RAAHEN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAAHEN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO"

Transkriptio

1 RAAHEN KAUPUNKI LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISELONTEKO SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN Kaupunginvaltuusto

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALKUSANAT 2. YHTEENVETO 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT s Perherakenne 3.2. Koulutus 3.3. Työllisyystilanne 3.4. Toimeentulo 3.5. Asuminen 3.6. Muuttoliike 3.7. Vanhemmuus 3.8. Yhdyskuntarakenne ja elinympäristö 4. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN ILMENEMISMUODOT s Alle kouluikäisten terveys ja hyvinvointi 4.2. Kouluikäisten terveys ja hyvinvointi 4.3. Lasten ja nuorten ajankäyttö 4.4. Lasten ja nuorten elintavat 5. HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ HUOLEHTIMINEN s Kunnalliset palvelut 5.2. Vapaa-ajan toiminnan/harrastusten tarjonta 5.3. Muiden toimijoiden toiminta 5.4. Henkilöstön jaksaminen 6. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN PARANTAMISSTRATEGIA s Visio 6.2. Toimenpiteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi Raahessa

3 3 1. ALKUSANAT Hyvinvointiselonteon laatimisen tavoitteena on selvittää, miten kunnan toiminta ja palvelut ilmentävät lasten ja nuorten hyvinvointia. Ensimmäisessä vaiheessa työryhmä on selvittänyt hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja ilmenemismuodot sekä sen kuinka kaupunki on huolehtinut hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Toisessa vaiheessa työryhmä on tehnyt ehdotuksensa lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamisstrategiasta ja toimenpiteistä. Sos.dem. valtuustoryhmä teki aloitteen Lasten ja nuorten hyvinvointiselonteon laatimisesta Raahessa. Raahen kaupunginhallitus päätti kokouksessaan lähettää aloitteen koulutuspalvelukeskuksen, sosiaalipalvelukeskuksen ja vapaaajan palvelukeskuksen johtajille yhteistyössä valmisteltavaksi mennessä. Kaupunginhallitus määräsi kaupunginjohtajan nimeämään työryhmän. Kaupunginjohtaja teki päätöksen työryhmän perustamisesta lasten ja nuorten hyvinvointiselonteon laatimista varten ja nimesi toimikunnan jäseniksi Teija Haapaniemen, Virpi Honkalan, Viljo Lehmuskedon (varalla Anna Kaisa Huotari), Urho Mäkelän, Pekka Pernun, Riitta Saarelaisen, Sirkka-Hannele Saarisen ja Marja-Liisa Tanjusen. Terveyskeskus nimesi edustajaksi Riitta-Liisa Pisilän, varalla Marja-Leena Pajunpää. Riitta-Liisa Pisilän tilalle työryhmään tuli alkaen Terttu Kujanpää. Riitta Saarelainen ei ole osallistunut työryhmän työ s- kentelyyn paikkakunnalta muuton takia. Työryhmän puheenjohtajana toimi Urho Mäkelä. Työryhmän sihteerinä toimi aluksi Leea Haapakangas oman työn ohella. Projektisihteerinä toimi alkaen Kirsti Vähäkangas. Leea Haapakangas osallistui tämän jälkeen työryhmän työskentelyyn koulutuspalvelukeskuksen toisena edustajana. Työryhmä järjesti Lasten ja nuorten hyvinvointi seminaarin, jossa oli luennoitsijana ja asiantuntijana projektipäällikkö Kerttu Perttilä Stakesista. Peruskoulujen 3. ja 6. luokkien oppilaiden huoltajille järjestettiin va n- hemmuuskysely syyskuussa Kyselyyn vastasi noin 90% oppilaiden huoltajista. Selonteon luonnos jaettiin kaupunginvaltuustolle Työryhmä jättää selonteon kaupunginjohtajalle päätöksentekoa ja jatkotoimenpiteitä varten. Työryhmä ehdottaa, että selonteko saatetaan kaupunginvaltuuston käsittelyn jälkeen hallintokunnille tiedoksi kehittämistä ja toteuttamista varten.

4 4 Työryhmän mielestä on erittäin tärkeätä, että kaupunginvaltuusto ja ha l- lintokunnat sitoutuvat selonteossa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen. Hallintokuntien tulisi huomioida ehdotukset talous- ja käyttösuunnitelmissaan mieluummin omina kohtinaan tai omana suunnitelmanaan ja niin että toteuttamiseen varataan riittävät voimavarat. Raahessa Urho Mäkelä puheenjohtaja Leea Haapakangas Teija Haapaniemi Virpi Honkala Anna Kaisa Huotari Terttu Kujanpää Viljo Lehmusketo Pekka Pernu Sirkka-Hannele Saarinen Marja-Liisa Tanjunen Kirsti Vähäkangas projektisihteeri

5 5 2. YHTEENVETO Väestö Koulutustaso Työttömyys Ympäristö Terveys Raahessa asuu noin asukasta. Perheiden määrä on 4.674, joista lapsiperheitä eli 60% kaikista perheistä. Syntyvyys on pienentynyt 1980-luvulta lähtien ja on nyt vakiintunut lapseen vuodessa. Tämä vaikuttaa viiveellä päivähoidon ja koulutuspaikkojen tarpeeseen. Avioerojen määrä on Raahessa samaa tasoa kuin maassa keskimäärin. Yli puolet (60,3%) Raahessa asuvista 15-vuotta täyttäneistä henkilöistä on suorittanut tutkinnon. Luku on hieman korkeampi kuin koko maan vastaava luku 57,7%. Koulunsa keskeyttäneitä on vajaat 10% keskia s- teen koulujen oppilasmääristä. Koulunsa keskeyttäneiden tai ilman koulutuspaikkaa jääneiden nuorten tilannetta ei varsinaisesti seurata millään tavalla. Kokonaistyöttömyys on laskenut vuoden 2000 aikana jonkin verran. Se on koko 1990-luvun ollut yli 50% korkeampi kuin valtakunnassa keskimäärin. Nuorisotyöttömyys on pysynyt lähes ennallaan. Vuonna 2000 oli keskimäärin 274 nuorta työttömänä kuukausittain. Raahessa ei ole suuria melu- tai saasteongelmia, jotka ylittäisivät sallitut tasot. Sofy-suunnitelmien perusteella voi päätellä, että suurin osa raahelaisista on tyytyväisiä asuinympäristöönsä. Alle kouluikäisten terveydessä ei ole havaittu merkittäviä poikkeamia valtakunnallisesta keskitasosta. Huolen alueella olevien määrä on lisääntymään päin, koska lieviin tapauksiin ei ehditä puuttua. Koululaiset voivat enimmäkseen hyvin. Terveytensä arvioi huonoksi vain noin 2% koulukyselyyn osallistuneista, mikä on hieman enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaan kouluissa keskimäärin. Kouluterveydenhuo l- toon ollaan melko tyytyväisiä. Elämäntapaongelmat Koulukiusaaminen on Raahessa samaa tasoa kuin esimerkiksi Helsingissä. Jatkuvasti tupakoivien määrä on vuosittain lisääntynyt. Nuuskaamisen on aloittanut muutama prosentti koululaisista. Alkoholin käyttö on yleistynyt. Huumeiden käyttö on yhä kasvava ongelma. Käyttäjiä on kuitenkin lukumääräisesti vähän. Yli 80% koululaisista ei ole koskaan kokeillut huumeita. Nuorten alle 21-vuotiaiden tekemien omaisuusrikosten määrä suhteessa kaikkiin omaisuusrikoksiin on huomattava. Nuorten ongelmia ratkomaan on perustettu Nuorten Talo. PaRaspäivystys tekee etsivää nuorisotyötä. Nuorisovaltuuston toiminta alkoi keväällä Tärkeää työtä lasten ja nuorten hyväksi tekevät myös järjestöt kuten Raahen Turvakoti ja Mannerheimin lastensuojeluliitto.

6 6 Harrastukset Enemmistö nuorista harrastaa säännöllisesti urheilua tai kulttuuria. Vanhemmat osallistuvat lastensa harrastuksiin lähinnä autonkuljettajina ja kannustajina. Sosiaalipalvelut ja sosiaalinen hyvinvointi Paikalliset urheilu- ja muut seurat ovat erittäin merkittäviä vapaa-ajan palveluiden tarjoajia. Raahe pystyy tarjoamaan päivähoitopaikan kaikille sitä tarvitseville. Huostaanottoja oli 57 vuonna 1999 ja sijoituksia kodin ulkopuolelle 67. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus alle 18-vuotiaista on 1,1% Suomessa ja Raahessa 1,7%. Yleisimpiä syitä erilaisiin tukitoimiin ja lastensuojelutoimiin ovat vanhempien kasvatuskyvyn puute, päihde- ja mielenterveysongelmat. Perheneuvolan asiakkaiden ongelmat ovat monimutkaistuneet ja vaikeutuneet, mm. perheneuvolan tarjoamaa kriisiapua tarvitsi Raahessa 20 perhettä. Koulutuspalvelut Perusopetus takaa Raahessa kaikille oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet opetukseen. Raahessa toimii tällä hetkellä 10 peruskoulua ja lukio. Esiopetukseen tuotiin syksyllä 2000 noin 70% ikäluokasta. Erityisopetusta sai Raahessa 4,32% oppilaista. Oppilashuoltoryhmät kokoontuvat kouluilla säännöllisesti käsittelemään koulunkäyntivaikeuksia. Keskiasteen ja ammattikorkeakouluopetuksen tarjonta Raahessa on monipuolista. Ammattikorkeakoulupaikkoja tarjoavat Oulun ammattikorkeakoulun Raahen tietokonealan yksikkö, Raahen Porvari- ja Kauppakoulu ja Raahen ammattioppilaitos. Vanhemmuus Kaikki kolmas- ja kuudesluokkalaisten vanhemmuuskyselyyn osallistuneet vanhemmat ilmoittivat kyselevänsä lapsiltaan kouluasioita. Yli 60% vanhemmista ilmoitti, että heillä on riittävästi voimavaroja ja aikaa lapsilleen. Työ koettiin useimmin esteeksi sille, ettei lapselle riitä nykyistä enemmän aikaa. Raahessa asuu paljon vuorotyötä tekeviä va n- hempia. Kolmasluokkalaisten lasten vanhemmista 96 % ja kuudesluokkalaisten lasten vanhemmista 56 % pitää Raahea hyvänä tai aika hyvänä lapsiperheen asuinpaikkana. Vanhempia huolestuttavat eniten huumeet. Vanhempien mielestä lapsiperheiden palveluita tulisi kehittää mm. lisäämällä kotiapua, leikkipaikkoja, tapahtumia perheille, nuorille suunnattuja viriketoimintoja ja harrastustiloja, parantamalla kouluoloja sekä ottamalla huomioon palvelujen tarjonnassa tasapuolisesti kaupungin eri osa-alueet. Yhä useammat lapsiperheet tarvitsevat erityistä tukea kasvatusonge l- miinsa. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi lisääntyvä määrä nuoria tarvitsee monenlaista tukea elämänhallintaan. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta vanhemmuuden tukemista tulisi lisätä entisestään.

7 7 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 3.1. Perherakenne Perhetyypit Raahessa asui 1990-luvulla henkilöä asukkaita oli noin Syntyvyys oli Raahessa suurimmillaan vuonna 1980, jolloin syntyi 404 lasta. Vuonna 1999 syntyi 211 lasta. Taulukko 1/ Asukasluvun ja syntyvyyden kehitys Vuosi Asukkaat Synt. Avioliitot Avioerot Avioerojen suhde avioliittoihin -%:na , , , , , , , , ,00 Tässä taulukossa on esitetty tammikuun ensimmäisen päivän tilanne ko. vuonna. Avioerojen suhde asukasta kohden oli koko maassa 2,68 ja Raahessa 1,95 vuoden 1998 tilastojen mukaan, jolloin Raahessa otettiin 34 avioeroa. Taulukko 2/3.1.1.Avioliitot ja avioerot Koko maa 1998 Solmitut avioliitot Avioerot Suhdeluku 57,64 Suomen asukasluku Erot 1000 as. kohti 2,68

8 8 Avioliitot ja avioerot Raahe 1998 Asukasluku Avioerot 34 Erot 1000 as. kohti 1,95 Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja v Lapsiperheet, osuus asuntokunnista 3.2. Koulutus Lapsiperheiden osuus kaikista asuntokunnista on pienentynyt vuodesta Vuonna 1980 perheistä 83% oli lapsiperheitä mutta vuonna 1998 enää 62%. Taulukko 2/ Perherakenne Raahessa Kaikki perheet Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Lapsiperheitä yhteensä % kaikista perheistä 82,5 61,7 60,0 Avioerot Tilastokeskuksen tilaston mukaan 363 yli 25-vuotiasta he n- kilöä asui vanhempiensa kanssa samassa taloudessa. Useimmissa tämäntyyppisissä perheissä lapsiluku oli yksi. Osa näistä nuorista lienee opiskelijoita Väestön koulutustaso Yli puolet (60,3 %) Raahessa asuvista 15-vuotta täyttäneistä henkilöistä on suorittanut tutkinnon. Luku on hieman korkeampi kuin koko maan vastaava luku 57,7 %.

9 9 Taulukko 1/ Koulutettujen määrä koulutustason mukaan Raahessa Peruskoulu Keskiaste Korkea-aste yli 15 v. yht Lähde: Tilastokeskus. Kuntafakta. Taulukko 2/ Koulutustaso Raahessa ja koko maassa v Raahe Koko maa Tutkinnon suorittaneita 15 vuotta täyttäneistä 60,3 % 57,7% - Keskiasteen tutkinto 40,2 % 35,2% - Alin korkea-aste 13,0 % 12,7% - Alempi korkea-aste 3,9 % 4,3% - Ylempi korkea-aste 3,0 % 5,0% - Tutkijakoulutusaste 0,2 % 0,5% Lähde: Tilastokeskus. Suomen Kuntaliitto/R Koskenranta Koulutuspalvelut Raahessa Raahen alueella toimivat toisen ja korkea-asteen oppilaitokset tarjoavat vuosittain 880 aloituspaikkaa. Peruskoulunsa päätti 273 nuorta keväällä Taulukko 1/ Oppilaitokset ja koulut Raahessa Oppilaitos Oppilasmäärä Peruskoulun ala-asteet 8 kpl Peruskoulun yläasteet 2 kpl 753 Erityiskoulut 2 kpl 66 ** Peruskoulujen oppilaat yhteensä Raahen lukio 684 Raahen ammattioppilaitos 745 Lybeckerin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos 207 Raahen Porvari- ja Kauppakoulu 580 Raahen Tietokonealan oppilaitos 950 Oulun yliopisto, Raahen DI- koulutus 150 Rautaruukki Oy:n teollisuusoppilaitos 77 ** Toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijat yhteensä

10 10 Työväenopisto n Pohjois-Pohjanmaan Kesäyliopisto, Raahe n Musiikkiopisto 372 Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 203 keskim./v Lähde: Oppilaitokset. Oulun Seudun Ammattikorkeakoulun toiminta alkoi Raahessa syksyllä Tuolloin alkoi Raahen Porvari- ja Kauppakoulussa tradenomikoulutus, Raahen tietokonealan oppilaitos siirtyi Oulun Seudun Ammattikorkeakoulun alaisuuteen ja Raahen ammattioppilaitoksessa alkoi teollisuuden kemian alan opintolinja. Oulun Seudun Ammattikorkeakoulussa opiskelevat vuonna 2000: 1. Raahen tietokonealan yksikkö 830 opiskelijaa 2. RP&KK 145 opiskelijaa 3. Raahen ammattioppilaitos 21 opiskelijaa. Yhteensä 996 opiskelijaa. Tiedot kerätty puhelinkyselynä viikoilla 37 ja Koulutuspaikkaa vaille jääneet ja keskeyttäneet Koulunsa keskeyttäneistä tai vaille koulutuspaikkaa jääneistä nuorista ei löydy koko kaupungin kattavaa tilastoa. Osa näistä nuorista ilmoittautuu työvoimatoimistoon työnhakijaksi, osa saattaa olla sosiaalitoimen toimeentuloasiakkaita. Osa näistä nuorista ei ole minkään viranomaisen asiakkaana. Syyskuussa vuonna 2000 Raahen työvoimatoimiston kirjoilla oli 57 ammattitaidotonta alle 25-vuotiasta työnhakijaa. Lukuun sisältyi 10 ylioppilasta ja 35 ammattikoulunsa keskeyttänyttä. Lähde: Puh.kesk Oppilaitokset tilastoivat koulunsa keskeyttäneiden nuorten lukumäärän mutta eivät seuraa heidän sijoittumistaan muihin kouluihin tai työmarkkinoille. Taulukko 1/ Koulunsa keskeyttäneet lukuvuoden aikana. Tiedot kerätty puhelimitse viikolla 36 ja 37. Oppilaitos Aloituspaikat Oppilasmäärä Keskeyttämis % oppilasmäärästä Keskeyttäneet kpl Raahen lukio % 51 oppilasta Lybecker ,1 % 21 oppilasta Ammattioppilaitos ,5 % 108 oppilasta Tietokonealan % 38 oppilasta oppilaitos RP&KK ,5 % 38 oppilasta Yhteensä oppilasta

11 Työllisyystilanne Koulutuksen ulkopuolelle jääneet Raahe osallistui vuonna 1996 projektiin, jossa oli tavoitteena kehittää ohjaus/seuranta järjestelmä syrjäytymisuhanalaisten nuorten ohjaamiseksi koulutukseen. Raahessa opinto-ohjaajat tarkastivat tuolloin nuorten tilanteen koulutukseen pääsemisen ja aloittamisen kannalta ja totesivat, että kaikki ovat lähteneet koulutukseen. Systemaattista jokaisen nuoren seurantaa ei Raahessa ole. Peruskoulun opinto-ohjaajilla on kontakteja jatko-opiskelupaikkoihin ja sosiaalitoimeen Työttömyysaste Raahen työttömyysaste marraskuussa 2000 oli 14,6 %. Työttömänä oli tuolloin henkilöä. Vuonna 1999 työttömyysaste oli 18,4 %. Tilastojen valossa näyttää, että työllisyystilanne on hieman parantunut 1990-luvun pahimmista luvuista. Taulukko 1/ Työllisyysaste Raahessa Vuosi Työttömiä % (työvoimasta) Alle 25 vuotiaiden työttömyys -% (työttömistä) , , ,8 27, ,9 21, ,2 21, ,4 20, Nuorisotyöttömyys Nuorisotyöttömyys oli pahimmillaan 1990-luvun puolivälissä, jolloin lähes 30 % työttömistä oli nuoria. Marraskuussa 2000 alle 25-vuotiaita työttömiä oli 19,7 % työttömistä. Vuonna 2000 oli keskimäärin 274 nuorta työttömänä kuukausittain. Nuorisotyöttömyys on vähentynyt koko maassa. Raahessa yksi syistä lienee koulutukseen hakeutumisen ohella muuttoliike.

12 12 Taulukko 1/ Työttömyys v Lähde: Työvoimahallinto Työttömiä yht. Tyött.- % Alle 25- v. Tyött. -% Kunnan toim. työllist. Työvoima Tammikuu , , Helmikuu , , Maaliskuu , , Huhtikuu , , Toukokuu , , Kesäkuu , , Heinäkuu , , Elokuu , , Syyskuu , , Lokakuu , , Marraskuu , , Joulukuu , , Keskiarvo , ,8 74 Taulukko 2/ Työttömien määrä v Työttömiä yht. Alle 20- v. Nuorten tyött.-% Tammikuu ,43 Helmikuu ,47 Maaliskuu ,30 Huhtikuu ,42 Toukokuu ,98 Kesäkuu ,47 Heinäkuu ,42 Elokuu ,2 Syyskuu ,3 Lokakuu ,0 Marraskuu ,0 Joulukuu ,0 Keskiarvo ,58 Raahessa asui nuorta (17-25-vuotiasta) vuonna Heistä keskimäärin 11,4 % oli työttömänä. Taulukko 3/ Nuorisotyöttömyys ikäluokissa vuotiaat Nuoren ikä Nuorten lkm Nuoria yht Työttömiä 270 (k.arvo) Ka. tyött.-% 11,44 Lähde: Tilastokeskus

13 Toimeentulo Nuorten työpaja työllisti vuosittain 60 nuorta puolen vuoden työsuhteisiin. ESR-rahoitteinen työpajatoiminta päättyi Väestön keskimääräiset tulot kunnassa Raahelaisten keskimääräinen tulotaso oli hieman korkeampi kuin Pohjois-Pohjanmaan asukkaiden tulotaso, mutta alhaisempi kuin kaupunk i- maisissa kunnissa ja koko Suomessa vuosina 1998 ja Keskimäärin suomalaisten tulotaso oli noussut enemmän kuin raahelaisten tulotaso. Taulukko 1/ Kunnallisverotettava tulo mk/asukas Raahe Pohjois-Pohjanmaa Kaupunkimaiset kunnat Suomi Lähde: Tilastokeskus. Kuntafakta Toimeentulotukea saavat perheet Vuonna 1999 sai perhettä toimeentulotukea. Tukea saaneita he n- kilöitä oli Taulukko 1/ Toimeentulotuki. Tapaukset v Tuensaajaperheet Henkilöt Lähde: Raahen kaupungin toimintatilasto v Lapsiperheitä ei tilastoida erikseen. Vuoden 2000 tiedot saatu puhelimitse Toimeentulotukea saavat nuoret ja nuoret lapsiperheet Vuonna 1999 Raahessa asui nuorta aikuista (17-25-vuotiasta). Alle 25-vuotiaita toimeentulotukiasiakkaita oli 527.

14 Asuminen Taulukko 1/ Toimeentulotukea saaneet alle 25-vuotiaat asiakkaat ja perheenjäsenten lukumäärä Toimeentulotukea Asiakkaat Perheenjäsenet saaneet alle 25-v Lähde: Sosiaalipalvelukeskus. Yleisin syy toimeentulotuen myöntämiselle oli työttömyysturvan riittämättömyys. Taustatekijöitä olivat työttömyysturvan viivästyminen ja karenssi. Opintotuen riittämättömyys ja tulottomuus olivat myös usein toistuvia syitä. Opiskelijat voivat saada toimeentulotukea kesällä, jos kesätyöpaikkaa ei ole. Toimeentulotuen myöntämiselle saattoi olla tarvetta perhekriisissä, esim. avioerotilanteessa. Muita taustatekijöitä olivat alkoholin käyttö, sairaus, asevelvollisuus, ylivelkaantuminen tai taloudellinen taitamattomuus. Toimeentulotukimenot ovat vähentyneet vuoden 1996 huipun jälkeen. Viimeisen toimeentulotuen puolivuotisennakkotilaston mukaan bruttomenot asukasta kohti koko maassa olivat 253 mk, kaupunkimaisissa kunnissa 308 mk ja Raahessa 180 mk sekä esimerkiksi Oulussa 273 mk Asumisväljyys, ahtaasti asuvat ruokakunnat Ahtaasti asuminen keskittyi asuntokuntiin, joiden henkilöluku oli neljä taikka sitä suurempi. Raahen asuntokuntien ahtaasti asuminen oli yhtä yleistä kuin koko maassa keskimäärin. Sen sijaan ahtaasti asuvien asuntokuntien henkilöluku oli jokaisessa normiluokassa suurempi kuin maassa keskimäärin. Asunnon keskimääräinen pinta-ala v oli 81,5 m 2 ja henkilöä kohden 32 m 2. Vastaavat luvut koko maassa olivat 77,2 m 2 ja 33,0 m 2. Asuntokuntien keskimääräinen huoneluku oli 3,9 ja 1,54 huonetta henkilöä kohden, keittiö mukaan luettuna. Vastaavat luvut koko maassa olivat 3,38 ja 1,58.

15 15 Taulukko 1/ Asuminen, Raahe Kaikki asunnot (Vakinaisesti asuttuja) Pintaala Ei vakinaisesti asutut asunnot Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu rakennus , (7 230) Lähde: Tilastokeskus Taulukko 2/ Asuntokuntien koko Raahessa ja koko maassa Asuntokuntien koko Lkm. Raahessa % Raahessa Lkm. Suomessa % Suomessa - 1 henkilö , ,5-2 henkeä , ,8-3 henkeä , ,1-4 henkeä , ,7-5 henkeä 356 4, ,7-6 henkeä 128 1, ,4-7 + henkeä 91 1, ,8 Asuntokunnan keskikoko 2,37 2,25 Lähde: Tilastokeskus Koko maassa asui vuoden 1998 lopussa henkilöä, jotka muodostivat yhteensä asuntokuntaa. Asuntokunnan keskikoko Suomessa oli 2,25 henkilöä ja Raahessa 2,37 henkilöä. Ahtaasti asuvien asuntokuntien ja henkilöiden määrä ei ole juuri vuodesta 1985 muuttunut. Taulukko 3/ Ahtaasti asuvat asuntokunnat Normiluokka Raahe Koko maa Asuntokuntia % Henkilöitä % Asunto- Kuntia % Henkilöitä % *) Normi 1 Normi 2 Normi 3 Normi ,4 98 1, , , , , , ,4 0,4 1,4 6,6 16,6 1,0 3,1 12,6 28,6

16 16 *) Normi 1: enemmän kuin 2 henkilöä/huone, kun keittiö lasketaan huonelukuun Normi 2: enemmän kuin 2 henkilöä/huone, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun Normi 3: enemmän kuin 1 henkilö/huone, kun keittiö lasketaan huonelukuun Normi 4: enemmän kuin 1 henkilö/huone, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun Asumistukea saavat lapsiperheet Elo-syyskuun vaihteessa v Kelan myöntämää asumistukea sai 893 ruokakuntaa, joista 260 lapsiperheitä eli 29,1%. (Puh.kesk ) Raahessa asui yhteensä asuntokuntaa. Vuoden 1998 lopussa asuntokuntien lukumäärä oli Asumistukea sai noin 12% asuntokunnista Nuorten ensiasunnot, vuokra-asuminen Koko maassa oli vuonna 1997 yhteensä asuntoa, joista vuokra-asuntoja eli 29,4 % asuntokannasta. Raahessa asuntojen määrä oli 7.891, josta vuokra-asuntoja oli eli 31.1 % asuntokannasta. Lähde: Tilastokeskus v Taulukko 1/ Suurimmat vuokranantajat 1999 Vuokra-asuntojen lkm. Raahe kaupunki ja Kiinteistö Oy Kummatti 968 (luku sis. 290 opiskelija- asuntoa) Raahen Seudun Asuntosäätiö Yksityiset vuokra-asunnot 695 Vuokra-asuntoja yht Lähde: Raahen kaupunki/tilahallinta ja Raahen Seudun Asuntosäätiö Taulukko 2/ Vertailu Oulun ja Kajaanin tilanteisiin Oulu Kajaani Raahe Asuntokuntia Asukkaita as.kunnissa Väkiluku Vuokralla asuvia asuntokuntia Vuokra-asuntojen osuus % 40,5 32,2 35,7 Omistusasuntoja Muu Yhteensä Ahtaasti asuvia henk. lkm Ahtaasti asuvia henk. % 23,87 25,29 25,12 Lähde: Tilastokeskus 1998

17 Muuttoliike Tällä hetkellä vuokra-asuntoa hakee Raahessa yli 200 henkilöä. Asunnon hakijat jonottavat pääasiassa pieniin asuntoihin. Taulukko 3/ Asunnonhakijat puhelinkyselyn mukaan Asunnon hakijat Tyhjät asunnot Raahen kaupunki 40 - Kiinteistö Oy Kummatti Raahen Seudun Asuntosäätiö Raahen väkiluku oli suurimmillaan henkilöä vuonna Tämän jälkeen asukasluku on kääntynyt laskuun. Ikäluokat ovat pienent y- neet. Kaupunki on kärsinyt muuttotappiota. Taulukko 1/3.6. Raahen henkikirjoitettu väestö Muutos edellisestä Vuosi Lukum. Lukum. % , , , , , , , , , , ,18 Taulukko 2/3.6. Väestömuutokset läsnäolevaan väestöön Syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönkasvu Kuntaan muuttaneet Kunnasta muuttaneet Nettomuutto Maahan muutto Maasta muutto Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Korjaus Väkiluvun muutos Lähde: Tilastokeskus

18 Muuttoliike kuntien välillä Raahen nettomuutto on 1980-luvun alusta saakka ollut koko ajan negatiivinen. Muuttajien määrä on vuosittain lisääntynyt. Lähtömuutto Raahesta vuonna 1999 Vuonna 1999 Raahesta muutti henkilöä, joista 853 alle 30- vuotiasta. Lukumääräisesti eniten muutettiin Ouluun vuotiaana. Oulun seudun (Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Oulunsalo) vetovoimaisuutta osoittaa se, että sinne muutti yhteensä 252 henkilöä Raahesta. Taulukko 1/ Kuntien välisen muuttoliikkeen lähtömuutto lähtökunnan, muuton suunnan ja iän mukaan liitteenä 1 sivulla 80. Tulomuutto Raaheen vuonna 1999 Vuonna 1999 Raaheen muutti 867 henkilöä, joista 713 alle 30-vuotiasta. Lukumääräisesti eniten muutettiin Pattijoelta vuotiaana. Taulukko 2/ Kuntien välisen muuttoliikkeen tulomuutto tulokunnan, muuton suunnan ja iän mukaan liitteenä 2 sivulla Muutto kunnan sisällä Vuonna 1999 kaupungin sisäinen muuttoliike oli vilkkainta Keskustan sekä Kummatin ja Ollinsaaren alueilla. Nuoret (15-29-vuotiaat) liikkuivat eniten. Nuorten muutoille lienee ollut syynä itsenäistyminen ja oman perheen perustaminen. Ensimmäisenä asuntona vuokra-asunto oli luo n- tevin vaihtoehto ja siksi muuttovirta suuntautui Keskustaan, Kummattiin ja Ollinsaareen. Keskustan lisäksi Piehinki ja Mattilanperä olivat muuttovoittajia kaupungin sisäisessä muuttoliikkeessä. Lapaluodossa asukkaat eivät juuri vaihtuneet. Taulukossa 1/ esitelty kaupungin sisäinen muuttoliike vuonna 1999 liitteenä 3 sivulla 82 ja asuntoalueiden ryhmittely liitteenä 4 sivulla 83.

19 Vanhemmuus Perheen yhteinen ajankäyttö Huoltajien kiinnostus lapsen koulunkäyntiin Taulukko 1/ Kyseletkö lapselta kouluasioita? 3 lk - kpl 3 lk -% 6 lk - kpl 6 lk -% Kyllä päivittäin viikoittain satunnaisesti En kysele Ei vastausta Yhteensä Lähde: Vanhemmuuskysely v Perheiden yhteiset harrastukset Yli puolet perheistä harrastaa yhdessä erilaisia asioita. Tässä mainittuna muutamia: ulkoilu, lenkkeily, mökkeily, matkailu, veneily, kalastus, lemmikkieläinten hoito, puutarhatyöt. Taulukko 2/ Onko perheellä yhteisiä harrastuksia? 3 lk - kpl 3 lk - % 6 lk -kpl 6 lk - % On Ei ole Ei vastausta Lähde: Vanhemmuuskysely v Huoltajien osallistuminen lapsen harrastuksiin Vanhemmuuskyselyn mukaan huoltajat osallistuvat lastensa harrastuksiin lähinnä kannustajina, rahoittajina ja kuljetusten järjestäjinä. Taulukko 3/ Huoltajien osuus lapsen harrastuksissa (taulukossa on mainittu vain tärkeimmät) Osallistumisen tapa 3 lk 6 lk Kuljettamalla harrastuksiin Huoltajana, vetäjänä, toimitsijana Katsomalla pelejä, harjoituksia Kannustamalla, kuuntelemalla, keskustelemalla Antamalla rahaa, tekemällä hankintoja Yhteiset reissut, retket 5 9 Vastaajia yhteensä Lähde: Vanhemmuuskysely v

20 20 Kolmasluokkalaisten huoltajista viisi ilmoitti, ettei osallistu mitenkään ja 17 ei vastannut kysymykseen. Kuudesluokkalaisten huoltajista kuusi ilmoitti, ettei osallistu mitenkään ja 22 ei vastannut kysymykseen. Lapsen kahdenkeskinen aika huoltajan kanssa Taulukko 4/ Minkä verran lapsesi saa kahden keskistä aikaa huoltajan kanssa päivittäin? 3 lk - kpl 3 lk - % 6 lk- kpl 6 lk - % Arkisin - alle 1 tunnin 34 16, ,6-1-3 tuntia 81 39, ,5-4-6 tuntia 41 20, ,2-7-9 tuntia 10 4,9 7 4,0-10 tuntia tai enemmän 5 2,4 3 1,7 - koko päivä ,6 - satunnaisesti 3 1,5 1 0,6 Ei vastausta 31 15,1 0 0 Viikonloppuisin - alle 1 tunnin 16 7,8 3 1,7-1-3 tuntia 55 26, ,6-4-6 tuntia 37 18, ,6-7-9 tuntia 16 7,8 11 6,2-10 tuntia tai enemmän 36 17, koko päivä 3 1,5 6 3,4 - ei ilmoitettu aikaa ,5 - koko viikonloppu ,8 - satunnaisesti ,1 - vuorotyö, muuten tiiviisti ,6 Joku on aina kotona 2 1,0 4 2,3 Tarpeen mukaan 3 1,5 2 1,1 Ei vastausta 41 20, ,7 Kommentteja, ei aikoja 11 5,4 13 7,3 Yhteensä Lähde: Vanhemmuuskysely v Ajan ja voimavarojen riittävyys Taulukko 5/ Onko sinulla mielestäsi riittävästi aikaa/voimia viettää aikaa lapsesi kanssa? 3 lk- kpl 3 lk -% 6 lk - kpl 6 lk - % On , ,1 Ei 62 30, ,6 Ei vastausta 3 1,5 4 2,3 Joskus on, joskus ei 13 6,3 9 5,1 Yhteensä Lähde: Vanhemmuuskysely v

21 21 Esteitä yhteiselle ajan vietolle Taulukko 6/ Jos haluaisit viettää enemmän aikaa lapsesi kanssa, mikä/mitkä asiat ovat mielestäsi esteenä? 3 lk- kpl 6 lk- kpl Työ Lasten harrastukset 9 8 Omat harrastukset/opiskelu 13 9 Väsymys, terveys 6 7 Iso perhe 33 9 Kotiaskareet Ei esteitä 13 3 Lasten kaverit Rahan puute 3 1 Ajan puute 6 3 Koulu 1 1 Muut syyt 3 0 Ei vastausta Lähde: Vanhemmuuskysely v Sukulaisten tuki Taulukko 7/3.7.1.Onko sinulla sukulaisia, ystäviä tai muita henkilöitä, joilta saat tukea vanhempana olemiseen? 3 lk- kpl 3 lk- % 6 lk- kpl 6 lk- % On , ,3 - isovanhemmat , ,6 - muut sukulaiset , ,4 - ystävät , ,7 - naapurit 53 25, ,3 - muut 17 8, ,7 Ei ole 18 8, ,1 Ei vastausta 1 0,5 1 0,6 Yhteensä Lähde: Vanhemmuuskysely v Usein huoltajat saivat tukea monelta eri taholta, niin että sama huoltaja sai tukea sukulaisten lisäksi ystäviltä ja naapureilta. Muita mainittuja tukihenkilöitä olivat esimerkiksi kummit tai viranomaiset.

22 22 Kaveripiirin tunteminen Taulukko 8/ Montako lapsesi ystävää/kaveria tunnet? Kaverien määrä 3 lk- kpl 6 lk- kpl 1-4 kaveria kaveria kaveria Yli 16 kaveria Kaikki/lähes kaikki En yhtään 0 1 Ei vastausta 1 2 Yhteensä Lähde: Vanhemmuuskysely v Vanhempien tupakointi Pohjois-Pohjanmaan kouluterveyskyselyn v mukaan noin 31 % peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaista ilmoitti isänsä tupakoivan ja 23 % äitinsä tupakoivan nykyisin. Vähintään kerran viikossa tupakoivista peruskoululaisista 43 % sanoi molempien vanhempien tietävän lapsensa tupakoinnista Vanhempien työssäkäynti Raahen suurin työnantaja on Rautaruukki Oy. Sen palveluksessa olevista henkilöstä tekee 3-vuorotyötä 62 %. Suurin osa Rautaruukin työntekijöistä on miehiä. Naisvaltaisista vuorotyötä tekevistä aloista on otettu esimerkkeinä terveydenhuolto ja päivittäistavarakaupat, joissa epäsäännöllinen työaika on noin 400 henkilöllä. Taulukko 1/ Elinkeinorakenne Raahe Koko maa Työpaikat Lkm. % % % Alkutuotanto 56 0,6 0,6 0,61 Jalostus ,5 55,9 26,8 Rakennusteollisuus 462 4,7 - - Palvelut ,1 42,5 65,1 Tuntematon 204 2,1 1,0 2,0 Yht Lähde: Elinkeinokeskus

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2013

KOULUTERVEYSKYSELY 2013 KOULUTERVEYSKYSELY 2013 Kouvolan kuntakohtaisia tuloksia verrattuna Kouvolan vanhoihin tuloksiin 2 Kouluterveyskysely THL:n toteuttama valtakunnallinen kysely peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille,

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

MISSÄ OPIT? Helsingin peruskoululaisten kokemuksia oppimisympäristöstä ja hyvinvoinnista vuosina 1996 2008

MISSÄ OPIT? Helsingin peruskoululaisten kokemuksia oppimisympäristöstä ja hyvinvoinnista vuosina 1996 2008 HELSINGIN KAUPUNKI Opetusvirasto Perusopetuslinja MISSÄ OPIT? Helsingin peruskoululaisten kokemuksia oppimisympäristöstä ja hyvinvoinnista vuosina 1996 8 Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Topi Kinnunen,

Lisätiedot

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Aineisto Helsingin, Espoon ja Vantaan yhdistetty aineisto Vastaajina

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Hiljattain julkaistu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kouluterveyskysely 2009 kertoo aiempaa uupuneemmista nuorista. Lukiolaiset kärsivät niin päivittäisestä väsymyksestä

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Pohjois-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 28 %

FYYSISET TYÖOLOT. Pohjois-Suomen AVI 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 28 % FYYSISET TYÖOLOT Oppilaitoksen fyysisissä työoloissa puutteita 28 % Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Tiedosta hyvinvointia 1 Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Minna Pietikäinen, Stakes Hoito-kasvatus-kuntoutus Toiminnallinen verkosto lasten ja nuorten parhaaksi 29.10.2008

Lisätiedot

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mikä on kokonaiskuva nuorten tupakkatuotteiden käytöstä? Savukkeiden,

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto

OPISKELUN KUORMITTAVUUS Ypäjän Hevosopisto OPISKELUN KUORMITTAVUUS Vaikeuksia omatoimisuutta vaativissa tehtävissä Vaikeuksia sopivan opiskelutavan löytämisessä 21 20 Vaikeuksia läksyjen tekemisessä 14 Vaikeuksia kirjoittamista vaativissa tehtävissä

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 2007. Tutkimuksia 299/2007 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUJEN LAATU VIHDISSÄ VUONNA 0 Tutkimuksia 2/0 Heikki Miettinen 1. Johdanto 2 2. Tulokset palveluryhmittäin vuonna 0 3 3. Tulokset palveluittain vuonna 0 Yleinen järjestys ja turvallisuus, ka.=3,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE

4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 49 4 SYVÄKANKAAN SUURALUE 41 SYVÄKANKAAN TILASTOALUE Suuralueeseen kuuluvat Vähä-Ruonaojan ja Iso- Ruonaojan väliin sijoittuvat Perämerentien itäpuoliset alueet. Syväkankaan suuralue koostuu Syväkankaan,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

FSD2336 Koulun hyvinvointiprofiili 2004-2005 : toisen asteen oppilaitokset

FSD2336 Koulun hyvinvointiprofiili 2004-2005 : toisen asteen oppilaitokset KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2336 Koulun hyvinvointiprofiili 2004-2005 : toisen asteen oppilaitokset Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Lokakuu-joulukuu 2013 Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys loka-joulukuussa 2013 1 (2) Satakunnan

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti

Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Kouluterveys 2010: Pääkaupunkiseudun raportti Anni Lommi, Pauliina Luopa, Riikka Puusniekka, Suvi Vilkki, Jukka Jokela Topi Kinnunen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Espoon kaupunki Helsingin kaupunki

Lisätiedot

KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset

KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET. Kouluterveyskysely 2013 Kuopion tulokset KUOPIO KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSET Kouuterveyskysey 2013 Kuopion tuokset VASTAAJAT Kyseyyn vastanneet peruskouujen 8. ja 9. uokkien oppiaat sekä ukioiden 1. ja 2. vuoden opiskeijat ja ammatiisten oppiaitosten

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti

URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti URJALAN LUKION OIREKYSELY; MARRASKUU 2014 Yhteenvetoraportti Kysey toteutettiin sähköpostin välityksellä marraskuussa 2014. Kyselyyn vastasi 60 koulun 64 oppilaasta (94 %). Tutkimusta voidaan pitää tältä

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden 5 HEPOLAN SUURALUE 51 HEPOLAN TILASTOALUE 64 Suuralueeseen kuuluvat Ajoksen, Veitsiluodon, Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat sekä Iso-Ruonaojan eteläpuoliset maaseutualueet. Hepolan suuralueeseen kuuluvat

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011

Kuntapalvelut Tuusulassa vuonna 2011 8.11.2011 .. Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 2 1. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 3 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset indeksit Uimahallit 3. Palvelutyytyväisyys

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista:

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: HYVÄT EVÄÄT ELÄMÄLLE Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012 Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: lasten ja nuorten koettu terveys ja

Lisätiedot

Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus. Syksy 2013

Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus. Syksy 2013 Satakuntalaisten lasten ja nuorten hyvinvoin6katsaus Syksy 213 Keskeiset havainnot satakuntalaisista nuorista ja heidän hyvinvoinnista 1. Satakunnan nuoret 2. Terveys Satakunnassa on yhteensä 71514 alle

Lisätiedot

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset

Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Etelä-Siilinjärven kyläkyselyn tulokset Vuorela, Toivala ja Jännevirta Yhteenvetoja vastauksista Siilinjärvi 2012 Kysely suoritettiin alueella Vuorela, Toivala, Jännevirta - Ranta- Toivala Kehvo Kysely

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.

Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa. Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9. Lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman prosessi Limingan kunnassa Varhaiskasvatusjohtaja KM, LTO Minna Kärkkäinen 11.9.2013 ODL, OULU Liminka kasvukunta Oulun seudulla Noin 10 000 asukkaan kunta, ikärakenteeltaan

Lisätiedot

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi. Sakari Suominen, LT, prof. (mvs) Turun yliopisto E L IN O L O T Länsi-Suom en lääni 0 1 0 2 0 3 0 4 0 5 0 6 0 7 0 8 0 9 0 1 0 0 % Vanhem m uuden puutetta*

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2002: MÄNTSÄLÄN KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2002: MÄNTSÄLÄN KUNTARAPORTTI Tomi Virkkunen, Pauliina Luopa, Soili Orre, Jukka Jokela, Matti Rimpelä KOULUTERVEYS 2002: MÄNTSÄLÄN KUNTARAPORTTI KOULUTERVEYS 2002 150 KUNTAA KOULUJA 416 peruskoulua 219 lukiota HAVAINTOJA 82 000 Stakes,

Lisätiedot

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen

Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina Jyväskylässä vuonna 2007. Tutkimuksia 296/2007 Heikki Miettinen Kuntapalvelut asukkaiden arvioimina ssä Tutkimuksia 26/0 Heikki Miettinen 1 Johdanto Tämän tutkimuksen toteutti viiden kaupungin toimeksianntosta. Tutkimuksessa kysyttiin asukkaiden mielipiteitä kunnallisten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 4..200 Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtioneuvoston asettama lapsi-

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2012 14.12.2012 HM

Kuntapalvelut Kempeleessä vuonna 2012 14.12.2012 HM 1..0 HM Sisällys Johdanto 1 Urheilu ja pelikentät 1. Kokonaisarvosana Sisäliikuntatilat. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi Uimahallit. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Palveluryhmäkohtaiset

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI Hanna Harju, Riikka Puusniekka, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Topi Kinnunen, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen KOULUTERVEYS 2008: TORNION KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen

KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006. Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen KUNTAPALVELUT ASUKKAIDEN ARVIOIMINA ESPOOSSA VUONNA 2006 Tutkimuksia 283/2006 Heikki Miettinen Sisällys Johdanto 1 1. Yeinen kehitys, indeksit 3 2. Palvelutyytyväisyys palveluryhmittäin vuonna 2006 5 3.

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI

KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI Jaana Markkula, Annikka Sinkkonen, Jukka Jokela, Pauliina Luopa, Minna Pietikäinen, Riikka Puusniekka KOULUTERVEYS 2006: SIPOON KUNTARAPORTTI Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot