RAAHEN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO

Transkriptio

1 RAAHEN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN Kaupunginvaltuusto

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALKUSANAT 2. YHTEENVETO 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT s Perherakenne 3.2. Koulutus 3.3. Työllisyystilanne 3.4. Toimeentulo 3.5. Asuminen 3.6. Muuttoliike 3.7. Vanhemmuus 3.8. Yhdyskuntarakenne ja elinympäristö 4. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN ILMENEMISMUODOT s Alle kouluikäisten terveys ja hyvinvointi 4.2. Kouluikäisten terveys ja hyvinvointi 4.3. Lasten ja nuorten ajankäyttö 4.4. Lasten ja nuorten elintavat 5. HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ HUOLEHTIMINEN s Kunnalliset palvelut 5.2. Vapaa-ajan toiminnan/harrastusten tarjonta 5.3. Muiden toimijoiden toiminta 5.4. Henkilöstön jaksaminen 6. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN PARANTAMISSTRATEGIA s Visio 6.2. Toimenpiteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi Raahessa

3 3 1. ALKUSANAT Hyvinvointiselonteon laatimisen tavoitteena on selvittää, miten kunnan toiminta ja palvelut ilmentävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä on selvittänyt hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja ilmenemismuodot sekä sen kuinka kaupunki on huolehtinut hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Toisessa vaiheessa työryhmä on tehnyt ehdotuksensa lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamisstrategiasta ja toimenpiteistä. Sos.dem. valtuustoryhmä teki aloitteen Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteon laatimisesta Raahessa. Raahen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan lähettää aloitteen koulutuspalvelukeskuksen, sosiaalipalvelukeskuksen ja vapaaajan palvelukeskuksen johtajille yhteistyössä valmisteltavaksi mennessä. Kaupunginhallitus määräsi kaupunginjohtajan nimeämään työryhmän. Kaupunginjohtaja teki päätöksen työryhmän perustamisesta lasten ja nuorten hyvinvointiselonteon laatimista varten ja nimesi toimikunnan jäseniksi Teija Haapaniemen, Virpi Honkalan, Viljo Lehmuskedon (varalla Anna Kaisa Huotari), Urho Mäkelän, Pekka Pernun, Riitta Saarelaisen, Sirkka-Hannele Saarisen ja Marja-Liisa Tanjusen. Terveyskeskus nimesi edustajaksi Riitta-Liisa Pisilän, varalla Marja-Leena Pajunpää. Riitta-Liisa Pisilän tilalle työryhmään tuli alkaen Terttu Kujanpää. Riitta Saarelainen ei ole osallistunut työryhmän työ s- kentelyyn paikkakunnalta muuton takia. Työryhmän puheenjohtajana toimi Urho Mäkelä. Työryhmän sihteerinä toimi aluksi Leea Haapakangas oman työn ohella. Projektisihteerinä toimi alkaen Kirsti Vähäkangas. Leea Haapakangas osallistui tämän jälkeen työryhmän työskentelyyn koulutuspalvelukeskuksen toisena edustajana. Työryhmä järjesti Lasten ja nuorten hyvinvointi seminaarin, jossa oli luennoitsijana ja asiantuntijana projektipäällikkö Kerttu Perttilä Stakesista. Peruskoulujen 3. ja 6. luokkien oppilaiden huoltajille järjestettiin va n- hemmuuskysely syyskuussa Kyselyyn vastasi noin 90% oppilaiden huoltajista. Selonteon luonnos jaettiin kaupunginvaltuustolle Työryhmä jättää selonteon kaupunginjohtajalle päätöksentekoa ja jatkotoimenpiteitä varten. Työryhmä ehdottaa, että selonteko saatetaan kaupunginvaltuuston käsittelyn jälkeen hallintokunnille tiedoksi kehittämistä ja toteuttamista varten.

4 4 Työryhmän mielestä on erittäin tärkeätä, että kaupunginvaltuusto ja ha l- lintokunnat sitoutuvat selonteossa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen. Hallintokuntien tulisi huomioida ehdotukset talous- ja käyttösuunnitelmissaan mieluummin omina kohtinaan tai omana suunnitelmanaan ja niin että toteuttamiseen varataan riittävät voimavarat. Raahessa Urho Mäkelä puheenjohtaja Leea Haapakangas Teija Haapaniemi Virpi Honkala Anna Kaisa Huotari Terttu Kujanpää Viljo Lehmusketo Pekka Pernu Sirkka-Hannele Saarinen Marja-Liisa Tanjunen Kirsti Vähäkangas projektisihteeri

5 5 2. YHTEENVETO Väestö Koulutustaso Työttömyys Ympäristö Terveys Raahessa asuu noin asukasta. Perheiden määrä on 4.674, joista lapsiperheitä eli 60% kaikista perheistä. Syntyvyys on pienentynyt 1980-luvulta lähtien ja on nyt vakiintunut lapseen vuodessa. Tämä vaikuttaa viiveellä päivähoidon ja koulutuspaikkojen tarpeeseen. Avioerojen määrä on Raahessa samaa tasoa kuin maassa keskimäärin. Yli puolet (60,3%) Raahessa asuvista 15-vuotta täyttäneistä henkilöistä on suorittanut tutkinnon. Luku on hieman korkeampi kuin koko maan vastaava luku 57,7%. Koulunsa keskeyttäneitä on vajaat 10% keskia s- teen koulujen oppilasmääristä. Koulunsa keskeyttäneiden tai ilman koulutuspaikkaa jääneiden nuorten tilannetta ei varsinaisesti seurata millään tavalla. Kokonaistyöttömyys on laskenut vuoden 2000 aikana jonkin verran. Se on koko 1990-luvun ollut yli 50% korkeampi kuin valtakunnassa keskimäärin. Nuorisotyöttömyys on pysynyt lähes ennallaan. Vuonna 2000 oli keskimäärin 274 nuorta työttömänä kuukausittain. Raahessa ei ole suuria melu- tai saasteongelmia, jotka ylittäisivät sallitut tasot. Sofy-suunnitelmien perusteella voi päätellä, että suurin osa raahelaisista on tyytyväisiä asuinympäristöönsä. Alle kouluikäisten terveydessä ei ole havaittu merkittäviä poikkeamia valtakunnallisesta keskitasosta. Huolen alueella olevien määrä on lisääntymään päin, koska lieviin tapauksiin ei ehditä puuttua. Koululaiset voivat enimmäkseen hyvin. Terveytensä arvioi huonoksi vain noin 2% koulukyselyyn osallistuneista, mikä on hieman enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaan kouluissa keskimäärin. Kouluterveydenhuo l- toon ollaan melko tyytyväisiä. Elämäntapaongelmat Koulukiusaaminen on Raahessa samaa tasoa kuin esimerkiksi Helsingissä. Jatkuvasti tupakoivien määrä on vuosittain lisääntynyt. Nuuskaamisen on aloittanut muutama prosentti koululaisista. Alkoholin käyttö on yleistynyt. Huumeiden käyttö on yhä kasvava ongelma. Käyttäjiä on kuitenkin lukumääräisesti vähän. Yli 80% koululaisista ei ole koskaan kokeillut huumeita. Nuorten alle 21-vuotiaiden tekemien omaisuusrikosten määrä suhteessa kaikkiin omaisuusrikoksiin on huomattava. Nuorten ongelmia ratkomaan on perustettu Nuorten Talo. PaRaspäivystys tekee etsivää nuorisotyötä. Nuorisovaltuuston toiminta alkoi keväällä Tärkeää työtä lasten ja nuorten hyväksi tekevät myös järjestöt kuten Raahen Turvakoti ja Mannerheimin lastensuojeluliitto.

6 6 Harrastukset Enemmistö nuorista harrastaa säännöllisesti urheilua tai kulttuuria. Vanhemmat osallistuvat lastensa harrastuksiin lähinnä autonkuljettajina ja kannustajina. Sosiaalipalvelut ja sosiaalinen hyvinvointi Paikalliset urheilu- ja muut seurat ovat erittäin merkittäviä vapaa-ajan palveluiden tarjoajia. Raahe pystyy tarjoamaan päivähoitopaikan kaikille sitä tarvitseville. Huostaanottoja oli 57 vuonna 1999 ja sijoituksia kodin ulkopuolelle 67. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus alle 18-vuotiaista on 1,1% Suomessa ja Raahessa 1,7%. Yleisimpiä syitä erilaisiin tukitoimiin ja lastensuojelutoimiin ovat vanhempien kasvatuskyvyn puute, päihde- ja mielenterveysongelmat. Perheneuvolan asiakkaiden ongelmat ovat monimutkaistuneet ja vaikeutuneet, mm. perheneuvolan tarjoamaa kriisiapua tarvitsi Raahessa 20 perhettä. Koulutuspalvelut Perusopetus takaa Raahessa kaikille oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet opetukseen. Raahessa toimii tällä hetkellä 10 peruskoulua ja lukio. Esiopetukseen tuotiin syksyllä 2000 noin 70% ikäluokasta. Erityisopetusta sai Raahessa 4,32% oppilaista. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat kouluilla säännöllisesti käsittelemään koulunkäyntivaikeuksia. Keskiasteen ja ammattikorkeakouluopetuksen tarjonta Raahessa on monipuolista. Ammattikorkeakoulupaikkoja tarjoavat Oulun ammattikorkeakoulun Raahen tietokonealan yksikkö, Raahen Porvari- ja Kauppakoulu ja Raahen ammattioppilaitos. Vanhemmuus Kaikki kolmas- ja kuudesluokkalaisten vanhemmuuskyselyyn osallistuneet vanhemmat ilmoittivat kyselevänsä lapsiltaan kouluasioita. Yli 60% vanhemmista ilmoitti, että heillä on riittävästi voimavaroja ja aikaa lapsilleen. Työ koettiin useimmin esteeksi sille, ettei lapselle riitä nykyistä enemmän aikaa. Raahessa asuu paljon vuorotyötä tekeviä va n- hempia. Kolmasluokkalaisten lasten vanhemmista 96 % ja kuudesluokkalaisten lasten vanhemmista 56 % pitää Raahea hyvänä tai aika hyvänä lapsiperheen asuinpaikkana. Vanhempia huolestuttavat eniten huumeet. Vanhempien mielestä lapsiperheiden palveluita tulisi kehittää mm. lisäämällä kotiapua, leikkipaikkoja, tapahtumia perheille, nuorille suunnattuja viriketoimintoja ja harrastustiloja, parantamalla kouluoloja sekä ottamalla huomioon palvelujen tarjonnassa tasapuolisesti kaupungin eri osa-alueet. Yhä useammat lapsiperheet tarvitsevat erityistä tukea kasvatusonge l- miinsa. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi lisääntyvä määrä nuoria tarvitsee monenlaista tukea elämänhallintaan. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta vanhemmuuden tukemista tulisi lisätä entisestään.

7 7 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 3.1. Perherakenne Perhetyypit Raahessa asui 1990-luvulla henkilöä asukkaita oli noin Syntyvyys oli Raahessa suurimmillaan vuonna 1980, jolloin syntyi 404 lasta. Vuonna 1999 syntyi 211 lasta. Taulukko 1/ Asukasluvun ja syntyvyyden kehitys Vuosi Asukkaat Synt. Avioliitot Avioerot Avioerojen suhde avioliittoihin -%:na , , , , , , , , ,00 Tässä taulukossa on esitetty tammikuun ensimmäisen päivän tilanne ko. vuonna. Avioerojen suhde asukasta kohden oli koko maassa 2,68 ja Raahessa 1,95 vuoden 1998 tilastojen mukaan, jolloin Raahessa otettiin 34 avioeroa. Taulukko 2/3.1.1.Avioliitot ja avioerot Koko maa 1998 Solmitut avioliitot Avioerot Suhdeluku 57,64 Suomen asukasluku Erot 1000 as. kohti 2,68

8 8 Avioliitot ja avioerot Raahe 1998 Asukasluku Avioerot 34 Erot 1000 as. kohti 1,95 Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja v Lapsiperheet, osuus asuntokunnista 3.2. Koulutus Lapsiperheiden osuus kaikista asuntokunnista on pienentynyt vuodesta Vuonna 1980 perheistä 83% oli lapsiperheitä mutta vuonna 1998 enää 62%. Taulukko 2/ Perherakenne Raahessa Kaikki perheet Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Lapsiperheitä yhteensä % kaikista perheistä 82,5 61,7 60,0 Avioerot Tilastokeskuksen tilaston mukaan 363 yli 25-vuotiasta he n- kilöä asui vanhempiensa kanssa samassa taloudessa. Useimmissa tämäntyyppisissä perheissä lapsiluku oli yksi. Osa näistä nuorista lienee opiskelijoita Väestön koulutustaso Yli puolet (60,3 %) Raahessa asuvista 15-vuotta täyttäneistä henkilöistä on suorittanut tutkinnon. Luku on hieman korkeampi kuin koko maan vastaava luku 57,7 %.

9 9 Taulukko 1/ Koulutettujen määrä koulutustason mukaan Raahessa Peruskoulu Keskiaste Korkea-aste yli 15 v. yht Lähde: Tilastokeskus. Kuntafakta. Taulukko 2/ Koulutustaso Raahessa ja koko maassa v Raahe Koko maa Tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneistä 60,3 % 57,7% - Keskiasteen tutkinto 40,2 % 35,2% - Alin korkea-aste 13,0 % 12,7% - Alempi korkea-aste 3,9 % 4,3% - Ylempi korkea-aste 3,0 % 5,0% - Tutkijakoulutusaste 0,2 % 0,5% Lähde: Tilastokeskus. Suomen Kuntaliitto/R Koskenranta Koulutuspalvelut Raahessa Raahen alueella toimivat toisen ja korkea-asteen oppilaitokset tarjoavat vuosittain 880 aloituspaikkaa. Peruskoulunsa päätti 273 nuorta keväällä Taulukko 1/ Oppilaitokset ja koulut Raahessa Oppilaitos Oppilasmäärä Peruskoulun ala-asteet 8 kpl Peruskoulun yläasteet 2 kpl 753 Erityiskoulut 2 kpl 66 ** Peruskoulujen oppilaat yhteensä Raahen lukio 684 Raahen ammattioppilaitos 745 Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 207 Raahen Porvari- ja Kauppakoulu 580 Raahen Tietokonealan oppilaitos 950 Oulun yliopisto, Raahen DI- koulutus 150 Rautaruukki Oy:n teollisuusoppilaitos 77 ** Toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijat yhteensä

10 10 Työväenopisto n Pohjois-Pohjanmaan Kesäyliopisto, Raahe n Musiikkiopisto 372 Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 203 keskim./v Lähde: Oppilaitokset. Oulun Seudun Ammattikorkeakoulun toiminta alkoi Raahessa syksyllä Tuolloin alkoi Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa tradenomikoulutus, Raahen tietokonealan oppilaitos siirtyi Oulun Seudun Ammattikorkeakoulun alaisuuteen ja Raahen ammattioppilaitoksessa alkoi teollisuuden kemian alan opintolinja. Oulun Seudun Ammattikorkeakoulussa opiskelevat vuonna 2000: 1. Raahen tietokonealan yksikkö 830 opiskelijaa 2. RP&KK 145 opiskelijaa 3. Raahen ammattioppilaitos 21 opiskelijaa. Yhteensä 996 opiskelijaa. Tiedot kerätty puhelinkyselynä viikoilla 37 ja Koulutuspaikkaa vaille jääneet ja keskeyttäneet Koulunsa keskeyttäneistä tai vaille koulutuspaikkaa jääneistä nuorista ei löydy koko kaupungin kattavaa tilastoa. Osa näistä nuorista ilmoittautuu työvoimatoimistoon työnhakijaksi, osa saattaa olla sosiaalitoimen toimeentuloasiakkaita. Osa näistä nuorista ei ole minkään viranomaisen asiakkaana. Syyskuussa vuonna 2000 Raahen työvoimatoimiston kirjoilla oli 57 ammattitaidotonta alle 25-vuotiasta työnhakijaa. Lukuun sisältyi 10 ylioppilasta ja 35 ammattikoulunsa keskeyttänyttä. Lähde: Puh.kesk Oppilaitokset tilastoivat koulunsa keskeyttäneiden nuorten lukumäärän mutta eivät seuraa heidän sijoittumistaan muihin kouluihin tai työmarkkinoille. Taulukko 1/ Koulunsa keskeyttäneet lukuvuoden aikana. Tiedot kerätty puhelimitse viikolla 36 ja 37. Oppilaitos Aloituspaikat Oppilasmäärä Keskeyttämis % oppilasmäärästä Keskeyttäneet kpl Raahen lukio % 51 oppilasta Lybecker ,1 % 21 oppilasta Ammattioppilaitos ,5 % 108 oppilasta Tietokonealan % 38 oppilasta oppilaitos RP&KK ,5 % 38 oppilasta Yhteensä oppilasta

11 Työllisyystilanne Koulutuksen ulkopuolelle jääneet Raahe osallistui vuonna 1996 projektiin, jossa oli tavoitteena kehittää ohjaus/seuranta järjestelmä syrjäytymisuhanalaisten nuorten ohjaamiseksi koulutukseen. Raahessa opinto-ohjaajat tarkastivat tuolloin nuorten tilanteen koulutukseen pääsemisen ja aloittamisen kannalta ja totesivat, että kaikki ovat lähteneet koulutukseen. Systemaattista jokaisen nuoren seurantaa ei Raahessa ole. Peruskoulun opinto-ohjaajilla on kontakteja jatko-opiskelupaikkoihin ja sosiaalitoimeen Työttömyysaste Raahen työttömyysaste marraskuussa 2000 oli 14,6 %. Työttömänä oli tuolloin henkilöä. Vuonna 1999 työttömyysaste oli 18,4 %. Tilastojen valossa näyttää, että työllisyystilanne on hieman parantunut 1990-luvun pahimmista luvuista. Taulukko 1/ Työllisyysaste Raahessa Vuosi Työttömiä % (työvoimasta) Alle 25 vuotiaiden työttömyys -% (työttömistä) , , ,8 27, ,9 21, ,2 21, ,4 20, Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömyys oli pahimmillaan 1990-luvun puolivälissä, jolloin lähes 30 % työttömistä oli nuoria. Marraskuussa 2000 alle 25-vuotiaita työttömiä oli 19,7 % työttömistä. Vuonna 2000 oli keskimäärin 274 nuorta työttömänä kuukausittain. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt koko maassa. Raahessa yksi syistä lienee koulutukseen hakeutumisen ohella muuttoliike.

12 12 Taulukko 1/ Työttömyys v Lähde: Työvoimahallinto Työttömiä yht. Tyött.- % Alle 25- v. Tyött. -% Kunnan toim. työllist. Työvoima Tammikuu , , Helmikuu , , Maaliskuu , , Huhtikuu , , Toukokuu , , Kesäkuu , , Heinäkuu , , Elokuu , , Syyskuu , , Lokakuu , , Marraskuu , , Joulukuu , , Keskiarvo , ,8 74 Taulukko 2/ Työttömien määrä v Työttömiä yht. Alle 20- v. Nuorten tyött.-% Tammikuu ,43 Helmikuu ,47 Maaliskuu ,30 Huhtikuu ,42 Toukokuu ,98 Kesäkuu ,47 Heinäkuu ,42 Elokuu ,2 Syyskuu ,3 Lokakuu ,0 Marraskuu ,0 Joulukuu ,0 Keskiarvo ,58 Raahessa asui nuorta (17-25-vuotiasta) vuonna Heistä keskimäärin 11,4 % oli työttömänä. Taulukko 3/ Nuorisotyöttömyys ikäluokissa vuotiaat Nuoren ikä Nuorten lkm Nuoria yht Työttömiä 270 (k.arvo) Ka. tyött.-% 11,44 Lähde: Tilastokeskus

13 Toimeentulo Nuorten työpaja työllisti vuosittain 60 nuorta puolen vuoden työsuhteisiin. ESR-rahoitteinen työpajatoiminta päättyi Väestön keskimääräiset tulot kunnassa Raahelaisten keskimääräinen tulotaso oli hieman korkeampi kuin Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden tulotaso, mutta alhaisempi kuin kaupunk i- maisissa kunnissa ja koko Suomessa vuosina 1998 ja Keskimäärin suomalaisten tulotaso oli noussut enemmän kuin raahelaisten tulotaso. Taulukko 1/ Kunnallisverotettava tulo mk/asukas Raahe Pohjois-Pohjanmaa Kaupunkimaiset kunnat Suomi Lähde: Tilastokeskus. Kuntafakta Toimeentulotukea saavat perheet Vuonna 1999 sai perhettä toimeentulotukea. Tukea saaneita he n- kilöitä oli Taulukko 1/ Toimeentulotuki. Tapaukset v Tuensaajaperheet Henkilöt Lähde: Raahen kaupungin toimintatilasto v Lapsiperheitä ei tilastoida erikseen. Vuoden 2000 tiedot saatu puhelimitse Toimeentulotukea saavat nuoret ja nuoret lapsiperheet Vuonna 1999 Raahessa asui nuorta aikuista (17-25-vuotiasta). Alle 25-vuotiaita toimeentulotukiasiakkaita oli 527.

14 Asuminen Taulukko 1/ Toimeentulotukea saaneet alle 25-vuotiaat asiakkaat ja perheenjäsenten lukumäärä Toimeentulotukea Asiakkaat Perheenjäsenet saaneet alle 25-v Lähde: Sosiaalipalvelukeskus. Yleisin syy toimeentulotuen myöntämiselle oli työttömyysturvan riittämättömyys. Taustatekijöitä olivat työttömyysturvan viivästyminen ja karenssi. Opintotuen riittämättömyys ja tulottomuus olivat myös usein toistuvia syitä. Opiskelijat voivat saada toimeentulotukea kesällä, jos kesätyöpaikkaa ei ole. Toimeentulotuen myöntämiselle saattoi olla tarvetta perhekriisissä, esim. avioerotilanteessa. Muita taustatekijöitä olivat alkoholin käyttö, sairaus, asevelvollisuus, ylivelkaantuminen tai taloudellinen taitamattomuus. Toimeentulotukimenot ovat vähentyneet vuoden 1996 huipun jälkeen. Viimeisen toimeentulotuen puolivuotisennakkotilaston mukaan bruttomenot asukasta kohti koko maassa olivat 253 mk, kaupunkimaisissa kunnissa 308 mk ja Raahessa 180 mk sekä esimerkiksi Oulussa 273 mk Asumisväljyys, ahtaasti asuvat ruokakunnat Ahtaasti asuminen keskittyi asuntokuntiin, joiden henkilöluku oli neljä taikka sitä suurempi. Raahen asuntokuntien ahtaasti asuminen oli yhtä yleistä kuin koko maassa keskimäärin. Sen sijaan ahtaasti asuvien asuntokuntien henkilöluku oli jokaisessa normiluokassa suurempi kuin maassa keskimäärin. Asunnon keskimääräinen pinta-ala v oli 81,5 m 2 ja henkilöä kohden 32 m 2. Vastaavat luvut koko maassa olivat 77,2 m 2 ja 33,0 m 2. Asuntokuntien keskimääräinen huoneluku oli 3,9 ja 1,54 huonetta henkilöä kohden, keittiö mukaan luettuna. Vastaavat luvut koko maassa olivat 3,38 ja 1,58.

15 15 Taulukko 1/ Asuminen, Raahe Kaikki asunnot (Vakinaisesti asuttuja) Pintaala Ei vakinaisesti asutut asunnot Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu rakennus , (7 230) Lähde: Tilastokeskus Taulukko 2/ Asuntokuntien koko Raahessa ja koko maassa Asuntokuntien koko Lkm. Raahessa % Raahessa Lkm. Suomessa % Suomessa - 1 henkilö , ,5-2 henkeä , ,8-3 henkeä , ,1-4 henkeä , ,7-5 henkeä 356 4, ,7-6 henkeä 128 1, ,4-7 + henkeä 91 1, ,8 Asuntokunnan keskikoko 2,37 2,25 Lähde: Tilastokeskus Koko maassa asui vuoden 1998 lopussa henkilöä, jotka muodostivat yhteensä asuntokuntaa. Asuntokunnan keskikoko Suomessa oli 2,25 henkilöä ja Raahessa 2,37 henkilöä. Ahtaasti asuvien asuntokuntien ja henkilöiden määrä ei ole juuri vuodesta 1985 muuttunut. Taulukko 3/ Ahtaasti asuvat asuntokunnat Normiluokka Raahe Koko maa Asuntokuntia % Henkilöitä % Asunto- Kuntia % Henkilöitä % *) Normi 1 Normi 2 Normi 3 Normi ,4 98 1, , , , , , ,4 0,4 1,4 6,6 16,6 1,0 3,1 12,6 28,6

16 16 *) Normi 1: enemmän kuin 2 henkilöä/huone, kun keittiö lasketaan huonelukuun Normi 2: enemmän kuin 2 henkilöä/huone, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun Normi 3: enemmän kuin 1 henkilö/huone, kun keittiö lasketaan huonelukuun Normi 4: enemmän kuin 1 henkilö/huone, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun Asumistukea saavat lapsiperheet Elo-syyskuun vaihteessa v Kelan myöntämää asumistukea sai 893 ruokakuntaa, joista 260 lapsiperheitä eli 29,1%. (Puh.kesk ) Raahessa asui yhteensä asuntokuntaa. Vuoden 1998 lopussa asuntokuntien lukumäärä oli Asumistukea sai noin 12% asuntokunnista Nuorten ensiasunnot, vuokra-asuminen Koko maassa oli vuonna 1997 yhteensä asuntoa, joista vuokra-asuntoja eli 29,4 % asuntokannasta. Raahessa asuntojen määrä oli 7.891, josta vuokra-asuntoja oli eli 31.1 % asuntokannasta. Lähde: Tilastokeskus v Taulukko 1/ Suurimmat vuokranantajat 1999 Vuokra-asuntojen lkm. Raahe kaupunki ja Kiinteistö Oy Kummatti 968 (luku sis. 290 opiskelija- asuntoa) Raahen Seudun Asuntosäätiö Yksityiset vuokra-asunnot 695 Vuokra-asuntoja yht Lähde: Raahen kaupunki/tilahallinta ja Raahen Seudun Asuntosäätiö Taulukko 2/ Vertailu Oulun ja Kajaanin tilanteisiin Oulu Kajaani Raahe Asuntokuntia Asukkaita as.kunnissa Väkiluku Vuokralla asuvia asuntokuntia Vuokra-asuntojen osuus % 40,5 32,2 35,7 Omistusasuntoja Muu Yhteensä Ahtaasti asuvia henk. lkm Ahtaasti asuvia henk. % 23,87 25,29 25,12 Lähde: Tilastokeskus 1998

17 Muuttoliike Tällä hetkellä vuokra-asuntoa hakee Raahessa yli 200 henkilöä. Asunnon hakijat jonottavat pääasiassa pieniin asuntoihin. Taulukko 3/ Asunnonhakijat puhelinkyselyn mukaan Asunnon hakijat Tyhjät asunnot Raahen kaupunki 40 - Kiinteistö Oy Kummatti Raahen Seudun Asuntosäätiö Raahen väkiluku oli suurimmillaan henkilöä vuonna Tämän jälkeen asukasluku on kääntynyt laskuun. Ikäluokat ovat pienent y- neet. Kaupunki on kärsinyt muuttotappiota. Taulukko 1/3.6. Raahen henkikirjoitettu väestö Muutos edellisestä Vuosi Lukum. Lukum. % , , , , , , , , , , ,18 Taulukko 2/3.6. Väestömuutokset läsnäolevaan väestöön Syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönkasvu Kuntaan muuttaneet Kunnasta muuttaneet Nettomuutto Maahan muutto Maasta muutto Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Korjaus Väkiluvun muutos Lähde: Tilastokeskus

18 Muuttoliike kuntien välillä Raahen nettomuutto on 1980-luvun alusta saakka ollut koko ajan negatiivinen. Muuttajien määrä on vuosittain lisääntynyt. Lähtömuutto Raahesta vuonna 1999 Vuonna 1999 Raahesta muutti henkilöä, joista 853 alle 30- vuotiasta. Lukumääräisesti eniten muutettiin Ouluun vuotiaana. Oulun seudun (Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Oulunsalo) vetovoimaisuutta osoittaa se, että sinne muutti yhteensä 252 henkilöä Raahesta. Taulukko 1/ Kuntien välisen muuttoliikkeen lähtömuutto lähtökunnan, muuton suunnan ja iän mukaan liitteenä 1 sivulla 80. Tulomuutto Raaheen vuonna 1999 Vuonna 1999 Raaheen muutti 867 henkilöä, joista 713 alle 30-vuotiasta. Lukumääräisesti eniten muutettiin Pattijoelta vuotiaana. Taulukko 2/ Kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuutto tulokunnan, muuton suunnan ja iän mukaan liitteenä 2 sivulla Muutto kunnan sisällä Vuonna 1999 kaupungin sisäinen muuttoliike oli vilkkainta Keskustan sekä Kummatin ja Ollinsaaren alueilla. Nuoret (15-29-vuotiaat) liikkuivat eniten. Nuorten muutoille lienee ollut syynä itsenäistyminen ja oman perheen perustaminen. Ensimmäisenä asuntona vuokra-asunto oli luo n- tevin vaihtoehto ja siksi muuttovirta suuntautui Keskustaan, Kummattiin ja Ollinsaareen. Keskustan lisäksi Piehinki ja Mattilanperä olivat muuttovoittajia kaupungin sisäisessä muuttoliikkeessä. Lapaluodossa asukkaat eivät juuri vaihtuneet. Taulukossa 1/ esitelty kaupungin sisäinen muuttoliike vuonna 1999 liitteenä 3 sivulla 82 ja asuntoalueiden ryhmittely liitteenä 4 sivulla 83.

19 Vanhemmuus Perheen yhteinen ajankäyttö Huoltajien kiinnostus lapsen koulunkäyntiin Taulukko 1/ Kyseletkö lapselta kouluasioita? 3 lk - kpl 3 lk -% 6 lk - kpl 6 lk -% Kyllä päivittäin viikoittain satunnaisesti En kysele Ei vastausta Yhteensä Lähde: Vanhemmuuskysely v Perheiden yhteiset harrastukset Yli puolet perheistä harrastaa yhdessä erilaisia asioita. Tässä mainittuna muutamia: ulkoilu, lenkkeily, mökkeily, matkailu, veneily, kalastus, lemmikkieläinten hoito, puutarhatyöt. Taulukko 2/ Onko perheellä yhteisiä harrastuksia? 3 lk - kpl 3 lk - % 6 lk -kpl 6 lk - % On Ei ole Ei vastausta Lähde: Vanhemmuuskysely v Huoltajien osallistuminen lapsen harrastuksiin Vanhemmuuskyselyn mukaan huoltajat osallistuvat lastensa harrastuksiin lähinnä kannustajina, rahoittajina ja kuljetusten järjestäjinä. Taulukko 3/ Huoltajien osuus lapsen harrastuksissa (taulukossa on mainittu vain tärkeimmät) Osallistumisen tapa 3 lk 6 lk Kuljettamalla harrastuksiin Huoltajana, vetäjänä, toimitsijana Katsomalla pelejä, harjoituksia Kannustamalla, kuuntelemalla, keskustelemalla Antamalla rahaa, tekemällä hankintoja Yhteiset reissut, retket 5 9 Vastaajia yhteensä Lähde: Vanhemmuuskysely v

20 20 Kolmasluokkalaisten huoltajista viisi ilmoitti, ettei osallistu mitenkään ja 17 ei vastannut kysymykseen. Kuudesluokkalaisten huoltajista kuusi ilmoitti, ettei osallistu mitenkään ja 22 ei vastannut kysymykseen. Lapsen kahdenkeskinen aika huoltajan kanssa Taulukko 4/ Minkä verran lapsesi saa kahden keskistä aikaa huoltajan kanssa päivittäin? 3 lk - kpl 3 lk - % 6 lk- kpl 6 lk - % Arkisin - alle 1 tunnin 34 16, ,6-1-3 tuntia 81 39, ,5-4-6 tuntia 41 20, ,2-7-9 tuntia 10 4,9 7 4,0-10 tuntia tai enemmän 5 2,4 3 1,7 - koko päivä ,6 - satunnaisesti 3 1,5 1 0,6 Ei vastausta 31 15,1 0 0 Viikonloppuisin - alle 1 tunnin 16 7,8 3 1,7-1-3 tuntia 55 26, ,6-4-6 tuntia 37 18, ,6-7-9 tuntia 16 7,8 11 6,2-10 tuntia tai enemmän 36 17, koko päivä 3 1,5 6 3,4 - ei ilmoitettu aikaa ,5 - koko viikonloppu ,8 - satunnaisesti ,1 - vuorotyö, muuten tiiviisti ,6 Joku on aina kotona 2 1,0 4 2,3 Tarpeen mukaan 3 1,5 2 1,1 Ei vastausta 41 20, ,7 Kommentteja, ei aikoja 11 5,4 13 7,3 Yhteensä Lähde: Vanhemmuuskysely v Ajan ja voimavarojen riittävyys Taulukko 5/ Onko sinulla mielestäsi riittävästi aikaa/voimia viettää aikaa lapsesi kanssa? 3 lk- kpl 3 lk -% 6 lk - kpl 6 lk - % On , ,1 Ei 62 30, ,6 Ei vastausta 3 1,5 4 2,3 Joskus on, joskus ei 13 6,3 9 5,1 Yhteensä Lähde: Vanhemmuuskysely v

21 21 Esteitä yhteiselle ajan vietolle Taulukko 6/ Jos haluaisit viettää enemmän aikaa lapsesi kanssa, mikä/mitkä asiat ovat mielestäsi esteenä? 3 lk- kpl 6 lk- kpl Työ Lasten harrastukset 9 8 Omat harrastukset/opiskelu 13 9 Väsymys, terveys 6 7 Iso perhe 33 9 Kotiaskareet Ei esteitä 13 3 Lasten kaverit Rahan puute 3 1 Ajan puute 6 3 Koulu 1 1 Muut syyt 3 0 Ei vastausta Lähde: Vanhemmuuskysely v Sukulaisten tuki Taulukko 7/3.7.1.Onko sinulla sukulaisia, ystäviä tai muita henkilöitä, joilta saat tukea vanhempana olemiseen? 3 lk- kpl 3 lk- % 6 lk- kpl 6 lk- % On , ,3 - isovanhemmat , ,6 - muut sukulaiset , ,4 - ystävät , ,7 - naapurit 53 25, ,3 - muut 17 8, ,7 Ei ole 18 8, ,1 Ei vastausta 1 0,5 1 0,6 Yhteensä Lähde: Vanhemmuuskysely v Usein huoltajat saivat tukea monelta eri taholta, niin että sama huoltaja sai tukea sukulaisten lisäksi ystäviltä ja naapureilta. Muita mainittuja tukihenkilöitä olivat esimerkiksi kummit tai viranomaiset.

22 22 Kaveripiirin tunteminen Taulukko 8/ Montako lapsesi ystävää/kaveria tunnet? Kaverien määrä 3 lk- kpl 6 lk- kpl 1-4 kaveria kaveria kaveria Yli 16 kaveria Kaikki/lähes kaikki En yhtään 0 1 Ei vastausta 1 2 Yhteensä Lähde: Vanhemmuuskysely v Vanhempien tupakointi Pohjois-Pohjanmaan kouluterveyskyselyn v mukaan noin 31 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista ilmoitti isänsä tupakoivan ja 23 % äitinsä tupakoivan nykyisin. Vähintään kerran viikossa tupakoivista peruskoululaisista 43 % sanoi molempien vanhempien tietävän lapsensa tupakoinnista Vanhempien työssäkäynti Raahen suurin työnantaja on Rautaruukki Oy. Sen palveluksessa olevista henkilöstä tekee 3-vuorotyötä 62 %. Suurin osa Rautaruukin työntekijöistä on miehiä. Naisvaltaisista vuorotyötä tekevistä aloista on otettu esimerkkeinä terveydenhuolto ja päivittäistavarakaupat, joissa epäsäännöllinen työaika on noin 400 henkilöllä. Taulukko 1/ Elinkeinorakenne Raahe Koko maa Työpaikat Lkm. % % % Alkutuotanto 56 0,6 0,6 0,61 Jalostus ,5 55,9 26,8 Rakennusteollisuus 462 4,7 - - Palvelut ,1 42,5 65,1 Tuntematon 204 2,1 1,0 2,0 Yht Lähde: Elinkeinokeskus