PLENARY: MARTIN BLOMBERG-JENSEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PLENARY: MARTIN BLOMBERG-JENSEN"

Transkriptio

1 S i v u 1 SISÄLLYSLUETTELO PLENARY: MARTIN BLOMBERG-JENSEN... 3 BONE HARD TESTIS... 3 LIHAVUUS JA BARIATRINEN KIRURGIA... 4 LIHAVUUS JA GEENIEN SÄÄTELYN HÄIRIÖ - SYY VAI SEURAUS... 5 BARIATRISEN KIRURGIAN VAIKUTUKSET AIVOISSA... 6 LIHAVUUKIRUGIA ENNEN VAI JÄLKEEN DIABETEKSEN... 7 SEX DEVELOPMENT AND PROBLEMS IN ADOLESCENT SEXUALITY... 8 DISORDERS OF SEX DEVELOPMENT... 9 GENETICS OF PUBERTAL DELAY...10 TRANSSEXUAL ADOLESCENT IN CLINICAL PRACTICE...11 KLIINISET POTILASTAPAUKSET...12 MR CUSHING...13 MAAHANMUUTTAJAN PÄÄNSÄRYSTÄ ENDOKRINOLOGIN PÄÄNSÄRYKSI...14 HYDROKORTISONIKOVAUSHOITO INSULIINIPUMPULLA VUOTIAAN JOOGIN TURVONNEET LISÄMUNUAISET...16 URHEILEVAN POJAN POIKKEAVA KASVU...17 HARVINAINEN SYY YLÄVATSAKIPUUN RASKAUDEN AIKANA...18 REIPPAASTI KASVAVA LIHAKSIKAS POIKA...19 SCIENTIFIC PRESENTATIONS...20 SOMATIC COMPLICATIONS AND THEIR MANAGEMENT IN SEVERE ANOREXIA NERVOSA...21 POLYCYSTIC OVARY SYNDROME (PCOS) IS ASSOCIATED WITH DEPRESSION AND ANXIETY, AND DECREASES QUALITY OF LIFE INDEPENDENTLY OF BMI A POPULATION BASED COHORT ANALYSIS...22 SEARCHING FOR NOVEL PLAYERS IN OSTEOBLAST DIFFERENTIATION - ANALYSIS OF MC3T3-E1 TRANSCRIPTOME DURING OSTEOGENIC DIFFERENTIATION...23 THE ROLE OF E2F1 TRANSCRIPTION FACTOR IN THE CONTROL OF TESTICULAR DEVELOPMENT AND SPERMATOGENESIS...24 THE HSD17B1 IS NECESSARY FOR PROPER LUTEINIZATION AND REPRODUCTIVE PERFORMANCE IN FEMALE MICE...25 TRANSMISSION OF LDR MUTATION FROM DONOR THROUGH LIVER TRANSPLANTATION RESULTING IN HYPERCHOLESTEROLEMIA IN THE RECIPIENT...26 PLENARY: AULI KARHU...27 PITUITARY ADENOMA PREDISPOSITION AN UPDATE...27 DIABETESSYMPOSIUM...28 UUDET TYYPIN 2 DIABETEKSEN LÄÄKKEET JA KANSANTALOUDEN REALITEETIT...29 DIABEETTINEN GASTROPAREESI...30 AIVOLISÄKESYMPOSIUM...31 HYPOFYYSIADENOOMIEN OPERATIIVINEN HOITO HUS:N TULOKSET V MITÄ TEEN, KUN AIVOLISÄKELEIKKAUS EI PARANNA CUSHINGIN TAUTIA?...33 DIABETESSYMPOSIUM JATKUU...34 TYYPIN 1 DIABETES JA SUOLISTO...35 HAIMANSIIRROT TÄNÄÄN...36 AIVOLISÄKESYMPOSIUM JATKUU...37 HYPERPROLAKTINEMIA...38 HYPOFYYSIN VARREN KUMMALLISUUDET...40

2 2 S i v u KLIINISET POTILASTAPAUKSET KOLESTEROLIKONTROLLISTA DIAGNOOSIIN YLIAKTIIVISEN VIRTSARAKKOVAIVAN HOITO ENDOKRINOLOGISESTI PUUTARHURIN HYPOGLYKEMIA POHDINTAA AIHEUTTAVA DIABETES NUOREN NAISEN NATRIUM KILPIRAUHASHORMONIRESISTENSSI MYYRÄKUUMEEN JÄLKEINEN VÄSYMYS TUNTEMATTOMAN POTILAAN SEKAVUUS ENDOKRINOLOGINEN SAIRAUS SYYNÄ TEHOHOITOON? HYPOTYREOOSIN OIREITA, MASENNUSTA, VIITEALUEELLA OLEVAT KILPIRAUHAS-ARVOT SCIENTIFIC PRESENTATIONS THE ASSOCIATION OF MATERNAL AND CHILD S THYROID FUNCTION ON CHILD S INTELLECT AND SCHOLASTIC PERFORMANCE MULTIPLE HORMONAL DYSFUNCTIONS IN IRRADIATED CHILDHOOD BRAIN TUMOR SURVIVORS A LACK OF DICER1 IN THYROID CAUSES DEDIFFERENTIATION AND DISORGANIZATION OF THYROID FOLLICULAR CELLS POLYCYSTIC OVARY SYNDROME AND ITS SYMPTOMS INCREASE THE RISK OF PREGNANCY COMPLICATIONS: POPULATION-BASED COHORT STUDY HIGH INTRA-TISSUE CONCENTRATIONS OF SEX STEROIDS IN OVARIAN ENDOMETRIOSIS LESIONS RESULT BOTH FROM LOCAL SYNTHESIS IN THE LESIONS AND FROM PARACRINE PRODUCTION BY ADJECENT OVARIAN TISSUE CARDIOVASCULAR MORBIDITY AND MORTALITY IN HYPERTHYROIDISM TREATED WITH RAI OR THYROIDECTOMY A NATION-WIDE COMPARATIVE COHORT STUDY WITH A LONG-TERM FOLLOW-UP 58 WNT1 IS A KEY LIGAND TO REGULATE BONE METABOLISM NORMAL LONG-TERM HEALTH-RELATED QUALITY OF LIFE CAN BE ACHIEVED IN PATIENTS WITH FUNCTIONAL PITUITARY ADENOMAS HAVING SURGERY AS PRIMARY TREATMENT OBESITY-RELATED FACTORS AS REGULATORS OF CYP19A1 EXPRESSION IN MAMMARY ADIPOSE STROMA PLENARY: SHALENDER BHASIN METABOLIC EFFECTS OF TESTOSTERONE TREATMENT - CAN THE HEART TAKE IT? LÖÖPPIEN ENDOKRINOLOGIAA STATIINIT JA DIABETESRISKI LÄÄKKEIDEN ERITYISLUPAMENETTELY ENDOKRINOLOGIN KANNALTA HYVÄT PAHAT E-PILLERIT WNT SIGNALING IN HEALTH AND DISEASE MITOTIC WNT SIGNALING PROMOTES PROTEIN STABILIZATION WNT SIGNALING IN BONE FROM GWAS TO WNT16, A NOVEL PLAYER IN REGULATING BONE MASS MEET THE EXPERT HYPERTYREOOSIN HOITO RASKAUDEN AIKANA SPERMATOGENEESIN KÄYNNISTÄMINEN MIEHELLÄ... 73

3 S i v u 3 PLENARY: MARTIN BLOMBERG-JENSEN Luentosali 1 Puheenjohtaja: Riku Kiviranta BONE HARD TESTIS Martin Blomberg Jensen University Department of Growth and Reproduction, Rigshospitalet Denmark. Interactions between the skeleton and the endocrine system have for years been limited to the impact of sex steroids, growth hormone and insulin/igf-1 on bone remodelling. However, a new link between the skeleton and the endocrine hypothalamic-pituitary-gonadal axis and reproductive function was recently suggested by the influence of osteocalcin on insulin secretion, testosterone synthesis and spermatogenesis in mice. Several secreted skeletal factors may influence gonadal function as their specific receptors are expressed in the seminiferous tubules and/or Leydig cells. The assumed effects of these bone factors on reproductive function are complicated by the fact that not only receptors but also ligands occasionally are expressed in the gonads. The expression pattern of both receptors and ligands differs between healthy and dysgenetic gonads, which complicate interpretation of data and to extrapolate results from animal models to the human setting. Still, classical bone signals appear to be important for reproductive function, which indicate that factors such as vitamin D and calcium and drugs used to treat bone disorders like osteoporosis may have clinical relevance for reproductive disorders.

4 4 S i v u LIHAVUUS JA BARIATRINEN KIRURGIA Luentosali 1 Puheenjohtaja Pirjo Nuutila Jussi Pihlajamäki Lihavuus ja geenien säätelyn häiriö - syy vai seuraus Henry Karlsson Bariatrisen kirurgian vaikutukset aivoissa Debatti: Koska bariatrista kirurgiaa ennen vai jälkeen diabeteksen Ennen Paulina Salminen Jälkeen - Timo Sane

5 LIHAVUUS JA GEENIEN SÄÄTELYN HÄIRIÖ - SYY VAI SEURAUS Jussi Pihlajamäki, kliininen ravitsemus, Itä-Suomen yliopisto ja KYS S i v u 5 Lihavuus on yleinen ongelma, jonka tausta on moninainen. Yli viidesosa väestöstä on lihavia ja vain <5% tästä kyetään selittämään tunnetuilla yleisillä lihavuuteen liitetyillä geenivarianteilla. Nämä ns. polymorfiat kyllä altistavat lihavuudelle, mutta eivät missään nimessä yksin ole yksilön tai väestön lihavuusongelman taustalla. Toki yksittäisiä lihavuuden yksiselitteisesti aiheuttavia mutaatioita tunnetaan, mutta nämä ovat harvinaisia ja taudinkuva poikkeavaa tavallisesta lihavuudesta mm. varhaisen alkamisiän ja myös usein äärimmäisen ilmiasun vuoksi. Mikä sitten selittää yleisen lihavuuden ja sen lisääntymisen? Periaatteessa on edelleen mahdollista, että DNA:n periytyvät muutokset, jotka eivät suoraan liity emäsrakenteeseen (epigenetiikka) voivat selittää lisääntyvää lihavuutta. Merkittävää näissä DNA metylaatioon ja histonien muutoksiin liittyvissä tilanteissa on se, että ne voivat olla muokattavissa ympäristötekijöiden kautta. Tämä voi edelleen johtaa esimerkiksi sikiöaikaisen ympäristön vaikutuksiin, jotka näkyvät seuraavassa sukupolvessa. Ilmiö, joka on selvästi osoitettu eläinmalleissa jopa useita sukupolvia eteenpäin ja ihmisillä saattaa selittää matalaan syntymäpainoon liitettyä sairausriskiä. Lopulta on kuitenkin todennäköisintä, että lihavuusongelman taustalla on tällä hetkellä pääosin tämänhetkinen ympäristö ja elintavat. Tämä ei kuitenkaan mitenkään vähennä geenien merkitystä. Geenien toiminnan säätelyhän tapahtuu säätelyalueen kautta, johon sitoutuvien säätelytekijöiden pitoisuutta ja aktiivisuutta säädellään keskeisesti lihavuudessa häiriintyneiden signalointireittien kautta, esim insuliinisignalointi ja rasvahappojen kautta tapahtuva signalointi. Vaikka pääsyy lihavuuteen olisikin ympäristö ja elintavat, mekanismina voi silti siis olla tärkeiden aineenvaihduntaa säätelevien geenien säätelyn häiriö. Tätä kautta tulee helposti ymmärrettäväksi miten geenien ja ympäristön yhteisvaikutus voi tapahtua molekyylitasolla altistaen lihavuuteen: yleinen perinnöllinen vaihtelu vaikuttaa siihen, miten kyseisen geenin säätely reagoi epäterveeseen ympäristöön. Riippuen geenien vaihtelusta pystymme siis esimerkiksi joko palauttamaan tasapainon raskaan rasva- ja hiilihydraattipitoisen aterian jälkeen tai emme pysty siihen. Tämäntyyppinen säätely on hyvin tutkittu aineenvaihduntaa säätelevien geenien osalta, mutta yhtälailla se voi liittyä myös ruokahalua säätelevien geenien säätelyyn. Esityksessä esitän esimerkkejä geenien säätelyn häiriöistä ja niiden taustoista lihavuudessa liittyen edellä olevaan yleisen kuvaukseen.

6 6 S i v u BARIATRISEN KIRURGIAN VAIKUTUKSET AIVOISSA Karlsson HK 1, MD, MSc, MSocSc, Tuulari JJ 1, MD, Tuominen L 1, MD, PhD, Honka H 1, MD, Hirvonen J 1,2, MD, PhD, Parkkola R 2, MD, PhD, Salminen P 3, MD, PhD, Nuutila P 1,4, MD, PhD, Nummenmaa L 1,5, PhD. 1 Turku PET Centre, Finland, 2 Department of Radiology, Turku University Hospital, Finland, 3 Department of Surgery, Turku University Hospital, Finland, 4 Department of Endocrinology, Turku University Hospital, Finland, 4 Department of Biomedical Engineering and Computational Science, and Brain Research Unit, O.V. Lounasmaa Laboratory, Aalto University, Finland Lihavuuden yhteydestä aivojen rakenteeseen ja toimintaan tiedetään toistaiseksi melko vähän. Aiempien tutkimusten perusteella on kuitenkin arveltu, että lihavuuden taustalla saattaisi olla muutoksia erityisesti aivojen mielihyväjärjestelmän (reward circuit) toiminnassa, mikä mahdollisesti altistaa tietyt henkilöt liialliselle syömiselle. Tässä Turun PET-keskuksessa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin aivojen rakenteellisia ja toiminnallisia eroja lihavien ja normaalipainoisten henkilöiden välillä. Lihavien henkilöiden (BMI 35 kg/m 2 ) aivoja verrattiin normaalipainoisten henkilöiden aivoihin käyttämällä magneettiresonanssikuvantamismenetelmiä (MRI) ja positroniemissiotomografiaa (PET). Lihaville tehtiin tutkimuksen aikana lihavuusleikkaus, ja seuraamalla laihtumisen aiheuttamia aivojen koon ja toiminnan muutoksia kuusi kuukautta leikkauksen jälkeen voitiin päätellä, ovatko aivomuutokset jo olemassa ennen lihavuuden syntyä vai ovatko ne lihavuuden aiheuttamia. Lihavuuden kliinisen hoidon kannalta on oleellista tietää, liittyvätkö lihavuuden rakenteelliset ja toiminnalliset aivomuutokset liikalihavaan fenotyyppiin vai ovatko muutokset merkki alttiudesta lihoa. MRI-tutkimuksissa käytimme analyysimenetelminä vokselipohjaista morfometriaa (voxel-based morphometry, VBM) sekä diffuusiotensorikuvantamista (diffusion tensor imaging, DTI). Tutkimuksessa kävi ilmi, että lihavilla on pienemmät aivojen harmaan ja valkean aineen tilavuudet kuin normaalipainoisilla. Eroa löytyi erityisesti mielihyvään ja ruokahaluun liittyvillä alueilla. Myös valkean aineen radastoissa oli vaurion merkkejä. Leikkauksen jälkeen tapahtui jonkin verran palautumista valkean ja harmaan aineen alueilla. Täysin normaaleiksi muutokset eivät kuitenkaan palautuneet kuudessa kuukaudessa. PET-tutkimuksissa käytimme kahta radioisotoopilla leimattua merkkiainetta, joista [ 11 C]raklopriidi sitoutuu dopamiinin D2-reseptoreihin ja [ 11 C]karfentaniili µ- opioidireseptoreihin. Kummatkin reseptorit ovat keskeisessä asemassa mielihyväjärjestelmän toiminnassa. Tutkimuksessamme havaittiin, että lihavilla on selvästi vähemmän µ- opioidireseptoja, mutta dopamiinin D2-reseptoreja on yhtä paljon kuin normaalipainoisillakin. Kuusi kuukautta lihavuusleikkauksen jälkeen µ-opioidireseptorien määrä näyttää palautuvan samalle tasolle kuin normaalipainoisilla. Näin ollen opioidijärjestelmän poikkeava toiminta on mitä todennäköisimmin lihavuuden aiheuttamaa ja saattaa ylläpitää haitallista syömiskäyttäytymistä. Nämä löydökset ohjaavat lihavuuden psykologista ja farmakologista hoitoa opioidijärjestelmän suuntaan.

7 S i v u 7 LIHAVUUKIRUGIA ENNEN VAI JÄLKEEN DIABETEKSEN Timo Sane, HYKS, endokrinologian klinikka Miksi lihavuuskirurgia diabeteksen jälkeen Taloudelliset syyt ja tutkimuksin osoitettu näyttö leikkaushoidon hyödystä diabeteksen kulkuun ja sen komplikaatioihin puoltavat leikkauskirurgian kohdentamista tyypin 2 diabetesta sairastaviin potilaisiin, joiden BMI on > 35kg/m 2. Lievemmin lihavien tyypin 2 diabeetikoiden leikkaushoidon hyödystä ei ole julkaistu kontrolloituja yli 2 kestäneitä seurantatutkimuksia (Maggard-Gibson ym. JAMA 2013;309:2240). Toistaiseksi ei ole toteutettu yhtään etenevää tyypin 2 diabeteksen preventiotutkimusta, jossa lihavuuskirurgiaa olisi verrattu asianmukaisesti toteutettuun elämäntapaohjaukseen tai metformiiniin prediabeetikoille. Leikkaushoidon turvallisuusprofiilia on vaikea hyväksyä, jos hoidolla pyritään sairauden ehkäisyyn. Lihavuuskirurgia poistaa diabeteksen lääkehoidon tarpeen %:lla tyypin 2 diabetesta sairastavilta potilailta ja hoitotulokset vaihtelevat seurannassa pysyneiden potilaiden osuuden ja preoperatiivisen hoidon mukaan. Tutkimuksissa on yleensä hyvin puutteellisesti selvitetty lääkehoidon lopettaneiden diabeetikoiden hoitotasapainoa leikkauksen jälkeen. Kuluvana vuonna julkaistiin SOS-tutkimuksesta 15 vuoden seurantatiedot koskien diabeteksen remissiota (Sjöstöm ym. JAMA 2014;311:2297). SOS-tutkimuksessa leikattiin 343 T2DM sairastavaa potilasta (17 % kaikista) ja kontrolliryhmään jäi 260 T2DM potilasta (12,7 % kaikista). Diabeteksen remissiossa oli 30,4 % leikatuista ja 6,5 % verrokeista 15 vuoden kuluttua. HUS:ssa tehdyssä kahden vuoden seurantatutkimuksessa 72 % tyypin 2 diabeetikoista oli hyvässä tasapainossa ilman diabeteslääkkeitä, mikäli preoperatiivisesti hoitona oli ollut vain metformiini (Duodecim 2014;2013;129:1590-7). Lääkehoitoa ilman selvisi puolet leikatuista, jos ennen leikkausta potilaat olivat käyttäneet kahta tai useampaa tablettilääkettä. Insuliinikäyttäneistä diabeetikoista 12 % tuli kokonaan ilman diabeteslääkkeitä kahden vuoden kuluttua leikkauksesta. Leikatuista 45 % tarvitsi kahden vuoden kuluttua insuliinia, mutta heidän käyttämä insuliiniannos pieneni keskimäärin noin 100 yksikköä vrk:ssa. Tulokset olivat samat kummallakin leikkausmenetelmällä (mahalaukun ohitus- tai kavennusleikkaus). Leikkaushoidolla diabeteslääkehoidon osalta remissioon päässeistä potilaista joka toisella lääkehoidon tarve ilmenee uudestaan 2-15 vuoden kuluttua leikkauksesta. Tämä kehitys korreloi saavutettuun laihtumistulokseen, myöhempään painonnousuun ja diabeteksen kestoon ennen leikkausta (Brethauser ym. Ann Surg 2013;258:628). Lihavuuskirurgia säästää huomattavasti diabeteksen lääkekustannuksia ja edellä mainitun kotimaisen tutkimuksen mukaan päiväkustannus pieneni keskimäärin 2,72 eurosta 0,57 euroon. Suurin kustannussäästö (keskimäärin 4,57 euroa/vrk) saavutettiin insuliinia käyttäneillä diabeetikoilla. Vuodessa insuliinia käyttäneillä diabeteslääkkeiden säästö oli keskimäärin 1670 euroa. Leikkaushoito kannattaa siis erityisesti kohdentaa potilaisiin, joilla on runsas ja kallis diabeteslääkitys. Diabeetikkoa uhkaa valtimotautitapahtumat. SOS-tutkimuksessa valtimotautitapahtumat vähenivät diabeetikoilla, joskin potilaiden pienen lukumäärän vuoksi 14,7 vuoden seurannassa tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä (p=0,20). Ei-diabeetikoilla ei eroa havaittu (p=0,67). SOStutkimuksessa leikatuilla T2DM potilailla makrovaskulaariset komplikaatiot vähenivät 32 % (44.7/1000 pt.v vs. 31.7/1000 pt.v, p< 0.001) ja mikrovaskulaariset komplikaatiot 56 % (41,8/1000 pt v vs. 20,6/1000 pt.v, p< 0.001) kontrolliryhmään nähden 15 v aikana (Sjöstöm ym. JAMA 2014;311:2297).

8 8 S i v u SEX DEVELOPMENT AND PROBLEMS IN ADOLESCENT SEXUALITY Lecture Hall 3 Puheenjohtaja Jarmo Jääskeläinen Taneli Raivio Disorders of sex development Leo Dunkel Genetics of pubertal delay Olle Söder Transsexual adolescent in clinical practice

9 S i v u 9 DISORDERS OF SEX DEVELOPMENT Taneli Raivio, HUCH Children's Hospital, University of Helsinki, Finland The term disorders of sex development (DSD) is used to describe individuals with an atypical composition of chromosomal, gonadal and phenotypic sex, which leads to differences in the development of the urogenital tract and reproductive system. 1 DSD is clinically and genetically heterogeneous, and can be classified to 46,XY DSD, 46,XX DSD, or chromosomal DSDs. This presentation briefly discusses the newly established European cooperation in science and technology (COST) Action BM1303 (www.dsdnet.eu), which brings together participants from 19 European countries. The overall aim of DSDNet is to create a world-wide network of clinician-scientists, basic researchers and advocacy groups on DSD. In addition, this presentation gives a short overview of recent advances in molecular genetics of DSD. Our research group is conducting a national study on molecular genetics of DSD, with special emphasis on familial 46,XY DSD cases. Reference 1. Hiort O, Birnbaum W, Marshall L, Wunsch L, Werner R, Schröder T, Döhnert U, Holterhus P-M. Management of disorders of sex development. Nat Rev Endocrinol Sep;10(9):520-9.

10 10 S i v u GENETICS OF PUBERTAL DELAY Leo Dunkel Professor of Paediatric Endocrinology Centre for Endocrinology William Harvey Research Institute Barts & the London Medical School London, UK Background: Disturbances of pubertal timing affect >4% of the population and are associated with adverse health outcomes. Studies estimate 60-80% of variation in pubertal onset is genetically determined, but few genetic factors are known. We hypothesize that causal variants will be low-frequency, intermediate-impact variants and will be enriched in populations at the extremes of normal pubertal timing. Families with Constitutional Delay in Growth and Puberty (CDGP) have pubertal onset delayed by >2 standard deviations, often with an apparent autosomal dominant inheritance pattern. Methods: 7 highly informative families from our large, accurately phenotyped CDGP cohort were selected for whole exome sequencing. Annotation and filtering of variants produced an extensive list of potential causative mutations that segregate with trait. Variants were ranked on the basis of presence in more than one family, minor allele frequency <5% or novel, predicted effect on the protein and conservation. Pathway analysis was performed to identify genes with action within the hypothalamic-pituitary-gonadal axis or in linkage disequilibrium (D > 0.8) with loci identified by genome-wide association studies (GWAS) of age-at-menarche. Results: The 15 top-ranking genes identified all contained non-synonymous missense variants segregating an autosomal dominant pattern. Validation of these 15 genes through targeted resequencing in a further 288 CDGP individuals has identified a novel candidate gene, with variants in 9 families. This gene has a predicted role in neural outgrowth and is expressed in nasal placode mesenchyme during embryogenesis in mice and human, suggesting a possible function in GnRH neuronal development. Knock-down of this gene in NIH-3T3 cells (with high constitutive expression) resulted in significant decrease in the migration of immortalized GnRHexpressing cells (Gn11 cells) in co-culture in vitro. Furthermore, the gene is expressed adjacent to GnRH3 neurons and in target sites of GnRH3 projections and perikarya, before the initiation of their migration in zebrafish. Gene knockdown resulted in a disruption of the GnRH3 system, which included incorrect or arrested migration of GnRH3 perikarya. These results suggest that the gene is an important factor in the developmental migration and projection of GnRH3 neurons in zebrafish. Discussion: We describe our strategy for identification of novel causal gene variants from nextgeneration sequencing data in this common condition. In addition to the exciting finding of a novel gene implicated in the timing of puberty, our results highlight the significant genetic heterogeneity seen in CDGP.

11 S i v u 11 TRANSSEXUAL ADOLESCENT IN CLINICAL PRACTICE Olle Söder Department of Women s and Children s Health, Paediatric Endocrinology Unit Q2:08. Astrid Lindgren Children s Hospital, Karolinska Institute & University Hospital, SE17176 Stockholm, Sweden. Transsexualism (TS) is a psychiatric diagnosis defined as when a person strongly identifies with the opposite sex and may seek to live as a member of this sex by undergoing hormone therapy and surgery to obtain the desired physical appearance. The change of gender identity or psychological sex of such individuals may be either from female to male (FtM) or from male to female (MtF). Recently published data from Sweden shows a point prevalence (December 2010) of TS in adults of 1:7,750 MtF and 1:13,120 FtM. The etiology of TS is unknown but proper diagnostic work-up must exclude differential diagnoses such as cryptic forms of disorders of sexual development, pre-homosexuality and mental illness with psychosis. The prevalence of gender dysphoria is increasing world-wide and especially in youths. This has led to a greatly increased number of referrals of children with gender dysphoria, mostly TS, to our paediatric endocrinology clinic. A majority of these patients are adolescents, mostly reporting on gender dysphoria since pre-school age and with ongoing real-life experience, whereas a smaller number had their onset more recently, most frequently in association with start of puberty. There are no evidence based reports on the prevalence of TS in youths. During the past decade our TS team has received more than 170 referrals of children with gender dysphoria, of which 70% are FtM. The reason for this skewed sex ratio compared with adult TS is unknown. Swedish law allows legal and surgical sex reassignment of individuals diagnosed with TS from age 18 years but does not prohibit medical work-up, hormonal treatment and non-genital surgery at an earlier age. Adolescents with probable TS after diagnostic work-up by team psychiatrist are offered GnRH analog to stop their unwanted puberty, provided they pass certain treatment criteria. If passing additional criteria cross-gender sex steroids may be offered after further work-up securing the TS diagnosis. This presentation will discuss the organization of our paediatric endocrinology TS clinic and review legal issues, somatic work-up, endocrine treatment, medical management and fertility questions of adolescent patients with gender dysphoria. The transition to adult care will also be discussed.

12 12 S i v u KLIINISET POTILASTAPAUKSET Luentosali 1 Puheenjohtajat Otto Knutar ja Lassi Nelimarkka

13 S i v u 13 MR CUSHING Laura Kolehmainen, Pohjois-Karjalan keskussairaala, sisätautiklinikka Potilas on 47 vuotias mies, jolla on perussairauksina obesiteetti, obstruktiivinen uniapnea ja krooninen C-hepatiiti. Verenpaineen nousua, jalkojen turvotusta ja libidon heikentymistä ilmeni vuodenvaihteessa Työterveyshuollossa aloitettiin verenpainelääkkeitä. Verenpainetaso ei korjaantunut ja potilaalle tehtiin lähete kardiologian pkl:lle, jossa hän kävi 1/2014. Kotimittauksissa RR /90-100, EKG:ssä LVH. Echo: normaalin alarajoilla oleva pumppufunktio, seinämä hypertrofinen, hypertonialöydös. Lab kokeissa kalium oli 3.2, TSH 0.40, T4v Kalkkisalpaaja aloitettiin lisälääkitykseksi. Työterveyshuollossa oli aloitettu Testogel (s-testo matala 2.8 nmol/l). Potilas hakeutui suoraan ensiapuun turvotusten ja verenpaineongelmien vuoksi. Paino oli noussut, turvotukset lisääntyneet. Ensiavun lääkäri toteaa statuksessaan: pitting-turvotusta ainakin polviin asti, kaula etenkin oikealta puolen jotenkin turvonneen oloinen, silmäluomet turvoksissa, RR 176/83. Lab: K 2.9, krea 69, probnp Otetaan potilas osastolle. Osastonlääkäri näkee potilaan 11.3 ohimennen käytävällä, mutta vasta kotiin kävellessä illalla saa nähty habitus ja tiedossa olevat status ja lab.löydökset soittamaan kelloa: Cushing epäily? Potilas on osastolla , RR-arvot / Aamu korsol oli 1129 nmol/l, 1 mg DXM-kokeessa ei lainkaan suppressiota: 1125 nmol/l. Muissa kokeissa LH 0.1, TSH 0.72, T4v Väliarvio 20.3: ACTH 180 ng/l, pyydettiin pään MRI ennen endokrinologin vastaanottoa. Endokrinologin vastaanotto 14.4: Turvotukset lisääntyneet, RR parempi, lihakset tuntuvat häviävän. Vasemmassa sääressä oli punoittava haavauma, lämpö Lab: du-korsol-v 4520 nmol, s-testo 3.4 nmol/l, Sa-korsol Pään MRI normaali, ei adenoomaa, luuntiheysmittaus: merkittävä osteporoosi. Pohdinta: sentraaliseen hypotyreoosiin ja hypogonadismiin sopiva löydös, mutta ei löydy adenoomaa, toisaalta nopeasti kehittynyt oirekuva voisi viittata ektooppiseen tautiin. Suunnitelma: oktreotidikartta, body CT, TRH koe, jonka jälkeen Thyroxinin aloitus, Metyraponi aloitetaan. Akuutin kuumetaudin, ilmeisen ruusun vuoksi hoitoon heti sisätautiosastolle, ensin alkoi iv Zinacef, seuraavana päivänä jo iv Meronem. Potilas on sisätautiosastolla ja välillä teho-osastolla reilun kuukauden: Potilaalla streptokokki-sepsis, kehittyi hengitysvajaus ja jouduttiin elvytystilanteeseen, tehohoitoon, myös keuhkoembolisaatio. Kaulalta löytyi oikealta 5 cm tuumori, josta ONB: PAD oli endokriininen karsinooma. Oktreotidikartassa oli kertymä kaulalla ja kahdessa kohden suolistossa. Kolonoskopia oli normaali. Hyperkortisolismi saadaan hallintaan. Potilaalle tehtiin 26.5 tuumorin poisto ja radikaali kauladissektio, jouduttiin uhraamaan vena jugularis interna, accessorius-hermo ja m sternocleidomastoideus. Potilas kotiutui 9.6 Hydrocortison-substituution kera, myös Thyroxin 0.1 mg ½ x1 ja verenpainelääkkeet, kipulääkitys ja Klexane. Leikkauspreparaatin PAD oli osin hyvin, osin huonosti erilaistunut neuroendokriininen karsinooma. Potilas sai leikkausalueen sädehoidon Kontrolli endokrinologian pkl:lla oli Paino oli laskenut 20 kg keväästä, kipuja ei ollut, RR 130/70, kasvojen Cushing pyöreys hävinnyt. Lab: ACTH 110 ng/l, s-korsol 302, CgA 1.6, testo 6.1. Pyydetään CT kuvaus, LRHrasitus, Testogelin aloitus jatkossa, Hydrocortison vähenee.

14 14 S i v u MAAHANMUUTTAJAN PÄÄNSÄRYSTÄ ENDOKRINOLOGIN PÄÄNSÄRYKSI Helena Miettinen, Niina Matikainen, Camilla Schalin-Jäntti ja Timo Sane HYKS Endokrinologian klinikka Afganistanista kotoisin oleva 26-vuotias mies oli asunut Suomessa vuosia. Hän oli kärsinyt pitkään päänsärystä, ja hakeutui tämän vuoksi vuonna 2013 neurologin tutkimuksiin. Pään magneettitutkimuksessa ei löytynyt särkyä selittävää, mutta sivulöydöksenä näkyi 5 mm kokoinen Rathen taskun kysta, minkä vuoksi potilas lähetettiin endokrinologian poliklinikalle. Vastaanotolla tavattiin hyväkuntoinen, hoikka mies. Verenpaine oli 125/70 mmhg. Laboratoriokokeissa seerumin testosteroni, T4-V sekä natrium ja kalium olivat normaalit, mutta seerumin kortisoli oli matalahko 195 nmol/l, ja toistettuna 145 nmol/l. Syyksi epäiltiin poikkeavaa vuorokausirytmiä, sillä potilas meni nukkumaan klo 04 ja heräsi vasta päivällä. ACTH-rasituksessa kortisoli nousi vaimeasti tasolta 98 nmol/l tasolle 295 nmol/l. Jatkoselvitykseksi tehtiin osasto-oloissa seerumin kortisolin sekä ACTH:n vuorokausikäyrä. Tutkimuksessa kortisolin vuorokausivaihtelu oli normaali, mutta kortisolitaso oli matala. Mikä selitti matalahkot kortisoliarvot?

15 S i v u 15 HYDROKORTISONIKOVAUSHOITO INSULIINIPUMPULLA Päivi Kekäläinen, Laura Kolehmainen, Pohjois-Karjalan Keskussairaala, Sisätautien klinikka 53-vuoiaalla naisella diagnosoitiin vuonna 1964 eli 4-vuotiaana adrenogenitaalinen syndrooma ja aloitettiin glukokortikoidihoito. Suolanmenetysongelmaa ei todettu luvun alussa diagnoosi täsmennettiin hormonimääritysten perusteella 21 hydroksylaasidefektiksi. Hän on jäänyt hyvin pienikokoiseksi (141cm ja 36 kg). Aikuisiän hän on pärjännyt jollakin tavalla kevyessä istumatyössä. Sopivan glukokortikoidihoidon löytäminen on ollut ongelmallista: lyhytvaikutteisemmalla valmisteella hänellä oli ollut jatkuvasti kortisolin puutteen oireita, kuten oireista hypoglykemiaa ja matalaa verenpainetta. Toisaalta liiallisen glukokortioidivaikutuksen vuoksi hänelle on kehittynyt osteoporoosi jo 35-vuotiaana. Lääkityksenä on kokeiltu Hydrocortisonia, Prednisolonia ja näiden yhdistelmiä monenlaisilla annoksilla ja annosteluajankohdan vaihtoehdoilla. Muissa endokrinologisissa tutkimuksissa ja sydäntutkimuksissa ei ole todettu poikkeavaa. Lopulta on päädytty deksametasonilääkiykseen, jolla hän on selvinnyt jotenkuten ilman hankalia hypoglyukemioita ja heikotusoireita. Lääkitykseksi oli muotoutunut Dexametason 0,5mg 1 x1 aamulla ja Florinef 0.1mg 1-1,5 x1. Tällä lääkityksellä alkuvuodesta 2014 laboratoriokokeissa mitattiin: P-ACTH 9,4 ng/l (<46), 17OHProg 3,4 ng/l (<13,0), HBA1c 4,7 % ja fp-gluk 3,7 nmol/l. Keväästä 2013 alkaen hänelle on asteittain kehittynyt myös neurologinen oireisto: jalkojen ja käsien heikkoutta, lihasatrofiaa, spastisuutta ja lihasfaskikulaatioita. Laajoissa neurologisissa ja reumatologisissa tutkimuksissa ei ole toistaiseksi löytynyt selvää spesifistä tautia, pohdittu myopatiaa tai ylemmän motoneuronin tautia. Tutkimukset ovat edelleen kesken. Steroidimyopatian on ajateltu selittävän osan oireista. Koska glukokortikoidikorvaushoito ei ole ollut optimaalinen ja uutena asiana ilmaantui vielä em. lihasoireet, päädyttiin kokeilemaan hydrokortisonin annostelemista ihonalaisena infuusiona insuliinipumpun avulla. Hoitoa kokeiltiin 2 kuukauden ajan huhti-kesäkuussa Teknisesti hoito onnistui hyvin ja annostitrailun jälkeen verensokeri- ja verenpainetasoihin saatiin jopa vähäistä kohennusta. Hoito ei kuitenkaan vaikuttanut lihasoireisiin. Hoidon jatkuessa ilmaantui vähitellen laajasti keholle kutinaoire, josta syystä palattiin takaisin entiseen p.o. Dexametasoni - hoitoon. Hydrokortisonin pumppuannostelu toteutettiin JCEM lehden artikkelissa kuvatulla tavalla. Koska teknisesti hoito onnistui hyvin, kuvaamme tässä hydrokortisonin pumppuannostelun käytännön toteutuksen. Lähteet: Øksnes et al.jcem 2013; doi: /jc infuusion aloitusannostuksen ohje Løvås et al.eje 2007:157; , Bryans et al. JCEM 2009: 94; ; online appendix: kuvattu infuusioprotokolla käytännössä

