SIVISTYSRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIVISTYSRYHMÄN VÄLIRAPORTTI"

Transkriptio

1 SIVISTYSRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Sisällysluettelo 1. Sivistyspalvelut / väliraportti Sivistysryhmän organisointi ja työskentelytapa Tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Nykytila-analyysi sivistyspalveluiden tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana Varhaiskasvatuksen (päiväkotihoito) nykytila Perusopetuksen nykytila (sis. esiopetuksen) Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila Lukiokoulutuksen nykytila Ammatillisen toisen asteen koulutuksen nykytila Muun koulutuksen (ammattikorkeakoulut, yms.) nykytila Kirjastopalvelujen nykytila Kulttuuripalvelujen nykytila Nuorisopalvelujen nykytila Opistojen nykytila Taiteen perusopetuksen nykytila Liikuntapalvelujen nykytila Nykytila-analyysin yhteenveto Kokonaisuutena tarkastellut kriteerit Johtopäätökset nykytila-analyysistä Liitteet... 19

2 1. Sivistyspalvelut / väliraportti Työryhmä tekee valmistelutyötä koko selvityksen työsuunnitelmaan, kuntarakennelakiin sekä työryhmän tarkennettuun työsuunnitelmaan perustuen. 2. Sivistysryhmän organisointi ja työskentelytapa Työryhmän kokoonpano: kunnanjohtaja, sivistysjohtaja Markku Hyttinen, Pornaisten kunta (puheenjohtaja) sivistystoimenjohtaja Pentti Halonen, Hyvinkään kaupunki sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka, Sipoon kunta sivistysjohtaja Tiina Hirvonen, Nurmijärven kunta koulutusjohtaja Tiina Larsson, Keravan kaupunki sivistysjohtaja Pekka Lintonen, Mäntsälän kunta palvelualuejohtaja Marju Taurula, Järvenpään kaupunki kasvatus- ja opetusjohtaja Esa Ukkola, Tuusulan kunta talous- ja hallintopäällikkö Janne Vainikainen (sihteeri) Lisätietoja selvitykseen liittyen antaa ryhmän puheenjohtaja Markku Hyttinen puhelin ). Ryhmä on työskennellyt välisenä aikana. Kokouksia on pidetty yhteensä 10 kappaletta ja lisäksi on toteutettu pohjatiedoiksi tarvittavien indikaattoreiden tiedonkeruu sekä SWOT-analyysit nykytilasta sivistyspalveluiden eri toiminnoissa. Tiedonkeruuseen ovat osallistuneet kaikki kunnat ryhmän edustajien tai heidän vastuuttamiensa yhteyshenkilöiden välityksellä. Tiedot on kerätty vuodelta Yhteenvedon tiedonkeruusta on tehnyt ryhmän sihteeri. 3. Tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Sivistystyöryhmän valmistelutyö koskee seuraavia palvelukokonaisuuksia: varhaiskasvatus, perusopetus (sisältäen esiopetuksen), oppilas- ja opiskelijahuolto, lukiokoulutus, ammatillinen toisen asteen koulutus, muu koulutus (ammattikorkeakoulut, yms.), kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut (sisältäen museot), nuorisopalvelut, opistot (sisältäen vapaan sivistystyön), taiteen perusopetus (sisältäen musiikkiopistot) sekä liikuntapalvelut. 2

3 Sivistysryhmä on selvityksessään keskittynyt pääasiallisesti palvelujen saatavuuteen ja tehokkuuteen liittyviin kysymyksiin. Lisäksi ryhmä on selvittänyt osana esiselvitystä tiettyjä tietoja hallinnon tehokkuuteen sekä paikalliseen vaikuttamiseen liittyen. Nämä tiedot on esitetty omana taulukkonaan otsikolla lautakuntarakenne osiossa 6. Sivistysryhmä on rajannut selvitystyön ulkopuolelle kysymykset, joiden se katsoo tulevan selvitetyiksi asiaan nimenomaisesti nimettyjen ryhmien toimesta. Näitä tarkastelun ulkopuolelle rajattavia kysymyksiä ovat 1) kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan, 2) vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon sekä joukkoliikenteeseen, 3) ympäristövaikutukset sekä 4) sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat. Siltä osin, kun kyseisistä aihealueista on esiselvitystä tehtäessä noussut esiin relevanttia tietoa ryhmä on antanut lausuntonsa näihin kysymyksiin liittyen asianomaisille ryhmille. Oheisissa taulukoissa esitetään selvityskuntien ikäjakauma sivistyspalveluiden keskeisten asiakasryhmien mukaan jaoteltuna. Alle kouluikäisiä voidaan selvityskunnissa todeta olevan Hyvinkäätä lukuun ottamatta yli koko maan suhteellisen osuuden. Alakouluikäisien suhteellinen osuus väestöstä ylittää koko maan keskiarvon kaikissa selvityskunnissa, yläkouluikäisten osuus kaikissa selvityskunnissa paitsi Keravalla. Asukasluku ikäryhmittäin v v v v. yli 29-v. yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula yhteensä Koko maa

4 Ikäluokan osuus väestöstä, % v v v v. yli 29-v. Hyvinkää 7,7 % 6,6 % 3,5 % 15,6 % 66,6 % Järvenpää 8,6 % 6,8 % 3,4 % 16,9 % 64,3 % Kerava 8,3 % 6,5 % 3,2 % 17,1 % 64,9 % Mäntsälä 10,1 % 8,8 % 4,4 % 12,7 % 64,0 % Nurmijärvi 10,1 % 9,5 % 4,7 % 12,6 % 63,1 % Pornainen 10,3 % 11,0 % 5,2 % 12,1 % 61,4 % Sipoo 9,2 % 8,5 % 4,4 % 12,2 % 65,7 % Tuusula 9,1 % 9,1 % 4,4 % 12,6 % 64,8 % yhteensä 8,9 % 7,9 % 4,0 % 14,5 % 64,7 % Koko maa 7,8 % 6,4 % 3,3 % 16,0 % 66,4 % Lähde: Tilastokeskus Peruskouluikäluokkaa vanhempia, mutta nuorisolainsäädännön piiriin kuuluvia ( vuotiaita) selvityskunnissa on maan keskiarvoa vähemmän lukuun ottamatta Keravaa ja Järvenpäätä. Yli 29-vuotiaitten osuus selvityskunnissa on koko maata alempi, johtuen edellä tehdyn tarkastelun mukaisesti erityisesti peruskouluikäisten ja tätä nuorempien suuresta määrästä. Teeman määrittelyyn liittyen mainittakoon, että sivistysryhmä on käsitellyt tiettyjä teemaalueita kokonaisuutena, eikä ole jakanut tarkastelua eri toimintoihin. Tämän tarkastelun mukaiset teemat käsitellään luvussa 7: Ruotsinkieliset palvelut Vieraskielisten / ulkomaalaistaustaisten määrä Omistajapolitiikka Kolmas sektori Tietojärjestelmät 4

5 4. Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Sivistysryhmä käsitteli visiotyöpajassa vastausta kysymykseen: "Mitä ohjausryhmän hyväksymä visio tarkoittaa meidän työryhmämme osalta?" Yhteenvetona visiotyöpajan työstä voidaan todeta vision kiteytyvän sivistyspalveluiden alueella seuraaviin osatekijöihin: 1) Asiakaslähtöisyys: asiakaslähtöisen toimintatavan kehittäminen palvelujen järjestämisessä edellyttää irtautumista nykyisistä toimialoista. 2) Teknologia: avaa uusia mahdollisuuksia palvelujen täydentämiseen ja korvaaviin tuotantotapoihin. 3) Voimaannuttaminen: kuntalaisten osallisuuden ja vastuullisuuden vahvistaminen keskiössä. 4) Järjestämistapa: monipuolinen ja -muotoinen palvelujen järjestämistapa. 5) Parhaat käytännöt: kuntien parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen tukee profiloitumista ja identiteetin vahvistamista. 6) Segregaation ehkäisy: erikoistuminen ja vahvuuksien vahvistaminen eivät saa johtaa negatiiviseen erilaistumiseen. 5. Nykytila-analyysi sivistyspalveluiden tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana 5.1 Varhaiskasvatuksen (päiväkotihoito) nykytila Varhaiskasvatuksen järjestämisestä vastaa selvitysalueella sivistyspalvelut lukuun ottamatta Mäntsälää ja Pornaista, joiden osalta palvelun tuottaa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue Mustijoen perusturva. Palveluja tuotetaan paitsi kunnallisesti, myös yksityisen ja 3. sektorin toimesta. Nykytilan etuja ovat toimivat käytänteet nivelvaiheyhteistyössä, prosessimaisen toimintatavan hyödyt, osaava henkilöstö, mahdollisuus vaikuttaa toimintaan joka on omissa käsissä sekä monipuoliset palvelut, joissa keskeinen osa on yksityisten palvelujärjestäjien tarjoamilla palveluilla. Nykytilan haittoja ovat pitkät etäisyydet suurimmassa osassa selvitysaluetta, pätevän henkilöstön saatavuus osassa kuntia, perhepäivähoitajien väheneminen, osin huonokuntoiset toimitilat (riittämätön investointitaso) sekä tiedonkulun ja monialaisen yhteistyön haasteet. 5

6 5.2 Perusopetuksen nykytila (sis. esiopetuksen) Perusopetusta ja esiopetusta tarkastellaan tässä selvityksessä yhtenä kokonaisuutena. Perusopetusta järjestetään lähes yksinomaan kuntien omana toimintana sivistyspalveluiden alla. Kouluja kahdeksan kunnan alueella on yhteensä 124. Ruotsinkielisten opetuksessa ja vaativimmassa eritysopetuksessa on olemassa kuntien välisiin sopimuksiin perustuvia palveluja. Nykytilan etuja ovat osaava ja motivoitunut henkilöstö, laatutyöhön perustuva kehittäminen, pääosin kohtuullinen opetusryhmäkoko, hioutuneet prosessit sekä aluemallin hyvät käytännöt. Nykytilan haittoja ovat osan kouluverkosta (tiloista) huonokuntoisuus, laajan kouluverkon kalliit ylläpitokustannukset, mahdollinen jälkeen jääminen TVT-kehityksessä, tukipalvelujen riittämättömyys erityisesti pienillä kouluilla sekä moniammatillisen tuen palveluiden riittämättömyys. 5.3 Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila Oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämistavassa ja resursoinnissa on kuntakohtaisia eroja. Pääperiaate psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisessä on, että ne järjestetään sivistyspalveluiden hallinnonalalla. Osassa kuntia psykososiaaliset (kuraattori- ja psykologipalvelut) palvelut toteutetaan edelleen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kouluterveydenhuolto järjestetään pääsääntöisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Järvenpään organisaatio rakentuu muista selvityskunnista poikkeavalle prosessimaiselle toimintatavalle, jossa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat samassa organisaatiossa. Nykytilan etuja ovat ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö, velvoittava lainsäädäntö sekä oppilas- ja opiskelijahuollon toimivuus, mikäli palvelut järjestetään kiinteässä yhteydessä kasvuyhteisöihin (kouluihin, varhaiskasvatukseen ja oppilaitoksiin). Nykytilan haittoja ovat palvelujen saatavuuden riittämättömyys erityisesti 2. asteella, henkilöstön saatavuuden ongelmat ja paikoin korkea vaihtuvuus, pienten koulujen saaman tuen riittämättömyys, tukija hoitoketjut erityisen vaativille asiakkaille sekä toimialarajat ylittävän yhteistyön riittämättömyys. 6

7 5.4 Lukiokoulutuksen nykytila Lukiokoulutusta järjestetään 8 kunnan alueella 12 lukiossa, joista osa on opiskelijamäärältään pieniä. Lukiot ovat kuntien ylläpitämiä, lisäksi Nurmijärvellä toimii myös yksi yksityinen lukio. Tällä hetkellä lukiopalveluiden järjestämisessä ei toteuteta seudullista yhteistyötä, mutta työryhmän keskeinen huomio on, että toisen asteen opetuksen järjestämiseen liittyvän yhteistyön toimintamallit on selvitettävä. Nykytilan etuja ovat osaava henkilöstö, suurimmaksi osaksi erittäin hyvät tilat, monipuolinen kurssitarjonta, toiminnan hyvä hinta laatu-suhde sekä uudistumiskyky ja positiivinen ilmapiiri. Nykytilan haittoja ovat vetovoiman ja imagon heikkeneminen osassa lukioita, erityisopetuksen saatavuuden puutteet, lukioverkon raskaus ylläpitää (aluetasolla) sekä julkisen liikenteen puutteet osaa lukioista. 5.5 Ammatillisen toisen asteen koulutuksen nykytila Ammatillisen toisen asteen koulutuksen keskeisimpiä järjestäjiä selvityskuntien alueella ovat Hyria, Keuda ja Amisto. Lisäksi Sipoo on osakkaana useissa ruotsinkielistä ammatillista opetusta järjestävissä koulutuskuntayhtymissä. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, jolla on 12 toimipistettä ja vuosiopiskelijaa. Keuda toimiii kaikissa selvityskunnissa paitsi Hyvinkäällä. Hyrialla on runsaasti toimintaa Hyvinkäällä, jossa oppilaitoksella on tutkintotavoitteista opiskelijaa ja 5 toimipistettä. Lisäksi Hyrialla on toimipiste Järvenpäässä. Hyrian toinen keskeinen toiminta-alue on selvitysalueen ulkopuolinen Riihimäki. Lisäksi alueella on yksityisten ja yhteisöjen ylläpitämiä toisen asteen oppilaitoksia. Nykytilan etuja ovat alueen elinkeinoelämän tuki, ammatillisen koulutuksen hyvä vetovoima, rahoitusjärjestelmä, oppilaitosten hyvä sijainti, sekä yhteistyö ja kaksoistutkinnot lukioiden kanssa. Nykytilan haittoja ovat kuntien välinen osittaisoptimointi (hidastaa uudistuksia), henkilökunnan sitouttamisen haasteet, opintojen liian suuri keskeyttämisaste, koulutusalojen ja työmarkkinoiden kohtaamisen ongelmat sekä heterogeeninen opiskelijaaines (oppimisvaikeuksia). 7

8 5.6 Muun koulutuksen (ammattikorkeakoulut, yms.) nykytila Alueella tarjotaan ammattikorkeakoulukoulutusta osana Hyrian toimintaa (toteuttajana HAMK). Hyvinkäällä ja Keravalla sijaitsevat Laurean toimipisteet ja Nurmijärvellä sijaitsee Humakin toimipiste. Lisäksi alueella toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan toimipiste Mäntsälässä sekä lisäksi Taideyliopisto järjestää toimintaa Järvenpäässä. Hyvinkäällä sijaitsee Helsingin yliopiston Palmenian toimipiste. Nykytilan etuja ovat terveys- ja hyvinvointialan vahva tarjonta, yhteistyötahot (mm. HUS), hyvä sijainti, uudistushalukkuus sekä keskittyminen isoihin yksiköihin. Nykytilan haittoja ovat koulutus osin liiallinen teoreettisuus, yhteistyön vaikeudet toisen asteen suuntaan, keskeyttämisten korkea taso, visioiden käytäntöön viemisen ongelmat sekä kuntien vähäinen vaikutusmahdollisuus tarjontaan. 5.7 Kirjastopalvelujen nykytila Kirjastopalvelut järjestetään kaikissa selvityskunnissa omana toimintana. Toimipisteitä on 17. Osassa kunnista palveluverkkoa täydennetään kirjastoautoilla. Kuntayhteistyötä on mm. aineistohankinnoissa toteutettu eri yhteistyöverkostojen kautta. Yhteistyöverkostoista Kirkes-kirjastoihin kuuluvat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula. Ratamo-kirjastoihin kuuluvat Nurmijärvi ja Hyvinkää. Porsse-kirjastoja ovat Pornainen ja Sipoo. Nykytilan etuja ovat ammattitaitoinen ja innostunut henkilöstö, aineistoyhteistyön toimivuus, innovatiiviset palvelumuodot, laadukas ja monipuolinen palvelu sekä pääosin hyvä saavutettavuus. Nykytilan haittoja ovat puutteet teknisissä, koulutuksellisissa ja tilallisissa TVT-valmiuksissa, vanhentunut ja kallis kirjastojärjestelmä, toimitilojen puutteellisuus useissa kunnissa, sähköisten aineistojen jakelun puutteet sekä resurssien riittämättömyys suhteessa palvelutarpeeseen. 5.8 Kulttuuripalvelujen nykytila Museopalveluita tarkastellaan tässä selvityksessä osana kulttuuripalveluja. Kaikilla kunnilla on toiminnassa vähintään koordinoiva rooli, osassa kunnista omat kulttuurilaitokset ovat keskeinen osa palvelutarjontaa. Kolmannen sektorin tarjonta on kulttuuripalveluiden alueella kaikkialla korostuneen tärkeää. 8

9 Nykytilan etuja ovat henkilöstön osaaminen, resurssien tehokas käyttö, joustavat toimintatavat, rikas kulttuuriperintö sekä sijainti. Nykytilan haittoja ovat palveluiden osittain vähäinen käyttäjäkunta, alueellinen hajanaisuus, tilaongelmat osassa kuntia ja kohteita, alueellisen yhteistyön vähäisyys sekä tuen riittämättömyys 3. sektorille. 5.9 Nuorisopalvelujen nykytila Nuorisopalvelut tuotetaan kaikissa kunnissa omana toimintana. Kuntien tarjoamien nuorisopalvelujen toteuttamistavoissa on eroja. Yhteistyö 3. sektorin kanssa on useissa palvelumuodoissa tärkeää. Nykytilan etuja ovat verkostojen toimivuus paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti, henkilöstön monipuolinen osaaminen ja ammattitaito, tiedonkulun ja viestinnän helppous, sekä uudenlaiset moniammatilliset työmuodot. Nykytilan haittoja ovat pitkät etäisyydet palveluihin haja-asutusalueella, henkilöityneet työt, jotka aiheuttavat riskialttiin rakenteen, uusien toimintamuotojen osin hidas kehitys, riippuvuus hankerahoituksesta (byrokraattisuus) sekä riittämätön kuntayhteistyö Opistojen nykytila Kaikilla kunnilla Pornaisia ja Nurmijärveä lukuun ottamatta on omaa opistotoimintaa. Mäntsälän kansalaisopisto tuottaa Pornaisten opistopalvelut, Nurmijärvellä toimii 3. sektorin ylläpitämä opisto. Tuusulassa toimii kunnallisen opiston lisäksi erillinen kulttuurialan opetusta antava opisto. Nykytilan etuja ovat ammattitaitoinen henkilöstö, monipuolinen tarjonta, toiminnan paikallisuus, organisaation ketteryys ja mataluus sekä hyvä maine. Nykytilan haittoja ovat kapean organisaation haavoittuvuus, osin vanhentunut tarjonta, opetustilojen osittainen sopimattomuus tarkoitukseen, opistojen pienuus ja erillisyys (ei jää kehittämisresurssia) sekä laadunvarmistuksen ongelmat. 9

10 5.11 Taiteen perusopetuksen nykytila Useimmissa kunnista taiteen perusopetusta järjestetään omana toimintana tai yhdistyksen järjestämänä, kunnan avustamana toimintana. Kunnallista yhteistyötä on mm. musiikkiopistopalveluissa, joissa Mäntsälä ja Pornainen ostavat palvelut Porvoon musiikkiopistosta. Nykytilan etuja ovat monipuolinen ja kehittyvä tarjonta, erikokoisten toimijoiden järjestämät palvelut, henkilöstön ammattitaitoisuus ja innovatiivisuus sekä opetuksen pääosin korkea laatu. Nykytilan haittoja ovat toimijoiden heterogeenisyys ja koordinoinnin puute, hintataso (liian korkea osalle asiakkaista), liian vähäinen tunnettuus, oppilasmäärien pienuus osassa aineita sekä ongelmat tiloissa Liikuntapalvelujen nykytila Liikuntapalvelut koordinoidaan kunnan toimesta. Kunnat omistavat pääosin liikuntapaikat ja ylläpitävät niitä. Niissä järjestetään sekä omaa että seurojen toimintaa. Kunta myös antaa avustuksia seurojen toimintaan. Nykytilan etuja ovat läheiset suhteet seuroihin ja seuratyön kulttuuri, ammattitaitoinen henkilöstö, liikkumavara palvelujen toteutuksen suhteen, joustava organisaatio sekä yhteistyöhakuisuus. Nykytilan haittoja ovat kehittämisen jääminen lähinnä hanketyön varaan, puutteet tiloissa ja osin liikuntapaikkojen kunto, henkilöstön vaihtuvuus ja jaksaminen, reaktiivinen toimintatapa sekä riittämätön omaehtoisen ja lähiliikunnan edistäminen. 10

11 6. Nykytila-analyysin yhteenveto SIVISTYSPALVELUT KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA (++, +, 0, -, --) VARHAISKASVATUS Toimivat käytänteet nivelvaiheyhteistyössä Suurimmassa osassa kuntia pitkät etäisyydet + Prosessimaisen toimintatavan hyödyt Pätevän henkilöstön saatavuus osassa kuntia Osaava henkilöstö Perhepäivähoitajien väheneminen Mahdollisuus vaikuttaa / toiminta omissa käsissä Osin huonokuntoiset toimitilat, riittämätön investointitaso Monipuoliset palvelut (ml. yksityiset palvelujärjestäjät) Tiedonkulun tai monialaisen yhteistyön haasteet PERUSOPETUS Osaava ja motivoitunut henkilöstö Osa kouluverkosta (tiloista) huonokuntoista + Laatutyöhön perustuva kehittäminen Opetusryhmäkoko pääosin kohtuullinen Hioutuneet prosessit Laaja kouluverkko kallis ylläpitää TVT-kehityksessä ollaan jäämässä jälkeen Tukipalvelujen riittävyys pienillä kouluilla Aluemallin hyvät käytännöt Moniammatillisen tuen palveluiden riittämättömyys

12 OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö Palvelujen saatavuus riittämätön (erit. 2. aste) + Velvoittava lainsäädäntö Toimiva, jos kiinteässä yhteydessä kasvuyhteisöihin (koulut, varhaiskasvatus ja oppilaitokset) Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus paikoin korkea Pienet koulut eivät aina saa tasaarvoisesti tukea Tuki- ja hoitoketjut erityisen vaativille asiakkaille LUKIOKOULUTUS Osaava henkilöstö Tilat suurimmaksi osaksi erittäin hyvät Monipuolinen kurssitarjonta Toiminnan hyvä hinta laatusuhde Uudistumiskyky ja positiivinen ilmapiiri Toimialarajat ylittävä yhteistyö riittämätöntä Vetovoima ja imago heikkenevät osassa lukioita Erityisopetuksen saatavuudessa puutteita Lukioverkko nykyisellään aluetasolla raskas ylläpitää Julkisen liikenteen puutteet haittaavat osaa lukioista 0 12

13 AMMATILLINEN 2. ASTEEN KOULUTUS Alueen elinkeinoelämän tuki Ammatillisen koulutuksen hyvä vetovoima Rahoitusjärjestelmä on toistaiseksi kohdallaan Oppilaitosten hyvä sijainti Yhteistyö ja kaksoistutkinnot lukioiden kanssa Kuntien välinen osittaisoptimointi hidastaa uudistuksia Henkilökunnan sitouttaminen vaatii edelleen työtä Opintojen keskeyttäminen on liian suurta Koulutusalat ja työmarkkinat eivät kohtaa Heterogeeninen opiskelija-aines, oppimisvaikeuksia + MUU KOULUTUS (amk:t jne.) Terveys- ja hyvinvointialan vahva tarjonta Yhteistyötahot (HUS, jne.) Koulutus osin liian teoreettista Yhteistyön vaikeudet toisen asteen suuntaan - Hyvä sijainti Keskeyttämiset korkealla tasolla Uudistushalukkuus Visioita on, käytäntö välillä hukassa Keskittyminen isoihin yksiköihin Kuntien vähäinen vaikutusmahdollisuus tarjontaan 13

14 KIRJASTOPALVELUT Ammattitaitoinen ja innostunut henkilöstö Tekniset, koulutukselliset ja tilalliset TVT-valmiudet + Aineistoyhteistyön toimivuus (Kirkes, Ratamo, jne.) Vanhentunut ja kallis kirjastojärjestelmä KULTTUURIPALVELUT (sis. museot) Innovatiiviset palvelumuodot Laadukas ja monipuolinen palvelu Saavutettavuus pääosin hyvä Henkilöstön osaaminen Niukat resurssit tehokkaassa käytössä Toimitilojen puutteellisuus useissa kunnissa Sähköisten aineistojen jakelun ongelmat Resurssit eivät vastaa palvelutarvetta Palveluissa osittain vähäinen käyttäjäkunta Alueellinen hajanaisuus 0 Joustavat toimintatavat Tilaongelmia esiintyy Rikas kulttuuriperintö Alueellinen yhteistyö vähäistä Sijainti Tuen riittämättömyys 3. sektorille 14

15 NUORISOPALVELUT Verkostot paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti Pitkät etäisyydet palveluihin hajaasutusalueella + Henkilöstön monipuolinen osaaminen/ammattitaito Henkilöityneet työt, riskialtis rakenne Tiedonkulun ja viestinnän helppous Uusien toimintamuotojen osin hidas kehitys Kehitetty uudenlaisia moniammatillisia työmuotoja Riippuvuus hankerahoituksesta, byrokraattisuus Riittämätön kuntayhteistyö OPISTOT (sis. vapaa sivistystyö) Ammattitaitoinen henkilöstö Laaja, monipuolinen tarjonta Toiminnan paikallisuus Ketterä, matala organisaatio Kapean organisaation haavoittuvuus Osin vanhentunut tarjonta Opetustilat osin tarkoitukseen sopimattomat + Hyvä maine Pienet erilliset opistot, ei jää kehittämisresurssia Laadunvarmistuksen ongelmat 15

16 TAITEEN PERUSOPETUS (sis. musiikkiopistot) Monipuolinen ja kehittyvä tarjonta Eri kokoisia toimijoita Henkilöstön ammattitaito ja innovatiivisuus Opetuksen pääosin korkea laatu Toimijoiden heterogeenisyys, koordinoinnin puute Hintataso liian korkea osalle asiakkaista Taiteen perusopetus ei ole riittävän tunnettua Oppilasmäärät osassa aineita liian pieniä + Tilakysymykset LIIKUNTAPALVELUT Läheiset suhteet seuroihin, seuratyön kulttuuri Kehittäminen mahdollista lähinnä vain hanketyönä + Ammattitaitoinen henkilöstö Liikkumavara toteutuksen suhteen Pieni, joustava organisaatio Yhteistyöhakuisuus Tilatarpeet ja osin liikuntapaikkojen kunto Henkilöstön vaihtuvuus ja jaksaminen Reaktiivinen toimintatapa Omaehtoisen ja lähiliikunnan edistäminen ei riittävää 16

17 Varhaiskasvatus (päiväkotihoito) Esiopetus Perusopetus Oppilas- ja opiskelijahuolto Lukiokoulutus Ammatillinen toisen asteen koulutus Muu koulutus (ammattikorkeakoulut yms.) Kirjasto Kulttuuri (ml. museot) Nuoriso Opistot (sis. vapaan sivistystyön) Taiteen perusopetus Liikunta Sivistyspalveluiden alueella toimivat lautakunnat selvityskunnissa Lautakunnan Lautakunnan toiminnan Kunta Lautakunta huomioita lautakunnan alainen budjetti, jäsenet vuosikustannukset Hyvinkää Opetusltk X X X X X X X Kulttuuri-ja vapaa-aikaltk X X X X Järvenpää Lasten ja nuorten ltk x x x x x sisältää kaikki kasvun tuen palvelut mm. neuvolat, perheneuvola ym(5,5/ 5,4M ) ja perhesosiaalityön(8,3/7,4m ) Sivistys- ja vapaa-aika ltk X X X X X X X X Kerava Kasvatus- ja opetusltk X X X X X X Vapaa-aikaltk X X X X X Mäntsälä sivistysltk X X X X X X X X X X toimintakate 27 milj 9 (11) perusturvaltk X toimintakate 6,7 milj (osuus [arvio]) Taiteen perusopetuksen ja kansalaisopiston Tuotot , kulut , Nurmijärvi Sivistysltk X X X X X X X X X avustaminen, toimivat yhdistyspohjalta toimintakate Tuotot , kulut , Nuorisoltk X - toimintakate Liikuntaltk X Liikuntapalvelut (liikunnanohjaustoiminta) on Tuotot , kulut , sosiaali- ja terveystoimialalla, liikuntapaikkojen toimintakate hoito on teknisellä toimialalla, Klaukkalan jäähallin liikelaitos, jonka johtokunta on liikuntalautakunta, on keskushallinnon toimialalla, Rajamäen Uimahalli on oma kunnallinen osakeyhtiö Pornainen sivistysltk x x x - x x toimintamenot: koko sivi (sis. Sisäiset) vapaa-aikaltk x x Mäntsälän sivltk x x kans.opisto Mlä; mus.opisto Porvoo ( , sis. Siviin) Mäntsälän perusturvaltk x Sipoo Sivistysvaliok. X X X X X X X X X X X X X Suomenk. koulutusjaosto X X X X X X Ruotsink. koulutusjaosto X X X X X X Vapaa-ajan jaosto X X X X X X kokouksissa läsnä lautakunnan lisäksi kunnanhallituksen edustaja, nuorisovaltuuston Tuusula kasvatus- ja koulutusltk x x x x x x edustajat (2), virkamiehet yht. 10 (1+2+7) Kasko 74,4 / 76,6 milj 11 Kasko kulttuuriltk x x " 8 (1+2+5) Kula 3,5 / 3,7 milj 11 Kula liikuntaltk x " 5 (1+2+2) Lila 3,5 /3,7 milj 11 Lila nuorisoltk x " 5 (1+2+2) Nula 1,4 / 1,7 milj 11 Nula

18 7. Kokonaisuutena tarkastellut kriteerit Ruotsinkieliset palvelut: Ruotsinkielisiä palveluita on tarjolla erityisesti kaksikielisessä Sipoossa. Lisäksi osa kunnista tarjoaa keskitetysti varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen palveluja yhdessä toimipisteessä. Osa kunnista turvautuu täysin ostopalveluihin muista kunnista (pääosin Sipoosta). Kokonaisarvosana (asteikolla ++, +, 0, -, --): 0. Vieraskielisten / ulkomaalaistaustaisten määrä: Vieraskielisten määrä oli selvityskuntien alueella henkilöä ja ulkomaalaistaustaisten määrä oli henkilöä. Kotouttamissuunnitelma on tehty noin puolessa kunnista. Kunnat, joissa ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on suurin, tarjoavat mm. neuvonta- ja sosiaalityöntekijän palveluita. Suomi toisena kielenä -opetusta (niin sanottua S2- opetusta) tarjotaan kunnissa, joissa kyseistä opetusta tarvitsevia oppilaita on riittävästi. Osassa kuntia S2-opetusta tarjotaan kiertävän opettajan palveluna. Varhaiskasvatuksessa S2-opetusta on alle puolessa kunnista. Kokonaisarvosana: 0. Omistajapolitiikka: Omistajapolitiikka koskettaa sivistyspalveluiden alalla erityisesti toisen asteen ammatillista opetusta, jossa koulutuskuntayhtymillä on keskeinen rooli (mm. Keuda, Hyria, Amisto ja Inveon). Ongelmalliseksi koetaan yhtymien suuri määrä. Kunnilla on omistuksia myös mm. yhtiömuotoisissa liikuntalaitoksissa kuten uima- ja jäähalleissa. Varhaiskasvatuksen osalta omistuksia on myös Sosiaalitaidossa. Kokonaisarvosana: -. Kolmas sektori: Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön muodot ovat moninaiset. Keskeisiä yhteistyömuotoja ovat tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen, kerho-, kurssi-, leiri- ja iltapäivätoiminta, järjestyksenvalvontatehtävät tapahtumissa, liikuntapaikkojen kunnossapito, opiston kurssitarjontaan osallistuminen, yrittäjyyskasvatus, jne. Kokonaisarvosana: +. Tietojärjestelmät: Osana selvitystä on koottu tiedot eri toiminnoissa käytettävistä tietojärjestelmistä. Tarkastelu osoittaa, että keskeisissä (suurivolyymisissä) palveluissakin kunnilla on eroavia järjestelmiä käytössään. Osaan palveluista ei ole saatavissa kustannustehokasta ja/tai tarpeet täyttävää tietojärjestelmää. Kokonaisarvosana: -. 18

19 8. Johtopäätökset nykytila-analyysistä Sivistystyöryhmän johtopäätöksinä nykytila-analyysista voidaan todeta, että seuraavat tekijät yhdistävät tarkastelussa sivistystoimialan eri toimintoja: suuret toiminnot (perusopetus ja varhaiskasvatus) on hoidettu hyvin kouluverkko on raskas ylläpitää kustannusten ja järjestelyjen sisäinen hajonta on suurta joukkoliikenteen puutteellisuus vaikeuttaa koulukuljetusten järjestämistä henkilöstö on motivoitunutta ja ammattitaitoista pienet yksiköt ovat ketteriä, mutta haavoittuvia ja kehittämisresurssit niukat (riippuvaisia hankerahoituksesta) kunnilla on osin tarpeettomia omistusosuuksia koulutuskuntayhtymissä tietojärjestelmiä on useita rinnakkaisia ja ne ovat osin päällekkäisiä organisoinnin ja tuotannon jakautuminen useammalle hallinnonalalle on epäkäytännöllistä oppilas- ja opiskelijahuollon poluissa epäjatkuvuutta kuntatalouden yleisen tilan heikkeneminen asettaa haasteita (lukion ja ammattikoulutuksen rahoitus, ryhmäkokojen pienentämisen hankeraha, vapaan sivistystyön rahoitus, oppivelvollisuuden laajentaminen, nuorisotakuu, nykyisen hyvän tason ylläpitäminen) yhteistyö on laajaa ja se koetaan hyödylliseksi saman alan yksiköitä on runsaasti (toiminnan pirstaleisuus, keskinäinen kilpailu) palvelujen eheyttämistarve on ilmeinen Liitteet Liite 6 dian esitys sivistysryhmän väliraportista 19

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1.

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1. Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, l t kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Työn organisointi Työryhmän kokoonpano Sivistystoimenjohtaja j Aulis

Lisätiedot

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Palvelukokonaisuudet Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala Palvelukokonaisuudet KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN TOIMIALAN VUODEN 2016 BUDJETTIVOLYYMIT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄT Budjetti 2016 Henkilöstö Varhaiskasvatus 412 000 000 6 455

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko

Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se toteaa lausuntonaan oikeusministeriölle, että Vihdin kunnanvaltuustoon valitaan vuoden

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (6) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 18/ (6) Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 18/2016 1 (6) 4 Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palvelukokonaisuuksia seuraavan tason organisaatio HEL 2016-011067 T 00 01 00 Päätösehdotus päättää kasvatuksen ja koulutuksen

Lisätiedot

Sivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013

Sivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013 Sivistyspalvelut Tarkastuslautakunta 17.12.2014 164 / 00.02.01 / 2013 Perustiedot Sivistyspalveluihin kuuluu: Varhaiskasvatus ( perhepäivähoito, päiväkotihoito ja esiopetus) Perusopetus Lukio Vapaa sivistystyö:

Lisätiedot

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson

Hiihtomuseon auditorio Anjariitta Carlson Hiihtomuseon auditorio 6.5.2013 Anjariitta Carlson Yhteistoimintasopimuksen (2013-2016) tarkoitus: kehittää kunnallisia sivistyspalveluita yhteistyössä, ennakoiden ja osaamisresurssia jakamalla yhteneväisen

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1. Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Ohjausryhmän puheenjohtaja Vantaan Energia Areena 10.1.2011 Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Pöytäkirja 1/ 2013 Seinäjoki Jalasjärvi Kurikka

Kuntarakenneselvitys Pöytäkirja 1/ 2013 Seinäjoki Jalasjärvi Kurikka Kuntarakenneselvitys Pöytäkirja 1/ 2013 Seinäjoki Jalasjärvi Kurikka Sivistystoimen työryhmä Aika: Maanantai 27.5.2013 klo 13.00 14.40 Paikka: Alvarinpohja 2, Seinäjoen kaupungintalo Läsnä: Olli Kangas,

Lisätiedot

Toimintoanalyysin syventäminen Sivistystoimiala Timo Jalonen 1

Toimintoanalyysin syventäminen Sivistystoimiala Timo Jalonen 1 Toimintoanalyysin syventäminen Sivistystoimiala 6.2.2015 Timo Jalonen 1 Varhaiskasvatus Palvelualuejohtajat Maija-Liisa Rantanen, Vesa Kulmala ja Liliane Kjellman 16 kpl 1.475,7 htv Esitetyt toimenpiteet

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS 9.2.2010 Lahti Selvittäjän toiveet toimikunnalle: A. Tiivis informaatio: nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus B. Rajaus muihin toimikuntiin C. Aikataulu: Mitä

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Kajaanin varhaiskasvatus SK Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee

Lisätiedot

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jätehuolto ja kierrätystoiminta parhaiten hoidettuja kuntapalveluita

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Sivistystoimen tuloskortti 2012

Sivistystoimen tuloskortti 2012 Sivistystoimi Sivistystoimen tuloskortti 2012 NÄKÖKULMA JA KESKEISET TAVOITTEET 2012 OPERATIIVISET TOIMET JA MITTARIT JA TAVOITETASO 2012 SEKÄ VASTUUTAHO ASIAKKAAT 1. Sivistystoimen palvelut tukevat jatkumoa

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Työvaliokunnan kokous

Työvaliokunnan kokous Työvaliokunnan kokous 17.1.2014 Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi / PK Kust. / lapsi / vuosi / PPH Harjavalta 3 0 20 8 220 12 015 Kokemäki 3 1 18 10 243 5 898 Lavia 0 1 5 0 8

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Pöytäkirja 6/2013 Aika Keskiviikko 11.12.2013 klo 15.00-17.30 Paikka Taide- ja museokeskus Sinkka Kultasepänkatu 2, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Valtuustoseminaari 21.2.2011 Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Kasvu, oppiminen, perheet - palveluja SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT SIVISTYSPALVELUT Terveydenhuollon palvelut Lasten

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö www.nurmijarvi.fi Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö Sisällysluettelo 1. Sivistystoimen toimialan toiminta-ajatus... 1 2. Toimielimien

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut

Kaupunginhallitus Liite Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut Kaupunginhallitus 16.5.2016 Liite 1 185 Tulevaisuuden kunta - Mikkelin ratkaisut 16.5. 2016 Mikkelin poliittis-hallinnollinen rakenneluonnos Konsernijaosto (5) Elinvoimajaosto (ryhmien & KH pj:t) Valtuusto

Lisätiedot

76 Asianro 1144/00.01.01/2014. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen

76 Asianro 1144/00.01.01/2014. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen 76 Asianro 1144/00.01.01/2014 Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen Vs. henkilöstö- ja hallintopäällikkö Pekka Savolainen Kasvun ja oppimisen palvelualue

Lisätiedot

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma

Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / Kirjastopalvelujen näkökulma Elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki / näkökulma Vetovoimainen kaupunki - Liikunnan ja kulttuurin tarjonta - Aktiivinen kaupunkielämä - Kehittyvä kaupunkikeskus - Liikunnan ja kulttuurin näkyvyys

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN 1 Toiminta alue Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Toimintaperiaatteina

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016 Sivu 1/6 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät

Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset. Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät Toisen asteen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden ja rahoituksen uudistukset Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 2.-3.10.2014 Muutama poiminta suuntaviivoista Lukio- ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2015

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2015 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 215 Sivu 1/5 3.9.215 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 215 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja 3.1 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Viimeksi muutettu Valtuusto 26.1.2015 Voimaan 26.1.2015

Lisätiedot

Vimpeli. Kuntalaiskysely Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Vimpeli. Kuntalaiskysely Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut ARTTU2-Tutkimuskunnat. Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Kuntalaiset ja kunnalliset palvelut 2015 Vimpeli Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kunta Kaikki kunnat (N=42) Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos,

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1. 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1. 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto Selostus Juha Nurmi tulee pyytämään lausuntoa nuorisovaltuustolta, koskien koulujen työ-

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet Helsingin seudun väestöennuste Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Päivitetty 13.2.215 Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku

Lisätiedot

TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI) NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA)

TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ (1 KAUPUNKI) NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) Johtoryhmä 8.11.2013 21.11.2013 Päivitetty 23.4. Prosessi ja kokousajat NYKYTILA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TALOUDEN JA PALVELUVERKON NÄKÖKULMASTA (8 ERILLISTÄ KUNTAA) TULEVAISUUS TYÖRYHMÄN MIELESTÄ

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Sivistyslautakunta. Hallinto

Sivistyslautakunta. Hallinto Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Padasjoen kunta tuottaa laadukkaita sivistystoimen peruspalveluita. Tavoitteena on kasvattaa lapsia ja nuoria vastuuntuntoiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä tukea kaikkia

Lisätiedot

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen

Aluelautakuntien järjestämistehtävä. Työseminaari Sirpa Salminen Aluelautakuntien järjestämistehtävä Työseminaari 13.2.2013 Sirpa Salminen Palvelujen järjestäminen Aluelautakunta tilaajana vastaa palvelujen järjestämisestä, määrittelee määrän ja laadun, noudattaa valtuuston

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta.

Jaoston esittelijästä ja tämän sijaisesta päättää lautakunta. Hyvinvoinnin toimiala kahden lautakunnan malli (muutokset luonnoksen pykäliin 12 16 ja 40). 5 Luku. Hyvinvoinnin toimiala 12 Kasvatus- ja opetuslautakunta ja sen jaosto Kasvatus- ja opetuslautakunnassa

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 Sivu /5 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 204 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat esiopetusta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista

Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista Valtuusto 4 10.02.2014 Lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista 63/00.04.01/2013 KH 239 Kunnanhallitus 18.6.2013 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas Taustaa

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Sivistystoimenjohtaja

Sivistystoimenjohtaja Sivistystoimenjohtaja - toimii toimialajohtajana tulosaluejohtajien ja hallintopalvelujen esimiehenä - sivistystoimialan laadukkaan, kustannustehokkaan ja uudistuvan palvelutuotannon ja palvelutoiminnan

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 MERIKARVIAN KUNTA Hyväksytty: kv 9.11.2015 57 Voimaantulo: 11.11.2015 SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimi vastaa opetukseen, koulutukseen, päivähoitoon ja esiopetukseen, virkistykseen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunnan lausunto selvitykseen Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Salon kaupunki on käsitellyt asiaa Palveluverkkoselvitys

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään hyvällä tasolla (kouluarvosanalla

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään hyvällä tasolla (kouluarvosanalla Sivistysosasto Toiminta- ja palveluajatus Sivistyslautakunnan tehtävänä on johtaa kunnan opetus-, kulttuuri- ja vapaa-aikatointa ja vastata palvelujen järjestämiseen liittyvistä tehtävistä varhaiskasvatuksen,

Lisätiedot

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Liikunta tulevaisuuden kunnassa? Liikunta tulevaisuuden kunnassa? 2017 Sivistys, Terveyden edistäminen, Hyvinvointi, Osaaminen, Elinvoima, TeHyLi? Kari Sjöholm 3.12. 2015 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta

Lisätiedot

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita

Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita Viisi kiinnostavinta löytöä Johanna Viita 11.12.2014 Sisällysluettelo 1. Vapaaehtoinen kuntayhteistyö kehitystiensä päässä 2. Valtion paine kuntaliitoksiin tarpeen, jos liitoksia halutaan saada aikaan

Lisätiedot

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari Koulutuslautakunta Valtuustoseminaari 16.9.2013 VARHAISKASVATUS Kaupungin päiväkoteja 32 Ostopalvelupäiväkoteja 13 Perhepäivähoitajia 45 Kaupungin ryhmäperhepäiväkoteja 3 Avointa päiväkotitoimintaa 6 toimipisteessä

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Espoon kaupungin sivistystoimen lautakuntien ja 3.1 1 (7) ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.11.2011 Valtuusto 12.12.2016 Voimaan 1.1.2017 1 Lautakunnat,

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 MATTI RINTEEN KUNTALAISALOITE:NYKYMUOTOINEN PERUSOPETUS JA LUKIO SÄILYTETTÄVÄ KUNNASSA/LUKIOKOULUKSEN TULEVAISUUS

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS, PERUSOPETUS JA LUKIOKOULUTUS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 ASETETUT TAVOITTEET. Kirkkokadun koulu

VARHAISKASVATUS, PERUSOPETUS JA LUKIOKOULUTUS KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2015 ASETETUT TAVOITTEET. Kirkkokadun koulu 1 Kirkkokadun koulu 19.8.2015 Käyttösuunnitelman tavoitteet 2015 2 ASIAKAS/ASUKASNÄKÖKULMA 1-6 Koulukiusaamisen ennaltaehkäiseminen, 0 -toleranssi kiusaamisessa Koulukiusaamistapausten lukumäärä Kiusaamistapausten

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset.

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset. SVOL 4.2., Liite 1 KÄYTTÖTALOUSOSA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston 15.12. 133 päätöksen mukaiset. Poikkeuksena

Lisätiedot

AJANKOHTAISET ASIAT. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koulurauhapaketin toimeenpano. Seinäjoki

AJANKOHTAISET ASIAT. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koulurauhapaketin toimeenpano. Seinäjoki AJANKOHTAISET ASIAT Oppilas- ja opiskelijahuoltolain sekä koulurauhapaketin toimeenpano Seinäjoki 5.3.2014 Rakennepoliittisen ohjelman keskeiset toimenpiteet OKM:n hallinnonalalla Muutetaan esiopetus velvoittavaksi

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Pöytäkirja 7/2013 Aika Torstai 19.12.2013 klo 13.00-16.15 Paikka Kallio-Kuninkala, kokoustila Navetta Ristinummentie 6, 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia

Lisätiedot

Koululautakunta. Päivähoito

Koululautakunta. Päivähoito Koululautakunta Päivähoito Uusi kunnallinen päiväkoti on valmistunut ja otettu käyttöön tammikuussa 2014. Uuden päiväkodin myötä kaupungin päivähoidossa voidaan palveluja keskittää ja lopettaa Paakkilan

Lisätiedot

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma 2016 KUUMA-johtokunta KUUMA-SEUDUN TALOUSARVIO 1.1. 31.12.2016 Talousarvio 2016 Perustoiminta (yhteistyö) 289 870 Johtokunta 7 000 Hanketoiminta 223

Lisätiedot

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Esimerkkinä lasten ja nuorten palvelut Outi Kanste, erikoistutkija 1 Esityksen sisältö Miksi monialaista johtamista tarvitaan? Yhteensovittava johtaminen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot