Maatilat mukaan energiasavottaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maatilat mukaan energiasavottaan"

Transkriptio

1 Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä. Maatilat mukaan energiasavottaan s. 8 Tuulta tutkimaan s. 4 Ammattikeittiöt ja energiamittarit s. 11 Näyteikkuna tulevaisuuteen s. 20

2 ! SISÄLLYS 3 Pääkirjoitus TUULIATLAS 4 Tuulta tutkimaan 5 Laaja asiantuntemus Tuuliatlaksen taustalla Tuulivoiman elinkaarikustannukset AJASSA 6 Kaikki irti Energiansäästöviikosta 7 Jo 15 vuotta energiatietoa tokaluokkalaisille Porkkanamafian isku Energianeuvoa kuluttajille ENERGIATEHOKKUUS 8 Maatilat mukaan energiasavottaan 9 Motivasta Maatilojen energiaohjelman operaattori 10 Luontokeskukset timmiin energiakuntoon 11 Ammattikeittiöt hyötyvät energiamittareista 12 Opas ammattikeittiöille Asuinkiinteistöalan sopimustoiminta uudistuu 13 Kestävästi Kokkikartanossa LIIKENTEESSÄ 16 TransEco etsii keinot liikenteen CO 2 -päästöjen vähentämiseksi 17 Kuka haluaisi ostoskärryn eteiseensä? UUSIUTUVA ENERGIA 18 Suomi on edelläkävijä lämmitysöljyn bio-osuudessa Pellettisiilon tuuletus on varmistettava 19 Suomessa jo 17 pellettitehdasta HANKINNAT 20 Skaftkärr näyteikkuna tulevaisuuteen 21 Motiva palvelee kuntia hankinta-asioissa KYTKENNÄT 21 Kulttuurien museo avaa energianäyttelyn lapsille Postia hiilineutraalisti 22 Kurjenmiekka Aina päällä Tietoa kiristyvistä tuotevaatimuksista 23 Sateenkaarentekijät jää elämään KYTKENNÄT 14 Samassa veneessä 15 Energiatulevaisuus I V A 18 Pellettisiilon tuuletus on varmistettava Pellettisiilon sisälle menoa on syytä välttää. Jos kuitenkin sisälle on mentävä, varmista ennen siiloon menoa, ettei sisällä ole vaarallisia kaasuja tai happivajausta. X P R E S S M O T Kuva: Ullamaija Hänninen, Gorilla U S K O TIESITKÖ, että pelkästään omakotitalojen kiertovesipumpuissa on siis yli 360 kwh eli 160 gigawattitunnin säästöpotentiaali? I S P O SUOMESSA on yli omakotitaloa, joissa on vesikeskuslämmitys. Niissä on joko erillinen kiertovesipumppu tai se on osana lämmöntuottolaitteistoa, kuten kaukolämpökeskus tai maalämpöpumppu. Suurin osa kiertovesipumpuista on päällä yötä päivää ympäri vuoden. Kiertovesipumpun tyypillinen vuosikulutus on 450 kilowattituntia. Energiatehokkailla pumpuilla saavutetaan prosentin säästö. Omakotitaloissa voi säästää vuodessa 360 kilowattituntia, kun pumppua uusittaessa valitaan energiatehokas malli. Kiertovesipumpun vaihdolla voi siis säästää yli viisi prosenttia omakotitalon sähkönkulutuksesta. 2 MOTIVA XPRESS 4/2009

3 PÄÄKIRJOITUS Kuva: Kimmo Haimi VELI-PEKKA RESKOLA ylitarkastaja maa- ja metsätalousministeriö Maatalous mukaan energiatalkoisiin VUODENVAIHTEESSA käynnistyy Maatilojen energiaohjelma, joka on uusin lenkki energiatehokkuusohjelmien ketjussa. Vaikka muilta yhteiskunnan ja elinkeinoelämän aloilta on saatu kosolti hyviä esimerkkejä, on vapaaehtoisiin sopimuksiin perustuvan energiatehokkuuden edistämismallin luominen maataloussektorille ollut monitahoinen operaatio. Maatalouden energiaohjelman kohderyhmä koostuu suuresta joukosta suhteellisen pieniä yrityksiä, joiden tuotantosuuntien ja energiankäyttötapojen kirjo on hyvin laaja. Kun lisäksi on haluttu ottaa huomioon maataloussektorin potentiaali bioenergian tuotannossa ja käytössä, on maatalousalan energiatehokkuusohjelmasta tullut omaleimainen. Tästä huolimatta ohjelmalla on yhtymäkohtia myös muiden elinkeinoalojen ohjelmiin, mikä on tärkeää. Valmistelutyötä on tehty hyvässä yhteistyössä eri viranomaistahojen sekä maatalous-, puutarha- ja metsäalan järjestöjen kesken. Motiva on toiminut organisoivana tahona. Valmistelun päätavoitteena on ollut luoda maataloussektorille malli, joka eri keinoin houkuttelee ja kannustaa tiloja siirtymään pysyvästi energiaa ja ympäristöä säästäviin toimintatapoihin. Valmistelun tuloksista eli käynnistyvästä ohjelmasta kerrotaan lisää toisaalla tässä lehdessä. Energiaohjelmasta on kaavailtu maataloussektorin päätyökalua pyrittäessä energiatehokkuuden parantamiseen ja energiansäästölle asetettuihin kansallisiin ja kansainvälisiin tavoitteisiin. Yksin se ei kuitenkaan riitä, vaan täydennykseksi tarvitaan myös muita toimenpiteitä. Maataloussektori oli mukana työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa Energiatehokkuustoimikunnassa, joka valmisteli laajemmin tulevaisuuden energiatehokkuustyön linjauksia ja toimenpiteitä. Energiatehokkuustoimikunnan työn tulokset ovat hyvä esimerkki siitä, miten vaikeatakin aihetta voidaan suunnitella tehokkaasti ja tuloksellisesti, kun asian merkitys vain ymmärretään ja koetaan riittävän tärkeäksi. Energiatehokkuus ja energiansäästö osoittautuivat teemoiksi, jotka kiinnostavat laajasti monia yhteiskuntaryhmiä, yrityselämä mukaan lukien. Toimikunnan työssä tämä laaja kiinnostus saatiin kanavoitua siten, että ideoita ja eri sektoreilla hyväksi havaittuja toimintatapoja saatiin yhdistettyä luovasti suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja sovellettua muidenkin alojen käyttöön. Vaikka työ ja suunnitelmien luominen oli menestyksellistä, on nyt kuitenkin otettu vasta ensi askel varsinaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Syntyneitä ideoita ja yhteistyöverkostoja on kehitettävä ja ylläpidettävä pitkäjänteisesti sekä suunnitelmallisesti. Erityisen tärkeää on se, että energiatehokkuutta edistettäessä huomioidaan myös kohteena olevan toiminnan muut osa-alueet ja reunaehdot. Nyt saavutettu energiatehokkuudelle myönteinen ilmapiiri on vaarassa, jos toteutettavat toimenpiteet ovat ristiriidassa esimerkiksi terveysmääräysten, kannattavan tuotantotoiminnan periaatteiden tai ympäristönsuojeluasioiden kanssa. Ylivarovaisuuteen ei kuitenkaan pidä sortua, vaan meidän kaikkien on pyrittävä määrätietoisesti kohti energiatehokkuutta! MOTIVA XPRESS 4/2009 3

4 TUULIATLAS TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN Tuulta tutkimaan Uusi ja lajissaan ainutlaatuinen Suomen tuuliatlas on julkaistu. Säämalleihin perustuva katsaus Suomen tuulisuuteen löytyy nyt verkosta kahdessakin eri muodossa. Iso ja aika tiukassa tahdissa tehty urakka alkaa olla valmis, toteaa kehittämispäällikkö Bengt Tammelin Ilmatieteen laitokselta. Tammelin on vastannut Suomen tuuliatlas -hankkeen tuuliaineiston tuottamisesta. Työ alkoi kesäkuussa Työ- ja elinkeinoministeriö tilasi työn koordinaation Motivasta, joka kilpailutti sen. Tuuliatlas julkaistiin 25. marraskuuta suomenkielisenä. Ruotsin- ja englanninkieliset versiot ovat luvassa myöhemmin ensi vuoden alussa. Kuva: Hannu Uusitalo, Vastavalo 4 MOTIVA XPRESS 4/2009 Tuuliatlas.fi-sivuilta löytyvät tuulen keskinopeuskartat koko Suomen alueelta kuukausittain ja koko vuodelta, kuten kuvassa.

5 TUULIATLAS Tuulivoiman tietovakka Lyhyt aika ei kuitenkaan anna osviittaa siitä, että tuloksena olisi syntynyt jotenkin vaillinainen katselmus maamme tuulioloihin. Itse asiassa on saatu aikaan jopa tarjouspyyntöä enemmän, oikea tuulivoiman tietovakka. Tietosivustolla on paljon yleistä tietoa Suomen tuulioloista, säätilasta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta tuuliolosuhteisiin. Sivusto sisältää tärkeät kuukausi- ja vuosikartat keskimääräisistä tuulennopeuksista ja nimellisteholtaan 3 megawatin tuulivoimalaitoksen tuotannosta. Myös tuulivoimaa ja tuulivoimalan mitoitusta on kuvattu erillisissä tieto-osioissa. Sivuilta löytyy lisäksi tiedot siitä, miten tuuliatlas on tehty. Liikkeelle on lähdetty tuulisuustiedoista 50 vuoden ajalta. Mallinnettava edustava otos on otettu vuosilta Näiltä vuosilta poimittiin satunnaisotannalla 72 kuukautta, joilta kerätyt säätiedot siirrettiin malleihin supertietokoneiden laskettavaksi. Urakka oli valtaisa. Tuuliatlas tarkkaa tietoa Suomen tuulisuudesta Tietokoneiden työstämästä urakasta saatiin tuulen keskinopeuskartat ja tuulivoimalan tuotantokartat 12 kuukaudelle ja koko vuodelle zoomattava Suomen tuuliatlas -karttaliittymä, joka löytyy kautta. Karttaliittymä on hyödyllinen erityisesti maankäytön suunnittelijoille ja tuulivoimarakentajille. Nimellisteholtaan 3 megawatin voimalan energiantuotanto megawattitunteina Suomen eri alueilla kuukausittain ja vuosituotanto, kuten kuvassa. Laaja asiantuntemus Tuuliatlaksen taustalla TUULIATLAKSEN tilasi työ- ja elinkeinoministeriö. Ilmatieteen laitos tuotti Tuuliatlaksen yhteistyössä tanskalaisen Risö DTU:n kanssa. Ilmatieteen laitoksen omien mittausten lisäksi tuulimittauksia mallitulosten todentamista varten ovat tuottaneet Vaisala Oyj, Wpd Finland Oy sekä Ålands Vindenergi Andelslag. Motiva koordinoi hanketta. Tuuliatlas julkistettiin Tuuliatlastyön ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut neuvotteleva virkamies Erkki Eskola työ- ja elinkeinoministeriöstä. Ohjausryhmän jäseniä ovat Antti Irjala ympäristöministeriöstä, Esa Holttinen Wpd Finland Oy:stä, Hannu Mars Etelä- Pohjanmaan energiatoimistosta, Kalevi Luoma Kuntaliitosta, Lauri Luopajärvi PVO Innopower Oy:stä Energiateollisuus ry:n edustajana, Timo Mäki Hyötytuuli Oy:stä, Patrick Frostell Teknologiateollisuus ry:stä, Esa Peltola VTT:stä, Mauri Marjaniemi Tekesistä, Bengt Tammelin ja Timo Vihma Ilmatieteen laitokselta. Motivasta ohjausryhmään osallistuivat Timo Määttä; Olli Laitinen, Åsa Nystedt (vuonna 2008) ia Iiris Lappalainen. Tuulivoiman elinkaarikustannukset TUULIVOIMALAT tuottavat sähköä ilman polttoainetta, mutta niiden rakentamiseen kuluu materiaaleja ja sitä kautta energiaa. Erityisesti rakenteissa käytettävän teräksen valmistus on hyvin energiaintensiivistä. Maailman terästeollisuusyhdistys on laskenut, että merelle rakennettu tuulivoimapuisto tuottaa sen rakenteisiin kuluneen energian puolessa vuodessa ja maalle rakennettu hieman yli puolessa vuodessa. Suurin osa jopa yli 90 prosenttia tuulivoimalan teräsrakenteista on kierrätettäviä, mikä parantaa energiatasetta. Tuulivoimalla tuotettua energiaa voidaan siis pitää elinkaarikustannuksiltaan varsin kestävänä energiaratkaisuna. Jotta todella kestävään energiantuotantoon päästäisiin, tuulivoimapuistoja kannattaa rakentaa alueille, joiden tuuliolosuhteet ovat hyvät. Suomen tuuliatlas ei ole alueellisesti laajin, mutta sisältää kattavampaa tietoa kuin vastaavat tuuliatlakset muualla, selittää Tammelin. Työssä on kartoitettu tuuliolosuhteet maalla ja merellä koko Suomen alueelta. Tuuliatlakseen on tuotettu mahdollisimman tarkka ennuste tuuliolosuhteista, kuten tuulen voimakkuudesta, suunnasta ja turbulenttisuudesta sekä tuulivoimalalla tuotettavasta sähköenergian määrästä 50 metristä aina 400 metrin korkeuteen saakka. Tulokset esitetään kuukausikeskiarvoina, jotka on laskettu kolmen tunnin välein mallinnetuista tuulitiedoista. Näin saadaan selville myös vuorokauden aikainen tuulisuuden vaihtelu. Tulokset ilmoitetaan 2,5x2,5 neliökilometrin karttaruuduissa. Rannikoilla ja muilla tuulisilla alueilla mallinnus on tehty vieläkin tarkemmalla 250x250 neliömetrin tarkkuudella. Mallinnettuja tuulitietoja saadaan mukaan uuteen Tuuliatlakseen yli miljoonasta pisteestä, mikä on moninkertainen määrä vuonna 1991 ilmestyneen vanhan Tuuliatlaksen 50 aseman tietoihin verrattuna. Mukana on tiedostot, joiden avulla voidaan laskea paikkakohtaiset tuuliolot. Tuuliatlaskarttaliittymän kautta tuulitietoa voidaan tarkastella yhdessä paikkatietojen ja muiden maantieteellisten muuttujien kanssa. Tuuliatlaksen tuottaminen on vaatinut paljon simuloitua tietoa, mihin on tarvittu suurta tietokonekapasiteettia. Vastaavissa tutkimuksissa muualla on laskettu pienempiä otoksia ja niissä on kuvattu vain vuoden keskimääräisiä oloja. Suomessa tuulee talvipakkasilla Työssä on hyödynnetty Ilmatieteen laitoksen laajaa tieteellistä osaamista, kuten alailmakehän rajakerros ja säämallien käyttö. Käytössä on ollut myös laitoksen supertietokoneresurssit, jotka mahdollistivat uuden tavan laskea tuuliolosuhteita. Tämän ison aineiston äärellä on ihan pakko sanoa, että kyllä meillä Suomessakin on monin paikoin hyvät tuuliolosuhteet tuulivoimatuotantoon myös sisämaassa, Tammelin vetää johtopäätöksiä työstä. Sekin jatkuvasti toisteltu lause, että eihän talvipakkasilla tuule, voidaan osoittaa tuuliatlaksen avulla vääräksi. Alailmakehän rajakerroksen yläpuolella merellä ja tuntureilla tuulee noin sadan metrin korkeudella, vaikka maan pinnalla ilma näyttäisi seisovan. ERKKI ESKOLA, , työ- ja elinkeinoministeriö BENGT TAMMELIN, (09) , Ilmatieteen laitos OLLI LAITINEN, Motiva MOTIVA XPRESS 4/2009 5

6 AJASSA Kaikki irti Energiansäästöviikosta TEKSTI: SUVI SALMELA Siemens lähti mukaan energiansäästöviikkoon tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Viikkoa hyödynnettiin monin tavoin sisäisessä ja ulkoisessa viestinnässä. Viikon aikana Siemens lähetti medialle tiedotteita päivittäin, postitti asiakaskirjeitä energiatehokkuutta edistävistä ratkaisuista ja toteutti Kauppalehdessä mainoskampanjan. Myös sisäinen viestintä oli tiivistä. Energiaasioista kirjoitettiin jopa 15 juttua intranettiin, henkilöstölle järjestettiin kilpailuja ja koko johto vietti Energiansäästöviikon tiistaina autotonta päivää. Yritysjohto eturintamassa Olin yllättynyt, että Siemensin johto lähti niin ennakkoluulottomasti tempaukseen mukaan. He tulivat esimerkillisesti töihin julkisilla kulkuvälineillä, pyörällä, kävellen tai tekivät päivän etätöitä. Asia noteerattiin myös mediassa, Siemensin viestintäjohtaja Kirsi Rejman kertoo. Myös koko henkilöstölle järjestetty kilpailu kannusti konkreettisiin energiansäästötoimiin. Jotta palkintojen arvontaan sai osallistua, piti joka päivä tehdä jokin nimetty energiansäästöteko. Energiansäästöviikko kiinnostaa yli rajojen Rejman paljastaa, miksi Energiansäästöviikko päätettiin hyödyntää näin massiivisesti. Energia-asiat ovat meille tärkeitä, koska toimitamme energiaratkaisuja tuotantoon, siirtoon ja säästävään kuluttamiseen. Halusimme tuoda osaamisemme energia-asioissa esiin hyvässä asiayhteydessä. Esimerkkejä tuotteistamme ja palveluistamme ovat tehokkaat turbiinit, hiilidioksidin talteenotto, kiinteistöjen energiansäästösopimukset ja tuulivoima- ja liikenneratkaisut, kuten metro. Kaiken kaikkiaan Energiansäästöviikko tuntui viestinnällisesti tiiviiltä kokonaisuudelta, johon satsaamme varmasti ensi vuonnakin. Konseptia toki kehittelemme eteenpäin ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella, Rejman jatkaa. Energiansäästöviikon vietto Suomen toimipisteessä herätti huomiota myös Saksassa. Saattaa olla, että konsepti nostetaan Siemensillä kansainvälisestikin esiin esimerkillisenä projektina. Siemensin lisäksi Energiansäästöviikkoon osallistui tämän vuoden lokakuussa huikeat yli 350 yritystä ja yhteisöä. Kuvassa Siemensin viestintäosasto, joka toteutti energiansäästöviikon tempaukset. Takarivissä Ville Terämä, Anna-Leena Haarala, Eetu Helminen ja Anita Hanhinen. Alarivissä Jouko Norja, Katrianna Carlson, Kirsi Rejman ja Katarina Nurmi. Kuva: Siemens 6 MOTIVA XPRESS 4/2009

7 Kuva: Jari Aalto ENSI vuonna Tokaluokkalaisten energiansäästöviikko juhlii 15-vuotissyntymäpäiviään. Vuosittain noin tokaluokkalaista, eli lähes koko ikäluokka tutustuu energiaan ja sen järkevään käyttöön Lasten Keskuksen julkaiseman Hei, kaikki toimii! -opetusmateriaalin avulla. Tokaluokkalaisten energiansäästöviikkoa vietettiin ensimmäistä kertaa vuonna Juhlavuosi 2010 alkaa näyttävästi. Educa-messuilla tammikuun lopussa on mahdollista tutustua Energiaopetus eläväksi -työpajoihin Motivan osastolla. Niissä oppilaat ja opettajat esittelevät havainnollisia opetusmenetelmiä, joiden avulla energiaopetus voidaan toteuttaa kiinnostavasti ja innostavasti. Kävijät pääsevät kokeilemaan itsekin erilaisia työtapoja. Tokaluokkalaisten energiansäästöviikko on saanut voimansa oppilaiden ja opettajien ohella aktiivisista energiayhtiöistä, jotka ovat kustantaneet oppimateriaalit. IRMELI MIKKONEN, Motiva Porkkanamafian isku OSTAJAN mahdollisuuksia vaikuttaa kaupan arkikäytäntöihin testattiin Energiansäästöviikon perjantaina Helsingin Rautatieaseman K-market Kotikonnussa sekä Tampereen K-market Tullintorissa. Kaupat vilisivät asiakkaita, kun Porkkanamafia toteutti ostoiskunsa. Kaupoissa saatiin Porkkanamafian tempauksen ansiosta huikea, yhteensä yli euron lisätuotto, joka ohjataan kokonaan energiatehokkuuden parantamiseen. Päivittäistavarakaupassa toteutettu Porkkanamafian tempaus oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Ruokakauppatempaus on käytännöllinen tapa kanavoida kuluttajien ostovoimaa. Se ei rohkaise ylimääräiseen kuluttamiseen, vaan kannustaa yrityksiä energiatehokkuuden parantamiseen positiivisella tavalla. Tuotolla energiatehokkuusinvestointeja Energiankäytön tehostamismahdollisuuksia kaupoissa on etsitty yhdessä energiakatselmoijan kanssa. Esimer- Jo 15 vuotta energiatietoa tokaluokkalaisille kiksi Kotikonnussa aiotaan investoida kylmäaltaiden energiankulutuksen seurantaan, valaistuksen ohjaukseen ja valaisimien vaihtoon. Juomakaappiin hankitaan yöverho jäähdytyshäviöiden vähentämiseksi. Motiva ja Porkkanamafia seuraavat toimenpiteiden toteutumista. Työ energiatehokkuuden hyväksi on K- ruokakaupoille tuttua. Kesko, K-ruokakaupat mukaan lukien, on sitoutunut kaupan alan energiatehokkuussopimukseen. Tavoitteena on säästää 65 miljoonaa kilowattituntia vuoden 2016 loppuun mennessä. ILKKA HANNULA, , Helsingin Porkkanamafia TAPIO JALO, Motiva AJASSA Energianeuvoa kuluttajille Kuluttajien energianeuvontahankkeiden rahoitushaku päättyi syyskuun lopussa. Hakemuksia tuli kaikkiaan 58 kappaletta. Valtaosa hakemuksista liittyy uudisja korjausrakentamiseen sekä asumiseen. Hanke-ehdotusten määrä euroissa on lähes 10 miljoonaa. Rahoitusta on nyt jaettavissa vajaa 1,5 miljoonaa euroa. Ehdotusten käsittely on alkanut, ja päätökset rahoituksesta tehdään vuoden loppuun mennessä. Etusijalla ovat laajat, useampien tahojen yhteishankkeet, joissa toiminnan pysyvyys on turvattu. Kuluttajille suunnatun energianeuvonnan toteutus on osa ilmasto- ja energiastrategian, kuluttajapoliittisen ohjelman ja energiatehokkuustoimikunnan ehdotusten sekä Sitran organisoimana valmistellun energianeuvontamallin toteutusta. Tavoitteena on, että kuluttajat saavat luotettavaa energianeuvontaa, jota antavat eri toimijat. Hakemuksia tuli eri puolilta Suomea, ja suuresta hakijajoukosta löytyy runsaasti hyviä hankkeita, sanoo ohjausryhmän puheenjohtaja Erkki Eskola työ- ja elinkeinoministeriöstä. Neuvonnan aihepiireiksi on määritelty uudis- ja korjausrakentamisen energiatehokkuus, rakennusten lämmitystapavalinnat, muut asumisen energiatehokkuuteen liittyvät kysymykset, kestokulutustavaroiden energiatehokkuus ja liikkumisen energiatehokkuus. Neuvontaa rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, Sitra ja myöhemmin mahdollisesti muut ministeriöt. Motiva koordinoi toimintaa. Ohjausryhmässä ovat edustettuina työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö, opetushallitus, Sitra ja Suomen Kuntaliitto. PÄIVI LAITILA, Motiva Kauppias Ville Pirtinaho ja Tampereen tempaukseen osallistunut porkkanamafioso Toni Paju K-market Tullintorissa. Kuva: Taneli Pasanen MOTIVA XPRESS 4/2009 7

8 ENERGIATEHOKKUUS Maatilat mukaan energia Maataloudessa energiatehokkuus ei ole välttämättä ollut keskeinen tuotantoa määrittävä tekijä. Tämä on havaittu, kun on valmisteltu maatalouden energiaohjelmaa. Kuva: Sakari Alasuutari, Vastavalo 8 MOTIVA XPRESS 4/2009 Tilojen taloudelliset vaikeudet, kasvavat tuotantoyksiköt ja myös yleinen kiinnostus energian järkevään käyttöön ovat kuitenkin tekijöitä, jotka nostavat energiatehokkuuden yhä keskeisemmäksi teemaksi myös maataloudessa, toteaa johtava asiantuntija Lea Gynther Motivasta. Maatalouden energiaohjelma lähtee käyntiin vuoden 2010 alusta. Maatalous täyttää energiaohjelman avulla oman osuutensa kansainvälisesti asetetuista energian käytön säästövelvoitteistamme. Energiatehokkuuden parantaminen on tärkeää, mutta ohjelmaa kehitettäessä tunnistettiin myös uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto merkittäviksi mahdollisuuksiksi edistää tilojen kannattavuutta. Kun maatilat liittyvät ohjelmaan, ne sitoutuvat energiatehokkuuden kehittämiseen ja jatkuvaan parantamiseen. Tätä varten niiden käyttöön on kehitetty niin sanottu Energiasuunnitelma-palvelu, jonka toteutusta maa- ja metsätalousministeriö tukee.

9 ENERGIATEHOKKUUS TEKSTI: IIRIS LAPPALAINEN savottaan Energiasuunnittelijoita koulutetaan Ensimmäinen maatilojen energiasuunnittelijoiden perehdyttämiskoulutus järjestettiin Helsingissä syyskuussa. Ministeriö valmistelee asetusta esitietovaatimuksista henkilöille, jotka voivat koulutuksen jälkeen hakea maaseutuvirastosta suunnittelijan pätevyyttä. Uutta suomenkielistä koulutusta valmistellaan helmikuuksi 2010 Tampereelle, ja tarkoituksena on järjestää pian sen jälkeen koulutusta myös ruotsin kielellä. Perehdyttämiskoulutus noudatti työ- ja elinkeinoministeriön energiakatselmoijakoulutuksesta tuttua kaavaa. Ensimmäisenä päivänä esiteltiin ohjelmaa yleisemmin sekä energiasuunnitelman sisältöä. Toisena päivänä keskityttiin teknisempään näkökulmaan, mm. sähkön käyttöön, lämpötekniikkaan, työkoneisiin sekä uusiutuvaan energiaan liittyviin kysymyksiin, luettelee Gynther koulutuksen sisältöä. Koulutuksesta saatiin myönteistä palautetta, josta oli nähtävissä tulevien suunnittelijoiden into päästä mahdollisimman pian käytännön töihin. Suunnittelijoiden lisäksi ensimmäisessä koulutuksessa oli mukana TE-keskuksista henkilöitä, jotka ohjelman käynnistyttyä myöntävät energiasuunnitelmatuet ja vastaanottavat valmiit energiasuunnitelmaraportit. Viime aikoina on käynnistetty tai toteutettu useita maatilojen energiaohjelman käytännön toteutusta tukevia hankkeita. Esimerkiksi TTS Tutkimus on työstänyt tietoa tilojen ominaiskulutuksista, ProAgrialta on tänä syksynä ilmestynyt Maatilayrityksen energiaopas ja eri tahojen toteuttamassa verkkopalvelussa bioenergia.fi energiatehokkuus on nostettu yhdeksi keskeiseksi teemaksi. VELI-PEKKA RESKOLA, (09) , maa- ja metsätalousministeriö LEA GYNTHER, Motiva Motivasta Maatilojen energiaohjelman operaattori MAA- ja metsätalousministeriö on solminut Motivan kanssa sopimuksen Maatilojen energiaohjelman operaattoritoiminnasta vuoden 2011 loppuun asti. Operaattorin tehtävänä ohjelmassa on avustaa viranomaisia ohjelman täytäntöönpanoon liittyvissä tehtävissä. Keskeisimpiä ovat materiaalin valmistelu ja jakelu tiloille sekä energiasuunnittelijoille, energiasuunnittelijoiden perehdyttämiskoulutus sekä seurantaan ja raportointiin liittyvät tehtävät. Motiva koordinoi myös uusien maatilojen energiahallintapalvelujen, ns. omavalvontasuunnitelman ja maatilojen energiakatselmuksen kehittämistä. Lisäksi Motiva toimii koordinoivana tahona eri toimijoiden välillä, avustaa viranomaisia energiasuunnitelmien laadunvalvonnassa ja osallistuu ohjelman markkinointiin. Energiatehokkuus nousee yhä keskeisemmäksi teemaksi myös maataloudessa, toteaa johtava asiantuntija Lea Gynther Motivasta. Kuva: Jari Aalto MOTIVA XPRESS 4/2009 9

10 ENERGIATEHOKKUUS Kuva: Metsähallitus Luontokeskus Seitsemisessä suoran sähkölämmityksen tilalle harkitaan ympäristömyötäisempää lämmitysjärjestelmää. Luontokeskukset timmiin energiakuntoon TEKSTI: SIRPA MUSTONEN Kuva: Kimmo Haimi Valtion laitosten on näytettävä muille esimerkkiä ja huolehdittava kiinteistöjen energia-asiat kuntoon, sanoo Metsähallituksen suunnittelija Sirpa Ellä. Metsähallitus tarkistaa luontokeskustensa energian käytön. Etelä-Suomen luontopalvelujen viiden kohteen jälkeen vuorossa on Pohjanmaan ja Lapin keskusten katselmointi. Luontopalvelujen vuoden 2008 ympäristöohjelman mukaan kaikissa 15 luontokeskuksessa tehdään energiakatselmukset ja laaditaan energiatodistukset vuoden 2010 loppuun mennessä. Motivan ohjeiden mukaiset katselmukset on jo toteutettu Sinisimpukan, Seitsemisen, Hämeen ja Ukon luontokeskuksissa, lisäksi kiinteistöyhtiö Oskarille on laadittu energiatodistus. Katselmukset herättivät meidät huomaamaan, kuinka tärkeää on hoitaa ja huoltaa kiinteistöjä ja etenkin taloteknisiä laitteita oikein. Katselmuksissa kävi selvästi ilmi, että myös ympäristömyötäinen uusi tekniikka tarvitsee säännöllistä tarkistusta ja asetusarvojen korjausta, sanoo Metsähallituksen suunnittelija ja Etelä-Suomen luontopalvelujen ympäristövastaava Sirpa Ellä. Katselmusraporteissa kerrotaan kiinteistöjen LVI- ja sähköteknisten järjestelmien nykytilanne sekä mahdollisuudet pienentää lämmön, sähkön ja veden kulutusta. Kun keskusten energian käyttö tehostuu, myös ympäristöön kohdistuva kuormitus vähenee. Hyvää hoitoa kiinteistöille Selvää säästöä syntyy usein pelkästään tarkistamalla kiinteistöjen lämpötilojen säädöt. Energiakatselmus on tarpeen myös kiinteistön hyvän hoidon kannalta, ei pelkästään energiansäästön vuoksi. On tärkeää, että ilmanvaihto toimii ja lämpötila on vuorokaudenaikaan ja vuodenaikaan sopiva, Ellä toteaa. Katselmusten ansiosta luontokeskuksissa tarkistettiin ilmastointijärjestelmiä ja niiden säätöjä, esimerkiksi kävijämääriltään hiljaisempina aikoina keskusten ilmanvaihdon tarve on aivan erilainen kuin vilkkaina aikoina. Liian matalat huonelämpötilat taas heikentävät työskentelyolosuhteita ja rasittavat kiinteistöä turhaan. Esimerkiksi Seitsemisen luontokeskuksessa oli suorastaan kylmä, koska asetusarvot eivät olleet kohdallaan. Kiinteistön kokonaistarkastelu on tärkeää, rakennusta ei saa säästää pilalle, eivätkä kiinteistön rakenteet saa kärsiä. Seitsemisessä suoran sähkölämmityksen tilalle harkitaan nyt toisenlaista lämmitysjärjestelmää. Sinisimpukassa taas huomattiin, että on aika huoltaa kuntoon vanha lämpöä talteenottava ilmastointilaite. Hämeen luontokeskuksessa korjattavaa löytyi maalämpölaitteistosta. Energiatodistus raameihin kunniapaikalle Valtionhallinnossa Senaatti-kiinteistöt on ollut aktiivinen kiinteistöjensä katselmoinnissa. Metsähallituskin haluaa toimia esimerkillisesti ja konsernissa toimii muun muassa ilmastonmuutoksen seurantaryhmä, jossa on edustajia eri yksiköistä. Käytännönläheinen esimerkki on Siemen Forelian karistamon siirtyminen kevyen polttoöljyn käytöstä bioenergiaan: omien "jätekäpyjen" hyödyntämiseen polttoaineena. Espooseen tulevan uuden Nuuksio-keskuksen energiaratkaisuissa pohditaan niin ikään joko puun, aurinkoenergian tai kallioperästä saatavan lämmön hyödyntämistä. Energiakatselmus on osa ilmastonmuutoksen torjumistyötä ja kiinteistön kustannustehokasta hoitoa. Valtion laitoksissa nämä asiat pitäisi huolehtia kuntoon ihan ensimmäiseksi, sillä meidän on näytettävä esimerkkiä. Minusta on hienoa, että luontokeskukset saavat myös energiatodistukset seinälleen. Ne osoittavat, että energia-asiat ovat hoidossa. Energiatodistusta koskevista säädöksistä ympäristöministeriössä vastaava yli-insinööri Maarit Haakana kiittelee luontokeskusten aktiivista toimintaa energiatehokkuuden edistämisessä. Energiatodistuksen laatiminen energiakatselmuksen yhteydessä on kaikin tavoin tarkoituksenmukaista. SIRPA ELLÄ, Metsähallitus 10 MOTIVA XPRESS 4/2009

11 ENERGIATEHOKKUUS Mitä et voi mitata, sitä et voi johtaa. Reaaliaikainen kulutusmittaus tekee energiansäästöstä konkreettista, sanoo Metos Oy:n markkinointipäällikkö Juho Mäyry, kuvassa keskellä. Vasemmalla Motivan asiantuntija Antti Kokkonen ja oikealla keittiöpäällikkö Paavo Lintunen. Ammattikeittiöt hyötyvät energiamittareista TEKSTI JA KUVAT: SIRPA MUSTONEN Suomessa on reilut ammattikeittiötä, jotka voisivat tehostaa energian käyttöään mittaamalla ensin todellisen kulutuksensa. Reaaliaikainen, mieluiten laitekohtainen mittaustieto antaa kyytiä vanhentuneille toimintatavoille ja väärille käsityksille. Suomalaisissa ammattikeittiöissä ei yleensä ole erillisiä energiamittareita, vaikka keittiöt kuluttavat arviolta GWh eli lähes sähkölämmitteisen omakotitalon verran sähköä vuodessa. Ammattikeittiöissä sähköä kuluu varsinaisen ruoanvalmistuksen lisäksi astianpesuun, kylmäsäilytykseen, jakeluun, valaistukseen ja ilmastointiin. Motivan asiantuntijan Antti Kokkosen arvion mukaan ammattikeittiöiden energiatehokkuuden parantamisen säästömahdollisuudet ovat huomattavat. Keittiölaitteita valmistava Metos Oy mittasi kesällä oman Keravan toimipisteensä henkilöstöravintolan energian kulutusta. Tarkat mittaukset paljastivat sekä yksittäisten laitteiden että eri prosessien kuluttamat energiamäärät. Lisäksi tarkasteltiin keittiön erilaisten käytäntöjen ja laitteiden käytön vaikutuksia annos- ja kilokohtaiseen energian kulutukseen. Mitä et voi mitata, sitä et voi johtaa. Reaaliaikainen kulutusmittaus tekee energiansäästöstä konkreettista. Kaikki haluavat huolehtia yhteisestä ympäristöstä ja olla siten hyviä kansalaisia, mutta vasta mittaaminen konkretisoi asioita, sanoo Metos Oy:n markkinointipäällikkö Juho Mäyry. Hyvä töiden suunnittelu säästää Mäyryn mukaan Metoksen asiakkaat alkoivat kysellä tutkittua tietoa siitä, kuinka paljon energiaa kuluu eri annosten valmistamiseen eri valmistustavoilla ja -laitteilla. Kun sitten energian kulutusta ryhdyttiin toden teolla mittaamaan, moni luulo osoittautui vääräksi. Minulle suurin yllätys oli se, kuinka paljon laitteet kuluttavat sähköä esilämmitykseen, kun ne laitetaan käyntiin. Kannattaa siis suunnitella ruokalista huolellisesti ja miettiä tarkkaan, miten ja mihin aikaan ruoka valmistetaan, toteaa Metoksen keittiöpäällikkö Paavo Lintunen. Valitettavasti Suomestakin löytyy ammattikeittiöitä, joissa toimitaan vanhojen tottumusten ja käytäntöjen mukaisesti, vaikka niiden käytössä oleva uusi tekniikka mahdollistaisi paljon tehokkaamman toiminnan. Paavo Lintusen mielestä esimerkiksi kaikkia keittiön laitteita ei kannata vain tavan vuoksi kytkeä päälle heti aamuvuoroon tultaessa. Uudet liedet lämpiävät todella nopeasti ja lämpöhauteet ja kylmäaltaat ehtivät saavuttaa oikeat lämpötilat, kun ne laitetaan päälle puoli tuntia ennen lounasaikaa. Ennenaikaista esilämmittämistä ja ylipäätään laitteiden hukkakäyttöä on syytä välttää. Lintunen uskoo, että keittiöiden henkilökunta mielellään kehittää energiatehokkuutta, kunhan heille saadaan täsmällistä tietoa energian kulutuksesta. Keittiöiden omavalvonnastakin tuli alkukankeuden jälkeen rutiinia, yhtä hyvin energiatehokkuuden valvonta voi kuulua työnkuvaan. Lisäksi laitekohtainen kulutusmittaus paljastaa heti, jos johonkin laitteeseen tulee vika ja se alkaa kuluttaa virtaa normaalia enemmän. >> MOTIVA XPRESS 4/

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma 28.2.2011 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 546 9065 veli-pekka.reskola@mmm.fi Maataloussektorin osuus energiankäytöstä Maataloussektorin

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila

Energiatehokas koti asukas avainasemassa. Asuminen ja ilmastonmuutos Ajankohtaisseminaari 12.2.2008 Päivi Laitila Energiatehokas koti asukas avainasemassa Ajankohtaisseminaari Päivi Laitila Motiva - asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa käytössä Motiva yhtiönä 100 % valtion omistama valtionhallinnon sidosyksikkö

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016

Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 Energiapalveludirektiivi (ESD) ja uudet energiatehokkuussopimukset 2008-2016 06.11.2007 Heikki Väisänen Kauppa- ja teollisuusministeriö 11/9/2007 1 Energiapalveludirektiivin sisällöstä ESD koskee kaikkea

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Kymenlaakson energianeuvonta

Kymenlaakson energianeuvonta Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Tausta Pilotti Kotkassa 2011 TEM:n tuella Koko Kymenlaakson kattava Energianeuvonta

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma 2010-2016 21.1.2010

Maatilojen energiaohjelma 2010-2016 21.1.2010 Maatilojen energiaohjelma 2010-2016 21.1.2010 Mistä on kysymys? Maatilojen energiaohjelma on maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluva energiatehokkuussopimus ajanjaksolla 2010 2016 Ohjelman tavoite

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen

TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET. 13.12.2011, Arttu Peltonen TEOLLISUUDEN ENERGIAKATSELMUKSET 13.12.2011, Arttu Peltonen ENERGIAKATSELMUS Tavoite on vähentää kohteen energian- ja vedenkulutusta, kustannuksia sekä hiilidioksidipäästöjä ja näin toteuttaa kansallista

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.

Maatilojen energiaohjelma. Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm. Maatilojen energiaohjelma Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö puh. 09 160 53396, 040 5488817 veli-pekka.reskola@mmm.fi Esityksen sisältö: Maatilojen energiaohjelman esittely tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Sähkökyselyn tulokset

Sähkökyselyn tulokset Hankkeen energiaosion yhteenveto Hanna Kuusela 22.11.2011 Yhteistyössä: Siipikarjan tuottajat Sähkökyselyn tulokset Vastaus-% 56 Vuosikulutuksen keskiarvo oli 81,8 MWh / v Kaikkien hankkeen 136 tilan kokonaiskulutukseksi

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN TUKEMA KUNTAKATSELMUSHANKE Dnro: SATELY /0112/05.02.09/2013 Päätöksen pvm: 18.12.2013 RAUMAN KAUPUNKI KANALINRANTA 3 26101 RAUMA UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motiva kuntakatselmusraportti

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projekti koordinoi ja tukee Kymenlaakson kuntien ilmasto- ja energiatavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttamista, edistää eri toimijoiden yhteistyötä

Lisätiedot

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA

MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA TEM29020801 UUSIUTUVA ENERGIA ENERGIANSÄÄSTÖ ENERGIATEHOKKUUS MIKÄ TOIMII, MIKÄ EI, MITÄ UUTTA TARVITAAN, MITÄ EI HALUTA OLAVI TIKKA HKR- RAKENNUTTAJA HELSINGIN KAUPUNKI TEM29020808 YLEISESTI HUONOSTI

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Energia- ja ympäristöhaasteet

Energia- ja ympäristöhaasteet LIIKENTEEN TULEVAISUUDEN HAASTEET, SUURET MUUTOSTARPEET JA MAHDOLLISUUDET Kai Sipilä TransEco aloitusseminaari 4.11.2009 Energia- ja ympäristöhaasteet Liikennesektorin osalta erityisesti Lähipäästöt (tekniikka

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kuljetusketjujen energiakatselmus

Kuljetusketjujen energiakatselmus Kuljetusketjujen energiakatselmus Helsingin messukeskus 17.5.2006 Pertti Koski 1 Motiva Oy tuottaa palveluja uusiutuvan energian ja energian tehokkaamman käytön lisäämiseksi. 2 Motivan palvelut Energianhallinnan

Lisätiedot

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet

Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Energiatehokkuus energiavaltaisessa teollisuudessa Helsinki 22.9.2009 tehostamistavoitteet ja tuet Pentti Puhakka TEM EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila. Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan

Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila. Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan Energia- ja talotekniikkaryhmän (RET) tavoitetila Jäsenten (224 hlö) osallistumisen kanavointi RIL:n toimintaan verkostoituminen ja vuorovaikutuksen kanavoiminen RIL:n energia- ja talotekniikkasekä rakennusasiantuntijoiden

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat saavat luotettavaa tietoa

Lisätiedot

Painetta energiatehokkuuteen rakennus- ja kiinteistöalalla. Työkaluja ja tietolähteitä Tapio Jalo, Motiva Oy 8.10.2010

Painetta energiatehokkuuteen rakennus- ja kiinteistöalalla. Työkaluja ja tietolähteitä Tapio Jalo, Motiva Oy 8.10.2010 Painetta energiatehokkuuteen rakennus- ja kiinteistöalalla Työkaluja ja tietolähteitä Tapio Jalo, Motiva Oy 8.10.2010 Esityksen sisältö Energiatehokkuuteen panostaminen kannattaa nyt ja jatkossa Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla

Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla Tiedon tarpeet päätöksenteon eri portailla TransEco tutkijaseminaari Jochim Donner Toimintaympäristö Tutkimuksen ja demonstraatioiden merkitys kasvaa Kansainvälisten sitoumusten takaraja tulee vastaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) Ympäristölautakunta Ypst/1 02.10.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2012 1 (6) 284 Lausunto valtuustoaloitteesta, joka koskee aurinkosähkön edistämistä kaupungissamme HEL 2012-009032 T 00 00 03 Päätös Asia tulisi käsitellä kokouksessa 2.10.2012

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Lisätiedot

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa

Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa Energiatehokkuus Kouvolan kaupungin toiminnassa ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen Kouvolan kaupunki Ympäristöystävällistä energiaa -seminaari, Kotka 6.6.2014 2 Kouvolan kaupunkistrategia 2014-2020

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja

Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja Maatilojen energiaohjelman liittymisasiakirja 1. Maatilojen energiaohjelmaan liittyminen Maatilojen energiaohjelmaan (energiaohjelma) voivat liittyä kaikki maa- ja puutarhatilat (tila). Maa- ja metsätalousministeriö

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009

Säästävätalo2050.fi tiistaina 3. marraskuuta 2009 Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Säästävätalo2050.fi Joka talon kulutuslaskuri Arvioi lämmitysjärjestelmän, rakenneratkaisujen ja käytön vaikutukset

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille

IEE INTERACTION. Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille IEE INTERACTION Kustannusten ja energian säästöä tavarankuljetuksia tarvitseville yrityksille INternational Transport and Energy Reduction ACTION Euroopan komission IEE-ohjelman hanke, jota Suomessa tukevat

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo

Rakennusten energiatalous 26.2.2008. Motiva Oy. Johtava asiantuntija Tapio Jalo Rakennusten energiatalous 26.2.2008 Motiva Oy Johtava asiantuntija Tapio Jalo Energiapalveludirektiivi Voimaantulo 17.5.2006, kansallinen toimeenpano 17.5.2008 mennessä Soveltamisala koko energian loppukäyttö,

Lisätiedot

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n

TUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA

ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA Enontekiön Sähkö Oy ENERGIAPOLLARI NEUVOO ENERGIA ASIOISSA 1 Energiapalvelujen toimenpideohjelman ajankohtaispäivä 14.12.2011 Finlandia talo, Helsinki 2 Johdanto Energianeuvonnalla vastuulliset energiayhtiöt

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasuasioiden vastuutahoja MMM:ssä MMM Maatalousosasto (MAO) - Bioenergiatuotannon edistämistoimet (investointi-

Lisätiedot

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille Salo 9.10.2014 Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy ENERGIANSÄÄSTÖ? ENERGIATEHOKKUUS! ENERGIATEHOKKUUS Energian tehokas hyödyntäminen

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS Elomatic Oy Kirsi Sivonen 1.10.2009 ELOMATIC ON LAAJA-ALAINEN SUUNNITTELUTOIMISTO Elomatic toimii kone-, prosessi-, energia- ja laivanrakennusteollisuudessa

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Energiatuki. Hakeminen

Energiatuki. Hakeminen Energiatuki Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, energiansäästön tehostaminen, uuden energiateknologian käyttöönoton edistäminen, energian tuotannon ja käytön ympäristöhaittojen vähentäminen,

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä

Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016, Kuopio Hille Hyytiä Eurooppalaiset ja valtakunnalliset energiatehokkuustavoitteet, kuinka yritysten kilpailukykyä voidaan parantaa vähähiilisin ja energiatehokkain ratkaisuin? Resurssiviisas tulevaisuus - seminaari 26.5.2016,

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva

Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin. Risto Larmio Motiva Energiatehokkuussopimukset ja ajankohtaiskatsaus energiatehokkuusdirektiiviin Risto Larmio Motiva Motiva Oy 100 % valtion omistama LIIKEVAIHTO milj. 9,25 Henkilöstö: 54 hlöä Asiantuntijapalveluita 7,96

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi

Uusiutuvan energian kuntakatselmointi. Asko Ojaniemi Uusiutuvan energian kuntakatselmointi Asko Ojaniemi Katselmoinnin sisältö Perustiedot Energian kulutuksen ja tuotannon nykytila Uusiutuvat energialähteet Toimenpide-ehdotukset Jatkoselvitykset Seuranta

Lisätiedot

Rakennuskannan energiankulutus. BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia

Rakennuskannan energiankulutus. BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia 0 Rakennuskannan energiankulutus BETONIPÄIVÄT 23.11.2011 Turo Eklund Helsingin Energia Energiatehokkuuden määrittely Hyvä sisäilma, miellyttävät asumisolosuhteet ja rakennusten kunnon turvaaminen Energiankulutuksen

Lisätiedot

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010 P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010 TEMin, TEKESin ja MMM:n Energiatuet bioenergian ja energiansäästön edistämiseen Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 26.2.2010 1 TEMin

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry

FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset. Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015. Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry FInZEB-hankkeen yhteenveto ja keskeiset johtopäätökset Lämmitystekniikka 2015-seminaari 21.5.2015 Ilkka Salo/Talotekniikkateollisuus ry EPBD Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy

Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä. Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokkuussopimukset, tuloksia, esimerkkejä Suvi Holm Tampereen energiatoimisto Ekokumppanit Oy Energiatehokas Pirkanmaa hanke kuntaseminaari 16.12.2010 Vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset energiapalveludirektiivin

Lisätiedot

Älykäs kiinteistö on energiatehokas

Älykäs kiinteistö on energiatehokas Harald Schnur, divisioonan johtaja Älykäs kiinteistö on energiatehokas Julkinen Siemens Osakeyhtiö 2015. Kaikki oikeudet pidätetään. www.siemens.fi Sivu 1 Haasteemme Ilmaston lämpeneminen Kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus ja tiekartta Rajaus: liikenteen ja rakennusten energiatehokkuus omissa osissa Tässä: energiatehokkuus yleisesti & teollisuus,

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma

Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma Julkisen sektorin energiatehokkuus TEM:n energiatehokkuussuunnitelma Heikki Väisänen Energiaosasto 25.4.2013 TEM:n suunnitelman laatimisesta Taustalla valtioneuvoston periaatepäätöksen kirjaus ja sen taustalla

Lisätiedot

Katsaus kuluttajien energianeuvontaan Liikkujan viikon ja Liikkumisen ohjauksen ohjelman verkottumistilaisuus 16.3.2011, Turku Irmeli Mikkonen,

Katsaus kuluttajien energianeuvontaan Liikkujan viikon ja Liikkumisen ohjauksen ohjelman verkottumistilaisuus 16.3.2011, Turku Irmeli Mikkonen, Katsaus kuluttajien energianeuvontaan Liikkujan viikon ja Liikkumisen ohjauksen ohjelman verkottumistilaisuus 16.3.2011, Turku Irmeli Mikkonen, Motiva Oy Lähtökohtia kuluttajien energianeuvonnalle Ilmastopolitiikka

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus

ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA. Helsingin kaupungin terveyskeskus ENERGIANSÄÄSTÖSUUNNITELMA Helsingin kaupungin terveyskeskus 3.12.2010 1 1. Helsingin kaupungin terveyskeskuksen energiansäästösuunnitelma... 3 1.1 Kaupungin terveyskeskuksen energiankulutus... 3 1.2 Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot