LINTUINFLUENSSA MATKAILUN UHKANA. Tuija Eerola

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LINTUINFLUENSSA MATKAILUN UHKANA. Tuija Eerola"

Transkriptio

1 LINTUINFLUENSSA MATKAILUN UHKANA Tuija Eerola Opinnäytetyö Marraskuu 2004

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) EEROLA Tuija Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 42 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli Suomi Työn nimi Salainen saakka LINTUINFLUENSSA MATKAILUN UHKANA Koulutusohjelma Matkailun koulutusohjelma Työn ohjaaja AROLA, Esa Toimeksiantaja(t) - Tiivistelmä Työn tarkoituksena oli tarkastella lintuinfluenssaa Aasiassa ja sen mahdollisia vaikutuksia matkailulle. Lisäksi työssä pyrittiin selvittämään muita matkailuun negatiivisesti vaikuttavia asioita ja vertailemaan niitä ja pyrkiä punnitsemaan, mikä todellisuudessa on uhka matkailulle? Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimustapaa. Tutkimusmenetelmäksi valittiin mediatutkimus. Tutkimusajankohdaksi määriteltiin , jonka aikana seurattiin kahdeksaa lehteä: neljää kotimaista ja neljää ulkomaalaista lehteä. Joitakin lehtileikkeitä otettiin mukaan vielä kesän aikana. Lehtileikkeleitä kerättiin yhteensä 473 kappaletta. Tutkimusaineistoksi valittiin 44 uutista. Työ osoitti, että matkailulla on monia erilaisia uhkia, jotka laajassa mittakaavassa haittaavat matkailua paljonkin. Lintuinfluenssa on vain yksi haitta muiden joukossa. Lintuinfluenssa ei kuitenkaan ollut turisteille niin vakava tauti, kuin esimerkiksi SARS vuosi sitten oli. Matkailijan tulee kuitenkin muistaa tietyt säännöt välttääkseen uhkia. Työn tulosten perusteella voidaan todeta, että matkailun alalla on monia vakavasti otettavia uhkia. Sitä, alkaako lintuinfluenssa tarttua ihmisiin, ei vielä tiedetä, mutta jos niin käy sitten ollaan aivan erilaisessa, vakavammassa tilanteessa kuin nyt. Avainsanat (asiasanat) Aasia, lintuinfluenssa, matkailu, sanomalehti Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC School of Tourism and Services Management DESCRIPTION Date Author(s) EEROLA, Tuija Type of Publication Bachelor s thesis Pages 42 Language Finnish Confidential Title Until BIRD FLU THREAT OF TRAVELLING Degree Programme Degree Programme in Tourism Tutor Mr. Esa AROLA Assigned by Abstract The aim of the Bachelor s thesis was to study bird flu and its influences to travelling, mostly among Asian countries. In addition there was an intention to clarify other negative impacts on travelling and compare those to each other and try to find out what is threat to travelling? The survey was accomplished by a quantitative approach. Method used was media research. Data was collected between , from eight newspapers; four domestic and four foreign newspapers. Some articles were collect during summer. The total amount of the articles were 473. Research material was taken 43 news. The research results showed that there are a lot of threats in travelling business, which in wide scale will cause a lot of negative impacts. Bird flu is just one among the others. Bird flu was not so serious disease than for example SARS was a year ago. Travellers should remember some rules avoid threats. It can be noted, that there are a lot of serious threats in travelling business. It can not be known, wheather people will be infected by Bird flu or not, but if it happens, then the situation will be different and more serious than it is now. Keywords Asia, Bird flu, newspaper, travelling Miscellaneous

4 SISÄLTÖ 1 1 JOHDANTO TUTKIMUSPROSESSI Mediatutkimus tutkimusmenetelmänä Tutkimusaineiston sisältö ja sen luotettavuus SANOMALEHTI JOUKKOTIEDOTUSVÄLINEENÄ Sanomalehden merkitys Sanomalehden historia Sensuuri Sanomalehdet Suomessa Aasian sanomalehtikulttuuri Sanomalehti nykyään Uutistoimistot uutisten välittäjinä MATKAILUN HISTORIA Matkailun lähtökohta Turismin historia MATKAILUN UHAT Luonnonvoimat Terrorismi Taudit Muut uhat KULUTTAJAKÄYTTÄYTYMINEN MATKAILUSSA AASIA MATKAILUALUEENA Aasian matkailun historia Vetovoimatekijät LINTUINFLUENSSA Espanjantauti, lintuinfluenssan edeltäjä Mikä on lintuinfluenssa?... 27

5 2 8.3 Miksi lintuinfluenssaa pelätään? Taudin leviäminen Taudin tulevaisuus LINTUINFLUENSSAN VAIKUTUKSET Paikalliselle väestölle Aasian maille Yrityksille MATKAILUN TULEVAISUUS LÄHTEET... 38

6 1 JOHDANTO 3 Maailmalla tapahtuu jatkuvasti matkailuun vaikuttavia asioita. Maaliskuun alussa 2003 saatiin lukea lehdistä mm. SARSin etenemistä Aasiassa. Samaan aikaan Irakissa alkoi sota, joka oli aluksi uhkaamassa koko maailmaakin. Tämän vuoden tammikuussa puhkesi uusi tauti, lintuinfluenssa. Aiheen ajankohtaisuus sekä mielenkiintoisuus innoittivat tarttumaan aiheeseen. Työn tarkoituksena on selvittää, ovatko nämä taudit todella uhkana matkailulle, vai vaikuttavatko enemmän muut asiat, kuten sodat ja luonnonkatastrofit? Työssä pyritään myös tarkastelemaan, tekeekö sanomalehdistö ns. kärpäsestä härkäsen, jotta saataisiin lehteä myydyksi. Jälkimmäinen oli huomattavissa, kun aloin tutkia aihetta. Sanomalehdistön antamaa kuvaa tarkastellaan uutisten näkökulmasta. Uutisten vaikutuksista matkailuun haluttiin saada laaja ote. Tutkimusajanjaksoksi määriteltiin Satunnaisia lehtileikkeleitä otettiin mukaan myös tämän jälkeen aina näihin päiviin asti. Tutkittavaksi lehdiksi valittiin neljä päivälehteä Suomesta: valtakunnallinen Helsingin Sanomat, maakunnalliset Keskisuomalainen ja Etelä - Suomen Sanomat sekä talouteen erikoistunut Kauppalehti. Ulkomaalaisista verkkolehdistä seurattiin myös neljää lehteä: Japan Times:ia, CNN Asia, Straits Times sekä china org- verkkosivuja. Kyseiset lehdet valittiin siksi, että voitaisiin tehdä vertailuja uutisoinnissa Aasian ja Suomen lehdistön välillä sekä lintuinfluenssasta että matkailun alalta yleensä. Myös muita lehtiä seurattiin tutkimusjakson aikana, koska haluttiin ottaa mukaan kaikki mielenkiintoiset lehtileikkeet, joiden avulla saatiin laajennettua näkemystä. Työssä käytetään kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusmenetelmäksi valittiin mediatutkimus. Tutkimusta voidaan pitää selittävänä ja kuvailevana, koska kyseessä on tapaustutkimus. Työssä halutaan saada lukija ajattelemaan matkailun uhkia lintuinfluenssan kautta myös laajemmin.

7 2 TUTKIMUSPROSESSI Mediatutkimus tutkimusmenetelmänä Joukkoviestintätutkimus ei ole selkeä tieteenala. Perusajatuksena on ollut kvalitatiivinen tutkimus. Lähtökohtana kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen. Tähän sisältyy ajatus, että todellisuus on moninainen. Tapahtumat muovaavat samanaikaisesti toinen toistaan, ja onkin mahdollista löytää monensuuntaisia suhteita. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa pyritään tutkimaan kohdetta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 161.). Tähän pyrittiin myös tässä työssä. Haluttiin antaa laajempaa näkemystä matkailun uhista, joista tarkempaan analysointiin otettiin tapaus lintuinfluenssa. Pyrkimyksenä oli löytää tosiasioita ja tarkastella esitettyjä väitteitä. Mediatutkimus oli luontevin tapa tutkimuksen menetelmäksi, koska tutkimuksen tekeminen aloitettiin tammikuun lopussa 2003, jolloin lintuinfluenssasta kerrottiin ensimmäisen kerran. Viime keväänä vaihto-oppilasvuoden aikana, SARS puhkesi Aasiassa. Silloin tuntui, että lehdistö houkutteli lukijoita ostamaan lehden. SARSia paisuteltiin. Nyt haluttiin tutkia, tapahtuuko lintuinfluenssan kohdalla sama asia. Materiaalin kerääminen aloitettiin heti taudin puhjettua. Mediaa on monenlaista: radio, televisio, lehdet. Tutkimuskohteeksi valittiin sanomalehdet, koska sanomalehteen kirjoitetaan harkitummin kuin muihin medioihin. Sanomalehdessä uutiset ovat voimassa vuorokauden, toisin kuin esimerkiksi radiossa, jossa uutista muokataan heti uudemman tiedon tullessa julki. Toinen syy oli se, että aasialaisiin sanomalehtiin päästiin internetin kautta helpommin käsiksi kuin radio- tai televisiotarjontaan. Työssä tutkittiin myös median historiaa ja sen muuttumista kaikkien hyödykkeeksi.

8 2.2 Tutkimusaineiston sisältö ja sen luotettavuus 5 Osa sanomalehdistä, varsinkin ns. iltapäivälehdet on tarkoitettu enemmän lukijoiden viihdykkeeksi tarkoitettu kuin aamulehdet. Työhön haluttiin tuoda asiapitoisempi aineisto ja siksi valittiin aamulehdet, Helsingin Sanomat, Keskisuomalainen, Etelä- Suomensanomat ja Kauppalehti. Helsingin Sanomat otettiin mukaan sen laajalevikkisyyden vuoksi. Keskisuomalainen on itselleni päivittäinen tietolähde. Etelä-Suomen Sanomat kattaa ison määrän lukijoita ja lehti on helposti saatavissa internetin kautta. Kauppalehden tarjoama taloudellinen näkemys haluttiin ottaa myös mukaan. Ulkomaalaisista lehdistä mukana oli Japan Times. Se on suurilevikkisin lehti Japanissa, joka on kirjoitettu englanniksi. StraitsTimes:a luetaan Malesiassa ja Singaporessa, jossa molemmissa maissa ollaan tarkkoina omasta imagosta. Maat ymmärtävät matkailun merkityksen. CNN Asia on taas yleisimpiä tiedonlähteitä koko Aasiassa. China org web -sivut kertoivat laajasti lintuinfluenssasta. Kaikki nämä lehdet olivat ilmaisia ja luettavissa netissä. Tutkimuksen seurantajaksoksi valittiin Mielenkiintoisia artikkeleita poimittiin myös tämän jälkeen, mutta intensiivinen kerääminen tapahtui edellä mainittuna aikana. Lehdistä kerättiin kaikki lintuinfluenssaan liittyvät uutiset, kuten myös kaikki matkailuun liittyvät artikkelit. Näin saatiin laajempaa näkemystä työlle. Kaiken kaikkiaan seurantajakson aikana kerättiin 474 artikkelia. Eniten artikkeleita kerättiin helmikuussa, jolloin artikkelien määrä nousi 238:een. Suurinta osaa artikkeleista ei käytetty, koska samat asiat toistuivat useissa lehtileikkeissä. Poimin vain matkailuun liittyvät asiat, joita oli tuona seurantajaksona lehdissä sekä isoimmat lintuinfluenssaa koskevat artikkelit. Näin pyrin karsimaan aineiston kompaktiksi paketiksi alkaessani analysoimaan niitä. Suurin osa poimituista artikkeleista oli aasialaisista lehdistä. Tutkimusta voidaan pitää luotettavana sen laajan aineistomäärän perusteella.

9 6 3 SANOMALEHTI JOUKKOTIEDOTUSVÄLINEENÄ 3.1 Sanomalehden merkitys Sanomalehti on se kuva ympäröivästä maailmasta, jonka lehti lukijoilleen koko sisällöllään antaa ja jonka toimitus haluaa antaa. Jokainen sanomalehti on joko puolueellisesti sitoutunut tai sitoutumaton, mikä heijastuu sisältöön, materiaalin valintaan, näkökulmiin sekä esitystapaan (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommola 1988, 512.)Kestoviestinnälle, tässä tapauksessa sanomalehdelle tunnusomaista ovat sanomasta jäävä pysyvä jälki sekä sanoman suhteellinen hitaus. Useimmin ilmestyvät lehdet ilmestyvät seitsemän kertaa viikossa eli kerran päivässä. Yöllä painetussa ja aamulla kansalaisille jaetussa lehdessä olevat uutiset eivät välttämättä enää päivällä pidä paikkansa. Uutta tietoa saadaan koko ajan. Esimerkiksi tänä aamuna annettu virheellinen tieto voidaan vielä korjata netissä, radiossa tai televisiossa annetuissa uutisissa, mutta ei sanomalehdessä. Tällöin lukija ehtii muodostaa järkähtämättömän mielipiteensä sanomalehdessä olleen painetun tekstin perusteella, eikä sitä ole enää helppo muuttaa seuraavan päivän lehdessä. Erityisesti vanhemmat henkilöt luottavat eniten painettuun sanaan. Se on entisajoista opittua. Nykyään, yhä kovenevassa kilpailussa myös sanomalehdet kilpailevat lukijoistaan. Esimerkiksi iltapäivälehdet hamuavat samoja lukijoita, lehtien samanlaisesta koostumuksesta huolimatta. Tällöin pelataan lööpeillä, joissa sensaatiomaisempi lööppi myy enemmän. Tämä on huomattu kaupan kassajonossa seistessä. Tässä onkin usein vaarana, että kärpäsestä tehdään härkänen isomman myynnin toivossa. Sanomalehdet edustavat yhtä viestinnän erityistä lajia, nimittäin joukkoviestintää (mass communication). Joukkoviestinnässä viestit lähetetään lukuisille vastaanottajille avoimessa järjestelmässä. Joukkoviestinnän ajatuksena on yleensä osoittaa viesti erottelematta kaikille kansalaisille sillä tavoin kansantajuisesti esitettynä, että erikoistietoja ei viestien ymmärtämiseen tarvita. Tähän vaikuttavat myös mainostajat. Myös heille on myös tärkeää, että mahdollisimman monet lukevat heidän mainoksensa. Mitä suuremmat taloudelliset, poliittiset ja moraaliset intressit ovat kyseessä, sitä voimakkaammin journalismiin

10 pyrkivät vaikuttamaan sekä ulkopuoliset tahot että journalististen organisaatioiden omat sidosryhmät, kuten mainostajat. (Luostarinen 1996, 53.) Asioita kirjoitetaan sensaationhakuisesti, sillä oikea totuus ei välttämättä möisi niin hyvin. Välillä herää kysymys, tiedetäänkö totuudesta edes tarpeeksi, onko otettu selvää ja onko tutkittu? Sanomalehden historia Kirjapainon käyttöönotto Euroopassa teki mahdolliseksi lehdistön syntymisen. Ajankohtaisista asioista kertovia uutislehtiä tarvitsivat ennen muuta hallintovirkamiehet ja kauppiaat, joille oli tärkeää tuntea maailman tapahtumia ja kauppasuhteiden kehitystä. Aikaisemmin kauppiaiden ja pankkiirien oli täytynyt pitää itsensä ajan tasalla henkilökohtaisten suhteiden avulla, mikä oli tietenkin vaivalloisempaa kuin samojen asioiden lukeminen lehdestä. (Hemanius 2002, 31. ) Kirjapainotaidon synnyttäminen monien painotuotteiden yhtenä ryhmänä olivat uutislehtiset, joissa usein kuvan havainnollistamana kerrottiin yhdestä huomiota herättävästä tapahtumasta. Uutislehden aiheena saattoi olla vaikkapa luonnonmullistus, sota tai hallitsijanvaihdos. Kuvan ansiosta ne kiinnostivat lukutaidottomiakin (Hemanius 2002, 31.) Ensimmäiset lehdet ilmestyivät jo 1500-luvulla, mutta vasta 1600-luvulle siirryttäessä ne alkoivat ilmestyä säännöllisesti, jopa viikoittain. Tätä ennen lehtiä oli sadan vuoden ajan painettu ja levitetty enemmän tai vähemmän sattumanvaraisesti, kuten markkinoiden ja messujen yhteydessä. Ensimmäiset vakinaisella pohjalla olevat sanomalehdet perustettiin Saksaan, Britanniaan, Hollantiin ja Ranskaan Euroopan kaupan ja siirtomaatoiminnan keskusmaihin. Lehdet välittivät etupäässä ulkomaan uutisia, mutta 1600 luvulla niissä oli jo ilmoituksia, jotka kertoivat lähinnä kauppiaiden tuotteista. (Hemanius 2002, 31.) Sanomalehden historia jaetaan seuraaviin historiallisiin vaiheisiin: 1. Journalismin esimuodot, uutiskirjeet (1500 ) 2. Valistavan ja kasvattavan eliittilehdistön aika (1600 ) 3. Poliittisen ja mielipidelehdistön aika (1750 )

11 4. Kaupallistuneen lehdistön aika (1850 ) 8 Journalismin esimuodot Sanomalehden esimuodot olivat uutiskirjeitä, joita kauppiaat lähettivät toisilleen. Liikekirjeenvaihdossa tuli tavaksi, että liikemies pani kirjeensä loppuun vaikkapa hintatietoja kotikaupungistaan Venetsiasta ja tietoja Kaukoidän maustesadon näkymistä. Kauppias eli ostamalla sieltä, missä tavara oli edullisinta ja myymällä sitä siellä, missä sitä eniten tarvittiin ja missä oltiin valmiita maksamaan paras hinta. Uutiskirjeiden avulla kauppiaat saivat tietoa kadoista ja sadoista, kulkutaudeista, sodista, hovien tapahtumista, laivavuoroista, hinnoista jne. Näillä kaikilla tiedoilla saattoi olla iso vaikutus kauppiaan taloudelliseen menestykseen, joten oli tärkeää saada asioista tietoa. Liikekirjeiden lopun yleiset talousuutiset saattoivat kiertää kädestä käteen useampienkin tietoon. Ensimmäisten keskieurooppalaisten uutiskirjelehtien levikit olivat vähäisiä, kappaletta. Vasta 1600-luvun lopulla päästiin yli 1000 kappaleen levikkeihin. ( Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 510.) Valistavan eliittilehdistön aika, luvut Kun painetut uutiskirjeet vakiintuivat säännöllisesti ilmestyviksi, ja kun niille annettiin nimi, niistä tuli varsinaisia sanomalehtiä. Lehdistön varhaista vaihetta on luonnehdittu lähinnä valistavaksi ja kasvattavaksi. Varhaisesta lehdistöstä on myös käytetty nimitystä eliittilehdistö, sillä Euroopassa ja Amerikassa vain pieni koulutettu eliitti pystyi hyödyntämään lehtiä. Ruotsi-Suomessa lukeva yleisö oli ruotsinkielistä tai ainakin ruotsia taitavaa säätyläistöä. Lehdet tilattiin aluksi Tukholmasta. Ensimmäinen Suomessa ilmestynyt lehti oli vuonna 1771 perustettu Tidningar Utgifne af et Sällskap i Åbo, joka myöhemmin tunnettiin nimellä Åbo Tidningar. Suomenkielisiä lehtiä alkoi ilmestyä 1820-luvulla. Turun paloon (1827) saakka Turku oli lehdistön keskus, mutta sen jälkeen yliopisto muutti Helsinkiin, joka oli ollut pääkaupunki jo vuodesta Samalla Helsingistä tuli kulttuurielämän ja myös lehdistön keskus. (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 510.)

12 Poliittisen ja mielipidelehdistön kukoistusaika 1750 n Ranskan vallankumouksen jälkeen alettiin huomata, että lehdistö on voimakas poliittinen väline. Sen avulla voitiin kritisoida ja tehdä pilaa kansalaisvapauksien saavuttamisen esteenä olevista taantumuksellisista. Lehdistön avulla voitiin levittää ajatuksia, herättää yhteiskunnallisia liikkeitä, kiihottaa kansaa barrikadeille. Kun lehdistä tuli poliittisen taistelun välineitä, ei tavoitteena ollut neutraali tiedon jakelu, vaan vastustajien lyöminen ja oman asian edistäminen. Ihmisiä opetettiin näkemään asiat tietyltä kannalta. Monesti poliitikko ja toimittaja olivat yksi ja sama henkilö, joka jatkoi parlamentissa käytyä kiivasta sanaharkkaa lehtensä palstoilla. Kaupallinen lehdistö, 1850 Yhdysvalloissa alettiin jo 1830-luvulla perustaa puhtaasti kaupallisia lehtiä. Ne suunnattiin yhä kasvavalle massayleisölle, jonka lukutaito ja sivistys olivat vähäiset. Sanomalehti alkoi hankkia tuloja kaksilla markkinoilla. Ensimmäiset markkinat muodostuvat lehden myymisestä yleisölle (levikki) ja toiset markkinat taas näin syntyneen yleisökontaktin myymisestä mainostajille. Lehti siis hankkii kiinnostavalla sisällöllä ensin itselleen suuren joukon kulutuskykyisiä lukijoita ja sitten myy mainostajille mahdollisuutta kätevästi tavoittaa nuo kuluttajat. Vuoden 1919 perustuslaki takasi painovapauden eikä säädöstä ole muutettu. Toisen maailmansodan vuosina sensuurilaitos perustettiin uudelleen. Ennakkosensuuria ei säädetty, vaan lehtiä valvottiin ohjein ja määräyksin. Käytännössä sensuuri lakkasi rauhan tultua. (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 510.) 3.3 Sensuuri Lehdistön alkaessa politisoitua siihen alettiin soveltaa sensuuria. Erityinen viranomainen tarkasti etukäteen lehtiin tarkoitetut käsikirjoitukset, ja hänellä oli valta kieltää niiden julkaiseminen, tehdä poistoja jne. Painotuotteen julkaisemisesta ilman ennakkotarkastusta saattoi rangaistuksena olla jopa kuolema. Valvontaa yritettiin tosin kiertää. Lehtiä pyrittiin painamaan salaa. Tämän takia lakia muutettiin niin, ettei painatuksessa saanut käyttää laitteita, joiden avulla työ sujui äänettömästi, vaan

13 10 laitteista tehtiin kovempi äänisiä. Valvonta ja erikoisverotus vaikuttavat jopa lehtien ulkoasuun tavalla, joka ilmenee yhä nykyäänkin. Britanniassa alettiin vuonna 1711 verottaa sanomalehtiä sivumäärän perusteella, jolloin ryhdyttiin painamaan isokokoisia sivuja. (Hemanius 2002, 39.) Lehdistö on joutunut taistelemaan sensuuria vastaan liki koko autonomian ajan luvun puoliväliin asti ns. autoritaarinen julkisuus oli voitolla: hallitus ja virkamiehet edustivat oikeita mielipiteitä, eikä yleisiin asioihin puuttuminen kuulunut muille.. Sanomalehdistön tehtävänä oli ennen kaikkea yhteiskunnan johdon hyväksymien asioiden ja arvojen välittäminen (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 485 ) Mikä on tilanne tänään? Lehdillä on suuri valta, mutta niin on myös muilla joukkotiedotusvälineillä esimerkiksi internetillä. Kuka valvoo siellä, missä tiedon tulva on valtaisa? 3.4 Sanomalehdet Suomessa Suomi oli 1800-luvun puolivälissä Länsi-Euroopan maihin verrattuna kehitysmaa sanomalehtien määrän ja levikin suhteen. Otettaessa mukaan myös aikakausilehdet eroa Ruotsiin oli kurottu kiinni vuosisadan taitteeseen tultaessa. Siirryttäessä parin sukupolven yli ja luvuille tilanne oli muuttunut. Sanomalehdistön kulutuksessa Suomi oli lähellä kansainvälistä huippua vain Japani ja Islanti edellä. (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 516.) Verrattuna muihin Euroopan rintamaihin Suomi sai kuitenkin ensimmäisen lehtensä varsin myöhään. Varsinainen lukeva yleisö oli Suomessa ruotsinkielistä ja se tilasi mielellään ruotsinkielisiä lehtiä. Turussa ilmestyi ainoa suomalainen sanomalehti. Ulkomaan ja kotimaan uutisia se ei julkaissut, koska se katsottiin kuuluvan pääkaupunkiseudun lehdille. (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 485.) Sanomalehti on suomalaisille jokapäiväinen kulutushyödyke. Sanomalehteä lukevat säännöllisesti liki kaikki yli 12 vuotiaat. Arkisin he käyttävät keskimäärin 40 minuut-

14 11 tia päivässä ja sunnuntaisin liki 10 minuuttia enemmän sanomalehtien ääressä. Moni seuraa kahta tai useampaakin lehteä. Koko maailmassa Suomi kuuluu johtaviin lehdenlukumaihin. (Perko, Salminen, Löyttyniemi, Hemanius & Tommila 1988, 485.) Pohjoismaissa miehet ja naiset lukevat sanomalehtiä yhtä paljon, kun esimerkiksi Ranskassa naiset lukevat mieluummin viikko- ja aikakausilehtiä. (Gustafsson & Kemppainen 2002, 121.) Suomalaiset ovat edelleen lukijakansaa, jopa mahdollisesti lukemisen maailmanmestareita. Olemme UNESCOn tilastoissa kolmen ensimmäisen maan joukossa Norjan ja Japanin kanssa. (Nordenstreng & Wiio 2001, 16.) Jos lasketaan yhteen suomalaisten sijaluvut käytettävissä olevista kansainvälisistä lukemisen tilastoista, saadaan suomalaisille huippulukema. Me kuulumme maailman ahkerimpiin lehden lukijoihin mitattiinpa sitä sanoma- ja aikakausilehtien suhteellisena määränä tai ilmestyneiden lehden numeroiden suhteena asukasmäärään. (Nordenstreng & Wiio 1994, 15.) Intermediatutkimuksen mukaan parhaiten suomalaiset tavoitetaan edelleenkin sanomalehtien ja television avulla. Sanomalehdillä tavoitetaan vuotiaista suomalaisista päivittäin 86 %. (Nordenstreng & Wiio 2001, 16.) Mielestäni tämä on todella korkea prosenttiluku ja hämmästyksekseni yhä nuoremmat ovat kiinnostuneet ympärillä tapahtuvista asioista, mikä on erittäin positiivinen asia. Yleisesti vain puhutaan, että tämän päivän nuoriso on televisiokansaa, mutta tämä prosenttiluku osoittaa muuta. Tyypillisintä Suomen lehtirakenteelle on tilaajapohjaisuus. Irtonumeromyynnin osuus sanomalehtien kokonaislevikistä on 12 % ja tilattujen 88 %, mikä eroaa selvästi muista Euroopan maista. Irtonumeromarkkinat ovat kuitenkin hitaasti kasvamassa. (Jyrkiäinen & Savisaari 1994, 55.) Tällä hetkellä Suomessa ilmestyy eniten seitsemänpäiväisiä lehtiä. (Gustafsson & Kemppainen 2002, 119.) Painoviestinnän tuottajia on suuri joukko, joista kukin tuottaa yhtä tai useampaa nimikettä. Sanomalehtien lähes miljardin kappaleen vuosituotanto koostuu kahdestasadasta erinimisestä vuosikerrasta. Kustantajia on kahdeksisenkymmentä, joista eräät ovat varsin suuria kuten Sanoma Osakeyhtiö. (Nordenstreng & Wiio 1994, 15.)

15 3.5 Aasian sanomalehtikulttuuri 12 Kirjapainotaidon juuret juontuvat Aasiaan. Jo 1300-luvulla ekr. kiinalaiset käyttivät mustetta kirjoittaessaan. Vuonna 49 ekr Kiinassa keksittiin paperi, ja puupainomenetelmää ryhdyttiin käyttämään noin vuonna Koreassa keksittiin luvulla vaihtokirjasimet. Pohjois-Aasiassa lähinnä Kiinassa ja Japanissa jopa tuhansia vuosia hallinneet dynastiat kehittävät tiedonvälitystä omiin hallintatarpeisiinsa. Rakennettiin postireittejä ja teitä, ja erilasia hallinnollisia asiakirjoja ja dokumentteja ryhdyttiin painamaan paljon ennen kuin Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa. (Picard 2002, ) Tämän luulisi johtavan siihen, että Aasian maat olisivat tänä päivänäkin sanomalehden suurkuluttajia, koska perinteitä on, mutta näin ei vain ole. Tosin 1800-luvun lehtiä kaupittelivat kaduilla nuoret lehtipojat, joiden elanto riippui täysin siitä kuinka innokkaasti he jaksoivat tyrkyttää lehtiä ihmisille. Jo tästä irtonumeromyynnistä seuraa, että lehden on joka päivä kehitettävä etusivulleen joku mielenkiinnon väkisinkin vangitseva sensaatio. Kuivat tosiasiat ja asiallinen esitystapa eivät myy, siksi etsittiin jokin tunteita kuohuttava asia ja esitettiin se "kissankorkuisin" kirjaimin kuvan kera (Karvonen 2000) Lukutaidon erot ja monet muut tekijät selittävät myös sitä, miksi sanomalehtien levikit eri puolilla maailmaa eivät ole samanlaisia. Aasiassa on lähes 60 prosenttia maailman väestöstä, mutta vain 42 prosenttia sanomalehdistön levikistä. Aasiassa lukutaito on kolmella neljästä; miehillä 81 prosenttia ja naisilla 67 prosentilla. (Picard 2002, 97.) Suurin este köyhien alueiden viestintäjärjestelmien kehittymiselle on pääoman ja investointien niukkuus. Investointien puute vaikuttaa suoraan siihen, että tiedotusvälineet eivät pääse kehittymään. Toisaalta kasvua hidastaa koko yhteiskunnan taloudellisen toiminnan kehittymättömyys. Ei ole riittävästi lukijoita ja kuulijoita, ei ilmoitusmarkkinoita eikä muidenkaan kaupallisten mediapalveluiden kysyntää. Ja kun ei ole tuloja, ei myöskään voida tarjota laadukasta palvelua. (Picard 2002, 99.) Meillä Suomessa on etuna, että sanomalehtien saatavuus on helppoa. Voimme tilata lehdet kotiin. Toisen vaihtoehtona on se, että ostamme lehdet kioskilta, jossa valikoimat ovat laajat ja sitten on olemassa vielä ilmaisjakelulehdet. Me emme voi

16 välttyä tiedon tulvalta ja ns. houkutus lehden lukemiseen kasvaa, kun tarjontaa löytyy. Aasiassa päivän lehdet ostetaan kioskeista. 13 Yhteiskunnan kehittyneisyys ja elintaso sekä paikallinen kulttuuri ja historia vaikuttavat paljon viestintäjärjestelmien rakenteisiin, median kattavuuteen ja käyttötottumuksiin. Kolme merkittävintä perusasiaa ovat kuitenkin lukutaito, sähköistymisen taso ja puhelinjärjestelmien kehittyneisyys.( Picard 2002, 96.) 3.6 Sanomalehti nykyään Tänään media on jättiläismäinen järjestelmä, joka on yhä kiinteämmin sidottu teknologiaan ja se käy yhä kaupallisemmaksi. (Luostarinen 1996, 14.) Sananvapauden perusoikeus säännös edellyttää, että kansalaisille muodostuu oikeus vastaanottaa tai olla vastaanottamatta informaatiota. Tämä korostaa kansalaisten oikeutta vapaaseen mielipiteenmuodostukseen. Tämä puolestaan edellyttää monipuolista joukkoviestintää, valinnan mahdollisuutta sekä sitä, että viestinnän vastaanottajalla ei ole pelkästään passiivinen valitsijan rooli hänelle luodusta tarjonnasta, vaan myös mahdollisuus vaikuttaa viestinnän sisältöön. (Pohjolainen 1994, 223.) Tämän voidaan kääntämän niin, että lukijat omalla ostokäyttäytymisellään kertovat lehden tekijöille, mikä heitä kiinnostaa? Mitä he haluavat lehdestä lukea? Kuvilla kerrotaan paljon. Hyvä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa tai voi olla kertomatta. Kuvalla on suuri valta ja siksi valittaessa kuvia lehteen on muistettava vastuu lukijasta. Osuvasti valittu kuvitus täydentää tekstiä ja kertoo oman osuutensa uutisesta. (Inovaara. & Leppäjärvi, 2004.) Kuvat ovat kerronnassa ensisijaisia siksi, että näemme tapahtumat ennen kuin me luemme niistä. Sanallinen selitys tarjoaa tulkinnan kuvista. (Fairclough 1997, 16.) Tämä tuli esiin myös tässä lintuinfluenssa tapauksessa. Media viestitti sekä sanomalehti- että televisio kuvillaan hurjia kanan teurastus kuvia. Tämä myi enemmän kuin pelkästään sanoin kerrottu asia. Esimerkkinä kerron Intian keuhkoruttoepidemiasta, joka kuitenkaan ei ollut epidemia, vaikka niin kerrottiin. Lokakuussa 1994 kerrottiin, että intialaisessa kaupungissa on puhjennut keuhkoruttoepidemia. Parissa päivässä paikallisesta epidemiasta kasvoi

17 14 yllättäen maailmanlaajuinen uhka. Intiasta tulevia lentomatkustajia ryhdyttiin tarkastamaan Euroopassa ja Aasiassa. Suomalaisille suositeltiin, etteivät he matkustaisi Intiaan. Yleisradion televisiouutisista jäi kuva, että Intiassa raivosi ruttoepidemia, joka hetken uhkasi koko läntistä maailmaa ja jolta juuri ja juuri vältyttiin. Sivuseikaksi jäi, että ruttoa voidaan nykyisin hoitaa menestyksekkäästi antibiooteilla.(kantola 1996, 165.) Esimerkiksi Intian ruttouutisissa näytettiin kuvia sairaalassa makaavista potilaista ja ruumiskärryistä. On hyvin todennäköistä, että yksikään kuvissa esiintyneistä ihmisistä ei ollut ruttopotilas. (Kantola 1996, 168.) Tällä tarinalla haluan vain herätellä lukijaa. Kaikki kuvat eivät välttämättä pohjaudu todellisuuteen tai kyseisen aiheeseen, jonka otsikon alla kuva on. Herää kysymys, onko tämä tapa oikea välittää ihmisille tietoa maailmalla tapahtuvista asioista? Kaupallistuneen sanomalehdistön sisällön kehitystrendeistä tärkein on käynyt ilmi: Lehtien sävyttäminen niin, että ne pystyvät vetoamaan mahdollisemman moneen lukijaan. Tämä pyrkimys on johtanut sellaisen maailmankuvan välittämiseen, jossa kepeä mutta kiinnostava human intrest -aineisto painottuu suhteettomasti; äärimmillään tämä pyrkimys on johtanut räikeään sensationalismiin. Kaupallistumisen vaiheeseen kuuluu myös uutisvälityksen nopeuden maksimoiminen toisinaan luotettavuuden kustannuksella.(hemanius 2002, 59.) Tähän ollaan tultu. Alan kiristynyt kilpailu ja taloudelliset paineet saavat yritysjohdon usein valitsemaan journalismin viihteellisemmän ja skandalismin puolen. (Luostarinen 1996, 57.) 3.7 Uutistoimistot uutisten välittäjinä Kaksi lehdistön kaupallistumisprosessin kehitykseen oleellisesti vaikuttanutta tekijää ovat uutistoimistojärjestelmä (tietotoimistot) sekä mainonnan synty ja kehitys. Uutistoimistojen varhaishistorian merkkimies oli ranskalainen liikemies Charles Havas, joka osti Pariisissa vuonna 1811 perustetun Correspondance Garnier- nimisen toimiston itselleen vuonna Toimisto levitti tilaajille selostuksia eri lehtien sisällöistä. Uusina keinoina tulivat kysymykseen juuri avatut rautatieyhteydet, lennätin sekä kirjekyyhkyt.(hemanus 2002, 47.) Suomalainen uutisvälitys kehittyi myöhään verrattuna Euroopan muihin maihin. Ensimmäinen suomalainen uutistoimisto, Suomen Sähkösanomatoimisto (STT),

18 15 syntyi vuonna 1887 yli 50 vuotta maailman ensimmäisen uutistoimiston, ranskalaisen Havasin (perustettu 1835)jälkeen. Kolmen aikakauden kansainvälistä toimistoa, Havas, brittiläinen Reuters ja saksalainen Wolff olivat nekin moneen kertaan ehtineet jakaa keskenään maailman uutismarkkinat ennen suomalaisen toimiston syntyä. (Kivikuru & Rantanen 2001, ) Kansainvälisesti tarkasteltuna ulkomaanuutisten osuus journalismissamme on erittäin korkea: Suomen uutisvälitys on ollut kautta vuosikymmenten poikkeuksellisen kiinnostunut muusta maailmasta. Suomalaisen uutisvälityksen kiinnostus on suuntautunut samantyyppisiin aiheisiin ja kohteisiin kuin kansainvälisten uutistoimistojen. (Kivikuru & Rantanen 2001, 147.) 4 MATKAILUN HISTORIA 4.1 Matkailun lähtökohta Matkailun historiallisten kysymysten tarkastelu voidaan aloittaa lähes niin kaukaa kuin ihmisiä yleensä on ollut. Ihmisellä on aina ollut halua ja tarvetta liikkumiseen, tosin liikkumisen syyt ovat voineet vaihdella erittäin paljon. Matkailu on erityisesti vapaa-ajan käyttöön yhdistyvää liikkumista, vaikka monet muut asiat ovat voineet olla sen taustalla, esimerkiksi elannon hankkiminen, erilaisten mullistusten alta pakeneminen, sota, katastrofit ja monet muut seikat. Kaj-Veikko Vuoristo määrittelee matkailun seuraavalla tavalla: Matkailu on ihmisten liikkumista ja toimintaa vakinaisen asuin- ja työympäristönsä ulkopuolella. Samalla se on lähtö- ja kohdealueiden välistä vuorovaikutusta, jonka toisena osapuolena ovat matkailijoita palvelevat yritykset ja organisaatiot. (Vuoristo 2003, 15.) Kansainvälinen matkailu on valtion rajat ylittävää matkailua, joka asianomaisen maan näkökulmasta on joko inbound matkailua tai outbound matkailua.

19 16 KUVIO 1. Matkailun aluesysteemin malli Leiperin (1979) ja Travisin (1989) mukaan. Tässä kuviossa selkiytyy, kuinka monta tekijää ja sitä kautta myös työntekijää on matkailussa mukana. Kansainvälisen matkailijan käsite on YK:n toimesta (1979) määritelty matkan päätarkoituksen mukaan: 1) loma ja vapaa-ajanmatkat 2) työmatkat 3) matkat muista syistä (Vuoristo 2003, 16.) Matkailijat ovat luonnollisesti matkailun keskeisin toteuttaja, pääsubjekti. Tämän ryhmän tarpeista, motiiveista, preferensseistä, ajankäytöstä sekä kuluttajakäyttäytymisestä viime kädessä pääosin riippuvat matkailun määrät ja muodot. (Aho 1998, 222.) 4.2 Turismin historia Englannin kielen sana turismi näyttää vakiintuneen luvun vaihteen tienoilla. Turismilla tarkoitettiin sitä, että kuljettiin katselemassa paikkoja, oltiin turisteja. Matkailun luonteessa oli tuohon aikaan nähtävissä jo selkeitä muutoksia,

20 17 joiden tuloksena alettiin käyttää ilmaisua turismi. Turismin käytön lisääntyminen johtui uusien väestöryhmien tulosta matkailuun. (Aho 1998, 9.) Enää matkustelu ei ollut vain ylhäisön harrastus, vaan mukaan tuli myös iso väestöryhmä, työläiset. Matkailun demokratisoituminen eli todellisuudessa massoittuminen alkoi silloin, kun vähävaraisetkin kansankerrokset tulivat junankäyttäjiksi luvuilla. Turismi on lähtemistä, tulemista ja kaukokaipuuta lukemattomia ihmisiä yli kulttuuristen ja valtiollisten rajojen liikuttava voima. Se on yli vuosisadan laajasti edistänyt kulttuurien välistä kanssakäymistä ja uusien tapojen ja perinteiden oppimista sekä niiden kunnioituksen opettelemista. Nämä asiat rakentavat ihmisten maailmankuvaa ja luovat pohjaa suvaitsevaisuudelle. (Ahtola 2003, 34.) Junamatkailua on pidetty turismin leviämisen tärkeänä edellytyksenä. Pelkkä tekninen keksintö ei kuitenkaan riitä; etäisyyden ylittämiseen vaikuttaa olennaisesti paitsi kyky myös tunne motiiveista (loma, opinhalu, tms.), tiedoista (matkailuesitteet, yleinen tietämys) ja matkailukyvystä liikkua. Nämä tekijät voivat koostua matkailuun liittyvistä tekniikasta (juna, laiva, lentokone) tai taloudellis-sosiaalisista tekijöistä (yleinen vaurastuminen, valtioiden valuuttapolitiikka, turismi elinkeinona ). (Kostiainen 1994, 20.) Ensimmäisen maailmansodan jälkeen tuli yksityisautoilun vuoro demokratisoida matkailua, ja 1950-luvulla alkoi sama muutos ilmailussa. Kaikissa näissä vaiheissa yhteiset piirteet olivat matkojen suhteellinen halventuminen, käyttäjäkunnan voimakas kasvu ja ennen muuta käyttäjäkunnan sosiaalisen taustan laajentuminen varakkaimmista kansankerroksista kohti tavallista kansaa. (Aho 1998, 9.) Turismi ja erityisesti massaturismi ovat kuitenkin lähinnä 1900 luvun matkailuun liittyviä käsitteitä. Selvemmin teollisesta turismista voidaan puhua ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ja vielä erityisemmin 1950-luvulta lähtien. (Aho 1998, 11.) Nykyään1900-luvun lopun yksi tyypillinen turismiin ja suurten joukkojen matkailuun liittyvä erityispiirre on valtavan suurten huvittelu- ja lomanviettokeskusten synty. Varsinaisen matkailun eli turismin keskeinen voimavara on vapaa-aika. Varsin lyhyessä ajassa ne ovat yleistyneet ja pidentyneet vuosilomat ovat luoneet kehittyneisiin maihin suuren potentiaalisen matkailijoiden joukon. Tämä yleistyi toisen maailmansodan jälkeen.

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

Media ja mainonta 2010 luvulla

Media ja mainonta 2010 luvulla Media ja mainonta 2010 luvulla VTT Asiakasseminaari 20.9.2010 Anna Viljakainen 2 AGENDA Mediamainonta kansainvälisesti Mediamainonta Suomessa Mediamarkkinoiden kehitystrendit mediaryhmittäin Mediamarkkinoiden

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 10.6.2010 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.01.2010, TahkoSpa, Nilsiä Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta MEGATRENDEJÄ Yeoman, Ian (2008). Tomorrow s Tourist. Scenarios and Trends.

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen

Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuoret, sosiaalinen media/internet ja luotettavuus Kvalitatiivinen tutkimus Hanna Vesa ja Matias Kuosmanen Nuorten internetissä ja somessa kuluttamat sisällöt Nuorten netin käytössä korostuvat erilaiset

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2014 7.4.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäläismatkailijoiden katokäänsi ulkomaiset yöpymiset laskuun Suomessa kirjattiin 5 697 300 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen Siirtolaisuus ennen ja nyt Tuomas Martikainen Siirtolaisuusinstituutti Siirtolaisuusinstituuttisäätiö perustettu vuonna 1974 Juuret Turun yliopiston kaukosiirtolaisuustutkimuksessa Ainoa muuttoliikkeiden

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HELMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia Helmikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 218 000 yöpymistä, joista suomalaisille 113 000 ja ulkomaalaisille 104 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MAALISKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 4 prosenttia Maaliskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 240 000 yöpymistä, joista suomalaisille 118 000 ja ulkomaalaisille 122 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Helsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan

Helsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan Helsingin Sanomat Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan Pohjoismaiden suurin painettu sanomalehti tavoittaa päivittäin 742 000 ja viikoittain yli miljoona lukijaa. Laatujournalismin edelläkävijä,

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / ESPANJA SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK.

Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK. Verkkokirjoittamisesta tiedottaja Susanna Prokkola, PKSSK 25.10.2012 Mikä toimii painettuna, toimii harvemmin verkossa Tekstin kirjoittamisen säännöt ja tyylilajit vaihtelevat eri medioissa. Verkkotekstin

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HUHTIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 14 prosenttia Huhtikuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 247 000 yöpymistä, joista suomalaisille 128 000 ja ulkomaalaisille 119 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2015

TAK Rajatutkimus 2015 Valtakatu 51 :: FIN-53100 LAPPEENRANTA :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Johdanto ja tiivistelmä... 3 Matkojen määrä, viipymä ja kohteet... 6 Matkan tarkoitus ja matkustustiheys...

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Poimintoja tuloksista - Verottomat ostokset, maahantulot ja yöpymiset - Rajahaastattelututkimus syyskuu 2015 elokuu 2016 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.

YHTEISÖT. Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa. KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva. YHTEISÖT Sivut yhteisöjen omille esimerkeille Kalevassa KALEVA OY Lekatie 1, 90140 OULU / PL 170, 90401 OULU / Puhelin (08) 5377 111 / www.kaleva.fi KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä

Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011. Hyvinvointi megatrendinä Kati Hienonen Perhosvaikutus Oy Syö ja sauno seminaari / 01.11. 2011 Hyvinvointi megatrendinä Sisältö Miksi vastuullisuus, hyvinvointi ja hitaus voimistuu kuluttajakäyttäytymisessä? Elämysyhteiskunnasta

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa

Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia. Vähenemistä sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 24 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT HEINÄKUU 2016 Yöpymiset vähenivät 4 prosenttia Heinäkuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 422 000 yöpymistä, joista suomalaisille 185 000 ja ulkomaalaisille 237 000 yötä. Sekä suomalaisten

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Golf Digest lukijatutkimus

Golf Digest lukijatutkimus Golf Digest Golf Digest lukijatutkimus Toteutettu web-kyselynä toukokuussa 8 Vastaajat ovat Golf Digest lehden tilaajia ja lukijoita Vastaajia n = 479 Lehden jutut luetaan tarkkaan Luen lehden jutut Vastaajista

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Osmo Soininvaara Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Loura-seminaari 4.2.2016 Miksi kaupungistutaan: Kaupungit kasvavat kaikkialla Erityisesti suuret kaupungit Jotkut suuret kaupungit myös surkastuvat,

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN

KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN KULUTTAJIEN MUUTTUNUT OSTOKÄYTTÄYTYMINEN Kuinka myyn heille? JANNE HEPOLA 17.11.2016 JANNE HEPOLA Markkinoinnin tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa Erityisosaaminen kuluttajakäyttäytyminen,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Hyvästi, huono kieli!

Hyvästi, huono kieli! Journalisti 13/2010 Hyvästi, huono kieli! Kun toimittaja panostaa resursseja, lukija voihkii. Lehtori Sirkka Wahlstén tekee kaikkensa, jotta jutuissa eivät vilahtelisi vierassanat ja viranomaiskieli. Jaakko

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla

E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla E-aineistojen koulutus kirjastoille, Kouvola 20.5.2015 E-kirjat Suomessa - kuka lukee, mitä luetaan, millä laitteilla Essi Manner / Elisa Kirja @essimanner Esitys Lyhyesti Elisa Kirjasta Kuka lukee e-kirjoja

Lisätiedot

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väestö GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma Väkiluku maailmassa elää tällä hetkellä yli 7 mrd ihmistä Population clock väestön määrään ja muutoksiin vaikuttavat luonnolliset väestönmuutostekijät

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Mediafakta 2016 10/2015

Mediafakta 2016 10/2015 Mediafakta 2016 10/2015 Levikki, lukijamäärä ja ilmestyminen Ilmestyy 18 kertaa vuodessa. Koneviestin levikki on 31 103 kpl LT 2014 / Media Audit Finland Koneviestillä on 174 000 lukijaa KMT AL Kevät 2015

Lisätiedot

Seuran mediaviestintä. Suunnitelmallisuutta tekemiseen

Seuran mediaviestintä. Suunnitelmallisuutta tekemiseen Seuran mediaviestintä Suunnitelmallisuutta tekemiseen Sisältö Millaista tietoa media haluaa ja missä muodossa Viestintäsuunnitelman laatiminen seuralle Millaista viestinnän tukea SJAL tarjoaa seuroille

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4889. Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland ZA4889 Flash Eurobarometer 258 (Attitudes of Europeans towards tourism) Country Specific Questionnaire Finland Eurobarometer FLASH- 258 D2. Minkä ikäinen olet? [_][_] vuotta vanha [ 9 9 ] [KIELTÄYTYMINEN/EI

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014

TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Antti Kasvio, vanhempi tutkija TULEVA TYÖELÄMÄ Alustus seminaarissa Haasteet kovenevat millaista kuntoutusta työikäisille? Paasitorni 30.9. 2014 Ennakoinnin vaikea tehtävä Aiempia säännönmukaisuuksia talouskasvu

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 1.5.2013 31.10.2013 11.11.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL

Tiedettä kaikelle kansalle. Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Tiedettä kaikelle kansalle Ulla Järvi Vs.päätoimittaja Tesso-lehti, THL Ulla Järvi - kuka? Suomen Lääkärilehden toimittaja vuodesta 2000 1.5.09 31.5.10 vs päätoimittaja Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitoksen

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies

Marcus Tullius Cicero (106 eaa.- 43 eaa.), roomalainen filosofi ja valtiomies Näyttely Helsingin Kirjamessuilla 27. 30.10.2011 Ryytimaasta ruusutarhaan poimintoja viherpeukalon kirjahyllystä Jos sinulla on puutarha ja kirjoja, sinulta ei puutu mitään Marcus Tullius Cicero (106 eaa.-

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi

Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina. Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Lukutaitotutkimukset arviointiprosessina Sari Sulkunen Koulutuksen tutkimuslaitos, JY sari.sulkunen@jyu.fi Kansainväliset arviointitutkimukset Arvioinnin kohteena yleensä aina (myös) lukutaito Kansallisista

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit

Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin viestit Ilmastonmuutokseen sopeutuminen sosiaalisena ja yhteiskuntaa läpäisevänä tehtävänä Jukka Noponen ja Juho Saari 22.4.2014 Asiantuntijapaneeli kokoontunut

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila

Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila Miten suomalainen luomu vastaa tulevaisuuteen? Jaakko Nuutila 01.0.201 Esityksen sisältö Tulevaisuus Tavoitteet Nykytilanne Muutostarpeet Uusi toiminnan malli Haasteisiin vastaaminen Maa- ja elintarviketalouden

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot