Vuoden Menestyjät huomioitiin jälleen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuoden Menestyjät huomioitiin jälleen"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift Puhelimet eivät toimi, mikä avuksi? LUE LISÄÄ SIVULTA»3 Vuoden Menestyjät huomioitiin jälleen LUE LISÄÄ SIVULTA»4 7 Toimintatapojen uudistuksia ortopedialla LUE LISÄÄ SIVULTA»11

2 2 Hospitaali SISÄLTÖ KUUKAUDEN KIRJOITUS Asiantuntijapalveluita monipuolisesti...2 MÅNADENS SKRIVELSE Mångsidiga experttjänster....2 Hallituksen ja valtuuston tekemiä kokouspäätöksiä...3 Työsuojeluriskien arviointi ja hallinta...3 Puhelimet eivät toimi, mikä avuksi?...3 Vuoden Menestyjät huomioitiin jälleen...4 Erikoistuvien lääkärien perehdytystä kehitetty sisätaudeilla...5 Tuki- ja liikunta elinpotilaalle apua jo jonottaessa...6 Palkinto tuli puskista, sanoo Vuoden menestyjä Merja Rautio...6 Dialyysi liitettiin onnistuneesti sisätautien yksikköön Vakka-Suomessa...7 Neuron toimialueen kuulumisia...8 Hoitoisuus - Hoitotyö näkyväksi mittaamalla...9 T3-sairaalan huonesuunnittelu edennyt...9 Työsuojeluvaltuutetuilla laaja ja haastava kenttä Oikeudenmukaisuus on Lennu Ylänevan ohjenuora...10 Toimintatapojen uudistuksia ortopedialla Hemodialyysipotilaan omahoitoa lisäävä hoitoprosessimalli...12 Muutostilanteen perehdytystä kehittämässä Sydänkeskuksen muutoskokemukset...13 Laatua kivun hoitoon?...13 Lasarettimuseon»äiti» Maija Jansén toivoo työn jatkuvan...14 Diabeteshoitaja ohjaa potilaita raskausaikana...15 Raskausdiabeteksen hyvää hoitoa varten on valmistunut oma hoitoketju...15 Sarvesta härkää Yhteistoimintaa...16 Hanskat naulaan Sadat nivelhoitajat kukitettiin nivelviikolla...16 MULTASORMELLA ON ASIAA Oppi-isät...17 Goda råd för nya fäder Vuosijuhlassa jaettiin kunniamerkkejä...18 harrastuksena Hunajainen harrastus Sairaalamusiikkia luvassa Tyksissä elokuussa Kansi: Ortopedialla on otettu menestyksekkäästi käyttöön uusia toimintatapoja. Kuvassa ortopedian henkilökuntaa: eturivissä vasemmalta fysioterapeutti Anne Hietanen, osastonhoitaja Vuokko Sahi-Puolakka, osastonsihteeri Jaana Virkki ja lääkäri Kaisa Lehtimäki; keskirivissä vasemmalta: sairaanhoitajat Eija Ringvall, Hanna Sjöblom, Pia Teissala ja Kati Sula; takarivissä vasemmalta: osastonsihteeri Kirsi Niemelä, sairaanhoitajat Jannica Lappi ja Anu Pentilä sekä laitoshuoltaja Eeva Keto. Artikkeli sivulla 11. (Kuva: Marjo Peltoniemi) KUUKAUDEN KIRJOITUS I MÅNADENS SKRIVELSE Anja Kylävalli Palvelualuejohtaja, Asiantuntijapalveluiden palvelualue Ledare för serviceområdet, Expertserviceområdet Asiantuntijapalveluita monipuolisesti Asiantuntijapalvelut toimittaa Tyksin potilaslähtöisessä prosessiajattelua tukevassa organisaatiomallissa fysioterapian, lääketieteellisen fysiikan, kuntoutusohjauksen, puheterapian, psykologien, ravitsemusterapian, sosiaalityön ja toimintaterapian palvelut sopimusohjausneuvotteluissa sovittujen periaatteiden mukaisesti toimi- ja palvelualueille sairaanhoitopiirin liikelaitoksille ja muille sovituille yhteistyökumppaneille. Asiantuntijapalveluihin kuuluu myös alueellinen apuvälinekeskus, ja palvelualue on sairaalapappien kotiyksikkö. Asiantuntijapalveluiden sisällä on varsin monenlaisia terveydenhuollon ammattilaisia, ja monilla heistä on vielä merkittävää erityisosaamista. Henkilöstö on hyvin ammattitaitoista. Palveluiden yhdenmukaisuutta ja tasapuolisuutta on kehitetty, toimintamalleja yhdenmukaistettu ja palveluiden sisältöä kehitetty oman alan uuteen tietoon perustuen sekä yhteistyökumppaneiden toiminnan kehittämistä tukemaan. Henkilöstön osaamista on laajennettu ja joustavaa käyttöä lisätty, jotta palveluiden saatavuus varmistuu erilaisten poissaolojen aikana. Potilaita on myös voitu ohjata erityisosaajan vastaanotolle joustavasti, silloin kun ko. erityisosaamista ei ole toimialan prosesseihin varatuilla työntekijöillä. Monet toimialueet ja toiminnot ovat muuttaneet kuluneen Mångsidiga experttjänster I Åucs patientinriktade organisation som stöder processtänkande producerar expertserviceområdet följande tjänster: fysioterapi, medicinsk fysik, rehabiliteringshandledning, talterapi, psykologi, näringsterapi, socialarbete och ergoterapi. Dessa levereras till verksamhets- och serviceområdena, sjukvårdsdistriktets affärsverk och övriga samarbetspartners i enlighet med de principer som överenskommits i avtalsstyrningsförhandlingarna. Till expertserviceområdet hör också regionala hjälpmedelscentralen och sjukhusprästerna. Inom expertserviceområdet arbetar många olika slags proffs inom hälso- och sjukvården och många av dem har också betydande specialkunnande. Personalen är väldigt kompetent. Tjänsternas enhetlighet och jämlikhet har utvecklats, verksamhetsmodellerna har förenhetligats och tjänsternas innehåll har utvecklats på basis av ny information och kunskap inom branschen samt för att stöda utvecklingen av verksamheten hos våra samarbetspartners. Personalens kompetens har utvidgats och flexibel användning av personalresurserna har ökats för att säkerställa tillgången till service under frånvaro. Patienter har också flexibelt kunnat styras till specialistens mottagning då personalen som reserverats för verksamhetsområdets processer inte haft specialkomptensen i fråga. Flera verksamhetsområden och verksamheter har flyttat puolentoista vuoden aikana, ja näistä muutoista lähes kaikki ovat koskettaneet jotenkin asiantuntijapalveluiden henkilöstöä: joko työtilat ovat muuttuneet tai potilaat ovat uusissa tiloissa. Sopeutumista ja töiden uudelleen järjestelyä on tehty koko ajan. Asiantuntijapalveluiden henkilöstö on sijoittunut laajasti Tyksin eri rakennuksiin, mikä tuo haasteita johtamiseen ja asioiden hoitoon. Asiantuntijapalveluiden henkilökunta vastaa oman alansa opiskelijoiden harjoittelun ohjauksesta, ja tätä toimintaa on kehitetty ja opiskelijat ovat olleet erittäin tyytyväisiä saamaansa opetukseen. Harjoittelu järjestetään yhteistyössä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa, ja kaikilla on hyvin erilaisia käytäntöjä sekä sisällöllisiä ja taloudellisia vaatimuksia harjoittelun järjestävälle organisaatiolle. Lisäksi opetusta annetaan monille muille ammattiryhmille, mm. lääketieteen kandidaateille ja sairaanhoitajaopiskelijoille. Sairaalan muulle henkilökunnalle annetaan koulutusta ja ohjausta täydennyskoulutustilaisuuksissa, seminaareissa ja osastotunneilla. Asiantuntijapalveluiden henkilöstö osallistuu erilaisiin Tyksin toimintaa kehittäviin työryhmiin alansa edustajana. Oman alan tutkimusta on vähän, mutta eri ammattilaiset ovat mukana useissa moniammatillisissa tutkimusryhmissä. under ett och ett halvt år som gått. Dessa flyttar har nästan alla på sätt eller annat påverkat personalen inom expertserviceområdet: antingen har arbetsutrymmen förändrats eller så är patienterna i nya utrymmen. Anpassning och omorganisering av arbetsuppgifterna sker hela tiden. Personalen inom expertserviceområdet finns omfattande i Åucs olika byggnader vilket orsakar utmaningar vad gäller ledarskap och uträttande av ärenden. Personalen inom expertserviceområdet svarar för handledning av studeranden inom den egna branschen och denna verksamhet har utvecklats och studerandena har varit väldigt nöjda med undervisningen. Praktikperioderna ordnas i samarbete med universitet och yrkeshögskolor som alla har väldigt olika slags praxis samt innehållsmässiga och ekonomiska krav för den organisation som ordnar praktiken. Därtill undervisas flera andra yrkesgrupper t.ex. medicine kandidater och sjukskötarstuderanden. Övrig personal på sjukhuset ges utbildning och handledning i form av kompletterande utbildning, seminarier och avdelningstimmar. Personalen inom expertserviceområdet deltar som representanter för den egna branschen i olika slags arbetsgrupper som utvecklar Åucs verksamhet. Det finns inte mycket forskning inom den egna branschen men man är med i flera multiprofessionella forskningsgrupper. HOSPITAALI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti Personaltidskrift för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. 8. vuosikerta. Julkaisija: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiiri. Toimitus: Päätoimittaja Esa Halsinaho, puh , Toimituspäällikkö Markku Näveri, puh , Toimituskunta (suluissa varajäsenet): Esa Halsinaho, Marjut Kahilainen, Leena Kähäri (Helena Haapalehto-Gaebler), Anneli Lautaro (Johanna Siiriäinen), Pirjo Marjamäki (Eija Järvelä), Markku Näveri, Jussi Rantanen (Sari Rannikko), Marja-Leena Veijola (Päivi Huhtala). Toimittajat: Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen, Mathias Luther (Inter Folia Press) Taitto: Letterhead Paino: I-print Oy, Seinäjoki. Painos noin kpl. Jakelu: Itella Oyj. Osoitteet: Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin osoiterekisterit. Osoitteenmuutokset: VSSHP:n työntekijät ilmoittavat esimiehelleen, muut lehden saajat osoitteeseen tai puh Toimituksen osoite: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Ilmestyminen: 6 kertaa vuonna ISSN Seuraava lehti ilmestyy 15.9., aineistopäivä Mediatiedot: julkaisut/lehdet2013

3 Hallituksen ja valtuuston tekemiä kokouspäätöksiä Teksti» Esa halsinaho Hallitus palautti hallintokeskuksen organisaatiouudistuksen Hallitus käytti kuntalain mahdollistamaa otto-oikeutta ja siirsi sen nojalla päätöksenteon sairaanhoitopiirin hallintokeskukseen valmistellusta sisäisestä organisaatiouudistuksesta seuraavaan, elokuussa pidettävään kokoukseensa. Samaan asiaa liittyvät toimintasäännön muutokset hallitus päätti palauttaa uuteen valmisteluun. Sisäisen tarkastajan virka haettavaksi Hallitus päätti, että sisäisen tarkastajan eläkkeelle jäämisen takia avoimeksi tullut virka julistetaan haettavaksi mennessä. Sairaanhoitopiiri edellyttää hankinnoissa sosiaalista vastuuta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri asettaa hankinnoissa sopimuskumppaneilleen tiukat vaatimukset sosiaalisen vastuun noudattamisessa. Hallitus merkitsi asian tiedokseen. Maaliskuussa valmistuneen suomalaisen kansalaisjärjestö Finnwatch ry:n raportin julkaisemisen jälkeen sairaanhoitopiiri tiukensi vaatimuksiaan sekä käsi- neiden että muiden kulutustavaroiden ja laitteiden tarjouspyynnöissä. Sopimuskausien pituuden takia muutos ei tule voimaan kaikissa hankinnoissa samalla hetkellä. Merkittäviin puutteisiin tai laiminlyönteihin sosiaalisten velvoitteiden osalta voidaan kuitenkin puuttua jo aikaisemmilla sopimusehdoilla. Nyt sairaanhoitopiiri edellyttää tarjouspyynnöissään sosiaalisen vastuullisuuden periaatteiden toteutumista sekä yhteistyökumppaneiltaan että niiden alihankkijoilta. Sairaanhoitopiirin valtuusto hyväksyi ensihoidon uuden palvelutason Ensi vuoden alusta alkaen kaikki Varsinais-Suomen ensihoitoyksiköt eli ambulanssit miehistöineen toimivat välittömässä lähtövalmiudessa, sillä valtuusto hyväksyi esityksen uudeksi ensihoidon palvelutasopäätökseksi. Päätökseen liitettiin Nousiaisten valtuuston jäsen Alpo Penttisen ponsi. Asiaa käsiteltiin valtuustossa pitkään. Valtuusto hyväksyi lopulta päätöksen ja siihen liitetyn ponnen yksimielisesti. Päätös tulee voimaan ja on voimassa sakka. Asiaa esitteli Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja Päivi Lucenius. Hänen mukaansa uuden palvelutasopäätöksen avulla saadaan palvelutarpeeltaan samanlaisille alueille samantasoinen ensihoitopalvelu käytettävissä olevilla resursseilla mahdollisimman tehokkaasti. Lucenius korosti, että valtuustolla on mahdollisuus tarkastella ja muuttaa palvelutasoa puolen vuoden välein omissa kokouksissaan. Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen huomautti, että myös Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta voi tehdä palveluun muutoksia taloudellisen liikkumavaran puitteissa ja esimerkiksi siirtää ambulanssien sijaintipaikkoja tarpeiden mukaan. Suurin muutos nykyiseen tilanteeseen on kaikkien ambulanssien siirtyminen välittömään lähtövalmiuteen. Uusi palvelutaso ei sisällä lainkaan 15 minuutin varallaoloa, jossa ensihoitajat päivystävät kotonaan ja lähtevät liikkeelle viimeistään 15 minuutin kuluttua hälytyksestä. Tällä hetkellä 11 ambulanssia 33:stä on 15 minuutin lähtövalmiudessa öisin. Niistä seitsemän autoa muutetaan vuoden vaihtuessa välittömään lähtövalmiuteen myös öisin ja neljä jää toimimaan vain päivisin ja iltaisin. Tarkastuslautakunnalta kiitosta henkilökunnalle vaikeasta vuodesta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunta ilmaisee vuotta 2013 koskevassa arviointikertomuksessaan tyy- Hospitaali 3 tyväisyytensä siitä, että kuntayhtymä saavutti kaikki sitovat taloudelliset talousarviotavoitteensa, kun liikelaitoksia ei oteta huomioon. Tarkastuslautakunta pitää erittäin hyvänä tuloksena sitä, että potilastyytyväisyys parani viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka syksyn aikana jouduttiin säästösyistä vähentämään henkilöresursseja. Merkillepantavaa oli henkilöstön sitoutuneisuus, kun resurssien vähennyksestä huolimatta sekä hoidon vaativuus että hoidettujen potilaiden määrä kasvoi verrattuna edelliseen vuoteen. Henkilöstötuottavuus kasvoi tämän tuloksena merkittävästi, yli kolme prosenttia, tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Reino Lindqvist kirjoittaa katsauksessaan. Viime vuoden lomautuksista saadut kokemukset osoittavat lautakunnan mielestä, että se ei ollut kovin toimiva säästökeino, eikä varsinkaan niin lyhyellä aikavälillä toteutettuna. Sen mielestä henkilöstösäästöt tulee toteuttaa hallitusti rakenteellisilla muutoksilla, kuten osastoja yhdistämällä ja näin vapautuvien virkojen ja toimien siirroilla toiminnan kapeikkokohtiin. Tarkastuslautakunta on havainnut, että tämänkaltaisia säästötoimenpiteitä on jo aloitettukin. Lisätietoja: Työsuojeluriskien arviointi ja hallinta VSSHP:ssä on keväällä otettu käyttöön uusi sähköinen työsuojeluriskien arviointiohjelma. Ohjelmaan pääsee valitsemalla Santran etusivun oikeassa reunassa olevasta Tee-valikosta Työsuojeluriskien arviointi. Työsuojeluriskit on arvioitava kaikissa sairaanhoitopiirin yksiköissä tämän vuoden aikana. Arvioinnin toteuttamisesta vastaa ensisijaisesti kunkin yksikön työsuojelupari. Uusia arvioitavia riskikohteita ovat työaikaan sekä palo- ja pelastusturvallisuuteen liittyvät riskit. Riskien arvioimisen jälkeen tarvitaan toimenpiteitä, joiden avulla riskejä hallitaan. Ohjelmassa jokaisen riskin hoitamiseen määritellään henkilö, joka vastaa toimenpiteiden toteuttamisesta. Näin riskienhallintaan saadaan lisää mm. jäntevyyttä ja johdonmukaisuutta. Lisätietoja riskien arvioinnista saa Santran Turvallisuus-osiossa olevasta ohjeesta Työsuojeluriskit. Myös työsuojelupäälliköt ja valtuutetut antavat tarvittaessa apua riskien arvioinnissa. Henrik Jalo, suojelupäällikkö Puhelimet eivät toimi, mikä avuksi? Tilanne johon emme halua joutua, mutta mihin meidän on syytä varautua. Viestiliikenne ja henkilökunnan tavoitettavuus ovat avainasemassa häiriötilanteissa potilasturvallisuuden kannalta. Puhelinjärjestelmän päivitykset tai vakavat häiriöt järjestelmän toiminnassa voivat olla niin laajamittaisia, että sairaalan puhelinliikenne estyy. Päivystävä lääkäri ja muut kriittiset henkilöt pitää tavoittaa myös näissä poikkeavissa tilanteissa. Tällainen tilanne vaatii useamman erilaisen toimintamallin ja järjestelmän käytön omaksumista, yksi näistä on puhelinvarajärjestelmä, joka on käytettävissä tietyille ennalta määritellyille erityisen kriittisille toimintayksiköille. Ne sairaanhoidon yksiköt, jotka on liitetty varajärjestelmän piiriin, on tiedotettu asiasta erikseen ja jaettu käyttöön soveltuvat puhelimet. Sairaanhoitopiirissä on luotu varajärjestelmä puhelinliikenteen turvaamiseksi. Järjestelmää kehitetään jatkuvasti ja siihen tarvitaan henkilöstön aktiivista mukanaoloa. Yksikköjen henkilökunta tuntee parhaiten toimintansa ja osaa siksi arvioida mistä numeroista heitä tavoitellaan. Tarkoituksenmukaista ei ole kahdentaa jokaista puhelinkojetta, vaan että tavoiteltavaan yksikköön saadaan yhteys potilasturvallisuuden takaamiseksi. Tämä edellyttää, että toimintayksiköillä on oltava oma suunnitelma teleliikenteen muutos- ja häiriötilanteita varten. Toimintayksiköissä on sovittava sisäisestä tavoitettavuudesta poikkeustilanteissa, koska yksiköissä vain osa puhelimista voi olla käytettävissä, jolloin puhelun vastaanottavan henkilön on osattava toimia yksikössä suunnitellulla ja sovitulla tavalla oikean henkilön tavoittamiseksi. Pyrkimyksenä pitää olla kriittisten henkilöiden tavoittaminen keinolla millä hyvänsä. Varajärjestelmän käyttöön siirtyminen Päätöksen siirtymisestä käyttämään varajärjestelmää tekee sairaanhoitopiirin johto. Siirtymisestä varajärjestelmän käyttöön tiedotetaan VSSHP:n henkilökunnalle kattokuulutuksella ja muilla käytettävissä olevilla keinoilla. Samoin annetaan tiedotus, kuin siirrytään jälleen normaalin puhelinjärjestelmän käyttöön. Varajärjestelmään siirtyminen tarkoittaa sitä, että puhelinoperaattori kääntää ulkopuolelta tulevat ohivalintapuhelut ohjautumaan varajärjestelmän puhelimiin. Varajärjestelmästä on kuitenkin mahdollista soittaa sisä- ja ulkopuheluita muunakin aikana. Soittotavoista ja numeroista löytyy erillinen ohje Santrasta, joka pitää löytyä myös yksiköstä tulostettuna. Varajärjestelmän alaliittymien numerointi noudattaa normaaliverkon numerointia. Sairaanhoitopiirin varajärjestelmä on toteutettu Tyksin Kantasairaalan ja T-sairaalan osalta osin kiinteillä lankapuhelimilla ja osin GSM-puhelimilla, muiden sairaaloiden osalta GSM-puhelimilla. Mistä sitten tunnistaa varajärjestelmän puhelimen? Varapuhelinjärjestelmän lankapuhelimessa on punainen tarra jossa teksti»varapuhelin». GSM puhelimet ovat pääsääntöisesti väriltään punaisia ja tarrassa lukee <VARA>. Tietojen tulee olla ajan tasalla Jotta järjestelmä on käytettävissä silloin kun sitä tarvittaisiin, tarvitsemme kaikkien aktiivisuutta. Se edellyttää, että sairaanhoidon yksiköissä tunnetaan varajärjestelmän puhelimien sijainnit, numerot ja niiden käyttö. Pyydämme yksiköiden vastuuhenkilöitä päivittämään tiedot ja tarvittaessa ottamaan yhteyttä: tyks.fi puh Harri Vigelius teleliikenteen vastuuhenkilö, Tekniset palvelut, VSSHP Mari Viljanen-Peuraniemi vs. potilasturvallisuuspäällikkö, VSSHP Soittotavat kun on ilmoitettu siirtymisestä varajärjestelmän käyttöön! Ohje koskee varajärjestelmään liitettyjä puhelimia ja niillä soittamista. Varajärjestelmän lankapuhelin (TYKS kantasairaala ja T-sairaala) Varajärjestelmän GSM-puhelin (TYKS kantasairaala, T-sairaala ja VSSHP) Sisäpuhelut lanka- ja GSM puhelimesta 5-pitkällä alanumerolla. Ulkopuhelut lankapuhelimesta 0 + puhelinnumero. Ulkopuhelut GSM-puhelimesta kuten normaalisti. Soitto keskukseen lankapuhelimesta 9, GSM puhelimesta Hätäpuhelut lanka- ja GSM puhelimesta 112 Soittotavat kun ei ole siirrytty käyttämään varajärjestelmää! Ohje koskee varajärjestelmää liitettyjä puhelimia ja niillä soittamista. Sisäpuhelu lankapuhelimesta toiseen varajärjestelmän puhelimeen 5-pitkällä alanumerolla. Ulkopuhelu lankapuhelimesta 0 + puhelinnumero. Sisäpuhelu GSM-puhelimista toimii 5-pitkällä alaliittymänumerolla kaikkiin alaliittymiin ja ohjautuu päävaihteeseen. Ulkopuhelu GSM-puhelimista normaalisti. Hätäpuhelut lanka- ja GSM puhelimesta 112 Soittaminen ohivalinnalla varavaihteeseen Ohje koskee kaikkia puhelimia myös VSSHP:n ulkopuolisia. Varavaihteeseen liitettyihin alaliittymiin voidaan soittaa ohivalinnalla riippumatta siitä onko operaattori kääntänyt sisään tulevan liikenteen varavaihteeseen. esim. (02) 488xxxxx (xxxxx= alaliittymän numero)

