06 Norppaväittely. 13 Luonnonkukkien. 17 Kulttuuriloikkija laulaa nyt hiilen kiertokulusta. roihuaa. päivä lumoaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "06 Norppaväittely. 13 Luonnonkukkien. 17 Kulttuuriloikkija laulaa nyt hiilen kiertokulusta. roihuaa. päivä lumoaa"

Transkriptio

1 06 Norppaväittely roihuaa EU:n komissio antoi Suomelle huomautuksen norpansuojelusta 13 Luonnonkukkien päivä lumoaa Tänä vuonna järjestetään ennätykselliset 100 opastettua kasviretkeä rakkaudesta luontoon 3/2010 2, Kulttuuriloikkija laulaa nyt hiilen kiertokulusta ydinvoimaa kiirehditään 04 big jump 08 tule talkoisiin 12

2 2 luonnonsuojelija 3/2010 PÄÄKIRJOITUS Mitä luonto maksaa? pääkirjoitus 3/2010 Kesäkuu nro 3/ vuosikerta ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien liittoon. luonnonsuojeluliitto vaati toukokuun lopulla luonnonsuojelun rahoituksen korottamista 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Tästä leijonanosa vai pitäisikö ilveksenosa menisi jo Etelä-Suomen metsiensuojeluun. Taloutta korostavalla aikakaudellamme lähes kaikki mitataan rahassa. Siksi myös ekologit ovat lähteneet laskuharjoituksiin. Tulokset säväyttävät. YK:n kesällä valmistuvan arvion mukaan luonnon ihmiselle tuottamien hyödykkeiden arvo on kertainen verrattuna niiden säilyttämisen kustannuksiin. Eliölajien tuho arvioidaan jo taloudellisesti suuremmaksi haitaksi kuin ilmastonmuutos. Sinällään näiden kahden vakavan uhan vertailu ei ole tarpeen. Molemmilla voi ajaa fataalisti seinään. YK:ssa on myös alettu laskea hintaa ekosysteemien tuottamille palveluille. Kaikkiaan on laskettu jo hinta 1100:lle ekosysteemipalvelulle. Symboliksi näyttävät nousevan pölyttävät hyönteiset. Esimerkiksi hunajamehiläisten pölyttämien hedelmien vuotuinen arvo on 11 miljardia euroa. YK:n raportin mukaan maatalouden, kalastuksen ja energiantuotannon valtiontuet olisi otettava tiukkaan tarkasteluun. Katsotaanpa. Suomessa soiden turpeen kaivuuta tuetaan vuodessa noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa. Rahat voisi siirtää parempaan käyttöön. Luonnon hävittämisestä sen suojeluun. Näin ei kuitenkaan hevillä tapahdu. Suomessa on Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkavan arvion mukaan ehkä muistissa olevan historian luonto- ja ympäristökielteisin hallitus. Sen torahampaita on maa- ja metsätalousministeri Sirkka- Liisa Anttila (kesk), jonka viimeinen ehdotus on itsenäisen ympäristöministeriön lopettaminen ja sulauttaminen maa- ja metsätalousministeriöön. Vastustusta tähän kuuluu myös hallituspuolueista. Esimerkiksi Pertti Salolainen (kok) ja Sari Sarkomaa (kok) sekä ympäristöministerin sijaisenakin kunnostautunut Kimmo Tiilikainen (kesk) eivät sulattaneet Anttilan ehdotusta. Kesäkuussa on aika antaa myös työnsä pitkäaikaisena pääministerinä päättävälle Matti Vanhaselle päästötodistus ympäristöasioista. Ympäristöväki päästäisi mielellään jo koko hallituksenkin samaan aikaan pysyvämmin kesälaitumille. Matti Nieminen Janne Björklund TOIMITUS Matti Nieminen, päätoimittaja p. (09) Liisa Hulkko, toimitussihteeri, taitto p. (09) Noora Kuusela, verkkotoimittaja p. (09) TOIMITUSNEUVOSTO Milla Aalto, Hanna Kaisa Hellsten, Juha Honkonen, Liisa Hulkko, Heidi Konkka, Noora Kuusela, Seppo Leinonen, Laura Manninen, Matti Nieminen, Leo Stranius, Päivi Suihkonen, Tapani Veistola, Eero Yrjö-Koskinen graafinen suunnittelu Emmi Jormalainen, Marja Manner, Liisa Hulkko VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Kokkola 2010 TILAUSHINTA 2010 Jäsenmaksu on 28 ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna 12 kk tilaushinta on 35. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo 9 15, Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , Ks. palvelukortti sivulla 27. ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3100, 1/2 sivu 1550, 1/4 sivu 820, 1/8 sivu 420 tai 1,9 euroa/palstamillimetri. Ilmoitukset toimitetaan sähköisesti lopullisessa pdf-formaatissa. ILMESTYMINEN Luonnonsuojelija ilmestyy vuonna 2010 kuusi kertaa (suluissa aineiston viimeinen toimituspäivä): 8.2. (18.1.), 5.4. (15.3.), 7.6. (17.5.), (9.8.), (27.9.) sekä (15.11.) KANNEN KUVA Mikko Käkelä Veistola pamauttaa Veistolan mukaan sekä eläinsuojeluihmisissä että salametsästäjissä on vikaa. Gaussin käyrän mukaan suurin osa ihmisistä on järkeviä ja idiootteja löytyy käyrän molemmista päistä. SLL:n luonnonsuojeluasiantuntija Tapani Veistola, 8.4. Pohjolan Sanomat. Mauri, mauri... Nolla oli tsoukkia, tuli ihan huulenheitossa. Ei se missään vaiheessa ollut vakavasti vaihtoehto laskelmissamme tietystikään. Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk), Uusi Suomi Olin niin rehellinen ja avoin kuin tällaisessa sisäpiiriasiassa voi olla. Mauri Pekkarinen, HS Akateemikon näkemys Tehkäämme muutama perusasia selväksi. Ensinnäkään ydinvoima ei ole halpa eikä saasteeton energiamuoto. Sen sijaan se on erinomainen rahasampo tahoille, jotka jostakin minulle käsittämättömästä syystä katsovat oikeudekseen syödä yhtä aikaa kahdelta lautaselta, välttää vastuunsa tulevien sukupolvien elämästä ja saalistaa kumilangasta valmistetun selkärankansa sallimalla joustavuudella itselleen tuottoisia eläkevirkoja tai hetkellisiä taloudellisia etuja. He eivät ihmisiän luonnollisen rajallisuuden vuoksi ole paikalla, kun peruskallioon sijoitetut, nykytekniikan suurimman oivalluksen valossa mahdollisesti titaanikuoriset betoniin valetut ydinjätesäiliöt alkavat vuotaa. Ei tarvitse kuin käydä sunnuntaikävelyllä 1960-luvun lähiössä huomatakseen, että betoni ei ole erityisen kestävä materiaali. Aki Kaurismäki, HS 9.5. HUTEJA & OSUMIA ydinjätekysymys kunnossa? Kuka vastaa ydinjätteistä kun mahdollinen ydinjätehauta suljetaan ehkä vuoden 2100 paikkeilla? Sen jälkeen jätteistä huolehtii luonto. Fennovoiman ydintekniikkajohtaja Juhani Hyväriseltä Espa2-baarissa Uusi sukkahousuniksi? Hiuksilla täytettyjä sukkahousupötkylöitä on toimitettu Pohjois-Amerikasta tonneittain öljyntorjuntaan Meksikonlahdelle. Kelluvat hiuspötkylät suodattavat öljyn vedestä. (...) Hiuksilla on täytetty jo paria sukkahousuja. Yle.fi 17.5.

3 Sisältö luonnonsuojelija 3/ TÄSSÄ NUMEROSSA ensimmäinen ympäristöavauspalkinto jaettiin Ministeri Jan Vapaavuori (kok) sai palkinnon ministeriöehdotuksestaan. Retkikesä kutsuu! Kesä on täynnä retkiä, talkoita ja tapahtumia. Tervetuloa! KESÄN KUVA ydinvoiman vastustajat liikkeellä Mauri "Tsoukki" Pekkariseksi asustautuneet mielenosoittajat odottivat ministeriä eduskuntaan. 04 TEATTERIA KESKELLÄ METSÄÄ Ohjaaja ja näyttelijä saivat inspiraationsa luonnosta. 19 Marja Pirilä/ leuku.fi Ritva Kupari SISÄLLYS UUTISET 04 Ydinvoimasta tehdään kiireellistä päätöstä virheellisin tiedoin 05 Suoperhoset kertovat suoluonnon tilasta 06 Väittely saimaannorpan ympärillä kuumenee 07 Parkanossa ensimmäinen mielenosoitus turpeenottoa vastaan 07 Ympäristöpalkinto Ilkka Hanskille TOIMINTAA 08 Norppaluodolta Tarja Heikkonen 08 SLL ruoski hallitusta ja päätti tavoiteohjelmastaan 08 Uusi retkiopas.fi johdattaa luontoon 09 Ympäri maata: Riemua ja vesiensuojelua 09 Yritykset mukana ympäristötyössä 10 Metsäkampanja: Metsäkartoittajan jäljillä 11 LUMO2010: Ennallistaminen auttaa luontoa palautumaan 12 Talkoot tulevat! RETKILIITE 17 Tekijä&Näkijä: M.A. Numminen ELÄMÄNTAPA Aamu kesäpihalla kastelee nilkat ja tuoksuu kasvulta. Linnunlaulu on herättänyt ikkuna auki nukkuneen jo neljältä. Tunnetko kaikki äänessä olevat? TERVETULOA TYKKÄÄMÄÄN! Luonnonsuojeluliitto julkaisee tiedotteensa, herättelee lukemaan uusimmat kolumnit ja kertoo ajankohtaisista luonnon- ja ympäristönsuojeluasioista sosiaalisen median foorumeilla. 18 Ekoarjen sankarit: Senkin piipertäjä! 19 Taiteen reviirillä: Kasviunelmia 19 Arjen kolumni Hanna Kaisa Hellsten 20 Oma Piha: Perusta kukkaniitty pihallesi 20 Norpan eväät: Vegaaniruokaa ratapihalla 21 Ronja vie seikkailulle metsään Päivi Häikiö 23 Lukijoilta NORPAN MENOT 26 Anna palautetta

4 4 luonnonsuojelija 3/2010 SLL vaatii luonnolle palkankorotusta UUTISET Talvivaaran uraani pitää arvioida Suomen luonnonsuojeluliitto vaati Kansainvälisenä luonnon monimuotoisuuden päivänä luonnonsuojelun rahoitukseen sataa miljoonaa lisää vuodessa. Suojelualueverkoston riittävyyteen tulee panostaa erityisesti eteläisen Suomen metsissä, soilla ja merialueilla. Lisäksi tulee toteuttaa uhanalaisten lajien ja luontotyyppien suojelutoimet. Suojelualueiden välisiä yhteyksiä tulee vahvistaa. Myös suojelualueiden hoidon varat pitää turvata. Suojelualueet tuottavat tutkitusti hyvinvointia. Viime vuonna Suomen kansallispuistot ja valtion retkeilyalueet toivat yhteensä noin sata miljoonaa euroa tuloja. Ne tuottivat 1330 henkilötyövuotta muun muassa matkailu- ja ravintola-aloille. Luonnon vaikutukset ihmisen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ovat suuret. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen tulee kytkeä tiiviimmin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, sillä luonnonsuojelu on sijoitus tulevaisuuteen, sanoo Risto Sulkava. Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivos aikoo aloittaa uraanin rikastamisen muun kaivostoiminnan yhteydessä syntyvästä liuoksesta. Hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa ja luvissa uraania ei ole kuitenkaan otettu huomioon. Uraanin rikastamista suunniteltiin Talvivaarassa kauan ennen kuin siitä kerrottiin julkisuuteen. Kainuun luonnonsuojelupiiri on tehnyt aloitteen ELY-keskukselle Talvivaaran uraanin ympäristövaikutusten arvioimisesta ja lupien uusimisesta. Yva on pakollinen, koska uraanin käsittely on yva-asetuksen hankeluettelossa. Myös Luonnonsuojeluliiton kevätvaltuusto otti hankkeeseen kantaa. Sen mukaan valtioneuvoston ei pidä antaa uraanin rikastamiseen välttämätöntä ydinenergialain mukaista lupaa. Uraanin hyödyntämistä suunnitellaan myös Harjavallassa Venäjältä tuodusta malmista. Myös Savukosken Sokliin suunnitellusta fosfaattikaivoksesta voi tulla käytännössä myös uraanikaivos. Ydinvoimasta tehdään kiireellistä päätöstä virheellisin tiedoin Lisäydinvoimaa Suomeen ajavien kiire ja hätä on kova. Eduskunnan puhemiesneuvosto on sopinut, että äänestyspäivä on 1. heinäkuuta. Luonnonsuojeluliiton liittokokous antoi julkilausumansa ydinvoiman kiirehtimisestä historiallisena virheenä. Eduskunta on istunut heinäkuussa aikaisemmin vain kriisitilanteissa, kuten vuonna 2003 pääministeri Jäätteenmäen eron käsittelyssä ja vuonna 1962 noottikriisin aikoihin. Vuonna 2002 Olkiluoto 3 -reaktorin valiokuntakäsittelyihin käytettiin 10 viikkoa. Tällä kertaa aikaa jäisi vain hieman yli kolmisen viikkoa, vaikka käsiteltäviä lupia on kaksi. Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Susanna Huovinen (sdp) pitää aikataulusuunnitelmaa harmillisena ja olisi toivonut valiokunnille enemmän valtaa aikataulun määrittelyssä. Ympäristövaliokunta on tehnyt oman aikataulusuunnitelmansa asiantuntijoista ja sen mukaisesti etenemme. Olemme joutuneet pidentämään kokouksia, jotta aika ei loppuisi kesken. Ydinvoimayhtiöiden ja hallituksen tahto näkyy käsittelyaikataulussa. Pitää kuitenkin muistaa, että ydinvoimahakemukset ovat olleet vireillä jo vuosia, muutaman kuukauden eduskuntakäsittely ei olisi aikataulua mitenkään vaikeuttanut, Susanna Huovinen muistuttaa. Omavaraisuuteen ilman lisäydinvoimaa? Hallitus ei ole selvittänyt, miten ja millaisin vaikutuksin sähkön omavaraisuus saavutetaan vuonna 2020 ilman lisäydinvoimaa. Ydinvoimapäätöksen tueksi on tilattu runsaasti raportteja, mutta hallitukselta puuttuu siis ehkäpä se tär- Yli 3000 mielenosoittajaa osallistui 8.5. Helsingisssä järjestettyyn mielenosoitukseen ydinvoimaa vastaan. kein. Muiden teettämiä selvityksiä kuitenkin riittää. Esimerkkeinä tuore WWF Suomen Gaia consultingilta tilaama raportti Suomelle kilpailukykyä älyenergiasta, joka osoittaa ne keinot, joilla omavaraisuus sähkön suhteen katetaan vuoteen 2020 mennessä. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko sivuaa myös tätä ratkaisua. VTT julkaisi jo vuonna 2008 Teknologiapolut -raportin, jossa kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisen kautta osoitetaan keinot myös sähkön omavaraisuuden saavuttamiseen. Johtiko Pekkarinen tahallaan harhaan? Ministeri Mauri Pekkarinen (kesk) on esittänyt lisäydinvoiman päästövähennyksistä virheellistä tietoa. Energiapaketin esittelyn yhteydessä hallituksen iltakoulussa hän kertoi, että lisäydinvoimalla saavutetaan 10 miljoonan tonnin päästövähennykset. VTT:n tuoreen arvion mukaan ne ovat kuitenkin noin miljoona tonnia reaktoria kohden. Ilmastotavoitteiden saavuttaminen on yksi perusargumenteistä ydinvoiman puolesta, joka on Virheellisen tiedon käyttäminen perusteluna on törkeää viherpesua. vedonnut moniin kansanedustajiin. Tälläisen virheellisen tiedon käyttäminen lisäydinvoiman perusteluna on törkeää viherpesua, huomauttaa SLL:n ydinvoimakampanjavastaava Janne Björklund. Ydinvoiman lisärakentamista ei ole vielä ratkaistu. Enemmistö suomalaisista ei halua lisäydinvoimaa. Ympäristöjärjestöjen ja poliittisten nuorisojärjestöjen Äänestä ydinvoima historiaan -kampanja pyrkii vaikuttamaan kansanedustajiin. Fennovoimalla ei paikkaa ydinjätteelle Ydinvoimalaa joko Simoon tai Pyhäjoelle suunnitteleva Fennovoima Oy on perustamisestaan saakka todennut, että heidän ydinjätteensä loppusijoitetaan samalla tavalla kuin muukin Suomessa syntynyt ydinjäte kansallisen päätöksen mukaisesti. Fennovoima on toivonut, että työ- ja elinkeinoministeriö pakottaa Posivan vastaanottamaan heidän jätteensä. Posivan omistavat kilpailevat yritykset Teollisuuden Voima Oy ja Fortum Power & Heat Oy. Hallituksen esityksen yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriössä vihdoin linjattiin, että tälläistä pakottamista ei voi tehdä. Ministeriö siis toteaa, että Posivan ja Fennovoiman sopu joko syntyy heidän keskinäisissä neuvotteluissaan tai sitten ei. Ministeriö ei ryhdy riidan sovittelijaksi. Posivan mukaan asia on tekninen: Fennovoiman ydinjätteet eivät Olkiluotoon mahdu ja Posiva hoitaa vain omistajiensa jätesijoitusta. Tähän mennessä Posiva ei ole suostunut edes neuvotteluihin ydinjäteyhteistyöstä. Posivan loppusijoitussuunnitelman geologinen pitkäaikaisturvallisuus ei kestä kriittistä tarkastelua. Suomen hallitus on todennut periaatepäätösesityksessään, että ydinjäte voidaan turvallisesti loppusijoittaa jo käytössä olevia menetelmiä käyttäen. Väite on erikoinen, koska sekä Säteilyturvakeskuksen ja Posivan mukaan loppusijoituksessa riittää vielä tutkittavaa. Posiva vähintäänkin hosuu YLE uutisoi Posivan tutkijasta, joka kertoi että loppusijoituksen turvallisuutta ei ole pystytty osoittamaan ja että tutkimusten lopputulokset määritellään etukäteen. Sen jälkeen etsitään tarkoitushakuisesti aineistoa, joka johtaa kyseiseen tulokseen. Jos jokin tieto ei tue lopputulosta, se sivuutetaan. Nimettömänä asemansa takia pysyttelevä tutkija väitti myös, että kiire johtaa mutkien oikomiseen turvallisuuden kustannuksella. Posivan tutkimusjohtaja Juhani Vira riensi kieltämään puheet ongelmakohtien piilottelusta.

5 UUTISET luonnonsuojelija 3/ Maastoliikennelaki harhateillä Kannot kannattaa jättää metsään SUOMEN Luonnonsuojeluliitto tyrmää luonnoksen maastoliikennelain uudistukseksi. Ympäristöministeriön asettama suppea työryhmä on ehdottamassa, että yleisten reittien lisäksi voisi perustaa yksityisiä reittejä jopa ympärivuotiseen maastoliikenteeseen. Reittihankkeen hakijalla olisi lähtökohtaisesti oikeus luvan saamiseen. Luonnonsuojeluliiton mielestä haitat kaatuisivat nykyistäkin pahemmin maanomistajien, asukkaiden, luonnon ja ympäristön kärsittäviksi, ilman vaikutusmahdollisuutta. Reittien vaikutuksia ei edelleenkään tarvitsisi selvittää, eikä haittakynnyksiä lupien ehdoksi täsmennetä. Erilaisten tapahtumien, harjoitusten ja kilpailujen sääntely jatkuisi epäselvänä, moittii SLL:n liittovaltuuston puheenjohtajaksi juuri valittu Tuire Laurinolli. Työryhmän ehdotuksen pitäisi valmistua viikon sisällä. Eduskuntaan esitys ehtinee syksyllä. SLL:n ja WWF Suomen mielestä metsäenergian lisäystavoitteita ei tule täyttää kantojen käyttöä lisäämällä. Hallituksen uusiutuvan energian velvoitepaketti lisäisi varsinkin pienpuun ja kantojen energiakäyttöä. Tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä tuottaa puuenergiaa 28 terawattituntia vuodessa. Hakkuutähteen ja pienpuun potentiaaliksi arvioidaan noin TWh. Metsäntutkimuslaitos arvioi puutuoteteollisuuden purua ja haketta vapautuvan vuoteen 2020 mennessä 6 TWh ja kuitupuuta 14 TWh. Tavoitteet tulisi täyttää pienpuun ja hakkuutähteiden lisäksi teollisuudelta ylijäävällä kuitupuulla, eikä kannoilla. Yhdessäkään metsäenergiaselvityksessä ei ole arvioitu kuitupuun roolia, SLL:n metsäasiantuntija Sini Eräjää huomauttaa. Kantojen noston seurannaisvaikutuksia ei tunneta. Metsään jäävät kannot hajoavat hitaasti ja toimivat hiilivarastoina jopa vuosikymmeniä. Lahopuun vähyys on merkittävin syy Suomen metsälajien uhanalaisuuteen. teksti Matti Nieminen, Janne Njörklund KUVA Liisa Hulkko teksti Liisa Hulkko KUVA Jarkko Alatalo / Vastavalo.fi Ei, ei ja vielä kerran ei lisäydinvoimalle 1. Ydinvoima ei ole päästötöntä, vaikka sitä sellaisena markkinoidaan. Lisäydinvoimaa rakentamalla ei päästä tarvittaviin päästövähennyksiin. 2. Ydinvoiman lisärakentaminen johtaa mittavaan sähkön vientiin. Sähkön omavaraisuus sen sijaan voidaan saavuttaa ilman lisäydinvoimaa. 3. Ydinvoimaan liittyy aina riskejä eikä ydinjätevastuulaki ole vieläkään voimassa. 4. Varsinaiseen reaktorikäyttöön liittyvä vakavan ydinvoimalaonnettomuuden pienikin riski on kestämätön. 5. Suuret ydinvoimalayksiköt eivät luo kestävää aluepolitiikkaa ja työpaikkoja kuten hajautettu uusiutuviin energiamuotoihin perustuva järjestelmä. 6. Ydinvoiman rakentaminen on kallista ja se nostaa suomalaisten sähkölaskuja. Olkiluoto3:n viivästykset maksavat pohjoismaisille sähkönkäyttäjille 3 miljardia euroa. 7. Ydinjätteen loppusijoitusta ei ole ratkaistu, eikä sitä tule siirtää tuhansien tulevien sukupolvien ongelmaksi. 8. Uraanin louhiminen tuottaa radioaktiivista ja myrkyllistä pölyä, joka leviää tuulten mukana. 9. Ydinvoimapäätökset hidastaisivat Suomen siirtymistä kestävään ja turvalliseen energiatalouteen. Uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden kehittämiselle ei jäisi todellista tilausta lisäydinvoiman jälkeen. 10. Ydinvoimaa ajetaan harhaanjohtavasti virheellisin tietoihin pohjautuen. Suurin osa kansasta vastustaa lisäydinvoimaa. Vastustatko sinäkin? Osallistu Äänestä ydinvoima historiaan -kampanjaan. Suoperhoset kertovat suoluonnon tilasta Suomen luonnonsuojeluliitto ja Suomen Perhostutkijain Seura aloittavat Siivekästä lumoa hankkeen, jossa kartoitetaan suoperhosten tilaa. Esteettisten perhosten kautta pyritään myös edistämään suoluonnon arvostusta ja tuntemusta. Hallitus vainoaa kansallispuistoja Kansallispuistot ovat esimerkki hallituksen epäonnistuneesta luonnonsuojelupolitiikasta. Pallaksella hyväksyttiin hotellin laajentaminen. On väärin muuttaa lakeja vain siksi, että yksi yritys saisi rakentaa luonnonsuojelualueelle, toteaa luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. Pallas-lakia vastustaneen laajan kansanliikkeen työ ei kuitenkaan ollut turha. Hotellirakennusta saatiin julkisen keskustelun avulla pienennettyä 500 vuodepaikasta 320:een. Hanke voi vielä kaatua kaavoituksessa pakolliseen ympäristövaikutusten arviointiin. Valtakunnalisen päiväperhosseurannan aineistoja analysoitaessa huomattiin merkkejä erilaisilla soilla elävien perhoslajien laajamittaisesta taantumisesta. Mitään yksiselitteistä kokonaiskuvaa nykyisistä havaintotiedoista ei kuitenkaan muodostunut, joten tarkempi selvitystarve on ilmeinen, Suomen Perhostutkijain Seuran toiminnanjohtaja Jari Kaitila sanoo. Hankkeella pyritään nostamaan esille karujen rämeiden ja nevojen monipuolisuutta ja lajiensuojelullista arvoa. Näitä elinympäristöjä ei perinteisesti ole pidetty erityisen merkittävinä verrattuna ravinteisiin soihin tai laajempiin neva-alueisiin. Kuitenkin näissä ympäristöissä esiintyy omaleimainen perhoslajisto, joista monista Suomella on erityisvastuu EU:ssa. Perhosten avulla on mahdollisuus popularisoida ja todentaa lajiston alueellista uhanalaistumista ja lajien levinneisyysalueen supistumista, jotka jäävät teemoina valtakunnallisen uhanalaistumisen varjoon, Jari Kaitila arvioi. Yhteistyöhanke kytkeytyy vahvasti Suomen luonnonsuojeluliiton LUMO2010-juhlavuoteen sekä soidensuojelutoimintaan. Toivottavasti moni Suomen luonnonsuojeluliiton jäsen innostuu lähtemään kesäiselle suolle tarkkailemaan perhosten elämää, SLL:n LUMO-koordinaattori Hannele Ahponen innostaa. Anna oma panoksesi perhostutkimukseen Lähde retkelle kesäiseen suoluontoon! Kesäkuu on parasta aikaa suoperhosten havainnointiin. Hankkeessa pyydetään erityisesti havaintoja rämekylmänperhosesta (Oeneis jutta). Lisäksi listalla on 12 muuta päiväperhoslajia, jotka on esitelty osoitteessa ja joista useimpien varma tunnistaminen vaatii haaviin pyydystämistä. Kuvat voi viedä Ikkunasuomenluontoon.fi -kuvafoorumiin, jossa on Siivekästä lumoa- suoperhosgalleria hanketta varten. Kuvien ei tarvitse olla välttämättä hyviä luontokuvia, tärkeintä on saada dokumentteja lajihavainnoista. Perhoshaavin saa tarvittaessa Tibialelta Suomen Perhostutkijain Seuran jäsenalennushintaan (20%). Pallaksen tapaista lisärakentamista suunnitellaan jo nyt Kolin kansallispuistoon. Pohjois-Karjalan luonnonsuojelupiiri vastustaa Hotelli Kolin laajennusta. Koli on kaikkea muuta kuin tavallinen nyppylä, se on suomalainen kansallismaisema, sanoo piirin puheenjohtaja Heikki Simola. Valtioneuvosto teki 200-vuotisjuhlaistunnossaan viime vuonna periaatepäätöksen Selkämeren kansallispuistosta. Lupauksen lunastaminen on kuitenkin kesken. Lakiesityksen luonnos oli lausunnolla keväällä. Rajauksesta oli poistettu jopa valtiolle kuuluvia vesialueita kalanviljelylaitoksia koskevien suunnitelmien takia. Jäljelle jäi avomerelle sijoittuva tynkäpuisto. Luonnonsuojeluliitto esitti lisäalueita ja suojelukeinojen tehostamista, kuten metsästyskieltoa. Eduskunnassa on hallituksen esitys metsästyksen tuomisesta etelän kansallispuistoihin. Sitä ovat vastustaneet kävijätutkimukset, gallupit, ulkoilujärjestöt ja asiaa tutkinut laajapohjainen työryhmä. Edistystä on vain Porvoon kansallisen kaupunkipuiston perustaminen toukokuussa. Mutta se kuuluukin Jan Vapaavuoren (kok.) puolelle ympäristöministeriötä. Hallituksella on kuitenkin vielä mahdollisuus parantaa tilannetta. Metsähallituksen Sipoonkorven kansallispuistosta tekemä toteuttamisselvitys oli keväällä lausuntokierroksella. Kaikki kunnatkin kannattavat sitä. Ripeällä valmistelulla kansallispuisto saataisiin pystyyn vielä tämän hallituksen aikana. Selkämeri l Rämekylmänperhonen indikoi hyvin suoluonnon tilaa. Pallas Tapani Veistola l l l Sipoonkorpi Koli

6 6 luonnonsuojelija 3/2010 UUTISET Inarinjärvelle kaavaillaan jättilomakyliä Metsähallitus pelastettiin liikelaitostamiselta Inarin kunta on suunnittelemassa Inarijärvelle peräti kahden erillisen yleiskaavan avulla tuhansien vuodepaikkojen kokoisia jättilomakyliä, pienempiä erähotelleja ja matkailupalveluyritysten tukikohtia. Kaavoitettavat alueet käsittävät koko Inarijärven rannat Vätsärin erämaahan kuuluvaa osaa lukuun ottamatta. Merkillisintä on, että kaavoissa on sekä loma- että matkailurakentamista osoitettu valtion mailla sijaitseville rantojensuojelu- ja Natura-ohjelman kohteille, paikoin jopa huomattava määrä, Inarin Luonnonystävien puheenjohtaja Vesa Luhta kertoo. Metsähallituksen rooli kummastuttaa sen pyrkiessä kaavoittamaan yksityisiin tarpeisiin suojeluohjelmiin kuuluvia valtion maita. Perinteisesti se on toiminut yksityismaiden hankkijana valtion suojeluohjelmiin, eikä päinvastoin. Saamen mereksi kutsutun Inarijärven erämainen imago on uhatumpi kuin koskaan. Inarin Luonnonystävät ry on vaatinut kaavoitettavien rakennusmäärien tuntuvaa pienentämistä. Valtioneuvosto antoi eduskunnalle esityksen uudesta liikelaitoslaista. Metsähallitus saatiin kuitenkin pois esityksestä. Valtion maita ja vesiä hallinnoivaa Metsähallitusta uhkasi pirstominen ja yhtiöittäminen. Luonnonsuojeluliitto on kampanjoinut voimakkaasti Metsähallituksen ja sen luontopalveluiden puolesta. Kyse on kaikkien meidän suomalaisten yhteisestä kansallisomaisuudesta, sanoo luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. Metsähallituksen Luontopalvelut tulee pitää virastona vaikka metsienhakkuiden yhtiöittäminen on edessä. Luontopalveluiden hallinnoima maaja vesiomaisuus tulee pitää soranoton, turvetuotannon ja rakentamisen ulottumattomissa. Maata ja vettä on liiketoiminnalle jo ihan riittävästi. Kansalaistoiminta on kannattanut. Uusi liikelaitoslaki annettiin eduskunnan käsittelyyn toukokuussa. Siinä todetaan, että Metsähallitus jatkaa nykyisin voimassa olevan lain mukaisena kunnes toisin säädetään. teksti Liisa Hulkko KUVA Eero Korhola Väittely saimaannorpan ympärillä kuumenee Kesäkuun alussa kantautui surullinen tieto: radiolähetinkuutti Rasmus oli löytynyt hukkuneena Haukivedeltä. Saimaannorpan suojelukysymys on kääntynyt aluepoliittiseksi kysymykseksi, vaikka kyse pitäisi olla äärimmäisen uhanalaisen nisäkkään suojelusta. EU:n komissio antoi Suomelle virallisen huomautuksen saimaannorpan suojelun laiminlyönneistä. Suomen luonnonsuojeluliitolle EU:n huomautus ei tullut yllätyksenä. SLL kanteli viime syksynä komissiolle, koska muita keinoja ei ollut näköpiirissä. Myös kaksi europarlamentaarikkoa Satu Hassi (vihr) ja Sirpa Pietikäinen (kok) välittivät huolensa norpansuojelusta komissiolle. Niin kauan kuin Suomesta puuttuu oma poliittinen tahto omien uhanalaisten lajien suojeluun, on pieni lohtu siinä, että edes Euroopan unioni patistaa meitä toimenpiteisiin. Häpeällistä se silti on, Pietikäinen kommentoi Helsingin Sanomissa Tieto komission huomautuksesta saapui 5.5. Seuraavana päivänä Metsähallitus tiedotti saimaannorpan pesinnän onnistuneen. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila kiirehtikin sanomaan, että EU-komissiolla oli huomautusta tehdessään väärää ja vanhentunutta tietoa siitä, miten Suomessa suojellaan saimaannorppaa. Anttila on pyrkinyt viestimään, että onnistunut pesintä kertoo nykyisten vapaaehtoisten kalastusrajoitusten riittävyydestä. Hyvä pesintä kertoo kuitenkin ensisijaisesti lumisesta talvesta, SLL:n saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen toteaa. Rasmus-kuutti kuoli laittomaan katiskaan Saimaannorpan tänä vuonna syntyneet poikaset ovat laajentuneista kalastusrajoituksista huolimatta edelleen vaarassa, sillä vapaaehtoisessa rajoitusalueessa on aukkopaikkoja, joissa kalastetaan edelleen verkoilla. Viisi kuuttia syntyi kokonaan kyseisen rajoitusalueen ulkopuolella. Ongelmana on myös valvonta. Poliisia ei vapaaehtoisten verkkokalastussopimusten toteutuminen kiinnosta, koska asia on osakaskunnan ja Metsähallituksen välisistä sopimuksista. Toukokuussa kuollut Rasmus-kuutti löytyi laittomasta katiskasta, jonne n kuutti pääsi tunkeutumaan. SLL:n jakamat weke-katiskat ovat norpalle turvallisia. Asetusta voitaisiin valvoa tiukemmin ja sen rikkomisesta voisi saada muutakin kuin huomautuksen. Anttilan täytyy tajuta, että verkkokalastuskielto on lopulta ainoa mahdollisuus. Ilmeisesti hän vain ei uskalla ottaa päätöstä omalle vastuulleen. Kun odottaa, että EU uhkaa rapsuilla, voi sitten kiertää maakuntia kertomassa, että eihän me, mutta nuo kurjat Brysselin byrokraatit eivät taaskaan ymmärrä suomalaisia, Satu Hassi huomautti blogissaan 7.5. Etelä-Savon maakuntajohtaja Matti Viialainen vei asian vielä pidemmälle. Hänen mielestään komission huomautus on Suomen luonnonsuojeluliiton ammattitaitoinen tilaustyö ja Ongelmana on myös valvonta. Kesäkuussa kuollut kuutti löytyi laittomasta katiskasta. maalitauluna on oikeasti alueen matkailu ja mökkeily. Suomen luonnonsuojeluliitolle saimaannorppa ja sen suojelu on pääasia, ei pelinappula, jonka avulla pyrittäisiin joihinkin salattuihin päämääriin, Kaarina Tiainen vastaa. Maakuntajohtaja Viialainen aliarvioi myös EU-komission arvostelukyvyn kuvitellessaan, että sieltä voisi tilata nootteja. Viialaisen valitukseen siitä eikö mikään riitä? Tiainen vastaa: Kun tutkimustulokset osoittavat, että saimaannorppakanta on vakaassa kasvussa eivätkä kalaverkot enää uhkaa vieroitettuja kuutteja, se riittää. Saman vahvistaa Metsähallituksen Luontopalvelujen kehitysjohtaja Matti Määttä. SLL vaatii verkkokalastuskieltoa EU:n komission huomautus on ensimmäinen askel. Jos Suomi jatkaa EU-direktiivin, tässä tapauksessa luontodirektiivin rikkomista, voi komissio antaa toisen huomautuksen. Sen jälkeen asia johtaa EU-tuomioistuimeen. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä saimaannorpan suojelu vaatii verkkokalastusrajoitusta. Vapaaehtoinen järjestelmä ei toimi. SLL vaatii, että eduskunta kiirehtii verkkokalastuksen kieltämistä heti, kun kalastuslain osauudistus antaa siihen mahdollisuuden. Vapaaehtoinen verkkokalastusjärjestelmä on hidas, kallis ja tehoton. Lain kautta asetetun verkkokalastuskiellon myötä voitaisiin maksaa ammattikalastajille korvauksia mahdollisista tulonmenetyksistä, Kaarina Tiainen arvioi. Tehottomien järjestelyjen kokeilulle ei ole aikaa. Nyt käytännössä hyväksytään se, että vuosittain kymmenen norppaa takertuu verkkoihin ja kuolee Yksikin hukkunut norppa on liikaa, kun on kyse äärimmäisen uhanalaisesta saimaannorpasta. Lahjoita norpalle: saimaannorppa Norppalähettiläät tapasivat 1600 lasta Suomen luonnonsuojeluliiton saimaannorppalähettiläät Anni Rautio ja Laura Kettunen kiersivät Etelä-Savossa Saimaan alueen alakouluja kevään ajan. Hanke onnistui hienosti. Koulut ottivat lähettiläät hyvin vastaan, ja kohderyhmänä kolmasluokkalaiset oli monellakin tavalla sopiva. Kolmasluokkalaiset ovat innostuneita aiheesta, he tietävät jo aika paljon ja heidän kanssaan voi keskustella aiheesta, kertoo saimaannorppakoordinaattori Kaarina Tiainen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Kouluista tullut palaute on ollut erittäin hyvää. Kiitosta ovat saaneet niin lähettiläiden esiintyminen, opetuksen sisältö, materiaali kuin yleensäkin se, että tällaista työtä tehdään. Lähettiläiden mukaan lapsilla ja opettajilla oli erittäin myönteinen suhtautuminen saimaannorpan suojelua kohtaan. Oppilaat myös tiesivät yllättävän paljon esimerkiksi verkkokalastuskeskustelusta. Jos saimaannorpan suojelu olisi lasten käsissä, norpalla ei olisi mitään hätää, lähettiläät toteavat. Aikuisten tehtävänä onkin pitää saimaannorppakanta elinvoimaisina siihen asti, kun näistä lapsista kasvaa maakunnan päättäjiä. Toivottavasti lapset kuitenkin jo nyt vievät tehokkaasti suojeluviestiä myös koteihinsa omille vanhemmilleen. Luonnonsuojeluliiton norppalähettilästoiminta jatkuu ensi vuonna Etelä-Karjalan puolella.

7 UUTISET luonnonsuojelija 3/ Riista- ja metsähallintoa uudistetaan Luontoelokuvafestivaalit Savonlinnassa Kun valtion aluehallintoa uudistettiin, maa- ja metsätalousministeriö sai pidettyä riista- ja metsähallintonsa toistaiseksi itsenäisenä. Muut valtion aluehallinnon osat siirrettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (ELY) ja aluehallintovirastoihin (AVI). Riista- ja metsähallinnon kohtaloa pohditaan hallituksessa parhaillaan. Aluehallintouudistus jäisi torsoksi, jos riista- ja metsäpuoli eivät tulisi mukaan, sanoo luonnonsuojelupäällikkö Ilpo Kuronen. Erityisen tärkeää olisi, että metsästysluvista päättävistä riistapäälliköistä tulisi itsenäisiä valtion virkamiehiä. Nyt he ovat vastuussa riistanhoitopiirin hallitukselle, joka koostuu enimmäkseen metsästäjistä. Muuten Luonnonsuojeluliitto ei ole tyytyväinen aluehallinnon uudistukseen. Piirien työntekijät ovat joutuneet käymään virastojen ilmoitustauluilta etsimässä lupahakemuksia ja päätöksiä, kun verkkopalvelut eivät vieläkään toimi kunnolla. Luonnon monimuotoisuus ja seudullisuus, siinä ensimmäisten Savonlinnan luontoelokuvien kulmakivet Varsinaiseen ohjelmistoon kuuluu 15 elokuvaa, ja ne esitetään taidekeskus Retretin kalliosalissa. Luvassa on elokuvia maalla, merellä ja ilmassa elävistä eläinkunnan edustajista, läheltä ja kaukaa. Festivaalin vanhin elokuva on valmistunut ja 30-lukujen taitteessa, uusin vuonna Television luonto-ohjelmatarjontaa voi verrata radioiden soittolistoihin: se on sitä, mikä on juuri nyt 'tapetilla'. Savonlinnan kansainvälisen luontoelokuvafestivaalin ohjelmisto valitaan toisenlaisin kriteerein. Siten sen voi rajata esimerkiksi klassikoihin ja luontoelokuvien parhaimmistoon, kertoo Irjaleena Eriksson, joka valitsee ohjelmiston yhdessä Juha Taskisen kanssa. Ohjelmistoon kuuluu myös Juha Taskisen uuden norppa-aiheisen elokuvan Jäätä rakastavat Ice-loving Seals -elokuvan ensi-ilta. Parkanossa ensimmäinen mielenosoitus turpeenottoa vastaan Matti Nieminen Haitalliset tuet tulevat kalliiksi Tapani Veistola Suoliike nosti päätään Parkanon Rukonevalla. Huhtikuun 16. päivä siellä järjestettiin tiettävästi Suomen ensimmäinen suolla tapahtunut mielenosoitus. Rukonevalle, kauas asutuksesta, oli saapunut suoluonnon tilasta huolestuneita kansalaisia banderolleineen ja lapioineen kertomaan, mitä he ajattelevat Vapo Oy:n turpeenottohankkeesta. Joukossa oli myös perheitä. Meidän paikallisten mitta alkaa olla täynnä, totesi kihniöläinen Ilpo Lahtinen. Turpeenotto on vienyt jo liian monta suota. Rukonevan ojitukset on aloitettu vieläpä riekon lisääntymisaikana. Rukoneva on laaja ja Vapon tuoreita ojituksia lukuun ottamatta lähes luonnontilainen. Sellaiset ovat Vapon läntisen alueen ympäristövastaava Jari Alkkiomäki (vasemmalla puolella ojaa) saapui keskustelemaan mielenosoittajien kanssa. Etelä-Suomessa nykyään harvinaisia. Suo on myös alueellisesti uhanalaisen riekon eteläisimpiä esiintymispaikkoja Suomessa. Riekon levinneisyyden eteläraja on soiden ojituksen vuoksi jatkuvasti kivunnut kohti pohjoista ja se on vähentynyt myös pohjoisessa. Haluamme tehdä selväksi, ettemme hyväksy turpeenottoa luonnontilaisilla ja sen kaltaisilla soilla, sanoi Pirkanmaalla riekkosoita tutkinut Rainer Mäkelä. Mielenosoittajat toivoivat Vapon keskeyttävän Rukonevan turpeenottoon tähtäävät toimet, jolloin suo olisi vielä pelastettavissa. Vapon omassa 2prosenttia-tiedotuskampanjassa yhtiö ilmoittaa kannattavansa soiden mittavaa lisäsuojelua. Arvokkaan Rukonevan turpeenottosuunnitelmista luopumalla Vapo osoittaisi olevansa tosissaan, Rainer Mäkelä sanoi. Suojelijat ovat kiinittäneet huomiota jo pitkään turpeenoton ympäristölupia säätelevän ympäristönsuojelulain puutteisiin. Laissa ei painoteta juurikaan soiden luontoarvoja, vaan lupaharkinnassa tarkastellaan lähinnä turpeenotosta aiheutuvia päästöjä. Etelä-Suomen suoluonnon tila on hälyttävä, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntija Sini Eräjää. Suomen ympäristökeskus on arvioinut, että 96 prosenttia suotyypeistä on uhanalaisia. Avosoita uhkaa erityisesti turpeenotto. Luonnonsuojelu kärsii rahapulasta, kun valtio säästää. Samaan aikaan ympäristöä kuitenkin pilataan verovaroilla. Yksinkertaisinta ja halvinta olisi kääntää haitalliset tuet ympäristötuiksi. Tätä pohdittiin Luonnonsuojeluliiton Suomen sosiaalifoorumissa järjestämässä kes- kustelutilaisuudes- sa huhtikuussa. Valtionvarainministeriön Päivi Valkamalla oli selvät reseptit ympäristöongelmien ratkaisemiseen: Ympäristöä pilaavat toiminnot on kiellettävä ja turhat tuet poistettava. Näin säästetään sekä verovaroja että ympäristöä. Luonnonsuojeluliiton metsäasiantuntija Sini Eräjää osoitti, kuinka esimerkiksi METSO-metsiensuojeluohjelman puuttuvat rahat voisi saada rupeamalla verottamaan turvetta. Samalla säästettäisiin suoluontoa, vesiä ja ilmastoa. Ekologinen verouudistus on yksi Valtiovarainministeriön Valkama: "Turhat tuet on poistettava." mutta ei ainoa keino saada talouteen ekologinen rakennemuutos, SLL:n ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen kertoi. Sen sijaan Nissinen siirtäisi veroja työstä kulutukseen. Näin säästettäisiin ympäristöä ja saataisiin lisää työpaikkojakin. Uusi keino havainnollistaa luonnonsuojelun hyötyjä sellaisille päättäjille, jotka ymmärtävät vain euroja, ovat ekosysteemipalvelut. LUMO-vuoden koordinaattori Hannele Ahponen esitteli näitä luonnon palveluja, jotka ovat myös talouden ja hyvinvoinnin pohja. Luontoa kannattaisi taloudellisestikin säästää eikä pilata. Luontoa pitää toki suojella myös muista kuin ekonomisista syistä, esimerkkeinä ekologiset, eettiset ja esteettiset syyt. Toisaalta ekosysteemipalvelut ja niitä hinnoitteleva The Economics of Ecosystems and Biodiversity -raporttisarja on uusi lisä luonnonsuojelijan työkalupakkiin. Samalla tavalla Sternin raportti sai päättäjät avaamaan kukkaronnyörit ilmastonmuutoksen hillitsemiselle, kun se osoitti, että haitat olisivat paljon kalliimpia. Ympäristöpalkinto Ilkka Hanskille Matti Nieminen Akatemiaprofessori Ilkka Hanski on saanut tämänvuotisen Suomen luonnonsuojeluliitton Ympäristöpalkinon. Ympäristöavaus palkinnon sai puolestaan ministeri Jan Vapaavuori. Luonnonsuojeluliiton perustamispaikalla Helsingin Säätytalossa pidetyssä palkitsemistilaisuudessa palkinnon luovutti SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava. Ilkka Hanski sai vuodesta 1980 alkaen jaetun palkinnon uuden ekologisen ymmärryksen kehittämisestä ja esiintuomisesta. Hanskin palkitseminen ajoittui sopivasti luonnon monimuotoisuuteen keskittyvälle LUMO2010-vuodelle. Ilkka Hanski on kansainvälisestikin arvostetuimpia suomalaisia tieteilijöitä. Hänet valittiin huhtikuussa myös Yhdysvaltojen tiedeakatemiaan. Hanskin tutkimusryhmä tutkii pirstoutuneissa elinympäristöissä elävien lajien biologiaa ja pyrkii näin edistämään luonnonsuojeluun soveltuvan metapopulaatiobiologian tutkimusta. Luonnonsuojelija-lehden lukijoilla oli mahdollisuus tutustua Ilkka Hanskiin tämän vuoden ensimmäisessä numerossa. Jan Vapaavuori yllätti Ensimmäistä kertaa jaettu Ympäristöavaus -palkinto on tarkoitettu yksittäisten, mutta merkittävien ympäristötekojen huomioimiseen. Kokoomuslainen asuntoministeri Jan Vapaavuori, joka on tullut tunnetuksi kovana metropoli-politiikan puolustajana, on kiinnittänyt ympäristöväen huomiota jo aiemmin puheillaan ja teoillaan kaavoituksen ja ilmastonmuutoksen kytkennästä. Stadin kundina profiloitunut Vapaavuori on osoittanut selkärankaa puolustaessaan maankäyttö- ja rakennuslakia. Varsinainen paukku oli kuitenkin Helsingin Sanomien Sunnuntaidebatissa julkaistu kirjoitus, jossa Vapaavuori esitti ilmasto- ja energiaministeriön perustamista. Vapaavuori kirjoitti myös, että ilmastoasioiden korostamisen rinnalla tulisi huolehtia luonnon- ja ympäristönsuojelun riittävän vahvasta roolista. Tämä oli ehkä alkuvuoden napakoin ympäristökommentti ympäristöministeriöstä, jossa hän istuu yhdessä ympäristöministeri Paula Lehtomäen kanssa. Vaikka Vapaavuori olisikin suunnitellut samalla poliittista tulevaisuuttaan, on rohkaisevaa nähdä hänen kiinnostuksensa ympäristöasioihin. Kuvassa: LUMO2010-vuoden itseoikeutettu ympäristöpalkinnon saaja oli akatemiaprofessori Ilkka Hanski. Mikko Käkelä

8 8 luonnonsuojelija 3/2010 TOIMINTAA NORPPALUODOLTA SLL:n varapuheenjohtaja Tarja Heikkonen Norppamestaruuksia jaossa Ennen kuin luonnonsuojeluväki päästetään irti kesälaitumille, on palkitsemisen aika. Jos ei maailman ympäristöpäivää 5.6. olisi jo nimetty, Luonnonsuojeluliiton olisi pitänyt keksiä se itse. Tänä vuonna Luonnonsuojeluliitto jakaa Ympäristöpalkinnon, vuoden Ympäristöavaus-palkinnon ja vieläpä Kunnianorppa-titteleitä. Toiseen suuntaakin palkitaan: Luonto-Liitolla on oma Siilin piikki, oivallinen palkinto! Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin lanseeraama Hiljainen haavanlehti taas liittyy Hiljan päivään. Suomen luonnonsuojeluliiton kultainen ansiomerkki on yhdistysten ja piirien anoma tunnustus merkittävästä urasta luonnonsuojelun saralla. Hopeinen ansiomerkki on turhaan jäänyt sen varjoon, arvokas tunnustus sekin. Näiden luovutus ei ole sidottu ympäristöpäivään, vaan johonkin juhlavaan tapahtumaan. Koska viralliset tunnustukset osuvat vain harvoille, kannattaa viritellä muitakin palkitsemismuotoja. Koska SLL:n viralliset tunnustukset osuvat vain harvoille, kannattaa viritellä muitakin yhdistysten palkitsemismuotoja. Tässä täysin epävirallinen ja hupaisa idealista, jota sopii jatkojalostaa: Vuoden Ympäristöjuttu -palkinto voisi innostaa mediaväkeä. Norppauintimestari-kilpailu sopisi Saimaalle, sen varjolla voisi kerätä lahjoituksia norpille. Retkeily on in, joten vuoden unohtumattomin luontoretkipalkinto olisi mukava jakaa. Omassa muistissa ovat esimerkiksi retket, joissa opas eksyy, retkeläiset etsivät opasta, osa retkeläisistä eksyy tai retkeä seurannut toimittaja eksyy suolle. Tällaiset jäävät elämään tarinoina. Onneksi näissä oli onnellinen loppu. Lapsille sopisi Norppavelhopalkinto. Lapsethan ovat parhaita lähiluontonsa asiantuntijoita. Päästä lapsi irti metsään, ja hän löytää heti monimuotoista luontoa koluamalla kaikki kivet, kannot, sammakonkudut ja majapaikat. Erityisesti haluaisin kuitenkin palkita niitä paikallisyhdistysten ja piirien sieluja ja moottoreita, jotka jaksavat väsätä lausuntoja ja vetää retkiä. Samaiset luonnonystävät jaksavat vielä kannustaa Ja aina voi jakaa ympärilleen kiitosta arkisistakin ympäristöteoista tai hemmotella joskus itseään. muitakin ja innostaa mukaan uusia jäseniä. Heille kuuluisi intialaista päähierontaa tai ainakin lokoinen lomapäivä jokaisen omassa voimaannuttavassa mielipaikassa. Ja aina voi jakaa ympärilleen kiitosta arkisistakin pienistä ympäristöteoista tai hemmotella joskus itseään. Olin järjestämässä Riihimäellä Kaunein virpomisoksa kisaa liiton vuoden lajin raidan kunniaksi. Samaan aikaan katukuvassa törmäsi R-kioskien katumainokseen Rakastu raitaan. Se tosin tarkoitti uutta jäätelötötteröä. Oli hyvä syy palkita itsensä sinä päivänä jäätelöllä! Matti Nieminen SLL ruoski hallitusta ja päätti tavoiteohjelmastaan Suomen luonnonsuojeluliitto valitsi tulevaisuuteen suuntautuneessa liittokokouksessaan Kouvolassa uuden valtuuston ja sen puheenjohtajaksi Tuire Laurinollin. FT Risto Sulkava, 44, Keuruulta valittiin toistamiseen liittohallituksen puheenjohtajaksi. Mennyt kolmivuotiskausi on ollut luonnonsuojelussa erittäin vaikeaa aikaa. Suomea on johtanut ehkä muistissa olevan historian luonto- ja ympäristökielteisin hallitus, Sulkava ruoski jo liittovaltuuston avauspuheenvuorossaan. Luonnonvarojen käytön vähentäminen tulee nousta päätöksenteon ytimeen. Luonnonsuojeluliitto päätti Kouvolassa tulevasta suunnastaan. SLL hyväksyi laajassa järjestökäsittelyssä valmistellun pitkän aikavälin tavoitesuunnitelman, joka ulottuu vuoteen Seuraavan kolmen vuoden aikana liitto keskittyy muun muassa ekosysteemipalveluiden konkretisointiin ja luonnon hiilivarastojen vaalimiseen. Pitkällä aikavälillä vahva alue- ja paikallistoimintaverkosto mahdollistaa myös laaja-alaisen toiminnan. Luonnonsuojeluliiton ei tarvitse rajautua kapealle sektorille. Liitto haluaa tarjota mahdollisuuden monipuoliseen toimintaan. Liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin FK Tuire Laurinolli, 52, Sastamalasta. Hän on ensimmäinen nainen valtuuston puheenjohtajana. Uusi Retkiopas.fi johdattaa luontoon Luonnonsuojeluliitto avasi Suomen ensimmäisen interaktiivisen Retkioppaan, jota käyttäjät itse voivat muokata. Onko tiedossasi upea retkikohde, jonka haluaisit esitellä muillekin? Vai etsitkö kenties paikkaa, jonne lähteä retkeilemään ensi viikonloppuna? Klikkaa itsesi nettiin ja suunnistaa Suomen luonnonsuojeluliiton Retkioppaaseen. Retkioppaan käyttäjät voivat itse lisätä oppaaseen mielenkiintoisia retkikohteita, kommentoida niitä ja lisätä kuvia retkiltään. Kohteet on merkitty Suomen kartalle nastoina, joita klikkaamalla saat lisää tietoa retkipaikasta: lyhyen esittelyn, retkikuvauksia ja -kuvia sekä ohjeen, miten kohteeseen pääsee. Retkikohteiden hakeminen on helppoa voit haarukoida itsellesi sopivaa kohdetta niin sijainnin, Kuvassa liittovaltuuston edessä valtuuston puheenjohtaja Tuire Laurinolli ja hallituksen puheenjohtaja Risto Sulkava. Aiemmin Laurinolli on toiminut pitkään liittohallituksessa, muun muassa sen varapuheenjohtajana. Paikallinen työ on voimamme. Olen iloinen siitä, että meillä on vahvoja vaikuttajia kentällä. Siinä mielessä aloitan hyvillä mielin. Toivon, että voimme vahvistaa valtuutettujen roolia ja näkymistä alueillaan, Tuire Laurinolli sanoi. Liitto valitsi kaksi uutta kunniajäsentä. He ovat FK Kalevi Keynäs Hangosta ja ylilääkäri Jaakko Savola Pieksämäeltä. Kunniajäseniä on nyt kolme. Aiemmin on valittu Terttu Laurila Nokialta. Tavoiteohjelma verkossa: www. sll.fi/tietoasll. Pinja Ahola vaikeustason, maastotyypin kuin eliöympäristönkin perusteella. Jos retkioppaan kartasta puuttuu nasta sinun lempiretkipaikkasi kohdalta, naputtele osoitteeksi ja kerro, missä sinä retkeilet. Tai jos retkeilyjalkaasi alkaa jo kutkuttaa, valitse rohkeasti olemassaolevista kohteista uusi, sinulle tuntematon paikka, jonne voit suunnata nauttimaan Suomen kauniista luonnosta. Janne Björklund

9 ToIMINTAA luonnonsuojelija 3/ ympäri maata teksti Noora Kuusela KUVAT Johan Byman, Meri Seistola l Helsinki Helsinki: Riemua ja vesiensuojelua Kesä on hyvää tiedotusaikaa. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys nivoo Big Jump -tiedotuksen vesiensuojeluun. Sunnuntaina klo 15 järjestettävällä, Euroopan laajuisella Big Jump -tempauksella pyritään kiinnittämään huomiota vesien tilaan ja lisäämään puhtaiden uima- ja juomavesien arvostusta. Big Jump on kiva ja reipas kesätapahtuma, jossa Helsy on ilman muuta mukana. Toivottavasti saamme tempauksella yhdistykselle paljon positiivista näkyvyyttä, kertoo Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen järjestösihteeri Markus Seppälä. Kovaa asiaa hauskanpidosta huolimatta Luonnonsuojeluasiat ovat usein raskaita uutisoitavia. Kuinka esimerkiksi saada oma rantarakentamista vastustava kanta julki lehdessä? Positiivisen kautta viestiminen auttaa usein, ja mukavat, asiasisältönsä puolesta soveltuvat tapahtumat ja tempaukset kannattaa valjastaa luonnonsuojelukysymyksistä tiedottamiseen. Big Jump hyppy puhtaiden vesien puolesta on hieno mahdollisuus vesiensuojelun ja luonnontilaisten, rakentamattomien rantojen merkityksen esille nostamiseen. Me Helsyssä aiomme pyytää kaupungilta veden laadun mittausta hyppypaikalla etukäteen Big Jump -viikolla. Käytämme tätä mittaustietoa tiedottaessamme Helsingin vesien vain tyydyttävästä tilasta sekä Big Jumpista, Seppälä suunnittelee. Antaa luonnon näkyä ja kuulua! Sanotaan, että heinäkuussa Suomi menee kiinni. Paikallislehdet silti ilmestyvät ja radiota kuunnellaan ahkerasti. Lomailijoilla olisi aikaa lukea ja kuunnella muitakin kuin työasioita, ja erityisesti luontojuttuja kuulee toivottavan. Yhdistys on usein oman paikkakuntansa luonnon paras tuntija. Voisiko tätä luonnontuntemusta jakaa muidenkin kuin omien jäsenten kesken? Aktiivinen kesätiedotus voi parhaimmillaan tuoda yhdistykselle uusia aktiiveja ja jopa jäseniä. Kun yhdistys näkyy ja kuuluu, sen toimintaan halutaan ja osataan tulla mukaan! Jutusta vinkkaaminen ei maksa mitään Markus Seppälä aikoo vinkata Big Jumpista ainakin pääkaupunkiseudun ilmaisjakelulehtiin sekä paikallisradioihin. Sieltä tullaan tekemään juttu jos tullaan, mut- ta eipä vinkkaaminen kalliiksikaan tule", Seppälä toteaa. Helsyn omille jäsenille Big Jumpista tiedotetaan yhdistyksen oman sähköisen jäsenkirjeen ja -lehden välityksellä. Big Jump -päivään toivotaan hyvää säätä ja osallistujilta iloista mieltä. Kun tapahtuman yleisvire on positiivinen, ja positiivisuuteen yhdistyy Helsyn nimi, poikii Big Jump -päivä meille pelkkää hyvää, Seppälä maalailee. VINKKEJä KESÄ- TIEDOTTAMISEEN Positiiviset, paikkakunnan luonnon kauneudesta kertovat jutut menevät "ikäviä" juttuja todennäköisemmin läpi. Yhdistyksen nimen näkyminen mukavassa yhteydessä on aina plussaa. Soita toimitukseen ja kerro mielestäsi hyvästä juttuvinkistä. Perustele miksi lukija olisi kiinnostunut jutusta! Vinkkaa hyvästä jutusta hyvissä ajoin. Toimituksissakin lomaillaan. Pyydä toimittaja mukaan tapahtumaan. Pitkälle retkelle toimittaja ei ehkä ehdi osallistua, mutta tapahtuman alkuun ainakin. YRITYKset mukana ympäristötyössä Lappeenrannasta Ekoenergiaa Suomen luonnonsuojeluliitto myönsi Lappeenrannan Energian bio- ja tuulivoimaan pohjautuville sähkötuotteille Ekoenergia-merkin. Ekoenergia on tuotettu Kaukaan Voiman laitoksella puuperäisillä polttoaineilla sekä tuulivoimalla Porin ja Raahen tuulipuistoissa. Lappeenrannan Energia omistaa osan vuonna 2010 valmistuneesta Kaukaan voiman laitoksesta, joka on Suomen suurin puupolttoaineiden käyttäjä. Laitoksella poltetaan vuonna 2010 puuta arviolta 75 prosenttia kokonaispolttoainemäärästä ja takuuehtojen mukainen tekninen valmius on 100 prosentin puun osuuteen, Lappeenrannan Energian energiakaupan johtaja Marko Pollari kertoo. Kaukaan Voiman laitos osoittaa, ettei turvetta välttämättä tarvita CHP-tuotannossa seospolttoaineena uusissa voimalaitoksissa, ekoenergiavastaava Teemu Kettunen toteaa. Ekoenergia-merkki takaa, että sähkötuotteet on tuotettu kestävästi uusiutuvia energialähteitä hyödyntäen. Yksityishenkilöt, yritykset ja yhteistöt voivat edistää kestävää sähköntuotantoa vaihtamalla sähkösopimuksensa Ekoenergia-merkittyyn tuotteeseen. Vaihda Ekoenergiaan! Tavaranvaihtoa verkossa Vihdoin verkkoon on saatu teknisesti toimiva ja ekologinen tavaran vaihtopiiri. Netcycler avautui kaikille maaliskuun lopussa. Suomen luonnonsuojeluliitto on ollut ideoimassa konseptia yhdessä Netcyclerin kanssa jo pitkään. Netcyclerissa voi vaihtaa ja lahjoittaa käytettyä tavaraa. Palvelussa listataan tavarat, joista haluaa päästä eroon, sekä tavarat, joita toivoo tilalle. Netcycler yhdistää sopivat tavarat ja toiveet automaattisesti sekä ehdottaa vaihtokauppoja. Palvelu luo automaattisesti usean hengen vaihtorinkejä. Esimerkiksi toteutuneessa 5-hengen vaihtoringissä ovat omistajaa vaihtaneet raastin, Deko-lehti, salkku, CD-levy ja DVD-levy. Tähän mennessä on vaihdettu jo yli 1000 tavaraa. Mukana on yli 3600 rekisteröitynyttä käyttäjää sekä tarjolla yli 5700 tavaraa ja 4800 toivetta. Lisätietoja: Vaihtoehto autonostolle Suomen luonnonsuojeluliitto suosittelee harkitsemaan henkilöautojen vuokraamista niiden ostamisen sijaan. Luonnonsuojeluliitto käynnisti toukokuussa yhteistyön vähemmän ympäristöä kuormittavia autoja vuokraavan Hertz Autovuokraamon kanssa. Vuokra-auton käyttö on ympäristölle moninkertaisesti edullisempaa. Yksi vuokra-auto voi poistaa jopa 14 yksityisautoa liikenteestä varsinkin silloin, kun kyse on on autojen yhteiskäytöstä. Yksityisautoilu vie myös enemmän tilaa kuin vuokraautojen käyttö, mikä näkyy etenkin kaupunkien keskustojen pysäköintiongelmina. Hertz lahjoittaa Suomessa loppuvuoden 2010 aikana jokaisesta Green Collection auton vuokrauksesta osan saimaannorpan suojeluun. Näiden autojen hiilidioksidipäästöt ovat alle 140 g/km. Rahat kohdennetaan Luonnonsuojeluliiton Norppalähettiläs hankkeeseen, jossa norppalähettiläät kiertävät Saimaan alueen alakouluissa esittelemässä saimaannorpan elämää ja Saimaan luontoa. Lisätietoja:

10 10 luonnonsuojelija 3/2010 ToIMINTAA TOIMINTAA NORPAN YLÄFEMMA Uraani halkeaa? 39 TWh Kolme uutta ydinvoimalaa tuottaisi 39 terawattituntia sähköä. Se on enemmän kuin koko Tanskan sähkönkulutus. Liisa Hulkko 91TWh 1/ Lisätietoa: Lue lisää ja tee äänestyssitoumus osoitteessa LS 2030 UUTISIA TULEVAISUUDESTA Suomi siirtyy kasvuttomaan talouteen ( ) Suomi on siirtynyt maailman ensimmäisten maiden joukossa kasvuttomaan degrowth-talouteen. Maailman kauppajärjestön WTO:n piirissä vuonna 2015 sovitut toimenpiteet yhteiskunnan vakauttamiseksi ovat johtaneet konkreettisiin muutoksiin monissa maissa. Suomen luonnonsuojeluliiton aloitteesta hallitus kirjasi jo vuonna 2015 ohjelmaansa kasvupakosta vapautumisen sekä siirtymisen laajemmin palkankorotuksista lyhyempään työpäivään ja pidempiin lomiin. Samalla otettiin käyttöön perustoimeentulo ja maksimielintaso sekä kiristettiin luonnonvarojen kulutuksen verotusta. Tätä oli edeltänyt myös ammattiyhdistysliikkeen raivoisa kampailu lyhyemmän työajan puolesta. Viimeisen viiden vuoden aikana Suomen talous ei ole kasvanut lainkaan, mutta ihmisten hyvinvointi ja onnellisuus ovat lisääntyneet merkittävästi. Suomen luonnonsuojeluliiitto muistuttaa, että sukupuuttoaallosta toipuminen ja ilmastokriisin ratkaisu vaativat kuitenkin edelleen siirtymistä kasvunegatiiviseen yhteiskuntaan. Alkuperäinen TEM:in sähkönkulutusennuste vuodelle 2020 oli 91 TWh. Metsäteollisuuden voimakkaan lobbauksen takia sitä nostettiin 98 terawattituntiin. Ydinvoima hallitsee energiakeskustelua, vaikka se tuottaa vain kuudesosan energiasta Suomessa. Ydinjäteyhtiöt vastaavat jätteistään vuoteen 2100 asti. Yhteiskunta ja luonto vastaavat jätteistä vähintään vuoteen asti. Jo lähes henkilöä on sitoutunut äänestämään vuoden 2011 eduskuntavaaleissa sellaista kansanedustajaa, joka äänestää lisäydinvoimaa vastaan. Palstalla esitellään Luonnonsuojelijalehden uutisia tulevaisuudesta Kaupunkiviljelyä edistettävä kiintiöillä ( ) Suomen luonnonsuojeluliiitto vaatii vanhojen kerrostalopihojen muuttamista kaupunkiviljelyyn sopivaksi elintarvike-omavaraisuuskiintiöllä luvun alussa Helsingistä käynnistynyt kaupunkiviljely on levinnyt Suomessa lähes jokaiseen kaupunkiin. Uusissa rakennusmääräyksissä kerrostalopihapalstat tulivat pakollisiksi jo yli kymmenen vuotta sitten. Vanhojen kerrostalopiha-alueiden muuttaminen kaupunkiviljelyyn sopivaksi on edistynyt kuitenkin hitaasti. Kaupunkiseutujen muuttuminen autottomiksi on onneksi vauhdittanut muutosta. Yhä isompi osa autojen parkkipaikoista on muuttunut asukkaiden viljelypalstoiksi. Asian puolesta pitkään kampanjoinut Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii kaupunkiviljelyn edistämistä ottamalla käyttöön kaupunkikohtaisesti asetettavat henkilökohtaiset kiintiöt elintarvikeomavaraisuudesta. METSÄKAMPANJA: Metsäkartoittajan jäljillä Metsäkampanjassa tärkeintä työtä tekevät kartoittajat, jotka paikantavat arvokkaat metsät ja vievät niiden suojelua eteenpäin yhdessä metsänomistajien ja viranomaisten kanssa. Miten luonnonsuojelun kannalta arvokkaan, monimuotoisen metsän tunnistaminen tapahtuu? Niina Ruuska osallistui keväällä Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin metsäkartoituskoulutukseen. Kolmen teoriaillan sekä viikonlopun mittaisen maastojakson aikana pääsimme kokeneiden metsäntuntijoiden opissa näkemään, mitä metsistä tänä päivänä kannattaa etsiä ja mitä tulee ottaa huomioon, kun kartoitustietoa tuotetaan metsästä viranomaisten pöydälle asti, hän kertoo. Kartoitettaessa METSO-ohjelmaan sopivia kohteita, tarkastellaan metsää elinympäristönä ja monimuotoisuudesta kertovia piirteitä. Arvokkaita ovat esimerkiksi lehdot, puustoiset suot ja pienvesien lähistöt sekä erirakenteiset ja lahopuustoiset metsät. Näiden piirteiden tunnistamista tai metsätyypin nimeämistä en ole kokenut vaikeaksi, Niina Ruuska kertoo. Mutta vaikka olen relaskoopin ja mittanauhan kanssa puustoa silmännyt ties kuinka monella kenttäkurssilla, puuston kuutiotilavuuksien arvioinnit ja vanhan puuston iänmääritys tulee varmasti aiheuttamaan pään raapimista ja pohdintaa. Osaavaksi kartoittajaksi oppii lopulta käytännön työtä tekemällä. Luonto on lahjoista arvokkain Suomen luonnonsuojeluliiton metsäkampanjan varoilla paikallistetaan ja suojellaan suojelua tarvitsevia arvometsiä. Kiitos! Voit tehdä lahjoituksen verkkosivujen lahjoituslomakkeella suoraan verkkopankkisi kautta. Anna ystävällesi lahja, jolla on merkitystä. Lahjasta voit kertoa Metsäkampanjan kortilla, jonka voit tulostaa verkkosivuilta. Koulutuksessa tutustuttiin kohteeseeen, jonka omistaja liiton metsienkartoitustyön tuloksena harkitsee alueen suojelua. Ohjaa muistamiset merkkipäivänäsi Metsäkampanjalle. Pyydä ystäviäsi lahjoittamaan merkkipäivänäsi suomalaisten metsien suojelutyöhön. Erottaudu yrityksenä ja tue suomalaista luonnonsuojelua. Lue lisää: www. sll.fi/yrityksille Tee testamentti Suomen metsäluonnolle. Ohjeita verkkosivuillamme. Aloittelevalle inventoijalle on hedelmällistä lyöttäytyä kokeneiden kartoittajien matkaan. Silloin oppii suuntaamaan huomionsa oleellisiin asioihin ja saa hyvässä tapauksessa myös pikaperehdytyksen näiden konkareiden erityislajintuntemukseen. Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin koulutussarjan päätyttyä ei ketään jätetty metsään oman onnensa nojaan, mutta askel itsenäiseen kartoittamiseen on kuitenkin otettava ennemmin tai myöhemmin. Maastoreppuni ja minä emme malta odottaa mitä kaikkea tänä vuonna pääsemme varsinaissuomalaisissa metsissä näkemään. On kannustavaa kun koulutuksen kautta voi yhdistää luonnonharrastuksen palkitsevalla tavalla metsiensuojeluun. Panu Härmävaara

11 LUMO2010 luonnonsuojelija 3/ teksti Hannele Ahponen kuvat Kaija Koski Ennallistaminen auttaa luontoa palautumaan sarjan osa 3 / 6 Suomi on täynnä metsänkasvatusta varten ojitettuja soita ja perattuja puroja, rakentamisen jalkoihin jääneitä lähteitä, umpeen kasvanutta perinnemaisemaa sekä talouskäytössä yksipuolistunutta metsää. Ennallistaminen on luonnon auttamista parantumaan ihmisen aiheuttamista vaurioista kohti luonnontilaa. Ennallistaja käynnistää ekosysteemin muuttumisen luonnontilaiseksi tai nopeuttaa jo tapahtuvaa hidasta luontaista muutosta. Toimenpiteistä ei saa koitua ratkaisevaa haittaa itse luontokohteelle tai sitä ympäröiville alueille, ja vaikutukset tuleekin arvioida ennen hanketta tarkasti. Luonto toipuu harvoin täysin luonnontilaiseksi, mutta myös luonnontilaisen kaltaiset luontokokonaisuudet ovat arvokkaita. Esimerkiksi osittain peratussa ja suoristetussa purossa saattaa olla säilynyt pienvesille ominaista lajistoa ja ominaispiirteitä. Ihmisen varovaisella avustuksella puro hakee vähitellen luontaisen mutkittelevan uomansa ja lajisto alkaa palautua. Suon ennallistamisessa vesiolosuhteet tärkeintä Kolmannes Suomen pinta-alasta on ollut suota, jota on vuosikymmenten ajan kuivattu pelloiksi ja metsiksi sekä käytetty turpeen ottoon. Puolet suoluontotyypeistä on uhanalaisia ja erityisesti korpiset, lettoiset ja lähteiset suotyypit ovat harvinaistuneet. Yli puolet alkuperäisestä suoalasta on ojitettu metsätalouden tarpeisiin. Suon ennallistuksessa tärkein toimenpide on vesitalouden palauttaminen ojat tukkimalla. Ojien penkoille aikanaan kaivetut maat siirretään takaisin ojiin pääasiassa konetyönä tai pienemmissä kunnostuskohteissa käsityönä. Lisäksi ojiin rakennetaan patoja, jotka estävät maan huuhtoutumisen ojista. Ojien tukkiminen saa veden pinnan suolla nousemaan. Tämän jälkeen suon kosteusolosuhteisiin sopeutunut lajisto alkaa palautua ja turpeen muodostuminen alkaa uudestaan. Nuuksion Mustakorven suolla ennallistumista ei juurikaan tapahtunut ensimmäiseen kolmeen vuoteen, mutta yksi kova rankkasade saattoi soistumiskehityksen käyntiin, kertoo tutkija Markku Koskinen Helsingin yliopiston metsätieteiden laitokselta. Puustoa on kuollut, rahkasammalet ja muut suokasvit ovat vallanneet alueen takaisin. Jos suolle on kasvanut puustoa ojituksen tuloksena, ennallistamistoimena on usein puuston osittainen raivaaminen suolta. Puut haihduttavat runsaasti vettä, joten niiden poisto edesauttaa suon kosteusolojen palautumista. Ennallistamisen vaikutus suoluonnon monimuotoisuuteen Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri ennallisti Kuivaniemelllä sijaitsevaa Pekkasuota talkoovoimin elokuussa Yleensä suon ennnallistus tehdään koneella, mutta Pekkasuolle ei saanut kuljetettua koneita. Se olikin kaikin puolin sopiva kohde lihasvoimin ennallistamiseen. Kuvassa ojaa patoavat Metsähallituksen asiantuntija Sakari Rehell ja Mauri Kumpula. Suoluonnon palautuminen on vuosikymmenten prosessi, ja luonto korjaa kohteen tapauskohtaisesti. Voimakkaasti ojitettujen soiden palautuminen on hidasta, koska niiden rakenne on muuttunut ojituksessa huomattavasti. Turvetuotannossa ollutta suota ei voi enää palauttaa suoksi, korkeintaan alueesta voi pyrkiä tekemään lintukosteikon. Ensimmäisinä vuosina ennallistamisen jälkeen ekosysteemissä esiintyy usein erilaisia häiriötilanteita, kuten ravinteiden runsaampaa huuhtoutumaa alapuolisiin vesistöihin ja tupasvillan voimakasta runsastumista. Tilanne vakiintuu ennallistumisen edetessä, muistuttaa johtava asiantuntija Tapio Lindholm Suomen ympäristökeskuksesta. Onnistuneesti ennallistetulla suolla kasvaa Suon ennallistuksessa tärkein toimenpide on vesitalouden palauttaminen ojat tukkimalla. suolajistoa, ja siellä esiintyy luonnontilaiselle suolle tyypillisiä piirteitä, kuten mättäitä ja kosteita pintoja eli rimpiä ja kuljuja. Avosoilla pesivät linnut hakeutuvat ennallistetuille alueille melko pian, päiväperhoset vähitellen. Naavat ja lupot ilmestyvät puiden oksille kostean pienilmaston myötä. Kasveilla levittäytyminen takaisin vanhoille kasvupaikoille on hitaampaa. Aina entisiä luontoarvoja ei kannata yrittää palauttaa. Ennallistamatta jättämistä kannattaa harkita esimerkiksi silloin, jos ojituksella voimakkaasti kuivuneeseen rehevään korpeen on muodostunut merkittäviä vanhan metsän arvoja, sanoo Lindholm. Ennallistus on sijoitus luonnon palveluihin Suomen lukuisten ojitettujen soiden ennallistaminen on monessa mielessä kannattavaa. Uhanalaisten suoluontotyyppien ja lajiston palauttaminen on ennallistamisen päätavoite. Suoluonto on luonnon geenipankki, tulvien tasaaja ja virkistyksen lähde. Lisäksi suot ovat merkittävä hiilivarasto, sillä reilut kaksi kolmannesta Suomen luonnon hiilestä on turpeessa. Tulevaisuudessa ilmastonäkökulma on entistä tärkeämpi. Kuivatetulla suolla orgaaninen aines hajoaa aiheuttaen hiilidioksidipäästöjä, muistuttaa Lindholm. Kannattamattomat ojitusalat tulisi ennallistaa hiilen pitämiseksi suossa. Potentiaalisia ennallistuskohteita, erityisesti rämeitä ja aapasoita, on paljon myös suojelualueiden ulkopuolella. Tilanne, jossa samaan aikaan ennallistetaan ojitettuja soita, mutta toisaalla otetaan luonnontilaisia soita luontoarvot tuhoavaan turvetuotantoon, on mitä järjettömin. Suomessa on maailman monimuotoisin suoluonto, jonka suojelussa meillä on erityisvastuu. Tietoa: Soiden ennallistamisia on tehty pääasiassa valtion omistamilla suojelualueilla. Vuoteen 2008 mennessä soita oli ennallistettu hehtaaria, joista 152 hehtaaria yksityismaiden suojelualueilla ja 320 hehtaaria metsätalousmailla. Muita ennallistuskohteita Pienvedet Pienvesiä on kunnostettu pääasiassa luonnonsuojelualueilla. Kalojen lisääntymis- ja vaellusmahdollisuuksia on parannettu myös suojelualueiden ulkopuolisissa vesissä. Ennallistamisessa on tärkeää kunnostaa kokonaisuutena myös ympäröiviä soita, tulva-alueita ja kosteikkoja. Lähteiden ennallistaminen vaatii erityisosaamista, sillä lähdekasvillisuus on herkkä muutoksille. Lue lisää: Metsät Ennallistamisen avulla entiseen talousmetsään luodaan luonnonmetsän piirteitä, kuten lahopuuta, hiiltynyttä puuta ja lehtipuustoa sekä vaihtelua metsärakenteeseen. Näin parannetaan myös uhanalaisten ja taantuneiden lajien elinolosuhteita. Ennallistettavat alueet ovat osa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaa (METSO). Järvet Pienten järvien ja lampien tärkein ennallistustoimenpide on veden pinnan nosto. Aina se ei ole tarpeen, sillä lasketun järven rannoista saattaa muodostua vesilinnustolle arvokas kosteikkoalue. Muita toimenpiteitä ovat vesikasvien poisto, hoitokalastus, hapetus ja ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Liiallinen kasvillisuuden poisto voi heikentää kalaston ja linnuston elinoloja. Kunnostustarpeessa olevia järviä on yli Perinnemaisemat Perinteisen maatalouden luomia ympäristöjä kuten niittyjä, ketoja, hakamaita ja nummia uhkaa umpeenkasvu. Sadassa vuodessa erilaisten niittyjen määrä on vähentynyt yli puolestatoista miljoonasta hehtaarista muutamaan kymmeneen tuhanteen hehtaariin. Alueita hoidetaan niittämällä, raivaamalla vesakoita ja laiduntamalla. Lue lisää:

12 12 luonnonsuojelija 3/2010 TOIMINTAA TEKSTI Tanja Siippainen KUVA Katja Torkko PERINNEMAISEMATALKOOT 2010 Tarkemmat tiedot talkoista osoitteesta ETELÄ-HÄME: Renko, Rautavuori. Lisätiedot: Karri Jutila, p , ETELÄ-KARJALA: Ruokolahti, Tikan niityt; Parikkala, Koitsanlahti. Lisätiedot: Kimmo Saarinen, p , ETELÄ-SAVO: Kerimäki, Lamminmäen niitty. Lisätiedot: Timo Luostarinen, p , KAINUU: Kuhmo, Kivelän taloautio ja Onnelan niitty; Sotkamo, Vaaralan niitty. Lisätiedot: Tarja Leinonen, p , KESKI-SUOMI: Muurame, Hettee 2.8.; Keuruu, Haapamäki, Niemelänjärven ranta ja Hylkysen niitty sekä Porinradan varsi; Kuhmoinen, Liehu ja Kirkonmäki sekä Vaarun niitty Lisätiedot: Liisa Karhu, p , Talkoot tulevat! Kesän tullen arvokkaita perinnemaisemia hoidetaan jälleen kymmenissä talkoissa ympäri Suomen. Kolmatta vuotta jatkuva Luonnonsuojeluliiton ja VR:n yhteinen perinnemaisemahanke Matkalla maisemaan luonnollisesti kunnostaa tänäkin vuonna yli 50 kohdetta eri puolilla maata. Perinnemaisematalkoissa ehditään myös pitää evästaukoa ja nauttia kesäisestä maisemasta. KYMENLAAKSO: Pyhtää, Hinkabölen museoalue klo 10 ja 7.8. klo 10; Kouvola, Suutarinpelto 7.8. klo 10 ja Kaipiaisten palosirkan esiintymisalue 21.8.; Iitti, Kaaliojan perinnemaisematalkoot elokuussa; Kuusankoski, Multamäen kalliosinisiiven elinympäristö 4.9. Lisätiedot: Hanna Majander, p. (05) , LAPPI: Keminmaan uuden ja vanhan kirkon niityt; Pelkosenniemi, Keminsaarten perinnebiotooppi; Kittilä, Särestöniemen perinnebiotoopit. Lisätiedot: p , PIRKANMAA: Nokia, Ala-Mikkolan haka klo 10; Vesilahti, Niinimäen haka klo 10; Tampere, Vuohenojan keto klo 13; Pirkkala, Pirkkalan kylän kalliot klo 10. Lisätiedot: Sari Poutiainen p , sari. POHJANMAA: Kauhajoki, Kaarlelan puisto; Lapua, Hellanmaa; Pietarsaari, Nynäsbacken; Veteli, Tunkkarin keto. Lisätiedot: Teemu Tuovinen, p POHJOIS-KARJALA: Liperi, Viinijärven asemanseudun radanvarsiniitty klo 10; Joensuu, Koivuvaaran keto klo 10; Kesälahti, Hiekkapellon radanvarsiniitty. Lisätiedot: Hanna Keski-Karhu, p Mäntsäläläinen Matti Vuori on osallistunut perinnemaisemien hoitotöihin jo useampana kesänä. Käyn mieluiten kotini lähiseudulla järjestettävissä talkoissa, joihin pääsee helposti kävellen tai pyörällä, Matti kertoo. Talkoissa perinnemaisemia pidetään avoimina, jotta niihin sopeutuneet lajit saisivat lisää elintilaa. Talkoissa niitetään heinikkoa ja niitetty kasvijäte kerätään pois. Umpeenkasvaneilta perinnemaisemilta raivataan puita ja pensaikkoa ja pusikoitumista estetään repimällä maasta vesakon taimia. Joskus tehdään myös lammastolppia ja -aitaa, Matti listaa. Talkoissa aikaa myös tunnelmoinnille Hoitotöiden lisäksi talkoissa on aikaa tutustua hoidettavaan kohteeseen ja Matin mukaan alue esitellään aina uusille talkoolaisille. Tunnelma talkoissa on kiireetön, mutta kuitenkin aikaansaava. Talkoolaiset tuntuvat tekevän työtä hyvällä mielellä, ovathan kaikki tulleet paikalle vapaaehtoisesti. Suorituspaineita ei ole, vaan kaikki tekevät töitä itselleen sopivaan tahtiin, Matti kertoo. Matin mukaan kaikki ovat tervetulleita talkoisiin. Heidän perheessään myös lapset ovat olleet talkoissa mukana. Matin mielestä on rikastuttavaa tavata uusia ihmisiä ja samalla vaihtaa luontohavaintoja tuttujenkin kesken. Talkootyön lomassa ehtii pitää myös taukoja ja useimmiten tarjolla on syötävää ja juotavaa järjestäjien puolesta. Kesätyöläiset perinnemaisemien apuna Matkalla maisemaan luonnollisesti -hankkeessa perinnemaisemia hoidetaan muutenkin kuin kaikille avoimilla talkoilla. 15 -vuotias Roope Ruokonen on ollut kahtena kesänä hoitamassa perinnemaisemia osana Keuruun yrittäjien kesätyökampanjaa. Roopen mielestä hoitotyöt ovat tuntuneet mukavilta. Useimmiten työt sujuvat leppoisasti, mutta välillä saa töitä paiskia hiki hatussakin, Roope kertoo. Roopen mielestä hoitotöiden tekemisen voi helposti oppia kuka vaan. Hän innostui työstä niin paljon, että suunnittelee osallistuvansa kesätyökampanjaan myös tänä vuonna. Perinnemaisemien hoitotalkoita on tehty myös piireissä ja yhdistykssä jo vuosikausia. Kukkaniitty omalle pihalle Perinnemaisemien lajeja voi auttaa myös omalla pihalla tai vaikkapa kesämökillä. Pihassa voi olla hyvin alueita, joilta ei leikata nurmea lainkaan vaan niitetään valikoivasti pari kertaa kesässä, Matti Vuori kuvaa. Parhaiten kukkaniitty tai keto menestyy pihan aurinkoisimmalla, kuivimmalla ja vähäravinteisimmalla paikalla. Perustamisvaiheessa niityn suunnitteluun kannattaa uhrata hieman aikaa, mutta tämän jälkeen itse niittämisen ja niittojätteen poiskeräämisen lisäksi voikin keskittyä huumaavan kukkaloiston ihailuun. Varsinaisten perinnebiotooppien vähennyttyä pihojen ja pientareiden merkitys merkitys keto- ja niittylajien turvapaikkana on muuttunut entistä suuremmaksi. Pienenkin pihaniityn perustaminen onkin varsinainen ympäristöteko! - Hankkeen talkoot osoitteessa www. sll.fi/perinnemaisemat - Piirien ja yhdistysten talkoot s ja yhdistysten omilta verkkosivuilta. - Vinkkejä kukkakedon perustamiseen: POHJOIS-POHJANMAA: Ii, Nyby klo 10-17, Kiiminki, Haaraojan niitty klo 17, Ylivieska, Vähäkangas klo 10-17, Pyhäjoki, Rajaniemen niitty. Lisätiedot: Merja Ylönen, p , POHJOIS-SAVO: Kuopio, Antikkalan niitty Lisätiedot: Marja Tenhunen, p. (017) , SATAKUNTA: Kokemäki, Pälpälän kallioketo; Pori, Ahlaisten kirkon kedot; Merikarvia, Köörtilän kyläkallio. Lisätiedot: Sakari Lehtonen, p UUSIMAA: Hyvinkää, Jaakkolan keto ja Sahanmäen masmaloketo; Mäntsälä, Sandbergin pelto ja 7.8. Lisätiedot: Ursula Immonen p , VARSINAIS-SUOMI: Turku, Juhannuskukkula Lisätiedot: Hannu Klemola, p , sll.fi. Miksi perinnemaisemia kannattaa ylläpitää? Perinnemaisemat ovat perinteisen maatalouskulttuurin synnyttämiä maisematyyppejä. Perinnemaisemiin kuuluvat sekä rakennetut perinnemaisemat että niitto- ja laiduntalouden synnyttämät luontotyypit eli perinnebiotoopit. Näitä ovat esimerkiksi niityt, kedot, hakamaat, kaskimetsät ja metsälaitumet. Perinnemaisemat ovat lajirikkaimpia elinympäristöjämme. Edustavalla perinnebiotoopilla voi elää jopa 40 lajia neliömetrillä. Perinnemaisemissa elää erityisen monipuolinen kasvi- ja hyönteislajisto. Tuttuja perinnemaisemien kasveja ovat esimerkiksi päivänkakkara, kissankello ja mäkitervakko. Uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista niityillä ja kedoilla viihtyvät esimerkiksi ketoneilikka, hirvenkello ja ketokatkero. Maataloudessa tapahtuneiden muutosten myötä perinnebiotooppien määrä on romahtanut. Perinnemaisemien luontotyypeistä 93 prosenttia on uhanalaisia. 28 % Suomen uhanalaisista lajeista elää perinnebiotoopeilla. Hoitamattomat perinnemaisemat rehevöityvät ja kasvavat pikku hiljaa umpeen. Säilyäkseen nämä elinympäristöt vaativat säännöllistä hoitoa. Perinnemaisemien hoidolla säilytetään myös maaseutu-maiseman kulttuurihistoriallisia arvoja. Tanja koordinoi perinnemaisematalkoita FM Tanja Siippainen aloitti kevättalvella työnsä Katja Torkon äitiyslomasijaisena perinnemaisemahankkeen koordinaattorina. Tanja on opiskellut ekologiaa ja ympäristönhoitoa Jyväskylän yliopistossa ja on sen lisäksi suorittanut luontokartoittajan erikoisammattitutkinnon. Olen itsekin ollut monet kerrat talkoolaisena hoitotöitä tekemässä. Koen työn tärkeäksi sillä ilmastonmuutoksen ohella pidän luonnon monimuotoisuuden vähenemistä yhtenä suurimmista ympäristöuhista, Tanja kertoo. Järjestötyö on Tanjalle tuttua entuudestaan. Hän on toiminut esimerkiksi Luonto-Liitossa lasten ympäristökasvatuksen parissa. Tällä hetkellä vapaaaika kuluu perheen pienimmän kanssa luontoa ihmetellessä ja astangajoogan parissa, Tanja kertoo. Hän arvostaa yhteisöllisyyttä sekä kiireetöntä aikaa ystävien ja perheenjäsenten seurassa. Tanja tekee töitä Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin toimistolta käsin. Hänet tavoittaa numerosta sekä sähköpostitse osoitteella

13 RETKET luonnonsuojelija 3/ KOONNUT Marja Haatanen KUVITUS Hanna Välitalo Kukkiva kesä kutsuu Luonnonkukkien päivä kutsuu taas osallistumaan kesäisille kasviretkille kautta maan. Tänä vuonna teemapäivänä järjestetään ennätykselliset 100 retkeä. ETELÄ-HÄME Asikkala Retkikohde: Aurinkovuori. Lähtö: Päijännetalon p-paikka, Meijeri-tie 1, Vääksy. Retki-aika: klo Järj. Asikkalan luonnonystävät. Mukaan: eväitä, kynä, kasvio. Oppaat: Anja Terho, Olavi Blomster ja lisätiedot: Tuula Wikström, p , Forssa Retkikohde: Salmistonmäki, Viksberg. Lähtö: Salmistonmäen p-paikka, seuraa Häiviä-Kytö -tieltä viitoitusta "lintutorni". Retki-aika: klo Järj. Lounais-Hämeen lst. Oppaat: Tapio Tiirikainen ja lisätiedot: Antero Suoranta, p Hollola Retkikohde: Tiirismaa. Lähtö: Hollolan yläasteen 1. ja 2. rakennuksen välinen p-paikka (Terveystie 8 10), josta jatko kimppakyydein. Retki-aika: klo Järj. Hollolan ympäristöyhdistys, yhteistössä Tapiola-ryhmä. Mukaan: eväitä. Oppaat: Antti Hovi ja lisätiedot: Matti Laurila, p Retkikohde: Hollolan hautausmaa. Lähtö: Hollolan kirkonkylä, Esinemuseon edessä. Retki-aika: klo Yhteistyötahot: Hollolan kotiseutuyhdistys. Lisätiedot: Helena Raikas, p Kasvikierroksen jälkeen kahvihetki Hollolan kotiseutumuseolla. Hämeenlinna Retkikohde: Pääjärven kuntayhtymän luontopolku. Lähtö: kuntayhtymän hallinnon p-paikka. Retki-aika: klo Järjestäjä: Keski-Hämeen ympäristöyhdistys. Mukaan: eväitä. Oppaat: Eeva Huitu ja lisätiedot: Jukka Ruuhijärvi, p Retkikohde: Katumajärvi ja Kutalanjoki. Lähtö: Katumajärven uimarannan p-alue. Retki-aika: klo Järjestäjä: Hämeenlinnan Seudun lsy. Lisätiedot: Karri Jutila, p , Loppi Retkikohde: Historiallinen kappalaisentalon pihapiiri, Joentaan kylä. Lähtö: Lopen Joentaka, Pappilanpuiston piha, Nyynäistentie 35. Retki-aika: klo Järjestäjä: Lopen luonnonystävät. Yhteistyötahot: Lopen Pappilanpuisto Oy. Mukaan: eväitä, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Hannu Heikkinen, Jouko Helander ja lisätiedot: Erkki Holttinen, Opastus molemmilla kielillä. ETELÄ-KARJALA Imatra Retkikohde: Immolan lentokenttä, Rautionkylä. Lähtö: Immolan kenttä, lentokonehallien edustan p-paikka. Ajo Kurkvuoren liittymän kautta. Retki-aika: klo Järjestäjä: Imatran seudun lsy. Yhteistyötahot: Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti. Oppaat: Juha Jantunen ja lisätiedot: Kimmo Saarinen, p , Lappeenranta Retkikohde: Hiidenmäki ympäristöineen, Joutseno. Lähtö: Joutsenon opiston p-paikka. Retki-aika: klo Järjestäjä: Lappeenrannan seudun lsy. Oppaat: Kimmo Saarinen ja lisätiedot: Leena Sallinen, p , pp2.inet.fi. Savitaipale Retkikohde: Jäkälänjärven ranta, Jäkälänkylä. Lähtö: Jäkäläntie 214. Retki-aika: klo Järjestäjä: Savitaipaleen seudun luonnonsuojeluyhdistys. Lisätiedot: Saila Vanamo, p ETELÄ-SAVO Kerimäki Retkikohde: Makkolan tienpientareet ja saniaismetsät. Lähtö: Entisen kaupan piha. Retki-aika: klo Järjestäjä: Itä-Savon lsy. Yhteistyötahot: Makkola-Kuokkalan Maa- ja kotitalousseura. Mukaan: saappaat, kynä. Lisätiedot: Timo Luostarinen, p Mikkeli Retkikohde: Konserttitalo Mikaelin läheinen metsikkö, lammaslaitumen reuna ja Pankalammen ranta, Kaukola. Lähtö: Konserttitalo Mikaelin p-paikka. Retkiaika: klo Järjestäjä: Suur-Savon lsy. Mukaan: kasvio. Oppaat: Liisa Seppänen ja lisätiedot: Aune Niiranen, p Pieksämäki Retkikohde: Sorsaveden Lammasniemi, Jäppilä. Lähtö: Lampolahdenkadun p-alue vanhan ja uuden kaupungintalon välimaasto. Retki-aika: klo Järjestäjä: Pieksämäen Luonnon Ystävät. Mukaan: saappaat, suurennuslasi. Lisätiedot: Yrjö Snellman, p , Yhdistys tarjoaa eväät. Punkaharju Retkikohde: Punkaharjun luonnonsuojelualue. Lähtö: Savonlinnan maakuntamuseo (Riihisaari), josta bussikuljetus. Retki-aika: klo Järjestäjä: Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut. Yhteistyötahot: Etelä-Savon kasviharrastusyhd. Mukaan: eväitä, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Elina Enho, Mervi Niiranen ja lisätiedot: Tiina Linsén, p , Linjaautokyytiin ilmoittautuminen Savonlinnan maakuntamuseon asiakaspalveluun, p alkaen. Maamansikka, mansikas, savimansikka, metsämansikka... Luonnonkukkien päivän tämän vuoden teemalaji on ahomansikka (Fragaria vesca). Ahomansikka on taantunut koko maassa, sillä lajille sopivat avoimet, aurinkoiset kasvupaikat vähentyneet. Perinnebiotooppien umpeenkasvu on ollut taantumisen suurin syy, ja umpeenkasvun estäminen olisikin ahomansikalle avuksi. Kasvi ei pienikokoisena lajina pärjää kilpailussa, vaan jää kookkaampien lajien jalkoihin, suojelubiologi Katja Raatikainen Metsähallituksesta kertoo. Lisääntyvä varjostus haitaa kukkien ja marjojen muodostumista ja lopulta laji häviää kokonaan. Ahomansikoita löytää metsänreunoista, kalliokedoilta, niityiltä ja matalakasvuisilta pientareilta. Ahomansikalla on paljon terveysominaisuuksia, joten hyvän paikan löytäessään kannattaa herkutella ahomansikalla ja varsinkin ihan tuoreeltaan. Ahomansikka liittyy monen lapsuusmuistoihin. Katja Raatikainen muistelee, miten punaiset ja tuoksuvat ahomansikat pujotettiin timotein korteen. Mansikkakorsia oli kotiin viemiseksi useita, joista matkalla eksyi suuhun joitakin herkullisimman näköisiä. Loput päätyivät mansikkamaitoon, jota nautiskeltiin lämpimänä kesäiltana. KAINUU Kajaani Retkikohde: Seminaarin alue-tullikallio. Lähtö: Pääkirjaston parkkipaikka. Retki-aika: klo Järj. Kajaanin Seudun luonto. Mukaan: kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Markku Nykänen. Lisätiedot: Kimmo Kumpulainen, p , kimmo. Kuhmo Retkikohde: Kivelän talonautio, Lauttavaara. Lähtö: Lauttavaaran luontopolun p- alue. Ajo-ohje: Kuhmon keskustasta Suomussalmen tietä (nro 912) pohjoiseen n. 10 km, josta vasemmalle Lentuankoskentielle. 300 m päässä tien vas. puolella on p-alue. Retki-aika: klo Järjestäjä: Lentua-Seura. Yhteistyötahot: Metsähallitus. Mukaan: saappaat, kynä. Oppaat: Aino Virtala ja lisätiedot: Outi Isokääntä, p , Paltamo Retkikohde: Melalahden kulttuuriympäristö. Lähtö: Melalahden venesatama. Retki-aika: klo Järjestäjä: Paltamon luonto. Oppaat: Raimo Kantola ja lisätiedot: Virpi Juvonen, p , Puolanka Retkikohde: Puolangan kirkonkylän raitit, kujat ja joutomaat. Lähtö: tori. Retkiaika: klo Järjestäjä: Metsähallitus, luontopalvelut Pohjanmaa. Lisätiedot: Riitta Nykänen, p , Sotkamo Retkikohde: Parkuan kylä. Lähtö: Virastotalon p-paikka. Retki-aika: klo Järjestäjä: Sotkamon Luonto. Lisätiedot: Alpo Komulainen, p KESKI-SUOMI Joutsa Retkikohde: Haapalehdon perinne- ja luomutila, Kivisuo. Lähtö: Haapalehdon tilan pihalla, Harjulahdentie 76. Retki-aika: klo Järjestäjä: Leivonmäen kansallispuiston ystävät. Mukaan: eväitä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Pentti Alanko ja lisätiedot: Lea-Elina Nikkilä, p , Varmista retken toteutuminen: suntuubi.com. Jyväskylä Retkikohde: Laajavuoren metsä, Kortemäki. Kokoontuminen: Killerin liikuntakeskuksen kahvion edessä. Retki-aika: klo Järjestäjä: Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys. Yhteistyötahot: Teatteriryhmä Teatterikone. Lisätiedot: Timo Kypärä, p Karstula Retkikohde: Kuntoradan luontopolku. Lähtö: Enojoen sillan p-paikka. Retki-aika: klo Järjestäjä: Karstulan-Kyyjärven lsy. Oppaat: Tuula Paajanen ja lisätiedot: Olli Ihantola, p , Keuruu Retkikohde: Tiusalan Honkamäen länsirinteen metsäaukko. Lähtö: Keuruun linja-autoasema. Retki-aika: klo Järjestäjä: Keurusseudun Luonnonystävät. Mukaan: eväitä, saappaat. Lisätiedot: Jouko Pihlainen, p , Kivijärvi Retkikohde: Pieni-Koirajärven ympäristö, Salamajärven kansallispuisto. Lähtö: Koirasalmen luontotupa, Koirasalmentie 1220, Kivijärvi. Retki-aika: klo Järjestäjä: Sirkka Experience. Lisätiedot: Sirkka Experience / Koirasalmen luontotupa, p Laukaa Retkikohde: Kuhankoski, tienvarret, kanavapenkat ja puronvarret. Lähtö: Kuhankosken kanavan p-paikka. Retki-aika: klo Järjestäjä: Laukaan seudun luonto. Mukaan: eväitä, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi, hyttyssuojat. Lisätiedot: Ari Jäntti, p KYMENLAAKSO Hamina Retkikohde: Haapalanjärven rannat, Haapalan kylän kedot. Lähtö: Haminan linja-autoasema, josta kimppakyyti. Retkiaika: klo Järjestäjä: Kaakkois-Kymen Luonto. Mukaan: eväitä, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Reija Kivelä ja lisätiedot: Tapio Rintanen, p , Kotka Retkikohde: Lehmäsaari. Lähtö: Sapokan tuurimoottorilaituri. Retki-aika: tuurimoottori lähtö-ja paluuaika. Järjestäjä: Meri-Kymen luonto. Yhteistyötahot: Kotkan kaupunki. Mukaan: eväitä, saappaat. Oppaat: Heikki Laaksonen, Annika Aalto- Partanen, Hannu Männistö ja lisätiedot: Risto Hamari, p Osallistujat maksavat venekuljetuksen. Kouvola Retkikohde: Niivermäki, Ruotsula. Lähtö: Entisen Kymintehtaan urheilukentän (nykyään Speedwayrata) pohjoispää. Retki-aika: klo Järjestäjä: Pohjois-Kymen Luonto. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Lisätiedot: Jukka Airola, p LAPPI Enontekiö Retkikohde: Saanan maasto, Kilpisjärvi. Lähtö: Kilpisjärven retkeilykeskuksen piha. Retki-aika: klo Järjestäjä: Metsähallitus, Tunturi-Lapin luontokeskus ja Kilpisjärven luontotalo. Yhteistyötahot: Helsingin yliopisto, Kilpisjärven biologinen asema. Mukaan: eväitä, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Lisätiedot: Rauni Partanen, Kilpisjärven biologinen asema, p Ilmoittaudu 8.6. mennessä Tunturi-Lapin luontokeskukseen, p /7990. Mukaan mahtuu 30! Inari Retkikohde: Haapakosken alue Juutuanjoen varressa. Lähtö: Ivalon linja-autoasemalla klo ja Inarista Siidan pihalla klo 11. Retki-aika: klo Järjestäjä: Metsähallitus, Ylä-Lapin luontokeskus. Mukaan: eväitä, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Mia Vuomajoki, Maire Puikko ja lisätiedot: Jussi Kahlos, p

14 14 luonnonsuojelija 3/2010 RETKET LÄHDE OPASTETULLE KASVIRETKELLE! Retket ovat 2 3 tunnin mittaisia, maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen ellei toisin mainita. Mukaan säänmukainen retkivaatetus ja maastoon soveltuvat jalkineet. Voit ottaa retkille mukaasi kasvion, suurennuslasin, eväät ja juotavaa. Retkillä opastetaan suomeksi, ellei toisin mainita. Suurin osa retkistä sopii hyvin lapsiperheille. Luonnonkukkien päivän suojelijana toimii tänä vuonna opetusministeri Henna Virkkunen. Luonnonkukkien päivän järjestävät yhteistyössä: Suomen luonnonsuojeluliitto, Natur och Miljö, Suomen biologian seura Vanamo, Societas pro Fauna et Flora Fennica Societas, Metsähallitus Luontopalvelut, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo, Suomen ympäristökeskus, Biologian ja maantieteen opettajien liitto, BMOL ry, Kasvityöryhmä, Luonto- Liitto ja WWF Suomi. Luonnonkukkien päivän tukijana toimii tänä vuonna VR osana "Matkalla maisemaan luonnollisesti" -perinnemaisemien hoitohanketta. Lue lisää Luonnonkukkien päivästä ja tarkempia tietoja retkistä: Ilmoittaudu Luontokeskus Siidaan kuljetuksen järjestämiseksi 16.6 mennessä, p Pelkosenniemi Retkikohde: Tunturiaavan luontopolku, Pyhä-Luoston kansallispuisto. Lähtö: Pyhätunturin luontokeskus, Kultakeronkatu 22. Retki-aika: klo Järjestäjä: Metsähallitus, Lapin luontopalvelut. Mukaan: eväitä, kasvio. Lisätiedot: Pyhätunturin luontokeskus, p , Posio Retkikohde: Riisitunturi. KLähtö: Riisitunturin uusi p-paikka. Posion tai Kuusamon suunnasta tultaessa käännytään Patoniementielle (nro 9471) ja ajetaan Syrjälahteen vanhalle p-paikalle, josta n. 3 km uudelle p-paikalle Riisitunturin kansallispuiston rajalle. Retki-aika: klo Järjestäjä: Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut. Lisätiedot: Tiina Laitinen, p / Rovaniemi Retkikohde: Kemijoen länsiranta välillä Kirkkolampi Arktikum. Lähtö: Kirkonjyrhämän laavu, Jyrhämänkuja, Kemijoen ranta. Retki-aika: klo Järjestäjä: Lapin maakuntamuseo. Yhteistyötahot: Arktinen keskus, Lapin ely-keskus, Rovaniemen Luonto, Lapin luonnonsuojelupiiri. Mukaan: kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Minna Turunen, Anna-Liisa Ylisirniö, Marjut Kokko, Tapio Kekki ja lisätiedot: Kimmo Kaakinen, p Sodankylä Retkikohde: Kiilopään tunturialue Urho Kekkosen kansallispuistossa. Lähtö: UK-puiston portti Tunturikeskus Kiilopään piha. Retki-aika: klo Järjestäjä: Metsähallitus. Mukaan: eväät, saappaat, kasvio. Lisätiedot: Kristiina Aikio, metsa.fi tai palvelupiste Kiehinen p Yhteiskuljetus Saariselältä (hinta 5 e / hlö) ja Vuotsosta (hinta 7 e / hlö). Ilmoittautudu mennessä kuljetusten vuoksi palvelupiste Kiehiseen, p tai PIRKANMAA Akaa Retkikohde: Vainionlahti, Tyrisevä. Lähtö: Toijalan S-marketin p-alue. Retki-aika: klo Järjestäjä: Akaan ympäristöyhdistys. Mukaan: eväitä, saappaat. Lisätiedot: Leena Antila, fi, p Hämeenkyrö Retkikohde: Kyröskosken kalliot. Lähtö: Kyröskosken sillan viereisen puiston p-paikka. Retki-aika: klo Järjestäjä: Kyrön Luonto. Lisätiedot: Anita Lähdekorpi, p Lempäälä Retkikohde: Maikin luontopolku. Lähtö: Kuusirannan pihassa Lempäälän terveyskeskuksen takana, Uotin parantolan vieressä. Retki-aika: klo Järjestäjä: Lempäälän ymp.yhdistys. Mukaan: eväitä. Oppaat: Esa Kalska ja lisätiedot: Mari Larikka, Mänttä-Vilppula Retkikohde: Rantapolku Keurusselän rannalla. Lähtö: Mänttä, Katiskalahden venesatama, Telalahdentien päässä. Retkiaika: klo Järjestäjä: Mäntän seudun luonnonsuojeluyhdistys. Mukaan: eväitä. Oppaat: Timo Nieminen ja lisätiedot: Hilkka Granroth p Nokia Retkikohde: Hevoshaka, Haikanlahden ja Maaveräjänlahden välissä oleva niemi. Lähtö: Pitkäniemen päiväkodin (Pitkäniementie 6) vieressä kevyenliikenteen väylä. Retki-aika: klo Järjestäjä: Nokian Luonto. Yhteistyötahot: Siuro-Seura. Mukaan: eväitä, kasvio. Oppaat: Lasse Kosonen ja lisätiedot: Kaija Helle, p , Opastus molemmilla kielillä. Sastamala Retkikohde: Ritajärvien retkeilyalue. Alue sijaitsee n. 10 km Vammalan keskustasta pohjoiseen. Lähtö: Ritajärvien retkeilyalueen p-paikka. Vammalan keskustasta: Sastamalantie Pohjalantie Ritajärventie. Mouhijärveltä: Sastamalantie Horniontie Ritajärventie. Retki-aika: klo Järjestäjä: Sastamalan ympäristöyhdistys. Mukaan: eväitä, saappaat. Oppaat: Juha Suominen ja lisätiedot: Eveliina Asikainen, p Eväitä syödään nuotiopaikalla, joten makkaraa voi ottaa mukaan. Tampere Retkikohde: Pyynikinharju. Lähtö: Pyynikin näkötornin edessä sijaitseva opastaulu. Retki-aika: klo Järjestäjä: Tampereen ymp.yhdistys. Yhteistyötahot: Tampereen kasvitieteellinen yhdistys. Oppaat: Matti Kääntönen, Anni Kytömäki ja lisätiedot: Minna Santaoja, Valkeakoski Retkikohde: Kirjasniemi. Lähtö: Säterin alapysäköintipaikka (rannan puoleinen). Retkiaika: klo Järjestäjä: Valkeakosken seudun luonnonsuojeluyhdistys. Lisätiedot: Heikki Heino, p Virrat Retkikohde: Virtain Kotalassa, Soininmäen tila. Lähtö: Kitusen Kievari. Retkiaika: klo Järjestäjä: Virtain lsy. Mukaan: saappaat, kasvio. Lisätiedot: Larissa Heinämäki, p , POHJANMAA Jakobstad /Pietarsaari Utfärdsmålet: Nynäsbacken. Samlingsplats: Pedersöre Kyrka, parkeringsplatsen. Utfärdtid: kl Arrangören: Jakobstadsnejdens Natur r.f. Med: vägkost, stövlar, penna, flora. Kontaktuppgifter: Birthe Wistbacka, tel Guidningen på båda språken. Jalasjärvi Retkikohde: Tapionmutka Ilvesjoen varressa. Lähtö: Kunnantalon p-paikka. Retki-aika: klo Järjestäjä: Jalasjärven luontoyhdistys Luhurikka. Lisätiedot: Harri Maunumaa, p , harri. Kauhajoki Retkikohde: Ikkelänjokivarsi, lehtomaista jokivartta. Lähtö: Aronkylän ST1 p-paikka. Retki-aika: klo Järjestäjä: Suupohjan ympäristöseura. Oppaat: Keijo Seppälä ja lisätiedot: Teemu Tuovinen, p Lapua Retkikohde: Wanhan Karhunmäen toimintakeskuksen pihapiiri. Lähtö: toimintakeskuksen piha, Karhunmäentie 923. Retki-aika: klo Järjestäjä: Lapuan ympäristöyhd. Yhteistyötahot: Wanhan Karhunmäen toim.keskus. Mukaan: eväitä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Anneli Koivuneva ja lisätiedot: Raija Ristolainen, p Mustasaari /Korsholm Retkikohde: Sommarön linnakealue, Södra Vallgrund. Lähtö: Sommarön linnakealueen laavu, opasteet Södra Vallgrundista. Retki-aika: klo Järjestäjä: Terranova Merenkurkun luontokeskus / Metsähallitus. Lisätiedot: Minttu Kelloniemi, p , Opastus molemmilla kielillä. Raahe Retkikohde: Iso-Kraaselin saari. Lähtö: Raahen linja-autoasema, josta kimppakyyti Lapaluotoon meripelastusseuran laituriin, venekuljetus klo Paikalle voi saapua myös suoraan. Retki-aika: klo Järjestäjä: Raahen Seudun Luonnonystävät. Yhteistyötahot: paikalliset veneily- ja sukellusyhdistykset. Mukaan: eväitä, saappaat. Oppaat: Vuokko Moisala, Marketta Nivala ja lisätiedot: Kauno Siltala, p , Töysä Retkikohde: Tuuri Inn -luontomatkailuyrityksen pihapiiri. Lähtö: Tuurintie 79, Tuuri Inn:in piha. Retki-aika: klo Järjestäjä: Suomenselän Luonnonystävät. Yhteistyössä: Visamix Oy. Mukaan: eväitä, kasvio, suurennuslasi. Lisätiedot: Terttu Rajala, p POHJOIS-KARJALA Kesälahti Retkikohde: Totkunniemen perinnemaisema. Lähtö: Totkunniemen koulu. Retki-aika: klo Järjestäjä: Keski-Karjalan Luonto. Yhteistyötahot: Tarapaappa. Oppaat: Hans Colliander ja lisätiedot: Kimmo Martiskainen, p , Kitee Retkikohde: Partalanmäen kedot ja niityt. Lähtö: Partalanmäki. Ajo-ohjeet: Kiteen keskustasta n. 7 km Kiteenlahteen, oikealle Havukkalanmäentielle. Sitä 2,9 km ja sillan jälkeen vasemmalle Partalanmäelle. Retki-aika: klo Järjestäjä: Keski Karjalan Luonto. Oppaat: Tupu Vuorinen ja lisätiedot: Kari Antikainen, p , Kontiolahti Retkikohde: Kontiolahden kotiseutukeskusta ympäröivät pellot, niityt ja metsäalue. Lähtö: Kontiolahden kotiseutukeskus, Vierevänniementie 5. Retki-aika: klo Järjestäjä: Kontiolahden luonnonystävät. Yhteistyötahot: Kontiolahti-seura. Mukaan: eväitä, saappaat, kasvio. Oppaat: Matti Pihlatie, Anna-Maija Salmi ja lisätiedot: Mika Pirinen, p Lieksa Retkikohde: Kirkkopuisto-Kaupunginniemi. Lähtö: Kirkon edustan p-paikka. Retki-aika: klo Järjestäjä: Lieksan luonnonystävät. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Kaija Kiiskinen ja lisätiedot: Esko Lappi, p , Retkikohde: Kolin kansallispuisto. Lähtö: Kolin Luontokeskus Ukon piha. Retki-aika: klo Järjestäjä: Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut. Mukaan: kynä, kasvio. Lisätiedot: Kaija Eisto, p , POHJOIS-POHJANMAA Hailuoto Retkikohde: Hailuodon kujien ja ketojen kasvit. Lähtö: Osuuspankin piha. Retkiaika: klo Järjestäjä: Metsähallitus. Lisätiedot: Raija Kärenlampi, p , Kalajoki Retkikohde: Arteman ranta-alue. Lähtö: Käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Arteman ja valtatie 8:n välinen niitty. Retki-aika: klo Järjestäjä: Metsähallitus. Mukaan: saappaat, kasvio, suurennuslasi. Lisätiedot: Marko Sievänen, p Kiiminki Retkikohde: Isohalmeenmaa ja Raivion lähde, Keskikylän kalkkialue. Lähtö: Kuusamontien (nro 20) varren levähdyspaikka Jolosjoen sillan korvassa 4,5 km Kiiminkijoen silloilta Kuusamoon päin. Retki-aika: klo Järjestäjä: Kiiminkien lsy. Yhteistyöt.: Kiiminki-Seura. Mukaan: eväitä, saappaat, kynä, kasvio. Lisätiedot: Esteri Ohenoja p , Opastus molemmilla kielillä. Oulainen Retkikohde: Irva, polkupyöräretki Pyhäjokivarteen. Lähtö: Oulaisten kaupunginkirjasto. Retki-aika: klo Järjestäjä: Pyhäjokialueen lsy. Mukaan: eväitä, kynä, kasvio. Lisätiedot: Riku Rantala p , Oulu Retkikohde: Hupisaaret. Lähtö: Pohjois- Pohjanmaan museon edessä. Retki-aika: klo Järjestäjä: Olsy. Mukaan: kasvio. Oppaat: Tauno Ulvinen, Erkki Vilpa, Hannu Karvonen, Raija Lähdesmäki ja lisätiedot: Saara Salmela, p Oulunsalo Retkikohde: Papinkarin rantaniitty. Lähtö: Letontien sillanpielen p-paikka, n. 1 km Oulunsalon Kylänpuolentieltä kääntyvää Letontietä etelään. Sieltä n. 500 m matka pitkospuita pitkin Papinkarin rantaan. Retki-aika: klo Järjestäjä: Kempeleen-Oulunsalon lsy. Mukaan: eväät, saappaat. Lisätiedot: Kaija Koski, p Pudasjärvi Retkikohde: Latva-Kouvanjärven ympäristö. Lähtö: Syötteen luontokeskuksen p-paikka. Retki-aika: klo Järjestäjä: Metsähallitus, Pohjanmaan Luontopalvelut. Mukaan: eväitä, kumisaappaat. Oppaat: Markku Lehtelä, Irja Leppänen ja lisätiedot: Syötteen l-keskus, p , P-alueelta kimppakyydein klo 10. Kouvan ja Sarakylän suunnalta tulevat voivat odotella Latva-Kouvan tilalle johtavan tien päässä. POHJOIS-SAVO Kaavi Retkikohde: Telkkämäen kaskiperinnetila. Lähtö: tilan piha. Retki-aika: klo Järjestäjä: Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut. Oppaat: Arja Räsänen ja lisätiedot: Anna-Riikka Ihantola, p Kuopio Retkikohde: Saaristokaupunki, Puronotko. Lähtö: Rautaniementie 1, sen ja Lehtoniementien risteys (lämpökeskuksen luona). Retki-aika: klo Järjestäjä: KLYY. Oppaat: Pekka Tenhunen, Timo Perätie ja lisätiedot: Marja Tenhunen, p Retkikohde: Itkonniemen rantareitti. Lähtö: Kevaman p-paikka, Itkonniemenkatu 65. Retkiaika: klo Järjestäjä: PihaPiiri ekologista lastenkulttuuria. Mukaan: eväitä, suurennuslasi. Oppaat: Minna Vänskä ja lisätiedot: Meri Elonheimo, p , sakky.fi. Retki erityisesti lapsiperheille. Nilsiä Retkikohde: Anttilan tilan lähiympäristö, Kinahmi. Lähtö: Nilsiän tori, josta kimppakyydeillä Anttilan tilalle (Kinahmintie 711). Retki-aika: klo Järjestäjä: Nilsiän lsy. Mukaan: eväitä. Lisätiedot: Mauri Tiainen, p Varkaus Retkikohde: Kämärin alue. Lähtö: Varkauden jäähallin p-paikka. Retki-aika: klo Järjestäjä: Varkauden Luonnonystävät. Oppaat: Karita Krooks ja lisätiedot: Hannu Räsänen, p , hannu. SATAKUNTA Eurajoki Retkikohde: Kuntoradan metsä keskustan lähellä. Lähtö: Eurajoen Veikkojen maja. Retki-aika: klo Järj. Rauman seudun luonnonystävät. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Lisätiedot: Ossi Siivonen, p , Huittinen Retkikohde: Vanhankosken lehtoalue. Lähtö: Vanhankosken p-alue. Retki-aika: klo Järjestäjä: Huittisten seudun ymp.yhdistys. Mukaan: eväitä, saappaat. Lisätiedot: Terttu Routsi, p Pori Retkikohde: Noormarkku, Näsin alueen metsätyypit. Lähtö: Bussikuljetus klo 9 Luontotalo Arkin edestä, Pohjoispuisto 7, Pori. Noormarkussa lähtö Makkarakosken sillalta n. klo Retki-aika: klo Järj. Satakunnan l-piiri. Yhteistyössä: Porin kaupungin ympäristötoimi. Mukaan: eväitä, saappaat. Oppaat: Janne Lampolahti ja lisätiedot: Terhi Rajala, fi, p Ilmoittautumiset alkaen Hööveliin (Promenadikeskus, Yrjönkatu 17, p ). Retkelle otetaan max. 50 henkeä. Rauma, ks. Eurajoki

15 RETKET luonnonsuojelija 3/ UUSIMAA Ekenäs, ks. Raseborg Espoo Retkikohde: Hanikan luontopolku. Lähtö: Alakartanontien urheilukenttä. Retki-aika: klo Järj. Espoonlahden Demarit. Mukaan: eväitä, saappaat, kynä. Oppaat: Mattias Tolvanen ja lisätiedot: Jukka Kivi, p , Retkikohde: Laajalahden ls-alue. Lähtö: Villa Elfvikin luontotalon piha, Elfvikintie 4. Retki-aika: klo Järjestäjä: Luontotalo. Mukaan: eväitä. Lisätiedot: Villa Elfvikin luontotalo, p Retkikohde: Nuuksion kansallispuisto. Lähtö: Haukkalammen luontotupa, Haukkalammentie 32. Retki-aika: Reitti auki klo 11 15, kierretään omaan tahtiin. Kesto 1,5 2 h. Tarkoitettu lapsiperheille, 4 12-vuotiaille. Järjestäjä: Metsähallitus ja WWF. Mukaan: eväitä, kynä. Oppaat: Anna Pursiainen, Anu Hjelt, Bettina Grönlund ja lisätiedot: Touko Heikkinen, p , ja Essi Aarnio-Linnanvuori, p , Hanko Retkikohde: Tvärminnen koeaseman alue. Lähtö: Tvärminnen toimipaikka. Retki-aika: klo Mukaan: eväitä, saappaat, kansio. Lisätiedot: Juha Kaunismaa, p , Opastus molemmilla kielillä. Helsinki Retkikohde: Tapanilan puutarhakaupunginosa. Lähtö: Tapanilan tori. Retkiaika: klo Järjestäjä: Tapanila-Seura. Lisätiedot: Eira & Hannu Ormio, p , Retkikohde: Alppipuisto, Leninin puisto ja Savon puisto. Lähtö: Alppilan kirkko (Linnanmäen pysäkki). Retki-aika: klo Järj. Alppila-seura. Mukaan: kynä. Lisätiedot: Antti Okko, p Retkikohde: Kivinokka, Herttoniemen ja Kulosaaren välinen niemi. Lähtö: Herttoniemen metroaseman läntinen sisäänkäynti (K-market Hertan puolella). Retki-aika: klo Järjestäjä: Helsy. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat: Christina Lindén ja lisätiedot: Markus Seppälä, p / , fi. Opastus molemmilla kielillä. Retkikohde: Korkeasaaren ja Mustikkamaan luonto. Lähtö: Mustikkamaan lipunmyynnin edessä. Retki-aika: klo Järjestäjä: Korkeasaaren eläintarha. Oppaat: Markus Haveri ja lisätiedot: Marjo Priha, p Retkikohde: Puistola; Kalkkikallion lsalue Vantaan puolella ja Roosin mäen alue Helsingin puolella. Kokoontuminen: Helsingin Puistolassa Kalkkivuorentien ja Kirvestien risteyksessä. Retki-aika: klo Järjestäjä: Puistola-Seura. Mukaan: saappaat, kiikarit. Lisätiedot: Ilkka Uotila, p , vinkäänkylässä, Åvikista opiston kasvihuoneille. Lähtö: Uudenmaankatu 228, Kuurojen palvelukeskus Åvikin p-paikka. Retki-aika: klo Järjestäjä: Hyvinkään ymp.yhdistys. Mukaan: kynä. Oppaat: Arto Rantanen, Leila Järvinen ja lisätiedot: Yrjö Ala-Paavola p , Inkoo Retkikohde: Fagervikenin rannan lähellä sijaitseva luomutila, Långvik. Lähtö: Inkoon kunnantalon p-paikalla. Retki-aika: klo Järjestäjä: Inkoon-Siuntion ympäristöyhdistys. Mukaan: eväitä, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Risto Murto ja lisätiedot: Yrjö Kokkonen, p Järvenpää Retkikohde: Jampan asuinalueen lähistöllä oleva vihervyöhyke. Lähtö: Jampan ostoskeskuksen luona. Retki-aika: klo Järjestäjä: Järvenpään ympäristöyhdistys. Mukaan: eväitä, saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Sirkka Savonmäki, Asta Kuosmanen ja lisätiedot: Tarja Alapassi, p , Karjalohja Retkikohde: Nikun tilan ympäristö. Lähtö: Lohjansaari, Pyöli: missä yleinen tie päättyy (entinen linja-auton kääntöpaikka). Retki-aika: klo Mukaan: kynä, kasvio, suurennuslasi. Lisätiedot: Aune Koponen, p Kirkkonummi Retkikohde: Ragvaldsin museoalue, Överby. Lähtö: Ragvaldsin museo, Överbyntie 140, päärakennuksen piha. P-alue navetan takana tien pohjoispuolella. Retki-aika: klo Järjestäjä: Ragvaldsin museo, Kirkkonummen kunta. Yhteistyötahot: Kirkkonummen ympäristöyhd. Mukaan: eväitä, kynä, kasvio. Oppaat: Sirkku Harjasto ja lisätiedot: Maaret Eloranta, p , kirkkonummi.fi. Mukaan voi tulla kesken päivän. Opas päivystää päärakennuksen pihapiirissä. Mäntsälä Retkikohde: Sandbergin pelto. Lähtö: kaksi paikkaa: toinen vanhan Lahdentien varrella (kyltitys tiellä) kännykkämaston juurella Sandbergin pellon kohdalla. Toinen Ohkolan kylän puolella Riiskiläntien päässä vanhalla ladolla. Retki-aika: klo Järjestäjä: Mäntsälän lsy. Mukaan: eväitä, kynä, kasvio. Oppaat: Elina ja Matti Vuori ja lisätiedot: p , Porvoo Retkikohde: Maarin alue Porvoon vanhan kaupungin kupeessa. Lähtö: Maarille vievän sillan pielestä, Jo kikadun pohjoispäästä. Retki-aika: klo Järjestäjä: Itä-Uudenmaan luonnon- ja ympäristönsuojeluyhdistys. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Lisätiedot: Ulla Martin, p Raseborg /Raasepori Utfärdsmålet: Raseborgs gamla slottsruin. Samlingsplats: Ekenäs naturum. Utfärdtid: kl Arrangören: Forststyrelsen /Ekenäs naturum. Med: vägkost, stövlar, penna, flora, förstoringsglas Kontaktuppgifter: Eva Lotta Söderlund, tel , Siuntio, ks. Inkoo Tuusula Retkikohde: Kannistonmäen virkistysalue, Mattila. Lähtö: Kirkonkylän koulun etupiha, Tuusulantie 131. Retki-aika: klo Mukaan: eväitä, saappaat, kynä, kasvio, suurennuslasi. Lisätiedot: Tarja Mäkelä, p Sateen tai voimakkaan myrskyn sattuessa retki peruuntuu. Vantaa Retkikohde: Tikkurilan jokivarsi ja kaupunkimaisema. Lähtö: Heurekan kivipuisto (näytekivet Heurekan edessä). Retkiaika: klo Mukaan: kynä, kasvio. Lisätiedot: Juhani Sirkiä, p , Retkikohde: Tuupakan ketolaikut, Viinikkala. Lähtö: Hommaksentie, Hommaksenkujan itäpään kohdalla. Tienhaarassa ketoilmoitustaulu. Lähin iso tie Kehä III, jonka ylittää Suometsäntien liittymäsillalla. Retki-aika: klo Järjestäjä: Vantaan ymp.yhdistys. Mukaan: eväitä, kynä, kasvio, suurennuslasi. Oppaat: Kimmo Jääskeläinen ja lisätiedot: Vesa Järvinen, p , Retken jälkeen voi osallistua niittotalkoisiin, ota mukaan käsineet ja juotavaa. Vihti Retkikohde: Kauhumäki, Kauhussuo. Lähtö: Karprintin pysäkki. Retki-aika: klo Lisätiedot: Hilkka-Maija Virrankoski, p , dnainternet.net VARSINAIS-SUOMI Kaarina Retkikohde: Koristo. Kokoontuminen: Koristontie 1, Uudenmaantien ja Koristontien risteys. Retki-aika: klo Järjestäjä: Achilleus. Lisätiedot: Raija Salminen, p , Lieto Retkikohde: Nautelankosken ls-alue. Lähtö: Nautelankosken museon piha, Nautelankoskent. 40, Lieto As. Retki-aika: klo Järjestäjä: Nautelankosken museo. Mukaan: saappaat, kynä, kasvio. Oppaat: Irmeli Teppo ja lisätiedot: Lea Kuusisto, p , Terhi Ykspetäjä-Remes, net, p Masku Retkikohde: Kalelan sotilasvirkatalon perinnemaisemat. Lähtö: Kalelan tilan autopaikka, Niemenkulmantie 86. Retki-aika: klo Järjestäjä: Maskun ja Nousiaisten lsy. Oppaat: Terhi Ajosenpää ja lisätiedot: Marjukka Kulmala, p Paimio Retkikohde: Paimionjokilaakso Askalan voimalaitoksen tuntumassa. Lähtö: Askalankosken leiritalo. Ajo-ohje: n. 6 km Paimion keskustan ainoista liikennevaloista pohjoiseen Sähköyhtiöntietä. Tienviittojen Askalan voimalaitos ja Voimalantie kohdalta länteen. Jatketaan laakson pohjalle korkean kirkkaankeltaisen voimalaitoksen luo. Siinä p-paikka. Voimalan vierestä kohti joen länsirannan punaista leiritaloa, matkaa 100 m, pitkä riippusilta yli joen. Retki-aika: klo Järjestäjä: Paimion seudun ymp.yhdistys. Oppaat: Viri Teppo- Pärnä ja lisätiedot: Miia Aaltonen, p Pöytyä Retkikohde: Kurjenrahkan kansallispuisto. Lähtö: Kurjenrahkan kansallispuiston p-paikka, Kurjenpesä. Retkiaika: klo Järjestäjä: Luontokabinetti. Mukaan: eväät. Oppaat: Mika Lehto ja lisätiedot: Minna Lukkala, p Raisio Retkikohde: Friisilä, Tuulilanketo ja Kerttulan luontopolun varret. Lähtö: Parkkipaikka Hulvelankadun päässä. Retki-aika: klo Järjestäjä: Raisionjokilaakson lsy. Mukaan: eväitä, saappaat, istuinalusta. Lisätiedot: Riikka Susi, p , Salo Retkikohde: Halikonjoen varsi kallioketoineen. Kokoontuminen: Halikon museosilta. Retki-aika: klo Järjestäjä: Salon seudun lsy. Mukaan: saappaat, kasvio. Oppaat: Antti Nyman, Antti Laine ja lisätiedot: Janina Mäkinen, p , Retkikohde: Kirjakkalan vanhan ruukinkylän luontoympäristö. Lähtö: Hamarinjärven padolla, Kirjakkalan ruukinkylässä, Hamarinjärventie. Retki-aika: klo Järjestäjä: Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut. Mukaan: kynä, kasvio. Oppaat: Hannu Kulmala ja lisätiedot: Luontotalo, p Turku Retkikohde: Brinkhallin kartanon ympäristö. Lähtö: Brinkhallin kartanon pihalla. Retki-aika: klo Järjestäjä: Turun lsy. Oppaat: Veli-Pekka Rautiainen ja lisätiedot: Marja Haatanen, p , Hyvinkää Retkikohde: Krissinmäki Hy-

16 Kesäretkelle lähiluontoon! Löydä luonto läheltäsi -retkillä tutustutaan paikkakunnalta valittuun, kiinnostavaan lähiluontokohteeseen 2 4 opastetulla retkellä. Retket järjestetään huhti-lokakuun aikana. Listaan on koottu kesän ja alkusyksyn Löydä luonto läheltäsi -retket. Retket löytyvät myös osoitteesta Tervetuloa! Helsinki, Kallahdenniemi La Vesilintujen syksy Kallahdenniemellä. Kokoontuminen: klo 11 Rastilan metroasema, Itäkeskuksen puoleinen sisäänkäynti. Retken kesto: 3 h. Mukaan: eväät. Lisätietoja: Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Kaisa Hauru, p , Markus Seppälä, p Hollola, Tiirismaa Su Luonnonkukkienpäivän retki Tiirismaalla. Kokoontuminen: klo 10 Hollolan yläasteen 1. ja 2. rakennuksen väliselle parkkipaikalle (Terveystie 8 10), josta jatketaan kimppakyydein. Retken kesto: 3 h. Mukaan: eväät. Kotka, Kansallinen kaupunkipuisto To 1.7. Pyhä Jumalniemi. Kokoontuminen: klo Citymarketin P-paikka (Karhulan puoleinen kulma). Retken kesto: n. 2 h. Mukaan: eväät, hyvät kengät. Ke Arvoituksellinen arboretum. Kokoontuminen: klo Siikakosken P-paikka. Retken kesto: n. 2 h. Mukaan: eväät, hyvät kengät. Lisätietoja: Meri-Kymen luonto, Risto Hamari, p Oulu, Oulujokisuisto La Luontoon yöllä. Kokoontuminen: klo 21 Hietasaari, jousiammuntakentän P-paikka (Johteenkuja). Retken kesto: 2 h. Mukaan: kiikarit. Ke Yrttiretkiherkkuja luonnosta. Kokoontuminen: klo 18 Hietasaari, Villa Pukkila (Paattikuja 4). Retken kesto: 3 h. Mukaan: kasvio. Ke High tech Oulun juurilla Pikisaaren luonnossa. Kokoontuminen: 18 Pikisaari, Sokeri-Jussin edessä. Retken kesto: 2 h. Seinäjoki, Kyrkösvuori Su Kasviretki kallioille. Kokoontuminen: klo 14 Kyrkösvuoren juurella Kyrkösjärventien päässä. Retken kesto: n. 3 h. Mukaan: eväät ja kiikarit, jos haluaa. Su Ötökkäretki. Kokoontuminen: klo 14 Kyrkösvuoren juurella Kyrkösjärventien päässä. Retken kesto: n. 2 h. Mukaan: eväät, jos haluaa. Muuta: Retki tarkoitettu erityisesti lapsiperheille. Retkelle voi ottaa tarvittaessa rattaat. Lisätietoja: Hollolan ympäristöyhdistys, Matti Laurila, p Hyvinkää, Krissinportti Pe Lintujen iltakonsertti. Kokoontuminen: klo 21 Hyrian luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitoksen (entisen maaseutuopiston) parkkipaikalla, Uudenmaankatu 249, Palstojentien puolella. Retken kesto: n. 2 h. Pe Nahkasiipien yö. Kokoontuminen: klo Hyrian luonnonvara- ja ympäristöalan oppilaitoksen (entisen maaseutuopiston) parkkipaikalla, Uudenmaankatu 249, pihan puolella. Retken kesto: n. 2 h. Mukaan: taskulamppu. Lisätietoja: Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys, Sami Kullberg, p , webinfo.fi. Hämeenlinna, Katinen Su Kesäkukkia Katisissa. Kokoontuminen: klo 10 Katumajärven uimarannan pysäköintialue. Retken kesto: 3 h. Lisätietoja: Hämeenlinnan Seudun Luonnonsuojeluyhdistys, Karri Jutila, p , Kouvola, Kymijoki Ma Kymijoki joki, jonka synnyn ihminen näki. Kokoontuminen: klo 18 Koriansuoran ja Tammirannantien läheinen parkkipaikka. Retken kesto: 2 3 h. Mukaan: eväät (reitin varrella nuotiopaikka), pitäväpohjaiset jalkineet. Ma Ankkapurhan kuohuvat vuodet. Kokoontuminen: klo 18 Tehtaanmäeltä tulevan Pasilantien päässä sijaitseva parkkipaikka. Retken kesto: 2 3 h. Mukaan: eväät, pitäväpohjaiset jalkineet. Lisätietoja: Pohjois-Kymen Luonto, Riku Rinnekangas, p , Anu Kärkkäinen, Anu Kärkkäinen, com. Kuhmo, Mammankaivo La 3.7. Elämyspolku lapsiperheille. Kokoontuminen: klo Mammankaivon kenttä (Hankarannantie 19 kohdalta tie kääntyy kentälle). Retken kesto: n. 1,5 h. Lisätietoja: Lentua-Seura, Sabrina Logeais, p , La Rotikkaretki Mammankaivolle. Kokoontuminen: klo Mammankaivon kenttä (Hankarannantie 19 kohdalta tie kääntyy kentälle). Retken kesto: n. 1,5 h. Lisätietoja: Lentua-Seura, Mervi Laaksonen, p Kuopio, Saaristokaupunki Su Luonnonkukkapäivän lumoa. Kokoontuminen: klo 12 lämpökeskuksen luona, Rautaniementie 1. Retken kesto: n. 2 h. Lisätietoja: Oulun luonnonsuojeluyhdistys, Hannu Karvonen, p Pori, Kirjurinluoto La 3.7. Luotojen alueen luonnonkasvit. Kokoontuminen: klo 14 Kirjurinluodon kahvilan luona, Pelle Hermannin leikkipuiston vieressä. Retken kesto: n. 3 h, mehu- ja pullatarjoilu. Ti Lepakoiden kesäteatteri Kirjurinluodolla. Kokoontuminen: klo Kirjurinluodon kahvilan luona, Pelle Hermannin leikkipuiston vieressä. Retken kesto: n. 2,5 h. Lisätietoja: Porin seudun ympäristöseura, Esko Inberg, p Rauma, Vanha Rauma Su 4.7. Kasveja ja kulttuuria. Kokoontuminen: klo 17 Kalatorilla Rauniopuiston laidalla. Retken kesto: n. 2 h. Pe Lepakkojen lentoa hautausmaan yössä. Kokoontuminen: klo Kalatorilla Rauniopuiston laidalla. Retken kesto: n. 2 h Lisätietoja: Rauman seudun luonnonystävät, Kirsi Reponen, p , Rovaniemi, Ounasvaara Ke 9.6. Linturetki näköalatornille. Kokoontuminen: klo 18 luontopolun parkkipaikalla (Sky-hotellin alapuolella). Retken kesto: 2 3 h. Mukaan: eväät, näköalatornilla laavu. Lisätietoja: Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys, Sointu Rautiola, p , Hannu Tuomisto, p Tampere, Pyynikki Su Luonnonkukkien päivän retki ilmastonmuutos Pyynikillä? Kokoontuminen: klo 13 Pyynikin näkötornin edessä, opastaulun luona. Retken kesto: n. 2 h. Mukaan: eväät, jos haluaa. Ti Kansallismaisema taiteilijoiden innoittajana. Kokoontuminen: klo 18 Pyynikin näkötornin edessä, opastaulun luona. Retken kesto: n. 2 h. Mukaan: eväät, jos haluaa. Lisätietoja: Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys, Minna Santaoja, Turku, Maarian allas Ma Menneisyyden ja tulevaisuuden Maaria. Kokoontuminen: klo Paimalantie 369 (Paimalan vanhan koulun kenttä). Retken kesto: 2 h. Pe Varjoisan veden vampyyrit. Kokoontuminen: klo Paimalantie 369 (Paimalan vanhan koulun kenttä). Retken kesto: 1,5 h. Lisätietoja: Turun luonnonsuojeluyhdistys, Marja Haatanen, p , com, Maria Louna, p , Vaasa, Mustikkamaa Ma Hämähäkkiretki. Kokoontuminen: klo 18 Pihkatien mutkassa (n. 20 metriä Melaniementieltä). Ma Luontokuvausretki. Kokoontuminen: klo 18. Pihkatien mutkassa (n. 20 metriä Melaniementieltä) Lisätietoja: Vaasan ympäristöseura, Kaarlo Koskimies, Joensuu, Kuhasalo Ti Vesien ja rantojen kasvit. Kokoontuminen: klo 18. Kukkosensaari 5. Retken kesto: 2 h, kahvitarjoilu. Mukaan: kumisaappaat. Lisätietoja: Joensuun seudun luonnonystävät, Heikki Simola, p , Jenni Miettunen, p Jyväskylä, Seminaarinmäki Ke Vanhan puiston perhoskasvit ja hyönteiset. Kokoontuminen: klo 18 yliopiston pääkirjaston edessä (Seminaarinkatu 15). Retken kesto: 2 h. Lisätietoja: Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys, Kristiina Eskonen, p Kirkkonummi, Meikonsalo Su Meikojärven kuikat ja rantametsät. Kokoontuminen: klo 10 Myllykylän Meikonsalon parkkipaikalla, Korsolammentien varrella. Retken kesto: n. 3 h. Mukaan: kumisaappaat, eväät, kiikarit ja kamera, jos haluaa. Lisätietoja: Kirkkonummen ympäristöyhdistys, Tom Hindsberg, p Su Laivalla lähisaaristoon. Lähtö: klo 12 Kuopion matkustajasatamasta, Koski-laivayhtiön Salmetarlaivalla. Retken kesto: yhteensä 4 h. Mukaan: eväät retkinuotiolle, halutessa uintivarusteet. Muuta: Voit varata laivapaikan 1.6. alkaen ostamalla 2 e hintaisen kahvilipun Kuopion museon lipunmyynnistä (Kauppakatu 23). Varaamattomat loppupaikat täytetään laivarannassa jonotusjärjestyksessä. Lisätietoja: Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys, Marja Tenhunen, aluesihteeri, p , Lapua, Simpsiön vuori Su 8.8. Geologia- ja ötökkäretki Simpsiön huipulla. Kokoontuminen: klo 12 hiihtorinteen Taivaanpankolla. Retken kesto: n. 2 h. Muuta: Retkelle voi tulla lasten kanssa myös rattailla. Lisätietoja: Lapuan Ympäristöyhdistys, Raija Ristolainen, p , Seppo J. Ojala, p Ke Kiviretki Rakalle. Kokoontuminen: klo 18 luontopolun parkkipaikalla (Sky-hotellin alapuolella). Retken kesto: 2 3 h. Mukaan: eväät. Ke 4.8. Kasviretki suolle. Kokoontuminen: klo 18 luontopolun parkkipaikalla (Sky-hotellin alapuolella). Retken kesto: 2 3 h. Mukaan: eväät. Lisätietoja: Rovaniemen Luonto, Sari Hänninen, p , Saarijärvi, Haikankärki Su Historian havinaa Haikankärjessä. Kokoontuminen: klo 10 Summassaaren hotellin parkkipaikalla. Retken kesto: n. 3 h. Mukaan: eväät. Lisätietoja: Saarijärven seudun luonnonystävät, Mira Koivunen, p , gmail.com. Savonlinna, Talvisalo Ti 8.6. Poikkea polulta. Kokoontuminen: klo 18 Talvisalon koulun pysäköintipaikalla (Silittäjänkatu). Retken kesto: n. 1,5 h. Mukaan: suurennuslasi ja kasvikirja, jos haluaa. Ti Heinikossa kuhisee. Kokoontuminen: klo 18 Talvisalon koulun pysäköintipaikalla (Silittäjänkatu). Retken kesto: n. 1,5 h. Mukaan: suurennuslasi, jos haluaa. Lisätietoja: Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys, Timo Luostarinen, p , Elina Enho, p Vihti, Kirkkojärven ranta To 8.7. Raita ja sen kaverit. Kokoontuminen: klo 18. Kirkonkylän torilla kirjaston edessä (Vihdintie 7). Retken kesto: n. 2 h. Lisätietoja: Vihdin Luonto, Hilkka-Maija Virrankoski, p , Su Santa-apaja ja Pyykkikallio. Kokoontuminen: klo 14 Kirkonkylän torilla kirjaston edessä (Vihdintie 7). Retken kesto: 3 h. Mukaan: eväät. Muuta: Retki sopii erityisesti lapsiperheille. Lisätietoja: Vihdin Luonto, Merja Rytkönen, p l Retket ovat maksuttomia ja avoimia kaikille kiinnostuneille. l Retkille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. l Osallistuminen ei vaadi aiempaa retkikokemusta tai luonnontuntemusta. l Retkille kannattaa varautua hyvillä, maastoon sopivilla jalkineilla ja säänmukaisella vaatetuksella. l Mukaan kannattaa varata juotavaa, ja halutessaan myös evästä. l Tutustu tarkemmin retkikohteisiin ja lue lisää retkistä osoitteessa

17 TEKIJÄ & NÄKIJÄ luonnonsuojelija 3/ teksti Matti Nieminen KUVA Mikko Käkelä M.A.Numminen kiertää edelleen kuin hiili luonnossa Avantgardisti taiteilija M.A.Numminen laulaa nyt hiilen kierrosta luonnossa. Nuoret sosiologian opiskelijat Mauri Antero Numminen ja Pekka Gronow tapasivat tavata 1960-luvulla Toivo Kärkeä, Suomen kevyen musiikin kummisetää. Hän sai valtavasti voimaa meistä, Numminen kertoo helsinkiläisen kulttuuriravintolan pöydässä. Musiikki Fazerin Toivo Kärki oli toki menestynyt populaarimusiikin säveltäjä, mutta hän etsi jotakin vielä silloin saavuttamatonta arvostusta kevyelle musiikille. Intelligentsia ei ollut kiinnittänyt huomiota kevyeen musiikkiin, Numminen selventää. Numminen ja Gronow paitsi soittivat populaarimusiikkia myös kirjoittivat siitä lehtiin. Musiikin ystävät tuntevat hyvin Kärjen kynästä syntyneet ikivihreät kuten Reppu ja reissumies sekä Kulkurin iltatähti. Myös M.A. Numminen kohosi koko kansan tietoon yllätyksellisyydellään. Hän levytti 1970-luvulla myös luonnonsuojelulauluja, kuten Luonnonsuojelujenkan ja Jäteveden määritelmän. Numminen loikki vaivatta tangosta rokkiin ja korkeakulttuurista lastenmusiikkiin. Lapsetkin oppivat tuntemaan jättikokoisen jäniksen, joka lauloi parodiasta päälle jääneellä laulutavallaan jänikset maailmankartalle. Avantgardistinen underground, konemusiikkia jo vuonna 1964, kirja keskiolutbaareista, kuunnelmia, ohjaustöitä Nummisen ura on mahtava ja irtonainen. Hän on välttänyt muumioitumista jo alusta alkaen. Uran ensimmäinen oma levykin vuodelta 1967 kantaa nimeä M.A. Numminen In memoriam. Tuorein sävellystyö on filosofien Hanna Arendtin ja Martin Heideggerin rakkaussuhteesta. Sitä on esitetty keväällä eri puolilla Saksaa. Hiilen kierto on ikuinen Puoli vuosisataa ensitapaamisen jälkeen M.A. Nummisen ja Toivo Kärjen musiikilliset tiet kohtasivat jälleen. Luonnonsuojeluliiton monivuotinen jäsen Kalervo Kärki oli saanut haltuunsa isänsä julkaisemattomia nuotteja, kun tämä oli kuollut vuonna Tangojen joukosta löytyi kappale Hiilen kiertokulku luonnossa. Hiilen kiertokulku luonnossa on tapahtuma ikuinen. Ilmaan kerääntyvän hiilihapon kautta syntyy kierto sen. Kalervo Kärki kiinnostui ja mietti pitkään millaisessa yhteydessä sen saisi julkaistua. Syksyllä 2009 hän keksi, että M.A. Numminen, joka tunsi henkilökohtaisesti Toivo Kärjen, voisi tarttua siihen. Minä olen sellainen ilo-orava, joka saa ihmiset kiinnostumaan asioista positivisella tavalla. Nuotissa itsessään ei ollut tietoa kappaleen taustasta, mutta Kärjen sisarusparvi on muistellut esikoisen Anna-Liisan kirjoittaneen ylioppilaaksi keväällä Yksi biologian kysymyksistä ylioppilaskirjoituksissa oli ollut tuolloin Hiilen kiertokulku luonnossa. Luonnon ystävänä Toivo Kärki oli ilmeisestikin kiinnostunut aiheesta. Toivo Kärjen aisaparina laulujen teossa oli usein Reino Helismaa. Legendaarinen sanoittaja, jonka lauluista ovat tuttuja vaikkapa Päivänsäde ja menninkäinen tai Meksikon pikajuna. Reijo Helismaan poika Markku Helismaa tunnisti tekstistä käden jäljen. Kyllä, tämä oli isän tyyliä. Helismaa oli ottanut jostakin oppikirjasta perusinformaation ja riimitellyt tekstin Kärjelle, joka oli sitten siirtynyt pianon ääreen. Loppu on lähihistoriaa ja tulevaa. Kappale levytettiin juuri suomeksi, ruotsiksi ja saksaksi. Numminen on itse tyytyväinen levytykseen. Hän olisi halunnut ehkä hieman gröönata eli laulaa Eino Grönin tapaan, mutta kapellimestari Antti Hyvärinen toivoi nummismaista tavaramerkkilaulantaa, joka on yllättävän tarkkaa rytmisesti. Ensiesitys suomeksi oli Suomen luonnonsuojeluliiton palkitsemis- ja julkistustilaisuudessa 4.6. Säätytalolla. Liiton ensi vuoden teemana on sopivasti luonnon hiilivarastot. Tekeekö Numminen paluuta luonnonsuojeluun? M.A. Numminen täytti juuri 70 vuotta. Hän on lähietäisyydeltäkin hyvin säilynyt ja vireä. On kiusaus udella tekijämiehen nykykiinnostusta ympäristönsuojeluun, varsinkin kun Numminen asuu lähellä luontoa. Reilun hehtaarin oma metsä saa olla luonnontilassa, lintuja on valtavasti. Minä en halua yhtään hakattavan metsää. M.A. Numminen rakastaa eläimiä. Hän saattaa pysäyttää auton ja jäädä tuijottamaan lehmiä lumoutuneena tien varteen. Pohjaa kyllä olisi haastaa kulutusvoimia. M.A. Numminen kirjoitti jo aikanaan novellin Energiansäästäjä. Liekö avantgardistille tyypillistä, hän pohtii nyt useampaan otteesen energiaratkaisuksi puhdasta fuusiovoimaa. Keikkamatkansa, edelleen vajaat 150 keikkaa vuodessa, hän tekee mieluiten junalla. 70-luvun alun laululiikkeen tapaiseen havahtumiseen luonnonsuojeluun hän ei enää usko. Se vaatisi yhteiskunnan kurjistumista. Kaikki merkittävät ilmiöt ovat syntyneet aina siitä, kun ihmisillä on mennyt huonosti. Numminen on erinomaisesti verkostoitunut, ilman Facebookia. Ystäviin kuuluu myös Pentti Linkola. Hän pohtii pyynnöstä heidän erilaisuuttaan. Eihän ihmiset mitään opi ellei heitä pelotella, Numminen sanoo ja nauraa. Siksi on hyvä, että Linkola on niin häijy kuin on. Minä olen sellainen ilo-orava, joka saa ihmiset kiinnostumaan asioista positiivisella tavalla. Varmaan olemme kumpikin yhtä tarpeellisia. M.A.Numminen ja Sointu-yhtye: Hiilen kiertokulku luonnossa Sävel: Toivo Kärki Sanat: Reijo Helismaa Julkaisija: Turun Tähtituotanto Oy. Yhteistyössä: Suomen luonnonsuojeluliitto ja Kraft&Kultur. Singleä voi ostaa muun muassa SLL:n toimistolta tai ladata Equal dreamsin nettisivuilta equaldreams.com. Single on julkaistu myös ruotsiksi ja saksaksi.

18 18 luonnonsuojelija 3/2010 ELÄMÄNTAPA teksti Päivi Suihkonen kuvitus Hannele Törrö Ekoarjen sankarit Palstalla lukijat kuvaavat ekologisen elämäntavan ideoita ja ongelmia SENKIN PIIPERTÄJÄ! Ekoarjen sankaruus ei ole aina helppoa. Luonnonsuojelijan panelistit kertovat, etteivät he uskalla kaikissa tilanteissa puhua näkemyksistään, jotta kanssaihmiset eivät ärsyyntyisi. Toisaalta ekoilu herättää myös myönteisiä reaktioita. Toisinaan sitä huomaa provosoineensa tahattomasti. Näin on käynyt esimerkiksi Hannalle, 33, Mikkelistä. Jotkut ihmiset alkavat minut kohdatessaan puolustella lihansyöntiään tai yksityisautoiluaan, vaikka en ole sanonut asiasta mitään. Ymmärrän, että nuo reaktiot liittyvät jotenkin ihmisten sisäisiin prosesseihin. Välillä tuntuu kuitenkin kohtuuttomalta, että toinen ihminen luulee tietävänsä kaikki ajatukseni vain sen perusteella, että en syö lihaa tai puolustan jotain luontokohdetta. Moni panelisteistamme kertookin tunnustelevansa tarkkaan, milloin ekoasioista uskaltaa puhua. Erityisesti pienellä paikkakunnalla saa olla kieli keskellä suuta, sillä samanhenkisiä ihmisiä voi olla vaikea löytää edes lähipiiristä. Naantalilaisen Hannan, 32, läheisiin ei kuulu muita ekoihmisiä kuin hänen oma puolisonsa. Tämä vaikeuttaa arjen kommunikaatiota. Esimerkiksi remonttivinkit tulisivat tarpeeseen, mutta voiko niihin luottaa, jos Viherpiipertäjäksi haukkuminen on keino vähätellä huumorin varjolla. neuvojen antaja ei välitä ympäristönäkökulmasta? Pitäisikö yrittää muuttaa muita senkin vuoksi, ettei vahingossa itse muutu? pohtii Hanna. Vastareaktioita ja uusia näkökulmia Julistaminen, tuputtaminen ja toisten ihmisten elämäntapojen kritisointi on unohdettava, jos haluaa välttää ilmiriitoja. Osa panelisteistamme on päättänyt kertoa mielipiteistään vain pyydettäessä. Sittenkin reaktiona voi olla suuttumus ja nimittely. Viherpiipertäjäksi haukkuminen on keino vähätellä huumorin varjolla. Kaikki eivät kritiikistä kuitenkaan hätkähdä. Helsinkiläinen Leo, 35, kertoo valinnoistaan omien sanojensa mukaan vähän turhankin innokkaasti. Vastareaktoita tulee, mutta myös erinomaisen hyviä keskusteluja ja uusia näkökulmia. Gandhia mukaillen meidän kaikkien tulee olla myös itse se muutos, jonka toivomme maailmassa näkevämme. Maine ekoihmisenä voi kasvattaa myös uskottavuutta. Moni kohtelee minua ihan oikeasti sankarina ja tulee kysymään neuvoja ja vinkkejä, iloitsee Päivi, 47, Helsingistä. Parhaimmillaan oma esimerkki houkuttaa seuraajia. Vantaalainen Annika, 36, on onnistunut vaikuttamaan ystäviensä arkeen. Olen mainostanut kompostoinnin kätevyyttä juuri omakotitalonsa valmiiksi saaneille ja ylistänyt työmatkapyöräilyn nopeutta kiireiselle. Portinvartijat ja vapaamatkustajat Jos suomalaisten mielipiteitä tarkastelee asennetutkimusten perusteella, on kummallista miten paljon vastareaktiota vihreät elämäntapavalinnat aiheuttavat. Ilmastonmuutosta koskevissa tutkimuksissa lähes kaikki suomalaiset ovat huolissaan maapallon lämpenemisestä, ja suurin osa on myös valmis muuttamaan omaa käyttäytymistään. Myönteiset asenteet eivät kuitenkaan tarkoita todellista muutosta käyttäytymisessä. Usein käytetty selitys asenteiden ja käyttäytymisen väliselle ristiriidalle on niin sanottu vapaamatkustajaongelma: jokainen haluaa asua puhtaassa ympäristössä, mutta henkilökohtaisia uhrauksia vältetään. Näin ollen omien päästöjen vähentämiselle ei löydy motivaatiota, kun muu maailma näyttää jatkavan samaan malliin. rättäminen on erittäin suosittu ekoteko. Autosta tai lentomatkailusta luopuminen on tiukemmassa. Ainainen kiire ja työpaineet eivät helpota elämänmuutoksia vihreämpään suuntaan. Ehkäpä yksi syy lähimmäisten äkkivääriin reaktioihin ekovalinnoista puhuttaessa on omantunnon pistos ja ansassa olemisen tunne? Seuraavassa numerossa Kasvatuksella tiedostava ympäristökansalainen? PANELISTIEN SUUSTA En ota paineita muiden 'valistamisesta', vaan yritän iloita siitä, että ympäristöasiat mietityttävät riitapukaria. Nelli, 23, Helsinki Jopa paras ystäväni on alkanut kutsua minua viherpiipertäjäksi, mutta sehän onkin tämän paneelin nimi. Heh. Matti, 11, Hirvensalmi Monet asiat ovat hyvin monimutkaisia, eikä yksiselitteistä mielipidettä ole aina helppo muodostaa. Jukka, 45, Kouvola Mielipiteillä on merkitystä Tässä tilanteessa hätiin voi juosta vertaistukea tarjoava kanssakuluttaja: portinvartija. Demos Helsingin tutkijoiden mukaan portinvartija voi olla aivan tavallinen kuluttaja, joka nousee omien verkostojensa mielipidevaikuttajaksi. Esimerkiksi sosiaalisten medioiden ja blogien välityksellä kerrotuilla mielipiteillä on aikaisempaa suurempi merkitys. Vapaamatkustajista huolimatta ihmiset eivät jakaudu selkeästi niihin, jotka valitsevat aina ekologisin perustein ja niihin, jotka eivät yhtään välitä. Kyselyjen mukaan kier- Suhde luontoon alkaa muodostua jo lapsena. Mutta miten kasvattaa omasta lapsesta luontoa arvostava kansalainen ja ympäristöasioita tiedostava kuluttaja? Entä miten kasvatus päiväkodeissa ja kouluissa olisi syytä hoitaa? Kerro kokemuksistasi ja anna vinkkejä kasvatukseen!

19 ELÄMÄNTAPA luonnonsuojelija 3/ toimittanut Milla Aalto Taiteen reviirillä Palstalla eri alojen taiteilijat kertovat suhteestaan luontoon ja pohtivat mikä luonnossa lumoaa. ARJEN KOLUMNI Kasviunelmia Taidegraafikko Maija Albrecht: Metsässä sudenmarjat olivat jo siirtymässä levolle. Kypsät marjat tippuivat varsiltaan, ja lehdet muuttivat väriään. Maljakossa piirustusmallini, iso yönsininen sudenmarja, kuihtui pois. Tilalle tuli hyinen talvi. Nyt uusi kesä on täällä! Käyn malttamattomasti tarkkailemassa, joko sudenmarjat kasvavat. Kasvien elinkierto rytmittää työskentelyäni, ja joskus saan nöyrtyä odottamaan seuraavaa kasvukautta uuden mallin saadakseni. Innostukseni kasveihin periytyy vanhojen kasvitieteellisten kuvien häkellyttävän taidokkaista ja yksityiskohtaisista kuvauksista. Jotkin näistä tuntuvat ylittävän esittävyyden rajat ja paljastavan katsojalleen paljon kuvaa enemmän. Muutettuani metsän keskelle on yhä useammin työpöytäni maljakossa elävä malli, metsän aarre, kielonlehti tai itseäni kovasti kiehtova sudenmarja. Työhuoneella tarkastelen poimimaani kasvia tutkien yksityiskohtaisesti sen suonia, pintaa ja muotoja. Aloitan piirtämällä kasvin kuvaa, mutta työn edetessä lähtökohta unohtuu, aihe muuttuu. Piirtäminen vie mennessään. Samalla tulee huomaamattaan kuvanneeksi luonnon kiertokulkua. Varjo kasvin lehdellä kertoo auringon liikkeestä taivaalla. Kasvi- ja eläinmaailman kauneus häkellyttää. Omassa puutarhassani kasvaa yrttejä ja kukkia ei malliksi minulle, vaan ruoaksi perhosille ja muille siivekkäille. Viimekesäinen ohdakeperhosten paljous punahatuilla oli huumaavaa katseltavaa. Kesällä tämä kaikki pitää kokea, työhuoneelle ehtii taas vasta syksyllä. Näköaistin hallitsemassa elämässäni luonto on silti moniaistinen kokemus. Huomaan tarkastelevani asioita pienten yksityiskohtien kautta. Metsänpohjan kasvit vievät huomioni, mutta samalla nautin lintujen äänistä ja metsän tuoksusta. Maija Albrechtin töitä on esillä Hyvinkään taidemuseon Laitumella-näyttelyssä, joka esittelee muuttuvaa perinnemaisemaa kasveineen ja eläimineen. Näyttelyn yhteistyökumppanina on Hyvinkään ympäristöyhdistys, jonka kanssa järjestetään luontoretkiä ja luentoja. Albrechtin töitä voi kesällä nähdä myös Mäntän kuvataideviikoilla ja Retretissä Grafiikanpaja Himmelblaun näyttelyssä. Ota kirja retkelle mukaan taskuun ja luettavaksi! Luonnon poluilla 555 kasvia ja eläintä värikuvina johdattaa lukijansa kasvi- ja eläintietouden lisäksi jokamiehen oikeuksiin, retkeilyyn ja suunnistustaitoihin. Kirjan koko on 10 x 15 cm ja se on pehmeäkantinen. Kirjassa on 192 sivua. Sienikirja on kauniisti kuvitettu pieni taskukäsikirja, joka esittelee lähes kuusikymmentä tavallisinta ja myös harvinaisempaa sientä. Lisäksi kirjassa on poiminta- ja säilöntävihjeitä. Sienikirja on hieno pikku käsikirja omaan käyttöön tai vaikkapa lahjaksi! Kirjassa on 128 sivua. Ulos ja kalaan Suomen kaloja värikuvina auttaa tunnistamaan tavallisimmat Suomen kalat ja myös monet rannan kasvit ja eläimet. Kirja sisältää myös paljon tietoa mm. kalan anatomiasta sekä aisteista. Kirjassa on 96 sivua. Lintukirja 200 lintua värikuvina kertoo lintumaailman lajirikkaudesta sekä antaa perustietoja eri lajien esiintymisestä ja elintavoista. Selkeiden kuvataulujen avulla aloitteleva lintuharrastaja oppii tuntemaan yleisimmät maamme linnut. Kirjassa on 128 sivua. Kirjat maksavat 12,50 euroa / kappale. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenet saavat 10 % alennuksen Luonnonsuojelun verkkokaupan tuotteista. Tilaa kirjat osoitteesta Kolumnistina Hanna Kaisa Hellsten Koti ja metsät kauniiksi Kiersimme asuntokaupoilla pääkaupungissa muutama vuosi sitten. Kohtasimme ihanan 60-luvun kerrostaloasunnon, jossa on ajalle tyypillistä arkkitehtuuria, kaunis alkuperäinen liukuovi ja puiset vaatekaapit paikallaan. Mikä löytö! Asunnon välittäjän myyntipuhe ei tosin uponnut. Hänen mukaansa asunnosta on mahdollista remontoida hieno purkamalla jokunen väliseinä, lisäämällä lattiaan parketti merbau voisi olla hei todella upea ja nuo kamalat ja kolhot kaapithan joutaisivat mennä. Itsellä oli työtä pitää turpavärkkiä peruslukemilla. Merbau on uhanalainen sademetsälaji, eikä wannabe-ekoeläjää muutenkaan houkuta jo neljäkymmentä vuotta kestäneiden ratkaisujen vaihtaminen. Muodikkaassa sisustamisessa on se ongelma, että se alkaa muutaman vuoden päästä näyttää vanhalta ja naurettavalta. Kymmenen vuoden päästä nyt kovin hienot tekokiviseinät alkavat nostaa pieniä hymyjä, ja energiasyöpöt joka kodin pikkuhalogeenitkin herättävät myötähäpeää. Tässä vaiheessa tulee taas uuden pintaremontin tarve, ja kymmenen vuotta vanha saa kyytiä. Voisin kuvitella, että päivittäisillä hankintavalinnoilla on kymmenessä vuodessa enemmän vaikutusta ekologisen selkärepun painoon kuin kertaluontoisella kevytrempalla. Luonnon monimuotoisuuden kannalta pintamateriaalin valinnoilla on kuitenkin vaikutusta. Puuta hakataan laittomasti eri puolilla maailmaa, ja erilaisiin sisustustuotteisiin päätyvän tavaran taustaa ei usein tiedetä. Merbauparketin myyminenkin on rautakaupan peruskauraa, vaikka raakaainetta ei saada kuin hakkaamalla luonnonmetsää. Eikä kovapuun nimikkeellä myytävästä tavarasta kerrota tai tiedetä edes puulajia. Minua nyppiikin joka ikinen kerta kun saan eteeni jonkun Kymmenen vuoden päästä nyt kovin hienot tekokiviseinät alkavat nostaa pieniä hymyjä. rautakauppaketjun katalogin. Valikoimassa on tylsää, persoonatonta ja lyhytikäistä. Ja kun materiaalien vaikutuksista maailman metsiin ei tiedetä, tekevät kodin laittajat valintojaan lähinnä kuvien ja värien perusteella. Pitäytyminen kotimaisissa puulajeissa toki takaa sen, ettei esimerkiksi parvekekalusteisiin päädy sademetsää. Valitettavasti ekologisesti kestämätöntä puutavaraa on saatavilla myös vanhoista havumetsistä, ja aidosti sertifioitua tavaraa on harvoin tyrkyllä. Mutta älkää nyt luulkokaan, että olisin paheksumassa sisustamista miksi olisin, sillä se voi olla myös ekologista, luovaa ja hauskaa. Kodin ei missään tapauksessa tarvitse olla askeetikon tyyssija, eikä esimerkiksi väreissä ja niiden yhdistelyssä tarvitse säästellä. Myös vanhat puukalusteet ja muut huonekalukirpputorien laatulöydöt näyttävät jo nyt paremmilta kuin klommoutuva lastulevy. Niiden valitseminen tietysti vaatii etsimistä perusketjujen tarjonnan ulkopuolelta. Voihan uusikin olla laadukasta ja pitkäikäistä. Ja myös ekologisesti perusteltua, kunhan hankitaan tarpeeseen. Omana unelmanani olisi vielä joskus satsata ajattomiin ja kauniisiin designkalusteisiin. Siinä pystyisi parhaimmillaan yhdistämään ekologisuuden ja pitkäikäisyyden kulttuuritekoon.

20 20 luonnonsuojelija 3/2010 ELÄMÄNTAPA teksti & kuvat Noora Kuusela Perusta kukkaniitty omalle pihalle Luonto alkaa omalta pihalta Uudella palstalla kerrotaan vinkkejä luonnonmukaisen puutarhan perustamiseen ja hoitoon. Perhosia voi houkutella puutarhaan perhosbaarilla. Tarvitset vain makeaa syöttinestettä, huokoisen sienen tai rätin sekä purkin. Moni pitää tavallista nurmikkoa ainoana kestävänä mahdollisuutena päästä pelaamaan pihassa jalkapalloa tai krokettia. Nurmikolla halutaan tallustella paljain jaloin, ja siltä vaaditaan kestävyyttä ja tasaisuutta. Hoidoksi täytyy riittää ruohonleikkurilla ajamisen. Voiko näihin toiveisiin vastata luonnonkasveilla? Pihatatar, pihasaunio ja piharatamo ovat syystäkin piha-etuliitteellä nimettyjä. Lisätään näiden joukkoon vähän valkoapilaa, ketohanhikkia ja siankärsämöä, niin johan kelpaa levittää piknik-viltti monimuotoiselle nurmelle! Luonnonnurmea hoidetaan yhtä huolella tai huolettomasti kuin tavallistakin nurmikkoa. Voikukka vihollinen vai ystävä? Voikukka on monen puutarhurin vihollinen numero yksi, mutta kaikkein puuhakkainkin perennatarhuri voi miettiä saako mitään muuta kasvia kukoistamaan niin upeasti niin vähällä vaivalla? Luonnonmukaisen puutarhan hoitaja voi antautua suosiolla voikukkien edessä ja rauhoittua ihailemaan keltaista loistoa. Yrttejä ja aurinkoa perhosille Perhosia pihaansa toivovan kannattaa perustaa pieni yrttitarha, sillä timjami, laventeli ja luonnon oma mäkimeirami eli oregano ovat erinomaisia perhoskasveja. Yrtit menestyvät parhaiten tontin aurinkoisimmassa paikassa, missä kukille tulevat vaihtolämpöiset perhosetkin hyötyvät auringon lämmöstä. Perhosten nimet antavat vinkin siitä, mitä muita kasveja pihassa kannattaa kasvattaa. Aikuiset ohdakeperhoset tulevat mielellään perennapenkin huopaohdakkeille, ja nokkos- ja herukkaperhosen toukat tarvitsevat puolestaan ravintokasvejaan nokkosia ja marjapensaita. Sitruunaperhoselle ei silti kannata tarjota sitruunaa, sillä sitruunaperhostoukkien ravintokasvi on paatsama. Perustaisitko perhosbaarin? Perhosten houkutteluun ei kuitenkaan tarvita perennapenkkiä tai hyötytarhaa. Makeaa syöttinestettä voi tarjoilla perhosbaarissa! Perhosbaarin tekoon tarvitaan pieni purkki, huokoinen sieni tai rätti sekä syöttinestettä. Rätti laitetaan purkkiin, ja purkki täytetään syöttinesteellä. Rätti tarvitaan, jotta perhoset voivat laskeutua sille nauttimaan siihen imeytynyttä syöttinestettä. Baarin voi ripustaa narun tai rautalangan avulla puuhun, mutta pöydälle tai terassin kaiteelle asetettu baari kerää yhtä lailla perhosia. Paras paikka perhosbaarille lienee se, mistä baarin työntekijät voivat parhaiten ihastella sen asiakkaita! Vinkkejä verkossa: omapiha teksti Laura Manninen Vegaaniruokaa ratapihalla Norpan eväät Uudella palstalla esitellään ekologisia ruokatottumuksia ja -reseptejä. Saimme viime kesänä sairaan hyvän sadon! hehkuttaa Salla Kuuluvainen. Salla Kuuluvainen ja muut ympäristöjärjestö Dodon kaupunkiviljelijät kylvivät ruokakasvien siemeniä Pasilan ratapihalle. Ringissä oli parikymmentä viljelijää, joten omalle kohdalle osui kesän aikana pari kastelu- ja hoitoviikkoa. Multa oli peräisin Helsingin jätevesilietteestä. Kasvatimme todellista superlähiruokaa. Taustalla on ajatus, että ihmisellä pitää olla oikeus kasvattaa oma ravintonsa. Hajautettu ruuantuotanto vähentää riippuvuutta öljystä ja perinteisestä kaupunkirakenteesta, Kuuluvainen perustelee. Kaupunkiviljelijät kokeilivat myös muualla pienimuotoista guerilla gardeningia. Tarkkasilmäisimmät helsinkiläiset saattoivat huomata, että Lasipalatsin vierestä kaadetun salavan montusta nousi viime kesänä perunaa. Tänä kesänä viljely laajenee Kalasataman alueelle nyt Helsingin kaupungin toiveesta. Potentiaalia urbaanikasvatuksessa voisi olla paljon enemmänkin: Singaporen ravinnosta 60 % tuotetaan kaupungin sisällä. Luvussa on tosin mukana myös esimerkiksi kanankasvatusta. Olisi kiinnostavaa saada Helsinkiin esimerkiksi julkinen mustaherukkapuisto. Pasilan palstalta syntyi muun muassa mangoldirullia ja marinoituja punajuuria. Kuuluvaisen lautasella on oman sadon lisäksi muutenkin lähiruokaa. Vältän riisiä ja maitotuotteita. En ole vegaani, mutta puhun veganismin puolesta blogissani sekä osa-aikaisessa kokin työssäni. Mielestäni on hyvä tarjota esimerkkiä siitä, että ei tarvitse olla ehdottoman tiukka, vaikka ottaakin ympäristöasiat huomioon. Itseoppinut kokki on keittänyt ruokaa muun muassa Luonto-Liiton leireillä ja tapahtumissa. Hän tekee vegaaniaterioista mahdollisimman herkullisia. Se on tärkeää etenkin, jos ruokailijoilla on ennakkoluuloja kasvisruokaa kohtaan. Kokemukseni mukaan hyvin tehdystä vegaaniruoasta ei voi olla pitämättä, ellei ole vakavaa asennevammaa, Kuuluvainen pohtii. Mustaherukkahummus 5 dl keitettyjä härkäpapuja (tai noin 3 dl kuivia papuja) 1 dl mustaherukoita 3 valkosipulinkynttä 1-2 dl kylmäpuristettua rypsiöljyä suolaa maun mukaan Liota härkäpapuja yön yli. Kaada liotusvesi pois ja keitä papuja vedessä noin tunti, kunnes ne ovat kypsiä. Jäähdytä pavut ja sekoita kaikki ainekset tahnaksi esim. sauvasekoittimella. Herkuttele hyvän leivän kanssa. Mustaherukkahummus on Kuuluvaisen itse kehittämä resepti. Halusin tehdä tahnan suomalaisista raaka-aineista. Tässä on hieman samat maut kuin alkuperäisessä hummuksessa, joka tehdään kikherneistä, seesamista, oliiviöljystä ja sitruunasta.

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen?

Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö. Seppo Vuolanto. Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Suomi EU:ssa 20 vuotta kestikö ympäristö Seppo Vuolanto Kestikö ympäristö, luonto ja ympäristöhallinto yhdentymisen? Ympäristöhallinnon juurilla YK - Tukholman ympäristökokous 1972 Luonnonvarojen käyttö,

Lisätiedot

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto

Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro. Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Riittääkö soita? kommenttipuheenvuoro Risto Sulkava, FT, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto Taustalla: Lempaatsuon lettorämettä (CR). Rajauksesta riippuen luonnontilaisuusluokan 2 tai 3 suo. Alueella

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Sisältö Yleistä Suomen ydinvoimahankkeet Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoimavapaat ratkaisumallit Sähkönkulutuksesta

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010

Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus. Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Saimaannorppa ja verkkokalastuskielto Tiedotustilaisuus Maakuntajohtaja Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto 14.4.2010 Taustaksi Saimaan alueen maakunnat haluavat osallistua ja vaikuttaa saimaannorpan

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen

Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen Monikäyttönäkökulma Metsähallituksen organisaatiouudistukseen MH:n organisaatiouudistus seminaari, Rovaniemi 30.8.2011 Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014

Soidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Märsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi

Lisätiedot

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA

ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA ÖSTERSUNDOMIN MAA-AINES-YVA Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Yleisötilaisuus 8.9.2015 Leena Eerola Uudenmaan ELY-keskus Uudenmaan ELY-keskus. Leena Eerola 8.9.2015 1 Hankkeen toimijat Hankkeesta vastaava:

Lisätiedot

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj.

Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Metsästäjä-maanomistaja luonnonsuojelijana Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Sisältö Kannattaako suojelu? METSO ja metsänhoito Vesiensuojelu Maakunnalliset luontopuistot uusi suojelualueluokka

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Asia: SLL:n lausunto talousvaliokunnalle ydinvoiman lisärakentamisesta

Asia: SLL:n lausunto talousvaliokunnalle ydinvoiman lisärakentamisesta Helsinki, 1.6.2010 Asia: SLL:n lausunto talousvaliokunnalle ydinvoiman lisärakentamisesta Viite: Valtioneuvoston periaatepäätökset 6.5. 2010: Teollisuuden Voima Oyj:n hakemus ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab

Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Vastaselitys Vaasan Hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Viite: VHO 28.9.2015, lähete 5401/15 Dnro 00714/15/5115 Pirttinevan turvetuotantolupa/oy Ahlholmens Kraft Ab Oy Ahlholmens Kraft Ab:n vastineen johdosta

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Yhdistystiedote 3/2015

Yhdistystiedote 3/2015 Yhdistystiedote 3/2015 Tervehdys yhdistysaktiivi, Kevät etenee hyvää vauhtia. Useimpien kanssa tapasimmekin jo liittokokouksessa. Tässä yhdistystiedotteessa on koottu tärkeimpiä liiton kuulumisia teille

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Saksa 11% Tanska 27% Ruotsi 5% Suo mi 1% Miksi tuulivoimaa?

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa

Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen edistäminen Suomessa ja Kouvolassa vt. kaupunkikehitysjohtaja Aimo Ahti 17.3.2011 Aimo Ahti 0 Suomen tie! 17.3.2011 Aimo Ahti 1 Rakennemuutoksen ja ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011

Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011 Suostrategian epäonnistuminen Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, Suostrategiatyöryhmän jäsen 15.2.2011 Mikä meni pieleen? Kansallisen suo ja turvemaiden strategiatyöryhmä ei päässyt

Lisätiedot

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset

Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ. MTKL parantaa jäsenpalvelua. Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu. Liiton koulutukset Jäsenkirje 4 2015 29.9.2015 SISÄLTÖ LIITTEET MTKL parantaa jäsenpalvelua Yhdistyksen jäsenmaksujen laskutusaikataulu muuttuu Liiton koulutukset EU ruoka-apu vähävaraisille Mielenterveysviikko 47 Mielenterveysmessut

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden ilmastotiedotushanke

Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden ilmastotiedotushanke LOPPURAPORTTI 31.10.2006 Ympäristöministeriö Kansainvälisten asiain yksikkö/ Johan Wide Kasarmikatu 25 PL 25 00023 Valtioneuvosto Maan ystävät ry Kirkkotie 6-10 20540 Turku Ilmastotekoja EU-puheenjohtajuuskauden

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2016/5 Hallitus 27.5.2016 Sivu 2 / 6 Hallitus 27.5.2016 Sivu 1 / 6 Aika: 27.5.2016 klo 12.30-15.15 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto, Kalevankatu 13 A, Helsinki Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (x) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas

Lisätiedot

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta

Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmat: sallittu toiminta ja rajoitukset ammattikalastuksen näkökulmasta 06.02.2013 Mikael Nordström Metsähallitus Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton hallitusohjelma 2011-2015 esitykset 2.12.2010

Suomen luonnonsuojeluliiton hallitusohjelma 2011-2015 esitykset 2.12.2010 Suomen luonnonsuojeluliiton hallitusohjelma 2011-2015 esitykset 2.12.2010 Etujärjestöt ja vaalit Etujärjestöt kertovat yksityiskohtaisesti, mitä seuraavan hallituksen pitäisi tehdä. Puolueet eivät siihen

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo

Valkjärven tila. Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Valkjärven tila Elina Salo, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Pro Valkjärvi ry:n kokous 26.3.2014 Arkadian yhteislyseo Mikä Keski-Uudenmaan ympäristökeskus? Ympäristöterveydenhuollon & ympäristönsuojelun

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen

kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Turpeenoton luonto- ja vesistövaikutukset ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa Turpeenoton vesistövaikutukset 17.3.2012 Johtava asiantuntija Ilpo Kuronen Ympäristönsuojelulain, -asetuksen ja eräiden

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016

Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016 Ympäristömerkitty sähkö Petter Nissinen, avainasiakkuuspäällikkö petter.nissinen@sll.fi 19. helmikuuta 2016 Esityksen sisältö Suomen luonnonsuojeluliitto ja EKOenergia Sähkön alkuperän jäljittäminen Uusiutuvien

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä

Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kokemuksia vesivoimarakentamisen asemasta uudessa vesioikeudellisessa ympäristössä Kaj Hellsten Lakiasiainjohtaja Kemijoki Oy SYS:n ympäristöoikeuspäivät 8. 9.9.2011 1 Vesivoimarakentaminen uudessa vesioikeudellisessa

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE

ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE PÄLKÄNE, KUNTAKESKUS ASEMAKAAVAN MUUTOS NS. MAJARAN PELLOLLE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 10.2.2011 YHTEYSTIEDOT Pälkäneen kunta Osoite: Keskustie 1, 36600 Pälkäne Puh: 03-57911, fax 03 536 1050

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen

Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen Kunnanhallitus 59 09.05.2016 Saimaa Geopark ry:n perustaminen ja Saimaa Geomatkailukohteeksi -kehittämishankkeen loppuun saattaminen 1075/14/2016 Khall 09.05.2016 59 Valmistelija: hallintojohtaja Virpi

Lisätiedot