Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta. Sykli, ympäristökasvattajan koulutusohjelma Kokkola 28.9.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta. Sykli, ympäristökasvattajan koulutusohjelma Kokkola 28.9."

Transkriptio

1 Sykli, ympäristökasvattajan koulutusohjelma Kokkola Virpi Sahi

2 Lapset ja nuoret ulos leikkimään, liikkumaan ja oppimaan, pysyvään koulun lähimetsään, hyvän metsäluontokasvatuksen pariin! 2

3 Pohdi oman koulusi/päiväkotisi/muun ryhmäsi kannalta, missä sijaitsee teille tärkeä lähimetsä. Mikä on tämän metsän merkitys ympäristökasvatustoimintasi kannalta? Tiedätkö, kuka metsän omistaa? Mitä toiveita tai huolia metsään liittyy? 3

4 Esityksen rakenne Ennenkin on huomattu metsäluonto opetus- ja kasvatusympäristönä: lasten metsä (Ruotsi), koulumetsäkokemukset (Suomi) Koulumetsät arvoonsa -hankkeen toiminta-ajatus ja toimenpiteet, ml. METSO-ohjelma Taajamametsiä koskevia huomioita, jotka pätevät koulumetsiin. SLL:n Hallittu luonnontila sovellettuna koulumetsiin

5 Luonnossa olo lisää lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä Stressin väheneminen ja keskittymiskyky Leikkien monipuolisuus ja luovuus Myönteiset tunteet toisia kohtaan ja yhteisöllinen osaaminen Koordinaatio Päättely- ja havaintokyky 5

6 Virpi Sahi

7 Virpi Sahi 2011 Millaisissa metsissä lapset viihtyvät? 7

8 Lapsille hyvässä metsässä on... Vettä, kiipeilypuita ja näköaloja Paikka sekä toiminnalle että levolle Leikki- ja rakennusmateriaaleja sekä piilopaikkoja Vaihtelua, rajoja: turvallinen-jännittävä, hoidettu-luonnollinen, kotipiiri-ulkomaailma Edellytykset luoda omia koloja Tilaan monenikäisille ja monenlaisille tyypeille 8

9 Koulujen ja päiväkotien läheiset metsät ovat lasten ja nuorten kannalta tärkeitä oppimis-, liikunta- ja leikkiympäristöjä. Rakennettu puisto tai voimakkaasti harvennettu puistometsä eivät korvaa alkuperäistä metsäluontoa. 9

10 Hämeenlinnan koulumetsä Koulumetsään! SMY

11 Kuntakohtaiset metsäopetuskohteet 1980-luvulla Opetushallituksen kehotuksesta kunnat kartoittivat biologian ja maantieteen opetuskohteita maasto- ja laboratoriotöiden tueksi Esimerkkinä Kotka: kaavoitustoimi osoitti opetuskohteet kartoille laajoja metsäalueita kilometrien päässä - kuljetusmäärärahat? kaavamerkintä puuttui 30% kohteista on hävinnyt 10 min kävelyn päässä olevat lähikohteet aktiivikäytössä niiden tuhoutuminen vielä nopeampaa. Tiivistämistrendi, suurten keskustakoulujen luominen ja kaksoistuntien väheneminen Metsäekosysteemin opetus annetaan puistoissa, ei metsissä. 11

12 Mutta entä se Koulumetsähanke? 12

13 Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä Yhteistoimintaverkostohanke vuosina Koordinaattori: Yhteistyössä: Mukaan oppilaitosten lisäksi toivotaan kuntia, maanomistajia, ELY:jä jne toimijoita 13

14 Koulumetsä

15 Koulumetsät arvoonsa Tavoiteltu tulos Pysyvä koulumetsän konsepti ja arvonimi Linjaukset koulumetsäalueiden metsäluonnon koulutus- ja kasvatus- ja virkistysarvojen huomioimiseksi metsänhoidossa ja maankäytön suunnittelussa. Konkreettisia onnistumisia: Lapset ja nuoret ulos leikkimään, oppimaan, pysyvään koulun lähimetsään, hyvän metsäluontokasvatuksen pariin! 15

16 Opetus- ja kasvatuskäyttö METSÄ Yhteistoiminnan ja sopimisen keinot Suojelu, hoito ja muu käyttö 16

17 Koulumetsät arvoonsa Toimenpiteet kevät Hankkeen käynnistys Tiedonhankinta kouluista/päiväkodeista lähimetsineen, kysely Tämä metsä on meille tärkeä -kilpailu 2012 syksy Pilottikohteiden (5-10 kpl) valinta, koulumetsäkonseptin ja arvonimen kehittely alkaa Maanomistajien kanssa keinoja kohteen turvaamiseksi, selvityksiä kohteiden arvoista Hyvä metsäluontokasvatus -vinkkipaketti Koulumetsäkonsepti käyttövalmis, ensimmäiset arvonimet Tulokset oppaaseen Hyvä koulun lähimetsä 17

18 Lapset ja nuoret ulos leikkimään, liikkumaan ja oppimaan, pysyvään koulun lähimetsään, hyvän metsäluontokasvatuksen pariin! 18

19 METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu Metsäluonnonhoito 10 elinympäristöä: lehdot, runsaslahopuustoiset kangasmetsät, pienvesien lähimetsät, puustoiset suot, metsäluhdat ja tulvametsät, harjujen paahdeympäristöt, maankohoamisrannikon metsät, puustoiset perinneympäristöt, kalkkikallioilla kasvavat metsät, metsäiset kalliot, jyrkänteet ja louhikot 19

20 METSO tarjoaa vaihtoehtoja Pysyvä suojelu (luonnonsuojelulaki) Yksityisen ls-alueen perustaminen korvaus perustuu tavallisimmin puuston arvoon. Korvaus verovapaata. Alueen myyminen valtiolle alueen käypä hinta tavallisimmin metsätaloudellisen arvon perusteella. Yksityishenkilölle verotonta tuloa. Alueen vaihto valtion maahan Määräaikainen suojelu kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla 10 v kerrallaan Luonnonsuojelulain nojalla max 20 vuotta Metsäluonnonhoito Luontoarvojen ylläpito, lisäys tai palautus ei kuluja metsänomistajalle 20

21 Muita turvaamiskeinoja Kaavoitusmerkinnät (v=virkistys, s=suojelu) Kunnille kaavoitus lakisääteistä; opetusalueelle ei omaa merkintää Kaavamerkintöjen tulkinnanvaraisuus Metsän- ja luonnonhoitosuunnitelmat Joustava Taajamametsien hoidon yleiset ongelmat Maanomistajan ja oppilaitoksen välinen sopimus Täsmätarve; hajanaisia kokemuksia 21

22 Koulumetsät arvoonsa Koulumetsäkysely Webropol-kysely selvittää koulujen ja päiväkotien tärkeitä lähimetsiä ja niiden käyttöä, statusta sekä toiveita ja huolia. Samalla kartoitetaan mahdollisia pilottikohteita (510) Tilanne 24.9.: kyselyjä tilattu, vastauksia 54 Alustavia tuloksia: maanomistaja useimmiten kunta, metsä useimmiten alle 300 m. 22

23 Koulumetsät arvoonsa Pilottikohteet (5-10 kpl) Kehitetään ja testataan koulumetsäkonseptia oppilaitoksen, maanomistajan ja SLL:n yhteistyönä. Hankkeen julkisia lippulaivoja. Tarkastellaan myös mahdollisuutta Koulumetsän arvonimeen Valitaan kyselyn ja ennakkotunnustelujen perusteella monipuolisesti erilaisia kohteita (päiväkoti/ alakoulu/yläkoulu, maanomistaja, metsän laatu ja suunnittelutilanne, metsän käyttö ja osapuolien tavoitteet, METSO/muut turvaamiskeinot) Pilotoinnin sisältö: koulumetsäalueen määrittely, hyvän koulumetsän tunnusmerkit ja toimintamalli, hoito- ja käyttösuositukset, hyvä metsäluontokasvatus 23

24 OPETUS- JA KASVATUSKÄYTTÖ Koulu/päiväkoti - johdon sitoutuminen - käytön aktiivisuus - yhteistyötahot ja ympäristökasvatusohjelmat - huolet ja motivaatio > onko metsä vaarassa? KOULUMETSÄ - taajamassa? Kytkeytyvyys - etäisyys käyttäjistä - METSO-arvot - metsän status ja mahdollisuus myönteiseen ratkaisuun YHTEISTOIMINNAN JA - käyttöpaine ei saa vähentää SUOJELU, HOITO, MUU SOPIMISEN KEINOT monimuotoisuutta KÄYTTÖ Suomen Maanomistaja luonnonsuojeluliitto ry - julkinen/yksityinen - mahdollisuus ratkaisuihin, - halukkuus osallistua joissa pysyvän metsäluonto-opetuskohteen visio toteutuu - yhdistyksen tai piirin osallistuminen 24

25 Koulumetsät arvoonsa Koulumetsäverkosto Tämä metsä on meille tärkeä kilpailu: Lasten ja nuorten osallistuminen koulumetsän suunnitteluun, viestintä tärkeistä lähimetsistä Tiedotus ja neuvonta: miten turvaan koulumetsän pysyvyyttä (Kuntametsäesite ja -opas, METSO-keinot) Verkoston jäsenyys viestinnällinen hyöty, tietoa koulutuksista, mahdollisuuksien mukaan retkitutorin etsintä paikallistasolta (SLL, luontokoulu tms.) Hankkeen tuotoksien hyödyntäminen 25

26 Koulumetsät arvoonsa Tämä metsä on meille tärkeä- kilpailu Kilpailusarjat: 1) päiväkodit, 2) alakoulut, 3) yläkoulut, 4) lukiot ja ammattilliset oppilaitokset Tehtävä: Tuottakaa vapaamuotoinen teos otsikolla Tämä metsä on meille tärkeä (valokuva, piirros, 3-5 min video, teksti...), läheisen metsänne inspiroimana. Kilpailutöiden jättö lokakuussa, voittajat joulukuussa Kilpailu on Ekokem Oy:n tukema, METSOhankkeeseen kytkeytyvä erillishanke. 26

27 Koulumetsät arvoonsa Onnistunut retki ja hyvä metsäluontokasvatus Ulkona oppimisen pedagogiikka ja lähimetsä luokkahuoneena - kiertävän luontokoulun tai retkitutoreiden ohjaaminen tarvitsijoille Ulos metsään oppimaan ja leikkimään konkreettiset ohjeet ryhmänjohtajalle Hyvän metsäluontokasvatuksen vinkkipankki verkkoon 27

28 Koulumetsät osana taajamametsiä Koulujen ja päiväkotien lähimetsät ovat useimmiten kuntien omistamia niitä koskevat sama kaavoituksen, kaupunkimetsänhoidon yms. säädökset ja toimintatavat niiden nykyinen käyttötarkoitus- ja paine sekä maankäyttöhistoria sama kuin taajamametsillä tyypillisesti

29 Yleisiä lähestymistapoja taajamametsiin Metsien terveyden ja Hallittu luonnontila elinvoimaisuuden millaista ylläpito kasvualustaa, ovatko puut ravintoa ja suojaa vioittumattomia, puut tarjoava muille terveitä ja kasvueliölajeille? voimaisia? miten ja kuinka usein miten ja kuinka usein välttämättömät puustoa uudistetaan? hoitotoimet tehdään?

30 Taajamametsät - tavallisia ongelmia Monimuotoisuutta ylläpitävien metsän rakennepiirteiden jättäminen ei ole hoitokäytännössä lähtökohta vaan erikoistapaus Hoitamattomuutta perusteltava erikseen, hoitaminen on oletusarvo (viheralueiden hoitoluokitus C1-C5). Osallistuminen metsänhoidon suunnitteluun luonnosvaihe, vastine (suhteessa annettuun lausuntoon), valmius tehdä muutoksia. Vrt. kaavoitus.

31 Hallittu luonnontila mitä se on? 1) Laajemmat metsäalueet: virkistysalueet, suojelualueet. Jätetään pääosin luonnontilaan tai mukaillaan metsien luontaista kehitystä. 2) Liikenneväylien ja pääulkoilureittien varret, kokoontumispaikat (leikkipaikat, urheilupaikat...), rakennusten läheisyys. Hoitotoimet puunmitan etäisyydeltä: oikeasti vaaraa aiheuttavat rungot kaadetaan maapuiksi (metsurointi)

32

33 Hallittu luonnontila - hyödyt Kustannustehokas ei turhia suunnittelukierroksia ja toteutuskuluja Luonnon monimuotoisuus: elinympäristöjen moninaisuus, luontaisen kaltainen puustorakenne, lahopuustoisuus. Metsäluontokasvatus: hyvä opetuskohde Käyttäjät voivat luottaa metsäkuvan pysyvyyteen. Metsäntuntu, virkistysvaikutus, mielipaikkojen pysyvyys.

