RAAHEN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAAHEN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO"

Transkriptio

1 RAAHEN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN Kaupunginvaltuusto

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALKUSANAT 2. YHTEENVETO 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT s Perherakenne 3.2. Koulutus 3.3. Työllisyystilanne 3.4. Toimeentulo 3.5. Asuminen 3.6. Muuttoliike 3.7. Vanhemmuus 3.8. Yhdyskuntarakenne ja elinympäristö 4. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN ILMENEMISMUODOT s Alle kouluikäisten terveys ja hyvinvointi 4.2. Kouluikäisten terveys ja hyvinvointi 4.3. Lasten ja nuorten ajankäyttö 4.4. Lasten ja nuorten elintavat 5. HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ HUOLEHTIMINEN s Kunnalliset palvelut 5.2. Vapaa-ajan toiminnan/harrastusten tarjonta 5.3. Muiden toimijoiden toiminta 5.4. Henkilöstön jaksaminen 6. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN PARANTAMISSTRATEGIA s Visio 6.2. Toimenpiteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi Raahessa

3 3 1. ALKUSANAT Hyvinvointiselonteon laatimisen tavoitteena on selvittää, miten kunnan toiminta ja palvelut ilmentävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä on selvittänyt hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja ilmenemismuodot sekä sen kuinka kaupunki on huolehtinut hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Toisessa vaiheessa työryhmä on tehnyt ehdotuksensa lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamisstrategiasta ja toimenpiteistä. Sos.dem. valtuustoryhmä teki aloitteen Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteon laatimisesta Raahessa. Raahen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan lähettää aloitteen koulutuspalvelukeskuksen, sosiaalipalvelukeskuksen ja vapaaajan palvelukeskuksen johtajille yhteistyössä valmisteltavaksi mennessä. Kaupunginhallitus määräsi kaupunginjohtajan nimeämään työryhmän. Kaupunginjohtaja teki päätöksen työryhmän perustamisesta lasten ja nuorten hyvinvointiselonteon laatimista varten ja nimesi toimikunnan jäseniksi Teija Haapaniemen, Virpi Honkalan, Viljo Lehmuskedon (varalla Anna Kaisa Huotari), Urho Mäkelän, Pekka Pernun, Riitta Saarelaisen, Sirkka-Hannele Saarisen ja Marja-Liisa Tanjusen. Terveyskeskus nimesi edustajaksi Riitta-Liisa Pisilän, varalla Marja-Leena Pajunpää. Riitta-Liisa Pisilän tilalle työryhmään tuli alkaen Terttu Kujanpää. Riitta Saarelainen ei ole osallistunut työryhmän työ s- kentelyyn paikkakunnalta muuton takia. Työryhmän puheenjohtajana toimi Urho Mäkelä. Työryhmän sihteerinä toimi aluksi Leea Haapakangas oman työn ohella. Projektisihteerinä toimi alkaen Kirsti Vähäkangas. Leea Haapakangas osallistui tämän jälkeen työryhmän työskentelyyn koulutuspalvelukeskuksen toisena edustajana. Työryhmä järjesti Lasten ja nuorten hyvinvointi seminaarin, jossa oli luennoitsijana ja asiantuntijana projektipäällikkö Kerttu Perttilä Stakesista. Peruskoulujen 3. ja 6. luokkien oppilaiden huoltajille järjestettiin va n- hemmuuskysely syyskuussa Kyselyyn vastasi noin 90% oppilaiden huoltajista. Selonteon luonnos jaettiin kaupunginvaltuustolle Työryhmä jättää selonteon kaupunginjohtajalle päätöksentekoa ja jatkotoimenpiteitä varten. Työryhmä ehdottaa, että selonteko saatetaan kaupunginvaltuuston käsittelyn jälkeen hallintokunnille tiedoksi kehittämistä ja toteuttamista varten.

4 4 Työryhmän mielestä on erittäin tärkeätä, että kaupunginvaltuusto ja ha l- lintokunnat sitoutuvat selonteossa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen. Hallintokuntien tulisi huomioida ehdotukset talous- ja käyttösuunnitelmissaan mieluummin omina kohtinaan tai omana suunnitelmanaan ja niin että toteuttamiseen varataan riittävät voimavarat. Raahessa Urho Mäkelä puheenjohtaja Leea Haapakangas Teija Haapaniemi Virpi Honkala Anna Kaisa Huotari Terttu Kujanpää Viljo Lehmusketo Pekka Pernu Sirkka-Hannele Saarinen Marja-Liisa Tanjunen Kirsti Vähäkangas projektisihteeri

5 5 2. YHTEENVETO Väestö Koulutustaso Työttömyys Ympäristö Terveys Raahessa asuu noin asukasta. Perheiden määrä on 4.674, joista lapsiperheitä eli 60% kaikista perheistä. Syntyvyys on pienentynyt 1980-luvulta lähtien ja on nyt vakiintunut lapseen vuodessa. Tämä vaikuttaa viiveellä päivähoidon ja koulutuspaikkojen tarpeeseen. Avioerojen määrä on Raahessa samaa tasoa kuin maassa keskimäärin. Yli puolet (60,3%) Raahessa asuvista 15-vuotta täyttäneistä henkilöistä on suorittanut tutkinnon. Luku on hieman korkeampi kuin koko maan vastaava luku 57,7%. Koulunsa keskeyttäneitä on vajaat 10% keskia s- teen koulujen oppilasmääristä. Koulunsa keskeyttäneiden tai ilman koulutuspaikkaa jääneiden nuorten tilannetta ei varsinaisesti seurata millään tavalla. Kokonaistyöttömyys on laskenut vuoden 2000 aikana jonkin verran. Se on koko 1990-luvun ollut yli 50% korkeampi kuin valtakunnassa keskimäärin. Nuorisotyöttömyys on pysynyt lähes ennallaan. Vuonna 2000 oli keskimäärin 274 nuorta työttömänä kuukausittain. Raahessa ei ole suuria melu- tai saasteongelmia, jotka ylittäisivät sallitut tasot. Sofy-suunnitelmien perusteella voi päätellä, että suurin osa raahelaisista on tyytyväisiä asuinympäristöönsä. Alle kouluikäisten terveydessä ei ole havaittu merkittäviä poikkeamia valtakunnallisesta keskitasosta. Huolen alueella olevien määrä on lisääntymään päin, koska lieviin tapauksiin ei ehditä puuttua. Koululaiset voivat enimmäkseen hyvin. Terveytensä arvioi huonoksi vain noin 2% koulukyselyyn osallistuneista, mikä on hieman enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaan kouluissa keskimäärin. Kouluterveydenhuo l- toon ollaan melko tyytyväisiä. Elämäntapaongelmat Koulukiusaaminen on Raahessa samaa tasoa kuin esimerkiksi Helsingissä. Jatkuvasti tupakoivien määrä on vuosittain lisääntynyt. Nuuskaamisen on aloittanut muutama prosentti koululaisista. Alkoholin käyttö on yleistynyt. Huumeiden käyttö on yhä kasvava ongelma. Käyttäjiä on kuitenkin lukumääräisesti vähän. Yli 80% koululaisista ei ole koskaan kokeillut huumeita. Nuorten alle 21-vuotiaiden tekemien omaisuusrikosten määrä suhteessa kaikkiin omaisuusrikoksiin on huomattava. Nuorten ongelmia ratkomaan on perustettu Nuorten Talo. PaRaspäivystys tekee etsivää nuorisotyötä. Nuorisovaltuuston toiminta alkoi keväällä Tärkeää työtä lasten ja nuorten hyväksi tekevät myös järjestöt kuten Raahen Turvakoti ja Mannerheimin lastensuojeluliitto.

6 6 Harrastukset Enemmistö nuorista harrastaa säännöllisesti urheilua tai kulttuuria. Vanhemmat osallistuvat lastensa harrastuksiin lähinnä autonkuljettajina ja kannustajina. Sosiaalipalvelut ja sosiaalinen hyvinvointi Paikalliset urheilu- ja muut seurat ovat erittäin merkittäviä vapaa-ajan palveluiden tarjoajia. Raahe pystyy tarjoamaan päivähoitopaikan kaikille sitä tarvitseville. Huostaanottoja oli 57 vuonna 1999 ja sijoituksia kodin ulkopuolelle 67. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus alle 18-vuotiaista on 1,1% Suomessa ja Raahessa 1,7%. Yleisimpiä syitä erilaisiin tukitoimiin ja lastensuojelutoimiin ovat vanhempien kasvatuskyvyn puute, päihde- ja mielenterveysongelmat. Perheneuvolan asiakkaiden ongelmat ovat monimutkaistuneet ja vaikeutuneet, mm. perheneuvolan tarjoamaa kriisiapua tarvitsi Raahessa 20 perhettä. Koulutuspalvelut Perusopetus takaa Raahessa kaikille oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet opetukseen. Raahessa toimii tällä hetkellä 10 peruskoulua ja lukio. Esiopetukseen tuotiin syksyllä 2000 noin 70% ikäluokasta. Erityisopetusta sai Raahessa 4,32% oppilaista. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat kouluilla säännöllisesti käsittelemään koulunkäyntivaikeuksia. Keskiasteen ja ammattikorkeakouluopetuksen tarjonta Raahessa on monipuolista. Ammattikorkeakoulupaikkoja tarjoavat Oulun ammattikorkeakoulun Raahen tietokonealan yksikkö, Raahen Porvari- ja Kauppakoulu ja Raahen ammattioppilaitos. Vanhemmuus Kaikki kolmas- ja kuudesluokkalaisten vanhemmuuskyselyyn osallistuneet vanhemmat ilmoittivat kyselevänsä lapsiltaan kouluasioita. Yli 60% vanhemmista ilmoitti, että heillä on riittävästi voimavaroja ja aikaa lapsilleen. Työ koettiin useimmin esteeksi sille, ettei lapselle riitä nykyistä enemmän aikaa. Raahessa asuu paljon vuorotyötä tekeviä va n- hempia. Kolmasluokkalaisten lasten vanhemmista 96 % ja kuudesluokkalaisten lasten vanhemmista 56 % pitää Raahea hyvänä tai aika hyvänä lapsiperheen asuinpaikkana. Vanhempia huolestuttavat eniten huumeet. Vanhempien mielestä lapsiperheiden palveluita tulisi kehittää mm. lisäämällä kotiapua, leikkipaikkoja, tapahtumia perheille, nuorille suunnattuja viriketoimintoja ja harrastustiloja, parantamalla kouluoloja sekä ottamalla huomioon palvelujen tarjonnassa tasapuolisesti kaupungin eri osa-alueet. Yhä useammat lapsiperheet tarvitsevat erityistä tukea kasvatusonge l- miinsa. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi lisääntyvä määrä nuoria tarvitsee monenlaista tukea elämänhallintaan. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta vanhemmuuden tukemista tulisi lisätä entisestään.

7 7 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 3.1. Perherakenne Perhetyypit Raahessa asui 1990-luvulla henkilöä asukkaita oli noin Syntyvyys oli Raahessa suurimmillaan vuonna 1980, jolloin syntyi 404 lasta. Vuonna 1999 syntyi 211 lasta. Taulukko 1/ Asukasluvun ja syntyvyyden kehitys Vuosi Asukkaat Synt. Avioliitot Avioerot Avioerojen suhde avioliittoihin -%:na , , , , , , , , ,00 Tässä taulukossa on esitetty tammikuun ensimmäisen päivän tilanne ko. vuonna. Avioerojen suhde asukasta kohden oli koko maassa 2,68 ja Raahessa 1,95 vuoden 1998 tilastojen mukaan, jolloin Raahessa otettiin 34 avioeroa. Taulukko 2/3.1.1.Avioliitot ja avioerot Koko maa 1998 Solmitut avioliitot Avioerot Suhdeluku 57,64 Suomen asukasluku Erot 1000 as. kohti 2,68

8 8 Avioliitot ja avioerot Raahe 1998 Asukasluku Avioerot 34 Erot 1000 as. kohti 1,95 Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja v Lapsiperheet, osuus asuntokunnista 3.2. Koulutus Lapsiperheiden osuus kaikista asuntokunnista on pienentynyt vuodesta Vuonna 1980 perheistä 83% oli lapsiperheitä mutta vuonna 1998 enää 62%. Taulukko 2/ Perherakenne Raahessa Kaikki perheet Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Lapsiperheitä yhteensä % kaikista perheistä 82,5 61,7 60,0 Avioerot Tilastokeskuksen tilaston mukaan 363 yli 25-vuotiasta he n- kilöä asui vanhempiensa kanssa samassa taloudessa. Useimmissa tämäntyyppisissä perheissä lapsiluku oli yksi. Osa näistä nuorista lienee opiskelijoita Väestön koulutustaso Yli puolet (60,3 %) Raahessa asuvista 15-vuotta täyttäneistä henkilöistä on suorittanut tutkinnon. Luku on hieman korkeampi kuin koko maan vastaava luku 57,7 %.

9 9 Taulukko 1/ Koulutettujen määrä koulutustason mukaan Raahessa Peruskoulu Keskiaste Korkea-aste yli 15 v. yht Lähde: Tilastokeskus. Kuntafakta. Taulukko 2/ Koulutustaso Raahessa ja koko maassa v Raahe Koko maa Tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneistä 60,3 % 57,7% - Keskiasteen tutkinto 40,2 % 35,2% - Alin korkea-aste 13,0 % 12,7% - Alempi korkea-aste 3,9 % 4,3% - Ylempi korkea-aste 3,0 % 5,0% - Tutkijakoulutusaste 0,2 % 0,5% Lähde: Tilastokeskus. Suomen Kuntaliitto/R Koskenranta Koulutuspalvelut Raahessa Raahen alueella toimivat toisen ja korkea-asteen oppilaitokset tarjoavat vuosittain 880 aloituspaikkaa. Peruskoulunsa päätti 273 nuorta keväällä Taulukko 1/ Oppilaitokset ja koulut Raahessa Oppilaitos Oppilasmäärä Peruskoulun ala-asteet 8 kpl Peruskoulun yläasteet 2 kpl 753 Erityiskoulut 2 kpl 66 ** Peruskoulujen oppilaat yhteensä Raahen lukio 684 Raahen ammattioppilaitos 745 Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 207 Raahen Porvari- ja Kauppakoulu 580 Raahen Tietokonealan oppilaitos 950 Oulun yliopisto, Raahen DI- koulutus 150 Rautaruukki Oy:n teollisuusoppilaitos 77 ** Toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijat yhteensä

10 10 Työväenopisto n Pohjois-Pohjanmaan Kesäyliopisto, Raahe n Musiikkiopisto 372 Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 203 keskim./v Lähde: Oppilaitokset. Oulun Seudun Ammattikorkeakoulun toiminta alkoi Raahessa syksyllä Tuolloin alkoi Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa tradenomikoulutus, Raahen tietokonealan oppilaitos siirtyi Oulun Seudun Ammattikorkeakoulun alaisuuteen ja Raahen ammattioppilaitoksessa alkoi teollisuuden kemian alan opintolinja. Oulun Seudun Ammattikorkeakoulussa opiskelevat vuonna 2000: 1. Raahen tietokonealan yksikkö 830 opiskelijaa 2. RP&KK 145 opiskelijaa 3. Raahen ammattioppilaitos 21 opiskelijaa. Yhteensä 996 opiskelijaa. Tiedot kerätty puhelinkyselynä viikoilla 37 ja Koulutuspaikkaa vaille jääneet ja keskeyttäneet Koulunsa keskeyttäneistä tai vaille koulutuspaikkaa jääneistä nuorista ei löydy koko kaupungin kattavaa tilastoa. Osa näistä nuorista ilmoittautuu työvoimatoimistoon työnhakijaksi, osa saattaa olla sosiaalitoimen toimeentuloasiakkaita. Osa näistä nuorista ei ole minkään viranomaisen asiakkaana. Syyskuussa vuonna 2000 Raahen työvoimatoimiston kirjoilla oli 57 ammattitaidotonta alle 25-vuotiasta työnhakijaa. Lukuun sisältyi 10 ylioppilasta ja 35 ammattikoulunsa keskeyttänyttä. Lähde: Puh.kesk Oppilaitokset tilastoivat koulunsa keskeyttäneiden nuorten lukumäärän mutta eivät seuraa heidän sijoittumistaan muihin kouluihin tai työmarkkinoille. Taulukko 1/ Koulunsa keskeyttäneet lukuvuoden aikana. Tiedot kerätty puhelimitse viikolla 36 ja 37. Oppilaitos Aloituspaikat Oppilasmäärä Keskeyttämis % oppilasmäärästä Keskeyttäneet kpl Raahen lukio % 51 oppilasta Lybecker ,1 % 21 oppilasta Ammattioppilaitos ,5 % 108 oppilasta Tietokonealan % 38 oppilasta oppilaitos RP&KK ,5 % 38 oppilasta Yhteensä oppilasta

11 Työllisyystilanne Koulutuksen ulkopuolelle jääneet Raahe osallistui vuonna 1996 projektiin, jossa oli tavoitteena kehittää ohjaus/seuranta järjestelmä syrjäytymisuhanalaisten nuorten ohjaamiseksi koulutukseen. Raahessa opinto-ohjaajat tarkastivat tuolloin nuorten tilanteen koulutukseen pääsemisen ja aloittamisen kannalta ja totesivat, että kaikki ovat lähteneet koulutukseen. Systemaattista jokaisen nuoren seurantaa ei Raahessa ole. Peruskoulun opinto-ohjaajilla on kontakteja jatko-opiskelupaikkoihin ja sosiaalitoimeen Työttömyysaste Raahen työttömyysaste marraskuussa 2000 oli 14,6 %. Työttömänä oli tuolloin henkilöä. Vuonna 1999 työttömyysaste oli 18,4 %. Tilastojen valossa näyttää, että työllisyystilanne on hieman parantunut 1990-luvun pahimmista luvuista. Taulukko 1/ Työllisyysaste Raahessa Vuosi Työttömiä % (työvoimasta) Alle 25 vuotiaiden työttömyys -% (työttömistä) , , ,8 27, ,9 21, ,2 21, ,4 20, Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömyys oli pahimmillaan 1990-luvun puolivälissä, jolloin lähes 30 % työttömistä oli nuoria. Marraskuussa 2000 alle 25-vuotiaita työttömiä oli 19,7 % työttömistä. Vuonna 2000 oli keskimäärin 274 nuorta työttömänä kuukausittain. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt koko maassa. Raahessa yksi syistä lienee koulutukseen hakeutumisen ohella muuttoliike.

12 12 Taulukko 1/ Työttömyys v Lähde: Työvoimahallinto Työttömiä yht. Tyött.- % Alle 25- v. Tyött. -% Kunnan toim. työllist. Työvoima Tammikuu , , Helmikuu , , Maaliskuu , , Huhtikuu , , Toukokuu , , Kesäkuu , , Heinäkuu , , Elokuu , , Syyskuu , , Lokakuu , , Marraskuu , , Joulukuu , , Keskiarvo , ,8 74 Taulukko 2/ Työttömien määrä v Työttömiä yht. Alle 20- v. Nuorten tyött.-% Tammikuu ,43 Helmikuu ,47 Maaliskuu ,30 Huhtikuu ,42 Toukokuu ,98 Kesäkuu ,47 Heinäkuu ,42 Elokuu ,2 Syyskuu ,3 Lokakuu ,0 Marraskuu ,0 Joulukuu ,0 Keskiarvo ,58 Raahessa asui nuorta (17-25-vuotiasta) vuonna Heistä keskimäärin 11,4 % oli työttömänä. Taulukko 3/ Nuorisotyöttömyys ikäluokissa vuotiaat Nuoren ikä Nuorten lkm Nuoria yht Työttömiä 270 (k.arvo) Ka. tyött.-% 11,44 Lähde: Tilastokeskus

13 Toimeentulo Nuorten työpaja työllisti vuosittain 60 nuorta puolen vuoden työsuhteisiin. ESR-rahoitteinen työpajatoiminta päättyi Väestön keskimääräiset tulot kunnassa Raahelaisten keskimääräinen tulotaso oli hieman korkeampi kuin Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden tulotaso, mutta alhaisempi kuin kaupunk i- maisissa kunnissa ja koko Suomessa vuosina 1998 ja Keskimäärin suomalaisten tulotaso oli noussut enemmän kuin raahelaisten tulotaso. Taulukko 1/ Kunnallisverotettava tulo mk/asukas Raahe Pohjois-Pohjanmaa Kaupunkimaiset kunnat Suomi Lähde: Tilastokeskus. Kuntafakta Toimeentulotukea saavat perheet Vuonna 1999 sai perhettä toimeentulotukea. Tukea saaneita he n- kilöitä oli Taulukko 1/ Toimeentulotuki. Tapaukset v Tuensaajaperheet Henkilöt Lähde: Raahen kaupungin toimintatilasto v Lapsiperheitä ei tilastoida erikseen. Vuoden 2000 tiedot saatu puhelimitse Toimeentulotukea saavat nuoret ja nuoret lapsiperheet Vuonna 1999 Raahessa asui nuorta aikuista (17-25-vuotiasta). Alle 25-vuotiaita toimeentulotukiasiakkaita oli 527.

14 Asuminen Taulukko 1/ Toimeentulotukea saaneet alle 25-vuotiaat asiakkaat ja perheenjäsenten lukumäärä Toimeentulotukea Asiakkaat Perheenjäsenet saaneet alle 25-v Lähde: Sosiaalipalvelukeskus. Yleisin syy toimeentulotuen myöntämiselle oli työttömyysturvan riittämättömyys. Taustatekijöitä olivat työttömyysturvan viivästyminen ja karenssi. Opintotuen riittämättömyys ja tulottomuus olivat myös usein toistuvia syitä. Opiskelijat voivat saada toimeentulotukea kesällä, jos kesätyöpaikkaa ei ole. Toimeentulotuen myöntämiselle saattoi olla tarvetta perhekriisissä, esim. avioerotilanteessa. Muita taustatekijöitä olivat alkoholin käyttö, sairaus, asevelvollisuus, ylivelkaantuminen tai taloudellinen taitamattomuus. Toimeentulotukimenot ovat vähentyneet vuoden 1996 huipun jälkeen. Viimeisen toimeentulotuen puolivuotisennakkotilaston mukaan bruttomenot asukasta kohti koko maassa olivat 253 mk, kaupunkimaisissa kunnissa 308 mk ja Raahessa 180 mk sekä esimerkiksi Oulussa 273 mk Asumisväljyys, ahtaasti asuvat ruokakunnat Ahtaasti asuminen keskittyi asuntokuntiin, joiden henkilöluku oli neljä taikka sitä suurempi. Raahen asuntokuntien ahtaasti asuminen oli yhtä yleistä kuin koko maassa keskimäärin. Sen sijaan ahtaasti asuvien asuntokuntien henkilöluku oli jokaisessa normiluokassa suurempi kuin maassa keskimäärin. Asunnon keskimääräinen pinta-ala v oli 81,5 m 2 ja henkilöä kohden 32 m 2. Vastaavat luvut koko maassa olivat 77,2 m 2 ja 33,0 m 2. Asuntokuntien keskimääräinen huoneluku oli 3,9 ja 1,54 huonetta henkilöä kohden, keittiö mukaan luettuna. Vastaavat luvut koko maassa olivat 3,38 ja 1,58.

15 15 Taulukko 1/ Asuminen, Raahe Kaikki asunnot (Vakinaisesti asuttuja) Pintaala Ei vakinaisesti asutut asunnot Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu rakennus , (7 230) Lähde: Tilastokeskus Taulukko 2/ Asuntokuntien koko Raahessa ja koko maassa Asuntokuntien koko Lkm. Raahessa % Raahessa Lkm. Suomessa % Suomessa - 1 henkilö , ,5-2 henkeä , ,8-3 henkeä , ,1-4 henkeä , ,7-5 henkeä 356 4, ,7-6 henkeä 128 1, ,4-7 + henkeä 91 1, ,8 Asuntokunnan keskikoko 2,37 2,25 Lähde: Tilastokeskus Koko maassa asui vuoden 1998 lopussa henkilöä, jotka muodostivat yhteensä asuntokuntaa. Asuntokunnan keskikoko Suomessa oli 2,25 henkilöä ja Raahessa 2,37 henkilöä. Ahtaasti asuvien asuntokuntien ja henkilöiden määrä ei ole juuri vuodesta 1985 muuttunut. Taulukko 3/ Ahtaasti asuvat asuntokunnat Normiluokka Raahe Koko maa Asuntokuntia % Henkilöitä % Asunto- Kuntia % Henkilöitä % *) Normi 1 Normi 2 Normi 3 Normi ,4 98 1, , , , , , ,4 0,4 1,4 6,6 16,6 1,0 3,1 12,6 28,6

16 16 *) Normi 1: enemmän kuin 2 henkilöä/huone, kun keittiö lasketaan huonelukuun Normi 2: enemmän kuin 2 henkilöä/huone, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun Normi 3: enemmän kuin 1 henkilö/huone, kun keittiö lasketaan huonelukuun Normi 4: enemmän kuin 1 henkilö/huone, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun Asumistukea saavat lapsiperheet Elo-syyskuun vaihteessa v Kelan myöntämää asumistukea sai 893 ruokakuntaa, joista 260 lapsiperheitä eli 29,1%. (Puh.kesk ) Raahessa asui yhteensä asuntokuntaa. Vuoden 1998 lopussa asuntokuntien lukumäärä oli Asumistukea sai noin 12% asuntokunnista Nuorten ensiasunnot, vuokra-asuminen Koko maassa oli vuonna 1997 yhteensä asuntoa, joista vuokra-asuntoja eli 29,4 % asuntokannasta. Raahessa asuntojen määrä oli 7.891, josta vuokra-asuntoja oli eli 31.1 % asuntokannasta. Lähde: Tilastokeskus v Taulukko 1/ Suurimmat vuokranantajat 1999 Vuokra-asuntojen lkm. Raahe kaupunki ja Kiinteistö Oy Kummatti 968 (luku sis. 290 opiskelija- asuntoa) Raahen Seudun Asuntosäätiö Yksityiset vuokra-asunnot 695 Vuokra-asuntoja yht Lähde: Raahen kaupunki/tilahallinta ja Raahen Seudun Asuntosäätiö Taulukko 2/ Vertailu Oulun ja Kajaanin tilanteisiin Oulu Kajaani Raahe Asuntokuntia Asukkaita as.kunnissa Väkiluku Vuokralla asuvia asuntokuntia Vuokra-asuntojen osuus % 40,5 32,2 35,7 Omistusasuntoja Muu Yhteensä Ahtaasti asuvia henk. lkm Ahtaasti asuvia henk. % 23,87 25,29 25,12 Lähde: Tilastokeskus 1998

17 Muuttoliike Tällä hetkellä vuokra-asuntoa hakee Raahessa yli 200 henkilöä. Asunnon hakijat jonottavat pääasiassa pieniin asuntoihin. Taulukko 3/ Asunnonhakijat puhelinkyselyn mukaan Asunnon hakijat Tyhjät asunnot Raahen kaupunki 40 - Kiinteistö Oy Kummatti Raahen Seudun Asuntosäätiö Raahen väkiluku oli suurimmillaan henkilöä vuonna Tämän jälkeen asukasluku on kääntynyt laskuun. Ikäluokat ovat pienent y- neet. Kaupunki on kärsinyt muuttotappiota. Taulukko 1/3.6. Raahen henkikirjoitettu väestö Muutos edellisestä Vuosi Lukum. Lukum. % , , , , , , , , , , ,18 Taulukko 2/3.6. Väestömuutokset läsnäolevaan väestöön Syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönkasvu Kuntaan muuttaneet Kunnasta muuttaneet Nettomuutto Maahan muutto Maasta muutto Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Korjaus Väkiluvun muutos Lähde: Tilastokeskus

18 Muuttoliike kuntien välillä Raahen nettomuutto on 1980-luvun alusta saakka ollut koko ajan negatiivinen. Muuttajien määrä on vuosittain lisääntynyt. Lähtömuutto Raahesta vuonna 1999 Vuonna 1999 Raahesta muutti henkilöä, joista 853 alle 30- vuotiasta. Lukumääräisesti eniten muutettiin Ouluun vuotiaana. Oulun seudun (Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Oulunsalo) vetovoimaisuutta osoittaa se, että sinne muutti yhteensä 252 henkilöä Raahesta. Taulukko 1/ Kuntien välisen muuttoliikkeen lähtömuutto lähtökunnan, muuton suunnan ja iän mukaan liitteenä 1 sivulla 80. Tulomuutto Raaheen vuonna 1999 Vuonna 1999 Raaheen muutti 867 henkilöä, joista 713 alle 30-vuotiasta. Lukumääräisesti eniten muutettiin Pattijoelta vuotiaana. Taulukko 2/ Kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuutto tulokunnan, muuton suunnan ja iän mukaan liitteenä 2 sivulla Muutto kunnan sisällä Vuonna 1999 kaupungin sisäinen muuttoliike oli vilkkainta Keskustan sekä Kummatin ja Ollinsaaren alueilla. Nuoret (15-29-vuotiaat) liikkuivat eniten. Nuorten muutoille lienee ollut syynä itsenäistyminen ja oman perheen perustaminen. Ensimmäisenä asuntona vuokra-asunto oli luo n- tevin vaihtoehto ja siksi muuttovirta suuntautui Keskustaan, Kummattiin ja Ollinsaareen. Keskustan lisäksi Piehinki ja Mattilanperä olivat muuttovoittajia kaupungin sisäisessä muuttoliikkeessä. Lapaluodossa asukkaat eivät juuri vaihtuneet. Taulukossa 1/ esitelty kaupungin sisäinen muuttoliike vuonna 1999 liitteenä 3 sivulla 82 ja asuntoalueiden ryhmittely liitteenä 4 sivulla 83.

19 Vanhemmuus Perheen yhteinen ajankäyttö Huoltajien kiinnostus lapsen koulunkäyntiin Taulukko 1/ Kyseletkö lapselta kouluasioita? 3 lk - kpl 3 lk -% 6 lk - kpl 6 lk -% Kyllä päivittäin viikoittain satunnaisesti En kysele Ei vastausta Yhteensä Lähde: Vanhemmuuskysely v Perheiden yhteiset harrastukset Yli puolet perheistä harrastaa yhdessä erilaisia asioita. Tässä mainittuna muutamia: ulkoilu, lenkkeily, mökkeily, matkailu, veneily, kalastus, lemmikkieläinten hoito, puutarhatyöt. Taulukko 2/ Onko perheellä yhteisiä harrastuksia? 3 lk - kpl 3 lk - % 6 lk -kpl 6 lk - % On Ei ole Ei vastausta Lähde: Vanhemmuuskysely v Huoltajien osallistuminen lapsen harrastuksiin Vanhemmuuskyselyn mukaan huoltajat osallistuvat lastensa harrastuksiin lähinnä kannustajina, rahoittajina ja kuljetusten järjestäjinä. Taulukko 3/ Huoltajien osuus lapsen harrastuksissa (taulukossa on mainittu vain tärkeimmät) Osallistumisen tapa 3 lk 6 lk Kuljettamalla harrastuksiin Huoltajana, vetäjänä, toimitsijana Katsomalla pelejä, harjoituksia Kannustamalla, kuuntelemalla, keskustelemalla Antamalla rahaa, tekemällä hankintoja Yhteiset reissut, retket 5 9 Vastaajia yhteensä Lähde: Vanhemmuuskysely v

20 20 Kolmasluokkalaisten huoltajista viisi ilmoitti, ettei osallistu mitenkään ja 17 ei vastannut kysymykseen. Kuudesluokkalaisten huoltajista kuusi ilmoitti, ettei osallistu mitenkään ja 22 ei vastannut kysymykseen. Lapsen kahdenkeskinen aika huoltajan kanssa Taulukko 4/ Minkä verran lapsesi saa kahden keskistä aikaa huoltajan kanssa päivittäin? 3 lk - kpl 3 lk - % 6 lk- kpl 6 lk - % Arkisin - alle 1 tunnin 34 16, ,6-1-3 tuntia 81 39, ,5-4-6 tuntia 41 20, ,2-7-9 tuntia 10 4,9 7 4,0-10 tuntia tai enemmän 5 2,4 3 1,7 - koko päivä ,6 - satunnaisesti 3 1,5 1 0,6 Ei vastausta 31 15,1 0 0 Viikonloppuisin - alle 1 tunnin 16 7,8 3 1,7-1-3 tuntia 55 26, ,6-4-6 tuntia 37 18, ,6-7-9 tuntia 16 7,8 11 6,2-10 tuntia tai enemmän 36 17, koko päivä 3 1,5 6 3,4 - ei ilmoitettu aikaa ,5 - koko viikonloppu ,8 - satunnaisesti ,1 - vuorotyö, muuten tiiviisti ,6 Joku on aina kotona 2 1,0 4 2,3 Tarpeen mukaan 3 1,5 2 1,1 Ei vastausta 41 20, ,7 Kommentteja, ei aikoja 11 5,4 13 7,3 Yhteensä Lähde: Vanhemmuuskysely v Ajan ja voimavarojen riittävyys Taulukko 5/ Onko sinulla mielestäsi riittävästi aikaa/voimia viettää aikaa lapsesi kanssa? 3 lk- kpl 3 lk -% 6 lk - kpl 6 lk - % On , ,1 Ei 62 30, ,6 Ei vastausta 3 1,5 4 2,3 Joskus on, joskus ei 13 6,3 9 5,1 Yhteensä Lähde: Vanhemmuuskysely v

21 21 Esteitä yhteiselle ajan vietolle Taulukko 6/ Jos haluaisit viettää enemmän aikaa lapsesi kanssa, mikä/mitkä asiat ovat mielestäsi esteenä? 3 lk- kpl 6 lk- kpl Työ Lasten harrastukset 9 8 Omat harrastukset/opiskelu 13 9 Väsymys, terveys 6 7 Iso perhe 33 9 Kotiaskareet Ei esteitä 13 3 Lasten kaverit Rahan puute 3 1 Ajan puute 6 3 Koulu 1 1 Muut syyt 3 0 Ei vastausta Lähde: Vanhemmuuskysely v Sukulaisten tuki Taulukko 7/3.7.1.Onko sinulla sukulaisia, ystäviä tai muita henkilöitä, joilta saat tukea vanhempana olemiseen? 3 lk- kpl 3 lk- % 6 lk- kpl 6 lk- % On , ,3 - isovanhemmat , ,6 - muut sukulaiset , ,4 - ystävät , ,7 - naapurit 53 25, ,3 - muut 17 8, ,7 Ei ole 18 8, ,1 Ei vastausta 1 0,5 1 0,6 Yhteensä Lähde: Vanhemmuuskysely v Usein huoltajat saivat tukea monelta eri taholta, niin että sama huoltaja sai tukea sukulaisten lisäksi ystäviltä ja naapureilta. Muita mainittuja tukihenkilöitä olivat esimerkiksi kummit tai viranomaiset.

22 22 Kaveripiirin tunteminen Taulukko 8/ Montako lapsesi ystävää/kaveria tunnet? Kaverien määrä 3 lk- kpl 6 lk- kpl 1-4 kaveria kaveria kaveria Yli 16 kaveria Kaikki/lähes kaikki En yhtään 0 1 Ei vastausta 1 2 Yhteensä Lähde: Vanhemmuuskysely v Vanhempien tupakointi Pohjois-Pohjanmaan kouluterveyskyselyn v mukaan noin 31 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista ilmoitti isänsä tupakoivan ja 23 % äitinsä tupakoivan nykyisin. Vähintään kerran viikossa tupakoivista peruskoululaisista 43 % sanoi molempien vanhempien tietävän lapsensa tupakoinnista Vanhempien työssäkäynti Raahen suurin työnantaja on Rautaruukki Oy. Sen palveluksessa olevista henkilöstä tekee 3-vuorotyötä 62 %. Suurin osa Rautaruukin työntekijöistä on miehiä. Naisvaltaisista vuorotyötä tekevistä aloista on otettu esimerkkeinä terveydenhuolto ja päivittäistavarakaupat, joissa epäsäännöllinen työaika on noin 400 henkilöllä. Taulukko 1/ Elinkeinorakenne Raahe Koko maa Työpaikat Lkm. % % % Alkutuotanto 56 0,6 0,6 0,61 Jalostus ,5 55,9 26,8 Rakennusteollisuus 462 4,7 - - Palvelut ,1 42,5 65,1 Tuntematon 204 2,1 1,0 2,0 Yht Lähde: Elinkeinokeskus

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2015 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2015 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2015 - Lappeenranta 2015, 2014 ja 2013 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60 % -40 % -20 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Luokat ovat

Lisätiedot

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12)

KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) 20.4.2016 KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2016 YLÄKOULUT KYSYMYKSITTÄIN Koko maa 2016 - Lappeenranta 2016, 2015 ja 2014 KOULUN OLOSUHTEET 1 1 (12) -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% Luokat ovat riittävän

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1

(8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1 18.6.2013 1 (8) KOULUJEN HYVINVOINTIPROFIILI 2013 LUKIOT KYSYMYKSITTÄIN LAPPEENRANTA 2013, 2012, 2011 OPPILAITOKSEN OLOSUHTEET 1-80% -60% -40% -20% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 120% Luokat ovat riittävän tilavia

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu)

Auranlaakson koulu. Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili (alakoulu) Sivu 1/5 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 64 vastaajaa 32 (50 %) 32 (50 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän tilava

Lisätiedot

Kuusiston koulu (Kaarina)

Kuusiston koulu (Kaarina) Sivu 1/5 Kuusiston koulu (Kaarina) tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 101 vastaajaa 59 (58 %) 42 (42 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Pohjois-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 28 %

FYYSISET TYÖOLOT. Pohjois-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 28 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 28 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto OPISKELUN KUORMITTAVUUS Vaikeuksia omatoimisuutta vaativissa tehtävissä Vaikeuksia sopivan opiskelutavan löytämisessä 21 20 Vaikeuksia läksyjen tekemisessä 14 Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011 .. Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset indeksit Uimahallit 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria?

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? strategioissa ja ohjelmissa? kunnan toimintasuunnitelmassa? osastojen ja yksiköiden omissa suunnitelmissa? Talous

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden 5 HEPOLAN SUURALUE 51 HEPOLAN TILASTOALUE 64 Suuralueeseen kuuluvat Ajoksen, Veitsiluodon, Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat sekä Iso-Ruonaojan eteläpuoliset maaseutualueet. Hepolan suuralueeseen kuuluvat

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki Helsingin kaupunki

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Kysely huoltajille ja oppilaille

Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille Kysely huoltajille ja oppilaille tammikuussa 2013 Kysely lähetettiin kaikille 20 000 oppilaan huoltajille Wilman kautta Kyselyyn vastasi 3400 huoltajaa Sekä 2500 oppilasta

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006 Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen Sisällys Johdanto 1 1. Yeinen kehitys, indeksit 3 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin vuonna 2006 5 3.

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen 09.01.2017 Sivu 1 / 1 4885/2016 10.03.02 5 Oppilailla esiintyvien sisäilmaongelmista johtuvien oireiden kartoittaminen Valmistelijat / lisätiedot: Antti Mäntynen, puh. 043 826 8978 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin palvelukysely:

Kajaanin kaupungin palvelukysely: Kajaanin kaupungin palvelukysely: alustavia tuloksia 5. 30.9.2013 707 vastasi (2 % yli 14 vuotiaista kajaanilaisista) 609 avoimen linkin kautta ja 97 paperikyselyllä llä 16.10.2013 Vastaajat 500 450 400

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta Tulosten vertailu: 0,, 2.. Kko Kunnan palvelujen hoito koettu hyväksi Parantumista verrattuna 0/ Sairaan-/terveydenhoitajan vastaanotto Kouluterveydenhuolto Joukkoliikennepalvelut

Lisätiedot

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto

Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Naapuruuskyselyn alustavia tuloksia Naapuruuskiistat ja asuminen Suomessa -tutkimushanke Itä-Suomen yliopisto Jukka Hirvonen (Aalto-yliopisto / Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutusryhmä) Elokuu

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot