Opetus- ja kulttuuriministeriö Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Transkriptio

1 Opetus- ja kulttuuriministeriö Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö YHTEENVETO TAIDEYLIOPISTOSELVITYSTYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (OKM 2011:1) ANNETUISTA LAUSUNNOISTA 1. Lausunnonantajat Taideyliopistoselvitystyöryhmän muistiosta annettiin 53 lausuntoa mm. taidealan koulutusta antavilta yliopistoilta, yliopistoihin kytkeytyviltä yhteisöiltä ja henkilöstöä edustavilta järjestöiltä, ministeriöiltä ja niiden alaisilta asiantuntijaelimiltä, puolueilta, eri taidealojen järjestöiltä sekä ammattikorkeakouluilta. Alla on lueteltu kaikki lausunnon antaneet tahot. Yliopistot Aalto-yliopisto Kuvataideakatemia Lapin yliopisto Sibelius-Akatemia Tampereen yliopisto Teatterikorkeakoulu Yliopistoihin kytkeytyvät yhteisöt ja henkilöstöä edustavat järjestöt Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen (ELO) allekirjoittaneet professorit ja suuntautumisvaihtoehtovastaavat Elokuvataiteen ja lavastustaiteen opiskelijoiden ainejärjestö ETL ry Kuvataideakatemian ylioppilaskunta Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Professoriliitto Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta SAY Suomen yliopistot - UNIFI ry Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Tieteentekijöiden liitto Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto YHL ry Yliopistojen opetusalan liitto YLL ry Ministeriöt ja niiden alaiset asiantuntijaelimet Taiteen keskustoimikunta Valtionvarainministeriö Puolueet Kansallinen Kokoomus Ruotsalainen kansanpuolue Suomen Keskusta Suomen Kristillisdemokraatit Vasemmistoliitto Vihreä Liitto

2 Taidealojen järjestöt Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry Lavastus- ja pukusuunnittelijat ry Suomen Elokuvaajien yhdistyksen hallitus Suomen Elokuva- ja Videotyöntekijöiden Liitto SET ry Suomen Elokuvaohjaajaliitto SELO ry Suomen Jazzliitto Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto ry Suomen Näytelmäkirjailijaliitto Suomen Näyttelijäliitto Suomen Sinfoniaorkesterit ry Suomen Säveltäjät ry Suomen Taiteilijaseura Suomen Tanssitaiteilijain Liitto ry Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliitto Ry Suomen Teatteriohjaajien Liitto ry Suomen Teatterit ry Suomen Valo- ja äänisuunnittelijoiden Liitto (SVÄL) Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry Teatterikeskus ry Valokuvataiteilijoiden Liitto ry Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry. Jyväskylän ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Metropolia ammattikorkeakoulu Muut Kirkkohallitus Maiju Loukola, Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksen jatko-opiskelija Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitos 2. Yleinen suhtautuminen taideyliopiston muodostamiseen, profiiliin ja tehtävään Lausunnonantajat suhtautuivat lähes yksimielisen myönteisesti taideyliopiston muodostamiseen. Yksikään lausunnonantajista ei ilmoita vastustavansa Taideyliopiston perustamista, mutta muutama taho pitää muita kysymyksiä olennaisempina taidekoulutuksen ja taiteen aseman parantamisessa tai he näkevät asiassa sekä hyviä että huonoja puolia. Lähes kaikissa lausunnoissa