Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta. Sykli, ympäristökasvattajan koulutusohjelma Kokkola 28.9.

Transkriptio

1 Sykli, ympäristökasvattajan koulutusohjelma Kokkola Virpi Sahi

2 Lapset ja nuoret ulos leikkimään, liikkumaan ja oppimaan, pysyvään koulun lähimetsään, hyvän metsäluontokasvatuksen pariin! 2

3 Pohdi oman koulusi/päiväkotisi/muun ryhmäsi kannalta, missä sijaitsee teille tärkeä lähimetsä. Mikä on tämän metsän merkitys ympäristökasvatustoimintasi kannalta? Tiedätkö, kuka metsän omistaa? Mitä toiveita tai huolia metsään liittyy? 3

4 Esityksen rakenne Ennenkin on huomattu metsäluonto opetus- ja kasvatusympäristönä: lasten metsä (Ruotsi), koulumetsäkokemukset (Suomi) Koulumetsät arvoonsa -hankkeen toiminta-ajatus ja toimenpiteet, ml. METSO-ohjelma Taajamametsiä koskevia huomioita, jotka pätevät koulumetsiin. SLL:n Hallittu luonnontila sovellettuna koulumetsiin

5 Luonnossa olo lisää lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä Stressin väheneminen ja keskittymiskyky Leikkien monipuolisuus ja luovuus Myönteiset tunteet toisia kohtaan ja yhteisöllinen osaaminen Koordinaatio Päättely- ja havaintokyky 5

6 Virpi Sahi

7 Virpi Sahi 2011 Millaisissa metsissä lapset viihtyvät? 7

8 Lapsille hyvässä metsässä on... Vettä, kiipeilypuita ja näköaloja Paikka sekä toiminnalle että levolle Leikki- ja rakennusmateriaaleja sekä piilopaikkoja Vaihtelua, rajoja: turvallinen-jännittävä, hoidettu-luonnollinen, kotipiiri-ulkomaailma Edellytykset luoda omia koloja Tilaan monenikäisille ja monenlaisille tyypeille 8

9 Koulujen ja päiväkotien läheiset metsät ovat lasten ja nuorten kannalta tärkeitä oppimis-, liikunta- ja leikkiympäristöjä. Rakennettu puisto tai voimakkaasti harvennettu puistometsä eivät korvaa alkuperäistä metsäluontoa. 9

10 Hämeenlinnan koulumetsä Koulumetsään! SMY

11 Kuntakohtaiset metsäopetuskohteet 1980-luvulla Opetushallituksen kehotuksesta kunnat kartoittivat biologian ja maantieteen opetuskohteita maasto- ja laboratoriotöiden tueksi Esimerkkinä Kotka: kaavoitustoimi osoitti opetuskohteet kartoille laajoja metsäalueita kilometrien päässä - kuljetusmäärärahat? kaavamerkintä puuttui 30% kohteista on hävinnyt 10 min kävelyn päässä olevat lähikohteet aktiivikäytössä niiden tuhoutuminen vielä nopeampaa. Tiivistämistrendi, suurten keskustakoulujen luominen ja kaksoistuntien väheneminen Metsäekosysteemin opetus annetaan puistoissa, ei metsissä. 11

12 Mutta entä se Koulumetsähanke? 12

13 Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä Yhteistoimintaverkostohanke vuosina Koordinaattori: Yhteistyössä: Mukaan oppilaitosten lisäksi toivotaan kuntia, maanomistajia, ELY:jä jne toimijoita 13

14 Koulumetsä

15 Koulumetsät arvoonsa Tavoiteltu tulos Pysyvä koulumetsän konsepti ja arvonimi Linjaukset koulumetsäalueiden metsäluonnon koulutus- ja kasvatus- ja virkistysarvojen huomioimiseksi metsänhoidossa ja maankäytön suunnittelussa. Konkreettisia onnistumisia: Lapset ja nuoret ulos leikkimään, oppimaan, pysyvään koulun lähimetsään, hyvän metsäluontokasvatuksen pariin! 15

16 Opetus- ja kasvatuskäyttö METSÄ Yhteistoiminnan ja sopimisen keinot Suojelu, hoito ja muu käyttö 16

17 Koulumetsät arvoonsa Toimenpiteet kevät Hankkeen käynnistys Tiedonhankinta kouluista/päiväkodeista lähimetsineen, kysely Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailu 2012 syksy Pilottikohteiden (5-10 kpl) valinta, koulumetsäkonseptin ja arvonimen kehittely alkaa Maanomistajien kanssa keinoja kohteen turvaamiseksi, selvityksiä kohteiden arvoista Hyvä metsäluontokasvatus -vinkkipaketti Koulumetsäkonsepti käyttövalmis, ensimmäiset arvonimet Tulokset oppaaseen Hyvä koulun lähimetsä 17

18 Lapset ja nuoret ulos leikkimään, liikkumaan ja oppimaan, pysyvään koulun lähimetsään, hyvän metsäluontokasvatuksen pariin! 18

19 METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu Metsäluonnonhoito 10 elinympäristöä: lehdot, runsaslahopuustoiset kangasmetsät, pienvesien lähimetsät, puustoiset suot, metsäluhdat ja tulvametsät, harjujen paahdeympäristöt, maankohoamisrannikon metsät, puustoiset perinneympäristöt, kalkkikallioilla kasvavat metsät, metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 19

20 METSO tarjoaa vaihtoehtoja Pysyvä suojelu (luonnonsuojelulaki) Yksityisen ls-alueen perustaminen korvaus perustuu tavallisimmin puuston arvoon. Korvaus verovapaata. Alueen myyminen valtiolle alueen käypä hinta tavallisimmin metsätaloudellisen arvon perusteella. Yksityishenkilölle verotonta tuloa. Alueen vaihto valtion maahan Määräaikainen suojelu kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla 10 v kerrallaan Luonnonsuojelulain nojalla max 20 vuotta Metsäluonnonhoito Luontoarvojen ylläpito, lisäys tai palautus ei kuluja metsänomistajalle 20

21 Muita turvaamiskeinoja Kaavoitusmerkinnät (v=virkistys, s=suojelu) Kunnille kaavoitus lakisääteistä; opetusalueelle ei omaa merkintää Kaavamerkintöjen tulkinnanvaraisuus Metsän- ja luonnonhoitosuunnitelmat Joustava Taajamametsien hoidon yleiset ongelmat Maanomistajan ja oppilaitoksen välinen sopimus Täsmätarve; hajanaisia kokemuksia 21

22 Koulumetsät arvoonsa Koulumetsäkysely Webropol-kysely selvittää koulujen ja päiväkotien tärkeitä lähimetsiä ja niiden käyttöä, statusta sekä toiveita ja huolia. Samalla kartoitetaan mahdollisia pilottikohteita (510) Tilanne 24.9.: kyselyjä tilattu, vastauksia 54 Alustavia tuloksia: maanomistaja useimmiten kunta, metsä useimmiten alle 300 m. 22

23 Koulumetsät arvoonsa Pilottikohteet (5-10 kpl) Kehitetään ja testataan koulumetsäkonseptia oppilaitoksen, maanomistajan ja SLL:n yhteistyönä. Hankkeen julkisia lippulaivoja. Tarkastellaan myös mahdollisuutta Koulumetsän arvonimeen Valitaan kyselyn ja ennakkotunnustelujen perusteella monipuolisesti erilaisia kohteita (päiväkoti/ alakoulu/yläkoulu, maanomistaja, metsän laatu ja suunnittelutilanne, metsän käyttö ja osapuolien tavoitteet, METSO/muut turvaamiskeinot) Pilotoinnin sisältö: koulumetsäalueen määrittely, hyvän koulumetsän tunnusmerkit ja toimintamalli, hoito- ja käyttösuositukset, hyvä metsäluontokasvatus 23

24 OPETUS- JA KASVATUSKÄYTTÖ Koulu/päiväkoti - johdon sitoutuminen - käytön aktiivisuus - yhteistyötahot ja ympäristökasvatusohjelmat - huolet ja motivaatio > onko metsä vaarassa? KOULUMETSÄ - taajamassa? Kytkeytyvyys - etäisyys käyttäjistä - METSO-arvot - metsän status ja mahdollisuus myönteiseen ratkaisuun YHTEISTOIMINNAN JA - käyttöpaine ei saa vähentää SUOJELU, HOITO, MUU SOPIMISEN KEINOT monimuotoisuutta KÄYTTÖ Suomen Maanomistaja luonnonsuojeluliitto ry - julkinen/yksityinen - mahdollisuus ratkaisuihin, - halukkuus osallistua joissa pysyvän metsäluonto-opetuskohteen visio toteutuu - yhdistyksen tai piirin osallistuminen 24

25 Koulumetsät arvoonsa Koulumetsäverkosto Tämä metsä on meille tärkeä kilpailu: Lasten ja nuorten osallistuminen koulumetsän suunnitteluun, viestintä tärkeistä lähimetsistä Tiedotus ja neuvonta: miten turvaan koulumetsän pysyvyyttä (Kuntametsäesite ja -opas, METSO-keinot) Verkoston jäsenyys viestinnällinen hyöty, tietoa koulutuksista, mahdollisuuksien mukaan retkitutorin etsintä paikallistasolta (SLL, luontokoulu tms.) Hankkeen tuotoksien hyödyntäminen 25

26 Koulumetsät arvoonsa Tämä metsä on meille tärkeä- kilpailu Kilpailusarjat: 1) päiväkodit, 2) alakoulut, 3) yläkoulut, 4) lukiot ja ammattilliset oppilaitokset Tehtävä: Tuottakaa vapaamuotoinen teos otsikolla Tämä metsä on meille tärkeä (valokuva, piirros, 3-5 min video, teksti...), läheisen metsänne inspiroimana. Kilpailutöiden jättö lokakuussa, voittajat joulukuussa Kilpailu on Ekokem Oy:n tukema, METSOhankkeeseen kytkeytyvä erillishanke. 26

27 Koulumetsät arvoonsa Onnistunut retki ja hyvä metsäluontokasvatus Ulkona oppimisen pedagogiikka ja lähimetsä luokkahuoneena - kiertävän luontokoulun tai retkitutoreiden ohjaaminen tarvitsijoille Ulos metsään oppimaan ja leikkimään konkreettiset ohjeet ryhmänjohtajalle Hyvän metsäluontokasvatuksen vinkkipankki verkkoon 27

28 Koulumetsät osana taajamametsiä Koulujen ja päiväkotien lähimetsät ovat useimmiten kuntien omistamia niitä koskevat sama kaavoituksen, kaupunkimetsänhoidon yms. säädökset ja toimintatavat niiden nykyinen käyttötarkoitus- ja paine sekä maankäyttöhistoria sama kuin taajamametsillä tyypillisesti

29 Yleisiä lähestymistapoja taajamametsiin Metsien terveyden ja Hallittu luonnontila elinvoimaisuuden millaista ylläpito kasvualustaa, ovatko puut ravintoa ja suojaa vioittumattomia, puut tarjoava muille terveitä ja kasvueliölajeille? voimaisia? miten ja kuinka usein miten ja kuinka usein välttämättömät puustoa uudistetaan? hoitotoimet tehdään?

30 Taajamametsät - tavallisia ongelmia Monimuotoisuutta ylläpitävien metsän rakennepiirteiden jättäminen ei ole hoitokäytännössä lähtökohta vaan erikoistapaus Hoitamattomuutta perusteltava erikseen, hoitaminen on oletusarvo (viheralueiden hoitoluokitus C1-C5). Osallistuminen metsänhoidon suunnitteluun luonnosvaihe, vastine (suhteessa annettuun lausuntoon), valmius tehdä muutoksia. Vrt. kaavoitus.

31 Hallittu luonnontila mitä se on? 1) Laajemmat metsäalueet: virkistysalueet, suojelualueet. Jätetään pääosin luonnontilaan tai mukaillaan metsien luontaista kehitystä. 2) Liikenneväylien ja pääulkoilureittien varret, kokoontumispaikat (leikkipaikat, urheilupaikat...), rakennusten läheisyys. Hoitotoimet puunmitan etäisyydeltä: oikeasti vaaraa aiheuttavat rungot kaadetaan maapuiksi (metsurointi)

32

33 Hallittu luonnontila - hyödyt Kustannustehokas ei turhia suunnittelukierroksia ja toteutuskuluja Luonnon monimuotoisuus: elinympäristöjen moninaisuus, luontaisen kaltainen puustorakenne, lahopuustoisuus. Metsäluontokasvatus: hyvä opetuskohde Käyttäjät voivat luottaa metsäkuvan pysyvyyteen. Metsäntuntu, virkistysvaikutus, mielipaikkojen pysyvyys.

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44 Turvallisuus koulumetsissä vetäjä Ryhmänvetäjän kannalta suurimmat riskit ovat matkalla metsään Liikenneturvallisuus: väylien ylitykset Ryhmän hallinta liikenteessä Metsässä Todennäköisimpiä mm. eksyminen, nilkan nyrjähdys Ryhmän hallinta metsässä Riskien hallinta ryhmänvetäjän kannalta Turvallisuussuunnitelma 1A4 ennakointi

45 Turvallisuus koulumetsissä - hoito Puunmitan etäisyydellä virallisilta reiteiltä ja kokoontumispaikoilta oikeasti vaaralliset puut kaadetaan maapuiksi (huolellinen menettely) risteyksissä näkyvyyden estävä pienpuusto karsitaan (liikenneturvallisuus esim. pyöräreiteillä) Metsiin syntyy polkuja myös itsestään, jolloin vastuu kulkijalla (ryhmänvetäjällä) täälläkin polun päällä roikkuvat konkelot/lahovikaiset lehtipuut puretaan maapuiksi

46 Kuinka lisätä koulumetsän opetusarvoa? Reittien suunnittelu siten, että monimuotoisuus ja metsäntuntu (virkistys) ovat lähtökohtana. Luonto-opasteet ja opastus Luonnonhoito ja ennallistaminen. Mm. lahopuun hallittu lisääminen. Vieraslajien hillitseminen. Metsissä erityisesti lehdot ja pienvesien lähistöt.

47 K i i t o s! Valokuvat: Virpi Sahi Piirrokset (maapuut): Jyri Mikkola 47