KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ Kainuun maakunnan kanslia, Kauppakatu 1, 2. krs, Kajaani, Kokoushuone

Transkriptio

1 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntahallitus I AIKA Klo 10:10-15:28 Tauot: klo 12:20-13:05 ja 15:10-15:17 PAIKKA Kainuun maakunnan kanslia, Kauppakatu 1, 2. krs, Kajaani, Kokoushuone Kanerva KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 56 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 57 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 58 Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot 6 59 Tiedoksi merkittävät asiat Sisäinen arvio vuonna 2011 rahoitetuista hankkeista Lausunto kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä 62 Talousarvion 2012 käyttösuunnitelmien hyväksyminen Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja Kuntaliitto ry:n välisen yhteistyösopimuksen hyväksyminen 64 Talouden seurantaraportti ajalta Talousjohtajan viran auki julistaminen Oikaisuvaatimus muuttokuljetukset /Kuljetusässä 67 Paikallinen virka- ja työehtosopimus koskien palkattomia virka- ja työvapaita/juko, Jyty, JHL, TNJ Super, KTN 68 Paikallinen virka- ja työehtosopimus koskien palkattomia virka- ja työvapaita/tehy Kainuu ry 69 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 70 Talousjohtajan viran va. täyttäminen

2 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ KOKOUSAIKA klo 10:10-15:28 OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot Päätöksentekijät Jokelainen Alpo 10:10-15:28 puheenjohtaja Oikarinen Markku 10:10-15:28 varajäsen Komulainen Kaija 10:10-15:28 varajäsen Haataja Minna 10:10-15:28 jäsen Huttu Lauri 10:10-15:28 jäsen Karppinen Veli-Matti 10:10-15:28 jäsen Kemppainen Tapani 10:10-15:28 jäsen Lukkari Anne 10:10-15:28 jäsen Okkonen Arto 10:10-12:20 jäsen Poistui nro: 61 jälkeen Hyyryläinen Mauno 13:05-15:28 varajäsen Saapui paikalle nro: 62 alkaen Törrö Leena 10:10-15:28 jäsen Pärkkä Leena-Kaisa 10:10-14:45 Vaalan kunnan edustaja Poistui nro: 64 aikana Tolonen Asta 10:10-15:10 talousjohtaja Poistui nro: 64 jälkeen Hämäläinen Markku 13:05-15:28 henkilöstöjohtaja Saapui paikalle nro: 62 alkaen Poissa Piirainen Raimo I varapuheenjohtaja Kinnunen Anneli II varapuheenjohtaja Sarparanta Tiina jäsen Muut osallistujat Säkkinen Timo 10:10-12:20 mv:n puheenjohtaja Poistui nro: 61 jälkeen Polvinen Osmo 10:10-15:28 mv:n I vpj Seppänen Juhani 10:10-15:28 mv:n II vpj Yliniemi Kalevi 10:10-15:28 sihteeri Ahopelto Maire 10:20-15:28 sosiaali- ja terveysjohtaja Saapui nro: 59 aikana Teittinen Jorma 10:10-12:20 kehittämisjohtaja Poistui nro: 61 jälkeen Tuominen Anssi 10:10-12:20 koulutustoimialan johtaja Poistui nro: 61 jälkeen ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT 56-70

3 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanslia, Kauppakatu 1, Kajaani tiistaina klo 8-15

4 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntahallitus I Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus MH 56 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus I: Kainuun maakunnan hallintosäännön 4 :n mukaan kokouskutsu on lähetettävä kokoukseen vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta. Esityslista, johon sisältyy selostus käsiteltävistä asioista sekä päätösehdotus, lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä (4 2 mom.). Tämä esityslista on postitettu Maakuntahallitus toteaa kokouksen sääntöjen mukaan koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Maakuntahallitus myöntää läsnäoleville asiantuntijoille läsnäolo- ja puheoikeuden. Hyväksyi.

5 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntahallitus I Pöytäkirjantarkastajien valinta MH 57 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus I: Hallintosäännön 15 :n 3 mom. mukaan pöytäkirjan tarkastaa kaksi toimielimen kullakin kerralla valitsemaa jäsentä, ellei toimielin toisin päätä. Jos pöytäkirjantarkastajat eivät hyväksy pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa. Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Raimo Piirainen ja Leena Törrö. Maakuntahallitus valitsi pöytäkirjan tarkasta jiksi Markku Oikarisen ja Leena Törrön.

6 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntahallitus I Pöytäkirjat, viranhaltijapäätökset ja lausunnot 98/81/ /10/101/ /81/ /91/ /10/101/2012 MH 58 Kainuun maakuntahallinnossa on valmistunut seuraavat Kokouspöytäkirjat: - Sosiaali- ja terveyslautakunta Maakuntavaltuusto Koulutuslautakunta Viranhaltijapäätökset: Henkilöstön vuosilomaa-, sairautta-, työaikavapaata-, virkavapaata-, palkkausta-, virantoimitusmatkaa- ja henkilöstökoulutuksia koskevat päätökset: - maakuntajohtaja Alpo Jokelainen :t vs. maakuntajohtaja Kalevi Yliniemi :t 4 - hallintojohtaja Kalevi Yliniemi :t , 6 - kehittämisjohtaja Jorma Teittinen :t aluekehitysjohtaja Pentti Malinen :t henkilöstöjohtaja Markku Hämäläinen :t 11-12, viestintäpäällikkö Eeva Mäntymäki :t 7 - sairaalainsinööri Pentti Keränen :t vs. tietohallintojohtaja Ville Turunen :t talous- ja velkaneuvoja Kirsi Määttä :t 4 - ravintohuoltopäällikkö Eila Heikkinen :t 13-16, hankintapäällikkö Laila Härkönen :t kuljetuspäällikkö Hannu Hänninen :t toimistopäällikkö Anja Martiskainen :t arkistopäällikkö Hilkka Karivuo :t laskentasihteeri Pirjo Heikkinen :t laskentapäällikkö Irma Kärnä :t 8, 3 - laskentasihteeri Raisa Heikkinen :t palkkahallinnon tiiminvetäjä Pirjo R Heikkinen :t palkkahallinnon tiiminvetäjä Jaana Kilpeläinen :t 7-8, 1 - pääkirjanpitäjä Eija Sirviö :t Muut kuin em. päätökset: Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen: - Täyttölupatoimikunnan mukaiset päätökset ( 5) - Eron myöntäminen talousjohtaja Asta Toloselle alkaen ( 7)

7 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ Maakunnallinen veteraaniasiamies Reijo Inget: - Päätökset veteraanin tukipalvelusetelin myöntämisestä ( :t ) Viestintäpäällikkö Eeva Mäntymäki: - Markkinointiyhteistyösopimus Kajaanin Hokin kanssa ( 4) Henkilöstöpäällikkö Satu Rusanen: - Koulutusapurahan myöntäminen Harri Turkulaiselle ( 3) Kuljetuspäällikkö Hannu Hänninen: - Hankintapäätös: Paltamon palveluliikenteen option käytöstä ( 1) Viranhaltijapäätösten yhteenvedot on näh tävillä Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanslias sa, Kauppakatu 1, 2. kerroksessa sekä maakuntahallituksen kokouksessa. Täyttölupatyöryhmän tehdyt päätökset nähtävillä maakuntahallituksen kokouksessa. Lausunnot: 1) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja suunnittelujohtaja Hannu Heik ki nen ovat anta neet seu raa van si sältöi sen lau sunnon Liikenne- ja vies tintäministeriölle kos kien lausun to pyyntöä liikennepoliittisen selonteon luonnoksesta: "Liikenne- ja viestin täministeriön luonnos liikennepoliittiseksi selon teoksi on lähe tetty si dos ryhmille kom mentoitavaksi. Se lonteossa mää ri tellään lii ken ne politii kan lin jauk set ja toi men pi deohjelma vuo den 2022 lop puun sekä lii kenne poliit tinen vi sio ja tah totila vuodel le Selonteon sisältöjä on työstetty 12 osaprojektissa, joihin on osallistu nut lii kennehallinnon ja liikenne asioiden kannalta keskeisten minis te riöiden asiantuntijoita. Samanaikaisesti se lonteon valmiste lun kans sa on ollut käynnissä lukuisia muita selvitysryhmiä, joiden asioita on selonteossa käsi telty vain yleisellä tasolla. Selonteon valmistelua ohjaa hallituksen liikenne- ja viestintä poliitti nen mi nisterityöryhmä liikennemi nisteri Merja Kyllösen johdolla. Mi nisterityöryh män työn tukena on virkamiehistä koostunut ryh mä. Li säksi liikennehallin non sidosryhmät ovat olleet tiiviisti mukana selon teon valmistelussa. Liikennepoliittinen selonteko on tarkoitus antaa eduskunnalle huhtikuussa Selonteon luonnos Kainuun maakunta -kuntayhtymä kiittää kommentointimah dollisuu desta. Lyhyeksi jäänyt kommen tointiaika ei valitetta vasti mahdollis ta nut tekstien muotoilua toivomallanne tavalla. Kainuun maa kunta -kuntayhtymä toteaa selonteon ehdotuk seen komment teina seuraa vaa: - kommentoitavana olevan keskeneräisen luon noksen puut tee na voi pitää sitä, ettei se sisällä siinä mainittu ja liitteitä

8 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ peruspalvelutason määrittelyssä tulee ottaa huomioon mat kusta jalle ai heu tuvat mat kaketjun koko nais kus tannukset (s.13) - mahdollisessa liikenteen hinnoittelussa tulee ot taa huo mioon alueelliset olo suhteet mm. jouk kolii ken teen toi mivuus ja jär jestä mismah dollisuus (s. 18 ja 32) - satamien työnjaon kehittämisessä tulee ottaa huomioon rai deliikenteen ke hittämistavoitteet ja koko kulje tusketjun kilpai lu edellytysten varmistami nen (s. 20) - vähäliikenteinen tieverkko on elintärkeä myös sen vaiku tus piirissä oleville asukkaille (s. 20) - valtioneuvoston kannanoton mukaan on tär keää, että TEN-verkon tekni set vaatimukset sopeutetaan huomioimaan eri jä sen valtioi den lii kenteelli set tarpeet. Venä jä-yhteyksien kannalta on syytä sel vittää mahdollisuuksia Ou lu-vartius yh teyden sisäl lyttämi sestä ydinverk koon olemassa olevana rai delii kenne yhteytenä Luo teis-venäjälle ja Koillis väylän satamiin (s. 22). - väyläverkon kuntoa tulee tarkastella kokonai suutena, ei kä kasvattaa mah dollista alemman liikenne verkon korjausvelkaa (s. 23, kohta 13.) - vähäliikenteisiä ratoja koskevissa valtioneuvos ton lin jauk sessa tulee ot taa huomioon ratojen kehittä mismah dollisuudet osana ympä ris töystäväl listä ja kustannustehokas ta kaivostoi minnan ja raa ka-ai neiden kuljetusket juja (s. 24) - nopeusrajoitusjärjestelmän muuttaminen ei ole tarkoi tuk senmukaista ja pe rusteltua harvaan asutulla pitkien välimat kojen alueilla Itä- ja Pohjois-Suo messa (s. 32) - kunnallisen liikennevalvonnan esittäminen val tioneuvos ton linjauksena edellyttää tarkempaa valtion ja kun tien välisen tehtä väjaon se kä resursoin nin tarkastelua (s. 33) - Suomen ja Venäjän välisen yhdysliikennesopi muksen uudis taminen ja lii kenteen monipuolistaminen Suo men ja Venäjän välisillä rauta tierajanyli tyspaikoilla on kanna tettava asia. Eri tyisesti konttiliiken teen mahdollista minen on Kainuun kannal ta tärkeä asia. (s. 41) Yleisellä tasolla esitetyt liikennepoliittisen selonteon tavoitteet ja toi menpiteet sopivat pitkän aikavälin suunnittelun lähtökoh daksi. Luon nosta tar kasteltaessa ongelmaksi muodostuvat eräät tarkemmin määrittelemättä jääneet käsitteet, kuten esi mer kiksi verkkojen luokit telu, keskeiset liikenne verkot, kes keinen väyläverkko ja alempi väy läverkko sekä erittäin vähä lii ken teiset radat. Tällaisia käsitteitä on käytetty kuitenkin osana esitettyjä valtioneuvoston linjauksia ja kes keisiä toi menpitei tä. Tulkinnan varaiset kä sitteet eivät sovellu liiken nepoliitti seen selontekoon ja pitkäjänteisen pää töksenteon perustaksi." 2) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat an ta neet seu raa van si sältöi sen lau sunnon Ympäristöministeriölle kos kien lau sun to pyyntöä tuulivoimarakentamisen oppaan luonnoksesta: "Ympäristöministeriö on valmistellut tuulivoimarakentamisen suunnit teluoppaasta luonnoksen, joka sisältää keskeiset tiedot tuulivoimara kentamista koskevista suunnittelu-, arviointi- ja lupamenettelyistä se kä tuulivoi maloiden vaikutuksista. Oppaan luonnos on laadittu huhti kuussa 2011 val mistuneen työryhmän ehdotuksen sekä siitä saatu jen lausuntojen pohjalta. Kainuun maakunta antoi lausunnon työryh män ehdotuksesta Myös tuulivoimarakentamisen eri osa puolet ovat osal-

9 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ listuneet valmisteluun aktiivisesti ja esittäneet omia näkemyksiään ja ehdotuksiaan, joita ympä ristöministeriö on pyrkinyt sovittamaan yhteen. Oppaan avulla pyritään yhtenäistämään tuulivoimarakentamisen oh jauksen käytäntöjä Suomessa. Se on tehty tukemaan erityisesti kaa voituksesta, vaikutusarvioinneista ja luvista vastaavien viranomais ten sekä tuuli voimarakentajien työtä. Lisäksi oppaassa käsitellään kansalaisten tiedon saantiin ja kuulemiseen liittyviä asioita. Tuulivoi mahankkeen onnistunut lä pivienti edellyttää lukuisten eri näkemys ten yhteen sovittamista, jolloin avainroolissa on hyvä suunnittelu ja vuorovaikutus alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Ympäristöministeriö on pyytänyt opasluonnoksesta lausunnot mm. maakuntien liitoilta viimeistään Opas viimeistellään lau suntokierrok sen jälkeen saadun palautteen perusteella ja pyritään julkaisemaan kesä kuussa Opasluonnos Opasluonnos on valmisteltu laaja-alaisen vuorovaikutuksen avulla kuullen eri viranomais-, asiantuntija- ja toimijatahoja. Opasluonnok seen on koottu selkeästi ja kattavasti keskeiset tiedot teolliseen tuo tantoon tarkoitettujen tuulivoimaloiden rakentamista koskevista suunnittelu-, arviointi- ja lupame nettelyistä sekä tuulivoimarakenta misen ja tuulivoimaloiden vaikutuksista. Yhtenäisten käytäntöjen saaminen koko maan alueelle tuulivoimarakenta misen ohjaukseen on ensiarvoisen tärkeää. Maakuntakaavatasolle annettu ohjeistus vaikuttaa olevan varsin hy vin lin jassa ottaen huomioon maakuntakaavan asema ja sen yleis piirteisyys kaa vajärjestelmässä. Kainuun maakunta kiinnitti aiemmassa lausunnossaan huomiota maakun takaavatasolle annettuun maisema-alueita koskevaan oh jeistukseen. Opasluonnoksessa yleisesti maakuntakaavatasolle an nettu ohjeistus mai sema-analyysin laatimisesta vaikuttaa ainakin Pohjois-Suomen olosuhteis sa ylimitoitetulta ja myös liiaksi yksityis kohtiin menevältä. Maisema-analyy sin laatimista koskeva ohjeistus soveltuukin maakuntakaavan yleispiirtei syys huomioon ottaen lähtö kohtaisesti paremmin yleiskaavatasolle. Opasluonnoksen liitteeksi voisi mahdollisuuksien mukaan lisätä esimerk kejä erilaisista toteutuneista luparatkaisuista ja erityiskysymyk sistä. Opasluonnoksen ajantasaisuuden vuoksi on tärkeää, että sitä varaudutaan tarkistamaan muutaman vuoden kuluttua. Tämä on tärkeää sen vuoksi, koska tuulivoimaloiden teknologia kehittyy nopeasti ja si sämaan tuulivoi marakentamisesta laajassa määrin saadaan koke muksia vasta muutaman vuoden kuluttua." 3) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja suunnittelija Paula Karppinen ovat an ta neet seu raa van si sältöi sen lau sunnon Valtiovarainministeriölle kos kien lau sun to pyyntöä Julkishallinnon tietoluovutusten periaatteet ja käytännöt -loppuraportista: "Valtionvarainministeriö on pyytänyt päätöksentekoa ja jatkokehittä mistä varten lausuntoa julkaisusta Julkishallinnon tietoluovutusten periaatteet

10 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ ja käytännöt (Valtionvarainministeriön julkaisuja 2/2012), joka on Julkishallin non tietovarantojen saatavuuden ja käytön edis täminen -työryhmän loppu raportti. Valtiovarainministeriö asetti edellä mainitun työryhmän toimikaudeksi Työryhmän tavoitteeksi annet tiin eri tieto varantojen saaminen tarkoituksenmukaiseen hintaraken teeseen johtavilla hinnoitteluperiaatteilla ja lisenssiehdoilla tarjolle tietojen tarvitsijoille. Erää nä selvitettävänä mahdollisuutena mainittiin tietojen osittainen tai täydelli nen maksuttomuus. Tavoitteeksi asetet tiin, että tietovarantojen tiedot olisi vat laajasti yhteiskunnan käytös sä. Julkishallinnon tietovarantojen saatavuuden ja käytön edistämistä pohtinut työryhmä esittää, ettei julkisen hallinnon viranomaisten väli sestä tiedon sähköisestä vakiomuotoisesta luovutuksesta viran omaistarkoituksiin peritä jatkossa maksuja. Julkisen hallinnon viran omaisten sähköisessä muodos sa olevat tiedot olisivat mahdollisim man laajasti kansalaisten, yritysten, tut kimuksen, koulutuksen ja ko ko yhteiskunnan saatavilla tietoja koskevat luovutus- ja muut rajoi tukset huomioon ottaen. Tiedot luovutettaisiin ensisi jaisesti maksutta tai irrotuskustannuksilla. Tietoluovutuksesta veloitettaisiin enintään PSI-direktiivin mukaisesti. Työryhmän esitysten tavoitteena on selkeyttää nykyisiä vaihtelevia maksu käytäntöjä ja tukea julkisen sektorin hallussa olevien tietojen käytön lisää mistä. Näitä periaatteita soveltamalla siirrytään käytän töihin, joissa julkis hallinnon viranomaisten edellä mainitut tiedot olisi vat pääsääntöisesti mak sutta saatavissa. Työryhmä esittää, että hal litus päättää periaatteiden to teutuksesta valtionhallinnossa kehys- ja talousarviomenettelyssä. Työryhmä ehdottaa, että ministeriöt käynnistävät ja organisoivat hal linnonalansa tietovarantojen kartoituksen valtiovarainministeriön oh jauksella, evaluoivat niiden sisällöt, ryhtyvät tarvittaviin toimenpitei siin sekä selvittä vät mahdolliset lainsäädännön kehittämistarpeet tie tojen yhteiskäytön ja uudelleen käytön kannalta. Julkishallinnon tie tovarantojen saatavuuden ja käytön edistäminen -työryhmän tulok sia ovat: - ehdotus perusrekisterien tietojen käsittelyä kos keviksi yleisiksi käyttöeh doiksi - ehdotus julkisen hallinnon avoimen datan li senssimalliksi - ehdotus tietoluovutusten maksuja koskevista periaatteista Työryhmä on selvittänyt virastojen tietoluovutuksista saamat tulot, niiden määräytymisperusteet sekä tulot asiakassektoreittain. Julki sen hallinnon tietohallinnon ohjausta koskevan lain 10 :ssä mainit tujen tietovarantojen osalta valtiovarainministeriö on sisällyttänyt vuosia koskevien valtiontalouden kehysten valmisteluun työryhmän ehdotuksen siirtymisestä tietojen vakiomuotoisessa luo vuttamisessa julkishallinnon sisällä maksutto muuteen. Tätä varten on tarkoitus uudelleen kohdentaa määrärahoja tieto ja luovuttavien viranomaisten käyttöön. Raportissa käsitellään tietojen yhteis- ja uudelleenkäyttöön liittyviä hallin nollisia ja taloudellisia kysymyksiä ja vaikutuksia. Työryhmän arvion mu kaan julkisuus laki ja valtion maksuperustelaki mahdollis tavat tietoluovu tuksista perittäviä maksuja koskevien ehdotusten to teuttamisen. Työryhmä ehdottaa, että ministeriöt organisoivat hallin nonalansa tietovarantojen kar toituksen valtiovarainministeriön oh jauksella, evaluoivat niiden sisällöt, ryh tyvät toimenpiteisiin sekä sel vittävät mahdolliset lain-

11 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ säädännön kehittämis tarpeet tietojen yhteis käytön ja uudelleen käytön kannalta. Työryhmä on laatinut ehdotuk sen julkisen hallinnon avoimen datan lisenssimalliksi edis tämään nii den tietovarantojen avaamista, joihin ei liity mitään luovutusrajoi tuk sia. Työryhmän ehdotus kuntien tietovarantojen ja tietopalveluiden ti lannetta koskevan selvityksen laatimiseksi on kokonaisuuden hah mottamisen kan nalta kannatettava asia. Tässä yhteydessä tulee tar kastella erityisesti myös kuntien resursseja tietojen luovutuksessa. Näkemykset työryhmän ehdotuksiin: 1. Näkemyksenne tietoluovutuksista perittäviä maksuja koskevista periaat teista, niiden toteuttamisesta ja vaikutuksista 2. Näkemyksenne julkisen hallinnon avoimen da tan lisenssimallista ja sen soveltuvuudesta julkisen hallinnon sellaisiin tietoaineistoihin, joiden luovut tamiselle ei ole mitään lainsäädäntöön pe rustuvia rajoi tuksia. 3. Näkemyksenne perusrekisteritietojen käyttöeh doista ja niiden so velta misesta perusrekisterien ja julkisen hallinnon vi ranomaisten muiden tie to varantojen käsittelyyn ja luovuttamiseen. 4. Näkemyksenne ehdotetuista toimenpiteistä ja tehtävistä (työryh mä esit tää tehtäviä valtiovarainministeriölle, ministe riöille, virastoille ja kunnille mm. omien tietovarantojen kartoittamisesta, evaluoinnista ja uudelleenkäy töstä). Tähän liittyen toivomme myös jul kishallinnon lausunnonantajilta tie toa siitä, onko hallinnonalallanne tai organisaa tiossanne jo tehty tietova rantojen kartoitusta esimerkiksi tieto arkki tehtuurityötä, missä vaiheessa se on sekä mitä suunnitelmia teillä on mahdollisesti tietovarantojenne avaami seksi uudelleen käyttöä var ten. Kainuun maakunta -kuntayhtymä esittää lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta katsoo, että julkishallinnon tietovarantojen saatavuuden ja käytön edistäminen sekä tietojen saannin turvaaminen kohtuullisin kus tannuksin eri viranomaisten käyttöön on ehdottoman tärkeää. Vakiomuotoisten tietojen saatavuuden on eri viranomaisten välillä ol tava maksutonta. Tietoa tuottavat viranomaiset on myös velvoitetta va tuottamaan riittävät alueelliset tiedot alueiden ja niiden palvelujen suunnittelun, kehityksen arvioinnin sekä seurannan tueksi. Kannatamme ehdotetun julkishallinnon toimijoiden tietovarantojen ja tieto palvelujen tilannetta kartoittavan selvityksen tekemistä. Kai nuun maakun ta -kuntayhtymässä tietoarkkitehtuurityö on meneil lään. Kainuun maakunta -kuntayhtymä yhtyy tietovarantojen saatavuuden ja käytön edistäminen -työryhmän ehdotuksiin. Kainuun maakunnal la ei ole huomauttamista esitettyihin maksujen periaatteisiin, avoi men datan lisens simallin luomiseen, käyttö ehtojen luomiseen tai eri viranomaisille ehdotet tuihin tehtäviin." 4) Suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen ja suunnittelija Martti Juntunen ovat an ta neet seu raa van si sältöi sen lau sunnon Ym-

12 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ päristöministeriölle kos kien lau sun to pyyntöä Vesien kunnostustyöryhmän ehdotuksesta: "Valtioneuvosto hyväksyi vesienhoitosuunnitelmat joulukuussa Tä hän liittyen valtioneuvosto antoi lausuman, jossa se edellytti laa dittavaksi laajapohjaisena yhteistyönä vesienhoidon to-teutusohjel man. Valtioneu vosto teki helmikuussa 2011 periaatepäätöksen ve sienhoidon toteu-tusoh jelmasta Ympäristöministeriö asetti keväällä 2010 vesienhoidon toteutusohjel man valmistelun tueksi ve-sien kunnostusryhmän. Työryhmän tehtä vänä on ke hittää toimia, joilla voidaan edistää vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi tarvittavia kunnostustoimia. Työryhmä on luovutta nut ympäris-töministeriöl le loppuraporttinsa tammikuussa Työryhmä on tarkastellut loppuraportissaan seitsemää keskeistä ta voite aluetta ja niihin liittyviä keinoja sekä tehnyt niiden kehittämistä koskevat ehdotukset. Ympäristöministeriö pyytää mm. maakunnan liitoilta lausuntoa ve sien kun nostusryhmän ehdo-tuksista viimeistään Työryhmän ehdotus Työryhmän ehdotus sisältää kattavan kokonaisuuden vesien kun nostusstrategiaksi ja työryhmän ehdotukset asetettujen tavoitteiden saavuttami seksi. Valtion henkilö- ja rahoitusresurssien väheneminen tulevaisuudessa johta nee todennäköisesti ainakin alkuvaiheessa hankkeiden vähe nemiseen ja hankkeiden toteutuksen viivästymiseen. Käytettävissä olevien resurssien rajallisuuden vuoksi on tärkeää, et tä voi mavarat suunnataan ensisijaisesti vesienhoidon kannalta tulok sellisiin ja lähtökohtaisesti laajasti vaikuttaviin hankkei-siin. Vaikutta vuuden ja tehok kuuden varmistamiseksi tulee käynnistää pikaisesti tarvittavaa tut-kimus toimintaa ja pyrkiä saamaan kunnostushankkei den seurantajärjestelmä mahdollisimman kattavaksi." 5) Maakuntajohtaja Alpo Jokelainen ja aluekehitysasiantuntija Helena Aaltonen ovat antaneet seuraavan sisältöisen lausunnon Opetus- ja kulttuuriministeriöl le koskien lausuntopyyntöä hallituksen esitykseen eduskunnalle taiteen edistämiskeskusta koskevaksi lainsäädännöksi: "Opetus- ja kulttuuriministeriö valmisteli edellisen lakiesityksen Tai teen edistämiskeskuksesta kesällä Siitä lausuimme, että tai teen tukemi sen vallankäytöstä ja taiteen tukemisen resurssien käy töstä keskushallin nossa ja alueilla olisi käytävä laajempi poliittinen ja kansalaiskeskustelu ennen esityksen viemistä eduskuntaan. Muut kin pitivät esitystä raakileena ja lakiesitys jäi lepäämään. Ministeriössä on valmisteltu seuraava lakiesitys Taiteen edistämis keskusta koskevaksi lainsäädännöksi yhtälailla puskissa avaamatta julkista keskus telua. Perusteellinen yhteiskunnallinen keskustelu tuli si käydä, ennen kuin viedään eteenpäin lakiesitys vallan keskittämi sestä Taiteen

13 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ edistämiskes kus- nimiselle virastolle ja 6 -jäseniselle taideneuvostolle ja vallan siirto pois alueilta. Kainuun maakunta kuntayhtymä toteaa, että lakiesitys Taiteen edis tämis keskusta koskevaksi lainsäädännöksi on keskusjohtoinen ja monin tavoin vielä keskeneräinen. Keskusjohtoisuus haittaa alueel lista kehitystyötä se kä taiteellisen ja kulttuuritoiminnan ohjaamista alueiden omista lähtökoh dista. Lakiesitys loukkaa alueellista tasa-ar voa. Lakia ei tule säätää esityk sen mukaisena ilman jäljempänä esi tettävien seikkojen uudelleen harkin taa ja korjausta lakiesitykseen. Esityksen pääkohdat Esityksellä tahdotaan uudistaa 1960-luvulla tehty taidetoimikuntalaitoksen rakenne ja toiminta vastaamaan tapahtuneisiin ja tuleviin toimintaympä ristön muutoksiin. Vertaisarviointiin perustuva tuen jaka minen taiteilijoille kuitenkin turvataan. Esityksessä ehdotetaan perustettavaksi Taiteen edistämiskeskus -niminen virasto, jolla olisi aluetoimipisteitä. Niiden määrää ei sanot taisi laissa, vaan virasto päättäisi niiden määrän ja toiminta-alueen. Alueellisia taidetoimi kuntia on nyt 13. Virastosta aluetoimipisteineen muodostuisi yhtenäinen taiteen ja kulttuurin edistämisen kokonaisuus, jota virasto johtaisi. Taiteen edistämisen lisäksi virastolla olisi myös kulttuurin edistämiseen liitty viä tehtäviä siltä osin kuin ne eivät kuulu muun viranomaisen tehtä viin. Aluetoimipisteille tulisi valta kunnallisia tehtäviä. Uudistuksessa säilytettäisiin luottamuselimet valtakunnallisella ja alueelli sella tasolla. Valtakunnallisella tasolla taideneuvostolla olisi keskeinen teh tävä opetus- ja kulttuuriministeriön taidepolitiikan asiantuntijana. OKM ni meäisi 6-jäsenisen taideneuvoston neljäksi vuodeksi. Taideneuvosto päät täisi alueellisten vertaisarviointiryh mien toimialoista, ryhmien määrästä ja niiden jäsenten nimittämises tä. Nykyisin maakunnan liitot nimittävät läänin taidetoimikunnat. Keskittämisen sijasta olisi tarpeellista rohkea vastuun siirto alue- ja paikal listasolle Lakiesityksellä keskitetään vastuuta Taiteen edistämiskeskus -viras tolle ja taideneuvostolle. Vastuuta ja resursseja taiteen ja kulttuurin edistämisessä tulisi pikemminkin siirtää alue- ja paikallistasolle, jotta taiteen ja kulttuurin avulla pystyttäisiin nykyistä paremmin tukemaan alueiden kehitystä, yhtei söjen koheesiota, hyvinvointia ja taiteilijoi den työskentelyedellytyksiä sekä vahvistamaan elinkeinojen kehitys tä luovilla aloilla ja muillakin aloilla tai teen ja kulttuurin avulla. Valtion aluehallintouudistuksen seurauksena maakuntien liitot nimit tävät alueellisen taidetoimikunnan jäsenet taiteen ja kulttuurin eri aloja edusta vien järjestöjen ja laitosten esittämistä henkilöistä. Ni meämistä ei ole pääs ty vielä edes kokemaan, kun menettely jo ku mottaisiin tällä lakiesityksellä. Maakuntien liittojen oikeus nimittää alueensa vertaisarviointiryhmän jäse net tulee säilyttää, koska maa kunnissa tunnetaan parhaiten eri taiteen alo jen toimijat ja maakun tien liitot vastaavat alueensa kehittämisestä.

14 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ Valtion aluehallintouudistuksessa ELY -keskusten tehtäviin lisättiin kulttuu rin edistäminen. Valtionhallinnon säästötoimenpiteiden takia muut kuin "täyden palvelun" ELY -keskukset eivät ole voineet palka ta taide- ja kult tuurialan osaajia henkilöstöönsä. Niinpä on ryhdytty perustamaan ELY -keskuksen, läänin taidetoimikunnan ja maakun nan liiton henkilöistä koos tuvia työryhmiä, joissa voidaan kartuttaa taide- ja kulttuurialaa koskevaa tietoa, oppia toisiltaan, verkottua laa jemmin ja parantaa kulttuurialan kehit tämishankkeiden rahoitustoi mintaa ja muuta alan toimijoiden kehitystoi mintaa. Taiteen tuen lain säädännöltä odotamme mieluummin tukea tällais ten alueellisten tai teen edistämiskeskusten/verkostojen toiminnalle kuin niiden toimin nan haittaamista. Kainuuseen tarvitaan oma taiteen edistämisen toimipiste tai vähin tään omien tarpeiden mukaan työskentelevä taidekoordinaattori Lakiesityksen mukaan asetuksella säädettäisiin aluetoimipisteiden toimialueista ja niiden määrästä. Perustelujen mukaan tarkoitus olisi, että toimi pisteitä olisi 13, eli sama määrä kuin nykyään on läänin tai detoimikuntia. Lakiesityksen perusteluihin on kirjattu mahdollisuus aluetoimipisteiden vä hentämiseen. Kainuu kuuluu nykyisin Oulun läänin taidetoimikunnan toi mialueeseen. Katsomme, että aluetoimipisteillä tulee olla mahdollisuus itse linjata ja pai nottaa toimintaansa alueen omiin olosuhteisiin ja maakunnan kehittämis prioriteetteihin perustuen. Siksi aluetoimipisteitä tulisi olla mieluiten maa kuntien lukumäärän mukaisesti 19 tai vähintään ELY -keskusten lukumää rän mukaisesti 15. Aluetoimipisteitä tulisi karsimisen sijaan vahvistaa, kokoamalla niihin mui takin valtion kulttuurihallintoon ja maakuntahallintoon kuuluvia toimijoita. Näin voitaisiin muodostaa Alueellisten taiteen edistämis keskusten vahva verkosto, jonka merkitys olisi koko maan taiteen ja kulttuurin edistämisen kannalta edistyksellinen. Kainuuseen on perusteltua sijoittaa oma aluetoimipiste ja vielä mie luummin Kainuun alueellinen taiteen edistämiskeskus, joka vahvis taisi taiteen ja kulttuurin edistämistä maakunnassa, jossa kunnat ei vät ole pystyneet si joittamaan yleiseen kulttuuritoiminnan edistämi seen OKM:n asettamaa mi nimitavoitetta 15 euroa/asukas. Koke muksemme on, että Kainuuseen sijoi tetut, paikallista taide- ja kult tuurielämää tukeneet läänintaiteilijat ovat tul leet todella tarpeeseen ja saaneet aikaiseksi näkyviä ja pitkävaikutteisia tu loksia. Lakiesityksen mukaan läänintaiteilijat olisivat jatkossa taidekoordi naattoreita, joiden valinnasta päättäisi Taiteen edistämiskeskuksen johtaja. Joh taja myös määräisi koordinaattoreiden valtakunnalliset ja alueelliset kehit tämistehtävät. Tämä vaarantaa alueen tarpeiden pohjalta johdettavan toi minnan ja merkitsee selvää taiteen edistämi sen tehtävien keskittämistä keskusvirastoon. Taidekoordinaattorei den sijaan tarvitsemme aluetaiteili joita. Taide, luovuus ja kulttuuri ovat tärkeänä kehitystekijänä Itä- ja Pohjois-Suomessa - tukea taiteilijoille tarvitaan Helsingin seudun lisäksi vahvimmat matkailualueet Suomessa ovat Itäja Pohjois-Suomessa. Luonto- ja liikuntapainotusten lisäksi mat kailutarjon nassa halutaan tuoda entistä vahvemmin tarjolle suoma laisen ja

15 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ alueiden oman kulttuurin ominaispiirteet ja alueiden taiteili joiden osaaminen ja sa noma. Kulttuurimatkailulle on kasvava tilaus. - Sen vuoksi tämänkin lain säädännön tulee tukea taidetta ja kulttuu ria vahvasti myös harvaan asutuil la alueilla, joilla kulttuurin ja taiteen kaupallinen kysyntä on paljolti matkai lun varassa. Ihmisten hyvinvointia tulee voida edistää myös taiteen avulla. Julki nen sek tori ja yksityiset kuluttajat lisäävät taiteilijan leipää, kunhan taiteilijan työs kentelylle on olemassa perusedellytykset. Määrärahoja tulee jatkossa myöntää suhteellisesti enemmän alueel lisille taidetoimikunnille. Kokemuksesta tiedämme, että valtion taidetoimikunnissa on koettu apura hojen kuuluvan pääkaupunkiseudun taiteilijoiden tukemiseen ja ilmaistu, että alueilla tulee pärjätä niiden omilla varoilla! Vuonna 2009 taidetoimikuntien apurahojen saajista 54,4% oli pää kaupunkiseudulta. Jo tämä viestii, että taidehallinnon uudelleen jär jestämisessä alueet tulee ottaa tasapuolisesti huomioon ja välttää keskittämistä. Vuonna 2009 taiteen keskustoimikullan ja valtion taidetoimikuntien jaetta vana on ollut yhteensä noin 30 miljoonaa euroa ja 13 alueelli sen taidetoi mikunnan jaettavana yhteensä vain noin 5 miljoonaa eu roa. Keskitetysti jaetaan siis 6 kertaa enemmän euroja kuin alueilla. Kes kitetysti jaetulle tuelle on tuensaajia ollut vain 4 kertaa enemmän kuin alueilla jaetulle tuelle. Tämä kertoo, että alueelliset taidetoimi kunnat ovat joutuneet tukemaan taiteilijoita hyvin vaatimattomilla summilla. - Määrärahoja tulee jatkossa myöntää suhteellisesti enem män alueellisille vertaisarviointiryh mille, joiden parempi nimi olisi edelleen taidetoimikunta. Tätä odotusta laki esitys ei tue. Lakiesitys tulee palauttaa taiteen ja kulttuurin tukemisen alueellista tasa-arvoa edistävään uuteen valmisteluun." Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus: Lisätietoja asiasta antaa hallintojohtaja Kalevi Yliniemi puh tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Maakuntahallitus päättää, ettei viranhaltijapäätöksiä ja pöytäkirjoihin merkittyjä päätöksiä oteta maakuntahallituksen käsiteltäväksi sekä merkitsee annetut lausunnot tiedoksi. Hyväksyi.

16 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ Maakuntahallitus I Tiedoksi merkittävät asiat 295/65/658/ /10/101/ /16/160/2012 MH 59 1) Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen ja sivistysjohtaja Mikko Saari ovat anta neet seuraavan si sältöisen huomautuk sen maakuntahallituk selle koskien vuoden 2012 sääs tötoimenpi teiden toteutukseen ja organisaation kehit tämiseen: "Kajaanin kaupunki on seurannut maakunta -kuntayhtymän toimen piteitä organisaation talou den sopeuttami seksi. Tällä hetkellä so peuttamistoi minta on näyttäytynyt ulospäin tehottomal ta ja hitaal ta. Riskinä on, että maakunta -kuntayhty män säästötoimenpi teet vuo delta 2012 jää vät vaiku tuksiltaan vähäisiksi ja kuntien maksettavaksi jäävät vuodesta 2013 alkaen mitta vat alijäämät. Kajaanin kaupunki odottaa maakunta -kun tayhtymältä sel keämpää, tehok kaampaa ja avoi mempaa asioitten val mis telua, jossa osoite taan selvästi, että or ganisaation ylin virka miesjoh to johtaa toi men piteiden käsittelyä ja eteenpäin vie mis tä. Kajaanin kau punki odottaa maa kunta -kuntayhtymältä sel keää sopeuttamisohjel maa, jossa ku va taan lyhyen ja pitkän aika välin toimenpiteet, joilla saadaan ai kai seksi merkittä viä pysyviä säästöjä nykyi sen maa kunta -kuntayhty män pal velurakenteeseen. Säätö toimenpiteiden suunnittelussa on huo mioitava kuntatalou den kokonaisuus, jotta toimenpi teiden kaut ta kustannukset eivät siirry kuntien hoidetta vaksi. Kajaa nin kau punki kehottaa huomioi maan rakenteel listen toimenpi teiden koh teiksi eri tyisesti ne palve lut, jotka eivät ole lakisääteisiä ja joiden kar siminen ei ai heuta poti lasturvallisuuden heikkenemistä. Näitä kohteita ovat suunnit telu- ja kehitystyö, hank keet, avustukset se kä hallinto eri ta soillaan. Säästötoi menpitei den suunnittelus sa on oltava selkeä yh teys kuntien johto-organisaatioihin." 2) Kuhmon ja Sotkamon Kehitysvammaisten Tuki ry:t ovat jättäneet seuraavan sisältöisen kannanoton maakuntahallitukselle koskien omaisjärjestöjen huoli perheiden ja kehitysvammaisten jaksamisesta: "Kuhmon ja Sotkamon kehitysvammaiset ja heidän omaisensa ovat saaneet seutu 2:n vammaispalvelupäällikön Maarit Raution allekirjoittaman kirjeen. Kirjeessä kerrotaan, että kesällä 2012 supistetaan kehitysvammalain mukaisia toimintoja tuntuvien säästöjen aikaansaamiseksi. Työ- ja päivätoiminnot ovat kiinni Kuhmon ja Sotkamon alueella koko kesä-elokuun ajan. Kehitysvammapalvelut tarjoavat supistettuja palveluja ainoastaan asiakkaille, joilla on välttämätön tarve. Välttämätön tarve tarkoittaa esim. asiakkaita, joilla on päivähoidon tarve molempien vanhempien/huoltajien

17 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ työssäoloajan. Kuhmon ja Sotkamon kehitysvammaisten Tukiyhdistykset asiantuntijajärjestönä ovat erittäin huolestuneita edellä mainituista säästötoimista ja niiden vaikutuksista kehitysvammaisiin ja heidän perheisiinsä. Kuinka säästöt vaikuttavat kehitysvammaisten ja heidän perheidensä arkeen: - kolmen kuukauden tauko työ- ja päivätoiminnassa katkaisee opitun päivärutiinin ja sosiaalisen verkoston ylläpitämisen. - yksin asuvien kehitysvammaisten päivittäisten perustarpeiden täyttyminen vaarantuu, esim. säännöllinen ruokailu ja terveydentilan seuranta. Turvattomuus lisääntyy kehitysvammaisten keskuudessa. - Vanhojen vanhempien jaksaminen on jo tällä hetkellä äärirajoilla. Onko syksyllä perheessä 3 laitoshoitopaikan tarvitsijaa? - Pystyvätkö kehitysvammaisten vanhempien työnantajat joustamaan työajoissa, jos tarvittavaa päivätoimintaa ei järjestetä? - Perhehoidossa olevien kehitysvammaisten päivätoiminnan puute kohdistuu perhehoitajien jaksamiseen. Auttaako tämä perhehoitajien rekrytoinnissa? Esimerkki Perheellä on suurehko lypsykarjatila, jossa molemmat vanhemmat työskentelevät aamuvarhaisesta iltamyöhään. Heidän perheeseen kuuluu alaikäisiä lapsia ja hyvin liikkuva haasteellinen kehitysvammainen nuori, joka tarvitsee valvontaa ympäri vuorokauden. Tammikuussa 2012 palvelusuunnitelmaan on kirjattu, että nuori saa maanantaista perjantaihin riittävät palvelut. Vkolla 11 edellä mainituista säästötoimenpiteistä johtuen perhe on saanut tiedon, että nuoren hoitoaika on maanantai-torstai klo eikä perhehoito kesäkuukausina järjesty. Tämä järjestely ei mahdollista elinkeinon harjoittamista täysipainoisesti. Alaikäisiä sisaruksia ei voida velvoittaa ottamaan hoitovastuuta kehitysvammaisesta sisaruksesta. Perheen voimavarat ovat jo näillä tukitoimilla loppuun käytetyt, miten selvitään kesästä? Me kehitysvammaisten omaiset, arjen asiantuntijat edellä mainittuihin syihin viitaten epäilemme vahvasti todellisten säästöjen syntymistä. Säästötoimenpiteet tulevat aiheuttamaan aivan varmasti tukitoimenpiteiden kasvua ja ympärivuorokautisen akuutin hoidon tarvetta. Pitkäaikainen ja suunnitelmallinen työ kehitysvammaisten kuntoutuksessa, ohjauksessa ja opetuksessa vaarannetaan tai jopa mitätöidään säästötoimilla. Mikäli perheet eivät saa riittävästi ehdottomasti tarvitsemaansa tukea kotihoitoon, joutuvat he turvautumaan ympärivuorokautiseen huomattavasti kalliimpaan laitoshoitoon. Onko laitosasuminen tulevaisuutta kehitysvammaiselle?" 3) Kajaanin Kehitysvammaisten Tuki ry on jättänyt seu raavan si sältöisen kannanoton maakunta hallitukselle kos kien virkamiesvalmistelua Maahisentien 3 ryhmäkodin suunnittelua ja asian viemistä kohti toteuttamista: "ASIA: 1. Virkamies valmistelu koskien Maahisentien 3 ryhmäkodin suun nittelua ja asian viemistä kohti toteuttamista on keskeyttävä välit tömästi

18 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ Vaatimukset asioista, joiden on toteuduttava Maahisen 3 ryh mäkodin virkamies valmistelussa, mikäli virkamies valmistelua edelleen jatketaan 1. Virkamies valmistelu koskien Maahisentie 3 ryhmäkodin suunnittelua ja asian viemistä kohti toteuttamista on keskey tettävä välittömästi. Kajaanin kehitysvammaisten Tuki ry ilmoittaa, että se ei hy väksy virkamies valmistelussa olevaa suunnittelua koskien Maahisentie 3 kerrostalossa sijaitsevaa ryhmäkotia ja asian viemistä kohti toteutumista. Virkamies valmistelussa ei ole noudatettu vammaisia henkilöitä koskevia oikeuksia, lakeja, määräyksiä, suosituksia ja omaa tah toa: 1.1 YK:n vammaisten oikeuksia koskeva yleissopimus Ihmisoikeuksien turvaaminen yksilön tasolla YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus edellyttää, että - minua kohdellaan yhdenvertaisesti muiden kanssa ja ihmisar voani kunnioitetaan (3 artikla) - minulla on oikeus valita missä ja kenen kanssa asun ja kuinka asumisjärjestelyni toteutetaan (19 artikla) - saan päättää omista asioistani ja saan siihen tarvittaessa tukea (12 artikla) - saan tarvitsemani palvelut, joihin kuuluu myös henkilökohtainen apu (19 artikla) - minulla on oikeus osallistua ja olla osallisena lähiyhteisössäni ja yhteiskunnassa laajemminkin (19 artikla) - henkilökohtainen koskemattomuuteni on turvattu (15-17 artik lat). 1.2 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista /812 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään 4 Oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuol toon ja hyvään kohte luun 5 Asiakkaan oikeus saada selvitys toi menpidevaihtoehdoista 8 Itsemääräämisoikeus ja osallistuminen 9 Itsemääräämisoikeus erityistilanteissa. 1.3 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Vammaisten henki löiden ympärivuorokautiset asumispalvelut Valtakunnallinen valvontaoh jelma Asiakasta ja tarvittaessa hänen läheistään kuullaan asuinpaikan valinnassa. (sivu 13) - Asumisyksikön sijainti vaikuttaa ulkoiluun ja liikkumiseen, asioin tiin, harrastus- ja työtoimintaan sekä omaisten ja tuttavien vierai luihin. (sivu 14) - Yhteiset tilat ja tilojen esteettömyys: Toimitilat ovat esteettömät ja turvalliset (sivu 21) - Toimintayksikköjä perustettaessa on varmistettava myös ympä ristön esteettömyys ja asiakkaiden liikkumisen ja osallistumisen mahdollistavat kulkuyhteydet. (sivu 21)

19 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ Lähtökohtana on vammaisten henkilöiden asuminen tavallisilla asuinalueilla. Kuntien ei tule itse luoda eikä hyväksyä alueelleen eritysryhmille tarkoitettuja asuntokeskittymiä (ns. uuslaitoksia). (sivu 22) - Kaikkien tilojen on oltava esteettömiä. Ryhmäkodissa yhteisten tilojen merkitys on suurempi kuin muussa asumisessa. Niissä yh teiset tilat on mitoitettava niin, että asiakkaat voivat seurustella ja ruokailla tiloissa yhdessä. Yhteisiä tiloja ovat mm. keittiö-, ruokai lu-, oleskelu ja sauna- sekä kodinhoito- ja varastoti la. Nämä ja asukashuoneet yhteen laskien ryhmäkodissa pitää ol la tilaa neliötä asukasta kohden (ARA 2011). (sivu 22) - Asuntojen yhteyteen ei tule rakentaa päivätoiminnan tiloja. Poik keuksena ovat asuntoratkaisut, joita räätälöidään vaativaa sai raanhoidollista tukea tarvitseville kehitysvammaisille henkilöille, joille kulkeminen muualla sijaitsevaan päivätoimintaan aiheuttaa kohtuutonta rasitusta. (sivu 22) - Asunnossa tarvitaan oleskelutilaa sekä erillinen makuutila nuk kumista varten. Kaikkiin uusiin asuntoihin pitää suunnitella tilat tai tilavaraus yhden hengen ruuan valmistusta varten. Vaikka kaikki asukkaat ei vät käyttäisikään keittiötä, voivat omaiset vieraillessaan sitä käyttää. Keittiön suunnittelussa on otettava huomioon apuvälineiden käyttö. Keittiökalusteiden kor keutta on voitava säätää, ja valaistuksen on oltava riittävä. Asun nossa pitää olla tilaa ai nakin kahden hen gen ruokailua varten. Asunnossa tarvitaan myös eteis tila pukeutu miseen, vaatteiden säilyttämiseen, peseytymistilojen pitää olla in vamitoitettuja ja es teettömiä. Asunnossa olisi oltava riittävästi säi lytystiloja. Jos asun nossa ei ole omaa keittiötä, on järjestettävä mahdol lisuus harjoi tella keittiötaitoja harjoituskeittiössä. (Kehitys vamma-alan asumisen neuvottelukunta 2010, ARA 2011) (sivu 23) - Lyhytaikaista tilapäisasumista koskevat yleisesti ottaen samat ti loja koskevat kriteerit kuin jatkuvaakin asumista. Tilapäiset asun not ovat kuiten kin valmiiksi kalustetut. (sivu 23) 1.4 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunnan yksilöllisen tuen laatukriteerit Kriteeristön osa-alueet 1. Palveluni vastaavat minun yksilöllisiä tar peitani (yksilölliset pal ve lut). 2. Päätän omista asioistani ja saan siihen tukea (tuettu päätök sente ko). 3. Minua kohdellaan kunnioittavasti (kun nioittava kohtelu). 4. Palveluni ovat riittäviä (lainmukaiset pal velut). 5. Palveluni turvaavat ihmisoikeuteni (ihmis oikeuksien turvaami nen). 6. Olen mukana lähiyhteisössäni ja yhteis kunnassa (osallisuus lähiyhteisössä ja yhteiskunnassa). 1.5 Kehitysvamma-alan neuvottelukunnan Laatusuositusten kehitys vammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Henkilökohtaiset asuintilat ovat enemmän kuin huone. Henkilökohtaisten asuintilojen tulee sisältää seuraavat elementit: oma eteinen, keittiö/keittonurkkaus, kylpyhuone, makuutila, joka on eriytetty oleskelutilasta esim. makuualkovilla, henkilökohtaiset säilytystilat, lisäsäilytystilat jos henkilöllä on apuvälineitä, parveke tai piha-alue ja riittävät viestintäyhteydet jotka mahdollistavat sosi aali- ja turvatekniikan. Muita yksilöllisen asumisen tunnuspiirteitä ovat mm. oma postilaatik-

20 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 6/ ko/luukku, ovikello ovessa ja oma nimi ovessa. 1.6 Markku Niemelän sosiaali- ja terveysministeriölle tekemä selvitys Kehitysvammaisten yksilöllinen asuminen Pitkäaikaisesta laitosasumi sesta kohti yksi löllisempiä asumisratkaisuja - Asunto voidaan ymmärtää tilaksi, jossa on mahdollista elää ja teh dä erilaisia päivittäisiä toimintoja eli asua ja toteuttaa asumisen perustoimin toja. Asunnolla ei tarkoiteta yksittäistä asuinhuonetta. Asun non tulee tarjota mahdollisuus yksityiselämän suojaan ja ko ti rauhaan (STM oppaita 2003:4). (Markku Niemelän selvitys, sivu 36) - Asunto käsittää vähintään makuuhuoneen, oman saniteettitilan, keittiömahdollisuuden sekä tarvittavat säily tystilat. Asunto on yksi tyinen tila, joka eriytettävissä muista asunnoista ja muista tiloista. Asunto voi olla erillinen, osa asuntoryhmää tai se voi sijaita ryh mä kodis sa (Wiinikka 2007). (Markku Niemelän selvitys, sivu 47) - Kehitysvammaisen henkilön hyvinvoinnin kohentumisen tai pal velujen tehokkaan toteutuksen kannalta keskittämisen eduista ei ole näyttöä. Mitä suurempi asuinyhteisö on, sitä enemmän tarvi taan jokapäiväisen elämän sujumiseksi vuorovaikutustilanteita, yhä eriytyneempää työnjakoa ja tukitoimin toja. Henkilökunnan ko konaistyöajasta yhä pienempi osa on käy tettävissä asukkaan kanssa. Yksikkökustannukset voivat toki laskea, mutta asukkaan hyvinvoinnin kustannuksella. (Markku Niemelän selvitys, sivu 78) 1.7 Kajaanissa Maakunta-kuntayhtymän ryhmäkodeissa asuvien kehi tysvammaisten henkilöiden vanhemmat, läheiset ja edunvalvojat eivät hyväksy suunnitelmaa Kajaanin kehitysvammaisten Tuki ry on saanut monia yhteydenot toja hätääntyneiltä ja huolestuneilta vanhemmilta ja läheisiltä. Ryhmäkodeissa asuvien kehitysvammaisten henkilöiden vanhem mat, läheiset ja edunvalvojat eivät hyväksy suunnitelmaa, jolla heidän päämiehensä muutettaisiin omasta kodistaan pienestä ryhmäkodista tutusta ympäristöstä asumaan kerrostalomaiseen laitokseen outoon kaupunginosaan. Ryhmäkotien kehitysvammaiset henkilöt ovat ahdistuneita tilan teesta ja osa on ilmoittanut omana tahtonaan, että ei halua muut taa omasta kodis taan mihinkään. 2. Vaatimukset asioista, joiden toteuduttava Maahisentie 3 ryhmäkodin virkamies valmistelussa, mikäli virkamies valmistelua edelleen jatketaan Kajaanin kehitysvammaisten Tuki ry ilmoittaa, että se ei hyväksy virkamies valmistelussa olvaa suunnittelua koskien Maahisentie 3 kerrostalossa sijaitsevaa ryhmäkotia ja asian viemistä kohti toteu tumista. Kajaanin kehitysvammaisten Tuki ry vaatii seuraavien vaatimus ten nou dattamista ja täyttämistä, mikäli virkamies valmistelua edel leen jatke taan: 2.1 Virkamies valmistelussa noudatetaan kaikkia vammaisia henkilöitä koskevia oikeuksia, lakeja, määräyksiä ja suosituksia, joista