SIVISTYSRYHMÄN VÄLIRAPORTTI

Transkriptio

1 SIVISTYSRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Sisällysluettelo 1. Sivistyspalvelut / väliraportti Sivistysryhmän organisointi ja työskentelytapa Tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Nykytila-analyysi sivistyspalveluiden tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana Varhaiskasvatuksen (päiväkotihoito) nykytila Perusopetuksen nykytila (sis. esiopetuksen) Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila Lukiokoulutuksen nykytila Ammatillisen toisen asteen koulutuksen nykytila Muun koulutuksen (ammattikorkeakoulut, yms.) nykytila Kirjastopalvelujen nykytila Kulttuuripalvelujen nykytila Nuorisopalvelujen nykytila Opistojen nykytila Taiteen perusopetuksen nykytila Liikuntapalvelujen nykytila Nykytila-analyysin yhteenveto Kokonaisuutena tarkastellut kriteerit Johtopäätökset nykytila-analyysistä Liitteet... 19

2 1. Sivistyspalvelut / väliraportti Työryhmä tekee valmistelutyötä koko selvityksen työsuunnitelmaan, kuntarakennelakiin sekä työryhmän tarkennettuun työsuunnitelmaan perustuen. 2. Sivistysryhmän organisointi ja työskentelytapa Työryhmän kokoonpano: kunnanjohtaja, sivistysjohtaja Markku Hyttinen, Pornaisten kunta (puheenjohtaja) sivistystoimenjohtaja Pentti Halonen, Hyvinkään kaupunki sivistysjohtaja Suvi-Päivikki Hiipakka, Sipoon kunta sivistysjohtaja Tiina Hirvonen, Nurmijärven kunta koulutusjohtaja Tiina Larsson, Keravan kaupunki sivistysjohtaja Pekka Lintonen, Mäntsälän kunta palvelualuejohtaja Marju Taurula, Järvenpään kaupunki kasvatus- ja opetusjohtaja Esa Ukkola, Tuusulan kunta talous- ja hallintopäällikkö Janne Vainikainen (sihteeri) Lisätietoja selvitykseen liittyen antaa ryhmän puheenjohtaja Markku Hyttinen (markku.hyttinen@pornainen.fi, puhelin ). Ryhmä on työskennellyt välisenä aikana. Kokouksia on pidetty yhteensä 10 kappaletta ja lisäksi on toteutettu pohjatiedoiksi tarvittavien indikaattoreiden tiedonkeruu sekä SWOT-analyysit nykytilasta sivistyspalveluiden eri toiminnoissa. Tiedonkeruuseen ovat osallistuneet kaikki kunnat ryhmän edustajien tai heidän vastuuttamiensa yhteyshenkilöiden välityksellä. Tiedot on kerätty vuodelta Yhteenvedon tiedonkeruusta on tehnyt ryhmän sihteeri. 3. Tarkastelun kohteena olevan palvelun tai teeman määrittely Sivistystyöryhmän valmistelutyö koskee seuraavia palvelukokonaisuuksia: varhaiskasvatus, perusopetus (sisältäen esiopetuksen), oppilas- ja opiskelijahuolto, lukiokoulutus, ammatillinen toisen asteen koulutus, muu koulutus (ammattikorkeakoulut, yms.), kirjastopalvelut, kulttuuripalvelut (sisältäen museot), nuorisopalvelut, opistot (sisältäen vapaan sivistystyön), taiteen perusopetus (sisältäen musiikkiopistot) sekä liikuntapalvelut. 2

3 Sivistysryhmä on selvityksessään keskittynyt pääasiallisesti palvelujen saatavuuteen ja tehokkuuteen liittyviin kysymyksiin. Lisäksi ryhmä on selvittänyt osana esiselvitystä tiettyjä tietoja hallinnon tehokkuuteen sekä paikalliseen vaikuttamiseen liittyen. Nämä tiedot on esitetty omana taulukkonaan otsikolla lautakuntarakenne osiossa 6. Sivistysryhmä on rajannut selvitystyön ulkopuolelle kysymykset, joiden se katsoo tulevan selvitetyiksi asiaan nimenomaisesti nimettyjen ryhmien toimesta. Näitä tarkastelun ulkopuolelle rajattavia kysymyksiä ovat 1) kilpailukyky verrattuna Helsingin seutuun ja koko maahan, 2) vaikutus yhdyskuntarakenteeseen ja asuntotuotantoon sekä joukkoliikenteeseen, 3) ympäristövaikutukset sekä 4) sosiaalinen eheys, segregaatio ja maahanmuuttajat. Siltä osin, kun kyseisistä aihealueista on esiselvitystä tehtäessä noussut esiin relevanttia tietoa ryhmä on antanut lausuntonsa näihin kysymyksiin liittyen asianomaisille ryhmille. Oheisissa taulukoissa esitetään selvityskuntien ikäjakauma sivistyspalveluiden keskeisten asiakasryhmien mukaan jaoteltuna. Alle kouluikäisiä voidaan selvityskunnissa todeta olevan Hyvinkäätä lukuun ottamatta yli koko maan suhteellisen osuuden. Alakouluikäisien suhteellinen osuus väestöstä ylittää koko maan keskiarvon kaikissa selvityskunnissa, yläkouluikäisten osuus kaikissa selvityskunnissa paitsi Keravalla. Asukasluku ikäryhmittäin v v v v. yli 29-v. yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula yhteensä Koko maa

4 Ikäluokan osuus väestöstä, % v v v v. yli 29-v. Hyvinkää 7,7 % 6,6 % 3,5 % 15,6 % 66,6 % Järvenpää 8,6 % 6,8 % 3,4 % 16,9 % 64,3 % Kerava 8,3 % 6,5 % 3,2 % 17,1 % 64,9 % Mäntsälä 10,1 % 8,8 % 4,4 % 12,7 % 64,0 % Nurmijärvi 10,1 % 9,5 % 4,7 % 12,6 % 63,1 % Pornainen 10,3 % 11,0 % 5,2 % 12,1 % 61,4 % Sipoo 9,2 % 8,5 % 4,4 % 12,2 % 65,7 % Tuusula 9,1 % 9,1 % 4,4 % 12,6 % 64,8 % yhteensä 8,9 % 7,9 % 4,0 % 14,5 % 64,7 % Koko maa 7,8 % 6,4 % 3,3 % 16,0 % 66,4 % Lähde: Tilastokeskus Peruskouluikäluokkaa vanhempia, mutta nuorisolainsäädännön piiriin kuuluvia ( vuotiaita) selvityskunnissa on maan keskiarvoa vähemmän lukuun ottamatta Keravaa ja Järvenpäätä. Yli 29-vuotiaitten osuus selvityskunnissa on koko maata alempi, johtuen edellä tehdyn tarkastelun mukaisesti erityisesti peruskouluikäisten ja tätä nuorempien suuresta määrästä. Teeman määrittelyyn liittyen mainittakoon, että sivistysryhmä on käsitellyt tiettyjä teemaalueita kokonaisuutena, eikä ole jakanut tarkastelua eri toimintoihin. Tämän tarkastelun mukaiset teemat käsitellään luvussa 7: Ruotsinkieliset palvelut Vieraskielisten / ulkomaalaistaustaisten määrä Omistajapolitiikka Kolmas sektori Tietojärjestelmät 4

5 4. Uuden kaupungin vision tarkempi määrittely työryhmämme osalta Sivistysryhmä käsitteli visiotyöpajassa vastausta kysymykseen: "Mitä ohjausryhmän hyväksymä visio tarkoittaa meidän työryhmämme osalta?" Yhteenvetona visiotyöpajan työstä voidaan todeta vision kiteytyvän sivistyspalveluiden alueella seuraaviin osatekijöihin: 1) Asiakaslähtöisyys: asiakaslähtöisen toimintatavan kehittäminen palvelujen järjestämisessä edellyttää irtautumista nykyisistä toimialoista. 2) Teknologia: avaa uusia mahdollisuuksia palvelujen täydentämiseen ja korvaaviin tuotantotapoihin. 3) Voimaannuttaminen: kuntalaisten osallisuuden ja vastuullisuuden vahvistaminen keskiössä. 4) Järjestämistapa: monipuolinen ja -muotoinen palvelujen järjestämistapa. 5) Parhaat käytännöt: kuntien parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen tukee profiloitumista ja identiteetin vahvistamista. 6) Segregaation ehkäisy: erikoistuminen ja vahvuuksien vahvistaminen eivät saa johtaa negatiiviseen erilaistumiseen. 5. Nykytila-analyysi sivistyspalveluiden tuottamisesta kunnittain sekä kuntien yhteistoimintana 5.1 Varhaiskasvatuksen (päiväkotihoito) nykytila Varhaiskasvatuksen järjestämisestä vastaa selvitysalueella sivistyspalvelut lukuun ottamatta Mäntsälää ja Pornaista, joiden osalta palvelun tuottaa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alue Mustijoen perusturva. Palveluja tuotetaan paitsi kunnallisesti, myös yksityisen ja 3. sektorin toimesta. Nykytilan etuja ovat toimivat käytänteet nivelvaiheyhteistyössä, prosessimaisen toimintatavan hyödyt, osaava henkilöstö, mahdollisuus vaikuttaa toimintaan joka on omissa käsissä sekä monipuoliset palvelut, joissa keskeinen osa on yksityisten palvelujärjestäjien tarjoamilla palveluilla. Nykytilan haittoja ovat pitkät etäisyydet suurimmassa osassa selvitysaluetta, pätevän henkilöstön saatavuus osassa kuntia, perhepäivähoitajien väheneminen, osin huonokuntoiset toimitilat (riittämätön investointitaso) sekä tiedonkulun ja monialaisen yhteistyön haasteet. 5

6 5.2 Perusopetuksen nykytila (sis. esiopetuksen) Perusopetusta ja esiopetusta tarkastellaan tässä selvityksessä yhtenä kokonaisuutena. Perusopetusta järjestetään lähes yksinomaan kuntien omana toimintana sivistyspalveluiden alla. Kouluja kahdeksan kunnan alueella on yhteensä 124. Ruotsinkielisten opetuksessa ja vaativimmassa eritysopetuksessa on olemassa kuntien välisiin sopimuksiin perustuvia palveluja. Nykytilan etuja ovat osaava ja motivoitunut henkilöstö, laatutyöhön perustuva kehittäminen, pääosin kohtuullinen opetusryhmäkoko, hioutuneet prosessit sekä aluemallin hyvät käytännöt. Nykytilan haittoja ovat osan kouluverkosta (tiloista) huonokuntoisuus, laajan kouluverkon kalliit ylläpitokustannukset, mahdollinen jälkeen jääminen TVT-kehityksessä, tukipalvelujen riittämättömyys erityisesti pienillä kouluilla sekä moniammatillisen tuen palveluiden riittämättömyys. 5.3 Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila Oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämistavassa ja resursoinnissa on kuntakohtaisia eroja. Pääperiaate psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisessä on, että ne järjestetään sivistyspalveluiden hallinnonalalla. Osassa kuntia psykososiaaliset (kuraattori- ja psykologipalvelut) palvelut toteutetaan edelleen sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kouluterveydenhuolto järjestetään pääsääntöisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Järvenpään organisaatio rakentuu muista selvityskunnista poikkeavalle prosessimaiselle toimintatavalle, jossa kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat samassa organisaatiossa. Nykytilan etuja ovat ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö, velvoittava lainsäädäntö sekä oppilas- ja opiskelijahuollon toimivuus, mikäli palvelut järjestetään kiinteässä yhteydessä kasvuyhteisöihin (kouluihin, varhaiskasvatukseen ja oppilaitoksiin). Nykytilan haittoja ovat palvelujen saatavuuden riittämättömyys erityisesti 2. asteella, henkilöstön saatavuuden ongelmat ja paikoin korkea vaihtuvuus, pienten koulujen saaman tuen riittämättömyys, tukija hoitoketjut erityisen vaativille asiakkaille sekä toimialarajat ylittävän yhteistyön riittämättömyys. 6

7 5.4 Lukiokoulutuksen nykytila Lukiokoulutusta järjestetään 8 kunnan alueella 12 lukiossa, joista osa on opiskelijamäärältään pieniä. Lukiot ovat kuntien ylläpitämiä, lisäksi Nurmijärvellä toimii myös yksi yksityinen lukio. Tällä hetkellä lukiopalveluiden järjestämisessä ei toteuteta seudullista yhteistyötä, mutta työryhmän keskeinen huomio on, että toisen asteen opetuksen järjestämiseen liittyvän yhteistyön toimintamallit on selvitettävä. Nykytilan etuja ovat osaava henkilöstö, suurimmaksi osaksi erittäin hyvät tilat, monipuolinen kurssitarjonta, toiminnan hyvä hinta laatu-suhde sekä uudistumiskyky ja positiivinen ilmapiiri. Nykytilan haittoja ovat vetovoiman ja imagon heikkeneminen osassa lukioita, erityisopetuksen saatavuuden puutteet, lukioverkon raskaus ylläpitää (aluetasolla) sekä julkisen liikenteen puutteet osaa lukioista. 5.5 Ammatillisen toisen asteen koulutuksen nykytila Ammatillisen toisen asteen koulutuksen keskeisimpiä järjestäjiä selvityskuntien alueella ovat Hyria, Keuda ja Amisto. Lisäksi Sipoo on osakkaana useissa ruotsinkielistä ammatillista opetusta järjestävissä koulutuskuntayhtymissä. Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda, jolla on 12 toimipistettä ja vuosiopiskelijaa. Keuda toimiii kaikissa selvityskunnissa paitsi Hyvinkäällä. Hyrialla on runsaasti toimintaa Hyvinkäällä, jossa oppilaitoksella on tutkintotavoitteista opiskelijaa ja 5 toimipistettä. Lisäksi Hyrialla on toimipiste Järvenpäässä. Hyrian toinen keskeinen toiminta-alue on selvitysalueen ulkopuolinen Riihimäki. Lisäksi alueella on yksityisten ja yhteisöjen ylläpitämiä toisen asteen oppilaitoksia. Nykytilan etuja ovat alueen elinkeinoelämän tuki, ammatillisen koulutuksen hyvä vetovoima, rahoitusjärjestelmä, oppilaitosten hyvä sijainti, sekä yhteistyö ja kaksoistutkinnot lukioiden kanssa. Nykytilan haittoja ovat kuntien välinen osittaisoptimointi (hidastaa uudistuksia), henkilökunnan sitouttamisen haasteet, opintojen liian suuri keskeyttämisaste, koulutusalojen ja työmarkkinoiden kohtaamisen ongelmat sekä heterogeeninen opiskelijaaines (oppimisvaikeuksia). 7

8 5.6 Muun koulutuksen (ammattikorkeakoulut, yms.) nykytila Alueella tarjotaan ammattikorkeakoulukoulutusta osana Hyrian toimintaa (toteuttajana HAMK). Hyvinkäällä ja Keravalla sijaitsevat Laurean toimipisteet ja Nurmijärvellä sijaitsee Humakin toimipiste. Lisäksi alueella toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan toimipiste Mäntsälässä sekä lisäksi Taideyliopisto järjestää toimintaa Järvenpäässä. Hyvinkäällä sijaitsee Helsingin yliopiston Palmenian toimipiste. Nykytilan etuja ovat terveys- ja hyvinvointialan vahva tarjonta, yhteistyötahot (mm. HUS), hyvä sijainti, uudistushalukkuus sekä keskittyminen isoihin yksiköihin. Nykytilan haittoja ovat koulutus osin liiallinen teoreettisuus, yhteistyön vaikeudet toisen asteen suuntaan, keskeyttämisten korkea taso, visioiden käytäntöön viemisen ongelmat sekä kuntien vähäinen vaikutusmahdollisuus tarjontaan. 5.7 Kirjastopalvelujen nykytila Kirjastopalvelut järjestetään kaikissa selvityskunnissa omana toimintana. Toimipisteitä on 17. Osassa kunnista palveluverkkoa täydennetään kirjastoautoilla. Kuntayhteistyötä on mm. aineistohankinnoissa toteutettu eri yhteistyöverkostojen kautta. Yhteistyöverkostoista Kirkes-kirjastoihin kuuluvat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä ja Tuusula. Ratamo-kirjastoihin kuuluvat Nurmijärvi ja Hyvinkää. Porsse-kirjastoja ovat Pornainen ja Sipoo. Nykytilan etuja ovat ammattitaitoinen ja innostunut henkilöstö, aineistoyhteistyön toimivuus, innovatiiviset palvelumuodot, laadukas ja monipuolinen palvelu sekä pääosin hyvä saavutettavuus. Nykytilan haittoja ovat puutteet teknisissä, koulutuksellisissa ja tilallisissa TVT-valmiuksissa, vanhentunut ja kallis kirjastojärjestelmä, toimitilojen puutteellisuus useissa kunnissa, sähköisten aineistojen jakelun puutteet sekä resurssien riittämättömyys suhteessa palvelutarpeeseen. 5.8 Kulttuuripalvelujen nykytila Museopalveluita tarkastellaan tässä selvityksessä osana kulttuuripalveluja. Kaikilla kunnilla on toiminnassa vähintään koordinoiva rooli, osassa kunnista omat kulttuurilaitokset ovat keskeinen osa palvelutarjontaa. Kolmannen sektorin tarjonta on kulttuuripalveluiden alueella kaikkialla korostuneen tärkeää. 8

9 Nykytilan etuja ovat henkilöstön osaaminen, resurssien tehokas käyttö, joustavat toimintatavat, rikas kulttuuriperintö sekä sijainti. Nykytilan haittoja ovat palveluiden osittain vähäinen käyttäjäkunta, alueellinen hajanaisuus, tilaongelmat osassa kuntia ja kohteita, alueellisen yhteistyön vähäisyys sekä tuen riittämättömyys 3. sektorille. 5.9 Nuorisopalvelujen nykytila Nuorisopalvelut tuotetaan kaikissa kunnissa omana toimintana. Kuntien tarjoamien nuorisopalvelujen toteuttamistavoissa on eroja. Yhteistyö 3. sektorin kanssa on useissa palvelumuodoissa tärkeää. Nykytilan etuja ovat verkostojen toimivuus paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti, henkilöstön monipuolinen osaaminen ja ammattitaito, tiedonkulun ja viestinnän helppous, sekä uudenlaiset moniammatilliset työmuodot. Nykytilan haittoja ovat pitkät etäisyydet palveluihin haja-asutusalueella, henkilöityneet työt, jotka aiheuttavat riskialttiin rakenteen, uusien toimintamuotojen osin hidas kehitys, riippuvuus hankerahoituksesta (byrokraattisuus) sekä riittämätön kuntayhteistyö Opistojen nykytila Kaikilla kunnilla Pornaisia ja Nurmijärveä lukuun ottamatta on omaa opistotoimintaa. Mäntsälän kansalaisopisto tuottaa Pornaisten opistopalvelut, Nurmijärvellä toimii 3. sektorin ylläpitämä opisto. Tuusulassa toimii kunnallisen opiston lisäksi erillinen kulttuurialan opetusta antava opisto. Nykytilan etuja ovat ammattitaitoinen henkilöstö, monipuolinen tarjonta, toiminnan paikallisuus, organisaation ketteryys ja mataluus sekä hyvä maine. Nykytilan haittoja ovat kapean organisaation haavoittuvuus, osin vanhentunut tarjonta, opetustilojen osittainen sopimattomuus tarkoitukseen, opistojen pienuus ja erillisyys (ei jää kehittämisresurssia) sekä laadunvarmistuksen ongelmat. 9

10 5.11 Taiteen perusopetuksen nykytila Useimmissa kunnista taiteen perusopetusta järjestetään omana toimintana tai yhdistyksen järjestämänä, kunnan avustamana toimintana. Kunnallista yhteistyötä on mm. musiikkiopistopalveluissa, joissa Mäntsälä ja Pornainen ostavat palvelut Porvoon musiikkiopistosta. Nykytilan etuja ovat monipuolinen ja kehittyvä tarjonta, erikokoisten toimijoiden järjestämät palvelut, henkilöstön ammattitaitoisuus ja innovatiivisuus sekä opetuksen pääosin korkea laatu. Nykytilan haittoja ovat toimijoiden heterogeenisyys ja koordinoinnin puute, hintataso (liian korkea osalle asiakkaista), liian vähäinen tunnettuus, oppilasmäärien pienuus osassa aineita sekä ongelmat tiloissa Liikuntapalvelujen nykytila Liikuntapalvelut koordinoidaan kunnan toimesta. Kunnat omistavat pääosin liikuntapaikat ja ylläpitävät niitä. Niissä järjestetään sekä omaa että seurojen toimintaa. Kunta myös antaa avustuksia seurojen toimintaan. Nykytilan etuja ovat läheiset suhteet seuroihin ja seuratyön kulttuuri, ammattitaitoinen henkilöstö, liikkumavara palvelujen toteutuksen suhteen, joustava organisaatio sekä yhteistyöhakuisuus. Nykytilan haittoja ovat kehittämisen jääminen lähinnä hanketyön varaan, puutteet tiloissa ja osin liikuntapaikkojen kunto, henkilöstön vaihtuvuus ja jaksaminen, reaktiivinen toimintatapa sekä riittämätön omaehtoisen ja lähiliikunnan edistäminen. 10

11 6. Nykytila-analyysin yhteenveto SIVISTYSPALVELUT KRITEERI NYKYTILAN EDUT NYKYTILAN HAITAT NYKYTILAN ARVOSANA (++, +, 0, -, --) VARHAISKASVATUS Toimivat käytänteet nivelvaiheyhteistyössä Suurimmassa osassa kuntia pitkät etäisyydet + Prosessimaisen toimintatavan hyödyt Pätevän henkilöstön saatavuus osassa kuntia Osaava henkilöstö Perhepäivähoitajien väheneminen Mahdollisuus vaikuttaa / toiminta omissa käsissä Osin huonokuntoiset toimitilat, riittämätön investointitaso Monipuoliset palvelut (ml. yksityiset palvelujärjestäjät) Tiedonkulun tai monialaisen yhteistyön haasteet PERUSOPETUS Osaava ja motivoitunut henkilöstö Osa kouluverkosta (tiloista) huonokuntoista + Laatutyöhön perustuva kehittäminen Opetusryhmäkoko pääosin kohtuullinen Hioutuneet prosessit Laaja kouluverkko kallis ylläpitää TVT-kehityksessä ollaan jäämässä jälkeen Tukipalvelujen riittävyys pienillä kouluilla Aluemallin hyvät käytännöt Moniammatillisen tuen palveluiden riittämättömyys

12 OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO Ammattitaitoinen ja osaava henkilöstö Palvelujen saatavuus riittämätön (erit. 2. aste) + Velvoittava lainsäädäntö Toimiva, jos kiinteässä yhteydessä kasvuyhteisöihin (koulut, varhaiskasvatus ja oppilaitokset) Henkilöstön saatavuus ja vaihtuvuus paikoin korkea Pienet koulut eivät aina saa tasaarvoisesti tukea Tuki- ja hoitoketjut erityisen vaativille asiakkaille LUKIOKOULUTUS Osaava henkilöstö Tilat suurimmaksi osaksi erittäin hyvät Monipuolinen kurssitarjonta Toiminnan hyvä hinta laatusuhde Uudistumiskyky ja positiivinen ilmapiiri Toimialarajat ylittävä yhteistyö riittämätöntä Vetovoima ja imago heikkenevät osassa lukioita Erityisopetuksen saatavuudessa puutteita Lukioverkko nykyisellään aluetasolla raskas ylläpitää Julkisen liikenteen puutteet haittaavat osaa lukioista 0 12

13 AMMATILLINEN 2. ASTEEN KOULUTUS Alueen elinkeinoelämän tuki Ammatillisen koulutuksen hyvä vetovoima Rahoitusjärjestelmä on toistaiseksi kohdallaan Oppilaitosten hyvä sijainti Yhteistyö ja kaksoistutkinnot lukioiden kanssa Kuntien välinen osittaisoptimointi hidastaa uudistuksia Henkilökunnan sitouttaminen vaatii edelleen työtä Opintojen keskeyttäminen on liian suurta Koulutusalat ja työmarkkinat eivät kohtaa Heterogeeninen opiskelija-aines, oppimisvaikeuksia + MUU KOULUTUS (amk:t jne.) Terveys- ja hyvinvointialan vahva tarjonta Yhteistyötahot (HUS, jne.) Koulutus osin liian teoreettista Yhteistyön vaikeudet toisen asteen suuntaan - Hyvä sijainti Keskeyttämiset korkealla tasolla Uudistushalukkuus Visioita on, käytäntö välillä hukassa Keskittyminen isoihin yksiköihin Kuntien vähäinen vaikutusmahdollisuus tarjontaan 13

14 KIRJASTOPALVELUT Ammattitaitoinen ja innostunut henkilöstö Tekniset, koulutukselliset ja tilalliset TVT-valmiudet + Aineistoyhteistyön toimivuus (Kirkes, Ratamo, jne.) Vanhentunut ja kallis kirjastojärjestelmä KULTTUURIPALVELUT (sis. museot) Innovatiiviset palvelumuodot Laadukas ja monipuolinen palvelu Saavutettavuus pääosin hyvä Henkilöstön osaaminen Niukat resurssit tehokkaassa käytössä Toimitilojen puutteellisuus useissa kunnissa Sähköisten aineistojen jakelun ongelmat Resurssit eivät vastaa palvelutarvetta Palveluissa osittain vähäinen käyttäjäkunta Alueellinen hajanaisuus 0 Joustavat toimintatavat Tilaongelmia esiintyy Rikas kulttuuriperintö Alueellinen yhteistyö vähäistä Sijainti Tuen riittämättömyys 3. sektorille 14

15 NUORISOPALVELUT Verkostot paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti Pitkät etäisyydet palveluihin hajaasutusalueella + Henkilöstön monipuolinen osaaminen/ammattitaito Henkilöityneet työt, riskialtis rakenne Tiedonkulun ja viestinnän helppous Uusien toimintamuotojen osin hidas kehitys Kehitetty uudenlaisia moniammatillisia työmuotoja Riippuvuus hankerahoituksesta, byrokraattisuus Riittämätön kuntayhteistyö OPISTOT (sis. vapaa sivistystyö) Ammattitaitoinen henkilöstö Laaja, monipuolinen tarjonta Toiminnan paikallisuus Ketterä, matala organisaatio Kapean organisaation haavoittuvuus Osin vanhentunut tarjonta Opetustilat osin tarkoitukseen sopimattomat + Hyvä maine Pienet erilliset opistot, ei jää kehittämisresurssia Laadunvarmistuksen ongelmat 15

16 TAITEEN PERUSOPETUS (sis. musiikkiopistot) Monipuolinen ja kehittyvä tarjonta Eri kokoisia toimijoita Henkilöstön ammattitaito ja innovatiivisuus Opetuksen pääosin korkea laatu Toimijoiden heterogeenisyys, koordinoinnin puute Hintataso liian korkea osalle asiakkaista Taiteen perusopetus ei ole riittävän tunnettua Oppilasmäärät osassa aineita liian pieniä + Tilakysymykset LIIKUNTAPALVELUT Läheiset suhteet seuroihin, seuratyön kulttuuri Kehittäminen mahdollista lähinnä vain hanketyönä + Ammattitaitoinen henkilöstö Liikkumavara toteutuksen suhteen Pieni, joustava organisaatio Yhteistyöhakuisuus Tilatarpeet ja osin liikuntapaikkojen kunto Henkilöstön vaihtuvuus ja jaksaminen Reaktiivinen toimintatapa Omaehtoisen ja lähiliikunnan edistäminen ei riittävää 16

17 Varhaiskasvatus (päiväkotihoito) Esiopetus Perusopetus Oppilas- ja opiskelijahuolto Lukiokoulutus Ammatillinen toisen asteen koulutus Muu koulutus (ammattikorkeakoulut yms.) Kirjasto Kulttuuri (ml. museot) Nuoriso Opistot (sis. vapaan sivistystyön) Taiteen perusopetus Liikunta Sivistyspalveluiden alueella toimivat lautakunnat selvityskunnissa Lautakunnan Lautakunnan toiminnan Kunta Lautakunta huomioita lautakunnan alainen budjetti, jäsenet vuosikustannukset Hyvinkää Opetusltk X X X X X X X Kulttuuri-ja vapaa-aikaltk X X X X Järvenpää Lasten ja nuorten ltk x x x x x sisältää kaikki kasvun tuen palvelut mm. neuvolat, perheneuvola ym(5,5/ 5,4M ) ja perhesosiaalityön(8,3/7,4m ) Sivistys- ja vapaa-aika ltk X X X X X X X X Kerava Kasvatus- ja opetusltk X X X X X X Vapaa-aikaltk X X X X X Mäntsälä sivistysltk X X X X X X X X X X toimintakate 27 milj 9 (11) perusturvaltk X toimintakate 6,7 milj (osuus [arvio]) Taiteen perusopetuksen ja kansalaisopiston Tuotot , kulut , Nurmijärvi Sivistysltk X X X X X X X X X avustaminen, toimivat yhdistyspohjalta toimintakate Tuotot , kulut , Nuorisoltk X - toimintakate Liikuntaltk X Liikuntapalvelut (liikunnanohjaustoiminta) on Tuotot , kulut , sosiaali- ja terveystoimialalla, liikuntapaikkojen toimintakate hoito on teknisellä toimialalla, Klaukkalan jäähallin liikelaitos, jonka johtokunta on liikuntalautakunta, on keskushallinnon toimialalla, Rajamäen Uimahalli on oma kunnallinen osakeyhtiö Pornainen sivistysltk x x x - x x toimintamenot: koko sivi (sis. Sisäiset) vapaa-aikaltk x x Mäntsälän sivltk x x kans.opisto Mlä; mus.opisto Porvoo ( , sis. Siviin) Mäntsälän perusturvaltk x Sipoo Sivistysvaliok. X X X X X X X X X X X X X Suomenk. koulutusjaosto X X X X X X Ruotsink. koulutusjaosto X X X X X X Vapaa-ajan jaosto X X X X X X kokouksissa läsnä lautakunnan lisäksi kunnanhallituksen edustaja, nuorisovaltuuston Tuusula kasvatus- ja koulutusltk x x x x x x edustajat (2), virkamiehet yht. 10 (1+2+7) Kasko 74,4 / 76,6 milj 11 Kasko kulttuuriltk x x " 8 (1+2+5) Kula 3,5 / 3,7 milj 11 Kula liikuntaltk x " 5 (1+2+2) Lila 3,5 /3,7 milj 11 Lila nuorisoltk x " 5 (1+2+2) Nula 1,4 / 1,7 milj 11 Nula

18 7. Kokonaisuutena tarkastellut kriteerit Ruotsinkieliset palvelut: Ruotsinkielisiä palveluita on tarjolla erityisesti kaksikielisessä Sipoossa. Lisäksi osa kunnista tarjoaa keskitetysti varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen palveluja yhdessä toimipisteessä. Osa kunnista turvautuu täysin ostopalveluihin muista kunnista (pääosin Sipoosta). Kokonaisarvosana (asteikolla ++, +, 0, -, --): 0. Vieraskielisten / ulkomaalaistaustaisten määrä: Vieraskielisten määrä oli selvityskuntien alueella henkilöä ja ulkomaalaistaustaisten määrä oli henkilöä. Kotouttamissuunnitelma on tehty noin puolessa kunnista. Kunnat, joissa ulkomaalaistaustaisen väestön osuus on suurin, tarjoavat mm. neuvonta- ja sosiaalityöntekijän palveluita. Suomi toisena kielenä -opetusta (niin sanottua S2- opetusta) tarjotaan kunnissa, joissa kyseistä opetusta tarvitsevia oppilaita on riittävästi. Osassa kuntia S2-opetusta tarjotaan kiertävän opettajan palveluna. Varhaiskasvatuksessa S2-opetusta on alle puolessa kunnista. Kokonaisarvosana: 0. Omistajapolitiikka: Omistajapolitiikka koskettaa sivistyspalveluiden alalla erityisesti toisen asteen ammatillista opetusta, jossa koulutuskuntayhtymillä on keskeinen rooli (mm. Keuda, Hyria, Amisto ja Inveon). Ongelmalliseksi koetaan yhtymien suuri määrä. Kunnilla on omistuksia myös mm. yhtiömuotoisissa liikuntalaitoksissa kuten uima- ja jäähalleissa. Varhaiskasvatuksen osalta omistuksia on myös Sosiaalitaidossa. Kokonaisarvosana: -. Kolmas sektori: Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön muodot ovat moninaiset. Keskeisiä yhteistyömuotoja ovat tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen, kerho-, kurssi-, leiri- ja iltapäivätoiminta, järjestyksenvalvontatehtävät tapahtumissa, liikuntapaikkojen kunnossapito, opiston kurssitarjontaan osallistuminen, yrittäjyyskasvatus, jne. Kokonaisarvosana: +. Tietojärjestelmät: Osana selvitystä on koottu tiedot eri toiminnoissa käytettävistä tietojärjestelmistä. Tarkastelu osoittaa, että keskeisissä (suurivolyymisissä) palveluissakin kunnilla on eroavia järjestelmiä käytössään. Osaan palveluista ei ole saatavissa kustannustehokasta ja/tai tarpeet täyttävää tietojärjestelmää. Kokonaisarvosana: -. 18

19 8. Johtopäätökset nykytila-analyysistä Sivistystyöryhmän johtopäätöksinä nykytila-analyysista voidaan todeta, että seuraavat tekijät yhdistävät tarkastelussa sivistystoimialan eri toimintoja: suuret toiminnot (perusopetus ja varhaiskasvatus) on hoidettu hyvin kouluverkko on raskas ylläpitää kustannusten ja järjestelyjen sisäinen hajonta on suurta joukkoliikenteen puutteellisuus vaikeuttaa koulukuljetusten järjestämistä henkilöstö on motivoitunutta ja ammattitaitoista pienet yksiköt ovat ketteriä, mutta haavoittuvia ja kehittämisresurssit niukat (riippuvaisia hankerahoituksesta) kunnilla on osin tarpeettomia omistusosuuksia koulutuskuntayhtymissä tietojärjestelmiä on useita rinnakkaisia ja ne ovat osin päällekkäisiä organisoinnin ja tuotannon jakautuminen useammalle hallinnonalalle on epäkäytännöllistä oppilas- ja opiskelijahuollon poluissa epäjatkuvuutta kuntatalouden yleisen tilan heikkeneminen asettaa haasteita (lukion ja ammattikoulutuksen rahoitus, ryhmäkokojen pienentämisen hankeraha, vapaan sivistystyön rahoitus, oppivelvollisuuden laajentaminen, nuorisotakuu, nykyisen hyvän tason ylläpitäminen) yhteistyö on laajaa ja se koetaan hyödylliseksi saman alan yksiköitä on runsaasti (toiminnan pirstaleisuus, keskinäinen kilpailu) palvelujen eheyttämistarve on ilmeinen Liitteet Liite 6 dian esitys sivistysryhmän väliraportista 19