34

35

36

37

38

39

40

41

42

43

44 Turvallisuus koulumetsissä vetäjä Ryhmänvetäjän kannalta suurimmat riskit ovat matkalla metsään Liikenneturvallisuus: väylien ylitykset Ryhmän hallinta liikenteessä Metsässä Todennäköisimpiä mm. eksyminen, nilkan nyrjähdys Ryhmän hallinta metsässä Riskien hallinta ryhmänvetäjän kannalta Turvallisuussuunnitelma 1A4 ennakointi

45 Turvallisuus koulumetsissä - hoito Puunmitan etäisyydellä virallisilta reiteiltä ja kokoontumispaikoilta oikeasti vaaralliset puut kaadetaan maapuiksi (huolellinen menettely) risteyksissä näkyvyyden estävä pienpuusto karsitaan (liikenneturvallisuus esim. pyöräreiteillä) Metsiin syntyy polkuja myös itsestään, jolloin vastuu kulkijalla (ryhmänvetäjällä) täälläkin polun päällä roikkuvat konkelot/lahovikaiset lehtipuut puretaan maapuiksi

46 Kuinka lisätä koulumetsän opetusarvoa? Reittien suunnittelu siten, että monimuotoisuus ja metsäntuntu (virkistys) ovat lähtökohtana. Luonto-opasteet ja opastus Luonnonhoito ja ennallistaminen. Mm. lahopuun hallittu lisääminen. Vieraslajien hillitseminen. Metsissä erityisesti lehdot ja pienvesien lähistöt.

47 K i i t o s! Valokuvat: Virpi Sahi Piirrokset (maapuut): Jyri Mikkola 47

Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta. KuntaMETSO -seminaari, Lahti Virpi Sahi

Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta. KuntaMETSO -seminaari, Lahti Virpi Sahi KuntaMETSO -seminaari, Lahti 19.4.2012 Virpi Sahi Luonnossa olo lisää lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä Stressin väheneminen ja keskittymiskyky Leikkien monipuolisuus ja luovuus Myönteiset tunteet

Lisätiedot

Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta. METSO-verkostotapaaminen Metla Virpi Sahi

Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta. METSO-verkostotapaaminen Metla Virpi Sahi METSO-verkostotapaaminen Metla 7.11.2012 Virpi Sahi Luonnossa olo lisää lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä Stressin väheneminen ja keskittymiskyky Leikkien monipuolisuus ja luovuus Myönteiset

Lisätiedot

Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta. Espoon TOIMEKKAAT Virpi Sahi

Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta. Espoon TOIMEKKAAT Virpi Sahi Espoon TOIMEKKAAT 30.1.2013 Virpi Sahi Luonnossa olo lisää lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä Stressin väheneminen ja keskittymiskyky Leikkien monipuolisuus ja luovuus Myönteiset tunteet toisia

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Mikä on Koulumetsä/Päiväkotimetsä. Virpi Sahi, joulukuu 2013

Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Mikä on Koulumetsä/Päiväkotimetsä. Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Mikä on Koulumetsä/Päiväkotimetsä Virpi Sahi, joulukuu 2013 Luonnossa olo lisää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia Stressin väheneminen

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO turvaa monimuotoisuutta Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO-ohjelma on antanut metsälle uuden merkityksen. Metsien monimuotoisuutta turvaavan METSO-ohjelman

Lisätiedot

Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Koulumetsän turvaaminen ja hoitosuosituksia. Virpi Sahi joulukuu 2013

Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Koulumetsän turvaaminen ja hoitosuosituksia. Virpi Sahi joulukuu 2013 Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Koulumetsän turvaaminen ja hoitosuosituksia Virpi Sahi joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde,

Lisätiedot

- käsikirja koulujen ja päiväkotien lähimetsien käyttöön ja turvaamiseen

- käsikirja koulujen ja päiväkotien lähimetsien käyttöön ja turvaamiseen 27.8.2014 Koulumetsäopas - käsikirja koulujen ja päiväkotien lähimetsien käyttöön ja turvaamiseen Koulumetsä on koulua tai päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten ja nuorten

Lisätiedot

Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Hankkeen esittely. Virpi Sahi, joulukuu 2013

Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Hankkeen esittely. Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Hankkeen esittely Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Yhteistoimintaverkostohanke

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016. Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016 Metsänomistajan valinta Suomen luonnon hyväksi Lähtökohtana vapaaehtoisuus METSO on antanut metsälle uuden merkityksen. METSO-ohjelman avulla omistaja

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020. harjusinisiipi Kuva:Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2020 1 harjusinisiipi Kuva:Antti Below Esityksen sisältö Mikä METSO? METSO turvaa monimuotoisuutta METSO-ohjelmaan soveltuvat elinympäristöt Miten METSO

Lisätiedot

Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta. METSO-vuosiseminaari, Hämeenlinna Virpi Sahi, SLL

Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta. METSO-vuosiseminaari, Hämeenlinna Virpi Sahi, SLL Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta METSO-vuosiseminaari, Hämeenlinna 9.4.2013 Virpi Sahi, SLL Koulumetsät arvoonsa Verkostohankkeen kokemuksia 1) Mitä tavoitellaan 2) Mitä

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja

Lisätiedot

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu

METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu METSO-ohjelma ja pysyvä suojelu Pysyvä suojelu Kohteen arviointi Alueen rajaus yhdessä maanomistajan kanssa Puuston määrän arviointi Luontoarvojen arviointi valintaperusteet, rakennepiirteet lahopuusto,

Lisätiedot

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus

METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Lapin ELY-keskus/Noora Raasakka 21.9.2012 1 METSOn tavoitteena on turvata suomalaisen metsäluonnon monimuotoisuus Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below

METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia

Lisätiedot

Koulumetsäkysely. https://www.webropolsurveys.com/preview/previewquestions... 1 /

Koulumetsäkysely. https://www.webropolsurveys.com/preview/previewquestions... 1 / Koulumetsäkysely Mukavaa, että olet vastaamassa Koulumetsäkyselyyn! Pakolliset kysymykset on merkitty tähdellä. Jos kysymys tuntuu vaikealta, suosi "en osaa sanoa" -vaihtoehtoa vastaamatta jättämisen sijaan.

Lisätiedot

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN

KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN KEINOJA MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEEN 1. Talousmetsien luonnonhoito 2. METSOn keinot 3. METSOn valintakriteerit 4. Luonnonsuojelualueen perustaminen 5. Ympäristötuki 1. Talousmetsien luonnonhoito Arvokkaiden

Lisätiedot

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013

Metsäluonnonhoito. Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi. Reijo Suninen 16.10.2013 Metsäluonnonhoito Arvokkaat elinympäristöt ja sertifiointi Reijo Suninen 16.10.2013 KESTÄVÄ METSÄTALOUS EKOLOGINEN TALOUDELLINEN SOSIAALINEN Talousmetsien luonnonhoito on ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO Marjukka Mähönen / MMM Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSO 2008 2016 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus

Kestävän metsätalouden. toteutuskeinona. KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona METSOn toteuttaminen KEMERAn keinoin Matti Seppälä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 KEMERA METSO -toimintaohjelmassa KEMERA kohdentaminen

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

METSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua

Lisätiedot

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta

METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta METSO-OHJELMAN TOTEUTUS Kokemuksia Keski-Suomesta Auvo Hamarus, ylitarkastaja Keski-Suomen ympäristökeskus Luonto ja kulttuuriympäristöt yksikkö Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto 2009 METSO-OHJELMAN TOTEUTUS

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso. Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso Mikko Kuusinen Ympäristöministeriö Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunta (Metso) Valtioneuvoston v. 2000 asettama laajapohjainen toimikunta Etelä-Suomen,

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Metsäfoorumi 14.1.2014 Anne Grönlund, Pohjois-Savon ELY-keskus Kuva: Kaisa Törmänen METSOn tavoitteet ja keinot Valtioneuvoston Metso-päätös 2008

Lisätiedot

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008 2016, METSO, METSO-seminaari, Seinäjoki, 11.3.2009 1 METSO -toimintaohjelman tavoitteet ja lähtökohdat METSO -toimintaohjelman tavoitteena on

Lisätiedot

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos

Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos KUNTAMETSO -KYSELYN TULOKSIA Irja Löfström Nella Mikkola Metsäntutkimuslaitos Kaikkiin METSO kuntiin kysely, jossa kartoitettiin: 1. Metsien monimuotoisuuden turvaamista kuntien virkistys- ja ulkoilumetsissä

Lisätiedot

METSO-ohjelma

METSO-ohjelma METSO-ohjelma 2008-2025 METSOn toteutus, etenkin kunnissa - tilannekatsaus 2016 Luonnonsuojelun ajankohtaispäivä 19.12.2016 Varsinais-Suomen ELY-keskus Turku Kimmo Syrjänen, projektipäällikkö, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3.

Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma. Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus. Metsästä hyvää - Tampereella 17.3. Mikä on METSO? Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO 2008-2016 Kimmo Syrjänen, Suomen ympäristökeskus 1 Mikä on METSO? METSO-ohjelma on vapaaehtoinen, maanomistajalähtöinen ja korvaa tulonmenetykset

Lisätiedot

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus

METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus METSOn valintaperusteiden alueellinen soveltaminen, tavoitteet ja käytännön toteutus 1 METSO -toimintaohjelman alue Alueellinen kohdentaminen: METSO-ohjelmassa kohteiden hankinnan painopistealue on Etelä-Suomessa,

Lisätiedot

Koulu- ja päiväkotimetsät Espoossa. Katri Luukkonen, suunnittelija Villa Elfvikin luontotalo Metsä on parasta lapselle! 30.3.2015

Koulu- ja päiväkotimetsät Espoossa. Katri Luukkonen, suunnittelija Villa Elfvikin luontotalo Metsä on parasta lapselle! 30.3.2015 Koulu- ja päiväkotimetsät Espoossa Katri Luukkonen, suunnittelija Villa Elfvikin luontotalo Metsä on parasta lapselle! 30.3.2015 Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Koulumetsähanke

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9. Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.2012 Janne Uitamo 1 Mihin ympäristötukea voi saada ja millä ehdoilla? Käytettävissä

Lisätiedot

Ojitettujen soiden ennallistaminen

Ojitettujen soiden ennallistaminen Ojitettujen soiden ennallistaminen Soiden maankäytön tulevaisuus -seminaari 2014 Matti Seppälä, johtava luonnonhoidon asiantuntija Suomen metsäkeskus 18.12.2014 Suomen metsäkeskus 2 Ojitettujen soiden

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014

Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen. Ylistaro-talo 21.10.2014 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Ylistaro-talo 21.10.2014 Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Metsäkeskuksen

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä

Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT. Kemera -työryhmän kuuleminen Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus k JULKISET PALVELUT Kemera -työryhmän kuuleminen 4.12.2013 Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Luonnonhoito ja Kemera 2015 Kuulemisen sisältö Luonnonhoidon tarpeet, keinot

Lisätiedot

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö

METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli. Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö METSO Pohjois-Pohjanmaalla ja tapaus Kraaseli Eero Melantie Luonnonsuojeluyksikön päällikkö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 1.6.2012 1 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin

Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava

Lisätiedot

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa

Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Vapaaehtoista luonnonsuojelua ja -hoitoa Suomessa Metsänomistajien koulutusmatka 25.4.2009, Pärnu Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Luonnonsuojelun historiaa Suomessa Perinteisesti valtiojohtoinen

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

Monimuotoinen metsäluonto

Monimuotoinen metsäluonto Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta Monimuotoinen metsäluonto Virpi Sahi, joulukuu 2013 Koulumetsä on koulua/päiväkotia lähellä oleva pysyvä metsäluontokohde, joka sopii lasten

Lisätiedot

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen

Lisätiedot

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA

LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA LUONNONHOITOA JA MÄÄRÄAIKAISTA METSÄLUONNON SUOJELUA Kestävän metsätalouden rahoituslaki (KEMERA) METSOn toteutuskeinona 1 METSO- ohjelman toimenpiteet kohdistetaan monimuotoisuuden kannalta merkittäviin

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS HOITOLUOKITUKSEN MERKITYS Kaavoitusvaiheessa määritetty alustava käyttö ja hoitoluokka kuvaavat alueen laatutavoitetta. Samalla viheralueiden rakentamisen ja hoidon kustannukset

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja, Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,14.11.2011 Metsälaki 1 Tämän lain tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää

Lisätiedot

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

23.5.2012 Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis Nuorallatanssia kaupunkimetsissä Tiina Saukkonen luonnonhoidon suunnitteluvastaava metsänhoitaja Metsä- ja viherpäivät Helsinki 2012 24. 25.5.2012 1 Nuorallatanssia kaupunkimetsissä 1. Luonnonhoidosta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä ja menettelyjä metsälain

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3.

Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO. Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu. 2. Vapaaehtoisuus. 3. Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 METSO METSO Kolme keskeistä asiaa! 1. Lajien suojelu 2. Vapaaehtoisuus 3. Korvaukset 1 METSO Tarjoaa metsänomistajalle Pysyvä suojelu Määräaikainen suojelu

Lisätiedot

Virpi Sahi Metsäluonto ja virkistysarvot Espoon kaupungin metsien hoidossa

Virpi Sahi Metsäluonto ja virkistysarvot Espoon kaupungin metsien hoidossa Virpi Sahi 14.9.2016 Metsäluonto ja virkistysarvot Espoon kaupungin metsien hoidossa Kaikilla on oikeus omiin mielipiteisiin, mutta vain harvoilla on oikeus omiin faktoihin. Heitä kutsutaan nobelisteiksi.

Lisätiedot

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO

SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO SUOMEN METSÄKESKUS 1 (5) YMPÄRISTÖTUKIOHJE: METSÄLAIN ELINYMPÄRISTÖT JA METSO Tässä ohjeessa kuvataan määräaikaisen Kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) (jäljempänä Kemera) ympäristötuen käyttöä

Lisätiedot

Mielakan metsäilta

Mielakan metsäilta Mielakan metsäilta 19.4.2017 26.6.2017 Kouvolan kaupunki Kodikas Kiehtova Kehittyvä Kysely auki 30.4.2017 saakka osoitteessa www.kouvola.fi/taajamametsat 26.6.2017 Sanna Laukkanen 2 26.6.2017 Sanna Laukkanen

Lisätiedot

Luonnonsuojelun ohjaus

Luonnonsuojelun ohjaus 4.6.2014 Monimuotoisuutta metsiin seminaari / JU Luonnonsuojelun ohjaus Suojelualueverkosto (LsL) Talousmetsien luonnonhoito LsL:n luontotyypit ML 10 elinympäristöt METSO ohjelma Metsäsertifiointi Metsänhoitosuositukset

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA

Lisätiedot

Keskuspuisto on Espoon sydän -kampanjan viestit kuntavaaleihin. Virpi Sahi

Keskuspuisto on Espoon sydän -kampanjan viestit kuntavaaleihin. Virpi Sahi Keskuspuisto on Espoon sydän -kampanjan viestit kuntavaaleihin Virpi Sahi 25.1.2017 Espoon ympäristöyhdistys on Suomen luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistys Espoossa. www.sll.fi/espoo, www.sll.fi/espoonkeskuspuisto

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy

Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin. Lauri Saaristo Tapio Oy Metsäympäristön hyödyntäminen luontomatkailun tarpeisiin Lauri Saaristo Tapio Oy Esityksen sisältö Kuka olen, mistä tulen? Valtion ja metsänomistajan intressi luontomatkailun kehittymiseen Yhteistyötä

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg MEKA-hanke Alustavia huomioita hankkeesta 4.1.2016 Harry Berg Hankkeen lähtökohdat Metsämaa kaavoituksessa (MEKA) hankkeen tarkoituksena on kehittää kaavoitusta ja sen ohjausta metsämaahan kohdistuvan

Lisätiedot

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa

Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Viheralueiden hoitoluokitus taajama-alueiden maankäytön ja viheralueiden suunnittelussa Kuntametsien suunnittelun tiekarttahankkeen väliseminaari 30.5.2007 Bjarne Häggman 19.7.2007 1 Viheralueiden hoitoluokitus

Lisätiedot

Hankkeen alkuperäisiä tavoitteita ei ole muutettu. Tavoitteet ovat:

Hankkeen alkuperäisiä tavoitteita ei ole muutettu. Tavoitteet ovat: 15.1.2013 Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta VÄLIRAPORTTI VUODELTA 2012 1. Hankkeen nykytila Hankkeen alkuperäisiä tavoitteita ei ole muutettu. Tavoitteet ovat: 1. Turvata

Lisätiedot

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)

=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2) 0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) 2008 2017 tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa LUMO seminaari 3.6.2014 Helsingin ympäristökeskus Tiina Saukkonen, luonnonhoidon

Lisätiedot

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015 Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö Kemera-laki Uusi kemera-laki on määräaikainen ja voimassa 1.6.2015-31.12.2020 Tukijärjestelmän

Lisätiedot

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT Lakien ja säädösten noudattaminen pienvesien lähiympäristöissä

Lisätiedot

Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta

Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta 15.1.2013 Koulumetsät arvoonsa yhteistyöllä suojelua ja ympäristökasvatusta TYÖSUUNNITELMA 2013 1. HANKKEEN TARKOITUS JA TAVOITTEET Luontoelämykset ovat lapsille ja nuorille tärkeitä, mihin tulisi kiinnittää

Lisätiedot

Espoon koulu- ja päiväkotimetsäkysely 2013

Espoon koulu- ja päiväkotimetsäkysely 2013 Espoon koulu- ja päiväkotimetsäkysely 2013 Mukavaa, että olette vastaamassa Espoon koulu- ja päiväkotimetsäkyselyyn! Pakolliset kysymykset on merkitty tähdellä. Jos kysymys tuntuu vaikealta, suosikaa "en

Lisätiedot

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?

Lisätiedot

PEFC-sertifioinnin vaikutukset

PEFC-sertifioinnin vaikutukset PEFC-sertifioinnin vaikutukset 2000-2014 Virpi Sahi, suojeluasiantuntija 8.5.2015 virpi.sahi@sll.fi Lähtökohtia Luontojärjestöt kuten SLL eivät ole mukana PEFC-yhteiskuntasopimuksessa Yli 90% Suomen metsistä

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Suomen 100 luontohelmeä - kohdehaun 2. kierros ja 1. kierroksen tietojen täydennys

Suomen 100 luontohelmeä - kohdehaun 2. kierros ja 1. kierroksen tietojen täydennys Suomen 100 luontohelmeä - kohdehaun 2. kierros ja 1. kierroksen tietojen täydennys KYSYMYKSET Mukavaa, että olette ehdottamassa luontohelmeä vuonna 2017 vietettävän Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden

Lisätiedot

METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet

METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet METSO-ohjelmaan sopivien kohteiden valintaperusteet KUVA: Mikko Kuusinen Sisällysluettelo 3 METSO-ohjelma 4 Lehdot 6 Runsaslahopuustoiset kangasmetsät 8 Pienvesien lähimetsät 10 Puustoiset suot 12 Metsäluhdat

Lisätiedot

METSO-OHJELMAN TOTEUTUMINEN UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA

METSO-OHJELMAN TOTEUTUMINEN UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA Pasi Fagerholm METSO-OHJELMAN TOTEUTUMINEN UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN ALUEELLA Opinnäytetyö Metsätalous Kesäkuu 2012 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 1.6.2012 Tekijä Pasi Fagerholm Koulutusohjelma ja

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Panu Kunttu Metsäasiantuntija panu.kunttu@wwf.fi Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan erilaisten metsäympäristötyyppien,

Lisätiedot

Laidunnus ja maisema seminaari Tiina Seppänen. Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa?

Laidunnus ja maisema seminaari Tiina Seppänen. Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa? Laidunnus ja maisema seminaari 11.01.2018 Tiina Seppänen Miksi haluamme tukea maisemanhoitoa? Suomi toimii sähköllä. Fingridin tärkein tehtävä on huolehtia, että Suomi saa sähköä häiriöttä joka hetki.

Lisätiedot

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä

Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Pienvedet ja niiden kunnostaminen yksityismetsissä Metsätalouden vesiensuojelupäivät 22.-23.9.2015, Koli Luonnonhoidon johtava asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Metsäluonnonhoito

Lisätiedot

METSO-OHJELMA: ASIKKALAN KUNTA METSO-KOHTEIDEN JATKOTOIMENPIDE VERTAILU

METSO-OHJELMA: ASIKKALAN KUNTA METSO-KOHTEIDEN JATKOTOIMENPIDE VERTAILU METSO-OHJELMA: ASIKKALAN KUNTA METSO-KOHTEIDEN JATKOTOIMENPIDE VERTAILU 1 SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä 3 Sanasto 4 1. METSO- ohjelman yleisesittely 5 2. Asikkalan kunnan METSO-kohteiden suojelun taloudellinen

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoitusmahdollisuuksia Vesistökunnostusrahoja YM:n kunnostusavustukset. ELY jakaa. Jatkuva haku, pieniä summia 50% omarahoitusosuudella

Lisätiedot

GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus

GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus GIS hyvinvointitieteissä Case: MOPO-tutkimus Soile Puhakka Oulun yliopisto, Maantieteen tutkimusyksikkö Riitta Pyky Luonnonvarakeskus / ODL Liikuntaklinikka www.tuunaamopo.fi Maantieteellisen aineiston

Lisätiedot

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4 LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,

Lisätiedot

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer

Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer Miten ja mihin suuntaan yhteiskunta ohjaa metsien käyttöä? Eeva Primmer Metsäluonnon suojelu ja käyttö miten metsää riittää kaikille? Ympäristöakatemian kutsuseminaari 4-5.9.2012 Miten ja mihin suuntaan

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut

Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut Pohjanmaan luontopalvelut Suojelualueita POLP:n alueella

Lisätiedot

Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena

Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena 30 Kilo Etelä-Leppävaara Luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma Kuva 19 Kilon koulun lähimetsän kenttä- ja pohjakerros kuviolla 120 on paikoin melko kulunut runsaan käytön seurauksena Runsaasti käytetyt,

Lisätiedot

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen hakkuutavoitteet Helena Reiman, aluejohtaja Metsä tarjoaa ratkaisuja: työtä ja hyvinvointia! Suomen metsäkeskus Keski-Suomen hakkuutavoitteet Keski-Suomen metsävarat Erilaisia hakkuutavoitteita

Lisätiedot

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta

Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Metsälain muutostarpeet metsäsijoittajan näkökulmasta Rauno Numminen: metsäsijoittaja vuodesta 1993 lähtien, metsän omistusta yksityisenä metsänomistajana, kolmen metsäyhtymän osakkaana ja kolmen yhteismetsän

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,

Lisätiedot

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26

Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26 Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu

Lisätiedot

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita

Puistot eivät korvaa luonnontilaisia alueita Kuntametsät asukkaiden ja luonnon keitaat Luonnoltaan vetovoimaiset kuntametsät innostavat ihmisiä ulkoilemaan. Luonnossa liikkuminen vaikuttaa positiivisesti kuntalaisten terveyteen ja vähentää kuntien

Lisätiedot