4 4 Hospitaali Vuoden Menestyjät huomioitiin jällee Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Vuoden Menestyjä -kannustuspalkinto on vakiinnuttanut asemansa kannustamaan hyvästä työstä koko sairaanhoitopiirin alueella. Palkinto on osa VSSHP:n kannustavaa palkkausta ja ehdotuksen palkinnon saajaksi voi tehdä kuka tahansa sairaanhoitopiirin palveluksessa oleva henkilö tai ryhmä. Hakukriteereiksi Vuoden Menestyjä -työryhmä valitsi tänä vuonna kolme sairaanhoitopiirin arvoa: oikeudenmukaisuus, henkilöstön hyvinvointi ja jatkuva uudistuminen. Työryhmä valitsi saapuneista 65 hakemuksesta palkittavaksi 21 eri työryhmää tai yksittäistä henkilöä. VSSHP:n yksiköiden lisäksi palkitsemisjuhlassa huomioitiin tällä kertaa myös Arkea Oy:lle julkisen sektorin mittakaavassa suuressa liikkeenluovutuksessa (noin 200 hlöä) tämän vuoden alussa siirtynyt ravintola- ja kanttiinitoiminnan henkilöstö. Palkittavia työryhmiä ja henkilöitä sekä palkittua toimintaa esitellään henkilöstölehti Hospitaalissa ja intranetissä Santrassa kuluvan vuoden varrella. TULES-TOIMIALUE Tyksin fysiatrien tutkimusryhmä: Katri Laimi ja Mikhael Saltychev Työryhmä on ansiokkaasti kehittänyt tutkimusmenetelmiä erikoisalallaan ja laajentanut tutkimusyhteistyötä. Fysiatrian opetusta on yhtenäistetty valtakunnallisesti ja Tyksin fysiatriaa tehty aiempaa näkyvämmäksi. SYDÄNKESKUS Sydänpoliklinikan tahdistinhoitajat Jaana Numminen ja Miia Tähtinen Sydäntahdistinpotilaiden etäseurantojen järjestäminen, josta ko. hoitajat vas- taavat koko Varsinais-Suomen alueella, on tehostanut sydänpoliklinikan toimintaa, parantanut potilastyytyväisyyttä ja vähentänyt potilaiden käyntejä poliklinikalla. VATSAELINKIRURGIAN JA UROLOGIAN KLINIKKA Sairaanhoitajaopiskelijan ohjausprosessin luominen/kuvaaminen (6 hlöä) Ohjausprosessissa on kuvattu mitä sairaanhoitaja- ja lähihoitajanopiskelijan käytännön jakson aikana ohjataan milläkin viikolla. Muut yksiköt voivat ottaa ohjausprosesseista mallia tai jopa ottaa ne suoraan käyttöönsä. Hyöty koskee opiskelijaohjauksen laatua ja henkilökunnan ohjaustyön helpottumista. Gastroenterologian poliklinikan hoitajat (20 hlöä) Organisaatiouudistuksen myötä kaksi yksikköä on yhdistetty ongelmitta yksikössä. Gastroenterologian poliklinikan hoitajavastaanottotoimintaa on kehitetty pitkään. Toimintamalli on tehostanut poliklinikan toimintaa ja mahdollistanut lääkärivastaanottojen lisäämisen. MEDISIININEN TOIMIALUE Tyksin keuhkosairauksien poliklinikan uniapnea- ja hengitysvajepoliklinikka (12 hlöä) Tyksin keuhkopoliklinikka aloitti ensimmäisenä Pohjoismaissa langattoman etäseurannan CPAP-hoidon aloituksessa uniapneapotilaille. Etäseuranta säästi hoitohenkilökunnan aikaa ja potilaat kokivat etäseurannan turvallisuutta lisäävänä tekijänä ja olivat tyytyväisiä poliklinikkakäyntien vähenemiseen. Sairaanhoitaja Elise Nieminen ja työryhmä (11 hlöä) Elise Nieminen on toiminut diabeteshoitajana vuodesta 2012 sisätautien ja äitiyspoliklinikan yhteisessä virassa. Potilaslähtöiseen toimintaan sitoutunut työntekijä ja koordinoiva työryhmä ovat onnistuneet yli toimialuerajojen toteutuvassa yhteistyössä. Sisätautiosasto 3 (32 hlöä) Sisätautiosasto 3 on jatkanut moniammatillista v aloitettua kehittämistyötä vajaaravitsemuksen tunnistamiseksi tavoitteenaan tunnistaa vajaaravitsemusriskipotilaat systemaattisella seulonnalla ja laatia heille yksilöllinen ravitsemusohjelma. Potilaslähtöinen toimintatapa edistää potilaiden parantumista ja vähentää sairaalassaolon tarvetta. Sisätauteihin erikoistuvien lääkärien vanhin: Soile Salomäki ja Ilpo Koskivirta Soile Salomäki ja Ilpo Koskivirta ovat olleet evalien vanhimman roolissa sisätaudeilla kehittämässä erikoistuvien lääkärien perehdytystä ja työtä sekä nostamassa sisätautien erikoistuvien lääkärien profiilia ensihoidon asiantuntijoina. Karoliina Suvanto, Leena Perimaa, Jenni Kauppi ja Pia Kavon Mediinisellä toimialueella on työryhmän aloitteesta laadittu ja jalkautettu yhtenäiset lääkehoitokäytännöt, jotka helpottavat henkilökunnan ja varahenkilöiden työntekoa ja uusien työntekijöiden sekä opiskelijoiden perehtymistä sekä takaavat potilaalle turvallisemman lääkehoidon. OPERATIIVINEN TOIMINTA JA SYÖPÄTAUDIT Suuhygienisti Merja Rautio Merja Rautio on kehittänyt toimivan järjestelmän syöpälasten hammashoidon tukemiseksi sekä kehittänyt alueellista hammaslääkäripäivystystä ja ollut luomassa suu- ja leukasairauksien hoitajien puhelinpäivystystä, joka tukee yhteispäivystyksen puhelinneuvontaa palvellen potilasta ja sairaalan henkilökuntaa ympäri vuorokauden. Lääkehoidon tarkistuslistan laadinta työryhmä (7 hlöä) Sari Härkönen veti työryhmää, joka osallistui kotiutuvan potilaan lääkehoidon tarkistuslistan laadintaan. Lääkehoidon tarkistuslista edistää kotiutustilanteessa lääkehoidon turvallisuutta ja hyvää potilashoitoa. Tarkistuslistan avulla kotiuttava sairaanhoitaja muistaa kertoa potilaan lääkehoidosta kaiken oleellisen. Ryhmä on toteuttanut listan suunnittelun, luomisen, pilotoinnin ja jalkauttamisen. PSYKIATRIAN TULOSALUE Nuorisopsykiatria, Syömishäiriöpäiväyksikkö (7 hlöä) Uuden Syömishäiriöpäiväyksikön avohoitoiseen toimintaan perustuvalla toimintamallilla on saatu hyviä tuloksia. Aikuispsykiatria, PHAP (22 hlöä) VSSHP on uraa uurtavasti lähtenyt uudistamaan potilaiden tahdonvastaista hoitoa vuodesta 2008 Halikon sairaalan henkilökunnan aloitteesta vähentäen ja keskittäen eristyshoitoa. Toimintaa kehitetään edelleen ja syntynyt toimintamalli on nyt käytössä myös muualla Suomessa. TYKS-SAPA-LIIKELAITOS Mikrobiologian os. 938 (26 hlöä) Säästöistä huolimatta osastolaiset jaksoivat puhaltaa yhteen hiileen ja kehittää työhyvinvointia, esimerkkinä säännölliset työhyvinvointikävelyt, jotka on toteutettu lähtemällä työajan päätteeksi porukalla tunnin mittaiselle kävelylenkille. Tykslabin päivystys- ja automaatiolaboratorion henkilökunta (70 hlöä) Lisääntyneestä näytteenottomäärästä huolimatta Päivystys- ja automaatiolabo-

5 n Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtonen ja henkilöstöasiantuntija Tarja Mäkinen jakoivat kunniakirjat vuoden 2013 Menestyjinä palkituille T-sairaalan Risto Lahesmaa -salissa, minkä jälkeen oli katettu kakkukahvit T-sairaalan kanttiiniin. ratorion toiminta on nopeutunut ja potilaan hoitoon kuluva aika on siten lyhentynyt. Tämän on mahdollistanut toiminnan kehittämisestä ja uudistamisesta innostunut henkilökunta ja näytteenottopyyntöjen mobiilivalvonta, jonka laboratorio otti käyttöön keväällä TEKNIIKKA JA HUOLTO Tyksin Kirurgisen sairaalan laitoshuolto (25 hlöä) Henkilöstön määrän vähentymisen myötä toimintaa on pitänyt organisoida eri tavoin. Työnjohtajan johdolla työn ohjeistuksia ja työjärjestyksiä on uudistettu sekä työnkiertoa ja henkilöstön osaamista on lisätty. Näistä johtuen muun muassa sijaisten käytön tarve poissaoloihin on vähentynyt minimiin. Röntgenlaitteiden huollosta ja asennuksista vastaava tiimi (10 hlöä) Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus työllisti 2013 erittäin paljon tekniikan ja huollon palvelualuetta erityisesti röntgenlaitteisiin liittyen. Teknisen puolen asiantuntemus, paneutuminen, suunnittelu, aikataulutus, huolellisuus ja kaiken kaikkiaan hyvin hoidettu työ mahdollisti VSKK:n työskentelyn ja tulostavoitteisiin pääsyn osaltaan vahvasti. LOIMAAN ALUESAIRAALA Fysioterapiaosasto (7 hlöä) ja ortopedi Potilaalle varataan aika perusterveydenhuollosta tai työterveyshuollosta tulleen lähetteen perusteella Loimaan aluesairaalan fysioterapiasta ennen ortopedikäyntiä, jos lähetteestä ei käy ilmi fysioterapian vaikuttavuutta ko ongelman hoidossa (esim. polven tai lonkan nivelrikko). Potilaan ongelman hoitoon pystytään vaikuttamaan siten jo varhaisessa vaiheessa ja saavutetaan mahdollista kustannussäästöä Osastonhoitaja Jaana Kantee Kierrätystä hyväksikäyttämällä on saavutettu suuria säästöjä kaluston ja tarvikkeiden uusimisessa ja samalla lisätty henkilökunnan hyvinvointia. Jaana on myös organisoinut kierrätyksen aloittamista osastollaan. SALON ALUESAIRAALA Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikka (5 hlöä) Salon aluesairaalan Korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikalla aloitettiin viime syksynä uutena toimintana pään ja kaulan alueen ihokasvainten laservalolla annettava fotodynaaminen terapia eli PDT-hoito, jota on aiemmin annettu VSSHP:ssä vain Tyksin ihotautipoliklinikalla. Tähänastisten kokemusten mukaan hoito on osoittautunut kustannustehokkaaksi ja tuloksiltaan hyväksi hoitotavaksi. TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALA Dialyysiyksikkö (11 hlöä) Dialyysin liittäminen onnistuneesti sisätautien yksikköön on mahdollistanut Tyks Vakka-Suomen sairaalassa hoitajien joustavan toimimisen molemmissa yksiköissä ja osaamisen lisääntymisen. Erikoistuvien lääkärien perehdytystä kehitetty sisätaudeilla Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Soile Salomäki ja Ilpo Koskivirta ovat tehneet evalien vanhimman roolissa erikoistuvien lääkärien perehdytyksen ja työn kehittämiseksi sisätaudeilla ansiokasta työtä, jonka tuloksista saavat nauttia tulevatkin evalit. Vuoden Menestyjinä 2014 palkittiin sisätautien yksikön erikoistuvien lääkärien vanhimmat vuonna eli Soile Salomäki ja Ilpo Koskivirta. Soile toimi kyseisessä tehtävässä lokakuuhun 2013 ja Ilpo Koskivirta jatkoi siinä kevääseen 2014 saakka. Nykyisin tehtävää hoitaa Maija Valta, joka on myös aktiivisesti jatkanut kehitystyötä. Erityisesti Soile tarttui uusien evalien eli erikoistuvien lääkärien perehdytykseen sisätaudeilla. Perehdytyksessä suurin ongelma oli Salomäen mukaan se, että työlle ei ollut varattu aikaa. Salomäen aikana perehdytykseen saatiin huomattavia parannuksia. Sisätautien uusille evaleille laadittiin osastokohtainen perehdytysopas, josta löytyvät esimerkiksi osastoesittely, vastaavien erikoislääkärien yhteystiedot ja yleistä tietoa päivystyksestä sekä työajasta. Lisäksi yksi erikoislääkäri vastaa jatkossa uusien evalien perehdytysohjelmasta. Koskivirta puolestaan kokosi evalien keskuudestaan vuodeksi kerrallaan valitsemalle henkilöstöasioista vastaavalle evalien vanhimmalle oman perehdytyskansionsa, josta löytyy muun muassa tietoa päivystyslistojen tekemisestä ja tietokoneohjelmista, Soile Salomäki kertoo. Hyvä perehdytys on rekrytointivaltti Perehdytys vaikuttaa potilasturvallisuuteen sekä henkilöstön hyvinvointiin ja on samalla rekrytointivaltti lääkärien saamiseksi eli myös imagokysymys työpaikalle, Soile Salomäki toteaa. Evalien vanhimpina Soile ja Ilpo ovat vastanneet perehdytyksen lisäksi myös 19 sisätautien erikoistuvan lääkärin etupäivystys- ja osastosijoituslistojen laadinnasta ja uusien evalien rekrytoinnista. Lisätyötä evalien vanhimmalle on aiheuttanut myös vuonna 2013 voimaan tullut VSSHP:n organisaatiomuutos, jossa muun muassa kardiologia eriytyi omaksi alueekseen sisätaudeista ja useat sisätautien osastot muuttivat ja yhdistyivät ja samalla potilasmäärät muuttuivat. Tällöin on pitänyt miettiä uudelleen muun muassa evalien sijoittelu siten, että kaikilla on tasapuoliset kouluttautumismahdollisuudet. Erikoistuvien lääkärien työnkuvaa on pyritty kehittämään myös siten, että myös poliklinikkatyöskentelystä tulisi riittävästi kokemusta ja että he pääsisivät muun muassa seuraamaan toimenpiteitä enemmän. Soile Salomäen työsarka kantaa kauas ja vaikuttaa muun muassa työviihtyvyyteen. Työviihtyvyyttä edistävät myös pyörät, joilla sisätautien työntekijät voivat viilettää A- ja T-sairaalan välillä. Hospitaali 5 Myös sisätautien ensiaputyötä kehitetty Ilpon ja Soilen työn myötä syntynyt kehitys on omalta osaltaan vaikuttanut siihen, että sisätautiklinikka on päättänyt jatkossa varata evalien vanhimmalle myös hallinnollisia työpäiviä. Evalien vanhimman on pitänyt aiemmin hoitaa vaativa hallinnollinen työ päivätyönsä ohella pääosin iltaisin säästelemättä etupäivystysten ja juhlapyhien päivystysten määrässä. Lääkäripulan vuoksi päivystyksiä on kertynyt ajoittain 6 kertaa kuukaudessa (raskas 24 h aktiivipäivystys), ja Ilpo ja Soile ovat aina olleet valmiita ottamaan muille kelpaamattomat päivät, Ilpo muun muassa päivysti jouluaattona 2013, ryhmä sisätautien evaleita ja erikoislääkäreitä kirjoitti Vuoden Menestyjä -palkinnon anomisen perusteluissa. Kiitosta tuli myös siitä, että vaikeasta ja nopeasti vaihtelevasta lääkäritilanteesta (sijaisia on paljon) huolimatta Soile ja Ilpo ovat onnistuneet laatimaan oikeudenmukaiset työvuorolistat eli aikaa ei ole säästelty myöskään niiden tekemisessä. Sisätautien ensiaputyötä on kehitetty kohti monipuolista ja mielenkiintoista asiantuntijan toimea, jotta sisätautien päivystäjät voivat toimia myös ensiavussa tasavertaisina päivystäjinä akuuttilääketieteen päivystäjien kanssa. Ensiavun hoitajien ei tarvitse enää jatkossa perehdyttää omien hoitajiensa ja lääkäriensä lisäksi sisätautien erikoistuvia talon tavoille klinikan huolehtiessa itse perehdytyksestä.

6 6 Hospitaali Palkinto tul sanoo Vuoden Merja Rautio Teksti ja kuva» MarKKU NÄVERI Teksti ja kuva» Pekka Remes Loimaan aluesairaalan fysioterapia on yksi Vuoden menestyjänä palkituista. Kuvassa vasemmalta osastonhoitaja Anne Niemelä-Laaksonen sekä fysioterapeutit Markku Valkeapää, Tarja Lahtinen, Pirjo Lepola, Virpi Järvinen ja kuntohoitaja Marita Lentovaara. Tuki- ja liikuntaelinpotilaalle apua jo jonottaessa Siitä, että alueellinen hammaslääkäripäivystys pelaa, on kiittäminen pääasiassa yhtä ihmistä: suuhygienisti Merja Rautiota. Merja nimittäin laatii koko alueen päivystyslistat, jotka hän sitten toimittaa terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille. Eikä veto-oikeutta ole, hän nauraa. Päivystys on terveyskeskusten tuottamaa ja Tyksin organisoimaa. Päivystysaikataulun rakentamiseen Merjalta kuluu useampi viikko. Aika näpräämistähän se on, mutta pidän sellaisesta. Ja lopputuloksesta pitävät päivystäjätkin, sillä valituksia ei ole kantautunut. Muutama sekaannus on mukaan mahtunut, inhimillisiä erehdyksiä. Raution Merja on rakentanut viikonloppu- ja arkipyhäpäivystyksen kahteen kertaan. Ensin 2005 Dentaliaan ja 2014 T-sairaalaan. Ja molemmissa paikoissa sain tapella remontti-reiskojen kanssa, jotta tiloista tuli hyvät, Merja kertoo. T-sairaalassa kuulemma toimialuejohtajakin ymmärsi pysyä pois jaloista, kun Merja oli vauhdissa. Suu- ja leukasairauksien hoitajien puhelinpäivystys tukee yhteispäivystyksen puhelinneuvontaa palvellen sekä potilasta että henkilökuntaa ympäri vuorokauden. Pyrimme haastattelemaan soittajat ja kyselemme vammojen ja kipujen laatua sekä annamme käytännön ohjeita. Usein soittajat ovat tyytyväisiä jo siihen, että opastamme särkylääkkeiden käyttöön. Lapsipotilaiden kohdalla kriteerimme ovat höllemmät, ja heidät otetaan sisään helpommin. Syöpälasten hammashoitoa kehitetään Suuhygienistin palveluja hyödynnetään myös lastenklinikalla. Hematologinen osasto ja leikkausosasto ovat tulleet Raution Merjalle tutuiksi, kun hän käy neuvomassa Alueellisen hammaslääkäripäivystyksen äiti Merja Rautio osaa päivystyslistojen teon. Loimaan aluesairaalan fysioterapia on yksi sairaanhoitopiirin Vuoden menestyjänä palkituista. Tänä vuonna palkinto myönnettiin hoitoketjun kehittämisestä. Kehittämisen ajatuksena on, että tuki- ja liikuntaelinpotilaan konservatiivinen hoito varmistetaan ennen erikoissairaanhoidon ortopedikäyntiä. Tavoitteena on, että fysioterapeutti tekee arvion saadusta fysioterapeuttisesta hoidosta potilaan ongelman hoidossa. Potilas tulee sovittuun fysioterapiaan, josta alkaa niin sanottu fysioterapiaprosessi. Siihen kuuluvat potilaan haastattelu, tutkimus, fysioterapeuttinen diagnoosi, suunnitelma ja palautteen laadinta. Potilaat saavat yleensä itsehoito-ohjelman. He toimivat itsehoito-ohjelman mukaan ja arvioivat sen vaikutusta esimerkiksi koettuun kipuun tai liikerajoituksiin. Fysioterapeutti seuraa potilaan edistymistä. Tarvittaessa fysioterapeutti konsultoi kivun sekä muun hoidon suhteen ortopedia. Potilaalle kerrotaan mahdollisen toimenpiteen vaikutukset ongelman hoidossa. Olkapääpotilaita eniten Olkapääpotilaat ovat suurin ryhmä, joka tulee fysioterapeutin luo ennen lääkärissä käyntiä. Kokeilua on laajennettu muutamiin selkä-, jalkaterä- ja polvipotilaisiin. Hoitokerrat ovat keskimäärin 2 5 käyntiä potilasta kohden. Muutaman kerran on käynyt niin, ettei sovittua lääkärin käyntiä ole enää tarvittu, koska ongelma on poistunut. Potilaan saama hyöty on siis siinä, että hän saa hoitoa ongelmaansa jo jonovaiheessa eikä vasta lääkärissä käynnin jälkeen. Kyseessä on myös hoitopolun uudistus vastaamaan tämän päivän tarvetta ja kysyntää. Fysioterapian näkökulmasta toiminta on tavoitteellista ja mielekästä. Potilas saa tarvitsemansa ohjauksen ja neuvonnan ongelman suhteen sekä mahdollisesti itsehoitomenetelmän. Yksi näkökulma on oikeudenmukaisuus. Tuki- ja liikuntaelinpotilailla on kaikilla sama mahdollisuus fysioterapiaan ilman paikkakuntaeroja tai fysioterapian sisällön eroja. Unohtaa ei myöskään voi kehitystyön vaikutusta henkilökunnan hyvinvointiin. Oman työn kehittäminen tuo työhön mielekkyyttä samalla, kun fysioterapeutti näkee työnsä vaikutuksen. Tavoitteena on hoitaa potilasta kokonaisvaltaisesti ja niin, että hän sitoutuu itsehoito-ohjeisiin. Loimaan fysioterapia palkittu aiemminkin Loimaan aluesairaalan fysioterapia on palkittu aikaisemminkin. Nyt palkintoja ja tunnustuksia on tullut kaikkiaan viisi. Aikoinaan Loimaan aluesairaalan johtokunta on palkinnut fysioterapian kahdesti. Sairaanhoitopiiri on palkinnut kolme kertaa Vuoden menestyjänä. Palkinnot ovat tulleet seuraavista aiheista: terveysneuvontaa painonhallinnassa, sydänpotilaan fysioterapiaohjaus sairaalavaiheessa, päiväkirurgisen olkapääpotilaan fysioterapia- ja hoitoketju, fysioterapeutin työkierto eri organisaatioiden välillä ja tule-potilaan hoitoketjun päivitys.

7 i puskista, menestyjä Hospitaali 7 ja tukemassa pieniä syöpäpotilaita ja heidän vanhempiaan. Sytostaattihoidot ovat rankkoja ja aiheuttavat suun limakalvojen rikkoutumisia ja tulehduksia. Eikä näihin ole vielä täysin tepsiviä lääkkeitä. Tämä työ on vielä kehitysvaiheessa, ja soisin meitä käytettävän enemmänkin, sillä tarvetta siihen selvästi on. Nyt tapaan noin viisi lasta kuukaudessa, iältään he ovat olleet 13 kuukaudesta 13 vuoteen. Syksyllä aloittava lasten hammaslääkäri tuonee tähänkin kohennusta. Perinteisempääkin suuhygienistin työtä Merjan päivään mahtuu, eli hän käy potilaan suussa. Hammaskiven poistoa, ompeleiden poistoa, oikomiskojeiden purkua yms. Lisäksi neuvonta, kotihoidon ohjeistus sekä hammaslääkärin avustus kuuluvat työnkuvaan. Tuki ja palkinto motivoivat Työssään Raution Merja on aina viihtynyt eikä ole uravalintaansa katunut. Päivystyksessä on vapaus tehdä tavalla, jonka olen parhaaksi nähnyt, ja työssäni olen aina saanut ylilääkärin ja osastonhoitajan tuen. Tämä motivoi ja takaa työrauhan. Ansiokas päivystystoiminnan ja lapsisyöpäpotilaiden hammashoidon kehittäminen toivat Merja Rautiolle Vuoden menestyjä -palkinnon. Valinta kuulemma pääsi yllättämään. Se tuli aivan puskista. Palkinnosta olen tietysti mielissäni, ja se kannustaa jatkamaan. Palkinto on mukava tunnustus myös koko klinikalle, joka on aina ollut vähän kummajainen tässä Tyks-yhteisössä. Palkinnon käyttöä Merja ei vielä ollut päättänyt, mutta sen hän tietää, että jakaa sen kollegoidensa, osastonhoitaja Lena Bäckmanin, hammashoitaja Tarja Jalosen ja suuhygienisti Taina Salmisen kanssa, jotka ovat olleet hänen kanssaan jo vuosia mukana päivystystoiminnassa. Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Dialyysin vastaava hoitaja Minna Iivanainen (vas.), Johanna Tähtinen (kesk.) ja Veera Peltomäki ovat dialyysin hoitajia. Dialyysi liitettiin onnistuneesti sisätautien yksikköön Vakka-Suomessa Tyks Vakka-Suomen sairaalassa dialyysin liittäminen sisätautien yksikköön on mahdollistanut hoitajien joustavan toimimisen molemmissa yksiköissä ja osaamisen lisääntymisen. Kymmenen hoitajaa sisätautiosastolta hallitsee myös dialyysin samoin kuin kaksi ensiavun hoitajaa. Tyks Vakka-Suomen sairaalan dialyysiyksikkö aloitti toimintansa somaattisen avohoidon yksikkönä. Toiminnan alkuaikoina ongelmana oli dialyysiosaajien vähäisyys. Loma-aikoina ja äkillisissä poissaoloissa oli vaikeaa saada henkilökuntaa. Vuoden 2012 alusta dialyysi liitettiin sisätautien yksikköön. Tavoitteena oli kehittää toimintaa ja lisätä osaavaa henkilökuntaa. Henkilökunnan osaamisesta ja riittävyydestä huolehtiminen on tärkeää kaikissa tilanteissa, koska dialyysi on potilaalle elämää ylläpitävää hoitoa. Dialyysin liittäminen sisätautiosaston toimintaan mahdollisti toiminnan muutoksen siten, että hoitajat toimivat joustavasti molemmissa yksiköissä. Dialyysiosaajiksi on koulutettu 12 hoitajaa, joista kaksi on ensiavusta ja muut sisätaudeilta. Heidän lisäkseen dialyysipotilaita hoitaa sisätautilääkäri ja sisätautien osastonhoitaja toimii myös dialyysin osastonhoitajana. Meillä työskentelee joka päivä kaksi hoitajaa dialyysissa. Potilaat tulevat tutuksi ja hoitajien työ on monipuolisempaa, kun he työskentelevät sekä dialyysiosastolla että sisätaudeilla. Hallinnollisesti dialyysi toimii sisätautien yksikön alla, sairaanhoitaja Minna Iivanainen kertoo. Työvuorosuunnittelussa kyetään nyt turvaamaan dialyysin toiminta myös äkillisissä poissaolotilanteissa suunnittelemalla sisätautiosastolle aamuvuoroon dialyysiosaaja, joka voidaan tarvittaessa irrottaa dialyysityöhön. Positiivisia muutoksia työssä ja työilmapiirissä Hoitajat aloittavat dialyysihoidot ja seuraavat potilaan vointia hoidon aikana sekä ottavat tarvittaessa verinäytteitä. He vastaavat myös dialyysikoneiden huollosta. Potilaat käyvät dialyysihoidoissa kolme kertaa viikossa. Hoito on potilaille yleensä elinikäistä, ellei heille tehdä munuaisleikkausta. Jokainen potilas Vakka-Suomen sairaalan dialyysiosastolta tapaa erikoislääkärin kerran kuukaudessa. Henkilökunta on sitoutunutta ja motivoitunutta ja työilmapiirissä on tapahtunut selkeä muutos parempaan. Nykyinen toiminta mahdollistaa tasavertaisuuden ja avoimuuden hoitajien kesken. Vastuu jakaantuu tasapuolisesti ja jokaisella on mahdollisuus lisätä osaamistaan ja saada ammatillisia haasteita. Dialyysikoulutuksen saaneet hoitajat kouluttavat ja ohjaavat sisätautiosaston hoitajia munuaispotilaan hoitotyössä ja tämän alueen osaaminen onkin lisääntynyt merkittävästi sisätautiosastolla. Potilaslähtöisyys poikinut hyvää palautetta Dialyysin toimintaa on kehitetty lisäksi enemmän potilaslähtöiseksi ja syksystä 2013 lähtien on kyetty toteuttamaan dialyysipotilaan hoitoa myös eristyksessä. Tällä hetkellä dialyysin kaikki kuusi potilaspaikkaa ovat täynnä ja tarvittaessa voidaan ottaa käyttöön lisäpaikka. Tarvittaessa potilaita voidaan myös ruuhkatilanteissa hoitaa kahdessa vuorossa. Näillä järjestelyillä potilaat kyetään hoitamaan omassa tutussa dialyysissa eikä heitä tarvitse lähettää Tyksin dialyysiin esimerkiksi tilanteissa, joissa tarvitaan ylimääräinen dialyysikerta. Yhteistyö Tyksin Kantasairaalan kanssa potilaiden hoitopaikan suunnittelussa ja hoitajien kouluttamisessa on ollut suuressa roolissa. Dialyysiyksikön saama palaute potilailta ja yhteistyökumppaneilta on ollut erittäin myönteistä. - Hoitajat ovat olleet harjoittelussa Tyksin Kantasairaalan dialyysiosastolla. Meillä on myös hyvä konsultointiyhteys eli saamme neuvoja aina tarvittaessa, Minna Iivanainen sanoo.

8 8 Hospitaali Neuron toimialueen kuulumisia Hoidonsuunnittelija potilaiden parhaaksi Neurokirurgian vastuualueella on kehitetty potilaspalvelua irrottamalla sairaanhoitaja perustehtävästään hoidonsuunnittelijaksi. Toimenkuva laadittiin projektityönä, ja jäsenet olivat neurokirurgian henkilökuntaa. Palvelua on testattu noin vuoden, ja se on yhä yksi keskeisimpiä jatkokehittämiskohteitamme. Hoidonsuunnittelija työskentelee vuodeosastolla, ja hänen tärkein yhteistyökumppaninsa on leikkaustoiminnasta vastaava apulaisylilääkäri. Toiminnan käynnistys on vaatinut koko neurokirurgiselta tiimiltä sitoutumista tehtävien uudelleenjärjestelyyn, toimimaan uudella tavalla. Hoidonsuunnittelijan työpanoksella lisäsimme toimenpiteisiin tulevien potilaiden ohjausta ja neuvontaa sekä leikkaus- ja tutkimuspotilaiden jonojen hallintaa ja priorisointia. Vähensimme toimenpiteiden peruuntumisia ja aloitimme leiko-toiminnan. Myös puhelinliikenne leikkaukseen liittyvissä asioissa kohdennettiin hoidonsuunnittelijalle. Näin muu hoitohenkilöstö vapautuu omaan perustehtäväänsä. Leiko-toiminta on käynnistynyt päivittäiseksi. Potilaan sairaalassaoloaikaa olemme saaneet huomattavasti lyhennettyä ja pystymme hoitamaan useampia potilaita. Hoidonsuunnittelijan puhelinpalvelua voivat käyttää kaikki potilasryhmämme. Potilaat ja omaiset ovat löytäneet tämän palvelun ja yhteydenottoja onkin ollut runsaasti. Oh Kristiina Matintalo-Mäki Hoidonsuunnittelijan kokemuksia Uuden toimenkuvan luominen on ollut haasteellinen ja mielekäs projekti. Työ on itsenäistä ja laajentunut potilaan hoitoprosessin alkuvaiheen suuntaan. Tämä mahdollistaa vaikuttamisen koko hoitoprosessin sujuvuuteen. Toistaiseksi työ on osa-aikainen ja toimin hoidonsuunnittelijana kahtena päivänä viikossa. Päivät sisältävät ennakoivaa hoitotyötä eli ns. preppisoittoja leikkaukseen/ tutkimukseen tuleville potilaille sekä ohjausta ja neuvontaa erillisinä soittoaikoina. Työhön kuuluu myös jonossa olevien potilaiden hoidon suunnittelua ja priorisointia, yhteistyössä osaston apulaisylilääkärin kanssa. Reilun vuoden ajalta kertynyt kokemus on ollut pääosin positiivista, samoin potilailta tullut palaute. Toki turhautumistakin on tunnettu ja parannettavaa sekä kehitettävää on aina. Toimenkuva ja sen tuomat käytännön uudistukset on otettu osastolla hyvin vastaan ja palvelun tarpeellisuus on osoitettu. Paine työajan lisäämiselle onkin kova. Sh Johanna Hyyppä Hoitoteknologia hoitotyön kirjaamisen apuna Verisuonikirurgian osasto sai pari vuotta sitten mahdollisuuden pilotoida Medanets ABS -automaattisen kirjaamisen järjestelmää integroituna Miranda-hoitotaulukkoon. Integraatio mahdollistaa mittaustiedon sähköisen siirron taskutietokoneella niin, ettei paperisia välivaiheita enää tarvita. Tämän vuoden alusta osastolle saatiin taas ohjelma ja taskutietokoneet vakinaiseen käyttöön. Tietokoneen käyttö on erittäin helppoa: hoitaja kirjautuu ohjelmaan omin tunnuksin ja potilaat tunnistetaan viivakoodirannekkeiden avulla. Hoitaja kirjaa langattoman taskutietokoneen avulla potilaasta mitatut suureet (pulssi, Taskutietokone. Sairaanhoitaja Johanna Hyypän kokemukset hoidonsuunnittelijan työstä ovat positiiviset. verenpaine, lämpö, ym.) mittauksen yhteydessä suoraan Mirandan hoitotaulukkoon. Näin ajankäyttö tehostuu ja aikaa jää enemmän potilaalle. Kirjattu tieto on reaaliaikaista ja virheet vähenevät. Näin potilasturvallisuus paranee ja hoitajien työn mielekkyys kasvaa. Käyttäjien mielipide on selkeä: pois emme halua antaa. Kirjaaminen on helpottunut ja potilasturvallisuus lisääntynyt. Ohjelmaan odotetaan vielä parannuksia, mm. lääkityksen selaus- ja antokirjausmahdollisuutta (kehitteillä). Vertaisarviointi apuna osaamisen kehittämisessä Lähtökohta on VSSHP:n strategia. Tärkeä menestystekijä on osaava ja hyvinvoiva henkilöstö. Verisuonikirurgian osastolla vertaisarviointi on yksi keino lisätä tietoa, taitoa ja työhyvinvointia. Sen avulla mahdollistuu työntekijöiden toisiltaan oppiminen ja omasta toiminnasta tietoiseksi tuleminen. Työhyvinvoinnin kannalta on erittäin tärkeää auttaa muita työntekijöitä menestymään vieläkin paremmin omassa työssä. Vertaisarvioinnin kohteeksi otettiin osaston keskeinen osaamisalue, haavahoito. Arvioinnin avulla pyritään takaamaan, että hoito on laadukasta ja turvallista. Apuvälineenä käytetään tarkoitusta varten kehitettyä kaavaketta. Tavoite on, että haavahoitokäytäntöjä yhtenäistetään ja erilaiset hoitotyön toiminnot tehtäisiin samalla tavalla. Samalla perehdytys paranee ja henkilökunta oppii toimimaan samojen periaatteiden mukaan. Lisäksi löydetään mahdolliset epäkohdat ja saadaan hoito näyttöön perustuvaksi. Vertaisarviointi toimii osaamisen varmistamisen apuvälineenä, ja lopputulos on haavahoidon osaava henkilökunta ja hoidon turvallisuuden lisääntyminen. Oh Raija Karhuvaara Selkäydinvammapoliklinikan asiakasmäärä kasvaa Vaikka valtakunnallinen selkäydinvammaisten hoito, kuntoutus ja seuranta on keskitetty kolmeen selkäydinvammakeskukseen, Taysiin, Oysiin ja Husiin, jatkaa Tyksin selkäydinvammapoliklinikka laadukasta työtään ja asiakasmäärä kasvuaan. Poliklinikan seurantaan kuuluu kuntoutujaa ja käyntejä yli 100 vuodessa. Moniammatillinen selkäydinvammapoliklinikka toimii ilman lisäresursointia Paimion sairaalassa osana kuntoutusosaston toimintaa. Poliklinikan toiminta on osa selkäydinvammaisen elinikäistä seurantaa. Siellä on moniammatillinen selkäydinvammoihin perehtynyt kuntoutustyöryhmä, jossa työskentelevät erikoislääkäri, sairaanhoitaja, fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja, sosiaalityöntekijä ja toimintaterapeutti. Tarvittaessa myös psykologi ja seksuaalineuvoja. Poliklinikkakäynnillä saadaan kuva mm. asiakkaan terveydentilasta, mahdollisista erityisongelmista, arjessa selviytymisestä, toimintakyvyn rajoitteista ja mahdollisuuksista. Tämän perusteella laaditaan kuntoutussuunnitelma yhdessä kuntoutujan kanssa. Kuntoutussuunnitelma sisältää suositukset jatkoterapioista, laitoskuntoutusjaksoista, apuvälineistä ja ammatillisesta kuntoutuksesta. Käynnin yhteydessä tarkistetaan lääkitys, arvioidaan erikoisalojen konsultaatiotarpeet, laaditaan tarvittavat lääkärinlausunnot ja ohjataan etuisuuksien hakemisessa. Käynti toteutetaan joko lyhyenä tunnin mittaisena moniammatillisena yhteisvastaanottona tai päivän pituisena ns. pitkänä poliklinikkapäivänä. Se voi olla myös kahden vuorokauden mittainen arviointijakso kuntoutusvuodeosastolla. Oh Arja Varjonen Akuuttien aivoverenkiertohäiriöiden hoitotyön osaamista AVH-valvonta on 10-paikkainen valvontaosasto T-sairaalassa. Hoitohenkilöstön erityisosaamista on akuuttien aivoverenkiertohäiriöiden hoitotyö. Organisaatiouudistuksen myötä valvonnan potilaspaikkaluku nousi kahdeksasta kymmeneen. Uutena potilasryhmänä AVH-valvontaan siirtyivät neurokirurgian vastuualueen hoitovastuulla olevat subaraknoidaalivuotopotilaat (SAV) neurokirurgian vuodeosastolta. SAV-potilaiden sairaudentila edellyttää tarkkaa neurologisten oireiden, tajunnantason ja vitaalielintoimintojen seurantaa. AVH-valvonnassa on tarkkailuun hyvät edellytykset, ja mielestämme SAV-potilaiden hoidon siirtyminen valvontaosastolle on suuri edistysaskel kyseisten potilaiden hoidon kannalta. Samalla yhteistyö neurokirurgian ja AVH-vastuualueen henkilökunnan välillä on tiivistynyt meillä on yhteinen tärkeä hoitoprosessi kehitettävänä. Oh Annukka Pukkila Kipsaus itsenäistä ja vaativaa työtä Lyhyt ja kaunis kipsisaapas. Kirurgian poliklinikan kipsivastaanotto kuuluu Tulestoimialueelle ja sijaitsee kirurgian poliklinikalla. Suurin potilasryhmä ovat konservatiivisesti tai operatiivisesti hoidettavat luunmurtumapotilaat. Seuraavaksi tulevat erikoiskipsiä tarvitsevat diabeetikot. Plastiikkakirurgiset, kipsiortoosilla hoidettavat potilaat ovat lisääntyneet parina viime vuonna. Vastaanotolle potilaat tulevat pääasiassa ajanvarauksella. Lähetteellä heitä tulee terveyskeskuksista sekä sisäisellä lähetellä Tyksin osastoilta. Kipsivastaanoton piiriin kuuluvat Tyksin eri osastoilla olevat aikuiset murtumapotilaat. Päivystysluonteisesti tulee potilaita, joilla on kipsin tai leikkaushaavan kanssa ongelmia. Yhteistyötä tehdään kirurgian poliklinikan sairaanhoitajien, traumatologien, käsikirurgien, fysioterapeuttien, toimintaterapeuttien, haavanhoitajien, jalkaterapeuttien ja apuvälineteknikon kanssa. Kipsivastaanotolla työskenteleminen on itsenäistä ja vaativaa. Kipsaajalla on oltava vahva anatomian tuntemus, tietoa miten haavat paranevat ja mihin asentoon raaja missäkin jänteen paranemisen vaiheessa kannattaa kipsiortoosissa asettaa. On myös osattava arvioida, milloin on aiheellista kutsua lääkäri, haavahoitaja tai muu asiantuntija paikalle. Samoin on osattava tulkita röntgenkuvasta murtuman asentoa ja tiedettävä milloin on aihetta lisätutkimuksille. Ompeleiden ja hakasten poistot sekä haavan tarkkailu on hallittava. Peruskipsien lisäksi tehdään päivittäin kipsiortooseja sekä kevennyskipsejä. Jälkimmäistä tarvitsevien potilaiden määrä on lisääntynyt huomattavasti viime vuosina. Erikoiskipsin tekoon menee aikaa tunnista kahteen ja potilaat ovat yleensä moniongelmaisia, mikä asettaa omat vaatimuksensa kipsaustilanteeseen. Lvm Kirsi Leivo

9 Annika Lindblom (vas.), Päivi Rosenberg (kesk.) ja Marja Forsblom kertovat, että kokemus auttaa monikäyttöisten huoneiden visioinnissa. Taustalla näkyvät pohjakuvat tulevista tiloista. Hospitaali 9 Hoitoisuus - Hoitotyö näkyväksi mittaamalla RAFAELA -hoitoisuusluokitusjärjestelmä on ollut käytössä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vuodesta RAFAELA-järjestelmä sisältää VSSHP:n vuodeosastoilla (46) potilaan hoitoisuuden arvioinnissa käytettävän OPCq-mittarin ja poliklinikoilla (4) käytettävän POLIHOIq-mittarin. Lisäksi järjestelmä sisältää PAONCIL-mittarin, jonka avulla kuvataan yksikön optimaalinen työmäärä hoitajaa kohti. Hoitoisuus muodostuu potilaan hoitoisuusluokituksesta, joka kuvaa potilaan toteutunutta hoidon tarvetta asteikolla 1 5 sekä yksikön hoitotyön resurssista, jota mitataan hoitajatyötunteina per luokiteltu potilas. Tavoitteena on arvioida potilaan yksilölliset hoidon tarpeet riippumatta lääketieteellisestä diagnoosista sekä pyrkiä kohdentamaan henkilöresurssit vastaamaan potilaiden hoitoisuutta ja toteutunutta hoitotyön tarvetta. Oikein mitoitetuilla hoitotyön resursseilla voidaan vaikuttaa hoidon kustannuksiin, laatuun, potilasturvallisuuteen, työtyytyväisyyteen ja sairauspoissaoloihin järjestettiin hoitoisuuskoulutus VSSHP:n ja Turun kaupungin yksikköjen hoitohenkilöstölle ja esimiehille. Koulutus sisälsi OPCq- ja PA- ONCIL-mittarien ylläpitoon ja hyödyntämiseen liittyvää koulutusta. Kentällä koulutus koettiin erittäin tarpeelliseksi. Yksiköt tai poliklinikat, jotka ovat kiinnostuneita hoitoisuusmittauksen aloittamisesta, voivat olla yhteydessä VSSHP:n hoitoisuusyhteyshenkilöön, hoitotyön toimiston suunnittelijaan Merja Nummeliniin, merja. Hoitoisuuskoulutuspäivässä RAFAELA-asiantuntija Pia Fredriksson (vas.) ja VSSHP:n hoitoisuusyhteyshenkilö Merja Nummelin tarkastelevat RAFAELA-puun avulla, mistä kaikesta hoitoisuusluokituksessa, hoitoisuusraporteissa ja hoitoisuustiedon hyödyntämisessä onkaan kyse. T3-sairaalan huonesuunnittelu edennyt Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Huoneiden osalta U-sairaalan korvaavan T3-sairaalan suunnittelu on edennyt siihen vaiheeseen, että kaikkien 1500 huoneen osalta on tehty huonekortit, joissa määritellään kunkin huoneen varustelu. Lisäksi on suunniteltu 14 mallihuonetta, joista osasta on seuraavaksi tarkoitus mallintaa 3D-mallit. Suunnittelijat Annika Lindblom ja Marja Forsblom Kiinteistöpalveluista sekä kätilö-sairaanhoitaja Päivi Rosenberg Naistentautien poliklinikalta kuuluvat 34 työntekijän ryhmään, joka on vastannut huonekorttien ja mallihuoneiden suunnittelusta. Huonekortit ja mallihuoneet on suunniteltu helmikuussa hyväksytyn tilaohjelman pohjalta. Tilaohjelmassa määritellään kuinka paljon ja millaisia tiloja kullekin osastolle on tulossa käyttöön, esimerkiksi kuinka monta vastaanottohuonetta tulee vaikkapa gynekologin poliklinikalle. T3-sairaalassa on huonetilaohjelman mukaan noin hyötyneliötä ja kaikkiaan rakennettavia neliöitä on tuplasti. Huoneita tiloihin tulee noin 1500 ja kaikista on nyt laadittu huonekortit, joita tosin päivitetään suunnittelijoiden mukaan useaan kertaan vielä tarpeen mukaan. Nyt meneillään oleva vaihe on hankesuunnittelua, jossa on tarkoitus lyödä lukkoon 95 % tulevista kustannuksista. Huonekorttien perusteella saadaan tietoa myös hankintaohjelmaan, jossa arvioidaan hankittavat laitteet ja kalusteet, Annika Lindblom kertoo. Monikäyttöisiä ja muunneltavia huoneita Huonekorttien laatijan täytyy tuntea toimintaa ja osata myös visioida tulevaisuutta, koska tilat valmistuvat noin viiden vuoden kuluttua ja ovat käytössä pitkälle tulevaisuuteen. Emme voi tietää millaista toiminta on 30 tai 50 vuoden päästä. Yksi yleisohje on, että tiloista pyritään tekemään mahdollisimman monikäyttöisiä ja muunneltavissa olevia, suunnittelijat kertovat. Kun on kymmenen vuotta seurannut hoitotyötä ja nähnyt miten paljon se on siinä ajassa muuttunut, se auttaa hieman visioimaan tulevaisuuden muutoksia ja sitä, miten tilat voitaisiin saada toimimaan tehokkaasti, Päivi Rosenberg sanoo. Malli huonekorttiin on saatu HUSilta. Vinkkejä huonekorttien tekoon on saatu muun muassa T-sairaalasta ja A-sairaalasta, jossa on hyödynnetty samaa huonekorttipohjaa. Huonekorttien laadinnassa on ollut tekijöiden mukaan suuri työ, vaikka osa huoneista on voitu suunnitella samalla pohjalla. Jokainen huone on kuitenkin pitänyt suunnitella yksityiskohtaisesti ja huolellisesti. Henkilökunta saanut osallistua Osa huonekorttien laatijoista on voinut irrottautua omasta työstään esimerkiksi kuukaudeksi ja osa on tehnyt suunnittelutyötä oman työnsä ohella. Rakennukseen sijoittuvien yksiköiden ja erikoispoliklinikoiden väen kanssa on käyty keskustelua heidän toiveistaan. Esimerkiksi siivoushuoneen suunnitteluun ovat osallistuneet laitoshuoltajat ja vauvan perhehuoneen suunnitteluun kätilöt. Poliklinikoilla on katsottavana pohjakuvat kullekin yksikölle tulevista tiloista. Esimerkiksi meille tulevan kerroksen kuvat ovat aiheuttaneet monenlaisia ajatuksia ja kysymyksiä. Ihmiset ovat saaneet kirjoittaa omia kommenttejaan, joissa onkin tullut esiin hyviä ruohonjuuritason asioita, Päivi Rosenberg kertoo. Haasteina tiukka aikataulu ja budjetti Huonekortti on työskentelyä ohjaava resepti arkkitehdeille ja erikoissuunnittelijoille, jotta he tietävät mitä tiloilta halutaan. Huonekortit on suunniteltu Excel-pohjaisiin listoihin. Niihin on ruksittu valinnat koskien muun muassa seiniä, kattoa, lattioita, ovia, kiintokalusteita, sähkö- ja lviratkaisuja, kiinteitä sairaalalaitteita ja irtaimistoa. Mallihuoneiden suunnittelua varten koottiin eri yksiköistä ihmiset saman pöydän ääreen ja tehtiin mallihuoneet 14 sellaisesta huoneesta, jotka toistuvat eri yksiköissä kuten tavallinen yhden tai kahden hengen potilashuone, lääkehuone ja huoltohuone. Mallihuoneet antavat hyvän pohjan, jonka avulla jokaisen erikoisalan on helpompi suunnitella omat huoneensa. Tällä hetkellä odotamme layout-kuvia, joissa yksiköiden sijoittelu vielä tarkentuu. Lisäksi mallihuoneista tehtävät 3D-mallit auttavat hahmottamaan miltä huoneet tulevat näyttämään. Suunnitelmia aletaan seuraavaksi tehdä erikoissuunnittelijoiden kanssa yhä yksityiskohtaisemmiksi. Tämä on valmistelu- ja esityötä rakennuspäätöstä varten. Haasteita tuovat nopea aikataulu samoin kuin se, että rakennus saadaan mahtumaan euroraameihin. Sähkö- ja lvi-suunnittelu on myös haasteellista, sillä ne eivät kuulu hoitajien koulutukseen, mutta ne käydään myös ammattilaisten kanssa vielä läpi. Huonekorttityöskentely on hyvää oman työn kehittämistä, suunnittelutiimiläiset summaavat. T3-sairaala T3-sairaalan budjetiksi on määritelty enintään 158 miljoonaa euroa. Hyötyneliöitä tulee olemaan noin Kannen rakentamisen on suunniteltu alkavan kesällä 2015 ja se kestää noin 1,5 vuotta. Valtuuston on tarkoitus hyväksyä rakentamispäätös vielä tänä vuonna.

10 10 Hospitaali Päivi Pietarin ensikokemukset: Työsuojeluvaltuutetuilla laaja ja haastava kenttä Teksti ja kuva» MarKKU NÄVERI Kätilö Päivi Pietari kertoo havahtuneensa viime syksynä huomaamaan, että tuolloisten työsuojeluvaltuutettujen toimikausi on päättymässä. Samaan aikaan kentältä alkoi kantautua toiveita, että Päivi voisi ryhtyä ehdolle uudeksi työsuojeluvaltuutetuksi. Kun rohkenen pitää itseäni U-sairaalan sisäilmaongelmissa herättelijänä ja asian eteenpäin viejänä, tuumin, että mikä ettei. Olisihan ikään kuin luonnollinen kehityskulku, jos pääsisin vaikuttamaan asioihin työsuojeluvaltuutettuna. Kun takana on jo yli 20 vuoden työura kätilönä, Päivi katsoi myös tulleensa siihen vaiheeseen työelämässä, että muutakin voisi tehdä. Vaalit pidettiin, ja nyt Päivi Pietarilla on runsaan neljän kuukauden kokemus työsuojeluvaltuutetun työstä. Yllätyksiä ei ole eteen tullut, varsinkaan kun Päivi sanoo olevansa realisti. Käsitykset työsuojelusta ja ongelmista ovat tarkentuneet, kun olen saanut tuntuman toimintaan. Kenttä on todella laaja ja työ monipuolista sekä haastavaa, se on sanottava. Työhyvinvointi painopisteenä Työsuojelu on pitkälti lakiin perustuvaa toimintaa, jossa on pakollisia asioita, kuten vaikkapa riskienarviointi. Kyse on työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin turvaamisesta. Päivin mukaan painopiste on kallistumassa jälkimmäiseen. Tuore työsuojeluvaltuutettu on päässyt heti mukaan selvittämään niin yksilökohtaisia kuin työyhteisöllisiä ongelmia. Toimialuejaosta johtuvat toiminnalliset muutokset, osastojen yhdistymiset ja uudet työkaverit. Tällainen heijastuu arjen työssä ja saattaa aiheuttaa ristiriitoja, kun toiminta hakee vielä muotojaan, ja näiden ratkaisemisessa voidaan tarvita työsuojelun asiantuntemusta. Päivi muistuttaa, että lopulta työyhteisöjen on itse ratkaistava ongelmansa. Työsuojeluvaltuutetut ovat apuna ja tarjoavat niille siihen eväitä esimerkiksi esittämällä muualla hyviksi koettuja malleja. Työsuojeluhenkilöstön on aina oltava puolueeton, eivätkä he voi sanella, miten pitää toimia. Omana vahvuutenaan Päivi pitääkin työyhteisöasioita. Työsuojeluvaltuutettujen vastuualuejaon mukaan Päivi Pietarille kuuluvat Totek, Operatiivinen toiminta ja syöpätaudit, Naistenklinikka sekä Lasten ja nuorten klinikka. Jako on selkeyttänyt tilanteen, Päivi kiittää ja kertoo saaneensa yhteydenottoja kaikilta alueiltaan. Hän onkin tyytyväinen siihen, että työsuojeluhenkilöstöä osataan käyttää. Asioita on mietitty Työsuojeluvaltuutettuna Päivi on mukana työpaikkaselvityksissä sekä työpaikkakäynneillä, joista hän sanoo saavansa arvokasta tietoa, ja näkee miten toimitaan. Tietoa hän on ammentanut myös tutustumalla sairaanhoitopiirissä jo käytössä oleviin malleihin ja ohjeistuksiin. Hyviä malleja ja ohjeita erilaisiin tilanteisiin on paljon. Näkee, että asioita on todella mietitty. Päivi mainitsee erityisesti varhaisen ja tehostetun tukemisen sekä ohjeet kuormittumiseen ja valmistumassa olevan ikäohjelman. Kiitosta hän antaa yhteistyölle työterveyshuollon, henkilöstötoimiston ja luottamusmiesten kanssa. Toistaiseksi Päivi ei ole katunut ammatinvaihtoaan ja aikookin katsoa nelivuotiskauden loppuun asti. Työsuojelukoulutustakin hän on hankkinut ja aloittaa syksyllä työn ohessa 2-vuotisen työsuojelukonsultin koulutuksen. Kesälomaa Pietarin Päivi pitää neljä viikkoa. Sen kummemmin lomaa ei ole suunniteltu, mutta mökkeilyä ja sukujuhlat ovat ainakin tiedossa. Perheen neljä lasta takaavat sen, ettei ajankäyttöpulmia synny. Kirjojakin Päivi mielisi joskus lukea, mutta jäsenyys Turun kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa pitää huolen siitä, että illat kuluvat esityslistoja lukiessa. Lennu Yläneva on tyytyväinen pääluottamusmiehenä, vaikka kaipaakin sair Oikeudenm on Lennu Y ohjenuora Teksti ja kuva» MarKKU NÄVERI VSSHP:n Tehyn luottamusmiesten päämaja on tätä nykyä Hämeenkatu 4:ssä, Länsirannikon työterveys Oy:n yläkerrassa. Siellä on myös varsin tuoreen pääluottamusmiehen, helmikuussa aloittaneen Lennu Ylänevan työhuone. Työyhteisölliset ongelmat ovat nousseet työsuojeluvaltuutettu Päivi Pietarin mukaan etualalle VSSHP:ssä. Pystymetsästä Lennu Yläneva ei toimeen tarttunut, sillä takana on 16 vuotta fysiatrian yksikön alueluottamusmiehenä. Mutta mikä sai ryhtymään päätoimiseksi pääluottamusmieheksi? Kysymys saa Lennun mietteliääksi. Ihan yhtä syytä ei taida olla, mutta kaikki kiteytyy oikeudenmukaisuuden tarpeessa sekä halussa toimia niin yksittäisen työntekijän kuin koko työyhteisön puolesta. Pääluottamusmiehenä Lennu sanoo olevansa alkumetreillä. On ollut lomia, ja lisäksi hän suorittaa paraikaa työmarkkinatutkintoa. Jotain on jo kuitenkin käteen jäänyt. Yhteydenottoja tulee päivittäin, joko puhelimitse, sähköpostitse tai kollegiaalisesti. Työsopimusasiat ovat eniten tapetilla. Työntekijät haluavat tarkistaa omat oikeutensa, ovatko ne toteutuneet ja onko toimittu oikein. Asiat ovat osin tuttuja, mutta paljon on uutta ja työ toista suuruusluokkaa kuin alueluottamusmiehenä. Paljon on oppimista, tuore pääluottamusmies sanoo. Häntä ilahduttaa, että Tehyn jäsenkunta osaa hyödyntää luottamusmiehiä. Verkostomme on laaja, yhdysjäsenistä alkaen, mutta uusia toimintatapoja ja kanavia pitää aina miettiä, hän patistaa.

11 Hospitaali 11 Toimintatapojen uudistuksia ortopedialla aalan sykettä. ukaisuus länevan Miinuksia ja plussia Tällä hetkellä Lennu Ylänevaa huolestuttaa hoitotyön edustajana eritoten ylihoitajien asema organisaatiouudistuksissa. Myös aluesairaaloista on kantautunut paljon viestejä. Strategia on hyväksytty, mutta käytännön päätökset vielä tekemättä. Avoimia kysymyksiä riittää, kuten henkilöstön liikkuvuus ja osaamisen turvaaminen, kokonaisuuden toimiminen. Eivätkä viime syksyn haavatkaan ole Lennun mukaan vielä arpeutuneet. Lomautukset ja talkoovapaat eivät hevin unohdu. Tyytyväinen hän ilmoittaa olevansa siihen, että yhteistyö eri järjestöjen kesken on sujuvaa. Suureksi plussaksi hän nostaa sh-piirin vapaa-ajanviettopaikat. Ne tarjoavat monia mahdollisuuksia sekä yksittäisille työntekijöille että työyhteisöille. Hiljaisuutta ja solidaarisuutta Pääluottamusmieheksi lähtöään Ylänevan Lennu ei ole katunut vaan on valintaansa tyytyväinen. Fysioterapeutin työstään hän jäi kaipaamaan potilaskontakteja ja ammattiosaamistaan sekä työkavereita ja sairaalaelämän sykettä. Helpommalla olisin päässyt fysioterapeuttina. Nyt kysytään enemmän stressinsietokykyä, joustavuutta ja ajankäytön hallintaa, mutta haasteita sitä kaipaa vielä tässäkin iässä, hän nauraa. Työn vastapainona Lennulle on tunnetusti kansantanssi. Heinäkuussa hän johdattaa 250 hengen ryhmän Kaustisen kansanmusiikkijuhlille ja vastaa varsinaissuomalaisen konsertin tanssikoreografiasta. Lomallaan, ja muulloinkin, hän hakee rauhaa ja hiljaisuutta luonnosta: metsä, saaristo ja meri ovat lähellä sydäntä. Samoin myös kansainvälinen solidaarisuustoiminta. Viimeksi Lennu oli marraskuussa mukana Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen työelämän talkoomatkalla Mosambikissa. Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Ortopedialla on otettu käyttöön uusia toimintatapoja kuten internetpohjainen Omavointi kysely potilaan voinnin seurantaan. Perinteistä työnjakoa on uudistettu, jotta voidaan entistä paremmin toimia yhdessä potilaan hyväksi. Työporukan toimintatavat ja yhteishenki ovat henkilökunnan mukaan samalla hioutuneet paremmiksi. Perinteistä osastojakoa ei ole, vaan Artron vastuualue (olkapää-, polvi- ja jalkateräkirurgia) sisältää polikliinisen, päiväkirurgisen ja vuodeosastotoiminnan. Henkilökunnan osaamista on laajennettu niin, että hoitajat pystyvät toimimaan eri työpisteissä, erikoislääkäri Ville Äärimaa, apulaisosastonhoitaja Hanna Vuorio-Suominen ja sairaanhoitaja Pirjo Sibakov Artrolta kertovat. Potilaan palvelua on parannettu siten, että hän saa hoidettua mahdollisimman paljon asioita yhdellä poliklinikkakäynnillä. Esimerkiksi käynnillä, jossa lääkäri ja potilas ovat päätyneet leikkaushoitoon, potilas saa samalla kertaa leikkausajan sekä ohjauksen leikkaukseen valmistautumisesta sairaanhoitajan vastaanotolla. Tämä on vähentänyt preoperatiivisia käyntejä ja lisännyt potilaiden sitoutumista hoitoonsa, hoitajat tarkentavat. - Potilaan kulkeminen on meillä entistä joustavampaa. Potilaat kotiutuvat yhdestä yksiköstä, kun he ovat kotiutumiskuntoisia, riippumatta onko kyseessä PÄIKI- tai vuodeosastopotilas, erikoislääkäri Ville Äärimaa, sairaanhoitaja Pirjo Sibakov ja apulaisosastonhoitaja Hanna Vuorio-Suominen (oik.) kertovat. Käytössä uutta internetpohjaista teknologiaa Potilasohjauksen ja informoinnin avuksi Artrolla on otettu käyttöön internetvälitteinen potilasohjaussivusto, joka pohjautuu Katja Heikkisen väitöskirjaan Tiedollista voimavaraistumista tukeva Internet-perustainen ohjaus päiväkirurgisille ortopedisille potilaille, v Sivusto on päivitetty palvelemaan Artron vastuualueelle leikkaukseen tulevaa potilasta ja se mahdollistaa potilaan omatoimisen ja oman tiedontarpeen mukaisen valmistautumisen leikkaukseen. Käytössä on myös netissä ja mobiilialustoilla toimiva Omavointi-kysely, jonka avulla saadaan potilaalta itseltään seurantatietoa hoitavalle henkilökunnalle. Omavointi-kysely potilaalle on Ville Äärimaan mukaan myös moniammatillinen työväline lääkäreille, hoitajille ja fysioterapeuteille. Meillä leikattavat olkapää- ja polvipotilaat saavat nettitunnukset palveluun. Kyselyn avulla potilas kertoo meille toimintakykyynsä ja kipuun liittyviä asioita, jotka vaikuttavat hoitopäätöksiimme. Saamme Omavoinnin avulla entistä paremmin tietoa siitä, millä tavalla hoidettuna päästään parhaaseen tulokseen sekä potilaan itse kokemana että meidän mittaamamme tuloksen mukaan, kertoo Artron vastuualuejohtaja, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Ville Äärimaa. Kirurgisesta sairaalasta löytyy myös työasema, jossa potilaat voivat täyttää kyselyn ja tarvittaessa he saavat apua henkilökunnalta. Kynnys potilaan ja hoitopaikan välillä kevenee ja seuranta helpottuu, kun netin kautta voidaan tehdä myös jälkiseurantaa. Kysely laajenee tämän vuoden puolella koskemaan kaikkia meille lähetettyjä potilaita eli se lähtee lähetteen perusteella. Omavointi-kyselyyn on tarkoitus tulevaisuudessa liittää esitieto- ja potilastyytyväisyysosio, Äärimaa sanoo. Tieto auttaa parantamaan palveluja Potilaan itse tuottaman tiedon lisäksi kerätään fysioterapeuttien ja lääkäreiden tuottamaa tietoa muun muassa potilaan toimintakyvystä ja hänelle tehdyistä hoidoista. Kun saadaan lisää tietoa eri hoitojen tuloksista, pystytään paremmin esimerkiksi kohdentamaan ketä leikataan ja ketä ei leikata. Tiedon myötä myös konservatiivisen hoidon osuus on lisääntynyt. Meillä on paljon potilaita, joita hoidamme pelkästään fysioterapialla. Leikkaus tehdään vaan niille, joilla on oletettavissa olevaa hyötyä siitä, Ville Äärimaa toteaa. Saamiemme tietojen pohjalta voimme määritellä potilaiden kiireellisyysjärjestyksen. Kaikki potilaat pystytään hoitamaan muutaman kuukauden sisään ja jos kyseessä on kiireellinen tapaus, tänne pääsee jo seuraavalla viikolla. jatkuu seuraavalle sivulle...

12 12 Hospitaali...jatkoa edelliseltä sivulta Tarkoitus on lisäksi Äärimaan mukaan lisätä hoidon läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta entisestään. Hoitomuotojen vaikuttavuudesta tehdyn kliinisen tutkimustyön ansiosta olemme pystyneet parantamaan hoidon tuloksia. Hinnat ovat julkista tietoa ja sekä hintojen että laadun puolesta Tyks on ortopedian osalta erittäin kilpailukykyinen paikka. Henkilökohtaisesti tulisin tänne ilman muuta hoitoon, jos minulle tulisi olkapäätai polvivamma. Kilpailu tuo esiin kärkevääkin arvostelua, mutta meidän puolesta voidaan mielellään lisätäkin kilpailua, kunhan tulosten osalta puhutaan faktoilla. Palaute, jota saamme on hyvää ja työntekijät ovat erittäin ammattitaitoisia. Mullistuksia on jouduttu tekemään paljon ja osittain senkin takia porukka on hioutunut yhteen. Palvelu pelasi ja Omavointi-kysely tarjosi myös tietoa Margareta Enne, 61, tuli Kirurgiseen sairaalaan fysioterapeutin vastaanotolle saamaan olkapääleikkauksen jälkeistä kuntoutusta ja ohjeita kotona itse tehtävään kuntouttamiseen. Hän täytti vointia kartoittavan Oma vointi -kyselyn kaksi kertaa, ennen leikkausta ja leikkauksen jälkeen. Kysymyksissä käsiteltiin muun muassa toimintakykyä ja kiputiloja sekä niiden voimakkuutta. Kysely oli mielestäni hyvä, kun sai itse ajan kanssa vastata kysymyksiin ja lukea ohjeita. Margaretalla leikkaus oli jo neljäs Tyksissä tehty leikkaus ja hän on ollut tyytyväinen joka kerta. Täällä on saanut hyvää hoitoa ja suhtautuminen on ollut ystävällistä. Jouduin tosin nyt viimeksi yöpymään käytävällä kiireisen potilaan takia, mutta siinäkin tilanteessa hoitajat osasivat toimia ystävällisesti ja selittää asian ymmärrettävästi. Leikkausajatkin ovat järjestyneet melko nopeasti. Olkapään loukkasin tapaturmassa helmikuussa ja leikkaukseen pääsin huhtikuussa. Kivut ovat jo vähentyneet, mutta liikeradat eivät ole vielä kunnossa, joten pientä kotijumppaa on ohjelmassa joka päivä. Minulle on sanottukin, että kokonaisuudessaan kuntoutumiseen saattaa mennä vuosi, Margareta toteaa. Hemodialyysipotilaan omahoitoa lisäävä hoitoprosessimalli Turun ammattikorkeakoulun YAMKtutkintoon liittyvässä opinnäytetyön kehittämisprojektissa kehitettiin potilaslähtöinen, omahoitoa lisäävä hoitoprosessimalli Salon aluesairaalan hemodialyysiosastolle. Kehittämisprojekti liittyi osana SAS hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on rakentaa Salon aluesairaalaan uudet tilat, joiden tulee noudattaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yleisesti sovittuja palveluprofiileja, kuten potilaslähtöisiä toimintaprosesseja. Tiloihin on tarkoitus sijoittaa sairaalan uusi hemodialyysiosasto. Dialyysi lisää potilaan elinaikaa Dialyysi- eli keinomunuaishoito on elintärkeää hoitoa, joka voi lisätä potilaan elinaikaa kymmenillä vuosilla. Hemodialyysi eli veriteitse tapahtuva veren puhdistus on potilasta paljon sitova, sillä hän käy sairaalan hemodialyysiosastolla kolme kertaa viikossa neljän viiden tunnin hoidoissa tuntematta loma-aikaa. Kokonaisaikaa lisäävät hoidon aloittaminen ja lopettaminen sekä matkoihin kuluva aika. Salon aluesairaalan 6-paikkainen hemodialyysiosasto on Tyksin satelliittiosasto, jossa hoidetaan salolaisia ja sen lähialueiden potilaita. Salossa hoidettavien potilaiden hoito aloitetaan aina Tyksin hemodialyysiosastolla. Omahoidon myötä yksilölliseen ja potilaslähtöiseen hoitoon Perinteisesti sairaalaympäristössä potilas omaksuu sairaan ja hoidettavan roolin, jolloin hoitohenkilöstö toteuttaa ja ottaa kaiken vastuun hänen hoidostaan. Hän odottaa saavansa asiantuntijoiden hoitoa tarvitsematta itse tehdä mitään. Omahoito on potilaslähtöistä toimintaa, jossa potilas ottaa vastuuta hoidostaan sekä toteuttaa sitä tasavertaisena hoitohenkilöstön opastuksella ja avustamana. Hoitohenkilöstö tukee potilaan kykyä omahoitoon. Hoitajat tukevat potilaan voimaantumista sekä motivoivat ja valmentavat omahoidon toteuttamisessa. He toimivat kumppaneina tehden yhteistyötä potilaan kanssa tilanteissa, joissa potilas saa käyttää valtaansa hoidon päätöksenteossa ja toteuttamisessa. Omahoidossa hoitohenkilöstö mieltää potilaan oman hoitonsa asiantuntijaksi. Kun potilas osallistuu hoitoonsa, hoidon laatu, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus paranevat. Myös hoidon odotusajat lyhenevät, kun potilas alkaa itse tehdä hoitoonsa liittyviä valmisteluita. Hoitohenkilöstön asenteet ja tiedot sekä resurssit, kuten ympäristö, aika ja hoitovälineet, ovat oleellinen osa onnistunutta omahoitoa. Uusi toimintatapa vaatii hoitohenkilökunnalta hoidon ajatus- ja toimintatavan sekä potilasohjauksen muutosta. Ohjaus tärkeää omahoidon onnistumiselle Ohjauksessa hoitohenkilöstö ottaa ammatillisen vastuun. Sen potilaalle antama oikeanlainen sekä oikea-aikainen ohjaus on tärkeää omahoidon onnistumiselle. Onnistuneeseen omahoidon ohjaukseen, tukemiseen ja voimaantumiseen liittyy yksilöllinen potilaslähtöinen tilannekartoitus. Hoitohenkilöstö ottaa huomioon potilaan lähtökohdat, kuten tämän aikaisemman tiedon, osaamisen ja kokemukset sekä motivaation ja asenteen. Tilannekartoitus tehdään esimerkiksi hoitosuunnitelmapalaverissa, johon osallistuu potilas ja hoitohenkilöstöä. Potilaan osallistuminen hoitosuunnitelmaan on osa omahoitoa sekä vastuun ottamista omasta hoidostaan. Potilaan kykyä omahoitoon arvioidaan joka kerta, kun hän tulee hoitoon. Muutosvaiheenmallin mukaan muutosvaihe tapahtuu eri ihmisillä eri aikataululla, eikä kaikilla potilailla muutosta tapahdu lainkaan. Eri vaiheessa olevan potilaan valmius ja motivaatio ohjaukseen ja muutokseen vaihtelevat. Omahoitoa lisäävä hoitoprosessimalli Omahoitoa lisäävän hoitoprosessimallin tarkoituksena oli kehittää hemodialyysipotilaan eri hoitovaiheita lisäämällä potilaslähtöistä omahoitoa sekä vähentää potilaan odotusaikoja. Malli kehitettiin projektiryhmässä, johon kuuluivat työn tekijän lisäksi nefrologi ja kaksi hemodialyysin asiantuntijasairaanhoitajaa. Alustava hoitoprosessimalli esitettiin Salon aluesairaalan hemodialyysiosaston hoitohenkilöstölle alkukesästä 2013, jonka jälkeen omahoitoa tukevaa toimintaa otettiin käyttöön. Syksyllä 2013 hoitohenkilöstölle tehtiin ryhmähaastattelut, joiden tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten hoitoprosessimalli toimii aluesairaalan hemodialyysiosastolla. Tulosten mukaan malli koettiin melko toimivaksi. Omahoidon lisääntyessä potilaan kiinnostus ja ymmärrys omaan hoitoonsa lisääntyivät. Myös kotona toteutettu omahoito lisääntyi esimerkiksi nesterajoituksen noudattamisena. Hoitajien toimenpidekeskeinen, rutiininomainen toiminta väheni, ja hoitajien aika muuhun työhön, kuten huonokuntoisten potilaiden hoitamiseen, lisääntyi. Nykyisen osaston sijainti vuodeosaston yhteydessä sekä tilojen ahtaus ja osin hoitovälineet koettiin esteiksi omahoidon toteuttamiselle. Hoitohenkilöstön yhteistyö sekä osastolla että Tyksin hemodialyysiosastojen kanssa koettiin tärkeäksi omahoidon toteuttamisessa. Sari Karlstedt sairaanhoitaja AMK, YAMK-opiskelija. Turun ammattikorkeakoulu, terveys ja hyvinvointi Pirkko Routasalo yliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu, terveys ja hyvinvointi Lisätietoa: Karlstedt, S Potilaan omahoito hemodialyysiosastolla. Opinnäytetyö (YAMK). Turun ammattikorkeakoulu. Saatavana: Theseustietokanta. Sari Karlstedtin selvityksen mukaan dialyysipotilaan omahoidon lisääntyessä potilaan kiinnostus hoitoonsa lisääntyi. Kuvassa Karlstedt Salon aluesairaalan hemodialyysiosastolla. (Kuva: Emmi Karlstedt)

13 Hospitaali 13 Sydänkeskuksen alueellinen koulutusiltapäivä - Ajankohtaista kardiologiaa aika: ti klo paikka: Johan Haartman -sali (TG1), Tyks T-sairaala. ilmoittautumiset: Sydankeskuskouluttaa Tilaisuus on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Sydänkeskuksen muutoskokemusten valossa on opinnäytetyönä selvitetty muutostilanteen perehdytyksen kehittämistä. (Kuva: Markku Näveri) Muutostilanteen perehdytystä kehittämässä Sydänkeskuksen muutoskokemukset Perehdyttäminen on laaja-alaista ja monimuotoista, johon vaikuttavat sen toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset 1. Perehdyttämisen avulla henkilöstö kehittyy muuttuvien osaamisvaatimusten mukana ja turvataan laadukas hoitotyö 2. Organisaatiomuutoksen myötä Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) sydänpotilaan hoidosta vastaavat yksiköt yhdistyivät uusiin T- sairaalan tiloihin, toimintatapa muuttui ja sydänpotilaan hoidon osaamisvaatimukset sekä -tarpeet laajenivat. Muutoksen myötä myös vaatimukset perehdytykselle kasvoivat merkittävästi, koska toimintaympäristönä T-sairaala oli koko henkilökunnalle vieras. Osana Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Tulevaisuuden sairaala Hoitotyön kehittämisprojektia (Hoi-Pro) toteutetun projektin tavoitteena oli kehittää hoitohenkilökunnan perehdytystä tulevaisuuden muutostilanteita varten. Projektissa selvitettiin Tyksin Sydänkeskuksen hoitohenkilökunnan (N=97) kokemuksia organisaatiomuutoksesta, toiminnan yhdistymisestä ja uuteen T-sairaalan toimintaympäristöön saamastaan perehdytyksestä. Projektia varten kehitetty Webropol-kysely perustui Tyksin muutto-infojen sekä Sydänkeskuksen koulutusten sisältöihin. tyksen suunnitteluun. Vain puolet vastaajista koki, että perehdytyksessä huomioitiin hoitohenkilökunnan kehittämisideoita. Muutostilanteen perehdytystä suunnittelemaan oli päässyt vain 6 % vastaajista. Valtaosa vastaajista koki jääneensä suunnittelun ulkopuolelle ja omien vaikutusmahdollisuuksiensa olleen heikot. Perehdytyksen tarjonta sekä saatu perehdytys koettiin suunnitelmallisuuden vahvuuksina. Kehittämisen tarvetta koettiin olevan perehdytyksen järjestämiseen liittyvissä asioissa, kuten puuttuvassa perehdytyksessä sekä perehdytyksen huomioinnissa työvuorosuunnittelussa. Uuteen toimintaympäristöön liittyvään perehdytykseen oltiin melko tyytymättömiä. Tilojen sekä käytännön hoitotyön perehdytystä pidettiin liian niukkoina. Hieman yli puolet vastaajista koki, ettei organisaation antama yleinen perehdytys vastannut potilastyön tarpeita. Uuden T-sairaalan opasteisiin perehdyttämiseen oltiin kaikkein tyytymättömimpiä. Perehdytykseen kaivattiin enemmän käytännönläheisyyttä ja saavutettavuutta, joka kolmivuorotyössä koettiin haasteelliseksi. Lähes puolet vastaajista ei ollut päässyt osallistumaan organisaation järjestämiin muutto-infoihin. Mahdollisuudet osallistua perehdytyksiin koettiin heikoiksi kiireen ja resurssipulan takia, eikä työvuorosuunnittelun koettu tukeneen osallistumista riittävästi. Tulevaisuudessa perehdytyksen kestoon ja ajoitukseen tulisi kiinnittää tarkemmin huomiota sekä huomioida yksilölliset perehdytystarpeet muuttuvien työtehtävien mukaisesti. Kokemusten yksilöllisyys tekee suunnittelun haasteelliseksi. Omalla asenteella koettiin olevan vaikutusta muutoskokemukseen. Muutoksen jälkeen valtaosa vastaajista koki Sydänkeskuksen toiminnan kehityksen suunnan positiiviseksi. Toiminnan koettiin tehostuneen ja parantaneen yhteistyötä yksiköiden välillä. Muutos nähtiin mahdollisuutena oman osaamisen kehittämiseen laajentuneen toimenkuvan myö- Suunnitelmallisuudessa ja henkilöstön osallistamisessa kehitettävää Hoitohenkilökunnan kokemukset (n=38) muutosperehdytyksestä liittyivät sekä sen suunnitelmallisuuden että henkilöstön osallistamisen heikkouksiin ja vahvuuksiin. Parasta saadussa perehdytyksessä olivat perehdytyksen sisältö sekä toimiva yhteistyö. Vaikka perehdytyksen toteuttaminen yhteistyössä koettiin osallistamisen vahvuutena, perehdytyksen kehittämiseksi yhteistyötä tulisi lisätä ja osallistettava henkilöstöä enemmän muutosperehdytä sekä uusien modernien toimitilojen hyödyt sydänpotilaan hoidossa. Uusi toimintamalli muutosten tueksi Projektissa tuotettiin muutosperehdytyksen toimintamalli ja muutosperehdytysohjelman sisältö. Toimintamalli kuvaa periaatteet ja hyvät käytännöt muutostilanteen perehdytykselle. Muutosperehdytysohjelma sisältää toteuttamiskelpoisen sisällön hallitun muutoksen turvaamiseksi. VSSHP:n tulevissa muutostilanteissa muutosperehdytyksen toimintamallin avulla muutoksen suunnitelma ja toteutus kyetään esittämään selkeästi koko työyhteisölle ja kaikille organisaation työntekijöille toimialasta riippumatta. Yksilön merkitystä muutoksen suunnittelussa ja toteutuksessa tukee toimintamallin sekä osallistava että osallistuva ote perehdyttämisessä ja sen hyödyntäminen työssä oppimisen tukena. Muutosperehdytyksen toimintamalli kuvaa aktiivisen sekä työntekijän että työnantajan osallistavan prosessin. Toimintamallin avulla työyhteisöihin muutoksen tuoma kehitys saadaan läpivietyä hallitusti henkilökunnan työhyvinvointi huomioiden sekä säilyttäen myös työntekijän oman työn hallinnan tunne yksilötasolla. Sydänpotilaan näkökulmasta toimintamallin avulla turvataan voimavarojen tehokas hyödynnettävyys sekä taataan potilaalle joustava ja nopea hoito myös muutostilanteissa. Laura Niemi, bioanalyytikko YAMK Raija Nurminen, yliopettaja, TtT Lisätietoa: Niemi, L Perehdytys muutoksen tukena. Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö (YAMK). Lähteet: 1 Penttinen, A. & Mäntynen, J Työhön perehdyttäminen ja opastus ennakoivaa työ suojelua. 2. painos. Helsinki: TTK. 2 Hemingway, M. & Morrissey, L Development of a Complex Orientation Program for Multidisciplinary Training. AORN Journal Jun 97 (6), Laatua kivun hoitoon? Tehokas ja turvallinen kivun hoito on tärkeää leikkauspotilaan hoidossa ja kuntoutumisessa. Hoitamaton akuutti kipu aiheuttaa kärsimystä, hidastaa toipumista ja lisää leikkauksen jälkeisten komplikaatioiden riskiä. (Konttinen & Hamunen 2014). Tules-toimialueella tehtiin potilaille kysely kivunhoidosta potilasturvallisuusviikolla Kyselyyn vastasi 73 potilasta. Vastausten perusteella potilaat olivat tyytyväisiä toteutettuun kivun hoitoon. Ainoastaan yksi vastaaja arvioi, että kivun hoito oli toteutettu tyydyttävästi. 58 % potilaista koki vastaushetkellä kipua, mutta suurimmalla osalla kivut olivat siedettäviä (67 %). 25 % arvioi kivun kohtalaiseksi ja 8 % arvioi kivun kovaksi. Kukaan ei arvioinut kivun olevan sietämätöntä. 90 % vastaajista ilmaisi, että heidän kipuaan oli arvioitu hoidon aikana, 7 % vastaajista ei tiennyt, oliko heidän kipuaan arvioitu. Kipua oli arvioinut sairaanhoitaja (82 %) tai lääkäri (12 %). Ainoastaan 2 potilasta ilmoitti, että olivat itse arvioineet kipuaan. Kivun arvioinnissa kipumittaria käytetään vielä vähän (13 %), enimmäkseen kipua oli arvioitu sanallisesti. Kipumittari on vielä vieras potilaille, 59 % vastaajista ilmoitti, etteivät tiedä, mikä on kipumittari. Toteutettu kysely liittyi kivun hoitotyön edistämiseen (http://www.hotus. fi/system/files/kivunhoito_suositus.pdf) ja toimintatapojen yhtenäistämiseen Tules-toimialueella. Loppuvuodesta on tarkoitus tehdä uudestaan kysely potilaille kivunhoidon toteutumisesta sekä arvioida kivun hoidon toteutumista myös potilasasiakirja-analyysin avulla. Tavoitteena on tehokas ja turvallinen kivun hoito leikkauksen jälkeen. Arja Pekonen kliinisen hoitotyön asiantuntija, Tules-toimialue Tuija Lehtikunnas ylihoitaja, Tules-toimialue

14 14 Hospitaali Lasarettimuseon»äiti» Maija Jansén toivoo työn jatkuvan Maija Jansén museonhoitaja Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Tyksin alueella sijaitseva Turun Lasarettimuseo täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Aktiivisimmin Turun Lasarettimuseon syntyyn on vaikuttanut kymmenisen vuotta sitten Tyksistä eläkkeelle jäänyt Maija Jansén, joka rakensi ja vaali museota oman opetushoitajan virkansa ohessa. Jansén toimi vuodesta 1972 alkaen opetushoitajana Turun yliopiston kirurgian klinikalla. Kun A-sairaalassa tehtiin inventaariota leikkaussalin remontin yhteydessä 1970-luvun alkupuolella, silloisen lääninsairaalan rakennuksen kellarista löytyi historiallisen lääkärilaukun ja vanhoja instrumentteja sisältänyt kätkö. Tämä synnytti museoajatuksen ja 1974 tehtiin päätös museon perustamisesta Jansénin ollessa aktiivisesti mukana toteutuksessa. Koko sairaalan toiminta-ajan on talletettu vanhentuneita ja tarpeettomia kalusteita, esineitä ja instrumenttejä. Maija Jansén alkoi kerätä niitä systemaattisesti ja organisoida sairaalamuseotoimintaa. Museon perustamiseen vaikutti hänen lisäkseen muitakin henkilöitä. Tavarat sijoitettiin sairaala-alueen 1870-luvulla valmistuneeseen idyllisen portinvartijan taloon, jossa museo edelleen sijaitsee. Katsaus sairaalan historiaan osoittaa, että se ulottuu pitkälle: Lupa sairaalalle saatiin Turussa 1756, lasaretin avajaisia vietettiin 1759, Kiinamyllynmäelle sairaala muutti 1881 ja yliopistolliseksi keskussairaalaksi se muuttui vuonna Tyks on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut sairaala. Lääketiede on jatkuvasti kehittyvä ala ja toivon, että turkulaiset, jotka ovat omaisineen saaneet hyvää hoitoa sairaalassa, voivat myös vaalia sen historiaa, Maija Jansén sanoo. Esineistön keräämiseen yleisön ihasteltaviksi ovat osallistuneet Jansénin mukaan monet Tyksin ammattiryhmien edustajat työnsä ohella kuten siivoojat, jotka ovat pelastaneet löytöjä joutumasta hävitettäviksi. Esineistön lisäksi museolla on hallussaan luvun dokumentteja ja noin 600 vanhaa valokuvaa. Näyttelytoiminnan ja yleisöpalvelun lisäksi museo palvelee tarvittaessa tutkimus-, opetus ja julkaisutoimintaa. Nykyisenä museonhoitajana toimii Anna-Maria Niinikoski Museonhoitajana toimii tällä hetkellä Anna-Maria Niinikoski. VSSHP omistaa museorakennuksen eli portinvartijan talon sekä museon kokoelman. Museonhoitopalvelu ostetaan ostopalveluna Turun museokeskukselta, jonka työntekijä kulttuurihistoriaa ja sivuaineena muun muassa museologiaa opiskellut Anna-Maria on. Niinikoski ylläpitää ja kehittää museotoimintaa yhdessä VHHSP:n hallituksen nimeämän 7-henkisen museotoimikunnan kanssa. Museo on avoinna jokaisen kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo sekä ryhmille sopimuksen mukaan. Tällä hetkellä tiloissa on näytteillä museoitu lääkärin vastaanottohuone, potilashuone sekä yleishuone, josta löytyy erilaista historiallista sairaalaesineistöä kuten laboratorio- ja sterilointivälineitä. Lisäksi entisen kirjastohuoneen tilalle on rakennettu näyttely, jossa esitellään sairaalarakennusten historiaa esimerkiksi A-sairaalan sotasairaala-ajasta. Lasarettimuseon 40-vuotisjuhlaa vietetään , jolloin museo on auki klo Luvassa on Anna-Marian mukaan pieni näyttelyosio museon historiasta sekä mahdollisesti diashow U- ja T-sairaalaan lääketieteen ja sairaalan historiasta vanhoja valokuvien pohjalta. Lisäksi aiemminkin järjestettyjä tunnin kestäviä historiallisia kävelykierroksia, joissa käydään Tyksin mäen rakennuksia läpi, on luvassa sekä elo-syyskuussa että 40-vuotisjuhlaviikolla. Kierroksia voi varata ryhmille myös erikseen. VSSHP:n museotoimikunta on organisoinut pienimuotoista näyttelytoimintaa myös T-sairaalaan, Paimioon ja Loimaalle yhdessä sairaaloiden henkilökunnan kanssa. Paimion sairaalassa on museoitu kaksi historiallista sairaalahuonetta sekä Paimion parantolan vanhaa esineistöä ja Alvar Aallon suunnittelemia huonekaluja. Loimaan kirurgisella osastolla on puolestaan esillä Loimaan sairaalan vanhoja esineitä ja T-sairaalan tietolähteen vitriinissä poimintoja Turun Lasarettimuseon museoesineistä. Anna-Maria Niinikoski nykyinen museonhoitaja. Kurkistus museon kokoelmiin Elektrokardiografi- eli EKG-laite Englantilainen fysiologi Augustus Desire Waller ( ) havaitsi sydämen sähköisen aktiviteetin 1800-luvun lopulla. Hän rekisteröi ja raportoi ensimmäisenä suoraan sydämen pinnalta mitatut sydämen sähköpotentiaalit vuonna Alankomaalainen lääketieteilijä Willem Einthoven ( ) jatkoi tutkimuksia ja kehitti ensimmäisen käyttökelpoisen EKG-laitteen vuonna Laite rekisteröi sydämen synnyttämän sähkökentän luotettavasti ja teki rekisteröinnin kehon pinnalta. Willem Einthoven sai Nobelin lääketieteen palkinnon vuonna 1924 elektrokardiogrammimekanismin löytämisestä. Sydämen supistumista säätelevät heikot sähköimpulssit. EKG-laite pystyy mittaamaan ihon päältä nämä heikot sähkövirtaukset. EKG on edelleen yksi yleisimmistä tutkimuksista. Tutkimus on vaaraton potilaalle ja se voidaan toteuttaa helposti melkein missä vain, kunhan laite on käsillä. Tieto on Einthovenin ajoista lisääntynyt ja nykyään tiedetään, että sydämen toiminnan ja rytmin lisäksi EKG antaa tietoa sydänlihaksen hapen- ja ravinnonsaannista ja tuloksien perusteella voidaan arvioida sydämen vaurio- ja arpialueiden kokoa ja sijaintia. Turun Lasarettimuseossa esillä olevaa mustaa elektrokardiografilaitetta on käytetty sydänfilmin ottamisessa. Lai- Heinäkuu 2014 te on Siemensin valmistama ja se on valmistettu Saksassa luvulla. Laite on ollut käytössä sairaalan laboratoriossa vuoteen 1967 asti. Laite on piirtänyt potilaan sydänsähkökäyrän pieniruutuiselle paperille, josta sitä on voitu tutkia. Tallenteeseen on piirtynyt sydämen tila, mahdolliset rytmihäiriöt ja muut sydämen sairaudet, jotka aiheuttavat sydänsähkökäyrään tunnusomaisia muutoksia. Lasarettimuseolla juhlavuosi Turun Lasarettimuseon perustamisesta tulee kuluneeksi 40 vuotta torstaina Sen kunniaksi museossa on avoimet ovet kello Sisäänpääsy on maksuton. Museossa avautuu tuolloin pieni näyttelyosio Turun Lasarettimuseon historiasta. Lisäksi museo tuo juhlaviikolla sairaalahistoriaa esiin myös muualla sairaala-alueella. Tarkempia tietoja löytyy lähempänä ajankohtaa Santrasta ja Turun Lasarettimuseon internetsivuilta vsshp.fi/lasarettimuseo. Kuukauden esine on nähtävänä Turun Lasarettimuseossa. Museo on avoinna kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo sekä sopimuksesta muina aikoina. Yhteydenotot ja tiedustelut: museonhoitaja Anna-Maria Niinikoski, p

15 Hospitaali 15 Ohjaus Tyksissä tuki raskausaikaa Tiina ei kokenut raskausdiabetesta suurena yllätyksenä. Olin tavallaan osannut odottaa sitä, koska suvussa on altistusta sille ja kavereillakin oli todettu raskauden aikaista diabetesta. Neuvolasta Tiina ohjattiin suoraan Tyksiin, josta hän sai sokerimittarin kotimittailuun. Sokeria piti mitata päivittäin useamman kerran päivässä ja hän sai Tyksiin kontrolliajan. Hoito otettiin Tyksissä tosissaan ja neuvoja sai puhelimitse, jos tuli jotain kysyttävää. Raskausaikaan diagnoosi vaikutti lähinnä siten, että piti olla tosi tarkkana siitä mitä syö. Stressiä tuli, jos söi jotakin mitä ei olisi saanut syödä ja sokerit nousi, mutta pärjäsin ruokavaliolla aika pitkälle, Tiina sanoo. Kuukautta ennen synnyttämistä Tiinalle jouduttiin antamaan insuliinia, kun arvot nousivat uudelleen. Tilanne saatiin sillä hallintaan ja Tiina synnytti terveen tyttövauvan Vauva oli normaalipainoinen ja pääsi heti vierihoitoon. Raskausdiabeteshoitaja Elise Nieminen ohjaa raskaana olevia diabeetikkoja. Tiina on ollut tyytyväinen saamaansa ohjaukseen ja neuvontaan Tyksissä. Diabeteshoitaja ohjaa potilaita raskausaikana Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Raskausdiabetes on yleistynyt, joten potilaita on lisääntyvässä määrin. Raskausdiabeteksen hoitoon panostetaankin kaikissa yliopistollisissa sairaaloissa ja diabeteshoitajien virat tulevat tarpeeseen. Tyksissä potilaita neuvoo diabeteshoitaja Elise Nieminen. Elise Nieminen toimii diabeteshoitajana äitiyspoliklinikalla puolet työajastaan ja toiset puolet sisätaudeilla. Diabeteshoitajan toimi perustettiin 2 vuotta sitten ja se on hallinnollisesti Medisiinisen toimialueen sisätautien virka, josta äitiyspoliklinikka ostaa puolet. Nieminen on työskennellyt sisätautien vuodeosastolla jo vuodesta Pidän raskaudenaikaisen diabeteksen hoitajavastaanottoa puolitoista päivää viikossa. Hoidan sekä tyypin 1 ja 2 diabeetikkoja äitiyspoliklinikalla ja sisätaudeilla. Ilman kokemusta tässä työssä olisi hankala toimia, sillä tilanne täytyy osata arvioida potilaskohtaisesti ja tehdä hoidon jatkosuunnitelma. Raskausdiabetes Raskausdiabeteksella tarkoitetaan poikkeavaa sokeriaineenvaihduntaa, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Raskausdiabetes yleistyy erityisesti ylipainon lisääntymisen myötä Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Suomessa poikkeava sokerirasituskoe, jolla raskausdiabetes diagnosoidaan, todettiin vuonna %:lla ja vuonna ,7 %: lla synnyttäjistä. Raskausdiabetes altistaa sikiön, vastasyntyneen ja äidin komplikaatioille, joita ovat mm. sikiön suurikokoisuus, keisarileikkausten määrän lisääntyminen, äidin verenpaineongelmat ja vastasyntyneen alhainen verensokeripitoisuus. Raskausdiabetes on myös riskitekijä myöhäisemmälle äidin tyypin 2 diabetekselle. Komplikaatioiden esiintyvyyttä voidaan vähentää hyvällä hoidolla. Elintapaohjaus on raskausdiabeteksen hoidon kulmakivi. Jos ruokavaliohoidolla ei saavuteta hyvää sokeritasapainoa, aloitetaan lääkitys. Useimmiten lääkityksenä käytetään insuliinia yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, mutta myös metformiinia voidaan käyttää. Lääkityksen tarpeen arviointi ja toteutus aloitetaan Turun alueella Tyksin äitiyspoliklinikalla. Perusterveydenhuollon osuus raskausdiabeteksen diagnosoimisessa ja raskausdiabeetikkojen hoitamisessa on kuitenkin merkittävä. Ruokavalio, liikunta ja lääkehoito hoidon kulmakivinä Sisätautien poliklinikan itsenäinen hoitajavastaanotto on mahdollistanut insuliinipumppuhoidossa olevien potilaiden määrän kolminkertaistamisen Tyksissä lyhyessä ajassa ilman lääkäriresurssin lisäystä. Hoidon aloitus tapahtuu poliklinikalla aiemman vuodeosastohoidon sijaan. Äitiyspoliklinikalla verensokeriseurannan vastuun siirtyminen diabeteshoitajalle on vähentänyt samalla lääkäreiden soittoja potilaille ja vapauttanut heidän aikaansa muuhun potilastyöhön. Ensikäynnillä arvioidaan raskausdiabeetikon tilanne ja käytetään tarvittaessa sensorointia, jotta saadaan tarkka arvio potilaan verensokeritasapainoista tai jos on jo aiempia hyviä mittaustuloksia niistä voidaan arvioida onko hoidon tarve lääkkeetön vai lääkkeellinen. Työni äitiyspoliklinikalla on paljolti potilasohjausta ruokavaliossa, liikunnassa ja lääkehoidossa. Tavoitearvot ovat aamun paasto alle 5,5 ja tunti aterian jälkeen alle 7,8. Ongelma voi Elise Niemisen mukaan olla paastoarvossa tai aterianjälkeisissä arvossa. Jos ongelma on paastossa, voidaan aluksi kokeilla tablettihoitoa ja Raskausdiabeteksen uusi hoitoketju Raskausdiabeteksen hoitoketju laadittiin, koska raskausdiabeteksen kansanterveydellinen merkitys on suuri, siitä aiheutuu merkittäviä kustannuksia ja sen hoidon yhtenäistämiseen oli tarvetta VSSHP:ssä. Hyvin laadittu hoitoketju on laatu- ja muutostyökalu, jolla voidaan poistaa tarpeetonta kitkaa ja päällekkäisyyksiä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sekä sosiaalipalveluiden väliltä. On myös hyvä muistaa että hoito- ja kuntoutusketjutoiminta on lakiin perustuvaa toimintaa. Raskausdiabeteksen hoitoketju pyrkii selkiyttämään työnjakoa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Uuteen hoitoketjuun on kirjattu oleelliset asiat, jotka liittyvät raskausdiabeteksen ehkäisyyn, diagnostiikkaan, hoitoon ja seurantaan sekä synnytyksen jälkeiseen aikaan. Työryhmä laati ohjeen mm. potilaiden lähettämiseen erikoissairaanhoitoon sekä suunnitteli erillisen hoitosuunnitelmalomakkeen hoitotarvikejakelua varten. Hoitoketju on helposti toimijoiden saatavissa ja luettavissa Sitä voidaan käyttää päivittäisenä työvälineenä ja apuvälineenä perehdyttämisessä ja koulutuksessa. Raskausdiabeteksen hoitoketjun laatimiseen osallistui moniammatillisista asiantuntijoista koottu työryhmä, joka jos se ei auta aloitetaan iltainsuliini.usein aluksi voidaan kokeilla tablettihoitoa. Ja jos se ei auta, aloitetaan tarvittaessa lisäksi iltainsuliini tai ateriainsuliini, jos ongelma on aterianjälkeisessä arvossa. Hoitamaton diabetes riski vauvalle Insuliinihoidon aloittaminen on vaativaa ja potilaan pitää saada erittäin hyvä ohjeistus miten jatkaa lääkkeiden ottamista ja mittauksia loppuraskauden ajan. Jos tarvitaan lääkehoitoa, konsultoin aina gynekologia ja päätämme yhdessä mikä lääkehoito aloitetaan ja jatkohoidon suunnitelma tehdään tilanteen mukaan. Arvioin potilaskohtaisesti millaista tietoa ja tukea potilas missäkin tilanteessa tarvitsee. Jos potilaalla on lääkkeellinen hoito, käyntejä Tyksiin tulee useammin. Jos kaikki menee hyvin ja sokerit pysyvät tasapainossa, gynekologin kontrolli on kaikilla diagnoosin saaneilla raskausviikolla 38. Silloin katsotaan vauvan koko, paino ja synnytystapa. Mikäli diabetes on hoitamaton, on riski, että vauva on suurikokoinen ja että vauvan sokerit romahtavat synnytyksen jälkeen. Tällöin vauva menee keskolaan glukoosiinfuusioon ja verensokeria seurataan tiheästi. Ennaltaehkäisevä työ on myös taloudellinen kysymys, sillä keskolassa hoito on kallista, Nieminen muistuttaa. Raskausdiabeteksen hyvää hoitoa varten on valmistunut oma hoitoketju kokoontui vuosina yhteensä seitsemän kertaa. Työryhmässä toimivat erikoislääkäri Kristiina Tertti (pj), kätilöt Jaana Bergroth ja Elisa Hovinmäki Tyksin Naistenklinikasta, ylilääkäri Tapani Rönnemaa, diabeteshoitajat Elise Nieminen ja Heli Varoma Tyksin Sisätautien klinikasta, terveydenhoitaja Paula Kolha Turun hyvinvointitoimialasta ja VSSHP Hoitoreittien suunnittelija Mervi Siekkinen. Tapaamisissa sovittiin miten toimintamalli kuvataan, mallinnetaan ja julkaistaan VSSHP Hoitoreitit -sivustolle sähköiseksi vuokaavioksi. Hoitoketjun kuvaamiseen käytettiin alueellisia ja valtakunnallisia hoitosuosituksia (esim. Käypä hoito -suositukset, potilasjärjestöjen sivustot, VSSHP:n Ohjepankki). Viitteenä käytettiin myös kansainvälisiä hoitosuosituksia. Lisätietoja sähköpostilla: Pirjo Immonen-Räihä, VSSHP:n perusterveydenhuollon yksikön johtaja, puh Kristiina Tertti, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, TYKS Naistenklinikka, Raskausdiabeteksen hoitoketjun puheenjohtaja, Mervi Siekkinen, VSSHP:n perusterveydenhuollon yksikön ma suunnittelija, Teksti: Kristiina Tertti ja Mervi Siekkinen

16 16 Hospitaali Yhteistoimintaa Jaana Dalén» VSSHP:n SuPerin pääluottamusmies Tyksissä on varsin pitkät ja kunniakkaat perinteet työnantajan ja työntekijöiden välisestä yhteistoiminnasta. Jo vuonna 1978, jolloin yt-toiminnasta oli tullut vasta suositus, meillä aloitti toimintansa yhteistyökomitea, myöhemmin yhteistyötoimikunta. Vuonna 2007 tuli voimaan laki työntekijöiden ja työnantajan välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ja siihen kirjattiin myös hyvitys- ja rangaistussäädökset, mikäli yhteistoimintamenettely ei toteudu. Lain pääasiallinen tarkoitus kuitenkin on edistää työntekijöiden ja työnantajan välistä yhteistoimintaa ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen omaa työtään ja työyhteisöään koskeviin päätöksiin ja näin ehdottomasti jo suunnitelmien valmisteluvaiheessa. VSSHP:ssä on ollut myös pitkään oma paikallinen yhteistoimintasopimus, jossa on kirjattuna tarkemmin se, mitä yhteistoiminta meillä tarkoittaa ja miten se järjestetään ja mahdollistetaan. Kun organisaatiouudistusta tehtiin, todettiin, että myös tuo sopimus pitää päivittää uuden organisaation mukaiseksi. Uudistettu yhteistoimintasopimus on hyväksytty sh-piirin hallituksessa maaliskuussa Sopimuksessa sovittiin, että joka toimija palvelualueelle sekä liikelaitoksiin että aluesairaaloihin muodostetaan oma yhteistyöryhmä. Lisäksi on sh-piirin tasoinen yhteistyötoimikunta. Yhteistyöryhmiä on yhteensä yhdeksäntoista. Valitettavasti näiden ryhmien toiminta on lähtenyt melko hitaasti liikkeelle, ja mikä on hämmästyttävää, usein kuulee syyksi sen, ettei ole asioita joita käsitellä. Samaisessa sopimuksessa on myös kirjattuna melko yksityiskohtaisesti asiat, jotka vähintään ja ainakin pitäisi yhteistoiminnassa käsitellä. Vielä hämmästyttävämpää on se, että joidenkin työnantajan edustajien mielestä yhteistoiminnalle ei ole tarvetta tai ei jakseta käsitellä asioita useaan kertaan kun ne on jo johtoryhmässä käsitelty. Asioita yhteistyöryhmän esityslistalle voivat tuoda sekä työntekijät että työnantajan edustajat. Työnantajalla on lain mukaan erityinen velvollisuus tuoda asioita yhteistoimintakäsittelyyn sekä antaa hyvissä ajoin tarvittavat ja riittävät tiedot käsiteltävistä asioista. Yhteistyöryhmän kokousta ei siis ole tarkoitettu pelkäksi tiedotustilaisuudeksi vaan aidoksi vuorovaikutustilanteeksi, jolla myös tulisi olla tosiasiallista merkitystä päätöksentekoon. Meillä on käyty läpi monia muutoksia ja monia on vielä vireillä ja varmasti tulossa, joten yhteistoiminnalle on tarpeensa ja paikkansa. Se, että henkilöstö otetaan aidosti ja rehellisesti mukaan jo siinä vaiheessa kun muutoksia suunnitellaan, on ensiarvoisen tärkeää ja myös työhyvinvointia lisäävää. Edelleen liian usein tämä mahdollisuus asioiden sujuvuuden lisäämiseksi jätetään käyttämättä. Kaikkein tärkein ja tutuin yhteistoiminnan muoto on varmasti työpaikkakokous. Työpaikkakokouksissa käsitellään juuri meidän yksikön asioita, mutta yhteistyöryhmässä on tarkoitus käsitellä koko toimialueen tai vastaavan asioita. Tämä ero on hyvä huomioida. VSSHP:n yhteistoimintasopimus löytyy Santrasta, ja mikäli sitä ei vielä ole ollut aikaa käydä läpi, vaikkapa työpaikkakokouksissa, nyt olisi jo aika niin tehdä. Toivotan kaikille aurinkoista kesää ja yhteistoiminnallista syksyä. Pidetään edelleen yllä hyviä yhteistoiminnan perinteitä! Hanskat naulaan Teksti ja kuva» MarKKU NÄVERI Tyksin JHL ja Tehy järjestivät 21. toukokuuta Hanskat naulaan -mielenilmauksen T-sairaalan aulassa. Mielenilmauksen tarkoituksena oli kiinnittää huomio sairaanhoitopiirin suojakäsinehankintoihin. Maaliskuussa ilmestyneen Finnwatchin raportin mukaan sh-piiri käyttää Thaimaassa valmistettuja suojakäsineitä, joiden tuotanto- ja työolot rikkovat paikallisia lakeja, vaarantavat työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden sekä loukkaavat kansainvälisiä työelämän oikeuksia. On surullista, että joudumme arkityössämme käyttämään epäeettisesti tuotettuja suojakäsineitä. Ajatus toimintapäivään lähti Finnwatchin raportista. Mietimme, miten voisimme osaltamme ammattijärjestöjen jäseninä edes pienin elein vaikuttaa siihen, että julkisissa hankinnoissa kiinnitettäisiin huomiota valmistusmaan ja tehtaan työoloihin, työntekijöiden turvallisuuteen ja oikeuksiin, kertoo JHL:n pääluottamusmies Päivi Huhtala. Vaadimme sairaanhoitopiiriä uudistamaan hankintakriteerejään niin, että tarjouspyyntöihin asetetaan sosiaalisia erityiskriteerejä. Niillä voimme varmistua siitä, että kansainväliset työelämän oikeudet täyttyvät ja yritysten toiminta ja tuotanto on eettistä, täydentää Tehyn pääluottamusmies Lennu Yläneva. Sosiaalista vastuuta edellytetään Materiaalipäällikkö Outi Kalskeen mukaan VSSHP:n tarjouspyynnöissä edellytetään sosiaalisen vastuullisuuden periaatteiden toteutumista sekä yhteistyökumppaneilta että niiden alihankkijoilta. Yritysten on noudatettava sijoittumismaansa lainsäädäntöä. Tarjoaja vastaa, että tarjoaja ja tuotteita valmistava yritys huolehtivat siitä, että työntekijöiden työolosuhteet ja työehdot on asianmukaisesti järjestetty. Tarjoaja vastaa myös siitä, että näiden toteutumista valvotaan säännöllisesti ja mahdollisiin epäkohtiin puututaan. Jos VSSHP:n tietoon tulee työolosuhteisiin, työehtoihin, ympäristönsuojeluun tai vastaaviin seikkoihin liittyviä vakavia rikkomuksia tai puutteita, VSSHP voi tarjoajaa kuultuaan irtisanoa hankintasopimuksen päättymään välittömästi. Materiaalipäällikkö kertoo, että Semperit on teettänyt käsineittensä valmistusta koskevan auditoinnin, jossa todetaan, ettei tehtaan toiminnoista ole löytynyt Finnwatchin raportissa epäiltyjä puutteita työntekijöiden työoloissa tai ehdoissa. Ainoa huomio tuloksissa oli ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden suuret vapaaehtoiset ylityömäärät ja tämäkin epäkohta on vaadittu korjattavaksi nopeasti. Loppuvuoden aikana on on vielä tarkoitus arvioida tarjoajien antamien selvitysten pohjalta sitä, ovatko nykymuotoiset vaatimukset riittäviä vai tulisiko sosiaalisen vastuun toteutumisesta annettavalle selvitykselle asettaa tarkempia sisällöllisiä vaatimuksia ja tulisiko tarjouspyyntöä täsmentää viittauksella johonkin olemassa olevaan sosiaalisen vastuun standardiin tai muuhun viiteasiakirjaan, Outi Kalske lisää. Ruusuja jaettiin myös Turunmaan sairaalassa. (Kuva: Raili Niemelä) Sadat nivelhoitajat kukitettiin nivelviikolla Kansainvälisenä sairaanhoitajan päivänä 12. toukokuuta moni työvuorossa ollut hoitaja yllättyi iloisesti, kun Turun Seudun Nivelyhdistys saapui osastolle ruusulähetyksen kanssa. Yhdistys jakoi sairaaloissa ja lääkäriasemilla yli 300 ruusua ja korttia kiitoksena arvokkaasta työstä. Ruusun saivat myös Sairaanhoitajaliiton tapahtumaan Aurajoen rannassa osallistuneet hoitajat. Jaamme ruusuja jo kahdeksatta kertaa. Haluamme kiittää hoitajia, kun heitä aina vain haukutaan, nauraa puheenjohtaja Marja-Liisa Salminen. Sairaanhoitaja Hanna Sjöblom on työskennellyt ortopedisellä vuodeosastolla Tyksissä yli seitsemän vuotta ja toimii osastonsa kipuvastuuhoitajana. Hän ei ollut työvuorossa, kun ruusulähetys saapui, mutta myös iltavuorolaisille oli varattu omat kukat. Sain ruusun vaikka en juuri silloin paikalla ollutkaan, kiitos siitä! Kiva kun meitä muistetaan! Sjöblom piti sairaanhoitajan päivästä käynnistyvällä nivelviikolla yleisöluennon ortopedisen potilaan kivunhoitotyöstä. Yhdistys myöntää nivelneuvos-arvonimen vuosittain henkilölle, joka on erityisen ansioituneesti toiminut nivelterveyden edistäjänä. Vuoden 2014 nivelneuvos on fysioterapeutti Jenni Jeromaa-Alho. Turun Seudun Nivelyhdistys ry on kansanterveysjärjestö, joka toimii nivelterveyden hyväksi. Yhdistys tiedottaa nivelasioista yleisöluennoilla ja jäsenlehdessä sekä järjestää nivelsairaille liikuntaa, virkistystä ja vertaistoimintaa. Toiminnassa on mukana noin jäsentä. Sanni Häkkinen Päivi Huhtala ja Lennu Yläneva katsovat, kuinka vasara pysyy Susanna Nurmen kädessä.

17 Oppi-isät MULTASORMELLA ON ASIAA Unohdetaan hetkeksi betoni. Viides kerros, ja kiinnityskoukuissakin säätämistä. Tehopari Asko ja Minna työn touhussa. Puutarhurittomassa talossa näistä on pakko luopua. Vievät paljon aikaa, ja ammattitaitoa sekä ahkeruutta vaaditaan. (Kuva: Hannu Väinälä) Hospitaali 17 Hellepäiviä piti toukokuun puolella. Kaikki kasvoi vähän turhankin nopeaan. Voisiko sanoa olleen puutarhureiden juoksuaika. Ruoho kasvoi, rikkaruohot samoin. Kesäkukkiakin ihmiset jo kaipailivat. Kesäkuun alussa aloitettiin. Normaalisti kesäkuun 10. yleisohjeena. Kieltämättä olo on ollut vähän stressaantunut ja apeakin. Salkkarissa oli Halikon sairaalan kasvihuonepuutarhurina virkatyönsä tehneen Arvi Heinosen kuolinilmoitus. Ikääkin oli jo 89 vuotta. Arvi oli kirjaimellisesti oppiisäni aloittaessani 15-vuotiaana mopopoikana harjoittelun puutarhurikoulua varten. Sodan käyneeltä ryhdikkäältä mieheltä tuli omaksuttua paljon muutakin kuin viljelyasioita. Arvokkaimman työnsä Arvi mielestäni teki opettaessaan noin 130 harjoittelijalle viljelyn saloja usea meistä toimii puutarhurina vieläkin sekä ajamalla aktiivisesti kasvihuoneiden käyttöä Halikon potilaiden viherterapiapaikkana. Potilastyöryhmä oli osa puutarhan arkea. Valmistuttuani olin pari vuotta yksityisellä töissä, minkä jälkeen siirryin tuon ryhmän ohjailijaksi puutarhalle. Siirryttyäni Halikon sairaalan puistopuutarhuriksi olin edelleen Arvin kanssa tekemisissä viikoittain. Silloin puiston penkeissä oli vielä kesäkukkia, jotka tietysti hankin talon sisältä. Salon aluesairaalastakin jäi viime talvena eläkkeelle puutarhuri, joka myös oli Halikossa harjoitellut. Liekö stressin syy yritykseni auttaa puutarhurittomaksi jäänyttä Salon sairaalaa. Yllättävän vaikeaa jatkaa toisen miehen saappaanjäljistä. Olisi jo talvella pitänyt tarkastella työkaluja, pienkoneita ja ennen kaikkea kukkaruukkuja. Puutarhuri teki Salossa paljon muutakin kuin pihahommia, ja se kieltämättä ympäristön ulkonäössä näkyy. Yritän muuttaa aluetta helppohoitoisemmaksi. Nyt siis lähinnä kemiaa, kuorikatetta ja perkuuta. Tavallaan toimin itsekin Salossa eräänlaisena oppi-isänä kahdelle ammatinvaihtajalle. Minnasta tulee puutarhuri ja Askosta kiinteistönhoitaja. Molemmat synnynnäisiä pihaihmisiä, jotka palkkaisin oitis VSSHP:n palkkalistoille. Tällaisia ihmisiä tarvitaan, jos ympäristö halutaan pitää kunnossa. Minna siirtyy Salosta Turkuun kesälomia tuuraamaan, joten siinä hyvä alku. Salokin näkyy sairaalan uudisrakennuksen yhteydessä saaneen ylimääräistä betonia: kasveja 3 metriä korkeissa kaukaloissa. Perkaamaankaan ei pääse kuin tikkailla. Pianistin sijaan pitäisi ampua arkkitehti. Ei näitä Saloon eikä Turkuunkaan kukaan varsinaisesti ole tilannut, eikä kaivannut. Uskoisin ihmisten olevan tyytyväisempiä pieniin vihreisiin keitaisiin, joissa koko kesän kukkisi erilaisia kasveja. Nykyään piha-arkkitehtuuriin tuntuu kuuluvan tietty monumentaalisuus. Haittaa sannoitussepelin poistoa, aurausta, lumenajoa, ja ennen kaikkea maksaa paljon ja lisää vuotuisia hoitokuluja. Cad-kuvat myös talvesta, liikennemerkeistä, valaisinpylväistä jne. Niin kiire oikeasti on, että Halikon koneverstaalla yritin saada ns. homman pakettiin, vapaa-ajalla tietenkin. Eräänä päivänä kävin Salossa teemanani kesäkukkien ja myrkkyruiskun osien hankinta. Minna oli pyllähtänyt niissä betonikaukaloissa. Onneksi vain ruisku sai vaurioita. Meinasi yhden kesän projekti tuhoutua. Niin, valitettavasti yhden kesän juttu. Täysin sattumalta oli kaksi sopivaa ihmistä ja yli-innokas ylipuutarhuri. Luvattahan tai ilman määräystä Saloon lähdin. Loppu onkin sitten Tyksin käsissä. Salossakin mennään aika pienellä porukalla, ja kaikki tekevät kaikkea ohjeistuksenaan piha-alue on aina listalla viimeisenä. Artturi-tilauksia ja rutiinihommia riittää. Jospa T3- sairaalasta jätettäisiin miljoonalla betonia tilaamatta, laitettaisiin rahat ihmisiin, jotka pystyvät luomaan siisteyttä ja elämyksiä. Hannu Väinälä Goda råd för nya fäder TEKST och BILD» MaTHIAS LUTHER Vater werden ist nicht schwer, Vater sein dagegen sehr, skaldade den tyska 1800-talsförfattaren Wilhelm Busch. Men på kvinnokliniken tror man att män fortfarande behöver lite råd också om hur man blir far. Men egentligen handlar det om då man blir far. För i den broschyr som just kommit ur trycket förklaras inte om blommor och bin utan om vad som sker just vid förlossningen, och strax före och strax efter. Mödrarådgivningarna ser till att kvinnorna är ganska väl förberedda, de kollar också vår information på nätet och de ringer till sjukhuset och frågar saker. Men det kommer ofta fram att papporna känner sig lite på sidan om, säger översköterska Marjo Kauppila. Överläkare Seija Grenman: Det här är en del av utvecklingen mot mera familjecentrering i sjukhusets verksamhet. Fast det kallas kvinnoklinik och vi har en förlossningsavdelning så är det hela familjens situation som skall vara i fokus för vår verksamhet. Broschyren fyller också delvis den lucka som uppstod då kvinnokliniken för några år sedan måste lägga ner sina egna populära men arbetsdryga familjekurser för blivande föräldrar. Rollspel I fokus för de blivande papporna är åtminstone en sak då de närmar sig sjukhuset med en stönande kvinna i baksätet: Var hittar jag parkeringsplats? Så det är inte helt fel att större delen av baksidan av broschyren upptas av en karta av Åucs med ett antal P:n. Hur tar man sig dit? Direkt citat ur broschyren: Spänn fast bältena. Starta bilen. Det här blir ditt livs färd. Lång högerkurva, snäv vänster. Din körrutt är noggrant förberedd, du har ju redan kört flera uppvärmningsvarv före den viktiga dagen. Kom ihåg att du har viktiga personer med dig, så kör försiktigt! Rallyförare är en av pappas roller, underordnad rollen som reseledare. Fredbevarare är en annan. Personlig tränare och bergsbestigare blir pappan in spe inne i förlossningssalen. Bergsbestigarpappa tänker på att uppmuntra mamman att jobba på också då syret håller på att ta slut. Men toppen för en pappa det är att få ta bebisen mot sin egen hud. Det går så bra under den där stora T-skjortan som han förstås har kommit ihåg att ta på sig redan då han åkte hemifrån. Det här med rollerna hittade våra mediestuderande på. Det var bra att ha med ungdomar som inte ännu visste så mycket om förlossningar, de kom med fräschare idéer än vi hälsovårdsproffs hade, säger Seija Grenman. Fräscha idéer Kliniken engagerade i ett tidigt skede studerande från medianomutbildningen vid Åbo Yrkeshögskola för att hjälpa till. Det blev studerandena Mira Alhonen, Nanni Luukko och Tessa Stenroos, och de hittade på att göra färden till BB som en vandring på en spelplan. Själva faktainnehållet stod Kvinnokliniken och förlossningsavdelningen för. Broschyrerna börjar spridas via mödrarådgivningarna i Åbo med omnejd så fort den svenska versionen kommit ur trycket. Sedan är det dags att fundera också på en engelsk version. Vi har varje dag ett par familjer som har annat modersmål än svenska eller finska, säger avdelningssköterska Christel Lindqvist. Det blir omkring 700 av de årligen förlossningarna på Åucs. Invandrarpapporna är knappast i mindre behov av information än de finländska. Det är numera regel om än inte tvång att papporna är med vid förlossningarna. 98 procent kommer, enligt Lindqvist. Hon säger att pappornas villrådighet i förlossningssalen är påtaglig, speciellt då förlossningen går in i sin jobbigaste fas. Men vi brukar säga åt dem att det allra viktigaste är att de överhuvudtaget är där. Att de är närvarande. Joni Haapanen, ekonomisk planerare och nyligen far för tredje gången, säger att det visst är bra med konkret information för annars kan mannen inte vara speciellt aktiv. Fast å andra sidan: Det erbjöds visst inte någon roll som regissör. Sanastoa Skalda runoilla Mödrarådgivning (äitiys)neuvola Förlossningsavdelning synnytysosasto Bergsbestigare vuoristokiipeilijä Uppmuntra rohkaista Papporna med. Seija Grenman, Marjo Kauppila och Christel Lindqvist jobbar för ett familjeinriktat sjukhus.

18 18 Hospitaali Vuosijuhlassa jaettiin kunniamerkkejä Uusia laitoshuoltajia Tyksin T-sairaalassa vietettiin 13. toukokuuta laitoshuoltajiksi valmistuneiden oppisopimusopiskelijoiden päätösjuhlaa kakkukahvien kera. Kaksivuotinen opiskelujakso on päätöksessä, opiskelijaryhmä oli erittäin motivoitunut, ja heille satelikin kiitoksia niin oppilaitokselta kuin laitoshuolloltakin. Kuva: Sari Talvo Teksti ja kuva» Esa halsinaho Keskiviikkona vietettiin Tyksin 56. vuosipäivää juhlatilaisuudessa, jossa luovutettiin Tasavallan Presidentin viime itsenäisyyspäivänä myöntämät kunniamerkit. Kunniamerkin saivat professori Olli Raitakari, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkki ylilääkäri Kari Kuttila, Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki ylilääkäri Esa Kotilainen, Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki osastonsihteeri Ritva Alasmaa, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein Rauno Vesivalo tutustui ylipainehappikammioon. Hänen takanaan Tehyn Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen -toimialueen johtaja Kirsi Sillanpää ja vieressä kammiota esitellyt sairaanhoitaja Eveliina Vasanen. Tehyn puheenjohtaja vieraili Tyksissä Teksti ja kuva» MarKKU NÄVERI Kunniamerkin saivat vuosijuhlassa rintaansa Olli Raitakari (vas.), Kari Kuttila, Leena Koskelin-Nurminen ja Ritva Alasmaa. Esa Kotilainen oli estynyt tulemaan paikalle. toimistopäällikkö Leena Koskelin-Nurminen, Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali kultaristein. Professori Olli Raitakari piti kiitospuheen kunniamerkkien saajien puolesta. Tyksin ruokasalissa iltapäivällä pidettyyn tilaisuuteen oli saapunut noin 150 kutsuvierasta. Perinteiseen tapaan juhlaan oli kutsuttu viimeisen vuoden aikana eläkkeelle siirtyneet sekä 20, 30 ja 40 vuotta Tyksissä palvelleet työntekijät, henkilöstön edustajat, hallituksen jäsenet ja ylintä virkamiesjohtoa. Naistenklinikalle vauvatauluja Teksti ja kuva» MarKKU NÄVERI Katja Mulari lahjoitti 20. toukokuuta naistenklinikalle seitsemän kuvaamaansa vauva-aiheista valokuvataulua, jotka sijoitetaan klinikan eri osastoille. Aihepiiri on tuttu, sillä Katja on naistenklinikallakin työskennellyt kätilö. Tällä hetkellä hän on opintovapaalla Totekista, jossa toimii varahenkilönä. Viime syksystä lähtien Katja Mulari on ollut myös ammattimainen valokuvaaja. Kipinä valokuvaukseen syttyi hänen saatuaan lahjaksi järjestelmäkameran. Paraikaa hän hankkii oppia alalle Tampereen Visuaalisen viestinnän instituutista. Katja on erikoistunut muotokuviin, erityisesti vauvakuviin, mutta kuvaa myös muita kohteita. Koska kätilön ammatti on yhä lähellä sydäntäni ja toivottavasti tulevaisuudessa myös konkreettisesti läsnä elämässäni, en ole kauaksi uudessakaan aluevaltauksessani vanhasta karannut, sillä valokuvatessa olen parhaimmillani, kun saan yhdistää nämä kaksi ammattia, Katja selvittää. TYKSIN HENKILÖKUNTANEUVOSTO Kaksi risteilyä Seilin saarelle ti & to Molempina päivinä lähtö klo 16. Aurajoen rannasta (Läntisen Rantakadun puolelta, Vaakahuoneelta sataman suuntaan). Seilin saaressa teemme noin kaksi tuntia kestävän opastetun kierroksen. Paluu Aurajoen rantaan klo 22 aikaan. Matkan aikana nautimme savuporokiusausta ja salaatteja. Ilmoittautuminen tapahtuu T-kanttiinissa oleville listoille maksamalla samalla VSSHP:n henkilökunnan hinta 20 euroa. Muistathan kanttiinissa asioidessasi välttää kiireisintä aikaa eli klo Ilmoittaudu pikaisesti, kuitenkin viimeistään Paikkoja rajoitetusti! Edullisia lippuja TURUN LOGOMO teatteriin Kvartetti klo lippu/ lippu/työntekijä (350 lippua varattu) Myynti alkaa T-savikupissa Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo vieraili seurueineen Tyksissä 8. toukokuuta tutustuen erityisesti T-sairaalan uuteen osaan. Vesivalo tapasi myös sairaanhoitopiirin johtoa, ja käydyissä keskusteluissa aiheina olivat mm. hallintokeskuksen organisaatiouudistus sekä hoitotyön johtajien asema sh-piirissä. Tehyn puheenjohtajalta liikeni päivän mittaan aikaa myös jäsenkunnalle, ja kymmeniä tehyläisiä kävi tapaamassa häntä ravintola Saviruukussa. Puheenaiheita olivat hoitotyön johtaminen, shpiirin strategia sekä Tyksin rakennuskanta. Vesivalo muisteli myös vanhoja hyviä aikoja tavaten kurssikaverinsa. Kelpaa näitä tauluja esitellä. Vas: toimialuejohtaja Seija Grénman, ylihoitaja Marjo Kauppila, lahjoittaja, valokuvaaja/kätilö Katja Mulari, osastonhoitaja Erja Rantanen, osastonhoitaja Christel Lindqvist, johdon sihteeri Riitta Ulén, osastonhoitaja Sini Koivula. Todettakoon, että lahjoituspäivänä juhlittiin Erja Rantasta eläkkeelle, siksi ehkä hieman poikkeava työasu.

19 TYKSIN SENIORIT Yhdistyksellä on tarjottavana loppukesäksi ja syksyksi paljon mukavaa ohjelmaa. Valitse omasi ja tule mukaan! Lähiaikoina eläköityvä, liity yhdistykseemme ja pääset osallistumaan hyvässä seurassa mukaviin tapahtumiin. Ota yhteyttä sihteeriin. Retki- ja kulttuurijaosto 6.8. ke on vuorossa perinteinen kesäteatterimatka Tampereen Pyynikille katsomaan Pirunpeltoa. Näytelmä perustuu Heikki Luoman TV2:lle kirjoittamaan tv-sarjaan. Lähtö klo Aurakatu 2. Ilmoittaudu Marille mennessä sähköpostilla tai soittaen tai tekstarilla, puh pe retki Mannerheim-museoon ja Tamminiemeen Urho Kekkosen museoon. Lähtö klo 8.30 Ortodoksisen kirkon luota torin laidalta. Ilmoittautumiset 5.9. mennessä tai HUOM! Ota yhteys Leena Uttulaan mennessä, mikäli olet halukas lähtemään to katsomaan päivänäytökseen Helsingin Svenska Teateriin musikaalia Mamma Mia!. Yhteys Leenaan mieluiten sähköpostilla tai soittaen tai tekstarilla, puh Liikuntajaosto 2.9. ti klo pilates-jumppa U-sairaalan 12. kerroksen aulassa. Vetäjänä Kaija Kouvo, jolta voit tiedustella asiasta tarkemmin. Puh tai sähköposti Jumpat jatkuvat joka tiistai 9.9., 16.9., ja ke klo lähdemme Ortodoksisen kirkon luota bussilla Naantalin Kultarantaan, jossa tutustumme opastetusti sen puutarhaan. Ilmoittautuminen mennessä Riitalle mieluiten tekstiviestillä, puh ma klo 10 lähdemme linja-autoasemalta Porin pikavuorolla Kuhankuonolle. Kävelemme Savojärven ympäri. Matkaa on noin 6 km. Mukaan omat eväät, makkaranpaistokin onnistuu ma klo lähdemme Tuomiokirkolta kävelemään Aurajoen rantaa ke suunnitteilla retki luontokeskus Haltiaan ja sen ympärillä olevaan luonnonsuojelualue Nuuksioon Espoossa. Matkan, ruokailun ja sisäänpääsyn hinta on noin 40. Alustavat ilmoittautumiset mennessä Riitalle, mieluiten tekstiviestillä, puh Kädentaitojen jaosto 2.9. ti klo 13 Tiedustelut ohjelmasta ja tapaamispaikasta Tuija Taipale, puh Hengellinen piiri ti klo aloitamme syyskauden Tyksin A-sairaalan pääsisäänkäynnin luona olevassa Hiljaisessa huoneessa.alamme tutkia Sananlaskujen kirjan sanomaa. Seuraava tapaaminen ti klo Lukupiiri ke klo 13 kahvila Elvinan kabinetissa. Luettavana ja keskustelun kohteena Tove Janssonin Kesäpäivä klo 13, kuten edellä. Luettavana ja keskustelun kohteena Tommi Kinnusen Neljäntienristeys. Leo Mikkola puheenjohtaja puh Taru Luukkala-Viitanen sihteeri puh Uusia viran- ja toimenhaltijoita TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Asiantuntijapalveluiden palvelualue Kuntoutusohjaus Jewander Marika, kuntoutusohjaaja Totek-palvelualue Aantaa Riku, osastonylilääkäri Felixson Paula, sairaanhoitaja Ferguson Katja, sairaanhoitaja Kallio Nina, apulaisosastonhoitaja Keski-Saari Kari, apulaisosastonhoitaja Koivula Mirjam, sairaanhoitaja Laine Anu, apulaisosastonhoitaja Maksimow Anu. erikoislääkäri Rauhanen Ritva, sairaanhoitaja Saarikoski Tuukka, erikoislääkäri, varahenkilö Lasten- ja nuortenklinikan toimialue Jalo Ville, sairaanhoitaja Kauri Saija, sairaanhoitaja Korin Maria, apulaisosastonhoitaja Marttila Minna, sairaanhoitaja Vienola Taina, lääkintävahtimestari Vuorinen Anni, sairaanhoitaja Medisiininen toimialue Anttila Sari, lähihoitaja Haimi Sini, sairaanhoitaja Heikkilä Mika, lähihoitaja Mäkelä Marianna, sairaanhoitaja Tojkander Kaisa, apulaisosastonhoitaja Naistenklinikan toimialue Mettälä Tuukka, erikoistuva lääkäri Ristimäki Jenni, erikoistuva lääkäri Neuron toimialue Hadzic Emzada, sairaanhoitaja Hautero Olli, erikoistuva lääkäri Kotkansalo Anna, erikoislääkäri Mäkelä Maria, sairaanhoitaja Nummelin Janne, erikoistuva lääkäri Pelkonen Irma, sairaanhoitaja Sankinen Matti, erikoistuva lääkäri Operatiivisen toiminnan ja syöpätautien toimialue Kipinoinen Merja, osastonsihteeri Rundgren Heidi, sairaanhoitaja Toivonen Anu, osastonsihteeri Törnblom Riikka, erikoislääkäri Kiinteistöpalvelujen tulosyksikkö Bildo Päivi, toimistosihteeri Kankare Tomi, sairaalainsinööri Koivumäki Pertti, sairaalainsinööri Könnö Marjo, rakennusarkkitehti Teknisten palvelujen tulosyksikkö Kalluinen Kalle, ammattimies Venho Mikko, ammattimies SALON ALUESAIRAALA Sisätautiyksikkö Koskinen Noora, sairaanhoitaja Kuosa Elina, sairaanhoitaja, varahenkilö TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALA Ajanvarauspoliklinikka Kylä-Kaila Outi, osastonhoitaja Sisätautiosasto Airola Susanna, sairaanhoitaja Rantala Marika, sairaanhoitaja Siivonen Irene, perushoitaja PSYKIATRIAN TULOSALUE Lastenpsykiatrian tulosyksikkö Hietikko Tommi, sairaanh oitaja Räty Elina, sairaanhoitaja Toivonen Solveig, sairaanhoitaja Nuorisopsykiatrian tulosyksikkö Laurinen Katja, erikoislääkäri Sirkiä Hanna, sairaanhoitaja Vikki Janne, sairaanhoitaja TYKS-SAPA-LIIKELAITOS Kliinisen neurofysiologian palvelualue Müller Markus, apulaisylilääkäri 50 % Virtanen Irina, apulaisylilääkäri 50 % Tykslab Kiiveri Hanna, laboratoriohoitaja Laurikka Miia, laboratoriohoitaja Salonen Katja, laboratoriohoitaja Turkia Heidi, kemisti Vainio Jenna, laboratoriohoitaja Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus Aaltonen Miia, röntgenhoitaja, varahenkilö Naistenklinikan kuoron äitienpäiväkonsertista jo perinne Turun yliopistollisessa keskussairaalassa järjestettiin kolmatta perättäistä kertaa äitienpäivän kunniaksi kuorokonsertti äitienpäivää edeltävänä lauantaina 10. toukokuuta. Naistenklinikan kuoro esitti johtajansa Johanna Tiitan johdolla suomalaisten naisartistien lauluja. Säestäjinä toimivat Anna-Mari Satomaa ja Akseli Tiitta. Äitienpäiväkonsertti oli maksuton tapahtuma, ja se oli tarkoitettu kaikille sairaalassa oleville potilaille, asiakkaille, heidän omaisilleen, sairaalan työntekijöille sekä heidän perheilleen. Naistenklinikan kuorossa laulaa klinikan eri osastoilla työskenteleviä kätilöitä, sairaanhoitajia sekä lääkäreitä. Kuoronjohtaja sekä kuorolaiset harjoittelevat työnsä ohessa vapaa-ajallaan. Kuorolaulu toimii kuorolaisille tärkeänä yhdessä tekemisen voimavarana sekä mieluisana harrastuksena. Esiintymiset ovat olleet lähes poikkeuksetta maksuttomia. Aiemmista vuosista poiketen sairaanhoitopiiri ja klinikka eivät osallistuneet perinteeksi muodostuneeseen konserttiyleisölle tarjottavaan kahvi- ja kakkutarjoiluun, vaan eri tahot mahdollistivat lahjoituksillaan äitienpäiväkonsertin kahvihetken. Kuoro haluaakin lämpimästi kiittää kaikkia lahjoittajia äitienpäiväkonsertin mahdollistamisesta! Pelkonen Matti-Pekka, röntgenhoitaja, varahenkilö Varsinais-Suomen lääkehuolto Ahlgren Charlotta, farmaseutti Anttila Sini, lääketyöntekijä Förars Lisa, lääketyöntekijä Lehtojärvi Emma, lääketyöntekijä Ovaska Saana, farmaseutti Paloniitty Saana, farmaseutti Vilhunen Noora, farmaseutti Välinehuollon palvelualue Nurmi Leena, välinehuoltaja Kiitos Syöpäklinikka, KIP, VSKK, Sydänangio, ERCP, Säteilylaitehuolto, Sapa, Hallintokeskus..., sillä oli upea päivä.kiitos. Ohessa olevan kuvan mukaisesti siirryin rakennuksen KULMAn taakse seuraavaan vaiheeseen! Jarmo Kulmala Hospitaali kesäkuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Jarmo Gunnin väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Sepelvaltimotoimenpiteiden ennusteelliset tekijät retrospektiivisiä tutkimuksia. Gunn toimii erikoislääkärinä Tyksin Sydänkeskuksessa. Väitös kuuluu kirurgian alaan. 6. kesäkuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Nanneli Pallasmaan väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Keisarileikkaus - synnytystavan vaikutus äidin synnytyskomplikaatioiden esiintyvyyteen. Pallasmaa työskentelee erikoislääkärinä Tyksin Naistenklinikan toimialueella. Väitös kuuluu synnytys- ja naistentautiopin alaan. 6. kesäkuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL, HLL Ulla Perheentuvan väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Kasvovammojen epidemiologiset, hoidolliset ja kuntoutumiseen liittyvät tekijät. Perheentupa työskentelee tutkijana Tyksin Operatiivisen hoidon ja syöpätautien toimialueen korvaklinikalla. Väitös kuuluu korva-, nenä- ja kurkkutautien alaan. 23. toukokuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Juha Puustisen väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Bentsodiatsepiinit ja ikääntyvien kognitiivinen toimintakyky pitkäaikaiskäyttö ja vieroitus. Puustinen työskentelee vs. erikoislääkärinä ja hallinnollisena erikoistuvana lääkärinä Tyksin Neuron toimialueella. Väitös kuuluu yleislääketieteen alaan. 16. toukokuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Katja Keron väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Ihmisen papilloomaviruksen taudinkuva suomalaisperheiden seurantatutkimuksen mieskohortissa. Kero toimii erikoislääkärinä Tyksin Naistenklinikan toimialueella. Väitös kuuluu suupatologian sekä synnytys- ja naistentautiopin alaan. 11. huhtikuuta tarkastettiin Turun yliopistossa LL Pia Linnamaan väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Atooppisen ihottuman ehkäisy mustaherukan siemenöljyvalmisteella. Linnamaa toimii erikoislääkärinä Tyksin Medisiinisen toimialueen ihoklinikalla. Väitös kuuluu iho- ja sukupuolitautiopin alaan.

20 20 Hospitaali Hunajainen harrastus Teksti ja kuva» Marjo Peltoniemi Kirurgisen sairaalan leikkausosastolla lääkintävahtimestarina työskentelevän Aija Tarvaisen ykkösharrastus on mehiläistarhaus. Sen lisäksi, että harrastus on Aijan mielestä mukava ja luonnonläheinen, hän näkee siinä myös syvempiä aspekteja kuten toimimisen ekosysteemin palvelusta vastaavien mehiläisten huolehtijana. Kaikki sai alkunsa 2010, kun Aija näki paikallislehdessä ilmoituksen mehiläiskurssista. Siinä kerrottiin, että mehiläistarhaus on tärkeä osa Suomen luontoa ja sen hyvinvointia ja että se on mielenkiintoinen, luonnonläheinen ja mukaansatempaava harrastus, jonka sivutuotteena syntyy hunajaa, hän muistelee. Ilmoitus onnistui houkuttelemaan ja Aija päätti lähteä noin vuoden kestäneelle kurssille, joka järjestettiin lisäksi sopivan lähellä. Osallistujia oli noin 40, joten verkostoituminenkin hoitui samalla. Kurssilta Aija sai perustiedot omien mehiläispesien rakentamiseen ja hoitamiseen. Lisäksi hän liittyi Suomen Mehiläishoitajain Liittoon ja sitä kautta sen paikallisyhdistykseen eli Varsinais-Suomen Mehiläishoitajiin. Meillä on tapaamisia kerran kuukaudessa ja niistä saa mainiota vertaistukea sekä tietoa. Liiton Mehiläinen-lehdestä saa niin ikään korvaamattomia vinkkejä. Hauskinta on lääkintävahtimestari-mehiläistarhaajan mielestä ollut seurata kuinka mehiläistarhaukseen tosissaan hurahtavat ihmiset innostuvat jopa niin paljon, että he menevät lapsen tasolle. Harrastus voi joillakin kehittyä jopa ammatiksi, mutta siinä puhutaan jo todella suuresta työstä. Tämä on sellainen makromaailma, johon on helppo uppoutua ja innostua kasvattamaan omaansa. Itsekin kävin ensin ostamassa kaksi pesää ja silloin vuonna 2011 minulla meni talvehtimaan kolme pesää. Jaoin ja lisäsin pesiä ja 2013 talvehtimaan meni 11 pesää ja 2013 taas lisää, 16 pesää. Nyt minulla on pesiä 19. Kansallisen pesätuen saa, jos on vähintään 15 pesää, joten mehiläispesää on sopiva määrä minulle. harrastuksena Aija Tarvainenkin vältteli joskus kaikenlaisia pistiäisiä, mutta ei enää. Mehiläistarhausharrastus on ollut mainiota siedätyshoitoa, sillä pistoja ei ole voinut vuosien varrella täysin välttää, vaikka suoja-asu kuuluukin mehiläistarhaajien repertuaariin. Hunajaa, pölytyspalvelua ja parven pyydystystä Aijalla on hyvä mahdollisuus tarhaukseen Nousiaisissa maaseutumaisessa miljöössä, jossa hän tuottaa hunajaa toiminimellä Mehiläismäki. Parhaimmillaan mehiläisiä voi olla Aijan mukaan jopa pesässä ja yksi kuningatar voi munia tuhat munaa vuorokaudessa. Syksyllä, hunajien poiston yhteydessä tarvitaan nestesokeria mehiläisten talviruokintaan. 19 pesässä sitä tarvitaan valtava määrä ja Aija tilaa sitä alan yrityksestä säiliöautolla kotiin. Hunajan tuottajaksi ryhtyessä pitää tehdä muun muassa alkutuottajailmoitus ja ilmoitus elintarviketoiminnasta. Mehiläispesien sijainnit pitää ilmoittaa myös pitopaikkarekisteriin Eviraan. Työtä ja kuluja on paljon, mutta tuloksena on entsyymirikasta hunajaa, jota Aija on myynyt lähinnä pienissä myyjäisissä ja myös Tyksin kirurgisen sairaalan parkkipaikalla kesäisin. Kaikki hunaja menee nopeasti kaupaksi. Juoksevaa sesonkihunajaa hän myy jonkin verran ja se kiteytyy joidenkin viikkojen kuluessa. Pehmeää kiteetöntä hunajaa hän myy satoja kiloja. Lisäksi Aija tarjoaa pölytyspalvelua kotikunnallaan Nousiaisissa ja toimii myös parven pyydystäjänä. Parveilu on mehiläisten luontainen lisääntymiskeino, joskin melko ei toivottu ominaisuus, parvi kun saattaa asettua asumaan vaikka jonkun savupiippuun. Aija on Nousiaisten kunnan alueella ilmoittautunut parvien pyydystäjäksi, jolloin hän tiedon parvesta saatuaan hakee sen pois ja laittaa uuteen pesään. Mehiläiset eivät selviä omin nokkinensa luonnossa ja siksikin parvi on saatava mehiläistarhurin hoitoon nopeasti. Pölytyksen arvo on suurempi kuin hunajan arvo. Kotimaista hunajaa ostava tekee hyvän työn myös kotimaisen pölytyksen puolesta. Mehiläispölytteisen sadon määrä ja laatu on parempi kuin ilman mehiläisiä. Marjojen ja hedelmien muodot ja koot ovat laadukkaampia mehiläispölytyksessä. Koen tekeväni tässä samalla jotain hyvää luonnon eteen omankin hiilijalanjälkeni hyvittämiseksi. Jo ennen aloittamistani olin huolissani luonnosta. Mehiläiset ovat tärkeä osa ekosysteemiä vastatessaan kukkien ja monien hyötykasvien kuten omenapuiden ja marjapensaiden pölytyksestä. Muun muassa torjunta-aineiden ja kemikaalien käyttö sekä ilmastonmuutos aiheuttavat mehiläiskatoa, johon taas me harrastajat voimme vaikuttaa elvyttävästi. Parasta on, kun on jossain mehiläispesillä keskellä luontoa ja kuuluu vain mehiläisten surina; siinä unohtuu kaikki arkihuolet ja usein saattaa nähdä siinä samalla muitakin eläimiä kuten ketun tai lintuja, Aija hymyilee. Sairaalamusiikkia luvassa Tyksissä elokuussa Teksti» Marjo Peltoniemi T-sairaalan aulassa järjestetään elokuun 15. päivä hyväntekeväisyyskonsertti TMJ goes Tyks osana Turun musiikkijuhlien konsertteja. Tämän lisäksi Turun musiikkijuhlat jalkautuu U-sairaalan lastenosastoille ilahduttamaan osastojen pieniä potilaita. Tyks ja TMJ ovat tänä vuonna halunneet löytää uudenlaisen konserttipaikan ja tuoda esille uuden, hieman vieraamman puolen siitä, mitä kaikkea kulttuurin ja musiikin kentällä tehdään, esimerkkinä sairaalamusiikki. Sopraano ja sairaalamuusikko Uli Kontu- Korhonen kävi Tyksissä kertomassa tarkemmin sairaalamusiikista ja sairaalamuusikon työstä järjestetyssä lehdistötilaisuudessa. Tarinoita sairaalamusiikin vaikutuksista Musiikki lisää Ulin mukaan endorfiinien eritystä ja tuo iloa, mielihyvää ja helpotusta kipuun. Samalla se on kuin lääke; terapeuttista ja poistaa stressiä. Uli vertaa sairaalamuusikon työtä lahjan antamiseen. Tällä sairaalamuusikolla ja muusikoiden opettajalla oli paljon tarinoita siitä, miten musiikki on vaikuttanut positiivisesti potilaisiin. Esimerkiksi puhumattomaan dementikkoon, aivohalvauspotilaaseen tai vuodepotilaana olevaan vanhukseen voi saada kontaktin musiikin avulla: he saattavat kääntyä kohti laulua tai soittoa ja kuunnella. Pienet kovia kokeneet lapset voivat puolestaan innostua jostakin instrumentista tai vaikkapa ryhtyä toimimaan leikkimielisesti kapellimestareina. Jopa vastasyntyneiden teho-osastolla pieni vauva reagoi kauniiseen ja herkkään lauluun vaikkapa avaamalla silmänsä. Monimuotoinen sairaalamusiikki Toivottavia ominaisuuksia sairaalamuusikolle ovat Ulin mukaan muun muassa vahvan musiikillisen osaamisen lisäksi oikeanlainen nöyryys sekä elämänkokemus ja empatia. Sairaalamuusikko vierailee ja esiintyy niiden potilaiden luona, jotka sitä haluavat, potilaan ehdoilla. Heitä lähestytään ennen kaikkea ihmisinä. Myös muusikon on tärkeää reagoida vastaanottajaan. Musiikki voi tarjota potilaalle mahdollisuuden itseilmaisuun tai vuorovaikutukseen. Sairaalamusiikkia voivat olla niin aulatiloissa pidettävät konsertit, osastojen päiväsaleissa pidettävät musiikkituokiot kuin potilashuoneessa toteutettava musiikkityökin. Säännöllisyys olisi Ulin mukaan hyvä asia, jos sairaalamuusikko voisi vierailla sairaalassa vaikka kerran viikossa. Potilaiden lisäksi sairaalamusiikki voi vaikuttaa parhaimmillaan positiivisesti omaisiin, hoitohenkilökuntaan ja osaston tunnelmaan sekä tukea hoitotyötä. Koulutusta sairaalamuusikoille Sairaalamuusikon työ voi tulevaisuudessa olla muusikoille yksi työllistymismahdollisuus. Sairaalamusiikkityön rahoitus on haaste: miten musiikkityö saadaan vakiinnutettua laitosten rakenteisiin ja millaisella rahoitusmallilla työ resursoidaan.tehdessään sairaalamuusikon työtä Uli Kontu-Korhonen on havainnut, että se on aidosti tärkeää erityisosaamista vaativaa työtä, johon on tarpeellista kouluttaa ammattilaisia. Turun AMK:n Taideakatemiassa onkin tehty musiikki ja hyvinvointi -teemaan liittyvää kehittämistyötä aktiivisesti vuodesta 2007 useissa hankkeissa. Hankkeissa on koulutettu sairaalamusiikin osaajia ja kehitetty sairaalamusiikkityön toimintatapoja sekä työkaluja. Tällä hetkellä työn alla on sairaalamuusikon koulutuksen vakiinnuttaminen osaksi musiikkipedagogien koulutusta sekä erilliseksi täydennyskoulutukseksi. Tiedustelut: TMJ goes TYKS U-sairaalan aulassa järjestetään minikonsertteja, jotka alkavat tasatunnein klo 13, 14, 15 ja 16. Konsertit kestävät noin puoli tuntia. Lisäksi muusikoita jalkautuu lastenosastojen potilaita viihdyttämään. Lastenosastoille jalkautuvien Turun musiikkiakatemian (Turun AMK:n Taideakatemia) muusikoiden ja sairaalamuusikoiden joukossa ovat muun muassa tenori Topi Lehtipuu, sopraano Tuuli Lindeberg, luutisti Solmund Nystabakk ja barokkiviulisti, kontratenori Dmitri Sinkovsky. T-sairaalan aulassa järjestetään samana iltana klo 18 konsertti, jossa esiintyjinä ovat turkulainen Key Ensemble, sopraano Tuuli Lindeberg ja luutisti Solmund Nystabakk. Konserttiin myydään pääsylippuja, joilla saa istumapaikan. Ohjelmassa kuullaan suomalaisia kuoroteoksia. Osa konsertin tuotoista lahjoitetaan Turun Lastensairaalan hyväksi. Musiikkijuhlien yhteydessä elokuussa vietettävään Tyks-päivään liittyen järjestetään myös Johdatus sairaalamusiikkiin -kurssi Turun konservatorion tiloissa. Kurssilla perehdytään muusikkona toimimiseen sairaala- ja hoivayhteisössä sekä vieraillaan sairaalamuusikkoina Tyksin lastensairaalassa. Kurssi on tarkoitettu musiikin ammattilaisille tai pitkällä opinnoissaan oleville. Opettajana toimii sairaalamuusikkojen kouluttajaksi Pariisin Musique et Santé -instituutissa opiskellut musiikin maisteri Uli Kontu-Korhonen.

Vakanssinumero 45 30.6.2009

Vakanssinumero 45 30.6.2009 Toimiala Sosiaali- ja terveystoimiala Tulosalue Sote:n yhteiset palvelut, Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut, Perhepalvelut sekä Vanhuspalvelut Toimialan esitys Entinen virka- /työsuhteinen tehtävä Vakanssinumero

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä?

Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia. Oletko se sinä? Seinäjoen terveyskeskus etsii terveydenhuollon osaajia Oletko se sinä? Meillä on töitä! Hyvä terveydenhuollon ammattilainen, me haluaisimme juuri sinut töihin osaavaan joukkoomme Seinäjoen terveyskeskukseen.

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö

Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Alueellisen erikoissairaanhoidon tulosalueen toimintasääntö Johtokunta on hyväksynyt tämän toimintasäännön 4.12.2013 ja se on voimassa 1.1.2014 alkaen. Lisäykset (kursivoituna) johtokunta 5.2.2014 YLEISET

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus REUMAA SAIRASTAVIEN HOITO JA KUNTOUTUS 27.8.2010 AIKUISTEN HOITO JA KUNTOUTUS Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus Markku Korpela Osastonylilääkäri TAYS:n sisätautien vastuualue/reumakeskus Reumatologian

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA

KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA KUNTOUTSUSPALVELUIDEN PALVELUTUOTANTOTYÖRYHMÄN YHTEENVETO VUODEN 2014 TIEDOISTA 1 BUDJETTI Kokkola ja Kruunupyy KPKS ESH, Kokkkola kuntoutusyksikvanhuspalvelut kö KPKS ESH piirin ulkop hoito KPKS ESH muut

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet:

Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 29.2.2012 klo 15.00 mennessä seuraavat toimet: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän hoidon ja hoivan palvelualue tuottaa, kehittää ja turvaa oikea aikaiset ja vaikuttavat terveys ja avopalvelut yhteistoiminta alueensa eli Kauhajoen kaupungin

Lisätiedot

Vaikuttava muutos. Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018

Vaikuttava muutos. Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018 Vaikuttava muutos Luonnos Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategiaksi vuosille 2017 2018 Yhdessä kohti asiakaslähtöistä palvelua Yhteinen tehtävämme: tuottaa laadukkaita, tehokkaita ja asiakaslähtöisiä

Lisätiedot

40 vuotta potilaan parhaaksi

40 vuotta potilaan parhaaksi 40 vuotta potilaan parhaaksi TULE-potilaiden hoidon kehittäminen Hyvinkään sairaanhoitoalueella Liisamari Krüger Fysiatrian erikoislääkäri, LT Osastonylilääkäri HUS/Hyvinkään sairaala HS 10.11./ HS 11.11.

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.

Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus. Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6. Keskussairaalan nykytilanne ja tulevaisuus Ylihoitaja Maijaterttu Tiainen Erikoissairaanhoidon tulosalue, operatiivinen tulosyksikkö 13.6.2012 Tarkastelen asiaa Kolmesta näkökulmasta 1) asiakkaat / potilaat

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten?

Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? Muutokset terveydenhuollossa miksi ja miten? O-P Lehtonen O-P Lehtonen Kliinisen mikrobiologian ylilääkäri, TYKS 1986-1996 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin va. johtajaylilääkäri 1996-2001 Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Tule tekemään parastasi. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tule tekemään parastasi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 ASTU SISÄÄN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI 3 Päivystysosasto Uudessa Y-talossa toimivat erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystykset.

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA KEVÄT 2016 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Ammattilaisille/Täydennyskoulutus/Koulutuskalenteri Koulutuksiin ilmoittautuminen:

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen

Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi. 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi 26.5.2015 Piia Niemi Mustonen Espoon neuvolatoiminta Asiakkaat raskaana olevat naiset sekä alle kouluikäiset lapset perheineen Synnytykset 3523/vuosi (2013) n. 6600

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Timo Toivonen Hallintoylihoitaja Marina Kinnunen VSHP ennen hanketta Mitä tehtiin ja mitä näyttöä Elämää hankkeen jälkeen HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö

HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON. - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö HYVINVOINTIA JA ELÄMÄNLAATUA ORTON - Ihminen on luotu liikkumaan - Anne Ranta, kuntoutuspäällikkö Kirsi Tolvanen, palvelupäällikkö Hyvinvoinnin huippuosaaja Suomalainen terveyden ja hyvinvoinnin ainutlaatuinen

Lisätiedot

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla.

Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen erikoisalalla. erikoisalalla. SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.8 VIRKOJEN KELPOISUUSEHDOT LÄÄKÄRIHENKILÖSTÖ ensihoidon ylilääkäri erikoishammaslääkäri Ylilääkäriltä tehtävään soveltuva erikoisalan pätevyys lääketieteen

Lisätiedot

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus

Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus Alueellisesti hajautettu lääkärikoulutus laatu ja vaikuttavuus 22.5.2012 / Hajautetun koulutuksen suunnittelija Maiju Toivonen, KM Lääketieteellinen tiedekunta TIEDEKUNNAN LÄÄKÄRIKOULUTUKSEN ALUEELLINEN

Lisätiedot

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi

Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi Potilasohjauksen kehittäminen näyttöön perustuvaksi VeTePO -osahanke 18.10.2011 Kehittämisen lähtökohdat 1 VeTe Potilasohjaus on yksi hoitamisen ydintehtävistä, joka kuuluu lain perusteella potilaan oikeuksiin

Lisätiedot

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi 15.1.2015 Anna-Liisa Koivisto, johtava lääkäri Maritta Salonoja, geriatrian ylilääkäri Tavoite Iäkkään selviytyminen

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA

SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA SAIRAANHOITAJAN YMPÄRIVUOROKAUTISEN VASTAANOTON TOIMINTAMALLI PELLON TERVEYSKESKUKSESSA Työnjakohankkeen päätösseminaari Levi 16.10.2009 Tuula Ylisaukko oja Taustaa Pellon kunnassa on käynnistetty vuonna

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

HELSINGIN JA UUDENMAAN Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Hallitus 8.2.2010, LIITE 8 PAIKALLINEN SOPIMUS LÄÄKÄREIDEN NS. KLIINISEN LISÄTYÖN JA MUUN HENKILÖSTÖN TÄHÄN LIITTYVÄN TAI RINNASTETTAVAN TYÖN KORVAUSPERUSTEET 1 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014

ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 ALUEELLISTEN KOULUTUSTEN KOONTA SYKSY 2014 Valmiina olevat koulutusohjelmat ilmoittautumisohjeineen löytyvät www.satshp.fi Tietopankki/Koulutus ja opetus Koulutuksiin ilmoittautuminen: Satakunnan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALASSA Tulevaisuuden erityisosaaminen erikoissairaanhoidossa seminaari, Turku 28.4.2011 Riikka Maijala SISÄLTÖ TYKS Vakka-Suomen sairaala ja osaaminen Osaamispääoma

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016

Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa. Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Tays:n selkäydinvammakeskuksen toiminta ja yhteistyötyks:n kanssa Sosiaalityöntekijä Kaarina Eskola Tays/Neku 17.5.2016 Keskittämisasetuksen voimaanastumisen (5/2011) jälkeen Taysiin on ohjautunut potilaita

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010

Sairaalatyöryhmä on käsitellyt asiaa viimeksi kokouksessaan 2.2.2010. Liite nro 1, sairaalatyöryhmän muistio 2.2.2010 Kuntayhtymähallitus 19 16.02.2010 Kuntayhtymävaltuusto 8 25.05.2010 Sosterin talouden ja toiminnan sopeuttaminen koskien osastoja 4 A, 4 B ja 5 A (hanke 17) sekä kirurgian, synnytys- ja naistentautien

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015

TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1 Arja Heittola Marita Marttila Sari Koistinen 12.1.2015 TERVEYSKESKUKSEN VASTAANOTTOTOIMINTOJEN KEHITTÄMINEN 2015 1. KONSULTTISELVITYKSESTÄ: Erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntimäärät korkeat kautta

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) polikliinisen aineiston HUS:n aineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA 1.1-30.6.2014

TERVEYSKESKUKSEN TOTEUTUNUT MONIAMMATILLINEN (lääkärit ja muu henkilöstö) AJALTA 1.1-30.6.2014 AJALTA.-30.6.04 Päivämäärä Tilaisuuden otsikko tai aihe Tilaisuuden sisällön painopistealue, esim. talon tapojen laatiminen, hoitoketjujuurrutus, kliininen koulutus, työyhteisön, tietojärjestelmäkoulutus

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot

VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot VSSHP kuntaneuvottelu 2016 Learning café ryhmien yhteenvedot Ryhmä 1: pj toimialuejohtaja Petri Virolainen, kirjuri arviointiylilääkäri Tuija Ikonen TULES: toimialuejohtaja Petri Virolainen, ylihoitaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kj/24 26.02.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2014 1 (5) 66 Stj / Valtuutettu Tuomo Valokaisen aloite terveyskeskuksen ja kaupunginsairaalan palveluista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke

Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro: Hoitotyön osuus moniammatillisessa hoitokertomuksessa Päivi Hoffrén, KYS 29.5 30.5.2007 ATK-päivät TURKU Päivi

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Töissä. TEKSTI KUVAT

Töissä. TEKSTI KUVAT 26 Töissä. TEKSTI KUVAT 27 Havainnointitutkimuksessa vain 63 prosenttia henkilökunnasta desinfioi kätensä ennen potilaskontaktia. Sitä vastoin 79 prosenttia meni käsihuuhdepurkille potilaskontaktin jälkeen.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/16 01.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2013 1 (6) 324 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Tuomo Valokaisen ym. aloitteesta koskien kaupunginsairaalan ja terveyskeskuksen

Lisätiedot

PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö

PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma. sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö PSHP:n tuberkuloositoimintaohjelma sh Merja Laitala TAYS, keuhkosairauksien vastuuyksikkö TAUSTA STM:n julkaisema Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2006 (9/2006) www.stm.fi, www.ktl.fi, www.filha.fi

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen 24.5.2010 FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Tutkimuksen toteutus

Lisätiedot

2.12.2011 Anne Heikkilä

2.12.2011 Anne Heikkilä Kotkan kotihoito Kotkassa asukkaita n. 57 000 Kotihoidon tiimejä alueella yhteensä 9 Lisäksi Kotiutustiimi, Kotisairaala, Omaishoidon tiimi ja Vammaispalvelun tiimi Henkilökuntaa kotihoidon palveluksessa

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN YHTEENVETO IKÄIHMISTEN PALVELUT Lapissa ikäihmisten palveluiden peittävyys on korkea Kolaria, Pelloa ja Rovaniemeä lukuun ottamatta, ja erityisen korkea se on

Lisätiedot

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Pukinmäen terveysasema- ja neuvolapalvelut Malmin terveysasema 19 lääkärin terveysasema, jossa hyvä työvoimatilanne

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS Valtuusto 10.6.2014 liite 2 24 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS 1. Palvelutasopäätöksen voimassaolo Tämä palvelutasopäätös on voimassa 1.1.2015 31.12.2017. Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN

K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN K1007 VAIKEAVAMMAISTEN ERITYISPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN Vammaistyön alueellinen kehittämispäivä propellipäivä 10.9.2008 Kouvola-talo Kehittämissuunnittelija Tarja Roivainen TAUSTAA Etelä-Karjalan sosiaali-

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk

Kuntatalo 8.2 2013 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Kuntatalo 8.2 213 Johtava ylilääkäri Johanna Stenqvist Kirkkonummen tk Tavoite: Hyvä vastaanotto-projekti syksy 21-kevät 211 Vastaanottojen lääkäreiden ja hoitajien aikojen saatavuuden parantaminen Jonojen

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuopio 10.9.2015 Wivi Forstén, fysioterapeutti Kuntoutusyksikkö: Kuntoutus- ja tutkimusosasto

Lisätiedot