RAPORTTI. Turvallisuuspoliittinen akatemia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI. Turvallisuuspoliittinen akatemia 22.-23.11.2013"

Transkriptio

1 RAPORTTI Turvallisuuspoliittinen akatemia

2 Sisällysluettelo Ohjelma... 3 Rauhanprosessin jälkeen vaalit ojasta allikkoon?... 4 Suomi: rauhanvälityksen ja ihmisoikeuksien suurvalta?... 5 Rauhaa vai oikeutta? Voiko menneisyyttä hallita ja saavatko uhrit oikeutta? Keskustelua oikeuskeinoista konfliktin jälkeen Hauraat tilanteet, New Deal ja Post-2015 tavoitteet Miten kaikki liittyy kaikkeen? Palaute

3 Ohjelma Perjantai :00 Avaus ja orientoituminen ohjelmaan - Anne Palm, pääsihteeri, KATU 10:15 Johdatus päivän teemoihin - Petter Nissinen, harjoittelija, KATU Rauhanprosessin jälkeen vaalit ojasta allikkoon? 12:00 Lounas - Taina Dahlgren, toimittaja ja vaaliasiantuntija Majoittuminen Suomi: rauhanvälityksen ja ihmisoikeuksien suurvalta? - Rauno Merisaari, Ihmisoikeussuurlähettiläs, UM 14:00 Rauhaa vai oikeutta? - Kalevi Suomela, entinen puheenjohtaja, Rauhanliitto - Frank Johansson, toiminnanjohtaja, Amnesty 15:00 Iltapäiväkahvi 15:30 Voiko menneisyyttä hallita ja saavatko uhrit oikeutta? - Simo Väätäinen, tutkija, TAPRI Simulaatioharjoitus 19:30 Illallinen Lauantai :30 Aamiainen 09:00 Toiminta hauraissa tilanteissa osa I 11:00 Kahvitauko - Anisa Doty, rauhantyön asiantuntija; - Oskari Eronen, tutkimus- ja kehityspäällikkö, CMI Toiminta hauraissa tilanteissa osa II 13:00 Lounas 14:00 Miten kaikki liittyy kaikkeen - Kalle Liesinen, kriisinhallinnan asiantuntija 15:00 Akatemian lopetus ja paluu Helsinkiin 3

4 Rauhanprosessin jälkeen vaalit ojasta allikkoon? Toimittaja ja vaaliasiantuntija Taina Dahlgren käsitteli alustuksessaan vaalien roolia rauhanrakentamisen prosessissa. Esimerkkeinä hän käytti Irakissa vuosina 2005 ja 2010 pidettyjä äänestyksiä, Afganistanin vuoden 2009 presidentinvaaleja sekä muita ympäri maailmaa pidettyjä vaalitoimituksia havainnollistaen kansainvälisten standardien toteuttamiseen liittyviä ongelmia. Kansainväliset standardit vaalien toteuttamiselle määritellään kansainvälisissä ja alueellisissa ihmisoikeussopimuksissa. Tärkein normiperusta muodostuu YK:n Kansalais- ja poliittisia oikeuksia käsittelevän yleissopimuksen määräyksistä. Dahlgrenin mukaan legitiimien vaalien pääelementteihin kuuluvat vaalien säännöllisyys ja aitous, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, oikeus asettua ehdolle, oikeus äänestää ja vaalisalaisuus sekä äänestäjien vapaan tahdon toteutuminen. Lisäksi asiaan liittyvät mielipiteen-, yhdistymisen- ja kokoontumisvapaus, oikeus vapaaseen liikkumiseen, vapaus syrjinnästä sekä vapaus valittaa ja saada valituksensa asiallisesti ja oikeudenmukaisesti käsitellyksi. Konfliktin jälkeisissä yhteiskunnissa vaalien järjestämiseen liittyy monia ongelmakohtia. Vaaliprosessin aitoutta kyseenalaistavat mm. dominoivien ryhmien painostus halutun vaalituloksen takaamiseksi, ulkovaltojen sekaantuminen sekä kysymykset puolueiden muodostamisen vapaudesta ja keskusvaalilautakunnan puolueettomuudesta. Vaalien aitoutta pohtiessa onkin tärkeää kysyä toteutuuko äänestäjien vilpitön tahto. Vaalitulokseen vaikuttavat myös median vapaus sekä puolueiden mahdollisuus saada tasapuolisesti viestinsä julkiseen ja yksityiseen mediaan. Dahlgren huomautti, että myös Suomi on saanut tässä suhteessa moitteita. Etyjin tarkkailijat antoivat maallemme huomautuksen pienten puolueiden tasapuolisesta kohtelusta Yleisradion vaalikeskusteluissa vuoden 2011 eduskuntavaalien alla (loppuraportti: Dahlgrenin mukaan kansainvälisellä yhteisöllä on usein kiire konfliktinjälkeisten vaalien järjestämiseksi. Tämä johtuu monista syistä, mm. kotimaasta tulevasta painostuksesta saada operaatio päätökseen. Monet seikat kuitenkin puhuvat hätiköintiä vastaan. Arvostettu tutkija Paul Collier on mm. huomauttanut, että vaalit kannattaa järjestää vasta, kun maan vuotuinen BKT/asukas on ylittänyt 2700 USD. Dahlgrenin puheenvuoro herätti yleisössä keskustelua muun muassa demokratian viennistä ja siitä kuinka tärkeää on, että paikalliset ihmiset itse haluavat vaaleja, sekä siitä miten pelkälle vaalipäivälle asetetaan turhan paljon painoarvoa, vaikka vaalien mahdollista onnistumista ei voida arvioida pelkästään yhden päivän tapahtumiin nojaten. Vaikka Dahlgrenin näkökulma konfliktinjälkeisten vaalien järjestämiseen oli monessa suhteessa kriittinen, korosti hän demokratian paremmuutta muihin vaihtoehtoihin verrattuna sekä prosessin pitkäkestoista luonnetta. Demokratian toteutuminen on nykyisissä demokratioissa kestänyt vuosikymmeniä tai -satoja eikä muutoksia voida siksi vaatia muiltakaan mailta yhdessä yössä. Dahlgrenin suosittelemaa lisämateriaalia aiheesta: Compendium of International Standards for Elections. NEEDS Project/EC Handbook for EU Election Observation. European Commission Collier, P. (2009) Wars, Guns and Votes: Democracy in Dangerous Places. New York: HarperCollins Publishers. TED Talks (2009) Paul Collier: New rules for rebuilding a broken nation 4

5 Suomi: rauhanvälityksen ja ihmisoikeuksien suurvalta? Rauno Merisaari, Ihmisoikeussuurlähettiläs, ulkoasiainministeriö Kuten usein päivänpoliittisessa kielenkäytössä, Suomen nimittäminen rauhanturvaamisen suurvallaksi syntyi puolivahingossa, ilman isompaa taka-ajatusta. Se jäi kuitenkin elämään julkiseen keskusteluun kai siksi, että tällaiseen rooliin me suomalaiset itsemme mieluusti kuvittelemme. Kielikuvan takana on vanha kuvaus Suomesta rauhanturvaamisen suurvaltana. Ja se puolestaan perustui lähinnä suomalaisten rauhanturvaajien suureen määrään ja osuuteen YK:n rauhanturvaoperaatioissa. Mielikuva eli pitkään sen jälkeenkin kun tuo määrä oli kutistunut etenkin YK-operaatioissa. Suurvaltametaforalla suomalaista ulkopolitiikkaa kuvaavassa keskustelussa ei liene koskaan tarkoitettu toimintaa suurvallan tapaan: voimalla ja itsetietoisesti. Sillä on haluttu vain viitata väestömääräämme merkittävästi suurempaan panostukseen tiettyyn toimintaan. Nykyisessä ns. brändäyksen maailmassa kielikuva kai pyrkii viittaamaan myös siihen, että olisimme jonkun alueen kansainvälisiä ykkösiä ja että meidät tunnetaan maailmalla juuri tästä asiasta. Raha ei kerro kaikkea Panostusta rauhanvälitykseen voi mitata hyvin eri tavoin. Jos katsomme hyvin rajatusti ulkoministeriön budjettia, on rahallinen panoksemme aika vaatimaton. Toimintoihin, jolla tuetaan äkillisiä rauhanvälitystarpeita, on varattu euron vuosittainen määräraha. Norjan vastaava budjetti on muistaakseni noin 80 miljoonaa euroa. Luku ei anna koko kuvaa. Kun katsotaan suomalaista diplomatiaa laajemmin, löydämme mitä erilaisimpia tapoja, joilla pyritään vaikuttamaan konflikteja estävästi tai ratkaisevasti. Tärkein näistä lienee yleinen kansainvälisten kiistojen välttämisen perinne, joka on jatkumoa Paasikiven- Kekkosen ajan ulkopolitiikasta. Perinne elää ulkopolitiikassamme edelleen hyvin voimakkaasti EUjäsenyydestä tai Nato-kumppanuudesta huolimatta. Sitä voi luonnehtia eräänlaiseksi nykypäivän puolueettomuusajatteluksi. Kyyhkyt näyttävät olevan ulkopolitiikassamme sitkeästi niskan päällä, vaikka suurvaltakiistoihin puuttumista vaativia puheenvuoroja kuullaan aika ajoin. Kynnys lähteä mukaan erilaisiin kansainvälisiin sotilaallisiin operaatioihin on erittäin korkea. Suomalaiseen mielenmaisemaan sopivalla tavalla myös rauhanvälitys ymmärretään hyvin laajasti ja eetosmaisesti. Ulkoasianministeriön käsitteistössä se ymmärretään yhdeksi diplomatian keinoista ennaltaehkäistä ja ratkaista konflikteja sekä lisätä osapuolten välistä luottamusta. Rauhanvälitys on työkalu, jota käytetään koko ns. konfliktisyklin aikana ennaltaehkäisystä konfliktin hillitsemiseen ja ratkaisemiseen sekä jälkihoitoon. Itse asiassa termi konfliktisyklikin on tässä turhan rajaava, vaan yhteiskuntien kehitystä ja rauhantahtoisuutta katsotaan vielä tätäkin laajemmin. Kulunutta sanontaa käyttäen kyse ei ole vain sodan lopettamisesta vaan pysyvämmän rauhantilan aikaansaamisesta. Uskoisin, että tämän ajatusmaailman takana on oma historiamme vuorottelevine sotineen ja rauhantiloineen (muistikuvani mukaan olemme historiamme aikana olleet ainakin 16 kertaa sodassa Venäjä-Neuvostoliittoa vastaan). Rauhantilaa osataan arvostaa Suomessa; muistikuvassamme on se, että asiat ovat olleet huonominkin. Kenties emme eroa tässä kuitenkaan merkittävästi muista kansakunnista, mutta vaikutus omaan mielenmaisemaamme on joka tapauksessa vahva. 5

6 Ovatko ihmisoikeusloukkaukset konfliktien perussyy? Laaja näkökulma rauhanvälitykseen sisältää sen, että pysyviä ratkaisuja konflikteihin saadaan vain puuttumalla niiden taustalla vaikuttaviin poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Nyt tullaan erääseen rauhaa ja ihmisoikeuksia yhdistävään ydinkysymykseen: missä määrin nämä väkivallan takana olevat poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset perussyyt ovat nimenomaisesti ihmisoikeuskysymyksiä: valtioiden tekemiä ihmisoikeusloukkauksia tai ei-valtiollisten toimijoiden, kuten sissiarmeijoiden, aikaansaamia ihmisoikeusrikkomuksia. Ovatko ihmisoikeusloukkaukset ja -rikkomukset sotien perussyy? Minulla ei ole tähän kysymykseen joka paikkaan sopivaa perusvastausta. Nykyisten konfliktien takana näyttää olevan usein yhteys luonnonvarojen, energialähteiden, vesivarojen tai kulkureittien hallintaan. Tässä mielessä presidentti Niinistön viimekesäisessä Kesärannan seminaarissa esittämä toteamus talouden määräävästä roolista ulkopolitiikassa tulisi ottaa vakavasti. Yhteiskunnallinen ja taloudellinen epäoikeudenmukaisuus lisää konfliktien riskiä. Talousnobelisti Amartya Senin mukaan nykymaailman selkkausten merkittävä alkuunpanija on oletus, että ihmiset voidaan luokitella yksiselitteisesti ja yksiulotteisesti tietyn uskonnon tai kulttuurin perusteella. Kuitenkin meistä jokainen on moniulotteinen: meillä on samanaikaisesti kotona, työssä, kaveripiirissä tai yhteiskunnassa monta erilaista ja jopa keskenään ristiriitaista identiteettiä mukanaan kantava olento). Kuitenkin rajoittunut, yksiulotteinen käsitys ihmisestä luo Senin mukaan pohjan jyrkälle vastakkainasettelulle, tunnepitoisille vihakuville ja entistä julmemmalle väkivallalle. En siis uskalla väittää, että ihmisoikeusloukkaukset olisivat se nimenomainen konfliktien syy. Mutta oma johtopäätökseni on, että aseellisen konfliktien riskiä ja syitä arvioitaessa, konfliktien syitä tai rauhanvälityksen ja -ratkaisun ydinkysymyksiä eriteltäessä tulee aina miettiä onko ihmisoikeuksia loukattu järjestelmällisesti. Ilman tällaista ihmisoikeustestiä pidemmälle kestävään ja oikeudenmukaiseen rauhaan ei ole mahdollista päästä. Ja uskallan myös väittää, että jokaisessa konfliktitilanteessa taustalta löytyy merkittäviä ihmisoikeuksien loukkauksia. Järjestelmällisten loukkausten korjaamiseksi tarvitaan muutosta itse järjestelmään. Järkevää panostaa hyviin palveluksiin Suomalaisen rauhanvälityksen avulla tuetaan poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden rakentamista. Ymmärtääkseni tämä ns. hyvien palvelusten tarjoaminen on suomalaisen rauhanvälityksen, ja miksei laajemminkin ulkopolitiikkamme, luonteenomaisin piirre. Asiassa ei sinänsä ole mitään uutta, samasta hyvin palvelusten tarjoajan roolista Suomen ulkopolitiikan johtoajatuksena puhuttiin jo 1970-luvulla. Yllättävämpää ehkä on se, että tämä rooli ei ole liittynyt ensisijaisesti vanhaan puolueettomuuspolitiikkaan ja kylän sodan ahtaaseen toimintakenttään vaan se näyttäisi olevan yleisemminkin suomalaisen ulkopolitiikan modus operandi, tapamme toimia. Erilaiset rauhan ja jälleenrakennusrahastot, asiantuntijatuki, kehitysyhteistyön tukimuodot, tuki kansalaisyhteiskunnan toimijoille, oikeusvaltioajattelun kehittäminen YK:ssa ovat esimerkkejä toimista, joilla Suomi on suoraan tai välillisesti tukenut poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten instituutioiden rakentamista. Oma näkemykseni on, että näiden hyvin palvelusten tuotantoon ja tarjoamiseen kannattaa edelleen panostaa. Se on ehkä tärkein lisäarvomme kansainvälisen yhteisön toimintaan. Itse tunnen parhaiten 6

7 ihmisoikeuspuolustajille annettavan poliittisen ja rahallisen tuen sekä asiantuntijatuen, jolla tuetaan ns. siirtymäkauden oikeuden periaatteiden ja keinojen toteuttamista. Näiden toimintojen tukemista ja kehittämistä tulee edelleen jatkaa. Siksikin on tärkeää, että ihmisoikeuksien sekä konfliktikysymysten parissa toimivat henkilöt etsiytyvät likeiseen yhteistyöhön. Naisten oikeudet ja oikeusvaltiokehitys vahvuuksina Oikeusvaltiorakenteiden sekä naisten oikeuksien vahvistaminen ovat alueita, joihin minun mielestäni Suomen kannattaisi tässä työssä nimenomaisesti keskittyä. Ymmärrän hyvin että esimerkiksi lapsen oikeuksien, vammaisten henkilöiden oikeuksien tai alkuperäiskansaoikeuksien parissa toimivat haluavat painottaa näitä alueita. Tapauskohtaisesti tuleekin arvioida kaikkien kysymysten merkitystä konfliktien taustalla ja ratkaisussa ja painottaa kutakin tarpeen mukaan. Rauhanvälitykseen ja rauhanrakentamiseen ei ole yhtä oikeaa mallia. Mutta meidän on pakko keskittyä joihinkin rajatumpiin osaamisalueisiin, mikäli haluamme todella tarjota lisäarvoa kansainvälisen yhteisön toimille. Oma ehdotukseni on siis keskittyminen naisten oikeuksiin sekä oikeusvaltiorakenteiden tukemiseen. Oikeusvaltioperiaatteisiin tulee sisällyttää myös taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien vahvistaminen. Konflikteissa perheiden oikeus asumiseen ja suojaan, lapsen oikeudet opetukseen sekä toimivat terveyspalvelut erityisesti suurimman hoivan tarpeessa oleville korostuvat ja ovat oleellinen osa oikeudenmukaista rauhaa. Suomen tulee toimia johdonmukaisesti sen puolesta, että kansainvälisten operaatioiden mandaatteihin sisällytetään toiminta TSS-oikeuksien kunnioittamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Nyt mandaatit rajoittuvat liikaa vain kansalais- ja poliittisten oikeuksien alueelle. Yhteistyötä valtioiden ja alueellisten järjestöjen kanssa Suomalaista rauhanvälitystä koskevassa keskustelussa on tuotu erityisesti esiin Suomen toimintaa kansainvälisiä yhteistyörakenteita muiden maiden kanssa, kuten Turkin kanssa vedettävää YK:n rauhanvälityksen ystäväryhmää tai pohjoismaista yhteistyötä. Erityisesti ensin mainittu näyttää olevan myötätulessa: uusia kansallisvaltioita sekä kansainvälisiä järjestöjä on tullut mukaan toimintaan. Kiinnostavaa, ainakin minun mielestäni on alueellisten järjestöjen (AU, Arabiliitto, ASEAN, ETYJ, EU, OAS ja OIC) mukaantulo; niiden rooli tai ainakin hyödyntäminen kansallisten ja alueellisten konfliktien poliittisessa ja sotilaallisessa ratkaisussa on lisääntymään päin. Rauhanvälitys on saatu nostettua YK:ssa päätöslauselmatasolle ja sitä on seurannut pääsihteerin toimintaohjeistus. Keskusteluissa nousseita teemoja ovat olleet muun muassa naisten roolin vahvistaminen rauhanprosesseissa, koulutuksen merkitys sekä rauhan ja oikeuden suhde. Suomi on tuonut keskustelussa esiin muun muassa YK:n päätöslauselman 1325 Naiset, rauha ja turvallisuus valvontaan ja toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä. Rauhanvälityksen pohjoismainen verkosto on mielenkiintoinen osa laajempaa keskustelua pohjoismaiden roolista YK:ssa. Ihmisoikeusnäkökulmasta se on kiinnostava, koska se näyttää koskettavan pohjoismaisen yhteiskuntamallin keskeisiä kulmakiviä tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon edistämistä. Pohjoismaiden kansalaisten toimiessa samoissa maissa, kriisinhallinnassa tai kehitysyhteistyössä keskinäinen tiedonvaihto ja käytännön yhteistyö on usein hyvin luonnollista. Erojakin toki on: Tanska näyttää olevan muita pohjoismaita valmiimpi sotilaalliseen kriisinhallintaa sekä korostaa kehitysyhteistyön 7

8 ja turvallisuuspolitiikan keskinäistä täydentävyyttä. Norjassa ja Suomessa on vannottu enemmän rauhanvälityksen nimiin. Pohjoismaisen yhteistyön tuloksena näyttää syntyvän ainakin koulutuksellista ja tutkimusyhteistyötä. On ennen aikaista arvioida miten käytännöllisiin ratkaisuihin YK:n ystäväryhmän tai pohjoismaisen verkoston kaltaiset yhteistyömuodot yksittäisten konfliktitilanteiden kannalta johtavat. Mutta mielenkiintoista on, että toiminta näyttää ylittävän edellä esitellyn, muille tarjottavien hyvin palvelusten tason. Tavoitteena on enemmän kuin vain vastata maailmalta tulleeseen kysyntään. Kyse on sisällöllisten suuntaviivojen ja trendien rakentamisesta. (Haluan lisätä tähän trendien asettamisen listaan myös yhteistyön jota teimme mm. Saksan ja Jordanian hallitusten kanssa rauhan ja oikeudenmukaisuuden keskinäisen yhteyden vahvistamisessa YK:n toiminnassa. Vuonna 2007 Nürnbergissa pidetyn laajan kansainvälisen konferenssin tuloksena oli muun muassa YK:n ohjeistuksen täsmentyminen konfliktien ratkaisussa niin, että rauhansopimuksiin ei tule sisällyttää avointa, yleistä armahdusta väkivallasta vastuussa oleville henkilöille. Alueellisilla järjestöillä on siis yhä merkittävämpi rooli rauhanprosesseissa, niillä saattaa olla konfliktin ja sen osapuolten taustojen parempaa kulttuurituntemusta. YK:n turvallisuusneuvoston kyvyttömyys löytää yhteisymmärrystä konfliktien ratkaisutavoista johtaa alueellisten järjestöjen roolin ja käyttöasteen kasvuun. Suomi tukee Afrikan Unionia sen rauhanvälityskapasiteetin vahvistamisessa 3 milj. eurolla vuosina Uskoisin, että YK:n ystäväryhmän kautta syntyvät yhteydet tulevat laajentamaan myös Suomen yhteistyömuotoja muiden alueellisten järjestöjen kanssa. Ihmisoikeusnäkökulman kannalta on ensiarvoisen tärkeää miettiä miten voimme olla vahvistamassa, oikeusvaltioajattelun, naisten oikeuksien sekä kansalaisyhteiskunnan roolin vahvistamista alueellisten järjestöjen rauhanvälitystoiminnassa. Joudun ohittamaan Euroopan unionin roolin rauhanvälityksessä vain lyhyellä huomautuksella. Suomi on tukenut EU:n ulkoasianhallinnon rauhanvälitysvoimavarojen vahvistamista ja pitänyt tärkeänä EUH:n rauhanvälityksen yksikön resurssien riittävyyttä. EU:n rauhanvälityskapasiteetin tukemisen lisäksi Suomi tukee yhdessä Ruotsin kanssa tekemäänsä aloitetta Euroopan Rauhaninstituutista (EIP). EIP voisi täydentää EU:n omia rauhanvälitysrakenteita ja rauhanvälityksen sisältöä. Itsenäisenä instituuttina se voisi myös toimia tilanteissa, joissa EU ei itse pystyisi toimimaan. Kuten muussakin ulkosuhteisiin tai kriisinhallintaan liittyvässä toiminnassa voi EU:n kriisien ratkaisutoimilta toivoa ihmisoikeusnäkökulman huomioimista riittävän aikaisessa vaiheessa toimintoja suunniteltaessa sekä toimintavaltuuksia määritettäessä. Ministeriön ihmisoikeusyksikkö on pyrkinyt vaikuttamaan siihen suuntaan, että ihmisoikeusasiantuntemusta näissä toiminnoissa lisätään. Valmistimme pari vuotta sitten ihmisoikeus- ja gender -käsikirjan EU:n kriisinhallintaoperaatioiden ja missioiden käyttöön. Sen päivittäminen kattamaan myös rauhanvälitys tuntuisi järkeenkäyvältä ajatukselta. Kansalaisyhteiskunta kumppanina Kuten monella muullakin ulkopolitiikan alueella, vaikkapa kehitysyhteistyössä tai ihmisoikeustoiminnassa, myös rauhanvälitystoiminnan alueella korostetaan yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan kanssa. Syitä tähän on varmaan useita. Useimmin mainitaan ihmisoikeus- ja demokratianäkökulma sekä tiedonsaanti paikallisen kansalaisyhteiskunnan kautta. Joskus syynä saattaa olla myös sensitiivisten kysymysten siirtäminen hallitustasolta kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kautta hoidettavaksi. Humanitaarinen toimintamme (jonka olen muutoin jättänyt tässä esityksessäni käsittelyn ulkopuolelle) tapahtuu pitkälti järjestöjen kautta. 8

9 Ihmisoikeustoiminnassamme kansalaisjärjestöt nähdään pikemminkin strategisina poliittisina kumppaneina kuin toimintavaihtoehtojen tarjoajina: esimerkiksi useat uudet kansainväliset ihmisoikeussopimukset, huomioiden tässä myös kansainvälinen asekauppasopimus (ATT) ovat tulosta pitkäaikaisesta poliittisesta yhteistyöstä ihmisoikeusjärjestöjen kanssa. Tätä suuntaa voisi kenties vahvistaa myös rauhanvälityksen tavoitteiden ja keinojen kehitystyössä.. Osaaminen vahvistuu Suomen tai suomalaisten henkilöiden osallistuminen rauhanprosesseihin mm. Pohjois-Irlannissa, Länsi- Balkanilla, Acehissa, Afrikan sarvessa ja Etelä-Kaukasiassa on laajasti tunnettua ainakin kotimaassa. Ihmisoikeusnäkökulmasta vaikutelmaksi jää, että ihmisoikeusnäkökulmaa ei ole korostettu vaan pikemminkin katsottu teknisenä, ei-poliittisena asiana. Suomalaisen rauhanvälitystoiminnan toimeenpanotavat ja lopputulokset ovat kuitenkin tuoneet esiin ihmisoikeuksien kannalta merkittäviä kysymyksiä kuten naisten asemaa tai kansalaisyhteiskunnan roolia. Rauhanvälityksen kotimainen arkkitehtuuri on myös luotu. Ulkoministeriössä toimii rauhanvälityksen koordinaattori Pia Stjernvall, ja ulkoministeriön johdolla kokoontuu rauhanvälityksen kansallinen koordinaatioryhmä jakaen tietoa rauhanvälityksestä ja rauhanprosesseista sekä etsien mahdollisia yhteistyömuotoja. VTT Kimmo Kiljunen toimii ulkoministerin erityisedustajana alueellisissa rauhanvälitystehtävissä. Kollegani suurlähettiläs Riitta Resch pyrkii edistämään YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 toimeenpanoa. Yhteistyö ihmisoikeusvirkamiesten kanssa toimii tapauskohtaisesti. Naisten oikeudet on melko hyvin saatu huomioiduksi toimintaan kaikilla eri tasoilla. Parannettavaa toiminnan johdonmukaisuuden lisäämisessä toki aina on. Onko Suomi rauhanvälityksen ja ihmisoikeuksien suurvalta? Kun rauhanvälitystä tarkastelee laajemmin kuin vain välittömien rauhanvälitystoimien näkökulmasta, voi Suomea kuvailla kansainvälisesti merkittäväksi toimijaksi rauhanvälitysajattelun alueella. Vetovastuu Turkin kanssa YK:n ystäväryhmässä on vahvistanut tätä roolia. Toinen esimerkki on näkyvä roolimme ihmisyyttä vastaan tehtyjen vakavimpien rikosten (sotarikokset, etniset puhdistukset) rankaisemattomuuden poistamiseksi ja uhrien hyvitysjärjestelmien kehittämiseksi. Rauhanvälitystä ja oikeusvaltiokehitystä tukevien hyvien palvelusten tarjoamisessa, kuten asiantuntijaavussa, olemme väkimääräämme suhteutettuna määrällisesti kohtuullisella tasolla. Koska paikalla on niin monta asiantuntijatyöhön erilaisissa operaatioissa osallistunutta henkilöä, jätän arvion asiantuntijaapumme laadullisesta tasosta teille itsellenne. Tukemme rauhanvälityksen ja ihmisoikeuksien piirissä toimiville kansainvälisille ja paikallisille kansalaisjärjestöille on kohtuullista tasoa ja merkittävä osa antamastamme tuesta. Välitön rahallinen panostuksemme rauhanvälitykseen ei oikeuta suurvaltanimitykseen. Tämän takia ei toki kannata ripotella tuhkaa toistemme päälle. Mutta kriittinen kysymys kuuluu: mahdollistavatko nykyiset taloudelliset resurssit rauhanvälityksen tieto-taidon ylläpidon ja kehittämisen? Ja onko tällä rajallisella panostuksella yhteys suomalaisten määrään ja asemiin kansainvälisten organisaatioiden ja operaatioiden avaintehtävissä? Myös ihmisoikeusorganisaatioiden tehtävissä suomalaisen henkilökunnan määrä on suhteellisen vähäinen. 9

10 Kansainvälisillä foorumeilla, myös rauhanvälityskysymyksissä, Suomi profiloituu ihmisoikeuksien ja naisten aseman sekä kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien väestöryhmien (lapset, vammaiset, alkuperäiskansat) puolestapuhujana. YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston rahallisten tukijoiden joukossa Suomi on sijalla 11. Noin kolmen miljoonan dollarin tukemme on neljännes Yhdysvaltain tuesta, kolmannes Ruotsin tuesta, Ranskan kanssa samaa tasoa. EU:n tuki on runsaat kaksinkertainen meihin nähden. Ns. väkimäärävertailussa jäämme Ruotsin taakse, mutta muutoin pärjäämme hyvin Suomen kehitysyhteistyön kautta antama ihmisoikeustuki on kohdentunut pitkälti niihin konfliktimaihin, joissa kansainvälinen yhteisö toimii konfliktien jälkeisessä jälleenrakentamisessa. Niinpä olemmekin olleet suhteellisen suuria tukijoita ihmisoikeustoiminnalle esimerkiksi Afganistanissa, Nepalissa tai Keski- Amerikassa. Lähtökohtamme ovat hyvä. Toiminnan pohjana on vahva lainsäädäntö: perustuslakimme ensimmäisen artiklan mukaan Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Hallituksen poliittinen tavoitteenasettelu korostaa konfliktien ennaltaehkäisyä, ratkaisemista sekä ihmisoikeuksia ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden kunnioittamista. Meillä on laajaa osaamista. Käytettävissä olevat budjetti- ja henkilöstövoimavarat ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Näistä lähtökohdista Suomi voi olla merkittävä kansainvälinen toimija rauhanvälityksen ja ihmisoikeuksien alueella, ainakin tietyillä valituille teema-alueilla. Lisäksi meillä on kaikki edellytykset olla jatkossakin yksi johtavista valtioista rauhanvälitykseen sekä ihmisoikeuskehitykseen liittyvän eettisen ja oikeudellisen koodiston kehittämisestä. Ykköseksi ryhtymisessä on vielä yksi pieni asenteellinen vaade: tuolloin pitää uskaltaa toimia ennen muita. Perinteisesti olemme ulkopolitiikassammekin ensin odottaneet ja katsoneet mitä muut tekevät. Mutta tässäkin viime kädessä kaikki on kiinni meistä itsestämme. 10

11 Rauhaa vai oikeutta? Rauhanliiton entinen puheenjohtaja Kalevi Suomela hahmotti alustuksessaan ihmisoikeuksiin liittyvien käsitteiden syntyä aina Ranskan ja Amerikan vallankumouksista asti. Näitä käännekohtia ennen maailma oli vahvasti hierarkkinen, mikä näkyi muun muassa naisten oikeuksien puutteena. Naisten aseman korostamisen myötä koko yhteiskunnan ajattelumaailma muuttui. Toisaalta Ranskan vallankumouksen myötä syntyi 1800-luvulla myös nationalismi, vallankumouksen lapsi, minkä seurauksena sodittiin ensimmäinen maailmansota. Sodan jälkeen syntyi tarve kansainvälisen rauhan takaamiseksi: perustettiin Kansainliitto ja myös Rauhanliitto Suomessa. Valitettavasti ihanteet kattavasta rauhasta murentuivat fasismin vahvistuessa Italiassa ja natsismin Saksassa. Toisen maailman sodan jälkeen kansainvälinen järjestö yritettiin perustaa uudestaan, tällä kertaa onnistuneesti. Yhdistyneet kansakunnat ja kansainvälinen ihmisoikeusjulistus vuodelta 1948 ovat voimassa vielä tänäkin päivänä. Amnestyn Suomen jaoston toiminnanjohtaja Frank Johansson korosti alustuksessaan, että YK:n edistämät rauha, turvallisuus, kehitys ja ihmisoikeudet ovat kaikki yhteydessä toisiinsa. Kysymyksen siitä, miksi rikoksia ihmisyyttä vastaan tapahtuu edelleen, Johansson yhdisti rankaisemattomuuden ongelmaan. Nykyinen oikeusjärjestelmämme on kotoisin läntisestä maailmasta ja erityisesti Yhdysvalloista, joissa yhteiskunta on rakennettu siltä pohjalta, että rikolliset tuomitaan. Tämä ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, eikä kansallisella tasolla toimiva rangaistuksellinen järjestelmä välttämättä toimi kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi sosiaaliseen oikeuden ja tasa-arvon kysymykset jäävät siinä vähemmälle huomiolle. Termi justice on suomennettuna hankala; se tarkoittaa sekä oikeutta että oikeudenmukaisuutta, vaikka nämä kaksi käsitettä poikkeavat huomattavasti toisistaan. Kansainvälinen rikosoikeusjärjestelmä sai muotonsa Nürnbergin ja Tokion oikeudenkäynneissä. Natseja ja japanilaisia ei kuitenkaan tuomittu ihmisoikeusloukkauksista, jotka tänä päivänä parhaiten tunnetaan, vaan pääsyytteenä oli aggressiivisen hyökkäyssodan aloittaminen. Kansanmurha lisättiin agendalle vasta luvulla, kun se nousi kansainväliseksi keskustelunaiheeksi. Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n lähtökohtana oli olla maailman tuomioistuin maailman pahimmille rikoksille ja se oli lähtökohtaisesti eurooppalainen projekti. Johanssonin mukaan tuomioistuimessa on havaittavissa näytösoikeudellisia piirteitä ja rikoksien uhrit ovat usein enemmän tai vähemmän sivustakatsojia. Voidaankin kysyä, että mitä merkitystä on kahden sotarikoksiin syyllistyneen johtohahmon vangitsemisella, jos sodan aikaisia kuolonuhreja on miljoonia? Toinen esiin nouseva kysymys on, onko oikeus ihmistä vai ihminen oikeutta varten? ICC:n toimintaan vaikuttaa oleellisesti myös se, etteivät Kiina, Venäjä tai Yhdysvallat ole ratifioineet sen perustamissopimusta. Pahimpia sotarikollisia on tästä syystä mahdotonta tuomita ja ICC:n oikeusprosessit ovatkin tähän asti keskittyneet afrikkalaisiin sotaherroihin. Johansson nosti esiin taloudellisen eriarvoisuuden merkityksen kansainvälisessä oikeudessa ja vaihtoehtoiset oikeusjärjestelmät. Vaihtoehtoisiin oikeusjärjestelmiin kuuluvat esimerkiksi terapeuttisiin keskusteluihin perustuvat totuuskomissiot, joiden toimivuus on vaihdellut paljon alueittain, ja rahalliset korvaukset, jotka ovat myös ICC:n käytössä. 1 Huomioitavia tekijöitä oikeusmuotoa valitessa ovat myös sukupuoliroolit, turvallisuussektorin reformi ja erilaiset muistamisen monumentit, joista löytyy esimerkkejä myös Suomen sisällissodasta. 1 ICC:n uhrirahaston puheenjohtajana toimii tällä hetkellä Elisabeth Rehn. 11

12 Voiko menneisyyttä hallita ja saavatko uhrit oikeutta? Rauhan- ja konfliktintutkimuskeskus TAPRI:ssa tutkijana työskentelevä Simo Väätäinen puhui menneisyyden hallinnasta, uhrien oikeuksista sekä rauhan ja oikeuden välisestä suhteesta. Tällä hetkellä hän valmistelee väitöskirjaa kansainvälisen tuomioistuimen (ICC) ylimmän johdon vastuumekanismeista. Jo pitkään ennen ICC:n syntyä maailmalla vaadittiin vastareaktiota ja oikeudellista seurausta laajamittaisiin sotarikoksiin. Julkisuudessa vaadittiin usein, että kansainvälisen yhteisön pitäisi saattaa vakaviin kansainvälisiin rikoksiin syyllistyneet vastuuseen teoistaan. Toimivat tuomioistuimet ja osa kansainvälistä koodistoa on saatu kehitettyä kuitenkin vasta kylmän sodan loppumisen jälkeen. Väätäisen näkemys menneisyyden hallinnasta oli se, että sitä ei yksinkertaisesti voi hallita. Menneisyyttä voi kuitenkin manipuloida erilaisiin tarkoitusperiin sopivaksi. Maailmalla on lukuisia erimerkkejä, joissa menneisyyden narratiiveja on käytetty hyväksi homogeenisen maailmankuvan luomisessa, joka on perusedellytys totalitaristisen tai nationalistisen hallinnon luomille toiseuteen perustuville uhkakuville. Tässä erityisesti median kontrolloinnilla ja sen hyväksikäytöllä, manipuloiduilla kuvilla, kertomuksilla, myyteillä ja historiankirjoituksella on merkittävä rooli. Väätäisen mukaan on erityisen tärkeää luoda tasapainoinen kuva menneisyydestä, joka kyseenalaistaa yksinkertaistettuja tai manipuloituja historiankäsityksiä. Viime vuosina uhrien oikeuksista on tullut tärkeä aihe ja kansainvälisen oikeuden olennainen elementti. Ensimmäisissä kansainvälisissä sotarikostuomioistuimissa (Nurnberg, Tokio, ICTY, ICTR) uhreilla ei ollut aktiivista roolia oikeusprosessissa, mutta nykyään heidän oikeuksiinsa kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Esimerkiksi ICCssä, ECCC:ssä ja STL:ssä uhrit voivat saada näkemyksensä kuuluviin asianajajan välityksellä, toimittaa tietyin rajoituksin oikeudelle todistusaineistoa, haastatella todistajia sekä valittaa oikeuden päätöksistä. Merkittävistä edistysaskelista huolimatta uhrien mahdollisuudessa osallistua oikeusprosesseihin on edelleen käytännöllisiä puutteita. Vain rajoitettu määrä uhreista pääsee edustetuksi, mikä nostaa esiin kysymyksiä heidän tasa-arvoisesta edustuksestaan ja edunvalvonnasta. Myös korvaus- ja hyvityskäytännöt aiheuttavat valtavia haasteita, sillä kansainvälisten rikosten, kuten esimerkiksi kansanmurhan, uhreja voi olla satoja tuhansia tai jopa miljoonia. Käytännöllisesti katsoen näissä tapauksissa on mahdottomuus, että kaikki uhrit voivat saada oikeutta tai osallistua oikeusprosesseihin. Tämä kasvattaa oikeusprosessien arvoa symbolisena mekanismina joka voi edesauttaa konfliktin runtelemien yhteisöiden eheytymistä. Syyllisyyttä voidaan projisoida yksittäisiin hirmutekoihin syyllistyneisiin ihmisiin, ja siksi edes heidän tuomisellaan oikeuden eteen voi olla eheyttävä ja vapauttava vaikutus uhreihin. Esimerkiksi Ugandassa ei ole vielä toistaiseksi ollut LRA:han liittyvää oikeudenkäyntiä, vaan sitä tärkeämpänä pidettiin sitä, että ihmiset pääsevät palaamaan pakolaisleireiltä koteihinsa. Oikeudenkäynnin sijaan mekanismeina on käytetty laajamittaista armahdusta sekä paikallista mato oput -konsiliaatioseremoniaa, jonka tarkoituksena on ollut edesauttaa entisten LRA sotilaiden paluuta alkuperäiseen yhteisöönsä. Väätäinen käsitteli rauhan ja oikeuden välistä vahvaa yhteyttä ja sitä, että kestävää rauhaa ole mahdollista saavuttaa ilman oikeutta. Väätäisen mukaan ihmisellä on perustarve saada oikeutta ja tämä tarve on erityisen merkittävä väkivallan uhreilla. Uhreilla on myös tarve saada oikeutta kuolleille ja tuoda heidän äänensä julki. Oikeuden toteutuminen purkaa jännitteitä ja madaltaa uuden konfliktin todennäköisyyttä merkittävästi. 12

13 Esityksensä päätteeksi Väätäiselle esitettiin muutamia kysymyksiä, joiden pohjalta syntyi laajempaa keskustelua osallistujien kesken. Väätäiseltä kysyttiin ICC:n uskottavuudesta, koska sen toiminnan alusta asti syytteitä on nostettu vain afrikkalaisia vastaan, eikä tuomioistuimessa tulla todennäköisesti koskaan näkemään esimerkiksi amerikkalaisia. Afrikkalaiset ovat kritisoineet tuomioistuinta kovasanaisesti, syyttäneet sitä epäoikeudenmukaisesta kohtelusta ja peräänkuuluttaneet myös muiden maanosien rikollisten tuomista oikeuden eteen. Väätäiseltä kysyttiin myös uhrien kieltäytymistä osallistua oikeusprosessiin ja menneisyyden käsittelyyn. Hänen mukaansa ihmiset haluavat osallistuvat oikeusprosesseihin vain jos he kokevat, että menneisyydestä puhuminen tuo lisäarvoa heidän elämäänsä. Menneisyyden oikeudellisella käsittelyllä on aina selkeä loppu, mutta henkilökohtaisella tasolla menneisyyden käsittelyn loppumisella ei ole selkeää aikaa, jos se voi ylipäänsä koskaan loppua. On tärkeää pohtia, milloin katse on siirrettävä menneisyydestä tulevaisuuteen, ja mikä merkitys tällä on rauhanrakentamisessa. Vaikka ICC:ia ja sen toimia voidaan kritisoida, edustaa se Väätäisen mielestä ihmiskunnan toivoa. Tuomioistuimella on tärkeä tehtävä kaikista vakavimpien kansainvälisten rikosten (kansanmurha, rikokset ihmisyyttä vastaan, sotarikokset ja aggressio) selvittämisessä ja samalla tulevien ennaltaehkäisemisessä. Sen tehokkaan toiminnan eteen on kuitenkin tehtävä vielä paljon töitä. Keskustelua oikeuskeinoista konfliktin jälkeen Tiiviin päivän jälkeen perjantai-illan loppusimulaatio päätettiin järjestää kevennettynä versiona. Alkuperäisessä simulaatioharjoituksessa ajatuksena oli pohtia menneisyyden hallinta -teemaa kuvitellussa konfliktitilanteessa. Oikeus ja rauha -kysymykseen pureuduttiin eri intressiryhmien kautta sekä ennen että jälkeen kuvitteellisen rauhansopimuksen, jolloin osallistujat tasapainottelivat lyhyen ja pidemmän aikavälin rauhanehtojen välillä. Akatemian osallistujat jakautuivat ryhmiin keskustelemaan menneisyyden selvittämiseen ja rikosvastuuseen liittyvistä vaihtoehdoista historiallisten esimerkkien avulla. Pohjana käytettiin oheista kaaviota, joka on mukaelma Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsbergin esittelemästä nelikentästä 2. 2 Forsberg, Tuomas (2012), "Poliittisen anteeksiannon rajat ja mahdollisuudet". Teoksessa Jan Löfström (toim.), Voiko historiaa hyvittää? Historiallisten vääryyksien korjaaminen ja anteeksiantaminen, Helsinki: Gaudeamus. 13

14 Hauraat tilanteet, New Deal ja Post-2015 tavoitteet Rauhantyön asiantuntija Anisa Doty ja CMI:n suunnittelu- ja arviointitoiminnan päällikkö Oskari Eronen pitivät yhdessä lauantai-aamun osuuden hauraista tilanteista ja New Deal -mallista. Anisa Doty avasi lauantain ohjelman keräämällä yleisiä ajatuksia siitä mitä termeistä hauras tilanne ja hauras valtio tulee mieleen. Yleisön vastauksissa painottuivat esimerkiksi hallinnon legitimiteetin puute, fyysisen ja taloudellisen turvattomuuden tunne sekä puutteet valtion infrastruktuurissa. Haurauden syyt voivat olla sekä sisäisiä (kuten köyhyys ja heikot formaalit instituutiot) että ulkoisia (kuten globaalit taloudelliset muutokset). Suomenkielen perussanakirjan mukaan hauraalla voidaan tarkoittaa toisaalta helposti murenevaa ja toisaalta heikkoa, vienoa ja aineetonta. Doty muistuttikin, ettei termille ole yhtä vakiintunutta määritelmää, vaan se on osa laajempaa käsitejatkumoa. Käsite on myös suhteellinen: voidaan sanoa, että kaikki valtiot ovat enemmän tai vähemmän hauraita aikakaudesta ja näkökulmasta riippuen. Hauraus voidaan Dotyn mukaan myös määritellä suhteessa sen vastakohtaan eli resilienssiin. Keskeistä resilienssin kasvattamisessa on yhteisöjen, instituutioiden ja ekosysteemien integriteetin vahvistaminen. Resilientin eli joustavan, sisukkaan, selviytymiskykyisen valtion tunnusmerkkejä taas ovat luottamus, yhteenkuuluvuus ja kannustaminen yhteisiin tavoitteisiin. Tällaisella valtiolla on kykyä ja kapasiteettia selvitä sitä kohtaavista ongelmista ja ristiriidoista. Hauraan valtion käsite on vahvasti etabloitunut globaalissa kehitysdiskurssissa, kansainvälisissä järjestöissä ja myös Suomessa. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) määrittelee hauraan valtion seuraavasti: A state is fragile when it is unable or unwilling to perform the functions necessary for poverty reduction, the promotion of development, protection of the population and the observance of human rights. Käsitteeseen siis tiivistyvät tahto, kapasiteetti, toimintakyky, köyhyys, kehitys, inhimillinen turvallisuus ja ihmisoikeudet. Noin maailman hauraaksi määritellyssä valtiossa elää yhteensä noin miljardi ihmistä. Doty korosti yhtenäisemmän kansainvälisen toimintatavan löytämistä hauraissa valtioissa. Tarvitaan enemmän koordinointia ja eri politiikkasektorit ylittävää lähestymistapaa. Hän pitää keskeisenä 14

15 konfliktisensitiivisyyttä eli hauraan kontekstin analyysia, jossa yhdistyvät toimintaympäristön sekä oman työn ja kontekstin välisen vuorovaikutuksen hyvä ymmärtäminen. Oskari Eronen jatkoi Anisa Dotyn osuudesta kuvailemalla rauhanrakennuksen, inhimillisen turvallisuuden ja ihmisoikeuksien kehitystä YK:ssa, EU:ssa ja OECD:ssä. Viimeksi mainittu järjestö loi vuonna 2007 perusperiaatteet kansainväliselle toiminnalle hauraissa valtioissa ja tilanteissa. Niissä korostuu Do No Harm -periaate, jonka mukaan kansainväliset toimijat vaikuttavat hauraisiin valtioihin niin positiivisesti kuin negatiivisestikin: positiiviset vaikutukset tulisi maksimoida ja negatiiviset minimoida. Eronen esitteli seuraavaksi New Deal -mallin, joka syntyi g7+ -maiden ja kehitysapua antavien valtioiden neuvotteluista vuonna Sitä tukee tällä hetkellä 35 maata ja kuusi kansainvälistä järjestöä, ja sitä pilotoidaan kahdeksassa maassa, mukaan lukien Afganistanissa ja Somaliassa. Mallin perustana käytetään rauhanrakennuksen ja valtionrakennuksen tavoitteita (PSG). Arvioimalla valtioiden haurautta indikaattoreiden avulla voidaan luoda yhteinen, läpinäkyvä suunnitelma näiden PSG-tavoitteiden saavuttamiseksi. Suomessa hauraiden valtioiden käsite on melko tuore, mutta vastaavilla käsitteillä, kuten laajalla turvallisuudella, on maassa pidempi historia. Vuonna 2011 hallitusohjelmassa ilmoitettiin, että Suomi laatii hauraiden valtioiden tukemisen strategian. Kehityspoliittisessa toimenpideohjelmassa vuonna 2012 kuitenkin todettiin ympäripyöreästi, että Suomi selvittää mahdollisuuksia edelleen painottaa hauraiden valtioiden erityistarpeita kehityspolitiikassaan ja yhteistyössään. Akatemian osanottajat pohtivat ryhmissä millainen Suomen hauraiden valtioiden strategian tulisi olla. Eronen kokosi ehdotusten perusteella oheisen ajatuskartan. 15

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.

Päivätyökeräys 2015 2016. Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Päivätyökeräys 2015 2016 Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Kuka on pakolainen? Pakolainen on henkilö, jolle on myönnetty turvapaikka kotimaansa ulkopuolella. Hän on paennut sotaa,

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA

KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA KANSAINVÄLISEN OIKEUDEN KÄSIKIRJA LAURI HANNIKAINEN TIMO KOIVUROVA TIETOSANOMA Tietosanoma ja Lauri Hannikainen 2014 ISBN 978-951-885-375-9 KL 33.1 Tietosanoma Bulevardi

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.

EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille. Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys. EU-rahoitus järjestöjen kehitysyhteistyöhankkeille Hanna Lauha, EU-hankeneuvoja, Kehys ry Kansalaisjärjestöseminaari 5.3.2008 hanna.lauha@kehys.fi Kaksi rahoituslähdettä Yhteisön kehitysyhteistyön rahoitus

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013

Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita. Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Proaktiivinen strateginen johtaminen - lähtökohtia ja periaatteita Arto Haveri Tulevaisuus Pirkanmaalla 25.10.2013 Kompleksisuus ja dynaamisuus Kuntien kuten muidenkin organisaatioiden nähdään toimivan

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus

Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodat ja Kriisinhallinnan Tulevaisuus Resurssisodista Resurssisota-diskurssi 1990-luvulla kietoutunut sisällissotiin ja Afrikan konflikteihin 2000-luvulla myös terrorismin rahoittamiseen Suurvallat

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILIRAPORTTI VUODELTA 2007

TOIMINTAKERTOMUS JA TILIRAPORTTI VUODELTA 2007 6.6.2008 TOIMINTAKERTOMUS JA TILIRAPORTTI VUODELTA 2007 KATU 10 VUOTTA KATU täytti 10 vuotta huhtikuussa 2007 ja järjesti juhlavastaanoton toimistollaan 3.4.2008. Vastaanotolle saapui KATUn toiminnassa

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Esityslista Kestävä kehitys

Esityslista Kestävä kehitys Esityslista Kestävä kehitys Tasa-arvo, Integraatio ja Moninaisuus Ympäristö Saamen kielen käyttö Yhteenveto Kestävä kehitys Kehitys, joka huolehtii meidän tarpeistamme vaarantamatta tulevien sukupolvien

Lisätiedot

Mikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen.

Mikä kampanja? nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. 2 3 Mikä kampanja? Kirkon Ulkomaanavun vuoden 2015 Tekoja-kampanjan teemana ovat nuoret ja väkivaltainen radikalisoituminen. Kampanjan tavoitteena on lisätä ymmärrystä väkivaltaisiin ääriryhmiin liittymisen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7

neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta (RONK) Esitteitä 2002:7 Romaniasiain neuvottelukunta Romaniasian neuvottelukunnan tehtävänä on edistää romaniväestön tasavertaisia yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008

SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 SUOMEN AEPF-VERKOSTON TYÖSTÄ VUOSINA 2007-2008 I Taustaa ja ajankohtaista Helsingissä syyskuussa 2006 pidetyssä Aasian ja Euroopan kansalaisfoorumissa AEPF 6 korostettiin tarvetta vahvistaa AEPF -verkoston

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Helsingin Sanomain Säätiön ja Anders Chydenius -säätiön järjestämä Tietämisen vapauden päivän seminaari tiistaina 2. joulukuuta

Helsingin Sanomain Säätiön ja Anders Chydenius -säätiön järjestämä Tietämisen vapauden päivän seminaari tiistaina 2. joulukuuta Helsingin Sanomain Säätiön ja Anders Chydenius -säätiön järjestämä Tietämisen vapauden päivän seminaari tiistaina 2. joulukuuta Ulkoministeri Erkki Tuomiojan puheenvuoro 'Avoimuus, julkisuusperiaate, ihmisoikeudet'

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi

Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi 1 MUISTIO 19.2.2015 Hyvää työtä vieläkin paremmin-asiantuntijadialogi Perjantai-ryhmän järjestämä dialogi monenkeskisen kehitysyhteistyötoimijoiden kanssa Aika: tiistaina 10.2.2015 klo 15-17 Paikka: Eduskuntatalo,

Lisätiedot

Ongelmallisia suhteita - Suomen asekaupan perusteista

Ongelmallisia suhteita - Suomen asekaupan perusteista Ongelmallisia suhteita - Suomen asekaupan perusteista Syksy Räsänen Israeli Committee Against House Demolitions (ICAHD) Finland 1 Politiikkaa Valtioiden kannalta asekauppaa ohjaavat poliittiset tavoitteet,

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA

SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA SUOMEN KEHITYSPOLITIIKKA JA POST 2015 AGENDA Esityksen rakenne 1 Kehityspolitiikan kv. toimintaympäristö 2 Hallituksen kehityspoliittinen toimenpideohjelma 2012 Ohjaavat periaatteet (mm. ihmisoikeusperustaisuus)

Lisätiedot

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Kansalaisten Eurooppa -ohjelma Minkälaisen Euroopan sinä haluat? Euroopan unionin jäsenmaissa elää yli 500 miljoonaa ihmistä. Jokainen jäsenmaan kansalainen on myös EU-kansalainen. Identiteettimme Euroopan

Lisätiedot

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto

EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet. EMN-seminaari 17.12.2013. Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto EU ja Välimeren maahanmuuttopaineet EMN-seminaari 17.12.2013 Erityisasiantuntija Tuomas Koljonen SM/maahanmuutto-osasto 30.1.2014 Korkean tason toimintaryhmä (TFM) Perustettiin OSA-neuvostossa 8.10.2013

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Suomen Lähetysseuran rauhan ja sovinnon linjaus. 1. Johdanto. 2. Toimintaympäristö. Linjauksen tarkoitus ja tavoitteet. Haasteet ja mahdollisuudet

Suomen Lähetysseuran rauhan ja sovinnon linjaus. 1. Johdanto. 2. Toimintaympäristö. Linjauksen tarkoitus ja tavoitteet. Haasteet ja mahdollisuudet Suomen Lähetysseuran rauhan ja sovinnon linjaus Rauhan ja sovinnon aikaansaamiseksi kirkon tehtävä on saada näkemään jokainen ihminen Jumalan kuvana. Rauhantyömme perusta on kirkon sanoma sovituksesta,

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta

Seurantajärjestelmä. Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Seurantajärjestelmä Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta Mitkä ovat yleissopimuksen tavoitteet? Euroopan neuvoston yleissopimus ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta astui

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma Poikkihallinnollinen ohjelma vuosille 2010-2015 15.3.2011 Vammainen nainen ja väkivalta/minna Piispa 1 Ohjelman tausta Hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa

Lisätiedot

Distr.: General 19 June 2008. Päätöslauselma 1820 (2008) Hyväksytty 19. päivänä kesäkuuta 2008 turvallisuusneuvoston 5916.

Distr.: General 19 June 2008. Päätöslauselma 1820 (2008) Hyväksytty 19. päivänä kesäkuuta 2008 turvallisuusneuvoston 5916. United Nations S/RES/1820 (2008) Security Council Distr.: General 19 June 2008 Päätöslauselma 1820 (2008) Hyväksytty 19. päivänä kesäkuuta 2008 turvallisuusneuvoston 5916. kokouksessa Turvallisuusneuvosto

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti Sisäisen turvallisuuden kehittäminen 06.09.2013 Järjestöillä erilaisia rooleja Kansalaisyhteiskunta on laajempi

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö Kohti oikeudenmukaista ja kestävää ihmiskuntapolitiikkaa Hanna-Mari Kilpeläinen Kehityspoliittinen osasto Ulkoasiainministeriö Kansainvälinen kehityspoliittinen agenda

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

Restoratiivisen oikeuden historiallinen kehitys ja sen reunaehdot

Restoratiivisen oikeuden historiallinen kehitys ja sen reunaehdot Restoratiivisen oikeuden historiallinen kehitys ja sen reunaehdot Juhani Iivari, Valt. Tri., dosentti THL SOVITTELU SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA- SEMINAARI Eduskunnassa 22.01. 2009 SOVITTELUN LÄHESTYMISTAPOJEN

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Vaihtoehtoinen riidanratkaisu OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Taustaa: - Siviilijuttujen määrä käräjäoikeuksisissa ja ylemmissä tuomioistuimissa laskee -

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Kepan voimassaolevan strategian ja ohjelman mukainen Tavoitteena poliittinen muutos, köyhdyttävien rakenteiden purkaminen ja köyhdyttämisen lopettaminen 29,3 % rahoituksesta käytetään

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen rahoitus

Strategisen tutkimuksen rahoitus Strategisen tutkimuksen rahoitus HENVI-LUKE-verkottumistilaisuus 26.1.2015 Tiina Petänen 1 Mitä on strateginen tutkimus? Tässä yhteydessä tarkoitetaan tarvelähtöistä tutkimusta tarpeen määrittelee valtioneuvosto

Lisätiedot

TAUSTAPAPERI II. Suomen rauhanvälitysvalmiuden rakentaminen. Ari Kerkkänen

TAUSTAPAPERI II. Suomen rauhanvälitysvalmiuden rakentaminen. Ari Kerkkänen TAUSTAPAPERI II Suomen rauhanvälitysvalmiuden rakentaminen Ari Kerkkänen Sisältö Johdanto 1. Rauhanvälittämisestä 2. Rauhanvälitys perusta rauhanturvaamiselle 3. Suomi rauhanvälittäjänä Viiteluettelo Suomen

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia?

Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus Miksi uusi hanke? 2007

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI

WWW.OFM.FI VÄHEMMISTÖVALTUUTETTU MINORITETSOMBUDSMANNEN OMBUDSMAN FOR MINORITIES VEHÁDATÁITTARDEADDJI WWW.OFM.FI Kertomus 2014: Ydinkohdat ja suositukset Ylitarkastaja, oikeustieteen tohtori Venla Roth WWW.OFM.FI Kansallinen ihmiskaupparaportoija Tehtävänä on: seurata ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä,

Lisätiedot

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä.

Sovittelu. Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. Sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi ihmissuhdeongelmien ja konfliktien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Kaksi erilaista näkökulmaa Rikosoikeus

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä.

Esko-Juhani Tennilä /vas Erkki Tuomioja /sd sihteeri Olli-Pekka Jalonen valiokuntaneuvos. 1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 17 jäsentä. ULKOASIAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 55/2009 vp Tiistai 9.6.2009 kello 11.30-14.00 Läsnä pj. vpj. jäs. vjäs. Pertti Salolainen /kok Markku Laukkanen /kesk Eero Akaan-Penttilä /kok Eero Heinäluoma /sd Liisa

Lisätiedot

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ?

PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? PAPERITTOMIEN MAJATALO: MILLAISIA RATKAISUJA ULKOMAALAISTEN ASUNNOTTOMUUTEEN HELSINGISSÄ? 27.5.2015 Markus Himanen Puh. +358 400 409 596 vapaaliikkuvuus@gmail.com www.vapaaliikkuvuus.net www.facebook.com/vapaaliikkuvuus

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA

KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TIEKARTTA Kestävän kehityksen tavoitteet ja toimintaohjelma ohjaavat kestävän kehityksen edistämistä vuoteen 2030 saakka kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. YK:n jäsenmaiden uusien

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057

Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat. Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Humalan tällä puolella Alkoholikeskustelun uudet suunnat Antti Maunu VTT, tutkija maunuan@gmail.com 0408325057 Suomen suurimmat alkoholiongelmat Humalan ylikorostunut rooli puheessa ja itseymmärryksessä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä

SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä SUOMEN VESIALAN KANSAINVÄLINEN STRATEGIA: Tiivistelmä Luonnos 23.4.2008 Visio ja avainsanat Kansainvälinen vesialan strategia rakentuu seuraavalle pitkän aikavälin visiolle: Suomen vesialan toimijat ehkäisevät

Lisätiedot

Seminaari kv-valtionavustusten hakijoille OPH 5.9.2014

Seminaari kv-valtionavustusten hakijoille OPH 5.9.2014 Seminaari kv-valtionavustusten hakijoille OPH 5.9.2014 Miltä koulujen kansainvälistämisen tulevaisuus näyttää? - Näkymiä yleisestä kehityksestä ja kv-valtionavun hakuun lähetetyistä hankekuvauksista. Opetusneuvos

Lisätiedot