SIVISTYSRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIVISTYSRYHMÄN VÄLIRAPORTTI"

Transkriptio

1 SIVISTYSRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Sisällysluettelo 1. Sivistyspalvelut / väliraportti Sivistysryhmän organisointi ja työskentelytapa Tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Nykytila-analyysi sivistyspalveluiden tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana Varhaiskasvatuksen (päiväkotihoito) nykytila Perusopetuksen nykytila (sis. esiopetuksen) Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila Lukiokoulutuksen nykytila Ammatillisen toisen asteen koulutuksen nykytila Muun koulutuksen (ammattikorkeakoulut, yms.) nykytila Kirjastopalvelujen nykytila Kulttuuripalvelujen nykytila Nuorisopalvelujen nykytila Opistojen nykytila Taiteen perusopetuksen nykytila Liikuntapalvelujen nykytila Nykytila-analyysin yhteenveto Kokonaisuutena tarkastellut kriteerit Johtopäätökset nykytila-analyysistä Liitteet... 19

2 1. Sivistyspalvelut / väliraportti Työryhmä tekee valmistelutyötä koko selvityksen työsuunnitelmaan, kuntarakennelakiin sekä työryhmän tarkennettuun työsuunnitelmaan perustuen. 2. Sivistysryhmän organisointi ja työskentelytapa Työryhmän kokoonpano: kunnanjohtaja, sivistysjohtaja Markku Hyttinen, Pornaisten kunta (puheenjohtaja) sivistystoimenjohtaja Pentti Halonen, Hyvinkään kaupunki sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka, Sipoon kunta sivistysjohtaja Tiina Hirvonen, Nurmijärven kunta koulutusjohtaja Tiina Larsson, Keravan kaupunki sivistysjohtaja Pekka Lintonen, Mäntsälän kunta palvelualuejohtaja Marju Taurula, Järvenpään kaupunki kasvatus- ja opetusjohtaja Esa Ukkola, Tuusulan kunta talous- ja hallintopäällikkö Janne Vainikainen (sihteeri) Lisätietoja selvitykseen liittyen antaa ryhmän puheenjohtaja Markku Hyttinen puhelin ). Ryhmä on työskennellyt välisenä aikana. Kokouksia on pidetty yhteensä 10 kappaletta ja lisäksi on toteutettu pohjatiedoiksi tarvittavien indikaattoreiden tiedonkeruu sekä SWOT-analyysit nykytilasta sivistyspalveluiden eri toiminnoissa. Tiedonkeruuseen ovat osallistuneet kaikki kunnat ryhmän edustajien tai heidän vastuuttamiensa yhteyshenkilöiden välityksellä. Tiedot on kerätty vuodelta Yhteenvedon tiedonkeruusta on tehnyt ryhmän sihteeri. 3. Tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Sivistystyöryhmän valmistelutyö koskee seuraavia palvelukokonaisuuksia: varhaiskasvatus, perusopetus (sisältäen esiopetuksen), oppilas- ja opiskelijahuolto, lukiokoulutus, ammatillinen toisen asteen koulutus, muu koulutus (ammattikorkeakoulut, yms.), kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut (sisältäen museot), nuorisopalvelut, opistot (sisältäen vapaan sivistystyön), taiteen perusopetus (sisältäen musiikkiopistot) sekä liikuntapalvelut. 2

3 Sivistysryhmä on selvityksessään keskittynyt pääasiallisesti palvelujen saatavuuteen ja tehokkuuteen liittyviin kysymyksiin. Lisäksi ryhmä on selvittänyt osana esiselvitystä tiettyjä tietoja hallinnon tehokkuuteen sekä paikalliseen vaikuttamiseen liittyen. Nämä tiedot on esitetty omana taulukkonaan otsikolla lautakuntarakenne osiossa 6. Sivistysryhmä on rajannut selvitystyön ulkopuolelle kysymykset, joiden se katsoo tulevan selvitetyiksi asiaan nimenomaisesti nimettyjen ryhmien toimesta. Näitä tarkastelun ulkopuolelle rajattavia kysymyksiä ovat 1) kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan, 2) vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon sekä joukkoliikenteeseen, 3) ympäristövaikutukset sekä 4) sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat. Siltä osin, kun kyseisistä aihealueista on esiselvitystä tehtäessä noussut esiin relevanttia tietoa ryhmä on antanut lausuntonsa näihin kysymyksiin liittyen asianomaisille ryhmille. Oheisissa taulukoissa esitetään selvityskuntien ikäjakauma sivistyspalveluiden keskeisten asiakasryhmien mukaan jaoteltuna. Alle kouluikäisiä voidaan selvityskunnissa todeta olevan Hyvinkäätä lukuun ottamatta yli koko maan suhteellisen osuuden. Alakouluikäisien suhteellinen osuus väestöstä ylittää koko maan keskiarvon kaikissa selvityskunnissa, yläkouluikäisten osuus kaikissa selvityskunnissa paitsi Keravalla. Asukasluku ikäryhmittäin v v v v. yli 29-v. yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula yhteensä Koko maa

4 Ikäluokan osuus väestöstä, % v v v v. yli 29-v. Hyvinkää 7,7 % 6,6 % 3,5 % 15,6 % 66,6 % Järvenpää 8,6 % 6,8 % 3,4 % 16,9 % 64,3 % Kerava 8,3 % 6,5 % 3,2 % 17,1 % 64,9 % Mäntsälä 10,1 % 8,8 % 4,4 % 12,7 % 64,0 % Nurmijärvi 10,1 % 9,5 % 4,7 % 12,6 % 63,1 % Pornainen 10,3 % 11,0 % 5,2 % 12,1 % 61,4 % Sipoo 9,2 % 8,5 % 4,4 % 12,2 % 65,7 % Tuusula 9,1 % 9,1 % 4,4 % 12,6 % 64,8 % yhteensä 8,9 % 7,9 % 4,0 % 14,5 % 64,7 % Koko maa 7,8 % 6,4 % 3,3 % 16,0 % 66,4 % Lähde: Tilastokeskus Peruskouluikäluokkaa vanhempia, mutta nuorisolainsäädännön piiriin kuuluvia ( vuotiaita) selvityskunnissa on maan keskiarvoa vähemmän lukuun ottamatta Keravaa ja Järvenpäätä. Yli 29-vuotiaitten osuus selvityskunnissa on koko maata alempi, johtuen edellä tehdyn tarkastelun mukaisesti erityisesti peruskouluikäisten ja tätä nuorempien suuresta määrästä. Teeman määrittelyyn liittyen mainittakoon, että sivistysryhmä on käsitellyt tiettyjä teemaalueita kokonaisuutena, eikä ole jakanut tarkastelua eri toimintoihin. Tämän tarkastelun mukaiset teemat käsitellään luvussa 7: Ruotsinkieliset palvelut Vieraskielisten / ulkomaalaistaustaisten määrä Omistajapolitiikka Kolmas sektori Tietojärjestelmät 4

5 4. Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Sivistysryhmä käsitteli visiotyöpajassa vastausta kysymykseen: "Mitä ohjausryhmän hyväksymä visio tarkoittaa meidän työryhmämme osalta?" Yhteenvetona visiotyöpajan työstä voidaan todeta vision kiteytyvän sivistyspalveluiden alueella seuraaviin osatekijöihin: 1) Asiakaslähtöisyys: asiakaslähtöisen toimintatavan kehittäminen palvelujen järjestämisessä edellyttää irtautumista nykyisistä toimialoista. 2) Teknologia: avaa uusia mahdollisuuksia palvelujen täydentämiseen ja korvaaviin tuotantotapoihin. 3) Voimaannuttaminen: kuntalaisten osallisuuden ja vastuullisuuden vahvistaminen keskiössä. 4) Järjestämistapa: monipuolinen ja -muotoinen palvelujen järjestämistapa. 5) Parhaat käytännöt: kuntien parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen tukee profiloitumista ja identiteetin vahvistamista. 6) Segregaation ehkäisy: erikoistuminen ja vahvuuksien vahvistaminen eivät saa johtaa negatiiviseen erilaistumiseen. 5. Nykytila-analyysi sivistyspalveluiden tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana 5.1 Varhaiskasvatuksen (päiväkotihoito) nykytila Varhaiskasvatuksen järjestämisestä vastaa selvitysalueella sivistyspalvelut lukuun ottamatta Mäntsälää ja Pornaista, joiden osalta palvelun tuottaa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue Mustijoen perusturva. Palveluja tuotetaan paitsi kunnallisesti, myös yksityisen ja 3. sektorin toimesta. Nykytilan etuja ovat toimivat käytänteet nivelvaiheyhteistyössä, prosessimaisen toimintatavan hyödyt, osaava henkilöstö, mahdollisuus vaikuttaa toimintaan joka on omissa käsissä sekä monipuoliset palvelut, joissa keskeinen osa on yksityisten palvelujärjestäjien tarjoamilla palveluilla. Nykytilan haittoja ovat pitkät etäisyydet suurimmassa osassa selvitysaluetta, pätevän henkilöstön saatavuus osassa kuntia, perhepäivähoitajien väheneminen, osin huonokuntoiset toimitilat (riittämätön investointitaso) sekä tiedonkulun ja monialaisen yhteistyön haasteet. 5

6 5.2 Perusopetuksen nykytila (sis. esiopetuksen) Perusopetusta ja esiopetusta tarkastellaan tässä selvityksessä yhtenä kokonaisuutena. Perusopetusta järjestetään lähes yksinomaan kuntien omana toimintana sivistyspalveluiden alla. Kouluja kahdeksan kunnan alueella on yhteensä 124. Ruotsinkielisten opetuksessa ja vaativimmassa eritysopetuksessa on olemassa kuntien välisiin sopimuksiin perustuvia palveluja. Nykytilan etuja ovat osaava ja motivoitunut henkilöstö, laatutyöhön perustuva kehittäminen, pääosin kohtuullinen opetusryhmäkoko, hioutuneet prosessit sekä aluemallin hyvät käytännöt. Nykytilan haittoja ovat osan kouluverkosta (tiloista) huonokuntoisuus, laajan kouluverkon kalliit ylläpitokustannukset, mahdollinen jälkeen jääminen TVT-kehityksessä, tukipalvelujen riittämättömyys erityisesti pienillä kouluilla sekä moniammatillisen tuen palveluiden riittämättömyys. 5.3 Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila Oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämistavassa ja resursoinnissa on kuntakohtaisia eroja. Pääperiaate psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisessä on, että ne järjestetään sivistyspalveluiden hallinnonalalla. Osassa kuntia psykososiaaliset (kuraattori- ja psykologipalvelut) palvelut toteutetaan edelleen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kouluterveydenhuolto järjestetään pääsääntöisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Järvenpään organisaatio rakentuu muista selvityskunnista poikkeavalle prosessimaiselle toimintatavalle, jossa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat samassa organisaatiossa. Nykytilan etuja ovat ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö, velvoittava lainsäädäntö sekä oppilas- ja opiskelijahuollon toimivuus, mikäli palvelut järjestetään kiinteässä yhteydessä kasvuyhteisöihin (kouluihin, varhaiskasvatukseen ja oppilaitoksiin). Nykytilan haittoja ovat palvelujen saatavuuden riittämättömyys erityisesti 2. asteella, henkilöstön saatavuuden ongelmat ja paikoin korkea vaihtuvuus, pienten koulujen saaman tuen riittämättömyys, tukija hoitoketjut erityisen vaativille asiakkaille sekä toimialarajat ylittävän yhteistyön riittämättömyys. 6

7 5.4 Lukiokoulutuksen nykytila Lukiokoulutusta järjestetään 8 kunnan alueella 12 lukiossa, joista osa on opiskelijamäärältään pieniä. Lukiot ovat kuntien ylläpitämiä, lisäksi Nurmijärvellä toimii myös yksi yksityinen lukio. Tällä hetkellä lukiopalveluiden järjestämisessä ei toteuteta seudullista yhteistyötä, mutta työryhmän keskeinen huomio on, että toisen asteen opetuksen järjestämiseen liittyvän yhteistyön toimintamallit on selvitettävä. Nykytilan etuja ovat osaava henkilöstö, suurimmaksi osaksi erittäin hyvät tilat, monipuolinen kurssitarjonta, toiminnan hyvä hinta laatu-suhde sekä uudistumiskyky ja positiivinen ilmapiiri. Nykytilan haittoja ovat vetovoiman ja imagon heikkeneminen osassa lukioita, erityisopetuksen saatavuuden puutteet, lukioverkon raskaus ylläpitää (aluetasolla) sekä julkisen liikenteen puutteet osaa lukioista. 5.5 Ammatillisen toisen asteen koulutuksen nykytila Ammatillisen toisen asteen koulutuksen keskeisimpiä järjestäjiä selvityskuntien alueella ovat Hyria, Keuda ja Amisto. Lisäksi Sipoo on osakkaana useissa ruotsinkielistä ammatillista opetusta järjestävissä koulutuskuntayhtymissä. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, jolla on 12 toimipistettä ja vuosiopiskelijaa. Keuda toimiii kaikissa selvityskunnissa paitsi Hyvinkäällä. Hyrialla on runsaasti toimintaa Hyvinkäällä, jossa oppilaitoksella on tutkintotavoitteista opiskelijaa ja 5 toimipistettä. Lisäksi Hyrialla on toimipiste Järvenpäässä. Hyrian toinen keskeinen toiminta-alue on selvitysalueen ulkopuolinen Riihimäki. Lisäksi alueella on yksityisten ja yhteisöjen ylläpitämiä toisen asteen oppilaitoksia. Nykytilan etuja ovat alueen elinkeinoelämän tuki, ammatillisen koulutuksen hyvä vetovoima, rahoitusjärjestelmä, oppilaitosten hyvä sijainti, sekä yhteistyö ja kaksoistutkinnot lukioiden kanssa. Nykytilan haittoja ovat kuntien välinen osittaisoptimointi (hidastaa uudistuksia), henkilökunnan sitouttamisen haasteet, opintojen liian suuri keskeyttämisaste, koulutusalojen ja työmarkkinoiden kohtaamisen ongelmat sekä heterogeeninen opiskelijaaines (oppimisvaikeuksia). 7

8 5.6 Muun koulutuksen (ammattikorkeakoulut, yms.) nykytila Alueella tarjotaan ammattikorkeakoulukoulutusta osana Hyrian toimintaa (toteuttajana HAMK). Hyvinkäällä ja Keravalla sijaitsevat Laurean toimipisteet ja Nurmijärvellä sijaitsee Humakin toimipiste. Lisäksi alueella toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan toimipiste Mäntsälässä sekä lisäksi Taideyliopisto järjestää toimintaa Järvenpäässä. Hyvinkäällä sijaitsee Helsingin yliopiston Palmenian toimipiste. Nykytilan etuja ovat terveys- ja hyvinvointialan vahva tarjonta, yhteistyötahot (mm. HUS), hyvä sijainti, uudistushalukkuus sekä keskittyminen isoihin yksiköihin. Nykytilan haittoja ovat koulutus osin liiallinen teoreettisuus, yhteistyön vaikeudet toisen asteen suuntaan, keskeyttämisten korkea taso, visioiden käytäntöön viemisen ongelmat sekä kuntien vähäinen vaikutusmahdollisuus tarjontaan. 5.7 Kirjastopalvelujen nykytila Kirjastopalvelut järjestetään kaikissa selvityskunnissa omana toimintana. Toimipisteitä on 17. Osassa kunnista palveluverkkoa täydennetään kirjastoautoilla. Kuntayhteistyötä on mm. aineistohankinnoissa toteutettu eri yhteistyöverkostojen kautta. Yhteistyöverkostoista Kirkes-kirjastoihin kuuluvat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula. Ratamo-kirjastoihin kuuluvat Nurmijärvi ja Hyvinkää. Porsse-kirjastoja ovat Pornainen ja Sipoo. Nykytilan etuja ovat ammattitaitoinen ja innostunut henkilöstö, aineistoyhteistyön toimivuus, innovatiiviset palvelumuodot, laadukas ja monipuolinen palvelu sekä pääosin hyvä saavutettavuus. Nykytilan haittoja ovat puutteet teknisissä, koulutuksellisissa ja tilallisissa TVT-valmiuksissa, vanhentunut ja kallis kirjastojärjestelmä, toimitilojen puutteellisuus useissa kunnissa, sähköisten aineistojen jakelun puutteet sekä resurssien riittämättömyys suhteessa palvelutarpeeseen. 5.8 Kulttuuripalvelujen nykytila Museopalveluita tarkastellaan tässä selvityksessä osana kulttuuripalveluja. Kaikilla kunnilla on toiminnassa vähintään koordinoiva rooli, osassa kunnista omat kulttuurilaitokset ovat keskeinen osa palvelutarjontaa. Kolmannen sektorin tarjonta on kulttuuripalveluiden alueella kaikkialla korostuneen tärkeää. 8

9 Nykytilan etuja ovat henkilöstön osaaminen, resurssien tehokas käyttö, joustavat toimintatavat, rikas kulttuuriperintö sekä sijainti. Nykytilan haittoja ovat palveluiden osittain vähäinen käyttäjäkunta, alueellinen hajanaisuus, tilaongelmat osassa kuntia ja kohteita, alueellisen yhteistyön vähäisyys sekä tuen riittämättömyys 3. sektorille. 5.9 Nuorisopalvelujen nykytila Nuorisopalvelut tuotetaan kaikissa kunnissa omana toimintana. Kuntien tarjoamien nuorisopalvelujen toteuttamistavoissa on eroja. Yhteistyö 3. sektorin kanssa on useissa palvelumuodoissa tärkeää. Nykytilan etuja ovat verkostojen toimivuus paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti, henkilöstön monipuolinen osaaminen ja ammattitaito, tiedonkulun ja viestinnän helppous, sekä uudenlaiset moniammatilliset työmuodot. Nykytilan haittoja ovat pitkät etäisyydet palveluihin haja-asutusalueella, henkilöityneet työt, jotka aiheuttavat riskialttiin rakenteen, uusien toimintamuotojen osin hidas kehitys, riippuvuus hankerahoituksesta (byrokraattisuus) sekä riittämätön kuntayhteistyö Opistojen nykytila Kaikilla kunnilla Pornaisia ja Nurmijärveä lukuun ottamatta on omaa opistotoimintaa. Mäntsälän kansalaisopisto tuottaa Pornaisten opistopalvelut, Nurmijärvellä toimii 3. sektorin ylläpitämä opisto. Tuusulassa toimii kunnallisen opiston lisäksi erillinen kulttuurialan opetusta antava opisto. Nykytilan etuja ovat ammattitaitoinen henkilöstö, monipuolinen tarjonta, toiminnan paikallisuus, organisaation ketteryys ja mataluus sekä hyvä maine. Nykytilan haittoja ovat kapean organisaation haavoittuvuus, osin vanhentunut tarjonta, opetustilojen osittainen sopimattomuus tarkoitukseen, opistojen pienuus ja erillisyys (ei jää kehittämisresurssia) sekä laadunvarmistuksen ongelmat. 9

10 5.11 Taiteen perusopetuksen nykytila Useimmissa kunnista taiteen perusopetusta järjestetään omana toimintana tai yhdistyksen järjestämänä, kunnan avustamana toimintana. Kunnallista yhteistyötä on mm. musiikkiopistopalveluissa, joissa Mäntsälä ja Pornainen ostavat palvelut Porvoon musiikkiopistosta. Nykytilan etuja ovat monipuolinen ja kehittyvä tarjonta, erikokoisten toimijoiden järjestämät palvelut, henkilöstön ammattitaitoisuus ja innovatiivisuus sekä opetuksen pääosin korkea laatu. Nykytilan haittoja ovat toimijoiden heterogeenisyys ja koordinoinnin puute, hintataso (liian korkea osalle asiakkaista), liian vähäinen tunnettuus, oppilasmäärien pienuus osassa aineita sekä ongelmat tiloissa Liikuntapalvelujen nykytila Liikuntapalvelut koordinoidaan kunnan toimesta. Kunnat omistavat pääosin liikuntapaikat ja ylläpitävät niitä. Niissä järjestetään sekä omaa että seurojen toimintaa. Kunta myös antaa avustuksia seurojen toimintaan. Nykytilan etuja ovat läheiset suhteet seuroihin ja seuratyön kulttuuri, ammattitaitoinen henkilöstö, liikkumavara palvelujen toteutuksen suhteen, joustava organisaatio sekä yhteistyöhakuisuus. Nykytilan haittoja ovat kehittämisen jääminen lähinnä hanketyön varaan, puutteet tiloissa ja osin liikuntapaikkojen kunto, henkilöstön vaihtuvuus ja jaksaminen, reaktiivinen toimintatapa sekä riittämätön omaehtoisen ja lähiliikunnan edistäminen. 10

11 6. Nykytila-analyysin yhteenveto SIVISTYSPALVELUT KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA (++, +, 0, -, --) VARHAISKASVATUS Toimivat käytänteet nivelvaiheyhteistyössä Suurimmassa osassa kuntia pitkät etäisyydet + Prosessimaisen toimintatavan hyödyt Pätevän henkilöstön saatavuus osassa kuntia Osaava henkilöstö Perhepäivähoitajien väheneminen Mahdollisuus vaikuttaa / toiminta omissa käsissä Osin huonokuntoiset toimitilat, riittämätön investointitaso Monipuoliset palvelut (ml. yksityiset palvelujärjestäjät) Tiedonkulun tai monialaisen yhteistyön haasteet PERUSOPETUS Osaava ja motivoitunut henkilöstö Osa kouluverkosta (tiloista) huonokuntoista + Laatutyöhön perustuva kehittäminen Opetusryhmäkoko pääosin kohtuullinen Hioutuneet prosessit Laaja kouluverkko kallis ylläpitää TVT-kehityksessä ollaan jäämässä jälkeen Tukipalvelujen riittävyys pienillä kouluilla Aluemallin hyvät käytännöt Moniammatillisen tuen palveluiden riittämättömyys

12 OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö Palvelujen saatavuus riittämätön (erit. 2. aste) + Velvoittava lainsäädäntö Toimiva, jos kiinteässä yhteydessä kasvuyhteisöihin (koulut, varhaiskasvatus ja oppilaitokset) Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus paikoin korkea Pienet koulut eivät aina saa tasaarvoisesti tukea Tuki- ja hoitoketjut erityisen vaativille asiakkaille LUKIOKOULUTUS Osaava henkilöstö Tilat suurimmaksi osaksi erittäin hyvät Monipuolinen kurssitarjonta Toiminnan hyvä hinta laatusuhde Uudistumiskyky ja positiivinen ilmapiiri Toimialarajat ylittävä yhteistyö riittämätöntä Vetovoima ja imago heikkenevät osassa lukioita Erityisopetuksen saatavuudessa puutteita Lukioverkko nykyisellään aluetasolla raskas ylläpitää Julkisen liikenteen puutteet haittaavat osaa lukioista 0 12

13 AMMATILLINEN 2. ASTEEN KOULUTUS Alueen elinkeinoelämän tuki Ammatillisen koulutuksen hyvä vetovoima Rahoitusjärjestelmä on toistaiseksi kohdallaan Oppilaitosten hyvä sijainti Yhteistyö ja kaksoistutkinnot lukioiden kanssa Kuntien välinen osittaisoptimointi hidastaa uudistuksia Henkilökunnan sitouttaminen vaatii edelleen työtä Opintojen keskeyttäminen on liian suurta Koulutusalat ja työmarkkinat eivät kohtaa Heterogeeninen opiskelija-aines, oppimisvaikeuksia + MUU KOULUTUS (amk:t jne.) Terveys- ja hyvinvointialan vahva tarjonta Yhteistyötahot (HUS, jne.) Koulutus osin liian teoreettista Yhteistyön vaikeudet toisen asteen suuntaan - Hyvä sijainti Keskeyttämiset korkealla tasolla Uudistushalukkuus Visioita on, käytäntö välillä hukassa Keskittyminen isoihin yksiköihin Kuntien vähäinen vaikutusmahdollisuus tarjontaan 13

14 KIRJASTOPALVELUT Ammattitaitoinen ja innostunut henkilöstö Tekniset, koulutukselliset ja tilalliset TVT-valmiudet + Aineistoyhteistyön toimivuus (Kirkes, Ratamo, jne.) Vanhentunut ja kallis kirjastojärjestelmä KULTTUURIPALVELUT (sis. museot) Innovatiiviset palvelumuodot Laadukas ja monipuolinen palvelu Saavutettavuus pääosin hyvä Henkilöstön osaaminen Niukat resurssit tehokkaassa käytössä Toimitilojen puutteellisuus useissa kunnissa Sähköisten aineistojen jakelun ongelmat Resurssit eivät vastaa palvelutarvetta Palveluissa osittain vähäinen käyttäjäkunta Alueellinen hajanaisuus 0 Joustavat toimintatavat Tilaongelmia esiintyy Rikas kulttuuriperintö Alueellinen yhteistyö vähäistä Sijainti Tuen riittämättömyys 3. sektorille 14

15 NUORISOPALVELUT Verkostot paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti Pitkät etäisyydet palveluihin hajaasutusalueella + Henkilöstön monipuolinen osaaminen/ammattitaito Henkilöityneet työt, riskialtis rakenne Tiedonkulun ja viestinnän helppous Uusien toimintamuotojen osin hidas kehitys Kehitetty uudenlaisia moniammatillisia työmuotoja Riippuvuus hankerahoituksesta, byrokraattisuus Riittämätön kuntayhteistyö OPISTOT (sis. vapaa sivistystyö) Ammattitaitoinen henkilöstö Laaja, monipuolinen tarjonta Toiminnan paikallisuus Ketterä, matala organisaatio Kapean organisaation haavoittuvuus Osin vanhentunut tarjonta Opetustilat osin tarkoitukseen sopimattomat + Hyvä maine Pienet erilliset opistot, ei jää kehittämisresurssia Laadunvarmistuksen ongelmat 15

16 TAITEEN PERUSOPETUS (sis. musiikkiopistot) Monipuolinen ja kehittyvä tarjonta Eri kokoisia toimijoita Henkilöstön ammattitaito ja innovatiivisuus Opetuksen pääosin korkea laatu Toimijoiden heterogeenisyys, koordinoinnin puute Hintataso liian korkea osalle asiakkaista Taiteen perusopetus ei ole riittävän tunnettua Oppilasmäärät osassa aineita liian pieniä + Tilakysymykset LIIKUNTAPALVELUT Läheiset suhteet seuroihin, seuratyön kulttuuri Kehittäminen mahdollista lähinnä vain hanketyönä + Ammattitaitoinen henkilöstö Liikkumavara toteutuksen suhteen Pieni, joustava organisaatio Yhteistyöhakuisuus Tilatarpeet ja osin liikuntapaikkojen kunto Henkilöstön vaihtuvuus ja jaksaminen Reaktiivinen toimintatapa Omaehtoisen ja lähiliikunnan edistäminen ei riittävää 16

17 Varhaiskasvatus (päiväkotihoito) Esiopetus Perusopetus Oppilas- ja opiskelijahuolto Lukiokoulutus Ammatillinen toisen asteen koulutus Muu koulutus (ammattikorkeakoulut yms.) Kirjasto Kulttuuri (ml. museot) Nuoriso Opistot (sis. vapaan sivistystyön) Taiteen perusopetus Liikunta Sivistyspalveluiden alueella toimivat lautakunnat selvityskunnissa Lautakunnan Lautakunnan toiminnan Kunta Lautakunta huomioita lautakunnan alainen budjetti, jäsenet vuosikustannukset Hyvinkää Opetusltk X X X X X X X Kulttuuri-ja vapaa-aikaltk X X X X Järvenpää Lasten ja nuorten ltk x x x x x sisältää kaikki kasvun tuen palvelut mm. neuvolat, perheneuvola ym(5,5/ 5,4M ) ja perhesosiaalityön(8,3/7,4m ) Sivistys- ja vapaa-aika ltk X X X X X X X X Kerava Kasvatus- ja opetusltk X X X X X X Vapaa-aikaltk X X X X X Mäntsälä sivistysltk X X X X X X X X X X toimintakate 27 milj 9 (11) perusturvaltk X toimintakate 6,7 milj (osuus [arvio]) Taiteen perusopetuksen ja kansalaisopiston Tuotot , kulut , Nurmijärvi Sivistysltk X X X X X X X X X avustaminen, toimivat yhdistyspohjalta toimintakate Tuotot , kulut , Nuorisoltk X - toimintakate Liikuntaltk X Liikuntapalvelut (liikunnanohjaustoiminta) on Tuotot , kulut , sosiaali- ja terveystoimialalla, liikuntapaikkojen toimintakate hoito on teknisellä toimialalla, Klaukkalan jäähallin liikelaitos, jonka johtokunta on liikuntalautakunta, on keskushallinnon toimialalla, Rajamäen Uimahalli on oma kunnallinen osakeyhtiö Pornainen sivistysltk x x x - x x toimintamenot: koko sivi (sis. Sisäiset) vapaa-aikaltk x x Mäntsälän sivltk x x kans.opisto Mlä; mus.opisto Porvoo ( , sis. Siviin) Mäntsälän perusturvaltk x Sipoo Sivistysvaliok. X X X X X X X X X X X X X Suomenk. koulutusjaosto X X X X X X Ruotsink. koulutusjaosto X X X X X X Vapaa-ajan jaosto X X X X X X kokouksissa läsnä lautakunnan lisäksi kunnanhallituksen edustaja, nuorisovaltuuston Tuusula kasvatus- ja koulutusltk x x x x x x edustajat (2), virkamiehet yht. 10 (1+2+7) Kasko 74,4 / 76,6 milj 11 Kasko kulttuuriltk x x " 8 (1+2+5) Kula 3,5 / 3,7 milj 11 Kula liikuntaltk x " 5 (1+2+2) Lila 3,5 /3,7 milj 11 Lila nuorisoltk x " 5 (1+2+2) Nula 1,4 / 1,7 milj 11 Nula

18 7. Kokonaisuutena tarkastellut kriteerit Ruotsinkieliset palvelut: Ruotsinkielisiä palveluita on tarjolla erityisesti kaksikielisessä Sipoossa. Lisäksi osa kunnista tarjoaa keskitetysti varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen palveluja yhdessä toimipisteessä. Osa kunnista turvautuu täysin ostopalveluihin muista kunnista (pääosin Sipoosta). Kokonaisarvosana (asteikolla ++, +, 0, -, --): 0. Vieraskielisten / ulkomaalaistaustaisten määrä: Vieraskielisten määrä oli selvityskuntien alueella henkilöä ja ulkomaalaistaustaisten määrä oli henkilöä. Kotouttamissuunnitelma on tehty noin puolessa kunnista. Kunnat, joissa ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on suurin, tarjoavat mm. neuvonta- ja sosiaalityöntekijän palveluita. Suomi toisena kielenä -opetusta (niin sanottua S2- opetusta) tarjotaan kunnissa, joissa kyseistä opetusta tarvitsevia oppilaita on riittävästi. Osassa kuntia S2-opetusta tarjotaan kiertävän opettajan palveluna. Varhaiskasvatuksessa S2-opetusta on alle puolessa kunnista. Kokonaisarvosana: 0. Omistajapolitiikka: Omistajapolitiikka koskettaa sivistyspalveluiden alalla erityisesti toisen asteen ammatillista opetusta, jossa koulutuskuntayhtymillä on keskeinen rooli (mm. Keuda, Hyria, Amisto ja Inveon). Ongelmalliseksi koetaan yhtymien suuri määrä. Kunnilla on omistuksia myös mm. yhtiömuotoisissa liikuntalaitoksissa kuten uima- ja jäähalleissa. Varhaiskasvatuksen osalta omistuksia on myös Sosiaalitaidossa. Kokonaisarvosana: -. Kolmas sektori: Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön muodot ovat moninaiset. Keskeisiä yhteistyömuotoja ovat tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen, kerho-, kurssi-, leiri- ja iltapäivätoiminta, järjestyksenvalvontatehtävät tapahtumissa, liikuntapaikkojen kunnossapito, opiston kurssitarjontaan osallistuminen, yrittäjyyskasvatus, jne. Kokonaisarvosana: +. Tietojärjestelmät: Osana selvitystä on koottu tiedot eri toiminnoissa käytettävistä tietojärjestelmistä. Tarkastelu osoittaa, että keskeisissä (suurivolyymisissä) palveluissakin kunnilla on eroavia järjestelmiä käytössään. Osaan palveluista ei ole saatavissa kustannustehokasta ja/tai tarpeet täyttävää tietojärjestelmää. Kokonaisarvosana: -. 18

19 8. Johtopäätökset nykytila-analyysistä Sivistystyöryhmän johtopäätöksinä nykytila-analyysista voidaan todeta, että seuraavat tekijät yhdistävät tarkastelussa sivistystoimialan eri toimintoja: suuret toiminnot (perusopetus ja varhaiskasvatus) on hoidettu hyvin kouluverkko on raskas ylläpitää kustannusten ja järjestelyjen sisäinen hajonta on suurta joukkoliikenteen puutteellisuus vaikeuttaa koulukuljetusten järjestämistä henkilöstö on motivoitunutta ja ammattitaitoista pienet yksiköt ovat ketteriä, mutta haavoittuvia ja kehittämisresurssit niukat (riippuvaisia hankerahoituksesta) kunnilla on osin tarpeettomia omistusosuuksia koulutuskuntayhtymissä tietojärjestelmiä on useita rinnakkaisia ja ne ovat osin päällekkäisiä organisoinnin ja tuotannon jakautuminen useammalle hallinnonalalle on epäkäytännöllistä oppilas- ja opiskelijahuollon poluissa epäjatkuvuutta kuntatalouden yleisen tilan heikkeneminen asettaa haasteita (lukion ja ammattikoulutuksen rahoitus, ryhmäkokojen pienentämisen hankeraha, vapaan sivistystyön rahoitus, oppivelvollisuuden laajentaminen, nuorisotakuu, nykyisen hyvän tason ylläpitäminen) yhteistyö on laajaa ja se koetaan hyödylliseksi saman alan yksiköitä on runsaasti (toiminnan pirstaleisuus, keskinäinen kilpailu) palvelujen eheyttämistarve on ilmeinen Liitteet Liite 6 dian esitys sivistysryhmän väliraportista 19

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1.

Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut. l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä 10.1. Työryhmä 3 Varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut, l t kulttuuri-, liikunta- ja vapaa- ajanpalvelut l Sivistystoimen johtaja Aulis Pitkälä Työn organisointi Työryhmän kokoonpano Sivistystoimenjohtaja j Aulis

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Vantaan sivistystoimi

Vantaan sivistystoimi Vantaan sivistystoimi Paula Ylöstalo-Kuronen Apulaiskaupunginjohtaja 12.9.2012 Sivistystoimen visio ja toiminta-ajatus Vantaa on kasvuun, oppimiseen, uudistumiseen ja sivistykseen luottava lasten, nuorten

Lisätiedot

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3

KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 KU-SELVITYS/LOPPURAPORTTI LIITE 3 Hallinto, henkilöstö ja tukipalvelut -työryhmä (29.4.2014, päivitetty 12.6.2014) VAKANSSIEN PÄÄLLEKKÄISYYKSIEN ARVIOINTI TOIMIALOITTAIN ARVIOITAVINA: JOHTAJAT JA PÄÄLLIKÖT

Lisätiedot

SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SIVISTYKSEN JA VAPAA-AJAN PALVELUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 (4) Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualue Hyväksytty: Liikuntalautakunta 13.12.2012 24 Opetus- ja kasvatuslautakunta 18.12.2012 42 Sivistyslautakunta 19.12.2012 31 Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta 25.9.2014

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä

Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Keski-Uudenmaan kaupunki Yhdistymisselvityksen ohjausryhmä Esityslista 7/2013 Aika Torstai 19.12.2013 klo 13.00 Paikka Kallio-Kuninkala, kokoustila Navetta Ristinummentie 6, 2 SISÄLLYSLUETTELO Asia Sivu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE

OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI VARHAISKASVATUKSEN PALVELURAKENNE 1 Jyväskylän erityinen kuntajakoselvitys OPETUS- JA KULTTUURIPALVELUIDEN TYÖRYHMÄN RAPORTTI 1. PALVELUIDEN NYKYTILAN KUVAUS Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen hallinnollinen järjestämistapa vaihtelee kunnittain.

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus

SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS. 9.2.2010 Lahti. nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus SIVISTYSPALVELUIDEN TOIMIKUNNAN 1. KOKOUS 9.2.2010 Lahti Selvittäjän toiveet toimikunnalle: A. Tiivis informaatio: nykytila, tavoitteet, palveluiden kuvaus B. Rajaus muihin toimikuntiin C. Aikataulu: Mitä

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia

Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin. ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Oululaisten tyytyväisyys kuntapalveluihin ARTTU2 kuntalaiskyselyn tuloksia Kirjasto- ja kulttuuripalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat sekä jätehuolto ja kierrätystoiminta parhaiten hoidettuja kuntapalveluita

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Helsingin seudun väestöennuste. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus Väestöennusteet - Helsingin seudun väestöennuste - Pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön ennuste - Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Helsingin seudun väestöennuste Väkiluku Helsingissä,

Lisätiedot

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014

Lukion tulevaisuusseminaari. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 Lukion tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2014 PÄIVÄN TEEMA LUKIOKOULUTUKSEN PILVET JA UUDET TUULET 3.4.2014 Tuula Haatainen LUKIOKOULUTUKSEN PILVIÄ JA UUSIA TUULIA 1/2 PALJON

Lisätiedot

TALOUSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

TALOUSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI TALOUSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Sisällysluettelo 1. Taloustyöryhmän väliraportti... 3 2. Taloustyöryhmän organisointi ja työskentelytapa... 3 3. Työryhmämme tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYKSEN SIVISTYSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

YHDISTYMISSELVITYKSEN SIVISTYSTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI ASKOLA LAPINJÄRVI LOVIISA MYRSKYLÄ PORNAINEN PORVOO SIPOO LAPPTRÄSK LOVISA MÖRSKOM BORGNÄS BORGÅ SIBBO ASKOLAN, LAPINJÄRVEN, LOVIISAN, MYRSKYLÄN, PORNAISTEN, PORVOON JA SIPOON YHDISTYMISSELVITYKSEN SIVISTYSTYÖRYHMÄN

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla

Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla Lukiokoulutuksen tilannekuva Tampereen kaupunkiseudulla TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISSEMINAARI 12.5.2015 Nina Lehtinen Seutusivistys työryhmän puheenjohtaja Aineistot: Tampereen kaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat esiopetusta,

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5) Tulosalue: **HALLINTO Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite Toteuma Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä (kouluarvosanalla > 8.5) Toteuma 8,3. Tavoite ei Avoimuus, julkisuus Todentaminen

Lisätiedot

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti:

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti: JOHTOSÄÄNTÖ / SIVISTYSPALVELUT Hyväksytty Kv 28.3.2013 6 Voimaantulo 1.1.2013 1 Luku SIVISTYSPALVELUIDEN PALVELUALUE 1 Organisaatio Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin

Lisätiedot

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne)

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) KOULUTUSLTK Esittelijä sivistystoimen johtaja KULTTUURILTK Esittelijä museonjohtaja VAPAA-AIKALTK Esittelijä vapaa-aikatoimen päällikkö SIVISTYSVIRASTO Sivistystoimenjohtaja

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Sivistysosasto. Toiminta- ja palveluajatus

Sivistysosasto. Toiminta- ja palveluajatus Sivistysosasto Toiminta- ja palveluajatus Sivistyslautakunnan tehtävänä on johtaa kunnan opetus-, kulttuuri- ja vapaa-aikatointa ja vastata palvelujen järjestämiseen liittyvistä tehtävistä varhaiskasvatuksen,

Lisätiedot

Opetus ja kulttuuri. Pohjatietoa kuntavaaleihin. Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst.

Opetus ja kulttuuri. Pohjatietoa kuntavaaleihin. Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Opetus ja kulttuuri Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kunta huolehtii kuntalaisten opetusja kulttuuripalveluista Kunnat ja kuntayhtymät käyttävät vuosittain yli

Lisätiedot

76 Asianro 1144/00.01.01/2014. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen

76 Asianro 1144/00.01.01/2014. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen 76 Asianro 1144/00.01.01/2014 Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen Vs. henkilöstö- ja hallintopäällikkö Pekka Savolainen Kasvun ja oppimisen palvelualue

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1. 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1. 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto Selostus Juha Nurmi tulee pyytämään lausuntoa nuorisovaltuustolta, koskien koulujen työ-

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100

ajantasaisilla turvallisuussuunnitelmilla (0-100%) 100 3.2 Sivistystoimen tulosalue Tilivelvollinen sivistysjohtaja Jorma Harju 3101 Sivistystoimen hallinto Sivistystoimi tukee kaustislaisten kehittymistä hyvinvoiviksi ja monipuolisiksi tulevaisuuden osaajiksi

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä

Kulttuurituottajana kunnassa. Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuurituottajana kunnassa Tehtävät, tavoitteet ja työn kuva Hallintokuntien ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä Kulttuuri käsitteenä, ymmärretäänkö se? Kulttuuri yhdistetään vielä usein niin

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN 1 Toiminta alue Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Toimintaperiaatteina

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Tulosalue: **HALLINTO ja sen toteutuminen Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty Avoimuus, julkisuus Todentaminen Pöytäkirjat julkaistaan verkossa Resurssien hallinta Kustannusten

Lisätiedot

SIVI-TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI

SIVI-TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI 24.6.2014 SIVI-TYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Sisällysluettelo 1. Sivi-työryhmän loppuraportti... 2 2. Työryhmän organisointi ja työskentelytapa... 2 3. Työryhmän tarkastelun kohteena olevien palveluiden tai

Lisätiedot

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA SISÄLTÖ Sivu I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA 1 Tehtävä 1 2 Toimiala 1 3 Toimivalta 1 4 Toimivallan siirtäminen 3 5 Lautakunnan kokoonpano 3 6 Esittely lautakunnassa 3 II PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

6,3221.817$ 6LYLVW\VODXWDNXQWD 7$00,±(/2.88

6,3221.817$ 6LYLVW\VODXWDNXQWD 7$00,±(/2.88 6,3221.817$ 6LYLVW\VODXWDNXQWD 26$9826,.$76$86 7$00,±(/2.88 72,0,$/$ VASTUUALUE: 6,9,67

Lisätiedot

Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys

Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys Tulokset Projektiryhmä KELPO Analytics: Jani Henriksson, Erika Huotari, Aino Junnila, Ilpo Kekäläinen ja Noora Montonen www.laurea.fi Selvityksen toteutus Vastaajaryhmät:

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö

Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Keski-Uudenmaan sote. Lohja 6.10.2015 Rolf Paqvalin Selvityshenkilö Selvityksen tarkoitus 1. Helmikuussa näytti mahdolliselta, että pääministeri Stubbin hallituksen esityksenä kaikkien puolueiden hyväksymä

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS VARHAISKASVATUS, OPETUS JA VAPAA-AJANPALVELUT - TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 15.1.2014

KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS VARHAISKASVATUS, OPETUS JA VAPAA-AJANPALVELUT - TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 15.1.2014 KESKI-SATAKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS VARHAISKASVATUS, OPETUS JA VAPAA-AJANPALVELUT - TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI 15.1.2014 2 1. Johdanto Keski-Satakunnan kuntajakoselvitystä varten perustettiin kuusi valmistelevaa

Lisätiedot

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen

Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle. Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Ovatko kunta- ja toimialarajat esteenä hyvinvointipalvelujen kehittämiselle Kehittämispäällikkö Juha Karvonen Hanke oli Kuntaliiton tutkimus- ja kehittämis-ohjelmaan sisältyvä hanke, jossa Kuntaliitto

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014

Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 MATTI RINTEEN KUNTALAISALOITE:NYKYMUOTOINEN PERUSOPETUS JA LUKIO SÄILYTETTÄVÄ KUNNASSA/LUKIOKOULUKSEN TULEVAISUUS

Lisätiedot

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011

Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunta 29.9.2011 Kiskontien aluetoimikunnan lausunto selvitykseen Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Salon kaupunki on käsitellyt asiaa Palveluverkkoselvitys

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO

TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014

Lisätiedot

Lausunto 18.04.2012. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys sekä kuntauudistukseen liittyvät muut uudistukset

Lausunto 18.04.2012. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys sekä kuntauudistukseen liittyvät muut uudistukset Lausunto OKM/20/050/2012 18.04.2012 Valtiovarainministeriö PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Asia VM024:00/2011 Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvitys sekä kuntauudistukseen liittyvät muut uudistukset

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 7.12.2015 Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Espoo, Kauniainen, Kirkkonummi ja Vihti selvitys Kuntien selvitysvelvollisuus poistettiin kuntarakennelaista Kuntarakennelaista kumottiin kuntauudistuksen toteuttamiseen

Lisätiedot

Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015 Tulosjakaumia ARTTU2- tutkimuskunnista 2015

Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015 Tulosjakaumia ARTTU2- tutkimuskunnista 2015 Kuntalaisten arviot kunnallisista palveluista 2015 Tulosjakaumia ARTTU2- tutkimuskunnista 2015 *Arviot palvelujen hoidosta (palvelutyytyväisyys) *Arviot palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta Marianne

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ NASTOLAN KUNTA SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 6.2.2006 5 Voimaantulo 7.2.2006 Muutos Valtuusto 18.12.2006 53 Valtuusto 15.11.2010 42 Voimaantulo 1.1.2011 Valtuusto 5.11.2012 44 Voimaantulo 1.1.2013

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 23.09.2015 Sivu 1 / 1 3991/12.01.00/2015 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Koululautakunta. Päivähoito

Koululautakunta. Päivähoito Koululautakunta Päivähoito Uusi kunnallinen päiväkoti on valmistunut ja otettu käyttöön tammikuussa 2014. Uuden päiväkodin myötä kaupungin päivähoidossa voidaan palveluja keskittää ja lopettaa Paakkilan

Lisätiedot

1 KOKOUKSEN AVAUS 2 3 KATSAUS LÄNSI-TURUNMAAN YHDISTYMISSELVITYKSEEN 3 4 YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖSUUNNITELMALUONNOS 4

1 KOKOUKSEN AVAUS 2 3 KATSAUS LÄNSI-TURUNMAAN YHDISTYMISSELVITYKSEEN 3 4 YHDISTYMISSELVITYKSEN TYÖSUUNNITELMALUONNOS 4 ITÄ-UUDENMAAN KUNTIEN YHDISTYMISSELVITYKSEN OHJAUSRYHMÄ MUISTIO 1/2013 Aika 10.10.2013 klo 17.00-18.30 Paikka Palvelutalo Elsien kabinetti, Jussaksentie 18 K, Sipoo SISÄLLYSLUETTELO 1 KOKOUKSEN AVAUS 2

Lisätiedot

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009

Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa. Kongressikeskus Fellmanni, Lahti. ke 1.4.2009 Sivistystoimen yhteistyörakenne Kainuun maakunnassa Kongressikeskus Fellmanni, Lahti ke 1.4.2009 Anssi Tuominen Koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MAAKUNTAKOKEILUN MERKKIPAALUT pääministeri

Lisätiedot

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2020

KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2020 KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2020 Käsitelty opettajainkokouksessa 24.8.2013 Hyväksytty Someron kaupungin sivistyslautakunnassa 10.9.2013 Somero-opiston kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia

Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia Aluehallinto käännekohdassaseminaari 10.9.2014 Ari Saarinen Korkeakouluneuvos OKM miksi olemme? Hallinnonalan tehtävänä on huolehtia yhteiskunnan sivistys- ja osaamisperustasta

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi UUDET VIRAT JA TOIMET Yhteenvedossa vasemmalla on toimialan esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi laskettu sosiaaliturvamaksut,

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1

LEMIN KUNTA PALVELUSTRATEGIA 28.5.2007 1 EMIN KUNTA PAVEUSTRATEGIA 28.5.2007 1 2. SEUTUYHTEISTYÖ Seutuyhteistyöstä on oma seutustrategia. 3. STRATEGISET INJAUKSET PAVEUTUOTANNOSTA 2007-2012 Kunta voi tuottaa jotkut palvelut siten, että osa palveluista

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta 25.10.2011 Kaarina Kursukangas-Hourula 28.10.2011 1 Nykyinen toimintamalli V. 2010 alusta Iisalmen, Kiuruveden, Sonkajärven

Lisätiedot

Toisen asteen koulutus

Toisen asteen koulutus Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista

Lisätiedot