Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille Kuopio

Save this PDF as:
Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille Kuopio"

Transkriptio

1 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille Kuopio Kuopio

2 Tiivistelmäsivu Tekijät: Julkaisu: Kuopion kaupungin energiatehokkuussopimuksen täytäntöönpanosta vastaava projektiryhmä Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille Avainsanat: Energiatehokkuussopimus, energiatehokkuuden toimintasuunnitelma Kieli: Suomi Sivuja 76 Tiivistelmä: Kuopion kaupunki allekirjoitti kauppa- ja teollisuusministeriön (nykyisin työ- ja elinkeinoministeriö) kanssa energiatehokkuussopimuksen joulukuussa Sopimuksessa määritellään kaupungille 9 %:n energiansäästötavoite vuoden 2016 loppuun mennessä. Lukuna se tarkoittaa Kuopion kaupungille 18, 913 GWh:n säästötavoitetta. Energiatehokkuussopimuksen piirissä ovat kaikki kaupungin hallintokunnat sekä kaupungin 100 %:sti omistamat yhtiöt, eli Niiralan Kulma Oy, Kuopion Opiskelija-asunnot Oy ja Kuopion Matkailupalvelu Oy. Sopimuksen toteutuksesta vastaava projektiryhmä koostuu näiden tahojen edustajista. Kuopion Energia ei kuuluut toimintasuunnitelman piiriin, koska sillä on oma energiatehokkuussopimuksensa. Sopimuksessa määritellään, että kaupungin tulee laatia toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuoden 2008 loppuun mennessä. Tämä julkaisu Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energian käytön tehostamiseksi on laadittu energiatehokkuussopimuksen vaatimusten pohjalta ja toimii Kuopion kaupungin allekirjoittaman energiatehokkuussopimuksen toteutussuunnitelmana. Suunnitelmassa esitetään 76 toimenpidettä kaupungin energiatehokkuuden parantamiseksi. Toimenpiteet koskevat mm. seuraavia osa-alueita: hankinnat ja niiden kuljetukset maankäytönsuunnittelu liikennesuunnittelu sekä eri liikennemuotojen hallinta uudis- ja korjausrakentaminen rakennusten kulutusseuranta ja niiden energiatehokkuuden parantaminen tilojen- ja laitteidenkäytön hallinta sekä niiden järkevä käyttö koulutus ja viestintä Kullekin toimenpiteelle on esitetty oma vastuutahonsa, arvio toimenpiteen toteutusaikataulusta sekä karkea arvio toimenpiteellä saavutettavasta energiansäästöstä sekä hiilidioksidipäästöjen vähenemästä. Toimintasuunnitelman toteutumista seuraa suunnitelman laadinnasta vastannut projektiryhmä, joka myös täydentää suunnitelmaa tarvittaessa. Kaupunginhallitus hyväksyi toimintasuunnitelman

3 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille Sisällysluettelo Alkusanat Suunnitelman lähtökohdat ja perusteet Energiatehokkuuden toimintasuunnitelman laadinta Toimintasuunnitelman suhde kunnan muihin johtamisjärjestelmiin ja strategioihin Toimintasuunnitelman toteutus ja sisäinen raportointi Toimintasuunnitelman kattavuus Suunnitelman päätavoite ja visio Kaupungin toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet Energiansäästön välitavoitteet ja varhaistoimet Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet Energiatehokkuuden huomioonottava suunnittelun ohjaus Maankäytön- ja liikenteen suunnittelu sekä liikkuminen Uudis- ja korjausrakentaminen Energiakatselmusten ja niissä havaittujen energiansäästötoimien toteuttaminen Uusien säästötakuu ja/tai rahoitusmenettelyjen käyttö investointien toteutuksessa Kulutusseuranta ja energiatehokkuutta kuvaavat tunnusluvut Uudet toimintamallit Koulutus ja tiedotus Uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto Toimintasuunnitelman toteutumisen seuranta ja raportointi Toimenpiteiden yhteisvaikutus Toimintasuunnitelman päivitys...63 Toimintasuunnitelmassa käytetyt lyhenteet ja määritelmät...64 Lähdeluettelo...65 LIITE 1 Toimenpiteet hallintokunnittain ja yhtiöittäin...66 LIITE 2 Toimenpiteiden rahoitustarpeet ja aikataulut hallintokunnittain ja yhtiöittäin...69 LIITE 3 Tilakeskuksen energiakatselmuskohteet

4 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille Alkusanat Kuopion kaupunki solmi kauppa- ja teollisuusministeriö, nykyisen työ- ja elinkeinoministeriön, kanssa energiatehokkuussopimuksen. Sopimus kattaa vuodet Sopimuksen taustalla on Euroopan unionin direktiivi energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista (ns. energiapalveludirektiivi). Direktiivi asettaa Suomen valtiolle energian loppukäytölle yhdeksän prosentin säästötavoitteen vuosille Säästötavoitetta sovelletaan energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden tarjoajiin, energian jakelijoihin, jakeluverkon haltijoihin, energian vähittäismyyntiyrityksiin ja energian loppukäyttäjiin. Päästökaupan piirissä olevia toimijoita direktiivi ei koske. Tämä energiankäytön tehostamisen toimintasuunnitelma on laadittu solmitun energiatehokkuussopimuksen pohjalta. Toimintasuunnitelman laatimisesta on vastannut projektiryhmä, johon kuuluvat talotekniikka-asiantuntija Harri Asikainen tilakeskuksesta, toimistopäällikkö Mervi Happonen sosiaali- ja terveystoimesta, kehittämispäällikkö Erkko Helin koulutuspalvelukeskuksesta, käyttöpäällikkö Leena Ikonen hallinto- ja kehittämiskeskuksen atk-keskuksesta, projektipäällikkö Jouko Koistinen Kuopion seudun hankintatoimesta, kehittämispäällikkö Sami Simonen Kuopion Matkailupalvelu Oy:stä, projektisihteeri Markku Lind hallinto- ja kehittämiskeskuksen viestinnästä, päivähoidon johtaja Pekka Lindell sosiaali- ja terveystoimesta päivähoidon hallinnosta, asemakaava-arkkitehti Martti Lätti teknisen viraston kaavoitusosastolta, hallipäällikkö Hannu Pöllä vapaaajankeskuksesta, ympäristönsuojelutarkastaja Erkki Pärjälä ympäristökeskuksesta, asiakkuuspäällikkö Tarja Savolainen Kuopion Ateriasta, suunnitteluinsinööri Juhani Tiihonen teknisen viraston kunnallistekniseltä osastolta, kiinteistönhoitopäällikkö Jari Tuomainen Niiralan Kulma Oy:stä, toimitusjohtaja Kari Keränen Niiralan Kulma Oy:stä, sähköinsinööri Hannu Tuomainen Kuopion Vedestä, toimitusjohtaja Tuula Vartiainen Kuopion Opiskelija-asunnot Oy:stä sekä projektipäällikkö Mervi Weckström tilakeskuksesta (puheenjohtaja). Projektiryhmä vastaa myös suunnitelman toteutumisen seurannasta. Toimintasuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Kiitokset kaikille suunnitelman laatimiseen osallistuneille tahoille hyvästä yhteistyöstä. Kuopiossa Mervi Weckström

5 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille Suunnitelman lähtökohdat ja perusteet Kuopion kaupunki on ollut mukana kaupunkien energiatehokkuussopimuksessa vuodesta 2001 alkaen ja sopimusmenettelyä on pidetty onnistuneena. Sopimustavoitteet on saavutettu ja ne on paikoin jopa ylitetty. Kuopion kaupunki onkin tehnyt pitkäjänteistä ja menestyksekästä työtä energiansäästö- ja ilmastonmuutosasioiden parissa. Tästä esimerkkinä ovat muun muassa jatkuvat kärkipään sijoitukset Kuntaliiton suurten kaupunkien sähkön, lämmön ja veden ominaiskulutustilastoissa. Uudella sopimuksella pyritään ensisijaisesti energiatehokkuuden parantamiseen, mutta siihen sisältyy myös uusiutuvan energian edistämiseen liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Energiansäästöja energiatehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä tai liittyä toimintatapoihin, käyttäytymiseen ja energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön. Ostettuja palveluita sopimus koskee vain hankintamenettelyn kautta. 1.1 Energiatehokkuuden toimintasuunnitelman laadinta Kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi on laadittu energiatehokkuussopimuksen vaatimusten pohjalta. Suunnitelman laadinnasta vastanneet hallintokunnat ja yhtiöt on lueteltu alla. Suunnitelman toimenpiteet on joidenkin hallintokuntien osalta kohdistettu osastoittain tai keskuksittain, tämä jaottelu on huomioitu luettelossa. - Hallinto- ja kehittämiskeskus, atk-keskus, jonka tehtävänä on tuottaa Kuopion kaupungissa atk- ja tietotekniikkapalveluita. Atk-keskuksen palvelut jakaantuvat suunnittelupalveluihin, tietoliikennepalveluihin, käyttöpalveluihin ja talous- ja hallintopalveluihin. - Hallinto- ja kehittämiskeskus, viestintä, joka hoitaa tiedottamista ja viestintää, kaupunkimarkkinointia, kaupungin ulkoisen edunvalvonnan tehtäviä ja suhdetoimintatyötä, kaupungin edustamiseen liittyviä järjestelyjä sekä kansainvälisen toiminnan osa-alueita. - Kuopion seudun hankintatoimi, joka on Kuopion kaupungin organisaatioon kuuluva tulosyksikkö. Hankintatoimi vastaa seudullisesti keskitetyistä hankinnoista, materiaalitoimien tietojärjestelmistä ja logistisista ratkaisuista ns. HALO (hankinta- ja logistiikka)-yhteisöjen alueella. - Teknisen viraston kaavoitusosasto, joka hoitaa kestävän kehityksen periaatteita noudattaen yleis- ja yksityiskohtaista kaavoitusta tavoitteenaan toimiva, turvallinen, terveellinen ja viihtyisä sekä kaupungin toteutusmahdollisuuksiin oikein suhteutettu elinympäristö. - Teknisen viraston kunnallistekninen osasto, jonka toiminta-ajatuksena on toimivan ja kaupunkikuvallisesti viihtyisän elinympäristön aikaansaaminen, ylläpito ja kehittäminen kaupungin tavoitteiden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. - Koulutuspalvelukeskus, joka johtaa ja kehittää kaupungin koulutuslautakunnan toimialaan kuuluvaa koulutustointa. Koulutuspalvelukeskus hankkii tarvittavat resurssit, tarjoaa alan asiantuntijapalveluita, huolehtii toiminnan seurannasta ja toimii yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. - Koulutuspalvelukeskus, varhaiskasvatus, joka siirtyy sosiaalitoimesta koulutuspalvelukeskukseen alkaen. Tuleva muutos on huomioitu tässä toimintasuunnitelmassa niin, että päivähoito on sijoitettu koulutuspalvelukeskuksen alle nimellä varhaiskasvatus.

6 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille Varhaiskasvatuksen toiminta-ajatuksena (sosiaalitoimen aikaan) on tarjota yhdessä perheiden kanssa lapselle turvallinen, kehitykselle ja oppimiselle suotuisa kasvuympäristö. - Kuopion Ateria, jonka toiminta-ajatuksena on auttaa asiakasta onnistumaan ydintehtävässään järjestämällä hyvinvointia edistäviä ja lisäarvoa tuottavia ravitsemus-, puhtaanapito- ja muita liitännäispalveluja. - Kuopion Matkailupalvelu Oy, joka on Kuopion kaupungin kokonaan omistama matkailun kehittämisyhtiö. Yhtiön primäärinä toimialana on Kuopion alueen matkailuelinkeinon strateginen kehittäminen siten, että verkottuneena sidosryhmien kanssa pystytään luomaan menestystekijöitä kasvavan elinkeinon liiketoimintojen perustaksi. Lisäksi Matkailupalvelu Oy voi itsenäisenä yhtiönä harjoittaa ja tuotekehittää osittain rajoitettua liiketoimintaa, mutta pyrkii liiketoimissaan välttämään niitä kaupallisia toimintamuotoja, jota yksityisten elinkeinonharjoittajien katsotaan jo voivan menestyksellisesti harjoittaa. - Kuopion Opiskelija-asunnot Oy, eli Kuopas, joka on kaupungin perustama ja kokonaan omistama osakeyhtiö. Kuopas rakennuttaa ja ylläpitää opiskelija-asuntoja Kuopiossa. - Kuopion Vesi, joka toimii teknisen lautakunnan alaisuudessa kunnallisena liikelaitoksena. Laitoksella on omistuksessaan kuusi vedenottamoa, neljä vedenpuhdistamoa, neljä jätevedenpuhdistamoa ja lähes kilometriä vesihuoltoverkostoa. - Niiralan Kulma Oy, joka on Kuopion kaupungin kokonaan omistama vuokratalo-osakeyhtiö, joka rakennuttaa, korjaa ja ylläpitää kiinteistönsä omalla henkilökunnalla. Niiralan Kulmalla tytäryhtiöineen (Kiinteistö Oy Kuopion Ellankulma) on lähes asuntoa eri puolilla Kuopiota. - Sosiaali- ja terveystoimi, jonka tehtävän on edistää kaupunkilaisten hyvinvointia, omatoimisuutta ja yhteisvastuuta kaupungin eri hallintokuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Tehtävänä on ehkäistä terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien syntymistä sekä huolehtia oikeudenmukaisten ja asiakaslähtöisten palvelujen tuottamisesta tai järjestämisestä annetuilla voimavaroilla. - Tilakeskus, jonka toiminnan tavoitteena on kaupungin tilojen tehokas käyttö. Rakennusten kunnon ja arvon säilyttämisen lisäksi tilakeskus parantaa kiinteistöjen tuottavuutta, mikä toteutetaan vuokraamalla, ostamalla ja rakentamalla tiloja sekä tarjoamalla asiakkaille monipuolisia ja kilpailukykyisiä palveluja. - Vapaa-ajankeskus, joka tarjoaa kaupunkilaisille liikuntapaikkoja ja nuorisotiloja erilaisiin vapaa-ajan toimintoihin, edistää heidän liikuntaharrastustaan ja tukee nuorten aikuistumista sekä sijoittumista yhteiskuntaan. - Ympäristökeskus, joka edistää ja valvoo ympäristönsuojelua sekä elinympäristön terveellisyyttä ja viihtyisyyttä Kuopiossa - Kulttuuripalvelukeskus, johon kuuluvat musiikkikeskus, kaupunginteatteri, kaupunginkirjasto, kulttuurihistoriallinen museo ja taidemuseo, elokuvateatteri Kuvakukko sekä mediakeskus. Kulttuuripalvelukeskukseen tehtävänä on tuottaa kaupungin vetovoimaa ja kaupunkilaisten hyvinvointia vahvistavia kulttuuripalveluita sekä tukea toiminnallaan kulttuurialan toimintaympäristön kehittämistä. - Rakennusvalvonta, joka huolehtii rakentamissäännösten ja kaavoituksen tavoitteiden sekä viihtyisän kaupunkikuvan toteutumisesta. Toiminnalla edistetään rakentajan ja ympäristön kannalta edullista ja kestävää kehitystä tukevaa rakentamista ja rakennusten käyttöä.

7 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille Suurimmasta osasta edellä mainituista hallintokunnista tai yhtiöstä kuuluu edustaja toimintasuunnitelman laadinnasta ja toteutuksesta vastaavaan projektiryhmään. Ryhmän jäsenet on esitelty edellä, kohdassa alkusanat. Toimintasuunnitelma on laadittu projektiryhmän yhteistyössä. Valitut toimenpiteet ovat sellaisia, joihin projektiryhmän edustajat ovat sitoutuneet. Edustajat vievät heitä koskevia toimenpiteitä eteenpäin omissa hallintokunnissaan tai yhtiöissään. Suunnitelman laadinnan koordinoinnista ja suunnitelman kokoamisesta on vastannut projektiryhmän puheenjohtaja, projektipäällikkö Mervi Weckström. 1.2 Toimintasuunnitelman suhde kunnan muihin johtamisjärjestelmiin ja strategioihin. Kuopion kaupungin strategia ja ympäristöstrategia 2012 Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma on laadittu Kuopion kaupungin strategiassa vuoteen 2012 ja Kuopion kaupungin ympäristöstrategiassa vuoteen 2012 esitettyjen linjausten mukaisesti. Kuopion ilmastostrategia vuosille Kaupungin yleisiä strategioiden ohella toimintasuunnitelman laadinnan taustalla vaikuttaa kaupungin ilmastostrategia, joka päivitettiin yhtäaikaisesti toimintasuunnitelman laadinnan kanssa. Toimintasuunnitelman ja ilmastostrategian tavoitteet ovat samansisältöiset, mutta ilmastostrategia kattaa toimintasuunnitelmaa laajemman toimintakentän. Ilmastostrategiassa esitetään yleisiä tavoitteita, jotka kaupungin osalta konkretisoituvat tässä toimintasuunnitelmassa. Ilmastostrategian liitteenä esitetään tämä toimintasuunnitelma. Ilmastostrategian kokoamisesta on vastannut Kuopion kaupungin ympäristökeskuksen ympäristönsuojelutoimisto. Ilmastostrategia on tarkoitus viedä kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi alkuvuodesta Toimintasuunnitelman toteutus ja sisäinen raportointi Kukin hallintokunta tai yhtiö vastaa toimintasuunnitelman toteutuksesta omien vastuutoimenpiteidensä osalta. Projektiryhmän jäsenet toimivat omien hallintokuntiensa tai yhtiöidensä toimenpiteiden toteutuksen vastuuhenkilöinä. Projektiryhmä vastaa koko toimintasuunnitelman toteutuksesta. Projektiryhmän puheenjohtaja koordinoi suunnitelman toteutusta. Toimintasuunnitelman toimenpiteiden etenemisestä raportoidaan projektiryhmälle kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Raportoijina toimivat projektiryhmän jäsenet, joista kukin raportoi toimenpiteistä oman hallintokuntansa tai yhtiönsä osalta. Lisäksi projektiryhmän puheenjohtaja voi tarvittaessa pyytä lisätietoa toimenpiteiden käynnistymisestä ja etenemisestä. Toimintasuunnitelman tavoitteiden ja toimenpiteiden tilanteesta raportoidaan kaupunginhallitukselle vuosittain keväällä.

8 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille Toimintasuunnitelman kattavuus Toimintasuunnitelma koskee kaupungin hallinnassa olevien rakennusten, myös asuinrakennusten, katu- ja muun ulkovalaistuksen, vesihuollon, katuverkon ja muiden yleisten alueiden käytön ja ylläpidon sekä liikenteen ja kuljetusten energiankäyttöä. Kaupungin ulosvuokratut tilat kuuluvat suunnitelman piiriin niiltä osin, kun kaupunki maksaa energiankulutuksen ja hoitaa kulutusseurannan. Niin kutsutut kylmänä vuokratut tilat kuuluvat toimintasuunnitelmaan, jos kaupunki maksaa erikseen esimerkiksi tilan sähköistä. Ostettuja palveluita toimintasuunnitelma koskee vain hankintamenettelyn kautta. Energiantuotanto ei kuulu tämän toimintasuunnitelman piiriin, koska sillä on oma energiatehokkuussopimuksensa. Kuopiossa myöskään jätehuollon toteutus ei kuulu energistehokkuussopimuksen piiriin, sillä siitä vastaa Jätekukko Oy, joka on usean kunnan omistama jäteyhtiö, ja ei näin ole 100 %:sesti Kuopion kaupungin omistuksessa. Energiatehokkuussopimuksen mukaan energiansäästö- ja energiatehokkuustoimenpiteet voivat olla teknisiä tai liittyä toimintatapoihin, käyttäytymiseen ja energiaa kuluttavien laitteiden käyttöön. Energiansäästö, joka on seurausta kaupungin toteuttamista toimenpiteistä, mutta ei koske kaupungin omaa energiankäyttöä, voidaan laskea hyödyksi, ellei säästö kuulu muun sopimuksen piiriin. Energiatehokkuussopimuksessa tarkoitetaan uusiutuvien energialähteiden edistämisellä uusiutuvasta biomassasta, biokaasusta, vesivoimasta, auringosta, tuulesta, jätepolttoaineen biohajoavasta osasta sekä maaperän vesistön, ilman tai jäteveden lämpösisällöstä saatavan energian hyödyntämistä kaupungin toiminnassa. Toimintasuunnitelmaa laadittaessa ja arvioitaessa suunnitelmaan soveltuvia toimenpiteitä on edellä esitetyt suositukset, rajaukset ja määritelmät otettu huomioon.

9 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille Suunnitelman päätavoite ja visio Suunnitelman tavoitteena on ohjeellinen yhdeksän prosentin energiansäästö sopimuskaudella. Energiansäästön kokonaistavoite on kiinteä 18,913 gigawattitunnin (GWh) energiamäärä, joka pyritään saavuttamaan vuoden 2016 loppuun mennessä. Säästötavoite on laskettu kaupungin vuoden 2005 toteutuneesta lämmön, sähkön ja muun kuin joukkoliikenteen polttoaineen kulutuksesta. Lämmitykseen käytetyn energian osuudelle ei ole tehty normitusta lämmitystarveluvulla. Kuopion kaupungin energiansäästötavoitteen määräytyminen on esitetty taulukossa 1. Taulukko 1. Kuopion kaupungin 9 %:n säästötavoitteen määräytyminen. Hallintokunta Sähköenergian kokonaiskulutus vuonna 2005 Lämpöenergian kokonaiskulutus vuonna 2005 Polttoaineiden kokonaiskulutus vuonna 2005 Rakennusalan tilavuus vuonna 2005 Kokonaiskulutus yhteensä [GWh] Tilakeskus 28650,5 MWh 59602,2 MWh 3524,4 MWh rm 3 91,77 Niiralan Kulma 6871,4 MWh 65236,0 MWh 188,8 MWh rm 3 72,3 Oy KUOPAS Oy 3894,9 MWh 19091,9 MWh rm 3 22,987 Kuopion Vesi MWh 850 MWh 157,7 MWh - 8,588 Kunnallistekniikka 9702,2 MWh ,2 MWh - 9,707 Kuopion Matkailupalvelu 656,349 MWh ,656 Oy Yhteensä MWh MWh 8006,1 MWh rm 3 210,142 9 %:n säästötavoite kaikkien toimijoiden kokonaiskulutuksesta 18,913 GWh Asetettu säästötavoite ei tarkoita sitä, että kulutuksen tulee vuonna 2016 olla yhdeksän prosenttia alhaisempi kuin vuonna 2005, vaan tavoite on kiinteä energiamäärä, jonka saavuttaminen tulee osoittaa. Säästöt voivat muodostua toimista, joilla vähennetään nykyistä kulutusta tai joiden seurauksena tuleva kulutus on alhaisempi verrattuna sellaiseen tilanteeseen, jossa toimia ei ole toteutettu. Tällaisia laskennallisia säästöjä voidaan saavuttaa esimerkiksi valitsemalla tavanomaista tasoa tehokkaampia laitteita, kuten energiansäästölamppuja hehkulamppujen sijaan. Toimintasuunnitelman toteutuksella pyritään sekä energiansäästöön, energiatehokkuuteen että kustannussäästöihin, mutta myös henkilökunnan sekä lastentarha- ja koululaisten energiankäytön tehostamiseen toiminta- ja asennemuutoksin. Tämä tavoite kiteytyy toimintasuunnitelman visiossa. Toimintasuunnitelman visio vuodelle 2016: Kuopion kaupunki on jatkanut tehokasta energianhallintatyötään ja sijoittuu kuntien välisissä kulutustilastoissa edelleen ominaiskulutukseltaan pienimpien kuntien kärkijoukkoon. Henkilökunnan sekä koulu- ja päiväkotilaisten tietämys energiankäyttöasioista on lisääntynyt ja heidän asenteensa tehokasta energiankäyttöä kohtaan on positiivinen ja innostunut. Käyttäjien toimintatavoilla, järkevillä hankinnoilla sekä teknisin ratkaisun on onnistuttu vähentämään kaupungin energiankäyttöä entisestään.

10 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille Kaupungin toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet Tässä luvussa käydään läpi energiatehokkuussopimuksen välitavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet, joilla on tarkoitus tehostaa energiankäyttöä kaupungin toiminnoissa. Toimenpiteet on jaoteltu aihekokonaisuuksittain. Kullekin toimenpiteelle on määritelty vastuutaho, joka on joko yhtiö, hallintokunta tai hallintokunnan tietty osasto tai keskus. Jotkut toimenpiteet ovat yhteisiä useammalle hallintokunnalle tai yhtiölle. Jotta toimenpiteistä olisi helppo poimia omaa yhtiötä, tai hallintokuntaa ja sen osaa koskevat toimenpiteet, on kukin toimenpide koottu laatikkoon ja laatikon reunukseen on käytetty tiettyä hallintokunta- tai yhtiökohtaista väriä. Lisäksi toimenpiteet on numeroitu roomalaisin numeroin hallintokunta- ja yhtiökohtaisesti. Toimenpiteet on myös koottu hallintokunta- ja yhtiökohtaisesti liitteeseen 1. Jaotteluun käytetyt värit sekä roomalainen numerointi ovat seuraavat: Hallintokunnat (tai niiden osat) ja liikelaitokset Käytetty väri I Hallinto- ja kehittämiskeskus, atk-keskus laventeli II Koulutuspalvelukeskus turkoosi III Koulutuspalvelukeskus, varhaiskasvatus merivedenvihreä IV Kulttuuripalvelukeskus kirkkaanvihreä V Kuopion seudun hankintatoimi tummansininen VI Sosiaali- ja terveystoimi ruusunpunainen VII Tekninen virasto, kaavoitusosasto tummanpunainen VIII Tekninen virasto, kunnallistekninen osasto punainen IX Rakennusvalvonta tummankeltainen X Tilakeskus musta XI Vapaa-ajankeskus oranssi XII Kuopion Ateria vaaleansininen XIII Kuopion Vesi ruskea Yhtiöt XIV Kuopion Matkailupalvelu Oy XV Kuopion Opiskelija-asunnot Oy XVI Niiralan kulma Oy XVII Yhteishankkeet luumu tummanvihreä harmaa indigonsininen Suurimmalle osalle esitetyistä toimenpiteistä on laskettu arvio siitä, minkälaisia energia- ja kustannussäästöjä sekä hiilidioksidipäästöjen vähenemiä kyseisellä toimenpiteellä saataisiin aikaan. Arvioinnin osalta on huomioitava, että kaikki arvioinnit ovat karkeita arvioita, jotka osoittavat yleisellä tasolla toimenpiteen merkittävyyttä. Toimenpiteiden jatkototeutuksessa on arvioitava tarve tarkemmille laskelmille toimenpidekohtaisesti. Laskuissa ei myöskään ole huomioitu toimenpiteen investointikustannuksia, vaan ne on arvioitu sanallisesti. Yhteenveto toimenpiteiden sanallisista kustannusarvioista sekä toteutusaikataulusta on esitetty liitteessä 2. Laskuissa käytetyt yleisarvot on esitetty taulukossa 2. Yleisestä arvioinnista poikkeavat ne Kuopion Veden toimenpiteet, jotka pohjautuvat Lehtoniemen laitoksessa vuonna 2004 toteutettuun energiakatselmukseen.

11 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille Taulukko 2. Toimenpiteiden energia- ja kustannussäästöjen sekä CO 2 -päästövähenemän laskentaan käytetyt arvot. Parametri Kuopion Energian keskiarvo sähkön hiilidioksidipäästölle Kuopion Energian keskiarvo kaukolämmön hiilidioksidipäästölle Biokaasun hiilidioksidipäästökerroin Öljyn hiilidioksidipäästökerroin Sähkön hinta Kaukolämmön hinta Henkilöauton keskimääräinen kulutus [VTT, Lipasto] Henkilöauton keskimääräinen CO 2 -päästö [VTT, Lipasto] Arvo 353 g CO 2 /kwh 355 g CO 2 /kwh 51 g CO 2 /MJ 74,1 gco 2 /MJ 9,8 snt/kwh 40 /MWh 0,63 kwh/km 165 g/km 4.1 Energiansäästön välitavoitteet ja varhaistoimet Energiatehokkuussopimuksen ohjeellinen yhdeksän prosentin säästötavoite tulee saavuttaa yhdistämällä sekä uusia että vanhoja toimenpiteitä. Sopimuksessa on määritelty kaupungille kaksi välitavoitetta ennen ohjelmakauden päättymistä. Välitavoitteet on esitetty taulukossa 3. Ensimmäinen, vuonna 2010 saavutettava välitavoite on 1 / 3 kokonaistavoitteesta, ja toinen, vuonna 2013 saavutettava välitavoite 2 / 3 kokonaistavoitteesta. Välitavoitteisiin sisältyy varhaistoimilla saavutetut energiansäästöt. Taulukko 3. Kuopion kaupungin energiansäästön välitavoitteet vuosille 2010 ja Välitavoite [GWh] Tavoitteen saavutusvuosi 6, , yhteensä 18, Etukäteen toteutettujen toimenpiteiden osalta voidaan energiansäästöä laskea toimenpiteistä, joita on tehty vuosina Vuosina tehdyistä toimenpiteistä voidaan varhaistoimiksi laskea erityisen merkittävät toimenpiteet. Toteutetuilla energiansäästötoimilla lasketun hyödyn voi laskea varhaistoimiin vain, jos saavutettu säästö on voimassa vielä vuonna Kaupungin listaus varhaistoimista toimitetaan Motiva Oy:lle huhtikuussa 2009 ja sitä tarkennetaan vuonna Rakennusten osalta arvioitu varhaistoimien osuus on noin 5 % rakennuksiin kohdistuvasta energiansäästötavoitteesta, eli noin 9,167 GWh. Kokonaistavoitteesta (18,913 GWh) näiden varhaistoimien osuus on noin 48,5 %. Tällä toimintasuunnitelmalla jää siis saavutettavaksi hieman yli puolet kokonaistavoitteesta eli 9,746 GWh. 4.2 Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet Useiden tuotteiden ja palvelujen elinaikanaan käyttämän energian määrään ja sitä kautta syntyviin kasvihuonekaasupäästöihin voidaan vaikuttaa merkittävästi hankintojen yhteydessä tehtävillä valinnoilla. Esimerkiksi energian oston yhteydessä voidaan päästöihin vaikuttaa ratkaisevasti määriteltäessä sähkön tuotantotapaa tai käytettävää polttoainetta. Kunnat voivat vähentää omaan toimintaansa liittyviä ympäristövaikutuksia hankkimalla esimerkiksi ympäristöä säästäviä tavaroita ja palveluita. Tämä edistää samalla ympäristöä säästävien tuotteiden kehittämistä ja markkinoita. (Motiva Hankinnat)

12 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille Kuopion kaupungin hankinnoista vastaa Kuopion seudun hankintatoimi. Hankintatoimen tehtäviin kuuluvat palveluiden tuottaminen yhteistoiminnan osapuolille keskitetysti ja laaja-alaisesti aina kilpailuttamisvaiheesta sopimusten tekoon saakka. Lisäksi hankintatoimi ohjaa ja tarjoaa neuvontapalvelua jäsenyhteisöille heidän itsensä toteuttamissa erillishankinnoissa. Myös seudullisten logistiikkapalveluiden ohjaus ja koordinointi kuuluu Kuopion seudun hankintatoimen tehtäviin. Hankintatoimen toiminnallisena tavoitteena on saada energiatehokkuus kriteeriksi kaikkiin niihin julkisiin hankintoihin, joissa energiatehokkaamman laitteen, järjestelmän, palvelun tai muun hankintakokonaisuuden valitseminen johtaa kokonaistaloudellisesti edullisempaan lopputulokseen. Tavoitteen saavuttamiseksi Kuopion kaupungin hankintatoimi toteuttaa seuraavat toimenpiteet: KUOPION SEUDUN HANKINTATOIMI: V Kuopion seudun hankintatoimi, Toimenpide 1 Liitetään julkisten hankintojen ympäristöohjeet osaksi kaupungin hankintaohjeistusta Hankintaohjeissa annetaan konkreettisia ohjeita ja esimerkkejä energiatehokkuuden huomioimiseksi eri toimialojen hankinnoissa. Ohjeissa käsitellään ainakin seuraavat hankinta-alueet: Palveluhankinnat o Palvelut tuottajien energiatehokkuus ympäristöjärjestelmät tai selvitykset palveluntarjoajan henkilöstön tietoisuudesta energian tehokkaasta käytöstä o Kuljetuspalvelut tarkoituksenmukainen kuljetuskalusto sekä EU-normien vaatimukset kaluston rakenteen ja päästöjen suhteen tilaustyyppisten erilliskuljetusten välttäminen palveluntarjoajan kuljetushenkilöstön taloudellisen ajotavan koulutus Tavarahankinnat o terveydenhuollon tarvikkeet, välineistö ja laitteet sekä erikoislaitteet ympäristökuormituksen vähäisyys ja kierrätettävyys elinkaarikustannukset energiatehokkuudeltaan keskitasoa parempien laitteiden hankinta (potilasturvallisuus!) o Toimistotarvikkeet ja laitteet energiankäyttö aktiivikäyttötilassa keskitasoa alhaisempi EnergyStar tai vastaavien vaatimusten täyttyminen laitteet toimitettava energiansäästöominaisuudet valmiiksi aktivoituina ja toimivina valitaan lepovirtakulutukseltaan alhaisia av-laitteita o kotitalouskoneet ja suurtalouskoneet ja -laitteet energiamerkityt laitteet A-luokan vaatimukset täyttäviä o Puhtaanapito ja kunnossapito tuotteilla ympäristömerkki tai ovat sen ominaisuudet täyttäviä o Ruokahuolto tuotannon ympäristökuormituksen vähäisyys ja kuljetus- sekä tuotepakkausten kierrätettävyys tarkoituksenmukainen kokoluokka o Valaisimet ja valonlähteet työpaikkavalaisimiksi loisteputkivalaisimia, joihin ei voi asentaa hehkulamppuja valaisimiin energiansäästölamppuja hehkulamppujen sijaan suositaan pienen valovirran aleneman lamppuja o Sähköiset lämmittimet hankitaan vain poikkeustapauksissa laitteessa oltava termostaatti lämpötila-asteikolla o Ajoneuvot ja työkoneet polttoaineen kulutus ja päästöt

13 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille Kuopion seudun hankintatoimi, Toimenpide 1 jatkuu Vastuutaho: Kuopion seudun hankintatoimi Yhteistyötahot: Energiatehokkuusprojekti, kaupungin ao. hallintokunnat ja yhtiöt. Aikataulu: Energiatehokkaat hankinnat keskusteleva seminaari Ohjeet Rahoitus: Toteutetaan olemassa olevin resurssein. Seminaari: energiatehokkuushanke. Mittarit: Ympäristövaatimuksia sisältävien kilpailutusten lukumäärä kakista palvelukilpailutuksista. Ympäristökriteereihin perustuvien tarjouspyyntöjen osuus tarjouspyynnöistä. Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: Esimerkkejä: Hankittaessa Energy Star 2007 vaatimusten mukaisia atk-laitteita tavanomaisten laitteiden sijaan säästetään nykyisillä hankintamäärillä 132,5MWh energiaa. Energiansäästö vaihdettaessa esimerkiksi kappaletta 60 W hehkulamppuja energiansäästölamppuihin on energiansäästö/a 107,3 MWh, kun lamppujen paloaika on 6h/vrk. Saavutettavat energiansäästömahdollisuudet tarkentuvat ohjeiden laadinnan myötä. Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Hankkimalla tavanomaisten atk-laitteiden sijaan Energy Star 2007 vaatimukset täyttäviä laitteita vähenevät laitteiden vuosittaiset hiilidioksidipäästöt 46,8tonnia. Energiansäästölampuilla saavutettava hiilidioksidipäästöjen vähenemä vuodessa on 37,9 tonnia. Saavutettavat CO 2 -päästövähenemät tarkentuvat ohjeiden laadinnan myötä. V Kuopion seudun hankintatoimi, Toimenpide 2 Hankitaan ja järjestetään koulutusta hankinnoista vastaavalle henkilöstölle ympäristöasiantuntemuksen kehittämiseksi ja ohjeiden soveltamisesta käytännössä Hankintatoimi kouluttaa työntekijänsä sekä jäsenyhtiöissä erillisistä hankinnoista vastaavat henkilöt käyttämään työssään sujuvasti hankintojen energiatehokkuusohjeita. Ensimmäisen perehdytyksen jälkeen järjestetään melko nopeasti uusi tapaaminen, jossa käydään läpi esimerkiksi esiin tulleita ongelmia. Vastuutaho: Kuopion seudun hankintatoimi. Yhteistyötahot: Hankintatoimen toiminta-alueen kaupunkien ja kuntien muut hallintokunnat ja yhtiöt. Aikataulu: Ohjeiden käyttöopastus: 2010 tai alkuvuosi Jatko tapaaminen: noin 6 kk kuluessa käyttöopastuksesta. Rahoitus: Käyttöopastukset järjestetään olemassa olevin resurssein Mittarit: Koulutustilaisuus järjestetty kyllä/ei Ohjeiden hyödynnys: energiatehokkuus valintaperusteena kilpailutuksessa [%]. Arvio saavutettavasta energiansäästöstä ja hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Katso hankintatoimen toimenpide 1. Tämä toimenpide vahvistaa toimenpiteessä 1 esitettyjen säästöjen saavuttamista.

14 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille V Kuopion seudun hankintatoimi, Toimenpide 3 Vähennetään oman tavaranhankintaliikenteen tarvetta Hankintatoimi vähentää tavaranhakuliikenteen tarvetta edistämällä sähköisen tilauskanavan käyttöä tuotekatalogien nimikemäärää lisäämällä ja parantamalla tilausjärjestelmän käytettävyyttä. Edistetään paperisesta laskusta sähköiseen laskuun siirtymistä. Vastuutaho: Kuopion seudun hankintatoimi. Yhteistyötahot: Hankintatoimen toiminta-alueen kaupunkien ja kuntien muut hallintokunnat ja yhtiöt. Aikataulu: toiminta on jatkuvaa Rahoitus: Toteutetaan olemassa olevin resurssein Mittarit: Sähköisten tilausten ja laskujen osuus tavarantilausvolyymistä Sähköisessä tilauskatalogissa olevan nimikemäärän kehitys Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: Saavutettava energiansäästö riippuu toimenpiteellä saavutettavasta ajoneuvosuoritteen vähenemästä. Jos arvioidaan, että toimenpiteellä saadaan vähennettyä 1000 km/vuosi jakeluajoa niin, että tämä 1000km on ajettu puolitäydellä autolla, on saavutettu energiansäästö 13 MWh ja 132 litraa polttoainetta. Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Yllä esitetyllä energiansäästöllä hiilidioksidipäästöt vähenevät jakeluauton jakeluajossa 0,35 t.

15 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille V Kuopion seudun hankintatoimi, Toimenpide 4 Kehitetään seudullista kuljetusjärjestelmää sekä edistetään kokonaisvaltaisesti energiatehokkuuden huomioonottamista kuljetuspalveluita tarjoavien toimijoiden keskuudessa Kehitetään seudullista kuljetusjärjestelmää tavarankuljetuksia yhdistelemällä ja aikataulutettuja reittikuljetuksia suosimalla. Tavoitteena on vähentää kuljetuskertoja ja kasvattaa kuljetuseräkokoa. Yhteistyössä palveluntuottajien kanssa edistetään EU-ympäristönormien huomiointia kaluston päästövaatimusten ja ympäristöä säästävien ominaisuuksien osalta sekä palveluntarjoajien omien ympäristöjärjestelmien kehittämistä. Palveluntarjoajan ympäristöjärjestelmässä seurataan kaluston EUnormienmukaisuutta, polttoaineen kokonaiskulutusta, vähäpäästöisen polttoaineen osuutta ja kaluston tarkoituksenmukaista käyttöä sekä taloudellisen ajotavan koulutuksen kattavuutta. Vastuutaho: Kuopion seudun hankintatoimi. Yhteistyötahot: palveluntuottajat, muut seudulliset yhteistyötahot Aikataulu: Rahoitus: Toteutetaan olemassa olevin resurssein Mittarit: Jakelukäyntien kokonaismäärä ja jakeluerien kesimääräinen eräkoko. Sopimuskatselmus sekä asiantuntijoiden itsearviointi. Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: Kasvattamalla jakeluautojen kuljetuseräkokoa 50 %:sta 100 %:iin kasvaa polttoaineenkulutus 1,6 l/100 km. Jos aikaisemmin on ajettu puolityhjällä jakeluautolla km vuodessa, ja kuljetuksia järjestelemällä tämä saadaan km täydellä autolla, säästyy energiaa 15 MWh ja 260 l polttoainetta. Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Ylläesitettyä vastaava hiilidioksidipäästövähenemä on 0,7 tonnia CO 2 :sta. 4.3 Energiatehokkuuden huomioonottava suunnittelun ohjaus Tämän alaluvun toiminnallisena tavoitteena on, että maankäyttöön, liikennejärjestelyihin sekä rakentamiseen liittyvässä päätöksenteossa otetaan huomioon toteutusvaihtoehtojen energiatehokkuus ja elinkaarikustannukset. Alaluku on jaettu kahteen osioon jotka koskevat 1) maankäytön ja liikenteen suunnittelua sekä liikkumista, 2) rakentamista Maankäytön- ja liikenteen suunnittelu sekä liikkuminen Kuopiossa yhdyskuntarakenteen energiatehokkuuteen on jo pitkään vaikutettu kaavoitus- ja liikennesuunnittelulla. Energiansäästöön tähtääviä kaupunkirakenteellisia toimenpiteitä alettiin tietoisesti tehdä 1990-luvulla, jolloin hyväksyttiin Kuopion sormimalli. Malli suuntasi kaupungin strategisen kasvun kaupunkirakennetta eheyttävään täydentämisrakentamiseen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on toteutettu Särkiniemeen bussikadulla liittyvä Särkilahden alue Särkikatu sekä keskustan täydennysrakentamiskohteina Satama ja Turon alue.

16 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille Asemakaavatasolla on laadittu valmiiksi/loppuvaiheeseen Maljalahden asemakaava, joka laajentaa ruutukaavakeskustan asuntoaluetta Itkoniemen suuntaan. Pappilanmäki liittyy välittömästi keskustaan. Pihlajalaakso täydentää sormimaista rakennetta pohjoiseen. Suurin tulevaisuuteen tähtäävä rakenteellinen muutos on Saaristokatuun tukeutuva Saaristokaupunki. Saaristokatu avattiin Se avasi käyttöön vuoden kerrostalotuotantoon tarvittavat alueet, joiden asukkaat voivat liikkumisessaan tukeutua pyöräilyyn ja bussiliikenteeseen. Saaristokatu myös liittää viimevuosina rakennetut pientaloalueet keskustaan. Tämä lyhentää automatkoja merkittävästi sekä suosii pyöräilyä. Uudet asuntoalueet lisäävät autoliikennettä, mutta Saaristokadun ansiosta lisäys on kohtuullinen. VTT:n vertailu on osittanut, että Saaristokaupungin asuntoalueiden liikenteen energiankulutus jää puolta pienemmäksi kuin mihin olisi pitänyt varautua, jos vastaava määrä uusia alueita olisi toteutettu ilman Saaristokatua. Lisäksi on tehty myös laadullisia hankkeita: Rännikatuverkoston uudistaminen keskustassa Pysäköintinormin pudottaminen ruutukaava-alueella tasoon 2 autopaikkaa/3 asuntoa. Muutoksen ansiosta asunnon voi halutessaan ostaa ilman autopaikkaa ja autopaikkojen hinnoittelu on alkanut nousta lähemmäs todellisia kustannuksia. Särkilahden bussisilta. Alueen joukkoliikenne- ja pyöräilyolosuhteet sekä viihtyisyys paranivat. Lisäksi alueen arvostus kohosi. Jatkossa maankäytönsuunnittelussa ja liikennesuunnittelussa sekä liikkumisessa edistetään energiatehokkuutta seuraavin toimin:

17 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille TEKNINEN VIRASTO, KAAVOITUSOSASTO: VII Teknisen viraston kaavoitusosasto, Toimenpide 1 Kehitetään ja laajennetaan asuinalueita sormimallin mukaisesti mahdollistaen hyvät joukkoliikenne yhteydet. Kaavoituksessa otetaan huomioon kaukolämpöverkon tarjoamat mahdollisuudet ja kehittämistarpeet. Kaavoitusosasto jatkaa pitkäjänteistä työtä sormimalliin perustuvan kaupunkirakenteen toteuttamisessa. Kevyen- ja joukkoliikenteen mahdollisuuksia parannetaan. Ruutukaava-alueella ja lähiöissä ne nostetaan henkilöautoilun edelle. Tontit kaavoitetaan kaukolämpöverkoston ulottuville tai alueille, joissa on mahdollista hyödyntää muita vähäpäästöisiä energiamuotoja, pyrkien lämmitysmuodoltaan yhtenevään rakennusalueeseen. Vastuutaho: Kaavoitusosasto Yhteistyötahot: Joukkoliikennepalvelut, Kuopion Energia, kunnallistekninen osasto Aikataulu: Työ on jatkuvaa Rahoitus: Toteutetaan olemassa olevin resurssein Mittarit: Kaukolämmön osuus kiinteistöissä suhteessa edellisiin vuosiin Kaupungin autoistumisaste Joukkoliikenteen kulkutapaosuus suhteessa edellisiin vuosiin Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: VTT on vuonna 2003 arvioinut kaupunkirakenteen laajennusvaihtoehtoja. Saaristokaupunkia, eli Saaristokatuun tukeutuvaa vaihtoehtoa (VE1) verrattiin vaihtoehtoon, jossa Saaristokadusta olisi luovuttu (VE 0+). Tässä vaihtoehdossa uusi asutus olisi sijoittunut Rautaniemen ja Lehtoniemen lisäksi myös Hiltulanlahteen. Arvion kohteena oli vuosina rakennettava uusi asutus. Vaihtoehdossa 1 voidaan hyödyntää olemassa olevia palveluja paremmin ja uusia palvelurakennuksia tarvitaan vähemmän, kuin vaihtoehdossa 0+. Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Kaikkiaan vaihtoehdon 1 mukaisesta rakenteesta aiheutuu 50 vuoden aikana kasvihuonekaasupäästöjä yhtensä 2,8 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia Vaihtoehdossa 0+ määrä olisi 3,4 miljoonaa CO2-ekvivalenttitonnia. Suurin ero aiheutuu liikenteestä. Uudesta asutuksesta aiheutuvan liikenteen päästöt ovat vaihtoehdossa 1 noin puolet vaihtoehdosta 0+. Säästöä on alkanut syntyä marraskuussa 2008, kun Saaristokatu avattiin liikenteelle. Vuosina säästö tulee olemaan noin 15 % vuosille lasketusta säästöstä eli CO2- ekvivalenttitonnia.

18 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille VII Teknisen viraston kaavoitusosasto, Toimenpide 2 Huomioidaan pienilmaston vaikutukset rakennusten energiatehokkuuteen yleis- ja asemakaavoja laadittaessa. Kaupungin eri alueilla on niille ominainen pienilmasto. Vesistöt, maan muodot, metsäalueet ja kerrostalomassat luovat alueelle ominaisen pienilmaston. Nämä vaikuttavat tuulen voimakkuuteen sekä ilmavirtauksien ja turbulenssien syntyyn. Aluetta kaavoitettaessa tulee huomioida pienilmaston vaikutus rakennusten energiatehokkuuteen. Esimerkiksi Saaristokaupungissa tulisi energian säästämiseksi suojata rakennusten julkisivuja luoteesta ja itäkaakko sektorista kohdistuvilta tuulilta. Lisäksi tuulisille alueille suunnitellaan matalaa ja tiivistä pienimittakaavaista rakennuskantaa. Erittäin tuulisten kortteleiden rakennuksilta tulisi vaatia, että rakennusten lämmöneristys ja tiiveys ylittävät normien vaatimustason 20 %:lla. Vastuutaho: Kaavoitusosasto Yhteistyötahot: Rakennusvalvonta, kunnallistekninen osasto Aikataulu: Työ on jatkuvaa Rahoitus: Toteutetaan olemassa olevin resurssein Mittarit: Pienilmaston huomiointi on otettu yhdeksi asema- ja yleiskaavojen suunnitteluelementiksi kyllä/ei Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: 2000-luvun omakotitalon keskimääräinen lämpöenergiankulutus vuodessa on 100 kwh/m 2. Jos erittäin tuuliselle alueelle rakennetaan 50 omakotitaloa à 130 m 2 ilman lisätiivistystä ja lämmöneristystä, on lämpöenergian kulutus 650 MWh/a. 20% lisäeristysvaatimuksella saavutetaan 130 MWh energiansäästö, jos oletetaan lämpöenergiankulutuksen vähenevän lisäeristyksen ja - tiivistyksen myötä suoraan 20%. Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Vaadittaessa erittäin tuulisen alueen taloilta 20 % lisäeristystä ja -tiivistystä vähenevät hiilidioksidipäästöt 50 edellä kuvatun omakotitalon kohdalla 46,2 t CO 2 /a, kun oletetaan rakennusten olevan kaukolämmössä.

19 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille TEKNINEN VIRASTO, KUNNALLISTEKNINEN OSASTO: VIII Teknisen viraston kunnallistekninen osasto, Toimenpide 1 Parannetaan liikenteen sujuvuutta liikennesuunnittelun keinoin Liikenteen päästöjä on osaltaan mahdollista vähentää parantamalla liikenteen sujuvuutta. Liikenteen sujuvuutta parannetaan tarkistamalla paljon liikennettä aiheuttavien kohteiden viitoitustarpeet. Välityskykytarkasteluissa selvitetään myös kiertoliittymien käyttömahdollisuus ja ohjelmoidaan liikennevalot siten, että liikenteen sujuvuus paranee (yhteen kytkentä/vihreät aallot). Vastuutaho: Kunnallistekninen osasto Yhteistyötahot: Kaavoitusosasto Aikataulu: Toiminta on jatkuvaa. Rahoitus: Toteutetaan olemassa olevin resurssein Mittarit: Viitoitustarpeet tarkastettu kyllä/ei Liittymien toimivuustarkastelu tehty kyllä/ei tarvittaviin toimiin ryhdytty kyllä/ei Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: Helsingissä on ajoitettu liikennevaloja busseille ja raitiovaunuille edullisiksi HELMI-liikennetelematiikan avulla. Telematiikan ansiosta bussien polttoaineenkulutus on vähentynyt noin 4 % ja päästöt 1-5 % (simulointitulokset). Arvioidaan, että liikennesuunnittelulla saadaan sujuvoitettua liikennettä HEL- MI-telematiikan mukaisesti 5 km, matkalla jossa liikennemäärä on arkisin 7000 ajoneuvoa/vrk ja viikonloppuisin sekä loma-aikoina 3500 ajoneuvoa/vrk. VTT:n lipaston arvoja soveltaen saavutettu energiansäästö on 265 MWh/a. Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Hiilidioksidipäästöt vähenevät 43 tonnia yllä esitetyillä oletuksilla. VIII Teknisen viraston kunnallistekninen osasto, Toimenpide 2 Parannetaan keskustan pysäköintipaikkojen opastusta Keskustan pysäköintipaikkojen opastusta parannetaan ottamalla käyttöön reaaliaikainen opastusjärjestelmä, johon liitetään keskustan suurimmat parkkihallit. Tämä vähentää ylimääräistä ajoa keskustan alueella. Vastuutaho: Kunnallistekninen osasto Yhteistyötahot: Kaavoitusosasto Aikataulu: Reaaliaikainen opastusjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2013 loppuun mennessä. Rahoitus: Vaatii erillisrahoituksen Mittarit: Pysäköinnin opastusjärjestelmä hankittu kyllä/ei Arvio saavutettavasta energiansäästöstä ja hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Toimenpide vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen, jonka vaikutusta alueen energiatehokkuuteen ja hiilidioksidipäästöihin on arvioitu kunnallisteknisen osaston toimenpiteen 1 kohdalla.

20 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille VIII Teknisen viraston kunnallistekninen osasto, Toimenpide 3 Suunnitellaan ja rakennetaan kevyenliikenteenväylät ja ulkoilureitit olemassa olevan katuvaloverkoston läheisyyteen Suunniteltaessa uusia valaistuja ulkoilureittejä tai kevyenliikenteenväyliä otetaan huomioon alueella jo olemassa oleva katuvalaistus. Mahdollisuuksien mukaan tätä olemassa olevaa valaistusta käytetään tulevan ulkoilureitin tai kevyenliikenteenväylän valaisemiseen. Periaatetta on sovellettu jo muutamissa kohteissa, kuten Puijon ulkoilureitistön alueella. Vastuutaho: Kunnallistekninen osasto Yhteistyötahot: Kaavoitusosasto, vapaa-ajankeskus Aikataulu: Toiminta on jatkuvaa Rahoitus: Toteutetaan olemassa olevin resurssein Mittarit: Valmistuvan ulkoilureitistön/kevyenliikenteen väylien valaisintolppien keskimääräinen lukumäärä kilometrillä lkm/km. Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: Oletetaan, että vuosittain rakennetaan 50km ulkoilureitistöä ja kevyenliikenteenväylää, josta olemassa olevan valaistuksen pariin saadaan kolmasosa. Valopylvään valoteho on 150W ja tolppia on 50m välein. Valot palavat 10h/vrk 10kk vuodesta, Saavutettava energiansäästö vuodessa on 149,9 MWh/a. Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Saavutettu CO 2 -päästövähenemä edellä esitetyillä oletuksilla on 52,9 t CO 2 /a. VIII Teknisen viraston kunnallistekninen osasto, Toimenpide 4 Korvataan työkoneet vähäpäästöisimmillä ja energiatehokkaammilla koneilla Kaupungin työkoneita, kuten nurmenleikkureita, moottorisahoja ja lehtipuhaltimia sekä katujen kunnossapidon kalustoa vaihdetaan uusiin vähäpäästöisempiin ja energiatehokkaampiin koneisiin. Vastuutaho: Kunnallistekninen osasto Yhteistyötahot: Kuopion seudun hankintatoimi Aikataulu: Toiminta on jatkuvaa Rahoitus: Vaatii hankintamäärärahojen lisäämistä Mittarit: Energiatehokkuuden huomiointi hankintakriteerin: tarjousta/a Kaupungin työkoneiden keski-iän kehitys Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: Jos vuoden 2000 keskimääräiset koneet vaihdetaan vuoden 2007 keskimääräisiin koneisiin saadaan ruhonleikkurien, ammattikäyttöisten moottorisahojen sekä trimmereiden osalta seuraavat energiansäästöt. Vertailussa 100kpl, vaihto. Lukuarvot otettu VTT:n työkoneiden mallista Ruohonleikkurit: vuosittainen säästö 0,6 MWh/a Moottorisahat: vuosittainen säästö 180 MWh/a Trimmerit: vuosittainen säästö 1,4 MWh/a Yhteensä: 182 MWh/a Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Edellä esitetyin laskelmin VTT:n tietojen perusteella saavutettava CO 2 - päästövähenemä on seuraava: Ruohonleikkurit: vuosittainen CO 2 -vähenemä 0,16 t/a Moottorisahat: vuosittainen CO 2 -vähenemä 47,7 t/a Trimmerit: vuosittainen CO 2 -vähenemä 0,38 t/a Yhteensä: 48, 2 t CO /a

21 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille VIII Teknisen viraston kunnallistekninen osasto, Toimenpide 5 Vaihdetaan katuvalaisimien lamput energiatehokkaampiin sekä jatketaan katuvalojen käytön kesänaikaista säännöstelyä Kunnallistekninen osasto on vaihtanut katuvalasituksen elohopeahöyrylamppuja vähemmänkuluttaviin suurpainenatriumlamppuihin. Tähän mennessä lamppuja on vaihdettu kpl ja saavutettu energiansäästö on noin 1 GWh. Sopimuskauden aikana ( ) on vaihdettava kaikki jäljellä olevat elohopealamppua suurpainenatriumlampuiksi. Asiaa koskeva EUasetus voi tulla voimaan jo vuoden 2009 alusta. Lisäksi kunnallistekninen osasto sammuttaa kesäisin Kuopion kaupungin katuvalaistuksen täysin välisenä aikana. Tällä toimenpiteellä saavutettu säästö on noin 0,1 GWh/a, eli sopimuskauden aikana 0,9 GWh. Vastuutaho: Aikataulu: Rahoitus: Kunnallistekninen osasto Toiminta on jatkuvaa. Elohopealamppujen korvaaminen suurpainenatriumlampuilla esitetyssä aikataulussa vaatii lisärahoitusta. Mittarit: Suurpainenatriumlamppujen osuus katuvalaistuksen lampuista [%] Katuvalaistuksen energiankulutus Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: Lamppujen vaihto yhteensä noin 3,7 GWh eli Valojen kesäaikainen sammutus sopimuskauden aikana 0,9 GWh eli Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Lamppujen vaihto yhteensä t CO 2 :sta ja sammutus yhteensä 317,7 tonnia CO 2 :sta.

22 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille VIII Teknisen viraston kunnallistekninen osasto, Toimenpide 6 Hyödynnetään ylijäämämassat kunnallistekniikan rakentamisessa Kallio ja maamassojen tarpeetonta siirtelyä ja läjittämistä maankaatopaikoille vähennetään kaavoitusvaiheesta alkavalla kallio- ja maamassojen käyttöön liittyvällä suunnittelulla. Tarkoituksena on läjittää ylijäämämassat mahdollisimman lähelle ottokohdetta. Kaavoitusvaiheessa vaikutetaan siihen, että ylijäämämassoille järjestetään läjitysalueita. Liikenneverkko suunnitellaan rakennus-, kunnossapito- ja käyttökustannuksiltaan taloudelliseksi. Tavoitteet huomioidaan katusuunnittelussa, ja kaavoitusvaiheessa vaikutetaan siihen, että tavoitteet toteutuvat. Vastuutaho: Kunnallistekninen osasto Yhteistyötahot: Kaavoitusosasto Aikataulu: Toiminta on jatkuvaa. Rahoitus: Toteutetaan olemassa olevin resurssein Mittarit: Polttoaineen kulutus Maankaatopaikalle toimitettavien maamassojen määrä Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: Maamassojen hyödynnys läheisillä viheralueilla vähentää kuljetuksia. Oletetaan, että maamassojen kuljetuskilometrit maansiirtoautolla vähenevät km vuodessa. Näin saavutettu energiansäästö on 5,1 MWh/a. Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Edellä esitetyin oletuksin maansiirtoauton kuljetuskilometrien vähenemällä saavutettu hiilidioksidipäästövähenemä on 1,3 t/a.

23 Kuopion kaupungin toimintasuunnitelma energiankäytön tehostamiseksi vuosille HALLINTOKUNTIEN YHTEISHANKKEET: XVII Hallintokuntien yhteinen toimenpide, Toimenpide 1 Vähennetään henkilöautoliikennettä suunnittelulla sekä edistämällä joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä Henkilöautoilla tehtäviä matkoja vähennetään tarjoamalla hyvät mahdollisuudet vaihtoehtoisten liikkumismuotojen hyödyntämiseen. Tähän päästään parantamalla joukkoliikenteen houkuttelevuutta, panostamalla kävely- ja pyöräilyreittien verkostoon sekä säilyttämällä kuntien yhdistyessä paljon liikennettä aiheuttavat palvelut Kuopioon liitettävän kunnan kuntakeskuksessa. Vastuutahot: Kaavoitusosasto, kunnallistekninen osasto, hallinto- ja kehittämiskeskuksen talous- ja strategiapalvelut Yhteistyötahot: Muut asianomaiset hallintokunnat Aikataulu: Toiminta on jatkuvaa Rahoitus: Mittarit: Toteutetaan pääosin olemassa olevin resurssein Vuosittaiset liikennemäärät kaupungin alueella suhteessa asukaslukuun Eri liikkumismuotojen kulkutapaosuudet Arvio saavutettavasta energiansäästöstä: Joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen: Kuopiossa tehdään 1,85 henkilöautomatkaa/asukas/vrk. Arvioidaan, että joukkoliikenteen houkuttelevuus vähentäisi tehtäviä matkoja 1%. Tällöin matkojen lkm/asukas vähenisi matkalla (asukasluku 91634). Oletetaan, että matkan keskimääräinen pituus on 5 km. Energiaa säästyisi 1,1 GWh/a. Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen Kuopiossa tehdään 1,85 henkilöautomatkaa/asukas/vrk. Arvioidaan, että 1 % näistä matkoista tehtäisiin pyörällä (asukasluku 91634). Oletetaan, että matkan keskimääräinen pituus on 3 km. Energiaa säästyisi 1,2 GWh/a. Paljon liikennettä aiheuttavat palvelujen säilyttäminen kuntaliitoksissa Esimerkiksi: Karttulan kunta liitetään Kuopioon vuonna Karttulan taajamista on Kuopion matkaa 22-45km. Oletetaan, että jokainen karttulalainen joutuisi tulemaan Kuopioon kerran kuukaudessa henkilöautolla esim. lääkäriin, koska kyseistä palvelua ei tarjota enää Karttulan kirkonkylässä. Oletetaan, että kirkonkylässä asuu puolet Karttulan asukkaista ja taajamassa ¼ taajamaa kohti. Tällöin henkilöautoilun energiankulutus kasvaa 1,5 GWh/a. Säilyttämällä paljon liikennettä aiheuttavat päästöt Kuopioon liitettävissä kuntakeskuksissa voidaan säästää energiaa esimerkin mukaan 1,5 GWh/a. Saavutettu säästö yhteensä: 3,8 GWh Arvio saavutettavasta hiilidioksidipäästöjen vähenemästä: Joukkoliikenteen houkuttelevuuden lisääminen: Edellä esitetyin oletuksin hiilidioksidipäästöt vähenisivät 306 tonnia/a. Kevyen liikenteen olosuhteiden parantaminen Edellä esitetyin oletuksin hiilidioksidipäästöt vähenisivät 293 tonnia/a. Paljon liikennettä aiheuttavat palvelujen säilyttäminen kuntaliitoksissa Edellä esitetyin oletuksin hiilidioksidipäästöt vähenevät 393 tonnia/a Saavutettu säästö yhteensä: 992 t/a

Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa

Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa Kaupungin ja TEM:n välisen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Kuopion kaupungissa 24.2.2010 Kuntien energiatehokkuuden työkalut Mervi Weckström-Räisänen Energiatehokkuushankkeen projektipäällikkö

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Kunta-alan energiatehokkuussopimus

Kunta-alan energiatehokkuussopimus 1 Kunta-alan energiatehokkuussopimus 2017-2025 Lähtökohdat Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa.

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Kalajoen kaupungin. energiatehokkuusohjelman. Toimintasuunnitelma vuosilla

Kalajoen kaupungin. energiatehokkuusohjelman. Toimintasuunnitelma vuosilla Kalajoen kaupungin energiatehokkuusohjelman Toimintasuunnitelma vuosilla 2017-2025 [Liitetieto] 242/00.04.01/2018 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 2 SOPIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 1 3 ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA

KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA KOKEMUKSIA KUNTASEKTORILTA Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat Terhi Harjulehto 15.3.2012 SISÄLTÖ Energiakolmio-esittely Toimintasuunnitelma-hankkeista - Toimeksianto - Toimintamalli, versiot

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016

Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Energiantehokkuussopimus vuosille / /2016 Tekninen lautakunta 134 15.11.2016 Kunnanhallitus 277 21.11.2016 Energiantehokkuussopimus vuosille 2017-2025 532/10.03.02/2016 Tekninen lautakunta 15.11.2016 134 Mäntsälän kunta solmi 3.10.2002 kauppa-

Lisätiedot

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiantuotannon toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiantuotannon toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 34 yritystä, jotka koostuvat 21 raportoivasta

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen

KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ. Ympäristöasiat Kuopiossa Tapio Kettunen KOHTI TEHOKKAAMPAA ENERGIANKÄYTTÖÄ Ympäristöasiat Kuopiossa 10.4.2014 Tapio Kettunen Toimenpide Säästö vuodessa Vuotavan wc-istuimen tai hanan korjaaminen 100-900 Huonelämpötilan laskeminen yhdellä asteella

Lisätiedot

Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin

Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin Kaupunkirakenteen ja maankäytön suunnittelun yhteys kasvihuonekaasupäästöihin Kuopio 15.11.2011 Leo Kosonen Hankepäällikkö KUOPION KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISMAHDOLLISUUDET v 2020 MENNESSÄ

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011

Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2011 Liittymistilanne Vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan oli vuoden 2011 lopussa liittynyt 25 jäsenyhteisöä, joiden liittymisasiakirjoista

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimuksesta tulevat velvoitteet. 2) nimeää KET -sopimuksen yhteyshenkilön. 7) raportoi vuosittain energiansäästön toteutumat

Energiatehokkuussopimuksesta tulevat velvoitteet. 2) nimeää KET -sopimuksen yhteyshenkilön. 7) raportoi vuosittain energiansäästön toteutumat Liittyminen Kuntasektorin Energiatehokkuussopimukseen YLK 13.10.2009 177 Taustaa Kauppa- ja teollisuusministeriö on lähettänyt keväällä 2007 lähettänyt pääkaupunkiseudun kaupungeille pyynnön ilmoittaa

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Ohjelma

Ohjelma Ohjelma 22.-24.11.2011 klo 9.00 klo 9.15 klo 9.30 klo 10.30 klo 11.15 klo 12.00 klo 12.45 Klo 13.30 klo 13.30 Klo 14.15 Aamukahvi Tilaisuuden avaus ja johdatus päivän aiheeseen Marcus Engman, toimitusjohtaja,

Lisätiedot

Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola

Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Lahden Tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuuden edistäminen Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Lahden kaupungin Energiatehokkuussopimus 2008-2016 Lahden kaupungin ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen

Lisätiedot

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Tavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 42. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 18.05.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 42 Teknisen lautakunnan lausunto Espoon ilmasto-ohjelmasta 2016-2020 Valmistelijat / lisätiedot: Timo Virtanen, puh. 050 360 3292 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ilmasto-ohjelman taustatekijät

Ilmasto-ohjelman taustatekijät Lappeenrannan kaupunki ILMASTO-OHJELMA Luonnos 20.4.2009 Ilmasto-ohjelman taustatekijät 2 Ilmastosopimukset Suomella on ollut vuodesta 2001 saakka kansallinen ilmastostrategia, jonka avulla pyritään toteuttamaan

Lisätiedot

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA

18.12.2013 ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA 2013 2014 1 Sisällysluettelo 1. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu liikelaitoksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Energiansäästösuunnitelman laadinnan lähtökohdat...

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

KETS yhdyshenkilöpäivät. Raportointi. Saara Elväs

KETS yhdyshenkilöpäivät. Raportointi. Saara Elväs KETS yhdyshenkilöpäivät 2018 Raportointi Saara Elväs Sisältö Kuntien energiatehokkuussopimuksen raportointi Palautetieto Tulokset 2017 tietojen raportoinnista (2018) Vuoden 2018 tietojen raportointi (2019)

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen

Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen Mitä uutta energiatehokkuussopimuksessa on kunnille kuntien mielestä? Katri Kuusinen 12.5.2016 Helsingin energiatehokkuussopimukset Mukana kaikilla energiatehokkuussopimuskausilla (pilotointi alkaen vuodesta

Lisätiedot

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy

TETS. Vuosiraportointi 2011 Tuloksia. TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy TETS Vuosiraportointi 2011 Tuloksia TETS-yhdyshenkilöpäivä 22.01.2013 Tapio Jalo, Motiva Oy Esityksen sisältö Raportointi, energiankäyttö, säästöt, takaisinmaksuaika Vertailu säästötavoitteeseen Vastuuhenkilöt,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma Energiatehokkuussopimus

Toimintasuunnitelma Energiatehokkuussopimus Toimintasuunnitelma Energiatehokkuussopimus 2017-2025 Joensuun kaupunki xx.11.2017 Toiminnan tausta ja organisointi Joensuun kaupunki on liittynyt kunta-alan energiatehokkuussopimukseen vuosille 2017 2025.

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokas Pirkanmaa hanke kuntaseminaari 16.12.2010 Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset energiapalveludirektiivin

Lisätiedot

L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1

L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I. Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1 L APPEE N RA N N A N K A UPU N K I Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 1 Tilakeskuksen organisaatio TEKNINEN LAUTAKUNTA TEKNINEN TOIMI TILAKESKUS Toimitilajohtaminen Rakennuttaminen

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset kausi

Energiatehokkuussopimukset kausi Energiatehokkuussopimukset kausi 2017-2025 HINKU-foorumin kevätpäivät 6.4.2016, Joensuu Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET2017 2025 https://www.youtube.com/watch?v=nkqhxsuulwe Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 - tuloksia 2 https://www.youtube.com/watch?v=ttpip5evtmo Taustat Energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska

Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet. Petteri Huuska Helsinki hiilineutraaliksi -tavoitteet ja toimenpiteet Petteri Huuska Sähkönkulutuksen vähentäminen -tavoitteet Tavoite 1. Kotitalouksien sähkönkulutus pienenee 10 prosenttia asukasta kohti verrattuna

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa

Lisätiedot

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN

Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN 1 Kuljetusyritysten energiatehokkuuden raportointi ja tehostamistoimien vaikutusten arviointi + JOLEN TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Heikki Liimatainen 2 TTY:n osuudet asiakaskohtainen kuljetusten

Lisätiedot

Kuntien energiaohjelma 2008 2016 liittymisasiakirja

Kuntien energiaohjelma 2008 2016 liittymisasiakirja TEM/7/05.05.01/2010 Kuntien energiaohjelma 2008 2016 liittymisasiakirja Työ- ja elinkeinoministeriö (jäljempänä Ministeriö), Suomen Kuntaliitto (jäljempänä Kuntaliitto) ja Motiva Oy (jäljempänä Motiva)

Lisätiedot

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa

Uusiutuva energia energiakatselmuksissa Uusiutuva energia energiakatselmuksissa 24.1.2017 Juha Toivanen, Energiavirasto Energiakatselmustoiminta Suomessa Suuren yrityksen energiakatselmus Vapaaehtoinen katselmustoiminta 2 Suuren yrityksen energiakatselmukset

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiantuotannon toimenpideohjelma 8.5.2017 Sirpa Leino, Energiateollisuus ry Energia-ala lähtenyt heti vakuuttavasti mukaan Energia-alan sopimuksen kattavuus erittäin

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian

Lisätiedot

Kestävä liikenne ja matkailu

Kestävä liikenne ja matkailu Kestävä liikenne ja matkailu Avainsanat: kestävä liikenne, kestävä matkailu, vastuullinen kuluttaminen Liikenne mitä se on? Liikenne on... ihmisten, asioiden, raaka-aineiden ja tavaroiden kuljetusta tietoliikennettä

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen energiahallinta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kiinteistökannassa

Kokonaisvaltainen energiahallinta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kiinteistökannassa Kokonaisvaltainen energiahallinta Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n kiinteistökannassa Aki Havia 4.10.2017 Rakennusten energiaseminaari 2017 1 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 4.10.2017 Rakennusten energiaseminaari

Lisätiedot

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat. Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Uusien energia-ja ympäristöratkaisujen julkiset hankinnat Onnistu innovatiivisissa julkisissa investoinneissa 9.6.2014 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Ympäristöministeriön

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 VALTIONEUVOSTON SELONTEKO KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTOPOLITIIKAN SUUNNITELMASTA VUOTEEN 2030 LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNNAN ASIANTUNTIJAKUULEMINEN Arto Hovi 17.10.2017 Arvio Liikenneviraston keskipitkän

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Elintarviketeollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 33 yritystä, jotka koostuvat

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan

Lisätiedot

Ympäristöohjelma kaudelle:

Ympäristöohjelma kaudelle: Yritys Ympäristövastaava tai -tiimi Ympäristöohjelman tekijä(t) Kiinteistö-KYS Oy Päivämäärä (päivitetty viimeksi) 18.1.2018 Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma kaudelle: 2018-2019,, Kati Lundgren Kiinteistö-KYS

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena EP-TOPO, webinaari 5.4.2017 Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

Joensuun seudun hankintatoimen strategia Joensuun seudun hankintatoimen strategia Page 1 Visio Vuonna 2015 Joensuun seudun hankintatoimi on edistyksellisten ja kilpailukykyisten hankintapalveluiden tarjoaja ja aluekehityksellisesti merkittävä

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA

KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA Motivan HANKINTAPALVELU KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU- SEKÄ AJONEUVOHANKINNOISSA KOKEMUKSIA YMPÄRISTÖKRITEERIEN KÄYTÖSTÄ JOUKKOLIIKENNE-, HENKILÖKULJETUSPALVELU-

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Helsingin kaupungin energiatehokkuustyö

Helsingin kaupungin energiatehokkuustyö Helsingin kaupungin energiatehokkuustyö Kiinteistöjen energiatehokkuusinvestoinnit ja elinkaarikustannukset Finlandiatalo 21.9.2017 Katri Kuusinen Kaupunkiympäristön toimiala Helsingin kaupungin hallinto

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska

Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsinki hiilineutraaliksi jo 2035? Millä keinoin? Petteri Huuska Helsingin päästötavoite kiristyy Helsingin kokonaispäästötavoite tiukentunut jatkuvasti 0 % 1990-2010 (2002) -20 % 1990-2020 (2008) -30

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 209. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 20.06.2016 Sivu 1 / 1 1339/2016 00.01.02 209 Espoon ilmasto-ohjelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh. 043 824 5427 Leena Sjöblom, puh. 043 826 5214

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010

Kestävä Kerava -konsultointi. Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 Kestävä Kerava -konsultointi Julia 2030 -yhteisseminaari Jussi Nikula Gaia Consulting Oy 12.4.2010 1 Gaia lyhyesti Liiketoiminnan periaatteet Kestävät ratkaisut Syvällistä ja monialaista asiantuntemusta

Lisätiedot

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa

Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa Keski-Suomen energianeuvonta Benet kuntien kumppani viisaassa energian käytössä ja tuotannossa Keski-Suomen energianeuvonta Neuvontaa toteutetaan energiaviraston rahoituksella Neuvontaa annetaan yksityisille

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018)

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän väliraportti (syyskuu 2018) Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmä 12.4. 12.12.2018 Selvitetään ja arvioidaan keinoja, joilla liikenteen kasvihuonekaasupäästöt voidaan

Lisätiedot

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt taudin laatu ja lääkkeet vuoteen 2030 Saara Jääskeläinen Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Energia- ja ilmastostrategia ja Kaisu EU:n komissio antoi ehdotuksensa eri

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen 2030 Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Eurooppa-neuvosto lokakuu 2014 : EU:n 2030 ilmasto- ja energiapolitiikan puitteet Pariisin

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja

Tietoja yrityksestä. Keskeisiä tunnuslukuja 85 LOMAKE Päivämäärä Nimi ja osoite: Kestävän kehityksen ohjelma 31.1.2010 Tietoja yrityksestä Vuokrataloyhtiö Oy Kiinteistökatu 10 A, 00000 ASUNTOLA erk ki KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMA JAYMPÄRISTÖOHJELMA

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot