Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti 3/10

Transkriptio

1 Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti 3/10 VIRVE toimi myrskyjenkin keskellä s. 4 Liikennekeskukset tukevat viranomaisia s. 10 Langaton tiedonsiirto puhuttaa s. 14 SosTer VIRVE-pääkäyttö ensihoitokeskuksiin s. 22 Svensk resumé s. 29

2 4 14 Sisältö VIRVE-uutiset 3/ VIRVE-verkko toimi myrskyjenkin keskellä Gateway-toistimella lisäkuuluvuutta 9 Puolustusvoimilta siirrettäviä tukiasemia VIRVE-verkkoon 10 Liikennekeskukset tukevat myös viranomaisyhteistyötä 14 Mikä ratkaisu turvallisuusviranomaisten langattomalle tiedonsiirrolle? 18 Ilmatieteen laitos on silmukka viranomaisverkossa 20 Esikunnista apua isojen alueiden tilannekuvaan? 22 SosTer VIRVE-aluepääkäyttäjät auttavat monessa 25 VIRVEn kuormitusta tutkitaan jatkuvasti 2 Uutisia 29 Svensk resumé Kriittisen tiedon määritelmä laajenee KUN VIRVEN käyttämää TETRA-teknologiaa standardoitiin, vain harvat visionäärit osasivat nähdä lyhytsanomien merkityksen turvallisuusviestinnässä. Kiinnostus oli kohdistunut puheviestinnän alustan kehittämiseen. Tänään kukaan ei voisi luopua hälytys-, info-, status- ja paikannussanomista, sillä ne ovat johtamisen välttämätöntä informaatiota. Samaan aikaan kapeakaistainen TETRA-teknologia on valittu palvelemaan huomattavasti suurempien väestömäärien turvallisuustarpeita esim. Kiinassa. Kun Ruotsissa päättyy joulukuussa noin tukiasemaa kattavan verkon rakennus ja Saksassa on vasta kolmasosa verkosta toteutettu, odotukset kohdistuvat TETRA-teknologian monivuotiseen elinvoimaisuuteen ja kehittymiseen. Tulevaisuudessa liikkuvien yksiköiden ja johtopaikkojen käyttämät entistä suuremmat tietomäärät muuttavat kriittisen tiedon määritelmää ja antavat uusia vaatimuksia tietoliikennekapasiteetille. Meidän edelläkävijämaiden valinnat uusiksi langattomiksi teknologioiksi on oltava siksi vähintään yhtä menestyksekkäitä, jollaiseksi TETRA-teknologia on VIRVE-verkon elinaikana osoittautunut. Kehitykseen liittyviä avoimia kysymyksiä on paljon, ja tässä lehdessä näkemyksiään niihin esittävät kolme asiantuntijaa. Kysymyksiin etsitään myös vastauksia sisäasiainministeriön Erillisverkoille antamassa selvitystehtävässä, jossa vastauksia haetaan kaupallisten verkkojen kehityspolulta, näiden sopivuudesta viranomaiskäyttöön, taajuuksien saatavuudesta sekä TETRA-tekniikan omalta kehityspolulta. Yrjö Pylvänäinen, johtaja Suomen Erillisverkot Oy Erillisverkkojen hallintakeskus valvoo aina Kuva: Seppo Haavisto Pääkirjoitus Tulevaisuudessa liikkuvien yksiköiden ja johtopaikkojen käyttämät entistä suuremmat tietomäärät muuttavat kriittisen tiedon määritelmää ja antavat uusia vaatimuksia tietoliikennekapasiteetille. Päätoimittaja: Satu Huhtela, Suomen Erillisverkot Oy, puh Toimitussihteeri: Tiina Jäppinen, puh tiina.jappinen@mediakonttori.fi Toteutus: Mediakonttori, Lehden taitto: Heli Penttinen 10 Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti Yhteystietojen muutokset, lehtitilaukset ja palaute: markkinointi@erillisverkot.fi Julkaisija: Suomen Erillisverkot Oy, PL 35, Espoo Painos: kpl Kansikuva: Lehtikuva / Ossi Ahola Pasi Seppi sahaa sähköjohtojen päälle kaatunutta puuta. Painopaikka: Edita Prima Oy Kuva: Seppo Haavisto KESÄN MYRSKYT muistuttivat myös meitä erillisverkkolaisia siitä, kuinka tärkeää on poikkeustilanteisiin varautuminen. VIRVE-verkon myrskyn kestävyyttä ja tukiasemien peittoalueiden päällekkäisyyttä on kehitetty jatkuvasti, ja erityistä huomiota on kiinnitetty järjestelmien ja verkkojen jatkuvaan valvontaan. Erillisverkoissa järjestelmien ja verkkojen toimintaa seuraa viikon jokaisena päivänä ja vuorokauden jokaisena tuntina hallintakeskuksen valvomo. Läheisessä yhteistyössä toimivat hallintakeskuksen muut toiminnot, kuten verkon asiantuntijapalvelut, joka vastaa järjestelmien ja verkkojen operoinnista ja kehittämisestä, sekä asiakaspalvelut, joka vastaa käyttäjätoimintaan liittyvistä palveluprosesseista. Hallintakeskuksen toiminnassa käytetään tilanteen kriittisyyden mukaisesti ennalta sovittuja toimintatiloja. Lisäksi tukena on ennalta määriteltyjä tukitoimijoita. Varsinaisen valvomon lisäksi on käytössä vastaavin järjestelmin ja laittein varustettu vahvasti suojattu väistöpaikka. Siirtymistä väistöpaikkaan harjoitellaan ja valvomotoimintaa kokonaisuudessa auditoidaan säännöllisesti regulaattorien ja yhteistyökumppanien toimesta. Viime kesän poikkeukselliset myrskytuhot ja niiden aiheuttamat tehtäväruuhkat osoittivat, että hallintakeskuksessa tehdyt toimenpiteet ovat kehittäneet toimintaa vastaamaan yhä paremmin viranomaistoiminnan tarpeita ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi tarvittavia valmiuksia. Lisää hallintakeskuksen toiminnasta kerrotaan sivuilla 4 5 sekä sivuilla Jarmo Anttila, johtaja Suomen Erillisverkot Oy 2 VIRVE-UUTISET 3/2010 VIRVE-UUTISET

3 VIRVE-verkko Myös muut viestintäverkot hyödynnettiin Johtokeskukseen kutsuttiin väkeä kaupallisen verkon puhelimilla, ja hätätoimi myrskyjenkin keskellä Viime kesän myrskyjen aikana VIRVE-verkko toimi kuten oli suunniteltu ja kriittinen peitto pystyttiin säilyttämään hyvin. VERKON SUUNNITTELUSSA ja teknisessä toteutuksessa on erityisesti huomioitu vierekkäisten tukiasemien päällekkäispeittoa. Kaikki kriittisiksi luokitellut verkon osat on varmistettu varavoimalla. Muiden muassa nämä seikat tekevät VIRVE-verkosta vikasietoisemman verrattuna esimerkiksi kaupallisiin mobiiliverkkoihin. Erillisverkkojen hallintakeskus seuraa VIRVE-verkon toimintaa ja hälytyksiä jatkuvasti (24/7) ja on vikatilanteissa välittömästi yhteydessä yhteistyökumppaneihin, jotka vastaavat siirtoyhteyksien, tukiasemien ja telelaiteasemien viankorjauksista. Kesän myrskyjen seurauksena poikkeuksetta tukiasemaongelmana oli sähköverkon katkokset, jotka aiheuttivat sähkön loppumisen, tukiasemasta tai siirtoyhteydeltä. Sähköverkon katkoksiin on varauduttu määrittelemällä viranomaisten kanssa etukäteen kriittisen peiton kannalta tärkeimmät VIRVE-tukiasemat ja varmistamalla näiden sähkönsaanti, kertoo VIRVEn verkkopäällikkö Erkki Hammaren Erillisverkkojen hallintakeskuksesta. Kriittiset tukiasemat sijaitsevat yleensä paikoissa, joissa yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen takaamiseksi hyvät viestiyhteydet ovat ehdottoman tärkeät, hän jatkaa. Kaikki VIRVE-tukiasemat on varustettu vähintään Viestintäviraston matkapuhelinverkoille määräämällä akustokapasiteetilla. Lisäksi kriittiset tukiasemat on varustettu Erillisverkkojen ja Huoltovarmuuskeskuksen toimesta suurempikapasiteettisilla akuilla. Näistä tukiasemista osa on varustettu kiinteällä varavoimalla. Osa tukiasemista voidaan kytkeä suoraan siirrettävään varavoimageneraattoriin. Molemmissa myrskyissä tuhot olivat kapeilla sektoreilla. VIRVE osoitti hyvin toimivuutensa ja sen, että kaikki edellä käsitellyt etukäteisvalmistelut olivat tarpeen, toteaa Hammaren. Erillisverkoilla on käynnissä viisivuotinen kehitysohjelma VIRVE-verkon kapasiteetin, käytettävyyden, ominaisuuksien ja peittoalueiden parantamiseksi. Tämän vuoden aikana on tukiasemia päivitetty ja huomattava määrä uusia tukiasemia otettu käyttöön. Tällä hetkellä hallintakeskus ottaa uusia tukiasemia viikoittain käyttöön, kuvaa Hammaren varautumista. Varautumisen väritasot Tärkeänä osana varautumista ja valmiutta on ennakkoon sovitut ja suunnitellut resurssit sekä niiden käyttö poikkeustilanteissa. Erillisverkkojen hallintakeskuksessa on käytössä kolme toimintatilaa, joita kuvataan värein vihreä, oranssi ja punainen. Vihreä tarkoittaa normaalia valmiustilaa, oranssi korotettua valmiustilaa ja punainen täysvalmiutta. Vihreästä valmiustilasta korotettuun oranssiin siirtymisen voi aiheuttaa mm. Ilmatieteenlaitokselta tullut tieto saapuvasta myrskyrintamasta tai viranomaispyynnöistä, esimerkkinä suuret yleisötapahtumat. Yllättävissä tilanteissa pystymme siirtymään suoraan täysvalmiuteen eli punaiseen tilaan. Joskus korotettua valmiustilaa voi edellyttää myös vakava vi- Lehtikuva/Pentti Väistö ka verkossa tai verkon päivitys, sanoo Hammaren. Vikatiedotteita lähti nelinkertaisesti Merkittävä hallintakeskuksen tehtävä on tiedottaminen. Näidenkin myrskykokemuksien jälkeen voidaan todeta, ettei vieläkään ole tiedotettu liikaa, sanoo Hammaren. Normaali häiriö- ja vikatiedottaminen sekä viankorjauksen ohjaus hoidettiin prosessin mukaisesti. Samoin hoidettiin erikoistiedottaminen Erillisverkkojen johdolle, käyttäjäorganisaatioiden pääkäyttäjille, Viestintävirastoon ja muille sidosryhmille. Normaalissa vikatiedottamisessa on vähintään kaksi tiedotetta. Ensimmäinen tiedote kertoo viasta ja toinen siitä, että vika on korjattu. Jos vika kestää pidempään, hallintakeskus lähettää välitiedotteita tarvittaessa kahden tunnin välein. Asta- ja Veera-myrskyjen aikaan lähetettiin paljon väliaikatiedotteita. Tarvittaessa olimme yhteydessä asiakkaisiin myös puhelimitse, sanoo Hammaren. Elokuussa hallintakeskus lähetti vikatiedotteita moninkertaisen määrän edellisvuoteen verrattuna. Tiedotteita on lähetetty samoilla periaatteilla molempina vuosina, joten tiedotteiden määrä kuvaa hyvin sitä, että tämä kesä on ollut poikkeava. Etenkin pitkäkestoisia tapahtumia on ollut, koska väliaikatiedotteita on lähetetty paljon, summaa Hammaren. Verkon siirto- ja muutostöistä hallintakeskus lähettää tiedotteen kaksi viikkoa ennen tapahtumaa sekä tiedotteen tapahtumaa edeltävänä päivänä. Lisäksi sidosryhmille lähetetään täsmätiedote ja ohitiedote tapahtumasta. Samasta asiasta voi lähteä neljäkin tiedotetta, sanoo Hammaren. Vastuu siitä, että tiedotteiden kohderyhmä on oikea, on aina asiakkaalla eli pääkäyttäjillä, koska he päivittävät hallintakeskuksen työohjausjärjestelmän jakelulistaa. Heidän velvollisuutensa on huolehtia sitä, että meillä on ajantasainen jakelulista, huomauttaa Hammaren. Asta-myrsky nosti valmiustilaa Asta-myrskyn aikana Erillisverkkojen hallintakeskus siirtyi perjantaina kello 9.45 normaalista vihreästä tilasta suoraan korotettuun punaiseen tilaan myrskystä johtuvien useiden tukiasemavikojen takia. Tukiasemat eivät kuitenkaan vaurioituneet fyysisesti myrskyn takia. Kun vikojen korjaus eteni, hallintakeskuksessa palattiin ilta kymmeneltä oranssiin valmiustilaan. Normaaliin valmiustilaan päästiin lauantaina iltapäivällä. Näillä edellä mainituilla toimenpiteillä turvattiin Erillisverkkojen hallintakeskuksen riittävä toimintakyky ja resurssit poikkeavissa olosuhteissa, tiivistää Hammaren. Varautuminen vaatii edelleen investointeja Huolimatta usean kymmenen tukiaseman viallisuudesta VIRVE-palvelut pys- VIRVE-käyttäjät tyttiin pääsääntöisesti tarjoamaan tuhoalueille. Viranomaisasiakkailta saadun palautteen mukaan VIRVE-verkko palveli Asta-myrskyn jälkeen tuhoalueilla hyvin. Hammaren kuitenkin muistuttaa, ettei Erillisverkkojen näkemyksen mukaan yhteiskunnassa ole vieläkään varauduttu riittävästi varavoimalla kriittisimpien VIRVE-teleasemien suhteen, vaan sähkötarpeet olisi turvattava sekä tukiasemille että siirtotieyhteyksille. Varavoimavalmius on saatava kaikille VIRVE-tukiasemille, painottaa Hammaren. Puheryhmien lisääminen ei aina ole oikea vaihtoehto Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen toimialueelle iski kaksi suurta myrskyä saman viikon aikana. Asta-myrsky riehui torstai-iltana 29.. kaataen erityisesti Savossa arviolta noin miljoona kuutiometriä puuta. Vajaan viikon kuluttua alueen ylitse puhalsi Veera-ukkosrintama, joka aiheutti pelastuslaitokselle yli 140 tehtävää. PAHIMMILLA TUHOALUEILLA junayhteys oli poikki, matkapuhelimet olivat mykkiä ja esimerkiksi Etelä-Savossa Joroisten kunta jäi kokonaan ilman sähköä. Etelä- Karjalan pelastushenkilökunta joutui koville. Asta-myrskyn jälkeen pelastuslaitos perusti Lappeenrantaan poikkeusolojen johtokeskuksen. Pahimmillaan jonossa oli jopa 200 hälytystä, koska tehtäviä tuli paljon lyhyessä ajassa. Ensimmäiset hälytykset tuulen tiimoilta tulivat torstai-iltana kello 23. Puolen yön jälkeen oli jo selvää, että kuutostie Rautjärven kunnan alueelta on usean kilometrin matkalta poikki, kertoo Joutsenon va. palomestari Sampsa Lintunen. Tuhoalueella gsm-verkko kaatui pelastustyön edetessä, mikä aiheutti sen, että alueella oli pelkästään VIRVE käytössä. Lehtikuva/Janne Nousiainen 4 VIRVE-UUTISET 3/2010 VIRVE-UUTISET 3/2010 5

4 Lehtikuva / Janne Nousiainen Tuhoalueella gsm-verkko kaatui pelastustyön edetessä, mikä aiheutti sen, että alueella oli pelkästään VIRVE-käytössä. keskus lähetti ryhmätekstiviestit, jotta kaikki mahdollinen porukka saataisiin paikan päälle. Tuhoalueen gsm-verkon katkeaminen ei estänyt palokunnan yksiköiden saamista liikkeelle, koska väki oli jo ehditty hälyttää ensimmäisille tehtäville ennen gsm-verkon uinahtamista. Lisäksi pahimman tuhoalueen ulkopuolella olevat yksiköt saatiin hälytetyksi normaalisti hälytystekstiviestein yön edetessä, kertoo Lintunen. Gsm-puhelimia pyrittiin käyttämään mahdollisimman pitkään. Lintusen mukaan tavallisten puhelimien käytöllä haluttiin vähentää VIRVE-verkon kuormitusta itse tuhoalueella. Etelä-Karjalan pelastuslaitos toimii Kaakkois-Suomessa Luumäeltä kuutostien vartta aina Parikkalaan asti. Alueeseen kuuluvat mm. Savitaipale, Lappeenranta, Taipalsaari, Ruokolahti, Rautjärvi, Suomenniemi, Joutseno, Imatra ja Lemi. Kaikki resurssit hälytettiin apuun Koska myrskyt iskivät laajasti, tilannetta tarvittiin purkamaan kaikki yhteiskunnan resurssit. Heti aluksi alettiin haalia kaikki metsätyökoneet ja tukkiautot, jotka lähiseuduilta irtosivat. Myös sähkölaitos aloitti heti raivaustyöt, mutta heilläkään ei ollut paljoa omaa kalustoa, vaan he tukeutuvat ulkopuolisten apuun, tietää Lintunen. Mitään etukäteen laadittuja puhelinlistoja ei ollut, vaan porukkaa kerättiin sen mukaan, mitä entuudestaan muistettiin. Olimme yhteydessä mm. metsähoitoyhdistykseen, joka laittoi viestiä edelleen. Raivausapua alettiin etsiä internetin ja henkilökohtaisen tiedon varassa. Pelastuslaki mahdollisti sen, että tarvittavat koneet ja ihmistyövoima voitiin velvoittaa apuun. Lopulta merkittävä osa raivauksesta hoidettiin kuitenkin talkoilla. Rautjärven alue on merkittävä maatalous- ja metsätalousalue, jossa isänniltä löytyy omasta takaa traktoreita, sahoja ja jopa metsätyökoneita. Ihmiset tulivat auttamaan vapaaehtoisesti ja saivat raivata vaarattomia kohteita, kuvaa Lintunen. Olin yhteydessä sähkölaitoksen edustajaan VIRVEn kautta, mutta myös tavallisella puhelimella, mikä oli kuitenkin hankalaa, koska puhelu katkesi vähänväliä. Onnettomuustilanteessa olisi ollut hyötyä siitä, että sähkölaitoksilla olisi ollut enemmän VIRVE-kalustoa, hän toteaa. VR hoiti rataosuuksiensa raivausta omalla kalustollaan raiteita pitkin. Meillä ei olisi ollut edes resursseja raivata itseämme läpi tuhoalueen apuun rataosuuksille. Puolustusvoimilta saimme agregaatteja ja Rajavartiolaitokselta saimme helikopterin aamulla katsastamaan tuhotilanteen tarkemmin, kertoo Lintunen. VIRVE toimi, mutta kuormittui VIRVE kuormittui pahimmalla tuhoalueella Rautjärven alueella. Lintunen arvelee, että yksiköt joutuivat toimimaan yhden tukiaseman varassa eli käytössä oli ainoastaan kolme loogista puhekanavaa, jotka kuormittuivat nopeasti. Viestien välityksessä oli myös haasteita. Johtokeskuspuolelle näkyi sama ilmiö. Välillä puhelut eivät tulleet läpi. Meillä ei ole tietoa siitä, johtuiko tukkeutuminen tukiaseman vajaasta kapasiteetista vai johtokeskuksen teknisistä puutteista, pohtii Lintunen. Logitietoja on tarkoitus analysoida ja katsoa, miten vastaavaan tilanteeseen voidaan VIRVEn käytössä varautua. Tuhoalueen VIRVE-käyttäjät eivät olleet katvealueella, vaan varmennettu tukiasemapalvelu toimi Lintusen mukaan hyvin. Sen sijaan ongelma oli siinä, että loogisia puhekanavia ei ollut riittävästi. Meillä on toimintamalli VIRVE-puheryhmien ja -kansioiden käytöstä poikkeustilanteessa. Asta- ja Veera-myrskyissä tilanne kehittyi kuitenkin niin nopeasti ja vahingot olivat niin laajat, ettemme uskaltaneet lähteä kesken tilanteen muuttamaan toimintatapaa. Emme olleet varmoja siitä, tavoitettaisiinko silloin kaikki ja menisikö tarvittava tieto perille, kertoo Lintunen. Pelastuslaitos pitäytyi normaaliolojen puheryhmissä. Valinnan hyvänä puolena oli se, että kaikki osasivat varmasti käyttää puheryhmiä ja valinta säästi tukiaseman kapasiteettia. Toinen puoli kolikossa oli kuitenkin se, että harvojen puheryhmien käyttö ruuhkautti puheliikennettä. Viestintäkurin merkitys kasvoi, ja luonnollisesti yksilöpuheluita piti ymmärtää olla soittamatta. Henkilön, joka määrää puheryhmät, pitää ottaa huomioon myös tukiasemakapasiteetti kussakin tilanteessa. VIRVE ei ole mikään automaatti, jossa kanavia olisi aina käytettävissä loputtomasti, korostaa Lintunen. Priimushavainto myrskystä oli se, ettei aina kannata mennä puheryhmäjaon osalta poikkeussuunnitelmaan, vaan joskus voi olla parempi pysyä muutamassa puheryhmässä huomioiden tekniset raamit. Pelastuslaitoksilla on suunnitelmat puheryhmien käytöstä, joiden määrää poikkeustilanteessa yleensä lisätään. Rautjärvellä työskenneltiin kuitenkin yhden tukiaseman alla, joten uusi puheryhmäjako ei välttämättä olisi toiminut, arvelee Lintunen. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen valmiussuunnittelijalla oli työn alla jo ennen myrskyä johtokeskuksen toiminnan, kokoonpanon ja sen perustamiseen liittyvän koulutuksen suunnittelu. Myrsky tuli sikäli hyvään saumaan, että nyt kokemus ohjaa koulutusta. Saimme myrskyistä arvokasta kokemusta ja uskomme, että nyt myös kuntiin syntyi tahtotila parantaa valmiussuunnitelmiaan, sanoo Lintunen. Gateway-toistimella lisäkuuluvuutta Pelastusopistossa on testattu yhdyskäytävätoistimen (gateway repeater) käyttöä VIRVE-verkossa. Erikoistutkija Kari Junttilan mukaan tulokset näyttivät, että toistin voisi olla varteenotettava vaihtoehto vahvistaa tai laajentaa paikallisesti ja väliaikaisesti VIRVE-verkon kuuluvuutta. KÄYTÄNNÖSSÄ TOISTIMEN käyttö tarkoittaa, että VIRVE-puhelimella voidaan olla suorakanavatilassa yhteydessä myös VIRVE-verkkoon. Perinteisesti suorakanavatilaa käytetään esim. savusukelluksessa, maanpinnan alle mentäessä tai muissa tilanteissa, joissa epäillään, ettei VIRVE-verkossa voida toimia. Perinteisesti suorakanavan käyttöä on rajoittanut se, ettei samaan aikaan ole voinut olla yhteydessä VIRVE-verkon puhelimiin, sanoo Junttila. VIRVE-verkossa on kuitenkin ominaisuus, mahdollisuus käyttää ns. yhdyskäytävätoistinta, jolloin suorakanavaliikenne voidaan kääntää myös VIRVE-verkkoon. Jos kyseessä on esim. myrskytuhoalue, jossa ajoneuvoradioilla ei päästä kiinni VIRVE-verkkoon, yhdyskäytävätoistimella voidaan tehdä alueellinen kuuluvuuden parannus, jolloin VIRVEpuhelimien käyttäjät kykenevät kommunikoimaan paremmin keskenään, toteaa Junttila. VIRVEn käytettävyys perustuu juuri ajoneuvoradion laajaan kuuluvuuteen ja sitä varten tehtyihin varmennuksiin. Toinen tärkeä huomio oli, että kun toistimella varustettu auto viedään rakennusten lähelle, sisäpeitto paranee. Toisaalta tässäkin pitää olla hyvä paikallistuntemus ja ymmärrys siitä, minkälaisesta rakennuksesta on kyse ja mihin toistimella varustettu auto kannattaa ajaa. Operatiivisessa tilanteessa sitä ei voi harjoitella, vaan testausta kannattaa tehdä etukäteen, huomauttaa Junttila. Hänen mukaansa yhdyskäytävätoistin on houkutteleva hanke organisaatiolle, joka haluaa varmistaa lisää omaa viestiliikennettään. Perinteisesti suorakanavan käyttöä on rajoittanut se, ettei samaan aikaan ole voinut olla yhteydessä VIRVE-verkon puhelimiin. Lehtikuva / Seppo Nykänen VIRVE-UUTISET 3/2010 VIRVE-UUTISET 3/2010

5 Jotkin laitokset ovat niitä jo hankkineet, ja monet miettivät hankintoja. Varsinkin viimeaikaiset poikkeusolot lisäävät siihen mielenkiintoa, sanoo Junttila viitaten kesän myrskyihin. Yhdyskäytävätoistimille on tulossa myös jatkotestaus, jolloin tutkitaan, miten kaksi toistinta toimivat samalla alueella. Lisäksi on tarkoitus testata myös lyhytsanomaliikennettä. Testaus osoitti hyödyt Pelastusopiston tekemissä testeissä tutkittiin päätelaitteiden toimintaa yhdyskäytävätilassa sekä sitä, miten kuuluvuus paranee sisätiloissa ja taajamassa ja erilaisissa avoimissa maastoissa. Toistimella oli selkeä vaikutus, ja oikein käytettynä se tuo luotettavuutta kommunikointiin, toteaa Junttila. Yhdyskäytävä-ominaisuuden käyttöä varten tarvitaan gateway-toistin, joka voidaan asentaa ajoneuvoon tai siitä voidaan tehdä siirrettävä salkkuversio, joka voidaan viedä haluttuun paikkaan esim. raivausauton mukana. Siirrettäviä salkkuja tekee VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy. Järjestelmän käyttö edellyttää, että päätelaitteissa on oikeat ohjelmistoversiot. Sen jälkeen puhelimet pitää vielä parametroida oikein, ennen kuin gateway-ominaisuutta voidaan käyttää. Lisäksi ajoneuvo, johon toistin tai siitä tehty salkkuversio on asennettu, pitää sijoittaa oikein maastoon tai rakennuksen viereen, jotta yhteydet pelaavat eikä sen käyttö häiritse VIRVE-liikennettä. Testauksessa käytettiin kolmen eri valmistajan, EADSin, Motorolan ja Sepuran päätelaitteita, jotka kaikki toimivat yhdyskäytävätilassa, toteaa Junttila. DMO Testin kulku Testissä ajoneuvolla ajettiin gatewaytoistimen kuuluvuusalueen reunalla ja radiopuhelimilla alettiin monitoroida viestiliikennettä. Alueen reuna-alueilla katsottiin, miten yhteys eri päätelaitteilla toimii, kuvaa Junttila. Liikennettä tutkittiin tukiasemasta käsiradioon ja toisin päin. Laatua arvioitiin subjektiivisesti. Kuuluvuutta arvioitiin sen mukaan, miten hyvin puheesta sai selvää tai miten yhteys pätki. Testissä oli mukana PEKE paikantaen kuljetun reitin ja kuuluvuusrajoja. Näin kuuluvuustuloksia voitiin esitellä myös kartalla. PE- KE on pelastustoimen käyttämä kenttäjohtamisjärjestelmä. Testausympäristöjä oli kolme. Rakennuksen sisätiloissa, maanalaisessa kellarissa ja maanpäällä vapaassa tilassa. Sisätiloissa kokeilimme, miten verkon kuuluvuus paranee yhdyskäytävän kautta verrattuna pelkän suorakanavan käyttöön, kuvaa Junttila. Verkon kuuluvuutta maanpäällä testattiin taajama-alueella Kuopion lähellä, jonka maasto on mäkinen ja monipuolinen. Kyseessä oli testaajille tuttu reitti, jossa on testattu VIRVE-puhelimia, joten meillä oli olemassa poikkeamista hyvät referenssit, vakuuttaa Junttila. Lisäksi toistimen käyttöä testattiin Suorakanava peitto laajenee, kun käytetään Repeater-toimintoa. ulkona avoimessa tilassa viitostietä pitkin aina Siilinjärvelle asti. Halusimme tietää, kuinka kauas Puijon torniin viety toistin kuuluu, hän jatkaa. Pelastusopiston tekemissä testeissä tutkittiin päätelaitteiden toimintaa yhdyskäytävätilassa sekä sitä, miten kuuluvuus paranee sisätiloissa ja taajamassa ja erilaisissa avoimissa maastoissa. Repeater Toistin Käyttöönotto tehtävä huolellisesti Testin yhtenä tarkoituksena oli selvittää yhdyskäytävätoistimien sopivuus eri päätelaitteiden kanssa. Erot olivat pieniä, lähes tulkoon olemattomia. Kaik- ki kaupan tai jo käytössä olevat puhelimet tukevat yhdyskäytävätoiminnetta ainakin periaatteessa, toteaa Junttila. Yhdyskäytäväympäristön käyttöönotossa on oltava huolellinen Organisaation koko radiokalusto pitää käydä läpi ja varmistaa tuki ohjelmistotasolle. Jos radiot eivät tue gatewayominaisuutta, niiden liikennöinti ei toimi. Tällaiset radiot aiheuttavat häiriöitä myös yhdyskäytävässä kiinni olevien radioiden kanssa, tietää Junttila Junttila kehottaa ottamaan puhelimien päivitys- ja parametrointiasioissa laitteen maahantuojaa, kuten EADSin kohdalla VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy:hyn. Toistinasiassa täytyy olla huolellinen. Kun gateway-radiot rupeavat yleistymään, ne eivät saa aiheuttaa muulle VIRVE-verkon toiminnalle häiriöitä, toteaa Junttila. DMO Direct Mode Operation -suorakanavatoiminne Puolustusvoimilta siirrettäviä tukiasemia VIRVE-verkkoon PUOLUSTUSVOIMAT VOI lisätä VIRVEn kapasiteettia paikallisesti siirrettävillä TETRA-tukiasemilla, joita viranomaiset voivat pyytää heiltä virka-apuna hädän hetkellä. PV:n viestimiehet pystyttävät nopeasti uuden tukiaseman esim. tuhoutuneen tukiaseman tilalle, ylikuormittuvan rinnalle tai VIRVE-verkon katvepaikkaan. Meillä on muutamia siirrettäviä tukiasemia, joilla voidaan tarvittaessa lisätä VIRVEn kapasiteettia. Tätä konseptia on käytetty mm. Jukolan viestissä sekä PV:n omissa harjoituksissa siellä, missä VIRVEpeitto ei ole ollut riittävä. Lisäkapasiteettia on rakennettu tarpeen mukaan, kertoo teknikkokapteeni Ari Maskonen Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksesta. Siirrettävien TETRA-tukiasemien käyttö siviilipuolella on uusi asia Suomessa, mutta PV:llä on niistä pitkä kokemus kansainvälisissä joukoissa Kosovossa vuodesta 2002 lähtien. Rajapintojen kautta verkkoon Puolustusvoimat ovat sopineet Erillisverkkojen kanssa kiinteät rajapinnat VIRVE-verkkoon, johon siirrettävä tukiasema liitetään. Tukiasema viedään sovittuun paikkaan, ja rakennamme omilla viestijärjestelmillä yhteyden tiettyyn VIRVE-keskukseen, selostaa Maskonen. Tukiaseman paikka pitää suunnitella etukäteen. Me viemme siirtoyhteyden ja laitteet, mutta Erillisverkot huolehtii siitä, että taajuudet, tehot ja muut asiat on konfiguroitu niin, että tukiasema on verkon kannalta optimaalinen eikä esim. haittaa muiden tukiasemien toimintaa. Tämä on herkkä taiteenlaji, hymähtää Maskonen. Operointi siirrettävällä tukiasemalla Tukiasema pitää kalustaa, tarkistaa sen kunto ja rakentaa siirtoyhteys. Varsinaista ohjelmointia ei kuitenkaan tarvita. Meille liikuteltavien tukiasemien käyttö sopii hyvin, koska pystymme rakentamaan myös viestiyhteyksiä, sanoo Maskonen. Hän toteaa, etteivät viime kesän myrskyt tuhonneet tukiasemia. Suurempi ongelma on sähkön saanti häiriötilanteessa. Sen sijaan siirrettävässä tukiasemakonttiratkaisussa myös sähkön saanti on turvattu. Kun nykyajan viestiasema on mitoitettu kolmen tunnin akustoille, tällaisten myrskyongelmien kaltaisissa tilanteissa se on yhtä tyhjän kanssa. Merkittävät tukiasemat pitäisi varmentaa riittävällä virran syötöllä kiinteästi tai siirrettävällä varavoimalla. Varavoimakoneiden tulee olla riittävän tehokkaita ja polttoainehuollon järjestetty. Tukiasema viedään sovittuun paikkaan, ja rakennamme omilla viestijärjestelmillä yhteyden tiettyyn VIRVE-keskukseen. PV:ltä myös puhelimia ja varavoimaa Puolustusvoimat on lainannut VIRVEpäätelaitteita esim. valtiovierailuja varten. Jos jollekin viranomaiselle tulee huomattava tilapäinen päätelaitetarve eikä laitteita tarvita Puolustusvoimien harjoituskäytössä, on niitä lainattu viranomaisille, sanoo Maskonen. PV on mahdollisuuksien mukaan lainannut myös varavoimajärjestelmiä normaalin virka-apupyyntömenettelyn kautta. Tekstit: Tiina Jäppinen Lehtikuva / Janne Nousiainen 8 VIRVE-UUTISET 3/2010 VIRVE-UUTISET 3/2010 9

6 Tieliikennekeskukset ovat liikenteen viranomainen Liikennevirastolla on valtakunnallinen vastuu liikenteen turvallisuudesta ja sujuvuudesta. Liikennekeskukset, kuten tieliikenne- ja rataliikennekeskukset, auttavat muita viranomaisia operatiivisessa toiminnassa monin tavoin. KESKEISTÄ ON SE, että valtakunnassa joku ottaa näkökulman tieverkkotasoiseen liikennöitävyyteen ja pystyy hahmottamaan, miten laajasta ilmiöstä siinä on kyse, sanoo Liikenneviraston tieliikennekeskuksen johtaja Virpi Anttila. Virpi Anttila toimii tieliikennekeskuksen johtajana. Hän sanoo, että liikennepäivystäjän työ vaatii moniosaamista, koska siinä pitää tuntea liikenneosaamista, tekniikkaa, valvontaa, asiakaspalvelua sekä ymmärtää ihmisten käyttäytymistä. Hän toivoo, että esim. poliisi ja pelastusviranomainen huomaisivat ilmoittaa merkittävistä liikennehäiriöistä myös tieliikennekeskukselle nopeasti. Vaikka akuutti pelastustyö tehdään paikan päällä heti, toisaalta tieliikennekeskuksessa voidaan aloittaa välittömästi liikenteen hoitaminen. Liikennöitävyyden mahdollisimman tehokas hoitaminen helpottaa vuorostaan viranomaisten toimintaa myös paikan päällä, huomauttaa Anttila. Tieliikennekeskus ei ole vielä kaikille pelastus- ja poliisiviranomaisille tuttu. Olemme käyneet vuoromestareiden palavereissa ja olleet yhteydessä hätäkeskuksiin, jotta heilläkin olisi käsitys yhteistyömme mahdollisuuksista ja meiltä saatavasta viranomaisavusta, sanoo Anttila. Valvontaa 24/7 Tieliikennekeskusten ydintehtävä on teiden liikenteen ja liikennöitävyyden aktiivinen ja ennakoiva seuranta 24/7, mitä ei voi sitoa virastoaikaan liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden takia, sanoo Anttila. Perinteisesti tehtävämme on jaoteltu liikenteen ja kelin seurantaan, liikenteen ohjaukseen, liikenteelle tiedottamiseen sekä viranomaisyhteistyöhön ja varautumiseen, hän jatkaa. Lisäksi tieliikennekeskus tekee ura- koitsijayhteistyötä toimien niin liikenneviraston kuin alueellisten Elyjen edustajana urakkaan liittyvissä teiden kunnossapitopalveluissa. Voimme poikkeustilanteissa tehdä yksityisille urakoitsijoille myös liikennöitävyyden ja turvallisuuden varmistavia virka-apupyyntöjä, selostaa Anttila. Virastolla on neljä alueellista tieliikennekeskusta Oulussa, Tampereella, Turussa ja Helsingissä, jotka toimivat osittain valtakunnallisesti, mutta usein tiiviissä yhteistyössä alueellisten viranomaisten kanssa. Auttaa monin eri tavoin Tieliikennekeskukset kertovat tiekelistä, ruuhkista tai tietöistä. Lisäksi liikennepäivystäjät vaikuttavat liikenteeseen ohjaamalla etänä teiden infotauluja, nopeusrajoituksia, liikennevaloja, kaistojen välissä olevia liikennepuomien lukitusta ja hätätapauksessa esim. tunneleiden savunpoistoa. Kun vilkkaalla tiellä sattuu onnettomuus, joka katkaisee tieyhteyden, tieliikennekeskuksesta löytyy tieto kiertotien kunnosta ja arvio, kestäisikö se myös raskaan liikenteen painoa. Keskus saa urakoitsijan tekemään kiertotielle myös tarvittavat kunnossapitotoimet. Varautumisen ja kriisiviestinnän suhteen tieliikennekeskus ylläpitää valtioneuvoston tilannekuvaa. Jos tieliikennekeskuksesta kysytään onnettomuudesta tarkempaa tietoa, sitä tarvitaan sisäiseen viestintään ja valtioneuvoston tilannekuvaa varten eikä tieliikenteen käyttäjiä varten, huomauttaa Anttila. Tieliikennekeskukset auttavat liikenteen asiantuntijaa hahmottamaan tilanteen vakavuutta ja sen vaikutuksia liikenteeseen tätä kautta. Ensitieto muutti liikennetiedotuksen Anttila jakaa häiriötilanteet ennakoituihin ja ennakoimattomiin. Ennakoituja ovat esim. tietyöt, räjäytykset ja yleisötapahtumat, joista he ovat saaneet tiedon etukäteen. Ennakoituja ovat myös liikenteen ohjaus turvaluokitelluille saattueille sekä erilainen varautuminen. Suurimman haasteen aiheuttavat ennakoimattomat tilanteet, joissa auttaa VIRVE. Anttila kehuu merkittävänä saavutuksena viranomaisyhteistyössä sitä, että hätäkeskus lähettää tietoa liikenneonnettomuudesta tai häiriöstä automaattisesti myös tieliikennekeskuksen päätteelle. Tieto kulkee VIRVE-tekstiviestinä. Tämä ensitieto nopeuttaa esim. urakoitsijan saamista paikalle raivaamaan kaatuneet puut tai tekemään sähkötolpan vaarattomaksi, mutta ennen kaikkea se nopeuttaa tiedotusta tienkäyttäjille. Kun saamme tiedon liikennettä merkittävästi haittaavasta liikenneonnettomuudesta, teemme välittömästi ns. ensitiedotteen, joka laitetaan tiedoksi mm. valtakunnallisille ja paikallisille radioille, kertoo Anttila. Aluksi tieto ei ole tarkkaa esim. sijainnista tai onko yksi kaista vai koko tie suljettu. Ensitiedote varoittaa silti mahdollisesta häiriöstä, mikä on tienkäyttäjälle tärkeää etenkin ruuhka-aikana. Pyydämme tarvittaessa tarkennusta ensitietoon hätäkeskukselta, joiden kanssa olemme tehneet hyvää yhteistyötä, iloitsee Anttila. Kun ensimmäinen viranomainen saapuu paikalle, myös tieto tarkentuu. Kokenut viranomainen osaa arvioida myös, onko kaista tai koko tie suljettu, onko kiertotietä käytössä tai arvioida häiriön kestoa. Näitä tietoja välitämme edelleen tienkäyttäjille, sanoo Anttila. Anttila toivoo, että viranomaiset kertoisivat vilkkailla teillä myös pienistä liikenneonnettomuuksista, kuten peräänajoista, tieliikennekeskukseen. Niillä voi olla suuret vaikutukset liikenteen sujuvuuteen etenkin kaupunkiseuduilla. Tunnelit erikoistapauksia Tunneleiden osalta tieliikennekeskus on usein ensimmäinen viranomainen, joka saa tiedon onnettomuudesta. Pitkissä tunneleissa valvontajärjestelmä kertoo 10 sekunnin viiveellä, jos tunnelissa on pysähtynyt ajoneuvo tai onnettomuus. Silloin meillä on ensimmäisen viranomaisen rooli. Voimme pysäyttää liikenteen kauko-ohjauksella, jottei uusia autoja pääse tunneliin ja helpottaa viranomaisten tuloa paikanpäälle. Tulipalon sattuessa pystymme kytkemään päälle savunpoistojärjestelmät ja aloittaa tiedottamisen, kuvaa Anttila varautumista. Liikenteen tilannekuvaa kaikille Nyt olisi hyvä aika miettiä myös liikennetiedon roolia tilannekeskuksissa ja johtokeskuksissa. Me tuemme muita viranomaisia teiden liikennöitävyyden ja kunnossapidon asiantuntijuudemme kautta. Lisäksi pystymme minimoimaan häiriön seurauksia liikenteen ohjauksen ja tiedottamisen avulla, sanoo Anttila. Aiemmin tieliikennekeskuksen yhteistyö muiden viranomaisten kanssa on tapahtunut pitkälti hätäkeskusten kautta. Nyt pyritään toimintamalliin, jossa tilannetiedon ja toimenpiteiden aloittaminen olisi mahdollisimman reaaliaikaista ja kuormittaisi mahdollisimman vähän viranomaisia omien työtehtäviensä ohella. Olemme tekemässä uutta häiriöhallinnan toimintamallia, jossa pyritään luomaan käytännöt myös liikenteenohjaukseen moniviranomaistoimintana, sanoo Anttila. Nyt on aika kehittää sitä tekniikkaa ja niitä tapoja, joilla esimerkiksi ensitieto saataisiin yhä informatiivisemmaksi. Esim. hätäkeskuksessa on paljon tietoa, Nyt on aika kehittää sitä tekniikkaa ja niitä tapoja, joilla esimerkiksi ensitieto saataisiin yhä informatiivisemmaksi. Tarkoitus ei ole kuormittaa ketään lisää. joka liittyy liikenteeseen parkkihalleista valtateille. Tarkoitus ei ole kuormittaa ketään lisää vaan hyödyntää olemassa oleva tieto, toteaa Anttila. VIRVE-kutsut kuullaan aina Meillä VIRVE on profiloitu täysin viranomaisen välineeksi, josta tulleet yhteydenottopyynnöt ovat tärkeysjärjestyksessä ykkösinä eli samassa luokassa kuin tunnelihälytykset, kuvaa Anttila. Valvomoissa on kiinteät VIRVE-laitteet, joilla otetaan vastaan hätäkeskusten tekstiviestit. Lisäksi päivystäjien käytössä on radiopuhelimet, jotka he voivat ottaa mukaansa, poistuessaan hetkeksi pöytänsä äärestä esim. yöpäivystyksessä. VIRVE on nyt ja nousee tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi tekijäksi yhteistyössä johtokeskusten, tilannekeskusten ja kenttäpartioiden kanssa, uskoo Anttila. Teksti: Tiina Jäppinen Kuva: Seppo Haavisto 10 VIRVE-UUTISET 3/2010 VIRVE-UUTISET 3/

7 Syyskuun alusta lähtien VIRVEn käyttö laajentuu rautateillä, jotta tilannekuvaa saadaan paremmin. Rataliikenteen häiriöt hoidetaan keskitetysti Rataliikenteessä tapahtuu päivittäin häiriötilanteita, mutta niistä suurin osa ratkaistaan rataliikennekeskuksen, alueellisen liikenteenohjauksen ja VR:n kuljetushallinnan yhteistyönä. Isommat häiriöt vaativat lisäksi muita yhteistyötahoja ja päättäjiä. HÄIRIÖITÄ AIHEUTTAVAT vakavimmillaan tasoristeysonnettomuudet, kaluston törmäykset, suistumiset ja kaatumiset. Häiriön voivat aiheuttaa ratavauriot sekä turva- ja sähkölaiteviat. Poikkeuksellisen tilanteen voi aiheuttaa myös se, että paljon junia on myöhässä esim. pakkasten takia, mikä vaikuttaa ratakapasiteetin käyttöön. Jos rautatieliikenne keskeytyy esim. myrskyn kaatamien puiden takia, siitä ilmoitetaan rataliikenteen kunnossapitäjille. Raivaustyöt on ulkoistettu yrityksille, joilla on sellaisia korjauskoneita, jotka liikkuvat sekä kiskoilla että maanteillä, kertoo Liikenneviraston rataliikennekeskuksen valvomon päällikkö, liikennepäällikkö Ari Lehtimäki. Rautatieliikenteen valvomo ei ole yleensä yhteydessä sähkölaitoksiin, koska rataliikenteellä on neljä omaa sähköradan käyttökeskusta. Niissä hoidetaan sähköradan käyttöön liittyvät asiat ja jännitekatkot esim. sähköradan huolto- ja korjaustöissä. Käyttökeskus hälyttää korjaajat paikalle myös silloin, kun esim. myrsky on kaatanut puita sähköradan päälle ja virtajohdot ovat poikki, selostaa Lehtimäki. Rataliikennekeskus valvoo koko Suomea Liikenneviraston rataliikennekeskus ohjaa ja valvoo rautatieliikenteen sujumista koko Suomen rataverkolla. Rautatieliikenteen ohjaustyö hoidetaan seitsemästä alueellisesta liikenteenohjauskeskuksesta, joiden sijaintipaikat ovat Helsinki, Tampere, Kouvola, Oulu, Pieksämäki, Seinäjoki ja Joensuu. Häiriöissä rataliikennekeskus johtaa ja koordinoi liikenteenohjaustoimintaa, selostaa Lehtimäki. Rataliikennekeskus on yhteydessä jat- kuvasti rataliikenteen operaattoriin VR: ään, jonka kanssa päivittäinen liikenne sovitetaan yhteistyössä. Kaikki rautatieliikenteessä tapahtuneet onnettomuudet rataliikennekeskus ilmoittaa onnettomuustutkintakeskukselle ja erittäin vakavat tilanteet myös liikenne- ja viestintäministeriön edustajalle. Rataliikennekeskus kertoo ikävät asiat myös medialle, lisää Lehtimäki. Rataliikenteen ohjaus automatisoitua Etelä-Suomessa ja pääradoilla liikenteenohjaus on lähes kokonaan automatisoitu ja hoituu tietokoneiden ja erilaisen automatiikan avulla. Meillä on isoja liikenneohjausjärjestelmiä, joilla liikennettä ohjataan. Jos normaaliohjaus ei onnistu, voimme ohjata eri alueiden liikennettä myös muualta, sanoo Lehtimäki ja jatkaa: Jos junaliikenne seisoo Kirkkonummi Espoo-välillä eikä ohjaus toimi Hel- singistä päin, voidaan laitteita hoitaa manuaalisesti myös Espoosta käsin. Suomessa liikenteenohjauksen automatisointi alkoi 1970-luvulla. Ensimmäinen nykypäivän ohjausjärjestelmä valmistui Etelä-Suomeen 1990-luvun alkupuolella. Sen jälkeen tietokonepohjaiset ohjausjärjestelmät otettiin vähitellen käyttöön koko Suomen alueelle. Nykyisin resurssit on mitoitettu niin, että liikenne ohjataan isoista keskuksista automatiikalla. Välillä on vaikea saada nopeasti liikenneohjaajia pienemmille paikoille tekemään manuaalista liikenteen ohjausta, toteaa Lehtimäki. Vuodenvaihteessa meille valmistuu kokonaan uusi järjestelmä, joka korvaa vanhat. Uusilla laitteilla saamme enemmän varmuutta hoitaa hommaa, sanoo Lehtimäki tyytyväisenä. Liikennevirasto on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva virasto, joka vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Liikennevirastoon yhdistyivät Merenkulkulaitoksen väylätoiminnot, Ratahallintokeskus sekä Tiehallinnon keskushallinto. Liikenneviraston organisaatio uudistuu ensi vuoden alusta. Virasto irtautuu liikennemuotokohtaisesta organisoinnista ja tilalle tulee viisi toimialaa, jotka ovat liikennejärjestelmä-, investointi-, kunnossapito-, liikenteenhallinta- ja hallinto-toimiala. VIRVE nopeuttaa tilannekuvan saamista Rautateillä tilannetiedon saantia kentältä on vaikeuttanut tavallisten gsmpuhelimien käyttö. Esimerkiksi kun tieto rataliikenteen häiriöstä on tullut, lähtee paikan päälle yksikkö tutkimaan tilannetta, josta haluavat nopeasti lisätietoa mm. rataliikennekeskus, alueen ohjauskeskus, VR ja vakavimmissa häiriöissä myös onnettomuustutkintakeskus sekä liikenne- ja viestintäministeriö. Kun käytetään pelkästään gsm-puhelimia, puhelin tyyttää koko ajan varattua ja linjat menevät helposti tukkoon. Syntyy tilanne, ettei kukaan pääse perille kriittiseen pisteeseen, jossa tilannearvioita tai korjauksia tehdään. VIRVEllä tilannekuva saataisiin selkeämmäksi isommalle porukalle ja kaikille tieto siitä, miten asiat etenevät nimenomaan häiriö- ja vauriotilanteissa sekä onnettomuuksissa, toivoo Lehtimäki. VIRVE on ollut meillä käytössä satunnaisesti isoissa liikennehäiriöissä. Syyskuun alusta lähtien VIRVEn käyttö laajentuu rautateillä, jotta saadaan paremmin tilannekuvaa, sanoo Lehtimäki. Hän pitää tärkeänä myös sitä, että esim. tasoristeys- ja allejääntionnettomuuksissa valvomo saa VIRVEllä tarvittaessa yhteyden pelastuslaitoksen henkilöstöön ja on ajan tasalla raivaustöiden kulusta. Rata- ja tieliikenteen ohjaus samaan virastoon Liikenneviraston Rataliikennekeskus muuttaa marraskuussa Pasilaan tieliikennekeskuksen viereen. Liikennepäällikkö Lehtimäki uskoo, että kun eri liikennekeskukset edustavat nyt samaa virastoa, myös yhteistyö liikenteen ohjauksessa lisääntyy. Jos rataliikenne on poikki esim. Hämeenlinnan ja Tampereen välillä, ihmiset siirtyvät matkustamaan maanteille, jolloin on tärkeää, että rataliikenteen häiriöistä saa tiedon myös tieliikennekeskus. Tiedon pitää kulkea myös eri väylien välillä, sanoo Lehtimäki. Teksti: Tiina Jäppinen Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen 12 VIRVE-UUTISET 3/2010 VIRVE-UUTISET 3/

8 Langattoman datasiirron käyttö kasvaa nopeasti myös turvallisuusviranomaisten käytössä. Tällä hetkellä VIRVE kattaa teknisen ja palveluratkaisun paitsi puheviestinnälle myös kapeakaistaiselle datasiirrolle (SMS/ SDS). Nyt etsitään ratkaisuja laajaja jopa leveäkaistaiselle turvatulle dataväylälle. Mikä ratkaisu turvallisuusviranomaisten langattomalle tiedonsiirrolle? AIHEESTA KÄYTIIN vilkasta keskustelua, kun Suomen Ericssonin toimitusjohtaja Janne Laitala, konsultti Mikael Lindberg Pöyry Telecom Oy:stä ja tietoliikennekonsultti Matti Peltola Mapelcon Oy:stä istuvat saman pöydän ääreen Erillisverkkojen toimipisteeseen Espooseen. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että viranomaiset tarvitsevat lisää kapasiteettia langattomaan datasiirtoon, mihin VIRVE ei sellaisenaan välttämättä enää riitä tulevaisuudessa. VIRVE-verkko fokusoituu puheviestintään ja on aivan optimaalinen ratkaisu siihen. Teknisenä heikkoutena on datapuoli, koska trendinä on, että tietoa halutaan viedä kentälle niin lähelle toimintaa kuin suinkin. Tilanne- ja tehtävähallinta kentällä lisääntyy, mikä on kuitenkin alakohtaista, sanoo vanhempi konsultti Lindberg. Laitala sanoo, että etenkin liikkuvan kuvan siirtäminen mobiiliverkoissa lisääntyy. Reaaliaikaista tilannekuvaa halutaan saada kentälle ja toisaalta välittää videokuvaa paikan päältä muualle. Monilla on jo kokemus 3G-verkoista, miten siellä data siirtyy, mennään webiin ja välitetään kuvaa. Näyttää siltä, että nyt myös liikkuviin yksiköihin halutaan täydelliset komentokeskukset, joista voidaan johtaa asioita samaan tapaan kuin hätäkeskuksesta. Samalla myös erilaisten toimistotöiden vieminen kentälle yleistyy. Esimerkiksi poliisi voi jo rikospaikalla katsoa, milloin oikeuskäsittely on kyseiselle jutulle, sanoo Peltola. Jos lähdetään kehittämään TETRA-verkkoa ja datan välityskykyä, onko siitä aiheutuva kustannus sellainen, jonka käyttäjät ovat valmiita hyväksymään? Ratkaisuvaihtoehdot Yhtenä ratkaisuna on nähty TEDS-laajakaistan käyttöönotto TETRA-verkossa. Toisaalta on mietitty 3G- ja leveäkaistaisen 4G-tekniikan hyödyntämistä joko suljetussa tai kaupallisessa verkossa tai molemmissa. Me lähtisimme kartoittamaan käyttäjän datasiirron tarpeen ja palveluiden kriittisyyden sekä sen, mikä on tämänhetkinen todellinen tarve ja mikä on ennustettavissa eteenpäin. Jos lähdetään kehittämään TETRA-verkkoa ja datan välityskykyä, onko siitä aiheutuva kustannus sellainen, jonka käyttäjät ovat valmiita hyväksymään? kysyy Lindberg. Toinen vaihtoehto on, että erilaisia teknologioita yhdistetään eli tarjotaan viranomaisille VIRVEn lisäksi myös 3Gtai 4G-palveluita, missä Erillisverkot voisi toimia eräänlaisena koordinaattorina, hän visioi. Peltola painottaa, että turvallisuusviranomaisten mobiilidatasiirron peruskysymys on edelleen se, pysyykö verkko teknisesti toimintakunnossa ja pystyykö se välittämään liikennettä myös silloin, kun hätä on päällä. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että tilanne vain pahenee, koska nuoriso on hyvin aktiivinen kännykkäpalveluiden käytössä, sanoo Peltola. Tässä vaiheessa TEDS-verkko on edullisin tapa lisätä turvallisuusviranomaisten datansiirtokapasiteettia. Ei tarvita esim. uusia tukiasemia, vaan kyse on pikemmin nykyisen TETRA-verkon ohjelmallisesta päivityksestä. TEDS riittäisi ehkä viitisen vuotta, mutta sen jälkeen viranomaisille tarvitaan oma leveäkaistaverkko, visioi Peltola, mutta toteaa kuitenkin heti perään, että ensin pitää saada taajuusasiat kuntoon. Laitala painottaa, että kaupalliset mobiiliverkot ovat jo käytettävissä vaikka heti ja ehdottaa niiden datasiirtoyhteyksien testaamista viranomaisten käytössä. Teknologiamielessä kannatan 3G- ja LTE-pohjaista (Long Term Evolution) valtavirtateknologiaa, jolloin yksikköhinnat pysyvät mahdollisimman edullisina. Kaikki päätelaitteet tukevat jo nyt gsmja 3G-verkkoja. Eikö kustannuselementti ole aina myös mukana käyttäjän arvioidessa tarpeensa? kysyy Laitala. Vaikka TETRAa kannattaa hyödyntää Laitalan mukaan niin kauan kuin siinä on elinkaarta jäljellä, LTE-teknologian pilotit kannattaa aloittaa silti nopeasti. LTE-alustalle palvelut ja sovellukset on viranomaisradioverkkoa helpompi kehittää, koska se, mikä toimii IP:ssä, toimii myös LTE-alustan päällä. LTE otetaan käyttöön Suomessa vuodenvaihteen tienoilla kaupallisissa verkoissa ja sitä hyödynnetään jo mm. Yhdysvalloissa, tietää Laitala. Toinen vaihtoehto on, että viranomaiset rakentavat oman rajoitetun suljetun verkon hyödyntäen 3G-teknologiaa, jossa on mahdollisuus 4G-tekniikkaan. Suljettu verkko voisi kattaa tietyt kriittiset pisteet, pelastus- ja poliisiasemat, joista voitaisiin silti liikkua ja hyödyntää myös kaupallisia verkkoja, pohtii Laitala ja puhuu puolisuljetuista verkkoratkaisuista. Hän muistuttaa, että meillä on kolmen eri matkapuhelinoperaattorin verkkopeitto lähes koko maan alueella ja verkoilla on paljon päällekkäispeittoa. Turvallisuusviranomaiset voisivat ehkä liikkua kaikkien kolmen operaattorin verkoissa yhdellä ja samalla SIM-kortilla. Lisäksi kaupalliset operaattorit ovat luvanneet, että vuoden 2012 loppuun mennessä koko Suomi on peitetty 3Gverkolla, sanoo Laitala. Turvallisuus Peltola palauttaa keskustelun siihen, ovatko kaupalliset verkot riittävän luotettavia ja turvallisia viranomaisille. Lähtökohtaisesti kaupalliset pelurit haluavat myydä viranomaisille palveluitaan, jolloin voitaisiin etsiä tasapaino Toisaalta keskustelusta todetaan, että vapaita radiotaajuuksia viranomaisten omille 3G- tai 4G-verkoille voi olla mahdoton löytää. sen suhteen, kuinka paljon kaupallisten verkkojen toimintaa varmistetaan suhteessa hintaan, toteaa Laitala. Kaupallisten verkkojen varmistaminen turvallisuusviranomaisten vaatimalle tasolle tulisi aivan liian kalliiksi, uskoo Peltola. Lindberg huomauttaa, että TETRA- ja kaupallisissa verkoissa on perustava tekninen ero, joka liittyy itse järjestelmään, toimintaan ja operointiin. Jos mennään leveäkaistaiseen LTE-pohjaiseen täysin digitaaliseen IP-teknologiaa hyödyntävään järjestelmään, hän epäilee, että silloin järjestelmän tietoturvaan ja tiedonsuojaukseen on panostettava, koska tunkeutuminen ja haittakoodin monistaminen on niin paljon helpompaa kuin piirikytkentäisessä TETRA-tyyppisessä ratkaisussa. Toisaalta keskustelusta todetaan, että vapaita radiotaajuuksia viranomaisten omille 3G- tai 4G-verkoille voi olla mahdoton löytää. Sen sijaan Suomessa ja muissa Euroopan maissa, jotka eivät kuulu Natoon, on varattu riittävästi taajuuksia, jotka riittävät TEDSille. Lindberg kysyy, eikö kaupallisten verkkojen yhteyteen tai taajuuslupien alle voisi silti rakentaa täysin viranomaisille tehtyjä omia mobiiliverkkoja. Hän jopa visioi, että ehkä TETRA-verkon toiminnallisuus ja palvelut rakennetaan joskus LTE-tekniikan päälle. > Vanhempi konsultti Mikael Lindberg on toiminut 10 vuotta Pöyry Telecomilla kansainvälisissä viranomaisverkkojen ja -palveluiden suunnittelu- ja määrittelytehtävissä sekä projektijohdossa. Sitä ennen hän vastasi Suomen Ericssonilla transmissiojärjestelmien teknisestä tuesta ja markkinoinnista. Toimitusjohtaja Janne Laitala on toiminut yli 16 vuotta Suomen Ericssonilla myynnissä ja esimiestehtävissä sekä viimeiset 4 vuotta yhtiön toimitusjohtajana. Tietoliikennekonsultti, tietoliikennetekniikan DI Matti Peltola on toiminut yli 30 vuotta Nokia Networksissä ja johti Nokian PMR-yksikköä vuosina Sen jälkeen hän on toiminut 2 vuotta EADS Secure Networks Suomen maajohtajana. Vuonna 2007 Peltola perusti Mapelcon Oy -konsulttiyrityksen ja aloitti lisensiaattityön teon aiheesta Viranomaisradioverkkojen evoluutio. 14 VIRVE-UUTISET 3/2010 VIRVE-UUTISET 3/

9 LTE-alustalle palvelut ja sovellukset on viranomaisradioverkkoa helpompi kehittää, koska se, mikä toimii IP:ssä, toimii myös LTE-alustan päällä. Laitala puolustaa kaupallisia verkkoja ja sanoo, että myös niissä käyttäjistä jää aina jokin jälki. Hän myös huomauttaa, että valtavirtateknologian niin verkoissa kuin päätelaitteissakin on paljon sellaisia tietoturvaa ja luotettavuutta lisääviä ominaisuuksia, joita ei ole hyödynnetty mm. kustannussyistä. Kuka saa ja mitä? Laitalan mukaan kaupallisen verkon käyttöä voidaan myös priorisoida ja esim. antaa viranomaisille etusija datasiirrossa erikoistilanteissa. Maailmalla on mietitty mm. sitä vaihtoehtoa, voisiko yritys saada parempaa palvelutasoa maksamalla enemmän, sanoo Laitala. Keskustelijat epäilevät kuitenkin priorisoinnin käyttöönottoa: entä jos kansalainen ei pääsisi soittamaan hätäpuheluaan, tai kuinka suuren kompensaation kaupallinen operaattori haluaisi siitä. Peltola tietää, että englantilaisilla on mahdollisuus käyttää kaupallisissa verkoissa prioriteettia, mutta kukaan operaattoreista ei halunnut antaa tällaista etua viranomaisille, jos muutkaan eivät sitä tarjoa. Lisäksi kaupallisten verkkojen teknistä käytettävyyttä olisi pitänyt parantaa, varmistaa virransyöttö jne., jolloin siellä tultiin siihen tulokseen, että kaupallisten verkkojen viranomaiskäyttö on mahdotonta, toteaa Peltola. Lindberg muistuttaa, että TETRAssa voidaan priorisoida käyttäjät tukiasemittain. Jos LTE:ssä olisi tällainen mahdollisuus, silloin olisi mahdollisuus hakea niitä kriittisiä tukiasemia, jotka palvelevat vain viranomaisia, sanoo Lindberg. Pöydän äärellä keskustellaan myös siitä, pitääkö nopeita datasiirtoyhteyksiä saada kaikkialle, minkä uskotaan herättävän helposti myös poliittisia intohimoja. Todetaan, että harvaan asutuilla seuduilla kaupalliset verkot voivat sietää esim. datansiirtoa paljon paremmin kuin taajamissa, koska liikennettä näillä alueilla on muuta verkkoa vähemmän. Toisaalta tanskalaisten kokemus on ollut se, että ensihoito ei tarvitse esim. Kööpenhaminan keskusta-alueella langatonta laajakaistaa, koska potilas saadaan nopeasti hoitoon joka tapauksessa. Sen sijaan telelääketieteen sovelluksia tarvitaan ensihoidossa kaukana hoitopaikoista. Kaiken kaikkiaan viranomaisten mahdollisuus hyödyntää sekä kaupallisia että suljettuja verkkoja nousee esiin useamman kerran keskustelun aikana. Rajoitteet Laitalan mielestä suurin rajoittava tekijä nopeiden datayhteyksien saamiseksi viranomaisille ovat näkemyserot tarpeesta ja aikataulusta. Rahallisesti kyse ei ole sellaisista summista, etteikö datansiirtoa voisi toteuttaa nykyisten budjettien kautta. Suurin haaste on saada useista eri viranomaisryhmistä koostuvat käyttäjäryhmät päättämään, mikä heidän tarpeensa on. Toteuttaminen on sen jälkeen nopeaa, sanoo Laitala. Peltolan mielestä suurin rajoite on kuitenkin valtion budjetti sekä käytettävissä olevat taajuudet, jos viranomaisille halutaan rakentaa oma laajakaista. Hän painottaa myös sitä, ettei kasvavaa kriittisen tiedonsiirron tarvetta voida ratkaista kaupallisia verkkoja käyttämällä. Haasteet ovat erilaisia ratkaisuista riippuen. Lähtökohtana pitää aina olla käyttäjien tarpeet; se, mitä he tarvitsevat. Heiltä pitää kysyä, onko kyseessä kriittinen vai ei-kriittinen palvelu, ja tarjota palveluita sen mukaisesti. Toisaalta datavälityskyky ei saa erota liikaa TETRAn ja Suurin rajoite on kuitenkin valtion budjetti sekä käytettävissä olevat taajuudet, jos viranomaisille halutaan rakentaa oma laajakaista. kaupallisten verkkojen välillä. 3G-verkko on kattava, ja mokkulaa myydään kaikkialle Suomeen. Suurimmillaan luvataan jopa 10 megan nopeutta. Kun ajatellaan TETRAn TEDS-nopeuksia, ero on suuri, toteaa Lindberg. Peltola huomauttaa, että saadaanhan TEDSilläkin 500 kbitin nopeus, joka taajuus on varattu vain viranomaisten käyttöön. Jokainen keskustelijoista on sitä mieltä, että olipa ratkaisu mikä tahansa, turvallisuusviranomaisten datasiirtopalveluissa tarvitaan koordinaattoria. Koordinaattoria tarvitaan aina Jokainen keskustelijoista on sitä mieltä, että olipa ratkaisu mikä tahansa, turvallisuusviranomaisten datasiirtopalveluissa tarvitaan koordinaattoria. Tyhmin tilanne olisi sellainen, että kolme matkapuhelinoperaattoria tarjoaisi jokaiselle viranomaiselle erikseen palveluitaan. Keskitetty palvelu on käyttäjien kannalta parempi. Oikea taho voisi olla Erillisverkot, joka vastaisi asiakkuuksien hallinnasta, tiedottamisesta jne. Se voisi paketoida kaupallisten verkkojen palvelut omaan verkkoonsa ja esim. kertoa, mitä palveluita voidaan toteuttaa kunkin verkossa. Turvallisuusasiat ovat tärkeä asia sekä taito kilpailuttaa asioita, sanoo Lindberg. Laitala on samaa mieltä, että viranomaisten kannattaa hankkia palvelut koordinoidusti, jolloin voidaan säästää kustannuksissa. Toisaalta, kun puhutaan yhteensopivuudesta eri viranomaistahojen välillä ja toisaalta siitä, että eri viranomaisilla on erilaista kriittistä tietoa, on parempi, että tätä kaikkea operoi yksi taho. Silloin varmistetaan, että kaikki palveluiden käytössä pelaa siten, kuin pitääkin. Tämän keskustelun perusteella ei voi vetää vielä johtopäätöstä, mikä on oikea ja käyttäjien tarpeet täyttävä taloudellisesti mahdollinen ratkaisu. Asian tiimoilta tutkitaan mm. käyttäjien tarpeita, selvitetään, mikä on tilannekriittistä tietoa ja mikä toimintaa tukevaa. Keskustelu jatkuu varmasti seuraavissakin VIRVElehdissä ja VIRVE-päivänä. Teksti: Tiina Jäppinen Kuvat: Seppo Haavisto PELTI tutkii pelastuksen tiedonsiirron tarpeita PELTI on vuoden 2010 kestävä hanke, jossa selvitetään pelastustoimen langattoman tiedonsiirron tarpeita tulevaisuudessa 5 10 vuoden päähän. Vaikka tarpeet eroavat mm. pelastuslaitoksen koon ja maantieteellisen sijainnin mukana, myös yhteisiä kaikkia hyödyttäviä asioita uskotaan löytyvän. PELTI-HANKKEESTA vastaa Pelastusopisto, ja siinä ovat mukana Erillisverkot, Helsingin pelastuslaitos ja Länsi- Uudenmaan pelastuslaitos. Yrityspuolta edustavat EADS ja Logica. Erillisverkot tarjoaa hankkeelle pelastustoimen operatiivisessa toiminnassa käyttämät tiedonsiirron välineet. Tällä hetkellä turvallisuusviranomaisten kaikilla hallinnonaloilla on meneillään murros tietojärjestelmien kehittämisessä ja käyttöönotossa. Meidän hanke tehdään tiiviissä yhteistyössä moniviranomaishankkeiden kanssa. Haluamme tuoda esille pelastustoimen omista lähtökohdista nousevat tarpeet ja niiden vaikutukset langattomaan tiedonsiirtoon tulevaisuudessa, kertoo PELTIhankkeen päällikkö, erikoistutkija Kari Junttila Pelastusopistolta. Ensimmäinen tiedonsiirtoon liittyvä kartoitus tehtiin vuonna 2002, jolloin moni asia näytti erilaiselta. Kymmenessä vuodessa pelastustoimen kenttä on muuttunut perusteellisesti, samoin teknologia. Toisaalta 10 vuodessa on saatu paljon kokemusta viranomaisverkon käytöstä. Silti pelastaminen ei ole paljoa muuttunut, vaan edelleen palokunnista lähdetään samoilla periaatteilla ja operatiivisella mallilla ratkomaan kentän ongelmia, toteaa Junttila. Pelastustoimessa on kehitetty ja otettu käyttöön erilaisia operatiivisia tietojärjestelmiä. Junttilan mielestä nyt on aika kerätä tietoa siitä, mihin kaikkeen langatonta tiedonsiirtoa halutaan. PELTI-hankkeen tavoitteena on selvittää, mitkä ovat todelliset tiedonsiirron tarpeet pelastusviranomaisen näkökulmasta ja mitä palveluita tarvitaan operatiivisessa toiminnassa. Samalla tarkastellaan VIRVE-verkon teknisiä valmiuksia nyt ja tulevaisuudessa. Meitä kiinnostaa myös se, mitä muita tiedonsiirtotapoja on olemassa, mitä niiden käyttöönotto pelastustoimelta vaatii ja mikä on niiden käytettävyys, listaa Junttila. PELTI-hankkeen taustalla on monia muita turvallisuusviranomaisten hankkeita, joiden vaikutukset pelastustoimen tiedonsiirtoratkaisuihin pitäisi hahmottaa. On hätäkeskusuudistus ja siihen kiinteästi liittyvä tietotekniikan TOTIhanke. Se on poikinut taas KEJO-kenttäjärjestelmien kehittämishankkeen, jossa pohditaan, mitä tarpeita viranomaisten johtamis- ja kenttäjärjestelmillä on hätäkeskusjärjestelmän suuntaan. Junttila mainitsee edelleen Poliisin toimintojen virtaviivaistamisen ns. VIT- JA-hankkeen sekä valtion hallinnon turvallisuusverkko eli TUVE-hankkeen. Hän muistuttaa myös VIRKE-kehityshankkeesta, jossa panostetaan VIRVEn kehittämiseen. Nämä kaikki tuovat lisäpalikoita pelastustoimenkin tiedonsiirron mahdollisuuksiin, mitä operatiivisissa tilanteissa voidaan tehdä, uskoo Junttila. PELTI-hanke on ajankohtainen myös siksi, että pelastusalalla toimii nyt 22 itsenäistä pelastuslaitosta, joilla ei ole olemassa konsensusta langattoman tiedonsiirron menetelmistä. Tiedonsiirron tarpeiden erot kulminoituvat pelastuslaitosten kokoon, maantieteellisten toiminta-alueiden laajuuteen sekä suoritteiden määrään. Hän muistuttaa, että edelleen tärkein tiedonvälityksen kanava pelastustoimessa ovat ryhmäpuhelut. Toisaalta yhteisen tilannekuvan kannalta olisi järkevää, että eri pelastuslaitosten tietojärjestelmät olisivat yhteen sopivia. Esimerkiksi PEKE on yhteen sopiva muiden viranomaisten käyttämän PO- KEn kanssa. Tarvittaessa yhteisnäkymä on napin takana, mitä on testattu mm. HARVA-hankkeessa Pohjois-Karjalan alueella, mainitsee Junttila. Kaiken kaikkiaan tietotekniikan pitää tukea operatiivista toimintaa sitä tehostaen, helpottaen tai parantaen. Tietotekniikka ei koskaan voi viedä huomiota varsinaiselta pelastustyöltä, hän painottaa. 16 VIRVE-UUTISET 3/2010 VIRVE-UUTISET 3/

10 Ilmatieteen laitos on silmukka viranomaisverkossa Suomen kesä 2010 muistetaan lievästi sanottuna erilaisena: hellerajat paukkuivat, ja rajuilmat riepottelivat. Asta- ja Veera-myrskyt kaatoivat puita kuin maanviljelijä ennen muinoin heinää, ja ukkospuuskat heiluttelivat merenpinnan korkeutta poikkeuksellisen voimakkaasti. Pyrimme näkemään säässä asioita, joilla on vaikutusta turvallisuuteen tai pelastusviranomaisten toimintaan. Näin he puolestaan voivat mitoittaa miehityksensä oikein. ILMASSA OLIVAT katastrofin ainekset, mutta suuronnettomuuksilta vältyttiin. Hyvin sujuneessa viranomaisyhteistyössä oli mukana myös Ilmatieteen laitos. Viranomaisyhteistyössä Ilmatieteen laitoksen tehtävänä on ennustaa säätä ja erityisesti pyrkiä näkemään mahdollisimman aikaisin ne myrskyt, joilla on vaikutusta turvallisuuteen. Ilmatieteenlaitos lähettää viranomisille tietoa myös epätodennäköisistä vaihtoehdoista. Pyrimme näkemään säässä asioita, joilla on vaikutusta turvallisuuteen tai pelastusviranomaisten toimintaan. Näin he puolestaan voivat mitoittaa miehityksensä oikein, kutsua töihin esimerkiksi vapaavuorolaisia, sanoo meteorologi Tapio Tourula Ilmatieteen laitokselta. Ilmatieteen laitos lähettää tarvittaessa myös kaikelle kansalle erilaisia säävaroituksia. Viime vuoden elokuussa vaarallisista ukkospuuskista annettiin viikonlopun aikana useita yleensä harvinaisia viranomaistiedotteita. Ne ovat normaaleja Ilmatieteen laitoksen antamia varoituksia voimakkaampia ja lähetetään, kun tilanteen arvioidaan uhkaavan ihmishenkiä. Viranomaistiedotetta voimakkaampi hätätiedote lähetetään puolestaan silloin, kun tilanne aiheuttaa ihmishengelle välitöntä vaaraa. Ennakoi ja varoittaa Suomi tunnetaan viranomaisyhteistyön mallimaana. Ulkomaita myöten käydään katsomassa, miten suomalaiset viranomaiset osaavat puhaltaa yhteen hiileen ja saada asiat mallilleen. Myös Ilmatieteen laitoksen kannalta viranomaisyhteistyö on sujunut erittäin hyvin. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta toiminnastamme. Esimerkiksi viime kesänä pystyimme ennakoimaan ja varoittamaan viranomaisia hyvin tulevista myrskyistä, sanoo Tourula. Ilmatieteen laitos on viime vuosina panostanut erityisesti vaarallisten sääilmiöiden ennustamiseen ja onnistunut siinä Tourulan mielestä erinomaisesti. Ilmatieteen laitos päivystää 24/7. Tourulan mukaan jatkuva päivystys on tehokkaan ja jatkuvasti erilaisiin uhkiin vastaamiskykyisen toiminnan edellytys. Esimerkiksi myrskyjen etenemistä seurataan koko ajan sääasemien reaaliaikaisista tiedoista, säätutkatiedoista sekä satelliittitiedoista, jotka kertovat mm. pilvirintamien liikkeistä. Raportointi viranomaisille tapahtuu vaaratiedotteita päivittämällä. Esimerkiksi viime kesänä yksittäisen myrskyn yhteydessä vaaratiedotteita päivitettiin jopa 5 10 kertaa. Säähän ja Ilmatieteen laitoksen toimialaan liittyvissä onnettomuustilanteissa tarvitaan kulkeutumis-, leviämis- ja ajelehtimisosaamista sekä päivystävän meteorologin tekemiä päätöksiä. Meteorologit ovat Tourulan mukaan hyvin koulutettuja, mutta se ei yksin riitä. Työssä harjaantumisen lisäksi Ilmatieteen laitos kouluttaa henkilökuntaansa jatkuvasti. Jos jotain äkillistä tapahtuu, pystymme reagoimaan heti. Kun Ilmatieteen laitos pystyy ennakoimaan sään ja mahdolliset muuttuvat olosuhteet, pystyvät viranomaiset omalta osaltaan parantamaan tehokkuuttaan. On tärkeää saada tieto kulkemaan eri osapuolten välillä. Eri viranomaisten tahtotila ja asenne ovat erinomaiset. Yhteistyö toimii saumattomasti, ja työnjako on selkeää. Turvallisuussää on tärkeä palanen viranomaisverkostossa. Ilmatieteen laitos täydentää Tourulan mukaan viranomaisten tietoisuutta tilanteesta oikeaan osuvan päätöksenteon tueksi. Yhteisissä harjoituksissa skenaariona on usein sää ja sen mukanaan tuomat mahdolliset katastrofit. Sää on yksi merkittävä viranomaistoimintojen aiheuttaja. Jos 3,5 miljoonaa kuutiota puuta kaatuu pienessä hetkessä, niin kyllä sillä on merkitystä. Tulvat aiheuttavat myös valtavia viranomaistoimenpiteitä sanoo, Tourula ja mainitsee esimerkkinä Porin äkkitulvan. VIRVE toimii myös Ilmatieteen laitoksella luotettavana yhteydenpitovälineenä. Helsingin lisäksi VIRVEä käytetään Ilmatieteen laitoksen Tampereen, Kuopion ja Rovaniemen toimipisteissä. Viestivälineiden täytyy olla ehdottoman toimintavarmoja. VIRVE-verkko on huomattavasti tavallista matkapuhelinverkkoa luotettavampi. Hätätilanteissa normaaliverkot saattavat tukkeutua, ja myrskyissä yhteydet menevät poikki. Tällaiseen ei ole varaa. Viestivälineen merkitys korostuu, kun on kyse tiukoista paikoista, painottaa Tourula. Tourulan mukaan Ilmatieteen laitoksella on paitsi miellyttävä oikeus, myös lain myötään tuoma velvollisuus olla mukana viranomaisyhteistyössä. Olemme yksi silmukka viranomaisverkossa. Yhteiskunnan turvallisuus on äärimmäisen tärkeä asia. Me voimme omalta osaltamme olla auttamassa isossa kokonaisuudessa ja tuomassa viranomaisille tarkinta mahdollista säätietoa. Teksti: Riittamaija Ståhle Kuva: Seppo Haavisto 18 VIRVE-UUTISET 3/2010 VIRVE-UUTISET 3/

11 Esikunnista apua isojen alueiden tilannekuvaan? Turvallisuustoimijoiden yhteistyötä tutkittu Majuri Vesa Valtonen on tehnyt väitöskirjan turvallisuustoimijoiden yhteistyöstä Suomessa. Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijana hän halusi katsoa pintaa syvemmältä, pitävätkö puheet hyvästä yhteistyöstä turvallisuusviranomaisten, yksityisten ja kolmannen sektorin välillä paikkansa. myös sertifioitavissa etenkin, kun mukana on myös muita kuin viranomaisia. Valtonen puhuu virkapukujen, pikkutakkien ja villapaitojen yhteistyöstä. Yksityinen ja vapaaehtoissektorit ovat tärkeä tuki etenkin siellä, minne viranomaisten niukentuneet resurssit eivät enää riitä, kuten onnettomuuksien jälkihoitotoimiin. OLEN SOTILAS, ja tutkimus on tehty sotatieteiden näkökulmasta, mikä herätti jo tutkimusta tehdessä joidenkin kohdalla intohimoja siitä, olenko oikealla hiekkalaatikolla, hymähtää Valtonen, joka toimii nykyisin Maavoimien esikunnan suunnitteluosastolla ja jatkaa: Toisaalta tutkimus osoitti, että turvallisuussektorin yhteistyöstä ei ole riittävästi tutkimusta. Tutkimuksen tuloksena syntyivät turvallisuustoimijoiden yhteistyön teoreettinen malli, toimivan yhteistyön kriteerit ja yleisten yhteistyöprosessien kuvaukset. Yhteistyön syvyydessä on asteita ja vivahteita, joita ei yleensä analysoida suomalaisessa termien käytössä. Turvallisuusalalla yhteistyö perustuu silti omanlaiseensa viitekehykseen, joka rakentuu vastuutettuun johtoon, luottamuksellisuuteen ja resurssien tarkoituksenmukaiseen jakamiseen, sanoo Valtonen. Aiheesta oli vähän teoreettista lähtötietoa, joten jalkauduin tekemään toimintatutkimusta kentälle. Toisen puolen tutkimusaineistosta keräsin edelfoi-menetelmän avulla, jossa asiantuntijat pystyivät nimettömästi argumentoimaan yhteisistä vastauksista muodostettuja johtopäätöksiä ja analyysejä, kuvaa Valtonen lähtöasetelmia. Väitöskirjaa varten Valtonen osallistui 17 yhteistyöharjoitukseen tai -projektiin, joissa johtovastuu oli toimivaltaisella viranomaisella. Pidin hyvin paljon siitä, että pääsin mukaan turvallisuusalan harjoituksiin, joissa oli hyvä oppimisen ilmapiiri, kehuu Valtonen. Tutkimuksen lähtökohdaksi hän otti myönteisen käsityksen siitä, että turvallisuustoimijoiden yhteistyö toimii. Vaikka harjoitusraporteissa lukee yleensä, miksi jokin asia ei toiminut, lähdin hakemaan niitä perusteita, mitkä tekevät yhteistyöstä hyvää, sanoo Valtonen. Esiin nousi odotettuja teemoja, kuten luottamustekijät ja yhteistyöedellytykset, joiden on oltava yhä enemmän Yhteistyön syvyydessä on asteita ja vivahteita, joita ei yleensä analysoida suomalaisessa termien käytössä. Pinnan alla kuohuu Harjoituksista kentältä Valtonen löysi toimivan yhteistyön peruskriteerit, kuten sitoutuminen, yhteistyöhakuisuus ja henkilökohtaiset kontaktit yksilötasolla. Turvallisuutta pidetään myös taloudellista tai muuta kilpailua tärkeämpänä tekijänä. Sen sijaan haastatteluissa Delfoi-paneelissa, joissa asiantuntijat saivat vastata nimettömänä, löytyi kriittisiäkin teemoja. Vaikka julkisuuteen tullaan mieluimmin hyvän yhteistyön merkeissä, taustalla saattaa olla hyvinkin repiviä asioita ja kilpailua. Sieltä löytyi valtataistelua rahasta ja epäilyä toistensa motiiveista, sanoo Valtonen. Hän pitää sitä inhimillisenä etenkin nykytilanteessa. Hänen mukaansa yhteistyötä hankaloittaa esimerkiksi aluehallintotasolla se, että valtaosa mm. aluehallinnon organisaatioista on vuorotellen muutoksen kourissa. Keskushallinnossa tapellaan aika perinteisistä asioista, kuten siitä, kuka palvelut tarjoaa. Siellä näkyvät myös taloudellisen kilpailun tuoman lieveilmiöt, jotka tahdotaan kuitenkin painaa villaisella turvallisuuden kentällä, epäilee Valtonen. Nykyinen aluehallinto ei ole rakennettu turvallisuuden yhteistyön optimointiin, mutta onneksi vahva paikallistason yhteistyö on toimivaa, sanoo Valtonen. Hän myös huomauttaa, että viime kesän myrskytuhojen jälkitoimia hoidetaan vielä lokakuussakin. Se osoittaa, että monitoimijaisen yhteistyön kehittämisessä olisi pyrittävä myös pitkäkestoisten yhteistyöprosessien kehittämiseen ja johtamisen vastuuttamiseen myös alueellisesti. Vaikka kunnat ja kaupungit yhdistyvät, maakunta on edelleen aluekokona hyvä hoitaa poikkeustilanteita. Suurläänit ovat jo hieman liian isoja. Silti trendinä on, että keskusjohdosta aletaan johtaa suoraan pieniä keskusyksiköitä eri puolella maata, mikä ei ole välttämättä toimiva ratkaisu, sanoo Valtonen. Turvallisuustoimijoiden kannalta aluehallintotason rakenteet eivät tue yhteistyön kehittämistä, hän jatkaa. Esikunnista tukea tilannekuvatietoon? Turvallisuusalan yhteistyössä erilaiset toimintakulttuurit näkyvät tekemisessä. Olen pelkistänyt, että esim. pelastustoimi ja poliisi tekevät päivittäisessä kenttätyössä aivan suvereenia yhteistyötä. Siinä sotaväki ei ole enää iskussa, koska kenttätaitoja on edellisen kerran harjoiteltu 70 vuotta sitten, sanoo Valtonen. Puolustusvoimissa on vahva kehittämisen kulttuuri eri aselajien välillä. Heillä on sellaisia johtamis- ja esikuntaratkaisuja, joilla voidaan helposti hoitaa useamman maakunnan kokoisia asioita, Vaikka julkisuuteen tullaan mieluimmin hyvän yhteistyön merkeissä, taustalla saattaa olla hyvinkin repiviä asioita ja kilpailua. mihin poliisin tai pelastustoimen kenttäjohdon ei Valtosen mielestä ole edes tarkoitus pystyä. Tässä syntyy puolustusvoimien ja siviiliviranomaisten synergia, jos asiaa osattaisiin katsoa ennakkoluulottomasti. Puolustusvoimat voivat ottaa oppia tilannejohtamisesta kenttäjohtamisjärjestelmissä, mutta isossa mittakaavassa, tilannekuvassa ja suunnittelussa sotilaat ovat varsin pitkällä, toteaa Valtonen. Yhteistyössä keskeistä on teknologian järkevä hyödyntäminen. Valtonen perää yhteistä portaalia tai jotain vastaavaa kehystä, jota voitaisiin hyödyntää joustavasti laajemmissa tilanteissa johtopäätöstilannekuvan muodostamisessa. Vaikka myönteinen tahtotila on olemassa, jostain kumman syystä se ei ota toteutuakseen. Tässä näyttäytyvät eri ministeriöiden rajat liian selvästi ja käytännön työtä häiritsevästi. Myönteisiä esimerkkejä on toki olemassa huomattava määrä, kuten VIRVEn menestystarina, sanoo Valtonen. Teksti: Tiina Jäppinen Kuvat: Lehtikuva / Jaakko Avikainen Lisätietoa: Vesa Valtonen, Turvallisuustoimijoiden yhteistyö operatiivis-taktisesta näkökulmasta, akateeminen väitöskirja, Maanpuolustuskorkeakoulu, Helsinki > 20 VIRVE-UUTISET 3/2010 VIRVE-UUTISET 3/

12 Suomen Partiolaiset SosTer VIRVE-aluepääkäyttäjät auttavat monessa VIRVEn käyttö monipuolistuu VIRVEn sosiaali- ja terveystoimen alueellista pääkäyttöä tekevät henkilöt auttavat, kun esim. ensihoito, poliklinikat, sosiaalipäivystys tai eläinlääkintä tarvitsevat VIRVE-tukea. Apua tarvitaan usein, kuten puhelimien hankinnassa ja käytössäkin. ALUEPÄÄKÄYTTÄJÄT suunnittelevat puheryhmät, päivitykset ja päätelaitteen parametroinnit STM:n ohjeen mukaisesti. He myös kouluttavat ja toimivat tukena suurtapahtumissa. VIRVE-apua tarvitaan myös silloin, kun uusia sovelluksia liitetään VIRVE-verkkoon. Ennen sosiaali- ja terveystoimen VIR- VE-pääkäyttöä tekevät toimivat Erillisverkoista käsin, mutta vuoden vaihteessa neljä ERVA piiriä ottivat tulevan terveydenhuoltolain mukaisesti toiminnan itselleen ja perustivat päälliköiden virat tehtävän hoitamista varten. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri vielä järjestelee asiaa sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirjeen mukaisesti. SosTer-aluepääkäyttäjien toiminta-alueena on yliopistollisten sairaaloiden ns. erityisvastuualue (ERVA), johon sisältyy yleensä useita sairaanhoitopiirejä. Yksi SosTer VIRVEn aluepääkäyttäjis- Ensihoitopalvelu kuuluu kokonaisuudessa sosiaalija terveystoimen VIRVE-pääkäyttäjäpalveluun. Siellä tapahtuu paljon, koska uudet aiempaa laajemmat hätäkeskusalueet aiheuttavat suuria muutoksia operatiiviseen VIRVE-elämään. Kuvassa sairaanhoitaja, leirin lääkintäesimies Lauri Stenhäll ja leirin ensihoidon vastuulääkäri Anna Sepponen-Lavikko. tä on VIRVE-päällikkö Sirpa Pinomäki, joka on Turun yliopistollisen sairaalaan juuri perustetun ensihoitokeskuksen ensimmäinen työntekijä. Toimialueena hänellä ovat Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirit. Töitä saa paiskia toden teolla. Tavallisten VIRVE-asioiden lisäksi työtä lisää se, että koko sosiaali- ja terveystoimen VIRVE-viestintää kehitetään. Toisaalta toimialalla otetaan käyttöön koko ajan uusia terveydenhoidon sovelluksia, joiden tiedonsiirtoon käytetään VIRVE-yhteyksiä, kertoo Pinomäki. Ensihoitopalvelu kuuluu kokonaisuudessa sosiaali- ja terveystoimen VIR- VE-pääkäyttäjäpalveluun. Siellä tapahtuu paljon, koska uudet aiempaa laajemmat hätäkeskusalueet aiheuttavat suuria muutoksia operatiiviseen VIRVE-elämään, tuumaa Pinomäki. SosTer VIRVE-asiat ensihoitokeskuksiin Sosiaali- ja terveystoimen VIRVE-aluepääkäyttöä hoidetaan jatkossa yliopistollisten sairaanhoitopiirien ensihoitokeskuksissa, joiden perustaminen liittyy uuden terveydenhoitolain voimaantuloon muutaman vuoden kuluttua. Ensihoitokeskukset vastaavat jatkossa siitä, miten oman alueen ensihoitopalvelut järjestetään, mihin vuorostaan liittyy aina myös VIRVE. Ensihoitokeskuksissa mietitään mm. oman alueen ensihoitovalmiutta ja tehdään palvelutasomääritykset, kertoo Pinomäki. Hänen mielestään VIRVE-pääkäytön tekeminen sairaanhoitopiirin sisältäpäin tuo etunsa, koska silloin pysyy paremmin ajan tasalla, mitä uusia VIRVEen liittyviä hankkeita on meneillään. Täällä pitää olla pitkät korvat ja reagoida oma-aloitteisesti, nauraa Pinomäki ja jatkaa: Kaikki eivät osaa tulla juttelemaan VIRVE-asioista aluepääkäyttäjän kanssa. Tälläkin hetkellä monessa sairaanhoitopiirissä testataan sovelluksia, jotka voidaan liittää VIRVEen. Käyttöönottoon liittyy esim. rekisterinpitovelvollisuutta, VIRVE-numeroiden luovuttamista ja hakemista sekä yhteydenpitoa operaattoriin päin. Jokaisen sovelluksen kohdalla pitää aina myös tarkistaa, onko se operaattorin hyväksymä ja voidaanko sitä edes kytkeä verkkoon turvallisesti, painottaa Pinomäki. Lain mukaan jokaisen kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiiriin. Sitä kautta sairaanhoitopiirin VIRVE-aluepääkäyttö palvelee myös jokaista kuntaa, Suomen Partiolaiset / Olli Salo kuten terveyskeskuksen poliklinikkaa tai sosiaalipäivystystä. VIRVE-aluepääkäyttö hoitaa myös ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkäreiden VIRVE-asiat. VIRVE-tukea suurtapahtumiin VIRVEn alueellisesta pääkäytöstä vastaavat henkilöt toimivat tukena erilaisissa massatapahtumissa, kuten konserteissa ja rallitapahtumissa. VIRVE-valmistelut alkavat jo puolitoista kuukautta ennen tapahtumaa. Aikamoinen soppa pitää kauhoa, jotta viikkoa ennen tapahtumaa kaikki on valmiina ja viestiliikenneohjeet jaettuna. Varsinais-Suomessa VIRVE-yhteistyöhön liittyvät mm. ensihoito, Poliisi, pelastus sekä usein myös Meripelastuskeskus ja Rajavartiolaitos. Yhä useammin kokonaisuuteen liittyy myös jokin turvayritys, listaa Pinomäki. Viranomaisten suuronnettomuusharjoituksissa Pinomäki kertoi tehtäväkseen mm. seurata viestiliikennettä. Mauri-harjoituksessa pyrin nauhoittamaan ainakin lääkinnällisen puheryhmän, jotta viestinnästä voidaan antaa käyttäjille parempi palaute. Pääkäyttäjän työ opitaan käytännön kautta Aluepääkäyttäjän työhön ei ole mitään käsikirjaa, joten muiden aluepääkäyttäjien tuki on ollut työlleni erittäin tärkeää. Jokainen päivä on erilainen, toteaa Kai Savonniemi, joka on uusin so- > Ensihoitokeskukset vastaavat jatkossa siitä, miten oman alueen ensihoitopalvelut järjestetään, mihin vuorostaan liittyy aina myös VIRVE. Ensihoitokeskuksissa mietitään mm. oman alueen ensihoitovalmiutta ja tehdään palvelutasomääritykset. 22 VIRVE-UUTISET 3/2010 VIRVE-UUTISET 3/

13 Vaikka käytännöt ja toimintamallit ovat valtakunnallisia, VIRVEpuheryhmiä käytetään eri lailla eri alueilla. siaali- ja terveystoimen VIRVE-aluepääkäyttäjistä. Hän aloitti työnsä viime toukokuussa VIRVE-päällikkönä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vastuualueena Pirkanmaan lisäksi neljän muun sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveystoimen VIR- VE-asiat. Minulla on pitkä hoidollinen tausta. Viimeisin toimi oli Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystysklinikalla, jossa oman toimen ohella olin VIRVE-vastuuhenkilö. Aiemmin olin toki käyttänyt VIRVEä eri organisaatioiden ensihoitopalvelussa, kertoo Savonniemi. Kun SosTer VIRVE -aluepääkäyttäjän virka tuli auki, päätin hakea sitä. Onhan suurin osa työstä ensihoitopalvelua ja terveystoimen tukevaa palvelua, koulutusta, määrittelyä ja ohjeistusta, mikä kiinnostaa. Savonniemi myöntää, että sosiaali- ja terveystoimen pääkäytössä on myös paljon opittavaa ja uusia asioita, kuten aluehallintovirastojen, eläinlääkinnän ja sosiaalitoimen VIRVE-asiat. Aikaa vie myös koulutuksen suunnittelu. Lisäksi aluepääkäyttäjät kokoontuvat säännöllisesti, jolloin tehtäviä jaetaan keskenään. Aluepääkäyttäjät kuuluvat myös sosiaali- ja terveysministeriön ohjaustyöryhmään, joka edellyttää erilaisia valmistelevia tehtäviä, listaa Savonniemi. Hän on tyytyväinen toimipaikastaan Tampereella, koska siellä toimii myös VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy. Olen voinut hyödyntää heidän asiantuntemusta vaikka päivittäin. Meille aluepääkäyttäjille kuuluu pienet parametroinnit ja täsmennykset, huomauttaa Savonniemi. Partioleiri opetti Savonniemen tulikaste oli viime kesän kansainvälinen Kilke-partioleiri, johon osallistui partiolaista ja saman verran vieraita viikonlopun vierailupäivinä. Leirillä oli käytössä noin 50 VIR- VEä, joista pieni osa myös lääkinnän käytössä. Valmisteltavia asioita on paljon, ennen kuin VIRVE-toiminta voidaan edes aloittaa. Perusasioiden pitää olla kunnossa, jotta kaikki tapahtuu sopimusten mukaisesti. Leirin organisaatio oli valtava, ja siihen kuului mm. vuodeosasto, kaksi ambulanssia sekä lääkärikuntaa korva- ja anestesialääkäreistä kirurgeihin, kertoo Savonniemi. VIRVE turvasi yhteydet ensihoitoyksi- Sosiaali- ja terveystoimen VIRVE pääkäyttäjä ja aluepääkäyttäjät SosTer VIRVE pääkäyttäjä: Sirpa Salo, gsm , SosTer VIRVE aluepääkäyttäjät: TYKS ERVA Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirit Sirpa Pinomäki, gsm , HUS ERVA Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Tomi Pekkonen, gsm , TAYS ERVA Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kanta-Hämeen, Vaasan ja Etelä- Pohjanmaan sairaanhoitopiirit Kai Savonniemi, p , gsm , KYS ERVA Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Itä-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirit. Sami Haapamäki, gsm , OYS ERVA Lapin, Länsi-Pohjan, Pohjois- Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Kainuun sairaanhoitopiirit. SosTer aluepääkäyttöpalvelun OYS ERVA:lle tarjoaa Suomen Erillisverkot Oy, Veijo Berg, gsm , köihin ja leiriorganisaatioihin sekä pelastukseen ja hätäkeskukseen. Oli aika työ saada VIRVEn viestintä toimimaan, kuten pitääkin, mutta samalla valmistelutyö opetti paljon. VIRVE-käytössä eroja Vaikka käytännöt ja toimintamallit ovat valtakunnallisia, VIRVE-puheryhmiä käytetään eri lailla eri alueilla. Tämä korostuu toiminta-alueellani, joka on aika pitkulainen Helsingin hätäkeskusalueelta aina Vaasaan asti, on Savonniemi huomannut. Hän on yllättynyt myönteisesti siitä, että VIRVEä käytetään paljon myös ensihoidon ulkopuolella, kuten sosiaalipäivystyksessä. Hyvänä esimerkkinä olen käyttänyt Kauhajoen kotipalvelua, jossa on käytössä yhdeksän päätelaitetta. Siellä VIR- VE-puhelimia käytetään päivittäin mm. kokouksissa, joihin kodinhoitajille olisi muuten matkaa jopa kilometriä, sanoo Savonniemi. VIRVEn osaaminen sosiaali- ja terveystoimessa on silti hyvää keskitasoa, ja ensihoitopalvelulle sen käyttö on jo jokapäiväistä toimintaa. Hänen mukaansa hätäkeskusuudistus tuo mukanaan paljon puheryhmien määrittelyä ja koulutusta, mikä on hyvä mahdollisuus täsmentää sosiaali- ja terveyspuolen VIRVE-koulutusta. Toimialalle on valmistunut myös oma VIRVE-opetusvideo. Kuva: Pakka Rötkönen VIRVEn kuormitusta tutkitaan jatkuvasti Suomen Erillisverkot seuraa jatkuvasti VIRVEn kuormitusta ja liikennemäärien kehitystä sekä niiden vaikutusta verkon laatuun. Nykytavalla seurantaa ja raportointia on tehty vuodesta 2006 lähtien ja sitä kehitetään koko ajan. VIRVE-VERKOSTA TUOTETAAN erilaisia raportteja viikottain ja kvartaaleittain sekä erikseen esim. massatapahtumista. Viikoittain kerätään tietoa hälytyksistä sekä verkon liikennetapahtumista ja liikennemittauksista. Seuraamme ryhmä- ja yksilöpuheluiden sekä pakettidata- ja lyhytsanomatapahtumien määriä sekä tukiasemien toimintaa, kertoo järjestelmäpäällikkö Mari Pekkala Erillisverkoista. Raportit kuvaavat eri liikennemuotojen määriä ja onnistuvuutta, mitä tutkitaan koko verkon tasolla, keskuksittain tai esim. tietyn tukiaseman kohdalla. Raportit kuvaavat eri liikennemuotojen määriä ja onnistuvuutta, mitä tutkitaan koko verkon tasolla, keskuksittain tai esim. tietyn tukiaseman kohdalla. Seuraamme viikoittain tukiasemien kuormitusta, mikä tieto tukee myös radioverkkosuunnittelua ja päätöksiä siitä, milloin jollekin tukiasemalle lisätään kapasiteettia, sanoo Pekkala. Viikkoraportit tuotetaan Erillisverkkojen sisäiseen käyttöön, joita analysointityöryhmä tutkii kuukausikokouksissaan erilaisten poikkeavuuksien vaikutusta VIRVE-liikenteen onnistuvuuteen ja kehitykseen. Poikkeavuuksia voivat aiheuttaa esim. juhlapyhät, myrskyt, massatapahtumat tai verkkoon kohdistuvat päivitystyöt, selostaa Pekkala. Kvartaaliraportit, joissa kuvataan VIR- VE-verkon toimintaa neljännesvuosittain, lähetetään pääkäyttäjille ja VIRVEyhteistyöryhmän jäsenille. Raportoinnin avulla halutaan löytää ratkaisuja siihen, miten VIRVE-laatua voidaan edelleen parantaa. Meneillään on myös kehittämishanke, jonka tarkoitus on saada sellainen uusi järjestelmä, jolla nykyrutiineja automatisoidaan, jotta verkon tuottaman tiedon hyödyntäminen saadaan entistä sujuvammaksi ja toisaalta, johon voidaan liittää myös uusia tietolähteitä, kuvaa Pekkala. Tavoitteena on kehittää VIRVE-liikenteen raportointia verkon kuormituksen > 24 VIRVE-UUTISET 3/2010 VIRVE-UUTISET 3/

14 Säännöllinen raportointi on tärkeää, jotta voimme oppia toinen toisiltamme. Erillisverkoilla on valmiutta kehittää verkkoa käyttöä vastaavaksi. ja laadun näkökulman lisäksi myös viranomaiskäyttäjäorganisaatioiden tarpeita vastaavaksi. Tarkoituksena on, että myös viranomaisasiakkaat saavat tarkempaa tietoa toimintansa kehittämisen tueksi. Esimerkiksi analyysit ja raportit saattavat olla välttämättömiä viestiliikenneohjeiden kehittämisessä, sanoo Pekkala. Säännöllinen raportointi on tärkeää. Erillisverkoilla on valmiutta kehittää verkkoa käyttöä vastaavaksi. Toisaalta kun käyttäjät ovat tietoisia verkon ominaisuuksista ja rajoituksista, osaavat he toimia niiden edellyttämällä tavalla, mikä on jo nyt osoittanut tarpeellisuutensa, kehuu Pekkala yhteistyötä. VIRVEn käyttö ja liikennemäärät kasvavat Viimeisen vuoden aikana yksilöpuheluiden määrä on pysynyt melko vakiona. Ryhmäpuheluliikenne on kasvanut hieman ja oli huipuissaan kesän myrskyviikoilla, jolloin VIRVE-verkossa välitettiin jopa kaksinkertaisia liikennemääriä aiempiin keskiarvoihin verrattuna. Vaikka myrskyt ja niitä seuranneet sähkökatkokset ovat voineet aiheuttaa häiriöitä, VIRVEn suorituskyky säilyi silti hyvänä mm. tukiasemien runsaan päällekkäispeiton ansiosta, toteaa Pekkala. Myös pakettidataliikenne on kasvanut mm. säteilyvalvonnan, kulunvalvonnan ja muiden valvonta-antureiden käytön lisääntymisen myötä. Eniten, kolmanneksen alkuvuoteen verrattuna, on kasvanut lyhytsanomaliikenne. Kasvun syynä on VIRVEä siirtotienä käyttävien erilaisten kenttäjohto- ja paikannussovellusten käytön lisääntyminen. Operaattorin tehtävänä on varmistaa verkon kapasiteetin riittävyys, sanoo Pekkala. Liika paikannus vaikuttaa myös puheluihin Tukiasemalla oleva lähetinvastaanotin jaetaan ns. neljään aikaväliin. Ensimmäinen aikaväli on allokoitu pääkutsukanavalle MCCH (Main Control Channel), jonka kautta lyhytsanomaliikenne pääasiassa kulkee. Loput ovat liikennekanavia, joissa toimivat puhe- ja pakettidataliikenne. Jos pisteittäinen/tukiasemakohtainen lyhytsanomaliikenteen määrä kasvaa liikaa, voi pääkutsukanavan eli signalointikanavan kapasiteetti loppua, mikä vaikeuttaa paitsi lyhytsanomien perillemenoa myös puheluiden muodostamista, uskoo Pekkala. Järjestelmätoimittaja tarjoaa kapasiteetin hallintaan entistä parempia työkaluja tulevaisuudessa verkon järjestelmätasossa Rel6, joka mahdollistaisi tukiasemille kaksi signalointikanavaa nykyisen yhden sijaan. VIRVEn käyttäjät tiedostavat Pekkalan mukaan hyvin verkon mahdollisuudet ja tekniset rajat, mikä on otettu huomioon mm. viestiliikenneohjeissa. Numeroavaruutta siivotaan Lyhytsanomia käyttävät sovellukset, jotka on liitetty VIRVEen, ovat tuoneet Pekkalan mukaan uuden haasteen. Käyttäjäorganisaatioiden pitää muistaa ylläpitää liittymärekisteriä perinteisen tilaajahallintansa lisäksi myös kolmannen osapuolen sovelluksissa. Esim. verkosta poistetut numerot pitää siivota myös paikannussovelluksista, ettei enää sellaisen radiotilaajan jatkuva paikantaminen jatkuisi, jota ei verkossa enää edes ole, hän sanoo. Pekkalan mukaan vanhojen numeroiden siivous säästää verkkoa turhalta kuormittumiselta ja verkon kapasiteetti saadaan tehokkaasti käyttöön. Jos numeromuutoksia tehdään organisaatiossa massoittain, eikä vanhoja numeroita huomata poistaa, sellainen näkyy myös isompina massoina virheilmoituksissa. Tätä siivoustyötä on tehty yhdessä VIRVE-käyttäjien kanssa, sanoo Pekkala. Teksti: Tiina Jäppinen Kuvat: Seppo Haavisto UUTISIA Huoltovarmuuskeskuksen johto seurasi valmiusharjoitusta ELOKUUN LOPUSSA Huoltovarmuuskeskuksen johto seurasi Erillisverkkojen hallintakeskuksen valmiusharjoitusta. Ennen valmiusharjoitusta vieraat tutustuivat hallintakeskukseen, sen toimintaan, raportointiin ja viestintään. Valmiusharjoitus aloitettiin nostamalla hallintakeskuksen valmiustila punaiseen eli korkeimpaan hälytystasoon. Punaisen hälytystason normaalien prosessien lisäksi toteutettiin hallintakeskuksen siirtymisharjoitus väistötiloihin, joihin kriisitilanteissa siirretään VIR- VE-verkon toimitavalmiuden seuraaminen. Valmiusharjoituksen päätyttyä vierailijoille esiteltiin Erillisverkkojen väistötilat. Huoltovarmuuskeskuksen johto vieraili hallintakeskuksessa. Asiakkaiden kuuleminen omistajina ja kehittäjinä Pelastusjohto vieraili Erillisverkoissa pelastusylijohtaja Pentti Partasen johdolla. ERILLISVERKKOJEN tärkeimpänä menestystekijänä on asiakaskeskeisyys. Haluamme kuulla asiakkaita omistajina ja kehittäjinä. VIRVE-yhteistyöryhmän ja VIRVE-pääkäyttäjäryhmän säännöllisissä kokouksissa asiakasorganisaatioiden edustajat antavat merkittäviä suosituksia VIRVE-palvelun kehittämiseksi ja samalla tuovat tärkeää asiakaspalautetta operaattorille. Myös muu asiakaspalaute on meille tärkeää. Syyskuussa Erillisverkkojen johtoryhmä tapasi Pelastustoimen johdon vuosittaisessa päivityskokouksessa. Kokouksessa keskusteltiin VIRVE-palvelun nykytilasta, tulevaisuudesta, haasteista ja mahdollisuuksista niin pelastustoimen asiakasnäkökulmasta kuin Erillisverkkojen edustaman operaattorin näkökulmastakin. Lokakuussa erillisverkkolaiset kokoontuivat yhteistyöseminaariin Hätäkeskuslaitoksen edustajien kanssa. Aiheena oli VIRVE-palveluiden kehittäminen niin teknisestä kuin käyttäjänäkökulmasta Hätäkeskuslaitoksen uudistukset huomioiden. Käyttäjäseminaareja pyritään järjestämään Erillisverkkojen pääkäytöstä vastaavien isojen asiakastahojen kanssa muutaman kerran vuodessa. Joulukuussa seminaarissa tavataan pelastuslaitosten edustajia ja keskustellaan heidän kanssaan tulevista haasteista ja ratkaisuista. Erillisverkot on tavannut asiakkaittaan syksyn aikana myös Turvallisuusmessuilla Tampereella ja Kuntamarkkinoilla Helsingissä. 26 VIRVE-UUTISET 3/2010 VIRVE-UUTISET 3/

15 UUTISIA VIRVE-verkon päivitys alkaa tammikuussa VIRVE-verkon nosto uudelle tasolle 5.5 alkaa tammikuussa, ja päivitystyö kestää noin kahdeksan viikkoa. Verkon uudet ominaisuudet käännetään käyttöön maaliskuun lopussa. Erillisverkkojen Hallintakeskus tiedottaa päivitystöiden etenemisestä normaalin tiedotusrutiinin mukaisesti. RELEASE 5.5:n ominaisuuksia esiteltiin Erillisverkoissa mm. pääkäyttäjille viime lokakuussa. Uuden release 5.5:n ominaisuuksia ovat mm. radiotilaajan hallinnointioikeuksien siirto, kuulutuspuhelu, varmistettu ryhmäpuhelu, puheryhmän elinajan määritys, sijaintiin perustuva ryhmäpuhelu, paikannussanomien kuormarajoitus kutsukanavalla ja pitkät 399 merkin tekstiviestit, listaa osastopäällikkö Harri Hildén Erillisverkoista. Kyseessä on monitahoinen ja vaativa tasonnosto, jota on valmisteltu pitkään. Viime kesänä release 5.5 asennettiin VIRVE-testiverkkoon, jossa verkon uusia ominaisuuksia otettiin käyttöön ja testattiin. Varsinainen päivitystyön projekti alkoi elokuussa 2010 ja kestää vuoden 2011 kesäkuun loppuun asti. Hildén vastaa Rel 5.5 päivitysprojektista Erillisverkoissa. Ennen kuin keskusverkkoa päästään päivittämään, pitää kaikki käyttöpaikat ja TCS (Tetra Connectivity Server) -palvelimet päivittää ensin release 5.0 -tasoon. Aina kun keskus päivitetään, siitä tulee noin 15 minuutin katkos. Päivitystyöt tehdään aamuyöstä yksi keskus kerrallaan, kertoo Hildén. Kahdeksan viikkoa kestävän päivityksen aikana on rajoitettu pääkäyttäjien hallinnollisia toimenpiteitä, kuten radiotilaajien puheryhmien poistaminen verkosta. Varsinainen päivitystyön projekti alkoi elokuussa 2010 ja kestää vuoden 2011 kesäkuun loppuun asti. VIRVE-nätet fungerar även vid storm KONTROLLCENTRALEN VID Erillisverkot följer kontinuerligt VIRVE-nätets funktion och larm (24/7). Vid felsituationer kontaktar centralen omedelbart de samarbetspartner som svarar för reparationerna av transmissionsförbindelser, basstationer och teleanläggningsstationer. Under stormarna senaste sommar fungerade VIRVE såsom planerat och den kritiska täckningen upprätthölls på ett bra sätt. Vid planeringen och det tekniska genomförandet av nätet fästes särskild vikt vid överlappande täckning av de basstationer som ligger invid varandra. Dessutom är kritiska komponenter i nätet försedda med reservkraft och därigenom är feltoleransen hos VIRVE-nätet bättre än t.ex. hos kommersiella mobilnät. De problem som sommarens stormar orsakade i basstationerna var utan undantag avbrott i strömförsörjningen. Beredskapen för detta har upprättats genom att tillsammans med myndigheterna på förhand definiera de viktigaste VIRVEbasstationerna med avseende på kritisk täckning och säkra strömförsörjningen till dem, berättar Erkki Hammaren som är nätchef för VIRVE vid Erillisverkots kontrollcentral. En viktig del av beredskapen vid kontrollcentralen är att det på förhand finns avtalade och planerade resurser och att dessa kan användas i undantagssituationer. Spridning av information är en viktig uppgift för kontrollcentralen. Bland annat används tre aktionslägen och de beskrivs med färgerna grön, orange och röd. Grön avser normalt beredskapsläge, orange förhöjd beredskap och röd full beredskap. Kvalitetssäkringen av VIRVEnätet förutsätter teknisk analys av trafiken och rapportering ERILLISVERKOT FÖLJER kontinuerligt belastningen i VIRVEnätet och utvecklingen av trafikvolymerna samt deras effekter på nätets kvalitet. För nätet upprättas rapporter som beskriver volymen av olika trafikformer och hur trafiken lyckas. Detta Bild: Lehtikuva/Pentti Väistö Svensk resumé undersöks för hela nätet, per central eller t.ex. för en bestämd basstation. Data om larm samt om trafikhändelser och trafikmätningar inhämtas per vecka. Vi följer volymen på gruppsamtal och enskilda samtal samt paketdata- och sms-händelser samt basstationernas funktioner, säger systemchef Mari Pekkala vid Erillisverkot. Veckorapporten produceras för internt bruk inom Erillisverkot. En analysarbetsgrupp granskar varje månad effekterna av olika avvikelser. Kvartalsrapporterna skickas till huvudanvändarna och till medlemmarna i VIRVE-samarbetsgruppen. Rapporteringens syfte är att förbättra VIRVE-kvaliteten. Ett utvecklingsprojekt pågår bl.a. med syfte att automatisera utnyttjandet av de data nätet producerar. Avsikten är även att ge myndigheterna mer detaljerad information om användningen av VIRVE som underlag för utvecklingen av den egna verksamheten. Pekkala berättar att antalet individuella samtal har legat på ungefär samma nivå under det senaste året och att gruppsamtalstrafiken har ökat något. Paketdatatrafiken har vuxit bl.a. på grund av att användningen av övervakningsgivare ökar. Smstrafiken har vuxit mest till följd av ökad användning av fältlednings- och positioneringsapplikationer. Trådlösa dataöverföringsalternativ för säkerhetsmyndigheterna SÄKERHETSMYNDIGHETERNAS trådlösa dataöverföring växer snabbt. För närvarande täcker VIRVE tekniskt och servicemässigt förutom samtalskommunikation även smalbandsöverföring av data (SMS/SDS). Nu söks lösningar på dataöverföring via bredband och wideband. Ämnet diskuterades livligt när verkställande direktören för Ericsson i Finland, Janne Laitala, konsulten Mikael Lindberg från Pöyry Telecom Oy och datatrafikkonsulten Matti Bild: Seppo Haavisto 28 VIRVE-UUTISET 3/2010 VIRVE-UUTISET 3/

16 Svensk resumé Peltola från Mapelcon Oy satte sig kring samma bord vid Erillisverkots huvudkontor i Esbo. Alla var överens om att myndigheterna kommer att behöva större kapacitet för trådlös dataöverföring och detta är något som VIRVE i nuvarande utförande inte nödvändigtvis klarar av i framtiden. Som en lösning såg de införande av TEDS-bredband i TETRA-nätet. Å andra sidan dryftade de utnyttjandet av 3G-teknik och 4G-bredbandsteknik antingen i det befintliga kommersiella nätet, i ett slutet myndighetsnät eller i båda. Vi skulle utgå från en analys av användarens behov av trådlös dataöverföring, hur kritiska tjänsterna är, vilka de nuvarande behoven är och hur prognosen för framtiden ser ut. Det är också möjligt att kombinera olika tekniker och erbjuda myndigheterna olika 3G- eller 4G-tjänster parallellt med VIR- VE och där kunde Erillisverkot fungera som en typ av samordnare, visionerar Lindberg. Peltola understryker att grundfrågan för säkerhetsmyndigheternas trådlösa dataöverföring fortfarande är om dataöverföringsnätet har kapacitet att förmedla trafik under pågående nödlägen. Han anser att TEDS-nätet är den förmånligaste och snabbaste metoden för att öka dataöverföringskapaciteten för säkerhetsmyndigheterna. Lösningen räcker kanske för fem år och därefter behövs ett eget bredbandsnät för myndigheterna. Laitala talar för de kommersiella mobilnäten som finns direkt tillgängliga och föreslår att man testar dem. Han stöder 3G- och LTE-baserad (Long Term Evolution) huvudflödesteknologi i syfte att hålla enhetspriserna så förmånliga som möjligt. Trafikmyndigheterna har kontinuerlig jour TRAFIKVERKET HAR det rikstäckande ansvaret för trafiksäkerheten och trafikflödet. Till verket hör bl.a. trafikcentralerna för väg- och järnvägstrafik. Bild: Seppo Haavisto Å andra sidan konstaterade man att det kan vara omöjligt att få fram lediga radiofrekvenser om egna 3G- eller 4G-nät skapas för myndigheterna. Det finns däremot frekvenser för TEDS i Finland. Enligt Laitala kan användningen prioriteras i det kommersiella nätet och då är det t.ex. möjligt att ge myndigheterna förtur vid dataöverföring i undantagssituationer. Man tvivlade emellertid på införandet av prioritering och ställde frågan om prioriteringen skulle förhindra nödsamtal från medborgare och hur stor ersättning operatören skulle begära för detta. Lindberg påpekade att användarna kan prioriteras per basstation i TETRA. Om det fanns en sådan möjlighet i LTE kunde man söka fram de kritiska basstationerna som enbart används av myndigheterna. Vid bordet diskuterade man även om snabba dataöverföringsförbindelser bör ordnas för alla överallt i Finland och man trodde att den frågan skulle väcka starka politiska känslor. Å andra sidan nämndes ett flertal gånger att myndigheterna kunde ha möjlighet att utnyttja både kommersiella och slutna nät. Införandet av säkerhetsmyndigheternas trådlösa dataförbindelser har sina begränsningar. Laitala anser att en utmaning utgörs av differenserna i myndigheternas uppfattning om behovet av dataförbindelser och av tidtabellen. Enligt Peltola utgör statsbudgeten och de tillgängliga frekvenserna den största begränsningen. Han betonar att det växande behovet av kritisk dataöverföring inte kan lösas med kommersiella nät. Vi bistår övriga myndigheter med våra expertkunskaper om vägarnas framkomlighet och underhåll. Dessutom kan vi minimera följderna av störningar med hjälp av trafikledning och information, säger Virpi Anttila, direktör för Trafikverkets vägtrafikcentral. Hon påminner om att det är viktigt att myndigheterna även anmäler små trafikolyckor som inträffar på livligt trafikerade vägar till trafikcentralen eftersom de kan inverka mycket på trafikflödet. Hanteringen av framkomligheten i trafiken underlättas om myndigheterna agerar så effektivt som möjligt på olycksplatsen, säger Anttila. Vägtrafikcentralerna följer och prognostiserar trafiken kontinuerligt 24/7. Trafikcentralerna informerar om väglaget, rusningstrafik och vägarbeten. Trafikjourhavanden kan fjärrstyra vägarnas informationstavlor, hastighetsbegränsningar, trafikljus, låsning av trafikbommar mellan körfält och i nödlägen t.ex. rökevakuering i tunnlar. Nödcentralen skickar även automatiskt information om en trafikolycka eller trafikstörning via VIRVE till trafikcentralens terminal. Denna information ger framför allt snabbare information till vägtrafikanterna, men den används även för att t.ex. snabbt få entreprenörer på plats för att röja bort träd som har fallit. Störningar i järnvägstrafiken sköts centralt TRAFIKVERKETS BANTRAFIKCENTRAL styr och övervakar järnvägstrafikens flöde i hela järnvägsnätet i Finland där störningssituationer uppstår dagligen. Majoriteten av dessa kan lösas i ett samarbete mellan Bantrafikcentralen, den regionala trafikledningen och VR:s transportkontroll. Stora störningar kräver dessutom andra samarbetspartners och beslutsfattare. Störningar orsakas av plankorsningsolyckor, kollisioner, urspårningar och vältning samt skador på banan, säkerhetsfel och fel på elektrisk utrustning. Störningar kan också orsakas av att många tåg är försenade t.ex. på grund av kyla. I Södra Finland och på huvudbanorna är trafikledningen nästan helt automatiserad och sköts av datorer och olika typer av automatik. Om den normala ledningen inte fungerar kan vi även styra olika områdens trafik från annat håll, berättar trafikchef Ari Lehtimäki som är chef för kontrollrummet vid Trafikverkets bantrafikcentral. Enligt Lehtimäki har användningen av vanliga gsm-telefoner försvårat möjligheterna att få lägesinformation från fältet eftersom endast en part kan ringa åt gången. Användningen av VIRVE utökas inom järnvägen i syfte att få bättre bild av läget. Lehtimäki anser också att det är viktigt att kontrollrummet, t.ex. vid plankorsningsolyckor, får kontakt via VIRVE med räddningsverkets personal och har aktuell information om röjningsarbetets gång. Lehtikuva / Vesa Moilanen Regionala huvudadministratörer för SosTer VIRVE hjälper bidrar ofta med hjälp HUVUDANVÄNDNINGEN av VIRVE inom social- och hälsovårdsväsendet sköttes tidigare via Erillisverkot men vid årsskiftet övertogs verksamheten av specialupptagningsområdena vid fyra universitetssjukhus i enlighet med den kommande hälsovårdslagen. Man upprättade VIRVE-chefstjänster för att sköta uppgiften. De personer som är de regionala huvudanvändarna av VIR- VE inom social- och hälsovårdsväsendet hjälper när t.ex. akutvården, poliklinikerna, socialjouren eller veterinärvården behöver VIRVE-support. De regionala huvudanvändarna av Sos- Ter VIRVE planerar talgrupper, uppdateringar och parametrering av terminalerna enligt social- och hälsovårdsministeriets anvisningar. VIRVE-support behövs också när nya applikationer ansluts till VIRVE-nätet. De regionala huvudanvändarna ger också utbildning. Dessutom utgör de ett stöd vid stora händelser, såsom storolycksövningar, konserter och rallytävlingar. Huvudanvändare för VIRVE inom social- och hälsovården: Sirpa Salo, gsm , sirpa.salo@112.fi Regional huvudanvändare för SosTer VIRVE: ÅUCS specialupptagningsområde Egentliga Finlands och Satakunta sjukvårdsdistrikt Sirpa Pinomäki, gsm , sirpa.pinomäki@tyks.fi HUCS specialupptagningsområde Helsingfors och Nylands sjukvårdsdistrikt Tomi Pekkonen, gsm , tomi.pekkonen@hus.fi TAUS specialupptagningsområde Birkalands, Päijät-Häme, Centrala Tavastlands, Vasa och Syd-Österbottens sjukvårdsdistrikt Kai Savonniemi, tfn , gsm , kai.savonniemi@pshp.fi KUS specialupptagningsområde Mellersta Finlands, Norra Savolax, Östra Savolax och Norra Karelens sjukvårdsdistrikt. Sami Haapamäki, gsm , sami.haapamaki@kuh.fi UUS specialupptagningsområde Lapplands, Länsi-Pohja, Norra Österbottens, Mellersta Österbottens och Kajanalands sjukvårdsdistrikt. SosTer regionala huvudanvändartjänst för UUS specialupptagningsområdet tillhandahålls av Suomen Erillisverkot Oy, Veijo Berg, gsm , veijo.berg@erillisverkot.fi 30 VIRVE-UUTISET 3/2010 VIRVE-UUTISET 3/

17 Suomen Erillisverkot Oy Suomen Erillisverkot Oy operoi maailman ensimmäistä valtakunnallista ja viranomaisten yhteiskäytössä olevaa TETRA-radioverkkoa. Verkon VIRVE-palvelut mahdollistavat luotettavan ja turvallisen viranomaisviestinnän yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Toiminta perustuu turvallisuusnäkökohtien tarkkaan huomioimiseen, asiakkaiden hyvään palveluun ja edistyksellisiin teknisiin ratkaisuihin. Erillisverkot on valtion omistama osakeyhtiö. Omistajaohjauksesta vastaa Sisäasiainministeriö. Yhtiö toimii valtakunnallisesti. Erillisverkot on valtion 100 % omistama voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Tärkeimmät VIRVE-verkon käyttäjät ovat pelastustoimi, poliisitoimi, puolustusvoimat, rajavartiolaitos, tulli, sosiaali- ja terveystoimi sekä eri ministeriöt. Erillisverkkojen tytäryhtiö VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy myy ja huoltaa TETRA-verkkoihin soveltuvia radiopäätelaitteita, joita käytetään mm. VIRVEverkossa. Yhtiö on EADSin päätelaitteiden johtava myynti- ja huoltopiste Suomessa. Suomen Erillisverkot Oy Tekniikantie 4 B, Espoo PL 357, Espoo Puh markkinointi@erillisverkot.fi VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy Pyhäranta Tampere Puh huoltokeskus@virve.com