Maatilat mukaan energiasavottaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatilat mukaan energiasavottaan"

Transkriptio

1 Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä. Maatilat mukaan energiasavottaan s. 8 Tuulta tutkimaan s. 4 Ammattikeittiöt ja energiamittarit s. 11 Näyteikkuna tulevaisuuteen s. 20

2 ! SISÄLLYS 3 Pääkirjoitus TUULIATLAS 4 Tuulta tutkimaan 5 Laaja asiantuntemus Tuuliatlaksen taustalla Tuulivoiman elinkaarikustannukset AJASSA 6 Kaikki irti Energiansäästöviikosta 7 Jo 15 vuotta energiatietoa tokaluokkalaisille Porkkanamafian isku Energianeuvoa kuluttajille ENERGIATEHOKKUUS 8 Maatilat mukaan energiasavottaan 9 Motivasta Maatilojen energiaohjelman operaattori 10 Luontokeskukset timmiin energiakuntoon 11 Ammattikeittiöt hyötyvät energiamittareista 12 Opas ammattikeittiöille Asuinkiinteistöalan sopimustoiminta uudistuu 13 Kestävästi Kokkikartanossa LIIKENTEESSÄ 16 TransEco etsii keinot liikenteen CO 2 -päästöjen vähentämiseksi 17 Kuka haluaisi ostoskärryn eteiseensä? UUSIUTUVA ENERGIA 18 Suomi on edelläkävijä lämmitysöljyn bio-osuudessa Pellettisiilon tuuletus on varmistettava 19 Suomessa jo 17 pellettitehdasta HANKINNAT 20 Skaftkärr näyteikkuna tulevaisuuteen 21 Motiva palvelee kuntia hankinta-asioissa KYTKENNÄT 21 Kulttuurien museo avaa energianäyttelyn lapsille Postia hiilineutraalisti 22 Kurjenmiekka Aina päällä Tietoa kiristyvistä tuotevaatimuksista 23 Sateenkaarentekijät jää elämään KYTKENNÄT 14 Samassa veneessä 15 Energiatulevaisuus I V A 18 Pellettisiilon tuuletus on varmistettava Pellettisiilon sisälle menoa on syytä välttää. Jos kuitenkin sisälle on mentävä, varmista ennen siiloon menoa, ettei sisällä ole vaarallisia kaasuja tai happivajausta. X P R E S S M O T Kuva: Ullamaija Hänninen, Gorilla U S K O TIESITKÖ, että pelkästään omakotitalojen kiertovesipumpuissa on siis yli 360 kwh eli 160 gigawattitunnin säästöpotentiaali? I S P O SUOMESSA on yli omakotitaloa, joissa on vesikeskuslämmitys. Niissä on joko erillinen kiertovesipumppu tai se on osana lämmöntuottolaitteistoa, kuten kaukolämpökeskus tai maalämpöpumppu. Suurin osa kiertovesipumpuista on päällä yötä päivää ympäri vuoden. Kiertovesipumpun tyypillinen vuosikulutus on 450 kilowattituntia. Energiatehokkailla pumpuilla saavutetaan prosentin säästö. Omakotitaloissa voi säästää vuodessa 360 kilowattituntia, kun pumppua uusittaessa valitaan energiatehokas malli. Kiertovesipumpun vaihdolla voi siis säästää yli viisi prosenttia omakotitalon sähkönkulutuksesta. 2 MOTIVA XPRESS 4/2009

3 PÄÄKIRJOITUS Kuva: Kimmo Haimi VELI-PEKKA RESKOLA ylitarkastaja maa- ja metsätalousministeriö Maatalous mukaan energiatalkoisiin VUODENVAIHTEESSA käynnistyy Maatilojen energiaohjelma, joka on uusin lenkki energiatehokkuusohjelmien ketjussa. Vaikka muilta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän aloilta on saatu kosolti hyviä esimerkkejä, on vapaaehtoisiin sopimuksiin perustuvan energiatehokkuuden edistämismallin luominen maataloussektorille ollut monitahoinen operaatio. Maatalouden energiaohjelman kohderyhmä koostuu suuresta joukosta suhteellisen pieniä yrityksiä, joiden tuotantosuuntien ja energiankäyttötapojen kirjo on hyvin laaja. Kun lisäksi on haluttu ottaa huomioon maataloussektorin potentiaali bioenergian tuotannossa ja käytössä, on maatalousalan energiatehokkuusohjelmasta tullut omaleimainen. Tästä huolimatta ohjelmalla on yhtymäkohtia myös muiden elinkeinoalojen ohjelmiin, mikä on tärkeää. Valmistelutyötä on tehty hyvässä yhteistyössä eri viranomaistahojen sekä maatalous-, puutarha- ja metsäalan järjestöjen kesken. Motiva on toiminut organisoivana tahona. Valmistelun päätavoitteena on ollut luoda maataloussektorille malli, joka eri keinoin houkuttelee ja kannustaa tiloja siirtymään pysyvästi energiaa ja ympäristöä säästäviin toimintatapoihin. Valmistelun tuloksista eli käynnistyvästä ohjelmasta kerrotaan lisää toisaalla tässä lehdessä. Energiaohjelmasta on kaavailtu maataloussektorin päätyökalua pyrittäessä energiatehokkuuden parantamiseen ja energiansäästölle asetettuihin kansallisiin ja kansainvälisiin tavoitteisiin. Yksin se ei kuitenkaan riitä, vaan täydennykseksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Maataloussektori oli mukana työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa Energiatehokkuustoimikunnassa, joka valmisteli laajemmin tulevaisuuden energiatehokkuustyön linjauksia ja toimenpiteitä. Energiatehokkuustoimikunnan työn tulokset ovat hyvä esimerkki siitä, miten vaikeatakin aihetta voidaan suunnitella tehokkaasti ja tuloksellisesti, kun asian merkitys vain ymmärretään ja koetaan riittävän tärkeäksi. Energiatehokkuus ja energiansäästö osoittautuivat teemoiksi, jotka kiinnostavat laajasti monia yhteiskuntaryhmiä, yrityselämä mukaan lukien. Toimikunnan työssä tämä laaja kiinnostus saatiin kanavoitua siten, että ideoita ja eri sektoreilla hyväksi havaittuja toimintatapoja saatiin yhdistettyä luovasti suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja sovellettua muidenkin alojen käyttöön. Vaikka työ ja suunnitelmien luominen oli menestyksellistä, on nyt kuitenkin otettu vasta ensi askel varsinaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Syntyneitä ideoita ja yhteistyöverkostoja on kehitettävä ja ylläpidettävä pitkäjänteisesti sekä suunnitelmallisesti. Erityisen tärkeää on se, että energiatehokkuutta edistettäessä huomioidaan myös kohteena olevan toiminnan muut osa-alueet ja reunaehdot. Nyt saavutettu energiatehokkuudelle myönteinen ilmapiiri on vaarassa, jos toteutettavat toimenpiteet ovat ristiriidassa esimerkiksi terveysmääräysten, kannattavan tuotantotoiminnan periaatteiden tai ympäristönsuojeluasioiden kanssa. Ylivarovaisuuteen ei kuitenkaan pidä sortua, vaan meidän kaikkien on pyrittävä määrätietoisesti kohti energiatehokkuutta! MOTIVA XPRESS 4/2009 3

4 TUULIATLAS TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN Tuulta tutkimaan Uusi ja lajissaan ainutlaatuinen Suomen tuuliatlas on julkaistu. Säämalleihin perustuva katsaus Suomen tuulisuuteen löytyy nyt verkosta kahdessakin eri muodossa. Iso ja aika tiukassa tahdissa tehty urakka alkaa olla valmis, toteaa kehittämispäällikkö Bengt Tammelin Ilmatieteen laitokselta. Tammelin on vastannut Suomen tuuliatlas -hankkeen tuuliaineiston tuottamisesta. Työ alkoi kesäkuussa Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi työn koordinaation Motivasta, joka kilpailutti sen. Tuuliatlas julkaistiin 25. marraskuuta suomenkielisenä. Ruotsin- ja englanninkieliset versiot ovat luvassa myöhemmin ensi vuoden alussa. Kuva: Hannu Uusitalo, Vastavalo 4 MOTIVA XPRESS 4/2009 Tuuliatlas.fi-sivuilta löytyvät tuulen keskinopeuskartat koko Suomen alueelta kuukausittain ja koko vuodelta, kuten kuvassa.

5 TUULIATLAS Tuulivoiman tietovakka Lyhyt aika ei kuitenkaan anna osviittaa siitä, että tuloksena olisi syntynyt jotenkin vaillinainen katselmus maamme tuulioloihin. Itse asiassa on saatu aikaan jopa tarjouspyyntöä enemmän, oikea tuulivoiman tietovakka. Tietosivustolla on paljon yleistä tietoa Suomen tuulioloista, säätilasta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tuuliolosuhteisiin. Sivusto sisältää tärkeät kuukausi- ja vuosikartat keskimääräisistä tuulennopeuksista ja nimellisteholtaan 3 megawatin tuulivoimalaitoksen tuotannosta. Myös tuulivoimaa ja tuulivoimalan mitoitusta on kuvattu erillisissä tieto-osioissa. Sivuilta löytyy lisäksi tiedot siitä, miten tuuliatlas on tehty. Liikkeelle on lähdetty tuulisuustiedoista 50 vuoden ajalta. Mallinnettava edustava otos on otettu vuosilta Näiltä vuosilta poimittiin satunnaisotannalla 72 kuukautta, joilta kerätyt säätiedot siirrettiin malleihin supertietokoneiden laskettavaksi. Urakka oli valtaisa. Tuuliatlas tarkkaa tietoa Suomen tuulisuudesta Tietokoneiden työstämästä urakasta saatiin tuulen keskinopeuskartat ja tuulivoimalan tuotantokartat 12 kuukaudelle ja koko vuodelle zoomattava Suomen tuuliatlas -karttaliittymä, joka löytyy kautta. Karttaliittymä on hyödyllinen erityisesti maankäytön suunnittelijoille ja tuulivoimarakentajille. Nimellisteholtaan 3 megawatin voimalan energiantuotanto megawattitunteina Suomen eri alueilla kuukausittain ja vuosituotanto, kuten kuvassa. Laaja asiantuntemus Tuuliatlaksen taustalla TUULIATLAKSEN tilasi työ- ja elinkeinoministeriö. Ilmatieteen laitos tuotti Tuuliatlaksen yhteistyössä tanskalaisen Risö DTU:n kanssa. Ilmatieteen laitoksen omien mittausten lisäksi tuulimittauksia mallitulosten todentamista varten ovat tuottaneet Vaisala Oyj, Wpd Finland Oy sekä Ålands Vindenergi Andelslag. Motiva koordinoi hanketta. Tuuliatlas julkistettiin Tuuliatlastyön ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut neuvotteleva virkamies Erkki Eskola työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ohjausryhmän jäseniä ovat Antti Irjala ympäristöministeriöstä, Esa Holttinen Wpd Finland Oy:stä, Hannu Mars Etelä- Pohjanmaan energiatoimistosta, Kalevi Luoma Kuntaliitosta, Lauri Luopajärvi PVO Innopower Oy:stä Energiateollisuus ry:n edustajana, Timo Mäki Hyötytuuli Oy:stä, Patrick Frostell Teknologiateollisuus ry:stä, Esa Peltola VTT:stä, Mauri Marjaniemi Tekesistä, Bengt Tammelin ja Timo Vihma Ilmatieteen laitokselta. Motivasta ohjausryhmään osallistuivat Timo Määttä; Olli Laitinen, Åsa Nystedt (vuonna 2008) ia Iiris Lappalainen. Tuulivoiman elinkaarikustannukset TUULIVOIMALAT tuottavat sähköä ilman polttoainetta, mutta niiden rakentamiseen kuluu materiaaleja ja sitä kautta energiaa. Erityisesti rakenteissa käytettävän teräksen valmistus on hyvin energiaintensiivistä. Maailman terästeollisuusyhdistys on laskenut, että merelle rakennettu tuulivoimapuisto tuottaa sen rakenteisiin kuluneen energian puolessa vuodessa ja maalle rakennettu hieman yli puolessa vuodessa. Suurin osa jopa yli 90 prosenttia tuulivoimalan teräsrakenteista on kierrätettäviä, mikä parantaa energiatasetta. Tuulivoimalla tuotettua energiaa voidaan siis pitää elinkaarikustannuksiltaan varsin kestävänä energiaratkaisuna. Jotta todella kestävään energiantuotantoon päästäisiin, tuulivoimapuistoja kannattaa rakentaa alueille, joiden tuuliolosuhteet ovat hyvät. Suomen tuuliatlas ei ole alueellisesti laajin, mutta sisältää kattavampaa tietoa kuin vastaavat tuuliatlakset muualla, selittää Tammelin. Työssä on kartoitettu tuuliolosuhteet maalla ja merellä koko Suomen alueelta. Tuuliatlakseen on tuotettu mahdollisimman tarkka ennuste tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta, suunnasta ja turbulenttisuudesta sekä tuulivoimalalla tuotettavasta sähköenergian määrästä 50 metristä aina 400 metrin korkeuteen saakka. Tulokset esitetään kuukausikeskiarvoina, jotka on laskettu kolmen tunnin välein mallinnetuista tuulitiedoista. Näin saadaan selville myös vuorokauden aikainen tuulisuuden vaihtelu. Tulokset ilmoitetaan 2,5x2,5 neliökilometrin karttaruuduissa. Rannikoilla ja muilla tuulisilla alueilla mallinnus on tehty vieläkin tarkemmalla 250x250 neliömetrin tarkkuudella. Mallinnettuja tuulitietoja saadaan mukaan uuteen Tuuliatlakseen yli miljoonasta pisteestä, mikä on moninkertainen määrä vuonna 1991 ilmestyneen vanhan Tuuliatlaksen 50 aseman tietoihin verrattuna. Mukana on tiedostot, joiden avulla voidaan laskea paikkakohtaiset tuuliolot. Tuuliatlaskarttaliittymän kautta tuulitietoa voidaan tarkastella yhdessä paikkatietojen ja muiden maantieteellisten muuttujien kanssa. Tuuliatlaksen tuottaminen on vaatinut paljon simuloitua tietoa, mihin on tarvittu suurta tietokonekapasiteettia. Vastaavissa tutkimuksissa muualla on laskettu pienempiä otoksia ja niissä on kuvattu vain vuoden keskimääräisiä oloja. Suomessa tuulee talvipakkasilla Työssä on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen laajaa tieteellistä osaamista, kuten alailmakehän rajakerros ja säämallien käyttö. Käytössä on ollut myös laitoksen supertietokoneresurssit, jotka mahdollistivat uuden tavan laskea tuuliolosuhteita. Tämän ison aineiston äärellä on ihan pakko sanoa, että kyllä meillä Suomessakin on monin paikoin hyvät tuuliolosuhteet tuulivoimatuotantoon myös sisämaassa, Tammelin vetää johtopäätöksiä työstä. Sekin jatkuvasti toisteltu lause, että eihän talvipakkasilla tuule, voidaan osoittaa tuuliatlaksen avulla vääräksi. Alailmakehän rajakerroksen yläpuolella merellä ja tuntureilla tuulee noin sadan metrin korkeudella, vaikka maan pinnalla ilma näyttäisi seisovan. ERKKI ESKOLA, , työ- ja elinkeinoministeriö BENGT TAMMELIN, (09) , Ilmatieteen laitos OLLI LAITINEN, Motiva MOTIVA XPRESS 4/2009 5

6 AJASSA Kaikki irti Energiansäästöviikosta TEKSTI: SUVI SALMELA Siemens lähti mukaan energiansäästöviikkoon tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Viikkoa hyödynnettiin monin tavoin sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Viikon aikana Siemens lähetti medialle tiedotteita päivittäin, postitti asiakaskirjeitä energiatehokkuutta edistävistä ratkaisuista ja toteutti Kauppalehdessä mainoskampanjan. Myös sisäinen viestintä oli tiivistä. Energiaasioista kirjoitettiin jopa 15 juttua intranettiin, henkilöstölle järjestettiin kilpailuja ja koko johto vietti Energiansäästöviikon tiistaina autotonta päivää. Yritysjohto eturintamassa Olin yllättynyt, että Siemensin johto lähti niin ennakkoluulottomasti tempaukseen mukaan. He tulivat esimerkillisesti töihin julkisilla kulkuvälineillä, pyörällä, kävellen tai tekivät päivän etätöitä. Asia noteerattiin myös mediassa, Siemensin viestintäjohtaja Kirsi Rejman kertoo. Myös koko henkilöstölle järjestetty kilpailu kannusti konkreettisiin energiansäästötoimiin. Jotta palkintojen arvontaan sai osallistua, piti joka päivä tehdä jokin nimetty energiansäästöteko. Energiansäästöviikko kiinnostaa yli rajojen Rejman paljastaa, miksi Energiansäästöviikko päätettiin hyödyntää näin massiivisesti. Energia-asiat ovat meille tärkeitä, koska toimitamme energiaratkaisuja tuotantoon, siirtoon ja säästävään kuluttamiseen. Halusimme tuoda osaamisemme energia-asioissa esiin hyvässä asiayhteydessä. Esimerkkejä tuotteistamme ja palveluistamme ovat tehokkaat turbiinit, hiilidioksidin talteenotto, kiinteistöjen energiansäästösopimukset ja tuulivoima- ja liikenneratkaisut, kuten metro. Kaiken kaikkiaan Energiansäästöviikko tuntui viestinnällisesti tiiviiltä kokonaisuudelta, johon satsaamme varmasti ensi vuonnakin. Konseptia toki kehittelemme eteenpäin ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella, Rejman jatkaa. Energiansäästöviikon vietto Suomen toimipisteessä herätti huomiota myös Saksassa. Saattaa olla, että konsepti nostetaan Siemensillä kansainvälisestikin esiin esimerkillisenä projektina. Siemensin lisäksi Energiansäästöviikkoon osallistui tämän vuoden lokakuussa huikeat yli 350 yritystä ja yhteisöä. Kuvassa Siemensin viestintäosasto, joka toteutti energiansäästöviikon tempaukset. Takarivissä Ville Terämä, Anna-Leena Haarala, Eetu Helminen ja Anita Hanhinen. Alarivissä Jouko Norja, Katrianna Carlson, Kirsi Rejman ja Katarina Nurmi. Kuva: Siemens 6 MOTIVA XPRESS 4/2009

7 Kuva: Jari Aalto ENSI vuonna Tokaluokkalaisten energiansäästöviikko juhlii 15-vuotissyntymäpäiviään. Vuosittain noin tokaluokkalaista, eli lähes koko ikäluokka tutustuu energiaan ja sen järkevään käyttöön Lasten Keskuksen julkaiseman Hei, kaikki toimii! -opetusmateriaalin avulla. Tokaluokkalaisten energiansäästöviikkoa vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna Juhlavuosi 2010 alkaa näyttävästi. Educa-messuilla tammikuun lopussa on mahdollista tutustua Energiaopetus eläväksi -työpajoihin Motivan osastolla. Niissä oppilaat ja opettajat esittelevät havainnollisia opetusmenetelmiä, joiden avulla energiaopetus voidaan toteuttaa kiinnostavasti ja innostavasti. Kävijät pääsevät kokeilemaan itsekin erilaisia työtapoja. Tokaluokkalaisten energiansäästöviikko on saanut voimansa oppilaiden ja opettajien ohella aktiivisista energiayhtiöistä, jotka ovat kustantaneet oppimateriaalit. IRMELI MIKKONEN, Motiva Porkkanamafian isku OSTAJAN mahdollisuuksia vaikuttaa kaupan arkikäytäntöihin testattiin Energiansäästöviikon perjantaina Helsingin Rautatieaseman K-market Kotikonnussa sekä Tampereen K-market Tullintorissa. Kaupat vilisivät asiakkaita, kun Porkkanamafia toteutti ostoiskunsa. Kaupoissa saatiin Porkkanamafian tempauksen ansiosta huikea, yhteensä yli euron lisätuotto, joka ohjataan kokonaan energiatehokkuuden parantamiseen. Päivittäistavarakaupassa toteutettu Porkkanamafian tempaus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Ruokakauppatempaus on käytännöllinen tapa kanavoida kuluttajien ostovoimaa. Se ei rohkaise ylimääräiseen kuluttamiseen, vaan kannustaa yrityksiä energiatehokkuuden parantamiseen positiivisella tavalla. Tuotolla energiatehokkuusinvestointeja Energiankäytön tehostamismahdollisuuksia kaupoissa on etsitty yhdessä energiakatselmoijan kanssa. Esimer- Jo 15 vuotta energiatietoa tokaluokkalaisille kiksi Kotikonnussa aiotaan investoida kylmäaltaiden energiankulutuksen seurantaan, valaistuksen ohjaukseen ja valaisimien vaihtoon. Juomakaappiin hankitaan yöverho jäähdytyshäviöiden vähentämiseksi. Motiva ja Porkkanamafia seuraavat toimenpiteiden toteutumista. Työ energiatehokkuuden hyväksi on K- ruokakaupoille tuttua. Kesko, K-ruokakaupat mukaan lukien, on sitoutunut kaupan alan energiatehokkuussopimukseen. Tavoitteena on säästää 65 miljoonaa kilowattituntia vuoden 2016 loppuun mennessä. ILKKA HANNULA, , Helsingin Porkkanamafia TAPIO JALO, Motiva AJASSA Energianeuvoa kuluttajille Kuluttajien energianeuvontahankkeiden rahoitushaku päättyi syyskuun lopussa. Hakemuksia tuli kaikkiaan 58 kappaletta. Valtaosa hakemuksista liittyy uudisja korjausrakentamiseen sekä asumiseen. Hanke-ehdotusten määrä euroissa on lähes 10 miljoonaa. Rahoitusta on nyt jaettavissa vajaa 1,5 miljoonaa euroa. Ehdotusten käsittely on alkanut, ja päätökset rahoituksesta tehdään vuoden loppuun mennessä. Etusijalla ovat laajat, useampien tahojen yhteishankkeet, joissa toiminnan pysyvyys on turvattu. Kuluttajille suunnatun energianeuvonnan toteutus on osa ilmasto- ja energiastrategian, kuluttajapoliittisen ohjelman ja energiatehokkuustoimikunnan ehdotusten sekä Sitran organisoimana valmistellun energianeuvontamallin toteutusta. Tavoitteena on, että kuluttajat saavat luotettavaa energianeuvontaa, jota antavat eri toimijat. Hakemuksia tuli eri puolilta Suomea, ja suuresta hakijajoukosta löytyy runsaasti hyviä hankkeita, sanoo ohjausryhmän puheenjohtaja Erkki Eskola työ- ja elinkeinoministeriöstä. Neuvonnan aihepiireiksi on määritelty uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuus, rakennusten lämmitystapavalinnat, muut asumisen energiatehokkuuteen liittyvät kysymykset, kestokulutustavaroiden energiatehokkuus ja liikkumisen energiatehokkuus. Neuvontaa rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, Sitra ja myöhemmin mahdollisesti muut ministeriöt. Motiva koordinoi toimintaa. Ohjausryhmässä ovat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, opetushallitus, Sitra ja Suomen Kuntaliitto. PÄIVI LAITILA, Motiva Kauppias Ville Pirtinaho ja Tampereen tempaukseen osallistunut porkkanamafioso Toni Paju K-market Tullintorissa. Kuva: Taneli Pasanen MOTIVA XPRESS 4/2009 7

8 ENERGIATEHOKKUUS Maatilat mukaan energia Maataloudessa energiatehokkuus ei ole välttämättä ollut keskeinen tuotantoa määrittävä tekijä. Tämä on havaittu, kun on valmisteltu maatalouden energiaohjelmaa. Kuva: Sakari Alasuutari, Vastavalo 8 MOTIVA XPRESS 4/2009 Tilojen taloudelliset vaikeudet, kasvavat tuotantoyksiköt ja myös yleinen kiinnostus energian järkevään käyttöön ovat kuitenkin tekijöitä, jotka nostavat energiatehokkuuden yhä keskeisemmäksi teemaksi myös maataloudessa, toteaa johtava asiantuntija Lea Gynther Motivasta. Maatalouden energiaohjelma lähtee käyntiin vuoden 2010 alusta. Maatalous täyttää energiaohjelman avulla oman osuutensa kansainvälisesti asetetuista energian käytön säästövelvoitteistamme. Energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää, mutta ohjelmaa kehitettäessä tunnistettiin myös uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto merkittäviksi mahdollisuuksiksi edistää tilojen kannattavuutta. Kun maatilat liittyvät ohjelmaan, ne sitoutuvat energiatehokkuuden kehittämiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Tätä varten niiden käyttöön on kehitetty niin sanottu Energiasuunnitelma-palvelu, jonka toteutusta maa- ja metsätalousministeriö tukee.

9 ENERGIATEHOKKUUS TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN savottaan Energiasuunnittelijoita koulutetaan Ensimmäinen maatilojen energiasuunnittelijoiden perehdyttämiskoulutus järjestettiin Helsingissä syyskuussa. Ministeriö valmistelee asetusta esitietovaatimuksista henkilöille, jotka voivat koulutuksen jälkeen hakea maaseutuvirastosta suunnittelijan pätevyyttä. Uutta suomenkielistä koulutusta valmistellaan helmikuuksi 2010 Tampereelle, ja tarkoituksena on järjestää pian sen jälkeen koulutusta myös ruotsin kielellä. Perehdyttämiskoulutus noudatti työ- ja elinkeinoministeriön energiakatselmoijakoulutuksesta tuttua kaavaa. Ensimmäisenä päivänä esiteltiin ohjelmaa yleisemmin sekä energiasuunnitelman sisältöä. Toisena päivänä keskityttiin teknisempään näkökulmaan, mm. sähkön käyttöön, lämpötekniikkaan, työkoneisiin sekä uusiutuvaan energiaan liittyviin kysymyksiin, luettelee Gynther koulutuksen sisältöä. Koulutuksesta saatiin myönteistä palautetta, josta oli nähtävissä tulevien suunnittelijoiden into päästä mahdollisimman pian käytännön töihin. Suunnittelijoiden lisäksi ensimmäisessä koulutuksessa oli mukana TE-keskuksista henkilöitä, jotka ohjelman käynnistyttyä myöntävät energiasuunnitelmatuet ja vastaanottavat valmiit energiasuunnitelmaraportit. Viime aikoina on käynnistetty tai toteutettu useita maatilojen energiaohjelman käytännön toteutusta tukevia hankkeita. Esimerkiksi TTS Tutkimus on työstänyt tietoa tilojen ominaiskulutuksista, ProAgrialta on tänä syksynä ilmestynyt Maatilayrityksen energiaopas ja eri tahojen toteuttamassa verkkopalvelussa bioenergia.fi energiatehokkuus on nostettu yhdeksi keskeiseksi teemaksi. VELI-PEKKA RESKOLA, (09) , maa- ja metsätalousministeriö LEA GYNTHER, Motiva Motivasta Maatilojen energiaohjelman operaattori MAA- ja metsätalousministeriö on solminut Motivan kanssa sopimuksen Maatilojen energiaohjelman operaattoritoiminnasta vuoden 2011 loppuun asti. Operaattorin tehtävänä ohjelmassa on avustaa viranomaisia ohjelman täytäntöönpanoon liittyvissä tehtävissä. Keskeisimpiä ovat materiaalin valmistelu ja jakelu tiloille sekä energiasuunnittelijoille, energiasuunnittelijoiden perehdyttämiskoulutus sekä seurantaan ja raportointiin liittyvät tehtävät. Motiva koordinoi myös uusien maatilojen energiahallintapalvelujen, ns. omavalvontasuunnitelman ja maatilojen energiakatselmuksen kehittämistä. Lisäksi Motiva toimii koordinoivana tahona eri toimijoiden välillä, avustaa viranomaisia energiasuunnitelmien laadunvalvonnassa ja osallistuu ohjelman markkinointiin. Energiatehokkuus nousee yhä keskeisemmäksi teemaksi myös maataloudessa, toteaa johtava asiantuntija Lea Gynther Motivasta. Kuva: Jari Aalto MOTIVA XPRESS 4/2009 9

10 ENERGIATEHOKKUUS Kuva: Metsähallitus Luontokeskus Seitsemisessä suoran sähkölämmityksen tilalle harkitaan ympäristömyötäisempää lämmitysjärjestelmää. Luontokeskukset timmiin energiakuntoon TEKSTI: SIRPA MUSTONEN Kuva: Kimmo Haimi Valtion laitosten on näytettävä muille esimerkkiä ja huolehdittava kiinteistöjen energia-asiat kuntoon, sanoo Metsähallituksen suunnittelija Sirpa Ellä. Metsähallitus tarkistaa luontokeskustensa energian käytön. Etelä-Suomen luontopalvelujen viiden kohteen jälkeen vuorossa on Pohjanmaan ja Lapin keskusten katselmointi. Luontopalvelujen vuoden 2008 ympäristöohjelman mukaan kaikissa 15 luontokeskuksessa tehdään energiakatselmukset ja laaditaan energiatodistukset vuoden 2010 loppuun mennessä. Motivan ohjeiden mukaiset katselmukset on jo toteutettu Sinisimpukan, Seitsemisen, Hämeen ja Ukon luontokeskuksissa, lisäksi kiinteistöyhtiö Oskarille on laadittu energiatodistus. Katselmukset herättivät meidät huomaamaan, kuinka tärkeää on hoitaa ja huoltaa kiinteistöjä ja etenkin taloteknisiä laitteita oikein. Katselmuksissa kävi selvästi ilmi, että myös ympäristömyötäinen uusi tekniikka tarvitsee säännöllistä tarkistusta ja asetusarvojen korjausta, sanoo Metsähallituksen suunnittelija ja Etelä-Suomen luontopalvelujen ympäristövastaava Sirpa Ellä. Katselmusraporteissa kerrotaan kiinteistöjen LVI- ja sähköteknisten järjestelmien nykytilanne sekä mahdollisuudet pienentää lämmön, sähkön ja veden kulutusta. Kun keskusten energian käyttö tehostuu, myös ympäristöön kohdistuva kuormitus vähenee. Hyvää hoitoa kiinteistöille Selvää säästöä syntyy usein pelkästään tarkistamalla kiinteistöjen lämpötilojen säädöt. Energiakatselmus on tarpeen myös kiinteistön hyvän hoidon kannalta, ei pelkästään energiansäästön vuoksi. On tärkeää, että ilmanvaihto toimii ja lämpötila on vuorokaudenaikaan ja vuodenaikaan sopiva, Ellä toteaa. Katselmusten ansiosta luontokeskuksissa tarkistettiin ilmastointijärjestelmiä ja niiden säätöjä, esimerkiksi kävijämääriltään hiljaisempina aikoina keskusten ilmanvaihdon tarve on aivan erilainen kuin vilkkaina aikoina. Liian matalat huonelämpötilat taas heikentävät työskentelyolosuhteita ja rasittavat kiinteistöä turhaan. Esimerkiksi Seitsemisen luontokeskuksessa oli suorastaan kylmä, koska asetusarvot eivät olleet kohdallaan. Kiinteistön kokonaistarkastelu on tärkeää, rakennusta ei saa säästää pilalle, eivätkä kiinteistön rakenteet saa kärsiä. Seitsemisessä suoran sähkölämmityksen tilalle harkitaan nyt toisenlaista lämmitysjärjestelmää. Sinisimpukassa taas huomattiin, että on aika huoltaa kuntoon vanha lämpöä talteenottava ilmastointilaite. Hämeen luontokeskuksessa korjattavaa löytyi maalämpölaitteistosta. Energiatodistus raameihin kunniapaikalle Valtionhallinnossa Senaatti-kiinteistöt on ollut aktiivinen kiinteistöjensä katselmoinnissa. Metsähallituskin haluaa toimia esimerkillisesti ja konsernissa toimii muun muassa ilmastonmuutoksen seurantaryhmä, jossa on edustajia eri yksiköistä. Käytännönläheinen esimerkki on Siemen Forelian karistamon siirtyminen kevyen polttoöljyn käytöstä bioenergiaan: omien "jätekäpyjen" hyödyntämiseen polttoaineena. Espooseen tulevan uuden Nuuksio-keskuksen energiaratkaisuissa pohditaan niin ikään joko puun, aurinkoenergian tai kallioperästä saatavan lämmön hyödyntämistä. Energiakatselmus on osa ilmastonmuutoksen torjumistyötä ja kiinteistön kustannustehokasta hoitoa. Valtion laitoksissa nämä asiat pitäisi huolehtia kuntoon ihan ensimmäiseksi, sillä meidän on näytettävä esimerkkiä. Minusta on hienoa, että luontokeskukset saavat myös energiatodistukset seinälleen. Ne osoittavat, että energia-asiat ovat hoidossa. Energiatodistusta koskevista säädöksistä ympäristöministeriössä vastaava yli-insinööri Maarit Haakana kiittelee luontokeskusten aktiivista toimintaa energiatehokkuuden edistämisessä. Energiatodistuksen laatiminen energiakatselmuksen yhteydessä on kaikin tavoin tarkoituksenmukaista. SIRPA ELLÄ, Metsähallitus 10 MOTIVA XPRESS 4/2009

11 ENERGIATEHOKKUUS Mitä et voi mitata, sitä et voi johtaa. Reaaliaikainen kulutusmittaus tekee energiansäästöstä konkreettista, sanoo Metos Oy:n markkinointipäällikkö Juho Mäyry, kuvassa keskellä. Vasemmalla Motivan asiantuntija Antti Kokkonen ja oikealla keittiöpäällikkö Paavo Lintunen. Ammattikeittiöt hyötyvät energiamittareista TEKSTI JA KUVAT: SIRPA MUSTONEN Suomessa on reilut ammattikeittiötä, jotka voisivat tehostaa energian käyttöään mittaamalla ensin todellisen kulutuksensa. Reaaliaikainen, mieluiten laitekohtainen mittaustieto antaa kyytiä vanhentuneille toimintatavoille ja väärille käsityksille. Suomalaisissa ammattikeittiöissä ei yleensä ole erillisiä energiamittareita, vaikka keittiöt kuluttavat arviolta GWh eli lähes sähkölämmitteisen omakotitalon verran sähköä vuodessa. Ammattikeittiöissä sähköä kuluu varsinaisen ruoanvalmistuksen lisäksi astianpesuun, kylmäsäilytykseen, jakeluun, valaistukseen ja ilmastointiin. Motivan asiantuntijan Antti Kokkosen arvion mukaan ammattikeittiöiden energiatehokkuuden parantamisen säästömahdollisuudet ovat huomattavat. Keittiölaitteita valmistava Metos Oy mittasi kesällä oman Keravan toimipisteensä henkilöstöravintolan energian kulutusta. Tarkat mittaukset paljastivat sekä yksittäisten laitteiden että eri prosessien kuluttamat energiamäärät. Lisäksi tarkasteltiin keittiön erilaisten käytäntöjen ja laitteiden käytön vaikutuksia annos- ja kilokohtaiseen energian kulutukseen. Mitä et voi mitata, sitä et voi johtaa. Reaaliaikainen kulutusmittaus tekee energiansäästöstä konkreettista. Kaikki haluavat huolehtia yhteisestä ympäristöstä ja olla siten hyviä kansalaisia, mutta vasta mittaaminen konkretisoi asioita, sanoo Metos Oy:n markkinointipäällikkö Juho Mäyry. Hyvä töiden suunnittelu säästää Mäyryn mukaan Metoksen asiakkaat alkoivat kysellä tutkittua tietoa siitä, kuinka paljon energiaa kuluu eri annosten valmistamiseen eri valmistustavoilla ja -laitteilla. Kun sitten energian kulutusta ryhdyttiin toden teolla mittaamaan, moni luulo osoittautui vääräksi. Minulle suurin yllätys oli se, kuinka paljon laitteet kuluttavat sähköä esilämmitykseen, kun ne laitetaan käyntiin. Kannattaa siis suunnitella ruokalista huolellisesti ja miettiä tarkkaan, miten ja mihin aikaan ruoka valmistetaan, toteaa Metoksen keittiöpäällikkö Paavo Lintunen. Valitettavasti Suomestakin löytyy ammattikeittiöitä, joissa toimitaan vanhojen tottumusten ja käytäntöjen mukaisesti, vaikka niiden käytössä oleva uusi tekniikka mahdollistaisi paljon tehokkaamman toiminnan. Paavo Lintusen mielestä esimerkiksi kaikkia keittiön laitteita ei kannata vain tavan vuoksi kytkeä päälle heti aamuvuoroon tultaessa. Uudet liedet lämpiävät todella nopeasti ja lämpöhauteet ja kylmäaltaat ehtivät saavuttaa oikeat lämpötilat, kun ne laitetaan päälle puoli tuntia ennen lounasaikaa. Ennenaikaista esilämmittämistä ja ylipäätään laitteiden hukkakäyttöä on syytä välttää. Lintunen uskoo, että keittiöiden henkilökunta mielellään kehittää energiatehokkuutta, kunhan heille saadaan täsmällistä tietoa energian kulutuksesta. Keittiöiden omavalvonnastakin tuli alkukankeuden jälkeen rutiinia, yhtä hyvin energiatehokkuuden valvonta voi kuulua työnkuvaan. Lisäksi laitekohtainen kulutusmittaus paljastaa heti, jos johonkin laitteeseen tulee vika ja se alkaa kuluttaa virtaa normaalia enemmän. >> MOTIVA XPRESS 4/

12 ENERGIATEHOKKUUS Monet pieneltä tuntuvat muutokset voivat säästää energiaa. Tiskikoneeseen esimerkiksi kannattaa ensin laittaa lasit, jotta ne ehtivät jäähtyä ennen käyttöä. Vasta viimeiseksi pestään lautaset, ja puhtaat lautaset viedään suoraan lautasjakelimeen, jolloin lautasjakelimen termostaatti kytkeytyy pois päältä tiskikoneesta tulevat lautaset ovat jo valmiiksi 40- asteisia eikä niitä tarvitse enää lämmittää, ja silti asiakas saa lautasensa miellyttävän lämpimänä eteensä. Keittiölaitteet tarpeen mukaan Keittiölaitteiden mitoitus todellisen tarpeen ja käytön mukaan on keskeistä energiatehokkuuden hallinnassa. Mäyryn mukaan ammattikeittiöissä onkin haasteena jatkuvasti muuttuvat olosuhteet. Esimerkiksi joku kaupungin keittiöistä saatetaan sulkea remontin vuoksi, jolloin joku toinen keittiö saakin tehtäväkseen muutama sata lisäannosta. Fiksu keittiö on suunniteltu mahdollisimman muutosketteräksi. Keittiölaitteiden valinnassa on syytä yrittää varautua tuleviin muutoksiin, mutta energiatehokkuus kärsii jos hankitaan selvästi ylimitoitettuja laitteita varmuuden vuoksi, Mäyry sanoo. Kannattaa suunnitella ruokalista huolellisesti ja miettiä tarkkaan, miten ja mihin aikaan ruoka valmistetaan, toteaa Metoksen keittiöpäällikkö Paavo Lintunen. Opas ammattikeittiöille MOTIVA julkaisee maaliskuussa 2010 käytännönläheisen oppaan, joka ohjaa ammattikeittiöitä parempaan energiatehokkuuteen. Opas sisältää tietoa ammattikeittiöiden laitteiden ja ilmanvaihdon energiankäytön tehostamismahdollisuuksista sekä valintakriteereistä. Se on suunnattu keittiöiden hankinnoista päättäville, esimiehille, henkilöstölle sekä laitetoimittajille ja suunnittelijoille. Tehostamismahdollisuuksia ovat selvittäneet Työtehoseura, Design Lime Oy ja Halton Group Ltd Motivan ja MaRa ry:n toimesta. Oppaan tuottamiseen ja rahoittamiseen ovat osallistuneet Dieta Oy, Electrolux Professional Oy, Oy Halton Group Ltd, Metos Oy sekä työja elinkeinoministeriö. Opas ja laajempi taustaraportti ovat luettavissa Motivan verkkosivuilla 17. maaliskuuta alkaen. ANTTI KOKKONEN, Motiva Asuinkiinteistöalan sopimustoiminta uudistuu KIINTEISTÖALALLE on valmisteltu uusi energiatehokkuussopimus, joka käynnistyy vuoden 2010 alussa. Ensimmäisenä puitesopimukseen on laadittu vuokra-asuntoyhtiöiden toimenpideohjelma, johon voivat liittyä RAKLI ry:n vuokra-, asumisoikeusja/tai osaomistusasuntoyhteisöt. Toimenpideohjelman valmistelussa on hyödynnetty vuoden 2008 asuinkiinteistöalan energiansäästösopimuksen (AESS) väliarviointia. Uudistamistyöhön osallistuivat Espoonkruunu Oy, Helsingin kaupunki, Roihuvuoren Kiinteistöt Oy, SATO Oyj, VAV- Asunnot Oy ja VVO-Yhtymä Oyj, jotka ovat mukana myös nykyisessä AESS:ssä. Puitesopimus energiankäytön tehostamiseksi Puitesopimus kiinteistöalan energiankäytön tehostamisesta allekirjoitetaan 10. joulukuuta ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:n kesken. Jatkossa puitesopimukseen on mahdollista liittää esimerkiksi toimitiloja koskeva toimenpideohjelma, jonka on tavoite valmistua vuonna AIJA TASA, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry MAARIT HAAKANA, ympäristöministeriö HEIKKI VÄISÄNEN, työ- ja elinkeinoministeriö PÄIVI LAITILA, Motiva 12 MOTIVA XPRESS 4/2009

13 TEKSTI JA KUVAT: SIRPA MUSTONEN Kestävästi Kokkikartanossa ENERGIATEHOKKUUS Vuodesta 2006 Snellman Oy:n omistama Kokkikartano valmistaa Keravalla laadukasta valmisruokaa kotoisen tuntuisilla resepteillä. Yritys käynnisti alkuvuonna Tekesin tuella kestävän kehityksen hankkeen. Innostuin kestävästä kehityksestä Sitran tulevaisuusseminaarissa, jossa keskusteltiin ympäristössä tapahtuvista muutoksista ja niiden vaikutuksista ihmisiin ja maapalloon. Sain ahaa-elämyksen: voimme saada lisäarvoa tuotteisiimme tekemällä hyvää ruokaa ekologisesti ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, toimitusjohtaja Jarmo Aavikko sanoo. Kokkikartano löysi selviä säästökohteita teettämällä energia-analyysin. Osa säästöistä ei vaatinut lainkaan investointeja, vain säätämistä. Toimitusjohtaja Jarmo Aavikko esittelee Kokkikartanon tuotantotiloja Keravalla. Säästöä oikeilla säädöillä Energiatehokkuussopimukseen Kokkikartano liittyi viime vuonna ja sitoutui siten vähentämään energian kulutustaan yhdeksän prosenttia vuoteen 2016 mennessä. Liikkeelle lähdettiin teettämällä työ- ja elinkeinoministeriön tukema ja Motivan ohjeiden mukainen energia-analyysi, jolla löydettiin selviä säästökohteita. Osa säästöistä ei vaatinut lainkaan investointeja, vain säätämistä. Analyysi maksaa itsensä takaisin vuodessa. Meilläkin kävi niin, että eräs työnjohtaja oli luullut korjaavansa kiinteistöautomaatiolaitteiden säätöjä, mutta itse asiassa muuttanut asetusarvot virheellisiksi. Pelkästään tämän erehdyksen havaitseminen ja korjaaminen säästää energiaa, Aavikko kertoo. Kiinteistön automaatiojärjestelmän säätöja ohjausvirhe aiheutti lämmöntalteenottojärjestelmän häiriintymisen, jolloin kaukolämmön kulutus nousi. Häiriö huomattiin energia-analyysissä, kun järjestelmävirtojen todelliset lämpötilat mitattiin. Toinen konkreettinen löydös liittyy vuokien kuljetukseen käytettävien Transbox-laatikoiden pesulinjastoon, joka kuluttaa paljon sähköä ja vettä. Linjaston vedenkierrätyksen toimimattomuuden vuoksi käyttäjät joutuivat laskemaan lisää vettä laitteeseen. Veden lisäys koneeseen kasvatti vedenkulutusta ja toi vuositasolla yritykselle yli euron lisäkustannukset. Pesulinjaston korjauksen arvioitiin maksavan itsensä takaisin alle vuodessa. Tehostamistavoitteen saavuttaminen edellyttää mittaamista ja seurantaa, mutta myös tuotantohenkilökunnalla on suuri merkitys siihen, kuinka paljon meillä menee energiaa suhteessa tuotettuihin kiloihin, sanoo projektipäällikkö Kati Sorvali. Nopea jäähdytys lämpö talteen Valmisruokaa tuottavassa yrityksessä energiaa kuluu runsaasti myös tuotteita paistettaessa. Suunnitelmissa onkin seuraavan laajennuksen yhteydessä ottaa käyttöön uudet huuvat, jotka voisivat kerätä talteen uuneista vapautuvaa lämpöä. Lämmön talteenottoon kiinnitetään vastaisuudessa entistä enemmän huomiota sekä tuotannon prosesseissa että kiinteistötekniikassa. Nopea jäähdytys paiston jälkeen alle plus neljään celsiusasteeseen takaa ruoan maun, säilymisen ja turvallisuuden. Siitä ei voi tinkiä, mutta prosessia voi ehkä muuttaa niin, että lämpö otetaan talteen. Jo nyt osa tästä energiasta saadaan talteen ja hyödynnetään käyttöveden lämmityksessä, Aavikko sanoo. Kokkikartanon tavoitteena on koko yrityksen toimintatavan muuttaminen kestävän kehityksen periaatteiden mukaiseksi. Muutokset vievät aikansa ja ennen muutoksia on tiedettävä tarkkaan nykytilanne. Osa työstä, kuten suunnitteilla olevat hiilijalanjälkitutkimukset, aiotaan tehdä ulkopuolisten konsulttien avulla. Energian käytön tehostamistavoitteen saavuttaminen edellyttää mittaamista ja seurantaa, jotta voimme kehittää toimintaa. Myös tuotantohenkilökunnalla on suuri merkitys siihen, kuinka paljon meillä menee energiaa suhteessa tuotettuihin kiloihin. Siksi henkilökunnan kouluttaminen on tärkeää, kertoo Kokkikartanon Kestävän kehityksen hanketta vetävä projektipäällikkö Kati Sorvali. MOTIVA XPRESS 4/

14 KYTKENNÄT TEKSTI: SIRPA MUSTONEN Samassa Kuva: Kimmo Haimi veneessä Vähähiilisen ja energiapihin yhteiskunnan kehittämisessä kaikki maat ovat samassa veneessä. Yhteistyötä on tehtävä yli rajojen. Sopivaa, täydentävää osaamista tai markkinoita tietotaidolle saattaa löytyä yhtä hyvin naapurimaasta kuin kaukomailta. Japania ja Suomea yhdistää vakava suhtautuminen energia- ja materiaalitehokkuuteen ja hyvät näytöt alan osaamisesta. Uranuurtajat virittelevät uudentyyppistä yhteistyötä teknologioiden kehittämiseksi. Tekes ja Japanin uusiutuvan energian ja teknologian kehittämiskeskus Nedo pohtivat parhaillaan konkreettisia tapoja syventää tiedonvaihtona alkanutta toimintaa. Japanin tiedeja yritysmaailman sekä Nedon edustajat vierailivat syyskuussa Suomessa Motivan ja Finpron kutsumina. Kova kansainvälinen kilpailu ajaa japanilaisyrityksiä energiatehokkuuteen. Menestyminen edellyttää energiakustannusten leikkaamista. Vähähiilisen tai jopa hiilettömän yhteiskunnan rakentamisessa kaikki maat ovat kuitenkin samalla lähtöviivalla. Työ on aloitettava nyt, sanoi Tokion yliopiston emeritusprofessori tri. Kunio Yoshida Motiva Xpressin haastattelussa. Johtaja Tsuyoshi Suzuki uusiutuvan energian ja teknologian kehittämiskeskus Nedosta kertoi, että energiatehokkuus Japanin teollisuussektorilla on viety pitkälle, mutta tehtävää riittää runsaasti energian säästämiseksi kotitalouksissa, rakentamisessa ja liikenteessä. Suzukin mielestä kemiat suomalaisten ja japanilaisten välillä toimivat hyvin. Maiden asiantuntijat voisivat yhdistää tietonsa, jotta saataisiin aikaa kaivattuja läpimurtoja ja innovaatioita ilmastoteknologiassa. Japanista löytyy huippuosaamista esimerkiksi hybridiajoneuvoista, lämpöpumpuista, polttokennoista, ilmastointijärjestelmistä ja aurinkoenergiaan liittyvistä teknologioista. Yoshidan mukaan hiilidioksidin talteenoton ja varastoimisen tutkimukseen on niin ikään suunnattu paljon tutkimusvaroja. Suomessa VTT kehittää hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin teknologiaa, ja alan vientimarkkinoiden uskotaan olevan täyttä totta ja 2030-luvulla. Katselmuskoulutuksista vientituote Motiva kehittää katselmustuotteitaan, ja suuntaa katseensa myös kaukomaille. Energian säästöstä kiinnostuneita vieraita on saatu hiljattain Chilestä saakka, ja alan osaamisen kansainvälinen kysyntä on selvästi kasvussa. Motivan katselmukset ovat selkeitä työkaluja, joita voi viedä erilaisiin kulttuureihin. Kansainvälistä katselmuskoulutusta on parin viime vuoden aikana annettu muun muassa Kroatiassa, Taiwanissa, Turkissa, Unkarissa, Väli-Amerikassa ja Vietnamissa. Vastaavaa koulutusta on järjestetty myös Suomessa muun muassa jordanialaisille, turkkilaisille ja unkarilaisille asiantuntijoille. Energiatehokkuustyö tuntuu lisääntyvän joka puolella pääosin ilmastopoliittisista syistä. Siihen vauhtiin Motivan on hyvä mennä mukaan. Esimerkiksi Chilessä bruttokansantuotteen kasvu erkani energian kulutuksen kasvusta vuonna 2001, mikä on hyvä merkki energian säästön aloittamisesta, sanoo Motivan kansainvälisten hankkeiden kehittämisestä vastaava johtava asiantuntija Kari Hämekoski. Hämekoski uskoo ilmastopolitiikan kytkeytyvän vastaisuudessa entistä tiiviimmin energiatehokkuustyöhön sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Hyvä esimerkki tästä ovat 14 MOTIVA XPRESS 4/2009

15 Vähähiilisen tai jopa hiilettömän yhteiskunnan rakentamisessa kaikki maat ovat samalla lähtöviivalla. Työ on aloitettava nyt, korosti Tokion yliopiston emeritusprofessori tri. Kunio Yoshida haastattelussa entiseen vankilaan rakennetussa Hotelli Katajanokassa. TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN? KYTKENNÄT Energiatulevaisuus kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävät puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) hankkeet. Olemme yhteistyössä kumppaneiden kanssa löytäneet hiljattain kolme mahdollista energiakatselmuksiin liittyvää hankeideaa. CDM-hanke voidaan osittain rahoittaa myymällä päästövähennyksiä, mikä helpottaa hankkeen toteuttamista, Hämekoski toteaa. CDM-hankkeessa teollisuusmaa, jolla on Kioton pöytäkirjassa määritelty päästövähennystavoite, toteuttaa hankkeen kehittyvässä maassa, jolla ei ole sitovaa tavoitetta. Mekanismin tarkoitus on edistää kestävää kehitystä ja tarjota teollisuusmaille kustannustehokkaita tapoja vähentää päästöjä. Tyypillisesti hankkeet sijoittuvat uusiutuvan energian, energiatehokkuuden tai jätehuollon alalle. Kiinnostavia mahdollisuuksia löytyy myös idästä. Venäjällä on käynnistymässä paljon energiatehokkuushankkeita, jotka voivat työllistää myös suomalaisia. Motivalla on parhaillaan käynnissä Pietarin alueella energiakatselmoinnin kaksivuotinen koulutusohjelma, jossa annetaan venäläisille asiantuntijoille suomalaista katselmuskoulutusta teollisuus-, energia-, palvelu- ja rakennussektoreilla. Koulutus on hyvä vientituote, koska kaikki valtiot tarvitaan yhteiseen ponnistukseen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tiedon jakaminen on nyt yhä tärkeämpää, toteaa johtava asiantuntija Antero Punttila Motivasta. SUOMEN energiatulevaisuutta on hahmoteltu syksyn aikana useilla foorumeilla. Energiakolmio ja Energiateollisuus ovat molemmat järjestäneet asian tiimoilta tilaisuuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi marraskuussa oman näkemyksensä sähkönkulutusarviosta vuodelle 2020 ja Ministeriön arviossa päädytään 91 terawattitunnin sähkön kulutukseen vuonna Se poikkeaa ilmasto- ja energiastrategian tavoiteurasta, joka on 98 terawattituntia. Arvion mukaan sähkön kulutus olisi noin 100 terawattituntia vuonna Metsäteollisuuden tulevaisuus mietityttää Sähkön kulutuksen kehitystä on ministeriössä arvioitu alaspäin talouden taantuman, metsäteollisuuden rakennemuutoksen ja kotitalouksien ja palvelujen sähkönkäytön tehostumisen vuoksi. Samalla on kuitenkin oletettu, että metsäteollisuus tuottaisi runsaasti uusia tuotteita, jotka ovat vasta kehitys- ja kokeiluasteella. Ministeriö arvelee, että jos sähkönkäytön tehostaminen onnistuu, kuten tavoitellaan, sähkön kulutus voi jäädä jopa odotettua alemmaksi. Toisaalta, jos metsäteollisuus päätyy kovin energiaintensiivisiin tuotteisiin, saattaa arvio olla liian alhainen. Joka tapauksessa uutta sähkön tuotannon kapasiteettia tarvitaan lisää sekä perusvoimana että säätövoimana. Miten uusiutuvan tavoitteet saavutetaan? Metsäteollisuuden volyymin pieneneminen vähentää sähkön tarvetta, mutta vaikuttaa myös suoraan uusiutuvan energian tuotantomääriin. Suomen uusiutuvan energian tuotantotavoite 38 prosenttia energian loppukäytöstä vuonna 2020 tuntuu kuin karkaavan käsistä. Ilmasto- ja energiastrategian mukaisilla toimilla tavoitetta ei kyetä saavuttamaan. Ministeriö korostaakin energian käytön tehostamisen merkitystä. Bioenergian toimialaraportti korostaa myös bioenergiatavoitteiden lipumista metsäteollisuuden porttien ulkopuolelle. Bioenergian käytön kasvumahdollisuuksia toimialaraportti näkee ensisijassa puubiomassaa hyödyntävien lämpöyrittäjyys-, energiapuu- ja hakeyritysryhmien aloilla. Tulevaisuuden tavoitteiden täyttäminen edellyttää puubiomassan ohessa muiden raaka-aineiden käytön merkittävää lisäystä, mutta haasteena on uusiutuvan energian direktiivin edellyttämä kestävyys. Selvää on tulevaisuuden energiaratkaisuissa toisaalta energian käytön tehokkuus, ja toisaalta järjestelmän joustavuus, jossa energian kysyntä joustaa energian tuotannon mukaan. Tuulivoimalla ja jopa hajautetulla pientuotannolla on jatkossa nykyistä paljon suurempi merkitys. KARI HÄMEKOSKI, Motiva ANTERO PUNTTILA, Motiva MOTIVA XPRESS 4/

16 LIIKENTEESSÄ Kuva: Juhani Laurikko TEKSTI: JOCHIM DONNER TransEco Espoon Innopolin pääoven eteen oli koottu näytteille 2010-luvun autoja. etsii keinot liikenteen CO 2 -päästöjen vähentämiseksi Oikeat liikenteen energia- ja ympäristöratkaisut on löydettävä nopeasti. EU:n tavoitteiden mukaan tieliikenteen energian kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä 20 prosenttia sekä uusiutuvan energian käyttöä lisättävä vähintään 10 prosentin tasolle vuoteen 2020 mennessä. TransEco-ohjelman tavoitteena on tieliikenteen energian käytön tehostaminen ja vaihtoehtoisten energioiden käyttöönotto. Työ etenee tutkimuksen ja demonstraatioiden kautta taloudellisiin ja viestinnällisiin ohjauskeinoihin sekä uuden teknologian markkinoille saattamiseen. Nämä voivat tuntua kovilta haasteilta, mutta vuosi 2020 on vain välietappi tavoiteltaessa lähes hiilidioksidivapaata liikennettä vuoteen 2050 mennessä, toteaa ohjelmaa koordinoiva tutkimusprofessori Nils-Olof Nylund VTT:ltä. Nylund korostaa, että varautuminen näin merkittäviin muutoksiin on syytä aloittaa heti. Biopolttoaineiden ja sähköajoneuvojen kehitystyöhön tarvitaan nyt voimavaroja. Myös ohjauskeinoja tarvitaan, jotta markkinoille saataisiin mahdollisimman energiatehokkaita ajoneuvoja ja ympäristömyötäistä energiaa. Kaikille löytyy oma rooli TransEcon aloitusseminaarissa marraskuun alussa nähtiin elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen ja liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiainen sekä noin 180 muuta liikennealan vaikuttajaa. Selväksi kävi, että hihat kääritään porukalla, koska tavoitteisiin päästään vain yhteistyöllä. Esimerkiksi sähköautojen markkinaosuus voi kasvaa prosenttia jo vuoteen 2020 mennessä ja biopolttoaineiden osuus prosenttia. Markkinoilla on tilaa myös hybridiratkaisuille ja uudistuneelle bensiini-, diesel- ja kaasumoottoriteknologialle. Verkottuneella yhteistyöllä päästään tilanteeseen, jossa kaikki voittavat, myös Suomen valtio, vastuuministeriöt ja virastot, kun suomalaisen osaamisen ja teknologian kilpailukyky kasvaa. Tarjolla tietoa ja mahdollisuuksia Haasteena on valintamahdollisuuksien runsaus, ja toisaalta monet yhtäaikaiset tavoitteet. TransEco on monipuolinen tutkimusohjelma, joka tukee päätöksentekoa eri tasoilla. Se tarjoaa tietoa ja mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan, Nylund sanoo. Uuden teknologian toimivuus käytännössä varmistetaan TransEcon demonstraatioiden avulla. Käynnistetyt tutkimushankkeet liittyvät raskaiden ajoneuvojen älykkääseen teknologiaan, sähkö- ja hybridiautojen voimalaiteratkaisuihin, autoliikenteen energiatehokkuuden parantamiseen, uusiin biopolttoaineisiin ja niiden käytettävyyteen Suomen olosuhteissa sekä erilaisten liikennesektorin päätöksentekoa tukevien apuneuvojen, mallien ja skenaariotyökalujen kehittämiseen. TransEco TRANSECO on viisivuotinen tutkimuskokonaisuus, joka kehittää ja demonstroi uutta tekniikkaa sekä auttaa erilaisten valintojen tekemistä ja vaihtoehtojen vertailua. Trans- Eco tukee niin elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijoiden kuin kuluttajienkin päätöksentekoa. Ohjelman tavoitteena on tieliikenteen energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvan energian käyttöönoton lisääminen. Hankkeen keskeiset tutkimusosapuolet ovat VTT, yliopistot (TKK, TTY, OY) ja ammattikorkeakoulut (Metropolia ja Turun AMK), joilla on jo usean vuoden kokemus tuloksellisesta yhteistyöstä liikenteen energia- ja ympäristökysymysten parissa. Ohjelmaa rahoittavat TEKES, liikenteen kannalta keskeiset ministeriöt (LVM, TEM, VM) ja niiden alaiset virastot sekä lukuisat yritykset. Myös tutkimusosapuolten oma rahoitus on merkittävä. Tutkimustoiminnan laajuus ilman demonstraatiohankkeita on alkuvaiheessa noin 3 MEUR vuodessa, ja rahoittajia on yhteensä noin 35. Tutkimusta ohjaa laaja johtoryhmä, jossa ovat edustettuna suurimpien rahoittajien lisäksi useat muut liikenteen kannalta tärkeät julkisen sektorin ja elinkeinoelämän toimijat. Motiva vastaa tutkimusohjelman viestinnästä. NILS-OLOF NYLUND, , nils-olof.nylund@vtt.fi, VTT JUHANI LAURIKKO, , juhani.laurikko@vtt.fi, VTT JOCHIM DONNER, Motiva 16 MOTIVA XPRESS 4/2009

17 Liikenteessä säästävästi, turvallisesti ja kevyemmin päästöin TRANSECOA edeltäneessä RASTU-tutkimuskokonaisuudessa ( ) tutkijat ja kuljetusyritykset yhdistivät voimansa kehittääkseen raskaan ajoneuvokaluston turvallisuutta ja kustannustehokkuutta sekä tuottaakseen luotettavaa tietoa ajoneuvojen päästöistä. Oikealla käytöllä ja ajotavalla sekä valitsemalla vähäpäästöisiä ajoneuvoja on mahdollista säästää sekä ympäristöä että kustannuksia. RASTUn tuloksia esitellään uunituoreessa esitteessä, joka on tilattavissa ja ladattavissa Motivan verkkosivuilta. LIIKENTEESSÄ TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN Kuka haluaisi ostoskärryn eteiseensä? Autojen yhteiskäytössä on järkeä. City Car Club esitteli toimintaansa Autottomana päivänä 22. syyskuuta. Yleisö sai kokeilla leikkimielisesti polkuautoa Narinkkatorilla Helsingissä. Ajovuorossa Okariina Rauta. Kuva: Jari Aalto Kuvitelkaa, mitä tapahtuisi jos ostoskärry pitäisi ottaa mukaan kaupasta ja sijoittaa jonnekin kodissa, kysyy saksalainen Michael Glotz-Richter autojen yhteiskäyttöä käsittelevässä seminaarissa. Glotz-Richter näyttää kuvia: ostoskärry kapeassa eteisessä, olohuoneen keskellä television edessä. Sitten seuraa kuvakavalkadi hänen kotikaupungistaan Bremenistä. Isommat ostoskärryt, yksityisautot, ahdistavat jalankulkijat kapeisiin käytäviin talojen ja pysäköityjen autojen välissä. Kauniit kaupunkinäkymät peittyvät autorivien taakse. Kaupunkitodellisuus voisi olla ihan toisenlainen, jos autoja ei tarvitsisi seisottaa pysäköintipaikoilla, jos useammat ihmiset valitsisivat autolla liikkumistarpeeseensa yhteiskäyttöauton ja turvautuisivat useammin kaupunkien julkiseen liikenteeseen. Kaupunkien ja kaupunkilaisten on uudistettava ajatteluaan. Jokainen yhteiskäyttöauto korvaa 4 8 yksityisautoa. Kaupunkialueita voisi ja pitäisi kehittää tehokkaammiksi ihmisten elinympäristöinä. Autojen yhteiskäyttö sopii henkilöille, jotka eivät tarvitse autoa joka päivä ja ajavat vuodessa alle kilometriä. Monilla auto seisoo tyhjän panttina suurimman osan ajasta. Yhteiskäyttö joukkoliikenteen tukena Suomessa autojen yhteiskäyttö on mahdollista toistaiseksi vain Helsingissä, jossa City Car Club on tarjonnut palveluitaan lähes kymmenen vuotta. Eurooppalainen momo Car-Sharing hanke lisää tietoisuutta järkevästä auton käytöstä. Suomessa hanketta vetää asiantuntija Johanna Taskinen Motivasta. Autojen yhteiskäyttö kestävän liikennejärjestelmän osana -seminaari liittyy hankkeeseen. Seminaarissa kuultiin saksalaisten asiantuntijoiden lisäksi myös autojen yhteiskäytöstä Ranskassa ja Belgiassa. Suomessa kannattaa ottaa mallia vaikka Belgiasta, jossa on luotu laaja yhteistyörintama. Siellä tätä toimintaa on jo 16 kaupungissa. Yhteistyöhön on houkuteltu paikalliset viranomaiset, valtion hallinto, alan ohjelmistot hallitseva yritys, julkisen liikenteen edustajat, autovuokraamo Herz ja yllättävästi myös Belgian yksityisautoilijoiden etujärjestö VAB. Toki jotain pientä meillä Suomessakin tapahtuu. YTV:n alueella voi niputtaa yhteen joukkoliikenteen ja auton yhteiskäytön. Esimerkiksi Helsingin kuukausilipun ja City Car Clubin kuukausimaksun saa yhteishintaan 43,20 euroa, kun ne erikseen maksettuina olisivat yhteensä 51,80 euroa. JOHANNA TASKINEN, Motiva MOTIVA XPRESS 4/

18 UUSIUTUVA ENERGIA TEKSTI: SIRPA MUSTONEN TEKSTI: MERVI TEPPONEN Pellettisii Suomi on edelläkävijä lämmitysöljyn bio-osuudessa Lämmitysöljyssä on ollut tämän vuoden alusta alkaen mukana kahden prosentin bio-osuus. Suomi on tässä asiassa edelläkävijä Euroopassa. Lämmitysöljyn bioosuus nousee tulevina vuosina asteittain. Tavoitteena on 10 prosenttia vuonna Öljyalan toimijat jatkavat kevääseen 2010 testitaloissa seurantaa erityyppisten biopolttoöljyseosten toimivuudesta ja säilyvyydestä Suomen oloissa. Polttoöljyä myyvät yhtiöt ovat sopineet bio-osuudesta osana valtiovallan ja öljyalan Höylä III -energiatehokkuussopimusta. Testitaloissa käytetään tavallisesta lämmitysöljystä ja eri biopolttoöljyistä valmistettuja, pitoisuuksiltaan kahta prosenttia suurempia, 7 10 prosentin seoksia. Tähän mennessä testit ovat sujuneet ilman yllätyksiä. Biolämmitysöljyt ovat palaneet öljylämmityslaitteissa vastaavalla tavalla kuin tavallinen polttoöljy, kertoo projektipäällikkö Eero Otronen Öljyalan Palvelukeskuksesta. Kenttätesteissä on mukana 30 omakotitaloa lähinnä pääkaupunkiseudulta ja muualta Uudeltamaalta. Helmikuussa 2008 alkanut seuranta jatkuu testitaloissa kahden lämmityskauden ajan ensi kevääseen. Testitalot ovat omakotitaloja, joissa on tavalliset öljylämmityslaitteet. Ennen hankkeen alkua laitteille tehtiin normaali vuosihuolto. Biolämmitysöljyseosten testikäyttöä varten laitteisiin ei tehty muutoksia. Mittauksia säännöllisesti Testeihin liittyviä tarkastuksia taloissa tekee Suomen Lämmitystieto Oy:n neuvontateknikko Hannu Rauhala. Hän kertoo, että koekohteissa tehtävillä tarkastuskäynneillä selvitetään palamisen laatua ja tehokkuutta mittaamalla kattiloista poistuvien palamiskaasujen lämpötila, jäännöshappipitoisuus ja hiilimonoksidipitoisuus. Mittausten perusteella määritetään kunkin koekohteen palamishyötysuhde. Mittaustiedot tallennetaan ja taulukoidaan kumulatiivisesti. Näin saadaan helposti vertailtavissa olevaa tietoa koko testiajalta. Polttimen ja kattilan tietyt osat valokuvataan tarkastuksissa. Tavoitteena on saada tallennetuksi tarkastuskäyntien välisenä aikana poltinlaitteissa mahdollisesti tapahtuvat muutokset. Myös öljyletkujen ja öljyn kanssa kosketuksissa olevien tiivisteiden ja komponenttien kuntoa seurataan. Tarkastuskäyntien ohella otetaan näytteitä biolämmitysöljystä. Näytteidenotot tapahtuvat Suomen Lämmitystiedon ohjauksessa, ja niitä tekemässä on kolme tehtävään koulutuksen saanutta öljylämmitysalan ammattiliikettä. Kuva: Öljyalan Palvelukeskus www-oil-gas.fi Lämmitysöljyssä on vuoden 2009 alusta ollut kahden prosentin bio-osuus. Tämä saattaa kuulostaa melko vähäiseltä määrältä, mutta itse asiassa se vastaa biopolttoainemäärää, jolla yksin voisi hoitaa omakotitalon vuoden lämmityksen, kertoo Eero Otronen Öljyalan Palvelukeskuksesta. 18 MOTIVA XPRESS 4/2009 Kuva: Jenni Tuomola

19 UUSIUTUVA ENERGIA lon tuuletus on varmistettava Puupelletti on nykyaikaista uusiutuvaa biopolttoainetta, jonka käyttö on suositeltavaa. Se on myös monessa suhteessa turvallinen polttoaine, mutta pellettivaraston tuuletus on varmistettava. Ympäristönsuojelulliset ja energiapoliittiset syyt nostavat biopolttoaineiden suosiota. Sekä puupellettien käyttö energian lähteenä että tuotanto on lisääntynyt voimakkaasti Suomessa 2000-luvulla. Meillä on noin pientalojen pellettilämmitysjärjestelmää. Vuosittain niitä asennetaan lisää kappaletta. Vaara vaanii varastossa Kuljetuksen ja varastoinnin aikana puupellettimassassa voi syntyä korkeita hiilimonoksidi-, hiilidioksidi- ja aldehydipitoisuuksia. Pellettivarastojen ilmaan vapautuvat terveydelle vaaralliset kaasut aiheuttavat tapaturmariskin. Etenkin hiilimonoksidi- eli häkäpitoisuus voi nousta hengenvaarallisen korkeaksi, joten työturvallisuudesta on huolehdittava. Suomessa on puupellettivarastoissa sattunut kaksi kuolemaan johtanutta tapaturmaa, joissa kuolinsyyksi todettiin häkämyrkytys. Ensimmäinen tapahtui vuonna 2006 Mäntsälässä ja toinen syksyllä 2008 Jurvassa. Ruotsissa ja Hollannissa on sattunut kuolemantapauksia pellettien merikuljetusten yhteydessä. Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston tilaama Työterveyslaitoksen selvitys aiheesta julkaistiin Häkämittarista on hyötyä Kun toinen kuolemantapaus sattui loppuvuodesta 2008, kävimme tapahtumapaikalla työsuojelupiirin kanssa. Tapaus sai myös julkisuutta muun muassa valtakunnallisella tv-kanavalla. Kannatan puupellettien käyttöä, mutta kuolemantapauksia ei tietenkään saisi sattua, sanoo lääkintöneuvos Asko Aalto sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta. Tapaturmavakuutuslaitosten liitto laati molemmista puupellettivarastojen häkäkuolemista tutkintaraportit (YTOT 2/08 ja YTOT 3/08). Sekä sosiaali- ja terveysministeriö että Työterveyslaitos ovat tiedottaneet häkäongelmasta, mutta uusien tapaturmien ehkäisemiseksi häkävaaraa ja työturvallisuudesta huolehtimista on syytä yhä nostaa esiin julkisuudessa. Työterveyslaitoksen selvityksessä ja tutkintaraporteissa on tuotu perusteellisesti esiin keskeiset työsuojelutoimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tärkeimpiä näistä ovat varastojen hyvä ilmastointi, hälyttävien häkämittarien käyttö silloin, kun varastoon joutuu menemään, sekä yksintyöskentelyn välttäminen. Yksi edellytys tietysti on, että työntekijöillä on ylipäätään tiedossa häkävaaran olemassaolo, Aalto sanoo. Aallon mukaan Suomi asetti elokuussa ensimmäisenä länsimaana myös varastoilmassa esiintyvälle ärsytystä aiheuttavalle aldehydille, heksanaalille, työilman terveysperusteisen raja-arvon eli HTParvon. ASKO AALTO, , asko.aalto@stm.fi, sosiaali- ja terveysministeriö Suomen Pellettienergiayhdistys myy pellettisiilon kylkeen tarkoitettuja varoitustarroja. Suomessa jo 17 pellettitehdasta PELLETTIEN vuosituotannon arvioidaan kasvavan yli miljoonaan tonniin vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä Suomessa toimii 17 pellettitehdasta. Suurin pellettien tuottaja on Vapo Oy, jolla on tuotantolaitoksia Suomen lisäksi myös neljässä muussa Itämeren alueen valtiossa. Pelleteillä on pienkäyttäjien lisäksi runsaasti keskisuuria käyttäjiä, kuten julkisia kiinteistöjä ja teollisuuskiinteistöjä. Suuret lämpölaitokset ja voimalat käyttävät niitä seospolttoaineena. Valmiit pelletit varastoidaan tehtaalla joko säkeissä tai irtotavarana. Suomessa pääosa pelleteistä kuljetetaan rekoissa irtotavarana suoraan asiakkaiden siiloihin. Vientiin menevät pelletit toimitetaan satamien välivarastoista laivakuljetuksina. Viennin osuus Suomen koko pellettituotannosta oli vuonna 2008 noin 60 prosenttia. Pellettisiilon sisälle menoa on syytä välttää. Jos sinne on mentävä, on avustajan läsnäolo välttämätön. MOTIVA XPRESS 4/

20 HANKINNAT Kuva: Eric Hedman Energiaratkaisut otetaan huomioon jo Skaftkärrin yleiskaavassa, kertoo projektikoordinaattori Åsa Nystedt. Skaftkärr TEKSTI: SUVI SALMELA näyteikkuna tulevaisuuteen Porvoon Skaftkärrin alueelle rakennetaan vuoteen 2020 mennessä uusi energiatehokas asuinalue. Energiatehokkuuden lisäksi hankkeen keskeisenä tavoitteena on kehittää kaavoitusprosessia. Projektikoordinaattori Åsa Nystedt kertoo alueen kaavoitusprosessin etenevän totutusta täysin päinvastaisessa järjestyksessä, jotta energianäkökohdat pystyttäisiin todella huomioimaan rakentamisessa. Skaftkärrin yleiskaava tehdään energiaperustein ja tässä niin sanotussa energiakaavassa määritellään miten ja minne rakennetaan. Yleiskaava luo sen jälkeen perusteet asemakaavalle, Nystedt kertoo prosessin etenemisestä. Aluetta suunnitellaan monen toimijan yhteisvoimin. Suunnittelutyöhön osallistuvat Porvoon kaupunki, Porvoon Energia ja hanketta koordinoiva Posintra. Ohjausryhmään kuuluvat lisäksi ympäristöministeriö sekä Uudenmaan ympäristökeskus. Sitra on hankkeen päärahoittaja. Uusi energiatehokas Skaftkärr-alue on merkitty karttaan punaisella. 20 MOTIVA XPRESS 4/2009 Maanmittauslaitos: julkaisulupanumero 1004/MML/09 Living Lab tosielämän kehittämisympäristö Yksi alueen erikoisuuksista on Living Lab -toimintamalli, jossa erilaisia kehittämisprojekteja tehdään yhteistyössä tuotteiden ja palveluiden tuottajien, kaupunkien ja kuntien sekä loppukäyttäjien kanssa. Käytännössä tämä tarjoaa mahdollisuuden esimerkiksi ilmanvaihtojärjestelmien kehittämiseen yhdessä järjestelmiä tarjoavien yritysten sekä asukkaiden kanssa. Todellisessa asuinympäristössä tapahtuvan kehittämisen ideana on saada aikaan entistä toimivampia ratkaisuja ottamalla käyttäjät mukaan tuotekehitykseen. Skaftkärr-hankkeen yhteydessä kehitetään myös energiayhtiöiden liiketoimintamalleja. Porvoon Energia selvittää, miten esimerkiksi kaukolämpö pystyttäisiin viemään matalaenergiarakennusalueelle. Alueella tutkitaan myös kiinteistökohtaista hajautettua energiantuotantoa.

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuustoimikunta Laajapohjainen toimikunta energiansäästön ja energiatehokkuuden toimenpiteiden

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Lähtökohtia kuluttajaneuvonnan kehittämiseen Ilmastopolitiikka Ilmastonmuutosta hillittävä kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä Kaikkia

Lisätiedot

CASE: Kaso Oy Säästöä kymmeniä tuhansia euroja

CASE: Kaso Oy Säästöä kymmeniä tuhansia euroja CASE: Kaso Oy Säästöä kymmeniä tuhansia euroja Helsingin Suutarilassa sijaitsevan Kaso Oy:n tuotantoprosessiin kuuluu runsaasti hitsausta ja maalausta sekä paineilmalla toimivia työkaluja. Vuoden 2018

Lisätiedot

VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS. pk-teollisuuden energiakulut hallintaan

VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS. pk-teollisuuden energiakulut hallintaan VALTION TUKEMA ENERGIAKATSELMUS pk-teollisuuden energiakulut hallintaan ENERGIAKATSELMUS tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta löytää energian ja

Lisätiedot

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena EP-TOPO, webinaari 5.4.2017 Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Kuluttajien energianeuvonnan käynnistäminen Keski-Suomessa - Energiaviisas kuluttaja Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Energianeuvonnan taustaa ja tavoitteet Neuvonnan aikataulu ja sisältö

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva

Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset ja uusiutuvan energian rooli tavoitteiden saavuttamisessa Risto Larmio 14.3.2017 Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 2010-2016 21.1.2010

Maatilojen energiaohjelma 2010-2016 21.1.2010 Maatilojen energiaohjelma 2010-2016 21.1.2010 Mistä on kysymys? Maatilojen energiaohjelma on maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluva energiatehokkuussopimus ajanjaksolla 2010 2016 Ohjelman tavoite

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille Jouni Punnonen ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET OVAT ERINOMAINEN KEINO EDISTÄÄ ELINKEINOELÄMÄN ENERGIATEHOKKUUTTA 2 Teollisuuden energiansäästösopimus

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Vapaaehtoiset Green Deal - sopimukset. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät , ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari

Vapaaehtoiset Green Deal - sopimukset. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät , ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari Vapaaehtoiset Green Deal - sopimukset Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät 7.11.2018, ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari Mikä on Green Deal? Green Deal on vapaaehtoinen sopimus

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla Kuntien ilmastokampanjan juhlatapaaminen 14.11.2017 Johanna Kentala-Lehtonen, Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelman toimeenpano. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh ,

Maatilojen energiaohjelman toimeenpano. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh , Maatilojen energiaohjelman toimeenpano Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maatilojen energiaohjelma Maatilojen energiaohjelma on

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Kymenlaakson energianeuvonta

Kymenlaakson energianeuvonta Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Tausta Pilotti Kotkassa 2011 TEM:n tuella Koko Kymenlaakson kattava Energianeuvonta

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

AEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin

AEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin AEL Energy Manager koulutusohjelma. Käytännön energiatehokkuusosaajia yrityksiin Markku Harmaala, AEL 2018 Tuloksia Ohjelmaan osallistuneiden projektitöillä keskiarvoina säästynyt/yritys: 232 897 1620

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.fi Esityksen sisältö: Maatilojen energiaohjelman esittely tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET2017 2025 https://www.youtube.com/watch?v=nkqhxsuulwe Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 - tuloksia 2 https://www.youtube.com/watch?v=ttpip5evtmo Taustat Energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio

Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio Energiatehokkuus kannattaa vai kannattaako? Risto Larmio Risto Larmio Energiatehokkuusasiantuntija Motivassa 2011 alkaen, työtehtävät mm. pk-teollisuuden energiatehokkuusneuvonta (Teknologia-, Elintarvike-,

Lisätiedot

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa

Lisätiedot

Energiatuki Kati Veijonen

Energiatuki Kati Veijonen Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Art. 14 ja 15: Neuvontamenettelyt pakollisten tarkastusten sijasta?

Art. 14 ja 15: Neuvontamenettelyt pakollisten tarkastusten sijasta? Art. 14 ja 15: Neuvontamenettelyt pakollisten tarkastusten sijasta? Taustaselvitys ja vaikutusarviointi (NEVA-selvitys) Kirsi-Maaria Forssell ja Lea Gynther, Motiva Oy Ympäristöministeriö, 7.3.2019 EPBD:n

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat saavat luotettavaa tietoa

Lisätiedot

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012

Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Fintrip ideasta konkretiaksi syksy 2012 Finnish Transport Research and Innovation Partnership Liikenteen osaamis- ja innovaatioverkosto Johanna Särkijärvi,

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila. Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan

Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila. Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan verkostoituminen ja vuorovaikutuksen kanavoiminen RIL:n energia- ja talotekniikkasekä rakennusasiantuntijoiden

Lisätiedot

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma

ENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet

Lisätiedot

tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön

tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön tuottaa mittauksiin ja laskelmiin perustuvaa tietoa kohteen energiankulutuksen jakautumisesta paikallistaa energian ja veden käytön tehostamismahdollisuudet esittää toimenpide-ehdotukset ja selkeät laskelmat

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma

TransEco-tutkimusohjelma TransEco-tutkimusohjelma 2009-2013 TransEcon biopolttoainetutkimus Nils-Olof Nylund 20.4.2010 Liikenteen sopeuttaminen kestävään kehitykseen IEA Renewable Energy Technology Deployment 2010 Liikennesektorin

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiantuotannon toimenpideohjelma 8.5.2017 Sirpa Leino, Energiateollisuus ry Energia-ala lähtenyt heti vakuuttavasti mukaan Energia-alan sopimuksen kattavuus erittäin

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Oulun tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Oulun tulevaisuusfoorumi 20.4.2010 Tulevaisuusselonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin

Lisätiedot

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA Enontekiön Sähkö Oy ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA 1 Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.12.2011 Finlandia talo, Helsinki 2 Johdanto Energianeuvonnalla vastuulliset energiayhtiöt

Lisätiedot

Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla

Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla TransEco tutkijaseminaari Jochim Donner Toimintaympäristö Tutkimuksen ja demonstraatioiden merkitys kasvaa Kansainvälisten sitoumusten takaraja tulee vastaan

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström Kohti hiilineutraalia kuntaa Biosfärområdets vinterträff i Korpoström 2.3.2018 Valonia Kuntien yhteinen palvelukeskus Valonia on alueellinen kestävän kehityksen palveluorganisaatio Toiminut vuodesta 1997,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttaminen: Case sähkön kulutuskokeilu. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Ylitarkastaja Mervi Suni

Kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttaminen: Case sähkön kulutuskokeilu. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Ylitarkastaja Mervi Suni Kuluttajien käyttäytymiseen vaikuttaminen: Case sähkön kulutuskokeilu Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Ylitarkastaja Mervi Suni Sisältö o Kokeilun lähtökohdat o Kuluttajien kysyntäjouston

Lisätiedot

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen

Energiatehokkuussopimukset. Energiavirasto Juha Toivanen Energiatehokkuussopimukset Energiavirasto Juha Toivanen 9.2.2016 Vapaaehtoista sopimustoimintaa energiansäästöstä energiatehokkuuteen ESD 2006 EED 2014 2020 Energiansäästö sopimukset Jatkoaika Energiatehokkuus

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja 1. Maatilojen energiaohjelmaan liittyminen Maatilojen energiaohjelmaan (energiaohjelma) voivat liittyä kaikki maa- ja puutarhatilat (tila). Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Painetta energiatehokkuuteen rakennus- ja kiinteistöalalla. Työkaluja ja tietolähteitä Tapio Jalo, Motiva Oy 8.10.2010

Painetta energiatehokkuuteen rakennus- ja kiinteistöalalla. Työkaluja ja tietolähteitä Tapio Jalo, Motiva Oy 8.10.2010 Painetta energiatehokkuuteen rakennus- ja kiinteistöalalla Työkaluja ja tietolähteitä Tapio Jalo, Motiva Oy 8.10.2010 Esityksen sisältö Energiatehokkuuteen panostaminen kannattaa nyt ja jatkossa Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi 4.11.2009 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot