ARVIOINTI VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA OHJELMAN ALUEISIIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ARVIOINTI VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA OHJELMAN ALUEISIIN"

Transkriptio

1 Mv 2/08 Asia nro UUDENMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA EHDOTUS ARVIOINTI VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA OHJELMAN ALUEISIIN 1. Natura 2000 verkoston tavoite ja alueet 2. Natura-alueille kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tehtävä 3. Arvioinnin lähtökohtia 4. Arviointi Uudenmaan maakuntakaavaa laadittaessa 5. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin vaiheet 6. Aluekohtaiset yksityiskohtaisemmat arvioinnit 7. Natura-alueet ja vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräykset 8. Loppupäätelmä

2 2 1. Natura 2000-verkoston tavoite ja alueet Suomen Natura 2000-verkosto on osa koko Euroopan unionin alueen kattavaa luonnonsuojeluverkostoa. Sen tavoitteena on suojella harvinaistuvia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä sekä linnuston kannalta arvokkaita alueita. Verkosto perustuu Euroopan yhteisöjen vuonna 1992 antamalle luontodirektiiviin eli direktiiviin luontotyyppien ja luonnonvaraisten eläimistön ja kasviston suojelusta (neuvoston direktiivi 92/43/ETY). Verkosto koostuu alueista, joilla on luontodirektiivin liitteiden mukaisia luontotyyppejä ja lajien elinympäristöjä. Ne ovat yhteisön tärkeinä pitämiä alueita eli (Sites of Community Importance). Luontodirektiivissä säädetään myös, että verkostoon kuuluvat myös jäsenmaiden lintudirektiivin (direktiivi luonnonvaraisten lintujen suojelusta, neuvoston direktiivi 79/409/ETY)mukaisesti komissiolle ilmoittavat erityiset suojelualueet (SPA Special Protection Areas). Natura-ohjelman valmistelu käynnistyi Suomessa vuonna Valtioneuvosto teki päätökset Suomen Natura 2000-verkostoehdotuksesta ja Verkostoehdotusta täydennettiin valtioneuvoston tekemällä päätöksellä. Täydennyksen jälkeen kuuluu Suomessa ohjelmaan yhteensä aluetta. Alueiden yhteispinta-ala on noin hehtaaria. Määrästä on maa-alueita noin hehtaaria ja vesialueita noin hehtaaria. Lintudirektiivin mukaisia alueita eli SPA-alueita on 451 kpl, noin hehtaaria. Monilla alueilla ovat SPA- ja -merkinnät kokonaan tai osittain päällekkäiset. Uudenmaan maakunnasta sisältyy valtioneuvoston kolmeen päätökseen yhteensä 87 aluetta. Alueiden yhteispinta-ala on runsaat hehtaaria. Lisäksi kuusi maakunnan ulkopuolella sijaitsevaa Natura-aluetta ulottuu vähäisin osin Uudenmaan maakunnan alueelle. 2. Natura-alueille kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tehtävä Vaikutusten yleisestä selvittämisestä kaavaa laadittaessa säädetään maakäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 :ssä ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 1 :ssä. MRL 197 :n mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi. mitä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään Natura 2000-verkostosta. Maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on oltava selvillä kaavan vaikutuksista Natura 2000-verkostoon. Maakuntakaava on luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittama suunnitelma, jolloin maakuntakaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on pidettävä silmällä, ettei kaava toteuttaminen merkittävästi joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000-verkostoon. Tämä koskee valtioneuvoston Natura 2000-verkostoon ehdottamia tai siihen sisältyviä alueita. Valtioneuvoston päätöksen mukaan kieltoa sovelletaan jo ennen kuin päätös on tullut lainvoimaiseksi. Mikäli kaava ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura 2000-alueen luonnonarvoja, kaava voidaan hyväksyä ja vahvistaa ilman luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa

3 3 yksityiskohtaista luontotyppi- ja lajikohtaista selvitystä. Kaavaa laadittaessa on kuitenkin riittävästi selvitettävä kaavan vaikutukset, jotta voidaan tehdä edellä esitetty johtopäätös. Jos maakuntakaavan toteuttaminen todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura alueen luonnonarvoja, on nämä vaikutukset asianmukaisella tavalla arvioitava kaavan laatimisen yhteydessä. Tällainen Natura-alueen luonnonarvoihin keskittyvä arviointi on yksityiskohtaisempi kuin MRL 9 :n mukainen kaavan vaikutusten arviointi. Natura-arvioinnin kulku maakuntakaavoituksessa on esitetty kaaviossa 1 sivulla 4. Tehdyssä arvioinnissa ovat lainsäädännöllisinä lähtökohtina em. maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain säädökset. Ohjeistuksena ja tulkinta-apuna on käytetty ympäristöministeriön maakuntakaavan laatimista koskevaa opasaineistoa. Erityisen keskeinen on ollut ympäristöministeriön opas nro 8 Osallistuminen ja vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa. ( Ympäristöministeriön kotisivuilla on aineistoa Natura-arvioinnista mm. osoitteissa: Uudenmaan liiton alueella sijaitsevien Natura-alueiden tiedot on saatu Uudenmaan ympäristökeskuksen omilta Natura-sivuilta osoitteesta Sivuilta löytyvät kunnittain aluekohtaiset kuvaukset ja kartat. Ympäristöministeriön asettaman työryhmän mietintö Natura-alueiden hoito ja käyttö valmistui vuonna 2002 ja on saatavana sähköisesti osoitteesta Uudenmaan ympäristökeskuksen alueelta valmistui vuonna 2007 Natura 2000-alueiden hoidon ja käytön yleissuunnitelma. Suunnitelmassa asetetaan alueet suunnittelutarpeen mukaiseen kiireellisyysjärjestykseen. Julkaisu on saatavissa sähköisesti osoitteesta Valtioneuvoston Natura 2000-ohjelmaa koskevat päätökset perusteluineen ja vaikutusarvioineen on luettavissa ministeriön kotisivuilta osoitteesta Valtioneuvoston tekemän päätöksen kohta 6. Eräät toiminnat Natura 2000-alueilla on arvioinnin ja tehtyjen johtopäätösten kannalta keskeinen (

4 4

5 5 3. Arvioinnin lähtökohtia Uudenmaan vaihemaakuntakaavaehdotukseen liittyvä Natura 2000-ohjelmaa koskeva vaikutusten arviointi on tehty aluekohtaisesti. Arvioinnin tehtävänä on selvittää, voidaanko vaihemaakuntakaava hyväksyä ja vahvistaa ehdotuksen mukaisena ilman luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa yksityiskohtaista luontotyppi- ja lajikohtaista selvitystä. Arvioinnin tarkoitus on luoda riittävä tietopohja, jotta em. arviointitarvetta koskevat johtopäätökset voidaan tehdä. Arvioinnin johtopäätöksissä vastataan ainoastaan kysymykseen, heikentääkö kaavan toteuttaminen todennäköisesti merkittävästi minkään Natura alueen luonnonarvoja. Arvioinnissa ja tehdyissä johtopäätöksissä on otettu huomioon mm. seuraavaa: Maakuntakaava on korostetusti rakennesuunnitelma, joka osoittaa maakunnan eri osien maankäytön luonteen ja yleispiirteisen rajauksen rakennettujen ja rakentamatta jätettävien alueiden välillä. Maakuntakaava ei ole toteuttamissuunnitelma. Rakentaminen edellyttää aina yksityiskohtaisempia suunnitelmia ja niiden hyväksyntää. Natura-päätökset eivät vaikuta Natura-alueiden käyttöä koskeviin voimassa oleviin lupiin. Natura-alueilla voidaan yleensä jatkaa alueiden nykyistä käyttöä ja alueilla olevien rakenteiden tavanomaista kunnossapitoa. Alueilla olevat nykyiset tiet, rautatiet ja teknisen huollon johtolinjat voidaan merkitä maakuntakaavassa Natura-alueelle. Maakuntakaava on joustava. Siinä esitettyjen aluevarausten laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa tai aluevarauksesta voidaan myös luopua. Edellytyksenä on, että maakuntakaavan keskeiset tavoitteet eivät vaarannu. Maakuntakaavan yleispiirteisyydestä ja sen suunnittelumääräysten sisällöstä johtuen voidaan kaavan toteuttamiselle löytää yksityiskohtaisemman suunnittelun avulla Natura-alueiden luonnonarvojen asettamien reunaehtojen mukainen ratkaisu. Rakentamisen edellytyksiä arvioitaessa on kunnan toimesta jo kaavoitettujen alueiden osalta lähtökohtana, että kaavan laatimisen yhteydessä on selvitetty ja yleensä voitu ottaa huomioon alueiden luontoarvot. Tällöin Naturasta ei aiheudu esteitä kaavassa osoitetulle rakentamiselle. Kaavoittamattomilla taaja-asutusalueilla ja rantavyöhykkeillä sovitetaan laadittavalla kaavalla yhteen rakentamisen ja suojelun tarpeet siten, ettei merkityksellisesti heikennetä Natura-alueen luonnonarvoja. Natura-alueiden ulkopuolisilla reuna-alueilla rakennukset voidaan yleensä sijoittaa siten, etteivät ne aiheuta luonnonarvojen merkittävää heikkenemistä Natura-alueella. Natura-alueet eivät aiheuta maisemasta johtuvia lisävaatimuksia rakennuslupaharkintaan. Puolustusvoimien toiminnan vaikutukset on otettu huomioon valittaessa alueita Natura 2000-verkostoon. Puolustusvoimat voivat käyttää hallinnassaan olevia alueita puolustusvalmiuden ylläpitämiseksi tarpeellisiin toimiin.

6 6 Natura 2000-alueille sijoittuvien liikenneväylien tavanomaiseen käyttöön ja kunnossapitoon sekä liikenteeseen liittyvien muiden vastaavien toimintojen ei voida katsoa merkittävästi heikentävän verkostoon kuuluvien alueiden suojeltavia luontoarvoja. Tällaisia toimintoja ovat alueilla yleisten ja yksityisten teiden, ratojen, meriväylien kunnossa- ja ylläpito mukaan lukien mainittujen liikenneväylien tarpeelliset ja tavanomaiset parantamishankkeet sekä väylillä tapahtuva liikenne mukaan lukien veneily yleisillä vesiväylillä sekä lentoasemien lentoliikenne. Vaihekaavaehdotus sisältää aluevarauksia useille sellaisille hankkeille, joille on tehty hankekohtainen YVA-menettely vaikutusten arvioinnista annetun lain mukaisesti. Menettelyt ovat sisältäneet tarvittaessa Natura-aluetta tai alueita koskevan arvioinnin. Arvioinnit ovat osoittaneet, että minkään hankkeen toteuttaminen ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura-alueiden luonnonarvoa. 4. Arviointi Uudenmaan maakuntakaavaa laadittaessa Uudenmaan maakuntakaavan valmistelun yhteydessä tehtiin kattava arviointi maakuntakaavaehdotuksen suhteesta Natura 2000-alueisiin. Selvitys Maakuntakaavaehdotus ja Natura 2000-ohjelman alueet löytyy liiton verkkosivuilta ( > Uudenmaan maakuntakaava >vaikutusten arviointi). Arvioinnissa selvitettiin mm. edellytyksiä ja keinoja estää tai vähentää Natura-alueille kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Keinovalikoimissa käytiin läpi mm. kuntien kaavaratkaisuja, hankesuunnittelua, viranomaisohjausta ja lupakäytäntöä sekä teknisiä ratkaisuja ja toimenpiteiden ajoituksen antamia mahdollisuuksia. Osa keinovalikoimista oli jo käytössä mm. kuntakaavoituksen kautta. Useiden teknisten ratkaisujen toimivuudesta oli käytännön kokemusta kaava-alueelta tai muualta maasta. Usean alueen kohdalla katsottiin voitavan soveltaa maakuntakaava toteutettaessa vaihtoehtoisia tai rinnakkaisia toimenpiteitä. Arvioinnin yhteydessä selvitetyt ja todetut kielteisten vaikutusten vähentämis- ja estämismahdollisuudet ovat sovellettavissa myös vaihemaakuntakaavaan liittyvässä vaikutusten arvioinnissa. Arvioinnin lopputuloksena voitiin tehdä johtopäätös, ettei maakuntakaavaehdotus todennäköisesti merkittävästi heikennä yhdenkään Natura-alueen luonnonarvoja. Ympäristöministeriö vahvisti maakuntakaavan ja kaava sai lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnin vaiheet Vaikutusten arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa käytiin läpi kaikki kaava-alueen Naturaalueet suhteessa vaihemaakuntakaavaehdotuksen merkintöihin. Tarkastelun tavoitteena oli antaa tietoa siitä, miten Natura-alueet ja kaavassa esitettävä kukin alue-, kohde- tai ominaisuusmerkintä sijaitsee suhteessa Natura-alueisiin ja minkä suuruinen ja minkälainen vaikutusalue kullakin kaavamerkinnällä on. Ensimmäinen arviointivaihe aloitti vastauksen hakemisen siihen, minkälainen johtopäätös voidaan tehdä vaihekaavan vaikutuksista Natura-

7 7 alueisiin. Mikäli kaava ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Natura 2000-alueen luonnonarvoja, kaava voidaan hyväksyä ja vahvistaa ilman luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa yksityiskohtaista luontotyyppi- ja lajikohtaista selvitystä. Arvioinnin ensimmäinen vaihe antoi perusteet tehdä se johtopäätös, ettei vaihekaavaratkaisusta aiheudu valtaosalle Natura-alueiden luontoarvoille niitä heikentäviä vaikutuksia. Kaava-alueen Natura-alueet ja vaihemaakuntakaavaratkaisu on esitetty liitekartalla 1. Ristiriitatilanteita Natura-alueiden kanssa on vähän, sillä vaihekaavaan laadinnassa on otettu Natura-alueet huomioon ja kyetty eri toimintojen vaikutukset ottamaan huomioon. Näin on vaikutusalueet kyetty rajaamaan siten, että mahdollisia tai todennäköisiä vaikutuksia ei kohdistu lainkaan tai kohdistuu mahdollisimman vähän Natura-alueille. Vastaavasti on kaavaratkaisun synnyttämiä Natura-alueita tukevia myönteisiä vaikutuksia kyetty ennakoimaan ja hyödyntämään. 15 Natura-alueen osalta katsottiin tarpeelliseksi vieläkin yksityiskohtaisempi tarkastelu. Keskeinen syy tarkempaan arviointiin syntyi vaihekaavamerkintöjen sijoittumisesta Naturaalueelle tai sen välittämään tuntumaan. Yksityiskohtaisemmin tarkastellut Natura-alueet ovat: 1. Kytäjän-Usmin metsäalue 2. Kalkkilammi-Sääksjärvi 3. Kivilammensuo-Pitkästenjärvet 4. Kairassuon vanha metsä 5. Metsäkulma 6. Peltolan vanha metsä 7. Ohkolanjokilaakso 8. Lampisuo 9. Harpar Storträsket ja Lillträsket 10. Svinberget-Lagerholmen 11. Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue 12. Långån kosteikko 13. Mustionjoki 14. Pikkujärvi 15. Pohjan-Kiskon järvialue Ne näiden Natura-alueiden kohdat, joihin yksityiskohtaisempi vaikutusten arviointi kohdistuu, on osoitettu liitekartalla 1.

8 8 6. Aluekohtaiset yksityiskohtaisemmat arvioinnit *(Sites of Community Importance) = luontodirektiivin mukainen alue **SPA (Special Protection Areas) = lintudirektiivin mukainen alue NUMERO LIITE- KARTALLA 1 HYVINKÄÄ KYTÄJÄN USMIN METSÄALUE FI HYVINKÄÄ KALKKILAMMI- SÄÄKSJÄRVI FI KUNTA ALUE Alueen Naturanumero pintaala ha * SPA** Kaavamerkinnät Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa Alue on kokonaisuudessaan MLY-aluetta (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä) lukuun ottamatta luonnonsuojelualueita. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä Kalkkilammi on kokonaisuudessaan MLYalueen (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä) ympäröimä. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Sääksjärven alue sijaitsee laajan MLY.alueen itäpuolella. Välissä Hanko-Hyvinkää tie. Tien ja MLY_alueen välissä Arvioitu vaikutus Naturaalueen luonnonarvoihin (Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 ja 197 ja Maankäyttö- ja rakennusasetus 1.) Kaavaehdotus tukee Naturaalueen luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueen asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Natura-alueella sekä sen ja läheisten alueiden välillä. Kaavaehdotuksen MLYalueella metsien käyttö- ja hoito tapahtuu metsälain säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös sijainnin Naturaalueella. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueelle tai sen läheisyyteen häiriöitä Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Kaavaehdotus tukee Kalkkilammin Natura-alueen luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueen asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Naturaalueen ja läheisten alueiden välillä. Kaavaehdotuksen MLY-alueella metsien käyttöja hoito tapahtuu metsälain

9 9 noin 200 metrin valkoinen alue. MLY-alueen ja Sääksjärven alueen välille on osoitettu viheryhteystarve. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueen läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueelle tai sen läheisyyteen häiriöitä Kaavaehdotus tukee Sääksjärven Natura-alueen luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueen asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Naturaalueen ja läheisten alueiden välillä. Natura-alueen ja MLYalueen välille osoitetulla viheryhteydellä on myönteinen ekologinen vaikutus myös Natura-alueella. Kaavaehdotus ei tuo Sääksjärven Natura-alueelle tai sen läheisyyteen häiriöitä MÄNTSÄLÄ KIVILAMMENSUO- PITKÄSTENJÄRVET FI Sekä Kivilammensuo että Pitkästenjärvet ovat kokonaisuudessaan MLYalueen (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä) ympäröimiä. Alueiden läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Kalkkilammin alue ja Sääksjärven alue on sisällytetty Natura verkostoon Kaavaehdotus tukee Kivilammensuon ja Pitkästenjärvien Naturaalueiden luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueiden asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Natura-alueita laajemmalla alueella. Kaavaehdotuksen MLY-alueella metsien käyttöja hoito tapahtuu metsälain

10 10 MÄNTSÄLÄ KAIRASSUON VANHA METSÄ FI MÄNTSÄLÄ METSÄKULMA FI Kairassuon vanha metsä on kokonaisuudessaan MLYalueen (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä) ympäröimä. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Metsäkulma on kokonaisuudessaan MLYalueen (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä) ympäröimä. Läheisyydessä ei säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueiden läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueille tai niiden läheisyyteen häiriöitä Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Kivilammensuot ja Pitkästenjärvet on sisällytetty Natura 2000-verkostoon Kaavaehdotus tukee Kairassuon vanhan metsän Natura-alueen luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueen asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Natura-alueen ja läheisten alueiden välillä. Kaavaehdotuksen MLYalueella metsien käyttö- ja hoito tapahtuu metsälain säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueen läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueelle tai sen läheisyyteen häiriöitä Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Kairassuon vanha metsä on sisällytetty Natura verkostoon Kaavaehdotus tukee Metsäkulman Natura-alueen luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueen asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää

11 11 MÄNTSÄLÄ PELTOLAN VANHA METSÄ FI MÄNTSÄLÄ OHKOLANJOKI- LAAKSO FI muita kaavamerkintöjä. Peltolan vanha metsä rajoittuu pohjoisreunaltaan MLYalueeseen (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä).läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Ohkolanjokilaakson koillispuolella lähimmillään noin 100 metrin etäisyydellä on alue, jolla lajiston liikkumista Naturaalueen ja läheisten alueiden välillä. Kaavaehdotuksen MLY-alueella metsien käyttöja hoito tapahtuu metsälain säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueen läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueelle tai sen läheisyyteen häiriöitä Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Metsäkulma on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Kaavaehdotus tukee Peltolan vanhan metsän Naturaalueen luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueen asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Natura-alueen ja läheisten alueiden välillä. Kaavaehdotuksen MLYalueella metsien käyttö- ja hoito tapahtuu metsälain säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueen läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueelle tai sen läheisyyteen häiriöitä Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Peltolan vanha metsä on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Kaavaehdotuksessa osoitettu alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja, muodostuu pääosin nykyisistä maa-

12 12 7. sijaitsee merkittäviä kiviainesvarantoja. Alueelle on osoitettu myös merkintä EJ3 (ylijäämämaiden loppusijoitukseen varattu alue). Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. ainesten ottoalueista. Niitä koskeneissa lupaharkinnoissa on huomioitu Ohkolanjokilaakson Naturaalueen luontoarvot ja katsottu vaikutusten olevan sellaisia, että ottotoiminta on mahdollista. Alueelle on tehty maa-ainesten ottoon liittyen ympäristövaikutusten soveltamisista koskevan lain mukainen YVA-selvitys. Ympäristöhallinnon POSKIselvityksessä on alueen arvioitu soveltuvan maaainesten ottoon. Kaavaehdotuksen kiviainesvarantoja koskeva merkintä on ominaisuusmerkintä. Kaavaehdotus mahdollistaa alueelle ylijäämaiden sijoittamisen. Maat ovat puhtaita eivätkä vaaranna Natura-alueen luontoarvoja. Toiminnoista Natura-alueelle kantautuva melu ei merkittävästi heikennä luontoarvoja. Alueelle kantautuu jo nyt moottoritien ja oikoradan liikennemelua, mutta niiden luontoarvoja heikentävä vaikutus on todettu vähäiseksi. Naturaalueen luontoarvot perustuvat pääosin lehtokasvillisuuteen. Kaavaehdotus toteutuu maaaineslain, ympäristönsuojelain ja vesilain soveltamisen kautta. Niiden yhteydessä arvioidaan maa-ainesten ottotoiminnan ja jalostuksen sekä ylijäämämaiden sijoittamisen suhde Naturaalueeseen ja sen luontoarvoihin. Vaihekaavan toteuttaminen ei merkittävästi

13 13 PORNAINEN LAMPISUO FI TAMMISAARI HARPAR STROTRÄSKET JA LILLTRÄSKET FI Lampisuon alue rajautuu MLYalueeseen (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä) lukuun ottamatta alueen koilliskulmaa. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Molemmat alueet rajoittuvat länsireunoiltaan MLYalueeseen (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä). Alueiden länsipuolelle MLY-alueelle on osoitettu maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. joiden suojelemiseksi Ohkolanjokilaakso on sisällytetty Natura verkostoon Kaavaehdotus tukee Lampisuon Natura-alueen luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueen asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Naturaalueen ja läheisten alueiden välillä. Kaavaehdotuksen MLY-alueella metsien käyttöja hoito tapahtuu metsälain säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueen läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueelle tai sen läheisyyteen häiriöitä Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Lampisuo on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Kaavaehdotus tukee Harpar Storträsketin ja Lillträsketin Natura-alueiden luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Niiden asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Naturaalueen ja läheisten alueiden välillä. Kaavaehdotuksen MLY-alueella metsien käyttöja hoito tapahtuu metsälain säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueiden läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueille häiriöitä

14 14 Kaavaehdotuksessa esitetty Natura-aluieden länsipuolelle MLY-alueelle osoitettu maakaasun runkoputken linjaus on ohjeellinen ja tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Naturaalueet on huomioitu laadittaessa linjausvaihtoehtoja ja ympäristöselvityksiä. Nykyinen ja suunniteltu maankäyttö alueella mahdollistaa riittävän etäisyyden säilyttämisen putkilinjan ja sekä Harpar Storträsketin että Lillträsketin Natura-alueiden välillä.. Putken ollessa toiminnassa ei siitä aiheudu melu- tai muita häiriöitä esimerkiksi Naturaalueiden linnustolle. Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Harpar Storträsket ja Lillträsket on sisällytetty Natura verkostoon. TAMMISAARI SVINBERGET- LAGERHOLMEN FI Alueen itäosa rajautuu MLYalueeseen (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä). Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Kaavaehdotus tukee Svinbergenin-Lagerholmenin Natura-alueen luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueen asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Natura-alueen ja läheisten alueiden välillä. Kaavaehdotuksen MLYalueella metsien käyttö- ja hoito tapahtuu metsälain säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueen läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueelle tai sen

15 15 POHJA TAMMISAAREN JA HANGON SAARISTON JA POHJANPITÄJÄN- LAHDEN MEREN- SUOJELUALUE FI , SPA Maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus risteää Pohjanpitäjänlahden kanssa Pohjan kunnan puolella lähellä Tammisaaren rajaa. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. läheisyyteen häiriöitä Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Svinbergen-Lagerholmen on sisällytetty Natura verkostoon. Kaavaehdotuksessa esitetty maakaasun runkoputken linjaus on ohjeellinen ja tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa Pohjanpitäjänlahden alituksen osalta Natura-alue on huomioitu laadittaessa linjausvaihtoehtoja ja ympäristöselvityksiä. Rakentaminen on teknisesti mahdollista toteuttaa vähäisillä vaikutuksilla merenpohjaan. Vaikutuksien leviämistä voidaan vähentää suorittamalla toimenpiteet mm. virtauksien kannalta mahdollisimman otolliseen aikaan. Myös ranta-alueiden luonto- ja maisema-arvot voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon. Toteuttamista aiheutuva häiriö ympäristölle on rakennusaikainen. Merkintää koskevassa suunnittelumääräyksessä on erillinen maininta Natura 2000-ohjelman huomioon ottamisesta. Vaihekaavan toteuttaminen ei merkittävästi joiden suojelemiseksi Tammisaaren ja Hangon saariston ja Pohjanpitäjänlahden merensuojelualue on sisällytetty Natura verkostoon.

16 16 KARJAA LÅNGÅN KOSTEIKKO FI KARJAA MUSTIONJOKI FI Alueen eteläosa rajoittuu MLY-alueeseen (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä). Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus risteää kolmessa kohdassa Mustionjoen kanssa Karjaalla. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Kaavaehdotus tukee Långån Natura-alueen luontoarvojen säilymistä. Se vahvistaa Natura-alueen asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista Natura-alueen ja läheisten alueiden välillä. Kaavaehdotuksen MLYalueella metsien käyttö- ja hoito tapahtuu metsälain säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueen läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueelle tai sen läheisyyteen häiriöitä Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Långån on sisällytetty Natura verkostoon. Kaavaehdotuksessa esitetty maakaasun runkoputken linjaus on ohjeellinen ja tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa myös Mustionjoen kohdalla. Naturaalue on huomioitu laadittaessa linjausvaihtoehtoja ja ympäristöselvityksiä. Rakentaminen on mahdollista toteuttaa alittamalla vesistö poraamalla ja koskematta pohjaan. Myös ranta-alueiden luonto- ja maisema-arvot voidaan mainitulla tekniikalla ottaa asianmukaisesti huomioon. Toteuttamista aiheutuva häiriö ympäristölle on rakennusaikainen. Merkintää koskevassa suunnittelumääräyksessä on erillinen maininta Natura 2000-ohjelman huomioon

17 17 LOHJA PIKKUJÄRVI FI POHJA POHJAN-KISKON JÄRVIALUE FI , SPA 993 Maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus kulkee Pikkujärven eteläpuolitse. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Natura-alueen alueista Iso- Simi, Horsmajärvi, Torsjö ja Foudinlampi MLY-alueiden (metsätalousvaltainen alue, joka on laaja, yhtenäinen ja ekologisen verkoston kannalta merkittävä) ympäröimiä. Kaksi viheryhteystarve-merkintää, jotka risteävät rautatien kanssa ja yhdistävät MLY- ottamisesta. Vaihekaavan toteuttaminen ei merkittävästi joiden suojelemiseksi Mustionjoki on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Kaavaehdotuksessa esitetty maakaasun runkoputken linjaus on ohjeellinen ja tarkentuu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Naturaalue on huomioitu laadittaessa linjausvaihtoehtoja ja ympäristöselvityksiä. Nykyinen ja suunniteltu maankäyttö alueella mahdollistaa riittävän etäisyyden säilyttämisen putkilinjan ja Pikkujärven välillä. Toteuttamista aiheutuva häiriö on rakennusaikainen. Putken ollessa toiminnassa ei siitä aiheudu melu- tai muita häiriöitä esimerkiksi Naturaalueen linnustolle. Merkintää koskevassa suunnittelumääräyksessä on erillinen maininta Natura 2000-ohjelman huomioon ottamisesta. Vaihekaavan toteuttaminen ei merkittävästi joiden suojelemiseksi Pikkujärvi on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Kaavaehdotus tukee Naturaalueen luontoarvojen säilymistä sekä aluekokonaisuuden että yksittäisten osa-alueiden osalta. Se vahvistaa Naturaalueiden asemaa ekologisessa verkostossa, ylläpitää ekologisia yhteyksiä ja edistää lajiston liikkumista

18 18 alueen ja kaksi Natura-aluetta. Läheisyydessä ei muita kaavamerkintöjä. Natura-alueen ja läheisten alueiden välillä. Yksittäisten Natura-alueiden ja MLYalueen välille osoitetuilla viheryhteyksillä on myönteinen ekologinen vaikutus myös itse Naturaalueilla. Kaavaehdotuksen MLY-alueella metsien käyttöja hoito tapahtuu metsälain säädöksin. Metsälaki ottaa huomioon luontoarvot ja mm. siten myös Natura-alueiden läheisyyden. Kaavaehdotus ei tuo Natura-alueille tai niiden läheisyyteen häiriöitä Vaihekaavan toteuttaminen ei joiden suojelemiseksi Pohjan- Kiskon järvialue on sisällytetty Natura verkostoon. 7. Natura-alueet ja vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräykset Vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräyksissä on otettu huomioon maakuntakaavan tavoin Natura-alueet. Vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräykset ohjaavat suunnittelua myös suhteessa Natura-alueisiin. Suunnittelumääräykset muodostavat yhden maakuntakaavan vahvistettavista asiakirjoista. 400 kv voimalinja ohjeellinen linjaus 110 kv voimalinja tai tasavirtakaapelin ohjeellinen linjaus 400 kv voimalinja yhteystarve Ote suunnittelumääräyksestä: Voimalinjojen ja tasavirtakaapelien linjauksia suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että linjaus ei yksinään tai tarkasteluna yhdessä muiden hankkeiden kanssa aiheuta linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkoston kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottomalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon.

19 19 Merkintöjä koskeva suunnittelumääräys on sama kuin voimassa olevassa maakuntakaavassa. Vaihemaakuntakaavan kyseiset merkinnät eivät aseta erityisiä vaatimuksia yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle suhteessa Natura-alueisiin. Siirtoviemärin ohjeellinen linjaus Ote suunnittelumääräyksestä: Siirtoviemäri suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että linjaus ei yksistään tai tarkasteltuna muiden hankkeiden kanssa aiheuta linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkoston kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottomalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisin eikä sellaisia muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Merkintää koskeva suunnittelumääräys on sama kuin voimassa olevassa maakuntakaavassa. Vaihemaakuntakaavan kyseinen merkintä ei aseta erityisiä vaatimuksia yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle suhteessa Natura-alueisiin. Taajamatoimintojen alue Ote suunnittelumääräyksestä: Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että linjaus ei yksistään tai tarkasteltuna muiden hankkeiden kanssa aiheuta linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkoston kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottomalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisin eikä sellaisia melutai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Merkintää koskeva suunnittelumääräys on sama kuin voimassa olevassa maakuntakaavassa. Vaihemaakuntakaavan kyseinen merkintä ei aseta erityisiä vaatimuksia yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle suhteessa Natura-alueisiin. Kaavassa esitettävä taajamatoimintojen alue sijaitsee Pornaisissa eikä aluevarauksen läheisyydessä ei ole Natura-alueita. Liikenneväylän katkoviivamerkintä osoittaa vaihtoehtoisen ratkaisun tai ohjeellisen linjauksen Ote suunnittelumääräyksestä: Tie- ja radansuunnittelussa on huolehdittava siitä, että linjaus ei yksistään tai tarkasteltuna muiden hankkeiden kanssa aiheuta liikenneväylään rajoittuvalla tai sen läheisyyteen sijoittuvalla Natura 2000-verkoston kuuluvalla tai

20 20 valtioneuvoston verkostoon ehdottomalla alueella sellaisia melu tai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Merkintää koskeva suunnittelumääräys on sama kuin voimassa olevassa maakuntakaavassa. Vaihemaakuntakaavan merkintä ei aseta erityisiä vaatimuksia yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle suhteessa Natura-alueisiin. Maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus Ote suunnittelumääräyksestä: Maakaasun runkoputken linjauksia suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että linjaus ei yksistään tai tarkasteltuna muiden hankkeiden kanssa ei aiheuta linjauksella tai sen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkoston kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottomalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Merkintää koskeva suunnittelumääräys on sama kuin voimassa olevassa maakuntakaavassa. Vaihemaakuntakaavan merkintä asettaa erityisiä vaatimuksia yksityiskohtaisemmalle suunnittelulle suhteessa Natura-alueisiin. Maakaasun runkoputken ohjeellinen linjaus välillä Lohja-Hanko kulkee useammassa kohdassa Natura-alueilla tai sivuaa Natura-alueita. Ohjeellisen linjauksen sijaintia ja vaikutuksia suhteessa Natura-alueisiin on tarkasteltu hankkeesta vastaavan Gasum Oy:n teettämässä ympäristöselvityksessä. Haitalliset vaikutukset Natura-alueisiin voidaan estää tai niitä voidaan olennaisesti vähentää mm. seuraavin keinoin: - kaasuputken linjaaminen riittävästi Natura-alueen ulkopuolelle. Maakaasun runkoputken halkaisija on 300 mm. Tällainen putki on läpimitaltaan suurempia putkia huomattavasti helpompi sopeuttaa maasto-olosuhteisiin. Siten voidaan putki sijoittaa siten, ettei sen rakentamisesta tai käytöstä aiheudun vaikutuksia esimerkiksi kosteikkojen vesitasapainoon. Näin on mahdollista menetellä Pikkujärven sekä Harpar Storträsketin ja Lillträsketin kosteikko- ja suoalueiden läheisyydessä. - ympäristöolosuhteiden vaatimien työmenetelmien valinta ja vesistöjen alittaminen esimerkiksi poraamalla. Mustionjoen ja sen sivupurojen alittaminen poraamalla ei vaikuta uomien pohjaolosuhteisin eikä rakentamisesta siten ole haitallisia vaikutuksia vuollejokisimpukalla tai sen isäntäkaloina toimiville lohikaloille. - kaivamisen välttäminen vesistöjen kohdalla. Jos kaivamiseen joudutaan ainoana teknisenä ratkaisuna, aiheutuu siitä kiintoaineksen irtomaista ja kasaantumista. Vaikutus voi olla haitallinen simpukoille ja lohikaloille. Siten on linjauksessa pyritty sellaiseen ratkaisuun, että jokien ja purojen alittaminen pohjaan koskematta olisi maaperäolosuhteiden osalta teknisesti mahdollista. Pohjanpitäjänlahden alitus

21 21 tapahtuu painottamalla putki esimerkiksi betonoimalla. Muutokset pohja- ja virtaamaolosuhteissa ovat vähäisiä. - rakentamisen ajoittaminen ja yhteisvaikutusten huomioon ottaminen. Maakaasuputken aiheuttamat ympäristöhäiriöt syntyvät lähes yksinomaan rakennusaikana. On mahdollista ajoittaa rakentamistyöt lintujen pesimäajan ulkopuolelle. Näin menetellen ei esimerkiksi Pikkujärven tai Harpar Storträsketin ja Lillträsketin linnustolle aiheudu merkittävää haittaa. Pohjanpitäjänlahden kohdalla on tärkeää, ettei kaasuputken rakentamista toteuteta samanaikaisesti alueella kulkevan laivaväylän suunnitellun ruoppaamisen kanssa. Putken osalta tulisi rakentaminen ajoittaa kevättalveen. Putken laskeminen pohjaan voi vapauttaa orgaanista ainesta, joka voi kuluttaa syvänteiden happea. Tämä edellyttää huomattavien sedimenttien vapautumista rakentamisen yhteydessä. Sitä voidaan pitää työmenetelmästä johtuen kuitenkin hyvin epätodennäköisenä. - jatkosuunnittelu ja linjauksen yksityiskohtien tarkentuminen. Hankkeesta vastaava tulee selvittämään mm. vuollejokisimpukan esiintymisen Mustionjoen alituskohdissa. Tarkentuvat maaperätutkimukset antavat edellytyksiä soveltaa ympäristön kannalta parhaita työmenetelmää vesistön alituskohdissa. 8. Loppupäätelmä Tehdyn aluekohtaisen vaikutusten arvioinnin, käytettävissä olevien selvitysten ja suunnitelmien, kaavan sisällön ja kaavassa käytettyjen suunnittelumääräyksien perusteella voidaan tehdä se johtopäätös, ettei Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava yksistään tai yhdessä muiden suunnitelmien kanssa merkittävästi heikennä Natura 2000 verkostoon kuuluvilla alueilla niitä luonnonarvoja, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Siten Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava voidaan hyväksyä ja vahvistaa ilman luonnonsuojelulain 65 :n tarkoittamaa yksityiskohtaista luontotyyppi- ja lajikohtaista selvitystä.

22 22

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen

Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen. Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen Natura arviointia koskeva sääntely, arviointivelvollisuuden syntyminen Lainsäädäntöneuvos Hankkeita ja suunnitelmia koskevia ennakkovalvonta Luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohta: Kaikki suunnitelmat tai

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 1 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Selvitys 9 Uudenmaan maakuntakaavaehdotus ja Natura 2000-ohjelman alueet. 2003 Uudenmaan liitto Uudenmaan maakuntakaavaehdotus 22.9.2003 2 Natura 2000-verkoston

Lisätiedot

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle Maakuntahallitus 50 20.03.2013 Maakuntavaltuusto 7 20.03.2013 Maakuntahallitus 103 18.08.2014 Östersundomin alueen maakuntakaavoitustilanne; tiedoksi 58/05.00/2011 MHS 20.03.2013 50 Maakuntahallitus hyväksyi

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen 15.5.2013 Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö 1) SAC alueiden perustamismenettely ja suojelutoimenpiteiden toteuttaminen Luontodirektiivin 1 artiklan l-kohta

Lisätiedot

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson

Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa. Esko Gustafsson Natura-2000 ohjelman huomioon ottaminen erilaisissa hankkeissa ja kaavoituksessa Esko Gustafsson Natura 2000 ohjelma Taustalla luontodirektiivin määräykset Kohteet luontodirektiivin mukaisia (erityisten

Lisätiedot

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö Riitta Murto-Laitinen 22.1.2014 Maakuntakaavoitus merialueilla MRL:n mukaista alueiden käytön suunnittelua Suomessa merialueiden suunnittelua koskevaa lainsäädäntöä

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 kaavamerkinnät ja määräykset ovat

Lisätiedot

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä: vs. tekninen johtaja Nicole Ahtokivi Valmistelija

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

UUDENMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

UUDENMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET UUDENMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Uudenmaan liitto Tämän Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä esitetään kumottavaksi 8.11.2006 vahvistetun Uudenmaan maakuntakaavan jätehuollon ratkaisu

Lisätiedot

Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi

Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi Satakunnan maa-ainesseminaari Ulvilassa 9.2.2010 Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö Ympäristösuunnittelija Anne Savola Satakuntaliitto 1 Satakunnan maakuntakaava 2010 Seutukaavasta

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Ympäristölautakunta 20 05.03.2015 Kaupunginhallitus 65 23.03.2015 Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta 14/10.02.00/2014 Ympäristölautakunta 05.03.2015 20 Esittelijä:

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa Mediatilaisuus 4.12.2014 Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava Tavoitteena kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellemaalle Aikatähtäin

Lisätiedot

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus Muonio ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 Kaavaluonnoksen selostus 04.06.2018 Seitap Oy 2018 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy,

Lisätiedot

Uudenmaan vaihemaakuntakaava. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta

Uudenmaan vaihemaakuntakaava. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta Uudenmaan vaihemaakuntakaava Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta 21.11.2006 2 Maakuntakaava vahvistettu Valitukset hylättiin Kaksi aluetta vahvistamatta Ohjeita jatkokaavoitukselle Voimaan jo ennen lainvoimaisuutta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 132/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Helvetinjärven kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua Helvetinjärven kansallispuistoa liittämällä

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa

3-Kulman puuterminaali vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa 3-Kulman puuterminaali 20.6.2018 vaikutusten arviointi ja terminaalin jatkosuunnittelun ohjeistus kaavaehdotuksessa Maakuntakaavaa varten tehdyn selvityksen mukaan: Tampereen kaupunkiseudun lämpölaitokset

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos. KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnos KUUMA-johtokunta 5.3.2015 Uudenmaan maakuntakaavatilanne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan teemat Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Logistiikka Tuulivoima Viherrakenne

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET mhs VAIHEMAAKUNTAKAAVA LUONNOS MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. maakuntahallitus

MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET mhs VAIHEMAAKUNTAKAAVA LUONNOS MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET. maakuntahallitus UUDENMAAN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA maakuntahallitus 20.11.2006 Uudenmaan liitto 1 Tämän Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavan vahvistamisen yhteydessä esitetään kumottavaksi 8.11.2006 vahvistetun Uudenmaan maakuntakaavan

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Seitsemisen kansallispuiston laajentamisesta Esityksen tarkoitus on laajentaa vuonna 1982 perustettua ja vuonna 1989 laajennettua Seitsemisen kansallispuistoa liittämällä

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33

RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 33 Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA. P27193 13.5.2015 Kaavan

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava

Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava Luonnonvarat ja liikenne Merkinnät, määräykset ja suositukset 19.1.2015 Kaavaehdotus Hyväksytty maakuntahallituksessa 3.11.2014 1 Rakentamisrajoitus Maakuntakaavan MRL

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

UUSIMAA-KAAVA 2050: EHDOTUS. Liiteaineisto 3 Kumottavat merkinnät

UUSIMAA-KAAVA 2050: EHDOTUS. Liiteaineisto 3 Kumottavat merkinnät UUSIMAA-KAAVA 2050: EHDOTUS Liiteaineisto 3 Kumottavat merkinnät Nähtävillä 8.10. 8.11.2019 0 Lukuohje Uusimaa-kaavan kaavaratkaisun lähtökohtana on, että Uusimaa-kaava kumoaa voimaan tullessaan aiemmat

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Maisemat maakuntakaavoituksessa Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

M U L T I S I L T A. Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten

M U L T I S I L T A. Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten Multisillan koulun alue kaava 8647 M U L T I S I L T A Perkkoonpuisto Kenkä Matin tontti kaava 8629 Lyhyt selvitys Multisillan täydennysalueen luontoarvoista kaavoituksen aloitusta varten 30.11.2016 Liittyy

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221

RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 221 Kaavaselostus ASEMAKAAVALLA MUODOSTUU KORTTELI 221. P30129 2.8.2016 Kaavan vireille tulo: Tekninen lautakunta._.2015

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO KITTILÄN KUNTA Puh 0400 356 500, Fax 016-642 259 1 18.10.2010 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Akanrovan alueen asemakaavamuutos, osa 1 (Tiealueet ja kevyen liikenteen väylä) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset sivu 1 Ymp.ltk 9.9.2010 42 liite 3 Siilinjärvi-Maaninka harjualueen yleiskaava Alue- ja kohdevaraukset, niiden perusteet sekä niitä koskevat määräykset Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet

Lisätiedot

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014

Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Yhdyskuntatekniikan lautakunta 78 10.12.2014 Sarvvikinportin (ent. Kurkiranta) asemakaava (hanke 34500), osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistaminen ja hyväksyminen MRL 62 :n ja 63 :n mukaisesti

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO

Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO Kuuleminen 14.3.2013 SAC-työryhmän tehtävät Satu Sundberg, YM/LYMO Työn tavoitteet, aikataulu ja osallistaminen Taustalla luonto- ja lintudirektiivien tulkinnan täsmentyminen EU-tuomioistuimen ratkaisukäytännössä

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Simo Takalammi Maakuntakaavan merkitys MRL:n kaavajärjestelmän korkein kaavataso eli suurpiirteinen Ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta Hyvä maakuntakaava on mahdollistava

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8

17/10.03.00.00/2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II, 593-450-8-8 Pieksämäen kaupunki Rakennusvalvonta/ Juhani Ronkainen juhani.ronkainen@pieksamaki.fi 5/2016 Viite: pyyntö 2.2.2016 17/10.03.00.00/2016 maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

Lisätiedot

Muut liiteaineistot 2: Vaikutukset Natura ohjelman alueisiin Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, kaavaehdotus

Muut liiteaineistot 2: Vaikutukset Natura ohjelman alueisiin Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, kaavaehdotus NÄHTÄVILLÄ 9.11. - 9.12.2016 FRAMLAGT 9.11. - 9.12.2016 Muut liiteaineistot 2: Vaikutukset Natura 2000 -ohjelman alueisiin Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava, kaavaehdotus 1 SISÄLLYS Natura 2000 -verkoston

Lisätiedot

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely

Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Riipilän kiviaineksenoton YVA-menettely Hankealue Asutus Hankealue sijoittuu metsätalouskäytössä olevalle haja-asutusalueelle Reunan pientaloalue sijaitsee lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä hankealueen

Lisätiedot

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe

KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN. Kaavaselostus, valmisteluvaihe KIVIJÄRVEN KUNTA PENTTILÄN YHTEISMETSÄN RANTA- ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P31477 1 (10) Paananen Susanna Sisällysluettelo 1 TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...

Lisätiedot

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto

Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto Valtakunnalliset suojeluohjelmat ja Natura 2000 verkosto MATTI KYRÖLAINEN VALTAKUNNALLISET SUOJELUOHJELMAT Suomessa on suunniteltu luonnonmaantieteelliseen aluejakoon pohjautuvia valtakunnallisia suojeluohjelmia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA ASEMKAAVAN MUUTOS KOSKEE 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 1101 Kunnan kaavatunnus:

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/2013 1 (6) 232 Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin Sataman meriläjityksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Viite:

Lisätiedot

Suojelualueet, yleiskartta

Suojelualueet, yleiskartta Suojelualueet, yleiskartta Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet FI0100065 Vuosaarenlahden merenrantaniitty Mölandetin luodot Pikku Niinisaaren rantaniitty ja vesialue Uutelan Särkkäniemi Pikku

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

TAMPEREEN KAUPUNKI MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TAMPEREEN KAUPUNKI 24.3.2017 MYLLYPURO, VT-3 LÄNSIPUOLI - KOLMENKULMAN TYÖPAIKKA-ALUEEN TOINEN OSA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava nro 8189 Dno: TRE: 1216 / 10.02.01 / 2016 PALAUTEKOOSTE Ehdotusvaiheen

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

250/ /2016 MHS. Tiivistelmä

250/ /2016 MHS. Tiivistelmä 88 Lausunto Esbogård Ab:n maa-ainesten ottolupahakemuksesta Espoon kaupungin Peringin kylässä osille kiinteistöjä RN:ot 1:15, 2:17 ja 3:21 sekä osalle kiinteistöä RN:o 3:15 Järvikylän kylässä 250/05.03.04/2016

Lisätiedot

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin

Lisätiedot

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus Muonio VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 Kaavaluonnoksen selostus 15.03.2017 Seitap Oy 2017 1. Perus- ja tunnistustiedot Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KEITELEJÄRVEN JA KUNNAN POHJOISOSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä 6.6.2018 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä on

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.6.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS 1. KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 (5) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN 63 :n MUKAINEN ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavan nimi: 5. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 540 ASEMAKAAVAN MUUTOS (Pajamäenkatu) Asemakaavan muutos koskee osaa 5.

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivityksestä, liite 6. Maakuntahallitus

Lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivityksestä, liite 6. Maakuntahallitus Lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivityksestä, liite 6 Maakuntahallitus 21.3.2016 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Maisema-alue -kuuleminen Aineisto on kunnissa ja ELY-keskusten

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg MEKA-hanke Alustavia huomioita hankkeesta 4.1.2016 Harry Berg Hankkeen lähtökohdat Metsämaa kaavoituksessa (MEKA) hankkeen tarkoituksena on kehittää kaavoitusta ja sen ohjausta metsämaahan kohdistuvan

Lisätiedot

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen 15.5.2013 Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö Natura 2000 -verkoston muodostamisesta suojelutoimenpiteisiin Luontodirektiivin 3 ja 4 artikla säätelevät

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16-KAUPUNGINOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANKE Nokian kaupunki, asemakaava Asemakaava koskee Nokian kaupungin 16. kaupunginosan kaavoittamatonta aluetta/ kiinteistöjä 536-407-24-3, 536-407-10-31,

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa

Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa Kaavoituksen ajankohtaispäivä, Turku Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 5.6.2014 Maakuntakaava & vaikutusten arviointi MRL 1 MRL 9 MRA

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-22-46 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 30.5.2018

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 31, tontit 7, 8, 10 ja 11

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 31, tontit 7, 8, 10 ja 11 Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti punaisella rajauksella. Pohjakartta Maanmittauslaitos. KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 31, tontit 7, 8, 10 ja 11 KANNUKSEN KAUPUNKI SISÄLLYS 1 1 Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot