Ammatillinen kuntoutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammatillinen kuntoutus"

Transkriptio

1 Ammatillinen kuntoutus

2 Sisällysluettelo 1 Etuusohje Hyvä hallinto Tavoite Ammatillisen kuntoutuksen tavoite Yksilöllisen tavoitteen asettaminen Oikeus ja edellytykset Myöntämisedellytykset Työ- tai opiskelukyvyn olennainen heikentyminen Kokonaistilanteen arviointi Myöntäminen vanhuuseläkkeellä olevalle Tarkoituksenmukaisuus Suhde muuhun kuntoutukseen Estävät kuntoutusetuudet Ensisijaiset kuntoutusetuudet Asiakkaan ohjaaminen Kuntoutustarpeen selvittäminen Selvitysvelvollisuus Kuntoutuksen varmistaminen Selvityksen toteuttaminen Muut kuntoutuspalveluja järjestävät tahot Työeläkelaitosten kuntoutus Työhallinnon palvelut Työtapaturma- ja ammattitautilain sekä liikennevakuutuslain mukainen kuntoutus Päihdehuolto Ulkomailta saatava kuntoutus Toimenpiteet Ammatillinen kuntoutusselvitys Edellytykset Sisältö ja toteutus Ammatilliset kuntoutuskurssit Edellytykset Sisältö ja toteutus Hakeminen Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus Edellytykset Sisältö ja toteutus Työkokeilu Edellytykset Sisältö ja toteutus Työhönvalmennus Edellytykset Sisältö ja toteutus Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus i

3 Edellytykset Sisältö ja toteutus Koulutuskokeilu Edellytykset Sisältö ja toteutus Koulutus Edellytykset Sisältö ja toteutus Peruskoulutus Ammatillinen koulutus Opiskelu ulkomailla Koulutusaika Hakeminen Seuranta Apuvälineet Edellytykset Lääketieteellinen peruste Apuvälineiden kalleus ja vaativuus Apuvälinetarve opiskelussa Apuvälinetarve työssä Apuvälineiden järjestäminen Apuvälinetarpeen selvittäminen Käytönopetus Huolto, korjaus ja apuvälineen käytön seuranta Apuvälineiden hankinta Tarjousten pyytäminen Tarjousten käsitteleminen Tarjouksen valinnasta ilmoittaminen Tarjousasiakirjojen julkisuus Muutoksenhaku Hakeminen Elinkeinotuki Edellytykset Sisältö Elinkeinotuen määrä Avustus yrityksen perustamiseen ja muuttamiseen Avustus toimivaan yritykseen Hakeminen Selvitys ammattitaidosta ja kyvystä toimia yrittäjänä Toiminta- ja taloussuunnitelma Arviot menestymisedellytyksistä Lupa elinkeinon harjoittamiseen Selvitys yritysmuodosta Kustannusarvio Laitteiden omistussuhteet Sitoumus Seuranta Tutkimuslausunto ii

4 Edellytykset Sisältö ja toteutus KIILA-kuntoutus Edellytykset Sisältö ja toteutus Hakeminen TYK-kuntoutus Sisältö ja toteutus Hakeminen Kv-säännökset Asetus 883/ Rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin Eläkkeellä olevan rajatyöntekijän oikeus kuntoutusetuuksiin Eläkkeenhakijan ja eläkkeensaajan siirtyminen palkkatyöhön Eläkkeenhakijoiden ja eläkkeensaajien oikeus kuntoutusetuuksiin Yhden tai useamman muun jäsenvaltion kuin asuinjäsenvaltion lainsäädäntöön perustuva eläke, kun oikeus luontoisetuuksiin on olemassa asuinjäsenvaltiossa (883/2004, art. 24) Eläkkeensaajan tai hänen perheenjäsentensä oleskelu muussa jäsenvaltiossa kuin asuinjäsenvaltiossaan - oleskelu toimivaltaisessa jäsenvaltiossa - lupa välttämättömään hoitoon asuinjäsenvaltion ulkopuolella (883/04 art. 25) Perheenjäsenen käsite ja ensisijaisuussääntö Perheenjäsenten hoitoetuusoikeudet eri tilanteissa Rekisteröitymismenettely luontoisetuuksien saamiseksi Laitosten väliset korvaukset Kustannuksista vastaaminen Kuntoutus ulkomailla (KKRL 16 ) Maa, jossa kuntoutusta annetaan Toinen EU/EY-valtio Muu valtio Kuntoutuksen hakeminen Kustannusten korvaaminen Matkakustannukset Ammatillinen kuntoutus Pohjoismaissa Hakeminen Vireilletulo Lähettäjän vastuu Asiakirjan siirto Kuka voi hakea etuutta? Henkilö itse Edunvalvoja Edunvalvontavaltuutettu Asiamies eli valtuutettu Lähiomainen tai muu henkilö Kunta Hakuaika kuntoutusetuuksissa Palveluntuottajan valinta Asiakkaan valinta iii

5 1.7.5 Tiedonantovelvollisuus etuutta haettaessa Kelan oikeus saada tietoja muilta viranomaisilta Ohjaus muuhun kuntoutukseen Kelan ja työeläkelaitosten ammatillisen kuntoutuksen yhteistyö Vieraan kielen tulkkauksen järjestäminen Lisäselvitysten pyytäminen Ratkaiseminen Käsittelypaikka Apuvälineitä koskevien ratkaisujen keskittäminen Elinkeinotukea koskevien ratkaisujen keskittäminen Kurssien esivalinta ja keskitetty valinta Esteellisyydestä Käsittely- ja ratkaisukielto Esteellisyyden toteaminen Haastattelu Asiantuntijalääkärin arvion pyytäminen Kuuleminen Milloin asiakasta on kuultava? Miten kuullaan? Päätöksen antaminen Kuntoutuspäätöksen antaminen Päätöksensaajat Päätöksestä tiedottaminen Asiakkaan ohjaaminen Maksaminen Kuntoutuskustannusten korvaaminen Korvattavat kustannukset Koulutuksen kustannukset Apuvälinekustannukset Matkakustannukset ja yöpymisraha Lausuntopalkkiot Äkillisen sairauspoissaolon korvaaminen avomuotoisessa kuntoutuspalvelussa Kuntoutuskustannusten laskuttaminen Laskutusaika Maksunsaajat Kunta Ulosotto Maksuosoite Ennakonpidätyksen yleiset periaatteet Ennakonpidätyksen perusteet Lähdevero Työkorvausten saajien verotus Tietojen saanti ja käyttöönotto Suorasiirtotiedot Tiedot maksunsaajalta Ennakonpidätyksen tallennus Kelan selvitettävä iv

6 Toimittaminen Kuntoutusetuudet Ennakonpidätyksen korjaus ja palautus Takaisin maksetut etuudet Regressisuoritukset Vuosi-ilmoitukset Kuukausivalvonta Ilmoitusvelvollisuus Olosuhteiden muutos Osallistumisen peruuttaminen Päätöksen oikaisu ja poistaminen Tarkistaminen Keskeyttäminen Lakkauttaminen Liikamaksu Takaisinperintä Regressi Muutoksenhaku Kuntoutuspalvelujen hankinta Palveluntuottajien valinta Luettelot palveluntuottajista Laadunvalvonta Avo- ja laitosmuotoisten kuntoutuspalvelujen hankinta v

7 1. Etuusohje Etuusohje on toimintaohje, jota käytetään apuna etuuksien ratkaisutyössä ja neuvonnassa. Ohje on ensisijaisesti tarkoitettu Kelan sisäiseen käyttöön. Ohjeen pdf-tiedosto muodostuu automaattisesti Kelan intranetissä olevan etuusohjeen verkkosivuista. Teknisestä toteutuksesta johtuen sekä ohjeen sisällysluettelossa että ohjetekstissä on muutamia otsikoita kahteen kertaan. Ohjeen pdf-tiedoston teknistä toteutusta parannetaan tältä osin myöhemmin. Pdf-muotoisesta etuusohjeesta puuttuvat kaikille ohjeille sisällöltään samanlaiset ohjeet päätöksen oikaisu ja poistaminen takaisinperintä muutoksenhaku. Näistä on tehty omat pdf-ohjeet Hyvä hallinto Kela on osa julkishallintoa ja viranomaistoimintaa. Hyvän hallinnon periaatteita tulee noudattaa myös Kelassa. Hyvään hallintoon kuuluvia perustuslaissa turvattuja perusoikeuksia ovat oikeus saada asiansa käsitellyksi toimivaltaisessa viranomaisessa asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä tulla kuulluksi saada perusteltu päätös ja hakea muutosta päätökseen. Hyvään hallintoon kuuluu myös hyvän kielenkäytön vaatimus ja neuvontavelvollisuus. Etuusasioissa kuten muissakin Kelan käsiteltävissä asioissa on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalle on annettava etuusasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. asiakirjojen käsittelyn periaatteet. Jos Kelalle on erehdyksessä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, se on viipymättä siirrettävä oikealle viranomaiselle ja siirrosta ilmoitettava asiakkaalle. Jos Kelalle sen toimivaltaan kuuluvassa asiassa toimitettu asiakirja on puutteellinen, lähettäjää on kehotettava määräajassa täydentämään asiakirja. Muuten asia ratkaistaan käytettävissä olevin tiedoin. käsittelyn objektiivisuus, jota varmistavat etenkin esteellisyyssäännökset. Esteellinen toimihenkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Toimihenkilö on esteellinen, jos kyse on esimerkiksi hänen omasta tai hänen läheisensä etuusasiasta. Toimihenkilön on itse havaittava esteellisyytensä. Myös Kelan asiantuntijalääkäri voi olla esteellinen. Näillä esteellisyyssäännöksillä suojataan menettelyn puolueettomuutta ja objektiivisuutta. Toiminnan tulee paitsi olla puolueetonta, myös näyttää puolueettomalta ulkopuolisenkin silmin. selvittämisvelvollisuus. Kelan on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Asianosaisen eli asian vireille panneen on esitettävä selvitystä vaatimuksensa perusteista ja muutoinkin myötävaikutettava vireille panemansa asian selvittämiseen. Näitä ja muita yleisiä hyvän hallinnon perusteita ohjeistetaan tarkemmin hallintolain soveltaminen etuusasioissa -ohjeessa 1

8 etuusohjeen kohdissa Hakeminen ja Ratkaiseminen. Lue lisää hallintolaista (434/2003) Tavoite Kelalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää ja korvata ammatillista ja lääkinnällistä kuntoutusta sekä kuntoutuspsykoterapiaa. Ammatillista kuntoutusta järjestetään vajaakuntoisille henkilöille työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi. Lääkinnällistä kuntoutusta järjestetään työ-, opiskelu- tai toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi henkilöille, joille on myönnetty vaativa lääkinnällinen kuntoutus. Kuntoutuspsykoterapiaa järjestetään työ- tai opiskelukyvyn tukemiseksi henkilöille, joiden työ- tai opiskelukykyä uhkaa mielenterveydenhäiriö. Järjestämisvelvollisuuteen kuuluvan kuntoutuksen lisäksi Kela voi järjestää ja korvata harkinnanvaraista kuntoutusta eduskunnan vuosittain myöntämän rahamäärän puitteissa. Myös harkinnanvaraisen kuntoutuksen tavoitteena on työ- tai toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen. Kuntoutuksen järjestämisen lisäksi Kela voi maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusrahaa, jonka tavoitteena on toimeentulon turvaaminen kuntoutuksen ajalta. Kelan kuntoutus perustuu lakiin Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (566/2005). Tässä ohjeessa laista käytetään nimitystä Kelan kuntoutuslaki tai lyhennettä KKRL. Kelalla on velvollisuus ohjata asiakasta muiden kuntoutuksen järjestäjien palveluihin ja tehdä yhteistyötä muiden kuntoutusta järjestävien tahojen kanssa. Katso myös vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen etuusohje, kuntoutuspsykoterapian etuusohje, harkinnanvaraisen kuntoutuksen etuusohje sekä kuntoutusrahan etuusohje Ammatillisen kuntoutuksen tavoite Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutujan työ- ja ansiokyvyn tukeminen tai parantaminen taikka työkyvyttömyyden estäminen. Tämä tarkoittaa, että ammatillisen kuntoutuksen keinoin pyritään turvaamaan työelämässä pysyminen, sinne palaaminen tai mahdollistamaan sinne pääseminen. Ammatillinen kuntoutus tulee aloittaa riittävän varhain, jotta henkilön työssä pysymistä tai sinne palaamista tai pääsemistä voitaisiin tukea mahdollisimman hyvin. Ammatillinen kuntoutus voidaan aloittaa jo siinä vaiheessa, kun on arvioitavissa, että henkilön työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet heikentyvät olennaisesti lähivuosina vaikka otettaisiin huomioon hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Kuntoutuksen avulla pyritään säilyttämään tai saamaan sellainen ammatti tai työ, joka turvaa kuntoutujan toimeentulon tai josta hän saa toimeentulonsa kannalta olennaisia lisäansioita esimerkiksi eläkkeen lisäksi. Olennaisena lisäansiona voidaan pitää tulojen lisääntymistä noin neljäsosalla. Tavoitteena olevan työn tulee olla palkkatyötä työsuhteessa tai työtä yrittäjänä. Työ voi olla myös esimerkiksi osa-aikaista tai tuettua työtä. Kotitaloudessa tehtävä tai vain harrastusluonteinen työ ei täytä tavoiteltavalle työlle asetettuja vaatimuksia. Työn- ja ansioidensaamistavoitteen tulee olla realistinen ottaen huomioon kuntoutujan todennäköinen 2

9 työkyky kuntoutuksen jälkeen. Tällaista arviota tehtäessä on riittävää, että kuntoutuja olisi todennäköisesti kykenevä säännölliseen olennaisia lisäansioita tuottavaan työhön Yksilöllisen tavoitteen asettaminen Kuntoutustoiminalle on aina asetettu sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia tavoitteita. Tavoitteiden asettaminen kuntoutukselle on tärkeää siksi, että se antaa välineitä toteuttaa vaikuttavaa kuntoutusta ja tavan tarkastella tavoitteiden toteutumista. GAS -menetelmän (GAS = Goal Attainment Scaling) avulla luodaan yhtenäinen välineistö kuntoutuksen yksilöllisten tavoitteiden asettamiseen. Yksilötasolla kuntoutuksen suunnittelu perustuu laaja-alaiseen ja objektiiviseen kuntoutujan kokonaistilanteen arviointiin, joka edellyttää luotettavien arviointimittareiden käyttöä. Keskeistä vaikuttavassa kuntoutusprosessissa on kuntoutujan motivoituminen ja sitoutuminen tarvittaviin toimenpiteisiin. Tavoitteilla on oleellinen merkitys kuntoutujan motivaatioon ja sitoutumiseen. GAS -prosessi kuntoutuksessa Kuntoutujan elämän- ja työtilanne sekä terveystila vaikuttavat kuntoutuksen suunnitteluun. Etuuskäsittelijän tulisi tunnistaa kuntoutustarpeita lääkärinlausunnosta/kuntoutussuunnitelmasta, hakemuksesta ja haastattelussa. Haastattelussa etuuskäsittelijä keskustelee kuntoutujan kanssa siitä, millaisiin tarpeisiin kyseisellä kuntoutuksella voidaan vastata ja millaisia tavoitteita sillä voidaan saavuttaa. Tavoitealueesta keskustellaan yleisellä tasolla kuten ammatillisista tai terveyteen liittyvistä tavoitteista. Kuntoutujalla voi olla useita erilaisia terveyteen liittyviä oireita ja sekä työhön että elämän-tilanteeseen liittyviä kysymyksiä, joista vain osaan voidaan vaikuttaa käytettävissä olevin kuntoutuksen keinoin. Tärkeintä olisi saada kuntoutuja etukäteen miettimään kuntoutusprosessiin ja tavoite-alueeseen liittyviä omia tavoitteita, jotta hän pystyy helpommin kuntoutuksen alkaessa nimeämään itselleen realistisia tavoitteita. Näin kuntoutuja myös tietää, mihin kyseisellä kuntoutuksella pyritään. Kelan työntekijä ei täytä GAS -tavoitteenasettaminen - lomaketta, vaan se tehdään kuntoutuksen alkaessa palveluntuottajan toimesta. Palveluntuottaja asettaa kuntoutujan kanssa yhdessä tavoitteet kuntoutukselle, koska kuntoutuksen tavoitteen tarkka tunnistaminen ja asteikon määrittäminen edellyttävät kuntoutuksen toteuttajilta hyvää kokemusta kyseisen kuntoutusmuodon toteuttamisesta ja vaikuttavuudesta. Jokaisen kuntoutujan valmiudet ja mahdollisuudet muutokseen vaihtelevat eri tilanteissa. Vaikka kuntoutujilla olisi lähtötilanteessa sama sairaus, heidän kuntoutukselle asettamansa tavoitteet voivat yhteistyössä muodostua erilaisiksi, kullekin yksilölle soveltuviksi. Tavoitteiden saavuttamiseen asetetaan realistinen aikataulu ja ne arvioidaan kuntoutuksen kuluessa. Lopullinen tavoitteiden saavuttamisen arviointi tehdään kuntoutuksen päättyessä. GAS -lomakkeesta saatua tulosta (GAS- pistemäärä tai T lukuarvo) ei voi käyttää kuntoutuspäätöksiä ratkaistaessa, koska palveluntuottajat opettelevat vasta menetelmän käyttöä. Tavoitteiden saavuttamiseen vaikuttaa monet tekijät, kuten onko tavoitteet asetettu realistiseksi, mitattaviksi tai miten kuntoutujan elämäntilanne mahdollistaa tavoitteiden saavuttamisen. Aikaisemmilta kuntoutus-jaksoilta saadut GAS -menetelmän tulokset eivät kerro tulevasta kuntoutustarpeesta tai suoranaisesti kuntoutuksen onnistumisesta. Kuntoutuspäätöksiä tehtäessä asiakkaan tilanteen arviointi perustuu kuitenkin kokonaisvaltaiseen arviointiin, missä on mukana sairaustiedot, kliininen arvio sekä muut arviointimenetelmät (esim. B-lausunnon tiedot, kuntoutussuunnitelma, kuntoutusseloste, hakemus, työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmät). 3

10 Valmis GAS -tavoitteenasettaminen -lomake tulee Kelaan kuntoutuspalautteen liitteenä. Etuuskäsittelijä katsoo tulokset yhdessä kuntoutuspalautteen kanssa miten tavoitteet ovat toteutuneet ja arvioi mahdolliset jatkotoimenpiteet Oikeus ja edellytykset Kelan on järjestettävä tarkoituksenmukainen ammatillinen kuntoutus siten kuin Kelan kuntoutuslain 6, 7 ja 8 :ssä säädetään. Asiakkaalla on oikeus järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaan kuntoutukseen, kun laissa mainitut edellytykset täyttyvät. Kela maksaa kuntoutuksesta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset Myöntämisedellytykset Kela järjestää vakuutetun työ- ja ansiokyvyn tukemiseksi tai parantamiseksi taikka työkyvyttömyyden estämiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina henkilön työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaisen heikentymisen. Henkilön työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon henkilön kokonaistilanne. Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut henkilön työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät. Näitä ovat henkilön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Arviossa otetaan huomioon myös henkilön jäljellä oleva kyky hankkia itselleen ansiotuloja saatavissa olevalla sellaisella työllä, jonka tekemistä henkilöltä voidaan kohtuudella edellyttää. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan kokonaistilanteen lisäksi huomioon, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka hänen terveydentilaansa sopivaan työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen Työ- tai opiskelukyvyn olennainen heikentyminen Ammatillisen kuntoutuksen myöntäminen edellyttää henkilön työkyvyn tai opiskelukyvyn olennaista heikentymistä. Hakijan työ- ja opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioidaan suhteessa sekä nykyhetkeen että lähivuosiin. Arvioinnissa lähivuosille ei aseteta aikarajaa vaan olennaista heikentymistä tarkastellaan henkilön yksilöllisen kokonaistilanteen kannalta. Esimerkiksi etenevissä sairauksissa tulee huomioida sairauden ennuste ja sairauden vaikutus työkykyyn riittävän varhaisessa vaiheessa. Tarkoituksena on tukea henkilön jäljellä olevaa työkykyä ammatillisella kuntoutuksella. Opiskelukyvyn heikentyminen Asiakkaan opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet, jos opintoihin hakeutumisessa tai opinnoissa suoriutumisessa on ilmeisiä vaikeuksia. Vähäinen opinnoissa viivästyminen tai jälkeen jääminen ei vielä tarkoita, että opiskelukyky olisi olennaisesti heikentynyt. Henkilön opiskelukyky saattaa olla heikentynyt jo opintoihin hakeutumisvaiheessa. Tällöin ammatillisella kuntoutuksella voidaan tukea henkilöä sopivan koulutusalan valinnassa. Opiskelukyky voi myös heiketä opintojen aikana ja pahimmassa tapauksessa opinnot voivat keskeytyä. Tällöin ammatillisella kuntoutuksella voidaan tukea opinnoista suoriutumista. 4

11 Opiskelukyvyn olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon sairauden, vian tai vamman lisäksi henkilön kokonaistilanteen aiheuttamat rajoitukset opiskelussa suoriutumisessa. Keskeistä on sen arvioiminen, tarvitseeko henkilö kokonaistilanteensa vuoksi ammatillisen kuntoutuksen tukea opintoihin pääsemiseksi, opintojen suorittamiseksi tai niiden loppuunsaattamiseksi. Jos henkilö ei ole vielä ollut työelämässä, koulutusta harkittaessa riittää, että henkilön kokonaisvaltainen tilanne aiheuttaa olennaisia rajoituksia ammatin tai työn valinnassa. Työkyvyn heikentyminen Asiakkaan työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet, jos ammatissa tai työssä suoriutumisessa on ilmeisiä vaikeuksia. Työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon sairauden, vian tai vamman lisäksi henkilön kokonaistilanteen aiheuttamat rajoitteet ja vaikeudet työssä suoriutumisessa ja työllistymisessä. Pelkän työttömyyden, ilman todettua sairautta, ei katsota olennaisesti heikentävän henkilön työkykyä ja aiheuttavan ammatillisen kuntoutuksen tarvetta. Työelämässä olevien osalta arvioinnissa painotetaan työpaikan, työterveyshuollon ja terveydenhuollon havaitsemia työssä suoriutumisen vaikeuksia Kokonaistilanteen arviointi Henkilön työ- tai opiskelukyvyn ja ansiomahdollisuuksien olennaista heikentymistä arvioitaessa otetaan huomioon vakuutetun kokonaistilanne. Sairauden, vian tai vamman lisäksi arvioon vaikuttavat myös muut hakijan työ- tai opiskelukykyyn ja ansiomahdollisuuksiin vaikuttavat tekijät. Näitä tekijöitä ovat hakijan fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky, elämäntilanne, taloudelliset ja sosiaaliset seikat, asumisolosuhteet, koulutus, ammatti, aikaisempi toiminta ja ikä sekä muut vastaavat tekijät. Ammatillisen kuntoutuksen myöntäminen edellyttää, että asiakkaalla on asianmukaisesti todettu sairaus tai vamma. Todetulla sairaudella tulee olla yhteys työ- tai opiskelukyvyn olennaiseen heikentymiseen. Sairauden lisäksi yhtä tärkeässä asemassa on henkilön kokonaistilanne. Kuntoutuksen tarpeen arvioinnissa sairaudella ei ole tiettyä osuutta tai painoarvoa. Asiakkaan tilannetta tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti, jolloin sairaus on osana kokonaisuutta. Osalla henkilöistä pelkkä sairaus, vika tai vamma yksinään aiheuttaa työ- tai opiskelukyvyn olennaisen heikentymisen. Osalla henkilöistä sen sijaan pelkkä sairaus yksinään ei aiheuta työ- tai opiskelukyvyn olennaista heikentymistä, mutta heidän kokonaistilanteensa sairaus mukaan lukien on sellainen, että työ- tai opiskelukyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet. Kokonaistilanteen arviointi tulee tehdä aina, mutta erityisesti silloin jos pelkkä sairausperuste ei ole riittävä ammatillisen kuntoutuksen myöntämiseen. Ammatillisen kuntoutuksen tarvetta arvioitaessa huomioidaan myös hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Fyysinen toimintakyky Henkilön fyysistä toimintakykyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun muassa miten henkilö suoriutuu fyysisesti seuraavista: 5

12 päivittäisistä perustoiminnoista, kuten nukkumisesta, pukeutumisesta, peseytymisestä ja liikkumisesta arjen askareiden hoitamisesta, kuten kotiaskareista ja asioinnista kodin ulkopuolella mielekkäästä vapaa-ajanvietosta ja yhteydenpidosta sosiaaliseen verkostoon työelämästä ja opiskelusta. Psyykkinen toimintakyky Henkilön psyykkistä toimintakykyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun muassa henkilön kyky tuntea, kokea, muodostaa käsityksiä omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta, suunnitella elämäänsä ja tehdä sitä koskevia ratkaisuja ja valintoja. Sosiaalinen toimintakyky Henkilön sosiaalista toimintakykyä arvioitaessa tulee ottaa huomioon muun muassa: henkilön sosiaalinen verkosto ja sosiaalinen eristyneisyys henkilön sosiaalinen yhteisyys ja yksinäisyys henkilön sosiaalinen aktiivisuus ja osallistuminen henkilön sosiaaliset taidot: sosiaalinen joustavuus ja vuorovaikutusongelmat. Sosiaalinen toimintakyky ilmenee muun muassa yksilön sosiaalista taidoista kuten temperamentista, motiiveista, tavoitteista ja arvostuksista ja yksilön vuorovaikutuksesta sosiaaliseen verkostoon, ympäristöön, yhteisöön ja yhteiskuntaan. Muita kokonaistilanteeseen vaikuttavia asioita Sairauden tai vamman sekä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn lisäksi henkilön kokonaistilanteeseen ja henkilön työ- tai opiskelukykyyn voivat vaikuttaa myös muut tekijät kuten koulutuksen ulkopuolelle jääminen, velkakierre, avioero, pitkittynyt asunnottomuus, pitkittynyt työttömyys, päihdetausta, syrjäytymisvaara, työpaikalla havaitut työkykyyn liittyvät ongelmat tai muut vastaavat tekijät Myöntäminen vanhuuseläkkeellä olevalle Ammatillisen kuntoutuksen myöntämiselle ei ole laissa asetettua ala- tai yläikärajaa. Vanhuuseläke ei ole itsessään este saada ammatillista kuntoutusta. Ammatillista kuntoutusta voidaan myöntää myös vanhuuseläkkeellä olevalle, mikäli hän täyttää ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset. Ammatillisella kuntoutuksella tulee myös olla työelämätavoite. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan kokonaistilanteen lisäksi huomioon, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen taikka hänen terveydentilansa sopivaan työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen. Jos ammatillinen kuntoutus ei ole tarkoituksenmukaista, hakijalle voidaan mahdollisesti järjestää muuta kuntoutusta Tarkoituksenmukaisuus Myönnettävän ammatillisen kuntoutuksen tulee olla tarkoituksenmukaista sille asetettavien tavoitteiden toteutumisen kannalta. Tällöin arvioidaan, voidaanko kuntoutuksen avulla tukea tai parantaa kuntoutujan työkykyä siten, että hän voi jatkaa työssä, palata työhön tai siirtyä työelämään. 6

13 Jotta ammatillinen kuntoutus olisi mahdollisimman tuloksellista, tulisi se käynnistää mahdollisimman varhain. Ammatillista kuntoutusta voidaan tarvittaessa järjestää myös muiden henkilön tilannetta tukevien palveluiden ohella. Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa otetaan huomioon kuntoutujan yksilöllinen kokonaistilanne, jossa huomioidaan esimerkiksi; johtaako haettu kuntoutus henkilön terveydentilaan sopivaan ammattiin tai työhön henkilön motivaatio ja sitoutuminen ammatillisen kuntoutuksen tavoitteisiin kuntoutuksen oikea-aikaisuus (sairauden vaihe, hoidon vaihe, elämäntilanne ja kielitaito huomioiden) sairauden hoito ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet haetun kuntoutuksen sopivuus suhteessa ammatilliseen etenemiseen tai työkyvyn tukemiseen ja työssä jatkamiseen henkilön ikä, aikaisempi koulutus ja työ. Henkilölle voidaan myöntää ammatillista kuntoutusta, vaikka hänellä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos kuntoutuksen tavoitteena on työhön paluun mahdollistaminen tai olennaisten lisäansioiden hankkiminen. Kuntoutujan kielitaidon merkitys Kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuuden arviointi asiakkaan kielitaidon osalta riippuu asiakkaan hakemasta ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteestä. Kielitaitoa koskevassa arviossa otetaan huomioon, onko asiakkaan kielitaito riittävä suoriutumaan koulutuksesta tai toimimaan kuntoutuspalvelussa, johon liittyy työharjoittelua tai muuta työelämässä tapahtuvaa työskentelyä. Lisäksi arviossa otetaan huomioon, onko asiakkaan kielitaito riittävä alalle työllistymiseen ja työelämässä toimimiseen. Jos kielitaito ei ole riittävä, kuntoutustoimenpide ei ole kielellisistä syistä asiakkaalle oikea-aikainen. Jos asiakas on valittu koulutukseen ja myöntämisen edellytykset muuten täyttyvät, opiskelija selvittää oppilaitoksesta mahdollisuudet opiskella oppilaitoksen tukitoimet huomioiden. Kuntoutus voi olla kielitaidon osalta tarkoituksenmukaista, jos kuntoutujalla, kuntoutuksen palveluntuottajalla ja kuntoutuksessa tavoitellulla työpaikalla on valmius toimia englanninkielellä tai muulla yhteisellä kielellä ja kuntoutujalla on riittävä kielitaito työpaikalla työskentelyyn. Katso lisää ammatillinen kuntoutusselvitys työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus ammatilliset kuntoutuskurssit elinkeinotuki KIILA-kuntoutus apuvälineet tutkimuslausunto 1.4. Suhde muuhun kuntoutukseen Kelan kuntoutuslaissa on määritelty sellaiset estävät kuntoutusetuudet, jotka rajoittavat Kelan velvollisuutta järjestää ja korvata kuntoutusta. Kelalla on lakisääteinen velvollisuus ohjata asiakasta oikean palvelun piiriin silloin, kun kuntoutusvastuu kuuluu jollekin toiselle taholle. 7

14 Estävät kuntoutusetuudet Kela ei järjestä kuntoutusta, jos asiakas voi saada kuntoutusta tai korvausta sen kustannuksista jonkin seuraavan lain perusteella: Työtapaturma- ja ammattitautilaki Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta Sotilasvammalaki Sotilastapaturmalaki. Tällöin kuntoutuksen korvausvelvollisuus on kokonaan ao. vakuutusyhtiöllä tai Valtiokonttorilla. Vakuutusyhtiön kuuluu korvata henkilön tarvitsema kuntoutus kokonaisuudessaan liikenneja työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta säädettyjen lakien mukaan, vaikka liikenne- tai työtapaturma- ja ammattitautilain mukainen korvaus henkilövahingosta olisi soviteltu oman myötävaikutuksen perusteella. Jos liikennevakuutuslain mukainen korvaus henkilövahingosta on törkeän tuottamuksen perusteella evätty kokonaan, ei vakuutusyhtiö korvaa myöskään kuntoutusta. Tässä tilanteessa ei edellytetä, että kuntoutuja hakee vakuutusyhtiöstä kuntoutusta. Aina kun on kysymys tapaturmasta, liikennevahingosta tai sotilasvammasta etuuskäsittelijä selvittää, onko kuntoutujalla oikeus yllä mainittujen lakien perusteella korvattavaan kuntoutukseen. Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori ei ole antanut päätöstä kuntoutuksesta Jos kuntoutusasian käsittely on kesken tai kuntoutusta ei ole vielä haettu vakuutusyhtiöstä, Kela voi aloittaa kuntoutuksen järjestämisen viivästymistodistuksen perusteella. Viivästymistodistuksen saaminen edellyttää, että asiakas hakee kuntoutusta vakuutusyhtiöstä. Viivästymistodistusta pyydetään asiakkaalta puhelimitse tai kirjallisesti (asiakaskirje KUL21). Kelan järjestämän kuntoutuksen aloittaminen edellyttää myöntämisedellytysten täyttymistä. Jos Kela on järjestänyt tai korvannut kuntoutusta, joka kuuluu vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin korvattavaksi, Kelalla on oikeus saada korvaus antamastaan kuntoutuksesta ao. yhtiöltä. Tämä koskee myös TVL 57 :ssä ja MATA 21 :ssä tarkoitetun vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella korvattavaa kuntoutusta. Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on antanut päätöksen kuntoutuksesta Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on hylännyt asiakkaan oikeuden kuntoutukseen kokonaisuudessaan ja hylkäävä päätös on toimitettu Kelaan, voidaan haettu kuntoutus myöntöedellytysten täyttyessä myöntää. Asiakasta voidaan tarvittaessa ohjata valittamaan vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin hylkäävästä päätöksestä. Etuuskäsittelijä lähettää vakuutusyhtiölle tai Valtiokonttorille asiakaskirjeen KUV31 riippumatta siitä, onko asiakas valittanut päätöksestä. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi KKBDD. Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on korvannut osan ja hylännyt osan kuntoutuksesta, koska sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi tapaturman, liikennevahingon tai sotilasvamman perusteella, Kela ei voi järjestää hylättyä kuntoutusta. Kela ei voi myöskään järjestää kuntoutusta, jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on hylännyt kuntoutuksen jatkon sillä perusteella, että se ei ole tarpeen. Kelassa kuntoutustarpeen arvioimisessa noudatetaan vakuutusyhtiön linjaa. Vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori korvaa tarvittavan kuntoutuksen asiakkaalle. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi KKB45. Jos vakuutusyhtiö tai Valtiokonttori on korvannut osan ja hylännyt osan kuntoutuksesta, koska ei katso kuntoutustarpeen johtuvan tapaturmasta, liikennevahingosta tai sotilasvammasta, voidaan haettu kuntoutus myöntöedellytysten täyttyessä myöntää. Näin toimitaan myös silloin, kun kuntoutuksen jatko on hylätty sillä perusteella, että tarve ei johdu tapaturmasta. Asiakasta 8

15 voidaan tarvittaessa ohjata valittamaan vakuutusyhtiön tai Valtiokonttorin hylkäävästä päätöksestä. Etuuskäsittelijä lähettää vakuutusyhtiölle tai Valtiokonttorille asiakaskirjeen KUV31 riippumatta siitä, onko asiakas valittanut päätöksestä. Asiakkaalle annettavaan päätökseen lisätään fraasi KKBDD. Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Katso lisää Työtapaturma- ja ammattitauti- ja liikennevakuutuslakien perusteella järjestettävä kuntoutus Ensisijaiset kuntoutusetuudet Kelalla ei ole velvollisuutta järjestää ammatillista kuntoutusta, jos ammatillinen kuntoutus on järjestetty jonkin seuraavan säännöksen perusteella: työeläkelait erityisopetusta koskevat säännökset Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ mom.) Ammatillisen kuntoutuksen järjestämisvelvollisuus on Kelalla, jos ammatillista kuntoutusta ei järjestetä työeläkelakien tai erityisopetusta koskevien säädösten mukaan. TE-toimisto ei enää järjestä ammatillista kuntoutusta. Sen sijaan TE-toimisto tarjoaa julkisia työvoima- ja yrityspalveluja, joita voidaan hyödyntää Kelan ammatillisen kuntoutuksen rinnalla tai jälkeen. Esimerkiksi syrjäytymisuhan alla olevien nuorten löytämiseksi ja tukemiseksi on järjestetty erilaisia ESR-rahoitteisia projekteja tai muiden tahojen ylläpitämiä hankkeita. Hankkeissa asiakkaita ohjataan esim. TE-toimiston tai Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluihin. Pääsääntöisesti hanke ei estä Kelaa järjestämästä ammatillista kuntoutusta, jos kriteerit täyttyvät, eikä ammatillista kuntoutusta ole jo järjestetty toisen toimijan taholta. Lue lisää Kelan järjestämisvastuusta Työeläkelaitosten kuntoutus ja Kelan ja työeläkelaitosten yhteistyö Asiakkaan ohjaaminen Kelalla on velvollisuus ohjata ja neuvoa asiakasta kuntoutusmahdollisuuksien selvittämiseksi ja tarpeellisen kuntoutuksen järjestämiseksi. Jos asiakas tarvitsee sellaista kuntoutusta, jota Kela ei järjestä, asiakasta ohjaavan toimihenkilön on annettava tarvittaessa tietoa muista kuntoutusmahdollisuuksista tai palveluista ja niitä toteuttavista tahoista. Etuuskäsittelijän on tehtävä tarpeen mukaisesti yhteistyötä muita palveluita järjestävien tahojen kanssa, jotta asiakas saisi sujuvasti tarvitsemansa palvelut. Vakuutuspiirien työkykyneuvontatyö tukee asiakkaiden kuntoutuksen ohjaamista. Sairauspäivärahakäsittelijät poimivat työkykyneuvontaan päivärahan hakijoista asiakkaita, joiden työkyvyttömyys on pitkittynyt ja joiden työ- tai opiskelukyky on olennaisesti heikentynyt. Neuvonnan ja ohjauksen lisäksi työkykyneuvoja selvittää asiakkaan työhön paluun tukemisen ja kuntoutuksen mahdollisuuksia yhteistyössä kuntoutuksen etuuskäsittelijän ja asiantuntijalääkärin kanssa. (Ks. Työkykyneuvonta) Sovellettava lainkohta (KKRL 566/ ) Katso lisää Kuntoutustarpeen selvittäminen. 9

16 Kuntoutustarpeen selvittäminen Kuntoutustarpeen varhaisen havaitsemisen ja kuntoutuksen toteuttamisen varmistamiseksi lainsäädännössä on määritelty tiettyjä tarkistuspisteitä, joissa Kelan tulee tarvittaessa selvittää asiakkaan kuntoutustarve tai varmistaa, että kuntoutusmahdollisuudet on selvitetty Selvitysvelvollisuus Sairausvakuutuslain mukaan (SVL 1224/ luku 6 ) Kelan on selvitettävä asiakkaan kuntoutustarve viimeistään silloin, kun sairauspäivärahan suorituspäivien lukumäärä ylittää 60. Tarvittaessa kuntoutustarve voidaan selvittää tätä aikaisemmin tai myöhemmin. Selvittämisessä on olennaista asiakkaan sairauden ja kokonaistilanteen aiheuttaman työ- tai opiskelukyvyn olennaisen heikkenemisen sekä näihin liittyvän kuntoutustarpeen havaitseminen riittävän varhaisessa vaiheessa. Kuntoutustarpeen selvittäminen edellyttää toimistossa sairauspäivärahakäsittelijän, kuntoutusetuuksien käsittelijän sekä asiantuntijalääkärin yhteistyötä. Kuntoutustarvetta ei tarvitse selvittää, jos asiakkaan työ- tai opiskelukykyyn ei sairauden tai vamman laatu sekä henkilön kokonaistilanne huomioon ottaen voida vaikuttaa kuntoutuksella tai ammatillisen kuntoutuksen tarve selvitetään muualla. Kuntoutustarvetta voidaan terveydenhuollossa meneillään olevista tutkimuksista huolimatta selvittää Kelan toimesta, jos se on tarpeen sen selvittämiseksi, onko asiakkaan työ- tai opiskelukyky olennaisesti heikentynyt tai arvioidaanko sen heikentyvän lähivuosina. Lue lisää Selvityksen toteuttaminen Kuntoutustarpeen selvittämisen jälkeen asiakas ohjataan tarvittaessa Kelan tai muiden tahojen kuntoutuspalvelujen piiriin Kuntoutuksen varmistaminen Kansaneläkelain mukaan Kelan tulee ennen työkyvyttömyyseläkepäätöksen tekemistä tarvittaessa selvittää, onko hakijalla oikeus Kelan järjestämään kuntoutukseen ja tarvittaessa ohjata hänet muun lainsäädännön mukaiseen kuntoutukseen. Jos työkyvyttömyyseläkekäsittelijä arvioi, että eläkkeenhakijalla saattaa olla oikeus Kelan järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen, työkyvyttömyyseläkekäsittelijä ohjaa eläkkeenhakijaa hakemaan kuntoutusta. Työkyvyttömyyseläkekäsittelijä luo Hakemuspyyntötyön kuntoutusetuuteen ja kirjoittaa työn kommenttiin lyhyen kuvauksen siitä, miksi työ on luotu. Hakemuksen saavuttua, kuntoutuskäsittelijä ottaa sitten työn sovittujen menettelytapojen mukaisesti käsittelyyn. Työkyvyttömyyseläkekäsittelijä ottaa työn käsittelyyn, jos asiakkaan oikeutta Kelan järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen on tarpeen selvittää ammatillisen kuntoutusselvityksen avulla. Jos eläkkeenhakijalle suositellaan lääkinnällistä kuntoutusta, työkyvyttömyyseläkekäsittelijän tulee luoda OIWAssa kuntoutusetuuteen Toimeksianto-työ ja valita työn tarkenteeksi Selvitettävä asia. Työhön voi liittää sen asiakirjan, josta kuntoutustarve on käynyt esille ja/tai kirjoittaa työn kommenttiin lyhyen kuvauksen siitä, miksi työ on luotu. Kuntoutuskäsittelijä ottaa sitten työn sovittujen menettelytapojen mukaisesti käsittelyyn. Sovellettava lainkohta (KEL 568/ luku 13 ) 10

17 Selvityksen toteuttaminen Kuntoutustarve ja -mahdollisuudet selvitetään ensisijaisesti Kelassa olevien lausuntojen ja muiden vastaavien tietojen ja asiakirjojen sekä asiakashaastattelun perusteella. Asiantuntijalääkärin, kuntoutuksen ja sairauspäivärahakäsittelijän yhteistyö on kuntoutustarpeen selvittämisessä ja kuntoutusmahdollisuuksien kartoittamisessa keskeinen. Jos kuntoutuksen tarvetta ei voida selvittää toimistossa, on hankittava lisäselvityksiä. Näitä ovat esimerkiksi lääketieteelliset selvitykset työnantajan selvitys työstä ja työolosuhteista sosiaalitoimen selvitykset muut mahdollisten asiantuntijoiden selvitykset Kuntoutustarpeen selvittämiseksi voidaan käyttää myös ammatillista kuntoutusselvitystä kuntoutuslaitoksessa. Ammatillisen kuntoutusselvityksen toteuttavalle palveluntuottajalle tai muulle tutkimuksen suorittajalle lähetetään tällöin riittävät lääketieteelliset ja muut jo olemassa olevat tiedot asiakkaasta. Asiakkaan kuntoutusasia ja siihen liittyvät kysymykset (esim. asiakkaan kanssa yhdessä laaditut yksilöidyt kysymykset ja tavoitteet) kirjataan mahdollisimman tarkalla tasolla tutkimuslähetteeseen. Katso ammatillinen kuntoutusselvitys Muut kuntoutuspalveluja järjestävät tahot Kelan lisäksi ammatillista kuntoutusta järjestävät työeläkelaitokset. Ammattitaudin, työtapaturman tai liikennevahingon perusteella järjestettävästä ammatillisesta kuntoutuksesta vastaavat ensisijaisesti vakuutusyhtiöt. Kelan kuntoutuspäätöksen saaneet kuntoutujat ovat ensisijaisia osallistumaan Kelan järjestämään kuntoutukseen. Jos kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla on kuukautta ennen kurssin alkamista vapaita paikkoja, palveluntuottaja voi tiedustella Kelasta, onko kurssille mahdollista ottaa myös muiden tahojen lähettämiä ja maksamia tai itse maksavia kuntoutujia. Palveluntuottaja lähettää tiedustelun ko. asiasta Kelan Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksen Kuntoutuspalvelujen ryhmään sähköpostitse Edellytyksenä muun tahon tai itse maksavien kuntoutujien osallistumiselle on, että kuntoutus toteutuu Kelan kuntoutujien osalta standardin yleisen osan ja palvelulinja -kohtaisen standardin mukaisesti eikä kurssin enimmäisosallistujamäärä ylity. Lisäksi edellytetään, että muu kuntoutuja kuuluu palvelulinjakohtaisen standardin mukaiseen kohderyhmään. Kela ei vastaa muiden tahojen eikä itse maksavien kuntoutujien kuntoutuksesta Työeläkelaitosten kuntoutus Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden asiakkaiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat edelleen työelämässä tai ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut. Työeläkekuntoutusta koskeva sääntely on työ- ja virkaeläkelainsäädännössä (TyEL, KuEL, MyEL, YEL, MEL, VaEL, KiEL). Työeläkelakien mukaan asiakkaalla on oikeus työeläkelaitoksen järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen, jos hänellä on todettu työkyvyttömyyseläkkeen uhka ja kuntoutuksen järjestämistä 11

18 pidetään tarkoituksenmukaisena. Asiakkaalla voi olla oikeus työeläkelaitoksen järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen silloin, kun haettu ammatillisen kuntoutuksen toimenpide on hylätty. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena voi olla myös se, että asiakasta pyritään auttamaan palaamaan takaisin työelämään kuntoutustuelta. Harkitessaan henkilön oikeutta työeläkekuntoutukseen työeläkelaitos selvittää, onko hänellä odotettavissa ilman ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteitä sairauteen perustuva työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen uhka noin viiden vuoden kuluessa voidaanko odotettavissa olevaa työkyvyttömyyttä siirtää tai ehkäistä ammatillisen kuntoutuksen keinoin onko kuntoutuksella eläkemenoa säästävä vaikutus. Työeläkekuntoutuksen myöntäminen edellyttää, että henkilöllä on yhteys työelämään, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että hänellä on vakiintunut työhistoria ja ansioita kuntoutusta edeltävältä viideltä viimeiseltä kalenterivuodelta vähintään ,16 euroa (vuoden 2016 ind.). Asiakas ei voi pääsääntöisesti valita kuntoutuksen järjestämistahoa, vaan ohjausmenettelyn kautta toteutetaan lainsäädännön työnjakoa eri kuntoutuksen järjestäjätahojen välillä. Poikkeuksena ovat ne tapaukset, joissa asiakkaan kuntoutuksen aikaisen kuntoutusrahan määrä jäisi työeläkekuntoutuksen yhteydessä alle Kelan kuntoutusrahan minimimäärän. Tällöin asiakas voi valita hänelle edullisemman vaihtoehdon. Työeläkelaitosten järjestämä kuntoutus on neuvontaa ja ohjausta työkokeilua omalla työpaikalla tai muussa työssä työhönvalmennusta ammattitaidon täydentämistä tai ammattiin johtavaa koulutusta yrittäjätoiminnan tukemista Työnjaosta poiketen Kela voi järjestää ja korvata työeläkekuntoutukseen oikeutetuille asiakkaille tarpeen mukaan KIILA-kuntoutusta ryhmämuotoista ammatillista kuntoutusta kuten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja opiskelun ja työn apuvälineitä sekä apuvälineiden tarpeen kartoittamiseksi tarvittavia tutkimuksia näkövammaisten asiakkaiden ammatillisia kuntoutusselvityksiä työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta Katso myös Kelan ja työeläkelaitosten yhteistyö Työhallinnon palvelut Työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimistojen) palvelut on suunnattu lähinnä työttömille ja työttömyysuhan alaisille työnhakijoille. TE-palveluissa keskitytään tukemaan työnhakijoiden nopeaa työllistymistä, parantamaan osaavan työvoiman saatavuutta ja turvaamaan yritysten toimintaedellytyksiä. TE-toimisto ei enää järjestä ammatillista kuntoutusta. Sen sijaan TE-toimisto tarjoaa julkisia työvoima- ja yrityspalveluja, joita voidaan hyödyntää Kelan ammatillisen kuntoutuksen rinnalla tai jälkeen. TE-palveluiden palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan: 12

19 työnvälitys- ja yrityspalvelut osaamisen kehittämispalvelut tuetun työllistymisen palvelut Työnhakijan palvelutarve määrittää sen, minkä palvelulinjan asiakkaaksi hänet ohjataan. Palvelulinja määritellään kaikille TE-toimiston työnhakija-asiakkaille. TE-toimiston palveluja ovat: työnvälitys tieto- ja neuvontapalvelut asiantuntija-arvioinnit ammatinvalinta- ja uraohjaus valmennus (työnhakuvalmennus, uravalmennus ja työhönvalmennus) kokeilu (koulutuskokeilu ja työkokeilu) työvoimakoulutus työttömyystuella tuettu työttömän omaehtoinen opiskelu palkkatuki yritystoiminnan käynnistämis- ja kehittämispalvelut (starttiraha) TE-toimisto voi myöntää työolosuhteiden järjestelytukea työnantajalle, jos työhön palkattavan tai työssä olevan henkilön vamma tai sairaus edellyttää työvälineiden hankkimista tai työpaikalla tehtäviä muutoksia, ja hankinnasta tai muutoksesta työnantajalle aiheutuvia kustannuksia on pidettävä työnantajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen merkittävinä. Katso Ohje Kelan kuntoutuspalveluiden ja TE-palveluiden osatyökykyisten työttömien asiakasohjaukseen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) tuli voimaan Vuosi 2015 on ollut lain toimeenpanon valmisteluaikaa, ja laki tulee täysimääräisesti voimaan Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan yhteistoimintamallia, jossa työ - ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kela yhdessä arvioivat työttömien palvelutarpeet ja suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet. Edellä mainittujen toimijoiden tehtävänä on myös vastata lain mukaisesti työttömän työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta TYP-asiakkuusprosessin aikana. Monialaisen yhteispalvelun tavoitteena on tarjota työttömälle hänen palvelutarpeensa mukaisia julkisia työvoimapalveluita sekä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita. Kelan tehtävänä monialaisessa yhteispalvelussa on täydentää omalla asiantuntemuksellaan yhdessä tehtävää asiakastyötä sekä tarjota työttömälle työ- ja toimintakykyä parantavia kuntoutuspalveluja. Kelan vakuutuspiirit ovat nimenneet monialaiseen yhteispalveluun jo ennen lain voimaantuloa osa- tai kokoaikaista TYP-työtä tekevän työntekijän, jolla on kuntoutusetuuden ja muiden työkykyetuuksien osaamista. Kelan työntekijät ovat TYP-työkykyneuvojia, ja he tarjoavat lakisääteistä palvelua suhteessa verkoston asiakasmäärään ja asiakkaiden tarpeisiin vähintään 33 TYP-verkostossa. Kelan Etuuspalvelut informoi vakuutuspiirejä valtakunnallisista linjauksista. Lisäksi Etuuspalvelut ohjeistaa ja tekee yhteistyötä vakuutuspiirien TYP-toiminnasta vastaavien ja TYP-työntekijöiden sekä Kelan muiden tulosyksiköiden kanssa. Katso lisätietoja työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. 13

20 Työtapaturma- ja ammattitautilain sekä liikennevakuutuslain mukainen kuntoutus Kuntoutus järjestetään ensisijaisesti työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain tai liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain perusteella, kun kuntoutustarve aiheutuu korvattavasta: ammattitaudista työtapaturmasta liikennevahingosta. Maatalousyrittäjien tapaturmiin, sotilastapaturmiin, valtion virkamiesten tapaturmiin sekä muihin työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan korvattaviin tapaturmiin, vammoihin ja sairauksiin sovelletaan myös työtapaturma- ja ammattitautilakia. Kelan mahdollisuudesta järjestää viivästymistodistuksen perusteella kuntoutusta, joka saattaa kuulua em. lakien perusteella korvattavaksi. Katso myös Estävät kuntoutusetuudet Lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteinä voidaan korvata: kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset kuntoutusjaksot avo- tai laitoshoidossa asunnon muutostyöt tai palveluasumisesta aiheutuneet lisäkustannukset sekä tulkkipalvelut tarpeellisista apuvälineistä ja kuntoutukseen osallistumisesta aiheutuneet kustannukset sopeutumisvalmennuksesta kuntoutujalle ja hänen omaiselleen aiheutuneet asumis- ja matkakustannukset. Ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteinä voidaan korvata: kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävät tutkimukset työ- ja koulutuskokeilut työhönvalmennus tarvittava ja riittävä koulutus avustus tai laina esim. työkoneiden ja -välineiden tai kulkuneuvon hankintaa varten tarpeelliset apuvälineet ja laitteet muita em. rinnastettavia kuntoutuskustannuksia. Kuntoutujalle maksetaan kuntoutusajalta päivärahaa, tapaturmaeläkettä tai liikennevakuutuksen ansionmenetyskorvausta. Lisäksi kuntoutuksena korvataan kaikki välttämättömät kuntoutuskustannukset (esim. hoito- ja matkakustannukset). Vapaamuotoinen kuntoutushakemus osoitetaan vakuutuslaitokselle tai Vakuutuskuntoutus VKK:lle. Kuntoutuksen voi laittaa vireille vahingoittunut itse, työnantaja, sairaanhoitolaitos, työvoimaviranomainen tai muu kuntoutusta selvittävä taho. Ammatillisessa kuntoutuksessa vakuutuslaitoksella on lakisääteinen velvoite laittaa kuntoutusasia vireille, jos korvattavasta vammasta aiheutuu pitkäaikaisia rajoituksia työ- ja toimintakyvylle ja ansiomahdollisuuksille, sekä selvittää kuntoutuksen tarve ja mahdollisuudet. Työtapaturma- ja ammattitautilain ja liikennevakuutuslain mukaisesta kuntoutuksesta huolehtii keskitetysti Vakuutuskuntoutus VKK. Lisätietoja tötapaturma- ja ammattitautilain ja liikennevakuutuslain mukaisesta kuntoutuksesta saa Vakuutuskuntoutus VKK:n internetsivuilta 14

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus 17.05.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.2.1 Ammatillisen kuntoutuksen tavoite... 2 1.2.1.1 Yksilöllisen tavoitteen asettaminen... 3

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus 05.05.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.2.1 Ammatillisen kuntoutuksen tavoite... 2 1.2.1.1 Yksilöllisen tavoitteen asettaminen... 2

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri

Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa. Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri Kelan rooli ammatillisessa kuntoutuksessa Hanna-Mari Raittinen työkykyneuvoja Kela Keskinen vakuutuspiiri 9.2.2017 Kelan kuntoutus nuorille Esityksessä keskityn Kelan ammatilliseen kuntoutukseen Myöntöedellytykset

Lisätiedot

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot Mitä on ammatillinen kuntoutus? Tavoitteena työelämässä pysyminen, sinne pääseminen

Lisätiedot

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni 22.03.2011 Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella Sisältö Kuntoutuksen toteuttajat Kenellä on oikeus työeläkekuntoutukseen?

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri

Kuntoutus. Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri Kuntoutus Mira Viitanen TYP-työkykyneuvoja ratkaisuasiantuntija Kela, Keskinen vakuutuspiiri 24.3.2017 Kelan kuntoutustoiminnan perusta ja tavoite Kelan kuntoutus- ja kuntoutusrahalaki KKRL 566/2005 Kuntoutus

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela Kelan rooli nuorisotakuun toimeenpanossa Sidosryhmien (ELY-keskukset, TE-toimistot, kunnat) ja Kelan vakuutuspiirien odotukset

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön

Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos 1.1.2014, kriteerit ja muutoksen vaikutukset käytäntöön asiakastyötoimikunnan seminaari 11.9.2014 Suunnittelija Marjaana Pajunen Kela /Terveysosasto/Kuntoutusryhmä

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA Kuntoutuspäivät 7.6.2018 Ylilääkäri Maija Haanpää TYÖELÄKEKUNTOUTUS = TYÖELÄKEYHTIÖN JÄRJESTÄMÄ AMMATILLINEN KUNTOUTUS Työntekijällä, joka ei ole täyttänyt

Lisätiedot

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet Verkostoseminaari 6.10.2015 Merja Valle Työeläkekuntoutuksen suosio kasvaa, työkyvyttömyyseläkkeet laskussa 25 000 22 500 20 000 17 500 15 000 12 500

Lisätiedot

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Kuntoutuksen palveluntuottajien koulutukset 21.1.2014 ja 23.1.2014 Heidi Giss Terveysosasto, Kuntoutusryhmä

Lisätiedot

Harkinnanvarainen kuntoutus

Harkinnanvarainen kuntoutus Harkinnanvarainen kuntoutus 13.06.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.2.1 Harkinnanvaraisen kuntoutuksen tavoite... 2 1.2.1.1 Yksilöllisen tavoitteen asettaminen...

Lisätiedot

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Mikä muuttui projektin tuloksena? Mikä muuttui projektin tuloksena? Laki nuoren ammatillisesta kuntoutuksesta Milla Kaitola Suunnittelija Kela, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutusryhmä Mitä projekti toi tullessaan kuntoutuksen

Lisätiedot

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi

Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi Nuoren kuntoutusraha Kela myöntää nuoren kuntoutusrahaa ammatillisen kuntoutumisen varmistamiseksi ja työllistymisen edistämiseksi 16 19-vuotiaalle, jonka työkyky ja ansionmahdollisuudet taikka mahdollisuudet

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet. Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016 Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Minna Nilsson Etuuskäsittelyn päällikkö Läntinen vakuutuspiiri 9.2.2016 Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista (KKRL 566/2005)

Lisätiedot

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet Suunnittelija Marjaana Pajunen /Kela/Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Työ kuuluu kaikille! -Vammaisfoorumi ry:n ja Uudenmaan TE-toimiston koulutuspäivä

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE 1 Johdanto 1.1 Mitä kuntoutus on? 1.1.1 Kuntoutuksen käsite 1.1.2 Kuntoutuksen toimintajärjestelmä 1.2 Työkyky ja toimintakyky 1.3 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen Työhön kuntoutumisen palveluverkosto 13.11.2008 Kela Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä Helena Ahponen Kelan kuntoutuksen lakiperusta Kela järjestää lakisääteisenä Ammatillista kuntoutusta

Lisätiedot

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena. Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Uudistetut julkiset työvoima- ja yrityspalvelut työnhaun ja työssä pysymisen tukena Kaapelitehdas 11.2.2013 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz TE-toimiston uudistettu palvelumalli Palvelumalli perustuu

Lisätiedot

KELAn tukema kuntoutus

KELAn tukema kuntoutus KELAn tukema kuntoutus Valtakunnallinen opiskeluterveydenhuollon koulutuspäivä 11.2.2009 YTHS ja SKNLY Elina Kinnunen, LL, psykiatrian erikoislääkäri, asiantuntijalääkäri Kela, Lounais-Suomen Aluekeskus

Lisätiedot

Harkinnanvarainen kuntoutus

Harkinnanvarainen kuntoutus Harkinnanvarainen kuntoutus 20.01.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.2.1 Harkinnanvaraisen kuntoutuksen tavoite... 2 1.2.1.1 Yksilöllisen tavoitteen asettaminen...

Lisätiedot

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA Kelan kuntoutuspalvelut Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi 4.5.2015 Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA Kelan järjestämä kuntoutus Lakisääteinen vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata!

Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata! Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata! Jari Välimäki, ylilääkäri, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus, KELA Ei sidonnaisuuksia muualle Työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta Johannes Guo LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Asiantuntijalääkäri/ KELA Ammatillisen Kuntoutuksen Päivät/ AVIRE 14.10.2011 B-lausunto on tärkeä

Lisätiedot

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela

Terveysosasto I Kuntoutusryhmä. Kela kuntouttaa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi. Lakimies Heidi Giss Kela Kela kuntouttaa Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Lakimies Heidi Giss Kela Kela järjestää ja korvaa kuntoutusta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun

Lisätiedot

Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa

Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa Välityömarkkinoiden työpaja 1/2017 Ilkka Rantanen, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, TKK-Pilotit hanke Terveydentilan

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus

Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kelan työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus Kelan Terveysosasto/Kuntoutusryhmä Suunnittelija Marjaana Pajunen 7.5.2013 Työhönkuntoutumisen palveluverkoston työpaja Miksi Kela järjestää

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille Armi Peltomäki Työkykyneuvoja Kela/TYP 12.9.2016 KSSHP:n koulutustilaisuus Työikäinen terveydenhuollossa I Työkyvyn arviointi Työkykyneuvonta Kelassa 1/2 Työkykyneuvonta

Lisätiedot

Harkinnanvarainen kuntoutus

Harkinnanvarainen kuntoutus Harkinnanvarainen kuntoutus 13.11.2018 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.2.1 Harkinnanvaraisen kuntoutuksen tavoite... 2 1.2.1.1 Yksilöllisen tavoitteen asettaminen...

Lisätiedot

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö

Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö Amma$llinen kuntoutus Jouni Puumalainen Tutkija Mielenterveyden Keskuslii7o/Kuntoutussää:ö 18.11.2016 Mitä on amma$llinen kuntoutus? Amma:llisen kuntoutuksen tarkoitus on au7aa työllistymään, pysymään

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela

Nuoren kuntoutusraha. Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto Irma Leppänen, Kela Nuoren kuntoutusraha Nuoret ja mielenterveys Tampereen ammattiopisto 24.11.2017 Irma Leppänen, Kela Sisältö Nuoren kuntoutusrahan myöntöedellytykset Hakeminen Määrä Nuoren kuntoutusrahan maksaminen Seuranta

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus 05.05.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.2.1 Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoite... 2 1.2.1.1 Yksilöllisen tavoitteen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten kuntoutus

Vaikeavammaisten kuntoutus Vaikeavammaisten kuntoutus 24.04.2015 Sisällysluettelo Vaikeavammaisten kuntoutus * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Vaikeavammaisten kuntoutuksen tavoite - Yksilöllisen tavoitteen asettaminen - Oikeus

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v

NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v NEET-nuorten kuntoutuksen kehittämisen projekti v. 2017-2019 Projektipäällikkö Johanna Rouvinen (johanna.rouvinen@kela.fi), p. 050 5623 989 Kela, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskuksen kuntoutusryhmä

Lisätiedot

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014

Kelan ammatillinen kuntoutus. Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014 Kelan ammatillinen kuntoutus Terveysosasto Kuntoutusryhmä Ohjaustiimi 2014 Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Vaikeavammaisten lääkinnällinen

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner

Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi. Essi Manner Kuntoutuksen keinoin työuria pidemmäksi Essi Manner 2 Kuntoutuksen toimijat ja työnjako Tapaturma- ja liikennevakuutus aina ensisijaista muihin nähden myös ammattitaudit Terveydenhuolto terveydentilaa

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus 15.01.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.2.1 Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoite... 2 1.2.1.1 Yksilöllisen tavoitteen

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus 07.11.2017 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.2.1 Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoite... 2 1.2.1.1 Yksilöllisen tavoitteen

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Muutos-hanke/ Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen ja ammatillisen kuntoutusselvityksen osatutkimus

Muutos-hanke/ Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen ja ammatillisen kuntoutusselvityksen osatutkimus Muutos-hanke/ Ammatillisen kuntoutuksen lainmuutoksen ja ammatillisen kuntoutusselvityksen osatutkimus Alustava tutkimussuunnitelma 1. Johdanto Tässä alustavassa tutkimussuunnitelmassa esitetään tutkimustehtävä,

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus 02.01.2018 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.2.1 Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoite... 2 1.2.1.1 Yksilöllisen tavoitteen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa -Te-toimiston palveluita osatyökykyisille Lääkäripäivät 24.11.2017 Maria von Bonsdorff, Uudenmaan Te-toimisto 24.11.2017 Osatyökykyisyys ja ammatillinen kuntoutus Tetoimistossa

Lisätiedot

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos

Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos Ammatilliseen kuntoutukseen pääsee nyt helpommin kuin aikaisemmin Kelan kuntoutuslain muutos 17.9.2014 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä Mikä muuttui 1.1.2014? 6 : suurimmat

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Valtakunnalliset TYP-päivät. Yhteispalvelun muutoksessa mukana , Jyväskylä. Elli Aaltonen pääjohtaja Kela

Valtakunnalliset TYP-päivät. Yhteispalvelun muutoksessa mukana , Jyväskylä. Elli Aaltonen pääjohtaja Kela Valtakunnalliset TYP-päivät Yhteispalvelun muutoksessa mukana 4.10.2018, Jyväskylä Elli Aaltonen pääjohtaja Kela Näin Kela palvelee vuosi 2017 numeroina Työllisyyden tukeminen Työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta

Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 12 luvun 11 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1640/2009, muutetaan 8 luvun 10 :n

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus 26.10.2018 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 1 1.2.1 Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen tavoite... 2 1.2.1.1 Yksilöllisen tavoitteen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija.

Kelan palvelut neuropsykiatrisesta. häiriöstä kärsivän. työhön kuntoutumisentukena. Iiris Pelkonen. Projektipäällikkö, suunnittelija. Kelan palvelut neuropsykiatrisesta häiriöstä kärsivän työhön kuntoutumisentukena Iiris Pelkonen Projektipäällikkö, suunnittelija Terveysosasto Kuntoutusryhmä Neuropsykiatrisen kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Laki. yrittäjän eläkelain muuttamisesta

Laki. yrittäjän eläkelain muuttamisesta Laki yrittäjän eläkelain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan yrittäjän eläkelain (1272/2006) 84 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 888/2014, muutetaan 2 :n 1 momentin 9 kohta,

Lisätiedot

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus Suunnittelija Riikka Peltonen Terveysosaston kuntoutusryhmä 29.8.2012 2 30.8.2012 Kelan järjestämä kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky PURA - toiminnasta työkyky 1.4.2014 31.5.2017 Yhteistyössä Sytyke-Centre/Hengitysliitto Kela Peruspalvelukuntayhtymä Kallio Avominne päihdeklinikka Kuntoutussäätiö Toiminta - Työ - Tulevaisuus Taustaa

Lisätiedot

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko

Green Care seminaari. Kokkolan työvoiman palvelukeskus. 10.4.2013 Toimisto Otsikko Green Care seminaari Kokkolan työvoiman palvelukeskus 1 Kokkolan työvoiman palvelukeskus (TYP) Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston, kaupungin sekä KELAN yhteinen palveluyksikkö Tavoitteena on moniammatillisesti

Lisätiedot

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa 1.12.2017 Sari Linna Ratkaisuasiantuntija, Kela, Kajaanin toimisto Pohjoinen vakuutuspiiri Esimerkki 1; sairauspäiväraha, osasairauspäiväraha ja kuntoutus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

Kelan asiantuntijalausunto

Kelan asiantuntijalausunto Kelan asiantuntijalausunto Seija Sukula, etuuspäällikkö Heidi Giss-Hannikainen, lakimies Marjut Hevosmaa, vastaava suunnittelija Sosiaali- ja terveysvaliokunta 9.11.2018 Saajat Kelan ammatillisen kuntoutuksen

Lisätiedot

Uusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu

Uusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu Uusia alkuja kuntoutuksella palkansaajalle Työeläkekuntoutuksen menestystarina Palkansaajajärjestöjen työeläkekoulu 13.6.2018 Elina Laavi Yhteiskuntasuhteiden päällikkö Twitter: @elinalaavi Mitä kuntoutus

Lisätiedot

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015. Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.

Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015. Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12. Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu 1.1.2015 Milla Rajamäki, suunnittelija Kela, Terveysosasto, Kuntoutusryhmä, ohjaus- ja prosessitiimi 4.12.2014 Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä

Lisätiedot

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa?

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa? Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa? Asiantuntijalääkäri Maarit Lindström, Kela, Yleislääkäripäivät 24.11.2017 Huoltosuhde 2 Työkyvyttömyyseläke, hylkäykset 2011 2014 (% hakemuksista) 45 40 35 38,6 35,7 30

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014

HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 HE laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta 8.10.2014 Lainsäädännön tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen Kuntien ja valtion työnjaon selkeyttäminen ja yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Kelan ammatillinen kuntoutus. Milla Kaitola Suunnittelija Kela, työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, kuntoutusryhmä

Kelan ammatillinen kuntoutus. Milla Kaitola Suunnittelija Kela, työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, kuntoutusryhmä Kelan ammatillinen kuntoutus Milla Kaitola Suunnittelija Kela, työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, kuntoutusryhmä Kelan kuntoutus (KKRL 566/2005) Lain mukaan järjestettävä Ammatillinen kuntoutus

Lisätiedot

Kuntoutusraha toimeentulo kuntoutuksen aikana. Anne Flak Suunnittelija

Kuntoutusraha toimeentulo kuntoutuksen aikana. Anne Flak Suunnittelija Kuntoutusraha toimeentulo kuntoutuksen aikana Anne Flak Suunnittelija 17.4.2019 Kuntoutusrahan myöntöedellytykset 16 67 vuoden ikä Kuntoutuspäätös Työstä estyminen kuntoutuksen vuoksi, vähintään 4h matkoineen

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus

Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus 07.11.2018 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Asiakkaan kokonaistilanne... 1 1.1.1 Kokonaistilanteen hahmottaminen... 1 1.1.1.1 Sairaus tai vamma... 2 1.1.1.2 Työkyky... 4 1.1.1.3

Lisätiedot