Sivu 5 Venäjän kanssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivu 5 Venäjän kanssa"

Transkriptio

1 M Suomen Posti Oyj Puutuoteteollisuuden uutis- ja ammattilehti 5 / Lisää yhteistyötä Sivu 5 Venäjän kanssa Venäjä ja Suomi pyrkivät hyödyntämään boreaalisen metsäalueen puustoa yhteistyössä entistä paremmin. Onko laiteinvestointi aina tarpeen? Jokainen puuntyöstökonekauppias on varmaan suunnitellut toimintansa suuremmalle volyymille, kuin mitä se perinteisen markkinaosuuden perusteella tulee tänä vuonna olemaan. Ja tämä heijastuu tietenkin myös kilpailutilanteeseen. Sivu 6 Venäjän kauppa- ja teollisuusministeri Viktor Hristenko (vas.) ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen uskovat puunjalostusteollisuuden yhteistyömahdollisuuksien lisäämiseen maittemme välillä. Taustalla Jukka-Pekka Ranta (vas.) ja Kari Koskinen. Venäjän kauppa- ja teollisuusministeri Viktor Hristenko tutustui Suomen vierailullaan mm. Koskisen Oy:n Vierumäen ja UPM Kymmenen Kuusankosken tehtaisiin. Käydyissä neuvotteluissa elinkeinoministeri Mauri Pekkarisen ja yritysten edustajien kanssa keskityttiin mm. puurakentamisen ja telakkateollisuuden tarjoamiin yhteistyömahdollisuuksien parantamiseen. Strategiaohjelmat sovitetaan Elinkeinoministeri Pekkarisen mukaan sekä Suomen metsäalan strateginen ohjelman sekä Venäjän vastaavan ohjelman yhteensovittamisella yritetään löytää uusia mahdollisuuksia mm. puurakentamisen edistämiseksi. Strategisten ohjelmien avulla selvitetään yhteiset tavoitteet ja kosketuspisteet. Aloitimme nyt uudenlaisen vaiheen ja hahmottelimme seuraavia askelia yhteistyön kehittämiseksi. Uskon, että tapaamisemme on alkusysäys ja yritykset voivat nyt jatkaa työtä. Venäjän teollisuuden päätavoite on modernisaation ja innovatiivisuuden lisääminen ja tarvitsemme sitä koko ketjussa suunnittelusta alkaen, totesi Hristenko. Tullit esillä Myös raakapuun sekä jatkojalosteiden tullit nousivat keskusteluissa esiin. Ministeri Hristenkon mukaan nyt jäädytettyjen puutullien jatkokohtalo ratkaistaan tänä vuonna. Suomalaiset puutalojen valmistajien edustajat nostivat keskusteluissa esiin myös jalostettujen tuotteiden prosentin vientitullin. Määrääkin pahempi ongelma on tullin aiheuttama logistinen epäjatkuvuus, sillä kukaan ei tiedä, milloin tuotteet menevät rajan yli ja tämä aiheuttaa pahoja ongelmia rakentamiselle, korosti kehitysjohtaja Kari Koskinen Koskisen Oy:stä. Koskisen Oy:llä on koivu-saha Venäjällä. Se on saanut prioriteetti-investoijan statuksen ja on pystynyt vuokraamaan laajoja metsäalueita. Puunhakkuut ovat alkamassa ja yhtiö etsii urakoitsijoita. Venäjälle mentävä Neuvotteluissa puutaloteollisuuden edustajia oli Koskisen Oy:n lisäksi Finndomolta ja Honkarakenteelta. Kaikki olivat yksimielisiä siitä, että Venäjällä on olemassa maariski, mutta sitä ei pidä ylikorostaa. Jos markkinoille ei mennä ajoissa, täyttävät muut sen, jolloin maan omien haasteiden lisäksi haasteena on entistä kireämpi kilpailu. Yhteistä vientiä kolmansiin maihin? Suomen Sahat ry:n toimitusjohtaja Jukka-Pekka Ranta oli hyvin tyytyväinen kummankin maan ministerin positiiviseen suhtautumiseen ns. masterplaniin, jossa pyritään helpottamaan erityisesti puurakentamiseen liittyvien hankkeiden liikkumista rajan molemmin. Kenties tämä tuo jopa mahdollisuuksia kartoittaa yhteisiä vientiponnisteluja kolmansiin maihin. Toivomme myös, että ohjelman hankkeet voitaisi priorisoida esim. valtion takuin tms., jotta yrittäjillä olisi uskallusta lähteä liikkeelle, selvitti Ranta. Maija-Liisa Saksa Pysyykö markkinoiden tasapaino? Kysyntä ei sahateollisuutta pelasta. Tarjonta ratkaisee, pysyykö tasapaino sahatavaramarkkinoilla, tiivisti markkinatilanteen Sahateollisuusmiesten maaliskuisessa vuosikokouksessa Satu Härkönen, johtaja, Stora Enso Puutuotteet liiketoiminta-alue. Olo.Muoto 10 Lahti Hallissa järjestetty Olo.Muoto 10 tapahtuma kokosi varsin näyttävän joukon suomalaista muotoiluosaamista kolmeksi päiväksi Salpausselän kupeeseen. Sivu 9 PINTAKÄSITTELYLAITTEET Wagner Industrial Solutions Scandinavia AB Purokatu 2, RAISIO Puh , Industrial Solutions

2 2 Puu&Tekniikka numero 5/2010 Tikusta asiaa Hinta nousi Venäläiset nostivat sahatavaran hintaa noin viidellä eurolla kuutiolta maalis-huhtikuun vaihteessa vedoten nousseisiin tukin hintoihin sekä valuuttakurssimuutoksiin. Tammikuusta maaliskuun loppuun rupla on vahvistunut 8 prosenttia euroon nähden. Markkinoilla uskotaan, että Pohjois-Venäjän tuottajat pyrkivät samaan vielä toisella neljänneksellä euron hinnankorotukset. Markkinoilla uskotaan, että sahatavaran tarjonta Pohjois-Venäjältä on vielä huhti-toukokuussa ajankohtaan nähden alhaista johtuen tukkipulasta ja huonoista kuljetusolosuhteista. Kanadan vienti laski Kanadan viime vuoden sahatavaran vienti laski 26 miljoonaan kuutioon. Laskua edelliseen vuoteen oli 21 prosenttia. Vielä 2006 Kanadasta vietiin lähes 53 miljoonaa kuutiota, arvoltaan 7,18 CAD. Viennin arvosta on pudonnut 4,74 miljardia Kanadan dollaria eli 66 prosenttia. Pääosa viennistä, 19,5 miljoonaa kuutiota suuntautui Yhdysvaltoihin. Homagin tilaukset nousuun Puuntyöstökoneita valmistavan Homagin tilausten laskusuunta päättyi viime vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kasvua oli peräti 70 prosenttia toissa vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Viime vuoden ensimmäisen neljänneksen pudotus oli 68, seuraavan 40 ja kolmannen neljänneksen 24 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan myös tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen tilausten kasvu oli lähes kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna. Viime vuonna Homagin liikevaihto oli 524 miljoonaa euroa, vuonna miljoonaa euroa. Tänä vuonna liikevaihdon odotetaan olevan yli 600 miljoonaa euroa. Viron sahatavaran vienti kasvoi Viime vuoden neljännellä neljänneksellä Viron sahatavaran vienti kasvoi 21 prosentilla kuutioon. Kokonaisvienti viime vuonna oli puoli miljoonaa kuutiota, jossa oli kasvua 6 prosenttia. Eniten, kuutiota Viro vei Latviaan. Englantiin vienti oli ja Suomeen kuutiota. Viroon tuotiin lähes saman verran sahatavaraa kuin mitä vietiin eli kuutiota, josta valtaosa eli kuutiota tuli Venäjältä. Ruotsi vei Viroon kuutiota viime vuonna. P-Amerikan vanerin tuotanto nousussa Länsirannikolla useat vanerin tuottajat ovat lisänneet hiotun havuvanerin tuotantoa korvaamaan Chilen maanjäristyksen pysäyttämien tehtaiden kapasiteettia. Chilen tuottaman vanerin osuus on ollut noin 4 prosenttia USA:n vanerin kulutuksesta. Chile on vienyt erityisesti A- ja B -laadun vaneria ja niistä on nyt ollut, kysynnänkin lisääntyessä, pulaa. Brittisahoilla vaikeuksia nostaa hintaa Brittisahat ovat yrittäneet turhaan nostaa sahatavaran hintaa kotimaassaan. Englantilainen rakennesahatavara maksaa vähemmän kuutiolta kuin keskieurooppalainen tai balttilainen. Kotimaassaan brittisahatavaralla on kilpailuetu tuontisahatavaraan nähden johtuen punnan heikosta arvosta kruunuun ja euroon nähden. Markkinoilla pelätään, että Englannin Pankki nostaa korkoa inflaation pelossa. Tämä saattaa johtaa punnan vahvistumiseen ja kilpailuedun menetykseen. Kovan talven jälkeen brittisahojen tuotanto on lisääntynyt, mutta puupulan vuoksi sahat eivät käy täydellä kapasiteetilla ja toimitusajat ovat venyneet. Venäjä lisää sahatavaran tuotantoa Venäjän talousministeriön ennusteen mukaan Venäjä lisää sahatavaran tuotantoaan tänä vuonna 10,5 prosenttia 21 miljoonaan kuutioon. Kotimaan myynnin uskotaan kasvavan lisääntyvän 4 miljoonaan kuutioon rakentamisen myötä. Viime vuoden Venäjän viennistä suuntautui eniten, 3,7 miljoonaa kuutiota, Kiinaan, 1,7 miljoonaa kuutiota Uzbekistaniin sekä Egyptiin. Ruotsin vienti laski hiukan Ruotsin sahatavaran vienti tammikuussa laski hiukan ja oli kuutiota tammikuussa. Erityisesti kuusen vienti putosi, ainakin osin tukkipulasta johtuen, peräti 24 prosenttia. Vastaavasti männyn vienti kasvoi 19 prosenttia. Myös joulukuun vienti oli edellisvuotta vähemmän. Tammikuussa suurin pudotus, 11 prosenttia, oli Euroopan viennissä kun vastaavasti vienti Afrikkaan kasvoi peräti 59 prosenttia. Kasvua oli erityisesti Egyptin ja Saudi Arabian viennissä. Laskua tapahtui myös Aasian viennissä, erityisesti Japanin vienti putosi kuutiosta kuutioon. Katso jälleenmyyjäsi: Englannin sahatavaran tuonti 2009 Viime vuonna Britanniaan vietiin havusahatavaraa eniten Ruotsista, kuutiota, kasvua edelliseen vuoteen oli 11 prosenttia. Kakkosena oli Suomi, lähes kuutiota, pudotusta 13 prosenttia. Lähes samaan vientimäärään ylsi Latvia, joka vei kuutiota, laskua heilläkin oli 14 prosenttia. Yhteensä Britanniaan vietiin viime vuonna noin 1,5 miljoonaa kuutiota ( - 6 prosenttia ), joten Ruotsin osuus oli yli puolet viennistä. Lähteet: Euwid Kustantaja Puu & Tekniikka Oy Toimitus Päätoimittaja Kimmo Janas Faktapro Oy PL 4, Espoo puh. (09) puh Toimituspäällikkö Maija-Liisa Saksa puh Ilmoitusmarkkinointi Sana-Saku Oy Maija-Liisa Saksa Muuttolinnunreitti 23 A Espoo Tilaukset/ osoitteenmuutokset Puu&Tekniikan tilaus on veloitukseton. Paino Allatum Oy Mikkolantie 24, Pori Maksuton! Tilaa veloituksetta! Tilaukset / osoitteenmuutokset / tilausten lopetukset: Pyydämme sinua ystävällisesti tekemään sinulle veloituksettoman lehden tilausta koskevat muutokset sivuillamme ja valitse vasemmalla olevasta valikosta oikea vaihtoehto. Näin tiedot päivittyvät viiveettä ja oikein! Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot Ilmoitus on peruttava viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Reklamaatiot viikon kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena. Ilmoitusaineistot Suositeltavin tiedostomuoto on Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja aineisto-ohjeet Muut käytettävät ohjelmat: Freehand, InDesign, Photoshop, Adobe Illustrator. Värit määri- Levikki: n kpl, yli eri toimipaikkaan kattaen koko puutuoteteollisuuden: sahat, talo- ja levyteollisuuden, rakennuspuusepänteollisuuden, kaluste- ja huonekaluteollisuuden ym. pienvalmistajat, arkkitehtitoimistot ja sisustussuunnittelijat, rakennusinsinööritoimistot, kuntien elinkeinojohtajat, oppilaitokset sekä teknisen työn opettajat ym. alasta kiinnostuneet. tellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa. Fontit Adoben PostScript-fontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai liittää tarvittavat fontit mukaan. Aineiston toimitus: Sähköpostilla: Taitto Adverbi Oy Itäportti 4 B, Espoo puh. (09)

3 numero 5/2010 Puu&Tekniikka 3 P ä ä k i r j o i t u s Hyviä uutisia ja pettymyksiä Maija-Liisa Saksa Toimituspäällikkö Uusiutuvien energioiden velvoitepaketti saatiin kasaan viime viikolla, pitkällisten vääntöjen jälkeen. Kansantaloudellisesti kyse on isosta kokonaisuudesta, joka luo uusia, kaivattuja työpaikkoja sekä energiapuun korjuuseen että metalliteollisuuteen, jossa kehitetään uutta teknologiaa koko energiantuotannon ketjuun. Lisäksi kotimaisella polttoaineella korvataan tuontia, mikä jättää joka tapauksessa energiaan käytettävän rahan kiertämään Suomeen. Tämän myönteinen vaikutus ulottuu palvelualoihin asti. Suomi sitoutui uusiutuvien energioiden lisäämiseen jo pari vuotta sitten. Nyt esitetty velvoitepaketti on siten aiemman päätöksen muuttaminen käytännön suunnitelmiksi. Tukipaketilla on myönteisiä vaikutuksia puualalle entistä parempana metsänhoitona ja sen myötä lisääntyvänä puukauppana. Sahateollisuus tuntee syvää huolta puu saatavuudesta ja kaikki toimet, millä puukauppaa edistetään nyt ja tulevaisuudessa, ovat tervetulleita. Esityksen mukaan metsähakkeen energiakäyttö nostetaan viime vuoden viidestä miljoonasta kuutiosta 13,5 miljoonaan kuutioon. Tavoitteeseen pääseminen on todella haaste, varsinkin kun pääosan hakemäärän kasvusta pitäisi tulla pienpuusta ja kannoista. Energiakäyttöön menevälle ensiharvennuspuulle maksettavan tuen uskotaan lisäävän harvennuksia. Tämä lisää pitkällä tähtäimellä puuvarantoa. Päästöoikeuksien hinnan ollessa alhainen metsäenergia ei ole ollut kilpailukykyistä kivihiileen ja turpeeseen verrattuna. Tämä on vähentänyt energiapuun käyttöä laajalti jo viime vuonna. Metsähakkeen kilpailukyvyn parantamiseksi tukipaketissa esitetään muuttuvaa sähkön tuotantotukea, 0 18 e MWh, kaikelle metsähakkeelle. Tuen määrä vaihtelee päästöoikeuden hinnan mukaan. Velvoitepakettiin liittyy myös vuosia kiihkeitäkin mielipiteitä herättänyt pienten CHP-laitosten tuki eli ns. sahojen syöttötariffiosuus. Esityksen mukaan tuen maksimimäärä on euroa vuodessa, eikä sitä voida yhdistää investointitukeen tai sähköntuotannon verotukeen. TEM:in mukaan syöttötariffi mahdollistaa jopa 50 uusinvestointia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Sahateollisuudessa nähdään syöttötariffin saaminen sinällään positiivisena asiana. Sen myötä tunnustetaan itsenäisten sahojen asema osana elinvoimaista puutuoteteollisuutta ja parannetaan alan toimintaedellytyksiä. Ainakin joissakin yrityksissä syöttötariffin tasoon ollaan kuitenkin pettyneitä. Tukea pidetään liian pienenä, nahkapäätöksenä eri näkemysten välillä, eikä tuki mahdollista kuin pienten laitosten rakentamisen. Suuremmilla sahoilla edes omaa sähköntarvetta ei pystytä tyydyttämään ja investoinnit jäänevätkin näissä yrityksissä tekemättä. R Uusi aukipitoja turvalaite, joka kestää 35 kg:n vedon. ABLOY WF300 Vahva uutuus sinne, missä turvallisuus on tärkeintä Rakenne lähes kokonaan metallia Täyttää ikkunastandardin SFS-EN vaatimukset Korvaa ABLOY WF250:n + WF881:n Sama turvataso YHDELLÄ asennuksella Portaaton tuuletusasennon säätö Ikkuna on entistä helpompi käyttää Turvalisä: laitteen irtikytkentänapin voi kääntää toisin päin, pois lasten ulottuvilta Puitevälit: mm, 1 laite/ikkuna 100 mm, 2 laitetta/ikkuna Hotellit Päiväkodit Koulut Vanhustentalot Palvelutalot Sairaalat

4 4 Puu&Tekniikka numero 5/2010 Saumatonta listoitusta Viime vuotisilla Ligna-messuilla voitti uutuussymposiumin innovaatiopalkinnon Homagin uusi listoitusmenetelmä lasertec, joka vei listoituksen laadun uudelle tasolle. Homagin perustajiin kuulunut Eugen Hornberger kehitti vuonna 1962 maailman ensimmäisen kuuma-kylmä -menetelmällä toimivan listoituskoneen. Nyt yhtiö on tuonut markkinoille jälleen mielenkiintoisen listoitusmenetelmän, lasertecin, joka liittää levyn ja listan toisiinsa saumattomasti. Ongelmat keskittyvät liimaan Listoituksen suurimmat ongelmat syntyvät tavanomaisen sulateliiman käytön seurauksena. Liiman lämmitys vie tuotannossa turhaa aikaa, ja työkappaleet sekä työstöyksiköt likaantuvat helposti. Lisäksi on pidettävä erillistä liimavarastoa, ja liimasäiliö on vaihdettava jokaisen värinvaihdon yhteydessä. Laadun kannalta suurin haittatekijä on kuitenkin kiistämättä levyn ja listan väliin muodostuva näkyvä sauma. Uudessa patentoidussa lasertec-menetelmässä lista ja levy liitetään toisiinsa suunnatulla laserilla, jonka oskilloiva säde sulattaa listassa olevan erittäin ohuen tartuntapinnan. Laseraktiivinen kerros valmistetaan erikoispolymeerista, joka on jo valmiina listan pinnassa ja tekee erillisen sulateliiman käytön tarpeettomaksi. Näin ollen myös sulateliiman lämmitysaika jää historiaan ja työstöyksikkö on heti käyttövalmis. Aikaa ja kuluja säästäen Vertailun tuloksena voidaan todeta, että Homag laser- Tec nostaa tuottavuutta, sillä laitteistoa pystytään käyttämään huomattavasti tehokkaammin. Henkilöstön tarve kunnossapito- ja viimeistelytöitä varten sekä huoltoajat vähenevät samalla tavalla kuin hylkyaste. Näin ollen saavutetaan pienemmällä energiantarpeella erittäin taloudellinen tuotanto. Tuottamattomat odotusajat ovat yhtä lailla historiaa kuin liimasäiliön vaihto värin vaihtuessa. Kun erillistä liimaa ei enää tarvita, myös materiaalin tarve vähenee ja siihen liittyvä logistiikka poistuu. Menetelmän lisähyötynä mainittakoon vielä, että työkappaleen ja listoituksen jälkeisten työstöyksiköiden likaantuminen vähenee huomattavasti aikaa vievää puhdistusta ei enää tarvita ja laitteiston valmiusaste nousee. Tartuntapinta on samanvärinen kuin listan koristemateriaali, minkä ansioista listan ja levyn yhtymäkohta on puristamisen jälkeen täysin saumaton. Tuloksena on listoituksessa entistä korkeatasoisempi laatu. Verrattaessa niin sulate- kuin PU-liimaankin lopputulos on parempi sekä lämmönkestävyyden että vedenimeytymisen kannalta. Toisin sanoen uusi tekniikka soveltuu erittäin hyvin kosteiden tilojen kalusteosiin. Tänä päivänä löytyy laser- Tec-työstöön soveltuvana Döllkenin ja Rehaun valmistusohjelmasta kaikki rullatavara ja lisää eri vaihtoehtoja kehitetään jatkuvasti. Lasertekniikka ratkaisee Lasertekniikkaa käytetään monilla teollisuuden aloilla; esimerkiksi puolijohdelaseria käytetään eniten kaiverrukseen, eksimeerilaseria puolestaan lääketieteellisessä toimenpiteissä. Homag lasertec pystyy työstämään kaikkia markkinoiden yleisimpiä listatyyppejä. Diodilaser voidaan asentaa jälkikäteen Homagin uudempiin listoituskoneisiin. Reunalistoitukseen, jossa laserin päätarkoitus on nopea, tasainen liimakerroksen sulatus niin lähellä kontaktia kuin mahdollista, parhaimmin soveltuvat tekniikat ovat hiilidioksidilaser ja diodilaser. CO 2 -laserin ongelmana on ensiksikin laitteen suuri koko sekä runsas energiankäyttö. Siinä missä Co 2 -laser tarvitsee runsaat puolitoista kuutiota tilaa, selviää diodilaser vain 0,06 m 3 :lla. Myös tehokkuusvertailussa diodilaser vie voiton. 3 kw:n Co 2 -laserin teho on 0,04, kun diodilaserilla päästään lähes kymmenkertaiseen tulokseen eli 0,38. Tavanomaisesta menetelmästä poiketen Homagin käyttämä diodilaser mahdollistaa tasaisen ja yhtenäisen huipputason tuotantolaadun ja nostaa siten tuotantovarmuutta. Käyttäjäystävällisyyden kannalta diodilaser on myös turvallisempi, sillä se ei lämmitä koko kappaletta vaan ainoastaan erikoisliimakerroksen. Markkinat kiinnostuneita Viime vuoden Ligna messujen jälkeen Homag on toimittanut maailmalle jo 13 laser- Tec-laitetta, joista meitä lähimmäksi Ruotsiinkin pari kappaletta. Jos 1-puoliseen listoituskoneeseen halutaan laser- Tec-laite, hintaa tulee peruskoneeseen lisää noin euroa. Markus Tasala Projecta Oy:stä myöntää hinnan olevan vielä toistaiseksi rajaavana tekijänä, Tällä tekniikalla listoitettavasta tuotteesta pitäisi tietenkin saada loppuasiakkaalta parempi hinta. Vielä ei investointiperusteeksi riitä Kontrolli ja jäähdytysasema. Liimatava pinta sulatetaan laserilla juuri ennen listan ja työkappaleen kontaktia. pelkästään se, että haluaa toimia ilman liimaa, Tasala tarkentaa. Hintataso tulee varmasti laskemaan, ja näillä näkymin hän uskookin ensimmäisen lasertecin rantautuvan Suomeen jo parin vuoden sisällä. Uskon, ettei viiden vuoden kuluttua ainakaan nauhatavaraa enää listoiteta perinteisellä tavalla, sillä liiman käsittelyyn liittyy niin paljon ongelmia ja kustannuksia. Kimmo Janas Lyhyesti Ligna 2011 Reilu vuosi ennen maailman johtavien metsä- ja puualan Ligna messujen alkua suuri osa edellisten messujen näyttelypintalasta on jo varattu. Ennakkovaraajan etu on voimassa toukokuun loppuun. Ligna järjestetään Hannoverissa Messujen teemana on Enemmän puusta: innovaativisesti tehokkaasti tulevaisuuteen vievänä. Puun käyttö raaka-aineena ja energianlähteenä on messujen teemallisena keskipisteenä. Käsiteltäviä aiheita ovat kestävä puunkorjuu, energian ja materiaalin säästötavat ja tehokkaat puurakentamisjärjestelmät. Kirvesmiesten ja puuseppien koneet, laitteet ja työkalut ovat esillä Handwerk, Holz & mehr -näyttelyssä. Uusia ideoita on tarjolla myös raakapuun työstöön ja huonekaluteollisuuden alalta. Pintakäsittely ja kevytrakenteet ovat aiempien vuosien tapaan messujen keskeisiä aiheita. Niissä on myös suuria kasvumahdollisuuksia. Kuhmo Oy investoi Heinolan Sahakoneet Oy toimittaa Kuhmo Oy:lle mittavat uudistukset sahan tuoretuotantoon. Uudistusten myötä Kuhmo Oy:llä on mahdollisuus monipuolistaa tuotantoaan ja käsitellä sahauksesta syntyviä tuotteita entistä tehokkaammin ja yksilöllisemmin. Toimitus sisältää muun muassa uuden noin 160 metriä pitkän tuoreen sahatavaran lajittelulaitoksen, uuden rimoituslaitoksen sekä useita automaatiojärjestelmiä sahan tuoretuotantoon. Lajittelulaitos varus- tetaan automaattisella kameralajittelulla, joustavilla katkaisutoiminnoilla ja vaakalokeroilla. Toimituksen suunnittelu käynnistyy välittömästi. Uuden laitoksen käyttöönotto tapahtuu vuoden 2011 alussa. Toimituksen arvo on noin 7 MEUR. Kuhmo Oy on yksityinen vuonna 1955 perustettu saha Kuhmossa. Saha tuottaa valmista sahatavaraa noin kuutiometrin vuosittaisella tuotantokapasiteetilla. Saha työllistää Kuhmossa 140 henkilöä. Puun tuonti tammikuussa 2010 Puun tuonti tammikuussa jäi poikkeuksellisen vähäiseksi, tiedottaa metsäntutkimuslaitos. Suomeen tuotiin vuoden ensimmäisen kuukauden aikana vain 0,6 miljoonaa kuorellista kiintokuutiometriä puuta, mikä oli pienin kuukausituonti sitten vuoden 1997 tammikuun. Tuontimäärästä 70 % oli peräisin Venäjältä. Puutavaralajeista tuotiin viimevuotiseen tapaan eniten haketta, jonka määrä ylsi hieman yli 0,2 miljoonaan kuutiometriin. Seuraavaksi eniten tuli koivukuitupuuta, jonka määrä jäi niukasti alle 0,2 miljoonan kuutiometrin. Havutukin ja koivukuitupuun tuontihinnat ovat olleet viimeisen puolen vuoden aikana hienoisessa nousussa, mutta tuontihakkeen hinta on laskenut saman ajanjakson kuluessa.

5 numero 5/2010 Puu&Tekniikka 5 Onko laiteinvestointi aina tarpeen? Jokainen puuntyöstökonekauppias on varmaan suunnitellut toimintansa suuremmalle volyymille, kuin mitä se perinteisen markkinaosuuden perusteella tulee tänä vuonna olemaan. Ja tämä heijastuu tietenkin myös kilpailutilanteeseen. Koneinvestointi ei ole aina tarpeen, eivätkä jo olemassa olevat koneetkaan ole aina riittävästi käytössä. Tällöin investointi jääkin usein tekemättä. Ne yritykset, jotka nyt investoivat ovat selkeästi alansa kärkiyrityksiä, jotka osaavat arvioida investointitarpeensa oikein. Korvausinvestointi on sinänsä helppo päätös. Harkinta-ajat kasvavat Uusinvestointi lähtee esim. jalostusasteen nostamisesta, kapasiteetin ja markkinaosuuden lisäämisestä tai kokonaan uuden tuotannon aloittamisesta. Nämä ovat strategisia päätöksiä ja ratkaisutoimittajan on sinänsä vaikea arvioida näiden päätösten oikeellisuutta, toteaa Penope Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Kivistö. Yleistä tämän hetken tilanteelle on, että jo valmiiksi pureskeltuja investointeja saatetaan pyöritellä yrityksissä jopa vuosikausia. Investointilaskelmat ovat tulleet entistä tarkemmiksi. Lyhyesti Lämpöpuukomposiitin tuotanto alkaa Lunawoodin tytäryhtiö Lunacomp aloittaa patentoidun komposiittituotannon vuoden 2011 alussa Iisalmessa. Tutkimus- ja kehitystyötä on tehty yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa. Lunacomp uusiokäyttää Lunawoodin lämpöpuuhöyläyksessä syntyvää purua vuosiitasolla m 3, josta saadaan 5000 m 3 valmista komposiittia. Myöhemmin määrää voidaan nostaa jauhamalla erikseen tuotettua edullista lämpöpuuta. Lämpökäsitellyn puun hyvät perusominaisuudet säilyvät myös komposiitissa. Lämpöpuukomposiit- Viime vuosina tehtyjen investointien takaisinmaksuajat ovat useissa tapauksissa venyneet reippaasti alkuperäislaskelmista, jolloin uusinvestointiresurssit ovat suunniteltuja pienemmät, toteaa Projecta Oy:n toimitusjohtaja Reijo Laaksonen. Investointiprojekteissahan on usein lähtökohtana yrityksen myynti, ja jos se laskee, siirtyy investointipäätöskin herkästi tulevaisuuteen, tarkentaa myyntijohtaja Markus Tasala. Kilpailukyky hakusessa Uskon, että yritykset, joilla on selkeä strategia, ovat sopeuttaneet toimintansa ja uskaltavat jollakin aikajänteellä uusiin investointeihin koska niitä on tehtävä kilpailukyvyn säilyttämiseksi, lisää Laaksonen. ti on kierrätettävä tuote, jonka puukuitupitoisuus on korkea. Kuivan ja hienojakoisen purun lisäksi massaan käytetään kierrätysmuovia sekä apuaineita. Näin komposiittia voidaan optimoida käyttötarkoituksen mukaan hyödyntäen sekä puun että muovin parhaat ominaisuudet. Komposiitista valmistetaan tuotteita niin sisä- kuin ulkokäyttöön. Lunacompin noin 1000 m 2 :n tilat sijaitsevat Lunawoodin lämpöpuulaitoksen yhteydessä Iisalmen Soinlahdessa. Investoinnin arvioitu kokonaiskustannus on yli 2 milj. euroa. Lunacomp tulee työllistämään alkuvaiheessa 8-10 henkilöä. Toistan monesti aiemmin lausumani totuuden, että Suomen puuteollisuuden kilpailukyky globaalissa markkinassa ei ole koskaan ollut kiinni teknologiasta; meillä on aina ollut käytettävissämme viimeinen tekniikka. Syyt huonoon kilpailukykyyn ovat olleet muissa tuotannontekijöissä, markkinoinnissa tai tuotesuunnittelussa, huomauttaa Kivistö. Viime aikaiset lakot ovat Awutek Oy:n toimitusjohtajan Erik Torkon mukaan vaikeuttaneet aivan liikaa yritysten menestymisedellytyksiä, mikä heijastuu selkeästi myös investointi-innokkuuteen. Hän kuitenkin ihmettelee pankkien rahoituslaitosten suhtautumista puualan Puukerrostalo Heinolaan Heinolaan rakennetaan Suomen korkein, 5-kerroksinen, passiivienergiatason 27-asuntoinen puukerrostalo. Kerrostalon rakennuttajina ovat Heinolan Kaupunki, Suomen Urheiluopisto, Koskisen Oy, Versowood Oy ja Rakennusliike Reponen. Kerrostalon puurakenneratkaisut toimittavat Koskisen Oy ja Versowood Oy. Rakenteissa yhdistellään uudella tavalla materiaaleja ja rakentamistapoja. Puukerrostalon runkoja rakenneratkaisut toimitetaan rakennuspaikalle säältä suojattuina asennusvalmiina elementteinä. yritysten investointeihin. On ollut yllättävää huomata, että pankit, joihin yrittäjät ovat keskittäneet rahaliikenteensä, suhtautuvatkin yllättävän nihkeästi uusinvestointien rahatarpeeseen. Monesti lainarahaa löytyykin pääpankin ulkopuolelta helpommin ja halvemmalla, Torkko toteaa. Kimmo Janas Uusi, ketterä ja hiljainen Ceros hioo ammattimaisen tarkasti ja tehokkaasti. Ceros on yli puolet kevyempi kuin kilpailijat - jaksat hioa pitempään. Näppärä Ceros ulottuu matalaankin tilaan. Kokeile! Oy KWH Mirka Ab Jepua Puh Kaikkea massiivipuun työstöön. Kaikkea samasta osoitteesta. Kaikkea 100% laadulla! Teidän WEINIG-asiantuntijanne löydätte osoitteesta WEINIG TARJOAA ENEMMÄN Stop pölylle Yhdistä Ceros-hiomakone ja Mirkan hiontaverkko teollisuuspölynimuriin ja hiot lähes pölyttömästi. Mirka_Puu_ja tekn_2org_3.indd :24:51

6 6 Puu&Tekniikka numero 5/2010 Kuva: Stora Enso Pysyykö markkinoiden tasapaino? Kysyntä ei sahateollisuutta pelasta. Tarjonta ratkaisee, pysyykö tasapaino sahatavaramarkkinoilla, tiivisti markkinatilanteen Sahateollisuusmiesten maaliskuisessa vuosikokouksessa Satu Härkönen, johtaja, Stora Enso Puutuotteet liiketoiminta-alue. Satu Härkönen Stora Ensolta korosti sahatavaramarkkinoiden tasapainon riippuvan nyt tarjonnasta. Käyttämätöntä kapasiteettia on ympäri Eurooppaa. Sahatavaramarkkinoiden pohjat on jo nähty, vaikka päämarkkinoilla kysyntä on edelleen hiljaista ja kasvun odotetaan olevan vähäistä vielä ensi vuonnakin. Tähän on syynä rakentamisen hidas toipuminen lamasta. Yhdysvalloissa asuntomarkkinat saavuttivat pohjan jo viime vuoden puolivälissä, mutta markkina elpyy odotettua hitaammin. Sahatavaran kysyntä-tarjontatilanne on USA:ssa epävakaa edelleen ja pysyneekin sellaisena, arvioi Satu Härkönen. Teollisuuden kapasiteetista on suljettu 20 prosenttia joko pysyvästi tai tilapäisesti. Eurooppalaisen sahatavaran vienti Yhdysvaltoihin on romahtanut. Pohjois-Afrikka vetää Myös Japanin viennin pudotus on ollut rajua ja alkuvuoden kysyntä on ollut edelleen hiljaista. Kysyntä on Satu Härkösen mukaan paranemassa, mutta Japanin vientiä rassaa konttien puute ja erittäin voimakkasti nousseet konttirahdit. Sama konttiongalma vaivaa jossain määrin myös Kiinan ja Aasian vientiä. Metsäpäällikkö Juha Mäki: Ylitarjontatilanteessa ei pitäisi joutua nostamaan hintaa. Näin muisteli saamiaan kansantaloustieteen oppeja Raunion Sahan metsäpäällikkö Juha Mäki Sahateollisuusmiesten yhdistyksen vuosikokouksessa ja sai kuulijansa hörähtämään nauruun. Ylitarjonnassa hinnan ei pitäisi nousta Viime vuoden lopulla tukkikauppa kävi ennätyksellistä tahtia, kun myyjät halusivat hyödyntää maksimaalisen veroedun. Ylitarjontatilanteessa vuoden viimeisellä viikolla tukin hinta nousi silti puolitoista, jopa lähes kaksi euroa, muistutti Mäki. Tilanne vaikea Tukkikauppatilanne on sahureiden kannalta Juha Mäen mukaan vaikeampi kuin viime vuonna, sillä nyt kentällä ovat myös isot integraatit ja ostomäärät ovat pieniä. Perinteisesti kuusikuitu on sijoittunut hyvin markkinoille, mutta nyt se löytää vaikeimmin kohteensa ja tilanne jatkunee kevään ja kesän ajan samanlaisena. Energiapuumarkkinat pyöreän puun osalta ovat nyt pysähdyksissä ja tilanne jatkunee syksyyn saakka. Latvusmassoja se sijaan kysytään hyvin, kannot eivät kiinnosta sen enempää metsänomistajaa kuin polttolaitoksiakaan, arvioi Mäki tilannetta. Syksyllä rajumyrsky Keväästä arvioidaan tulevan hiljainen ja ostoissa mennään viime vuoden tasoilla. Tällöin ongelmaksi nousee, riittääkö kaikilla sahoilla puuta syksyyn saakka, jolloin Mäki ennusti puukaupan käyvän kuin rajumyrsky veroedun loppuessa. Mäki muistuttikin, että kansanatalouden opit on syytä muistaa jatkossakin, kuten myös se, että hetken tyhjille markkinoille ei kannta nosta hintaa. Se vain luo turhia tulevaisuuden odotuksia. Puukaupan ennustetaan lähtevän liikkeelle harvennuspuun osalta, kun lumituhot selviävät. Pysyvä ylitarjonta tulossa? Metsät kasvavat edelleen, mutta puun käyttö on pienentynyt. Tukkikauppatilanne on sahureiden kannalta viimevuotista vaikeampi, kertoi metsäpäällikkö Juha Mäki. Mäki arvioikin tulevaisuutta näin: Me olemme menossa ylitarjontatilanteeseen ja pitkällä aikavälillä uskon, että sahanomistaja pystyy valitsemaan tukkileimikot. Maija-Liisa Saksa

