TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 6/2009 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kirkkoneuvosto kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A

Transkriptio

1 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS :t Aika torstai klo Paikka kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A Läsnä Heikola Rauno puheenjohtaja Hovi Tauno jäsen Julkunen Pirkko jäsen Kivikari Urpo jäsen Korhonen Pentti jäsen Kuusela Marjatta jäsen Lahti Marika jäsen Nappu Juha jäsen Åminne Folke jäsen Hollmén Kimmo varajäsen Muurinen Heikki varajäsen Hlavatý Jari Hellstén Jorma kv:n pj kv:n vpj Hirvonen Martti kirkkoherra Järvensivu Jukka kirkkoherra, saapui klo Lehikoinen Jouni kirkkoherra Mäntylä Heikki kirkkoherra, saapui klo Määttä Tapio kirkkoherra Norvasuo Tuomo kirkkoherra Törmä Sakari vt. kirkkoherra Vahtola Pirjo kirkkoherra Fager Mia Heino Paula Hurme Hannu Kaisti Aapo Kallio Hannu Kosola Seppo lakimies, sihteeri tiedotuspäällikkö yhteisten työmuotojen johtaja talous- ja suunnittelujohtaja hallintojohtaja kiinteistöjohtaja Poissa Ainasoja Merja varapuheenjohtaja Määttänen Petra jäsen Rinne Heimo kirkkoherra Sepponen Eero kirkkoherra Kosola Seppo kiinteistöjohtaja 203 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen.

2 Puheenjohtaja avasi kokouksen. 204 KOKOUKSEN LAILLISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen laillisuuden. Kokous todettiin lailliseksi. 205 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 206 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Kirkkoneuvosto hyväksyy kokouksen esityslistan. lista hyväksyttiin. 207 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Kirkkoneuvosto valitsee pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Urpo Kivikari ja Pentti Korhonen sekä 216 :n osalta Urpo Kivikari ja Marjatta Kuusela. 208 ILMOITUSASIAT 1. Kirkkohallituksen päätös Kirkkohallitus on kohdalla päättänyt ettei Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle myönnetä yhdistymisavustusta. on nähtävänä kirkkoneuvoston kokouksessa. 2. Pöytäkirjoja tiedotustoimikunnan pöytäkirja nro 1/ atk-toimikunnan pöytäkirja nro 1/ työympäristötoimikunnan pöytäkirja nro 2/

3 Pöytäkirjojen johdosta ei ole huomautettavaa. Kirkkoneuvosto merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. Hallintojohtajan asiat 209 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE NRO 9 / 2009 Kirkkohallitus tarjoaa rukousaiheita seurakunnille virikkeiksi paastonajan jumalanpalvelusten yhteisiin esirukouksiin. Rukousaiheet on mahdollista rakentaa sarjaksi, jossa paastonajan eri sunnuntaiden jumalanpalveluksissa muistetaan jotain tiettyä ryhmää, joka on joutunut ahtaalle taantuman edetessä. Rukoukset ja niiden käyttöön liittyvät ohjeet löytyvät osoitteesta: Seurakunnat saavat yleiskirjeen suoraan kirkkohallituksesta. Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 9 / Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 210 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE NRO 10 / 2009 Yleiskirje sisältää ilmoituksen Kirkon keskusrahaston eläkepalvelusivuista, joilta on mahdollista tarkistaa omat tietonsa kirkon eläkelain piiriin kuuluvien palvelussuhteitten osalta ja nähdä arvio KiEL-eläkkeen määrästä. Palvelu vaatii sähköisen tunnistautumisen. Palvelu toimii Nordean, Osuuspankin, Sampo-pankin, Aktian, Tapiolan, Ålandsbankenin ja Handelsbankenin tunnuksilla. Lisätietoja saa tarvittaessa Kirkon eläkelaitoksesta Yleiskirje sisältää lisäksi selostuksen Kirkon eläkelaitoksen vuoden 2008 toiminnasta. Yleiskirje on esityslistan liitteenä:

4 Liite Kirkkoneuvosto merkitsee saaduksi kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 10 / Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 211 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE NRO 11 / 2009 Yleiskirjeessä on henkilöstö- ja taloushallinnon (HeTa) palvelukeskuksen esiselvityksen arviointia, jonka on suorittanut PricewaterhouseCoopers. Yhteenvetona PwC esittää suosituksina seuraavaa: - Keskittämisellä voidaan saavuttaa merkittäviä taloudellisia hyötyjä, joten hanketta kannattaa jatkaa. - Tarkistuslaskelmien vertailu benchmark-tietoihin osoittaa epävarmuuksista huolimatta merkittävää tehostamispotentiaalia. Laskenta on korjattava oikaisemalla (täydentämällä) otosta ja hyväksymällä nykytilan oikea kustannusten suuruusluokka. - Kehitystarpeet on määriteltävä tulevaisuuden toimintaympäristön muutokset huomioiden, jotta tavoitteita ei aseteta liian vaatimattomiksi ja aiheuta nykyistä radikaalimpien päätösten toteuttamispakkoa tulevaisuudessa. - Kehitysvaihtoehtoja on monipuolistettava, niiden vaikutukset eri sidosryhmiin on tunnistettava ja niiden valinnan ja karsinnan perusteluja on tarkennettava. - Ulkoistamiseen ei ole vielä tässä vaiheessa valmiutta, mutta sen poisrajaaminen tässä vaiheessa ei myöskään ole riittävän hyvin perusteltua. - Riskianalyysi on tehtävä uudelleen huomioiden riskialueet kussakin vaihtoehdossa. - Hankkeen jatkon varmistamiseksi riskianalyysi on täydennettävä ja toimenpidesuunnitelma tulee tehdä. Keskeisenä osana on herkkyysanalyysi seurakuntien vapaaehtoiselle osallistumiselle Heta hankkeeseen ja tarvittavat toimenpiteet, mikäli tavoitteisiin ei päästä. - Kustannustehokkuus saadaan maksimoitua yhden palvelukeskuksen mallilla. Mikäli painotetaan muita kriteereitä ja päädytään useampaan kappaleeseen keskuksia, pitää keskusten määrä määrittää, päätöksen kustannusvaikutus laskea ja riskit arvioida. - Mikäli päätetään useamman toimipisteen mallista, yksittäisen tapahtumatyypin hoito (esim. ostolaskut) voidaan hajauttaa käytännössä maksimissaan kahteen paikkaan tai muuten merkittävien tehokkuushyötyjen saavuttaminen käytännön kokemusten mukaan vaarantuu.

5 ) PwC:n edustajat esittelevät arviointia a. Talousvaliokunnalle b. Kirkkohallituksen täysistunnolle c. Suurten seurakuntatalouksien edustajille d. Kirkolliskokoukselle tietoiskussa 4.5. PwC:n HeTa esiselvityksen arvioinnin loppuraportti löytyy osoitteesta kohdasta mietintöjä, jonne pääsee myös Kirkkoverkosta kohdasta Kysy HeTasta. PwC:n tarkempi arvio esiselvityksestä esitetystä kritiikistä löytyy samasta osoitteesta. Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 11 /2009. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 212 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE NRO 12 / 2009 Kirkkohallituksen yleiskirjeessä 2 / 2009 tiedotettiin Kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukeskuksen (HeTa-projektin) suunnittelun etenemisestä. Ilmoitetun mukaisesti kaikilta seurakuntatalouksilta, työmarkkinajärjestöiltä ja tuomiokapituleilta pyydetään lausunto palvelukeskusmallista ja kysytään halukkuutta ryhtyä palvelukeskuksen asiakkaaksi. Lausunnot tulee antaa alkusyksystä, tarkempi aika ilmoitetaan lausuntopyynnön mukana. Huhtitoukokuussa järjestetään hiippakunnittaiset infotilaisuudet, joissa esitellään asian valmistelun tämän hetkinen tilanne, käydään läpi sekä kirjanpidon että palkanlaskennan prosessinkuvauksia ja keskustellaan asiasta. Kirkkohallitus toivoo, että tilaisuuksiin voisi seurakunnista osallistua mahdollisimman moni kirkkoneuvoston / yhteisen kirkkoneuvoston jäsen, koska edellä mainittu lausunto pyydetään kirkkoneuvostolta / yhteiseltä kirkkoneuvostolta. Jos oman hiippakunnan infopäivä ei sovi, voi osallistua toisen hiippakunnan tilaisuuteen. Tilaisuudet pidetään - Porvoon hiippakunta Tampereella ma (ruotsiksi) - Turun hiippakunta Turussa ke Kuopion hiippakunta Kuopiossa ti Mikkelin hiippakunta Mikkelissä ke Oulun hiippakunta Oulussa ma Tampereen hiippakunta Tampereella ti Helsinki / Espoon hiippakunnat Helsingissä ma

6 Porvoon ja Turun hiippakuntien tilaisuuksiin ilmoittautumiset viimeistään ja muihin tilaisuuksiin viimeistään osoitteella Ilmoituksessa tulee olla seurakunta, osallistujan nimi, virka / tehtävä ja mahdolliset ruoka-allergiat. Tarkemmat tiedot ohjelmasta ja pitopaikasta ilmoitetaan myöhemmin. Kirkkoneuvosto merkitsee saaduksi kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 12 / 2009 ja kirkkoneuvoston jäsenet osallistuvat HeTa-projektin tiedotustilaisuuksiin mahdollisuuksiensa mukaan. Ilmoittautumisen kukin hoitaa itse. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. Samalla Turun tilaisuuden tarkkaan kellonaikaan päätettiin palata seuraavassa kokouksessa. 213 ATK-TOIMIKUNNAN ASETTAMINEN VUOSIKSI Atk-toimikunnan kokoonpano ovat vuosina ollut seuraava: Kaisti Aapo, talous- ja suunnittelujohtaja, puheenjohtaja Hokka Irma, talouspäällikkö Hynönen-Rinne Auli, toimistosihteeri Rinne Heimo, kirkkoherra Räty Jouko, keskusrekisterin johtaja Toljamo Outi, kappalainen Toimikunnan sihteerin tehtävät on hoitanut atk-päällikkö Timo Koskinen. Atk-toimikunta esittää, että toimikunnan kokoonpano olisi edelleen sama vuosina Kirkkoneuvosto päättää valita atk-toimikuntaan vuosiksi seuraavat henkilöt: Kaisti Aapo, talous- ja suunnittelujohtaja, puheenjohtaja Hokka Irma, talouspäällikkö Hynönen-Rinne Auli, toimistosihteeri Rinne Heimo, kirkkoherra Räty Jouko, keskusrekisterin johtaja Toljamo Outi, kappalainen Toimikunnan sihteeriksi nimetään atk-päällikkö Timo Koskinen. Ilmoitus tehtävään valituille.

7 Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväskyttiin VIESTINTÄSTRATEGIAEHDOTUS KOMMENTOITAVAKSI Seurakuntayhtymän strategia on vuodelta Uuden kokonaisstrategian valmistelu on käynnistetty lähinnä kirkkovaltuuston piirissä tapahtuneena strategialähetekeskusteluna sekä kirkkovaltuuston Vuontispirttiseminaareilla. Viimeksi strategiaa on valmisteltu johtavien viranhaltijoiden kokouksessa Sinapissa Lisäksi strategian valmistelun tueksi on hankittu tutkimustietoa jäsenyyden merkityksestä sekä eroamisen syistä. Strategian valmistelu kuuluu hallintojohtajalle ja sen hyväksyminen yhteiselle kirkkovaltuustolle. Laajennetussa kirkkoherrain kokouksessa on käyty keskustelua tulevan strategian velvoittavuudesta, mikä epäselvyys on viivästyttänyt käytännön työn jatkamista, koska hallintojohtaja on painottanut koko seurakuntayhtymää koskevan strategian laatimista. Tämän työskentelyn pohjalta toimintayksiköt laatisivat omat suunnitelmansa strategian toteuttamiseksi. Kirkkoherrainkokouksessa päädyttiin yhteiseen perusnäkemykseen yhteisen strategian laatimisesta, joten tuloksellisen työskentelyn edellyttämä perusyksimielisyys on saavutettu. Kun strategiaprosessi oli vuonna 2007 lähtenyt liikkeelle, ryhtyi tiedotustoimikunta laatimaan omaa tiedotusstrategiaansa kirkon viestintästrategian pohjalle. Normaalia olisi, että viestintästrategia olisi laadittu vasta seurakuntayhtymän varsinaisen strategian valmistuttua. Nyt kuitenkin viestinnällä ei ole ollut 2002 strategian pohjaltakaan laadittua osastrategiaa ja kun tiedotustoimistossa on tapahtunut henkilövaihdoksia, ei viestintästrategian laatimista ollut syytä viivyttää. Tiedotustoimikunta asetti viestintästrategiatyöryhmän Työryhmään kuuluivat hallintojohtaja Hannu Kallio, Tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Sari Lehti, oppilaitospappi Atte Airaksinen, toimittaja Ann-Mari Rannikko, dosentti Jukka-Pekka Puro, tiedottaja Minna Vesanto ja tiedotuspäällikkö Paula Heino. Ann-Mari Rannikko pyysi kuitenkin eroa työryhmästä työkiireiden vuoksi. Työryhmä kokoontui kuusi kertaa (15.2., 28.3., 11.4., 5.6., 3.9. ja 26.9.), joista yksi kerta oli koko päivän mittainen kokous leirikeskus Sinapissa. Puheenjohtajana toimi tiedotuspäällikkö Paula Heino ja sihteerinä tiedottaja Minna Vesanto. Viestintästrategiasta tehtiin mahdollisimman avoin prosessi. Sen aloittamisesta kerrottiin seurakuntayhtymän työntekijöille työyhteisöpäivässä Yhtymän Naakkanettiin laitettiin viestintästrategiaan liittyen kysely (yhtymän perustehtävä, ydinviesti, arvot, visio, haasteet), joka oli myös

8 sisäisessä lehdessä Kirkon Naakassa. Tämän kautta saatiin useita vastauksia. Lisäksi käytiin keskustelut kirkkoherrojen kanssa ja yksittäisiä keskusteluja työntekijöiden kanssa. Tiedotustoimikunta kävi strategiakeskustelun Luottamushenkilöitä ja työntekijöitä kutsuttiin viestintästrategiaseminaariin Sumppia ja suukopua Aureliaan. Tilaisuudessa alustivat oman väen lisäksi myös Kirkon tiedotuskeskuksen viestintäjohtaja Tuomo Pesonen, kirkon strategian laadinnassa ollut radiotoimituksen päällikkö Anneli Vartiainen ja viestinnän suunnittelija Tiinakaisa Honkasalo. Tilaisuuteen osallistui 30 henkeä. Tämän jälkeen viestintästrategian ensimmäinen versio laitettiin jälleen kommentoitavaksi Naakkanettiin ja Kirkon Naakkaan. Tässä vaiheessa saatiin vielä pari vastausta. Kaikki vastaukset ja keskustelujen muistiot käsiteltiin työryhmässä. Ehdotus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ensimmäiseksi viestintästrategiaksi on saatu valmiiksi: Liite Ajatus on, että kun yhtymän yleisstrategia valmistuu, työryhmä käy vielä kerran tekstin läpi ja peilaa sitä yhtymän strategiaan sen valmistuttua. Viestintästrategiatyöryhmä on hyväksynyt liitteenä olevan tekstin ja tiedotustoimikunta Kirkkoneuvosto päättää pyytää tiedotustoimikunnan esittämästä viestintästrategiaehdotuksesta seurakuntaneuvostojen sekä yhtymän johtokuntien ja lautakunnan, mikäli ne ovat halukkaita lausunnon antamaan, lausunnot mennessä. Ilmoitus seurakuntaneuvostoille, johtokunnille ja kiinteistölautakunnalle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 215 DIAKONIAKESKUKSEN YHTEISKUNNALLISEN TYÖN PASTORI SAKARI OJASEN ERO- ANOMUS Pastori Sakari Ojanen on toimittanut yhteiselle kirkkoneuvostolle päivätyn kirjeen: Irtisanoudun Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän diakoniakeskuksen yhteiskunnallisen työn pastorin virasta alkaen eläkkeelle siirtymisen vuoksi.

9 Sakari Ojanen, seurakuntayhtymän palveluksessa heinäkuusta 1979, yhteiskunnallisen työn pastorina huhtikuusta Valmistelija: lakimies Mia Fager Kirkkoneuvosto päättää myöntää Sakari Ojaselle eron diakoniakeskuksen yhteiskunnallisen työn pastorin virasta lukien. Samalla kirkkoneuvosto kiittää Sakari Ojasta pitkäaikaisesta ja hyvästä palveluksesta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Tiedoksi Sakari Ojanen, Hannu Suihkonen, henkilörekisterin pitäjä ja taloustoimisto. hyväksyttiin. 216 KIRKON PALKKAUSMÄÄRÄYSTEN MUKAISTEN, JATKOTYÖSKENTELYYN LÄHETET- TYJEN PERUSPALKKOJEN MÄÄRITTÄMINEN päätti kokouksessaan seurakuntayhtymän tehtävien sijoittamisesta kirkon palkkausjärjestelmän mukaisiin peruspalkkoihin seuraavasti: Kirkkoneuvosto päättää 1) tehtävien sijoittamisesta järjestelmän mukaiseen peruspalkkaan liitteen 2 mukaisesti; 2) että työntekijöille maksetaan järjestelmän mukainen peruspalkka (JMP) alkaen taannehtivasti; 3) perustaa työryhmän, johon nimitetään jäseniksi työnantajatyöryhmän jäsenet, kirkkoherrat, diakoniajohtaja ja kasvatusasiainjohtaja sekä alla mainittuja työntekijäryhmien työntekijöitä edustavat luottamusmiehet. Työryhmän puheenjohtajana toimii hallintojohtaja Hannu Kallio. Sihteerinä ja kokoonkutsujana toimii palkka-asiamies Mia Fager. Työryhmän tehtävänä on määritellä seurakuntapastorien (lukuun ottamatta Tuomiokirkkoseurakunnan ja Mikaelinseurakunnan nuorisotyöstä vastaavia seurakuntapastoreita), seurakuntien diakoniaviranhaltijoiden, nuorisotyönohjaajien, johtavien diakoniaviranhaltijoiden ja johtavien nuorisotyönohjaajien sekä kasvatusasiainkeskuksen ja diakoniakeskuksen niiden nuorisosihteerien ja diakoniaviranhaltijoiden, jotka ovat sijoitettu vaativuusryhmään 502, sellaiset perustehtävästä poikkeavat elementit, jotka voivat vaativoittaa tehtävää siinä määrin olennaisesti, että tehtävä on perusteltua sijoittaa perustehtävän positi-

10 ointia korkeammalle. Työryhmän työn takaraja on ja siihen perustuvat mahdolliset muutokset positiointeihin on tuotava kirkkoneuvostolle mennessä. Työryhmä voi työskennellä eri kokoonpanoissa. Perustettu työryhmä kokoontui eri kokoonpanoissa neljä kertaa siten, että työntekijöitä edustavat luottamusmiehet olivat mukana viimeisessä kokoontumisessa. Työryhmän ensimmäisen kokouksen tavoitteena oli määritellä seurakuntien nuorisotyönohjaajien sekä kasvatusasiainkeskuksen vaativuusryhmään 502 sijoitettujen nuorisosihteerien sellaiset perustehtävästä poikkeavat elementit, jotka voivat vaativoittaa tehtävää siinä määrin olennaisesti, että tehtävä olisi perusteltua sijoittaa perustehtävän positiointia korkeammalle. Kokouksen pöytäkirja on seuraava: Liite Toisessa kokoontumisen tavoitteena oli määritellä seurakuntien ja diakoniakeskuksen diakoniaviranhaltijoiden sekä johtavien diakoniaviranhaltijoiden ja nuorisotyönohjaajien sellaiset perustehtävästä poikkeavat elementit, jotka voivat vaativoittaa tehtävää siinä määrin olennaisesti, että tehtävä olisi perusteltua sijoittaa perustehtävän positiontia korkeammalle. Kokouksen pöytäkirja on seuraava: Liite Kolmannen kokouksen tavoitteena oli määritellä seurakuntapastorien, lukuun ottamatta Tuomiokirkkoseurakunnan ja Mikaelinseurakunnan nuorisotyöstä vastaavia seurakuntapastoreita, sellaiset perustehtävästä poikkeavat elementit, jotka voivat vaativoittaa tehtävää siinä määrin olennaisesti, että tehtävä olisi perusteltua sijoittaa perustehtävän positiontia korkeammalle. Kokouksen pöytäkirja on seuraava: Liite Kokouksessa sovittiin, että kirkkoherrat edelleen pohtivat kirkkoherrainkokouksessa seurakuntapastorien, seurakuntien nuorisotyönohjaajien ja diakoniaviranhaltijoiden sekä seurakuntien johtavien nuorisotyönohjaajien ja diakoniaviranhaltijoiden tehtäviä siitä näkökulmasta, onko seurakunnissa tosiasiallisesti tällä hetkellä sellaisia tehtäviä, jotka olisi perusteltua sijoittaa perustehtävän positiontia korkeammalle. Kirkkoherrainkokouksen pöytäkirja on seuraava: Liite Myös kasvatusasiainjohtaja Hannu Hurme ja diakoniajohtaja Hannu Suihkonen toimittivat esityksensä yksikköjensä tehtäviä perustehtävätasolta vaativoittavista elementeistä työnantajatyöryhmälle. Esitykset ovat seuraavat:

11 Liitteet 5 ja Perustehtävästä poikkeavien elementtien punninta Työnantajatyöryhmä käsitteli kokoontumisissa esille tuotuja elementtejä sekä pohti yhden tai useamman yhtäaikaisen elementin vaikutusta tehtävää vaativoittavana tekijänä ja sitä kautta elementtien vaikutusta palkkaukseen. Elementtejä tuli peilata myös muihin, kirkkoneuvostossa jo päätettyihin tehtäviin, ja niissä samojen tai samankaltaisten elementtien vaikutuksia niiden tehtäväkohtaiseen peruspalkkaukseen. Suuri osa esille tuoduista elementeistä esiintyy vähemmän tai enemmän jokaisessa jatkotyöskentelyyn lähetetyssä tehtävässä. Elementti kuuluu luonnollisena osana ko. tehtävään. Tällaisia tehtävän osatekijöitä ovat - vastuu erityisryhmistä, joka diakoniaviranhaltijoilla ilmenee esimerkiksi vastuuna maahanmuuttajista ja monikulttuurisuudesta, nuorisotyönohjaajilla vastuuna nuorista aikuisista ja seurakuntapastorien kohdalla eri työmuotojen teologisesta asiantuntijuudesta vastaamisena sekä - vastuu uudesta tekniikasta; tekniikan kehittyminen pakottaa jokaisen työntekijän muutoksiin työtavoissa eikä ole yksittäisessä tehtävässä esiintyvä vaativoittava tekijä. Lisäksi havaituista elementeistä erityistä asiantuntijuutta tarvitaan jokaisessa jatkotyöskentelyyn lähetetyssä tehtävässä. Ko. tehtävissä on jo lähtökohtaisesti kysymys asiantuntijatason tai erikoistuneen asiantuntijatason tehtävistä, joissa vuorovaikutuksessa edellytetään erityistä asiantuntijuutta. Yksin vastuussa työalasta elementti esiintyy vain pienimmissä seurakunnissa Paattisilla ja Ruotsalaisessa seurakunnassa sekä Piikkiössä. Kun näiden tehtävien vaativuutta verrataan muihin jatkotyöskentelyyn lähettyjen tehtävien vaativuuteen, ne eivät kuitenkaan kokonaisuutena ole muita tehtäviä vaativampia eikä niitä ainoastaan ko. kriteerin perusteella voida asettaa palkkauksellisesti korkeammalle. Lisäksi näissäkin seurakunnissa pappi toimii ko. työmuotojen teologisena asiantuntijana ja työkumppanina. Tehtävä sisältää kaksi työmuotoa/ sektoria elementti sisältyy ainoastaan yhteen tehtävään, Paattisten seurakunnan yhdistettyyn nuorisotyönohjaajan ja diakoniaviranhaltijan tehtävään. Tässäkään ei ole ko. tehtävää ja muita jatkotyöskentelyn tehtäviä kokonaisuutena tarkastellen perusteltua korkeampaan palkkaukseen. Työryhmätyöskentelyssä nimettiin lisäksi erityisesti diakoniavirkoihin liittyviksi elementeiksi erityisryhmät, erityisprojektit, hankalien asiakkaiden kohtaaminen ja osallistuminen työalan ulkopuoliseen seurakuntatoimintaan.

12 Kuten aikaisemmin tekstissä jo todettiin, ko. tehtävissä on jo lähtökohtaisesti kysymys asiantuntijatason tai erikoistuneen asiantuntijatason tehtävistä, joissa vuorovaikutuksessa edellytetään erityistä asiantuntijuutta eikä niitä siksi tule huomioida perustehtävää vaativoittavina tekijöinä. Hankalien asiakkaiden kohtaaminen on lisäksi satunnaista ja voi tulla kysymykseen kaikissa seurakunnan tehtävissä. Erityisprojektien kohdalla voi projektin laajuudesta ja vaikuttavuudesta johtuen tulla kysymykseen määräaikainen tehtävän vaativoituminen. Kirkkoherrainkokous esitti lisäksi neljä lisäkriteeriä, jotka voisivat tulla kysymykseen jatkotyöskentelyyn lähetettyjä tehtäviä vaativoittavina tekijöinä. Ensimmäinen niistä, epämukavat työajat, on suhteellinen asia siitä riippuen, mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Hengellisen viranhaltijan työajasta tai pikemminkin vapaa-ajasta on säädetty siten, että viranhaltijoille tulee antaa kaksi vapaapäivää kalenteriviikossa. Nämä vapaapäivät voivat sijoittua mihin viikonpäiviin tahansa. Pääsääntöisesti diakoniatyöntekijän ja nuorisotyönohjaajan vapaapäivät sijoittuvat viikonloppuun. Lähes poikkeuksetta myös seurakuntapastoreilla on säännöllisesti tietyt, kiinteät viikonpäivät määritelty vapaapäiviksi. Muuten tehtävien sijoittuminen työpäiville voi olla hyvinkin joustavaa ja ainakin osittain viranhaltijan itsensäkin päätettävissä. Työpäivät eivät myöskään välttämättä ole aina 6-8 tunnin mittaisia, kuten esimerkiksi toimistotyöntekijällä. Viikonloppuihin ja iltoihin sijoittuvaa työtä ei voi kategorisesti pitää tehtävää vaativoittavana tekijänä. Leirityötä voidaan pitää sen vuorokautisen sidonnaisuuden vuosi raskaampana työtehtävänä kuin esim. toimistossa tapahtuvaa työtä. Viranhaltijoita hyvitetään leirityöstä virkaehtosopimuksen mukaisesti leiripäivärahalla, leirityöaikahyvityksellä sekä leirin vastuulliselle vetäjälle maksettavalla johtajapalkkiolla. Sisällöllisesti vaativampaa kuin joku muu seurakunnan työ se ei kuitenkaan välttämättä ole. Lisäksi leirityön määrä vaihtelee viranhaltijakohtaisesti kausittain/ vuosittain. Kirkkoherrainkokous on lisäksi nimennyt vaativoittavana kriteerinä työn tavoitettavuuden ja siinä toimitukset ja rippikoulutyön sekä monta alaista. Sellaisenaan työn tavoittavuutta ei voi pitää työtä vaativoittavana elementtinä. Monta alaista elementin olemassaoloa työnantajatyöryhmä on pitänyt tehtävää vaativoittavana tekijänä. Ylipäänsä jatkotyöskentelyssä on pyritty huomioimaan tehtävät kokonaisuuksina ja sellaisina niitä on verrattu toisiinsa. Työskentelyn lopputulemana työnantajatyöryhmä on pitänyt tehtävää olennaisesti vaativoittavina tekijöinä toimintaympäristön laajuuden, vuorovaikutuksen poikkeuksellisen laajuuden sekä monta alaista elementin. Yksi tai useampi tekijä ilmenee seuraavissa tehtävissä: - Maarian seurakunnan johtavan diakoniaviranhaltijan tehtävän positiointi vaativuusryhmässä 503 tulisi olla 20 %

13 johtuen siitä, että hänellä on viisi saman koulutustason omaavaa alaista, - Maarian seurakunnan johtavan nuorisotyönohjaajan tehtävän positiointi vaativuusryhmässä 503 tulisi olla 20 % johtuen siitä, että hänellä on viisi saman koulutustason omaavaa alaista, - Diakoniakeskuksen diakoniaviranhaltijoiden (vapaaehtoistyö, vapaaehtoistyö, näkö- ja muu vammaistyö, vanhus- ja veteraanityö, päihde- ja kriminaalityö, yksin elävien diakoniatyö, maahanmuuttajatyö) tehtävissä toteutuu sekä toimintaympäristön että vuorovaikutuksen poikkeuksellinen laajuus. Tehtävissä toimitaan koko yhtymän alueella ja ne edellyttävät työn sisältöjen koordinoimista ja suunnittelua yhdessä seurakuntien ja muiden työmuotojen, kaupunkien ja järjestöjen kanssa. Tehtävät edellyttävät erityistä asiantuntijuutta sekä erityisryhmien tarpeiden tuntemusta. Tehtävien positiointi vaativuusryhmässä 502 tulisi olla 20 %, - Diakoniakeskuksen kuurojen diakoniatyöntekijän tehtävässä toteutuu sekä toimintaympäristön että vuorovaikutuksen poikkeuksellinen laajuus. Tehtävässä toimitaan koko yhtymän alueella ja ne edellyttävät työn sisältöjen koordinoimista ja suunnittelua yhdessä seurakuntien ja muiden työmuotojen, kaupunkien ja järjestöjen kanssa. Tehtävät edellyttävät erityistä asiantuntijuutta sekä erityisryhmien tarpeiden tuntemusta. Kuurojen diakoniatyöntekijältä edellytetään viittomakielen taitoa. Tehtävän positiointi vaativuusryhmässä 502 tulisi olla 40 %. Työnantajatyöryhmän ja pääsopijajärjestöjen kanssa käytiin täytäntöönpanoneuvottelu Neuvottelun pöytäkirja on seuraava: Liite Työnantajatyöryhmä on kokouksissaan ja palannut tarkastelemaan päätettyä esitystä ja päättänyt lisäksi esittää kirkkoneuvostolle seuraavien tehtävien peruspalkan tarkistamista: - Kasvatusasiainkeskuksen nuorisosihteeri Jani Käsmän tehtäväkohtaisen peruspalkan määrittämistä vaativuusryhmän 503 vähimmäispalkkaan, - kasvatusasiainkeskuksen nuorisosihteeri Marja Ruusun tehtäväkohtaisen peruspalkan määrittämistä vaativuusryhmässä 503 positioon 40 % ja - palvelukoordinaattorin viran tehtäväkohtaisen peruspalkan määrittämistä vaativuusryhmässä 502 positioon 20 %, mi-

14 käli yhteinen kirkkovaltuusto perustaa esitettävän viran alkaen. Käsmä vastaa koko yhtymän vuotuisesta rippikoulujärjestelyprosessista, toimii Nujon sihteerinä ja suurten yhteisten tapahtumien koordinaattorina sekä graafisen suunnittelun ja it-tekniikan asiantuntijana; yhtymän nuorten nettisivut julkaistiin syksyllä 2008 ja seurakuntien keväällä Käsmä on yhtymän musiikkitoimikunnan jäsen ja siellä erityisesti yhtymän nuorisomusiikin edustaja. Käsmä toimii yhtymätason asiantuntijana ja tehtävässä korostuu toimintaympäristön ja vuorovaikutuksen laajuus. Ruusulla on tehtävässään vakituisesti 13 alaista. Lisäksi hän hoitaa leirityöhön palkattavien kesätyöntekijöiden ja teologiharjoittelijoiden (yhteensä vuosittain noin 25 henkilöä) rekrytoinnin ja henkilöstöhallinnon. Ruusun tehtävässä toimintaympäristön ja vuorovaikutuksen laajuus on yhtymätasoista ja hänellä on lukuisia alaisia. on kokouksessaan päättänyt esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle palvelukoordinaattorin viran, vaativuusryhmä 502, perustamista diakoniakeskukseen alkaen. Virka rinnastuu tehtävän vaativuudessa muihin diakoniakeskuksen diakoniaviranhaltijoiden virkoihin ja sen tehtäväkohtainen peruspalkka tulee olla %. Jatkotyöskentelyyn lähetettyjen virkojen tehtäväkohtainen palkkaus tulee tarkistaa lukien taannehtivasti. Valmistelija: lakimies Mia Fager. Kirkkoneuvosto päättää tarkistaa lukien seuraavien virkojen tehtäväkohtaista peruspalkkausta: 1. Maarian seurakunnan johtavan diakoniaviranhaltijan tehtäväkohtaiseksi peruspalkaksi määritellään %. Virkaa hoitaa Helena Korhonen; 2. Maarian seurakunnan johtavan nuorisotyönohjaajan tehtäväkohtaiseksi peruspalkaksi määritellään %. Virkaa hoitaa Hanna Rajalin; 3. Diakoniakeskuksen vapaaehtoistyön diakoniatyöntekijä Nina Tulosen, vapaaehtoistyön toiminnanohjaaja Anja Rätyn, näkö- ja muun vammaistyön diakoniatyöntekijä Helvi Lähteenmäen, vanhus- ja veteraanityön diakoniatyöntekijä Kirsi Koivukosken, päihde- ja kriminaalityön diakoniatyöntekijä Marjo Hurmeen, yksin elävien diakoniatyöntekijä Kaija Jokisen, maahanmuuttajatyön diakoniatyöntekijä Taina Viljasen ja alkaen perustettavan palvelukoordinaattorin viran tehtäväkohtaiseksi peruspalkaksi määritellään %;

15 Diakoniakeskuksen kuurojen diakoniatyöntekijä Kristiina Walleniuksen tehtäväkohtaiseksi peruspalkaksi määritellään %. 5. Kasvatusasiainkeskuksen nuorisosihteeri Marja Ruusun tehtäväkohtaiseksi peruspalkaksi määritellään %, 6. Kasvatusasiainkeskuksen nuorisosihteeri Jani Käsmän tehtäväkohtaiseksi peruspalkaksi määritellään % 7. Diakoniakeskuksen palvelukoordinaattorin viran tehtäväkohtaiseksi peruspalkaksi määritellään %, mikäli yhteinen kirkkovaltuusto perustaa esitettävän viran alkaen. Lisäksi kirkkoneuvosto toteaa, että - seurakuntapastorien tehtävissä ei ole löydettävissä sellaisia perustehtävästä poikkeavia elementtejä, jotka vaativoittavat tehtävää siinä määrin olennaisesti, että tehtävä olisi perusteltua sijoittaa perustehtävän positiontia, %, korkeammalle, - seurakuntien diakoniaviranhaltijoiden ja muiden johtavien diakoniaviranhaltijoiden kuin Maarian seurakunnan johtavan diakoniaviranhaltijan tehtävissä ei ole löydettävissä sellaisia perustehtävästä poikkeavia elementtejä, jotka vaativoittavat tehtävää siinä määrin olennaisesti, että tehtävä olisi perusteltua sijoittaa perustehtävän positiontia, % ja % (johtavat), korkeammalle, - seurakuntien nuorisotyönohjaajien ja muiden johtavien nuorisotyönohjaajien kuin Maarian seurakunnan johtavan nuorisotyönohjaajan tehtävissä ei ole löydettävissä sellaisia perustehtävästä poikkeavia elementtejä, jotka vaativoittavat tehtävää siinä määrin olennaisesti, että tehtävä olisi perusteltua sijoittaa perustehtävän positiontia, % ja % (johtavat), korkeammalle, - kasvatusasiainkeskuksen muiden nuorisosihteerien kuin Käsmän ja Ruusun tehtävissä ei ole löydettävissä sellaisia perustehtävästä poikkeavia elementtejä, jotka vaativoittavat tehtävää siinä määrin olennaisesti, että tehtävä olisi perusteltua sijoittaa perustehtävän positiontia, %, korkeammalle. Täytäntöönpanoneuvottelusta laadittu pöytäkirja toimitetaan kirkkoneuvoston päätöksen jälkeen Kirkon työmarkkinalaitokselle. Tiedoksi Kirkon työmarkkinalaitos, taloustoimisto, seurakuntapastorit lukuun ottamatta Tuomiokirkkoseurakunnan ja Mikaelinseurakunnan nuorisotyöstä vastaavia seurakuntapastoreita, seurakuntien diakoniaviranhaltijat ja johtavat diakoniaviranhaltijat, seurakuntien nuorisotyönohjaajat ja johtavat nuorisotyönohjaajat, kasvatusasiainkeskuksen nuorisosihteerit, diakoniakeskuksen diakoniaviranhaltijat, kirkkoherrat, diakoniajohtaja, kasva-

16 tusasiainjohtaja, pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet sekä työnantajatyöryhmä. Ei muutoksenhakuoikeutta oikaisuvaatimuksin. Käsittely Pentti Korhonen poistui kokouksesta päätöksen kohdasta 1. päätettäessä. Kirkkoherra Pirjo Vahtola pyysi vuoden 2010 määrärahajakotarkistuksen yhteydessä huomioimaan seurakuntien virkojen ja tehtävien palkkakehityksen aiheuttamat seuraukset seurakuntien kokonaismäärärahaan. hyväksyttiin. 217 HENKILÖSTÖSIHTEERI MIRJA MATTILAN SIIRTYMINEN OSA-AIKATYÖHÖN Taloustoimiston henkilöstösihteeri Mirja Mattila esittää kirkkoneuvostolle seuraavaa: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto Anomus osa-aikatyöhön siirtymisestä Anon kunnioittaen oikeutta siirtyä tekemään osa-aikatyötä osaaikaeläkkeelle siirtymisen johdosta. Siirtyisin henkilöstösihteerin virasta tekemään taloustoimistossa erikseen sovittavia tehtäviä. Toivoisin osaaikatyöltä olevan päätoimista, 19 tuntia viikossa eli 52 % sovitusta palkasta. Virkasuhteeni on alkanut ja toivoisin voivani näin jaksavani varsinaiseen eläkeikääni (64 v.) asti. Turku Mirja Mattila henkilöstösihteeri Mattilan anomukseen suhtaudutaan myönteisesti. Mattilan kanssa on keskusteltu seuraavista tehtävistä: - kokouspalkkiot kaksi kertaa vuodessa - sairaus- ja äitiyspäivärahahakemusten valmistelu Kelalle - palkkatoimiston tositteiden arkistointi - raportit mm. henkilöstötilinpäätöstä varten - soveltuvia palkanlaskentaan liittyviä projektitehtäviä Lisäksi Mattila voisi tehdä vuosittain toistuvia tehtäviä, kuten ottaa henkilöstötilinpäätöksen raportit, sekä hoitaa palkanlaskennan satunnaisia projektitehtäviä. Suunnitellut tehtävät täyttävät päätoimisen, 19 viikkotunnin tehtävän. Työnantajatyöryhmä on kokouksessaan määrittänyt ko. tehtävän tehtäväkohtaiseksi peruspalkaksi %.

17 Mattila on ehdottanut siirtyvänsä osa-aikaeläkkeelle alkaen. Mattila irtisanoutuu henkilöstösihteerin virasta ja hänen kanssaan tehdään toistaiseksi voimassa oleva työsopimus edellä mainituin tehtävin ja ehdoin alkaen. Valmistelija: lakimies Mia Fager Kirkkoneuvosto päättää oikeuttaa Mirja Mattilan siirtymään työsopimussuhteiseen osa-aikatyöhön alkaen osa-aikaeläkkeelle siirtymistä varten edellytyksin, että 1) Mattila irtisanoutuu henkilöstösihteerin virastaan alkaen ja 2) Mattilalle myönnetään osa-aikaeläke alkaen. Lisäksi kirkkoneuvosto päättää oikeuttaa hallintojohtaja Hannu Kallion allekirjoittamaan toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen Mirja Mattilan kanssa alkaen siten, että tehtävät ovat edellä mainitut ja viikkotyöaika on 19 tuntia. Tehtävän palkkaus määräytyy % mukaisesti. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Tiedoksi Mirja Mattila, Aapo Kaisti, Hannu Kallio, taloustoimisto ja henkilöstörekisterin pitäjä. hyväksyttiin. 218 KUUKAUSIPALKKAISEN TYÖNTEKIJÄN VIRKAVAPAISIIN LIITETTÄVÄT VAPAAPÄIVÄT Palkkatoimistoon tulee tasaisesti ilmoituksia viranhaltijoiden (sis. työntekijät) virkavapauksista. Useimmiten anottu virkavapausaika kattaa vain viranhaltijan työpäivät, joskus toisen tai molemmat viikkovapaapäivätkin. Myös virkavapauden myöntämiskäytäntö on kirjavaa, virkavapautta on myönnetty esim. toimistotyöntekijälle maanantaista perjantaihin tai joskus koko viikoksi maanantaista sunnuntaihin. Virkaehtosopimus ei sisällä määräyksiä siitä, kuinka monta viikkovapaapäivää tulee liittää useamman työpäivän sisältävään virkavapausaikaan. Virkaehtosopimuksen 15 1 momentin soveltamisohjeeseen on kirjattu viranhaltijoiden osalta, että palkattomalla virkavapaalla olevalta viranhaltijalta pidätetään palkka kaikilta niiltä päiviltä, joita virkavapaus koskee. Ja työntekijöiden osalta; jos työsopimussuhteinen työntekijä on poissa palkattomalla vapaalla jakson, johon sisältyy hänen viikoittaisia vapaapäiviään, vähennetään hänen varsinaista kuukausipalkkaansa päiväpalkan määrällä myös jokaiselta tällaiselta päivältä.

18 Kirkon pääsopijajärjestöjen välillä on käyty keskustelua siitä, ansaitaanko viikkovapaat tekemällä viikon työpäivät eli, että jos henkilö on virkavapaalla puolet tai koko viikon työpäivät, tuleeko virkavapauteen samalla liittää toinen tai molemmat ansaituista viikkovapaapäivistä. Kysymys nousee siitä, että kuukausipalkkaiselle työntekijälle maksetaan palkka jokaiselta kalenteripäivältä. Työmarkkinajärjestöt ovat helmikuussa 2009 neuvotelleet asiasta ja päätyneet suosittelemaan seuraavaa: 1) Jos työntekijä on virkavapaana kaikki viikon työpäivät, tulee virkavapausaikaan liittää molemmat eli kaksi viikkovapaapäivää. Esim. jos työntekijä, jonka työpäivät ovat ma-pe, on virkavapaalla ma-pe, tulee virkavapausaikaan liittää myös viikkovapaapäivät la-su. 2) Jos työntekijä on virkavapaalla 1-2 työpäivää viikossa, ei virkavapausaikaan liitetä vapaapäiviä. 3) Jos työntekijä on virkavapaalla 3-4 työpäivää viikossa, tulee seurakunnan/ seurakuntayhtymän paikallisesti päättää, liitetäänkö virkavapausaikaan viikkovapaapäiviä. Asia tulee käsitellä työympäristötoimikunnassa yhteistoiminnasta seurakunnissa annetun yleissopimuksen 4 3 momentin mukaisesti. Kysymys on henkilöstöhallinnon periaatteista ja henkilöstöasioissa noudatettavasta menettelytavasta. Asia on käsitelty Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän työympäristötoimikunnan kokouksessa Työympäristötoimikunta on päättänyt esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle seuraavaa: 1) Jos työntekijä on virkavapaana kaikki viikon työpäivät, tulee virkavapausaikaan liittää molemmat eli kaksi viikkovapaapäivää. Esim. jos työntekijä, jonka työpäivät ovat ma-pe, on virkavapaalla ma-pe, tulee virkavapausaikaan liittää myös viikkovapaapäivät la-su. 2) Jos työntekijä on virkavapaalla 3-4 työpäivää viikossa, liitetään virkavapausaikaan 1 viikkovapaapäivä. 3) Jos työntekijä on virkavapaalla 1-2 työpäivää viikossa, ei virkavapausaikaan liitetä vapaapäiviä. Virkavapausanomukseen ja päätökseen virkavapauden myöntämisestä tulee liittää vapaapäivät yllä kirjatun ohjeen mukaan. Mikäli niitä ei ole annetusta ohjeesta huolimatta liitetty, pidättää palkkatoimisto palkan ko. vapaapäiviltä ohjeen mukaisesti. Lakisääteiset ja virka- ja työehtosopimukseen perustuvat virka- ja työvapaat menevät ao. säännösten mukaan. Valmistelija: lakimies Mia Fager Kirkkoneuvosto päättää kuukausipalkkaisten viranhaltijoiden ja työntekijöiden virka- ja työvapaisiin liitettävistä vapaapäivistä seuraavaa:

19 ) Jos työntekijä on virkavapaana kaikki viikon työpäivät, tulee virkavapausaikaan liittää molemmat eli kaksi viikkovapaapäivää. Esim. jos työntekijä, jonka työpäivät ovat ma-pe, on virkavapaalla ma-pe, tulee virkavapausaikaan liittää myös viikkovapaapäivät la-su. 2) Jos työntekijä on virkavapaalla 3-4 työpäivää viikossa, liitetään virkavapausaikaan 1 viikkovapaapäivä. 3) Jos työntekijä on virkavapaalla 1-2 työpäivää viikossa, ei virkavapausaikaan liitetä vapaapäiviä. Virkavapausanomukseen ja päätökseen virkavapauden myöntämisestä tulee liittää vapaapäivät yllä kirjatun ohjeen mukaan. Mikäli vapaapäiviä ei ole liitetty virka- ja työvapaisiin esitetyllä tavalla, palkkatoimisto pidättää palkan ko. vapaapäiviltä päätöksen mukaisesti. Lakisääteisissä ja virka- ja työehtosopimukseen perustuvissa virka- ja työvapaissa noudatetaan ao. säännöksiä. Ei muutoksenhakuoikeutta oikaisuvaatimuksin. Tiedoksi kaikki yksiköt. hyväksyttiin. 219 PÄIHDE- JA KRIMINAALITYÖN DIAKONIATYÖNTEKIJÄ MARJO HURMEEN HOITOVA- PAA-ANOMUS Salassa pidettävä asia. 220 OVO-KORVAUKSEN MAKSAMINEN RAKENNUSMESTARI RAIMO MAUNULALLE Salassa pidettävä asia. Talous- ja suunnittelujohtajan asiat 221 SAIRAUSLOMIEN MYÖNTÄMINEN Seuraavat seurakuntien palveluksessa olevat henkilöt ovat anoneet sairauslomaa lääkärintodistuksella todetun työkyvyttömyyden perusteella: Liite 1 221, jaetaan vain kokoukseen osallistuville.

20 Koska sairauslomat ovat henkilökohtaisina asioina salassa pidettävää tietoa, taltioidaan liite suoraan salassa pidettävien asioiden pöytäkirjakansioon. Kirkkoneuvoston jäsenet voivat halutessaan kokouksen aikana luovuttaa omat liitteensä sihteerille hävitettäviksi luotettavalla tavalla. Liitteessä on sairauslomaa esitetty 38 henkilölle. Kirkkoneuvosto päättää myöntää sairauslomat liitteessä esitetyllä tavalla. Ei muutoksenhakuoikeutta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 222 MARKO HEIMOSEN OMAN AUTON KÄYTÖN LASKUTUSOIKEUSANOMUS Mikrotukihenkilö Marko Heimonen on pyytänyt oman auton käytön laskutusoikeutta. Hän asuu osoitteessa ---. Virkapaikaksi on esitetty toimitaloa Eerikinkatu 1 3. Atk-päällikkö Timo Koskinen puoltaa anomusta. Kirkkoneuvosto päättää myöntää oman auton käytön laskutusoikeuden Marko Heimoselle hänen liikkuessaan virkamatkoilla seurakuntayhtymän alueella ja työpisteissä. Heimosen virkapaikaksi määrätään seurakuntayhtymän toimitalo Eerikinkatu 1 3. Heimosen tulee tutustua seurakuntayhtymän voimassa olevaan matkustussääntöön. Ilmoitus Marko Heimoselle, Timo Koskiselle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 223 RAILIMARIA LEHDON OMAN AUTON KÄYTÖN LASKUTUSOIKEUSANOMUS Kaarinan seurakunnan vs. diakoniatyöntekijä Railimaria Lehto on pyytänyt oman auton käytön laskutusoikeutta. Hän asuu osoitteessa ---. Virkapaikaksi on esitetty Kaarinan kirkkoa. Kirkkoherra Pirjo Vahtola puoltaa anomusta. Kirkkoneuvosto päättää myöntää oman auton käytön laskutusoikeuden Railimaria Lehdolle hänen liikkuessaan virkamatkoilla seurakuntayhtymän alueella ja työpisteissä. Lehdon virkapaikaksi määrätään Kaarinan kirkko