korostettiin myös työryhmän esityksessä olevia edellytyksiä, jolla Taideyliopisto voidaan synnyttää. Selvitystyöryhmän esityksestä poiketen usea taho piti välttämättömänä, että osa Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun koulutuksesta ja tutkimuksesta siirretään uuden Taideyliopiston yhteyteen tai asiaa ainakin selvitetään. Monissa lausunnoissa tuotiin esille se, että taideyliopistoja on useasti aiemminkin yritetty yhdistää tai niiden välistä yhteistyötä on haluttu tiivistää. Näkökulma on kuitenkin usein liian yksipuolisesti painottunut hallinnollisiin tekijöihin tai yliopistolaitoksen rakenteelliseen kehittämiseen. Tehdyn 2

3 selvityksen myönteisinä puolina pidettiin sitä, että esityksessä korostuu halu vahvistaa taiteiden yhteiskunnallista merkitystä taiteen autonomian pohjalta ja selvityksessä on hahmotettu sisällöllisen yhteistyön lähtökohtia. Osa lausunnonantajista piti työryhmän valmistelua liian yleisluontoisena. Puutteena pidettiin sitä, että taidealan koulutuksen kokonaisuutta ei oltu tarkasteltu tehdyssä selvityksessä. Kaikki taidealan koulutusta antavat yliopistot kannattavat Taideyliopiston perustamista koskevan valmistelun käynnistämisestä työryhmän muistiossa esittämin edellytyksin. Yliopistot pitivät tärkeänä sitä, että Taideyliopiston tehtävänä on taiteen itseisarvon vahvistaminen ja että yliopisto profiloituu vapaan taiteen yliopistoksi. Taideyliopiston perustaminen tarjoaisi hyvät puitteet taiteen aseman ja autonomian vahvistamiselle yhteiskunnassa. Aalto-yliopiston näkemyksen mukaan Taideyliopiston perustaminen on osa laajempaa yliopistojen rakenteellista kehittämistä, joka osaltaan luo edellytyksen kansainvälisen tason tutkimuksen ja opetuksen keskittymälle pääkaupunkiseudulle. Lapin yliopisto huomauttaa, että Taideyliopiston perustaminen ei kuitenkaan saa vaarantaa muualla Suomessa toimivien taideyliopistojen toimintaa ja resursointia. Tampereen yliopisto korostaa, että Taideyliopistoon ei ole tarpeen sijoittaa Tampereen yliopiston Nätyä, vaan todellista hyötyä voidaan tavoittaa yhteistyöllä sekä taide- että tiedeyliopistoissa tapahtuvien koulutusten kesken. Teatterikorkeakoulu pitää tärkeänä sitä, että Taideyliopistoa perustettaessa ei suljeta ovia muilta vapaan taiteen aloilta. Yhteisen yliopiston muodostaminen muiden taideyliopistojen kanssa tarjoaa hyvän pohjan syventää yhteistyötä, käynnistää uusia avauksia taidealojen kesken ja rakentaa pysyvämpiä yhteistyömuotoja. Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu pitävät tärkeänä, että Taideyliopisto on itsenäisten akatemioiden yhteisö. Sibelius-Akatemia ehdottaa, että valmistelussa voitaisiin ottaa huomioon mahdollisuus muuttaa yliopistolakia siten, että mahdollinen Taideyliopisto toimisi konsernihallintona kolmelle mahdollisimman itsenäiselle akatemialle. Taideyliopistoa olisi kuitenkin voitava johtaa myös kokonaisuutena. Kuvataideakatemia ja Teatterikorkeakoulu katsovat, että hallintomallin rakentamisessa on tärkeää turvata pienten alojen ja toimijoiden edustus. Tällä varmistetaan akatemioiden identiteettien ja profiilien omaleimaisuuden säilyminen. Tampereen yliopisto katsoo, että Taideyliopiston kanssa yhteisten yksiköiden ja laitosten perustamiseen ei ole ainakaan tässä vaiheessa tarvetta. Aalto-yliopisto näkee mahdollisesti muodostuvan Taideyliopiston tärkeäksi ja omia sisällöllisiä tavoitteita tukevaksi partneriksi. Yliopistoihin kytkeytyvät yhteisöt ja henkilöstöä edustavat järjestöt antavat myös tukensa Taideyliopiston perustamista koskevan valmistelun käynnistämiselle. Yleisesti viitataan myös muistiossa esiin tuotuihin edellytyksiin kuten lisärahoituksen tarpeeseen, osallisten yliopistojen yhteiseen tahtotilaan sekä henkilöstön ja opiskelijoiden osallistamiseen jatkovalmistelussa. Yliopistojen opetusalan liiton (YLL) lausunnossa kuitenkin katsotaan, että asiaa olisi pitänyt selvittää huolellisemmin ja ennen nykyisten taideyliopistojen yhdistämistä tulee tarkastella koko taideopetuksen kenttää. YLL:n kanta yhdistymiseen ei kuitenkaan ole ehdottoman kielteinen. Myös OAJ:n lausunnossa todetaan, että selvitys olisi pitänyt tehdä nykyistä väljemmässä aikataulussa koko taidealaa koskevana, jolloin esitys olisi antanut perusteellisemman pohjan valmistelutyölle. UNIFI pitää keskeisenä tavoitteena tutkimuksen ja koulutuksen laadun parantamista ja toiminnan vaikuttavuuden lisäämistä. SYL pitää tärkeänä sitä, että Taideyliopiston jokainen osa voi säilyttää oman nimensä ja kansainvälisestikin tunnetun profiilinsa. Taideyliopiston muodostamisesta ei saa 3

4 tulla uhka henkilökohtaisen ja taidealakohtaisen syvällisen osaamisen kehittymiselle, eikä se saa kaventaa tulevien taiteenalan yliopistokoulutettujen syvällistä oman alan osaamista. Yliopistojen ja tutkimusalan henkilöstöliitto ja Elokuvataiteen ja lavastustaiteen opiskelijoiden ainejärjestö esittävät, että perustamisen yhteydessä selvitetään nykyisen Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitosten liittämistä Taideyliopistoon omana neljäntenä akatemianaan. Myös YLL toteaa, että mikäli tahdotaan perustaa todellinen taideyliopisto, tulisi tässä vaiheessa selvittää myös Aalto-yliopiston osien liittäminen siihen. Professoriliitto huomauttaa siitä, että työryhmässä ei ollut henkilöstön edustajaa, eikä työryhmä myöskään kuullut henkilöstön edustajia. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry katsoo, että osa Aalto-yliopiston Taideteollisen korkeakoulun aloista hyötyisi enemmän Taideyliopistoyhteistyöstä kuin Aalto-yliopiston tarjoamista mahdollisuuksista, minkä vuoksi näiden alojen liittämistä tulevaan Taideyliopistoon on pohdittava vakavasti. Opiskelijoita on kuunneltava tulevaisuutta koskevissa päätöksissä. Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta suhtautuu myönteisesti työryhmän ehdotukseen Taideyliopiston perustamista koskevan valmistelun käynnistämiseen. Sibelius-Akatemian ylioppilaskunnan myönteisen kannan edellytyksenä on, että Sibelius-Akatemian nimi säilyy, rahoitukseen luvattu tasokorotus on pysyvä, Taideyliopistoon saadaan mukaan Taideteollisen korkeakoulun yksiköt Kuvataidepedagogiikka sekä Elokuva- ja lavastustaiteen osastot sekä opiskelijoiden mahdollisuudet opiskella eri Taideyliopiston akatemioissa toteutuvat joustavasti. Kuvataideakatemian ylioppilaskunta toteaa, että Taideyliopistohankkeesta ei ole muodostettu ylioppilaskunnan kantaa. Yleinen mielipide on enemmän kielteinen, mutta keskustelussa kannat jakautuvat puolesta ja vastaan. Hankkeen kannattaminen ei KUVYO:n mielestä voi tarkoittaa yhteisiin sisällöllisiin linjauksiin sitoutumista eri taiteen alojen välillä. Valtionvarainministeriö kannattaa selvitystyöryhmän ehdotusta Taideyliopiston perustamista koskevan valmistelun käynnistämisestä. Yhdistymisellä tulisi ehdotetun mukaisesti tavoitella vahvemman, laadukkaamman ja tehokkaamman yliopiston muodostamista. Ministeriön mukaan tulevaisuudessa tulisi vaikuttaa nykyistä tehokkaammin kulttuurialan koulutustarjontaan kokonaisuutena, siten, että koulutuspaikat olisivat järkevässä suhteessa työelämän tarpeeseen. Taiteen keskustoimikunnan lausunnossa todetaan, että taidetoimikunnat suhtautuvat muutamin varauksin myönteisesti uuden Taideyliopiston perustamiseen. Taideyliopistoa perustettaessa tulisi huomioida tällä hetkellä Aalto-yliopiston yhteydessä toimivan elokuva- ja lavastustaiteen ja siihen liittyvän pukusuunnittelun yliopisto-opetuksen liittäminen osaksi uutta yliopistoa. Taiteen keskustoimikunta korostaa myös, että taideyliopistoa suunniteltaessa lähtökohtana tulee olla taideelämä ja sen kehittämisestä koulutukseen kohdistuvat haasteet. Ongelmien poistaminen edellyttää koko taidekoulutusjärjestelmän kriittistä tarkastelua. Puolueet pääsääntöisesti kannattavat Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun yhdistämistä monialaiseksi Taideyliopistoksi ja sen perustamista koskevan valmistelun käynnistämistä. Puolueet korostavat lausunnoissaan, että yhdistämisen tulee edistää taidetta, opetuksen edellytysten paranemista, opetuksen sisällön moninaisuutta ja laatua sekä lisätä yhteistyömahdollisuuksia mm. taidelaitosten ja muiden yliopistojen kanssa. Yhdistämisellä pitää saavuttaa myös merkittäviä toiminnallisia ja taloudellisia etuja. Kokoomus ja Vihreät pitävät tärkeänä, että Taideyliopiston perustaminen otetaan seuraavan hallituksen ohjelmaan. Tärkeänä pidettiin sitä, että yliopistot sitoutuvat omasta tahdostaan yhdistymiseen ja yliopistojen autonomiaa kunnioitetaan. 4

5 Vasemmistoliiton mielestä tulisi miettiä, voitaisiinko taiteen edistämistä toteuttaa tehokkaammin muilla tavoin kuin organisaatiouudistuksin, joita on yritetty jo useasti aiemminkin. Vasemmistoliitto esittää, että taidepedagogiikan yhteistyötä korkeakoulujen välillä tulisi lisätä, ja että taidekorkeakouluja ja Aalto-yliopiston Taideteollista korkeakoulua yhdistävä taidekampus toteutetaan. Alueellinen taideopetus mm. Lapin yliopistossa tulee Vasemmistoliiton mukaan säilyttää. Taiteen korkeakouluopiskelijoiden alan vaihtoa taidekorkeakoulujen välillä tulisi helpottaa. Aalto yliopiston elokuva-, lavastus- ja kuvataidealojen koulutuksen liittämistä perustettavaan Taideyliopistoon tai liittämisen selvittämistä esittää suurin osa lausunnon antaneista puolueista (Keskusta, Kristillisdemokraatit, RKP, Vihreät ja Vasemmistoliitto). Vasemmistoliitto katsoo, että elokuvakoulutuksen siirto osaksi Teatterikorkeakoulua tulisi panna valmisteluun riippumatta siitä, toteutuuko taideyliopistohanke. Lisäselvityksissä tulisi Vihreiden mukaan tarkastella myös, millaisia vaikutuksia siirrolla olisi Aalto-yliopiston toimintoihin. Vasemmistoliitto esittää, että yhdistymisvaiheessa opiskelijoille tarjotaan valinnanvapaus Taideyliopiston ja Aalto-yliopiston välillä. Ruotsalainen kansanpuolue toteaa, että ruotsinkielen asemaan tulee uudessa Taideyliopistossa kiinnittää huomiota. Pääosa lausunnon antaneista taidealojen järjestöistä piti Taideyliopiston perustamista myönteisenä asiana. Suomen Jazzliitto, Suomen Sinfoniaorkesterit ja Suomen Säveltäjät toteavat, että Taideyliopiston perustaminen ei ole yksiselitteisesti myönteinen tai kielteinen asia. Musiikkikoulutuksen opetuksen tason paraneminen ja henkilökohtaisen opetuksen lisääntyminen ovat olennaisia asioita. Järjestöistä Suomen elokuvaajien yhdistys, Suomen Tanssitaiteilijain Liitto, Suomen Näytelmäkirjailijaliitto, Suomen Näyttelijäliitto, Teatteri- ja Mediatyöntekijät, Suomen elokuvaohjaajaliitto, Suomen Valo- ja Äänisuunnittelijoiden Liitto, Suomen Elokuva- ja Videotyöntekijöiden Liitto, Suomen Teatterit ja Suomen Teatteriohjaajien Liitto katsovat, että elokuva- ja lavastustaiteen yliopistokoulutuksen ja tutkimuksen luontevin paikka olisi uusi Taideyliopisto ja työryhmän ehdotusta pitäisi tältä osin harkita uudelleen. Lavastus- ja pukusuunnittelijoiden Liitto ehdottaa, että nykyisestä Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksesta muodostettaisiin yliopistolain mahdollistama Aalto-yliopiston ja Taideyliopiston yhteinen laitos. Lume-keskuksen toimintoja voitaisiin integroida tähän yhteiseen laitokseen. Pukusuunnittelu tarvitsee liiton näkemyksen mukaan yhteyttä vaatesuunnitteluun ja muotitaiteeseen. Lausunnon antaneet ammattikorkeakoulut kannattavat Taideyliopiston perustamista ja pitävät hanketta tärkeänä. Lausunnoissa korostuu myös taideyliopistojen ja ammattikorkeakoulujen vastaavien koulutusalojen yhteistyön ja työnjaon kehittäminen. Ammattikorkeakoulut painottavat, että ne toimivat monialaisesti alueillaan ja pystyvät taide- ja kulttuuriosaamisen soveltavaan tutkimus- ja kehittämistyöhön, joka vahvistaa alueiden kehittymistä. Taideyliopiston ja ammattikorkeakoulujen alueellista yhteistyötä pidetään suotavana ja perusteltuna. Myös muut lausunnonantajat pitävät Taideyliopiston perustamista myönteisenä hankkeena. Kirkkohallitus katsoo, että taidealojen lisääntyvä yhteistyö sisältää kirkon kannalta kiistattomia etuja. Kirkkohallitus pitää tärkeänä, että kirkkomusiikin tutkimus, koulutus ja asiantuntijuus resursoidaan riittävästi ottaen huomioon koulutettavien määrä ja alan kehittymiseen liittyvät tutkimukselliset tarpeet. Kansainvälistymiseen keskittyvä profiilia ei saa toteuttaa vähentämällä resursointia taide- ja kulttuurikoulutuksesta, joka tähtää kansalliseen kulttuurivaikuttamiseen ja kansalaisten hyvinvointiin. Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitos pitää klassisen baletin 5

6 mukaan ottamista tanssitaiteen koulutusvaihtoehtoihin kannatettavana. Taideyliopistohankkeen yhteydessä tulisi tutkia myös alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden mahdollisuudet opiskella korkeakoulutasolla. 2. Rahoitus Lausunnonantajien näkemyksen mukaan Taideyliopistolle tulee työryhmän esityksen mukaisesti taata kansainvälisen laadun ja kilpailukyvyn edellyttämät voimavarat. Kuvataideakatemia, Sibelius- Akatemia ja Teatterikorkeakoulu sekä useat muut lausunnonantajat pitävät pysyvää perusrahoituksen tasokorotusta Taideyliopiston perustamisen ehdottomana edellytyksenä. Vain näin voidaan toteuttaa taideyliopistolle asetetut tavoitteet. Myös yhdistymisen valmistelua tulisi lausunnonantajien mielestä tukea ministeriön erillisrahoituksella. Lapin yliopisto katsoo, että Taideyliopistolle suunnattavan lisärahoituksen tulee olla lisärahoitusta yliopistokehykseen. Mikäli lisärahoitusta suunnataan, sitä tulee kohdentaa myös Lapin yliopistolle. Taideyliopistot ovat yksimielisiä siitä, että Taideyliopiston resurssit tulee suunnata ensisijaisesti kunkin taidelajin ydinosaamiseen sekä uusiin taiteellisiin ja koulutuksellisiin avauksiin ja niistä kehittyviin yhteistyön muotoihin, ei hallinnon kasvattamiseen ja organisaation rakentamiseen. Valtionvarainministeriö toteaa, että yliopistojen rahoitukseen on viime vuosina suunnattu huomattavaa lisärahoitusta. Erityisesti tässä julkisen talouden tilanteessa tulisi myös korkeakoulutuksen kehittämisessä etsiä kokonaistaloudellisesti kustannustehokkaita ratkaisuja. Valtionvarainministeriö korostaa, että jatkotyössä ja vaikuttavuusarvioiden laadinnassa tulee ottaa huomioon yhdistymisen kautta syntyvät taloudelliset hyödyt. Lisämäärärahatarpeen osalta kehittämistyö tulee valtionvarainministeriön mukaan tehdä olemassa olevan valtion talousarvion ja valtiontalouden kehysten puitteissa. Lausunnon antaneista puolueista Kristillisdemokraatit, Keskusta, Kokoomus ja Vihreät ottavat myönteisen kannan Taideyliopiston lisärahoitukseen. Kokoomuksen mielestä Taideyliopiston tasokorotuksen määrää on kuitenkin tässä taloudellisessa tilanteessa arvioitava tarkkaan. Kokoomuksen mukaan kolmen yliopiston yhdistymisestä on tavoiteltava myös säästöjä ja synergiaetuja esimerkiksi hallinnollisista kuluista ja ohjattava vapautuvia voimavaroja entistä enemmän tutkimukseen ja opetukseen. Keskusta katsoo, että mahdollinen lisärahoitus Taideyliopistolle tulisi saada lisäyksenä yliopistokehykseen koko maan yliopistojen tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi. Keskusta edellyttää, että koko taideyliopistokentän rahoitus ratkaistaan kokonaisuutena Taideyliopiston perustamisen ja mahdollisen lisärahoituksen yhteydessä. Keskustan mielestä hallinnolliset palvelut tulisi järjestää yhteisesti säästöjen aikaansaamiseksi. Säästöille tulisi myös asettaa euromääräinen tavoite, joka pienentää lisärahoitustarvetta. ARENE pitää esitettyä tasokorotusta Taideyliopiston budjettiin ylimitoitettuna siihen tulevien yliopistojen budjettien nykytasoon verrattuna. Sen sijaan valmistelutyön resursointia erillisrahoituksella ARENE pitää tarpeellisena ja sen taso pitäisi suhteuttaa niihin erillisrahoituksiin, joita ministeriö on osoittanut toteutettuihin ammattikorkeakoulufuusioihin. Muutamat lausunnonantajat ottavat kantaa myös tulevaan yliopistojen rahoitusmalliin. Kuvataideakatemian mielestä rahoituksen perustaksi tulee luoda rahoitusmalli, joka tunnustaa taideyliopiston ja sen tulosten erityisluonteen suhteessa tiedeyliopistoihin. Rahoitusmallin tulee perustua taiteellisen toiminnan ja vapaan taiteen koulutuksen todellisen substanssin tunnustamiselle ja realistiselle todentumiselle. Kokoomus katsoo, että Taideyliopiston rahoituksen kriteerejä määriteltäessä otetaan käyttöön opetuksen ja tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta mittaavia 6

7 elementtejä. Kokoomus pitää tärkeänä sitä, että Taideyliopisto pääsee itse vaikuttamaan rahoitusmittareiden määrittämiseen, jotta taiteellisen toiminnan erityisluonne tullee otettua huomioon. Keskusta edellyttää, että tuleva yliopistojen rahoitusmalli valmistellaan siten, että se ottaa huomioon sekä taideyliopistojen että muidenkin yliopistojen erityisluonteet. 3. Jatkovalmistelu ja aikataulu Lausunnonantajat ovat yksimielisiä siitä, että henkilökunnan ja opiskelijoiden osallistuminen Taideyliopiston jatkovalmisteluun on välttämätöntä. Myös työryhmän näkemys siitä, että yhdistyminen valmistellaan sisällöistä lähtien saa laajaa kannatusta. Teatterikorkeakoulu esittää, että valmistelusta vastaava johtoryhmä asetettaisiin heti sen jälkeen kun opetus- ja kulttuuriministeriö on todennut taideyliopiston perustamiselle olevan riittävät edellytykset. Teatterikorkeakoulu pitää kiireisenä osapuolten yhteisymmärrystä päätöksentekojärjestelmästä, sisäisestä rakenteesta ja keskitetyistä palveluista. Valmisteluryhmän tulisi heti ensi vaiheessa laatia uudistukselle kaksivaiheinen toteutussuunnitelma, joka samalla sisältää kuvauksen henkilökunnan ja opiskelijoiden osallistumisesta prosessiin. Kuvataideakatemia katsoo, että valmisteluprosessin aikana tulee varmistaa, että kaikki taideyliopiston perustamiselle asetetut edellytykset toteutuvat. Mikäli edellytykset eivät toteudu, yhdistymiselle ei ole perusteita. Henkilöstö- ja opiskelijajärjestöjen lausunnoissa korostetaan henkilöstön ja opiskelijoiden osallistumista ja osallistamista valmisteluun ja mahdollisesti syntyvän Taideyliopiston päätöksentekoon. Henkilöjärjestöjen lausunnoissa kannetaan myös huolta henkilöstön jaksamisesta jatkuvassa muutoksessa. SYL:n mielestä opiskelijoiden monipuolisia osallistumismahdollisuuksia päätöksentekoon ja asioiden valmisteluun pitää vahvistaa ja kehittää yhteistyössä taideylioppilaskuntien kanssa. Taideyliopiston yhteistä johtamisjärjestelmää ja johtosääntöä valmisteltaessa tulee SYL:n mukaan huomioida kakkien yliopistojen tarpeet ja oman hallintokulttuurin lähtökohdat. Lisäksi on huolehdittava siitä, että jokaisen yliopiston oma sisäinen akateeminen ja taiteellinen päätöksentekovalta säilyy. SYL toivoo myös, että Taideyliopisto osoittaa tukea ja resursseja syntyvän uuden ylioppilaskunnan toiminnan käynnistämiselle. Vihreät pitää tärkeänä, että henkilökunnan ja opiskelijoiden todelliset vaikutusmahdollisuudet yliopiston hallintoon varmistetaan. Vasemmistoliiton mielestä taidekorkeakoulujen sisällä on järjestettävä "kansanäänestys" yhdistymisestä. Työrauhan ja toiminnan jatkuvuuden säilyttämiseksi Teatterikorkeakoulu katsoo, että yhdistymisprosessin lähtökohdaksi on syytä ottaa nykyisen henkilökunnan työpaikkojen turvaaminen. YHL toteaa, että henkilöstöpoliittisesti kestävät ratkaisut edellyttävät hyvää etukäteissuunnittelua ja riittävää ylimenokauden rahoitusta henkilöstökuluihin. Koko henkilöstön aseman ja yhdenvertaisuuden turvaaminen voi aiheuttaa lisäkuluja mm. palkkatasojen yhdenmukaistamisessa. Lisärahoituksella on liiton mielestä turvattava tukihenkilöstön riittävyys. YLL korostaa, että mahdollisessa yhdistymisessä tarvitaan kattava henkilöstöstrategia. Opettajien kannalta keskeisenä pidetään, ettei siirtymävaiheessa tapahdu palvelussuhteen heikennyksiä. Arene ry esittää ammattikorkeakoulujen kulttuurialojen edustajien ottamista mukaan valmistelutyöhön ja myöhemmin myös Taideyliopiston hallintoon monipuolisen ja tarkoituksenmukaisen yhteistyön turvaamiseksi koulutuksessa, TKI-toiminnassa, taiteellisten 7

8 yhteistyöproduktioiden toteuttamisessa ja taiteen aseman vahvistamisessa niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu pitävät työryhmän esittämää aikataulua, jossa uusi Taideyliopisto aloittaisi vuonna 2013, haastavana mm. yliopistojen jo menossa olevien muutosprosessien ja normaalin toiminnan jatkamisen kannalta. Teatterikorkeakoulu katsoo, että osallistavuutta ja vaikutusmahdollisuuksia lisäisi se, ettei kaiken oleteta olevan valmista vuoden 2013 alussa. 4. Muut ehdotukset ja huomiot Lapin yliopisto kiinnittää huomiota käsitteen Taideyliopisto ongelmallisuuteen. Taideyliopistojen joukkoon kuuluvat myös Aalto-yliopisto, Lapin yliopisto ja Tampereen yliopisto, jotka eivät kuitenkaan tule olemaan osa muodostettavaa Taideyliopistoa. Vasemmistoliitto ehdottaa Taideyliopiston nimeksi Vapaa taideakatemia. Tampereen yliopiston mukaan muistiossa esitetyt suoritettujen tutkintojen määrät vääristävät kuvaa taidealan koulutuksen tuloksellisuudesta. Tampereen yliopistoon näyttelijäopiskelijoita otetaan opiskelijaksi vain joka toinen tai kolmas vuosi, mutta opiskelijat suorittavat tutkinnon viidessä vuodessa. Vertailuja tehtäessä tulisi ottaa huomioon myös työllistyminen koulutuksen jälkeen. Vihreät esittävät, että mikäli taideyliopisto toteutuu, tulisi seuraavassa vaiheessa selvittää taidekasvatuksen tuonti sen yhteyteen Aalto-yliopistosta. Vasemmistoliitto esittää, että sanataiteen opetus otettaisiin osaksi Taideyliopistoa. Keskusta huomauttaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö on selvästi suosinut yliopistojen rakenteellista kehittämistä lisäpanostuksilla. Vastaavia ei ole tehty ammattikorkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen eikä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen liittoutumien muodostamiseen. Keskustan mielestä tulisi olla avoimet ja oikeudenmukaiset kriteerit sille, miten rakenteellista kehittämistä tuetaan taloudellisesti. Vasemmistoliitto katsoo, että opintoaikojen rajaus on poistettava taideopinnoista. Taiteellisen persoonan kehittyminen vie aikaa eikä sitä saa jättää kesken. Englanninkieliset tutkintonimikkeet tulee korjata vastaamaan kansainvälistä käytäntöä Vasemmistoliiton mukaan Suomen arvostettua taidekorkeakoulutusta ei ole hyödynnetty tehokkaasti. Apurahajärjestelmät ja epäonnistunut toimeentulomalli karsivat monia lahjakkaita taiteilijoita muille aloille heti valmistumisen jälkeen. Taiteen tulonmuodostusta on korjattava luomalla toimiva taiteilijoiden toimeentuloa vahvistava järjestelmä. Kulttuuriviennin tulisi tukea taiteilijoiden kansainvälistymistä. Suomen Taiteilijaseura, Suomen Tanssitaiteilijain Liitto, Teatterikeskus ry sekä Teatteri- ja Mediatyöntekijät esittävät, että taiteilijoiden täydennyskoulutusmahdollisuuksiin tulisi tehdä parannuksia. 8