7 numero 5/2010 Kiinan oman sahatavaran tuotannon ongelmana on Venäjän puutullit, mitkä ovat vähentäneet tukkien tuontia. Pohjois-Afrikka on ollut ainoa viennin kannalta positiivinen alue ja sillä väestön ikärakenne on hyvä. Nuoret 30-vuotiaat ovat suuri ikäluokka, he tarvitsevat asuntoja ja öljyrahaakin löytyy. Talvikuukausien vaikutus on näkynyt näilläkin markkinoilla hiljentymisenä, mutta yleiskysyntä on pysynyt hyvänä ja varastotkin ovat siellä pääosin kohtuullisella tasolla. Poikkeuksina ovat Marokko ja Egypti, jossa varastot ovat jo nousseet, selvitti Härkönen. Pohjoismaista on talvikuukausina ollut laivausongelmia Pohjois-Afrikkaan ja tähän rakoon on isketty Keski-Euroopasta tarjoamalla näille perinteisille mäntymarkkinoille kuusta. Kapasiteettia vajaakäytössä Euroopassa on kaikkialla supistettu sahatavaran tuotantoa, erityisesti Itävallassa ja Suomessa. Kapasiteettia on siis runsaasti vajaakäytössä ja tuotantoa voidaan helposti lisätä. Tämä lisää tasapainotilanteen herkkyyttä, muistutti Satu Härkönen. Raaka-aineen saatavuus on kaikilla yhteinen ongelma, mikä rajoittanee kapasiteetin lisäystä. Maija-Liisa Saksa PTT:n ennuste: Puu&Tekniikka 7 Vientinäkymät paranevat, kotimaa vetää 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 4,5 milj. m 3 Sahatavaran vientimäärät ja -hinnat e 11e Määrä Hinta Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT /m PTT:n ennusteen mukaan sahatavaran kysyntä kasvaa edelleen vientimarkkinoilla ja pysyy vahvana kotimaassa tänä ja ensi vuonna. Suomen sahatavaran tuotannon PTT ennustaa nousevan tänä vuonna lähelle yhdeksää miljoonaa kuutiometriä eli yli 15 prosentilla viime vuoden pohjalukemista. Käyttöaste jää kuitenkin edelleen alhaiseksi. Vienti kasvaa tänä vuonna 6 8 prosenttia ja ensi vuonna noin kymmenyksen. Vientihinnat nousevat reilu kymmenen prosenttia tänä vuonna. Puun tarjontaan tarvitaan aktivointia Metsäteollisuuden puunkäyttö lisääntyy ennusteen mukaan Suomessa 56 miljoonaan kuutiometriin ja ensi vuonna edelleen noin 60 miljoonaan kuutiometriin. Tuonti kasvaa hieman tänä ja ensi vuonna, mutta jää uudelle, alhaisemmalle tasolle Venäjän tuonnin romahdettua. Kotimaan markkinahakkuiden ennustetaan lisääntyvän noin kymmenen prosenttia viimevuotisesta eli 46 miljoonaan kuutiometriin. Vuodeksi 2011 PTT ennustaa hakkuihin vajaan kymmenyksen kasvua tämänvuotisesta. Kasvusta huolimatta hakkuut jäävät vielä 2000-luvun keskimääräisiä hakkuita alhaisemmiksi. Ensi vuosi haasteellinen Puukaupat lisääntyvät PTT:n arvioiden mukaan yksityismetsissä tänä vuonna noin 50 prosenttia viime vuodesta. Kauppoja vauhdittaa viimeistä vuotta voimassa oleva myyntiveron helpotus. Puun keskihintaan arvioidaan nousevan noin viisi prosenttia viime vuoden keskihinnasta. Vuosi 2011 tulee olemaan haasteellinen kotimaan puumarkkinoilla. Puun hinta nousee PTT:n arvion mukaan 1 3 prosentilla. Puukauppa ei juurikaan vilkastu tämänvuotisesta, jollei metsänomistajia saada aktivoitua tekemään kauppoja nykyistä enemmän. Nyt tavoitat puun käytöstä päättäjät! Seuraavan Puu&Tekniikan lisäteema: puusta rakentaminen. Erikoisjakelu normaalin kappaleen levikin lisäksi kuntien teknisen toimen johto talonrakennusteollisuuden johto rakennesuunnittelutoimistot Normaaliin levikkiin kuuluvat puutuoteteollisuuden päättäjien lisäksi arkkitehtitoimistot sisustusarkkitehtitoimistot rakennusinsinööritoimistot kuntien elinkeinojohto Numero 6-10 ilmestyy 20.5., ilmoitusaineistot Vuoden 2010 ilmestymisaikataulu Nro Ilmestyy Teema + jakelu Sahateollisuus, puun kuivaus, lämpökäsittely ja puusta rakentaminen Huonekaluteollisuus, suunnittelu, lisäjakelu: Habitare 10 (Helsinki ) Puusta rakentaminen, lisäjakelu: kuntien teknisen toimen sekä talonrakennusteollisuuden johtajat ja rakennesuunnittelutoimistot, FinnBuild 2010 (Helsinki ) Puuntyöstökoneet, alihankinta, lisäjakelu: Puuntyöstö (Lahti ) Bioenergia, sahateollisuus, lisäjakelu: Energia 10 -messut (Tampere ) Robotiikka ja automatiikka, työturvallisuus Puusta rakentaminen, koulutus, lisäjakelu: kuntien teknisen toimen sekä talonrakennusteollisuuden johtajat ja rakennesuunnittelutoimistot Ilmoitushinnat: Soita Maija-Liisa Saksa, , Vedä myyntisi nousuun!

8 8 Puu&Tekniikka numero 5/2010 Alihankintateeman tavoite: Koneet täyskäyttöön yhteistyöllä Alihankinta nostetaan voimakkaasti esiin syksyn Puuntyöstö -messuilla. Tavoitteena on, että messuilta löytyvät yhteistyökumppanit tehokkaaseen puun jatkojalostukseen. Lyhyesti Teknokselle yhtiö Kiinaan Teknos Oy on perustanut oman yhtiön Kiinaan. Teknos Coatings Trading on aloittanut toimintansa tässä kuussa ja se toimii yhteistyössä paikallisen Manfield Chemical Changzhou Co. Ltd:n kanssa. Teknos tarjoaa Kiinassa toimiville kansainvälisille asiakkaille kokonaisvaltaisia pintakäsittelyratkaisuja. Maalit valmistetaan Suomessa ja paikallinen yhteistyökumppani vastaa varastoinnista, sävytyksistä ja kuljetuksista. Kiina on nyt 12. maa, jossa Teknoksella on oma tytäryhtiö. Huonekalu-, rakennuspuusepän- ja puusepänteollisuuden alihankintayrityksille on messuilla oma alueensa. Lisäksi pyrimme kokoamaan alueelliset osaajat maakunnittain yhteen, jotta kumppanien löytäminen olisi mahdollisimman helppoa. Nyt kannattaakin yrittäjien osallistua messulle ja esitellä omaa erityisosaamistaan, korostaa jaostoasiamies Janne Liias Puuteollisuusyrittäjät ry:stä. Alihankintateema kuuluu jo muutenkin Puuteollisuusyrittäjät ry:n kokonaisohjelmaan, johon Puuntyöstö -messut loistavasti sopii. Lahdessa pidettävät alan messut ovat aina olleet merkittävimpiä puunjalostuksen tapahtumia ja nyt messujen merkitystä nyt edelleen syvennetään, kertoo Liias. Löydä olennainen Suomen kokoisessa maassa puuntyöstökoneiden markkinat ovat rajalliset ja konekannan kunto on vähintäänkin kohtuullinen. Suhdanteestakin johtuen koneilla on aivan liian pieni käyttöaste. Siksi on äärimmäisen tärkeä miettiä tarkkaan, missä työvaiheissa ollaan oikeasti hyviä ja keskittyä siihen. On siis syytä miettiä, voisiko omaa tehokkuutta kasvattaa yhteistyötä lisäämällä. Sisäisen kustannuslaskennan avulla löytyvät kannattavuutta syövät työvaiheet. Messujen aikana pidettävä seminaari ja Puuteollisuuspäivä pyrkivät antamaan yrittäjille eväitä löytää omat vahvuudet, ja myös keinoja parantaa yhteistyöllä oman yrityksen kannattavuutta. Samalla alihankinnan kehittäminen nostetaan esiin yhtenä toimialan pelastuskeinona. Seminaari ja Puuteollisuuspäivä Torstaina järjestetään Tehokkuuden nostolla viivan alle tulosta - seminaari, jonka puhujat tuovat esiin oman näkökulmansa tehokkuuden lisäämiseksi. Tarkempi ohjelma vahvistuu kevään aikana. Perjantaina Puuteollisuusyrittäjät ry järjestää Puuntyöstö -messujen yhteydessä Puuteollisuuspäivän. Päivän puhujiksi ovat jo lupautuneet Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepola sekä Työ- ja elinkeinoministeriön Metsäalan strategisen ohjelman ohjelmajohtaja Juha Ojala. Torstain tehokkuus teema jatkuu Puuteollisuuspäivän teemana. Puuntyöstö -messut pidetään Lahdessa. Perinnepuutaito esiin Unkarissa Suomalainen perinnepuutaito nousi näyttävästi esiin vuoden 2010 Euroopan kulttuuripääkaupunki Pécsissä huhtikuussa avatussa Haapio -näyttelyssä. Haapio on keveiden ja ketterien haaparuuhien tunnetuin nimitys. Tätä laitalaudallisten veneiden esiastetta voidaan sanoa kaikkien veneiden äidiksi. Suomessa haapioita on ollut käytössä esihistorialliselta ajalta lähtien. Tuoreesta haapatukista veistetyt haapiot avataan veneen muotoon kuumuuden avulla, perinteisesti nuotion ääressä. Myyt tai ostat, käytä Markkinatoria! 75 e ( sis.alv) Jätä ilmoituksesi

9 numero 5/2010 Olo.Muoto 10 Puu&Tekniikka 9 Hanna Saaren suunnittelema massiivipuinen Airy -penkki on uuden kalustesarjan ensimmäinen tuote. Aalto Yliopiston/Taideteollisen korkeakoulun osasto herätti messuvieraissa varsin ristiriitaisia tunteita. Antti Evävaara on lanseeraamassa seuraavilla Orgatec -messuilla toimistomaailman äänenhallintakonseptinsa. Lahdessa esitellyn Silence tuolin Media Center -versiossa on myös videoneuvottelumahdollisuus. Suomi-Soffan Marita Keskinen-Toivainen keskusteli Kainu-malliston suunnitelleen Kaarle Holmbergin kanssa hankkeen tulevaisuudesta. 17 huonekalua käsittävä mallisto on Kainuun Etu Oy:n johtaman huonekaluteollisuuden kehittämishankkeen tuloksia. Lahti Hallissa järjestetty Olo.Muoto 10 tapahtuma kokosi varsin näyttävän joukon suomalaista muotoiluosaamista kolmeksi päiväksi Salpausselän kupeeseen. Nyt toista kertaa järjestetyssä innovatiivisen muotoiluteollisuuden erikoistapahtumassa kysyttiin, miksi muotoilun pitäisi eriytyä omaksi mättääkseen yrityksen sisällä. Senhän kuuluisi olla elimellinen osa yrityksen toimintaa ainakin mikäli yritys mielii pärjätä kovenevassa kilpailussa. Nuoret esille Sisustusarkkitehti Tapio Anttilan suunnittelema kokonaisilme korosti tapahtuman erikoisuutta. Kyseessä ei selvästikään ollut perinteinen messutapahtuma pienine kioskeineen. Voimakkailla kohdevaloilla ja osastoja erottavilla harsokankailla aikaansaatu tunnelma mustaseinäisessä Lahti Hallissa oli jo sinällään kokemisen arvoista. Tapahtuman kohokohdista voisi luetella Kaarle Holmbergin suunnitteleman Kainu -malliston, Harri Koskisen Works -malliston esittelyn sekä Herrala-Talojen uuden KOKO-talo aina sinulle sopiva -konseptin esittelyn. Jo edellisellä kerralla mielenkiintoa herättänyt Nordic Talents -alue säväytti tälläkin kertaa. 36 nuorta innovatiivista muotoilijaa esitteli aikaansaannoksiaan muotoilun eri alueilta. Ja vaikka kyseessä olivat nuoret, eivät esitellyt työt olleet sieltä railakkaammasta päästä vaan aivan toteutuskelpoisia luomuksia. Tuoreet muotoilijalupaukset kiittivät tapahtuman tarjoamaa mahdollisuutta esitellä kykyjään juuri oikealle kohderyhmälle. Varsinaisen Olo.Muoto -tapahtuman ohessa järjesti Työja elinkeinoministeriö workshopin muotoilun muuttuneesta roolista. Vapise Milano Lahden alueen merkitys suomalaisen muotoiluteollisuuden keskuksena vahvistuu, kun Lahti on Helsingin kumppanina Maailman designpääkaupunki hankkeessa ollen yksi sen tapahtumatoteuttajista. Olo. Muoto -tapahtuman tämänvuotinen onnistuminen vahvistaa tavoitetta luoda siitä tulevaisuudessa kansainvälisesti merkittävä muotoilualan opiskelijoiden, oppilaitosten ja suunnittelijoiden kohtaamispaikka. Onpa messujen toimitusjohtaja Jussi Eerikäinen jopa julkisesti haastanut Olo. Muodolla Milanon huonekalumessut! Hän vakuuttaa tavoitteen olevan myös täysin realistinen, sillä Milanossahan keskitytään hyvin pitkälle ammattilaisiin alan opiskelijoiden jäädessä vähemmälle huomiolle. Kimmo Janas Lahden ammattikorkeakoulun Sanna Koskinen oli suunnitellut Lahden hiihtomainetta ylläpitävän Suksi -tuolin. Mikko Sinkkosen valmistamien Sinn guitars -sähkökitaroiden messudebyytti oli Olo. Muodossa. Ei riitä, että osaa piirtää kauniin näköisiä kuvia. Teollisen muotoilijan tulee ymmärtää myös mm. tuotteen käyttäjän tarpeet sekä tuotteen tekniikka, materiaalit ja valmistusmenetelmät, totesi opintojaan päättävä Sinkkonen.

10 10 Puu&Tekniikka numero 5/2010 Lisää vastuullisuutta tuotekehitykseen Suomalaisessa rakennuspuutuoteteollisuudessa on tuotekehityksen sijaan panostettu hinnan puristeluun ja jouduttu hakoteille. Sotakorvausten yhteydessä määrä oli laatua tärkeämpää ja sille tielle on jääty, ryöpyttää Profin Oy:n toimitusjohtaja Martti Haapala puualaa. Mielestäni ikkunateollisuuden pitäisi ottaa enemmän vastuuta siitä, mitä tuotteelle tapahtuu työmaalla. Mitä kaikkea tarvitaan, ennen kuin se on asumiskuntoinen tuote? Miten ikkuna on nykymääräysten mukaan asnnettavissa ja höyrysuljettavissa? Ovatko esimerkiksi vuori- ja smyygilaudat samalla puusepäntaidolla tehty kuin ikkuna? Laatutuotteita kehitettäessä pitää jo suunnitteluvaiheessa miettiä, mitä tuotteelle tapahtuu käytössä, miten se kestää eri vaiheita eikä vain sitä, miten se saadaan halvalla tuotettua, muistuttaa Haapala Asiakkaan tarpeet Suomalaisella ikkunateollisuudella olisi Haapalan mukaan paljon opittavaa mm. saksalaisesta dk-ikkunamallista. Siellä ikkuna on kehitetty juuri asiakkaan tarpeiden mukaan ja suunnittelussa on otettu huomioon niin funktionaaliset ja lämmöneristystarpeet kuin visuaalisuuskin ja miten kaikki tämä voidaan toteuttaa teknisesti. Sen jälkeen tälle kokonaisuudelle on laskettu hinta. Asiakas on valmis maksamaan tuotteesta joka on hänen tarpeitten- Just eikä melkein näkyy liitoksissakin. Koneet on suunniteltu niin, että tuotanto täyttää kalustevalmistustason vaatimukset. Vanha ja uusi yhdistyvät Profinin ikkunoissa. Kaisu Kovalainen ja Martti Haapala peräänkuuluttavat vientiyrityksiltä vastuullisuutta, sillä yksi suomalainen epäonnistuja vaikeuttaa kaikkien muiden suomalaisten markkinointia. sa mukainen ja jota ei tarvitse vaihtaa kahdenkymmenen vuoden välein. Näen ongelmana sen, että alalla ei ole olemassa asiakkaalle selkeitä yksinkertaisia arvostelukriteereitä, joissa otettaisiin kokonaisuus laajasti huomioon, eikä vain joitakin osa-alueita, esim. energiatehokkuutta, pohtii Haapala. Opit 200 vuoden takaa Profin Oy valmistaa Pudasjärvellä Tästä kaikki alkaa. Valitut tukit sahataan itse, jotta saadaan oikea laatu oikeaan kohteeseen. korkealaatuisia ikkunoita ja ovia 50 hengen voimin. Ennen viime vuoden notkahdusta liikevaihto oli 5,6 miljoonaa euroa, vientiin tuotteista menee 60 prosenttia. Yhtenä syynä vientipainotteisuuteen on Haapalan mukaan se, että vientimarkkinoilla on kotimaata enemmän osattu arvostaa korkeaa laatua. Puolet viennistä suuntautuu Japaniin, toiseksi tärkeäksi vientikohteeksi on noussut Venäjä. Sinne on viety aiemminkin, mm. Kreml ja Tretjakovin galleria ovat saaneet pudasjärveläisiä ikkunoita. Martti Haapala kertoo, että parikymmentä vuotta sitten hän sai käsiinsä parisataa vuotta vanhan, edelleen hyväkuntoisen ikkunan. Ikkunaa tutkittiin tarkoin: miten syykuviot muodostuvat ja miten liitokset on tehty. Mietimme, miten ikkunan voisi toteuttaa teollisesti. Kukaan ei uskonut sen onnistuvan, mutta me olemme tehneet niitä jo parikymmentä vuotta yli 50 hengen voimin. Henkistä sisäistämistä Ikkunarakentamisen perinteistä ammentava lähestymistapa valmistuksessa vaatii Haapalan mukaan uutta lähestymistapaa valmistukseen. Kun muut ulkoistavat, me sisäistämme, myös henkisesti. Me lähdemme liikkeelle metsässä kasvavasta tukista, valitsemme sieltä meille sopivat yksilöt ja sahaamme ne itse pinnansuuntaisesti. Jo sahausvaiheessa pitää tietää, mitä komponentteja juuri tästä yksilöstä saadaan parahiten ja tietoisuus laadun merkityksestä pitää sisäistää kaikissa prosessin vaiheissa. Pääosin käytetään pohjoisen tiukkasyistä mäntyä, mutta myös lehtikuusta, tammea ja jopa tiikkiä. Viime vuonna lehtikuusen ja tammen osuus nousi peräti 15 prosenttiin. Laadun myyminen vaatii työtä Vientipäällikkö Kaisu Kovalaisen mukaan laadun myyminen vie aikaa. Asia pitää kertoa aivan alusta loppuun saakka. Tuotteen pitkä elinkaari ja käyttömukavuus kantavat pitkällä juoksulla hedelmää. Asiakas kyllä ymmärtää, että laadusta ja pitkäikäisyydestä kannattaa maksaa hieman enemmän, kertoo Kovalainen. Profin on vienyt Japaniin parikymmentä vuotta, joten kokemuksia on ehtinyt kertyä. Japanilaisten kanssa käytävä kauppa ei ole helppoa ja he ovat hyvin vaativia. Työ vaatii myös pitkäjänteisyyttä ja jatkuvaa läsnäoloa. Muuten asiakkaat uskovat, että markkinoilla ei olla aidosti. Kun asiat sovitaan, ne toimivat ja japanilaiset arvostavat aitoa halua palvella, kuten myös heidän toiveittensa kuuntelemista. Kun yhteistyöhön pääsee, se jatkuu kunnes kuolema erottaa. Paitsi jos menttää kasvonsa. Me suomalaiset emme aina ymmärrä, miten kasvot voi Japanissa menettää. Kun Suomessa tehdään virhe, ei edes pyydetä anteeksi, vaan jatketaan, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Lupauksista ja tavoitteista kiinni pitäminen ovat kaiken yhteistyön a ja o. Myös nöyryys on tärkeää tämä ei tarkoita nöyristelyä, vaan sitä, että tiedostaa ja sisäistää vastuunsa, selvittää Kovalainen toimintatapoja. Yhteistyössä vientimarkkinoille Martti Haapala peräänkuuluttaa kaikilta vientiyrityksiltä vastuullisuutta. Yksi epäonnistuja ulkomailla merkitsee kaikkien suomalaisten epäonnistumista. Siksi vientimarkkinoille ei pitäisi yhdenkään yrityksen lähteä laadun kustannuksella. Meidän suomalaisten ei kannata siellä kilpailla toistemme kanssa. Rajojen takana on kaikille markkinoita ja siellä suomalaisten pitäisi yhdessä kilpailla asiakkaan vaihtoehtoisia ratkaisuja vastaan eikä keskenämme. Tässä meillä olisi paljon opittavaa niin ruotsalaisilta kuin kiinalaisiltakin, muistuttaa Haapala. Maija-Liisa Saksa Lyhyesti OY Nordiska Åbo AB PUUTA UUTEEN TULEVAISUUTEEN Rydöntie 26, Turku Puh: Fax: Ensimmäinen Sorb Tech -runkoinen kone Raisioon Projecta Oy toimittaa Suomen ensimmäisen ns. uuden sukupolven cnc-työstökeskuksen julkisten tilojen erikoiskalusteita valmistavalle Raision Puusepät Oy:lle. Uuden BMG-500 työstö- keskuksen runko on valmistettu Homagin kehittämästä ja patentoimasta kuituvahvisteisesta Sorb Tech -mineraaliseoksesta. Sorb Techistä valmistetussa konerungossa on erinomainen värinänvaimennuskyky. Se imee lähes kaikki työstövärähtelyt itseensä ja siten vähentää työkappaleen pinnassa näkyviä värinäjälkiä. Vaimennuskyvyn ansiosta työstökeskuksella voidaan käyttää entistä suurempia työstönopeuksilla. Vaativiin kaluste- ja sisustuskokonaisuuksin keskittyvä Raision Puusepät on viime vuosina laajentanut toimintaansa ja kehittänyt tuotantoaan voimakkaasti. Uusin työstökeskus otetaan käyttöön Raision tuotantotiloissa kesään mennessä.

11 numero 5/2010 Puu&Tekniikka 11 Lyhyesti Puurakentamisen liiketoiminta Venäjällä Juhani Marttilan ja Pekka Ollonqvistin tutkimus käsittelee yritystoiminnan kansainvälistymisen toimintavaihtoehtoja, erityisintresseinään Suomen ja Venäjän välisten kulttuurierojen ja ko. maiden liiketoimintaympäristön ominaispiirteiden vaikutukset rakentamiseen. Raportissa kuvataan myös suomalaisyritysten etabloitumista Venäjän markkinoille ja suomalais-venäläisen yritysyhteistyön vaiheita rakentamisen liiketoiminnassa. Tutkimus on jatkoa samojen tekijöiden aiemmalle julkaisulle. Puurakentamisen suomalaisvenäläinen liiketoiminta Venäjällä vientikaupasta verkostoihin, Metlan työraportteja 151 (2010) Tutkimus on luettavissa Metlan sivuilla. Luston kesänäyttelyt Metsämuseo Luston kesäkausi avataan 30. huhtikuuta. Näyttelyissä nähdään metsätyötä savotoilla ja uitolla, kertomus metsänparantajien vuosisadasta ja taiteen keinoin tulkittuja ajatuksia ja kokemuksia metsästä. Kesän pääteema, Vanha savotta -näyttely, avaa näkökulmia entisaikojen savotoille ja uittoreittien varsille pokasahojen, tukkijätkien ja suomenhevosten kultakaudelle. Toinen kesän pääteemoista esitellään Metsänparantajien vuosisata -näyttelyssä. Suomessa tehtiin 1900-luvulla valtava työ metsänkasvatuksen hyväksi. Näyttely kertoo noin sadan vuoden ajanjaksosta, ja niistä toimenpiteistä, joilla Suomen metsien tuotto saatiin kasvuun. Tulevana kesänä Lustossa nähdään myös taidetta. Savonlinnalaisen taideyhdistys Ars Novan teemallinen vuosinäyttely Polku pohtii metsän henkistä kokemista Esillä on myös Itä-Suomen yliopiston opettajaopiskelijoiden puupiirroksia, maalauksia ja valokuvia Metsä on kauneus -nimisessä näyttelyssä. Kesällä Lustossa myös tervanpolttoa, pärehöyläystä, moottorisahaveistoa, vakantekoa ja tuohi-, paju- ja sorvaustöiden taitajia. Kuva: Mauno Mannelin, Hausjärvi 1930-luku. Vanha savotta -näyttelyssä voi tutustua entisaikojen savottoihin. Karjalan sahatavarantuotanto kasvoi Karjalan sahatavarantuotanto kasvoi voimakkaasti vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana, tiedottaa tasavallan Metsäministeriö. Sahatavarantuotanto vuoden 2010 tammi-maaliskuussa oli yhteensä kuutiometriä, mikä on yli 60 % enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla viime vuonna. Karjalan tasavallan puunkorjuumäärä vuoden ensimmäisellä neljänneksellä oli 1,2 miljoonaa kuutiometriä, mikä on myös selkeästi suurempi kuin vuonna Kuormalavojen rakennetta muutettu Standardisoimisliitto on julkaissut uuden version puisten FIN-kuormalavojen eurooppalaisesta standardista SFS-EN Vuonna 2004 julkaistussa standardissa oli turvallisuusriski lavaa käsin nostettaessa. Tästä syystä Suomen aloitteesta on lavan rakennetta kansilautojen osalta standardissa muutettu. Uudessa rakenteessa reunimmaiset kansilaudat ovat kiinni toisissaan. Näin kansilautojen välissä olevat välit on saatu suuremmiksi, eivätkä sormet jää kiinni lautojen väliin. Ura putkessa Uraputkessa? Lähetä nimitystiedot Mellano Oy Insinööri Mika Lihavainen on nimitetty asiakaspalvelupäälliköksi.

12 12 Puu&Tekniikka numero 5/2010 Räätälöityjä kalusteita Lapista Yritysosto lisäsi tehokkaan paloittelusahan kapasiteetin käyttöä. Sahaa ollaan siirtämässä kahteen vuoroon. Albertin porauskeskukselle kappaleet tuodaan vielä lavoilla, mutta suunnitteilla on yhdistää keskus edeltävään listoituskoneeseen rullaradalla. Kaapit kootaan puristimeen. Oviin käytettävät laminaatit paloitellaan, minkä jälkeen ne puristetaan ovilevyihin. Viime vuoden talouden notkahdus meni kemijärveläisiltä Jouni ja Juha Peltoniemeltä. ohi. Heillä oli kädet täynnä työtä yritysoston ja kahden tehtaan koneiden muutossa uusiin tiloihin. Puusepänliike Pelkoniemi Oy muutti ahtaiksi käyneistä tiloista vuosi sitten naapurissa tyhjiksi jääneisiin Fenestran tiloihin. Kun oma vanha halli oli 600 neliötä, oli nyt vuokrattavissa kaksi 1500 neliön hallia, joista alkuvaiheessa otettiin käyttöön vain toinen. Tilat oli tehty puusepänteollisuuteen, joten meille tuli valmiina mm. kostutus- ja purunpoistojärjestelmät ja tilaa oli riittävästi. Jos aiemmin oli ollut keskustelua oulunsalolaisen Ovinin ostosta ja kun sielläkin oli tilanahtautta, päädyimme neuvottelujen tuloksena yritysostoon ja Ovinin tuotannon siirtämiseen Kemijärvelle, kertoo toimitusjohtaja Jouni Peltoniemi. Autotallista kaikki alkoi Veljekset Jouni ja Juha omistavat Puusepänliike Peltoniemen, jonka tytäryhtiö Ovin Oy nykyisin on. Yritys on saanut alkunsa, kun veljesten isä, puuseppä Esko Peltoniemi aloitti kalusteiden valmistuksen ensin autotallissa, sitten pihalle raken- netussa 80 neliön hallissa. Sukupolven vaihdos tapahtui 90-luvulla, minkä jälkeen yritys on keskittynyt keittiö-, kiinto- ja erikoiskalusteiden valmistukseen pääosin Pohjois-Suomeen. Yrityksellä on jälleenmyyntipiste sekä Rovaniemellä että Ivalossa. Myös projektitoimituksia on ollut runsaasti mm. Lapin matkailuyrityksiin. Ovin Oy valmistaa laminaattipintaisia kalusteovia, markkina-alueena koko Suomi. Työntekijöitä yrityksissä on yhteensä 15, joista seitsemän Ovin Oy:ssä. Puusepänliike Peltoniemen liikevaihto pysyi viime vuonna edellisen vuoden tasossa, noin 1,1 miljoonassa eurossa, muutoista ja tuotantokatkoksista huolimatta. Kummassakin yrityksessä tulevaisuus nähdään valoisana. Maaliskuussa oli tilauskannassa reilua kasvua, vaikka vuodenvaihteessa olikin havaittavissa selvää epävarmuutta. Nyt tuntuu siltä, että tilanne on kääntynyt selvästi parempaan suuntaan ja viimeistään kesän jälkeen siirrymme osittain kahteen vuoroon, uskoo Ovin Oy:n toimitusjohtaja Juha Peltoniemi. Konekapasiteetti riittää Yritysoston myötä syntyi synergiaetuja koneiden käytön suhteen. Puusepänliike Peltoniemi oli hankkinut 2004 tehokkaan cnc-paloittelusahan, joka oli vajaakäytössä. Ovin puolestaan kärsi sahauskapasiteetin puutteesta. Nyt koneella paloitellaan molempien yritysten lastulevyt määrämittoihin ja Ovinin sahalla keskitytään laminaattien paloitteluun. Paloittelusahan tehokkuuden lisäksi Juha Peltoniemi kiittelee levyjen optimoinnin tuomaa materiaalin säästöä, sillä optimoinnin pystyy hyödyntämään jo laskentavaiheessa ja näin varalle hankittujen levyjenmäärää on pystytty selkeästi pienentämään. Lastulevy tulee monesta eri maasta: pääosin Latviasta, josta tulee kalusterunkojen valkea levy, värilliset tulevat Virosta, Suomesta ja myös Saksasta. Jouni Peltoniemi on tyytyväinen latvialaiseen levyyn. Sahattavuudeltaan se on yksi parhaista eikä siinä ole ollut jännitteitä. Tammirunkokin onnistuu Mikäli asiakas haluaa muita runkomateriaaleja, on sekin mahdollista. Jouni (vas.) ja Juha Peltoniemi tarkastelevat tekeillä olevaa synnytyssairaalaan menevää pesupöytää. Vastikään toimitimme Inariin umpitammirunkoiset keittiökalusteet. Tällaisia erikoistöitä on mukava tehdä. Teemme paljon myös viilurunkoisia kalusteita, sanoo Jouni Peltoniemi. Ovet tilataan asiakkaan tarpeiden mukaan eri toimittajilta, Ovinin valmistamia ovia käytetään vielä omiin toimituksiin suhteellisen vähän. Rullarataa lisää Yrityksessä käytetään pääosin pumppukärryjä materiaalien siirtoon koneelta toiselle. Biessen Artechin listoituskoneelta on kuitenkin tarkoitus siirtää jatkossa tuotteet rullarataa pitkin pari vuotta sitten hankittuun automaattiseen Albertin porauskeskukseen, jolloin yksi manuaalinen siirto jää pois. Emme halunneet heti muuton yhteydessä hankkia rataa, sillä halusimme varmistua tehtaan layoutista käytön myötä, selvittää Jouni Peltoniemi. Laminaattiovia Ovinin päätuote on puulistainen laminaattiovi, joita käytetään runsaasti kouluissa, sairaaloissa ym. kovaan käyttöön joutuvissa kohteissa. Valmiiksi paloitellut lastulevyt siirretään Puusepänliike Peltoniemen hallista Ovinin puolelle, jossa ne listoitetaan, laminoidaan, jyrsitään ja porataan. Lopuksi reunat lakataan. Koulutusyhteistyötä Kummallakin yrityksellä on erittäin hyviä kokemuksia Itä-Lapin ammattiopiston ja työvoimatoimiston kanssa yhdessä järjestetystä räätälöidystä työvoimakoulutuksesta. Koulutuksessa oli kuusi henkilöä ja laskimme varovaisesti, että pystymme työllistämään kolme, mutta lopulta saimme sieltä viisi työntekijää. Samalla konseptilla on tarkoitus hankkia myös lisää työntekijöitä. Pienelle yritykselle tällainen koulutus on hyvä tapa hankkia ammattitaitoista työvoimaa, kertoo Juha Peltoniemi. Maija-Liisa Saksa Puutekniikka_helmikuu2010.FH11 Wed Feb 03 13:12: Page 1 Composite

13 numero 5/2010 Puu&Tekniikka 13 Missä mennään teräpuolella? Terämaailmassa ei varsinaisia mullistavia teknisiä keksintöjä ole tehty viimeksi kuluneina vuosina. Selvin muutos on sitä vastoin tapahtunut käytettävissä terämateriaaleissa. Kun puuteollisuus otti käyttöön timanttiterät noin 25 vuotta sitten, se oli oman aikansa suuri muutos. Mielenkiintoista on huomata, että timanttiterien hintataso on säilynyt lähes ennallaan ellei jopa hieman laskenut vuosien varrella. Jatkuvaa testausta Pientä kehittymistä alalla on tapahtunut koko ajan. Esimerkiksi teknisellä puolella testataan jatkuvasti mm. erilaisten kulmien vaikutusta lopputulokseen jne. Teroituslaikkojen kohdalla tehdään myös jatkuvaa kehitystyötä oikeiden laikkamateriaalien löytämiseksi mahdollisimman nopean teroituksen toteuttamiseksi. Uudelleen pinnoitettavissa terissä oikean pinnoitteen löytäminen eri tarpeisiin aiheuttaa omalta osaltaan lisätutkimustarvetta terähuoltoa suorittaville yrityksille. Sinänsä ala on muuttunut, että terähuollossa koneiden merkitys on kasvanut, on enemmän CNC -ohjattuja koneita, jotta päästään vaadittaviin tarkkuuksiin. Lisäksi logistiikka sallii tavaran tuomisen ja huoltamisen myös Euroopan muissa maissa, kertoo Terätoimitus Salonen Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Lehtinen. tulee yrityksille jopa yllättävänkin kalliiksi, lisää Rahko. Tulevaisuus mielenkiintoinen Viimeksi kuluneet vuodet ovat koulineet suomalaista teräalaa, ja kantapään kauttakin on jouduttu opettelemaan monia asioita. Mielenkiintoista alalla on se, että vaikka maailman talous on sukeltanut, on teräpuolelle tullut kuitenkin uusia toimijoita. Kilpailu on myös mennyt monien yrittäjien mielestä varsin päättömäksi hintojen polkemiseksi. Pudotuspeli saattaakin olla käynnistymässä, sillä markkinoista ei yksinkertaisesti riitä jaettavaa kaikille, arvioi Mika Rahko. Kyllä se hieman siltä näyttää, vaikka toivoisikin, että suomalaiset yritykset pysyisivät pystyssä ja saataisiin puusepänteollisuuskin uskomaan, että ei niitä teriä kannata ulkomaille lähettää teroitukseen, kun palvelua on saatavana Suomestakin, lisää Jarmo Lehtinen. Kimmo Janas Kärpäspaperista terähuoltoon Toukokuussa Raisiossa 75-vuotisjuhliaan viettävä Suomen Terähuolto Oy on maamme vanhin teräyritys. Onni Sarlin perusti vuonna 1935 Turkuun yhtiön, jonka perustamiskirjassa mainitaan, että yhtiöllä on oikeus edustaa kotimaisia ja ulkomaalaisia tuotteita ja valmistaa kärpäspaperia. Yrityksen arkistoista löytyy saksalaisia reseptejä vuodelta 1933, jolloin Sarlin oli kumppaneineen etsinyt sopivia liimoja kärpäspaperituotantoon, naurahtaa toimitusjohtaja Mika Rahko. Sodan jälkeen myyntihyllyt täyttyivät erilaisista kotitalouksien teknokemian tuotteista tärpätistä käsinpesuaineisiin. Terien oikaisut ovat jokapäiväistä työtä myös puusepänteollisuuden terien huollossa. Keskittyminen teriin Vuonna 1970 tapahtui suuri muutos uuden sukupolven astuessa remmiin. Tehtiin päätös keskittyä teriin Arion Oy:n nimellä. Tulevien vuosien tärkein kauppakumppani oli Neuvostoliitto, jonne toimitettiin tuhansia teriä. Uudeksi omistajaksi tuli 1988 ruotsalainen Swedish Saw Blades, joka tähysi omilla sirkkelinterillään Neuvostoliiton markkinoille. Meidän oli tietenkin keksittävä jotain uutta toimintaa, joten päätimme suuntautua terähuoltoon, Rahko selvittää. Vuonna 1994 yhtiön nimi muuttui Oy Gomex Finland Ab:ksi, jolloin yhtiölle hankittiin myös asiakkaita kiertävä huoltoauto. Nyt tuo auto on kiertänyt jo 16 vuotta hoitamassa noutopalveluamme ilman suurempia katkoksia. Kaksi kertaa on tainnut hyytyä maantielle, hymähtää Mika Rahko. Vuonna 2006 yhtiön nykyiseksi omistajaksi tuli Långshyttan Slipservice Ab antaen samalla piristysruiskeen Suomen Terähuolto Oy:ksi nimensä vaihtaneelle yritykselle. Nykyisellä omistajakonsernillamme, joka on erikoistunut juuri terähuoltoon, on yrityksiä Ruotsin ja Suomen lisäksi myös Venäjällä, Virossa ja Latviassa. Ei tuotemerkkisidonnaisuutta Tänä päivänä huollon osuus yrityksen liikevaihdosta on 65 % loppuosan koostuessa uusien terien myynnistä. Omaa valmistusta ovat sirkkeliterät sekä erilaiset höyläys- ja puusepänteollisuuden työkalut. Toimitusjohtaja Mika Rahko kertoo konsernin sisällä vaihdettavan jatkuvasti tietoa. Ruotsista tulee uusinta tietoa sahateollisuuden teristä, kun taas suomalaiset ovat vahvoilla puusepänteollisuuden teräratkaisuissa. Me emme harjoita ns. kampanjamyyntiä, vaan me etsimme asiakkaan tarpeisiin parhaimmin sopivat terät eli me emme ole sidottuja mihinkään määrättyyn tuotemerkkiin, selvittää toimitusjohtaja Mika Rahko. Tänä päivänä 19 henkeä työllistävään Suomen Terähuoltoon teroitettaviksi ja muuten huollettaviksi tulevista teristä vain murtoosa on yhtiön myymiä teriä. Rahko myöntää huollettavien terien laajan kirjon asettavan vaatimuksia myös huoltohenkilökunnan ammattitaidolle. Varsinkin markkinoilla olevien halvempien terien kohdalla ensimmäiset huoltokerrat ovat aina kriittisiä, pysyvätkö palat kiinni, mikä juotoslämpötila on jne. Kimmo Janas Terähuollon ulkoistamistarpeet Laman keskellä on moni puutuoteteollisuuden yritys alkanut miettiä oman terähuoltonsa ulkoistamista. Oman lisänsä näihin tarpeisiin on tuonut terähuollon ammattilaisten eläköityminen. Puusepänteollisuudessa käytetään enää hyvin vähän omaa terähuoltoa, mutta sahoilla ja höyläämöissä tilanne on toinen.. Puusepänyrityksissä teristä tiedetään vähemmän ja niistä pidetään huolta huonommin vaikkakin on niin, että puuseppä on aika kädetön ilman niitä teriä, toteaa Lehtinen. Harvempi puualan yrittäjä kokee terähuollon omaksi ydinosaamisalueekseen, huomauttaa toimitusjohtaja Mika Rahko Suomen Terähuolto Oy:stä. Selviä eroja Pohjoismaiden välilläkin on hänen kertomansa mukaan. Esimerkiksi suomalaisessa sahateollisuudessa vain 20 % yrityksistä on ulkoistanut terähuoltonsa, kun taas Ruotsissa ulkoistukseen uskoo peräti 80 % sahoista. Jos otetaan huomioon teriä huoltavan henkilökunnan sairaspoissaolot, pekkaspäivät yms., oman henkilökunnan pitäminen NTT såg & trä är bransch- och nyhetstidningen för den svenska såg- och träindustrin Med en annons i NTT når du större delen av beslutsfattarna i Sverige inom hela den trämekaniska industrin, alltifrån sågverk och hyvlerier till hus- och möbeltillverkare. Välj att annonsera i pappersutgåvan, på nätet (woodnet.se) eller i det digitala nyhetsbrevet. Vill du veta mer kontakta Ing-Marie Mattson på telefon ,

14 14 Puu&Tekniikka numero 5/2010 Toukokuu Tapahtumia Furnidex Huonekaluja, Jeddah. php?exhibition_id= Xylexpo, puuntyöstökoneita, Milano Proposte, verhoilumateriaaleja, Cernobbio.www.propostefair.it Interzum/Interkomplekt 2010, huonekaluteollisuuden tarvikkeita, Moskova Mebeltech 2010, huonekaluja ja huonekaluteollisuuden koneita, Plovdiv (Bulgaria). Kesäkuu Carrefour du Bois 2010, puutavaramessut, Nantes China Shanghai Int l Furniture Expo 2010, huonekaluja, Shanghai Fiskarsin puumarkkinat klo 10 18, Fiskars. Heinäkuu The Manchester Furniture Show 2010, huonekaluja, Manchester. Elokuu Mueble Paris, huonekaluja, Pariisi Trä och Teknik, puutuoteteollisuuden koneet. Göteborg. Syyskuu Habitare 2010, huonekaluja ja sisustuksia, Helsinki. Lokakuu Sahateollisuuspäivät, Hotelli Rantasipi, Aulanko Puuntyöstö 2010, puuntyöstöalan kansainväliset erikoismessut, Lahti SICAM, huonekaluteollisuuden komponentteja ja tarvikkeita, Pordenone Energia 10 -messut, Tampere. Mdf:n tuotannon ennustetaan kasvavan viiden prosentin vuosivauhdilla. Kuva Spanolux SA:n tehtaalta. Mdf:n hinnan arvioidaan ennusteessa nousevan vuosittain 6 7 prosenttia. Lyhyesti Viime vuosina tuotantoa on siirtynyt Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta Kiinaan ja Aasiaan ja suuntaus tulee jatkumaan. Erityisesti Japanissa on viime aikoina kehitetty mdf:stä uusia loppukäyttäjän tuotteita ja ne ovat leviämässä Aasiaan. Euroopassa on kehitetty mm. laminoituja lattiatuotteita. Mdf:llä uskotaan olevan mahdollisuuksia uusissa erilaisissa käyttökohteissa, mm. formaldehydittömissä tuotteisssa se voi korvata vaneria paneeleissa. Myös palo- ja vedenkestävyysominaisuuksia kehitetään. Kiina tuottaa lähes puolet 2013 BIS Shrapnel ennustaa mdf:n kulutuksen kasvavan keskimäärin viisi prosenttia vuodessa eli 60,9 miljoonasta kuutiosta 76 miljoonaan kuutioon. Myös tuotannon ennustetaan kasvavan saman verran, joten globaalisti markkinoiden ennustetaan olevan tasapainossa. Vuonna 2013 Pohjois-Aasia tuottaa 45 prosenttia maailman mdf:stä, Kiinan osuus yksin on 41 prosenttia. Blumin kelmuleikkurille kunniamaininta Design Zentrum Nordrhein Westfalen on myöntänyt vuosittain jaettavan red dot -kunniamaininnan Blumin kelmuleikkurille, jota kiitettiin paitsi käytännöllisyydestä myös alusta loppuun hyvin suunnitellusta muotoilusta. Mdf:n kulutus nousussa BIS Shrapnelin arvion mukaan mdf:n käyttö kasvaa nopeasti vuosina USA:n talouskasvu vaikuttaa paitsi Yhdysvalloissa, myös kauppakumppaneihin ympäri maailmaa ja vetää huonekaluteollisuutta ja mdf:n kysyntää ylös. Samoin rakentamisen kasvu Euroopassa ja Aasiassa lisää käyttöä. Kiinasta jatkojalostaja? Pohjois-Aasia kärsii jo puupulasta ja se pahenee ennustejaksolla. Kaakkois-Aasian, Brasilian ja muiden trooppisten metsäalueiden puuvarat, joita on aiemmin hyödynnetty Pohjois-Aasiassa ehtyvät metsien hävityksen myötä. Kanadassa puolestaan hyönteiset ovat tuhonneet runsaasti metsiä. Toisaalta Venäjällä on valtavat tukkivarannot, joita on perinteisesti viety Pohjois- Aasiaan. Venäjän puutulleilla onkin suuri merkitys Kiinan puutuotannolle. Kiinan pitää ehkä turvautua enemmän kotimaisiin viljelmiin ja muihin raaka-aineen tuontilähteisiin ja tuottaa entistä enemmän pitkälle jalostettuja tuotteita kuten mdf:ää ja lastulevyä vanerin ja puutavaran sijaan. Mdf:n hinnan arvioidaan ennusteessa nousevan vuosittain 6-7 prosenttia. Riski isommille hinnankorotuksille on olemassa johtuen heikosta US-dollarista ja entistä pidemmälle jalostetuista tuotteista, jotka nostavat tuotannon keskihintaa. Suurimmat mdf:n tuontialueet ovat USA ja Meksiko, Japani, Etelä-Korea ja Eurooppa. Intia ja Vietnam ovat myös nettotuojia. Etelä-Aasia puolestaan on nettoviejä yli kahden miljoonan kuution viennillään. Suurimmat viejät ovat Malesia, Indonesia ja Thaimaa. mls- Juha Ojala MMM:n metsäosaston osastopäälliköksi Valtioneuvosto on nimittänyt MH Juha Ojalan maa- ja metsätalousministeriön metsäosaston osastopäällikön virkaan seitsemäksi vuodeksi. Ojala aloittaa virassa toukokuussa. Vuodesta 2009 alkaen Juha Ojala on toiminut työ- ja elinkeinoministeriön metsäalan strategisen ohjelman johtajana. Maa- ja metsätalousministeriön metsäosasto käsittelee metsäpolitiikkaa ja metsätaloutta. Mainos Puu& Tekniikassa tuo tulosta! 78 % lukijoistamme osallistuu päätöksentekoon! Fiera? Milano o Rimini? Rimini o Milano? 59 % on hankkinut lisätietoa mainoksiemme perusteella! Puu& Tekniikan kontaktihinta on alan lehdistä edullisin! Meidät ja ratkaisumme löydät molemmilta messuilta! Soitellaan ja sovitellaan: Anssi Tiira R & M Heikki Koskinen R & M Veijo Jaakkola R & M Hannu Paappa R & M Peter Korin M Jukka Niiniö M Ilkka Lainema M Matti Nurminen M Linkkikatu 12, Naantali, puh , fax

15 numero 5/2010 Puu&Tekniikka 15 Esillä Milanossa Toukokuun alussa, päivinä pidetään Milanossa Xylexpo messut. Homag 50-juhlamalli BOF211 Toivottavasti Xylexpon kohtaloksi ei koidu Technodomuksen tavoin islantilainen tuhka. Viime viikolla pidettiin Riminissä Technodomus puuntyöstökonemessut, joista Puu&Tekniikan oli tarkoitus kertoa seuraavassa numerossa. Kun meidän kaikkien hiuksiin ripoteltiin tuhkaa, jäi messuilla käynti pelkäksi hyväksi aikeeksi. Toivotaan, että Eyjafjalla sai pahimmat paineensa purettua ja suomalaiset Xylexpoon aikoivat puualan ammattilaiset pääsevät tutustumaan uutuuksiin. Seuraavassa on etukäteen muutaman maahatuojan päämiesten tarjoamia makupaloja messuilla esiteltävistä koneista ja laitteista. Dimter Opticut Penope Oy Weinig Group esittelee uutuutena mm. Dimter Opticut S 90 Speed ja Opticut 40 Quantum -optimointisahat scannerien kera sekä Grecon -sormijatkoslinjoista Ultra TT-teholinjan. Höyläkoneiden ohella osastolla on esillä myös uutuuksia Raimannmoniteräsahoista ja Weinig-ikkunantyöstökeskuksista. Barberan isolla osastolla on pintakäsittely- ja pinnoituslinjat koeajettavissa ja uutuuksina esillä on 3D- ja digitaalista printtausteknologiaa erilaisten uusien pinnoitustrendien mukaisesti. Esillä on myös yksi markkinoiden tehokkaimmista ruiskuautomaateista erilaisten tuotteiden pintakäsittelyyn. Makorin osastolla on esillä kokonainen ruiskuautomaattilinja kuivauslaitteineen, jolla ajetaan esim. kalusteoviin ekologiset pintakäsittelyt laadukkaasti ja nopeasti. Uudistetut leveän sarjan K-One ja Kronos ruiskuautomaatit sekä Fastdry kuivausuunit ovat myös esillä. Lisätiedot: Penope Oy, Eurotec Oy Giben näyttää Xylexpossa, miten nopeasti voi liikuttaa halvemman hintaluokan sahassa sahakelkkaa, kun kelkassa ei ole moottoria mukana. Lisäksi esillä on suuremmista koneista mm. Icon1, jota koeajaessa on helppo todeta syklien välisten odotusaikojen eliminoinnin tärkeys ja tehokkuus sahalla. Konaisaikaa, latauksesta purkuun, on saatu vähennettyä 25 prosenttia. Halli 1, A.05. Griggio esittelee osastollaan A.09, hallissa 4, erityisesti tarkistuspyörösahoja, mm. Unica 350:n, jolla on saatu Unica-sarjan laatusaha uuteen hintaluokkaan. V.Alberti ja Bi-Matic esiintyvät sekä yhdessä uudenlaisessa linjassa, että erikseen osastolla A.02 hallissa 2. Lisäksi V.Alberti esittelee uusia mahdollisuuksia kalusteosien heloituksen automatisointiin. Bi-Matic esittelee laajan valikoiman erilaisia listoitusratkaisuja. Lisätiedot: Eurotec Oy, Projecta Oy Homag esittelee Xylexpossa Homagin 50-vuotisjuhlamalliston sekä uudistuneet työstökeskusten Venture-sarjan. Kaikkia malleja on nyt saatavissa kolmessa teholuokassa. Yhdistelmä erilaisia listoitusyksiköitä ja 5-akselinen toiminta mahdollistavat joustavan tuotannon. Liikkuvaportaalisen Homag- BMG 500 työstökeskuksen runko on valmistettu innovatiivisesta värinää vaimentavasta Sorb Tech-materiaalista. BAZ 222 soveltuu paksuille työkappaleille. Listoitusyksikkö poweredge soveltuu jopa 100 mm työpaksuudelle. MPU-monitoimiyksikössä on halkasijaltaan 200 mm:n sahanterä sekä 6kW:n jyrsinkara. Homag on uudistanut koko listoituskoneohjelmansa päämääränään säästää resursseja ja nostaa tehokkuutta. Esillä on valikoima listoituskoneita syöttöalueelta m/ min. Esillä myös patentoitu lasertec menetelmä, jossa listoitetaan laserilla ilman sulateliimaa. Lisätiedot: Projecta Oy, Posicraft Oy Finiture Srl, halli 10P, osasto B02 C01, esittelee osastollaan uuden Power & Free kuljettimen IMDP:n, joka mahdollistaa vaunujen ohjaamisen itsenäisesti haluttuihin kohteisiin. Esillä myös RoundAbout kuljetinjärjestelmä, jonka avulla voidaan ruiskuttaa kappaleet yhdellä laitteistolla. Lisäksi esillä on uudistettu FlowCoater, malli SuperJet. Balestrinin Power työstökeskus, jossa X-akseli viiteen metriin asti. CMA Robotics S.p.A., halli 6, osasto H21, esittelee 6-akselisen GR-6100 maalausrobotin, jota käytetään automaattisen maalausjärjestelmän yhteydessä. Esillä on myös 6-akselinen robotti GR-650 ST muihin sovelluksiin. Lisätiedot: Seppo Kirmanen, p Ammattilaiset asialla Alumiinin työstökoneita Ikkuna- ja ovivarusteet Jalopuuta Kipinänilmaisuja sammutuslaitteita Lämpölaitoksia AlumiiniteOlliSuuDen KOneRÄÄtÄli Alumiinitie 2, PAimiO Puh. (02) DLH Finland Oy Heidehofintie VANTAA P Latokarinkatu TURKU P Vaasan Kuljetuskanavat Oy Hallitie Mustasaari puh kuljetuskanavat.fi Lämpökäsiteltyä puuta Sinne missä puulta vaaditaan enemmän Asemantie 52, Iisalmi Puh: Purunpoistolaitteita Vaasan Kuljetuskanavat Oy Hallitie Mustasaari puh kuljetuskanavat.fi Puu- ja massalevyjä Puuöljyt Parasta puulle! Lisätietoja: puh. (019) Terät ja terähuoltoa Ammattilaiset asialla ilmoitushinnat: 40 x 50 mm ladottu 300 euroa / 4 numeroa 40 x 50 mm 4-v kehystetty 600 euroa / 4 numeroa Myös muut koot mahdollisia. Alv lisätään hintoihin Soita / Maija-Liisa ja varaa ilmoitustilasi.

16 16 Puu&Tekniikka numero 5/2010 Vauhtia koodinlukuun Dataman lukee luotettavasti niin mustesuihkulla paperille tulostetut kuin laserilla kappaleen pintaan tulostetut koodit. Cognex IDQuick- ja IDMax-algoritmit on kehitetty ratkaisemaan markkinoiden hankalimpia 1D- ja 2Dkoodinlukusovelluksia. Tätä patentoitua teknologiaa hyödynnetään kaikissa Cognexin Dataman-tuotteissa, myös käsilukijoissa. Kiinteäasenteisten Cognex Dataman 100- ja 200-lukijoiden laajasta valikoimasta löytyy lukija joka Puurakententeet täysautomaattisesti Hundeggerin uusi työstökone K2-Robot perustuu tarkkaan kappaleen kuljetusjärjestelmään, jota on käytetty jo yli 1300 koneessa. K2 valittiin vuonna 2009 Euroopassa parhaaksi koneeksi puurakentamiseen. K2-Robot on 6-akselinen, työkalunvaihtajalla varustettu työstökone. Työkalunvaihtajassa on 16 työkalua katkaisuun, erilaisiin jyrsintöihin ja poraukseen. Kuudes akseli saavutetaan kuljetusjärjestelmällä, jolloin kappale voidaan työstää kaikilta sivuiltaan kappaletta kääntämättä. Työstettävän kappaleen koko on sama kuin K2i -koneessa: minimi 20 x 50 mm ja maksimi 300 x 450 mm. Optiona sovellukseen. Uutuutena Dataman 200 -lukijan saa nyt varustettuna nestemäisellä linsillä (liquid lens). Liquid lens tekniikka mahdollistaa salaman nopeat fokusalueen muutokset ilman liikkuvia tai kuluvia osia. Tämä laajentaa oleellisesti Dataman 200 -lukijoiden kykyä lukea 1D- ja 2D-koodeja vaihtelevilta etäisyyksiltä. Lisätietoja: Metric Industrial Oy, , voi koneen tilata myös 300 x 625 mm tai 300 x 1250 mm. Maksimipituutta kappaleelle ei ole rajattu. K2-Robotin etuja ovat pieni tilantarve ja investointikustannus, sekä erittäin tarkat työstöt. Jo pienellä tarpeella investoinnista tulee kannattava. Kone soveltuu erinomaisesti pilari-palkki rakentamiseen, hirsien erikoistyöstöihin ja liimapalkeille. Hinta alkaen 12 metrin puutavaralle, max dimensio 300x450 mm; ,00 ALV 0% sisältäen etiketöinnin, kappaleen mittauksen ja kuljettimien laajennuksen. Lisätietoja: Mariocon Oy, Toni Pasma, p Molempiin suuntiin kallistuva terä Martin esitteli Nürnbergin messuilla tarkistuspyörösahan, jossa terän kallistus on molempiin suuntiin jopa 46 ja leikkuukorkeus yli 200 mm. Ensimmäisen tarkistuspyörösahan, jossa terä kallistui 0-45, keksi Otto Martin Maschinenbau GmbH & Co. KG jo vuonna T75 PreX:n terä on halkaisijaltaan 550 mm ja leikkuu- Boschilta uusi pistosaha Uusi Bosch GST 150 CE/ BCE Professional pistosahan 780 W:n moottori on luokkansa tehokkain. Koneen leikkaussyvyys on jopa 150 millimetriä, minkä vuoksi se soveltuu esimerkiksi paksujen lankkujen sahaamiseen. Jäykän alumiinivaletun jalkalevyn ansiosta laite kestää kovaakin työskentelyä rikkoutumatta tai vääntymättä. Sahan tehokkuus tulee parhaiten esille sahattaessa kaarevia ja pyöreitä leikkauksia esimerkiksi puuhun, kipsilevyyn tai muottilevyyn. 780 W:n moottori on suunniteltu siten, ettei se ylikuumene kovassakaan kuormituksessa. Uusi sahanterien kiinnistysjärjestelmä mahdollistaa nopean ja helpon teränvaihdon. Sahan suositushinta 199 euroa (alv 22 %). Ryhdy ammattilaistestaajaksi! Hae jäseneksi Bosch-ProTeamiin osoitteessa ja ammattilaisena voit päästä kokeilemaan GST 150 CE Professional-pistosahaa käytännössä. Lisätietoja: Robert Bosch Oy, p , Kompaktit tehovääntäjät Pienen kokonsa ansiosta uudet Bosch Professional sarjan akkuruuvinvääntimet Bosch GSR 10,8-2-LI Professional ja GSR 10,8-LI Professional sopivat erityisesti asennustöihin ahtaissa paikoissa. Koneissa on 2-vaihteinen vaihteisto, joka tuottaa 30 Nm:n vääntömomentin. Tällä voimalla halkaisijaltaan seitsemänkin millimetrin ruuvit uppoavat vaivattomasti. Molemmat työkalut ovat omimmillaan ruuvattaessa ruuveja lastulevyyn, puuhun tai muoviin ahtaissa paikoissa esimerkiksi asennettaessa kaapistoja, kokoonpanoja sähköasennustöissä. Integroitu led-valo antaa optimaalisen valaistuksen myös heikosti valaistuissa kohteissa. Molemmissa koneissa on moottorijarru, joka mahdollistaa tarkan työskentelyn myös sarjaruuvauksissa. Bosch GSR 10,8-2-LI Profes- Uusi turvalaite ikkunoihin Abloy Oy:n uusi, lujarakenteinen aukipito- ja turvalaite on suunniteltu ikkunapuitteiden kytkentään ja aukipitoon. Tuuletusasento säätyy portaattomasti. Se on valmistettu järeästä metallista ja kestää jopa 35 kilon vedon. Abloy WF300 on suunniteltu kohteisiin, joissa turvallisuus ja kestävyys ovat tärkeintä. Se käy erityisesti julkisiin rakennuksiin kuten päiväkoteihin, kouluihin, hotelleihin, palvelu- ja vanhustentaloihin sekä sairaaloihin. korkeus on 204 mm. Tehokas 7.5 kw moottori voidaan varustaa invertterillä ja näin varmistaa leikkuukorkeuden tehokas hyödyntäminen. Sahan voi varustaa myös 11 kw (15HP) moottorilla. Käyttäjä voi vapaasti tehdä kallistetut leikkuut kelkan katkaisuvasteella ja halkaisuvasteella tarkasti, eikä tarvitse ajatella, miten päin kappale on pöydällä. Sahan käyttäjä voi päättää mihin suuntaan terää kallistetaan ilman hankalia koneen rajoituksia. Perustekniikka on tuttua jo vuoden 2006:n T60 PreXision mallista, uudessa sahassa kaikki on vielä järeämpää. Uuteen T75PreX -sahaan saadaan myös Martinin 3-akselin piirtoterä 92 asteen liikeradalla. Sahan ohjausyksikkönä on Martinin muista sionalissa on 10 millimetrin pikaistukka, jonka ansiosta poranterän vaihto sujuu helposti. Bosch GSR 10,8- LI Professionalissa on puolestaan lukittava ¼-tuuman yleispidin, johon sopii kaikki perinteiset ruuvauskärjet. Boschin Premium 1,3 Ah:n Li-Ion akut latautuvat 45 minuutissa mukana tulevalla laturilla. Molemmat työkalut toimitetaan kätevässä kuljetus- ja säilytyslaukussa Lisätietoja: Robert Bosch Oy, , Helppokäyttöinen laite sopii luonnollisesti myös yksityisten kotien ja saneerauskohteiden turvalaitteeksi. Lisätiedot: myyntipäällikkö Rainer Salminen, p malleista tuttu kosketusnäyttöohjaus, joka nopeuttaa merkittävästi sahaustöitä. Ohjauksella saadaan tehtyä helposti ja virheettömästi vaikeita kulmayhdistelmiä tarkasti. Lisätietoja: Puristin CLT-tuotantoon Slovenialainen Ledinek on kehittänyt Keski-Euroopan kasvaville CLT -markkinoille uuden puristimen X-Press. Ristiinliimattua seinä- ja välipohjaelementtiä käytetään yleisesti saksaa puhuvissa maissa kerrostalojen kantavana rakenteena. Vuoden 2009 valmistusmäärä oli jo 260 tuhatta kuutiota eli n. 2 miljoonaa neliötä. Suomessa linjoja ei ole. Ledinekin puristin soveltuu 400 mm paksulle, 3500 mm korkealle ja 6000 mm (pituudet tästä ylöspäin 2 metrin välein) pitkälle elementille. Ledinekillä on myös valmius toimittaa kokonainen linja. Tuotantoon kuuluu lamellihöylät, palkkihöylät, sormijatkoslinjat pitkälle tavaralle, katkaisusahat ja erilaiset puristimet. Lisätietoa: Mariocon Oy, Matti Asumus, p Seuraavat -lehdet: Sahateollisuus, puun kuivaus, lämpökäsittely, puusta rakentaminen Aineistot Huonekaluteollisuus, suunnittelu Lisäjakelu: Habitare 10 (Helsinki ) Aineistot Ilmoitushinnat osoitteessa Soita ja varaa ilmoitustilasi heti numerosta / Maija-Liisa Saksa, parhaat paikat menevät ensin

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016

Makrokatsaus. Huhtikuu 2016 Makrokatsaus Huhtikuu 2016 Positiiviset markkinat huhtikuussa Huhtikuu oli heikosti positiivinen kuukausi kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Euroopassa ja USA:ssa pörssit olivat tasaisesti plussan

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala

Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset. 28.4.2009 Joensuu. Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäalan rakennemuutos ja toimintaedellytykset 28.4.2009 Joensuu Metsäalan strateginen ohjelma MSO Juha Ojala Metsäsektori Suomessa + Klusteri työllistää suoraan ja välillisesti n. 200 000 työntekijää

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012 9/2013 8.3.2013 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti ja puun tuonti supistuivat

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 3/2013 18.1.2013 Aarre Peltola Puun tuonti nousussa lokakuussa Puun kuukausittainen

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus 29.7.2014 Tapani Kiiski, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 Markkinat Liiketoimintaympäristö Asiakasteollisuuksien markkinatilanteessa ei merkittäviä muutoksia epävarmuus kehityksestä jatkui.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008

Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2008 Ahlstrom Oyj Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 28 25.4.28 Toimitusjohtaja Risto Anttonen Tammi-maaliskuu 28 lyhyesti Toimintaympäristö pysyi haastavana Liikevaihto kasvoi viime aikojen kasvuinvestointien

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2011 17/2011 6.5.2011 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden viennin arvo jatkoi kasvuaan

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Glaston tammi-maaliskuu 2016

Glaston tammi-maaliskuu 2016 Glaston tammi-maaliskuu 2016 28.4.2016 Q1 lyhyesti Saadut tilaukset olivat 25,0 (22,5) M Tilauskanta 31.3.2016 oli 34,5 (52,8) M Liikevaihto oli 29,4 (26,3) M Vertailukelpoinen liikevoitto oli 0,7 (1,2)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Itä-Savon laatukasvatuspäivä, Rantasalmi 21.8.2012 Metla, PUU-ohjelma ja Itä-Suomen alueyksikkö LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle Saha- ja vaneriteollisuuden

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2011

SUHDANNEKATSAUS 2/2011 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...212 16 14 12 Ennuste 1 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 12 SUUNNITTELU- JA KONSULTTITOIMISTOJEN LIITTO SKOL RY Eteläranta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Riittääkö metsähaketta biojalostukseen? Maarit Kallio 19.4.2012 Bioenergiaa metsistä tutkimusohjelman loppuseminaari Sisältö Suomen tavoitteet metsähakkeen käytölle Metsähakkeen lähteet Tuloksia markkinamallista:

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Vanerintuotanto ja kulutus

Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010

Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Osavuosikatsausjulkistus 3 kk (1.11.2009 31.1.2010) Reijo Mäihäniemi Toimitusjohtaja 4.3.2010 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Taloudellinen kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2009

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa

Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Suomen metsäteollisuus voi menestyä kansainvälisessä kilpailussa Matti Kärkkäinen professori Metsäalan tulevaisuusfoorumi 16.3.2005, Sibelius-talo, Lahti Matti Kärkkäinen 1 Sahatavaran kulutus henkeä kohti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.10.2015 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 PÄÄJOHTAJA MIKKO HELANDER 22.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti ja toimialan

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2013

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2013 9/2014 13.3.2014 Aarre Peltola Puun tuonti ja metsäteollisuustuotteiden vienti

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2004

SUHDANNEKATSAUS 2/2004 SUHDANNEKATSAUS 2/24 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1984..25 12 Ennuste 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 95 96 97 98 1 2 3 4 5 6 SUHDANNEKATSAUS 2/24 29.1.24 1(3) SUUNNITTELUALAN KASVUNÄKYMÄT HIIPUIVAT

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010 37/2010 8.9.2010 Aarre Peltola Puun tuonti on lisääntynyt tasaisesti Puun tuonti

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka

Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri Grafiikka Pohjois-Karjalan kauppakamarin Syysbarometri 2016 Grafiikka Liikevaihto Kohderyhmänä pohjoiskarjalaiset yritykset 7% Toteutettiin 10.10.-4.11.2016 9% Vastauksia 328 kpl 38% 34% alle 500 000 euroa 500 000

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com Tilinpäätös 2007 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski Kysyntä hyvällä tasolla Rauten asiakasteollisuuksien markkinanäkymät säilyneet hyvinä päämarkkinaalueilla lukuun ottamatta Pohjois-Amerikkaa. Vanerin

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42

Puuvene. PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 58 PV_76_2013_58-65_LAHTI_RIST_Näyrä.indd 58 25.11.2013 18.42 Puuvene-lehti esittelee vene-alan OPPILAITOKSIA LAHDESSA rakennetaan ja korjataan Lahdessa koulutuskeskus Salpauksen veneenrakennuslinjalta

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu 2009

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, syyskuu 2009 46/2009 11.12.2009 Aarre Peltola Puun tuontivauhti jäi alle puoleen viime vuodesta

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski

Atria Oyj:n osavuosikatsaus Toimitusjohtaja Matti Tikkakoski Atria Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2008 Toimitusjohtaja 6.5.2008 Konsernin rakenne Atria Oyj Liikevaihto 1.272 milj. (2007) Henkilöstö 5.947 (keskimäärin 2007) Suomi Skandinavia Venäjä Baltia Liikevaihto

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

KESKO OSTAA ONNISEN 1

KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN 1 KESKO OSTAA ONNISEN Velaton kauppahinta noin 369 milj. euroa Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto 10/2014-9/2015 1,4 mrd euroa, käyttökate 39 milj. euroa Onninen toimii Suomessa,

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2005

SUHDANNEKATSAUS 2/2005 SUHDANNEKATSAUS 2/25 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 14...25 14 Ennuste 12 1 8 6 4 2 84 85 86 87 88 89 9 91 92 93 94 1 2 3 4 5 6 7 SUHDANNEKATSAUS 2/25 31.1.25 1(3) SUUNNITTELUVIENTI VETÄÄ HYVIN, OSAAVASTA

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot