LINTUINFLUENSSA MATKAILUN UHKANA. Tuija Eerola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LINTUINFLUENSSA MATKAILUN UHKANA. Tuija Eerola"

Transkriptio

1 LINTUINFLUENSSA MATKAILUN UHKANA Tuija Eerola Opinnäytetyö Marraskuu 2004

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) EEROLA Tuija Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 42 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Työn nimi Salainen saakka LINTUINFLUENSSA MATKAILUN UHKANA Koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Työn ohjaaja AROLA, Esa Toimeksiantaja(t) - Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli tarkastella lintuinfluenssaa Aasiassa ja sen mahdollisia vaikutuksia matkailulle. Lisäksi työssä pyrittiin selvittämään muita matkailuun negatiivisesti vaikuttavia asioita ja vertailemaan niitä ja pyrkiä punnitsemaan, mikä todellisuudessa on uhka matkailulle? Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimustapaa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin mediatutkimus. Tutkimusajankohdaksi määriteltiin , jonka aikana seurattiin kahdeksaa lehteä: neljää kotimaista ja neljää ulkomaalaista lehteä. Joitakin lehtileikkeitä otettiin mukaan vielä kesän aikana. Lehtileikkeleitä kerättiin yhteensä 473 kappaletta. Tutkimusaineistoksi valittiin 44 uutista. Työ osoitti, että matkailulla on monia erilaisia uhkia, jotka laajassa mittakaavassa haittaavat matkailua paljonkin. Lintuinfluenssa on vain yksi haitta muiden joukossa. Lintuinfluenssa ei kuitenkaan ollut turisteille niin vakava tauti, kuin esimerkiksi SARS vuosi sitten oli. Matkailijan tulee kuitenkin muistaa tietyt säännöt välttääkseen uhkia. Työn tulosten perusteella voidaan todeta, että matkailun alalla on monia vakavasti otettavia uhkia. Sitä, alkaako lintuinfluenssa tarttua ihmisiin, ei vielä tiedetä, mutta jos niin käy sitten ollaan aivan erilaisessa, vakavammassa tilanteessa kuin nyt. Avainsanat (asiasanat) Aasia, lintuinfluenssa, matkailu, sanomalehti Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC School of Tourism and Services Management DESCRIPTION Date Author(s) EEROLA, Tuija Type of Publication Bachelor s thesis Pages 42 Language Finnish Confidential Title Until BIRD FLU THREAT OF TRAVELLING Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor Mr. Esa AROLA Assigned by Abstract The aim of the Bachelor s thesis was to study bird flu and its influences to travelling, mostly among Asian countries. In addition there was an intention to clarify other negative impacts on travelling and compare those to each other and try to find out what is threat to travelling? The survey was accomplished by a quantitative approach. Method used was media research. Data was collected between , from eight newspapers; four domestic and four foreign newspapers. Some articles were collect during summer. The total amount of the articles were 473. Research material was taken 43 news. The research results showed that there are a lot of threats in travelling business, which in wide scale will cause a lot of negative impacts. Bird flu is just one among the others. Bird flu was not so serious disease than for example SARS was a year ago. Travellers should remember some rules avoid threats. It can be noted, that there are a lot of serious threats in travelling business. It can not be known, wheather people will be infected by Bird flu or not, but if it happens, then the situation will be different and more serious than it is now. Keywords Asia, Bird flu, newspaper, travelling Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO TUTKIMUSPROSESSI Mediatutkimus tutkimusmenetelmänä Tutkimusaineiston sisältö ja sen luotettavuus SANOMALEHTI JOUKKOTIEDOTUSVÄLINEENÄ Sanomalehden merkitys Sanomalehden historia Sensuuri Sanomalehdet Suomessa Aasian sanomalehtikulttuuri Sanomalehti nykyään Uutistoimistot uutisten välittäjinä MATKAILUN HISTORIA Matkailun lähtökohta Turismin historia MATKAILUN UHAT Luonnonvoimat Terrorismi Taudit Muut uhat KULUTTAJAKÄYTTÄYTYMINEN MATKAILUSSA AASIA MATKAILUALUEENA Aasian matkailun historia Vetovoimatekijät LINTUINFLUENSSA Espanjantauti, lintuinfluenssan edeltäjä Mikä on lintuinfluenssa?... 27

5 2 8.3 Miksi lintuinfluenssaa pelätään? Taudin leviäminen Taudin tulevaisuus LINTUINFLUENSSAN VAIKUTUKSET Paikalliselle väestölle Aasian maille Yrityksille MATKAILUN TULEVAISUUS LÄHTEET... 38

6 1 JOHDANTO 3 Maailmalla tapahtuu jatkuvasti matkailuun vaikuttavia asioita. Maaliskuun alussa 2003 saatiin lukea lehdistä mm. SARSin etenemistä Aasiassa. Samaan aikaan Irakissa alkoi sota, joka oli aluksi uhkaamassa koko maailmaakin. Tämän vuoden tammikuussa puhkesi uusi tauti, lintuinfluenssa. Aiheen ajankohtaisuus sekä mielenkiintoisuus innoittivat tarttumaan aiheeseen. Työn tarkoituksena on selvittää, ovatko nämä taudit todella uhkana matkailulle, vai vaikuttavatko enemmän muut asiat, kuten sodat ja luonnonkatastrofit? Työssä pyritään myös tarkastelemaan, tekeekö sanomalehdistö ns. kärpäsestä härkäsen, jotta saataisiin lehteä myydyksi. Jälkimmäinen oli huomattavissa, kun aloin tutkia aihetta. Sanomalehdistön antamaa kuvaa tarkastellaan uutisten näkökulmasta. Uutisten vaikutuksista matkailuun haluttiin saada laaja ote. Tutkimusajanjaksoksi määriteltiin Satunnaisia lehtileikkeleitä otettiin mukaan myös tämän jälkeen aina näihin päiviin asti. Tutkittavaksi lehdiksi valittiin neljä päivälehteä Suomesta: valtakunnallinen Helsingin Sanomat, maakunnalliset Keskisuomalainen ja Etelä - Suomen Sanomat sekä talouteen erikoistunut Kauppalehti. Ulkomaalaisista verkkolehdistä seurattiin myös neljää lehteä: Japan Times:ia, CNN Asia, Straits Times sekä china org- verkkosivuja. Kyseiset lehdet valittiin siksi, että voitaisiin tehdä vertailuja uutisoinnissa Aasian ja Suomen lehdistön välillä sekä lintuinfluenssasta että matkailun alalta yleensä. Myös muita lehtiä seurattiin tutkimusjakson aikana, koska haluttiin ottaa mukaan kaikki mielenkiintoiset lehtileikkeet, joiden avulla saatiin laajennettua näkemystä. Työssä käytetään kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin mediatutkimus. Tutkimusta voidaan pitää selittävänä ja kuvailevana, koska kyseessä on tapaustutkimus. Työssä halutaan saada lukija ajattelemaan matkailun uhkia lintuinfluenssan kautta myös laajemmin.

7 2 TUTKIMUSPROSESSI Mediatutkimus tutkimusmenetelmänä Joukkoviestintätutkimus ei ole selkeä tieteenala. Perusajatuksena on ollut kvalitatiivinen tutkimus. Lähtökohtana kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen. Tähän sisältyy ajatus, että todellisuus on moninainen. Tapahtumat muovaavat samanaikaisesti toinen toistaan, ja onkin mahdollista löytää monensuuntaisia suhteita. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 161.). Tähän pyrittiin myös tässä työssä. Haluttiin antaa laajempaa näkemystä matkailun uhista, joista tarkempaan analysointiin otettiin tapaus lintuinfluenssa. Pyrkimyksenä oli löytää tosiasioita ja tarkastella esitettyjä väitteitä. Mediatutkimus oli luontevin tapa tutkimuksen menetelmäksi, koska tutkimuksen tekeminen aloitettiin tammikuun lopussa 2003, jolloin lintuinfluenssasta kerrottiin ensimmäisen kerran. Viime keväänä vaihto-oppilasvuoden aikana, SARS puhkesi Aasiassa. Silloin tuntui, että lehdistö houkutteli lukijoita ostamaan lehden. SARSia paisuteltiin. Nyt haluttiin tutkia, tapahtuuko lintuinfluenssan kohdalla sama asia. Materiaalin kerääminen aloitettiin heti taudin puhjettua. Mediaa on monenlaista: radio, televisio, lehdet. Tutkimuskohteeksi valittiin sanomalehdet, koska sanomalehteen kirjoitetaan harkitummin kuin muihin medioihin. Sanomalehdessä uutiset ovat voimassa vuorokauden, toisin kuin esimerkiksi radiossa, jossa uutista muokataan heti uudemman tiedon tullessa julki. Toinen syy oli se, että aasialaisiin sanomalehtiin päästiin internetin kautta helpommin käsiksi kuin radio- tai televisiotarjontaan. Työssä tutkittiin myös median historiaa ja sen muuttumista kaikkien hyödykkeeksi.

8 2.2 Tutkimusaineiston sisältö ja sen luotettavuus 5 Osa sanomalehdistä, varsinkin ns. iltapäivälehdet on tarkoitettu enemmän lukijoiden viihdykkeeksi tarkoitettu kuin aamulehdet. Työhön haluttiin tuoda asiapitoisempi aineisto ja siksi valittiin aamulehdet, Helsingin Sanomat, Keskisuomalainen, Etelä- Suomensanomat ja Kauppalehti. Helsingin Sanomat otettiin mukaan sen laajalevikkisyyden vuoksi. Keskisuomalainen on itselleni päivittäinen tietolähde. Etelä-Suomen Sanomat kattaa ison määrän lukijoita ja lehti on helposti saatavissa internetin kautta. Kauppalehden tarjoama taloudellinen näkemys haluttiin ottaa myös mukaan. Ulkomaalaisista lehdistä mukana oli Japan Times. Se on suurilevikkisin lehti Japanissa, joka on kirjoitettu englanniksi. StraitsTimes:a luetaan Malesiassa ja Singaporessa, jossa molemmissa maissa ollaan tarkkoina omasta imagosta. Maat ymmärtävät matkailun merkityksen. CNN Asia on taas yleisimpiä tiedonlähteitä koko Aasiassa. China org web -sivut kertoivat laajasti lintuinfluenssasta. Kaikki nämä lehdet olivat ilmaisia ja luettavissa netissä. Tutkimuksen seurantajaksoksi valittiin Mielenkiintoisia artikkeleita poimittiin myös tämän jälkeen, mutta intensiivinen kerääminen tapahtui edellä mainittuna aikana. Lehdistä kerättiin kaikki lintuinfluenssaan liittyvät uutiset, kuten myös kaikki matkailuun liittyvät artikkelit. Näin saatiin laajempaa näkemystä työlle. Kaiken kaikkiaan seurantajakson aikana kerättiin 474 artikkelia. Eniten artikkeleita kerättiin helmikuussa, jolloin artikkelien määrä nousi 238:een. Suurinta osaa artikkeleista ei käytetty, koska samat asiat toistuivat useissa lehtileikkeissä. Poimin vain matkailuun liittyvät asiat, joita oli tuona seurantajaksona lehdissä sekä isoimmat lintuinfluenssaa koskevat artikkelit. Näin pyrin karsimaan aineiston kompaktiksi paketiksi alkaessani analysoimaan niitä. Suurin osa poimituista artikkeleista oli aasialaisista lehdistä. Tutkimusta voidaan pitää luotettavana sen laajan aineistomäärän perusteella.

9 6 3 SANOMALEHTI JOUKKOTIEDOTUSVÄLINEENÄ 3.1 Sanomalehden merkitys Sanomalehti on se kuva ympäröivästä maailmasta, jonka lehti lukijoilleen koko sisällöllään antaa ja jonka toimitus haluaa antaa. Jokainen sanomalehti on joko puolueellisesti sitoutunut tai sitoutumaton, mikä heijastuu sisältöön, materiaalin valintaan, näkökulmiin sekä esitystapaan (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommola 1988, 512.)Kestoviestinnälle, tässä tapauksessa sanomalehdelle tunnusomaista ovat sanomasta jäävä pysyvä jälki sekä sanoman suhteellinen hitaus. Useimmin ilmestyvät lehdet ilmestyvät seitsemän kertaa viikossa eli kerran päivässä. Yöllä painetussa ja aamulla kansalaisille jaetussa lehdessä olevat uutiset eivät välttämättä enää päivällä pidä paikkansa. Uutta tietoa saadaan koko ajan. Esimerkiksi tänä aamuna annettu virheellinen tieto voidaan vielä korjata netissä, radiossa tai televisiossa annetuissa uutisissa, mutta ei sanomalehdessä. Tällöin lukija ehtii muodostaa järkähtämättömän mielipiteensä sanomalehdessä olleen painetun tekstin perusteella, eikä sitä ole enää helppo muuttaa seuraavan päivän lehdessä. Erityisesti vanhemmat henkilöt luottavat eniten painettuun sanaan. Se on entisajoista opittua. Nykyään, yhä kovenevassa kilpailussa myös sanomalehdet kilpailevat lukijoistaan. Esimerkiksi iltapäivälehdet hamuavat samoja lukijoita, lehtien samanlaisesta koostumuksesta huolimatta. Tällöin pelataan lööpeillä, joissa sensaatiomaisempi lööppi myy enemmän. Tämä on huomattu kaupan kassajonossa seistessä. Tässä onkin usein vaarana, että kärpäsestä tehdään härkänen isomman myynnin toivossa. Sanomalehdet edustavat yhtä viestinnän erityistä lajia, nimittäin joukkoviestintää (mass communication). Joukkoviestinnässä viestit lähetetään lukuisille vastaanottajille avoimessa järjestelmässä. Joukkoviestinnän ajatuksena on yleensä osoittaa viesti erottelematta kaikille kansalaisille sillä tavoin kansantajuisesti esitettynä, että erikoistietoja ei viestien ymmärtämiseen tarvita. Tähän vaikuttavat myös mainostajat. Myös heille on myös tärkeää, että mahdollisimman monet lukevat heidän mainoksensa. Mitä suuremmat taloudelliset, poliittiset ja moraaliset intressit ovat kyseessä, sitä voimakkaammin journalismiin

10 pyrkivät vaikuttamaan sekä ulkopuoliset tahot että journalististen organisaatioiden omat sidosryhmät, kuten mainostajat. (Luostarinen 1996, 53.) Asioita kirjoitetaan sensaationhakuisesti, sillä oikea totuus ei välttämättä möisi niin hyvin. Välillä herää kysymys, tiedetäänkö totuudesta edes tarpeeksi, onko otettu selvää ja onko tutkittu? Sanomalehden historia Kirjapainon käyttöönotto Euroopassa teki mahdolliseksi lehdistön syntymisen. Ajankohtaisista asioista kertovia uutislehtiä tarvitsivat ennen muuta hallintovirkamiehet ja kauppiaat, joille oli tärkeää tuntea maailman tapahtumia ja kauppasuhteiden kehitystä. Aikaisemmin kauppiaiden ja pankkiirien oli täytynyt pitää itsensä ajan tasalla henkilökohtaisten suhteiden avulla, mikä oli tietenkin vaivalloisempaa kuin samojen asioiden lukeminen lehdestä. (Hemanius 2002, 31. ) Kirjapainotaidon synnyttäminen monien painotuotteiden yhtenä ryhmänä olivat uutislehtiset, joissa usein kuvan havainnollistamana kerrottiin yhdestä huomiota herättävästä tapahtumasta. Uutislehden aiheena saattoi olla vaikkapa luonnonmullistus, sota tai hallitsijanvaihdos. Kuvan ansiosta ne kiinnostivat lukutaidottomiakin (Hemanius 2002, 31.) Ensimmäiset lehdet ilmestyivät jo 1500-luvulla, mutta vasta 1600-luvulle siirryttäessä ne alkoivat ilmestyä säännöllisesti, jopa viikoittain. Tätä ennen lehtiä oli sadan vuoden ajan painettu ja levitetty enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti, kuten markkinoiden ja messujen yhteydessä. Ensimmäiset vakinaisella pohjalla olevat sanomalehdet perustettiin Saksaan, Britanniaan, Hollantiin ja Ranskaan Euroopan kaupan ja siirtomaatoiminnan keskusmaihin. Lehdet välittivät etupäässä ulkomaan uutisia, mutta 1600 luvulla niissä oli jo ilmoituksia, jotka kertoivat lähinnä kauppiaiden tuotteista. (Hemanius 2002, 31.) Sanomalehden historia jaetaan seuraaviin historiallisiin vaiheisiin: 1. Journalismin esimuodot, uutiskirjeet (1500 ) 2. Valistavan ja kasvattavan eliittilehdistön aika (1600 ) 3. Poliittisen ja mielipidelehdistön aika (1750 )

11 4. Kaupallistuneen lehdistön aika (1850 ) 8 Journalismin esimuodot Sanomalehden esimuodot olivat uutiskirjeitä, joita kauppiaat lähettivät toisilleen. Liikekirjeenvaihdossa tuli tavaksi, että liikemies pani kirjeensä loppuun vaikkapa hintatietoja kotikaupungistaan Venetsiasta ja tietoja Kaukoidän maustesadon näkymistä. Kauppias eli ostamalla sieltä, missä tavara oli edullisinta ja myymällä sitä siellä, missä sitä eniten tarvittiin ja missä oltiin valmiita maksamaan paras hinta. Uutiskirjeiden avulla kauppiaat saivat tietoa kadoista ja sadoista, kulkutaudeista, sodista, hovien tapahtumista, laivavuoroista, hinnoista jne. Näillä kaikilla tiedoilla saattoi olla iso vaikutus kauppiaan taloudelliseen menestykseen, joten oli tärkeää saada asioista tietoa. Liikekirjeiden lopun yleiset talousuutiset saattoivat kiertää kädestä käteen useampienkin tietoon. Ensimmäisten keskieurooppalaisten uutiskirjelehtien levikit olivat vähäisiä, kappaletta. Vasta 1600-luvun lopulla päästiin yli 1000 kappaleen levikkeihin. ( Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 510.) Valistavan eliittilehdistön aika, luvut Kun painetut uutiskirjeet vakiintuivat säännöllisesti ilmestyviksi, ja kun niille annettiin nimi, niistä tuli varsinaisia sanomalehtiä. Lehdistön varhaista vaihetta on luonnehdittu lähinnä valistavaksi ja kasvattavaksi. Varhaisesta lehdistöstä on myös käytetty nimitystä eliittilehdistö, sillä Euroopassa ja Amerikassa vain pieni koulutettu eliitti pystyi hyödyntämään lehtiä. Ruotsi-Suomessa lukeva yleisö oli ruotsinkielistä tai ainakin ruotsia taitavaa säätyläistöä. Lehdet tilattiin aluksi Tukholmasta. Ensimmäinen Suomessa ilmestynyt lehti oli vuonna 1771 perustettu Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Åbo Tidningar. Suomenkielisiä lehtiä alkoi ilmestyä 1820-luvulla. Turun paloon (1827) saakka Turku oli lehdistön keskus, mutta sen jälkeen yliopisto muutti Helsinkiin, joka oli ollut pääkaupunki jo vuodesta Samalla Helsingistä tuli kulttuurielämän ja myös lehdistön keskus. (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 510.)

12 Poliittisen ja mielipidelehdistön kukoistusaika 1750 n Ranskan vallankumouksen jälkeen alettiin huomata, että lehdistö on voimakas poliittinen väline. Sen avulla voitiin kritisoida ja tehdä pilaa kansalaisvapauksien saavuttamisen esteenä olevista taantumuksellisista. Lehdistön avulla voitiin levittää ajatuksia, herättää yhteiskunnallisia liikkeitä, kiihottaa kansaa barrikadeille. Kun lehdistä tuli poliittisen taistelun välineitä, ei tavoitteena ollut neutraali tiedon jakelu, vaan vastustajien lyöminen ja oman asian edistäminen. Ihmisiä opetettiin näkemään asiat tietyltä kannalta. Monesti poliitikko ja toimittaja olivat yksi ja sama henkilö, joka jatkoi parlamentissa käytyä kiivasta sanaharkkaa lehtensä palstoilla. Kaupallinen lehdistö, 1850 Yhdysvalloissa alettiin jo 1830-luvulla perustaa puhtaasti kaupallisia lehtiä. Ne suunnattiin yhä kasvavalle massayleisölle, jonka lukutaito ja sivistys olivat vähäiset. Sanomalehti alkoi hankkia tuloja kaksilla markkinoilla. Ensimmäiset markkinat muodostuvat lehden myymisestä yleisölle (levikki) ja toiset markkinat taas näin syntyneen yleisökontaktin myymisestä mainostajille. Lehti siis hankkii kiinnostavalla sisällöllä ensin itselleen suuren joukon kulutuskykyisiä lukijoita ja sitten myy mainostajille mahdollisuutta kätevästi tavoittaa nuo kuluttajat. Vuoden 1919 perustuslaki takasi painovapauden eikä säädöstä ole muutettu. Toisen maailmansodan vuosina sensuurilaitos perustettiin uudelleen. Ennakkosensuuria ei säädetty, vaan lehtiä valvottiin ohjein ja määräyksin. Käytännössä sensuuri lakkasi rauhan tultua. (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 510.) 3.3 Sensuuri Lehdistön alkaessa politisoitua siihen alettiin soveltaa sensuuria. Erityinen viranomainen tarkasti etukäteen lehtiin tarkoitetut käsikirjoitukset, ja hänellä oli valta kieltää niiden julkaiseminen, tehdä poistoja jne. Painotuotteen julkaisemisesta ilman ennakkotarkastusta saattoi rangaistuksena olla jopa kuolema. Valvontaa yritettiin tosin kiertää. Lehtiä pyrittiin painamaan salaa. Tämän takia lakia muutettiin niin, ettei painatuksessa saanut käyttää laitteita, joiden avulla työ sujui äänettömästi, vaan

13 10 laitteista tehtiin kovempi äänisiä. Valvonta ja erikoisverotus vaikuttavat jopa lehtien ulkoasuun tavalla, joka ilmenee yhä nykyäänkin. Britanniassa alettiin vuonna 1711 verottaa sanomalehtiä sivumäärän perusteella, jolloin ryhdyttiin painamaan isokokoisia sivuja. (Hemanius 2002, 39.) Lehdistö on joutunut taistelemaan sensuuria vastaan liki koko autonomian ajan luvun puoliväliin asti ns. autoritaarinen julkisuus oli voitolla: hallitus ja virkamiehet edustivat oikeita mielipiteitä, eikä yleisiin asioihin puuttuminen kuulunut muille.. Sanomalehdistön tehtävänä oli ennen kaikkea yhteiskunnan johdon hyväksymien asioiden ja arvojen välittäminen (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 485 ) Mikä on tilanne tänään? Lehdillä on suuri valta, mutta niin on myös muilla joukkotiedotusvälineillä esimerkiksi internetillä. Kuka valvoo siellä, missä tiedon tulva on valtaisa? 3.4 Sanomalehdet Suomessa Suomi oli 1800-luvun puolivälissä Länsi-Euroopan maihin verrattuna kehitysmaa sanomalehtien määrän ja levikin suhteen. Otettaessa mukaan myös aikakausilehdet eroa Ruotsiin oli kurottu kiinni vuosisadan taitteeseen tultaessa. Siirryttäessä parin sukupolven yli ja luvuille tilanne oli muuttunut. Sanomalehdistön kulutuksessa Suomi oli lähellä kansainvälistä huippua vain Japani ja Islanti edellä. (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 516.) Verrattuna muihin Euroopan rintamaihin Suomi sai kuitenkin ensimmäisen lehtensä varsin myöhään. Varsinainen lukeva yleisö oli Suomessa ruotsinkielistä ja se tilasi mielellään ruotsinkielisiä lehtiä. Turussa ilmestyi ainoa suomalainen sanomalehti. Ulkomaan ja kotimaan uutisia se ei julkaissut, koska se katsottiin kuuluvan pääkaupunkiseudun lehdille. (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 485.) Sanomalehti on suomalaisille jokapäiväinen kulutushyödyke. Sanomalehteä lukevat säännöllisesti liki kaikki yli 12 vuotiaat. Arkisin he käyttävät keskimäärin 40 minuut-

14 11 tia päivässä ja sunnuntaisin liki 10 minuuttia enemmän sanomalehtien ääressä. Moni seuraa kahta tai useampaakin lehteä. Koko maailmassa Suomi kuuluu johtaviin lehdenlukumaihin. (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 485.) Pohjoismaissa miehet ja naiset lukevat sanomalehtiä yhtä paljon, kun esimerkiksi Ranskassa naiset lukevat mieluummin viikko- ja aikakausilehtiä. (Gustafsson & Kemppainen 2002, 121.) Suomalaiset ovat edelleen lukijakansaa, jopa mahdollisesti lukemisen maailmanmestareita. Olemme UNESCOn tilastoissa kolmen ensimmäisen maan joukossa Norjan ja Japanin kanssa. (Nordenstreng & Wiio 2001, 16.) Jos lasketaan yhteen suomalaisten sijaluvut käytettävissä olevista kansainvälisistä lukemisen tilastoista, saadaan suomalaisille huippulukema. Me kuulumme maailman ahkerimpiin lehden lukijoihin mitattiinpa sitä sanoma- ja aikakausilehtien suhteellisena määränä tai ilmestyneiden lehden numeroiden suhteena asukasmäärään. (Nordenstreng & Wiio 1994, 15.) Intermediatutkimuksen mukaan parhaiten suomalaiset tavoitetaan edelleenkin sanomalehtien ja television avulla. Sanomalehdillä tavoitetaan vuotiaista suomalaisista päivittäin 86 %. (Nordenstreng & Wiio 2001, 16.) Mielestäni tämä on todella korkea prosenttiluku ja hämmästyksekseni yhä nuoremmat ovat kiinnostuneet ympärillä tapahtuvista asioista, mikä on erittäin positiivinen asia. Yleisesti vain puhutaan, että tämän päivän nuoriso on televisiokansaa, mutta tämä prosenttiluku osoittaa muuta. Tyypillisintä Suomen lehtirakenteelle on tilaajapohjaisuus. Irtonumeromyynnin osuus sanomalehtien kokonaislevikistä on 12 % ja tilattujen 88 %, mikä eroaa selvästi muista Euroopan maista. Irtonumeromarkkinat ovat kuitenkin hitaasti kasvamassa. (Jyrkiäinen & Savisaari 1994, 55.) Tällä hetkellä Suomessa ilmestyy eniten seitsemänpäiväisiä lehtiä. (Gustafsson & Kemppainen 2002, 119.) Painoviestinnän tuottajia on suuri joukko, joista kukin tuottaa yhtä tai useampaa nimikettä. Sanomalehtien lähes miljardin kappaleen vuosituotanto koostuu kahdestasadasta erinimisestä vuosikerrasta. Kustantajia on kahdeksisenkymmentä, joista eräät ovat varsin suuria kuten Sanoma Osakeyhtiö. (Nordenstreng & Wiio 1994, 15.)

15 3.5 Aasian sanomalehtikulttuuri 12 Kirjapainotaidon juuret juontuvat Aasiaan. Jo 1300-luvulla ekr. kiinalaiset käyttivät mustetta kirjoittaessaan. Vuonna 49 ekr Kiinassa keksittiin paperi, ja puupainomenetelmää ryhdyttiin käyttämään noin vuonna Koreassa keksittiin luvulla vaihtokirjasimet. Pohjois-Aasiassa lähinnä Kiinassa ja Japanissa jopa tuhansia vuosia hallinneet dynastiat kehittävät tiedonvälitystä omiin hallintatarpeisiinsa. Rakennettiin postireittejä ja teitä, ja erilasia hallinnollisia asiakirjoja ja dokumentteja ryhdyttiin painamaan paljon ennen kuin Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa. (Picard 2002, ) Tämän luulisi johtavan siihen, että Aasian maat olisivat tänä päivänäkin sanomalehden suurkuluttajia, koska perinteitä on, mutta näin ei vain ole. Tosin 1800-luvun lehtiä kaupittelivat kaduilla nuoret lehtipojat, joiden elanto riippui täysin siitä kuinka innokkaasti he jaksoivat tyrkyttää lehtiä ihmisille. Jo tästä irtonumeromyynnistä seuraa, että lehden on joka päivä kehitettävä etusivulleen joku mielenkiinnon väkisinkin vangitseva sensaatio. Kuivat tosiasiat ja asiallinen esitystapa eivät myy, siksi etsittiin jokin tunteita kuohuttava asia ja esitettiin se "kissankorkuisin" kirjaimin kuvan kera (Karvonen 2000) Lukutaidon erot ja monet muut tekijät selittävät myös sitä, miksi sanomalehtien levikit eri puolilla maailmaa eivät ole samanlaisia. Aasiassa on lähes 60 prosenttia maailman väestöstä, mutta vain 42 prosenttia sanomalehdistön levikistä. Aasiassa lukutaito on kolmella neljästä; miehillä 81 prosenttia ja naisilla 67 prosentilla. (Picard 2002, 97.) Suurin este köyhien alueiden viestintäjärjestelmien kehittymiselle on pääoman ja investointien niukkuus. Investointien puute vaikuttaa suoraan siihen, että tiedotusvälineet eivät pääse kehittymään. Toisaalta kasvua hidastaa koko yhteiskunnan taloudellisen toiminnan kehittymättömyys. Ei ole riittävästi lukijoita ja kuulijoita, ei ilmoitusmarkkinoita eikä muidenkaan kaupallisten mediapalveluiden kysyntää. Ja kun ei ole tuloja, ei myöskään voida tarjota laadukasta palvelua. (Picard 2002, 99.) Meillä Suomessa on etuna, että sanomalehtien saatavuus on helppoa. Voimme tilata lehdet kotiin. Toisen vaihtoehtona on se, että ostamme lehdet kioskilta, jossa valikoimat ovat laajat ja sitten on olemassa vielä ilmaisjakelulehdet. Me emme voi

16 välttyä tiedon tulvalta ja ns. houkutus lehden lukemiseen kasvaa, kun tarjontaa löytyy. Aasiassa päivän lehdet ostetaan kioskeista. 13 Yhteiskunnan kehittyneisyys ja elintaso sekä paikallinen kulttuuri ja historia vaikuttavat paljon viestintäjärjestelmien rakenteisiin, median kattavuuteen ja käyttötottumuksiin. Kolme merkittävintä perusasiaa ovat kuitenkin lukutaito, sähköistymisen taso ja puhelinjärjestelmien kehittyneisyys.( Picard 2002, 96.) 3.6 Sanomalehti nykyään Tänään media on jättiläismäinen järjestelmä, joka on yhä kiinteämmin sidottu teknologiaan ja se käy yhä kaupallisemmaksi. (Luostarinen 1996, 14.) Sananvapauden perusoikeus säännös edellyttää, että kansalaisille muodostuu oikeus vastaanottaa tai olla vastaanottamatta informaatiota. Tämä korostaa kansalaisten oikeutta vapaaseen mielipiteenmuodostukseen. Tämä puolestaan edellyttää monipuolista joukkoviestintää, valinnan mahdollisuutta sekä sitä, että viestinnän vastaanottajalla ei ole pelkästään passiivinen valitsijan rooli hänelle luodusta tarjonnasta, vaan myös mahdollisuus vaikuttaa viestinnän sisältöön. (Pohjolainen 1994, 223.) Tämän voidaan kääntämän niin, että lukijat omalla ostokäyttäytymisellään kertovat lehden tekijöille, mikä heitä kiinnostaa? Mitä he haluavat lehdestä lukea? Kuvilla kerrotaan paljon. Hyvä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa tai voi olla kertomatta. Kuvalla on suuri valta ja siksi valittaessa kuvia lehteen on muistettava vastuu lukijasta. Osuvasti valittu kuvitus täydentää tekstiä ja kertoo oman osuutensa uutisesta. (Inovaara. & Leppäjärvi, 2004.) Kuvat ovat kerronnassa ensisijaisia siksi, että näemme tapahtumat ennen kuin me luemme niistä. Sanallinen selitys tarjoaa tulkinnan kuvista. (Fairclough 1997, 16.) Tämä tuli esiin myös tässä lintuinfluenssa tapauksessa. Media viestitti sekä sanomalehti- että televisio kuvillaan hurjia kanan teurastus kuvia. Tämä myi enemmän kuin pelkästään sanoin kerrottu asia. Esimerkkinä kerron Intian keuhkoruttoepidemiasta, joka kuitenkaan ei ollut epidemia, vaikka niin kerrottiin. Lokakuussa 1994 kerrottiin, että intialaisessa kaupungissa on puhjennut keuhkoruttoepidemia. Parissa päivässä paikallisesta epidemiasta kasvoi

17 14 yllättäen maailmanlaajuinen uhka. Intiasta tulevia lentomatkustajia ryhdyttiin tarkastamaan Euroopassa ja Aasiassa. Suomalaisille suositeltiin, etteivät he matkustaisi Intiaan. Yleisradion televisiouutisista jäi kuva, että Intiassa raivosi ruttoepidemia, joka hetken uhkasi koko läntistä maailmaa ja jolta juuri ja juuri vältyttiin. Sivuseikaksi jäi, että ruttoa voidaan nykyisin hoitaa menestyksekkäästi antibiooteilla.(kantola 1996, 165.) Esimerkiksi Intian ruttouutisissa näytettiin kuvia sairaalassa makaavista potilaista ja ruumiskärryistä. On hyvin todennäköistä, että yksikään kuvissa esiintyneistä ihmisistä ei ollut ruttopotilas. (Kantola 1996, 168.) Tällä tarinalla haluan vain herätellä lukijaa. Kaikki kuvat eivät välttämättä pohjaudu todellisuuteen tai kyseisen aiheeseen, jonka otsikon alla kuva on. Herää kysymys, onko tämä tapa oikea välittää ihmisille tietoa maailmalla tapahtuvista asioista? Kaupallistuneen sanomalehdistön sisällön kehitystrendeistä tärkein on käynyt ilmi: Lehtien sävyttäminen niin, että ne pystyvät vetoamaan mahdollisemman moneen lukijaan. Tämä pyrkimys on johtanut sellaisen maailmankuvan välittämiseen, jossa kepeä mutta kiinnostava human intrest -aineisto painottuu suhteettomasti; äärimmillään tämä pyrkimys on johtanut räikeään sensationalismiin. Kaupallistumisen vaiheeseen kuuluu myös uutisvälityksen nopeuden maksimoiminen toisinaan luotettavuuden kustannuksella.(hemanius 2002, 59.) Tähän ollaan tultu. Alan kiristynyt kilpailu ja taloudelliset paineet saavat yritysjohdon usein valitsemaan journalismin viihteellisemmän ja skandalismin puolen. (Luostarinen 1996, 57.) 3.7 Uutistoimistot uutisten välittäjinä Kaksi lehdistön kaupallistumisprosessin kehitykseen oleellisesti vaikuttanutta tekijää ovat uutistoimistojärjestelmä (tietotoimistot) sekä mainonnan synty ja kehitys. Uutistoimistojen varhaishistorian merkkimies oli ranskalainen liikemies Charles Havas, joka osti Pariisissa vuonna 1811 perustetun Correspondance Garnier- nimisen toimiston itselleen vuonna Toimisto levitti tilaajille selostuksia eri lehtien sisällöistä. Uusina keinoina tulivat kysymykseen juuri avatut rautatieyhteydet, lennätin sekä kirjekyyhkyt.(hemanus 2002, 47.) Suomalainen uutisvälitys kehittyi myöhään verrattuna Euroopan muihin maihin. Ensimmäinen suomalainen uutistoimisto, Suomen Sähkösanomatoimisto (STT),

18 15 syntyi vuonna 1887 yli 50 vuotta maailman ensimmäisen uutistoimiston, ranskalaisen Havasin (perustettu 1835)jälkeen. Kolmen aikakauden kansainvälistä toimistoa, Havas, brittiläinen Reuters ja saksalainen Wolff olivat nekin moneen kertaan ehtineet jakaa keskenään maailman uutismarkkinat ennen suomalaisen toimiston syntyä. (Kivikuru & Rantanen 2001, ) Kansainvälisesti tarkasteltuna ulkomaanuutisten osuus journalismissamme on erittäin korkea: Suomen uutisvälitys on ollut kautta vuosikymmenten poikkeuksellisen kiinnostunut muusta maailmasta. Suomalaisen uutisvälityksen kiinnostus on suuntautunut samantyyppisiin aiheisiin ja kohteisiin kuin kansainvälisten uutistoimistojen. (Kivikuru & Rantanen 2001, 147.) 4 MATKAILUN HISTORIA 4.1 Matkailun lähtökohta Matkailun historiallisten kysymysten tarkastelu voidaan aloittaa lähes niin kaukaa kuin ihmisiä yleensä on ollut. Ihmisellä on aina ollut halua ja tarvetta liikkumiseen, tosin liikkumisen syyt ovat voineet vaihdella erittäin paljon. Matkailu on erityisesti vapaa-ajan käyttöön yhdistyvää liikkumista, vaikka monet muut asiat ovat voineet olla sen taustalla, esimerkiksi elannon hankkiminen, erilaisten mullistusten alta pakeneminen, sota, katastrofit ja monet muut seikat. Kaj-Veikko Vuoristo määrittelee matkailun seuraavalla tavalla: Matkailu on ihmisten liikkumista ja toimintaa vakinaisen asuin- ja työympäristönsä ulkopuolella. Samalla se on lähtö- ja kohdealueiden välistä vuorovaikutusta, jonka toisena osapuolena ovat matkailijoita palvelevat yritykset ja organisaatiot. (Vuoristo 2003, 15.) Kansainvälinen matkailu on valtion rajat ylittävää matkailua, joka asianomaisen maan näkökulmasta on joko inbound matkailua tai outbound matkailua.

19 16 KUVIO 1. Matkailun aluesysteemin malli Leiperin (1979) ja Travisin (1989) mukaan. Tässä kuviossa selkiytyy, kuinka monta tekijää ja sitä kautta myös työntekijää on matkailussa mukana. Kansainvälisen matkailijan käsite on YK:n toimesta (1979) määritelty matkan päätarkoituksen mukaan: 1) loma ja vapaa-ajanmatkat 2) työmatkat 3) matkat muista syistä (Vuoristo 2003, 16.) Matkailijat ovat luonnollisesti matkailun keskeisin toteuttaja, pääsubjekti. Tämän ryhmän tarpeista, motiiveista, preferensseistä, ajankäytöstä sekä kuluttajakäyttäytymisestä viime kädessä pääosin riippuvat matkailun määrät ja muodot. (Aho 1998, 222.) 4.2 Turismin historia Englannin kielen sana turismi näyttää vakiintuneen luvun vaihteen tienoilla. Turismilla tarkoitettiin sitä, että kuljettiin katselemassa paikkoja, oltiin turisteja. Matkailun luonteessa oli tuohon aikaan nähtävissä jo selkeitä muutoksia,

20 17 joiden tuloksena alettiin käyttää ilmaisua turismi. Turismin käytön lisääntyminen johtui uusien väestöryhmien tulosta matkailuun. (Aho 1998, 9.) Enää matkustelu ei ollut vain ylhäisön harrastus, vaan mukaan tuli myös iso väestöryhmä, työläiset. Matkailun demokratisoituminen eli todellisuudessa massoittuminen alkoi silloin, kun vähävaraisetkin kansankerrokset tulivat junankäyttäjiksi luvuilla. Turismi on lähtemistä, tulemista ja kaukokaipuuta lukemattomia ihmisiä yli kulttuuristen ja valtiollisten rajojen liikuttava voima. Se on yli vuosisadan laajasti edistänyt kulttuurien välistä kanssakäymistä ja uusien tapojen ja perinteiden oppimista sekä niiden kunnioituksen opettelemista. Nämä asiat rakentavat ihmisten maailmankuvaa ja luovat pohjaa suvaitsevaisuudelle. (Ahtola 2003, 34.) Junamatkailua on pidetty turismin leviämisen tärkeänä edellytyksenä. Pelkkä tekninen keksintö ei kuitenkaan riitä; etäisyyden ylittämiseen vaikuttaa olennaisesti paitsi kyky myös tunne motiiveista (loma, opinhalu, tms.), tiedoista (matkailuesitteet, yleinen tietämys) ja matkailukyvystä liikkua. Nämä tekijät voivat koostua matkailuun liittyvistä tekniikasta (juna, laiva, lentokone) tai taloudellis-sosiaalisista tekijöistä (yleinen vaurastuminen, valtioiden valuuttapolitiikka, turismi elinkeinona ). (Kostiainen 1994, 20.) Ensimmäisen maailmansodan jälkeen tuli yksityisautoilun vuoro demokratisoida matkailua, ja 1950-luvulla alkoi sama muutos ilmailussa. Kaikissa näissä vaiheissa yhteiset piirteet olivat matkojen suhteellinen halventuminen, käyttäjäkunnan voimakas kasvu ja ennen muuta käyttäjäkunnan sosiaalisen taustan laajentuminen varakkaimmista kansankerroksista kohti tavallista kansaa. (Aho 1998, 9.) Turismi ja erityisesti massaturismi ovat kuitenkin lähinnä 1900 luvun matkailuun liittyviä käsitteitä. Selvemmin teollisesta turismista voidaan puhua ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ja vielä erityisemmin 1950-luvulta lähtien. (Aho 1998, 11.) Nykyään1900-luvun lopun yksi tyypillinen turismiin ja suurten joukkojen matkailuun liittyvä erityispiirre on valtavan suurten huvittelu- ja lomanviettokeskusten synty. Varsinaisen matkailun eli turismin keskeinen voimavara on vapaa-aika. Varsin lyhyessä ajassa ne ovat yleistyneet ja pidentyneet vuosilomat ovat luoneet kehittyneisiin maihin suuren potentiaalisen matkailijoiden joukon. Tämä yleistyi toisen maailmansodan jälkeen.

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva

1.1 Tämä on STT-Lehtikuva 1.1 Tämä on STT-Lehtikuva STT-Lehtikuva on Suomen johtava, kansallinen uutis- ja kuvatoimisto. Uutispalveluiden lisäksi STT tuottaa muita palveluita medialle ja viestintäpalveluita johtaville yrityksille,

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Media ja mainonta 2010 luvulla

Media ja mainonta 2010 luvulla Media ja mainonta 2010 luvulla VTT Asiakasseminaari 20.9.2010 Anna Viljakainen 2 AGENDA Mediamainonta kansainvälisesti Mediamainonta Suomessa Mediamarkkinoiden kehitystrendit mediaryhmittäin Mediamarkkinoiden

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015

Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015 Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite Saksa Euroopan sydämessä on yli sata miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat saksaa äidinkielenään, ja yhä useampi opiskelee sitä. Saksa on helppoa: ääntäminen on

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N

Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Mediamaailman haasteet Viestintä edunvalvonnassa A G R O S E N I O R I T 1. 1 2. 2 0 1 5 M I K A E L P E N T I K Ä I N E N Murros muuttaa maailman Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet

Lisätiedot

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.01.2010, TahkoSpa, Nilsiä Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta MEGATRENDEJÄ Yeoman, Ian (2008). Tomorrow s Tourist. Scenarios and Trends.

Lisätiedot

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana

Me, media ja maailma. - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana Me, media ja maailma - kansalaisjärjestö globaalikasvattajana 14.5.2008 Planin kansainvälisyyskasvatus kansainvälisyyskasvatus mahdollistaa ei vain perusymmärryksen lapsen oikeuksista ja kehitysyhteistyöstä

Lisätiedot

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia

Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Ree#a Nousiainen & Johanna Vehkoo 9.12.2013 Haaga- Helia Mikä Long Play? Uusi digitaalinen julkaisu, joka keskittyy pitkiin tutkiviin juttuihin ja narratiiviseen journalismiin. Juttuja myydään 3,90 euron

Lisätiedot

Design your journey. Matkailuennuste 2012. Example: Corporate Brochure / Report cover

Design your journey. Matkailuennuste 2012. Example: Corporate Brochure / Report cover Example: Corporate Brochure / Report cover Design your journey Matkailuennuste 0 Gallup Forumissa esitettyihin kysymyksiin vastasi väestöä edustavasti 3 vastaajaa. Tutkimus toteutettiin viikoilla 50-5/0

Lisätiedot

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla

Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla Matkailulla on hyvät kasvuedellytykset: Tartutaan niihin strategisella ohjelmalla 3 matkailuviestiämme Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista ja sillä on kasvuedellytyksiä Suomessa Suomi

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Helena Niskanen 1.5.2013 31.10.2013 1.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Itämeren itäpuolen media

Itämeren itäpuolen media Itämeren itäpuolen media Jukka Pietiläinen Yhteiskuntatieteiden tohtori Vanhempi tutkija, dosentti Helsingin yliopisto Aleksanteri-instituutti Itämeri-foorumi, 7-8.6.2012, Turku Yhteiset piirteet Median

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.

Median tulevaisuus alan murroksessa. Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013. Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia.

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10

Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille. Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Äärisääilmiöt kysyntää suomalaisille innovaatioille Panu Partanen Director, Meteorology 2013-01-10 Vaisala lyhyesti Maailman johtava sääjärjestelmien toimittaja Vaisala Group Globaalisti n. 1400 työntekijää

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi

MATKAILUSATSAUKSET 2015. Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi MATKAILUSATSAUKSET 2015 Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Maija Pirvola maija.pirvola@yrityssalo.fi Miksi aasia? 2 Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Määrittellään visio, siitä missä voimme

Lisätiedot

Galleri 5/Text 1 Tidens melodi (Portfoliotehtävä) Etsi tekstistä, alleviivaa ja kirjoita vihkoosi! Taivuta alleviivatut.

Galleri 5/Text 1 Tidens melodi (Portfoliotehtävä) Etsi tekstistä, alleviivaa ja kirjoita vihkoosi! Taivuta alleviivatut. Galleri 5/Text 1 Tidens melodi (Portfoliotehtävä) Etsi tekstistä, alleviivaa ja kirjoita vihkoosi! Taivuta alleviivatut. 1. matkalla kotiin 2. kaikkialla 3. sulkea kännykkä 4. laittaa se äänettömälle 5.

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa

Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Helsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan

Helsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan Helsingin Sanomat Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan Pohjoismaiden suurin painettu sanomalehti tavoittaa päivittäin 742 000 ja viikoittain yli miljoona lukijaa. Laatujournalismin edelläkävijä,

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

Lehdistön tulevaisuus

Lehdistön tulevaisuus Lehdistön tulevaisuus Lehtiasiain neuvottelukunnan raportti 17.12.2013 Lehtiasiain neuvottelukunta Toimikausi 2.1.2012 30.4.2015 Yhteistyöfoorumina, jossa painettuun ja sähköiseen julkaisutoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla

Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Matkailu lisääntyi edellisvuoteen verrattuna koko maailmassa 3,6 % Suomessa 6 % Matkustajat yhä nuorempia keski-ikä 42 Eurooppalaisista kolmannes käyttää alle 1000 matkalla Majoitusyöt ovat vähentyneet,

Lisätiedot

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään

Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN

KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KUN PAPERI EI RIITÄ PÄÄTTÄJIEN METSÄAKATEMIA 10.9.2014 RIIKKA VENÄLÄINEN KAIKESTA TULEE DIGITAALISTA. Digiraha on paperirahaan verrattuna keskimäärin vielä nappikauppaa. Kotimaisten sanomalehtien kuluttaja-

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2015 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 5.11.2015 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015

Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 Seija Jalagin Historia, Oulun yliopisto 2015 Ei merkittäviä omistuksia mantereella ennen 1800-l. loppua Ennen 1800-l. epäsuora vaikutus Jesuiitat Kiinan hovissa Elintarvikkeet Amerikoista: maissi, bataatti,

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa

Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa Matkailu Latinalaisesta Amerikasta kasvaa Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 13.12.2012 Finpro Ry Heli Mende 13.12.2012 Finpro lyhyesti Finpro on maailmanlaajuisesti toimiva asiantuntijaorganisaatio

Lisätiedot

Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011

Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011 Mediamaailma muuttuu onko Sanoma valmis? Pörssi-ilta, maaliskuu 2011 Sanoma pähkinänkuoressa Yksi Euroopan johtavista mediayhtiöistä, painopistealueina kestävä kasvu ja kannattavuus Markkinajohtaja valituissa

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

VENEALAN VIENTIVERKOSTO AASIAAN KIINA, JAPANI, ETELÄ-KOREA, INTIA, TAIWAN, SINGAPORE, THAIMAA, MALESIA, VIETNAM JA INDONESIA 2011-2014

VENEALAN VIENTIVERKOSTO AASIAAN KIINA, JAPANI, ETELÄ-KOREA, INTIA, TAIWAN, SINGAPORE, THAIMAA, MALESIA, VIETNAM JA INDONESIA 2011-2014 VENEALAN VIENTIVERKOSTO AASIAAN KIINA, JAPANI, ETELÄ-KOREA, INTIA, TAIWAN, SINGAPORE, THAIMAA, MALESIA, VIETNAM JA INDONESIA 2011-2014 " Venealan vientiverkosto Aasiaan Cannus kerää kokoon vientirengasta,

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

3.4 Juttukentän tiedot

3.4 Juttukentän tiedot 3.4 Juttukentän tiedot Juttukenttä sisältää otsikoiden ja varsinaisen juttutekstin lisäksi paikkakunnan, päiväyksen, kirjoittajan nimen ja tiedon siitä, onko kyse STT omasta vai muiden uutistoimistojen

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä.

Yrityskuvan hoito on johdon ja ammattilaisten tehtävä. MIELIKUVAT JA DESIGN MANAGEMENT Psykologisia perusteita Ihmiselle on ainoa totuus se, jonka hän uskoo todeksi eli siis mielikuva asiasta, eikä ole merkitystä pitääkö tämä asia paikkansa vai ei. Ostopäätöstilanteessa

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Tiedettä kaikelle kansalle Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Ulla Järvi - kuka? Suomen Lääkärilehden toimittaja vuodesta 2000 1.5.09 31.5.10 vs päätoimittaja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi

Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto. Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Minun mediapäiväni 2012 kuluttajatutkimuksen yhteenveto Lisätietoja: kristiina.markkula@vkl.fi Kuluttajatutkimukset 2012 Mediaan koukuttuminen ja fragmentoitunut media käyttö: edelläkävijänuoret ja nuoret

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Mitä mediassa tapahtuu?

Mitä mediassa tapahtuu? Mitä mediassa tapahtuu? 12 maakuntalehden yhteistä valtakunnallista toimitusta rakentava päätoimittaja Matti Posio Lännen Media Oy Northern Glow, Oulu 29.8.2014 Tulevaisuus on jo täällä. Se on vain jakautunut

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2020 Kehitysyhteistyötutkimus 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena

Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Visit Finland -markkinointi matkailuyritysten tukena Mervi Holmén Johtaja, maakuva ja markkinointi 15.9.2014 2 Visit Finland -markkinointi Visit Finland -kohderyhmät kokonaisuudessaan Visit Finland -markkinointi,

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot