OilIPP0. '1 dl. rrlel 9) J\9JJET. /vv. lt ','i r. \LASTA4. IfJ I J

Transkriptio

1 OilIPP0 /vv \LASTA4 '1 dl IfJ I J rrlel 9) J I lt ','i r. J\9JJET

2 flil lilpp0t SUOMI.'APANI.1-EHTI N:0 9 Syyskuu 2000 (791 tssn VATOI{UVAT Etukansi: Keisarinna Michiko ja Elina Rinta-Aho (AriAalto) Takakansi: Tanabata (Sendain arkistokuva) Muutkuvat: Alkuper?i mainitaan kirj oitusten yhteydessii. SFALTYS Piitikirj oitus : Juhlastarkeens.6 Korkeita vieraita f apanista *Keisaripari: Niin hymyileviii ja hyviintuulisia ss. 8-1 I *Kenraali Fujinawa ss H. E. Mr Yasuji khigaki Ambassador of lapan I Suomalais-Japanilainen kauppakamari jirjesti luentotilaisuuden World Trade Centerissd Helsinsissal. Luennon aihe oli The Currert State of the laparrese Economy-anrl its Problems ja sen piti protbssori Masaru Yoshitomi Pennsylvanian yliopistosta. Kuulijat toivotti tervetulleeksi kauppakamarin uusi puheenjohtaja fukka Suomela. Tilaisuuden avasi ja luennoitsijan esittelyn suoritti suurliihettiliis Yasuji Ishigaki. Yleisoii oli noin 30 he nkiloii. Lisiiksimm. I Suomen j a f apanin muotoilij oiden yhteistyo n keh ittamiseks i *Presidenttiehdokkaiden ajatuksia Japanista ss kumpaankin maahan 0n perustettu alan yhdistykset. Suomalaisen * uhani Lompolo:]apani haluaa lisiiii lapsia ss,20-21 yhdistyksen puheenjohtajana 0n Taideteollisen korkeakoulun *Business ss rehtori Yrjd Sotamaa ja japanilaisen tunnettu muotoilija Kenji *Taidekatsaus ss Ekuan. Yhdistysten ensimmilinen yhteinen kokous jairjestettiin *Kun Ramstedt matkusti iapaniin ss Pohjan Fiskarsissa ja sitri isiinnoi varatoimitusjohtaia Ingvar ntokion Olympialaiset 36 vuotta sitten Lindberg. Keskikesiiiin osuneeseen ss tapaamiseen osallistuivat *Herkuttele ja hemmottele ss " Japanista Eku an in lisiiksi Makoto Shimazaki, Osamu Ishiyama, Takamichi Ito, Masato Isaka ja Daisaburo Murai, jotka ovat herroja ja heidiin naispuoliset kollegansa Keiko Torigoe, Aya Paatoimittaj a: Heikki Mallat, puh Nakayama, Hiroko Watanabe,Atsuko Oota ja Sumiko Onodera. Erikoistoimittaj at: juhani Lompolo, puh, l0 633 ; Suomesta mukana olivat Sotamaan ohella Severi Blomstedt. Simo Pirkko Yamashita, puh Heikkilii, Barbro Kulvik, Yrjiini Levanto, Tapani Aartomaa, Kiiiintiijiit: Suomi-lehden toimitus Aune Stenros,Antti Siltavuori,Matti Rautiola, Esa Laaksonen, Tekstinkiisittely: Helena Krouvi Markku Kosonen ja Yrjii Wiherheimo. Lay-out:Heikki Mallat ja Metti Nordin Sivunvalmistus: Metti Nordin I Japanin suurliihetystd (Embassy of Japan) osoite: EtelAranta B, , Helsinki, Fi nland. ( Posti ja diplomaattipuolen sisiiiinkiiynti Paino: Karprint Ky,puh. (09) ); Unioninkatu 9 (Kulttuuri- 1a konsuliasiat). Puhelin (09) ; ulkaisija: Japani-Kilta ry, PL Helsinki. tax (09) Muut yhteydet Suurliihetysto n paall ikkri na to im ii suurliihettilas Yasuji Ishigaki. Puhifax: (09) Painos:5.000 kpl (Lehti on ilmestynyt vuodesta 1993 alkaen.) I Embassy of Finland, osoite: , Minami-Azabu, Nlinatoku,Tokyo ,Japan.Tel. (03) ; tax (03) Kiittimme haastateltuja yhteistyostii, kirj0ittajia ja kuvaajia Suome n suurliihetystoiin Tokioon on valittu lehdistovirka- Sami Hilvo Helsinsista. Hilvo on virallinen kielen- aineistosta, opetusministeriotii ja yhteistyokumppaneitamieheksi avustuksista sekiilmoittaiia, tilaaiia ia irtonumeroasiakkaita kaantala ja tulkki ja toiminut,rienmin mm.lrihetystovirkailijana taloudellisesta tuesta. Japanin suurliihetyst0ssii Helsingissii. Suurliihetyston paiiillikkonil toimii alkaen suurliihettiliis Eero Salovaara. 4 FIN-NIPPON 9 2OO()

3 ii sg fuhlast arkeen ry A Toukokuun lopulla japani oli voimakkaasti liisnii Helsingissii. Muutaman ptiiviin ajan liput liehuivat saloissa, isiinniit niiyttiiytyiviit korkea-arvoisten vieraidensa seurassa, media ja kansalaisetkin olivat innolla mukana. Hymy[ ja hyviiii mieltii riitti. Tunnelma oli korkealla. Nyt keisariakihiton ja keisarinna Michikon vierailusta on kulunutjo kuukausia. ]uhla on vaihtunut arkeen.. Akihiton ja Michikon kiiynti Suomessa toistamiseen virallisella vierailulla oli osoitus poikkeuksellisen hyvistii suhteista sekii henkildkohtaisella ettii valtion ja kaupungin tasolla. Siitii, ettii tilanne on meille niiin suotuisa, on kiitttiminen lukuisia yksityishenkiliiita ja virallisia edustajia heidiin vuosikymmenien varrella rakentamistaan yhteyksistii. Aivan vaille kiitosta eiviit jiiti suomalais-japanilaiselle kanssakaymiselle perusedellytyksiii luoneet ystavyysyhdistyksetkii?in, jotka keisari otti huomioon kutsumalla niiden edustajia kansalaistapaamiseensa. Kiitoksen ohella kutsu lienee tulkittavissa myos rohkaisuksi ja kannustukseksi. Suomi- apani -ystiivyysyhdistyksille yhteyksien rakentaminen fapaniin ja japanilaisiin seke niiden pyyteetdn vaaliminen ovat sydiimenasioita. Saman vaikutelman antoivat vierailun aikana myos tilaisuuksiin osallistuneet viralliset isiinniit. Heidlin apanimydnteisyytens?i soisi jatkuvan arjessakin ja niikyviin suomalaisjapanilaisen kanssakliymisen kehitt?imistli koskevinaloitteina, keskusteluina ja p iiiitdksinii. Laajassa kentiissii yksi keskeinen painopistealue on ystiivyysyhdistysten toiminta. Keisari on sydiimenasialla olevat huomannut, nyt on valtion ja kaupungin vuoro! HeikkiMallat

4 YstfrWystoimintaa HEIKKI MALLAT Sy diimenas iaa p arhaimmillaan C'm{vmwnmittdijaileikkiVohaalo jamsinmiiinenfk-won Valtaosa Suomeen perustetuistamutta raha maksettiin ilmeises-sekti ilmaisia krisikirjoituksia ja niitii on niin paljon", kuten kaupungin kassasta. valokuvia lukuisilta yhteisiiiltii Larmola ndikemyksensti tiivisti. ystiivyysyhdistyksistii toim ii Helsingissii ja Suomi-Japani - Opiskelu toi jiisenet yhteen ja ja yksityishenkiloiltii piiiitoimittajaa myoten. molan kahtiajaossa niihin, jotka Japani-Kilta ry kuuluu Lar- yhdi styksilikin piizikaupungissa yhdessiioloa rikastuttivat japanilaisten harrastusten kuten Helsinki-Sendai -yhteistytitaeiviit saa ja sillii hiin tarkoittaa on kolme. Niistii parhaiten tunnen Japani-Kilta ry:n, koska origami, ikebana, kalligrafia ym. 16 sivulla esittelevaan Fin-Nipponin numeroon haettiin pro- Kilta on yhdistyksenii hyviissii ilmeisesti toiminta-avustusta. olen ollut perustamassa sita -piirit, juhlat, kokoukset ja vuonna 1989 ja johtanut sitii japanilaisten tapaamiset sekii jektiavustusta kaupungin Kulttuuri- kunnossa: sen lfies 500 henki- ja kirjastolautakunnalta. lojiisentii ja 16 yhtiojiisentii ovat puheenjohtajana tai muuten jiisenmatkat apaniin. koko sen olemassaolon ajan. Vastaus oli kielteinen Deruste-suorittaneeluna vuosimaksunsa. Tiedotustoirninta se, ettd "lehti ei ole produk- Mutta vuokra, postimaksut, fapanin kieli j a kulttuuri tio"; byrokratia oli muuttanut painotyot ja monet muut kulut Tiedotus hoidettiin aluksi jiisentiedottein.mutta sanan projehi sanaksi produktio! ovat nousseet, niin ettii yhdistys jo vuonna 1993 fapani-kilta ry on kieli-, tapakulttuuri- kuin yhdistys on taloudellisesti ja harrastepainot- apani-kiltteinen Suomi- Japani -ystiivyys-kauslehtimaisen Fin-Nipponin Entiipii jos kaupunki harkit- ry julkaisi aika- fapania-viikot tiukoilla. yhdistys. fapanin kielen ja japanilaisten ensimmdisen numeron. Lehti oli fapani-kilta ry on joutunut sisi uudelleen suhtautumistaan tapojen opiskelu on yhdistykselle suuri voimain-kahdesti useamman yhdistyk- ystiivyysyhdistysten edusta- ollut keskeisella sijalla alusta ponnistus erityisesti taloudensen yhteishankkeena Stoassamaan kansalaistoimintaan? alkaen, sillii perustajat olivat osalta ja pakotti hakemaan tukea pidetyn fapania-viikot -tapah- Hyvii syy muutokseen on ole- niiden aktiivisia opiskelijoita. He opetusministeri<iltii. Laman tumakokonaisuuden vastuulmassa: kaupungin loputon kii- sekti mydhemmin jliseniksivuoksi suoistuneista miiiiriirahoista liseksi jiirj estiijiiksi. Vuonna toll isuudenvelka ystiivyysyh- heltisi rahaa vasta mo apanista tuotu taidedistyksille kaikista niiden luoliseksi liittyneet arvelivat, ettii yhdistys tukisi ja t?iydentiiisi muualta nien keskustelujen jalkeen, nziyttely tuli maksamaanoin mista hyvistii yhteyksistii ympiiri saatua opetusta, joka keskeytyi mutta heltisi kumminkin. Silti markkaa: sen kuluihin maailmaa, jotka palvelevat pahasti oppilaitosten pitkien avustus oli niin pieni, ettii lomien vuoksi. Killan odotettiin ensimmiiinen "vuosikerta" jiii Kulttuuri- ja kirjastolautakuntamyos kaupungin kansainviilistymispyrkimystii ollen sen mytinsi markan avustuksen, "koska niiyttely oli ulko- aidoin, kestiivin ja syd2imeen- rakentavan siltoja niiden yli. yhtee numeroon. Niin myos tapahtui. Japani- Sittemmin Fin-Nippon -lehti mainen". Lisiiksi ylipormestarikiiyvin osa. Kilta ry vuokrasi kerhohuoneenon ilmestynyt satunnaisesti niin Eva-Riitta Siitosen piiiitds Eikii se vaadi paljon. fapaniyksityisiltii markkinoilta, perusti sinne kirjaston ja kiiynnisti sessii 15. Lehden sivumddrd on viikkojen kaupungille synty- uudelle sivistystoimenjohtaja etta kasilla oleva on jarjestyk- poisti samana vuonna fapania- Kilta ry:n nimissii Helsingin siellii japanin kielen opetuksenvaihdellut 20 ja 56 valilla ja painosmiiiirii neen vuokrariistin, joka oli noin Ilkka-Christian Bjdrklundi e omintakeisin opetuksellisin ja 2.000:sta 8.000:een markkaa. lfi ettamasseni viestissii mainitneen taloudellisin resurssein. f iirjestely toimi juuri ja juuri; kun ollui io.ooo-5o.ooo markkaaentnpn joskaupunki... kaupungilta toivoisi, ettii se tie- Opetusministeridn tuki on sen kolme kohtaa. "Helsingin opettaja antoi ty0panoksensavuodesta riippuen. Avustusta dostaisi yhdistyksemme toiminnan merkityksen, etta se kayt- ilmaiseksi, niin nimelliset kurssimaksut haetaan joka vuosi ja piiiitds - Helsingin kaupunki tukee kan- seka myyjiiis- ja muut sekii myonteinen ettii kielteinen salaistoimintaa laidasta laitaan tiiisi jtisentemme asiantunte- pikku tulot riittiviit vuokraan. - on ministerion harkinnassa, ja tukea saa kulttuurijohtajamusta ja ette se osoittaisi Yhtena vuonnayhdistys sai kielenopetukseensa I markan sien mittaan tukea my6s Sasa- muutama ystiivyysyhdistyskin. puitetekijoiden asianmukai- Japani-Kilta ry on saanut Yrjd Larmolan mukaan myos kantavansa huolta toiminnan avustuksen Tydviienopistolta, kawa- siiiiti<ilte ja ilmoittajilta Mutta useimmat eiviit. "koska suudesta''. (HM) FrN-NrPP0Ne 2000 o

5 Niin hymyilevid ia hn'dntuulisia fapanin keisari Akihito ja sistitiloihin. nousta hetkeksi korkealle. lzisna kuitenkin yli 50 henkil0a, keisarinna Michiko tekiviit Tilaisuutta seuraamaan oli Mydhemmin tulopiiivtin ilta- sillii moni oli paikalla puoli tasavallan presidentti tarjosi sonsa kanssa. virallisen vierailun Suomeenkokoontunut muutaman sadanna toukokuun lopulla hengen suuruinen joukko suomalaisia keisari Akihiton ia keisarinna Keisariparin astuttua Peili- ja japanilaisia. IhmisetMichikon vierailun kunniaksi saliin suurliihettiliis Yasuji He saapuivat Helsinkiin perjantaina seisoivat turvakdyden takana ja Linnassa juhlapiiiviillisetishigaki suoritti vieraiden esit- 26. toukokuuta iltapiiivtillii monella oli kiidessiiiin fapaninkutsuvieraille. telyn. Ensimmiiisinii olivat ja osallistuivat heti saapumisensa pienoislippu. Viikijoukossa syn- *** vuorossa Suomalais-fapanilai- j?ilkeen tasavallan presidentti tyi eloa, kun muutamaa he&eii Lauantaina 27. toukokuuta keinen Yhdistys ry:n kunniapu- Tarja Halosen ja valiokunta-mydhemmineuvos Presidentin linnan sari Akihito ia keisarinna Michiheenjohtaja Arvo Savolainen ja Pentti Araj iirven j iirjes- toisen kerroksen parvekkeen ovi ko kavivat Helsingin kaupun- rouva Kaija Savolainen. tamean tervetuliaistilaisuuteen avautui ja isiint?ipari vieraineengintalolla, jossa jtirjestettyii lounastilaisuutta isiinniiiviit ylipon Jehden edustajana minulla Japani-Kilta ry:n ja Fin-Nip- Presidentin linnan edustalla. tuli nakosiille. Keisari Akihito ia Vaikka oltiin jo kesrin kynnyksella, sae oli poikkeuksellisen yleisiille hyviintuulisen oloisinaja kaupunginvaltuuston pu- joten esittelyvuoroni tuli pian. keisarinna Michiko vilkuttivat pormestari Eva-Riitta Siitonen oli paikka numero seitsemdn, kolea ja tuulinen. Kunniakomppanian ja myds heille seuraa pitiineetheenjohtaja Suvi Rihtniemi. Panin merkille, ettii keisari tarkastaminen oli jopa tasavallan presidentti Halonen Vierailu alkoi kello 11 ia 20 kuunteli hyvin tarkkaavaisena, vaarassa jeada valiin, kun tuulenpuuska ia valiokuntaneuvos Araitirvi minuuttia myohemmin keisari mitii suurlfi ettiliis Ishigaki esi- tempasi mukaansablivat yhta hymyii. Yleistinja keisarinna, isiinniit ja joukko teltaviiste henkiltistii sanoi. Sit- punaisen maton. Matto saatiinjoukosta kuului japaninkielisiti muita kutsuvieraita niiyttiiytyiviit kapungintalon parvekkeella. seen, ojensi kiitens?i ja tervehti. ten hiin k?i?insi katseensa vieraa- kuitenkin suoristetuksi ja vastaanottojuhlallisuudet eteniviittulotoivotuksia. Kova tuuli Siiii oli nyt aurinkoinen - jopa Keisarin ote oli luja. Kumarsin ja Yoko s o irashaim ashit a -terve- ohjelman mukaisesti. Sitten vieraat siirtyiviit isflnttiviien johdatmaan pian sis?itiloihin, mutta eteen kokoontunutta yleis6?i oli nut suustani sanakaan. 01in pakotti vieraat isiintineen palaa-llmmin - joten kaupungintalonloin katseeni alas, mutta en saatelemina Presindentin linnan tunnelma Linnan edustalla ehti useita tuhansia ja parvekkeel-vaitlakin ja hymyilin vain. tarkenivilkutella eilistii pi- a kun nostin piiiini, silmieni dempiitin. Hymyii ja hyvaa edessii oli naisen kasi, pastellein tuulta riitti! viirein kirjailtu kimono ja ystiiviillisesti hymyileviit kasvot. IGupungintalon lounastilais - uuden jiilkeen keisari Akihitolla Hiin oli keisarinna Michiko, ja keisarinna Michikolla oli majapaikassaan kuin unelma ja vasemmassa Valtion vierasta- kiidessiiiin hanella oli puna- lossa yksityinen tapaaminen; valkoinen tervetuliaiskukkakimppu. tervehdysktiynnille tuli rouva Tartuin h?inen ojen- Terttu Hirvenoja Ristiinasta. tamaansa oikeaan kiiteen ja kumarsin. Mutta juuri silloin niiin, Rouva Hirvenoia kuului Akihiton ja Michikon suomalaiseenettii kimpun kaikki valkoiset seurueeseen heidiin ensimmaisellli Suomen vierailullaan din" aah - kireina suzuran". kukat olivat kieloja ja huudah- vuonna Ensi kontakti johti Sitten hiin siirtyi seuraavan ystiivystymiseen ja jo 15 vuotta vieraan luo ja esittely jatkui. kestdneeseen yhteydenpitoo n Suurliihettiliidn puoliso, rouva Tokion ja Ristiinan viililla. Yoko Ishigaki avusti keisarinnaa esittelykierroksella. Paikalla oli koko Hirvenojan perhe. Vierailuohjelma jatkui klo 16 Hotelli K?impissii, jonka Peilisalissa keisariparia odotti 32 kutsuvierasta. Tilaisuus jatkui seurusteluna. Keisari Akihito ja keisarinna Michiko olivat hyvin aktiivisia keskustelijoita ja moni vieraista sai tilaisuuden vaihtaajatuksia Vieraista puolet oli suomalai-heidiisia kanssaan. ja puolet japanilaisia he The Helsinki Chapter of seisoivat omissa riveisstitin l?ihellii Ikebana International ry:n vastakkaisia seiniti niin, edellinen puheenjohtaja Liisa ettii keskilattia j?ii vapaaksi. Nurminen oli yksi vieraista, Virallisesti "Iltapliivliteeksi" joka keskusteli sekii keisarin ettii kutsutussa tilaisuudessa oli keisarinnan kanssa. I Enr-NrPPoNe 2ooo

6 Keisari Akihito ja keisarinna Michiko kaupungintalon parvekkeella ylipormutari Eva-Riitta Siitosen (oih"), tasavallan praidentti Tarja Halosen ja valiokuntaneuvos Pentti Arajiirvan seurassa - Puhuin englantia ja kerroin laulu"-niiytelmiin ja olipa han heille, ettii kiinnostukseni ikebanaa kohtaan on anlanut mikin etuk;iteen, silla han hyraili opetellut sen tunnusmelodiannulle tilaisuuden tavata prinssisitri jo vierailulle tullessaan. Takamado Retretissii vuonna Varhaisesta kellonajasta huolimatta katsomoon oli saatu lap ja useita tilaisuuksia tavata prinsessa Mikasa, joka on Tokion ikebananiiyttelyjen suoje-koulusta ja Vartiokyl:in Lasten sia Helsingin fapanilaisestl iija. Liisa Nurminen oli hyvin p:iivrikod ista, sil lli keisarinna iloinen keskustelutilaisuuden halusi jakaa teatteriel:imyksensii johdosta ja sanoi kaiken menneen mitd luonnollisimmallakeskipriiviilki keisari Akihito lasten kanssa. tavalla. ja kersarinna Michiko nauttivat *** yksityisen lounaan seuranaan Sunnuntaiaamuna 28. toukokuuta klo l0 keisarinna Michiko rouva Tellervo Koivisto sekl presidentti Mauno Koivisto ja vieraili Nukketeatteri Sampossa, heidain tyttiirensii Assi ja tamiin joka sijaitsee Puotilassa It:i- puoliso Heikki Allonen. Helsi ngissii. TeatterinjohtajaMatkalla Helsinki-Vantaan Maija Baric sanoo, ettd vierailu lentoasemalle keisaripari pysah- Miintyniemess:i hyviistel- oli keisarinnan oma erikois-tytolvomusliikseen tasavallan presidentti - Olemme hyvin iloisia, ettii Tarja Halosen ja valiokuntaneuvos Pentti Arajlirven. Suo- hanen toiveensa toteutui. Keisarinna Nlichiko halusi mesta vierailu jatkui Ruotsiin. niihdzi nrmenomaan kirjoitta mani ja siiveltamiini "Joen FrN-NTPPON e 2ooo o

7 XeE'trEfTol 74YjyF-ffi#trl F ErTI* 2 6 Ear+-t*xtv, y +I:#[Et*,_' tv +. /\trr 4yXffiffiLl\- F*-Oryy 7 t. 7 attv {rft,*.#oafrffii&tv e --Jflff" bl,\e< arsxftl*brt{, AA, )\)V f :- h'c,* A Bfr \ I:ts 6EEf Tr r -- E? {,*j*r, \ L/: r,r.1 L FfE{,oAaitFi D, tiltfurtrh o^a4\ffi?fite L /c. 27H :lt. FiE[TlJrVr:t)-.vt - >- l-,;i-vrrt, t 7+fi t q+**tz" *&CIr7 + -,-r-rl ffi l:li, tt Lt LD)LaL4 lir H oil.etef* r t. EEETirfrtt'.rst$ t' +tffi6$*r)re (fi'6 {,teili. FffiftlJfrH/) LAti'tf:. *tlef BE,tT/t'rYTT'fr*tttt: r77 t 7 - v 7 t -)\-7 t - t tr:.8+h+t*fttl L T EIIA fl( u lt/ir, tt " XgETfJEtr^lHo j*f$cr*,['c.ee &fi 6n - &a##*6 t ffi 9 * fl(e+t L( r, r/:/jr,r4 g[r,r( ". * L r,r E$t IiA L Etr c>tt. t: < Z LalEtF Afr,i l: ts 1f:*E+ft,Efj,rf r b a. * ttvtt z/,? y r-fh t L.*iF*rt'fi E t L ( t,e L < H9e**r ffit3 6t" E/s-7 r -r. lhftletrfb+br*&au - t - rrl i i YtJ. teett L ti38l?3 L L ( {, ELrt'-zr't L. 1trt#r/c. 2 8 BfrKErrtg+ffi,riDJirj DatffiAJ# gsfl(r,r/: f Ltvfl&+rytr t EllfiFl8fu/:" ffiealj#9t;r$ur Fsons of the R i ve r ( illafr) I t&l:bt. fre#r2t /\ : 7 / 5fu<r,rta)i L " < L(, &.ahetlttx rtz-fv#fltffiezry.t - a4flt xl-fii^ ffiffix:t L+*,*,L*E L( 7 I Y? 7 l: tt*,t'= Ffr/:" EETE L'>T 7 1 > 7 7 F J#Etlrstr'tr L. a. t. t 04# aaft,ftr. leaf9esfr,r666p, 6h'6L*ir L + 6fu6" fifli Lt:z I Y I 7 FAE 6 tft$o*; U ( rs L t L - : ahllheltt? Aa :rtafitl:#e3ir.t" s u o m i,/ 4 Mdtatafrlmfrrdlraittdivfrtnuffir,Wfft t Keisarillinen vierailu apanistateyks ien johdosta. Suomalaiset Suomeen oli historiallinen. sillii isiinniit ja suuri yleisd ottivat se oli aivan ensimmiiinen lajissaan; fapanin keisari ei niiet kossin ja sydiimellisin tervetulo- korkeat vieraat vastaan liimpoikaan aiemmin ole kiiynyt maassamme. Mutta koska Akihito ja viilineemme raoortoivat vieraitoivotuksin ja myds tiedotus- Michik olivat vierailleet taellalusta laajasti. Keisarillisen hovin vuonna 1985 ollessaan silloin korkean virkamiehen mukaan kruununprinssi ja kruununprinsessa, osoittaa, etta he Michikon Suomen vierailu on "keisari Akihiton ja keisarinna todella halusivat tulla uudelleen. ollut suuri menestys". Hymyilevii ja hyviintuulinen keisari- Sanotaankin, ettii Suomella on oma sijansa heidiin sydamis-pars[iin kulttuuri- ja ihastutti jokaisen. henkildyh- I rru NTPPoN e 2ooo

8 SA-KUVA Kenraali Fuiinawa Suomessa Suornen ja japanin viilisissii suhteissa tehtiin heiniikuussa uusi mydhemmin kenraali Fujinawalustusvaliokunnan ouheen-nen Puolustusvoimien komen- varatulla katuosuudella. Hetkeii ja kenraali Hiigglundin ja puo- sellaisena laatuaan ensimmiii- aluevaltaus, kun maassammelaski Japanin vdrein soinnutetutjohtajan kansanedustija Ilkka tajan sinne tekemii. vieraili fapanin Itsepuolustusvoimien komentaja kenraali Yuji salkka Mannerheimin hautatuminen Talvisota-niiyttelyynmolemminpuolisen tuntemuk- seppeleet sankariristille ja mar- Kanervan kanssa sekii tutus- - Vierailujen tarkoitushan on Fujinawa. Vierailu oli virallinen muistomerkille. Kunniakiiyn-Sotamuseossanille osallistui koko seurue ja Vierailun toisen ja kolmannenhittaminen, eversti Kei Tahara sen lisiiiiminen ja suhteiden ke- ja sellaisena ensimmdinen. Kenraali Fujinawan ja hiinen seurueensa isiintiinii toimi Puolus-Kauniissa kesiiaamussa pide- Lapissa tutustuen mm. Rajavar- Puolustusasiamiehend suur- Puolustusvoimien ylintii johtoa. piiivzin kenraali Fujinawa vietti Japanin suurliihetystdsta t0teaa. tusvoimien komentaja kenraalityssii tilaisuudessa olivat mukana myos kunniakomppania ja pin ilmatorjuntarykmenttiin ja alkaen toiminut eversti Tahara tiolaitokseen Ivalossa seka Lalahetystdssa vuodesta 1999 Gustav Hiigglund. Ohjelm alkoi keskiviikkonakaarti n soittoku nta. Varsinaista lennostoon Rovaniemell2i. osallistui vierailun valmisteluun ja liittyi Helsingissii ken- 12. heinaikuuta klo 9 kunnia-yleisdikomppanian tarkastuksella, Kenraali Fujinawan ensimraali Hiigglundin lokakuussa ei paikalla niikynyt. Vierailu oli vastavierailu ken- joka pidettiin poikkeuksellisesti mdisen vierailupiiiv?in ohjel- kuului lisiiksi keskustelu-lulle, joka sekin oli virallinen ja 1999 Japaniin tekemiille vierai- Viuaan j a isdnndn seurasma,sstitimolehtonen Hietaniemen kappelin edustaltamaan I rrn r'uppon s 2ooo

9 Enffirffi raali Fujinawan seurueeseen. Vierailun kaikissa vaiheissa mukana olleena hdn nimedd sen kohokohdiksi seppeleenlaskun marsalkka Mannerheimin muistomerkille, keskustelut kenraali Hiigglundin kanssa ja Lapin kesiiyon aurinkoineen. - Vierailu oli enemmiin kuin sotilashenkiloiden tapaaminen, silla sen aikana myos Suomen kaunis luonto sai keskeisen huomion osakseen. Vierailun ainoaksi ongelmaksi eversti Tahara mainitsee vieraita ja isiintiii tasapuolisesti piirittiineet verenhimoisct Lapin sti2isket. I Vieras Kenraali Yuji Fujinawa on syntynyt vuonna 1941, ylennetty kenraaliksi vuon na I 9971a nimitetty komentajaksi vuonna Tarkkaan orraen hrinen nykyinen asemansa miiiiritell[rin Jieit ain eri aselajien yhteiseneuvoston puheenjohtajaksi eli englanniksi: Chairman of the Joint Statf Eversti Kei Tahara Council of the Self'Detence Forces of Japan. I Seurue Mrs. Mitsuyo Fuji nawa; Vara- amiraali Toshihiko Oka; Everstiluutnantti Yoji Tamura; Everstiluutnantti Hiroshi Murakami; Evcrst i- Eversti Tahara kertoo, etta Japanin itsepuolustusvoimien luutnantti Yoshiharu Matsumoto; sekd Helsinsistai mukaan Miiiiriiii ollaan kuitenkin suoistamassa henkilolla. Iieitain palveluksessa on tiitii nyky henkiloii. tullut Japanin suurliihetystdn Suuistus kohdistuu kokonaisuudessaan maavoimiin uuolustusasiamies Eversti Kei Kaluston osalta kehittamisohjelmaan kirjatut tavoitelukemat ovat joiltakin osin yhtii suuret kuin nyt ja joiltakin Tahara. I Isanta Kenraali Gustav osin pienemm dt. I ie it ain kehittamissuunnitelma sisiltaa Hagglund, Puolustusvoim ien myos alueellista ja muuta uudelleenorganisointia. komentaja. I Muut suomalaiset Eversti Maavoimien kalustotavoitteet Antti Wahlroos, Suomen Japanin suurltihetyston sotilasasia- lto kpu Ilmatorjuntaohjukset (Ground-to-Air Missile) 8 kpl mies ; Everstilu utnantti Mikael Hydkkiiysvaunut (Battle Tanks) 900 kpl [-300 kpl] Heinrichs; ja Nlajuri Eero Tykit (Main Artilleries) 900 kpl [-100 kpl] Py0tsiii. I tadies program Rouvien Laivaston kalustotavoitteet: Mitsuvo Fuiinawan ia Ritva Havittajat (Destroyers) 50 kpl Hiigglundin "ladies '' [-10 kpl] programiin" osall istuivat suurldhe- Taistelukoneet (CombatAircraft) 170 kpl [-50 kpll Sukellusveneet (Submarines) 16 kpl [t0 kpu tyston puolustusasiamiehen, eversti Taharanuoliso Mrs. Ilmavoimien kalustotavoitteet: funko Tahara 1a Mrs. Ritva Taistelukoneet (CombatAircrafts) 400 kpl [-30 kpl] Heinonen. Havittajia (Fighters) edellisestii on 300 kpl [-50 kpl] I Suomen lisiiksi kenraali Fujinawa seurueineen vieraili Ranskassa ja Saksassa. f apanin itsepuolustusvoimat Suomussalmen motti Kun eversti Kei Tahara nimeiiii seppeleenlaskun Mannerheimin haudalla yhdeksi kenraali Yuji Fujinawan Suomen vierailun kohokohdaksi, siihen liittyy kohteliaisuuden ohella ammatillista arvostusta Suomen talvi- ja jatkosodan johtajaa kohtaan. Keskustelussa eversti Taharan kanssa kiiy niiet ilmi, ettii Japanissa maavoimien upseerikoulutuksessa Mannerheimin motitustaktiikka on keskeisenii oppiaineena. - Suomussalmen motti kuuluisimpana on tuttu jokaiselle japanilaiselle maavoimien upseerille, eversti Tahara vakuuttaa. Kirjat Viime vuosina on julkaistu iaoaniksi muutama Suomen iaivi- ja jatkosodista kertova teos. Kiiiinno ksinii ilmestyneitri ovat Ilmari Juutilaisen P un alent dj iin kius an a v uo delta 1997 ja Eino Luukkasen H riv itt dj rilent iij iinii k ahde s a sodassavuodelta Edellisten kiiiintiijii ja toimittaja Hiroshi Umemoto on julkaissut aiheesta myris oman teoksensa; on vuonna 1999 ilmestynyt Verinen kesii. Teokset on kustantanut Dai Nippon Kaiga Co. Tiedot ja kuva ovat fouko Rautiolta. FIN-NIPPON 9 2OOO l;

10 Aiatuksia4 llkka Hakalehto Piiiitoimittaja Heikki Mallat, Fin-Nippon-lehti Japani on lahjakkaiden ahkerien ihmisten asuma maa, jossa uusin teknologia yhdistyy vanhaan kulttuuriin. Japanilaiset tunnetaan myos voimakkaasta esteettisyyden tajustaan, kohteliaisuudestaan ja luonnonrakkaudestaan. fapanilaisessa ja suomalaisessa muotokielessii - esimerkiksi puuarkkitehtuurissa, keramiikassa ja grafiikassa - on samankaltaista pelkistettya ilmaisua. Vanha japanilainen laulurunous on syviillisesti puhuttelevaa. Keviitillii kirsikankukkien aikaan apani lienee unohtumaton niiky, jonka toivoisi kokevansa. Helsinki Parhain terveisin Ilkka Hakalehto Itseniiisen Suomen Puolesta 2000-kansalaisliikkeen ja Perussuomalaiset r.p : n presidenttiehdokas. Arvoisat lukijat Taria Halonen Esitiin l?impimiin tervehdykseni kaikille Fin-Nippon -lehden lukijoille.vaikka Japanin ja Suomen maantieteellinen v?ilimatka on pitkd, arvomme ja asenteemme ovat monella tapaa samankaltaiset. Molemmissa maissa ihmiset arvostavat tyritii, rehellisyyttii sekii tiismiillisyyttii ja pitavat niita ohjenuorana eltimiiss[iin. Naiden arvojen kunnioitus on toiminut keskeisenii tekijiinii molempien maiden menestystarinoissa 1900-luvun jalkipuoliskolla. Uskon, ettd ndmd arvotulevat olemaan leimallisena piirteenii kansainviilisessii yhteistyossii, jonka varaan maailmanlaajuinen hyvinvointi my<is tulevaisuudessa rakentuu. Toivotan kaikille Fin-Nippon -lehden lukijoille oikein hyv[ii loppuvuotta 1999 ja mit?i parhainta onnea ja menestystii vuodelle Helsinki Tarja Halonen Ulkoasiainministeri Presidentti 2000 ry t FIN-NIPPoN e 2ootl

11 lapanista Fin-Nippon -lehdelle Risto Kuisma Minulla on ollut ilo vierailla lapanissa vuosina 1992 ja 1996' apanilaisten ahkeruus heriitti ihailua suomalaisessa, joka arvostaa kovaa tyd nteko a. Teknisten laitteiden ja tietoliikenteen taso ja laajuus oli vaikuttavaa. Suomalaisessa kansanluonteessa yhteistii japanilaisen aj*- telun kanssa; sisukkuus,sankarillisuus jayrittiiminen muistuttavatoisiaan. Kun itse olen maratoonari, heriitti huomiota se suuri arvostus. iota maratoniuoksu fapanissa nauttii. japanilainen tuide ju kuittuuri ihastuttavat kauneudellaan ja keveydellaan. Helsinki Risto Kuisma Riitta Uosukainen Muutama apania koskevajatus Suomea ja fapania yhdistaa maiden samansuuntainen tietoyhteiskunnan kehitys: painopiste on niiissii korkean teknologian m ais sa sisiillollisissii kysymyks issii j a palveluniiktrkohdissa, inhimillisrydessii.tiim2i kehitys tarkoittaa panostamista sisiilt0tuotantoon ja kayttajiiystdviillisyyteen nyt, kun perusinfrastruktuuri tietoyhteiskunnalle on luotu. Maitamme yhdisiaa tieteen ja kulttuurin p.arissa tehty yhteistyii, j osta upea esimerkki on vasta vihitty Tokion Suomen iculttuuri-instituutti. Erityisen arvokasta on ollut juuri maittemme viilinen kulttuuriyhteistyo' Myds tiind vuonna esimerkiksi Helsingiss?i meilla on ollut ilo ja kunnia nauttia korkeatasoiseita, monipuolisesta japanilaisesta kulttuurista niin teatterin ja musiikin kuin taideniiyttelyjen kautta. Suomalaisii ja japanilaisia yhdistiiii tietynlainen "sielujen sympat ia". Viesti ntiik iiyttiiytymiseltli me olemme vars in saminlaisia. Samoin sellaisten luonteenpiirteiden suhteen kuten korkea tytimoraali ja sitoutuminen vaativiin suorituksiin' Helsinki Riitta Uosukainen, Presidenttiehdokas FrN-NrPPONe 2ooo o

12