Sisältö. Jätekukko Oy (tilanne )

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2005

2 Sisältö 2 Toimitusjohtajan katsaus... 3 Jätekeskus - toiminnan keskipiste Jätteiden loppusijoitusalueet Tekoja ympäristön parhaaksi Lajittelu on siistiä Ongelmajätteet turvallisesti talteen...12 Toimiva logistiikka - kustannussäästöä Neuvonta - tukee operatiivista toimintaa Kehityshankkeet - katse tulevaisuudessa Hallituksen toimintakertomus Taloustiedot Henkilöstö Jätekukko Oy (tilanne ) - perustettu vuonna osakaskuntaa - toimialueella asukasta - 29 työntekijää - liikevaihto 9,6 miljoonaa euroa (v. 2005) - osakepääoma 0,6 miljoonaa euroa - tyhjennystapahtumia 1,2 milj. (v. 2005) - asiakkaita

3 3 Toimitusjohtajan katsaus Jätehuolto toimii Vuonna 2005 yhtiö toiminta oli vakiintunutta. Operatiivisessa toiminnassa keskityttiin jätteiden hyötykäytön edelleen parantamiseen. Biojätteen ja keräyskartongin erilliskeräys laajeni Siilinjärven ja Koillis-Savon alueelle. Ekopisteverkostoa parannettiin rakentamalla Pieksämäen Naarajärven taajamaan uusi nykyaikainen ekopiste ja Konnevedellä kokeiltiin menestyksekkäästi siirrettävää ekopistettä. Biojätteiden, keräyskartongin, pienmetallin ja lasin määrät kasvoivat selvästi edellisvuodesta. Kuopion jätekeskuksen YVA valmistui ja ympäristölupahakemus jätettiin syyskuussa. Yhtiö oli myös näyttävästi esillä erilaisissa messutapahtumissa ja avoimet ovet yhtiön toimipisteissä saavuttivat suuren suosion. Lainsäädäntö muuttaa jätehuoltoa Elokuussa astui voimaan sähkö- ja elektroniikkaromujen tuottajavastuu eli kuntien oikeus ja velvollisuus järjestää kotitalouksien sähköromujen vastaanotto ja käsittely siirtyi valmistajien ja maahantuojien hoidettavaksi. Yhtiö voitti tuottajien järjestämän tarjouskilpailun vastaanottopisteistä, joten jatkossakin yhtiö järjestää kotitalouksien sähköromujen vastaanoton toimialueellaan. Tuottajat eivät kuitenkaan hyväksyneet yhtiön tarjousta joka kunnassa tapahtuvasta vastaanottojärjestelmästä. Neuvotteluja tuottajien kanssa jatketaan ja tavoitteena on, että myös pienten kuntien sähköromujen vastaanotto voisi jatkua olemassa olevilla jäteasemilla. Kustannusten siirtyminen yhtiöltä tuottajille oli yhtiön talouden kannalta merkittävää. Jätteenpolttodirektiivi astui voimaan joulukuun lopulla. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että jätteen rinnakkaispoltto loppui pienissä voimaloissa. Jätekukon toiminta-alueella luvanmukaisia polttolaitoksia ei ole, joten yhtiö joutui lopettamaan polttokelpoisen muovin erilliskeräilyn. Direktiivin soveltaminen jätepuun poltolle on edelleen kesken, joten myös puujätteen energiahyödyntäminen on epäselvää. Toistaiseksi yhtiö kuitenkin jatkaa hyvin toimivaa puujätteen vastaanottoa. Yhteistyötä tarvitaan Kuntien vastuut ja oikeudet jätehuollossa vähenevät tuottajavastuun laajetessa ja elinkeinoelämän jätteiden siirtyessä jätteentuottajien vastuulle. Samaan aikaan jätehuollon vaateet kasvavat, joten toiminta tulee keskittymään entistä suurempiin yksiköihin. Suurempien yksiköiden avulla toiminnasta saadaan kustannustehokkaampaa ja ympäristöasiat voidaan huomioida entistä paremmin. Yhteistyö tuleekin entisestään tiivistymään lähialueiden kanssa. Vuosi 2005 meni tavoitteiden mukaisesti sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Tästä haluan kiittää yhtiön hallitusta, henkilökuntaa ja kaikkia yhteistyökumppaneita - yhtiöllä on hyvät eväät jatkaa menestyksekästä työtään! Arto Ryhänen toimitusjohtaja

4 4 Heiniksen Hässäkkä päivänä jätekeskukseen tutustui yli 700 henkilöä. Kuopion kaupunginjohtaja Petteri Paronen ja apulaiskaupunginjohtaja Jukka Pulkkinen tutustuivat jätekeskukseen. Jätekeskus - toiminnan keskipiste Yli puolet hyötykäyttöön Vuonna 2005 jätekeskukseen otettiin jätteitä vastaan yhteensä tonnia. Kaikesta vastaanotetusta jätteestä yli puolet (53 %) saatiin ohjattua hyötykäyttöön. Pientuojien puolelle tulleesta jätevirrasta hyötykäyttöön lajiteltiin tn (46 %). Lisäksi jätepenkalla lajitteluluun tulleista jätekuormista lajiteltiin hyötyjätteitä 800 tn, lähinnä puuta, metallia ja betonia. Katse tulevaisuudessa Jätekeskuksen kehittämistä tarkasteltiin ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA), jonka aikana myös asukkailla ja muilla asiasta kiinnostuneilla oli mahdollisuus esittää mielipiteitä suunnitelmista. YVA -selostus valmistui helmikuussa ja hanke päättyi Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan lausuntoon kesäkuussa. YVA:ssa tarkasteltiin neljää eri vaihtoehtoa. VE 0: Hankkeen toteuttamatta jättäminen. Jätekeskuk sen nykyinen tavanomaisen jätteen täyttöalue suljetaan sen täytyttyä. Sen jälkeen loppusijoitus järjestetään yhteistoiminnassa muiden jäteyhtiöiden kanssa. Hyötyjätteen vastaanotto ja käsittely sekä nykyiset ongelmajätteen vastaanottotoiminnot säilyvät jätekeskuksessa. VE 1: Jätekeskuksessa otetaan käyttöön uudet tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueet sen jälkeen, kun nykyinen täyttöalue tulee täyteen. Ongelmajätteiden vastaanottoa varten rakennetaan uusi rakennus. Hyötyjätetoiminnat kuten VE 0:ssa. VE 2: Edellisen (VE 1) lisäksi jätekeskuksen alueelle sijoitetaan kuivajätteen esikäsittelylaitos ja biologisesti käsiteltävän jätteen käsittelylaitos. VE 3: VE 1 ja VE 2:n lisäksi alueella otetaan käyttöön pilaantuneiden massojen käsittelyja loppusijoitustoiminnot sekä ongelmajätteiden vastaanotto.

5 Jätekeskus on suosittu koulutus- ja vierailukohde. Myös lapset saivat kokeilla kg painavan jätejyrän ohjaimia Heiniksen Hässäkkä -päivänä. 5 Ympäristölupahakemus vireille Nykyisin käytössä olevan jätteiden loppusijoitusalueen on arvioitu täyttyvän vuonna YVA-menettelyn jälkeen yhtiö valmisteli ympäristölupahakemuksen voimassa olevan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi sekä uusien toimintojen luvittamiseksi. Lupaa haettiin seuraaville toiminnoille: hyödynnettävien jätteiden vastaanotto ja välivarastointi ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi loppusijoitettavien jätteiden vastaanotto ja käsittely jätteiden esikäsittely ja käsittely (ml. loppusijoitus) jätteiden siirtokuormaus jätemäärä (t) Jätekeskuksen jätetäyttöön loppusijoitettu jäte vuosina loppusijoitus hyödyntäminen 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Yhdyskuntajäte Rakennusjäte Teollisuusjäte Maa- ja kiviainekset Jätekeskukseen vastaanotettujen jätteiden hyötykäyttöön ohjattavuus vaihtelee jätteen syntyperän mukaan. Jätekeskukseen vastaanotettu jäte vuosina

6 Kuopion jätekeskus I-vaiheen jätetäyttö - käytössä vuosina pinta-ala 7,5 ha - tiivis EU normien mukainen pintarakenne - biokaasujen talteenottojärjestelmä 2. II-vaiheen jätetäyttö - tiivis EU normien mukainen pohjarakenne - otettu käyttöön vuonna 6/ pinta-ala 3,6 ha 3. II-vaiheen lisäalue - tiivis EU normien mukainen pohjarakenne - rakennettu kesällä 2005, käyttöön 5/ pinta-ala 0,8 ha 4. Lajittelualue - lajitteluun tulevista jätekuormista lajitellaan metalli, käsittelemätön ja käsitelty puu sekä betoni 5. Biokaasupumppaamo - biokaasua imetään I-vaiheen jätetäytöstä - biokaasu pumpataan Kuopion Ener gian Pitkälahden voimalaitokselle, jossa siitä saadaan lämpöenergiaa 6. Jätevesien tasausallas - tilavuus m 3 - tasausaltaaseen kerätään jätekeskusalueen valuma- ja suotovedet - jätevedet esikäsitellään ilmastamalla - jätevedet pumpataan käsiteltäväksi Lehtoniemen jätevedenpuhdistamolle 7. Maa- ja kiviainesten vastaanotto- ja varastointikenttä - asfaltti, betoni, tiili ja louhe välivarastoidaan ja murskataan - murskattua maa- ja kiviainesta myydään ja osa hyödynnetään jätekeskusalueen rakenteissa

7 Hyötyjätteiden vastaanotto- ja varastointikenttä - välivarastoalue metallille, lasille, puujätteille, puutarhajätteille ja sähköromulle - kuljetetaan isoina määrinä jatkokäsiteltäväksi tai hyödynnetään jätekeskuksella 9. Kompostointikenttä - kompostoidaan karjanlantaa, haravointijätettä ja risuhaketta - Kasvituotannon tarkastuskeskuksen hyväksymä käsittelymenetelmä 10. Biojätteen siirtokuormausasema - kuormausasema, jossa biojäte siirretään jäteautoista kannellisiin siirtokontteihin - biojäte kuljetetaan isommissa erissä kompostoitavaksi (Outokummun kaupungin Jyrin käsittelyasemalle) 11. Huoltohalli ja pesuhalli - jätejyrän (Tana) ja muiden koneiden huoltotila - jätteiden keräys- ja kuljetusvälineiden pesuhalli 12. Pikkukukko, pientuojien lajittelualue - pienkuormat lajitellaan henkilökunnan avustuksella eri jätelajeille varatuille lajittelulavoille 13. Vaaka ja toimistorakennus - tulevat ja lähtevät kuormat punnitaan jätevirtojen seurantaa ja laskutusta varten - asiakaspalvelupiste - henkilökunnan sosiaalitilat - työhuoneita - auditorio vierailuryhmille, istumapaikat n. 30 hlölle

8 8 Ekokem-Palvelu Oy urakoi uutta pohjaa kesällä Tiiviin maabentoniittikerroksen päälle hitsattiin vielä muovikalvo. Tekoja ympäristön parhaaksi Uuden pohjan rakentaminen Toukokussa aloitettiin II-vaiheen jätetäytön lisäalueen (0,8 ha) pohjan rakentaminen ja työ valmistui elokuussa. Pohja rakennettiin tiiviiksi käyttäen parasta saatavilla olevaa tekniikkaa ja rakentaminen maksoi euroa. Vuonna 2005 uudelle alueelle ajettiin jätettä ainoastaan routasuojausta varten. Tuhansia ympäristöanalyysejä Jätekeskuksen ympäristövaikutuksia tarkkaillaan ympäristöluvan edellyttämän tarkkailuohjelman mukaisesti. Laajaan seurantaohjelmaan kuuluvat mm. pinta-, pohja- ja jätevesien, jätetäytön sisäisen veden, jätetäytön painuman, biokaasun ja haittaeläinten seuranta. Ympäristötarkkailun kustannukset vuonna 2005 olivat kokonaisuudessaan yli euroa. Jäteveden puhdistamolle pumpattu jätevesimäärä (m 3 ) Jätevesi Sademäärä Sademäärä (mm) Tarkkailupisteitä Tarkkailujakso Analyysejä yhteensä Pintavedet 9 3 x vuodessa 5376 Pohjavedet 16 2 x vuodessa Sisäiset jätevedet 5 4 x vuodessa Jäteveden puhdistamolle pumpattavat jätevedet 1 1 x kuukaudessa 118 Jäteveden puhdistamolle pumpattu jätevesimäärä ja vuosisadanta. Jätekukon vesitarkkailun ohjelma

9 Symo Oy mittasi betonimurskauksen melupäästöt. Ilmanäytteet hajupitoisuuden määrittämistä varten kerättiin huuvan ja vakuuminäytteenottolaitteen avulla. 9 Hajujen hallinta Hajua aiheutuu pääasiassa eloperäisen aineksen anaerobisessa hajoamisessa eli mätänemisessä. Hajupäästöjä vähentävät biojätteen erilliskeräys, biokaasun talteenotto ja tasausaltaan ilmastus. Kesällä 2005 aloitettiin hajututkimus, jossa selvitetään jätekeskuksen hajupitoisuuksia ja hajupäästöjä. Elo- ja lokakuussa Jyväskylän yliopisto keräsi hajunäytteitä 12 pisteestä ja lisäksi määritettiin rikkivetypitoisuuksia kaasukaivoista ja salaojantarkastuskaivoista, yhteensä 6 pisteestä. Myös hajupanelistit tekivät havaintoja jätekeskuksen alueella ja sen lähiympäristössä, yhteensä 43 kohteessa. I-vaiheen jätetäytön pintarakenteen vuotokohtia etsittiin marraskuussa kaasuemissiomittauksella (DETES Scandinavia Oy). Isoimmat hajupitoisuudet mitattiin suoraan II-vaiheen biokaasukanavista, jotka toimivat biokaasun luonnollisina poistumakanavina siihen saakka, kunnes ne voidaan yhdistää biokaasun talteenottojärjestelmään. Biokaasun laatua II-vaiheen jätetäytön kaasukanavissa mitattiin kahdesti (Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy). Tulosten perusteella osassa jätetäyttöä jätteen hajoamisprosessi on jo stabiilissa metaanikäymisvaiheessa. Biokaasun metaanipitoisuudet vaihtelivat välillä 2-57 %. I-vaiheen jätetäytön biokaasut imetään biokaasukanavia pitkin ja pumpataan edelleen siirtoputkessa Kuopion Energian Pitkälahden voimalaitokselle polttoon. Samaan siirtolinjaan yhdistyy myös vanhan kaatopaikan eli Silmäsuon biokaasut. kokonaistyppi fosfori Faktaa biokaasusta kerätyn biokaasun määrä 1,19 milj. Nm 3 (yhteensä) biokaasulla tuotettu energiaa MWh vastaa 320 omakotitalon lämmitysenergiaa vastaa litraa kevyttä polttoöljyä vastaa 382 t (CH4)/v kasvihuonekaasupäästöjä Kokonaistyppi (kg/vuosi) Jäteveden puhdistamolle lähtevän jäteveden vuosittainen typpi- ja fosforimäärä Fosfori (kg/vuosi)

10 10 Maaselän koulun 2A-luokan oppilaat ilahduttivat ekopisteen avajaisissa laulullaan kierrätä en turhaan. AC Barcan junioreilta vanhempineen sujuu jalkapallon lisäksi myös ekopisteen kunnossapito. Lajittelu on siistiä! Biojätekeräys laajeni Biojätteen erilliskeräys laajeni kesäkuussa 2005 viiteen uuteen kuntaan. Keräyksen käynnistyminen tehtiin jälleen mahdollisimman helpoksi. Kaikille keräykseen mukaan tuleville kiinteistöille toimitettiin ruskeat biojäteastiat. Lisäksi kaikkiin asuinhuoneistoihin jaettiin keittiölajitteluun tarkoitetut biokorit ja vuoden biopussit (150 kpl/talous). Jakelussa tehtiin yhteistyötä isännöitsijöiden ja paikallisten Marttojen kanssa. Myös Jätekukon neuvojat osallistuivat aktiivisesti jakeluun. Iloa uusista ekopisteistä Vuonna 2005 ekopisteverkostoa uudistettiin rakentamalla Pieksämaan Naarajärvelle täyden palvelun ekopiste. Lisäksi Konnevedellä otettiin koekäyttöön siirtolavalle rakennettu ekopiste. Uusissa ekopisteissä lajittelu on sujunut mallikkaasti ja ekopisteet ovat pysyneet siisteinä. Suuri kiitos kuuluu käyttäjien lisäksi hyville paikallisille yhteistyökumppaneille, jotka ahkeroivat talkoorahaa ekopisteiden kunnossapidolla. Hyötykäyttö lisääntyy Vuonna 2005 hyötyjätteitä kerättiin Jätekukon toimesta jo yhteensä tonnia (ei sisällä keräyspaperia). Lisäksi hyötykäyttöön ohjattiin asfalttia ja maaaineksia tonnia. Kaikesta Jätekukon kautta kulkeneesta yhdyskuntajätteestä 22 % ohjautui hyötykäyttöön. Neuvojat opastivat biokeräykseen.

11 Tekninen johtaja Pekka Björk on tyytyväinen siirtolavalle rakennettuun ekopisteeseen. Erilliskerätty biojäte kompostoidaan Outokummussa nykyaikaisella tekniikalla. Toimintaa tarkkailee tekninen johtaja Unto Lavikainen. 11 pienmetalli muovit keräyslasi haravointijäte keräyskartonki romumetalli haketettava levytavara tiili ruskea pahvi oksat, risut, jaulukuuset haketettava puu biojäte betoni v Hyötyjätemäärien kehittyminen vuosina Hyötykäyttö vuonna 2005 Asfaltti Betoni ja tiili Biojäte Keräyskartonki, pahvi Keräyslasi Metalli Muovit Oksat, risut, joulukuuset Paperi Puu ja levytavara Tekstiilit mursketta tien pohjiin, Lohja Rudus mursketta maarakentamiseen, Lohja Rudus kompostointi, Outokummun kaupunki hylsykartongin raaka-ainetta, Paperinkeräys Oy kaasukaivojen rakennusmateriaalia, Jätekukko Oy metalliteollisuuden raaka-ainetta, Kuusakoski Oy energiamursketta voimalaitoksille, Ecomurske Oy, Pieksämäen Keräys Ky haketta kompostiin, Jätekukko Oy paperiteollisuuden raaka-ainetta, Paperinkeräys Oy energiahaketta voimalaitoksille, Vapo Oy uudelleenkäyttö, EkoKuopio

12 2 % 4 % 4 % 10 % 1 % 1 % 3 % 39 % lyijyakut voiteluöljy maalit, liimat, lakat kyllästetty puu liuottimet kiinteä jäteöljy asbesti 13 % lääkejätteet torjunta-aineet 23 % muut ongelmajäteet 12 Keräystempauksella jäteöljyä Kotitalouksista vastaanotetut ongelmajätteet vuonna kerättiin lähes kg. Ongelmajätteet turvallisesti talteen Yhteistyökumppanina Iisalmen Keräysöljy Kaikki kotitalouksien ongelmajätteet otettiin edelleen veloituksetta vastaan koko Jätekukon toimialueella. Yhtiö kilpailutti ongelmajäteurakoitsijat vuoden 2004 lopulla ja vuoden 2005 alusta alkaen yhtiön ongelmajäteurakoitsijana jatkoi Iisalmen Keräysöljy Oy. Samalla yhtiö luopui ongelmajätepalveluiden tuottamisesta yrityksille sekä Kuopion ongelmajäteaseman toimintavastuusta. Ongelmajäteauto tavoittaa yhä useamman Maaliskuussa 2005 kiertävä ongelmajäteauto aloitti pysäkkitoiminnan viidessä uudessa kunnassa, joten vakituisten pysähdyspaikkojen lukumäärä nousi jo kahteentoista. Ongelmajätteiden keräysverkostoa täydensi 12 kiinteää ongelmajätteiden vastaanottopaikkaa, 125 paristonkeräyspistettä, 36 sopimusapteekkia ja kesällä järjestetty jäteöljynkeräystempaus. Kotitalouksista ongelmajätteitä kerättiin vuoden aikana talteen sähköromut mukaan lukien yhteensä yli kg eli 8,1 kg/asukas. Sähköromut tuottajavastuulle Käytöstä poistettujen sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajavastuuseen perustuva kierrätys käynnistyi elokuussa Lainsäädännön muutoksen myötä vastuu kotitalouksien sähkö- ja elektroniikkalaitteiden jätehuollon järjestämisestä siirtyi kunnilta laitteiden tuottajille, eli maahantuojille ja valmistajille. Tuottajat vastaavat kierrätyksen järjestämisestä syntyneistä kustannuksista lisäämällä kustannukset myymiensä tuotteiden hintoihin. Lähtökohta on, että kuluttajat voivat toimittaa kodin sähköromut maksutta tuottajayhteisöjen järjestämiin keräyspisteisiin. Myös kuusi Jätekukon ylläpitämistä jäteasemista hyväksyttiin tuottajien (Elker, Serty, Electrolux) keräyspisteiksi, joten siltä osin ongelmajätteiden vastaanotto säilyi lähes entisellään. Yhä useammassa kunnassa pysähtyy säännöllisesti kiertävä ongelmajäteauto. Kiertävän ongelmajäteauton tunnistaa helposti.

13 0% 1% 4% 1% 5% 31% 140 litran jäteastia 240 litran jäteastia 360 litran jäteastia 600 litran jäteastia pikakontti syväkeräysastia säkkiteline 58% 17 jäteautoa tyhjentää yli miljoona jäteastiaa vuodessa Keräysvälineiden tyhjennykset tyypeittäin 13 Toimiva logistiikka - kustannussäästöä Paikalliset palvelevat Jätehuollon palveluverkostoa täydentää 14 paikallista jäteasemaa ja Pieksämäen siirtokuormausasema. Toiminta jäteasemilla vilkastui entisestään. Kävijämäärät lisääntyivät ja jäteasemien kautta jätekeskukseen kulkeva jätemäärä kasvoi. Metalliromun määrä kuitenkin väheni yli 25 % aikaisempiin vuosiin verrattuna. Vähenemä selittyy yksityisten palvelutarjoajien metallinkeräys halukkuudella raaka-ainehintojen nousun myötä. Pieksämäen siirtokuormausaseman kautta kulkeva jätemäärä kasvoi 10 %. Kimppa jatkaa kasvuaan Jätekukon yhteistyökumppanit kuljetusurakoissa: HFT Network Oy/Experant Oy Kuljetus V. Vartiainen Lassila & Tikanoja Oyj Pieksämäen Puu- ja Jätekuljetus Ky Puijon Jäteraaka-aine Oy Puijon Kiinteistöhuolto Oy Useat Jätekukon osakaskunnat vertasivat kiinteistörekistereitään jätehuollon asiakasrekisteriin vuonna Järjestettyyn jätehuoltoon liittymisaste Jätekukon osakaskunnissa on jo 86 %. Liittyneistä 50 % on liittynyt yhden kiinteistön jäteastialla, 40 % usean kiinteistön yhteisellä jäteastialla ja 10 % käyttää aluekeräyspistettä. Aluekeräyspisteen käyttäjistä suurin osa, 90 % käyttää pisteitä vain kesäisin. 7% 8% 1% Kiinteistökohtainen astia, omakotitalot Kiinteistökohtainen astia, asunto-osakeyhtiöt ja yritykset 36% Kiinteistökohtainen astia, vapaa-ajanasunnot 12% Kimppa, ympärivuotiset kiinteistöt Kimppa, vapaa-ajan kiinteistöt Kimppa, vapaa,ajanasunto ja vakituinen asunto käyttävät yhteistä jäteastiaa Aluekeräyspiste, kesäajan kiinteistöt 21% 1% 14% Aluekeräyspiste, ympärivuotiset kiinteistöt Jätehuollon järjestäminen kiinteistöittäin

14 14 Neuvojat olivat aktiivisesti esillä tapahtumissa. Neuvonta - tukee operatiivista toimintaa Jätehuollon järjestämistä tuettiin jälleen erilaisin neuvonnan keinoin. Neuvonnasta vastasivat kolme jäteneuvojaa sekä tiedottaja. Vuoden lopulla neuvonta siirrettiin osaksi operatiivista toimintaa. Merkittävimmät neuvontatapahtumat vuonna 2005 olivat: Heiniksen hässäkkä Heinälamminrinteen jätekeskuksella vietettiin avointen ovien päivää lauantaina Tapahtuman avulla haluttiin lisätä jätekeskuksen tunnettuutta. Päivän aikana punainen kaksikerrosbussi kuljetti väkeä maksutta torilta jätekeskukseen, jossa oli ohjelmaa koko perheelle. Jätekeskuksessa vieraili päivän aikana yli 700 ihmistä. Bionäyttely kirjastoissa Biojätteen erilliskeräyksestä ja kompostoinnista kertova näyttely kiersi syyskuusta alkaen Koillis-Savon kirjastoissa. Neuvojat messuilla (teemana kompostointi ja lajittelu): - Elonkorjuujuhlat Kuopion torilla - Renki Maaseutumessut Muuruvedellä - Rakenna ja Asu -messut Kuopiossa - Savon Solmu -messut Pieksämäellä - Konneveden kesäpäivät KOKOEKO-seminaari haja-asutusalueiden jätehuollon haasteista Yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin haja-asutusalueiden jätehuollon palvelutasoa, sakokaivolietteiden keräystä ja käsittelyä sekä maatilojen jätehuoltoa. Infot Isännöitsijöille Isännöitsijöille ja taloyhtiöiden edustajille järjestettiin useita info-tilaisuuksia sekä tutustumismatkoja jätekeskukselle. Biojätteen ja keräyskartongin keräyksen laajeneminen Biojätteen ja keräyskartongin erilliskeräykseen tuli kesäkuun alussa mukaan viisi uutta kuntaa. Neuvojat jakoivat tietoa keräyksestä asukasinfoissa, tori-infoissa ja taloyhtiön tietopaketeissa sekä osallistuivat keittiön bioboxien ja biopussien jakeluun. Koti kerralla kuntoon -päivät jäteasemilla Kaikilla kuntien paikallisilla jäteasemilla vietettiin Koti Kerralla Kuntoon -päiviä lauantaina Jäteöljyn keräystempaus Jäteöljyt turvallisesti talteen tempaus järjestettiin yhteistyössä Iisalmen Keräysöljyn kanssa kesäkuussa. Jätehuollon uudet tuulet -näyttely Sumiaisissa Sumiaisten kirjastossa oli helmikuussa esillä havainnollista tietoa jätehuollon ajankohtaisista aiheista: jätevirroista, kompostoinnista sekä lajittelusta. Näyttely opasti samalla kuntalaisia uuden ekopisteen oikeaan käyttöön. Vierailut jätekeskuksella Jätekeskuksessa järjestettiin yhteensä yli 30 erilaista tutustumis- ja koulutustilaisuutta koululaisille, opiskelijoille ja yrityksille. Vuoden 2005 aikana tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin henkilöä. Lisäksi jätekeskuksen kuulumisia esiteltiin alueen naapureille.

15 Kompostointineuvonta sujui mukavasti kompostorin ympärillä. Yleisötapahtumien jätehuollossa tehtiin yhteistyötä 4H -yhdistyksen kanssa. Jäteastiat saivat uutta ilmettä uusilla tarroilla. 15 Kehityshankkeet - katse tulevaisuudessa Ympäristö ykkösenä Vuonna 2005 oli vireillä useita jätekeskuksen ympäristötilan kehittämiseen ja ympäristövaikutusten seurantaan tähtääviä hankkeita. Jyväskylän yliopiston pro gradu työnä tehtävässä tutkimuksessa selvitettiin biokaasun talteenoton tehostamista. Yhteistyössä alueen muiden yritysten, kuten Lohja Rudus Oy Ab, Maanrakennusliike Maamerkki Oy, Pelastusopisto, Skanska Asfaltti ja Kuopion kaupungin kanssa ryhdyttiin kehittämään yhtenäistä ympäristövaikutusten seurantajärjestelmää huomioiden koko alueen päästöjen yhteisvaikutukset. Kuntien jätestrategia valmistui Jätekukon osakaskuntien yhteinen jätestrategia vuosille valmistui toukokuussa. Kaikki kunnat hyväksyivät sen yksimielisesti ja samalla kunnat nimesivät edustajansa kuntien ja yhtiön väliseen jätehuollon neuvottelukuntaan. Hankkeen yhteydessä perustettiin myös kaksi työryhmää, joiden tehtäväksi jäi valmistella esitykset uusituista kunnallisista jätehuoltomääräyksistä ja kuntien jätehuollon palvelutasosta. Vuonna 2005 valmistuneet hankkeet: Jätekukon osakaskuntien yhteinen jätestrategia, osakaskuntien yhteinen hanke Jätekeskuksen kehittämisen YVA, Jätekukko Oy/Maa ja Vesi Oy Kuopion kaupungin ympäristökeskuksen ja Motiva Oy:n yhteistyöhanke, Kuopion kaupunki ym. Muut vuonna 2005 käynnissä olleet hankkeet: Heinälamminrinteen jätekeskuksen I-täyttövaiheen ja Silmäsuon kaatopaikan biokaasun tutkimus, pro gradu, Kati Mutanen/Jyväskylän yliopisto, bio- ja ympäristötieteiden laitos Heinälamminrinteen ja Hepomäen alueen ympäristövaikutusten yhteistarkkailu, Kuopion kaupunki ja alueen yrittäjät Kompostointineuvonnan kehittäminen Jätekukon alueella, AMK opinnäytetyö, Tiina Ikonen/ Pohjois-Savon Marttapiiriliitto Jätehuoltomääräysten uudistaminen Jätekukon toimialueella, kuntien JÄHMÄ II-työryhmä Jätehuollon palvelutaso Jätekukon toimialueella, kuntien PALVELUTASO -työryhmä Jätelaitosten ympäristöraportointihanke, Efeko Oy Yleisötapahtumien jätehuollon kehittäminen, yhteistyössä mm. 4H -yhdistys ja Pohjois-Savon ammatti- ja aikuisopisto

16 16 Hallituksen jäsenet. Eturivi: Jukka Korhonen, Tapio Räsänen, pj Arto Eskelinen, Sari Parviainen. Takarivi: Irja Sokka, Hemmo Kauppinen, vpj Pekka Takkinen. Kuvasta puuttuu Timo Kauppinen. Hallituksen toimintakertomus 1. Toiminta 2005 Vuosi 2005 oli Jätekukko Oy:n neljäs kokonainen toimintavuosi ja yhtiön tilikausi käsitti täydet kaksitoista (12) kuukautta. Vuonna 2005 yhtiön toimintaa harjoitettiin Kuopion jätekeskuksessa sekä osakaskuntien jäteasemilla. Yhtiön toimitilat ovat osoitteessa Sepänkatu 2D, Kuopio. Osakaskuntien määrä oli Vuoden 2005 aikana osakaskuntien määrä väheni yhdellä, kun Vehmersalmen kunta liitettiin Kuopioon. Ongelmajätehuolto kilpailutettiin 2004 ja vuoden 2005 alussa siirryttiin järjestelmään, jossa ongelmajätepalvelun tuottajana on toiminut Iisalmen Keräysöljy Oy. Samalla luovuttiin Kuopiossa sijaitsevan Siikalahden ongelmajäteaseman hoitovastuusta. Keväällä 2005 valmistui jätekeskuksen YVA, jonka pohjalta yhtiö haki ympäristölupaa loppusijoitusalueille III, IV ja V, uudelle tasausaltaalle, ongelmajätteiden vastaanottorakennukselle, uudelle hyöty- ja puukentälle sekä lietteiden vastaanotto- ja käsittelyaltaille. Syksyllä 2005 jätekeskukseen valmistui uusi, noin 0,8 hehtaarin loppusijoitusalue, jonka on laskettu riittävän nykyisillä täyttömäärillä vuoden 2008 loppuun. Lisäksi yhtiö rakennutti Pieksänmaalle uuden ekopisteen. Elokuussa 2005 sähköelektroniikkaromu (SER) siirtyi kuntien vastuulta tuottajavastuulla hoidettavaksi. Yhtiö teki puitesopimuksen alkukeräilyn järjestämisestä tuottajien (valmistajat, maahantuojat) perustamien ja /tai tuottajille palveluja tarjoavien yhteisöjen kanssa. Jätteenpolttodirektiivi astui voimaan , minkä johdosta yhtiö lopetti muovin erilliskeräyksen. Syynä tähän on direktiivin mukaisten polttolaitosten puuttuminen lähialueelta. Vuoden 2005 loppupuolella aloitettiin ympäristöja laatujärjestelmän rakentaminen, joka on tarkoitus saada valmiiksi tilikauden 2006 aikana. Yhtiö on osallistunut omistajakuntien jätestrategian laatimiseen, jota on laadittu Suomen Kuntaliiton antaman suosituksen mukaan. Jätestrategian tavoitteena on jätehuoltojärjestelmän kehittämiskohteiden kartoittaminen, toimintalinjausten etsiminen todetuille kehittämiskohteille sekä vastuiden ja työnjaon selkeyttäminen. Työtä on ohjannut kuntien valitsema ohjausryhmä. Kuntien jätestrategian yhteinen osa saatiin valmiiksi vuoden 2006 alkupuolella. 2. Hallinto Yhtiön hallituksen kokoonpano vuoden 2005 yhtiökokoukseen asti oli seuraava: hallituksen puheenjohtajana toimi Kuopion kaupungin teknisen toimen johtaja Tapio Räsänen, varapuheenjohtajana Siilinjärven kunnan kunnaninsinööri Pekka Takkinen ja jäseninä Kuopion kaupungista Reijo Martikainen, Marja-Leena Puputti ja Irja Sokka, Nilsiän kaupungin osastopäällikkö Pauli Puustinen, Pieksämäen kaupungin rakennuspäällikkö Timo Kauppinen sekä Suonenjoen kaupungin kaupungininsinööri Pertti Purhonen

17 pidetyssä yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin neljä uutta jäsentä: Arto Eskelinen ja Sari Parviainen Kuopion kaupungista sekä Juankosken kaupungin kaupungininsinööri Hemmo Kauppinen ja Tervon kunnan tekninen johtaja Jukka Korhonen. Edellisen hallituksen jäsenistä jatkoivat Kuopiosta kaupungin teknisen toimen johtaja Tapio Räsänen ja Irja Sokka sekä Siilinjärven kunnan kunnaninsinööri Pekka Takkinen ja Pieksämäen kaupungin rakennuspäällikkö Timo Kauppinen valitun hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Arto Eskelinen ja varapuheenjohtajaksi Pekka Takkinen. Kaikki jäsenet ovat Suomen kansalaisia. Tilivuoden aikana hallitus kokoontui yhteensä 11 kertaa. Tilintarkastajaksi valittiin JHTT-yhteisö Suomen Kuntatarkastus Oy. 3. Henkilöstö Yhtiön toimitusjohtajana toimi dipl.ins. Arto Ryhänen. Tilikauden päättyessä yhtiöllä oli kaikkiaan 29 työntekijää, joista 8 määrä- ja/tai osa-aikaista. Tämän lisäksi yhtiö osti ulkopuolisia palveluita toimintansa vaatimassa laajuudessa. 4. Talous 2005 Yhtiö ei ottanut tilivuoden aikana toimintansa rahoittamiseen ulkopuolista rahoitusta. Maksuvalmius pysyi koko vuoden hyvänä. Liikevaihdon kasvu edellisvuoteen verrattuna johtui pääosin jätekeskuksen ennakoitua isommasta myynnistä ja keräyskartongin tulemisesta järjestetyn jätteenkuljetuksen piiriin sekä biokeräyksen laajentumisesta koskemaan Koillis- Savon aluetta. Yhtiön hyvään tuloskehitykseen edellä lueteltujen syiden lisäksi vaikutti kustannusten pieneneminen ongelmajätekäsittelyssä SER-tuottajavastuun voimaan astumisen takia sekä budjetoitua alemmat palkka- ja rahoituskustannukset. Yhtiön tuloslaskelma, tase ja tilinpäätöksen liitetiedot tilivuodelta 2005 on esitetty oheisessa tasekirjassa kirjanpitolain edellyttämässä muodossa. Tilikauden 2005 liiketoiminnan tulos ennen satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja on ,16 euroa ja tilikauden tulos tilinpäätössiirtojen ja verojen jälkeen ,69 euroa voitollinen. Tilikauden tulos sisältää pakollista jälkihoitovarausta ,53 euroa, joka ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen liikekulu. Hallitus esittää, että tilikauden voitto ,69 euroa kirjataan voittovarojen tilille ja että osinkoa ei jaeta. 5. Toiminta vuonna 2006 Yhtiön toiminnan pääpaino vuonna 2006 on yhtiön toimintojen tehostamisessa ja vakiinnuttamisessa. Biojäte- ja kartonkikeräys laajennetaan koskemaan Karttulan, Konneveden, Maaningan, Rautalammin, Tervon ja Vesannon kuntia sekä Suonenjoen kaupunkia. Yhtiö on edustettuna työryhmissä, jotka valmistelevat esitykset yhtiön osakaskuntien jätehuollon palvelutasosta ja uudistetuista jätehuoltomääräyksistä. 6. Henkilöstö 2006 Yhtiön palveluksessa oleva vakituinen henkilömäärä tulee pysyttelemään nykyisellä tasolla tilikauden 2006 aikana. Osa-aikaisen työvoiman tarve on vuoteen 2005 verrattuna samaa tasoa. Määräaikaisia työsopimuksia sekä ostopalveluita tullaan käyttämään samassa laajuudessa kuin aikaisemminkin projektiluonteisissa töissä. Suurimmat projektit liittyvät jätekeskuksen toimintoihin ja rakentamiseen, laatu- ja ympäristöjärjestelmän käyttöönottoselvityksiin sekä eko- ja aluekeräyspisteiden sijoitusten optimointiin. 7. Talous 2006 Jätemaksuihin ei ole tulossa korotusta vuoden 2006 aikana. Vuodelle 2006 laaditun budjetin lähtökohtana on selkeästi positiivisen tuloksen aikaansaaminen tilivuodelta Vuoteen 2005 verrattuna tulos tulee olemaan jonkin verran alempi johtuen lähinnä kuljetuskustannusten ja ulkopuolisten palveluiden sovituista indeksikorotuksista. 8. Osakkaat 2005 ja 2006 Osakasmäärän laajentamisesta vuoden 2006 aikana ei ole tehty päätöksiä.yhtiö kuitenkin käy neuvotteluja lähialueiden jätehuoltoyhtiöiden kanssa yhteistyömahdollisuuksien lisäämisestä. Luettelo osakaskunnista ja kuntien osuuksista tilinpäätöshetkellä on toimintakertomuksen liitteenä. 9. Ympäristövaikutukset ja niiden huomioonottaminen Jätekukko Oy:n toiminnassa Vuonna 2005 jätekeskukseen otettiin jätteitä vastaan tonnia tonnia, josta voitiin hyödyntää 49,7 %. Loppusijoitukseen päätyvän jätteen määrä lisääntyi edellisestä vuodesta noin 700 tonnia. Ympäristövaikutusten seurantaan ja tutkimuksiin käytettiin viimeksi kuluneen tilikauden aikana ,67 euroa. Yhtiön osallistui Jätelaitosyhdistyksen ja Kuntaliiton verkostohankkeeseen koskien ympäristöraportoinnin kehittämistä. Kehittämistyön tuloksena saatiin aikaan alustavat tunnusluvut käytettäviksi jätelaitosten raportoinnissa sekä malliksi jätelaitosten ympäristöraportin laatimisessa. Tavoitteena on lisäksi, että hankkeeseen osallistuvat jätelaitokset laatisivat myöhemmässä vaiheessa omat ympäristöraporttinsa malliin pohjautuen. 17

18 Tuloslaskelma LIIKEVAIHTO , ,00 Liiketoiminnan muut tuotot , ,30 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,50 Ulkopuoliset palvelut , ,00 Materiaalit ja palvelut , ,00 18 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,00 Eläkekulut , ,00 Muut henkilösivukulut , ,50 Henkilöstökulut , ,00 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,00 Liiketoiminnan muut kulut , ,00 MUUTTUVAT KULUT , ,00 LIIKEVOITTO (-TAPPIO) , ,30 Rahoitustuotot ja kulut Muut korko- ja rahoitustuotot , ,60 Korkokulut ja muut rahoituskulut , ,00 Rahoitustuotot ja kulut , ,90 TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , ,40 TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA , ,40 JA VEROJA Tilinpäätössiirrot 5485,20 0,00 Tuloverot , ,70 Tilikauden voitto , ,68 3,5 3,0 v ,5 2,0 milj. euroa 1,5 1,0 0,5 0,0 järjestetty jätekuljetus jätevero loppusijoitus hallinto ongelmajätekeräys hyötyjätekeräys poistot neuvonta ja tiedotus jäteasemat rahoitus Kustannusten jakautuminen

19 Tase VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,33 Muut pitkävaikutteiset menot , ,97 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , ,30 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 8 200, ,00 Rakennukset ja rakennelmat , ,00 Koneet ja kalusto , ,20 Ennakkomaksut ja keskeneräiset , ,83 hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä , ,00 19 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,00 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,78 Tavarat , ,00 Vaihto-omaisuus yhteensä , ,78 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset , ,00 Muut saamiset 1 434,20 0,00 Siirtosaamiset , ,06 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,00 Rahat ja pankkisaamiset , ,00 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,00 VASTAAVAA , ,00 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma , ,00 Edellisten tilikausien voitto/tappio , ,00 Tilikauden voitto/tappio , ,69 Oma pääoma yhteensä , ,80 Tilinpäätössiirtojen kertymä , ,60 Pakolliset varaukset , ,80 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta , ,00 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä , ,00 Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta , ,60 Ostovelat , ,00 Muut velat , ,20 Siirtovelat , ,50 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,00 VIERAS PÄÄOMA , ,00 VASTATTAVAA , ,00

20 Rahoituslaskelma Liiketoiminnan rahavirta Tulos ennen satunnaisia eriä , ,40 Suunnitelman mukaiset poistot , ,60 Muut tuotot ja kulut (jälkihoitovaraus) , ,50 Muut oikaisut , ,20 Rahoitustuotot ja kulut , ,86 Käyttöpääoman muutos Lyhytaikaiset korottomat liikesaamiset , ,00 Vaihto-omaisuus 8 043, ,80 Lyhytaikaiset korottomat velat , ,00 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Maksetut korot ja maksut liiketoiminnan rahoituskuluista , ,00 Saadut korot liiketoiminnasta , ,16 Maksetut välittömät verot , ,00 Liiketoiminnan rahavirta , ,50 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,00 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutushinnat 0, ,39 Investointien rahavirta yhteensä , ,00 Rahoituksen rahavirta Pitkäaikaisten lainojen lisäykset 0, ,00 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut , ,00 Rahoituksen rahavirta yhteensä , ,40 Rahavarojen muutos , ,60 Rahavarat , ,20 Rahavarat , ,00 Jätekukko Oy:n osakkaat Kunta Asukasluku % Osakkeet/euroa % Osakkeet/kpl Kuopio ,3 % ,3 % 290 Siilinjärvi ,2 % ,3 % 68 Pieksämäki ,9 % ,7 % 40 Pieksänmaa ,8 % ,0 % 30 Suonenjoki ,3 % ,7 % 28 Nilsiä ,7 % ,0 % 24 Juankoski ,1 % ,3 % 20 Maaninka ,1 % ,7 % 10 Rautalampi ,0 % ,7 % 10 Kaavi ,0 % ,7 % 10 Karttula ,0 % ,7 % 10 Konnevesi ,7 % ,7 % 10 Tuusniemi ,7 % ,7 % 10 Vesanto ,4 % ,7 % 10 Rautavaara ,2 % ,7 % 10 Tervo ,0 % ,7 % 10 Sumiainen ,7 % ,7 % 10 YHTEENSÄ % % 600 Lähde: Väestörekisterikeskus/asukasluvut