40 vuotta vapaaehtoistyötä. Valkeakoskella. LC Valkeakoski-Apia. Pilkkikisat invalidien majalla. Käskynjako käynnissä.

Transkriptio

1 LC Valkeakoski-Apia 40 vuotta vapaaehtoistyötä Valkeakoskella Tallinna Vian vieraana Pärnussa. Pilkkikisat invalidien majalla. Käskynjako käynnissä. Liikenteenohjaausta Wanhan ajan markkinoilla Voipaalassa Itsenäisyyspäivän seppeleenlasku sankarihaudoilla.

2 2 Kauppias Terho Keisala Kauppias Jouni Fuss Kauppias Merja Toivonen Kauppias Erkki Kuivajärvi

3 3 Me palvelemme L ions Club Valkeakoski/Apia perustettiin 40 vuotta sitten. Klubimme on iältään kolmas Valkeakosken neljästä klubista, joissa jäseniä on yhteensä 100 miestä ja viimeksi perustetussa LC Valkeakoski/ Rapolassa 30 naista. Kohta 100-vuotias Lions Clubs International on maailman suurin palvelujärjestö, mihin kuuluu 208 maassa lähes 1,4 miljoonaa jäsentä. Järjestön nimi muodostuu sanoista Liberty, Intelligence, Our Nations Safety, mikä vapaasti suomeksi tulkittuna merkitsee Luovuta Isänmaasi Onnellisempana Nouseville Sukupolville. Tätä tehtävää klubimme on nyt jo 40 vuoden ajan toteuttanut tekemällä vapaaehtoistyötä paikkakuntamme avun tarpeessa olevien hyväksi sekä järjestämällä tapahtumia mm lasten, ikääntyneiden ja vammaisten iloksi ja viihdyttämiseksi. Mm Koskenkodin tukeminen on alusta asti kuulunut klubimme aktiviteetteihin. Toiminta tarjoaa myös jäsenillemme mahdollisuuden kehittyä ihmisenä, kehittää johtamistaitojaan sekä solmia kontakteja Suomessa ja ulkomailla. Vaikka klubimme on pääasiassa keskittynyt paikalliseen toimintaan, on meillä myös kummiklubi Tallin/Via, jota olimme perustamassa 20 vuotta sitten. Sen kanssa on ollut yhteisiä avustusprojekteja sekä tapaamisia vuorovuosin Suomessa ja Virossa. Palvelutoiminnan lisäksi keräämme varoja avustustoimintaan. Siitä esimerkkinä on tämä Kotikoski-lehti, joka nyt jo 40. kerran jaetaan jokaiseen koskilaiskotiin. Se on klubimme tärkein varojenkeräysaktiviteetti, minkä on mahdollistanut uskollisten ilmoittajiemme tuki Lions-toiminnalle. Näistä varoista jaoimme lokakuussa pidetyssä 40-vuotisjuhlassamme yhteensä 5000 euroa viiteen valkeakoskelaiseen kohteeseen käytettäväksi yhdistysten jäsenistön ja läheisten virkistystoimintaan: Valkeakosken kehitysvammaisten tuki ry:lle Pirkanmaan omaishoitajat ry:n Valkeakosken toimintaan Suomen nivelyhdistyksen Valkeakosken nivelpiirille sekä Vähävaraisten ruokapaikka Toivon Talolle. Valkeakosken nuorisotilojen harrastusvälineiden hankintaan Parhaat kiitokset tukijoillemme ja ilmoittajillemme, jotka ovat mahdollistaneet avustustoiminnan. Toivotan kaikille lukijoille hyvää joulua ja menestystä vuodelle 2014! Markku Tunturi Presidentti Lions Club Valkeakoski/ Apia Istosperäntie 31, TOIJALA Puh.(03) Fax (03) PUUSEPÄN TUOTTEET - mittatilausikkunat - kalustelevyt - puutavaraa - lasitukset - ovet - vanerit Puutyöliike Seppo Nisula Viuhantie 234, Valkeakoski Puh. (03) , , Fax OM-SÄHKÖ Valtakatu 12 Sähköasennukset PERUNKIRJOITUKSET JA KUOLINPESIEN SELVITYKSET Suoritan peruskirjoituksia ja kuolinpesien selvityksiä Valkeakosken, Akaan, Pälkäneen ja Tampereen talousalueilla. Jukka Partanen Puh , jukka.partanen@aina.net Asennus Mukanasi arjessa printtinä ja verkossa Kauneimmat Joululaulut yhteislaulutilaisuudet 2013 Torstaina Eläkeläisten joululaulut Valkeakosken kirkossa klo 13 Itsenäisyyspäivänä Haukilan koululla klo 14 Perjantaina Lasten joululaulut Kappelikirkossa klo 18 Sunnuntaina Metsäkansan kirkossa klo 16 Sääksmäen kirkossa klo 18 Valkeakosken kirkossa klo 18 Valkeakosken soittokunta kahvio ja myyjäiset klo 17 alk. Valkeakosken Mieslaulajien konsertti tiistaina klo 19 Sääksmäen kirkossa ja torstaina klo 19 Kappelikirkossa Lauantaina klo 19 Kappelikirkossa grooveimmat joululaulut Sunnuntaina klo 16 Sääksmäen kirkossa Tervetuloa Sääksmäen seurakunta Varattu SÄHKÖLIIKE ANTILA OY Sammonkatu VALKEAKOSKI puh. (03) fax (03) Painosmäärä kpl Julkaisija: LIONS CLUB Valkeakoski/Apia Päätoimittaja: Hannu Kokkola Taitto: BestPress Painopaikka: Pirkanmaan Lehtipaino Oy Tampere 2013

4 4 Näkökulmia kaupungin elinvoimaan Etelä-Pirkanmaan kuntien keskeisenä päämääränä on alueensa elinvoimaisuuden lisääminen. Tavoitteena on tukea yrittäjyyden ja tuotantotoiminnan edellytyksiä alueen omiin vahvuuksiin perustuen sekä luoda viihtyisiä, toimivia ja turvallisia asuinympäristöjä asukkaille. Myönteinen ilmapiiri sekä uudistuminen Etelä-Pirkanmaalle tulisi luoda innostava ilmapiiri yrittämiselle ja uuden luomiselle. Yrittämiseen tulee kasvattaa, siihen tulee kouluttaa. Riskinottoa tulee arvostaa, kokeiluihin tulee kannustaa ja epäonnistumisia tulee sietää. Me kaikki vaikutamme omilla tahoillamme siihen, minkälaista tulevaisuudenuskoa me luomme. Esteet uudistumiselle ovat usein henkisiä, haluamme pysyä omalla mukavuusalueellamme. Uudistumisherkkyys ei tarkoita kaikkien asioiden tarpeetonta muuttamista kerralla vaan sitä, että kaiken aikaa tarkastellaan asioita uteliaasti, aivan uusistakin näkökulmista. Realismi on hyvä säilyttää, mutta yleisellä synkistelyllämme synnytämme vain negatiivisen, itseään ruokkivan kierteen. Jos aikaisemmat sukupolvet ovat selvinneet nälänhädistä, rutosta ja sodista, niin mitkä ovat meidän nykyiset todelliset ongelmamme? Vetovoimainen yhdyskuntarakenne sekä kunnossa oleva infrastruktuuri Kaupunki tarvitsee elävän kuntakeskustan. Se synnyttää mielikuvan koko kunnasta. Onko se vireä vai näivettynyt, elävä vai nukkuva, siisti vai nuhruinen. Täydennysrakentamisella saadaan keskustan asukasluku kasvuun. Keskustassa tulee olla myös laadukasta julkista tilaa, joka houkuttelee puoleensa ja joka luo edellytyksiä kohtaamisille ja verkostojen syntymiselle. Keskustassa asuvien ja siellä toimivien ihmisten synnyttämä kysyntä luo mahdollisuuksia myös palveluiden kehittymiselle. Tarvitsemme erilaisia tarpeita varten asunto- ja yritysalueita. Yhdyskuntarakenteen tulee kuitenkin olla eheä ja riittävän tiivis. Tällöin voimme kilpailla turvallisen kunnan maineella, jossa etäisyydet ovat lyhyet, jossa on hyvin rakennettu kaupunkiympäristö ja toimiva infrastruktuuri. Katu-, vesihuolto-, sähkö-, tietoliikenneverkot pitää olla kunnossa ja toimintavarmoja. Etelä-Pirkanmaalla kuntien tulee tulevaisuudessa ottaa suurempi vastuu alueensa tietoverkkojen rakentamisessa, kun verkot eivät operaattoreiden toimesta rakennu. Tässä on kyse sa- masta asiasta, kun kunnat aikanaan ottivat vastuun sähköverkkojen rakentamisessa. Tieto-liikenneyhteydet ovat jatkossa entistä tärkeämpi osa perusinfrastruktuuria ja kunnan kilpailukykyä. Valkeakoskella tätä toimintaa voisi luontevasti toteuttaa kaupungin omistama energiayhtiö. Koulutus ja työvoima Tarvitsemme yhä koulutetumpaa työvoimaa, yhä enemmän osaajia, jotka kykenevät oppimaan koko työuransa aikana jatkuvasti uusia asioita. Erityyppisen koulutuksen tarve, työn kuva ja vaatimustaso muuttuvat nopeasti. Valkeakosken tulee huolehtia nykyisestä hyvästä koulutustarjonnastamme. Oppilaitosten keskinäistä yhteistyötä ja opetuksen toisiinsa niveltämistä tulee syventää. Koulutuksen työelämäyhteistyötä tulee lisätä. Nuoria ei saa myöskään hukata. Meillä ei ole varaa kouluttamattomiin aikuisiin. Tulevaisuudessa tarvitsemme varmasti kaikkien työpanosta. Nurkkakuntaisuudesta voimien kokoamiseen Kunnat tulee nähdä talousmaantieteellisinä kokonaisuuksina, työ- ja asuntomarkkina-alueina. Kuntarakenteessa tai ainakin yhteistyössä olisi hyödyllistä edetä. Täten voisimme hillitä julkisten palveluiden kustannuskehitystä ja lisätä kuntien riskinsietokykyä. Nykyistä Etelä-Pirkanmaan kuntien palveluverkkoa ei ole mahdollista säilyttää. Mitä nopeammin kunnat itse ja/tai keskenään asiat saavat kuntoon, sen paremmin kunnat tulevaisuudesta selviävät. Palvelutuotanto, matkailu- ja markkinointi Kunnat ovat itsessään myös tuotteita, jotka kilpailevat osaajista. Kuntien vetovoimaan vaikuttavat asumisen ja peruspalvelujen lisäksi mm. suvaitsevaisuus, kansainvälinen ilmapiiri, taide- ja kulttuuritarjonta, tapahtumavilkkaus, kunnan sosiaalinen pääoma. Kunta ei todellakaan ole vain sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottava palvelukoneisto. Kunta on ihmisten yhteisö. Oma palvelutuotanto on kuitenkin kyettävä pitämään laadukkaana ja tehokkaana, jotta verot - ja taksat voidaan säilyttää kilpailukykyisenä. Palvelut tuodaan tulevaisuudessa ihmisille yhä laajemmassa määrin teknologian avulla. Siksi tietoverkot ovat myös kuntapalveluiden takia tärkeä asia. Tarvitsemme rinnalle myös yksityistä palvelutuotantoa täydentämään ja kirittämään omaa tuotantoamme yrittämisen ehdoilla. Matkailu on myös merkittäviä kasvuelinkeino ja sen kasvupotentiaali on edelleen suuri. Alueellamme on vireillä hankkeita, joista on mahdollista synnyttää uutta liiketoimintaa tai ainakin vahvistaa nykyisiä. Meidän pitää myös markkinoida ja tuoda itseämme tykö. Kaupungin keskeisenä strategisena tavoitteena on kasvu. Tämän tavoitteen edistämiseksi tarvitsemme edelleen myös asukas- ja yritysmarkkinointia. Etelä-Pirkanmaan kunnat sijaitsevat valtakunnan tärkeimmällä kasvukäytävällä, ns. Helsinki-Hämeenlinna-Tampere (HHT) vyöhykkeellä. Kehityskäytävällä sijaitsee paitsi pääosa Suomen työpaikoista, niin myös merkittävä osa kansallisesta koulutustarjonnasta ja innovaatiotoiminnasta. Lähtökohdat eivät ole alueellamme huonot. Uskon, että tulemme kuulumaan jatkossakin menestyvien alueiden joukkoon. Kirjoitus on lyhennelmä Vasken 30-vuotisjuhlaseminaarissa pidetystä puheesta Jukka Varonen kaupunginjohtaja Avoinna: ma-pe 9-19, la 9-15, su suljettu Miksi tehdä asioita puolella teholla? Painotuote Roulamo Oy Lempääläntie 18 A Valkeakoski Puh material@roulamo.fi AUTOKORJAAMO A. KAURA Sammonkatu 15, Valkeakoski puh Työkalut TH PISTE Huhtakatu Valkeakoski Avoinna ark. 8-17, la 9-13 Puh Fax Asioiden hoitaminen tehokkaan keskitetysti vapauttaa voimavaroja olennaiseen. Ota yhteyttä niin rakennetaan yhdessä yrityksesi pankki- ja vakuutusasioista toimiva ja kustannustehokas kokonaisuus. Lisää myös osoitteessa op.fi/yritysratkaisut ja pohjola.fi

5 5 Lions-toiminta Suomessa Mitä on Lions-toiminta? Lions-toiminta on Lionsklubin muodostamassa yhteisössä tehtävää vapaaehtoistyötä omalla paikkakunnalla ja yhdessä muiden Lions-klubien kanssa kotimaakunnassa, kotimaassa ja koko maailmassa. Lionsklubien muodostamaan yhteisöön kuuluu Suomessa 942, Euroopassa ja maailmassa klubia. Jokainen Suomenkin Lions-klubi on osallistunut vapaaehtoistyöhön kaikilla näillä tasoilla. Suomen Lions-klubit avustavat palvelullaan ja rahalahjoituksillaan kotimaansa ja maailman apua tarvitsevia arviolta 4-5 milj. eurolla vuodessa. Maailmassa klubit tekevät arviolta 100 miljoona tuntia vapaaehtoistyötä ja lahjoittavat noin 800 miljoonaa euroa vuodessa. Vapaaehtoistyön lisäksi Lions-klubit kehittävät jäseniään tarjoamalla johtamistehtäviä, järjestämällä esitelmätilaisuuksia ja yritysvierailuja sekä tarjoamalla kontakteja muihin klubeihin kotimaassa ja maailmalla. Suomalaiset ovat erityisesti kunnostautuneet Lions-toiminnan levittämisessä Itä-Eurooppaan. Olemme perustaneet ensimmäiset klubit Unkariin, Viroon, Venäjälle, Latviaan ja Liettuaan. Lions-toiminnan synty Lions-järjestö, The International Association of Lions Clubs perustettiin Chicagossa, Yhdysvalloissa. Järjestön perustaja on chicagolainen vakuutusmies Melvin Jones. Kantavana ideana oli liikemiesklubin aktiivisuuden suuntaaminen myös hyväntekeväisyyteen. Järjestön tunnuslauseeksi muotoutui iskulause We serve Me palvelemme Vi hjälper Järjestö laajeni parissa vuodessa Kanadaan ja Kiinaan. Sen jälkeen mukaan tulivat Keski- ja Etelä-Amerikan maat. Tänä päivänä kansainväliseen Lions-järjestöön kuuluu 208 maata tai itsehallinnollista aluetta. Lioneja on maailmassa Lions-järjestö on yksi YK:n peruskirjan allekirjoittajista ja sen talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) jäsen. Yritykset valitsivat vuonna 2007 Lions-järjestön parhaimmaksi yhteistyökumppanikseen (Financial Times 2007). Järjestö oli paras rahankäytön luotettavuudessa, avustusohjelmien toteuttamisessa, sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä, ohjelmien soveltuvuudessa ympäröivään yhteisöön sekä tukijoidensa tavoitteiden ymmärtämisessä. Lions Suomessa Euroopan ensimmäinen Lions-klubi perustettiin Tukholmaan vuonna Suomeen Lions-toiminta tuli , kun maan ensimmäinen Lions-klubi, LC Helsinki -Helsingfors perustettiin. Suomi oli maailman 29. Lions-maa. Suomen Lions-toiminnan perustajana pidetään kanadansuomalaista matkatoimiston omistajaa Arne Ritaria, joka järjestäessään matkoja Helsingin Olympialaisiin samalla kokosi joukon suomalaisia perustamaan ensimmäistä Lionsklubia. Seuraavina vuosikymmeninä Lions-järjestö kasvoi yhdeksi maamme suurimmista vapaaehtoistyötä tekevistä järjestöistä. Suomen Lions-toiminnan kehitys EMBED Excel.Sheet.8 Tänä päivänä Suomi on maailman 12. suurin Lionsmaa ja Euroopassakin edellemme menevät vain Italia, Saksa ja Ranska. Jäsenistö Suomessa toimii 942 Lions-klubia, joissa on yhteensä jäsentä. Näistä lähes 700 on perinteisiä paikkakuntakohtaisia miesklubeja. Naisklubeja on 153 ja 96 klubissa on jäseninä sekä miehiä että naisia. Jäsenistä naisia on 4397 (17,7 %). Lionien nuorisojärjestönä toimivia Leo-klubeja on Suomessa 21 ja niissä noin kaksisataa vuotiasta jäsentä. Mistä Suomen Lionit tunnetaan? Suurin osa Lions-klubien palvelutyöstä tapahtuu omalla paikkakunnalla, omassa lähiyhteisössä. Tyypillisiä aktiviteetteja ovat nuorten harrastusten tukeminen (esim. partiotyö), vanhusten auttaminen esim. remontoinnilla, polt- Vuosi Kampanja Kohde Tulos Tulos 2009 Klubeja Lioneja 1972 Punainen Sulka Syöpä 0,9 milj. 6,0 milj Punainen Sydän Sydänsairaat 1,8 milj. 8,1 milj Punainen Sulka Sotaveteraanit 4,5 milj. 8,4 mill Punainen Sulka Vammaiset 4,1 milj. 5,7 milj Sight First Kv. näönsuojelu 0,7 milj. 0,9 milj Punainen Sulka Vanhukset 5,4 milj. 6,4 mill Punainen Sulka Lapset ja nuoret 3,8 milj. 4,1 milj Sight First II Kv. näönsuojelu 1,8 milj. 1,8 milj topuiden hankinnalla ja kuljetuksin, lähiympäristön kunnostus, veteraanien tukeminen, konserttien ja muiden yleisötapahtumien järjestäminen jne. Suomen Lions-liitto Suomen Lions-klubit perustivat valtakunnallisen kattojärjestön, Suomen Lions-liitto ry:n hoitamaan klubien valtakunnallista yhteistyötä, Aktiviteetit maanlaajuisia kampanjoita ja tukemaan klubien toimintaa. Liitto järjestää nuorisovaihtoa, kouluttaa ja valmentaa sekä vastaa Suomen Lions-klubien kansallisista ja kansainvälisistä aktiviteeteista ja yhteistyöstä. Lions-liitto harjoittaa myös julkaisutoimintaa. Lions-lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa ja sen levikki on Lisäksi liitto ylläpitää omaa Internet-sivustoa osoitteessa Lions Quest Suomen Lions-liitto on osa kansainvälistä Lionsjärjestöä, Lions Clubs Internationalia. Kaikille Suomen Lionsklubeille yhteisiä aktiviteetteja ovat mm: Nuorisovaihto Suomen Lions-klubit lähettävät vuosittain noin 300 nuorta nuorisovaihtoon perheisiin eri puolille maailmaa. Vastaavasti Suomen Lions-klubit vastaanottavat nuorta muualta maailmasta nuorisoleireille ja vierailuun suomalaisissa perheissä. Lions Quest on Lions-järjestön maailmanlaajuinen ohjelma kouluikäisten nuorten elämän hallinnan tukemiseksi. Suomen Lions-klubit ovat kouluttaneet yli opettajaa toteuttamaan ohjelmaa Suomen kouluissa. Lions Questin tavoitteena on opettaa nuorille oman elämänhallinnan taitoja, vahvistaa sosiaalisuutta ja nuoren itsetuntoa, kasvattaa toisen kunnioittamiseen, välittämiseen, vastuun ottamiseen ja huolehtimiseen sekä antaa eväitä ristiriitojen hallintaan. Vastuu on minun lasten turvallista netin käyttöä opettava projekti - on osa Lions Quest ohjelmaa. Rauhanjuliste- ja esseekirjoituskilpailu Joka vuosi Suomen Lions-klubit kutsuvat oman toiminta-alueensa vuotiaita koululaisia mukaan kansainväliseen rauhanjulistekilpailuun. Kilpailun voittaja saa palkintonsa vuosittain YK:ssa vietettävänä Lions-päivänä. Rauhanjulistetöitä on julkaistu mm. YK:n postimerkeissä. Näkövammaisten nuorten on mahdollisuus osallistua kilpailuun esseekirjoituskilpailun kautta. Leot Leot ovat Lions-klubien oma maailmanlaajuinen nuorisoaktiviteetti. Toiminta tapahtuu Leo-klubeissa, joita tukevat ja auttavat niiden perustajina toimineet Lions-klubit. Leot ovat vuotiaita nuoria henkilöitä. Leo-toiminnan tavoitteena on kasvattaa nuoria palveluun sekä antaa klubien jäsenille tilaisuuksia kehittää itseään ja saada kokemusta johtamisja palvelutehtävissä. Keräykset Katastrofiapu Suomen Lions-liitolla on oma katastrofirahasto, jonka kautta Lions-klubit lahjoittavat rahaa äkillisten katastrofien sattuessa. Viimeksi olemme lahjoittaneet Haitiin Vuoden 2004 tsunamikatastrofiin kerätyillä klubien lahjoituksilla rakensimme 20 taloa kotinsa menettäneille. Punainen Sulka ja Sight First Punainen Sulka on Suomen Lions-klubien valtakunnallisten varainkeräysten tuotemerkki. Punaisen Sulan merkeissä olemme järjestäneet kuusi valtakunnallista keräyskampanjaa. Sight First on taas kansainvälisen Lionsjärjestön ohjelma, jolla kerätään varoja näönsuojeluun kehitysmaissa. Kahdessa kampanjassa (1994, 2008) maailman Lionsklubit ovat keränneet noin 320 tuhatta euroa näönsuojeluun. Näönsuojelu on Lions-järjestön kansainvälinen nimikkoprojekti. Lionien tuki oli ensiarvoisen tärkeää rakennettaessa Kuurosokeiden Toimintakeskusta Tampereelle Toimintakeskuksen tukeminen jatkuu edelleen. Suomessa toteutetut Punainen Sulka ja Sight First varainkeräyskampanjat Yhteistyöhankkeita Suomessa ja muualla Lions-klubien yhteiset projektit alkoivat Suomessa 1954, jolloin pääosin lionien keräämin varoin perustettiin Suomen Silmä- ja Kudospankkisäätiö. Neljä vuotta myöhemmin järjestettiin tempaus partiotoiminnan tukemiseksi. Se tuotti 4 miljoonaa silloista markkaa ja summalla saatiin Partiosäätiö alkuun. Tämän jälkeen valtakunnalliset varainkeräyshankkeet toteutettiin Punaisen Sulan tuotemerkillä. Suomen Lions-klubien viimeisimpiä kotimaisia projekteja ja tapahtumia ovat olleet: Turvapäivä 2003 Digiprojekti, jossa sadat lionit asensivat digiboxin lähes ikäihmisen televisiovastaanottimiin ja antoivat neuvontaa kirjastoissa noin 5000:lle Koulukaveriprojekti Auditointi Ylen Hyvä Säätiön Nenäpäivä-kampanjan lipaskeräykset Nuorisobändikilpailu, SKEBA - Nuorten bändiskaba Lasten turvapäivä vuosittain Lions-liiton vuosikokouksen yhteydessä Yhteistyö Invalidiliiton kanssa vammaisten henkilöiden auttamiseksi Yhteistyö Verohallinnon kanssa antamalla teknistä neuvontaa senioreille veroilmoituksen täyttämiseksi (pilottihanke keväällä 2012) Yhteiset projektit muiden pohjoismaiden lionien kanssa: Orkester Norden: on vuosittain harjoitteluleirille koottava täysi sinfoniaorkesteri, jossa soittavat vuotiaat pohjoismaiset nuoret soittajat. Orkesterin alkuvaiheessa kapellimestarina toimi pitkään Okko Kamu. Pohjoismaiden Lions-klubit antavat orkesteriin valituille soittajille stipendit. Projektit Itä-Euroopassa: 1990 Koti vammaisille lapsille Gorsowiin, Puolaan 1993 Hoitokoti psyykkisesti sairaille Blachowniaan, Puolaan 1994 Kooliatlas, ensimmäiset vironkieliset maailmankartat Viron kouluihin 1995 Lastenkoti Moskovan Friazinoon, Venäjälle 1999 Psyykkisesti sairaiden hoitokoti Daugavpilsiin, Latviaan 2000 Koti katulapsille Daugavpilsiin, Latviaan 2001 Kuntoutuskeskus Vilnaan, Liettuaan 2003 Maarjaküla koti vammaisille lapsille Tarttoon, Viroon 2005 Hoitokoti syöpäsairaille lapsille Minskiin, Valko-Venäjälle 2006 Casa Minunata, vammaisten valmennuskeskus Oradeaan, Romaniaan Projekteja kehitysmaissa ja lähialueilla: 1987 Clinica oftalmologiga Finlandia, Silmäklinikka Ecuadoriin, Peruun 1993 Kamerunin kaivot, 150 syväkaivoa pumppuineen Kamerunin maaseudulle Sri Lankan kummilapsiprojekti, 1700 lapsen koulunkäynnin rahoittaminen 2010 Silmäsairaala Ratnapuraan, Sri Lankaan Työ sotiemme veteraanien hyväksi Sirpale Peruskalliosta-kampanja 1980, jolla tuettiin Kaunialan sotavammasairaalan rakentamista 1,3 milj. mk:lla Punainen Sulka 1984, jolloin luovutimme veteraanijärjestöille 26 miljoonaa markkaa. Pohjolan Punainen Sulka 1999 veteraaneille ja vanhuksille. Sen 30 miljoonan markan tuotosta puolet jaettiin veteraaneille veteraanijärjestöjen ja Lions-klubien kautta Lions Club Kauhavan käynnistämä Viron veteraanien kuntoutuskeräys, 2,6 miljoonaa markkaa, jolla kaikki Viron Suomen pojat saivat kuntoutusviikon Suomessa Viron Suomen poikien kummiaktiviteetti, jolla kaikilla virolaisilla veteraaneilla tai heidän omaisillaan on säännöllinen avustustuki suomalaiselta lionsklubilta Veteraanikeräyksien tukeminen, jossa Lions-klubit ovat vastanneet suurelta osin varusmieskerääjien autokuljetuksista Veteraanien perintö kirjasen levittäminen Suomen oppilaitoksiin Me palvelemme huomennakin Lions-aatteen peruspilarit ovat palvelumissio, työ lähiyhteisössä, yhteistyö kotimaan ja maailman Lions-klubien kanssa sekä jäsenten kehittymisen tukeminen. Ne ovat Lionstoiminnan perussisältö huomennakin. Jatkossa työ nuorten hyväksi yhdessä heidän kanssaan nousee keskeisempään asemaan, ja toteutamme entistä enemmän projekteja myös kehitysmaissa. Lions-klubit ovat muuttuneet perinteisistä liikemiesyhteisöistä naisklubeiksi ja perhe-klubeiksi. Naisten lukumäärä järjestössä kasvaa voimakkaasti. Lions-klubi tarjoaa tänä päivänä naisille ja miehille mahdollisuuden auttaa lähimmäisiään ja kehittää itseään kyvykkäässä, innovatiivisessa ja ihmisen kehittymistä tukevassa ystäväpiirissä. Lions Clubs International MD 107 Finland Suomen Lions-liitto ry Finlands Lionsförbund rf Kirkonkyläntie 10, FI Helsinki, FINLAND Tel: Fax: Y-tunnus Business ID FI www. lions.fi

6 6 Tämä herra päätti esitellä kuinka hän ylläpitää kuntoaan, väitti sitä jopa pitkän iän salaisuudeksi! Pääsimme mukaan opettajien retkelle läheiselle vuorelle. Vuoren päällä on temppeli, jossa he käyvät välillä rukoilemassa. Kuvassa Mr. Hoan, yhteyshenkilömme Mr. Duong, Titta ja Inkeri. Matkalla hostellille korttelin sisimpään, erehdyksien kautta voitt Good morning, Vietnam! Syksyllä pyörähti käyntiin jo kolmas lukuvuosi, vuoden päästä keväällä juhlinkin jo terveydenhoitajaksi valmistumista! Nyt opiskelun aloittamisesta teki vaikeampaa se, että mielessä pyöri vain edellinen kevät ja vähän toisenlainen opiskelurytmi Vietnamissa. On ilo kertoa elämäni tähän mennessä parhaasta kokemuksesta! Viime helmikuussa lähdin siis kahden luokkatoverini kanssa reiluksi kolmeksi kuukaudeksi Vietnamiin harjoitteluvaihtoon. Harjoitteluvaihtoon kuuluu parin harjoittelujakson suorittaminen paikallisessa sairaalassa sekä joidenkin kurssien itsenäinen suorittaminen, jotta pysymme Suomessa opiskelevien tahdissa mukana. Lähdimme matkaan reilun viikon aiemmin, mitä harjoittelujakson oli määrä alkaa, sillä halusimme lomailla ja ottaa kevyen laskun täysin erilaiseen kulttuuriin. Lensimme Ho Chi Minh Cityyn, eli Saigoniin, helmikuun 6. päivä. Olimme tietoisia, että siihen aikaan maassa on Tet niminen juhlapyhä, mutta emme arvanneet sen olevan ihan niin suuri tapahtuma. Jo poistuttaessamme lentokentältä tunsimme olevamme suurempiakin julkisuuden henkilöitä, kun saimme astella lentokentän ovista punaista mattoa pitkin satojen ihmisten tuijottaessa meitä. Eiväthän he meitä odottaneet, mutta meissä oli varmasti paljon ihmeteltävää. Hostellimme sijaitsi reppureissaajien suosimalla alueelle, District 1:llä, keskellä korttelia monien mutkien ja pienten kujien siimeksessä. Univajeesta huolimatta kävimme vain nopeasti siistiytymässä ja lähdimme saman tien tutkimaan lähiympäristöämme. Pienen selvittelyn jälkeen selvisi, että Tetin, eli Vietnamilaisen uuden vuoden, aikaan kaikki menevät kotikaupunkeihinsa perheidensä luo. Se selittikin väenpaljouden. Kadut olivat täynnä keltaisia krysanteemeja, joita ihmiset ostivat koteihinsa, vähän niin kuin joulukuusen tapaan. Samaan aikaan Pohjois-Vietnamissa ihmiset ostavat vaaleanpunaisia kirsikkapuita koteihinsa ja koristelevat niitä. Vietimme kolmisen päivää Saigonissa tutustuen uuteen kulttuuriin ja maistellen varovasti uusia ruokia. Pidimme vain sormet ja varpaat ristissä, että maitohappobakteerit olisivat meidän puolellamme ja ettei mitään suurempia yllätyksiä tulisi. Iltaisin tapasimme paljon reppureissaajia ja kuuntelimme haltioissamme heidän reissutarinoitaan, mekin halusimme kokea jotain vastaavaa! Ei kauaakaan, kun olimme jo ostamassa bussilippuja hieman pohjoisemmaksi Mui Neen. Reilun neljän tunnin bussimatkan jälkeen saavuimme kauniiseen rantakaupunkiin. Hostellin etsiminen olikin haastavaa näin juhlapyhinä, varsinkin kun halusimme reissata pienellä budjetilla. Pienien kompromissien kautta löysimme majapaikan, missä itse jouduin nukkumaan lattialla patjalla jännittäen milloin torakka liittyy seuraksi. Samaan aikaa Inkeri ja Titta nukkuivat mukavasti prinsessaverkon eli malariaverkon alla. Mui Ne ei osoittautunutkaan ihan sellaiseksi rantakohteeksi mitä olimme toivoneet, sillä tuulenkäynti oli niin kovaa, ettei rannalla makoilu ollut mahdollista. Niinpä keksimmekin vanhempiemme iloksi vuokrata päiväksi pari skootteria ja lähteä kiertelemään lähinähtävyyksiä. En ehkä olisi uskonut, että alle viikon Vietnamissa olon jälkeen olisin jo lähtenyt ajamaan mopoa, varsinkin kun vielä pari päivää aiemmin olimme kokeneet haasteelliseksi päästä kadun toiselle puolelle satojen mopojen, autojen ja bussien lävitse. Niin, ja mopoa vuokratessa ei tosiaan kysellä kuin vain rahan perään. Ketään ei kiinnosta omistatko ajokorttia. Kunhan vain otti tarpeeksi rahaa mukaan, jotta tarpeen tullen saisi lahjottua poliisit. Siihen tilanteeseen ei onneksemme koskaan päädytty. Hankalan majoitustilanteen vuoksi palasimme takaisin Saigoniin jo parin päivän jälkeen. Kiertelimme sotamuseossa ja kävimme Cu Chi tunneleilla ihmettelemässä sodanaikaisten tunnelien pientä kokoa, ja ammuttiinkin! Hyllyltä vaan valittiin minkä kokoisella aseella haluttiin ampua, ostettiin patruunat tiskiltä, ja ei muuta kun ampumaan. Kokemushan tuokin, jännittävää se ainakin oli! Arki koittaa Lomailun jälkeen oli aika lentää noin 1400km pohjoisemmaksi, tulevaan kotikaupunkiimme Vinhiin. Vinh on Vietnamin mittakaavassa pieni kaupunki, jossa turismia ei ole. Vasta täällä koimme kunnon kulttuurishokin. Ensimmäinen hotellihuoneemme oli niin kostea, että vaatteemme alkoivat homehtua eikä henkilökunta puhunut sanaakaan englantia. Oli mielenkiintoista näytellä pyykinpesua ja huonesiivousta, vaikka loppujen lopuksi aina löytyi joku, jonka kanssa saimme puhelimen kautta kerrottua asiamme englanniksi. Onneksi löysimme pian paremman hotellin, vaikka se maksoikin huomattavasti enemmän. Hintaa hotelliyölle kertyi noin 12e, joka me vielä jaettiin kolmeen osaan. Hotellin omistaja oli asunut pitkään Saksassa, minkä huomasi hotellin tasosta. Sattumalta naapurimmekin oli suomalainen! Opiskelut Oli vihdoin opiskelujen aika. Ensimmäisellä viikolla saimme hieman vietnamin kielen opintoja, jotta selviäisimme ruokailu- ja ostostilanteista. Opinnot kuitenkin osoittautuivat hyvin vaikeiksi, sillä vietnamin kielessä on kuusi eri toonia, eli yhden sanan merkitys voi vaihtua pelkästään ääntämällä. Opettelimme perus ruoka-aineita, jotta saisimme ravintoloissa edes jotain tilattua. Possua emme koskaan uskaltaneet tilata, sillä opettajamme sanoi meidän ääntämisemme kuulostavan enemmänkin naisen genitaalialueelta. Opiskelumme Vinhissä etenivät rauhalliseen tahtiin. Yleensä harjoittelua tai koulua oli vain aamuisin parista kolmeen tuntia. Opiskelumme oli jaettu neljään moduuliin: Perinteiseen vietnamilaiseen lääketieteeseen, Trooppisiin sairauksiin, Sydänsairauksiin ja Terveyden edistämiseen. Yleensä aina ennen sairaalajakson alkua meille pidettiin yksityistunteja aiheeseen liittyen. Luennon saattoi pitää joko vietnamia puhuva opettaja, jonka englannin opettaja käänsi meille tai pelkästään englannin opettaja muiden opettajien antamista materiaaleista. Harjoittelimme kolmella eri osastolla, joista ensimmäinen oli perinteisen lääketieteen osasto. Harjoitteluissa meillä oli aina joku englantia puhuva mukana tulkkaamassa, tällä kertaa viimeisillään raskaana oleva englannin opettajamme. Hän ei ehtinyt olla tulkkaamassa meille kuin vain viikon, kun hän eräänä aamuna jo ilmoitti lähteneensä synnyttämään. Vietnamissa hyvin lyhyt äitiysloma alkaa vasta synnytyksestä. Osaston toimintaan kuului lähes kaikkien sairauksien hoitaminen. Varsinkin ikäihmiset hoidattavat osastolla vaivat päänsärystä sydänvikoihin. Neuloja aseteltiin akupisteisiin, neuloihin yhdistettiin johdot, joiden kautta saatiin pientä sähkövirtausta, jotta lihakset saatiin nytkähtelemään. Hoitojen jälkeen potilaat yleensä saivat injektiona lääkettä, minkä pitäisi ylläpitää toimintakykyä. He myös saivat mukaansa paketin yrttejä, joista pitkään keittämällä saa oikeaan vaivaan sopivan rohdon. Mekin pääsimme näitä yrttipaketteja pakkailemaan, huoneen tuoksu oli lumoava! Toinen harjoittelumme oli Trooppisten sairauksien osastolla, joka sijaitsi epäilyttävästi sairaalan takana erillisessä rakennuksessa. Sen kunto oli myös hyvin huono. Kyseisellä osastolla lääkäreinä olivat ystävämme ja opettajamme, herrat Hiep ja Hoan, jotka puhuivat sujuvaa englantia. He kertoivat olevansa kiireisiä, mutta siltikin harjoittelumme kului pitkälti heidän taukohuoneessaan mukavia jutellen ja jääkahvia si len. Välillä he esittelivät osaston sairauksia, kertoivat niiden oireista ja hoidoista. Vaikka osasto oli trooppisten sairauksien osasto, oli osasto täynnä narkomaaneja hepatiitti potilaita ja alkoholisteja vieroittautumassa. Muutama Dengue kuumeinen ja tetanuspotilaskin löytyi. Ne eivät todellakaan olleet kaunista katseltavaa. Kolmas osasto oli sydänosasto, jossa olimme muutaman englantia puhuvan opiskelijan kanssa. Aamumme kuluivat lähinnä hoitajien töitä seuratessa. Osastolla meidän piti myös antaa terveysneuvontaa mm. korkeaan verenpaineeseen ja terveellisiin elämäntapoihin. Neuvonta tuntui hieman kiusalliselta, sillä monet heistä ovat ihan syystä aliravittuja proteiinituotteiden ollessa liian kalliita. Se, mitä me pääsimme osastoilla tekemään, oli injektioiden antaminen. Yhdet verinäytteetkin päästiin imaisemaan hyvin eritavalla kuin täällä kotimaassa. Ihmettelimme päivittäisten injektioiden antamista paljon, sillä he eivät käyttäneet kanyyleita kuin vain teho-osastoilla, ja tiputuskin oli melko harvinainen näky. Muutenkin lääkekuvio oli hyvin erilainen kuin Suomessa. Aamulla hoitaja jakoi potilaiden lääkkeet heidän sängyilleen ja hetken kuluttua pillereitä saattoi pyöriä lattioillakin. Vasta tämän jälkeen tehtiin toinen kierros, jolloin lääkkeet annettiin. Omaiset huolehtivat tablettien annosta, mutta hoitajat tulivat antamaan injektiot. Vauhti oli huimaa ja käsiä desinfioitiin muutaman potilaan välein. Koska osastoilla oli aina opiskelijoita jopa saman verran kuin hoitajiakin, oli injektioiden antamista katsomassa aina iso joukko ihmisiä, varsinkin silloin kun injektion antovuorossa oli joku meistä suomalaisista. Taisi potilaitakin aika paljon jännittää, kun valkoinen länsimaalainen tuli neulan kanssa sörkkimään, mutta lääkkeenannon jälkeen hurrasimme aina yhdessä onnistumista. Suurimmat hämmästyksen aiheuttajat olivat likaisuus ja ahtaus. Seinät olivat homeessa, roskia pyöri lattioilla ja tuulettimet olivat yltä päältä pölyssä. huoneen kokoiseen olta seitsemän vuod läpä kaksi potilasta. ollut edes verhojen neita ei kuitenkaan määrä, vaan heidän namissa on tapana, himmäisensä, eli ho vaippojen vaihtoja t essämme udella tila ei ole omaista, hämm mystämme. Se ei he mahdollista, aina on Terveyden edistäm käyntejä lastensaira teihin. Lastensairaal pien tietoutta kasvu informaatiota kuink täisiin. Ikäihmisten antaa tietoutta terve havuuden hoitamise me arvata, ei lihavu laadullista aliravitse vät, ei tuo heille kai aan ravinteita. Suomalaiset pitäv Kuten jo aiemmin m rimme oli suomalai hiin vain vähän enn Suomen rahoittama ta, minkä avulla ma vat juomakelpoisen Matin esimies Pertti hellä hotelliamme. M idean tehdä yhteisty koulumme projektik teriaalia puhtaan ve tyksestä paikallisille Pohjatyönä teimm maaseudulle ja pien liset kaivoivat vesip tavaa nähdä niin aito myös hyvin peruste vesilaitoksen toimin materiaalia kasaan j toiveidensa mukaan Pertin ja Matin tulk tämään minkälaisee laiset olivat tottunee Reissailu Koska arki Vinhissä vietimme monet vii namin pääkaupunki

7 7 Minä antamassa injektiota. Sotamuseolla Mikä on Mama s Classics? oon! Hääpari saapuu vihittäväksi. Hanoissa kenkäni piti kiillottaa, mutta ne saivatkin aivan uuden elämän! Suomen neljän hengen huoneeseen mahtui arvietta ja moneen petiin vie- Yksityisyyttä ei yleensä muodossa. Ahtaaksi huotehnyt suuri potilaiden omaistensa määrä. Vietettä omaiset hoitavat läitajien ei tarvitse hoitaa ai suihkutuksia. Yrittännetta, jossa potilaalla ästyivät kaikki kysyidän mukaansa voisi olla joku. isen moduuli sisälsi alaan ja ikäihmisten koassa kyselimme vanhemkäyristä ja annoimme a hyvillä käyrillä pysytluona ohjeistuksemme oli ellisistä elämätavoista liksi, mutta kuten saatoimutta ollut. Lähinnä vain musta, eli se mitä he syökkia heidän tarvitsemiät yhtä ainitsin, hotellinaapunen. Matti oli tullut Vinen meitä valvomaan n vesiprojektin toteutusaseudun asukkaatkin saivesijohtoveden. Myös asui vaimonsa kanssa läiesten kanssa saimme ötä: Me saisimme tehtyä urssin ja he saisivat maden ja hygienian merki-. e pari retkeä Vinhin iin kyliin, joissa paikalutkia maahan. Oli maha maaseutua! Saimme ellisen opastuksen uuden nasta. Niinpä keräsimme a teimme esitteen heidän. Apunamme meillä oli it, jotka auttoivat ymmärn materiaaliin vietnamit. ei ollut kovin vilkasta, konloput reissaillen Vietin Hanoihin ja hieman etelämmässä olevaan Hueen. Molemmissa kaupungeissa oli muitakin suomalaisia opiskelijoita, joten oli kiva käydä vaihtamassa kuulumisia heidän kanssaan. Junalla ja busseilla kulkeminen oli Vietnamissa todella halpaa! Noin 300km:n matka maksoi suuntaansa vain noin 8e, toki aikaakin kului seitsemän tuntia, mutta käytimme yleensä yöt matkustamiseen. Ja bussit olivat mukavampia kuin missään muualla, niissä nimittäin pystyi nukkumaan makuuasennossa. Toki tilaa oli hyvin rajallisesti, mutta pienen ihmisen oli mukava olla. Huessa ollessamme vuokrasimme taas skootterit nähdäksemme paikallisen uimarannan. Tällä reissulla jo oikeasti säikähdimme, sillä poliisit pitivät ratsiaa matkan varrella. Onneksemme he eivät sattuneet pysäyttämään meitä, sillä meillähän ei ollut vaadittavia Vietnamilaisia ajokortteja. Hanoissa kävimme pariin otteeseen. Ensimmäisellä reissulla juhlistimme syntymäpäiviäni ja toisella kerralla jatkoimme vielä Unescon maailmanperintökohteeseen Halong Baylle. Silloinkin satuimme reissaamaan juhlapyhäaikaan, joten kohtuuhintaisen paikan löytäminen Cat Ban saarelta oli todella haasteellista, joskaan mahdollista. Onneksi tinkaustaitoni olivat jo niin hyvin hallussa, että saimme kuin saimmekin huoneen ja vielä järkevään hintaan. Muutama tapaamamme norjalainen reissaaja oli joutunut tyytymään hotellin kuivaushuoneen lattiaan huoneiden loppuessa, ja he maksoivat lystistä vieläpä saman hinnan. Saarelta otimme päivän risteilyretken Halong Bayn lahdelle, risteilyllä pääsimme ottamaan aurinkoa laivan kannella ja kajakoimaan luoliin minne laivalla ei olisi päässyt. Ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka! Loppu häämöttää Viimeinen viikko Vinhissä meni ystäviä hyvästellen ja kiitellen kaikesta avusta. Saimme jopa kutsun ystävämme Hoanin häihin! Häät olivat nopea toimitus perjantain ruokatunnilla, jossa tunsimme olevamme hyvin ylipukeutuneita muiden ollessa farkut ja t-paidat päällä. Seremoniakin tapahtui samalla, kun vieraat tyhjensivät pöytiensä antimia. Jopa me kävimme laulamassa lavalla hyvinkin nopealla varoitusajalla! Tiesimme vain, että se olisi heille tärkeää, joten emme jaksaneet välittää sulosointujemme puutteesta. Viikko ennen Suomeen paluuta lähdimme Vinhistä junalla kohti etelää. Välipysäkkeinä meillä oli toinen Unescon maailmanperintökohde, kuvankaunis Hoi An, ja pohjoismaalaisten suosima rantakohde Nha Trang. Hoi An on pieni räätälikaupunki, jonne haluaisin jo uudelleen. Ydinkaupungin alueella sai liikkua vain jalan tai polkupyörällä, joten sitä rauhallisuutta ja hiljaisuutta ei voinut uskoa todeksi kaiken sen hälinän jälkeen mitä olimme Vietnamissa kokeneet. Hoi Anissa vuokrasimme polkupyörät alle euron päivävuokralla, jotta pääsimme muutaman kilometrin päähän kuvankauniille rannalle. Pitihän sitä räätälikaupungista jotain teettääkin: juuri minulle sopivalle jakulle hintaa tuli noin 20euroa ja laatu on erinomaista! Seuraava pysähdys Nha Trangissa oli vain yhden päivän ja yön mittainen, ja samalla viimeinen mahdollisuus tehostaa rusketusta ennen kotiin paluuta. Tämä etappi menikin vain auringossa oleillessa ja akkuja lataillessa, sillä halusimme olla terässä, kun viimeisen kerran saavuimme Saigoniin. Viimeiset päivät Saigonissa olivat haikeita. Kiertelimme paikallisessa marketissa ja naureskelimme kuinka tinkaustaitomme olivat jo huomattavasti paremmat kuin kolme kuukautta aiemmin samaisessa paikassa. Laukkujakin tuli pakattua useampaan otteeseen. Iltaisin kävimme istumassa iltaa tutulla reppureissaaja alueella ja tällä kertaa me saimmekin olla niitä, jotka kertoivat ja ihmetyttivät muita reissutarinoillaan. Mitä sitten jäi käteen? Reissukuume! Ennen olin se, joka ei olisi mistään hinnasta lähtenyt vaihtoon, saatika noin eksoottiseen kohteeseen, mutta kuten sanotaan: Maailma avartaa! Reissatessa ymmärsi sen, kuinka pieni maapallo todellisuudessa on. Etäisyydet eivät oikeasti olekaan niin suuria, kotiin pääsee aina melkein vuorokaudessa! Kielitaito ei välttämättä kohentunut niin paljoa mitä toivoa saattoi, mutta rohkeus puhua oli se mitä ehdottomasti saavutin. Sitä myös oppi kunnioittamaan suomalaisille itsestään selviä asioita. Terveydenhuolto, siisteys, koulutus ja varallisuus saivat oikeasti uuden perspektiivin. Rikkaus onkin suhteellista, Vietnamissa rikkautta on terve elämä ja katto pään päällä. Seuraavaa reissua odottaen, Helena Retulainen Mama s Classics on vuosittain, toukokuun loppupuolella ajettava, koko perheen autoilutapahtuma joka kerää yhteen klassikkoharrastajia ympäri Suomea. Mama s Classics kilpailuun kuuluu yksi tai useampi valokuvatehtävä, jotka suoritetaan ennalta määritellyn reitin varrella, sekä aika-ajo tehtäviä jotka suoritetaan rasteilla kilpailureitin varrella. Mama s Classics ei ole nopeuskilpailu eikä missään nimessä rallia, vaan reitti kulkee normaaleja kantateitä pitkin muun liikenteen seassa. Kilpailussa pisteitä kerätään tunnistamalla valokuvia reitin varrelta ja vastaamalla kuviin liittyviin kysymyksiin. Virhepisteitä saa aikaajo tehtävissä tavoiteajan ylityksistä tai alituksista. Aika-ajo tehtävät suoritetaan suljetuilla tehtäväalueilla, jonne muilla autoilla tai jalankulkijoilla ei ole pääsyä. Aika-ajo tehtävissä tavoitteena on ajaa määrätty reitti, yleensä pituudeltaan m, annetussa tavoiteajassa. Jokaisen sekunnin sadasosan ylityksestä tai alituksesta seuraa virhepiste (enintään -200 pistettä). Tavoiteajat lasketaan siten että aika-ajo tehtävälle asetetaan tavoitenopeus. Esimerkiksi jos aika-ajo reitti on 50 metriä ja tavoitenopeudeksi asetetaan 15 km/h, saadaan tavoiteajaksi 12s. Kuljettaja joka kykenee ajamaan tarkalleen tavoitenopeutta pääsee tavoiteaikaan. Joka vuosi vaihtuva kilpailureitti kulkee pääsääntöisesti Pirkanmaalla, ympärysmaakunnissakin on poikettu reitin varrella. Vuoden kilpailureitti on tarkkaan varjeltu salaisuus aina kilpailupäivän ajajakokoukseen saakka. Mama s Classics tapahtuma on suunnattu erityisesti klassikkoauto harrastajille, mutta osallistua voi toki ajoneuvosta riippumatta. Kilpailu soveltuu mainiosti koko perheelle sillä useammat silmäparit autossa antavat autokunnalle huomatavaa etua erityisesti valokuvatehtävissä. Järjestäjien kunnianhimoisina esikuvina ovat olleet ruotsalainen photorally perinne ja toisaalta Keski-Euroopassa järjestettävät useat erilaiset klassikkorallyet; kuten Silvretta Classic ja Mille Miglia. Mama s Classics ei ole kokoontumisajo eikä nopeuskilpailu. Tavoitteena on kehittää autonkäsittelytaitoja ja toisaalta viettää mukavaa aikaa perheen ja samanhenkisten seurassa kuitenkin unohtamatta kilpailun mukanaan tuomaa jännitystä. Kilpailureitit ja -tehtävät Mama s Classics alkaa aamulla ajajakokouksella, jossa käydään läpi tehtäviä ja annetaan viime hetken ohjeita. Mama s Classics ajetaan joka vuosi vaihtuvalla reitillä pitkin Etelä-Pirkanmaan pikkuisia asvalttipäällysteisiä teitä. Reitti valitaan niin, että matkan varrella on historiallisesti tai maisemallisesti upeita kohteita ja paikkoja. Kilpailun aikana ajetaan roadbookin ohjeistuksen mukaan reittiä, jonka varrella on aika-ajotehtäviä sekä valokuviin perustuvia tunnistamistehtäviä. Tehtävät suoritetaan vuosittain vaihtelevissa paikoissa. Niitä voi olla vaihteleva määrä. Aika-ajotehtävät mitataan sadasosan tarkkuudella, jolloin ajan ylittämisestä tai alittamisesta sakotetaan. Kuka voi osallistua? Tapahtuman ohjelma on järjestetty niin, että koko perhe voi olla mukana ja että kaikille riittää tehtäviä, myös lapsille. Kilpailu ei ole nopeuskilpailu, vaan se ajetaan normaalin liikenteen joukossa ja kunnioittaen kaikkia liikennesääntöjä. Tehtävien tekeminen ei edellytä liikennesääntöjen rikkomista missään muodossa. Kilpailu on tarkoitettu pääasiassa vanhoille autoille, mutta kisaan halutaan myös ikään katsomatta autoja, jotka merkkinsä tai mallinsa puolesta voidaan lukea harvinaisempiin tai erikoisempiin malleihin. Palkinnot Kilpailussa jaetaan pisteitä kaikista osatehtävistä. Kaikissa muissa tehtävissä jaetaan pluspisteitä paitsi aikatarkkuusajossa, jossa ylityksestä tai alituksesta rangaistaan virhepisteillä. Molempina päivinä jaetaan päiväkohtaiset palkinnot ja pääpalkinto jaetaan molempien päivien yhteenlaskettujen pisteiden perusteella. Lisäksi palkitaan kaunein auto sekä paras asu/autokokonaisuus. Ohessa kuvia viime toukokuussa järjestetystä ajosta. Lions Club Valkeakoski Apian jäsenet toimivat tarkastuspisteiden erilaisissa toimihenkilötehtävissä.

8 8 Valkeakosken keskustaa En löytänyt kuvaa vuodelta 1973, mutta tässäkin kuvassa on monta asiaa, jotka ovat muuttuneet kuvausajan jälkeen. Luetellaanpa ensin ne rakennukset, jotka kuvanoton jälkeen on purettu: Virkailijakerhon nurkkaa ollaan jo purkamassa. Pohjoisnapa on paikallaan. Yhteiskoulukin on kokonaisuudessaan nähtävillä. Kauppaoppilaitos on paikallaan.. Keski-Häme. KOP:n talo ja Paasikosken talo. Osa Pässinmäen taloista on purettu kuvan oton jälkeen. Saattaa löytyä muitakin, mutta jätetään ne lukijoiden löydettäväksi. Uutta on rakennettu: Isosilta levitettiin vuonna Kaupungintalon laajennusosa. Putaankarin keskimmäinen kerrostalo. Walkian valjastaja-veistos. Uimahalli ja Liikuntahalli. Apian urheilukentän kunnostus. Vierasvenesatama. Koskikara. Koitonaukio ja Askel-veistokset. Paperiperhe siirrettiin uudelle paikalle Myllysaareen. Uusi KOP:n talo eli nykyinen Nordea. Torikeskus. Tarkkaavainen lukija löytänee vielä monta muutakin kohdetta. Valkeakoski 40-vuotta sitten Lions Club Valkeakoski/ Apia perustettiin 40 vuotta sitten, joten on syytä muistella mitä Valkeakoskella ja maailmallakin tuona vuonna tapahtui. Vuosi 1973 oli Valkeakosken historiassa varsin merkityksellinen. Ensimmäisenä pitää muistaa, että se oli ensimmäinen patruunaton vuosi, sillä vuorineuvos Juuso Walden kuoli marraskuussa Toinen merkityksellinen seikka oli Sääksmäen ja Valkeakosken kuntaliitos, jossa Emäpitäjä sulautettiin Valkeakosken kaupunkiin. Liitos ei ollut aivan kivuton, mutta oli varmasti tarpeellinen. Myös kulttuurin saralla vuosi oli merkityksellinen. Saatiinhan vihdoin Vapaa-aikakeskus, jossa on sekä Kirjasto että Työväenopisto. Nämä ovatkin olleet koko 40-vuotisen historiansa aikana todella kovassa käytössä. Tuskin Valkeakoskella on yhtään kouluikään ehtinyttä tai sitä vanhempaa, joka ei olisi käynyt ainakin Kirjastossa. Valkeakosken julkisiin taideteoksiin saatiin näyttävä lisä, sillä kenraali Rudolf Waldenin patsas paljastettiin silloisen Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n pääkonttorin edustalla. Tervasaaren tehtailla alkoi laajamittainen uudistusohjelma, jonka ulospäin näkyvin osa oli Jätelie- Pekka Vasala Kalevan Kisojen erikoisleimassa Valkeakoskiviikon erikoisleima oli ensimmäinen erikoisleima Valkeakoskella milaatikko eli Tampellakattilan rakennus. Vuoden 1973 joulukuussa tuo rakennus oli jo selvästi nähtävissä. Valkeakoski kasvoi kohisten ja mm. Sointulan asuntoalue laajeni tuona vuonna vauhdilla. Valkeakoskesta ei voi puhua ilman jalkapalloa. Vuosi 1973 ei tehnyt tässä suhteessa poikkeusta. Haka palasi mestaruussarjaan vuoden hairahduksen jälkeen. Saa nähdä kuinka pitkä hairahdus Hakalla on tällä kerralla. Toivotaan parasta, että ensi vuoden ottelut nostaisivat kunniakkaan jalkapallojoukkueen jälleen mestaruussarjaan, onhan ensi vuosi Hakan jalkapallon juhlavuosi. Maailmallakin tapahtui monenlaista. Oli Öljykriisi ja Yhdysvallat vetäytyi Vietnamin sodasta. Onko maailma paljon muuttunut näiden 40 vuoden aikana, sillä Yhdysvallat suunnittelee parhaillaan vetäytymistä Afganistanin sodasta ja Euroopassa on Eurokriisi. Koska tämän muistelun kirjoittaja on myös filatelisti on syyttä palata vielä vuoteen 1973 ja Valkeakoskeen. Valkeakoski-viikolla järjestettiin uudessa Vapaa-aikakeskuksessa Postimerkkinäyttely ja tuolloin Valkeakoskella käytettiin ensimmäistä kertaa erikoisleimaa. Tuo leima oli Valkeakosken Filatelistit ry:n Nuoriso-osaston tyttöjen suunnittelema. Toinen filateelinen tapaus, joka liittyy Valkeakoskeen tapahtui Hyvinkäällä. Kalevan kisojen erikoisleimassa on kuvattuna Valkeakosken vävy Pekka Vasala, jonka vaimo on edesmenneen juoksijalegenda Martti Matilaisen tytär. Onnea 40-vuotiaalle Lions Club Valkeakoski/ Apialle. Heikki Heino Kesämuistoja Pirvan Kiinaleiristä Istun täällä Kustavin kallioilla ja tänään vietetään ns. Venetsialaisia, iloitellaan ulkotulilla ja muistellaan kulunutta kesää. Kesä on ollut kaunis ja lämmin, on voinut ulkoilla paljon ja nauttia luonnosta. Muistan kuitenkin yhden rankkasadepäivän, se sattui Kiinaleirin aikaan. Meillä oli meneillään saunapäivä, eikä niin ollen haitannut meitä ollenkaan, koska olimme saunassa ja uimassa ja märkiä muutenkin.tytöille annettiin kasvohoitoja saunan päätteeksi ja poikia kylvetti iso joukko Pirkkalan rotareja. Siispä hehkuimme kaikki koko illan punaposkisina. Kiina rekvisiitta kärsi vähän sateesta, mustat housut ja punaiset paidat putoilivat naruilta ja kevyet katokset kaatuilivat. Ei se mitään, Kiinanmuuri kesti ja näkyi varmasti kuuhun asti sekä keltaiset vuoret siinsivät sateenkin takaa, kun Karaoke soi. Pandakarhu kiipeili joka päivä urheasti bambua pitkin ylös aloittaakseen taas seuraavana päivänä kiipeämisen uudelleen. Jotkut leiriläiset olivat aamuvirkkuja ja kävivät kalassa ani varhain ja me muut heräilimme vasta vaivoin lipunnostoon ja päivänavaukseen. Tikuilla syönti ei tainnut onnistua juuri keneltäkään, mutta kiinalaisia kirjaimia opimme kirjoittamaan ja piirtämään vesiväreillä maisemia. Meitä ilahdutti Oonan kaunis jatkokerto- mus sekä muiden kauniit tanssit. Me kaikki olimme kuin aitoja kiinalaisia riisinviljelijöitä hauskoissa hatuissamme. Leirillä pistäytyi myös iloinen lohikäärme, teenviljelijä sekä ystävämme Margit pitämässä hartaushetken. Leiristä jäi kauniita kesäisiä muistoja, joita nyt syksyn tullen voi palauttaa mieleen. Kiitos ihanasta yhteenkuuluvuuden tunteesta kaikille leiriläisille ja hauskoja muistoja. Niin ja meillä oli ihana leirikoira Frendikin mukana leiritouhuissa. leiriavustaja Alli Suurkiitos Lions Clubeille: Tampere, Keijärvi, Nokia Pirkka, Tre Lassinlinna, Ylöjärvi, Tre Wivi Lönn, Pirkkala, Nokia Lotus, Tre Pispala, Tre Kaakinmaa, Tre Kaleva, Valkeakoski Apia sekä Pirkkalan Rotaryt saamistamme toiminta-avustuksista!! Ilman niitä emme olisi tätäkään ikimuistoista Kiina-leiriä saaneet järjestettyä meidän vammaisjäsenillemme! Eeva Leskinen Pirkanmaan Vammaistyö ry puheenjohtaja

9 9 Laadukkaat vaihtoautot Koskin Pisa Oy Kulta- ja kelloalan asiantuntija Valkeakoskella Kauppatori 3 Valkeakoski (03) Avoinna ark la Paikat syntyvät ihmisistä ja perinteet yhdessä tekemisestä! Lokakuu lähenee loppuaan ja Voipaalan pihalta kuuluu puhinaa kun jo ruskeiksi käyviä lehtiä puhalletaan ja imaistaan lavalle kyytiin kohti kompostointia. Ikkunaan vihmoo vettä ja talitiainen käy kurkkaamassa ikkunan takana ja nokkaa hitusen kittiä mennessään. Itse katselen koneelta viime talven lystilauantain kuvia, joissa aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta ja hanki hohkaa valkeana. Lasten innostus melkein kuuluu kuvista: onnistumisen hihkaisuja, lumeen tupsahtamisen ähkäisy, kiljahdus kun hiiri on kömpinyt pulkkaan. Aikuisten kasvoiltakin näkee hyvän tuulen, hymy on herkässä! Puheensorinaa makkarakojulla ja kannustushuutoja mäkeä laskeville pienokaisille. Uudehko valkeakoskelainen perheenisä kysyy: Miten tämä kaikki järjestyy ja voisiko tulla mukaan porukkaan? Vinkkaan kohti Lions klubilaisia ja neuvon kysymään. Taivas on harmaankirjava kun laitan sähköpostia kirjastoon, kudonnanohjaajalle sekä käsityökouluun. Vastaukset tulevat nopeasti: mukana ollaan taas! Muisto yhdessä tekemisen riemusta on vahva. Suunnitellessa ajattelen Valosen Timoa. Rempseä terve ja kysymys tehdäänkö niin kuin viimeksikin? Asiat sujuvat helposti ja mukavasti. Valmistelut kevään tapahtumaa varten ovat siis alkaneet ja tavoitteena on tarjota taas mukava talvipäivä lapsiperheille. Vuosi vuodelta tapahtuma on kasvanut ja yhä uudet perheet ovat tulleet viettämään aikaa koko perheen voimin. Asioiden onnistuminen on usein kiinni tahdosta, jota tällä porukalla riittää. Voipaala odottaakin jo maaliskuun aurinkoa ja punaposkisia hiihtäjiä! Pidetäänpäs lystiä! Laura Uimonen Vahva parivaljakko! Juhlailtaa vietettiin Lions Club Valkeakoski-Apian 40-vuotisjuhlista muodostui lämminhenkinen yhteinen Lionsperhejuhla. 42 juhlavieraan joukko teki juhlasta mieliin jäävän tapahtuman. Klubin presidentin Markku Tunturin tervetuliaismaljojen ja puheen myötä siirryttiin juhlaillallisen pariin. Illallisen aikana Antti Paavola tarinoi hauskasti menneistä vuosikymmenistä ja vähän muustakin. Juhlapuheessaan presidentti Markku Tunturi kertoi omakohtaisten kokemusten myötä omaa taivaltaan Lions-liikkeen jäsenenä. Klubi muisti ansioituneita jäseniään juhlassa jakaen Lions-pienoispatsaat seuraaville: Perustajajäsenet Heikki Hakala, Olavi Aaltonen, Reino Nykänen,(tilaisuudesta poissaolevina Heikki Hopia ja Hemmo Keskitalo), 39 vuotta palvellut Esa- Pekka Laakkonen, kummiklubin, Tallinna Vian Peep Uustani ja kaksi presidenttikautta hoitanut Seppo Jokinen. Päivällisen aikana esiintyivät myös mentaalitaiteilija Sami Soukkio saaden esityksillään useiden silmät pyörimään ihmetyksestä. Lahjoitukset Aiempien vuosien Kotikoski -lehden tuotoista juhlavuoden rahastoon kerättynä klubi lahjoitti 5000 euroa seuraaville valkeakoskelaisille yhdistyksille (1000 euroa/yhdistys) jäsenistön Kulttuuripaja Jylhävaarassa LC Tallinna Vian edustajat Peep Uustani ja Aarne Pajula tuomassa tervehdystään juhlivalle klubille, Ansioituneita Lions-veteraaneja: vasemmalta Lionspatsaat jakanut presidentti Markku Tunturi, Esa-Pekka Laakkonen, Heikki Hakala, Olavi Aaltonen, Reino Nykänen, Peep Uustani ja Seppo Jokinen. ja heidän läheistensä virkistystoimintaan: Valkeakosken kehitysvammaisten tuki ry, Valkeakosken nuorisotilojen harrastusvälineiden hankintaan, Pirkanmaan omaishoitajat ry:n Valkeakosken toimintaan, Suomen Väkeä juhla-aterian äärellä. Taustalla Antti Paavola tarinoimassa historian lehdiltä. Esa-Pekka Laakkonen kertoilemassa vuosien saatossa kokemiaan Lions-tapahtumia. nivelyhdistyksen Valkeakosken nivelpiirille sekä vähävaraisten ruokapaikka Toivon Talolle. Vapaan sanan aikana tervehdyksiä esittivät kummiklubimme Tallinna Vian edustajat Peep Uustani ja Aarne Pajula, LC Valkeakoski klubin edustaja Tapio Niskanen, LC Valkeakoski-Rapola klubin edustaja Marja-Leena Niskanen. Kun viimeisiä kahvikupposia vielä maisteltiin, niin Tanssiorkesteri Regatta viritteli jo musiikkiansa. Näin saatiin oman ohjelman osuus käyntiin. Seurustelun ja tanssin merkeissä vierähti ilta hyvinkin pikkutunneille saakka. Hauskan illan seremoniamestarina ja juontajana toimi ansiokkaasti Ari Lahtinen. Kauko Viljanen SATA-PIRKAN PAINOTALO OY PIRKANMAAN LEHTIPAINO OY Mekin palvelemme SEO Kirjaskatu 9-11 Valkeakoski (03)

10 % 50% Tilipalvelu Tili-Idea Ky Valtakatu Valkeakoski Puh (03) OIemme muuttaneet Koskikaraan II kerros KOSKIKARA P. (03) Valtakatu 9 11 Valkeakoski Valtakatu 9-11, puh LAADUKKAITA BUSSEJA KÄYTTÖÖSI VUOKRALLE TILAUSAJOON Puhelin KOLARITYÖ JA MAALAUS Anssi Virtanen Viuhantie Valkeakoski Puh. (03) Apiankatu 3 Ark , la 10-14

11 11 Matkalla Lontoossa Tietotien lukio järjestää vuosittain valinnaisen Matkalla Euroopassa kurssin, jossa tehdään matka johonkin Euroopan maahan ja tutustutaan siellä paikalliseen kulttuuriin. Kurssin tarkoituksena on harjoitella kielen käyttöä tavallisissa arkitilanteissa ja epävirallisissa keskusteluissa syntyperäisten kieltä puhuvien kanssa. Matka aikana opiskelijat saavat erilaisia käytännön tehtäviä, jolloin he joutuvat käyttämään kieltä kouluopetusta vaativimmissa tilanteissa. Tänä vuonna matkakohteeksi valittiin Englanti ja Lontoo. Kurssin valitsi 22 oppilasta ja matkavalmistelut aloitettiin heti syksyllä. Matka toteutui Matkan kulut katoimme suurimmaksi osaksi kuukausittaisella maksulla, mutta lisäksi myimme kakkuja ja raaka-pakasteita. Haimme myös avustuksia Valkeakoskelaisilta yhdistyksiltä mm. Lions Club Valkeakoski Apia avusti matkaamme. Ja näin matka oppilaiden silmin eteni Maanantaina lähdimme matkaan Tietotien lukiolta kahden aikaan. Matka lentokentälle kävi nopeasti ja tunnelma oli odottava ja innostunut. Lentokentällä meillä oli vapaa-aikaa ja osa kävi syömässä, osa ostoksilla ja osa vaihtoi vielä rahaa matkaa varten. Lopulta siirryimme portille odottelemaan koneen lähtöä. Kone oli hieman myöhässä, mutta se ei kuitenkaan voinut lannistaa innokkaiden nuorten matkaintoa. Lennon aikana suunnittelimme mitä kaikkea tekisimme perillä ja mitä haluaisimme nähdä. Meille oli annettu matkaohjelma ja tehtävävihko, joka piti täyttää matkan aikana. Lennon aikana tutkailimme tehtävävihkosta ja siinä olevia tehtäviä. Yksi tehtävä oli ottaa kuvia erilaisista nähtävyyksistä. Päätimme missä kaikkialla ainakin haluaisimme käydä matkan aikana. Kone laskeutui lopulta Heathrow:n lentokentälle, josta matka jatkui metrolla kohti keskustaa ja Russell Squarea, missä hotellimme sijaitsi. Tiistaina heräsimme aikaisin ja suuntasimme kohti British Museumia. Museo oli kävelymatkan päässä ja pieni aamukävely virkisti mukavasti. Museossa saimme kierrellä itsenäisesti reilun tunnin, jonka jälkeen tapasimme museon ulkopuolella. Museo oli mielenkiintoinen ja siellä olisi saanut kulumaan vaikka kokonaisen päivän. Kuitenkin seuraava kohde odotti jo: London Eye ja Big Ben. Halukkaat saivat mennä London Eye:hin ja loput Ryhmä menossa Queen musikaaliin. minne itse halusivat. Sovimme tapaavamme parin tunnin kuluttua Buckingham Palacen edessä. Oma porukkamme lähti seikkailemaan Lontoon kaduille ihmettelemään paikallista menoa. Oma reittimme johti Whitehallille ja Horse Guards Paradelle. Tämän jälkeen lähdimme kävelemään St. James s Parkin läpi kohti Buckingham Palacea, josta lähdimme kävelemään Hyde Parkiin ja sieltä Suomen Suurlähettilään virka-asunnolle. Virka-asunnolla saimme kuulla suurlähettilään työstä ja siitä kuinka suurlähettiläs ja hänen vaimonsa ovat päätyneet Lontooseen, ja mitä mieltä he ovat työstä. Suurlähettilään luona vietetty tunti oli mielenkiintoinen ja antoisa. Tämän jälkeen meillä oli taas vapaa aikaa ja kaikki suuntasivat eri paikkoihin. Itse valitsimme metrosurffailun määränpäänä Harry Potterista tutun King s Crossn rautatieaseman ja laiturin 9 3/4. Keskiviikkona ohjelmassa oli shoppailua Westfieldin suuressa ostoskeskuksessa. Rahaa kului ja kaikki löysivät vaikka mitä itselleen. Meillä oli myös aikaa käydä Starbucksissa. Vapaa-aikaa oli niin paljon, että päätimme lähteä Piccadilly Circukselle ja etsiä Lontoon suurimman lelukaupan Hamleysin. Yksi tehtävä oli ollut ottaa kyseisen kaupan nallehyllystä kuva. Olihan kauppa nähtävä, joten oma porukkamme lähti käymään siellä. Piccadilly Circuksen ihmismäärää ei voinut verrata mihinkään Suomessa. Etsimme kauppaa lähemmäs tunnin ja olimme jo luovuttamassa, kunnes viimein löysimme sen. Tämän jälkeen kokoonnuimme hotellille ennen musikaaliin lähtöä. Menimme katsomaan Queen musikaalia We Will Rock You. Kaikkien mielestä musikaali oli loistava ja hieno kokemus. Musikaalin jälkeen palasimme kaupan kautta hotellille syömään ja lepäämään, että jaksaisi vielä yhden kokonaisen päivän Lontoossa. Torstaina suuntasimme heti aamusta Natural History Museumiin ihmettelemään dinosauruksia ja kaikkea muuta mahdollista. Aikaa tutustumiseen oli pari tuntia, mutta sekään ei riittänyt, emme ehtineet nähdä puoliakaan siitä mitä olisi ollut tarjolla. Kuitenkin museo oli hieno ja antoisa kokemus, joka jätti kaikki janoamaan lisää. Tämän jälkeen suuntasimme bussilla kohti Chinatownia, mistä alkaisi taas vapaa-aika. Chinatownissa nuorisojoukko taas hajaantui omiin suuntiinsa, oma porukkamme suunnaten syömään. Hotellin aamupala ei ollut kovin kehuttava ja kaikkialta nenään tulviva ihana kiinalaisen ruuan tuoksu oli vastustamaton. Söimme vatsamme täysiksi ja lähdimme tuliaisostoksille. Mukeja, paitoja, rasioita, herkkuja ja pieniä koristeesineitä oli laukkujen täydeltä. Koko ilta oli vapaa-aikaa. Jotkut menivät hotellille oleskelemaan, osa jatkoi shoppailua iltaan asti ja muutama lähti katsomaan vielä toisen musikaalin. Oli viimeinen ilta aikaa nauttia Lontoosta ja kaikki halusivat tehdä jotain mahtavaa päättääkseen reissunsa hyvin. Perjantaina 12. päivä herätys oli inhottava. Toisaalta oli mukava päästä jo kotiin, mutta toisaalta tuntui haikealta jättää Lontoo taakse. Kuitenkin vielä oli päivä aikaa tutustua tähän ihanaan kaupunkiin. Jätimme laukkumme säilytykseen ja lähdimme Lontoon Towerille. Lähdimme porukalla kävelemään rantaa pitkin Tower Bridgelle. Satuimme paikalle juuri kun silta aukesi ja pääsimme seuraamaan sitä huonosta säästä huolimatta. Sillan ylityksen jälkeen lähdimme kävelemään Thames joen vartta, jossa näimme London Bridgen, Shakespear Globen ja Milleneum Bridgen. Tämän jälkeen kokoonnuimme hotellille, haimme laukkumme ja lähdimme metrolla kohta Heathrow n lentokenttää. Matka kesti yli puoli tuntia ja maisemat Vierailulla Suomen Lontoon suurlähettilään Residenssissä. Eve Scharin ojentaa suurlähettiläs Pekka Huhtaniemelle tuliaisia Valkeakoskelta. vaihtuivat kaupungin keskustasta maalaisnäkymiin. Lentokenttä oli iso, mutta siellä kulkeminen oli ihmeen helppoa. Lentokone oli lähes ajallaan ja lento kohti kotia alkoi. Suurin osa nukkui koko lennon rankan matkan päätteeksi Fiilis oli väsynyt ja haikea, kauan odotettu Lontoon matka oli nyt aivan oikeasti ohi. Anni Salminen, Eveliina Scharin ja Karoliina Grym, Sirpa Selkee Käytettyjä varaosia henkilö- ja pakettiautoihin Valkeakosken Autopurkamo Tikinmaanpolku VALKEAKOSKI Puh Pakettiautojen varaosat Ammattityökalut ja -tarvikkeet pukinkonttiin! Valkeakosken Työkalukeskus Oy Sammonkatu 6, Valkeakoski Puh: Fax: etunimi.sukunimi@vlktyokalukeskus.fi

12 12 Uusi A. Made in Finland. Alk e. Mercedes-Benz A 180 BE-Edition autoveroto hinta arvioitu autovero 5 131,41 = ,41 + toim.kulut 600 = ,41. Vapaa autoetu 615 /kk, käyttöetu 420 /kk. CO 2 -päästöt 120 g/km, kulutus 5,2 l/100 km. Huolenpitosopimus 3 vuodeksi kiinteällä kk-maksulla alk. 24 /kk. Uusi ŠKODA Octavia RS Itsevarma ei liioittele tilaa ja avaruutta Tehokkaat ja taloudelliset moottorit 2.0 TSI (220 hv) ja 2.0 TDI (184 hv) myös DSG-automaattivaihteistolla Sekä Liftback että farmarimallinen Combi Huippuvarustelu ŠKODA Octavia RS kokonaishinta alk ,61, autoveroton suositushinta alk arvioitu autovero 7 495,61 CO 2 -päästöllä 142 g/km, yhdistetty kulutus 6,2 l/100 km. Hinta sisältää toimituskulut 600. TÄYSIN UUSI FORD KUGA Koe uuden Kugan edistyksellinen teknologia ja erinomaiset ajo-ominaisuudet. Saatavana älykkäällä AWD-nelivetojärjestelmällä tai nyt myös etuvetoisena. Uusi Kuga vie muotoilun ja tekniikan täysin uudelle tasolle. Koe uusi iso Ford Kuga nyt meillä. ford.fi citroën-takuu 3 V/ KM UUSi 7-Paikkainen citroën GrAnD c4 PicASSo créative technologie MUkavUUtta ja huipputeknologiaa 7 kosketusnäyttö 12 hd-näyttö 360 kamera Pysäköintiavustin 645 litran tavaratila citroën grand c4 Picasso alk. autoveroton svh arv. autovero 6 187,79 co 2 -päästöllä 145 g/km = ,79 + toim.kulut 600 = ,79. eu-keskikulutus 3,8 6,3 l / 100 km. co 2 -päästöt g/km. MAHDOTON ON nyt MahDolliSta 4,5 litran keskikulutuksella ja 119 g/km CO 2 -päästöillä Ford Kuga -mallisto alk ,16 (autoveroton suositushinta arvioitu autovero CO 2 -päästöillä 154g/km 8.385,16 + toim.kulut 600 ). Ford Kuga AWD mallisto alk ,57 (autoveroton suositushinta arvioitu autovero CO 2 -päästöillä 154g/km ,57 + toim.kulut 600 ). Ford Kuga -malliston CO 2 - päästöt g/km ja EU-yhdistetty kulutus l/100 km. Honda CR-V 1.6 i-dtec Comfort 2WD, autoveroton hinta , autovero 6.014,96, kokonaishinta ,96 + toimituskulut 600 = ,96, CO 2 -päästöt 119 g/km, EU-keskikulutus 4,5 l/100 km. VEHO TAMPERE LIELAHTI Taninkatu 11 Vaihde Citroën, Ford, Honda, Mercedes-Benz, Škoda, smart RENGASPALVELU puh VARAA HUOLTO HELPOSTI puh Kuvien autot lisävarustein. Puhelun hinta 010-alkuisiin numeroihin: kotimaan kiinteänverkon lankaliittymästä 8,35 snt/ puhelu + 6,00 snt/min (sis. alv 24 %), matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (sis. alv 24 %). * MYYNNIN AJANVARAUS Ota yhteyttä, me palvelemme