RAPORTTI. Turvallisuuspoliittinen akatemia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI. Turvallisuuspoliittinen akatemia 22.-23.11.2013"

Transkriptio

1 RAPORTTI Turvallisuuspoliittinen akatemia

2 Sisällysluettelo Ohjelma... 3 Rauhanprosessin jälkeen vaalit ojasta allikkoon?... 4 Suomi: rauhanvälityksen ja ihmisoikeuksien suurvalta?... 5 Rauhaa vai oikeutta? Voiko menneisyyttä hallita ja saavatko uhrit oikeutta? Keskustelua oikeuskeinoista konfliktin jälkeen Hauraat tilanteet, New Deal ja Post-2015 tavoitteet Miten kaikki liittyy kaikkeen? Palaute

3 Ohjelma Perjantai :00 Avaus ja orientoituminen ohjelmaan - Anne Palm, pääsihteeri, KATU 10:15 Johdatus päivän teemoihin - Petter Nissinen, harjoittelija, KATU Rauhanprosessin jälkeen vaalit ojasta allikkoon? 12:00 Lounas - Taina Dahlgren, toimittaja ja vaaliasiantuntija Majoittuminen Suomi: rauhanvälityksen ja ihmisoikeuksien suurvalta? - Rauno Merisaari, Ihmisoikeussuurlähettiläs, UM 14:00 Rauhaa vai oikeutta? - Kalevi Suomela, entinen puheenjohtaja, Rauhanliitto - Frank Johansson, toiminnanjohtaja, Amnesty 15:00 Iltapäiväkahvi 15:30 Voiko menneisyyttä hallita ja saavatko uhrit oikeutta? - Simo Väätäinen, tutkija, TAPRI Simulaatioharjoitus 19:30 Illallinen Lauantai :30 Aamiainen 09:00 Toiminta hauraissa tilanteissa osa I 11:00 Kahvitauko - Anisa Doty, rauhantyön asiantuntija; - Oskari Eronen, tutkimus- ja kehityspäällikkö, CMI Toiminta hauraissa tilanteissa osa II 13:00 Lounas 14:00 Miten kaikki liittyy kaikkeen - Kalle Liesinen, kriisinhallinnan asiantuntija 15:00 Akatemian lopetus ja paluu Helsinkiin 3

4 Rauhanprosessin jälkeen vaalit ojasta allikkoon? Toimittaja ja vaaliasiantuntija Taina Dahlgren käsitteli alustuksessaan vaalien roolia rauhanrakentamisen prosessissa. Esimerkkeinä hän käytti Irakissa vuosina 2005 ja 2010 pidettyjä äänestyksiä, Afganistanin vuoden 2009 presidentinvaaleja sekä muita ympäri maailmaa pidettyjä vaalitoimituksia havainnollistaen kansainvälisten standardien toteuttamiseen liittyviä ongelmia. Kansainväliset standardit vaalien toteuttamiselle määritellään kansainvälisissä ja alueellisissa ihmisoikeussopimuksissa. Tärkein normiperusta muodostuu YK:n Kansalais- ja poliittisia oikeuksia käsittelevän yleissopimuksen määräyksistä. Dahlgrenin mukaan legitiimien vaalien pääelementteihin kuuluvat vaalien säännöllisyys ja aitous, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, oikeus asettua ehdolle, oikeus äänestää ja vaalisalaisuus sekä äänestäjien vapaan tahdon toteutuminen. Lisäksi asiaan liittyvät mielipiteen-, yhdistymisen- ja kokoontumisvapaus, oikeus vapaaseen liikkumiseen, vapaus syrjinnästä sekä vapaus valittaa ja saada valituksensa asiallisesti ja oikeudenmukaisesti käsitellyksi. Konfliktin jälkeisissä yhteiskunnissa vaalien järjestämiseen liittyy monia ongelmakohtia. Vaaliprosessin aitoutta kyseenalaistavat mm. dominoivien ryhmien painostus halutun vaalituloksen takaamiseksi, ulkovaltojen sekaantuminen sekä kysymykset puolueiden muodostamisen vapaudesta ja keskusvaalilautakunnan puolueettomuudesta. Vaalien aitoutta pohtiessa onkin tärkeää kysyä toteutuuko äänestäjien vilpitön tahto. Vaalitulokseen vaikuttavat myös median vapaus sekä puolueiden mahdollisuus saada tasapuolisesti viestinsä julkiseen ja yksityiseen mediaan. Dahlgren huomautti, että myös Suomi on saanut tässä suhteessa moitteita. Etyjin tarkkailijat antoivat maallemme huomautuksen pienten puolueiden tasapuolisesta kohtelusta Yleisradion vaalikeskusteluissa vuoden 2011 eduskuntavaalien alla (loppuraportti: Dahlgrenin mukaan kansainvälisellä yhteisöllä on usein kiire konfliktinjälkeisten vaalien järjestämiseksi. Tämä johtuu monista syistä, mm. kotimaasta tulevasta painostuksesta saada operaatio päätökseen. Monet seikat kuitenkin puhuvat hätiköintiä vastaan. Arvostettu tutkija Paul Collier on mm. huomauttanut, että vaalit kannattaa järjestää vasta, kun maan vuotuinen BKT/asukas on ylittänyt 2700 USD. Dahlgrenin puheenvuoro herätti yleisössä keskustelua muun muassa demokratian viennistä ja siitä kuinka tärkeää on, että paikalliset ihmiset itse haluavat vaaleja, sekä siitä miten pelkälle vaalipäivälle asetetaan turhan paljon painoarvoa, vaikka vaalien mahdollista onnistumista ei voida arvioida pelkästään yhden päivän tapahtumiin nojaten. Vaikka Dahlgrenin näkökulma konfliktinjälkeisten vaalien järjestämiseen oli monessa suhteessa kriittinen, korosti hän demokratian paremmuutta muihin vaihtoehtoihin verrattuna sekä prosessin pitkäkestoista luonnetta. Demokratian toteutuminen on nykyisissä demokratioissa kestänyt vuosikymmeniä tai -satoja eikä muutoksia voida siksi vaatia muiltakaan mailta yhdessä yössä. Dahlgrenin suosittelemaa lisämateriaalia aiheesta: Compendium of International Standards for Elections. NEEDS Project/EC Handbook for EU Election Observation. European Commission Collier, P. (2009) Wars, Guns and Votes: Democracy in Dangerous Places. New York: HarperCollins Publishers. TED Talks (2009) Paul Collier: New rules for rebuilding a broken nation 4

5 Suomi: rauhanvälityksen ja ihmisoikeuksien suurvalta? Rauno Merisaari, Ihmisoikeussuurlähettiläs, ulkoasiainministeriö Kuten usein päivänpoliittisessa kielenkäytössä, Suomen nimittäminen rauhanturvaamisen suurvallaksi syntyi puolivahingossa, ilman isompaa taka-ajatusta. Se jäi kuitenkin elämään julkiseen keskusteluun kai siksi, että tällaiseen rooliin me suomalaiset itsemme mieluusti kuvittelemme. Kielikuvan takana on vanha kuvaus Suomesta rauhanturvaamisen suurvaltana. Ja se puolestaan perustui lähinnä suomalaisten rauhanturvaajien suureen määrään ja osuuteen YK:n rauhanturvaoperaatioissa. Mielikuva eli pitkään sen jälkeenkin kun tuo määrä oli kutistunut etenkin YK-operaatioissa. Suurvaltametaforalla suomalaista ulkopolitiikkaa kuvaavassa keskustelussa ei liene koskaan tarkoitettu toimintaa suurvallan tapaan: voimalla ja itsetietoisesti. Sillä on haluttu vain viitata väestömääräämme merkittävästi suurempaan panostukseen tiettyyn toimintaan. Nykyisessä ns. brändäyksen maailmassa kielikuva kai pyrkii viittaamaan myös siihen, että olisimme jonkun alueen kansainvälisiä ykkösiä ja että meidät tunnetaan maailmalla juuri tästä asiasta. Raha ei kerro kaikkea Panostusta rauhanvälitykseen voi mitata hyvin eri tavoin. Jos katsomme hyvin rajatusti ulkoministeriön budjettia, on rahallinen panoksemme aika vaatimaton. Toimintoihin, jolla tuetaan äkillisiä rauhanvälitystarpeita, on varattu euron vuosittainen määräraha. Norjan vastaava budjetti on muistaakseni noin 80 miljoonaa euroa. Luku ei anna koko kuvaa. Kun katsotaan suomalaista diplomatiaa laajemmin, löydämme mitä erilaisimpia tapoja, joilla pyritään vaikuttamaan konflikteja estävästi tai ratkaisevasti. Tärkein näistä lienee yleinen kansainvälisten kiistojen välttämisen perinne, joka on jatkumoa Paasikiven- Kekkosen ajan ulkopolitiikasta. Perinne elää ulkopolitiikassamme edelleen hyvin voimakkaasti EUjäsenyydestä tai Nato-kumppanuudesta huolimatta. Sitä voi luonnehtia eräänlaiseksi nykypäivän puolueettomuusajatteluksi. Kyyhkyt näyttävät olevan ulkopolitiikassamme sitkeästi niskan päällä, vaikka suurvaltakiistoihin puuttumista vaativia puheenvuoroja kuullaan aika ajoin. Kynnys lähteä mukaan erilaisiin kansainvälisiin sotilaallisiin operaatioihin on erittäin korkea. Suomalaiseen mielenmaisemaan sopivalla tavalla myös rauhanvälitys ymmärretään hyvin laajasti ja eetosmaisesti. Ulkoasianministeriön käsitteistössä se ymmärretään yhdeksi diplomatian keinoista ennaltaehkäistä ja ratkaista konflikteja sekä lisätä osapuolten välistä luottamusta. Rauhanvälitys on työkalu, jota käytetään koko ns. konfliktisyklin aikana ennaltaehkäisystä konfliktin hillitsemiseen ja ratkaisemiseen sekä jälkihoitoon. Itse asiassa termi konfliktisyklikin on tässä turhan rajaava, vaan yhteiskuntien kehitystä ja rauhantahtoisuutta katsotaan vielä tätäkin laajemmin. Kulunutta sanontaa käyttäen kyse ei ole vain sodan lopettamisesta vaan pysyvämmän rauhantilan aikaansaamisesta. Uskoisin, että tämän ajatusmaailman takana on oma historiamme vuorottelevine sotineen ja rauhantiloineen (muistikuvani mukaan olemme historiamme aikana olleet ainakin 16 kertaa sodassa Venäjä-Neuvostoliittoa vastaan). Rauhantilaa osataan arvostaa Suomessa; muistikuvassamme on se, että asiat ovat olleet huonominkin. Kenties emme eroa tässä kuitenkaan merkittävästi muista kansakunnista, mutta vaikutus omaan mielenmaisemaamme on joka tapauksessa vahva. 5

6 Ovatko ihmisoikeusloukkaukset konfliktien perussyy? Laaja näkökulma rauhanvälitykseen sisältää sen, että pysyviä ratkaisuja konflikteihin saadaan vain puuttumalla niiden taustalla vaikuttaviin poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Nyt tullaan erääseen rauhaa ja ihmisoikeuksia yhdistävään ydinkysymykseen: missä määrin nämä väkivallan takana olevat poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset perussyyt ovat nimenomaisesti ihmisoikeuskysymyksiä: valtioiden tekemiä ihmisoikeusloukkauksia tai ei-valtiollisten toimijoiden, kuten sissiarmeijoiden, aikaansaamia ihmisoikeusrikkomuksia. Ovatko ihmisoikeusloukkaukset ja -rikkomukset sotien perussyy? Minulla ei ole tähän kysymykseen joka paikkaan sopivaa perusvastausta. Nykyisten konfliktien takana näyttää olevan usein yhteys luonnonvarojen, energialähteiden, vesivarojen tai kulkureittien hallintaan. Tässä mielessä presidentti Niinistön viimekesäisessä Kesärannan seminaarissa esittämä toteamus talouden määräävästä roolista ulkopolitiikassa tulisi ottaa vakavasti. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen epäoikeudenmukaisuus lisää konfliktien riskiä. Talousnobelisti Amartya Senin mukaan nykymaailman selkkausten merkittävä alkuunpanija on oletus, että ihmiset voidaan luokitella yksiselitteisesti ja yksiulotteisesti tietyn uskonnon tai kulttuurin perusteella. Kuitenkin meistä jokainen on moniulotteinen: meillä on samanaikaisesti kotona, työssä, kaveripiirissä tai yhteiskunnassa monta erilaista ja jopa keskenään ristiriitaista identiteettiä mukanaan kantava olento). Kuitenkin rajoittunut, yksiulotteinen käsitys ihmisestä luo Senin mukaan pohjan jyrkälle vastakkainasettelulle, tunnepitoisille vihakuville ja entistä julmemmalle väkivallalle. En siis uskalla väittää, että ihmisoikeusloukkaukset olisivat se nimenomainen konfliktien syy. Mutta oma johtopäätökseni on, että aseellisen konfliktien riskiä ja syitä arvioitaessa, konfliktien syitä tai rauhanvälityksen ja -ratkaisun ydinkysymyksiä eriteltäessä tulee aina miettiä onko ihmisoikeuksia loukattu järjestelmällisesti. Ilman tällaista ihmisoikeustestiä pidemmälle kestävään ja oikeudenmukaiseen rauhaan ei ole mahdollista päästä. Ja uskallan myös väittää, että jokaisessa konfliktitilanteessa taustalta löytyy merkittäviä ihmisoikeuksien loukkauksia. Järjestelmällisten loukkausten korjaamiseksi tarvitaan muutosta itse järjestelmään. Järkevää panostaa hyviin palveluksiin Suomalaisen rauhanvälityksen avulla tuetaan poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden rakentamista. Ymmärtääkseni tämä ns. hyvien palvelusten tarjoaminen on suomalaisen rauhanvälityksen, ja miksei laajemminkin ulkopolitiikkamme, luonteenomaisin piirre. Asiassa ei sinänsä ole mitään uutta, samasta hyvin palvelusten tarjoajan roolista Suomen ulkopolitiikan johtoajatuksena puhuttiin jo 1970-luvulla. Yllättävämpää ehkä on se, että tämä rooli ei ole liittynyt ensisijaisesti vanhaan puolueettomuuspolitiikkaan ja kylän sodan ahtaaseen toimintakenttään vaan se näyttäisi olevan yleisemminkin suomalaisen ulkopolitiikan modus operandi, tapamme toimia. Erilaiset rauhan ja jälleenrakennusrahastot, asiantuntijatuki, kehitysyhteistyön tukimuodot, tuki kansalaisyhteiskunnan toimijoille, oikeusvaltioajattelun kehittäminen YK:ssa ovat esimerkkejä toimista, joilla Suomi on suoraan tai välillisesti tukenut poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden rakentamista. Oma näkemykseni on, että näiden hyvin palvelusten tuotantoon ja tarjoamiseen kannattaa edelleen panostaa. Se on ehkä tärkein lisäarvomme kansainvälisen yhteisön toimintaan. Itse tunnen parhaiten 6

7 ihmisoikeuspuolustajille annettavan poliittisen ja rahallisen tuen sekä asiantuntijatuen, jolla tuetaan ns. siirtymäkauden oikeuden periaatteiden ja keinojen toteuttamista. Näiden toimintojen tukemista ja kehittämistä tulee edelleen jatkaa. Siksikin on tärkeää, että ihmisoikeuksien sekä konfliktikysymysten parissa toimivat henkilöt etsiytyvät likeiseen yhteistyöhön. Naisten oikeudet ja oikeusvaltiokehitys vahvuuksina Oikeusvaltiorakenteiden sekä naisten oikeuksien vahvistaminen ovat alueita, joihin minun mielestäni Suomen kannattaisi tässä työssä nimenomaisesti keskittyä. Ymmärrän hyvin että esimerkiksi lapsen oikeuksien, vammaisten henkilöiden oikeuksien tai alkuperäiskansaoikeuksien parissa toimivat haluavat painottaa näitä alueita. Tapauskohtaisesti tuleekin arvioida kaikkien kysymysten merkitystä konfliktien taustalla ja ratkaisussa ja painottaa kutakin tarpeen mukaan. Rauhanvälitykseen ja rauhanrakentamiseen ei ole yhtä oikeaa mallia. Mutta meidän on pakko keskittyä joihinkin rajatumpiin osaamisalueisiin, mikäli haluamme todella tarjota lisäarvoa kansainvälisen yhteisön toimille. Oma ehdotukseni on siis keskittyminen naisten oikeuksiin sekä oikeusvaltiorakenteiden tukemiseen. Oikeusvaltioperiaatteisiin tulee sisällyttää myös taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien vahvistaminen. Konflikteissa perheiden oikeus asumiseen ja suojaan, lapsen oikeudet opetukseen sekä toimivat terveyspalvelut erityisesti suurimman hoivan tarpeessa oleville korostuvat ja ovat oleellinen osa oikeudenmukaista rauhaa. Suomen tulee toimia johdonmukaisesti sen puolesta, että kansainvälisten operaatioiden mandaatteihin sisällytetään toiminta TSS-oikeuksien kunnioittamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Nyt mandaatit rajoittuvat liikaa vain kansalais- ja poliittisten oikeuksien alueelle. Yhteistyötä valtioiden ja alueellisten järjestöjen kanssa Suomalaista rauhanvälitystä koskevassa keskustelussa on tuotu erityisesti esiin Suomen toimintaa kansainvälisiä yhteistyörakenteita muiden maiden kanssa, kuten Turkin kanssa vedettävää YK:n rauhanvälityksen ystäväryhmää tai pohjoismaista yhteistyötä. Erityisesti ensin mainittu näyttää olevan myötätulessa: uusia kansallisvaltioita sekä kansainvälisiä järjestöjä on tullut mukaan toimintaan. Kiinnostavaa, ainakin minun mielestäni on alueellisten järjestöjen (AU, Arabiliitto, ASEAN, ETYJ, EU, OAS ja OIC) mukaantulo; niiden rooli tai ainakin hyödyntäminen kansallisten ja alueellisten konfliktien poliittisessa ja sotilaallisessa ratkaisussa on lisääntymään päin. Rauhanvälitys on saatu nostettua YK:ssa päätöslauselmatasolle ja sitä on seurannut pääsihteerin toimintaohjeistus. Keskusteluissa nousseita teemoja ovat olleet muun muassa naisten roolin vahvistaminen rauhanprosesseissa, koulutuksen merkitys sekä rauhan ja oikeuden suhde. Suomi on tuonut keskustelussa esiin muun muassa YK:n päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus valvontaan ja toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä. Rauhanvälityksen pohjoismainen verkosto on mielenkiintoinen osa laajempaa keskustelua pohjoismaiden roolista YK:ssa. Ihmisoikeusnäkökulmasta se on kiinnostava, koska se näyttää koskettavan pohjoismaisen yhteiskuntamallin keskeisiä kulmakiviä tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistämistä. Pohjoismaiden kansalaisten toimiessa samoissa maissa, kriisinhallinnassa tai kehitysyhteistyössä keskinäinen tiedonvaihto ja käytännön yhteistyö on usein hyvin luonnollista. Erojakin toki on: Tanska näyttää olevan muita pohjoismaita valmiimpi sotilaalliseen kriisinhallintaa sekä korostaa kehitysyhteistyön 7

8 ja turvallisuuspolitiikan keskinäistä täydentävyyttä. Norjassa ja Suomessa on vannottu enemmän rauhanvälityksen nimiin. Pohjoismaisen yhteistyön tuloksena näyttää syntyvän ainakin koulutuksellista ja tutkimusyhteistyötä. On ennen aikaista arvioida miten käytännöllisiin ratkaisuihin YK:n ystäväryhmän tai pohjoismaisen verkoston kaltaiset yhteistyömuodot yksittäisten konfliktitilanteiden kannalta johtavat. Mutta mielenkiintoista on, että toiminta näyttää ylittävän edellä esitellyn, muille tarjottavien hyvin palvelusten tason. Tavoitteena on enemmän kuin vain vastata maailmalta tulleeseen kysyntään. Kyse on sisällöllisten suuntaviivojen ja trendien rakentamisesta. (Haluan lisätä tähän trendien asettamisen listaan myös yhteistyön jota teimme mm. Saksan ja Jordanian hallitusten kanssa rauhan ja oikeudenmukaisuuden keskinäisen yhteyden vahvistamisessa YK:n toiminnassa. Vuonna 2007 Nürnbergissa pidetyn laajan kansainvälisen konferenssin tuloksena oli muun muassa YK:n ohjeistuksen täsmentyminen konfliktien ratkaisussa niin, että rauhansopimuksiin ei tule sisällyttää avointa, yleistä armahdusta väkivallasta vastuussa oleville henkilöille. Alueellisilla järjestöillä on siis yhä merkittävämpi rooli rauhanprosesseissa, niillä saattaa olla konfliktin ja sen osapuolten taustojen parempaa kulttuurituntemusta. YK:n turvallisuusneuvoston kyvyttömyys löytää yhteisymmärrystä konfliktien ratkaisutavoista johtaa alueellisten järjestöjen roolin ja käyttöasteen kasvuun. Suomi tukee Afrikan Unionia sen rauhanvälityskapasiteetin vahvistamisessa 3 milj. eurolla vuosina Uskoisin, että YK:n ystäväryhmän kautta syntyvät yhteydet tulevat laajentamaan myös Suomen yhteistyömuotoja muiden alueellisten järjestöjen kanssa. Ihmisoikeusnäkökulman kannalta on ensiarvoisen tärkeää miettiä miten voimme olla vahvistamassa, oikeusvaltioajattelun, naisten oikeuksien sekä kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistamista alueellisten järjestöjen rauhanvälitystoiminnassa. Joudun ohittamaan Euroopan unionin roolin rauhanvälityksessä vain lyhyellä huomautuksella. Suomi on tukenut EU:n ulkoasianhallinnon rauhanvälitysvoimavarojen vahvistamista ja pitänyt tärkeänä EUH:n rauhanvälityksen yksikön resurssien riittävyyttä. EU:n rauhanvälityskapasiteetin tukemisen lisäksi Suomi tukee yhdessä Ruotsin kanssa tekemäänsä aloitetta Euroopan Rauhaninstituutista (EIP). EIP voisi täydentää EU:n omia rauhanvälitysrakenteita ja rauhanvälityksen sisältöä. Itsenäisenä instituuttina se voisi myös toimia tilanteissa, joissa EU ei itse pystyisi toimimaan. Kuten muussakin ulkosuhteisiin tai kriisinhallintaan liittyvässä toiminnassa voi EU:n kriisien ratkaisutoimilta toivoa ihmisoikeusnäkökulman huomioimista riittävän aikaisessa vaiheessa toimintoja suunniteltaessa sekä toimintavaltuuksia määritettäessä. Ministeriön ihmisoikeusyksikkö on pyrkinyt vaikuttamaan siihen suuntaan, että ihmisoikeusasiantuntemusta näissä toiminnoissa lisätään. Valmistimme pari vuotta sitten ihmisoikeus- ja gender -käsikirjan EU:n kriisinhallintaoperaatioiden ja missioiden käyttöön. Sen päivittäminen kattamaan myös rauhanvälitys tuntuisi järkeenkäyvältä ajatukselta. Kansalaisyhteiskunta kumppanina Kuten monella muullakin ulkopolitiikan alueella, vaikkapa kehitysyhteistyössä tai ihmisoikeustoiminnassa, myös rauhanvälitystoiminnan alueella korostetaan yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Syitä tähän on varmaan useita. Useimmin mainitaan ihmisoikeus- ja demokratianäkökulma sekä tiedonsaanti paikallisen kansalaisyhteiskunnan kautta. Joskus syynä saattaa olla myös sensitiivisten kysymysten siirtäminen hallitustasolta kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kautta hoidettavaksi. Humanitaarinen toimintamme (jonka olen muutoin jättänyt tässä esityksessäni käsittelyn ulkopuolelle) tapahtuu pitkälti järjestöjen kautta. 8

9 Ihmisoikeustoiminnassamme kansalaisjärjestöt nähdään pikemminkin strategisina poliittisina kumppaneina kuin toimintavaihtoehtojen tarjoajina: esimerkiksi useat uudet kansainväliset ihmisoikeussopimukset, huomioiden tässä myös kansainvälinen asekauppasopimus (ATT) ovat tulosta pitkäaikaisesta poliittisesta yhteistyöstä ihmisoikeusjärjestöjen kanssa. Tätä suuntaa voisi kenties vahvistaa myös rauhanvälityksen tavoitteiden ja keinojen kehitystyössä.. Osaaminen vahvistuu Suomen tai suomalaisten henkilöiden osallistuminen rauhanprosesseihin mm. Pohjois-Irlannissa, Länsi- Balkanilla, Acehissa, Afrikan sarvessa ja Etelä-Kaukasiassa on laajasti tunnettua ainakin kotimaassa. Ihmisoikeusnäkökulmasta vaikutelmaksi jää, että ihmisoikeusnäkökulmaa ei ole korostettu vaan pikemminkin katsottu teknisenä, ei-poliittisena asiana. Suomalaisen rauhanvälitystoiminnan toimeenpanotavat ja lopputulokset ovat kuitenkin tuoneet esiin ihmisoikeuksien kannalta merkittäviä kysymyksiä kuten naisten asemaa tai kansalaisyhteiskunnan roolia. Rauhanvälityksen kotimainen arkkitehtuuri on myös luotu. Ulkoministeriössä toimii rauhanvälityksen koordinaattori Pia Stjernvall, ja ulkoministeriön johdolla kokoontuu rauhanvälityksen kansallinen koordinaatioryhmä jakaen tietoa rauhanvälityksestä ja rauhanprosesseista sekä etsien mahdollisia yhteistyömuotoja. VTT Kimmo Kiljunen toimii ulkoministerin erityisedustajana alueellisissa rauhanvälitystehtävissä. Kollegani suurlähettiläs Riitta Resch pyrkii edistämään YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 toimeenpanoa. Yhteistyö ihmisoikeusvirkamiesten kanssa toimii tapauskohtaisesti. Naisten oikeudet on melko hyvin saatu huomioiduksi toimintaan kaikilla eri tasoilla. Parannettavaa toiminnan johdonmukaisuuden lisäämisessä toki aina on. Onko Suomi rauhanvälityksen ja ihmisoikeuksien suurvalta? Kun rauhanvälitystä tarkastelee laajemmin kuin vain välittömien rauhanvälitystoimien näkökulmasta, voi Suomea kuvailla kansainvälisesti merkittäväksi toimijaksi rauhanvälitysajattelun alueella. Vetovastuu Turkin kanssa YK:n ystäväryhmässä on vahvistanut tätä roolia. Toinen esimerkki on näkyvä roolimme ihmisyyttä vastaan tehtyjen vakavimpien rikosten (sotarikokset, etniset puhdistukset) rankaisemattomuuden poistamiseksi ja uhrien hyvitysjärjestelmien kehittämiseksi. Rauhanvälitystä ja oikeusvaltiokehitystä tukevien hyvien palvelusten tarjoamisessa, kuten asiantuntijaavussa, olemme väkimääräämme suhteutettuna määrällisesti kohtuullisella tasolla. Koska paikalla on niin monta asiantuntijatyöhön erilaisissa operaatioissa osallistunutta henkilöä, jätän arvion asiantuntijaapumme laadullisesta tasosta teille itsellenne. Tukemme rauhanvälityksen ja ihmisoikeuksien piirissä toimiville kansainvälisille ja paikallisille kansalaisjärjestöille on kohtuullista tasoa ja merkittävä osa antamastamme tuesta. Välitön rahallinen panostuksemme rauhanvälitykseen ei oikeuta suurvaltanimitykseen. Tämän takia ei toki kannata ripotella tuhkaa toistemme päälle. Mutta kriittinen kysymys kuuluu: mahdollistavatko nykyiset taloudelliset resurssit rauhanvälityksen tieto-taidon ylläpidon ja kehittämisen? Ja onko tällä rajallisella panostuksella yhteys suomalaisten määrään ja asemiin kansainvälisten organisaatioiden ja operaatioiden avaintehtävissä? Myös ihmisoikeusorganisaatioiden tehtävissä suomalaisen henkilökunnan määrä on suhteellisen vähäinen. 9

10 Kansainvälisillä foorumeilla, myös rauhanvälityskysymyksissä, Suomi profiloituu ihmisoikeuksien ja naisten aseman sekä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien väestöryhmien (lapset, vammaiset, alkuperäiskansat) puolestapuhujana. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston rahallisten tukijoiden joukossa Suomi on sijalla 11. Noin kolmen miljoonan dollarin tukemme on neljännes Yhdysvaltain tuesta, kolmannes Ruotsin tuesta, Ranskan kanssa samaa tasoa. EU:n tuki on runsaat kaksinkertainen meihin nähden. Ns. väkimäärävertailussa jäämme Ruotsin taakse, mutta muutoin pärjäämme hyvin Suomen kehitysyhteistyön kautta antama ihmisoikeustuki on kohdentunut pitkälti niihin konfliktimaihin, joissa kansainvälinen yhteisö toimii konfliktien jälkeisessä jälleenrakentamisessa. Niinpä olemmekin olleet suhteellisen suuria tukijoita ihmisoikeustoiminnalle esimerkiksi Afganistanissa, Nepalissa tai Keski- Amerikassa. Lähtökohtamme ovat hyvä. Toiminnan pohjana on vahva lainsäädäntö: perustuslakimme ensimmäisen artiklan mukaan Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Hallituksen poliittinen tavoitteenasettelu korostaa konfliktien ennaltaehkäisyä, ratkaisemista sekä ihmisoikeuksia ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden kunnioittamista. Meillä on laajaa osaamista. Käytettävissä olevat budjetti- ja henkilöstövoimavarat ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Näistä lähtökohdista Suomi voi olla merkittävä kansainvälinen toimija rauhanvälityksen ja ihmisoikeuksien alueella, ainakin tietyillä valituille teema-alueilla. Lisäksi meillä on kaikki edellytykset olla jatkossakin yksi johtavista valtioista rauhanvälitykseen sekä ihmisoikeuskehitykseen liittyvän eettisen ja oikeudellisen koodiston kehittämisestä. Ykköseksi ryhtymisessä on vielä yksi pieni asenteellinen vaade: tuolloin pitää uskaltaa toimia ennen muita. Perinteisesti olemme ulkopolitiikassammekin ensin odottaneet ja katsoneet mitä muut tekevät. Mutta tässäkin viime kädessä kaikki on kiinni meistä itsestämme. 10

11 Rauhaa vai oikeutta? Rauhanliiton entinen puheenjohtaja Kalevi Suomela hahmotti alustuksessaan ihmisoikeuksiin liittyvien käsitteiden syntyä aina Ranskan ja Amerikan vallankumouksista asti. Näitä käännekohtia ennen maailma oli vahvasti hierarkkinen, mikä näkyi muun muassa naisten oikeuksien puutteena. Naisten aseman korostamisen myötä koko yhteiskunnan ajattelumaailma muuttui. Toisaalta Ranskan vallankumouksen myötä syntyi 1800-luvulla myös nationalismi, vallankumouksen lapsi, minkä seurauksena sodittiin ensimmäinen maailmansota. Sodan jälkeen syntyi tarve kansainvälisen rauhan takaamiseksi: perustettiin Kansainliitto ja myös Rauhanliitto Suomessa. Valitettavasti ihanteet kattavasta rauhasta murentuivat fasismin vahvistuessa Italiassa ja natsismin Saksassa. Toisen maailman sodan jälkeen kansainvälinen järjestö yritettiin perustaa uudestaan, tällä kertaa onnistuneesti. Yhdistyneet kansakunnat ja kansainvälinen ihmisoikeusjulistus vuodelta 1948 ovat voimassa vielä tänäkin päivänä. Amnestyn Suomen jaoston toiminnanjohtaja Frank Johansson korosti alustuksessaan, että YK:n edistämät rauha, turvallisuus, kehitys ja ihmisoikeudet ovat kaikki yhteydessä toisiinsa. Kysymyksen siitä, miksi rikoksia ihmisyyttä vastaan tapahtuu edelleen, Johansson yhdisti rankaisemattomuuden ongelmaan. Nykyinen oikeusjärjestelmämme on kotoisin läntisestä maailmasta ja erityisesti Yhdysvalloista, joissa yhteiskunta on rakennettu siltä pohjalta, että rikolliset tuomitaan. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, eikä kansallisella tasolla toimiva rangaistuksellinen järjestelmä välttämättä toimi kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi sosiaaliseen oikeuden ja tasa-arvon kysymykset jäävät siinä vähemmälle huomiolle. Termi justice on suomennettuna hankala; se tarkoittaa sekä oikeutta että oikeudenmukaisuutta, vaikka nämä kaksi käsitettä poikkeavat huomattavasti toisistaan. Kansainvälinen rikosoikeusjärjestelmä sai muotonsa Nürnbergin ja Tokion oikeudenkäynneissä. Natseja ja japanilaisia ei kuitenkaan tuomittu ihmisoikeusloukkauksista, jotka tänä päivänä parhaiten tunnetaan, vaan pääsyytteenä oli aggressiivisen hyökkäyssodan aloittaminen. Kansanmurha lisättiin agendalle vasta luvulla, kun se nousi kansainväliseksi keskustelunaiheeksi. Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n lähtökohtana oli olla maailman tuomioistuin maailman pahimmille rikoksille ja se oli lähtökohtaisesti eurooppalainen projekti. Johanssonin mukaan tuomioistuimessa on havaittavissa näytösoikeudellisia piirteitä ja rikoksien uhrit ovat usein enemmän tai vähemmän sivustakatsojia. Voidaankin kysyä, että mitä merkitystä on kahden sotarikoksiin syyllistyneen johtohahmon vangitsemisella, jos sodan aikaisia kuolonuhreja on miljoonia? Toinen esiin nouseva kysymys on, onko oikeus ihmistä vai ihminen oikeutta varten? ICC:n toimintaan vaikuttaa oleellisesti myös se, etteivät Kiina, Venäjä tai Yhdysvallat ole ratifioineet sen perustamissopimusta. Pahimpia sotarikollisia on tästä syystä mahdotonta tuomita ja ICC:n oikeusprosessit ovatkin tähän asti keskittyneet afrikkalaisiin sotaherroihin. Johansson nosti esiin taloudellisen eriarvoisuuden merkityksen kansainvälisessä oikeudessa ja vaihtoehtoiset oikeusjärjestelmät. Vaihtoehtoisiin oikeusjärjestelmiin kuuluvat esimerkiksi terapeuttisiin keskusteluihin perustuvat totuuskomissiot, joiden toimivuus on vaihdellut paljon alueittain, ja rahalliset korvaukset, jotka ovat myös ICC:n käytössä. 1 Huomioitavia tekijöitä oikeusmuotoa valitessa ovat myös sukupuoliroolit, turvallisuussektorin reformi ja erilaiset muistamisen monumentit, joista löytyy esimerkkejä myös Suomen sisällissodasta. 1 ICC:n uhrirahaston puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Elisabeth Rehn. 11

12 Voiko menneisyyttä hallita ja saavatko uhrit oikeutta? Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI:ssa tutkijana työskentelevä Simo Väätäinen puhui menneisyyden hallinnasta, uhrien oikeuksista sekä rauhan ja oikeuden välisestä suhteesta. Tällä hetkellä hän valmistelee väitöskirjaa kansainvälisen tuomioistuimen (ICC) ylimmän johdon vastuumekanismeista. Jo pitkään ennen ICC:n syntyä maailmalla vaadittiin vastareaktiota ja oikeudellista seurausta laajamittaisiin sotarikoksiin. Julkisuudessa vaadittiin usein, että kansainvälisen yhteisön pitäisi saattaa vakaviin kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneet vastuuseen teoistaan. Toimivat tuomioistuimet ja osa kansainvälistä koodistoa on saatu kehitettyä kuitenkin vasta kylmän sodan loppumisen jälkeen. Väätäisen näkemys menneisyyden hallinnasta oli se, että sitä ei yksinkertaisesti voi hallita. Menneisyyttä voi kuitenkin manipuloida erilaisiin tarkoitusperiin sopivaksi. Maailmalla on lukuisia erimerkkejä, joissa menneisyyden narratiiveja on käytetty hyväksi homogeenisen maailmankuvan luomisessa, joka on perusedellytys totalitaristisen tai nationalistisen hallinnon luomille toiseuteen perustuville uhkakuville. Tässä erityisesti median kontrolloinnilla ja sen hyväksikäytöllä, manipuloiduilla kuvilla, kertomuksilla, myyteillä ja historiankirjoituksella on merkittävä rooli. Väätäisen mukaan on erityisen tärkeää luoda tasapainoinen kuva menneisyydestä, joka kyseenalaistaa yksinkertaistettuja tai manipuloituja historiankäsityksiä. Viime vuosina uhrien oikeuksista on tullut tärkeä aihe ja kansainvälisen oikeuden olennainen elementti. Ensimmäisissä kansainvälisissä sotarikostuomioistuimissa (Nurnberg, Tokio, ICTY, ICTR) uhreilla ei ollut aktiivista roolia oikeusprosessissa, mutta nykyään heidän oikeuksiinsa kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Esimerkiksi ICCssä, ECCC:ssä ja STL:ssä uhrit voivat saada näkemyksensä kuuluviin asianajajan välityksellä, toimittaa tietyin rajoituksin oikeudelle todistusaineistoa, haastatella todistajia sekä valittaa oikeuden päätöksistä. Merkittävistä edistysaskelista huolimatta uhrien mahdollisuudessa osallistua oikeusprosesseihin on edelleen käytännöllisiä puutteita. Vain rajoitettu määrä uhreista pääsee edustetuksi, mikä nostaa esiin kysymyksiä heidän tasa-arvoisesta edustuksestaan ja edunvalvonnasta. Myös korvaus- ja hyvityskäytännöt aiheuttavat valtavia haasteita, sillä kansainvälisten rikosten, kuten esimerkiksi kansanmurhan, uhreja voi olla satoja tuhansia tai jopa miljoonia. Käytännöllisesti katsoen näissä tapauksissa on mahdottomuus, että kaikki uhrit voivat saada oikeutta tai osallistua oikeusprosesseihin. Tämä kasvattaa oikeusprosessien arvoa symbolisena mekanismina joka voi edesauttaa konfliktin runtelemien yhteisöiden eheytymistä. Syyllisyyttä voidaan projisoida yksittäisiin hirmutekoihin syyllistyneisiin ihmisiin, ja siksi edes heidän tuomisellaan oikeuden eteen voi olla eheyttävä ja vapauttava vaikutus uhreihin. Esimerkiksi Ugandassa ei ole vielä toistaiseksi ollut LRA:han liittyvää oikeudenkäyntiä, vaan sitä tärkeämpänä pidettiin sitä, että ihmiset pääsevät palaamaan pakolaisleireiltä koteihinsa. Oikeudenkäynnin sijaan mekanismeina on käytetty laajamittaista armahdusta sekä paikallista mato oput -konsiliaatioseremoniaa, jonka tarkoituksena on ollut edesauttaa entisten LRA sotilaiden paluuta alkuperäiseen yhteisöönsä. Väätäinen käsitteli rauhan ja oikeuden välistä vahvaa yhteyttä ja sitä, että kestävää rauhaa ole mahdollista saavuttaa ilman oikeutta. Väätäisen mukaan ihmisellä on perustarve saada oikeutta ja tämä tarve on erityisen merkittävä väkivallan uhreilla. Uhreilla on myös tarve saada oikeutta kuolleille ja tuoda heidän äänensä julki. Oikeuden toteutuminen purkaa jännitteitä ja madaltaa uuden konfliktin todennäköisyyttä merkittävästi. 12

13 Esityksensä päätteeksi Väätäiselle esitettiin muutamia kysymyksiä, joiden pohjalta syntyi laajempaa keskustelua osallistujien kesken. Väätäiseltä kysyttiin ICC:n uskottavuudesta, koska sen toiminnan alusta asti syytteitä on nostettu vain afrikkalaisia vastaan, eikä tuomioistuimessa tulla todennäköisesti koskaan näkemään esimerkiksi amerikkalaisia. Afrikkalaiset ovat kritisoineet tuomioistuinta kovasanaisesti, syyttäneet sitä epäoikeudenmukaisesta kohtelusta ja peräänkuuluttaneet myös muiden maanosien rikollisten tuomista oikeuden eteen. Väätäiseltä kysyttiin myös uhrien kieltäytymistä osallistua oikeusprosessiin ja menneisyyden käsittelyyn. Hänen mukaansa ihmiset haluavat osallistuvat oikeusprosesseihin vain jos he kokevat, että menneisyydestä puhuminen tuo lisäarvoa heidän elämäänsä. Menneisyyden oikeudellisella käsittelyllä on aina selkeä loppu, mutta henkilökohtaisella tasolla menneisyyden käsittelyn loppumisella ei ole selkeää aikaa, jos se voi ylipäänsä koskaan loppua. On tärkeää pohtia, milloin katse on siirrettävä menneisyydestä tulevaisuuteen, ja mikä merkitys tällä on rauhanrakentamisessa. Vaikka ICC:ia ja sen toimia voidaan kritisoida, edustaa se Väätäisen mielestä ihmiskunnan toivoa. Tuomioistuimella on tärkeä tehtävä kaikista vakavimpien kansainvälisten rikosten (kansanmurha, rikokset ihmisyyttä vastaan, sotarikokset ja aggressio) selvittämisessä ja samalla tulevien ennaltaehkäisemisessä. Sen tehokkaan toiminnan eteen on kuitenkin tehtävä vielä paljon töitä. Keskustelua oikeuskeinoista konfliktin jälkeen Tiiviin päivän jälkeen perjantai-illan loppusimulaatio päätettiin järjestää kevennettynä versiona. Alkuperäisessä simulaatioharjoituksessa ajatuksena oli pohtia menneisyyden hallinta -teemaa kuvitellussa konfliktitilanteessa. Oikeus ja rauha -kysymykseen pureuduttiin eri intressiryhmien kautta sekä ennen että jälkeen kuvitteellisen rauhansopimuksen, jolloin osallistujat tasapainottelivat lyhyen ja pidemmän aikavälin rauhanehtojen välillä. Akatemian osallistujat jakautuivat ryhmiin keskustelemaan menneisyyden selvittämiseen ja rikosvastuuseen liittyvistä vaihtoehdoista historiallisten esimerkkien avulla. Pohjana käytettiin oheista kaaviota, joka on mukaelma Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsbergin esittelemästä nelikentästä 2. 2 Forsberg, Tuomas (2012), "Poliittisen anteeksiannon rajat ja mahdollisuudet". Teoksessa Jan Löfström (toim.), Voiko historiaa hyvittää? Historiallisten vääryyksien korjaaminen ja anteeksiantaminen, Helsinki: Gaudeamus. 13

14 Hauraat tilanteet, New Deal ja Post-2015 tavoitteet Rauhantyön asiantuntija Anisa Doty ja CMI:n suunnittelu- ja arviointitoiminnan päällikkö Oskari Eronen pitivät yhdessä lauantai-aamun osuuden hauraista tilanteista ja New Deal -mallista. Anisa Doty avasi lauantain ohjelman keräämällä yleisiä ajatuksia siitä mitä termeistä hauras tilanne ja hauras valtio tulee mieleen. Yleisön vastauksissa painottuivat esimerkiksi hallinnon legitimiteetin puute, fyysisen ja taloudellisen turvattomuuden tunne sekä puutteet valtion infrastruktuurissa. Haurauden syyt voivat olla sekä sisäisiä (kuten köyhyys ja heikot formaalit instituutiot) että ulkoisia (kuten globaalit taloudelliset muutokset). Suomenkielen perussanakirjan mukaan hauraalla voidaan tarkoittaa toisaalta helposti murenevaa ja toisaalta heikkoa, vienoa ja aineetonta. Doty muistuttikin, ettei termille ole yhtä vakiintunutta määritelmää, vaan se on osa laajempaa käsitejatkumoa. Käsite on myös suhteellinen: voidaan sanoa, että kaikki valtiot ovat enemmän tai vähemmän hauraita aikakaudesta ja näkökulmasta riippuen. Hauraus voidaan Dotyn mukaan myös määritellä suhteessa sen vastakohtaan eli resilienssiin. Keskeistä resilienssin kasvattamisessa on yhteisöjen, instituutioiden ja ekosysteemien integriteetin vahvistaminen. Resilientin eli joustavan, sisukkaan, selviytymiskykyisen valtion tunnusmerkkejä taas ovat luottamus, yhteenkuuluvuus ja kannustaminen yhteisiin tavoitteisiin. Tällaisella valtiolla on kykyä ja kapasiteettia selvitä sitä kohtaavista ongelmista ja ristiriidoista. Hauraan valtion käsite on vahvasti etabloitunut globaalissa kehitysdiskurssissa, kansainvälisissä järjestöissä ja myös Suomessa. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) määrittelee hauraan valtion seuraavasti: A state is fragile when it is unable or unwilling to perform the functions necessary for poverty reduction, the promotion of development, protection of the population and the observance of human rights. Käsitteeseen siis tiivistyvät tahto, kapasiteetti, toimintakyky, köyhyys, kehitys, inhimillinen turvallisuus ja ihmisoikeudet. Noin maailman hauraaksi määritellyssä valtiossa elää yhteensä noin miljardi ihmistä. Doty korosti yhtenäisemmän kansainvälisen toimintatavan löytämistä hauraissa valtioissa. Tarvitaan enemmän koordinointia ja eri politiikkasektorit ylittävää lähestymistapaa. Hän pitää keskeisenä 14

15 konfliktisensitiivisyyttä eli hauraan kontekstin analyysia, jossa yhdistyvät toimintaympäristön sekä oman työn ja kontekstin välisen vuorovaikutuksen hyvä ymmärtäminen. Oskari Eronen jatkoi Anisa Dotyn osuudesta kuvailemalla rauhanrakennuksen, inhimillisen turvallisuuden ja ihmisoikeuksien kehitystä YK:ssa, EU:ssa ja OECD:ssä. Viimeksi mainittu järjestö loi vuonna 2007 perusperiaatteet kansainväliselle toiminnalle hauraissa valtioissa ja tilanteissa. Niissä korostuu Do No Harm -periaate, jonka mukaan kansainväliset toimijat vaikuttavat hauraisiin valtioihin niin positiivisesti kuin negatiivisestikin: positiiviset vaikutukset tulisi maksimoida ja negatiiviset minimoida. Eronen esitteli seuraavaksi New Deal -mallin, joka syntyi g7+ -maiden ja kehitysapua antavien valtioiden neuvotteluista vuonna Sitä tukee tällä hetkellä 35 maata ja kuusi kansainvälistä järjestöä, ja sitä pilotoidaan kahdeksassa maassa, mukaan lukien Afganistanissa ja Somaliassa. Mallin perustana käytetään rauhanrakennuksen ja valtionrakennuksen tavoitteita (PSG). Arvioimalla valtioiden haurautta indikaattoreiden avulla voidaan luoda yhteinen, läpinäkyvä suunnitelma näiden PSG-tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomessa hauraiden valtioiden käsite on melko tuore, mutta vastaavilla käsitteillä, kuten laajalla turvallisuudella, on maassa pidempi historia. Vuonna 2011 hallitusohjelmassa ilmoitettiin, että Suomi laatii hauraiden valtioiden tukemisen strategian. Kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa vuonna 2012 kuitenkin todettiin ympäripyöreästi, että Suomi selvittää mahdollisuuksia edelleen painottaa hauraiden valtioiden erityistarpeita kehityspolitiikassaan ja yhteistyössään. Akatemian osanottajat pohtivat ryhmissä millainen Suomen hauraiden valtioiden strategian tulisi olla. Eronen kokosi ehdotusten perusteella oheisen ajatuskartan. 15

16 Miten kaikki liittyy kaikkeen? Kriisinhallinnan asiantuntija Kalle Liesinen nivoi yhteen ihmisoikeuksien, kehitysyhteistyön sekä kriisinhallinnan merkityksen ja vuorovaikutuksen kokonaisvaltaisen rauhanrakennuksen näkökulmasta. Päätöspuheenvuorossaan Liesinen korosti poliittisten toimijoiden ensisijaisuutta konflikteja ratkottaessa. Mikäli kansallinen ja kansainvälinen poliittinen tahto konfliktin ratkaisemiseksi puuttuu, tai siihen vaikuttavat poliittiset organisaatiot ovat ristiriidassa, on rauhanrakennusta hyvin vaikea aloittaa. Kansainvälisessä konfliktinratkaisussa tulee kiinnittää huomiota myös rauhasta neuvottelevien osapuolten legitimiteettiin toimia rauhan edistämiseksi. Liesinen korosti, että kehitysyhteistyön kannalta on oleellista miettiä ja määritellä, mitä kehitystyöllä pyritään edistämään. Esimerkiksi Kiinan kehitysyhteistyösijoitus Kenian ja koko Itäisen Afrikan rautatieverkon parantamiseksi on vähintäänkin ongelmallinen, kun Kenian sopimukseen sisällytettiin kiinalaisten toimijoiden 50-vuotinen ensisijaisuus rautatieverkon hyödyntämisessä. Menettely voidaan nähdä joko taloudellisena uuskolonialismina tai kansainvälisen kaupan ja kehityksen vaatimana infrastruktuuri-investointina. Vasta tulevaisuus näyttää kumpaan suuntaan kallistutaan, mutta siitä voisi jo nyt oppia kuinka suurisuuntaisia kehitysyhteistyöprojektit voivat olla. Liesinen otti puheenvuorossaan esiin Samuel P. Huntingtonin teesin sivilisaatioiden yhteentörmäyksestä. Huntingtonin teorian mukaisesti länsimailla on vähenevästi tahtoa tai kapasiteettia vaikuttaa maapallon eri kulttuureiden kulkuun. Huntington nostaa esille muslimisotien aikakauden, jonka mukaan islamilaisissa maissa olisi käynnistymässä samantyyppinen valtataistelu kuin Euroopassa 1600-luvulla. Liesinen korostaa, että vaikka Huntingtonin teoria on alalla laajasti sisäistetty, on se ongelmallinen. Liesinen huomauttaa, että Lähi-idän tämän hetkisten kriisien piirissä on vain 11.3 prosenttia maailman 1,2 miljardista muslimista. Monoliittinen muslimimaailma on Liesisen mukaan myytti, joka on vahvistunut uskonnollisten fundamentalistien tehokkaalla mobilisoitumisella ja kyvyllä saada äänensä hyvin laajasti kuuluviin. Itsellisten islamistitaistelijoiden puuttuminen toisten maiden sisäisiin kriiseihin ei itse asiassa eroa esimerkiksi Espanjan sisällissodasta, jossa suomalaisiakin seikkailijoita taisteli molemmilla puolilla. Kansainvälisessä yhteistyössä on Liesisen mukaan oleellista tuntea itsensä ja omat lähtökohtansa, jonka pohjalta voi lähteä rakentamaan yhteisymmärrystä sellaisten osapuolten kanssa, joiden arvomaailma, toimintaperiaatteet ja poliittinen kulttuuri ovat hyvinkin erilaiset. Loppupuheenvuorossaan Liesinen otti niin ikään esille sodan muuttuvan luonteen. Kylmän sodan sijaissodista ja tavanomaisesta sodasta on edetty nykypäivänä yhä yleisempään kaoottiseen sotaan, jota kuvaavat muun muassa aseistetut siviilit ja ihmiskilpien käyttö. Esimerkiksi Syyrian todellista tilannetta voi Liesisen mukaan kuvailla kaoottiseksi sodankäynniksi, jossa korostuvat keskenään sotivien osapuolten paljous ja tilanteen monimutkaisuus. Kansainvälisten toimijoiden on kyseisessä tilanteessa erittäin hankalaa osallistua kriisinhallintaan. Liesinen keskusteli myös strategisten raaka-aineiden roolista kansainvälisessä sodankäynnissä. Koska suurvalta-aseman edellytys on tänä päivänäkin muun muassa öljyn ja maakaasun hyvä saatavuus, kilpaillaan niistä maantieteellisesti niillä alueilla joilta raaka-aineita on saatavilla. Liesinen otti esiin Zbigniew Brzezisnkin Suuren shakkilaudan, jonka mukaan öljyvarojen hallinta kuuluu suurvaltapelien piiriin. 16

17 Puheenvuoroon sisältyi myös Mary Kaldorin teoria, jonka mukaan uusien sotien päämäärä on saavuttaa poliittista valtaa ensisijaisesti lietsomalla pelkoa ja vihaa ympäristössä. Liesinen huomautti, että merkittävä raha kiertää yksityisten sotajoukkojen ja verkostojen välisessä sodankäynnissä. Strateginen epäsymmetrisyys osapuolten välillä on otettava huomioon kansainvälisessä kriisinhallinnassa ja samalla ymmärrettävä rikollisuuden ja sotien kytkentä. Esimerkiksi Afganistanissa on huolehdittava siitä, että mikäli unikonviljely pyritään lakkauttamaan, tulee paikallisille toimijoille järjestää vaihtoehtoinen elinkeino. Liesinen huomautti, että kestävän rauhan toteutumiseksi sotilaallisen kriisinhallinnan, humanitaarisen avun, siviilikriisinhallinnan ja kehitysyhteistyöavun pilarit nivoutuvat parhaimmillaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi integroidun kriisinhallinnan eri vaiheissa. Läpileikkaavina teemoina integroidussa kriisinhallinnassa Liesinen mainitsi siviilien suojelun, sosiaalisen sukupuolen, inhimillisen turvallisuuden sekä ihmisoikeuksien turvaamisen. Laillisuusperiaatteen turvaaminen kriisinhallinnan kaikissa vaiheissa on ensisijaisen tärkeää. Toimijoiden monimuotoisuuden ymmärtäminen on välttämätöntä. Valtiotoimijoiden, kansainvälisten yhteisön sekä kansalaisyhteiskunnan yhteistyö ja toimintojen koordinointi ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kalle Liesinen päätti puheenvuoronsa huomauttamalla, että kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden suurin uhka on huonon hallinnon, korruption ja näköalattomuuden aiheuttama toivottomuus, joka johtaa järjestäytyneeseen rikollisuuteen, alueellisiin konflikteihin, luhistuviin valtioihin, sekä terrorismiin ja joukkotuhoaseiden leviämiseen. Euroopan unionin tasolla tulee tulevaisuudessa tehdä enenevästi työtä hyvän hallinnon turvaamiseksi, korruption kitkemiseksi sekä laaja-alaisen näkökulman edistämiseksi kansainvälisessä rauhanrakennustyössä. 17

18 Palaute Osallistujat antoivat akatemiasta runsaasti palautetta ja myös kehitysvinkkejä, jotka huomioidaan ensi vuoden akatemian järjestelyissä. Sisältö Osallistujat pitivät akatemiapäivien alustuksia ja teemoja mielenkiintoisina, vaikkakin joidenkin yksittäisten alustusten mainittiin poikenneen muusta kokonaisuudesta. Ryhmätöitä, taukoja ja keskustelumahdollisuuksia kiiteltiin ja toivottiin lisää, kuten myös ulkoilumahdollisuuden sisällyttämistä. Akatemiaa toivottiin jatkossa kehitettävän vielä enemmän keskustelufoorumiksi ja yhden henkilön pitämiä alustuksia lyhennettävän. Simulaatioharjoituksen ajoitus perjantai-iltaan koettiin raskaaksi ja sen lyhentämistä vapaamuotoiseksi keskusteluksi kiiteltiin. Joitakin osallistujia harmitti se, ettei ensimmäisen päivän ensimmäisissä puheenvuoroissa pysytty aikataulussa, eivätkä kaikki alustajat olleet varustautuneet visuaalisilla esityksillä. Toiset taas Power Point -esitysten puuttumista ja esitysten vapaamuotoisuutta hyvänä asiana. Seminaariryhmän katsottiin toimineen hyvin: nuoria ja vanhempia osallistujia yhdistivät samat kiinnostuksen kohteet. Seminaarin etukäteistiedotukseen oltiin tyytyväisiä. Käytännön järjestelyt Hotellitilat ja ruoat saivat kehuja, vaikkakin itse kokoustilaa pidettiin myös hieman tunkkaisena. Välipaloiksi ehdotettiin perinteisten kahvileipien sijaan myös terveellisempiä hedelmävaihtoehtoja. Hotellin sijainti koettiin hyväksi siksi, että ihmiset saivat keskustella rauhassa ja pysyivät myös paremmin paikan päällä syrjäisen sijainnin takia. Toisaalta tämä tarkoitti pidempiä matkoja ja siksi myös keskustaa lähempänä olevia kokoustiloja ehdotettiin. Raportin kirjoittajat Anne Koivula Maria Makweri Julietta Huttu Janne Javet Petter Nissinen 18

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi

Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Työtä Suomen ja suomalaisten hyväksi Suomen silmät ja korvat maailmalla Mitä ulkoministeriö tekee? Ulkoministeriö edistää Suomen ja suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Toimii turvallisen ja oikeudenmukaisen

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

ULKOASIAINMINISTERIÖ

ULKOASIAINMINISTERIÖ Kambodžalaiset osoittivat mieltään hallitusta vastaan Pnom Penhissä joulukuun lopussa 2013. Kuva: Rauli Virtanen Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan linjaus ULKOASIAINMINISTERIÖ Ulkoministeriön demokratiatukipolitiikan

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40

Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Kansalaisyhteiskunta, kehitys ja köyhyyden poistaminen - Ihmisoikeusneuvonantaja Rauno Merisaari UM/POL-40 Pääpointit Merkitseekö vahva kansalaisyhteiskunta demokratiaa ja vaurautta? Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus

Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodista Resurssisota-diskurssi 1990-luvulla kietoutunut sisällissotiin ja Afrikan konflikteihin 2000-luvulla myös terrorismin rahoittamiseen Suurvallat

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B7-0254/1. Tarkistus. Cristian Dan Preda, Arnaud Danjean PPE-ryhmän puolesta 11.6.2013 B7-0254/1 1 Johdanto-osan 7 viite ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 ja 18. helmikuuta 2013 annetut Euroopan unionin neuvoston päätelmät Malista, ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013, 18. helmikuuta

Lisätiedot

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä

Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Oikeusjärjestelmän saavutettavuus kehitysvammaisilla henkilöillä Tämä kirjanen sisältää tietoa projektista, jossa tarkasteltiin viiden eri maan lakeja ja politiikkatoimia. Nämä viisi maata olivat Bulgaria,

Lisätiedot

Kepan sopeutettu ohjelma

Kepan sopeutettu ohjelma Kepan sopeutettu ohjelma 2016-2018 Esitys Kepan syyskokoukselle 20.11.2015 Ohjelmajohtaja Outi Hannula Kehy ja järjestöt kritiikin kohteena Ennen eduskuntavaaleja: Matti Kääriäinen ja Kehitysavun kirous

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Lapsi pakolaispolitiikassa. Oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio Amnesty International Suomen osasto

Lapsi pakolaispolitiikassa. Oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio Amnesty International Suomen osasto Lapsi pakolaispolitiikassa Oikeudellinen asiantuntija Mikko Aarnio Amnesty International Suomen osasto Amnesty International Perustettu 1961, Suomessa 1967 Maailman suurin ihmisoikeusjärjestö, tukijoita

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA

Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Suvianna Hakalehto-Wainio apulaisprofessori VAMMAISTEN LASTEN IHMISOIKEUKSIEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA LAPSEN OIKEUKSISTA LAPSEN OIKEUKSIEN KEHITYS lapsi sosiaalisena ongelmana lapsi suojelun kohteena lapsi

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA

JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA JOHTAMINEN ULKOASIAINHALLINNOSSA Apulaisosastopäällikkö Klaus Korhonen ulkoasiainministeriö, itäosasto Helsingin yliopisto 2.10.2008 2 Mun kolme pointtia - eli miksi ja miten teemme tätä työtä Suomen etu

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Helsingin Sanomain Säätiön ja Anders Chydenius -säätiön järjestämä Tietämisen vapauden päivän seminaari tiistaina 2. joulukuuta

Helsingin Sanomain Säätiön ja Anders Chydenius -säätiön järjestämä Tietämisen vapauden päivän seminaari tiistaina 2. joulukuuta Helsingin Sanomain Säätiön ja Anders Chydenius -säätiön järjestämä Tietämisen vapauden päivän seminaari tiistaina 2. joulukuuta Ulkoministeri Erkki Tuomiojan puheenvuoro 'Avoimuus, julkisuusperiaate, ihmisoikeudet'

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta Mikä on ETNO? Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) on valtioneuvoston asettama,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin osana

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus

Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus VIA-PROJEKTIN JURIDINEN POHJA Miksi juridiikkaa? Mikä on perusoikeus tai ihmisoikeus? Miten perus- ja ihmisoikeuksia käytetään? Ensisijaisena lähteenä YK:n vammaisten ihmisoikeussopimus Miksi juridiikkaa?

Lisätiedot

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00)

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2103(INI) Lausuntoluonnos Corina Creţu (PE v01-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kehitysyhteistyövaliokunta 6.11.2013 2013/2103(INI) TARKISTUKSET 1-10 Corina Creţu (PE519.580v01-00) seksuaalisen hyväksikäytön ja prostituution vaikutuksesta sukupuolten

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia Johdanto Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamyn toiminta päättyy 31.12.2017 kolmen tamperelaisen korkeakoulun yhdistymisen myötä. Tamy ja Tampereen teknillisen

Lisätiedot

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa

PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I. Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa PARLAMENTTIEN VÄLINEN KOKOUS EUROOPAN UNIONI VAKAUSSOPIMUSMAAT TEEMA I Parlamenttien rooli Kaakkois-Euroopan vakaudessa Brysselissä 17 18. syyskuuta 2001 DT\441996.doc PE 302.062 PE 302.062 2/6 DT\441996.doc

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Finnish Science Policy in International Comparison:

Finnish Science Policy in International Comparison: Finnish Science Policy in International Comparison: Havaintoja ja alustavia tuloksia Tutkijatohtori, VTT Antti Pelkonen Helsinki Institute of Science and Technology Studies (HIST) Vertailevan sosiologian

Lisätiedot

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille yhteisöille. 90. Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot Kioton joustomekanismit Tavoitteena on vahvistaa Suomen toimintaa kansainvälisessä ympäristöpolitiikassa, mihin pyritään mm. toteuttamalla Kioton pöytäkirjan

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa

European Youth Parliament Finland. Euroopan nuorten parlamentti Suomessa t European Youth Parliament Finland Euroopan nuorten parlamentti Suomessa European Youth Parliament Finland EYP Finland ry Melkonkatu 24 00210 Helsinki http://www.eypfinland.org info@eypfinland.org Sisältö

Lisätiedot

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu

Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita.

Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. Arvioi vastaustesi pistemäärät arvosteluohjeiden mukaisesti. Huomaa, että kaikkia asioita ei pidä aina mainita. 1. Miten laki ja perustuslaki säädetään Suomessa 3 4 p. 5 6 p. Hallitus valmistelee ja antaa

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa

Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Sukupuolten tasa-arvo hanketoiminnassa Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.5.2010 Hillevi Lönn Sukupuolten tasa-arvo hallitusohjelmassa Hallitus sitoutuu kokonaisuudessaan edistämään tasaarvoa määrätietoisesti

Lisätiedot

SUOMI ON OIKEUSVALTIO

SUOMI ON OIKEUSVALTIO SUOMI ON OIKEUSVALTIO - Johtosäännöt ja järjestyssäännöt pohjaavat yllä oleviin säädöksiin = MUODOSTAVAT OIKEUSJÄRJESTYKSEN, JOKA MÄÄRÄÄ IHMISTEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET KIRJOITETUT KIRJOITTAMATTOMAT

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Suomen Lähetysseuran rauhan ja sovinnon linjaus. 1. Johdanto. 2. Toimintaympäristö. Linjauksen tarkoitus ja tavoitteet. Haasteet ja mahdollisuudet

Suomen Lähetysseuran rauhan ja sovinnon linjaus. 1. Johdanto. 2. Toimintaympäristö. Linjauksen tarkoitus ja tavoitteet. Haasteet ja mahdollisuudet Suomen Lähetysseuran rauhan ja sovinnon linjaus Rauhan ja sovinnon aikaansaamiseksi kirkon tehtävä on saada näkemään jokainen ihminen Jumalan kuvana. Rauhantyömme perusta on kirkon sanoma sovituksesta,

Lisätiedot

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä

MTS:n puheenjohtajana minulla on ilo ja kunnia toivottaa teidät kaikki. omasta ja suunnittelukunnan puolesta lämpimästi tervetulleiksi tänä MTS:n Suuntaviivoja tiedustelulle -seminaari 21.9.2016 Pikkuparlamentin auditorio MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman Arvoisa seminaariyleisö, hyvät naiset ja herrat MTS:n puheenjohtajana

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta,

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Talousvaliokunta, 30.9.2016 Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy.

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4

11. Kertaus. Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 123 11. Kertaus Valtion on toteutettava Lapsen oikeuksien sopimuksen määräämät oikeudet. Artikla 4 Valtion tulee huolehtia, että kaikki kansalaiset tuntevat lapsen oikeudet. Artikla 42 Ihmisoikeuksiin

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0026/9. Tarkistus. Mario Borghezio, Harald Vilimsky ENF-ryhmän puolesta 8.2.2017 A8-0026/9 9 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti siihen, että neuvosto on ryhtynyt käsittelemään Bosnia ja Hertsegovinan EUjäsenyyshakemusta ja että sille on toimitettu asiasta kysely, ja odottaa

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Miksi tämä tuntuu niin vanhanaikaiselta? Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa:

Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin uudistamista koskevasta valtioneuvoston kirjelmästä U 14/2006 vp seuraavaa: 1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsinki 25.4.2006 Televisiodirektiivin uudistaminen Valtioneuvoston kirjelmä U 14/2006 vp Viestinnän Keskusliitto ry esittää lausuntonaan televisiodirektiivin

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere

Ihmisoikeuskeskus. YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa. Vammaisneuvostopäivä Tampere Ihmisoikeuskeskus YK:n vammaisyleissopimus arjessa Ihmisoikeudet kuntien toiminnassa Vammaisneuvostopäivä 1.12.2016 Tampere 1 Kenellä on oikeus, kenellä velvollisuus? Rights holders - Duty bearers Perus-

Lisätiedot

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria.

1. Lapsen oikeuksien julistus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita. Lapsen oikeuksien julistuksessa lapsiksi kutsutaan sekä lapsia että nuoria. Lapsen oikeuksien julistus Barnkonventionen på finska för barn och ungdomar YK:n lapsen oikeuksien julistus annettiin vuonna 1989. Lapsen oikeuksien julistuksessa luetellaan oikeudet, jotka jokaisella

Lisätiedot

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela

Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela Suomen tasavallan kulttuuriministeri Tanja Karpela 30.9.2005 1 Saimaa 30.9.2005 2 Pohjoinen ulottuvuus 30.9.2005 3 Pohjoisen ulottuvuuden politiikka toinen ohjelmakausi päättyy vuonna 2006 Seuraava jakso

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI

Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 08a Sivu 1 / 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 1. Kohti seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluita

Lisätiedot

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto

Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Minkälaista Venäjän turvallisuuspolitiikan tutkimusta Suomessa tarvitaan? 17.11.2016 I Aleksanteri-instituutti Runeberg-sali, Helsingin yliopisto Mitkä ovat keskeisimmät Venäjän turvallisuuden kehitystrendit

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot