinikka tarjoaa hoitoa erilaisiin riippuvuusongelmiin. Lasten ja perheiden myönteistä kehitystä tuetaan tarjoamalla hoitoa sekä perheiden vanhemmille, että myös alaikäisille nuorille. Hoito Päihdeklinikalla on yksilö-, perhe-, verkosto- ja ryhmäkeskeistä. Päihdeklinikalla työskentelee 2 päihde/psykiatrista sairaanhoitajaa. Haasteet: - henkilökunnan resurssien riittävyys 20

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ

PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ PERUSTURVALAUTAKUNNAN DELEGOINTISÄÄNTÖ Perusturvalautakunta 21.4.2015 45 Korvaa 18.6.2013 80 vahvistetun delegointisäännön Keuruun kaupunki 2 Perusturvalautakunnan toimialan delegointi / lastensuojelun

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen. Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA

PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA PALVELUALUEET KÄYTTÖSUUNNITELMASSA Mustijoen perusturva Perusturvapalvelukeskus Perusturvajohtaja Perusturvan johtoryhmä Kehittämis- ja hallintopalvelut Terveydenhuoltopalvelut PALVELU- ALUEET Lasten,

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto

Budjetti + Budjetti Käyttö Käyttö Erotus muutos % eur Perusturvan hallinto Mäntyharjun kunta Sivu 1 004110 Perusturvan hallinto TOIMINTAKULUT -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -321 910-107 303-89 494 83,4-17 810 004111 Seutu-sote TOIMINTAKULUT -32 000-10

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015

SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ. prosessit ja vastuualueet SISUKAS-PROJEKTI 2015 SISUKAS VERKOSTOYHTEISTYÖ prosessit ja vastuualueet 2015 SISUKAS-PROJEKTI 2015 Lukijalle Sijoitettujen lasten elämään liittyy usein monia menetyksiä, muutoksia, vaihtuvia aikuisia ja kehityksen riskejä.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito

Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Liite nro 1 Pela 13.1.2009 1 (9) Sosiaali- ja terveydenhuollon viranhaltijoiden päätösvalta ja viranomaistehtävien hoito Perusturvan tilaajaorganisaatio Viranhaltija viranomaistehtävä Tilaajajohtaja -

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset

Laitoshoidon ja palveluasumisen asiakasmaksupäätökset HALLINTO- JA TUKIPALVELUT / PERUSTURVA TP2013 TP2014 TP2015 Varhaiskasvatus Asiakasmaksupäätökset 1 762 2 145 1 644 Yksityisen hoidon tukipäätökset 314 252 278 Ostopalvelupäätökset sekä lasten kotihoidontuen

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut

Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 ovk Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 ovk Terveyspalvelut JOENSUU Hallinto- ja talouspalvelut Sosiaali- ja potilasasiamiesten yhteydenotot pl. ESH PKSSK 459 446 459 Velkaneuvonnan yhteydenotot 1 946 1 830 1 946 Terveyspalvelut Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiaaat

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö

Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö 1 (13) Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Sosiaali- ja terveyslautakunta 20.5.2015 2 (13) Sisällysluettelo Jämsän sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosääntö Organisaatio... 3 1. Toimiala...

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio

1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET. 1. Hoitopalkkio 1(6) Sosiaalilautakunta 7.2.2012 4 LASTENSUOJELUN AVO- JA SIJAISHUOLLON OHJEET 1. Hoitopalkkio 1.1.2012 voimaan tulleen perhehoitajalain muutosten mukaisesti perhehoidossa maksettavan hoitopalkkion määrä

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

K-S sote sekä aluehallinnon. valmistelu. Palvelutuotantoryhmä Keuruu Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen

K-S sote sekä aluehallinnon. valmistelu. Palvelutuotantoryhmä Keuruu Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen Tervetuloa Sydän-Suomen saarikaupunkiin! K-S sote sekä aluehallinnon Palvelutuotantoryhmä Keuruu 19.5.2016 Riitta Vanhanen valmistelu Palvelutuotantoryhmä Keuruu 19.5.2016 Perusturvajohtaja Riitta Vanhanen

Lisätiedot

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA PERUSTURVATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Nakkilan kunta Voimaantulo 1.1.2013 1. Luku... 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 1 1 Soveltamisala... 1 2 Perusturvatoimen tehtävät... 1 2. Luku... 1 PERUSTURVATOIMEN

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Sivu 1/5 OMAISHOIDON HOITO- JA PALVELUSUUNNITELMA Päivämäärä Hoidettavan nimi Ulla Ahkera Hoidettavan henkilötunnus 111111-1111 Hoidettavan osoite Ahertajantie 6 912121 Kuusioja Hoidettavan puhelinnumero

Lisätiedot

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto

JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto JUST Nyt: Aikuissosiaalityön palvelut ja perustoimeentulotuen Kela-siirto 31.1.2017 10.1.2017 Toimeentulotuki Toimeentulotuki on tarkoitettu tilapäiseksi tueksi auttamaan yli pahimpien talousvaikeuksien.

Lisätiedot

Perusturvan palvelualue: Sosiaalipalvelut. Yleiskuvaus. Luku A; Nykyiset toimintamallit ja palveluhaasteet

Perusturvan palvelualue: Sosiaalipalvelut. Yleiskuvaus. Luku A; Nykyiset toimintamallit ja palveluhaasteet 20.10.2010 / 15.4.2011 Perusturvan palvelualue: Sosiaalipalvelut Yleiskuvaus Kuopion palvelurakenneuudistuksessa perusturvan palvelualue sisältää kolme avainprosessitasoa: vanhus- ja vammaispalvelut, lapsiperhepalvelut

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Georg Henrik Wrede Päivän tarjous! TAE 2014 Ei hätä ole TAE 2014 näköinen Nuorisotakuu nuorisosektorilla Me olemme hoitaneet omat työt hyvin! Nuorisolaki uudistus? Mitä

Lisätiedot

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena

JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE kunnanvaltuuston päätöksen mukaisena 1 STLTK 26.02.2015 Liite 3 A JUUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2017 kunnanvaltuuston 16.12.2014 päätöksen mukaisena SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN OSUUS 2 Toiminnan

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille lukien seuraavasti:

Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille lukien seuraavasti: LAUKAAN KUNTA Perusturvalautakunta LIITE Perusturvalautakuntan siirtää päätöksellään 27.8.2015 toimivaltaansa alaisilleen viranhaltijoille 28.8.2015 lukien seuraavasti: 1. PERUSTURVAJOHTAJA/OSASTOPÄÄLLIKKÖ

Lisätiedot

Hämeenkyrön puheenvuoro:

Hämeenkyrön puheenvuoro: 8.2.2017 Hämeenkyrön puheenvuoro: varhaiskasvatusyksikön päällikkö Marjo Vulli johtava erityisopettaja Terhikki Hulkko-Haavisto erityisluokanopettaja Pauliina Hakonen sosiaalityöntekijä Katja Sipiläinen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Timo Mulari Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Syitä monialaisuuteen

Lisätiedot

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta

Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tiivistelmä Soten tuottavuusohjelmasta Tuottavuutta kehitetään tilaamalla Seuranta arviointi Oman toiminnan ja markkinoiden seuranta Tarjonta Laatu Hinta Tulevaisuuden palvelutarpeen ja tarjonnan kehitys

Lisätiedot