TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 13/2007 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kirkkoneuvosto kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A

Transkriptio

1 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS :t Aika torstai klo Paikka kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A Läsnä Heikola Rauno puheenjohtaja Ainasoja Merja varapuheenjohtaja Hlavatý Jari jäsen Isotalo Seppo jäsen Knuts Lars Runar jäsen Korhonen Pentti jäsen Lahti Marika jäsen Nappu Juha jäsen Saksa Kirsti jäsen von Schöneman Arja jäsen Huovinen Pentti Nieminen Mikko kv:n pj kv:n vpj Viirros Johanna vt. kirkkoherra Järvensivu Jukka kirkkoherra Lehikoinen Jouni kirkkoherra, poistui klo Mäntylä Heikki kirkkoherra Ahlamo Salme vt. kirkkoherra Sepponen Eero kirkkoherra, saapui klo Vahtola Pirjo kirkkoherra Fager Mia Heino Paula Hurme Hannu Kaisti Aapo Kallio Hannu Kosola Seppo lakimies, sihteeri tiedotuspäällikkö yhteisten työmuotojen johtaja talous ja suunnittelujohtaja hallintojohtaja kiinteistöjohtaja Poissa Hirvonen Martti kirkkoherra Rinne Heimo kirkkoherra Norvasuo Tuomo kirkkoherra 347 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. Puheenjohtaja avasi kokouksen.

2 KOKOUKSEN LAILLISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen laillisuuden. Kokous todettiin lailliseksi. 349 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 350 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Kirkkoneuvosto hyväksyy kokouksen esityslistan. lista hyväksyttiin. 351 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Kirkkoneuvosto valitsee pöytäkirjan tarkastajat. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Pentti Korhonen ja Marika Lahti. 352 ILMOITUSASIAT 1. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä tuomiokapituli on päätöksellään kirkkolain 19 luvun 5 :n ja tuomiokapitulin työjärjestyksen 10 :n 2 momentin ja 11 :n perusteella ja kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 :n nojalla määrännyt rovasti Terho Hämeenkorven suostumuksensa mukaisesti Paattisten seurakunnan kirkkoherran vuosilomasijaiseksi ajalla , mistä viranhoidosta hänelle on maksettava viran peruspalkka (VES Liite 5 4) tuomiokapituli on päätöksellään kirkkolain 19 luvun 5 :n ja tuomiokapitulin työjärjestyksen 10 :n 2 momentin ja 11 :n perusteella ja kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 :n nojalla määrännyt teologian tohtori Heikki Suomisen suostumuksensa mukaisesti Paattisten seurakunnan kirkkoherran vuosilomasijaiseksi ajalla 26.6.

3 ja , mistä viranhoidosta hänelle on maksettava hoidettavan viran peruspalkka (VES Liite 5 4) tuomiokapituli on päätöksellään kirkkolain 19 luvun 5 :n ja tuomiokapitulin työjärjestyksen 10 :n 2 momentin ja 11 :n perusteella ja kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 :n nojalla määrännyt rovasti Lasse Urhon suostumuksensa mukaisesti Paattisten seurakunnan kirkkoherran vuosilomasijaiseksi ajalla , mistä viranhoidosta hänelle on maksettava hoidettavan viran peruspalkka vähennettynä 7 % (ei seurakuntatyön johtamisen tutkintoa)(ves Liite 5 4). Ilmoitus taloustoimistolle. 2. Pöytäkirjoja diakoniatyön johtokunnan pöytäkirja nro 4/ kasvatusasiain johtokunnan pöytäkirja nro 4/ sielunhoitotyön johtokunnan pöytäkirja nro 3/ työympäristötoimikunnan pöytäkirja nro 3/ hautaustoimen päällikön päätöspöytäkirjat 1 8/ johtavan sairaalasielunhoitajan päätöspöytäkirja 1/2007 Pöytäkirjojen johdosta ei ole huomautettavaa. 3. Kirkkovaltuuston tutustumismatka Vuontispirtille Kirkkovaltuusto tekee tutustumismatkan Vuontispirtille kahtena ryhmänä ja Alustavan lentoaikataulun mukaan lähtö Turusta on klo (perillä Kittilässä klo 21.45) ja paluu Kittilästä klo (Turussa klo 16.50). Kirkkoneuvoston kokoukseen osallistuville tarjotaan mahdollisuutta osallistua matkaan. Ilmoittautumiset mennessä armi.laaksonen@evl.fi tai puh Kirkkoneuvosto merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta.

4 Kirkkoneuvoston puheenjohtajan asia 353 TURUN TUOMIOKIRKON RELIIKKIEN TUTKIMINEN Salassa pidettävä asiaviranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 6 1 momentin 6 kohdan nojalla. Hallintojohtajan asiat 354 SIELUNHOITOTYÖN H37 PALKKALUOKAN TEOLOGIN VIRAN JULISTAMINEN HAETTA VAKSI Asia oli esillä kirkkoneuvoston kokouksessa , jolloin asia palautettiin. Kirkkovaltuusto perusti kokouksessaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään H37 palkkaluokan sielunhoitotyön teologin viran. Perustetun viran pätevyysvaatimukset kirkkovaltuusto määritteli seuraavasti: Sielunhoidon teologilla tulee olla kelpoisuus vakinaisen papin virkaan sekä tehtävän edellyttämä sielunhoito ja työnohjaajakoulutus. Retriittiohjaaja Kyllikki Krapinoja jää eläkkeelle lukien. Tästä syystä ja retriittitoiminnan häiriöttömän jatkumisen kannalta sielunhoitotyön johtokunta pitää tärkeänä, että virka julistettaisiin riittävän ajoissa haettavaksi. Samalla sielunhoitotyön johtokunta esittää, että viran täyttöä valmistelemaan asetetaan työryhmä, johon nimetään työnohjaaja Heikki Palmu, retriittiohjaaja Kyllikki Krapinoja, hallintojohtaja Hannu Kallio, yhteisten työmuotojen johtaja Hannu Hurme, kirkkoneuvoston edustajana Arja von Schöneman sekä johtokunnan edustajina Mikko Lauren ja Ailo Uhinki. Johtoryhmä puoltaa viran auki julistamista ja sielunhoitotyön johtokunnan esittämän valintaryhmän asettamista. Hakukuulutuksen sanamuodoksi esitetään seuraavaa: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä julistaa haettavaksi sielunhoitotyön teologin H37 pl:n viran (uusi) Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on perustanut alkaen uuden sielunhoitotyön teologin viran, jonka vastuulla

5 on yhtymän retriittitoiminta, hengellinen ohjaus ja sururyhmätyö. Lisäksi työntekijän edellytetään osallistuvan työnohjaustoimintaan. Työtä toteuttamaan etsimme nyt pappia, jolla on kelpoisuus vakinaisen papin virkaan sekä tehtävän edellyttämä sielunhoito ja työnohjaajakoulutus. Virkaan valittavan on sitouduttava suorittamaan Hiljaisuuden Ystävien järjestämä retriittikoulutus. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle osoitetut hakemukset tulee toimittaa seurakuntayhtymän kirjaamoon, PL 922, Turku, viimeistään Kuoreen merkintä Sielunhoitotyön teologi. Tiedusteluihin vastaavat yhteisten työmuotojen johtaja Hannu Hurme, p ja seurakuntayhtymän työnohjaaja Heikki Palmu, p Kirkkoneuvosto päättää julistaa sielunhoitotyön H37 palkkaluokan teologin viran haettavaksi edellä esitetyllä hakukuulutuksella hakuajan päättyessä Samalla kirkkoneuvosto päättää asettaa valintaa valmistelemaan työryhmän, johon nimetään työnohjaaja Heikki Palmu, retriittiohjaaja Kyllikki Krapinoja, hallintojohtaja Hannu Kallio, yhteisten työmuotojen johtaja Hannu Hurme, kirkkoneuvoston edustajana Arja von Schöneman sekä johtokunnan edustajina Mikko Lauren ja Ailo Uhinki. Ilmoitus työryhmään valituille. Ei muutoksenhakuoikeutta. 355 SUNTIO LEILA VANTEEN EROANOMUS Martinkirkon suntio Leila Vanne on pyytänyt eroa virastaan lukien siirtyäkseen vanhuuseläkkeelle. Valmistelija: lakimies Mia Fager. Kirkkoneuvosto päättää myöntää suntio Leila Vanteelle eron Martinkirkon suntion virasta lukien hänen jäädessään vanhuuseläkkeelle. Ilmoitus Leila Vanteelle, kiinteistötoimistolle, Tuomo Norvasuolle ja taloustoimistolle. Ei muutoksenhakuoikeutta.

6 LEAF TUKIPROJEKTIN LOPPURAPORTTI Maarian seurakunnan seurakuntaneuvosto on käsitellyt loppuraporttia kokouksessaan seuraavasti: Maarian seurakunta toteutti yhteistyössä Diakoniakeskuksen kanssa ja Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tukemana Leafin työntekijöiden tukiprojektin vuosina Projektista on valmistunut Erja Perälän ja Sari Salmen laatima loppuraportti, jonka he ovat jättäneet Diakoniatyön johtokunnalle ja Maarian seurakuntaneuvostolle. Loppuraportti on otsikoitu AErään aikakauden loppu Maarian seurakunnan Leaf tukiprojektin Raportti sisältää mm. seikkaperäisen tutkimuksen projektin vastaanottamisesta ja vaikutuksista. Raportissa mm. todetaan, Amassairtisanomiset ja tehtaiden lopettamiset ovat raskaita prosesseja ja ahdistavia kokemuksia. On tärkeää, että sellaisessa tilanteessa ollaan avoimia, kuten Leafilla on oltu ja otetaan kaikki apu vastaan. Maarian seurakunnan projekti on ollut yksi mahdollisuus. Tämän kokemuksen ja palautteen perusteella rohkaisemme seurakuntia ja yrityksiä yhteistyöhön irtisanomis ja Raportti on nähtävissä kokonaisuutena seurakunnan internetsivulla osoitteessa: www. maarianseurakunta.fi tai / Maarian seurakunta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä antoi Maarian seurakunnalle erillistä projektimäärärahaa aluetyön kokeiluvaiheen loppuunsaattamiseen ja Leaf projektiin yhteensä i vuodelle Tästä projektirahasta Leafin työntekijöiden tukiprojektiin käytettiin diakoni Erja Perälän sijaisen palkkamenoihin yhteensä ,17 i ja projektin käyttömenoihin 2 373,97 i eli yhteensä ,14 i. : Seurakuntaneuvosto hyväksyy Leafin työntekijöiden tukiprojektin loppuraportin, kiittää projektin ohjausryhmänä toiminutta Diakoniatyön johtokuntaa, diakoni Erja Perälää ja yhteistyökumppania Diakoniakeskusta sekä projektirahoituksesta pitkälti vastannutta Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymää. Loppuraportti lähetetään yhteiselle kirkkoneuvostolle tiedoksi. :

7 Loppuraportti on 69 sivun pituinen, ja siitä on esityslistan liitteeksi otettu sisällysluettelo, pohdinta ja tiivistelmä: Liite Muilta osin kirkkoneuvoston kokoukseen osallistuvat voivat tutustua raporttiin osoitteessa seurakunta. Kirkkoneuvosto merkitsee loppuraportin saaduksi. Ei muutoksenhakuoikeutta. 357 OPISKELIJAT KIRKON TYÖPAIKOILLA 2006 MIETINTÖ Suomen ev.lut. kirkko on sitoutunut valtion, kuntien ja työelämän keskusjärjestöjen kanssa edistämään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista mm. työssäoppimisen jaksoilla, oppisopimuskoulutuksessa ja ammattiosaamisen näytöissä. Kirkkohallituksessa on piispainkokouksen toivomuksesta valmisteltu Opiskelijat kirkon työpaikoilla 2006 mietintö. Se sisältää kirkon toimintasuunnitelman opiskeluaikaiseen seurakunnalliseen harjoitteluun ja työssäoppimiseen. Siinä arvioidaan seurakunnissa tapahtuvan harjoittelun ja työssäoppimisen nykytilaa ja yhteistyötä kirkon työhön kelpoistavien koulutusten näkökulmasta ja esitetään kirkon toimintasuunnitelma niiden kehittämiseksi. Mietintö sisältää tarpeellista tietoa sekä seurakuntatyönantajalle että henkilöstölle harjoitteluiden ja työssäoppimisen tavoitteista ja toteutuksista eri koulutuksissa. Mietintö nostaa esiin harjoittelun ja työssäoppimisen ohjaajien tärkeän työn, jossa hyvin suoriutuminen edellyttää työnantajapuolen ja koko työyhteisön tukea. Työpaikoille tulevat oppijat ovat seurakunnille tehtävä, johon on tulevia rekrytointia koskevien haasteiden vuoksi suhtauduttava vakavasti. Harjoittelu ja työssäoppimisjakson aikana opiskelijoille hahmottuu kuva kirkon ammateista ja seurakunnasta mahdollisena tulevana työnantajana. Mietintö on kokouksessa nähtävissä sihteerin asiapapereissa. Kirkon koulutuskeskuksen kotisivuilla siihen voi tutustua osoitteessa Kirkon henkilöstökoulutuksen kehittäminen.

8 Kirkkoneuvosto merkitsee Opiskelijat kirkon työpaikoilla 2006 mietinnön saaduksi. Kaikille yksiköille lähetettään tieto mietinnön valmistumisesta ja pyydetään tutustumaan siihen edellä mainitussa verkko osoitteessa. Ilmoitus kaikille yksiköille. Ei muutoksenhakuoikeutta. 358 YHTEISEN LÄHETYSTOIMIKUNNAN PUHEENJOHTAJAN NIMEÄMINEN Yhteisen lähetystoimikunnan puheenjohtaja Heimo Rinne on esittänyt kirkkoneuvostolle seuraavaa: Pyydän kunnioittavasti eroa yhteisen lähetystoimikunnan puheenjohtajan tehtävästä alkaen. Olen toiminut yhteisen lähetystoimikunnan puheenjohtajana vuodesta Sääntöjen mukaan puheenjohtaja tulee valita kaksivuotisjaksoissa, mutta käytäntö on ollut toinen. Kirkkoherrat jakoivat yhteisiä tehtäviä keväällä 2007, ja Martinseurakunnan kirkkoherra Tuomo Norvasuo oli valmis ottamaan yhteisen lähetystoimikunnan puheenjohtajuuden. Tämä eronpyyntö on siten kirkkoherrojen keskenään sopiman työnjaon mukainen. Kirkkoneuvosto päättää myöntää kirkkoherra Heimo Rinteelle eron yhteisen lähetystoimikunnan puheenjohtajan tehtävästä ja valita puheenjohtajaksi alkaen kirkkoherra Tuomo Norvasuon. Ilmoitus Heimo Rinteelle, Tuomo Norvasuolle ja yhteiselle lähetystoimikunnalle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. 359 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE NRO 14 / 2007 Kirkkohallitus ilmoittaa yleiskirjeellä, että Agricolan suomeksi vuonna 1544 julkaiseman uskonpuhdistuksen ajan laajimmasta rukouskirjasta on pastori Juhani Holma muokannut nykysuomeksi 44 kauneinta rukousta. Kirkkohallitus on julkaissut rukoukset teoksena Jumalan aijnoan olcohon kijtos Rukouksia Agricolan Rukouskirjasta.

9 Kirjan sisältö jakaantuu seuraavien otsikoiden alle: Aamu, ruoka ja iltarukouksia, rukouksia eri elämätilanteisiin sekä rukouksia kristityn kilvoitukseen. Kirkkohallitus suosittelee kirjaa jaettavaksi Kodin rukouskirjan ja Katekismuksen tapaan jumalanpalveluksissa seurakuntalaisille, kirkollisten toimitusten yhteydessä, muuna seurakunnan tervehdyksenä sekä vapaasti tarjolla pidettäväksi kirjastoissa tai seurakuntien toimipisteissä. Kirjaa ei myydä kirjakaupoissa. Rukouskirja on lähetetty kaikkiin suomenkielisiin seurakuntiin toukokuussa. Lisätilaukset tehdään osoitteella: Kirkkohallitus, Agricola 2007, PL 185, Helsinki, faksilla: (09) tai sähköpostilla: Kirjatilausten ehdoton takaraja on 13.6., koska kirjan lopullinen hinta määräytyy ajoissa tulleiden tilausten kokonaismäärän mukaan. Kirjan hinnaksi on arvioitu 3 4 euroa kappale. Rukouskirjan oheismateriaalina on tuotettu rukouskortteja ja virikevihko, joita on saatavilla vuoden 2007 aikana. Kirkkoneuvosto päättää tilata Rukouskirjoja 100 kpl hallintoviraston käyttötarpeisiin. Lisäksi päätetään esittää, että yhteisten työmuotojen johtaja, diakoniajohtaja ja keskusrekisterin johtaja harkitsisivat tarpeen omalta osaltaan. Ilmoitus Hannu Hurmelle, Hannu Suihkoselle, Jouko Rädylle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. 360 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE NRO 16 / 2007 Yleiskirjeen aiheena on EU hankkeen hallinnointi ja kirjanpito. Seurakunnat ovat hakeneet ja saaneet EU avustuksia lähinnä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten, irtaimiston, hautausmaiden ja ympäristön peruskorjauksiin. Seurakunnilla on mahdollisuus hakea EU rahoitusta myös kullekin ohjelmakaudelle määriteltyjen tavoitteiden mukaiseen toimintaan, esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyyn sekä työorganisaatioiden ja palvelusjärjestelmien kehittämiseen. Euroopan unionin tuki jäsenmaille kanavoidaan jäsenmaissa valmisteltujen ja komission hyväksymien tavoiteohjelmien kautta.

10 Valtioneuvoston hyväksymän tavoiteohjelman ja rakennerahastostrategian mukaan ohjelmakaudella toteutetaan mm. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) neljää suuralueittaista ohjelmaa. EAKR rahaston tavoitteena on mm. osaamiskeskusten vahvistaminen, kulttuuriperinnön säilyttäminen, matkailun kehittäminen, hyvinvointipalvelujen kehittäminen, elävä kaupunkikulttuuri, yhteisöllisyyden kehittäminen ja ympäristöriskien hallinta. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmaa, jossa painotetaan työorganisaatioiden ja työssä olevan työvoiman kehittämistä, työllistämisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistämistä, syrjäytymisen ehkäisyä sekä työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis, innovaatio ja palvelujärjestelmien kehittämistä. Seurakunta voi toimia myös yhteistyökumppanina EU hankkeessa, jolloin hankkeen koordinoijana ja toteuttajana on joku muu taho, esimerkiksi kunta. Seurakunnat voivat harkita myös alueellista, esimerkiksi rovasti tai hiippakuntakohtaista projektia syrjäytymisen ehkäisyyn, maahanmuuttajatyön hyväksi jne. Kirkkohallituksen virastokollegio hyväksyi EU hankkeiden hallinnoinnista ja kirjanpidosta ohjeen, joka on yleiskirjeen liitteenä. Ohjeen Kirkkohallitus suosittelee liitettäväksi Taloushallinnon perusohjeet kansioon. Seurakuntia kehotetaan tutustumaan EU avustusten saantimahdollisuuksiin aina rakennusavustushakemusten yhteydessä. EU avustusten saaminen ei vähennä seurakunnan mahdollisuutta saada rakennusavustusta Kirkon keskusrahastolta. Kirkkoneuvosto merkitsee Kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 16 saaduksi ja päättää lähettää sen tiedoksi kiinteistötoimistolle, diakoniakeskukselle ja kasvatusasiain keskukselle. Ohje EU hankkeiden hallinnoinnista ja kirjanpidosta lähetetään taloustoimistoon liitettäväksi Taloushallinnon perusohjeet kansioon Ilmoitus kiinteistötoimistolle, diakoniakeskukselle, kasvatusasiain keskukselle ja taloustoimistolle. Ei muutoksenhakuoikeutta.

11 KURSSIKESKUKSEN HOITAJA ELINA LAHTONEN RUOHON ANOMUS OSITTAISESTA HOITOVAPAUDESTA Kurssikeskuksen hoitaja Elina Lahtonen Ruoho on pyytänyt kirkkoneuvostolta oikeutta saada hoitaa Sinapin kurssikeskuksen hoitajan virkaa osaaikaisesti ajalla Nuorisosihteeri Marja Ruusu puoltaa anomusta. Työntekijä, joka on ollut saman työnantajan työssä yhteensä vähintään kuusi kuukautta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana, voi saada lapsensa tai muun hänen taloudessaan vakituisesti asuvan lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata siihen saakka, kun perusopetuksessa olevan lapsen toinen lukuvuosi päättyy. Lapsen molemmat vanhemmat tai huoltajat saavat olla osittaisella hoitovapaalla saman kalenterijakson aikana, mutta eivät yhtäaikaisesti. Työntekijän on tehtävä työnantajalle esitys osittaisesta hoitovapaasta viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Työnantaja ja työntekijä sopivat osittaisesta hoitovapaasta ja sen yksityiskohtaisista järjestelyistä haluamallaan tavalla. Valmistelija: lakimies Mia Fager. Kirkkoneuvosto myöntää kurssikeskuksen hoitaja Elina Lahtonen Ruoholle osittaisen hoitovapaan ajalle siten, että hänen työaikansa on 90 tuntia kolmen viikon jaksossa. Ilmoitus anojalle, kasvatusasiain keskukselle ja taloustoimistolle. Ei muutoksenhakuoikeutta. 362 OPPILAITOSPASTORI ATTE AIRAKSISEN SIVUTOIMILUPA ANOMUS Oppilaitospastori Atte Airaksinen on anonut sivutoimilupaa voidakseen tammi helmikuussa 2008 pitää ammatillisen oppilaitoksen valinnaisiin opintoihin kuuluvan, 25 viikkotunnin pituisen etiikan peruskurssin. Kasvatusasiain johtokunta on päättänyt puoltaa anomusta. Airaksinen katsoo, että peruskurssin pitäminen palvelee seurakunnallista työtä oppilaitoksissa. Se tekee häntä tutummaksi opiskelijoiden parissa sekä lähentää suhteita opettajakuntaan. Tammi helmikuu 2008 on Airaksisen työn kannalta suotuisa ajankohta, sillä siinä vaiheessa hänen pestinsä am

12 mattiosaamisen MM joukkueen joukkuepappina on jo ohi eikä kevään 2008 tutor koulutusjaksot ole vielä alkaneet. Valmistelijat: yhteisten työmuotojen johtaja Hannu Hurme ja lakimies Mia Fager. Kirkkoneuvosto päättää myöntää oppilaitospastori Atte Airaksiselle sivutoimiluvan ammatillisen oppilaitoksen 25 tunnin etiikan peruskurssin pitämiseen tammi helmikuussa Kurssin pitäminen ei saa häiritä Airaksisen normaalia työtä oppilaitospastorina eikä vaarantaa luottamusta Airaksisen tasapuolisuuteen viranhoidossa. Tiedoksi Atte Airaksinen, Hannu Hurme ja Arkkihiippakunnan tuomiokapituli. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. 363 JOHTAVAN SAIRAALASIELUNHOITAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN Asia oli esillä kirkkoneuvoston kokouksessa , jolloin se palautettiin uuteen valmisteluun. Johtavan sairaalasielunhoitajan H39 palkkaluokan virka on ollut haettavana päättyvin ja asti jatketuin hakuajoin. Hakuilmoituksessa on pätevyysvaatimukset virkaan esitetty seuraavasti: Virkaan valittavalla tulee olla kelpoisuus papin virkaan, kirkon hyväksymä sairaalasielunhoitajan koulutus ja kokemusta sairaalasielunhoitotyöstä. Eduksi luetaan työnohjaajakoulutus tai johtamiskoulutus ja kokemus johtamistehtävässä. Lisäksi uudessa johtosääntöehdotuksessa edellytetään, että yhdellä sairaalasielunhoitajalla tulee olla hyvä molempien kotimaisten kielten taito. Hakemuksia virkaan tuli kolme. Hakemuksista laadittu yhteenveto kuuluu seuraavasti: Liite Viran täyttöä on valmistellut työryhmä, johon kuuluivat johtava sairaalasielunhoitaja Sakari Hernberg, yhteisten työmuotojen johtaja Hannu Hurme, hallintojohtaja Hannu Kallio ja sielunhoitotyön johtokunnan puheenjohtaja Mikko Laurén. Työryhmä on haastatellut hakijoita, ja hakijat ovat osallistuneet Kirkkohallituksen sairaalasielunhoidon osaston järjestämään soveltuvuustutkimukseen.

13 Hallintojohtajan yhteenveto hakijoista sekä esityksen yksityiskohtaiset perustelut: Kirkkoneuvoston kokouksessa oli asian valmistellut hallintojohtaja estynyt virkamatkan takia, minkä vuoksi suullinen informaatio sielunhoidon johtokunnan kokouksen käsittelystä jäi antamatta. Tämän jälkeen on hankittu Kirkkohallituksen sairaalasielunhoidon johtajalta Kirsti Aallolta lausunto sielunhoidon erikoistumiskoulutusten vastaavuudesta sekä käsitelty asiaa johtoryhmässä. Kirsti Aallon allekirjoittama lausunto kuuluu seuraavasti: Liite Virkaa täytettäessä on otettava huomioon virkaylennysperusteet, kyky, taito ja koeteltu kansalaiskunto. Valinta perustuu kokonaisharkintaan siitä, ketä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista on virkaylennysperusteet huomioon ottaen pidettävä täytettävänä olevaan virkaan ansioituneimpana. Koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet. Sen sijaan tässä arvioinnissa ei saa painottaa sellaisia ominaisuuksia, joilla ei ole merkitystä eikä vaikutusta itse viranhoitoon. Koulutus Hakijat ovat kaikki kokeneita teologeja. Hermosen ja Kakko Helteen teologian kandidaatin tutkinnot ovat vuodelta 1988 ja Vuolan vuodelta Hermonen ja Kakko Helle ovat suorittaneet pastoraalitutkinnot 1995 ja 1994 ja Vuolan osalta pastoraalitutkinto on jonkin verran kesken, mutta hän on ilmoittanut tenttivänsä sen kesällä Seurakuntatyön johtamisen tutkinnon Hermonen on suorittanut vuonna 2006 ja Kakko Helle vuonna Hakuilmoituksessa mainitun kirkon hyväksymän sairaalasielunhoidon erikoistumistutkinnon on Kakko Helle suorittanut Hermonen on suorittanut vankilasielunhoitajan erikoitumistutkinnon Vuola on suorittanut toukokuussa 2007 päättyvän Porvoon hiippakunnan pitkän sielunhoidon kurssin. Hermosen tutkinto on liitteenä 2 olevan lausunnon mukaan samanarvoinen Kakko Helteen tutkinnon kanssa, mutta mikäli hänet valitaan virkaan, hänen on osallistuttava jonkun verran kliiniseen palveluun ja osallistuttava henkilökohtaiseen työnohjaukseen. Vuolan suorittama Porvoon hiippakunnan pitkän sielunhoidon kurssi vaatii Kirkkohallituksesta saadun tiedon mukaan enemmän täydennystä.

14 Koulutuksen puolesta kaikkia hakijoita voidaan pitää pätevyysvaatimukset täyttävinä, koska hakuilmoituksessa mainittu sairaalasielunhoitajan koulutus on käytännössä katsottu voitavan täydentää sielunhoidolliselta erikoisalalta toiselle erikoisalalle kohtuullisen vähäisin lisäsuorituksin. Kakko Helteen vuonna 2002 suorittama sielunhoidon työnohjaajakurssi täydentää hänen koulutuksellisia ansioitaan, koska sairaalasielunhoitajien työhön kuuluu myös henkilökunnan tukeminen. Hermosen satanismista ja saatananpalvonnasta nuorisokulttuurissa kirjoittama uskontotieteellinen väitöskirja vuodelta 2006 ja suoritettu teologian tohtorin tutkinto kuvaavat hänen kapasiteettiaan ja perehtyneisyyttään erityisesti nuoren sukupolven kirkollisista ideaaleista eriytyneeseen maailmankuvaan. Väitöskirjatyö antaa teoreettista valmiutta ymmärtää myös sairaalaympäristön sielunhoitotyössä esiin tulevia kysymyksiä. Tehtävän hoidon kannalta relevantin koulutuksen osalta Kakko Helle ja Hermonen ovat tasavahvat ja Vuola jää heidän taakseen. Työkokemus Työkokemus sairaalasielunhoidosta Hakijoista Kakko Helteen kokemus sairaalasielunhoidosta on laajin. Hänen alan työkokemuksensa alkaa keväältä 1988 Oulun ev.lut. seurakunnista. Vuoden sairaalasielunhoitajan kokemuksen jälkeen hän on työskennellyt alkaen Paimion seurakunnassa seurakuntapastorina/virallisena apulaisena vuoden 2003 huhtikuuhun saakka. Toimenkuvaan on kuulunut olennaiselta osaltaan sairaalasielunhoito Paimion sairaalassa, terveyskeskuksen vuodeosastolla ja vanhainkodissa. Sairaalatyö oli 50 % työpanoksesta. Vuodesta 2003 alkaen hän on toiminut sairaalapappina Salossa työalueenaan Salon aluesairaala, terveyskeskuksen vuodeosastot, Halikon sairaala sekä avohoito ja kuntoutus. Hermosen kokemus sairaalasielunhoidosta on hankittu vuosina , jolloin hän toimi 23 kuukautta Turun vankilassa pastorina. Tehtävän vastuualueeseen kuului vankimielisairaala, mikä toimintaympäristönä poikkeaa normaalista sairaalaympäristöstä. Normaalista sairaalaympäristöstä poikkeavana vankimielisairaala antaa erilaista ja erikoistuneempaa työkokemusta kuin tavanomainen sairaalaympäristö. Vuola on toiminut sairaalasielunhoitajana teologian opiskeluaikoinaan yhteensä seitsemän kuukautta vuonna Jokaisella hakijoista on kokemusta sairaalasielunhoidosta, joten hakuilmoituksessa edellytetty muodollinen vaatimus on täytetty jokaisen osalta. Kakko Helteen työkokemus sairaalasielunhoidosta on olennaisesti muita laajempi. Muu olennainen työkokemus

15 Hermosen muu työkokemus on kertynyt pääosin seurakuntapastorin ja virallisen apulaisen tehtävien hoidosta Raision, Henrikin ja Maskun seurakunnissa sekä kappalaisen viran hoidosta viimeisen kahden vuoden ajalta Liedon seurakunnassa. Vankilapastorina Hermonen toimi noin kaksi vuotta vuosina Turun vankilassa. Kakko Helteen muu työkokemus on kertynyt välisenä aikana pääosin seurakuntapastorin viran hoitamisesta siltä osin kuin hän ei ole toiminut sairaalassa. Lisäksi hänellä on kokemusta kirkkoherran tehtävien hoitamisesta, kuten johtamiskokemusosiossa todetaan. Vuolan muu työkokemus on kertynyt seurakuntapastorin ja virallisen apulaisen tehtävien hoidosta Laitilan, Maarian seurakunnassa ja Iniön seurakunnissa, minkä lisäksi hän on johtamiskokemusosiossa esitetyllä tavalla toiminut kirkkoherran viran hoitajana. Vuola on myös toiminut kanttorina Iniön seurakunnassa ja on suorittamassa c kanttorin tutkintoa. Johtamiskokemus Hakijoiden johtamiskokemus poikkeaa toisistaan. Hermosen johtamiskokemus perustuu lähinnä Liedon kunnallishallinnossa hankittuun kokemukseen, johon sisältyy rakennus ja ympäristölautakunnan puheenjohtajuus vuosina Hänen työtehtävien ulkopuolisten luottamustehtäviensä määrä on olennaisesti muita hakijoita laajempi. Kakko Helteen johtamiskokemus perustuu Paimion seurakunnan vt. kirkkoherran tehtävien hoitoon sekä Hän on myös toiminut Sairaalateologit ry:n puheenjohtajana vuosina Vuola on toiminut vt. kirkkoherrana Rymättylässä suurimman osan vuodesta 1994 sekä hoitanut Iniön ja Houtskarin yhteistä kirkkoherranvirkaa lyhyitä jaksoja 1999, 2000, 2003 ja hoitanut Iniön kirkkoherran virkaa alkaen. Lisäksi hän on toiminut Iniössä sosiaalilautakunnan puheenjohtajana 9 vuotta. Hakijoista Kakko Helteen johtamiskokemusta voidaan pitää selkeimpänä. Olennaista on Paimion kirkkoherrana hankittu kokemus. Hermosen kokemus johtamistehtävistä on hankittu seurakuntaelämän ulkopuolella, mutta katson sen olevan monipuolisuutensa johdosta lähes vastaavan kuin Kakko Helteen johtamiskokemuksen. Hermosen johtamiskokemuksen tekee suppeammaksi työntekijäorganisaation johtamiskokemuksen puuttuminen. Vuolan johtamiskokemus on hankittu pääosin pienen seurakunnan kirkkoherran tehtävästä, jossa kylläkin tarvitaan verkostoitumiskykyä ja luottamusmiesorganisaation johtamista, mutta kokemus työntekijäorganisaation johtamisesta on myös hänellä vähäinen. Iniön sosiaalilautakunnan pitkäaikainen johtaminen on merkityksellinen Vuolan johtamiskokemusta arvioitaessa. Arvioin johtamiskokemuksen laajuuden olevan järjestyksessä Kakko Helle, Hermonen, Vuola.

16 Haastatteluista saatu tieto Valittaessa johtavaa virkamiestä, on haastattelun merkitys suuri. Hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet täydentävät opintosuoritusten ja työkokemuksen kautta saatua kyvykkyyttä. Haastatteluihin osallistuivat yhteisten työmuotojen johtaja Hannu Hurme, johtava sairaalasielunhoitaja Sakari Hernberg, hallintojohtaja Hannu Kallio. Tämä haastatteluryhmä arvioi, että hakijoista Hermonen ja Kakko Helle ovat kokonaisuutena soveliaampia. Keskustelussa tuotiin esiin kummankin haastattelutilanteesta ja hakemuksen kokonaisuudesta ilmeneviä vahvuuksiaan ja suhteutettiin näitä valmiuksia tehtävän hoidossa esiin tuleviin haasteisiin. Kun haastatteluryhmä ei päässyt yksimielisyyteen Hermosen ja Kakko Helteen välillä, päädyttiin siihen, että haastatteluryhmään valittu sielunhoitotyön johtokunnan puheenjohtaja Mikko Lauren ja johtokunnan jäsen psykoterapeutti Riitta Siivonen suorittivat näiden kahden hakijan uusintahaastattelun. Tämän haastattelun suorittajat ilmaisivat sielunhoidon johtokunnan kokouksessa pitävänsä Hermosta soveliaampana tehtävään. Sielunhoidon johtokunnassa käydyssä laajassa keskustelussa pohdittiin erityisesti sitä, millaisia haasteita sairaalasielunhoito tulee kohtaamaan tulevaisuudessa, ja kuinka paljon sairaalasielunhoidon edellytysten turvaaminen vaatii vaikuttamis ja verkostoitumiskykyjä. Keskustelussa pohdittiin myös johtajatehtävän ja työhön olennaisesti kuuluvan sairaalasielunhoitajan normaalin työn suhdetta. Monipolvista keskustelua voidaan luonnehtia siten, että Hermosen vahvuudeksi katsottiin vaikuttamis ja verkostoitumiskyky ja Kakko Helteen vahvuudeksi kiistämätön ammattitaito sairaalasielunhoitajana. Sielunhoidon johtokunnalla oli tiedossaan Kirkkohallituksen sairaalasielunhoidon osaston järjestämän soveltuvuustutkimuksen perusteella laadittu lausunto, joka puoltaa Kakko Hellettä ja asettaa Hermosen toiselle sijalle. Lausunto liitteenä: Liite Suoritetussa äänestyksessä Hermonen sai neljä ääntä ja Kakko Helle kolme ääntä. Hallintojohtaja osallistui aktiivisesti sekä haastatteluun että sielunhoidon johtokunnan kokoukseen. Hallintojohtajan mielestä Kakko Helteen ja Hermosen kyky, taito ja koeteltu kansalaiskunto tekevät kokonaisarvioinnin näkökulmasta, johon myös haastattelussa saatuja tietoja ja näkemyksiä tulee käyttää, molemmista mahdollisia valittavia. Hallintojohtaja ei ilmaissut kantaansa valittavasta henkilöstä, koska katsoi Hermosen ja Kakko Helteen niin tasavahvoiksi, ettei halunnut mielipiteellään vaikuttaa keskustelun kulkuun. Hallintojohtaja pyrki sielunhoidon johtokunnan kokouksessa huoleh

17 timaan, että varsinaisesta Hernbergin, Hurmeen ja Kallion haastattelusta annetaan oikea kuva, ja että ylennysperusteet otettaisiin keskustelussa huomioon. Hallintojohtaja on yhtynyt sielunhoidon johtokunnan esitykseen, koska tasaväkisessä valintatilanteessa on annettava arvoa työalasta vastaavan lautakunnan näkemykselle, joka perustui edellä mainitulla tavalla kokonaisarviointiin, jossa haastattelussa saadulle tiedolle annettiin suuri merkitys. Johtoryhmän kokouksessa ei ollut käytettävissä Kirsti Aallon lausuntoa, mutta suulliseen selvitykseen perustuvan keskustelun jälkeen johtoryhmän enemmistö piti Kakko Helteen valintaa perustellumpana. Kirkkoneuvosto päättää valita H39 palkkaluokan johtavan sairaalasielunhoitajan virkaan lukien teologian tohtori Merja Hermosen ehdolla, että hän ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan. Ilmoitus virkaan valitulle ja muille virkaa hakeneille, Sakari Hernbergille ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. Käsittely Hallintojohtaja ilmoitti selvittäneensä johtosäännön edellyttämän sairaalasielunhoidon tutkinnon oikeudellista merkitystä ja tulleensa tulokseen, että vain Hilkka Kakko Helteen osalta muodollinen kelpoisuus täyttyy, vaikka muillakin hakijoilla on sielunhoidollista koulutusta. Tältä pohjalta hallintojohtaja muutti esityksensä seuraavaksi: Kirkkoneuvosto päättää valita H39 palkkaluokan johtavan sairaalasielunhoitajan virkaan lukien sairaalapastori Hilkka Kakko Helteen ehdolla, että hän ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan. Kakko Helle täyttää viran muodollisen kelpoisuuden ja lisäksi hänen valintaansa virkaan puoltaa hänen työkokemuksensa, joka on katsottava tehtävän hoitamisen kannalta selkeästi ansiokkaammaksi kuin muiden hakijoiden. Kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti valita H39 palkkaluokan johtavan sairaalasielunhoitajan virkaan lukien sairaalapastori Hilkka Kakko Helteen ehdolla, että hän ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan. Kakko Helle täyttää viran muodollisen kelpoisuuden ja lisäksi hänen työ ja johtamiskokemuksensa on katsottava tehtävän hoitamisen kannalta selkeästi ansiokkaammaksi kuin muiden hakijoiden. Ilmoitus virkaan valitulle ja muille virkaa hakeneille, Sakari Hernbergille ja taloustoimistolle.

18 Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. 364 PERHE JA PYHÄKOULUTYÖN SIHTEERIN ANNE SAARNIN MATKA PIETARIIN Maarian seurakunnan seurakuntaneuvosto on kokouksessaan käsitellyt asiaa seuraavasti: Maarian seurakunnan lähetystyö tekee seurakuntamatkan Pietariin Matkan vetäjänä toimii mm. kirkkoherra Heimo Rinne ja lähetyssihteeri Lauri Lehtinen. Lähtijöitä on noin 40 henkeä. Kasvatustyön johtokunta on päättänyt, että se maksaa perhe ja pyhäkoulutyön sihteerin Anne Saarnin osallistumisen matkalle. Matkan hinta on 300 i. Matkalla Anne Saarni tutustuu ja luo yhteyksiä Pyhän Marian seurakunnan pyhäkoulu ja lastenkotityöhön. Saarnin päivärahat voidaan maksaa seurakuntaneuvoston käyttömäärärahoista. Koska Anne Saarnin matka on luonteeltaan opintomatka, tulee sille pyytää yhteisen kirkkoneuvoston lupa. Seurakuntaneuvosto hyväksyy osaltaan perhe ja pyhäkoulutyön sihteerin Anne Saarnin osallistumisen Pietarin matkalle opintomatkana esittelyn mukaisesti ja pyytää matkan tekemiseen yhteisen kirkkoneuvoston lupaa. Matka on luonteeltaan koulutusmatka, jonka ohjelma on sisällöltään lähes kokonaan Anne Saarnin työhön liittyvää. Matkasta aiheutuvat kulut kustannetaan kasvatustyön johtokunnan varoista eikä matkasta aiheudu Saarnille ylimääräisiä menoja. hyväksyi kokouksessaan säännön työyhteisömatkojen osalta maksettavista päivärahoista. Säännön mukaan sopiva korvaus niin kotimaan kuin ulkomaan ilmeisen hyödyllisistä koulutusmatkoista on kotimaan päiväraha työnantajan kustantamien aterioiden määrä huomioiden. Samaa sääntöä voidaan soveltaa myös Anne Saarnin opintomatkaan. Valmistelija: lakimies Mia Fager 1) Kirkkoneuvosto oikeuttaa perhe ja pyhäkoulutyön sihteeri Anne Saarnin osallistumaan Maarian seurakunnan lähetystyön järjestämälle opintomatkalle Pietariin ) Kirkkoneuvosto päättää, että opintomatka on Anne Saarnin työtehtävien kannalta ilmeisen hyödyllinen koulutusmatka, jolta hänelle maksetaan kotimaan päiväraha työnantajan kustantamien aterioiden määrä huomioiden. Päivärahat maksetaan Maarian seurakunnan seurakuntaneuvoston käyttömäärärahoista kustannuspaikalta

19 ) Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. 2) Ei muutoksenhakuoikeutta oikaisuvaatimuksin. Tiedoksi Anne Saarni, Heimo Rinne, kasvatustyön johtokunta. 365 HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2006 Henkilöstökertomus vuodelta 2006 jaettiin kirkkoneuvoston kokoukseen osallistuville pöydälle kokouksessa , jolloin kirkkoneuvosto päätti merkitä henkilöstötilinpäätöksen vuodelta 2006 saaduksi ja lähettää sen edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi. Samalla kirkkoneuvosto päätti käsitellä henkilöstökertomusta seuraavassa kokouksessaan Lakimies Mia Fager kertoi henkilöstökertomuksen sisältävän tammikuussa 2006 tehdyn työhyvinvointitutkimuksen tuloksia sekä miten tutkimuksen yhtymätason ja yksikkötason tuloksia on lähdetty työntekijöiden kanssa jatkohyödyntämään. Poissaolopäivät sairauden johdosta ovat edelleen lisääntyneet. Merkille pantavaa on, että 7 % työntekijöistä on aiheuttanut yli 42 % poissaolopäivistä. Seurakuntayhtymän keski ikä on korkea ja yli 60 vuotiaita työntekijöitä on palveluksessa yli 60. Jäsen Lars Runar Knuts pyysi henkilöstökertomukseen lisättäväksi tulevaisuudessa poissaoloprosentin, jotta seurakuntayhtymän poissaoloja voidaan verrata muiden työnantajien poissaoloihin. Kirkkoneuvosto päättää merkitä henkilöstökertomuksesta käydyn keskustelun tiedoksi. Ei muutoksenhakuoikeutta. Talous ja suunnittelujohtajan asiat 366 SAIRAUSLOMIEN JA PERHEVAPAIDEN MYÖNTÄMINEN Seuraavat seurakuntien palveluksessa olevat henkilöt ovat anoneet sairauslomaa lääkärintodistuksella todetun työkyvyttömyyden perusteella: Liite 1 366, jaetaan vain kokoukseen osallistuville.

20 Koska sairauslomat ovat henkilökohtaisina asioina salassa pidettävää tietoa, taltioidaan liite suoraan salassa pidettävien asioiden pöytäkirjakansioon. Kirkkoneuvoston jäsenet voivat halutessaan kokouksen aikana luovuttaa omat liitteensä sihteerille hävitettäviksi luotettavalla tavalla. Liitteessä on sairauslomaa esitetty 43 henkilölle. Kirkkoneuvosto päättää myöntää sairauslomat liitteessä esitetyllä tavalla. Ei muutoksenhakuoikeutta. 367 JARI HUHTASALON OMAN AUTON KÄYTÖN LASKUTUSOIKEUSANOMUS Katariinanseurakunnan vs. johtava diakoniatyöntekijä Jari Huhtasalo on anonut oman auton käytön laskutusoikeutta. Hän asuu osoitteessa Kuusjoentie 690, Kuusjoki. Virkapaikaksi ehdotetaan Varissuon kirkkoa osoitteessa Kousankatu 6, Turku. Kirkkoherra Martti Hirvonen puoltaa anomusta. Kirkkoneuvosto päättää oikeuttaa vs. johtava diakoniatyöntekijä Jari Huhtasalon laskuttamaan oman auton käytöstä hänen liikkuessaan virkamatkoilla seurakuntayhtymän alueella ja työpisteissä. Virkapaikaksi vahvistetaan Varissuon kirkko osoitteessa Kousankatu 6, Turku. Koska Huhtasalo asuu seurakuntayhtymän alueen ulkopuolella, laskutus voi alkaa aikaisintaan seurakuntayhtymän rajalta. Samalla todetaan, että matkat kotoa virkapaikkaan ja takaisin eivät ole virkaehtosopimuksen mukaan korvattavia matkoja. Ilmoitus Jari Huhtasalolle, Martti Hirvoselle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. 368 KATJA WARPENIUS ALLOSEN OMAN AUTON KÄYTÖN LASKUTUSOIKEUSANOMUS Poikluoman ja Papinholman seurakuntakotien vahtimestari siivooja Katja Warpenius Allonen on anonut oman auton käytön laskutusoikeutta. Hän asuu osoitteessa Pehtorinkatu 5 B as. 24, Kaarina. Virkapaikaksi ehdotetaan Poikluoman seurakuntakotia alkaen.