16 16 S i v u 30-VUOTIAAN JOOGIN TURVONNEET LISÄMUNUAISET Tuula Pekkarinen, HYKS, Peijaksen sairaala Kyseessä aiemmin terve joogaa harjoittava 30-vuotias mies. Talvella 2013 potilas pyrki selvittämään, miten pienellä ravintomäärällä hän tulisi toimeen. Laihduttuaan n 20 kg (80:sta 60:een kg:aan, pituus 180 cm) hän päätyi sairaalaan psykiatriselle osastolle, jossa diagnosoitiin dissosiaatiohäriö. Samalla maksaentsyymien nousua (ALAT 231, ALAT 471), jonka johdosta gastroenterologi poissulki myöhemmin hepatiitit ja totesi normaalit tulokset laajoissa tutkimuksissa (tuma-, mitokondrio- ja sileälihasvasta-aineet, keruloplasmiini, immunoglobuliinit, keliakia, kilpirauhaskokeet, elektrolyytit, krea, ylävatsan ultraääni). Painon noustessa myöhemmin entisiin lukemiin maksa-arvot normaalistuivat kuten alkuvaiheen matala prealbumiini ja hemoglobiinikin. Dissosiaatiohäiriö sittemmin katsottiin korjaantuneeksi. Keväällä 2013 potilas matkaili Kaakkois-Aasiassa. Joulukuussa 2013 potilas teki intervallityyppistä juoksutreeniä vuorokauden ja jatkoi vatsalihasharjoitteita tämän jälkeen yhtäjaksoisesti 27 h ajan. Tämän jälkeen vointi oli erittäin huono, virtsan tulo loppui ja päivystyspoliklinikalla todettiinkin rhabdomyolyysi (CK ) ja munuaisten akuutti vajaatoiminta (krea 630). Edeltävästi ei mitään lääkehoitoa eikä NSAID:n käyttöä. Tilanne ei lauennut nesteytyksellä ja jo ensimmäisen hoitovuorokauden aikana aloitettiin hemodialyysit. Anurian jatkuessa jatkuvat dialyysitkin, alkaa kuumeilu ja veriviljelyssä kasvaa Staph. Aureus. Kyseessä oli todennäköisesti dialyysikatetrisepsis, johon kloksasilliini + rifampisiini. Selkä kipeytyi joulun aikaan, CRP laskee huonosti ja kuvantamisella (ECHO, vartalo MRI) ei syviä fokuksia löydy myös trombosytopenia ad 70, diagnosoidaan hepariinin indusoima trombosytopenia ja aloitettaan danaparoidi. Statuksessa 1/14 todetaan hoikka, jäntevä, asiallinen ja hiljainen mies lootusistunnassa. Hemodynamiikka oli alkuvaiheen jälkeen vakaa ja verikokeiden tulokset sopivat munuaisten vaikeaan vajaatoimintaan. PET-CT:llä 13.1 todetaan ainoana poikkeavana löydöksenä turvonneet lisämunuaiset. Merkkiaineen latautuminen on tavallista vähäisempää. Mistä syystä tämä joogin kilvoittelu mahtoi johtaa lisämunuaisten turvotukseen? Mitä tutkitaan/hoidetaan?

17 S i v u 17 URHEILEVAN POJAN POIKKEAVA KASVU Tiina Laine, HUS Lastenklinikka, Helsinki

18 18 S i v u HARVINAINEN SYY YLÄVATSAKIPUUN RASKAUDEN AIKANA Kalevi Laitinen HYKS, Naistenklinikka Niina Matikainen HYKS, endokrinologia Perusterve 31-v nainen hakeutui oikeanpuoleisen kovan ylävatsakivun takia synnytyssairaalan päivystykseen loppuraskaudessa (H 38+3). Kolmisen vuotta aiemmin oli ollut normaali raskaus ja synnytys. Nykyraskaudessakaan ei ollut ongelmia, neuvolaseurannassa oli todettu rajapintaista proteinuriaa liuskakokeissa mutta RR-taso oli koko ajan normaali. Pari viikkoa ennen sairaalaan hakeutumista oli muutaman päivän ajan esiintynyt päänsärkyä. Kymmenisen tuntia ennen polikliinisiä tutkimuksia oli alkanut oikeanpuoleinen ylävatsakipu, se tuntui myös kyljessä ja selän puolella. Kipuun saatiin osittainen hoitovaste parasetamolilla. Obstetrisesti tutkimuslöydökset olivat normaaleja mutta oikealla ylävatsalla todettiin voimakas aristus ja saman puolen munuaisen seutu oli vahvasti koputusarka. Virtsan liuskakokeessa oli prot ++, RR-taso pysyi kuitenkin normaalina. Kivun jatkuessa ja muuttuessa aiempaa hoitoresistentimmäksi potilas lähetettiin yliopistosairaalaan jatkoselvittelyihin työdiagnoosilla pre-eklampsia. Tähän sopien todettiin tärustelyä ja huomattavan vilkkaat refleksit, aloitettiin Mginfuusio. Synnytys tapahtui alateitse epiduraalipuudutuksen kera vuorokauden sisällä. Synnytyksen jälkeen epiduraalipuudutusvaikutuksen hävittyä kova ylävatsakipu palasi. Laboratoriokokeissa todettiin CRP-nousu ad 183 mutta antibioottihoitoa ei aloitettu (ks. rtglöydös). Tehtiin diagnostinen TT-tutkimus joka paljasti harvinaisen mutta kirjallisuudessa kyllä aikaisemminkin kuvatun syyn ylävatsakipuun. Pre-eklampsiasta tuskin oli kysymys ja täristelyllekin löytyi mahdollinen muu selitys. Mistä mahtoi olla kysymys?

19 S i v u 19 REIPPAASTI KASVAVA LIHAKSIKAS POIKA Päivi Miettinen ja Matti Hero, Lastenklinikka, HYKS Vajaa kaksivuotiaasta pojasta tulee lähete yliopistosairaalan lastenendokrinologille kiihtyvän pituuskasvun vuoksi. Lähetteen mukaan pojan pippeli on myös suurentunut ikään nähden, ja on ollut sitä jo vauvasta lähtien. Laajoja lastenendokrinologisia tutkimuksia tehdään ja tuloksia tulkitaan monesta eri näkökulmasta kunnes harvinainen ja yllättävä diagnoosi paljastuu.

20 20 S i v u SCIENTIFIC PRESENTATIONS Lecture Hall 3 Chairs: Laure Morin-Papunen and Jorma Palvimo

21 S i v u 21 SOMATIC COMPLICATIONS AND THEIR MANAGEMENT IN SEVERE ANOREXIA NERVOSA Pajamäki Nelli 1, Salmi Jorma 2, Metso Saara 2 1 School of Medicine, University of Tampere, Tampere, Finland 2 Department of Internal Medicine, Tampere University Hospital, Tampere, Finland Background Anorexia nervosa is a psychiatric disorder associated with severe somatic complications, including cardiovascular complications, hypoglycaemia and electrolyte abnormalities. Although hospitalization is recommended if severe malnutrition is present there are no criteria for hospitalization or protocols for refeeding available. In year 2009, a nasogastric (NG) refeeding protocol for the inpatient medical care of severe anorexia nervosa was introduced in the Tampere University Hospital. Systematic criteria for hospitalization of patients with life-threatening malnutrition were adopted. The aim of this study was to assess the somatic complications, admission practices and the efficacy of NG refeeding in patients with severe anorexia nervosa. Methods Medical charts of the patients with anorexia nervosa admitted to the wards of the department of internal medicine in the Tampere University Hospital from January 2000 to December 2011 (n=106) were reviewed and evaluated retrospectively. The patients treated with the systematic NG reefeeding protocol (n=36) were compared to the patients treated in hospital with regular oral refeeding prior 2009 (n=70). Results Patients treated with NG refeeding protocol gained more weight compared to the oral refeeding cohort. Median weight in the beginning and the end of hospital treatment was 39,3 kg 43,3 kg in the NG cohort and 40,7 kg 43,2 kg in the oral refeeding cohort, (p<0,001). Heart rate increased more in the NG cohort than the oral refeeding cohort (48/min 70/min and 53/min 58/min, respectively, p= 0,048). In the NG cohort, the most common causes for hospitalization were bradycardia (50%) and low weigth (44%) with the median admission body mass index (BMI) in these cohorts 14,2 kg/m 2 and 13,6 kg/m 2, respectively. Other causes for admission were hypoglycaemia (median of the admission BMI 14,6 kg/m 2 ), hypotension (15,1 kg/m 2 ), electrolyte disturbances (13,8 kg/m 2 ), ECG abnormalities (14,2 kg/m 2 ) and rapid weight loss (15,2 kg/m 2 ). Refeeding syndrome was not reported in any of the patients treated with NG refeeding protocol. Conclusions Systematic nasogastric refeeding protocol is safe and more effective than oral refeeding in the initial nutritional rehabilitation of anorexia nervosa. Hospitalization for life-threatening medical complications occured with BMI of kg/m 2 which is higher than the BMI level of 13 kg/m 2 commonly adaptived as a sign of severe malnutrition.

22 22 S i v u POLYCYSTIC OVARY SYNDROME (PCOS) IS ASSOCIATED WITH DEPRESSION AND ANXIETY, AND DECREASES QUALITY OF LIFE INDEPENDENTLY OF BMI A POPULATION BASED COHORT ANALYSIS Karjula S 1, Nordström T 2, Auvinen J 3, Tapanainen J.S 1,5, Morin-Papunen L 1, Miettunen J 4, Piltonen T.T 1 1 Department of Obstetrics and Gynecology, 2 Department of Epidemiology and Biostatistics and Institute of Health Sciences, 3 Institute of Health Sciences, 4 Department of Psychiatry, University of Oulu and Oulu University Hospital, Oulu, Finland. 5 Department of Obstetrics and Gynecology, Helsinki, Finland. Metabolic-related factors and infertility have been associated to psychoemotional distress in women with PCOS. However, data on larger population based studies with adequate adjustments are still missing. The aim of the study was to investigate if women with polycystic ovary syndrome (PCOS) or PCOS-related symptoms [oligo/amenorrhea and/or excessive hair growth (hirsutism)] present with depression and anxiety, and decreased quality of life (QoL) independently of obesity already at the age of 31 in population based cohort analysis of Northern Finland Birth Cohort 1966 (NFBC66). A postal questionnaire including questions on oligo-amenorrhea, hirsutism, depression, anxiety, QoL and life satisfaction at the age of 31 were sent to 5608 women in the NFBC66. The data were available from 4427 women and after excluding pregnant women and hormonal contraceptive users 2967 women were left for the final analysis. The women were divided in four groups; 2188 asymptomatic, 331 with oligo-amenorrhea, 323 with excessive hair growth, 125 with both symptoms (PCOS). The associations were calculated using ANOVA or Pearson s Chi-square test or Fisher s exact test when appropriate. The results were adjusted for BMI, history of infertility and social and marital status. The analysis revealed that coexistence of both PCOS-related symptoms or hirsutism alone were related to increased anxiety and depression (Hopkins Symptom Checklist-25, HSCL-25) and decreased QoL (15D). The mean (standard deviation) score of HSCL was increased in women with PCOS when compared to asymptomatic women [1.50 (0.44) vs (0.32), P<0.001] and sub-analysis with cut off score 1.75 supported this (anxiety 16.1% vs. 8.2%, P<0.001; depression 19.4% vs. 12.7%, P=0.015) also implying that hirsutism was associated more strongly to mental stress than oligo/amenorrhea. The results remained statistically significant after adjusting for BMI, history of infertility, and social and marital status. The QoL was decreased (P<0.001) and the PCOS women were less satisfied with their life situation when compared to asymptomatic women (not content 16.5% vs. 7%, P<0.001). This study provides the first large population based data showing strong association between depression, anxiety and decreased QoL in women with PCOS symptoms. Body mass index and infertility status were also associated with psychoemotional distress in PCOS. Given that the findings were present already at the age of 31 follow-up studies are warranted as well as acknowledgement of the mental distress related to PCOS when treating this pleiotropic syndrome.

23 SEARCHING FOR NOVEL PLAYERS IN OSTEOBLAST DIFFERENTIATION - ANALYSIS OF MC3T3-E1 TRANSCRIPTOME DURING OSTEOGENIC DIFFERENTIATION Kati Tarkkonen 1, Cristina Valensisi 2,3, Lauri Saastamoinen 1, David Hawkins 2,3 and Riku Kiviranta 1 S i v u 23 1 Department of Medical Biochemistry and Genetics, University of Turku, Finland, 2 Turku Centre for Biotechnology, University of Turku and Åbo Akademi University, Finland, 3 Department of Medicine, Division of Medical Genetics and Department of Genome Sciences, University of Washington School of Medicine, Seattle, USA. Thinking of bone as a mere structural element has dramatically changed during recent years. Interestingly, cells of the osteoblast lineage are involved in both forming the hematopoietic stem cell (HSC) niche and the diverse endocrine functions of bone, in addition to their traditional role in producing new bone matrix. Thus understanding the molecular mechanisms regulating differentiation and function of osteoblasts has become highly important. Although few master regulators of osteoblast differentiation are recognized to date, the molecular mechanisms, which are triggered by these and other factors are still poorly understood. Detailed characterization of the processes of osteoblast differentiation and functions would open new therapeutic avenues not only for traditional bone diseases but also for metabolic and hematopoietic disorders. As a part of a larger effort to characterize global epigenomic and transcriptional changes during osteoblast differentiation, we performed a RNA-seq gene expression analysis of MC3T3-E1 osteoblastic cell line during an osteogenic differentiation time course. To comprehensively represent different stages of cell differentiation, cells were harvested at proliferative and confluent stages in addition to short (24h), intermediate (14d) and long-term (21d) stimulation with osteogenic growth medium, followed by total RNA extraction and Illumina HiSeq sequencing. Extensive analyses of RNA-seq data revealed both known and novel genes and pathways putatively involved in osteoblast differentiation and/or function. Expression levels of known osteoblast marker genes such as Osterix, Osteocalcin, Dmp1 and Col1a were increased during the time course, verifying the differentiation culture to be successful. Accordingly, genes and pathways involved in proliferation and cell cycle progression were strongly suppressed. Interestingly, expression levels of glucocorticoid induced leucine zipper (GILZ) and REST corepressor 2 (RCOR2), two rather unknown transcription factors in bone, were found to be clearly increased during differentiation, either right after addition of osteogenic medium (GILZ) or when the cells reached confluence (RCOR2). Importantly, GILZ and RCOR2 showed very similar expression profile in mouse primary calvarial osteoblast cultures studied by quantitative RT-PCR, validating the RNA-seq. Furthermore, the data suggested GILZ and RCOR2 to be good candidate genes for further functional assays using lentivirus-mediated gene knockdown and overexpression MC3T3-E1 cells, followed by osteoblast differentiation cultures. Our data indicates that unbiased RNA-seq method performs well also in the setting of osteoblast differentiation and is able to detect novel important regulatory genes for osteoblasts. Future work combining these data with chromatin immunoprecipitation sequencing (ChIP-Seq) for markers of active, silent and poised chromatin should give us important information on the regulation of chromatin landscape during osteoblast differentiation.

24 24 S i v u THE ROLE OF E2F1 TRANSCRIPTION FACTOR IN THE CONTROL OF TESTICULAR DEVELOPMENT AND SPERMATOGENESIS Rotgers ER 1, MD, Nurmio M 1, PhD, Pietilä E 1, MD and Toppari J 1, MD, PhD 1. Departments of Physiology and Paediatrics, University of Turku, Kiinamyllynkatu 10, FIN Turku, Finland. The E2F transcription factors are major downstream targets of the retinoblastoma protein family in the cell cycle control. Up to eight members have been assigned to this group. The most characterized member E2F1 is a key regulator of proliferation and apoptosis in multiple cell types. Furthermore, E2F1 has been shown to control DNA damage repair, differentiation and cell metabolism. In adult mouse testis E2F1 is expressed in mitotically dividing spermatogonia and preleptotene spermatocytes. Intrestingly, both deficiency and excess of E2F1 lead to testicular atrophy in mice. It has been postulated that there is an E2F1-dependent control of the self-renewal potential of the spermatogonial stem cells, a sub-population of spermatogonia. However, the mechanism of E2F1 action in germ cell remains to be elucidated. To study the role of E2F1 in testicular development, we first back-crossed the E2F1KO mouse line (B6;129S4-E2f1tm1Meg/J) to C57BL/6J genetic background. This led to an exacerbation of the testicular atrophy in comparison with previous reports on the phenotype. In E2F1KO males in the hybrid genetic background the atrophy was apparent at the age of 9 months, however, in the C57BL E2F1KO male testis were significantly smaller than in controls already at the age of 20d. We evaluated the progression of the phenotype by histological classification of the seminiferous tubule morphology at the ages of 40d, 3mo and 9mo and observed a steady increase in the amount of seminiferous tubules presenting germ cell loss and a Sertoli cell only - phenotype. We performed gene expression profiling from testes of 20-day-old E2F1KO miceusing Illumina microarray to pin point the transcriptional effects of E2F1 loss. Surprisingly, the highest proportion of the differentially expressed genes was connected to oxidative stress response. We will further analyze the role of oxidative stress and the ontogenic expression pattern of E2F1 to better understand the function of this key transcription factor during testicular development and its possible role in other testicular cell types besides germ cells.

25 S i v u 25 THE HSD17B1 IS NECESSARY FOR PROPER LUTEINIZATION AND REPRODUCTIVE PERFORMANCE IN FEMALE MICE Hakkarainen J 1, Jokela H 1, Zhang FP 1, Pakarinen P 1, Poutanen M 1, 2 1 Department of Physiology, Institute of Biomedicine and Turku Center for Disease Modeling University of Turku, and 2 Institute of Medicine, The Sahlgrenska Academy, Gothenburg University, Sweden The hydroxysteroid (17β) dehydrogenase type 1 (HSD17B1) is known to catalyze the conversion of low active 17-ketosteroids, androstenedione and estrone (A-dione & E1), to highly active 17- hydroxysteroids, testosterone and estradiol (T & E2), respectively. The Hsd17b1 is expressed in ovarian granulosa cells, both human and mouse, and in addition it is also expressed in human normal and malignant breast and endometrium. In this study, we further determined the importance of HSD17B1 in ovarian estrogen production by using Hsd17b1 knock-out (HSD17B1KO) mice. In the HSD17B1KO mice the HSD17beta enzyme activity was markedly reduced, indicating a central role of HSD17B1 in ovarian E2 production, among the all HSD17B enzymes. As expected, the lack of HSD17B activity resulted into increased ovarian E1:E2 and A-dione:T ratios in HSD17B1KO ovaries, and to our surprise, we also observed a markedly reduced progesterone concentration in HSD17B1KO ovaries and serum. Accordingly with the altered steroid production, altered expression of Star, Cyp11a1, LhR, Hsd17b7 and especially Cyp17a1 was observed in KO ovaries during the various stages of estrous cycle and at pseudopregnancy. The ovaries of HSD17B1KO mice presented with all stages of folliculogenesis, but corpus luteum structure was less clearly defined, and their number was reduced in pseudopregnant KO females. Surprisingly, also bundles of large granular cells of unknown origin appeared in the stroma of the KO ovaries. The altered structure and function of the KO ovaries resulted in severe subfertility in HSD17B1KO females, and the KO mice failed to initiate pseudopregnancy. However, to our surprise, the HSD17B1KO females presented with normal estrous cycle defined by vaginal smears, and normal puberty appearance. To conclude, the results indicate that the HSD17B1 has critical role in ovarian steroidogenesis and it is necessary for the corpus luteum formation, therefore for the progesterone production especially during pregnancy initiation.

26 26 S i v u TRANSMISSION OF LDR MUTATION FROM DONOR THROUGH LIVER TRANSPLANTATION RESULTING IN HYPERCHOLESTEROLEMIA IN THE RECIPIENT K. Nikkilä¹, F. Åberg 2, H. Isoniemi¹, ¹ Transplantation and Liver Surgery Clinic, Helsinki University Hospital, Helsinki ² Department of Gastroenterology, Helsinki University Hospital, Helsinki Donor-transmitted disease in organ transplantation is possible, but uncommon with reported rates less than 1 %. The low density lipoprotein receptor (LDLR) is abundant in the liver. LDLR is critical in mediating the catabolism of cholesterol-enriched LDL particles, and hepatocytes express up to % of all LDLRs in humans. Mutations in the LDLR gene is the main cause for familial hypercholesterolemia (FH) leading to reduced LDLR activity. Based on a comparison of actual diagnoses of FH and reported prevalence rates for heterozygous FH between 1/200 and 1/500, it is estimated that less than 1 % of FH cases are diagnosed in most countries with few exceptions. These estimated high prevalence rates of underdiagnosed FH raises concern for the possibility of transmission of a pathogenic LDLR mutation from a liver donor to a LT recipient. In 2002 the 42 year old female, who was transplanted because of hepatic epithelioid hemangioendothelioma with normal liver function, exhibited an increase in pre-transplant plasma total cholesterol from 5.6 mmol/l up to 11.7 mmol/l at 6 months post-transplant. The respective increase in LDL cholesterol was from 3.30 up to 8.99 mmol/l. At 1 year, posttransplant total and LDL cholesterol levels were 11.0 and 7.81 mmol/l, respectively. Lipid lowering treatment was started. During years 3 to 6, under tacrolimus (TAC) immunosuppressive therapy, the patient developed gradually worsening diarrhea. Simultaneously, LDL cholesterol levels declined. After stopping of TAC, immunosuppression has been with cyclosporine monotherapy, and diarrhea disappeared. It has been shown that TAC impairs intestinal absorptive capacity in humans at clinically relevant doses. After changing immunosuppression, isolated hypercholesterolemia recommenced. No obvious explanation was found. Graft histology showed 10 % of hepatocytes containing micro-vesicular fat droplets, but it was otherwise normal. High LDL cholesterol level fulfilled the criteria for probable FH, but her family history was negative. After consulting Professor Markku Laakso, gene testing for hypercholesterolemia was performed in 2013 at the Genome Center of Eastern Finland, Kuopio. Sequencing of the entire coding region of LDLR from DNA extracted from blood white cells was negative. However, sequencing of the coding region of LDLR from DNA extracted from an allograft biopsy specimen revealed a heterozygous splicing mutation in intron 9 (IVS9-1, hg-19, chromosome 19: , rs ). This mutation has been previously reported as a pathogenic mutation in a Dutch nationwide screening for FH. These findings confirm that a mutation causing FH had been transmitted to the recipient from the donor liver-graft. Since 2010, our patient has been permanently on atorvastatin (since spring mg daily) and ezetimibe (10 mg daily) treatment with a moderate response. At the clinical follow-up visit in 2013 she felt herself healthy. Xanthelasmas had appeared over the lower eyelids. No Achilles tendopathy by ultrasound scan or symptoms consistent with coronary disease were present. In conclusion, our case report shows for the first time the transmission of a LDLR mutation from a donor to a liver transplant recipient. The convinced donor-derived transmission of a known pathogenic mutation of low density lipoprotein receptor through liver transplantation resulted in severe hypercholesterolemia mimicking autosomal dominantly inherited disease, familial hypercholesterolemia in the recipient, whose genomic DNA is normal in this regard.

27 S i v u 27 PLENARY: AULI KARHU Luentosali 1 Chair: Camilla Schalin-Jäntti PITUITARY ADENOMA PREDISPOSITION AN UPDATE Auli Karhu, University of Helsinki, Department of Medical Genetics Although the majority of pituitary adenomas arise in a sporadic setting hereditary syndromes give a rise a subset of pituitary tumors. The aryl hydrocarbon receptor interacting protein (AIP) gene has been identified as a predisposing gene for the development of familial pituitary adenomas. Patients with an AIP mutation are typically diagnosed at a young age (mean age 25 yrs) and with growth hormone (GH) secreting pituitary tumors (somatotropinomas). Recent studies have implicated that AIP associated pituitary tumors have an aggressive disease profile, with large and invasive adenomas that poorly respond to available treatments, such as somatostatin analogues. The exact molecular mechanisms by which inactivated AIP exerts its tumor promoting action in the pituitary have been unclear, and further work is required to identify the key proteins and pathways underlying the genesis of AIP associated pituitary adenomas. To characterize the role of AIP in pituitary tumorigenesis, we performed a microarray analysis to examine changes in expression levels between Aip wildtype (WT) and knockout (KO) mouse embryonic fibroblast (MEF) cell lines obtained from Aip mouse model. Data analysis highlighted pathways associated with cyclic adenosine monophosphate (camp) signaling, immuneinflammatory response, cardiovascular signaling, cancer and cell proliferation. camp is known to be a mitogenic factor selectively in somatotrophs and contributes to the development of a subset of somatotropinomas. Therefore, the role of camp synthesis in the genesis of AIPassociated pituitary adenomas was investigated in a more detailed manner. In vitro experiments revealed that AIP deficiency leads to elevated camp concentrations through impaired inhibitory G protein (Gα i ) signaling that normally inhibits camp synthesis. Furthermore, immunostainings of Gα i proteins revealed that AIP deficiency is associated with a reduction in Gα i-2 protein expressions in somatotropinomas, thus indicating defective Gα i signaling in tumors. In summary, our findings suggest that defective Gα i signaling resulting in constitutive activation of camp synthesis is a major contributor to the development of AIP-associated somatotropinomas. A clinically important aspect of our study is that Gα i proteins mediate also somatostatin signaling. In the anterior pituitary, somatostatin inhibits GH- and PRL-secretion as well as basal camp synthesis through somatostatin receptors (SSTR1-5) coupled to Gα i proteins. Patients with AIP-associated somatotropinomas generally have a poor response to the somatostatin analogue therapy. There is also growing body of evidence that AIP expression is frequently reduced in aggressive somatotropinomas and may predict the post-operative response to somatostatin analogues, regardless of AIP mutation status. Thus, the poor response to somatostatin analogues might be caused by aberrant SSTR- Gα i function arising from reduced AIP expression. However, the exact molecular mechanism by which the lack of AIP impairs somatostatin response is still unclear and more work is required to solve this clinically important issue.

28 28 S i v u DIABETESSYMPOSIUM Luentosali 1 Puheenjohtaja David Laaksonen Uudet tyypin 2 diabeteksen lääkkeet ja kansantalouden realiteetit - lääkkeiden vaikuttavuus Juha Saltevo - kestääkö kukkaro? Lauri Pelkonen Jari Punkkinen Diabeettinen gastropareesi

29 S i v u 29 UUDET TYYPIN 2 DIABETEKSEN LÄÄKKEET JA KANSANTALOUDEN REALITEETIT - lääkkeiden vaikuttavuus Juha Saltevo - kestääkö kukkaro? Lauri Pelkonen

30 30 S i v u DIABEETTINEN GASTROPAREESI Jari Punkkinen, Porvoon sairaala Gastropareesilla tarkoitetaan sairautta, jossa mahalaukun tyhjeneminen on hidastunut ilman mahanporttia tai ohutsuolta ahtauttavaa sairautta Gastropareesin oireita voivat olla ylävatsakipu, turvotus, varhainen täyttymisen tunne, oksentelu ja pahoinvointi Diabeettinen gastropareesi voi joskus olla oireeton ja ilmetä vain huonona glukoositasapainona. Pahimmillaan potilas laihtuu ja joutuu vaikeiden oireiden vuoksi toistuvasti sairaalahoitoon. Valikoituneissa sairaala-aineistoissa gastropareesin esiintyvyys on ollut diabeetikoilla jopa 50% luokkaa mutta väestötason esiintyvyydestä on vähän tietoa. Yhdysvalloissa Olmstedin piirikunnassa gastropareesin esiintyvyys oli 4,8% 1-tyypin diabeteksessa, 1% 2-tyypin diabeteksessa ja 0,1% verrokeilla. Diabeettisen gastropareesin taustalla on autonominen neuropatia ja useita patofysiologisia mekanismeja. Normaali mahalaukun toiminta edellyttää vaguksen, enteerisen hermoston, Cajalin solujen ja sileän lihaksen yhteistyötä. Myös hyperglykemia itsessään hidastaa mahalaukun tyhjenemistä, joten usein gastropareesi vaikeutuu huonon glukoositasapainon aikana. Diagnostiikassa on tärkeintä sulkea pois mahanporttia ahtauttavat sairaudet gastroskopialla. Mahalaukun tyhjenemisnopeus voidaan mitata isotooppikuvauksella tai 13 C-oktanoidihappohengitystestillä. Nykyään suositellaan mahalaukun tyhjenemisnopeuden mittausta ennen prokineettistä lääkehoitoa, koska osalla ylävatsaoireisista potilaista mahalaukun tyhjeneminen on nopeutunut. Keskeistä hoidossa ovat hyvä glukoositasapaino sekä ravitsemusneuvonta. Hoidoksi suositellaan useita pieniä, niukasti rasvaa sisältäviä aterioita kuusi kertaa päivässä ja ruoka-aineet pitää hienontaa. Mahalaukun tyhjenemistä hidastavat lääkkeet kannattaa lopettaa, näistä pitää muistaa erityisesti opiaatit sekä uusista diabetes- lääkkeistä inkretiini-mimeetit ja dipeptidyylipeptidaasi- 4-estäjät, jotka ovat vasta-aiheisia gastropareesissa. Gastropareesiin hoitoon on Suomessa käytettävissä vain kaksi prokineettia, erytromysiini ja metoklopramidi. Pahoinvointi-lääkkeitä voidaan käyttää empiirisenä hoitona. Mahanporttiin pistetty botuliini ei ole ollut tehokasta kaksoissokkoutetuissa tutkimuksissa. Pylorostomia saattaa olla hyödyllinen osalle potilaista. Jejunumsyöttöletku voi lievittää potilaan oireita ja parantaa mutta gastrektomian tai gastrojejunostooman hyödyllisyydestä ei ole diabeettisessa gastropareesissa näyttöä. Neurostimulaattorihoitoa voidaan käyttää hallitsemattoman pahoinvoinnin hoitoon erityistapauksissa tarkan potilasvalinnan jälkeen. Tahdistinjohdot kiinnitetään mahalaukun tahdistinalueelle ja tahdistinpatteri asennetaan ihon alle alavatsalle. Neurostimulaattorin tarkkaa vaikutusmekanismia ei tunneta mutta se ei liity mahalaukun tyhjenemisen nopeutumiseen. Kirjallisuutta: Camilleri M, Parkman H, Shafi M, Abell T, Gerson L. Clinical Guideline: Management of Gastroparesis. Am J Gastroenterol 2013;108:18 38 Hejazi RA, McCallum RW. Treatment of Refractory Gastroparesis: Gastric and Jejunal Tubes, Botox, Gastric Electrical Stimulation, and Surgery. Gastrointestinal Endoscopy Clinics 2009;19:73-82 Jung H, Choung R, Locke G, ym.the incidence, prevalence and outcomes of patients with gastroparesis in Olmsted County, Minnesota, from 1996 to Gastroenterology ;136: Shin A, Camilleri M.Diagnostic Assessment of Diabetic Gastroparesis. Diabetes 2013;62: Soffer E. Gastric Electrical Stimulation for Gastroparesis. J NeurogastroenterolMotil, 2012;18: Vanormelingen C, Tack J, Andrews CN: Diabetic Gastroparesis. British Medical Bulletin 2013;105:

31 S i v u 31 AIVOLISÄKESYMPOSIUM Lecture Hall 3 Puheenjohtaja Saara Metso Atte Karppinen Hypofyysiadenoomien operatiivinen hoito HUS:n tulokset v Minna Soinio Mitä teen, kun aivolisäkeleikkaus ei paranna Cushingin tautia?

32 32 S i v u HYPOFYYSIADENOOMIEN OPERATIIVINEN HOITO HUS:N TULOKSET V Atte Karppinen 1, Leena Kivipelto 1, Satu Vehkavaara 2, Elina Ritvonen 2, Riku Kivisaari 1, Kirsi Setälä 3, Emmi Tikkanen 4, Risto Roine 5, Harri Sintonen 6, Juha Hernesniemi 1, Camilla Schalin- Jäntti 2, Mika Niemelä 1 1 HYKS Neurokirurgian klinikka, 2 HYKS Endokrinologian klinikka, 3 HYKS Silmätautien klinikka, 4 Helsingin yliopisto, HJELT-instituutti, 5 HUS Yhtymähallinto, 6 Helsingin yliopisto, HJELT-instituutti HYKS Neurokirurgian klinikassa leikattiin vuosina yhteensä 330 tuoreeltaan diagnosoitua hypofyysiadenoomaa. Leikattujen potilaiden tiedot kerättiin retrospektiivisesti. Elämänlaatu selvitettiin potilaille lähetetyllä kyselykaavakkeella (15D). Runsas puolet (59%, n=196) adenoomista oli ns. toimimattomia. Muut adenoomatyypit jakautuivat seuraavasti: kasvuhormonia tuottavat 19% (n=64), prolaktiinia tuottavat 11% (n=36), ACTH:ta tuottavat 9% (n=28), TSH:ta tuottavat 1% (n=2) ja gonadotropiinia tuottavat 1% (n=4). Leikkausreitti oli 98%:sti transsfenoidaalinen (mikroskooppinen 77%, endoskooppinen 21%). Vain seitsemällä (2%) potilaalla ensisijainen leikkausreitti oli transkraniaalinen (supraorbitaalinen lateraalinen kraniotomia). Koko aineiston leikkausmortaliteetti (<30 vrk) oli 0,3% (n=1). Toimimattomien adenoomien hoitotulokset (seuranta-aika 69kk): näkökenttäpuutos korjautunut 90%, täydellinen poisto 47%, likvorivuoto 3,2%, pysyvä diabetes insipidus (DI) 3,8%, etulohkon toiminta (3kk leikkauksen jälkeen): muuttumaton 77%, heikentynyt 12%, parantunut 7%. Seuranta-aikana todettiin vain yksi (0,5%) residiivikasvain ja jäännöskasvaimissa progressiota 65%:ssa. Uusintaleikkaus tehtiin 14%:lle ja stereotaktinen fraktioitu sädehoito (SFS) annettiin 17%:lle potilaalle. Akromegalian hoitotulokset (seuranta-aika 85kk) : kirurginen remissio 65%, remissio lisähoidoin 84%, likvorivuoto 4,7%, pysyvä DI 3,3%, etulohkontoiminta (3kk leikkauksen jälkeen, kasvuhormoni suljettu pois): ennallaan 86%, heikentynyt 6,8%, parantunut 7,3%. Uusintaleikkaus tehtiin 9,3%:lle ja sädehoito (SFS) annettiin 9,3%:lle potilaalle. Seurannan lopussa potilaat saivat lääkehoitoa seuraavasti: somatostatiinianalogi 28%:lle, dopamiiniagonisti 7,8%:lle ja kasvuhormonireseptori antagonisti 3,1%:lle. Prolaktinoomien hoitotulokset (seuranta-aika 69kk): kirurginen remissio 32%, remissio lisähoidoin 88%, pysyvä DI 6,6%. Seurannan lopussa dopamiiniagonistihoitoa sai 48%. Sädehoitoa ei annettu. Cushingin taudin hoitotulokset (seuranta-aika 67kk): kirurginen remissio 50% (magneettikuvassa näkymätön 36% versus magneettikuvassa näkyvä 77%), remissio lisähoidoin 95%, likvorivuoto 0%, pysyvä DI 0%. Kahdelle potilaalle (7%) tehtiin uusintaleikkaus residiivikasvaimen vuoksi. Adrenalektomia tehtiin kahdeksalle (29%) ja sädehoito (SFS) annettiin kahdelle potilaalle. Seurannan lopussa lääkehoitoa (dopamiiniagonisti) sai 7% potilaista. Leikkauksen jälkeinen elämänlaatu (15D total score) vastasi taustaväestöä kaikissa potilasryhmissä. Monimuuttuja-analyysissä Cushingin taudilla ja tyroksiinisubstituutiolla oli kuitenkin itsenäinen negatiivinen vaikutus elämänlaatuun. Nykyhoitomuotoja yhdistelemällä saavutetaan suurimmassa osassa hypofyysiadenoomista hyvä hoitotulos. Hoitoa koordinoi moniammatillinen sellatyöryhmä.

33 S i v u 33 MITÄ TEEN, KUN AIVOLISÄKELEIKKAUS EI PARANNA CUSHINGIN TAUTIA? Minna Soinio, TYKS, Medisiininen toimialue, Endokrinologia Cushingin taudin ensisijainen hoito on aina transsfenoidaalinen leikkaus. Mikroadenoomissa leikkaus onnistuu 65-90%:lla, mutta uusiutumisriski on 5 vuoden kuluttua 5-10% ja 10 vuoden kuluttua 10-20%. Makroadenoomien kohdalla leikkaus onnistuu alle 65%:lla. Jos tauti jatkuu heti leikkauksen jälkeen tai uusiutuu seurannassa, harkitaan aina uusintaleikkausta. Onnistumisprosentti on kuitenkin matalampi kuin ensimmäisessä leikkauksessa, 50-60%. Myös aivolisäkkeen vajaatoiminnan riski on suurentunut. Jos leikkausten jälkeen kaikesta huolimatta tauti jatkuu, on pohdittava vaihtoehtoja sädehoidon, lääkehoidon tai molemminpuolisen adrenalektomian välillä. Aivolisäkkeen sädehoidon vaikutus tulee hitaasti ja parhaimmillaan ACTH-eritys normaalistuu 50%:lla 2 vuodessa. Hoidon vastetta odotettaessa hoitoon joudutaan liittämään myös lääkehoito. Muun aivolisäkkeen toiminta häiriintyy 50%:lla potilaista. Molemminpuolisessa adrenalektomiassa hyperkortisolismi korjaantuu välittömästi. Toimenpide vaatii kuitenkin elinikäistä glukokortikoidi- ja mineralokortikoidokorvaushoitoa, minkä on todettu huonontavan elämänlaatua. Myös Nelsonin syndrooman kehittyminen on mahdollinen. Lisämunuaisten poistoa tulee harkita, jos pitkäaikainen lääkehoito ei toimi tai on huonosti siedetty, sädehoito ei tuota tulosta, tai tarvitaan nopeaa hyperkortisolismin hoitoa. Lääkehoito Lisämunuaiskuoren steroidisynteesiä estäviä lääkkeitä ovat ketokonatsoli, metyraponi, etomidaatti sekä mitotaani. Ketokonatsolia Suomessa ei ole ollut saatavilla 2013 jälkeen. Etomidaatin käyttö suonensisäisenä valmisteena rajoittuu tilanteisiin, joissa tarvitaan nopeaa hyperkortisolismin korjausta esim ennen leikkausta. Mitotaani on adrenolyyttinen lääke, jota käytetään lisämunuaissyövän hoidossa, mutta sitä on tutkittu myös Cushingin taudissa. Metyraponin vaikutus tulee nopeasti ja biokemiallinen vaste nähdään 75%:lla potilaista. Haittavaikutuksina on todettu hypertensiota, turvotuksia, hypokalemiaa ja naisilla hirsutismia. LCI699 on uusi tutkimuksen alla oleva potentti 11β-hydroksylaasin inhibiittori. Adenooman ACTH-eritykseen vaikuttavia lääkkeitä ovat kabergoliini sekä pasireotidi. Kabergoliinilla on saatu Cushingin taudissa vaste noin 25-50%:lla potilaista. Lääke on yleensä hyvin siedetty. Pasireotidi on somatostatiinianalogi, jolla on suuri affiniteetti erityisesti tyypin 5 somatostatiinireseptoriin (sst-5). Tutkimuksissa biokemiallinen vaste on saatu 17-29%:lla potilaista. Vaikutus nähdään jo 3 kuukauden kuluttua. Sivuvaikutuksena kuitenkin jopa 73%:lla todetaan hyperglykemiaa. Pasireotidin on todettu heikentävän inkretiinivaikutusta ja vähentävän insuliinin eritystä. Teoreettisesti näillä lääkeaineilla voi olla vaikutusta tuumorin kokoon. Mifepristoni on glukokortikoidireseptorin antagonisti, joka estää kortisolin vaikutusta kudostasolla. Sivuvaikutuksina on todettu hypertensiota, hypokalemiaa sekä myös endometriumin hyperplasiaa. Suomessa lääkettä ei ole saatavissa tällä indikaatiolla. Eri vaikutuskohtiin vaikuttavia lääkkeitä yhdistelemällä voidaan lääkehoidon tuloksia ja siedettävyyttä parantaa. Tutkimuksissa on testattu ainakin kabergoliinin, ketokonatsolin sekä pasireotidin yhteiskäyttöä. Tehoa saadaan jo pienemmillä lääkeannoksilla ja näin sivuvaikutusten määräkin on vähäisempi. Cushingin taudin hoito on edelleen haasteellista. Vanhat ja uudet lääkeaineet auttavat oireiden hallinnassa, mutta tutkimukset pitkäaikaisvaikutuksista puuttuvat. Oleellista hoidossa edelleenkin on onnistunut transsfenoidaalinen kirurgia. Bertagna and Guignat. Approach to the Cushing s Disease Patient With Persistent/Recurrent Hypercortisolism After Pituitary Surgery. J Clin Endocrinol Metab 98: , 2013 Feelders and Hofland. Medical treatment of Cushing s disease J Clin Endocrinol Metab 98: , 2013

34 34 S i v u DIABETESSYMPOSIUM JATKUU Luentosali Outi Vaarala Tyypin 1 diabetes ja suolisto Marko Lempinen Haimansiirrot tänään

35 S i v u 35 TYYPIN 1 DIABETES JA SUOLISTO Outi Vaarala

36 36 S i v u HAIMANSIIRROT TÄNÄÄN Marko Lempinen Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka, operatiivinen toimiala, HYKS, Meilahti Suomessa tehtiin ensimmäinen samanaikainen haiman- ja munuaisensiirto vuonna Maailmalla haimansiirto on vakiintunut toimenpide ja ensimmäisen 1960-luvun lopulla tehdyn siirron jälkeen on tehty yli haimansiirtoa. Haimansiirto palauttaa veren glukoositason normaaliksi, mutta hintana ovat sekä leikkauksen että hyljinnänestolääkkeiden tuomat mahdolliset haitat. Haimansiirtoja tehdään joko yhdessä munuaissiirron kanssa, munuaissiirron jälkeen tai tietyissä erityistilanteissa yksistään. On arvioitu että jopa 10 %:llä suomalaisista on diabetes, ja näistä tyypin 1 diabetesta sairastaa noin Diabetes (tyypin 1 ja 2) on tällä hetkellä yleisin syy munuaisten krooniseen vajaatoimintaan ja uremiaan Suomessa, ja 2000-luvulla se on ollut myös tavallisin munuaissiirron syy. Pelkästään tyypin 1 diabeetikkojen osuus siirroissa on ollut lähes yhtä suuri kuin glomerulonefriittia sairastavien. Suomen yli 300:sta munuaissiirtoa odottavasta potilaasta lähes kolmanneksella on diabetes. Tyypin 1 diabeetikkojen ennuste on huonompi jo dialyysin aikana, mutta myös munuaissiirron jälkeen kuolleisuus voi olla jopa kymmenkertainen verrattuna samanikäiseen terveeseen suomalaisväestöön. Monissa tutkimuksissa ja rekisteriaineistoista tehdyissä selvityksissä on todettu, että ensimmäisten 90 leikkauksen jälkeisen päivän aikana samanaikaisen haiman- ja munuaissiirron saaneitten potilaiden kuolleisuus on suurempi kuin pelkästään munuaissiirron saaneiden. Ero kuitenkin häviää, ja noin vuoden kuluttua siirrosta SPK-potilaat pärjäävät selvästi paremmin kuin pelkästään munuaissiirron saaneet. Kaikissa kolmessa eri haimansiirtotyypissä elossa on vuoden kuluttua siirrosta yli 95 % ja kolmen vuoden kuluttua yli 90 % potilaista. Yli tuhannen SPK-potilaan aineistossa potilaista oli elossa 80 % kymmenen vuoden kuluttua siirrosta ja munuainen toimi 63 %:lla ja haima samoin 63 %:lla. Eli kymmenen vuoden kohdalla siirrosta sadasta potilaasta oli 80 hengissä ja näistä yli 60 ei tarvinnut dialyysi- eikä insuliinihoitoa. Neljän vuoden ja 30 potilaan kokemuksen perusteella katsomme, että toiminta on vastannut odotuksia ja osoittanut että samanaikainen haiman- ja munuaisensiirto on hyvä vaihtoehto tietyille, valikoiduille tyypin 1 diabeetikoille pelkän munuaissiirron sijaan.

37 S i v u 37 AIVOLISÄKESYMPOSIUM JATKUU Lecture Hall Camilla Schalin-Jäntti Hyperprolaktinemia Timo Sane Hypofyysin varren kummallisuudet

38 38 S i v u HYPERPROLAKTINEMIA Camilla Schalin-Jäntti, HYKS, Endokrinologian klinikka Hyperprolaktinemia aiheuttaa hedelmällisessä iässä olevilla naisilla kuukautiskierron häiriöitä ja maitovuotoa ja miehillä libidon heikentymistä, hypogonadismia ja impotenssia. Taustalla oleva makroprolaktinooma voi aiheuttaa myös paikallisoireita. Hyperprolaktinemia diagnosoidaan mittaamaalla S-PRL. Jos hyperprolaktinemia ei aiheuta em oireita, taustalla on usein ns. makroprolaktinemia (S-PRLmakr). Hyperprolaktinemian syyt esitetään ao taulukossa. (Schalin-Jäntti, Therapia Fennica 2016) Monet fysiologiset syyt voivat nostaa prolaktiiniarvoa. Hyperprolaktinemia on yleensä oireinen kun taso on noin 2x viitevälin ylärajan. Toimimattomassa aivolisäkkeen makroadenoomassa S- PRL on yleensä aina < 1900 mu/l (94 ug/l). Jos S-PRL on > 5000 mu/l, yleisin taustalla oleva syy on prolaktinooma. Noin 50%:a akromegaliapotilaiden adenoomista erittää kasvuhormonin lisäksi myös prolaktiinia. Prolaktinoomapotilaalla on syytä huomioida mahdollinen samanaikainen akromegalia. Monet lääkkeet nostavat prolaktiiniarvoja, metoklopramidin ja risperidonin käytön yhteydessä voidaan tavata yhtä korkeita arvoja kuin mikroprolaktinoomissa. Koska risperidonihoidon tauottaminen ei yleensä ole mahdollista, näiltä potilailta tulee poissulkea mahdollinen sellan alueen kasvain MRI-tutkimuksella. Hyperprolaktinemia todetaan noin %:lla risperidonin käyttäjistä. Makroprolaktinoomassa S-PRL on yleensä > mu/l. Sellan MRI soveltuu parhaiten aivolisäkkeen kasvainten diagnostiikkaan. Prolaktinooman hoito on ensisijaisesti lääkkeellinen. Kabergoliinia suositellaan tehokkaimpana dopamiiniagonistina ensilinjan lääkkeeksi. Kabergoliinin aloitusannos on mg/ viikko. Kabergoliini kutistaa prolaktinoomaa (62%; %), parantaa näkökenttäpuutosta (67%; %), amenorreaa (78%; %), infertiliteettiä (53%; %), seksifunktioita (67%; 6-100%) ja maitovuotoa (86%; %), sekä normaalistaa prolaktiiniarvon (68%; %). Hoidon aloituksen jälkeen S-PRL

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland Markku Kuusi MD, PhD National Institute for Health and Welfare Infectious Disease Control Unit Register-based data [National Infectious Disease Register

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä

Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä SALVE Päätösseminaari 21.11.2012 Nuorten ylipainon syitä jäljittämässä Väestötutkimuksia lihavuuden vaara- ja suojatekijöistä Pohjois-Suomen syntymäkohortissa 1986 Anne Jääskeläinen, TtM Nuorten ylipainon

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

7. Product-line architectures

7. Product-line architectures 7. Product-line architectures 7.1 Introduction 7.2 Product-line basics 7.3 Layered style for product-lines 7.4 Variability management 7.5 Benefits and problems with product-lines 1 Short history of software

Lisätiedot

Evidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities. Maria Arvio, MD, PhD

Evidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities. Maria Arvio, MD, PhD Evidence-Based Medicine and Health Problems in People with Intellectual Disabilities Maria Arvio, MD, PhD What is intellectual disability (ID) medicine? The health problems of patients with ID represent

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015 Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten arviointi ja vaikutukset talotekniikan suunnitteluun Evicures, 21.1.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Ihmisen lämpöviihtyvyyden

Lisätiedot

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013

Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 Suomalainen genomitieto ja yksilöllistetty terveydenhuolto Olli Kallioniemi October 9, 2013 FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland Terveyden ylläpito vauvasta vanhuuteen Elintavat Taudit Terve

Lisätiedot

Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit

Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit Milloin määrittää ja miten seurata D-vitamiinipitoisuuksia? Christel Lamberg-Allardt 27.11.2014 Yleislääkärit Jones 2013 Jones 2013 Jones 2013 Norman and Bouillon 2013 Norman and Bouillon 2013 D-vitamiiniitilanteen

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka

Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Finland Tender Hankintailmoitus: Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä/kiinteistöyksikkö : Puijon sairaalan Pääaula-alueen uudistus, Sähköurakka Tarjoukset 6.5.2011 klo 15.00 mennessä osoitteeseen:

Lisätiedot

Matching in structural change area. Olli Retulainen 19.8.2015

Matching in structural change area. Olli Retulainen 19.8.2015 Matching in structural change area Olli Retulainen 19.8.2015 Background Muuttuva Salo case study of Nokia plant closing in Salo -research project. Aim of this research project is to examine, in both quantitative

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Structure of Service Production in Central Finland

Structure of Service Production in Central Finland Structure of Service Production in Central Finland Martti Ahokas Regional Council of Central Finland Introduction Traditionally services in Finland produced by over 400 municipalities The service production

Lisätiedot

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset

Lisätiedot

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue Mitä se on? Sopeutumisvalmennuskursseja diabetesleirejä,

Lisätiedot

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION

ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION ALOITUSKESKUSTELU / FIRST CONVERSATION Lapsen nimi / Name of the child Lapsen ikä / Age of the child yrs months HYVINKÄÄN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut Lapsen päivähoito daycare center / esiopetusyksikkö

Lisätiedot

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa BMF, Osaamisen ytimessä -kevätseminaari 13.4.2011 Maarit Putous, informaatikko Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa CINAHL Cumulative index to nursing and allied health literature 1981- viitteitä yli 3000

Lisätiedot

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005

METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 METELI-projekti lopetuskokous 12.4.2005 -hankkeen tavoite -keskeiset tulokset, kliininen ja kineettiset kokeet -johtopäätökset Hankkeen tavoite Tuottaa tietoa antioksidatiivisesti vaikuttavien, terveysvaikutteisten

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Jarmo Partanen, professori, Lappeenrannan yliopisto jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066 564 Electricity Market, targets Competitive

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m

Lisätiedot

Ikääntymistutkimuksen yhteiseurooppalaiset hankkeet ja aloitteet

Ikääntymistutkimuksen yhteiseurooppalaiset hankkeet ja aloitteet Ikääntymistutkimuksen yhteiseurooppalaiset hankkeet ja aloitteet Johtaja Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Suomen Akatemia, Terveyden tutkimuksen yksikkö 1 17.11.2010 ERA-AGE 2 ERA-NET Eurooppalainen yhteinen

Lisätiedot

LAIHDUTUSLEIKKAUS UNIAPNEAN HOITONA

LAIHDUTUSLEIKKAUS UNIAPNEAN HOITONA Nutrition research/diet and Chronic Diseases LAIHDUTUSLEIKKAUS UNIAPNEAN HOITONA Suomen keuhkolääkäriyhdistyksen syyskokous 7.11.2014, Helsinki Henri Tuomilehto, dosentti Korva-, nenä- ja kurkkutautien

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle

Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa

Lisätiedot

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste?

Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Metabolinen oireyhtymä yhteiskunnallinen haaste? Carol Forsblom, D.M.Sc. FinnDiane, kliininen koordinaattori HYKS Sisätaudit, Nefrologian klinikka Folkhälsanin tutkimuskeskus LabQuality 2008-02-07 Diabetes

Lisätiedot

Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005

Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005 Selvitys terveydenhuollon yksiköiden tutkimustyöstä vuosilta 2003-2005 Helena Tähtinen Risto-Pekka Happonen BMF ry Syysseminaari 11.11.2009 Tertio, Tampere STM Selvityksiä 2/2009 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-00-2756-8

Lisätiedot

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki

Choose Finland-Helsinki Valitse Finland-Helsinki Write down the Temporary Application ID. If you do not manage to complete the form you can continue where you stopped with this ID no. Muista Temporary Application ID. Jos et onnistu täyttää lomake loppuun

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Number of patients entitled kustannukset ( )

Number of patients entitled kustannukset ( ) Taulukko 3.12. Kroonisen verenpainetaudin (205) erityiskorvattaviin oikeutetut ja kustannukset korvauksia saanutta kohti vuonna 2009. Kustannuksia laskettaessa on otettu mukaan vain ne henkilöt, joiden

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011

Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin. 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 Käytännön kokemuksia osallistumisesta EU projekteihin 7. puiteohjelman uusien hakujen infopäivät 2011 15.3.2010 07.09.2011 Markku Timo Ture Nikkilä T&K yritys, 8 henkilöä Elastopoli Oy PK-yritys, omistajina

Lisätiedot

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela

* lotta.laine@cancer.fi for more information. Sakari Nurmela Finnish families and holidays in the Sun Views among parents of underaged children about sunprotection on holiday trips Lotta Laine*, Liisa Pylkkänen, and Tapani Koskela Cancer Society of Finland Finnish

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti?

Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Tarvitaanko preoperatiivisia tutkimuksia rutiinisti? Antti Haavisto antti.haavisto@phsotey.fi Päijät-Hämeen keskussairaala 26.4.2012 Preoperatiiviset tutkimukset Lab päiväkirurgiassa Onko mahdollista vähentää

Lisätiedot

Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014

Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014 Voiko työstressiä mitata? Jussi Konttinen Työterveyslaitos 20.5.2014 VOIKO TYÖSTRESSIÄ MITATA? Ei,mutta Stressistä ja työstressistä Menetelmistä Kyllä, mutta Päättelyketjusta Mittaamisen sudenkuopista

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

LIFE2000 rahoitettavat hankkeet

LIFE2000 rahoitettavat hankkeet LIFE2000 rahoitettavat hankkeet Life 2000 tutkimusohjelmaan on valittu kaikkiaan 37 tutkimushanketta: 13 yksittäishanketta ja 24 konsortiota. Tekes tekee rahoituspäätöksensä sille esitetyistä projektiehdotuksista

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011

Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 Finland, Data Sources Last revision: 01-11-2011 LIVE BIRTHS Live births by age/cohort of mother 1976-1981: Väestö 1976-1981 Osa I, Väestörakenne ja väestönmuutokset, Koko maa ja läänit. Suomen Virallinen

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymät Pohjois-Savossa

Työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymät Pohjois-Savossa Työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymät Pohjois-Savossa Yhdessä tekemällä kaikkien työpanos käyttöön seminaari Pohjois-Savon ELY-keskus, Juha Kaipiainen, strategiapäällikkö, vs. yksikön päällikkö 22.2.2011

Lisätiedot

Requirements for Modelling Bicycle Traffic A project funded by Ministry of Transportation and Telecommunications (Finland)

Requirements for Modelling Bicycle Traffic A project funded by Ministry of Transportation and Telecommunications (Finland) Requirements for Modelling Bicycle Traffic A project funded by Ministry of Transportation and Telecommunications (Finland) Jukka Räsänen, Tuuli Järvi-Nykänen (Technical Research Centre of Finland) Jukka-Matti

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki

Sisustusarkkitehtuuri Kansavälinen Työpaja kauppankulttuuri ja ostoskeskuksen tilasuunnittelu Istanbulin Tekniillinen yliopisto Istanbul, Turkki ANSIOLUETTELO 25.05.2015 Zahra Rasti Teknologiapuistonkatu 2 B 23, 53850 Lappeenranta zahra.rasti@gmail.com www.rastistudio.com Puh: +358-401560268 Syntymäpäivämäärä: 13.07.1982 KOULUTUS 2012-2014 Sisustusarkkitehtuuri

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe EUropean, multi-centre, prospective bi-annual point prevalence study of CLostridium difficile Infection in hospitalised patients with

Lisätiedot

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä

emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä Johanna Krappe, FM, projektipäällikkö Turku, SOTETITE-päivät, 27.5.2013 emedic lyhyesti Neljä maata, kuusi partneria ja

Lisätiedot

Use of Stochastic Compromise Programming to develop forest management alternatives for ecosystem services

Use of Stochastic Compromise Programming to develop forest management alternatives for ecosystem services Use of Stochastic Compromise Programming to develop forest management alternatives for ecosystem services Kyle Eyvindson 24.3.2014 Forest Science Department / Kyle Eyvindson 3/26/2014 1 Overview Introduction

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot