Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän
|
|
- Arto Risto Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän rakenneselvitys 2011 Paavo Haapakoski Silvo Similä
2 2/23 KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄN RAKENNESELVITYS Tehtäväksianto Yhteinen kirkkoneuvosto päätti käynnistää rakenneselvitystyön Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymässä (jatkossa käytetään käsitettä Kuopion seurakuntayhtymä). Päätöksen taustalla olivat seurakuntayhtymässä laaditut strategiasuunnitelmat ja niissä ilmaistu tarve selvittää hallinnollisia ja rakenteellisia vaihtoehtoja seurakunnissa ja seurakuntayhtymässä sekä viime kädessä kirkkovaltuutettu Matti Kontion ym tekemä valtuustoaloite käynnistää rakenneselvitystyö. Edellä mainitun yhteisen kirkkoneuvoston päätöksen yhteydessä määriteltiin selvitystyön tarkoitukseksi seuraavaa: Tarkoituksena on, että selvitystyö koskisi nykyisen seurakuntayhtymän seurakuntarakennetta ja yhteisten työmuotojen asemaa suhteessa paikallisseurakuntien toimintaan. Lisäksi on tarkoitus selvittää seurakuntayhtymän toimintaympäristön seurakuntarakennetta ja siellä mahdollisesti vireillä olevia kehityshankkeita. Tarkoituksena on selvittää myös seurakuntayhtymän talouden nykytilaa, rakennetta ja kehitysnäkymiä. Tarkoitus on selvittää myös yhtenä vaihtoehtona kehysbudjetoinnin käyttöön ottoa. Kehysbudjetoinnin käyttöönottaminen edellyttää lähtökohtaisesti resurssien jakautumisen oikeudenmukaisuuden selvittämistä. Selvitystyöhön on tarkoitus sisällyttää myös kiinteistöjä koskeva perusselvitys. Rakenneselvityksen tekijöiksi yhteinen kirkkoneuvosto valitsi Lapuan hiippakunnan eläkkeellä olevan hiippakuntadekaanin, rovasti Paavo Haapakosken ja Vaasan seurakuntayhtymän eläkkeellä olevan talousjohtajan, ekonomi Silvo Similän. Tavoitteeksi yhteinen kirkkoneuvosto asetti, että selvitystyö olisi valmis alkusyksyllä Myöhemmässä kokouksessaan yhteinen kirkkoneuvosto asetti työtä varten ohjausryhmän, jonka puheenjohtajaksi se nimesi yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan, lehtori Väinö Matti Miettisen ja muiksi jäseniksi seuraavat henkilöt: Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja, rehtori Ilkka Raninen, yhteisen kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja, professori Juhani Laurinkari, henkilöstöjohtokunnan puheenjohtaja, henkilöstön kehittämispäällikkö Marketta Rantama, kiinteistö- ja hautausmaatoimen johtokunnan puheenjohtaja, rekisteripäällikkö Taisto Toppinen, lehtori Heikki Juutinen, musiikkiluokanopettaja Taina Tammekann, kirkon koulutuskeskuksen kouluttaja, pastori Lasse Östring ja kirkon koulutuskeskuksen kouluttaja, KTM, pastori Timo Tulisalo, joka pyysi vapautusta työryhmän jäsenyydestä elokuun alusta lukien.
3 3/23 2. Selvitystyön kuvaus ja rakenne Selvityksen tekeminen käynnistyi varsinaisesti , jolloin selvitysmiehet olivat läsnä yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa. Tuossa tilaisuudessa selvitysmiehet informoivat yhteistä kirkkoneuvostoa työskentelytavastaan ja kertoivat alustavan työsuunnitelmansa. Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet ilmaisivat näkemyksiään selvityksen tarkoituksesta ja tavoitteista. Tämän jälkeen työskentely jakaantui seuraaviin osittain päällekkäisiin työvaiheisiin: - Perehdyttiin Kuopion seurakuntayhtymän hallinnolliseen ja taloudelliseen nykytilaan kirjallisen materiaalin avulla (strategiasuunnitelmat, toimintasuunnitelmat, tilinpäätökset ym.) - Suoritettiin henkilökunnan, luottamushenkilöiden ja johtavien viranhaltijoiden kuulemiset. Kuulemiset tapahtuivat kaikille samoilla seurakuntien ja seurakuntayhtymän nykytilan ja tulevaisuuden toimintaa, hallintoa ja johtamista koskevien keskusteluteemojen avulla. Kuulemistilaisuuksia oli 27 ja niihin osallistui kaikkiaan noin 260 seurakuntien ja yhtymän työntekijää ja luottamushenkilöä. - Kuultiin Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitaloa sekä Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Harri Palmua ja projektisihteeri Terhi Jormakkaa kokonaiskirkon näkemyksistä seurakuntarakenteen kehittämisen suhteen. - Kuultiin kunnan ja seurakunnan edustajia yhteistyö- ja kuntarakennenäkymistä seuraavilla paikkakunnilla: Suonenjoki, Rautalampi, Vesanto, Tervo, Maaninka, Siilinjärvi, Nilsiä. - Edellä kerrotun perusteella muodostettiin kokonaiskuva Kuopion seurakuntayhtymän tilanteesta ja muotoiltiin selvitysmiesten ehdotukset loppuraporttiin. Työskentelyn aikana on pidetty (6) ohjausryhmän kokousta, joissa selvitysmiehet ovat informoineet ohjausryhmää selvitystyönsä kulusta ja saaneet ohjausryhmältä tarvitsemaansa ohjausta. Selvityksessä esitettävät asiat, näkemykset ja mielipiteet perustuvat selvitysmiesten edellä kuvatuissa yhteyksissä tekemiin havaintoihin ja niiden perusteella muodostamaan kuvaan kyseisestä asiasta. Luvussa 3 tehdään katsaus Kuopion seurakuntayhtymän ja sen toimintaympäristön sekä kokonaiskirkon nykytilanteeseen sekä esitetään arvioita tulevaisuuden kehityksen osalta. Luvussa 4 esitetään Kuopion seurakuntayhtymän vaihtoehtoiset seurakuntarakennemallit. Luvussa 5 esitetään visio 2015 Kuopion seurakuntayhtymän rakenteesta. Luvussa 6 esitetään ehdotukset toimenpiteistä Kuopion seurakuntayhtymälle. Luvussa 7 tiivistetään suoritettu selvitystehtävä ja ehdotetaan, miten siinä esitettyjä ehdotuksia tulisi Kuopion seurakuntayhtymän sisällä viedä eteenpäin.
4 4/23 3. Nykyisen tilanteen arviointi 3.1. Kokonaisarvio Kuopion seurakuntayhtymästä Selvitystehtävän kannalta olennaisimpia havaintoja Kuopion ev.lut. seurakunnista ovat seuraavat: - Seurakuntayhtymän jäsenmäärän (orgaaninen) kehitys on ollut laskeva. - Seurakuntayhtymän ja seurakuntien toiminta koetaan pääosin laadukkaaksi. - Yhtymän maantieteellinen laajuus sekä erot toimintakulttuureissa ja seurakuntaidentiteeteissä korostuvat Karttulan Kallaveden seurakuntaan liittymisen ja Järvi-Kuopion seurakunnan muodostamisen vuoksi. - Henkilöstön määrä on ollut laaditun strategian mukaisesti laskusuunnassa, mutta silti henkilöstökustannusten osuus verotuloista näyttää olevan kasvussa. - Luonnollisen poistuman käyttö voi johtaa ongelmiin resurssien suuntaamisen ja virkarakenteen kehityksen kannalta. - Henkilökunnalla on hyvä työmotivaatio. - Henkilökunnalla on kyky arvioida etenkin oman työyksikkönsä tilannetta ja kohtuullinen valmius kohdata muutoksia. - Seurakuntayhtymässä on tehty hyvää strategista suunnittelua, mutta strategioiden toteuttamisessa on oltu varovaisia. - Yhteisen seurakuntatyön kokonaisjohtaminen puuttuu ja kokonaisuutta koskeva suunnittelu on vähäistä. Yhtymän kokonaisjohtaminen kärsii resurssivajeesta. - Järvi-Kuopion seurakunnan nivoutuminen yhtymän yhdeksi seurakunnaksi ja osaksi yhtymää on vielä kesken. - Järvi-Kuopion seurakunnan muodostamisen ja Karttulan seurakunnan liitoksen kaikkia vaikutuksia yhtymän hallintoon, toimintaan ja talouteen ei vielä ole nähty. - Yhtymän talous on koko kirkon lailla suurten haasteiden edessä. Kuopion seurakuntayhtymällä on näiden haasteiden (jäsenkehitys, verotulojen kasvun hiipuminen, kustannusten kasvu ja kohtuuttoman suuret kiinteistömenot investointeineen) lisäksi seurakuntayhtymän laajenemisen seurauksena syntyneet taloudelliset kysymykset ratkaistavina Jäsenkehitys Kuopion seurakuntayhtymän jäsenmäärä on ollut useana vuonna laskussa, vaikka kaupungin väkimäärä on kasvanut. Seurakunnan jäsenyydestä eroamista on tapahtunut etenkin vuodesta 2003, jolloin uskonnonvapauslaki tuli voimaan. Jäsenkato vuosina oli 7250 seurakuntalaista. Kuopion kaupungin asukasluku kasvoi samana aikana yli 5000 hengellä. Vuoden 2010 aikana seurakuntien väkimäärä väheni 1134 hengellä ollen (-1,7 %). Vuoden 2010 lopussa kirkkoon kuuluvien osuus kaikista kuopiolaisista oli 78,9 %. Vuoden 2003 lopussa osuus oli 84,9 %. Vuoden 2011 alussa Kuopion seurakuntayhtymään liittyi neljä seurakuntaa lisää. Näistä kuntaliitoksen myötä liitetty Kallaveden seurakunta yhdistettiin Karttulan seurakuntaan ja ilman kuntaliitosta oma-aloitteisesti liittyneistä Juuankosken, Kaavin ja Tuusniemen seurakunnista muodostettiin yhdessä Riistaveden ja Vehmersalmen seurakuntien kanssa Järvi-Kuopion seurakunta. Seurakuntayhtymän väkimäärää kasvoi liitosten myötä jäsenellä ollen yhteensä vuoden 2011 alussa. Kuopion seurakuntayhtymän kuuden seurakunnan jäsenmäärä vaihtelee ja välillä (taulukko 1.).
5 5/23 Seurakuntayhtymässä on laadittu kolme skenaarioita jäsenmäärän kehittymisestä vuoteen 2015 ja 2030 (Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän väestö- ja jäsenennuste 2015 (2030), Mika Pulkkinen ). Skenaarioissa on huomioitu seurakuntayhtymän laajentuminen vuoden 2011 alussa Karttulan, Juankosken, Kaavin ja Tuusniemen seurakunnilla. Ensimmäisen, optimistisen ennusteen mukaan jäsenmäärän osuus kokonaisväestöstä laskee puoli prosenttiyksikköä vuosittain. Tämä merkitsee skenaarion mukaan jäsenen vähennystä vuosittain. Toisen, perusennusteen mukaan kirkkoon kuuluvien osuus laskee vuosittain prosenttiyksikön verran, eli kaksinkertaisesti optimistiseen ennusteeseen verrattuna. Kolmannen, eli trendiennusteen oletuksena on, että viime vuosina tapahtunut kirkosta eroamisen kiihtyvä kehitys jatkuu myös tulevina vuosina. Tämä merkitsee karkeasti arvioiden jäsenen vähennystä vuosittain. Selvästi kasvava kasvuskenaarioiden mukaan on vain Kallaveden seurakunnan alue. Tyypillistä kehityksessä on varttuneempien ikäluokkien (> 64 vuotiaat) kasvaminen ja työikäisten ja nuorten ikäluokkien pieneneminen. Kallaveden seurakunnassa ennustetaan kasvua kaikissa muissa väestöryhmissä, paitsi vuotiaitten ryhmässä. Taulukko 1. Jäsenmäärä seurakunnittain Seurakunta Jäseniä Osuus Alavan seurakunta ,9 % Järvi Kuopion seurakunta ,1 % Kallaveden seurakunta ,5 % Männistön seurakunta ,1 % Puijon seurakunta ,5 % Tuomiokirkkoseurakunta ,7 % Yhteensä Johtaminen Yleistä Kuopion seurakuntayhtymän johtamisjärjestelmä noudattaa seurakuntayhtymissä yleisesti noudatettavaa kaavaa: Seurakunnissa johtamisvastuu on seurakuntaneuvostolla ja toiminnallinen johtaminen on kirkkoherran tehtävänä. Yhtymässä strategisen johtamisen vastuu on yhteisellä kirkkovaltuustolla. Yhteisen kirkkoneuvoston tehtävänä toimeenpanna kirkkovaltuuston päätökset sekä johtaa ja kehittää seurakuntayhtymän toimintaa. Yhtymän operatiivista johtamista on delegoitu hallinnon ja taloudenhoidon osalta hallintojohtajalle. Yhteisen seurakuntatyön johtaminen ja vastuu yhtymän kokonaisjohtamisesta on yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajalla. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan johtamistehtäviä ja - vastuita johtamisesta ei ole kirjattu johto- tai virkasääntöön. Puutteena seurakuntayhtymäjärjestelmässä on, että yhtymässä ei ole virkaa, jonka tehtävänä ja vastuualueena olisi koordinoida ja johtaa sekä yhtymän hallintoa ja
6 6/23 taloutta että sen yhteistä seurakuntatoimintaa kokonaisuudessaan. On kohtuutonta odottaa, että yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimiva kirkkoherra, joka on tehtävässään määräajan (käytännössä valtuuston toimintakauden) ja joka johtaa samanaikaisesti omaa seurakuntaansa sekä toimii yhtenä pappina seurakunnassaan, voisi käytännössä vastata tähän tehtävään kohdistuviin odotuksiin. Hallintojohtajan tehtävänä on viran johtosäännön mukaan johtaa, suunnitella, kehittää ja valvoa seurakuntayhtymän taloutta ja hallintoa ja tähän tehtävään liittyen mm. edistää hallintoviraston, paikallisseurakuntien ja seurakuntayhtymän välistä yhteistyötä (Johtavien tai itsenäisessä asemassa olevien viranhaltijoiden johtosääntö, ykv ja ). Hallintojohtajan tehtävänä ei siten ole yhteisen seurakuntatyön eikä yhtymän kokonaisjohtaminen eikä myöskään seurakuntien työn koordinointi. Hallintojohtajan vastuu on rajattu seurakuntayhtymän talouteen ja hallintoon. Kuvattu tilanne johtuu pitkälti yhtymää koskevasta lainsäädännöstä. Yhtymällä on hoidettavanaan tietyt lakisääteiset talouteen ja hallintoon liittyvät tehtävät, joita se hoitaa yhtymää ja sen seurakuntia velvoittavasti. Näiden lisäksi yhtymällä voi olla hoidettavanaan seurakunnallisia tehtäviä, kuten Kuopion seurakuntayhtymässä yhteinen diakonia, yhteinen sielunhoito, yhteinen lapsityö ja yhteinen nuoriso- ja oppilaitostyö (ks. liite 1, kirkkolaki ja yhtymän tehtävät). Yhteisen seurakuntatyön tehtävien osalta yhtymän toimivalta on rajallinen, koska yhtymä ei voi suoraan ohjata paikallisseurakunnissa tehtävää saman työalan työtä. Kutakin yhteistä työmuotoa johtaa oma johtokunta, jonka lisäksi diakoniajohtokunnan alaisuudessa toimii diakoniakeskus. Johtokunnat toimivat yhteisen kirkkoneuvoston alaisuudessa. Yhteisten työmuotojen johtavat viranhaltijat ovat yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan alaisia. Yhteisellä seurakuntatyöllä ei ole yhteistä johtavaa viranhaltijaa. Esitys sellaisesta on ollut käsiteltävänä yhteisessä kirkkoneuvostossa alkuvuodesta Asia on pöydällä. Yhteisen seurakuntatyön organisaatio ja johtaminen Yhtymän johtamisresurssien vajeesta on seurauksena, että yhtymä ja paikallisseurakunnat eivät yhdessä harjoita riittävästi osapuolia tyydyttävää suunnittelua ja koordinointia. Nykyinen järjestelmä on luotu ennen viimeaikaisia seurakuntaliitoksia. Näin ei ole voitu ottaa huomioon nykyistä tilannetta, jossa saman työalan työtä (lähinnä lapsityötä ja diakoniaa) tehdään sekä yhtymässä että seurakunnissa. Kaikissa seurakunnissa tilannetta ei pidetä tarkoituksenmukaisena ja tasapuolisena. Kärjistäen esitetään, että yhteinen seurakuntatyö palvelee lähinnä neljää keskustan seurakuntaa. Lastenohjaajien työtä ja ammattitaitoa arvostetaan, mutta lastenohjaajien sijoittaminen yhtymään ja työn johtaminen yhtymästä käsin koetaan ongelmalliseksi. Katsotaan, että yhtymän organisoima lapsityö ei integroidu seurakunnan muuhun työhön niin hyvin kuin se seurakunnan hoitamana tapahtuisi. Kritiikkiä kohdistetaan myös yhtymän nuorisosihteerin tehtävää kohtaan sekä viestintää kohtaan. Joissakin seurakunnissa nuorisotyön koetaan tukevan hyvin seurakunnan
7 7/23 omaa nuorisotyötä mm. yhteisten leirien järjestämisessä, mutta joissakin sen taas koetaan tunkeutuvan seurakunnan reviirille. Viestinnän osalta keskeinen kritiikki kohdistuu sinänsä laadukkaana pidettyyn Kirkko & Koti-lehteen ja paikallisseurakuntien omista tapahtumista tiedottamiseen. Näyttää myös siltä, että tapahtuneita seurakuntarakennemuutoksia ei ole riittävästi huomioitu ja viestintä on muutenkin hyvin yhtymäkeskeistä. Syynä tilanteeseen saattavat olla viestinnän kentän ja välineiden monet muutokset ja ilmeinen resurssien niukkuus koko viestinnän osalta yhtymässä ja seurakunnissa. Yhteisen sielunhoidon tehtävät perheneuvonta, sairaalasielunhoito ja palveleva puhelin koetaan selkeästi yhtymän tehtäviksi, eikä niiden osalta ole esitetty kritiikkiä. Kuulemisissa kiinnitettiin paljon huomiota yhteisen seurakuntatyön johtamiseen. Monilla on käsitys, että yhteisen seurakuntatyön kokonaisuutta ei johdeta ollenkaan. Yhteisen seurakuntatyön johtaminen erillisistä työmuodoista käsin koetaan tunkeutumisena paikallisseurakunnan työhön ja sekaantumisena siihen. Selvitysmiehille on syntynyt käsitys, että yhteiselle seurakuntatyölle ja sen johtamiselle, niin kuin yhtymän kokonaistoiminnan koordinoimiselle on haettava uusia ratkaisuja. On ratkaistava kysymykset yhteisen seurakuntatyön laajuudesta yhtymässä ja sen johtamisesta sekä koko yhtymän toiminnan koordinoinnin vahvistamisesta. Tehtävät ratkaisut riippuvat valittavasta seurakuntajakomallista Talous Seurakunnan talous luo puitteet, joiden rajoissa toimintaa voidaan ylläpitää ja kehittää. Toimiakseen seurakunta tarvitsee talouden, jolla se voi kustantaa tarvitsemansa henkilökunnan, toimintamäärärahat, toimitilat, hautausmaat sekä hallinnon. Kuopion seurakuntayhtymän talous on viime vuosina kohentunut talouden tasapainottamistoimien ansiosta. Huolena ovat kuitenkin samat ongelmat, joiden kanssa muutkin kirkon seurakunnat painivat: Jäsenmäärä vähenee, kustannukset kasvavat nopeammin kuin vero- ja muut tulot. Verotulot eivät kasva kustannusten kohoamisen tahdissa. Osa kiinteistöistä uhkaa rapistua ja osa on toiminnan ja sijainnin kannalta epätarkoituksenmukaisia. Kuopiolla on haasteenaan seurakuntayhtymän laajenemisen seurauksena tulleet kustannuspaineet ja investointitarpeet. Viimeisimpien liitosseurakuntien vaikutus seurakuntayhtymän talouteen ei ole vielä tarkkaan tiedossa mm. kiinteistöstrategian käsittelyn keskeneräisyyden vuoksi. Ensimmäinen tilinpäätös nykyrakenteella valmistuu vasta vuoden 2012 puolella. Seurakuntayhtymän kiinteistöjen määrä oli suuri jo ennen yhtymän viimeisintä laajenemista. On ilmeisen selvää, ettei kaikkien kiinteistöjen säilyttäminen ja kunnossapito jatkossa ole toiminnallisesti mielekästä eikä taloudellisesti mahdollista.
8 8/23 Seurakuntayhtymässä on todettu, että vaikka taloudellinen tilanne on viime vuosina kohentunut, on taloudessa edelleen rakenteellinen epätasapaino. Epätasapainolla viitataan lähinnä sekä henkilöstö- että kiinteistömenojen ja kiinteistöinvestointien aiheuttamaan liian suureen painoon taloudessa. Selvitysmiesten näkemys on lisäksi, että henkilöstön luonnollisen poistuman kautta syntyvä taloudellinen liikkumavara käytetään kiinteistöjen ylläpitämiseen. Seurauksena on seurakuntatyön edellytysten heikkeneminen. Tästä syystä kiinteistökulujen supistaminen on ehdottoman välttämätöntä. Taulukossa 2 on esitetty Kuopion ja eräiden muiden seurakuntien henkilöstömenojen osuus verotuloista. Kuopion luvut ovat vertailussa keskimääräiset, mutta korkeat. Taulukko ei kerro koko totuutta, koska seurakuntaliitosten vaikutukset eivät näy näissä luvuissa. Vuosi 2010 Seurakunta Henkilöstömenojen osuus toimintamenoista % Henkilöstömenojen osuus verotuloista % Toimintamenojen osuus verotuloista % Kirkollisvero- % Tampereen ev.-lut. srky 64,0 73,0 114,1 1,25 Vantaan srky 60,4 62,2 102,9 1,00 Oulun ev.-lut. srky 53,6 53,8 100,4 1,25 Jyväskylä srk 61,8 66,0 106,9 1,35 Lahden srky 64,1 65,9 102,8 1,50 Kuopion ev.lut. srky 63,3 66,8 105,6 1,40 1 Kouvolan srky 66,0 70,3 106,5 1,50 Porin ev.-lut. srky 70,7 72,7 102,8 1,40 Lappeenrannan srky 64,4 66,0 102,6 1,35 Hämeenlinnan srky 62,2 69,3 111,4 1,15 Joensuun ev.-lut. srky 63,9 67,1 105,1 1,45 Keskimäärin 62,6 66,3 105,9 1,33 Taulukko 2. Henkilöstö- ja toimintamenojen osuus verotuloista eräissä Kuopion vertailuseurakunnissa vuoden 2010 tilinpäätöstiedoin. Taulukosta 3 saadaan kuvaa Kuopion ja sen vertailuseurakuntien tunnuslukujen muutoksesta vuodesta 2006 vuoteen Nähdään, että kehitys on suurelta osin ollut yhteneväistä vertailussa mukana olevien seurakuntien kanssa. Vaikka luvut esittävät vain tilannetta vuosien 2006 ja 2010 lopussa, voidaan niistä päätellä, että Kuopion seurakuntayhtymä on kyennyt parantamaan rahoitus- ja varallisuustilannettaan. Tämä voi merkittävällä tavalla turvata seurakuntatoimintaa heikkenevässä taloudellisessa tilanteessa. 1 Veroprosentti alkaen 1,50.
9 9/23 Parhaillaan seurakunnissa lausunnolla olevan kiinteistöstrategian päivityksen mukaan vuosien investointitarpeet ovat 21,2 milj. euroa. Näiden investointien kattamiseksi on arvioitu tarvittavan vähintään 1 miljoonan euron vuotuinen tulorahoitus vuosikatteen ja omaisuuden myyntitulojen muodossa. Jotta investointien ja muiden kustannusten kasvu olisi mahdollista kattaa pelkästään verotulojen avulla, olisi verotulojen kasvettava noin 10 % vuosittain. Viimeisten neljän vuoden aikana verotulot ovat kasvaneet keskimäärin 3 % vuodessa. Seurakunta Väkiluku Väkiluku Toimintakulut /jäsen 2006 Toimintakulut /jäsen 2010 Kirkollisvero /jäsen 2006 Kirkollisvero /jäsen 2010 Yhteisövero /jäsen 2006 Yhteisövero /jäsen 2010 Vuosikate /jäsen 2006 Vuosikate /jäsen 2010 Tilikauden tulos /jäsen 2006 Tilikauden tulos /jäsen 2010 Kassan riittävyys päivinä 2006 Kassan riittävyys päivinä 2010 Rahoitusvarall. /jäsen 2006 Rahoitusvarall. /jäsen 2010 Tampere srky Vantaan srky Oulun srky Jyväskylä srk Lahti srky Kuopio srky Kouvola srky Porin. Srky Lappeenranta srky Hämeenlinna srky Joensuun srky Keskimäärin Taulukko 3. Kuopion vertailuseurakuntien talouden tunnuslukuja vuosina 2006 ja Toteutettuja rakenneuudistuksia muissa seurakuntayhtymissä ja kokonaiskirkon rakennemuutosten kehityslinjoja - Selvitysmiesten käynneillä Kirkkohallituksessa ja Kirkon tutkimuskeskuksessa selvitettiin toteutuneiden seurakuntarakennemuutosten vaikutuksia kirkossa sekä kirkossa käynnissä olevien kehittämishankkeiden suuntia ja mahdollisten uudistusten aikataulua. - Tutkimuskeskuksessa on meneillään useita seurantatutkimuksia toteutetuista rakennemuutoksista. Projekti päättyy vuoden 2011 lopussa. Nyt voidaan käyttää projektin väliraportin tietoja. Seurantatutkimuksessa on tehty kolme keskeistä huomiota:
10 10/23 - Valitulla rakenneratkaisulla, eli päädytäänkö esim. seurakuntayhtymään vai yhteen seurakuntaan, ei näytä olevan muutoksen onnistumisen kannalta olennaista merkitystä. Johtamisen laadukkuus nousee muutosprosessin onnistuneen toteuttamisen kannalta merkittävimmäksi tekijäksi. - Suurin huomio ja energian käyttö rakennemuutoshankkeissa suuntautuu yleensä hallinnolliseen päätöksentekoon, mutta toiminnan johtaminen ja esille nousseiden kysymysten ratkaiseminen jäävät liian vähälle huomiolle. Kirkkohallituksessa on keskeneräisiä seurakuntarakenteen kehittämistä tukevia hankkeita. Keskeisiä huomioita näiden tiimoilta ovat: - Nykyinen tilanne, jossa seurakuntarakenne on kytköksissä tiiviisti kuntarakenteen muutoksiin, koetaan ongelmalliseksi. - Alustavasti on visioitu mahdollisuutta, että perusyksiköksi muodostuisi nykyistä laajempi alueellinen kokonaisuus. Esillä on ollut kaksi vaihtoehtoa: toinen voisi pohjautua hiippakuntarakenteeseen, toinen mahdollisesti maakuntapohjaiseen rovastikuntaan, josta voitaisiin käyttää nimikettä kirkkopitäjä. - Nykyistä seurakuntaa / seurakuntayhtymää laajemman vaihtoehdon arvioidaan saavan vauhtia hallitusohjelman kuntarakenneuudistuksesta. - Lähivuosien ratkaisut tehtäneen nykyisellä säädöspohjalla. - Kirkolliskokous päättänee kirkkoherran vaalitavan muutoksesta marraskuussa Silloin seurakunta voinee valita kirkkovaltuuston / seurakuntaneuvoston suorittaman vaalin ja suoran kansanvaalin välillä. - Lähivuosina seurakuntayhtymälainsäädäntöön tehtäneen vain pieniä tarkistuksia. - Seurakuntapiiri / aluetyön säädöspohjaa ja nimikkeistöä täsmennettäneen lähivuosina. - Visiot kirkkopitäjästä tarkentunevat vasta vuosikymmenen lopulla ja johtanevat seurakuntayhtymälainsäädännön muutoksiin. Kirkossa ollaan toteuttamassa hankkeita, joissa seurakuntien ja kirkon keskushallinnon välistä työnjakoa muutetaan. Muutokset hakevat vielä lopullista muotoaan: - Nyt toiminnassa olevat IT-aluekeskukset (tietotekniikan aluekeskukset) perustuvat sopimuspohjaiseen isäntäseurakuntaratkaisuun. - Kirkon palvelukeskus KIPA, johon aletaan siirtää koko kirkon seurakuntien talous- ja henkilöstöhallintopalveluja vuoden 2012 aikana. - Väestörekisterin osalta Kirjuri-järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2012 aikana. Vielä ei ole päätetty, kumpaan malliin tuleva kirkon keskusrekisteri pohjautuu. Myöhemmin noussee myös pohdittavaksi, miten näiden kolmen hankkeen hallinto ja yhteistoiminta kytketään yhteen. Kuopion seurakuntayhtymässä on pohdittava, miten edellä kuvatut kehitysnäkymät vaikuttavat sen toimintaan.
11 11/ Seurakuntayhtymän toimintaympäristön tilannearvio Selvitysmiesten saaman tehtävän mukaisesti kartoitettiin Kuopion ympäristökuntien ja ympäristöseurakuntien ajatuksia mahdollisten yhteistyö- ja liitossuunnitelmien suhteen. Selvitys tehtiin tapaamalla kuntien ja seurakuntien johtavia luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita. Haastattelukäynnit tehtiin kahdeksaan kuntaan ja seitsemään seurakuntaan (liite 2). Yleisenä havaintona on, että sekä kunnat että seurakunnat pyrkivät säilyttämään itsenäisyytensä mahdollisimman pitkälle. Yhteistyökuvioita on selvitetty ja toteutettu kuntasektorilla kunta- ja palvelurakenteen osalta. Seurakuntien välinen yhteistyö on ollut satunnaisempaa. Maaningan ja Siilinjärven seurakunnissa on tehty selvitys näiden seurakuntien yhdistämisestä. Haastattelukierros sattui ajankohtaan, jossa kuntasektorilla ollaan erityisen varovaisia sanomisissa. Nykyisen hallituksen ohjelmassa on kuntajaon uudistaminen, jonka tavoitteena on kehittää kunta- ja palvelurakennetta mm. yhdistämällä kuntia suuremmiksi. Yhtenä kuntajaon kriteerinä hallituksella on työssäkäyntialue. Muutos on tarkoitus saada voimaan vuoden 2015 alusta. Mikäli hallitusohjelma toteutuu suunnitellulla tavalla, joutuvat Kuopion kaupunki ja Kuopion seurakuntayhtymä suurten muutosten keskelle. Tuloksena voi olla, että Kuopion seurakuntayhtymään liitetään useita seurakuntia, enimmillään jopa seitsemän kahdeksan seurakuntaa. Haastattelukierroksen aikana on esitetty kaikissa seurakunnassa toivomus, että seurakunta voisi säilyttää mahdollisen pitkälle oman itsenäisyytensä ja identiteettinsä mahdollisista liitoksista huolimatta. Monet seurakunnista olisivat valmiit ensin tekemään liitoksen luontaisten naapuriseurakuntiensa kanssa ja vasta myöhemmin Kuopion seurakuntayhtymän kanssa. Lopullisen suunnan uskotaan kuitenkin jossakin vaiheessa olevan Kuopion. Yksi huomionarvoinen piirre ympäristöseurakunnissa on monipuolinen ja runsas vapaaehtoistyö. Seurakuntalaiset ottavat konkreettista vastuuta monista tehtävistä, joita yleensä suorittavat palkatut työntekijät. Yhdessä seurakunnassa seurakuntalaiset huolehtivat jopa haudankaivuista ja hautausmaiden hoidosta muutenkin. Vapaaehtoistyön perinne on yksi arvokas asia, jonka mahdollisesti liittyvät / liitettävät seurakunnat voivat tuoda lahjana Kuopion seurakuntayhtymään.
12 12/23 4. Nykyisen seurakuntarakenteen vaihtoehtojen tarkastelu Seuraavassa tarkastellaan neljää vaihtoehtoa järjestää Kuopion seurakuntayhtymän seurakuntajako ja yhteinen seurakuntatyö uudelleen. Tarkastelussa esitetään kunkin vaihtoehdon edut, haittapuolet ja mahdollisuudet Kuuden seurakunnan malli Kuuden seurakunnan malli on nykyinen ratkaisu, eli yhtymässä ovat Kuopion tuomiokirkkoseurakunta, Alavan, Kallaveden, Männistön, Puijon ja Järvi-Kuopion seurakunnat. Edut: - Nykyinen malli on saanut kuulemisissa paljon kannatusta sekä työntekijöiden että luottamushenkilöiden taholta. - Käytössä oleva malli on tuttu ja turvallinen - Ei uusorganisoinnin työtä, vaivaa ja epävarmuutta. - Henkilökunta on tuttu alueensa väestölle ja päinvastoin. - Ydin Kuopion seurakunnat ovat kompakteja ja suhteellisen hyvin johdettavissa. - Laaja maallikkoedustajuus. Haitat: - Malli on pääosiltaan syntynyt toisenlaiseen, Ydin-Kuopio-keskeiseen toimintaympäristöön. - Nykyinen seurakuntajako ei ole välttämätön seurakuntatyön organisoimisen kannalta. - Nykyinen ratkaisu on kiinteistöstrategian kannalta jähmeä ja kallis. Seurakuntarajat nostavat tilojen yhteiskäytön kynnystä. - Nykyinen rakenne vaikeuttaa henkilöresurssien joustavampaa käyttöä ja virkarakenteen kehittämistä koko seurakuntayhtymässä. - Nykyinen ratkaisu johtaa osa-aikaisiin tehtäviin tai yhteisvirkoihin, jotka koetaan ongelmallisiksi. - Suuri seurakuntien määrä hankaloittaa päätöksentekoa ja resurssien koordinointia. - Seurakuntayhtymän mahdollisesti laajentuessa nykyinen jako johtaisi suureneviin vaikeuksiin. - Miksi pienimmät seurakunnat ovat siellä, missä toiminnallisen koordinaation tarve on suurinta ja etäisyydet pienimmät? (ks. taulukko 1) Mahdollisuudet: - Mallin suomat kehittämismahdollisuudet nykyisten taloudellisten resurssien puitteissa on jo otettu käyttöön. - Mikäli päätetään pysyä tässä ratkaisussa, on kuitenkin syytä harkita rajatarkistuksia kaupunkirakenteen muutoksen vuoksi.
13 13/ Neljän seurakunnan malli Tässä mallissa säilyvät Kallaveden ( jäsentä ) ja Järvi-Kuopion ( jäsentä) seurakunnat. Tuomiokirkkoseurakunnasta ja Alavan seurakunnasta muodostetaan yksi seurakunta ( jäsentä) ja Männistön seurakunnasta ja Puijon seurakunnasta toinen seurakunta ( jäsentä). On myös mahdollista muodostaa tuomiokirkkoseurakunnasta ja Männistön seurakunnasta yksi seurakunta ( jäsentä) ja Alavan seurakunnasta ja Puijon seurakunnasta toinen seurakunta ( jäsentä). Joitakin rajatarkistuksia varsinaisten seurakuntaliitosten lisäksi voidaan harkita kaupunkirakenteen kehittymisen vuoksi. Edut: - Ratkaisu on saanut jonkin verran kannatusta kuulemisissa sekä työntekijöiden että luottamushenkilöiden taholta. - Keventää jonkin verran yhtymän hallintoa. - Helpottaa jonkin verran yhtymätason päätöksentekoa ja koordinointia. - Lisää joustavuutta henkilöresurssien käytössä ja jossain määrin seurakuntatilojen käytössä. - Suhteellisen laaja maallikkoedustajuus hallinnossa. Haitat: - Haitat ovat samat kuin kuuden seurakunnan mallissa, mutta jonkin verran lievempiä. - Neljän ydinkeskustan seurakunnan yhdistäminen kahdeksi seurakunnaksi ei vielä muodosta seurakunnista luontevia kokonaisuuksia. - Seurakuntayhtymän mahdollisesti laajentuessa neljän seurakunnan malli johtaa liian suureen seurakuntamäärään yhtymässä Kolmen seurakunnanmalli Tässä mallissa on yhdistetty tuomiokirkkoseurakunta sekä Alavan, Männistön ja Puijon seurakunnat ja muodostettu yksi seurakunta ( jäsentä), joiden lisäksi yhtymään kuuluvat Kallaveden ( jäsentä) ja Järvi-Kuopion ( jäsentä) seurakunnat. Edut: - Malli on saanut paljon kannatusta kuulemisissa sekä työntekijöiden että luottamushenkilöiden taholta. - Parantaa mahdollisuuksia suunnitella ja toteuttaa seurakuntatyötä tasapuolisesti koko Kuopion keskustan alueella. - Helpottaa pääsyä taloudellisesti kevyempään kiinteistökantaan, kun seurakuntarajat keskustan alueella poistuvat. - Helpottaa henkilöresurssien joustavaa käyttöä koko keskustan alueella ja antaa tilaa virkarakenteen kehittämiseen koko yhtymässä.
14 14/23 - Selkeyttää yhtymän johtamista, hallintoa ja resurssien koordinointia. - Antaa tulevaisuudessa parhaan pohjan seurakuntayhtymän todennäköiselle laajentumiselle. Haitat: - Suuren Tuomiokirkkoseurakunnan johtaminen on entistä haasteellisempaa. - Maallikkoedustajuus hallinnossa vähenee. - Muutos yhtymän seurakunnasta alueelliseksi toimintayksiköksi vaatii merkittävää kehittämistä ja muutosjohtajuutta. Mahdollisuudet: - Malli antaa paljon lisää mahdollisuuksia kehittää seurakuntatoimintaa keskustan alueella suuren työntekijämäärän ansiosta. - Malli mahdollistaa yhteisen seurakuntatyön järjestämisen Tuomiokirkkoseurakunnan hallinnon alaiseksi. - Ratkaisu keventää seurakuntayhtymää ja selventää yhtymän ja seurakuntien välistä työnjakoa Yhden seurakunnan malli Tässä mallissa on kaikki nykyiset seurakunnat liitetty yhdeksi seurakunnaksi, joka on tuomiokirkkoseurakunta ( jäsentä) ja seurakuntayhtymä on purettu. Edut: - Alkuperäinen ja puhtain seurakuntamalli. - Kaikki nykyiset yhtymän hoitamat tehtävät siirtyvät tuomiokirkkoseurakunnan tehtäviksi. - Malli antaa lisää mahdollisuuksia kehittää seurakuntatoimintaa koko alueella suuren työntekijämäärän ja sen joustavan käytön ansiosta. - Mahdollistaa toiminnan ja hallinnon tehokkaan järjestämisen. Haitat: - Asettaa suuret haasteet hallintoelimille, kirkkoherralle ja muulle seurakunnan johdolle. - Alueellisen toiminnan rakentaminen ja paikallisen identiteetin tukeminen on haasteellista. - Maallikkoedustajuus hallinnossa vähenee radikaalisti. - Seurakuntayhtymän mahdollisesti laajetessa rakennemuutokset johtaisivat jatkuvaan muutosprosessiin.
15 15/23 5. Visio 2015 Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymän seurakuntarakenteesta - Kuopio keskustan nykyisistä neljästä seurakunnasta on muodostettu yksi seurakunta, joka on Kuopion tuomiokirkkoseurakunta. - Suomen hallituksen ohjelman mukainen työssäkäyntialueisiin perustuva kuntamalli on saatu Kuopion seudulla voimaan vuoden 2015 alusta. - Tehtyjen kuntaliitosten seurauksena on seurakuntayhtymään liitetty seitsemän seurakuntaa, joista on muodostettu kaksi uutta seurakuntaa, joissa on kappeliseurakuntia: 1. Sisä-Savon seurakunta, johon kuuluvat Suonenjoki, Rautalampi Tervo, Vesanto sekä Karttula, joka on irrotettu Kallaveden seurakunnasta. 2. Kuopion pohjoinen seurakunta, johon kuuluvat Siilinjärvi, Maaninka ja Nilsiä. Yhtymän yhteisestä seurakuntatyöstä on yhteinen diakonia, yhteinen lapsityö sekä yhteinen nuoriso- ja oppilaitostyö siirretty tuomiokirkkoseurakunnan hallinnon alaiseksi. - Yhteinen sielunhoito ja viestintä ovat edelleen yhtymän tehtävinä. - IT, väestörekisteriin liittyvät tehtävät sekä osa taloushallinnosta (Heta) on organisoitu kokonaan erilleen Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymästä kirkkohallituksen alaisiksi yksiköiksi tai yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi kirkkohallituksen alaisuuteen. - Yhtymään on yhteisen kirkkoneuvoston alaisuuteen perustettu virka (kehitysjohtaja tai yhteistyöjohtaja), jonka tehtäviin kuuluu yhtymän ja seurakuntien toiminnan ja hallinnon kehittäminen ja koordinointi sekä yhteisen sielunhoidon ja viestinnän esimiestehtävät. Viranhaltijan esimiehenä toimii yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja. Viranhaltija on seurakuntayhtymän johtoryhmän jäsen. Visiossa 2015 esitetyn seurakuntarakenteen muutokseen vaikuttaneita tekijöitä olivat: 1. Ilman seurakuntarakenteen muutosta ja liittyvien seurakuntien muodostamista suuremmiksi kokonaisuuksiksi, olisi seurakuntayhtymä kasvanut 13 seurakunnan vaikeasti hallinnoitavaksi yksiköksi. 2. Taloudellinen kehitys Suomessa on ollut hidasta ja seurakuntien jäsenmäärä on ollut jatkuvassa laskussa. Vaikka neljän seurakunnan liittäminen yhdeksi seurakunnaksi keskustassa ei suoraan tuottanut mitattavaa kustannussäästöä, on se antanut mahdollisuuksia ja kehittämispotentiaalia toiminnan, kiinteistöjen käytön ja hallinnon kehittämiselle. 3. Välttämättömästä henkilöstön supistamisesta johtuen pienimpien seurakuntien työn organisoiminen vaikeutui entisestään. Suuremmissa seurakunnissa voitiin paremmin turvata seurakuntatyön jatkuvuus resurssien vähentyessä. 4. Kiinteistöstrategian toteuttaminen onnistui paremmin suuremmissa seurakunnissa. 5. Seurakuntayhtymän veroprosentti oli liitettyjen seurakuntien veroprosenttia alhaisempi Siilinjärven veroprosenttia lukuun ottamatta. Kun lisäksi Kirkon keskusrahaston aikaisemmin liitosseurakunnille maksamat avustukset jäivät pois, oli toteutettava merkittäviä säästöjä sekä kiinteistöjen että henkilöstön kohdalla.
16 16/23 6. Toimenpide-ehdotukset 1. Yhtymässä toteutetaan edellä kohdassa 5 esitetty visio Ydin Kuopion neljän seurakunnan liitosta on syytä ryhtyä toteuttamaan viivytyksettä, jotta tilanne tältä osin ehtii vakiintua ennen mahdollisia uusia seurakuntaliitoksia. 2. Uusia seurakuntia koskeva osuus toteutetaan mahdollisten kuntaliitosten toteutuessa. Mikäli tällöin ns. Sisä-Savon kuntia/seurakuntia on liittymässä Kuopioon, on yhtenä vaihtoehtona lakkauttaa nykyinen Kallaveden seurakunta ja erottaa siitä Kallavesi laajennettuun tuomiokirkkoseurakuntaan ja Karttula perustettavaan uuteen Sisä-Savon seurakuntaan. 3. Yhtymässä jatketaan henkilöstöstrategian toteuttamista. Ehdotetaan lisäksi, että yhtymä laatii suunnitelman tulevaisuuden toiminta- ja organisaatiotarpeita vastaavasta virka- ja toimirakenteesta, jota noudatetaan henkilöstöstrategiaa toteutettaessa. 4. Yhtymään perustetaan yhteisen kirkkoneuvoston alaisuuteen virka (kehitysjohtaja tai yhteistyöjohtaja), jonka tehtäviin kuuluu yhtymän ja seurakuntien toiminnan ja hallinnon kehittäminen ja koordinointi sekä yhteisen sielunhoidon ja viestinnän esimiestehtävät. 5. Yhtymässä jatketaan kiinteistöstrategian toteuttamista. Ehdotetaan lisäksi, että strategiaa tarkistetaan ja huomioidaan edellä luvussa 5 ehdotetut seurakuntarakenneratkaisut ja niiden vaikutus tilatarpeisiin. Samoin ehdotetaan, strategiassa otetaan rohkeammin huomioon tulevaisuuden toiminnan tarpeet mahdollisista uusista toimitiloista. 6. Yhtymässä jatketaan toiminnan ja talouden sopeuttamisohjelman toteuttamista. Yhteisen kirkkoneuvoston ja yhteisen kirkkovaltuuston on säilytettävä itsellään talouden hoidossa keskeisten henkilöstö- ja kiinteistöresurssien ohjauksen välineet. Talousarviokäytäntöä kehitetään luomalla selkeä ja oikeudenmukainen toimintamäärärahojen budjetointimalli. Hallinnolla on koko ajan oltava talouden hoitamiseen ja ohjaamiseen tarvittavat tiedot ja suunnitelmat. 7. Viestinnän muuttuvia tarpeita varten asetetaan kehittämisryhmä. 8. Lapsityön rakennemuutosta varten perustetaan työryhmä. 9. Yhtymää kehitetään suuntaan, jossa sillä on vain lakisääteiset tehtävät. 7. Lopuksi Selvitysmiehille syntyneen käsityksen mukaan Kuopion seurakuntayhtymä on sinänsä toimiva kokonaisuus. Seurakuntayhtymän toimintaympäristö ja toiminnan tarpeet ja vaatimukset kuitenkin muuttuvat koko ajan. Kirkon sanoma ja perustehtävä pysyvät samoina, mutta kirkko ja seurakunta joutuvat koko ajan uudistamaan tapaansa toimia voidakseen kohdata ihmisen ja yhteiskunnan muuttuvine odotuksineen ja tarpeineen. Tässä selvityksessä on keskitytty etsimään uusia malleja vastata tarpeisiin, jotka kohdistuvat seurakuntayhtymän organisaatioon. Sen tulee palvella seurakunnan perustehtävää ja sitä tukevia toimintoja ja hallintoa. Hyvillä organisaatioratkaisuilla voidaan edistää käytettävissä olevien resurssien järkevää käyttöä ja niiden kohdentamista sekä yksinkertaistaa hallintoa ja työyhteisöjen johtamista. Onnistuneella organisaatiorakenteella voidaan ottaa vastaan muutoksia ja toteuttaa uudistuksia, joita muuttuva ympäristö nostaa esille.
17 17/23 Visio 2015 ja siihen liittyvät toimenpide-ehdotukset näyttävät suuntaa, johon Kuopion seurakuntayhtymän tulisi tähdätä. Selvitysmiesten visio 2015 ja tehdyt ehdotukset eivät riitä, vaan seurakuntayhtymältä vaaditaan päätöksiä. Ehdotamme seuraavan kaltaista etenemistä: - Otettuaan vastaan selvitysmiesten raportin yhteinen kirkkoneuvosto kutsuu yhteisen kirkkovaltuuston seminaariin, jossa raportti käydään läpi esittelyin ja keskusteluin. Seminaariin kutsutaan myös viranhaltijoita kaikista organisaatioyksiköistä sekä ammattijärjestöjen luottamushenkilöt. - Yhteinen kirkkoneuvosto antaa raportin koko henkilökunnalle tiedoksi. Henkilökunnalle järjestetään omat tiedotustilaisuudet raportin johdosta. - Yhteinen kirkkoneuvosto antaa selvitysmiesten raportin tiedoksi piispalle ja tuomiokapitulille. - Yhteinen kirkkoneuvosto antaa raportin yhteiselle kirkkovaltuustolle, ja esittää valtuustoaloitteen tulleen loppuun käsitellyksi sekä ilmoittaa seuraavista jatkotoimista: o Yhteinen kirkkoneuvosto käynnistää toimet, joilla valmistellaan toimenpide-ehdotuksien toteuttaminen ja tekee niistä aikanaan tarpeellisilta osilta esityksen yhteiselle kirkkovaltuustolle. o Aloitteen seurakuntien yhdistämisestä voi tehdä seurakuntaneuvosto, tuomiokapituli tai piispa. Mikäli tällainen aloite tehdään, yhteinen kirkkoneuvosto käynnistää prosessin, jolla ehdotus keskustan nykyisten neljän seurakunnan yhdistämisestä valmistellaan. Valmistelu on syytä suorittaa tätä tarkoitusta varten asetetussa työryhmässä. - Yhteinen kirkkoneuvosto seuraa kuntarakenteen kehittymistä ja aloittaa tarpeelliset valmistelut yhdessä tuomiokapitulin kanssa.
18 18/23 LIITTEET 4 kpl LIITE 1 KIRKKOLAIN MUKAAN YHTYMÄLLE KUULUVIA LAKISÄÄTEISIÄ TEHTÄVIÄ OVAT: 1. KIRKOLLISVEROTUS 2. VEROJEN JA MUIDEN YHTEISTEN TULOJEN JAKO SEURAKUNNILLE 3. KESKUSRAHASTOMAKSUT 4. TALOUSARVIO 5. RAHATOIMI 6. KIRJANPITO 7. TILINPÄÄTÖS 8. TILINTARKASTUS 9. HENKILÖSTÖASIAT 9.1. PALKAN JA TYÖNANTAJASUORITUSTEN MAKSU 9.2. TYÖNANTAJAILMOITUKSET 9.3. PALKKAKIRJANPITO 9.4. NIMIKIRJANPITO 9.5. VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN TEKEMINEN JA TULKINTA 9.6. PALKANTARKISTUSTEN TEKEMINEN JA ESITTÄMINEN 9.7. LUOTTAMUSMIESTOIMINTA 9.8. TYÖSUOJELU 9.9. TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖNANTAJAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN YHTEISTOIMINTA LAKISÄÄTEISET TEHTÄVÄT, JOTKA VOIDAAN SIIRTÄÄ SEURAKUNNALLE: 10. SEURAKUNTIEN VIRKOJEN PERUSTAMINEN JA LAKKAUTTAMINEN 11. SEURAKUNTIEN KIINTEÄN OMAISUUDEN LUOVUTTAMINEN 12. KIRKKOVALTUUSTOLLE YKSITTÄISESSÄ SEURAKUNNASSA KUULUVAT ASIAT, JOLLEI NIITÄ OLE ANNETTU 10 :SSÄ SÄÄDETYLLÄ TAVALLA SEURAKUNNALLE HANKINNANVARAISET ASIAT, JOTKA YHTYMÄ VOI HOITAA PERUSSÄÄNNÖN NOJALLA: 13. MUITA HALLINTOON JA TALOUTEEN LIITTYVIÄ ASIOITA 14. SEURAKUNNALLISEEN TOIMINTAAN LIITTYVIÄ TEHTÄVIÄ JA TYÖMUOTOJA KAIKKI MUUT ASIAT KUULUVAT SEURAKUNNALLE
19 19/23 LIITE 2 Raportti Kuopion ympäristökuntien ja ympäristöseurakuntien edustajien kanssa käydyistä keskusteluista LEPPÄVIRTA Leppävirran kunta (10 554) on Varkauden ja Kuopion välisessä jännitekentässä. Varkaus erotettiin aikanaan Leppävirran kunnasta. Nyt se on etsinyt yhteistyötä Leppävirran kanssa, mutta tuloksetta. Leppävirta suuntautuu pääosin Kuopioon. Kunta on laaja, hajanainen ja vesistöjen rikkoma. Leppävirran seurakunta (8879) haluaa jatkaa itsenäisenä mikäli mahdollista. Sillä ei ole luonnollisia yhteistyökumppaneita. Kiinteistöt ovat hyvässä kunnossa. Kirkon ulkomaalaus on suurin tiedossa oleva korjausinvestointi. Seurakunnassa on 11 hautausmaata, joista hautauskäytössä on 9 hautausmaata eri puolilla seurakuntaa. SUONENJOKI Suonenjoen kunta (7601) etsii yhä tiiviimpää yhteistyötä Kuopion kanssa. Aikaisempi pyrkimys tiivistää yhteyttä Rautalammin ja muiden Sisä-Savon kuntien kanssa ei johtanut tuloksiin. Kuopiolla ja Suonenjoella on pitkälle viety suunnitelma Sote-yhteistyöstä. Kuntaliitoksen toteutumista lähivuosina pidetään todennäköisenä. Suonenjoen seurakunta (6234) on elänyt tarkkaa ja velatonta taloutta, mutta se on pitänyt kiinteistönsä kunnossa. Lasten väheneminen nostaa tarpeen siirtää toiminnallista resurssia enemmän vanhustyöhön. Tulevaisuuden seurakuntarakenteen osalta nähdään kaksi mahdollisuutta: Sisä-Savon seurakunnan (Keitele, Tervo, Vesanto ja Pielavesi, joka kuuluu nyt Iisalmen seurakuntayhtymään) muodostaminen tai liittyminen suoraan Kuopion seurakuntayhtymään, jossa entinen yhteistyökumppani Karttula jo on. Sisä- Savon seurakunta voisi olla yksi Kuopion seurakuntayhtymän seurakunta. RAUTALAMPI Rautalammin kunta (3475) pienenee väkiluvultaan kohtuullisen loivasti. Työssä käymisen pääsuunta on Kuopio ja Suonenjoki. Sote-palveluiden osalta ollaan hakemassa yhteistyötä samoilta suunnilta. Suurten (yli 40 milj. euroa) jälkeen ollaan vetämässä henkeä. Monimuotoisten palvelurakenteiden (Sisä-Savo) sijasta haetaan selvempää ratkaisua Kuopion suunnasta. Tavoitteena on säilyttää lähipalvelut ja oma lukio. Rautalammin seurakunta (2845) on jäsenistöltään supistuva. Kasteita on vuosittain noin 20 ja hautauksia 50. Kirkko on laitettu kuntoon, mutta velkaa on huomattava (1,2 milj. euroa) määrä. Henkilöstön supistamiseen on paineita erityisesti lapsityön osalta. Kylien elämä on hiipumassa. On vain yksi kyläkoulu, Kerkonkoski. Ajatuksena on esillä Sisä-Savon seurakunta, jossa voisi olla Karttulan kanssa jäsentä. 450 vuotta vanhan seurakunnan nimen häviäminen kartalta ei tunnu hyvältä. TERVO Tervon kunta (1703) haluaa säilyä itsenäisenä, mikäli mahdollista. Yhteistyörakenteena sosiaalityössä ja terveydenhoidossa on Nilakka (Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto). Työssäkäynnin pääsuunta on Kuopio (yli 100), seuraavaksi suurimmat ovat Keitele (30) ja Suonenjoki (20). Karttula oli ennen Kuopioon liittymistä merkittävä yhteistyökumppani. Tervon seurakunta (1395) tunnistaa pienestä työyhteisöstä (5 päätoimista) johtuvan haavoittuvuuden. Kuitenkin henkilöstökuluja on pienennettävä. Nyt ollaan vähentämässä energiakuluja siirtymällä sähköstä kotimaisiin polttoaineisiin. Syntyvyys on pieni (3-7 lasta vuodessa). Päiväkerhossa on kolme
20 20/23 lasta. Isompaan organisaatioon liittymisen pelätään tuovan byrokratian lisääntymistä (Karttulan kokemukset) ja luottamushenkilövaikuttamisen vähenemistä. VESANTO Vesannon kunta (2427) on viime vuosina onnistunut tervehdyttämään talouttaan. Kunnassa on myös lähikuntia palveleva lukio. Liitosneuvotteluita ei ole käynnissä. Sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty Kysterin kanssa alueena (Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto). Kuntaliitospohdinnoissa Kuopio arveluttaa Karttulan kokemusten pohjalta. Sisä-Savon yhteistyö on hajoamassa, koska Karttula liittyi Kuopioon, Suonenjoki on tehnyt valintansa ja Rautalammin arvellaan seuraavan samaan suuntaan. Vesannon seurakunta (2121) on elänyt ahdasta, mutta vakaata taloutta. Syntyvyys lasta vuodessa. Paluumuuton vuoksi seurakuntalaisten määrä on säilynyt aika vakaana. Yhteistyörakenteet ovat vaihdelleet. Karttulalla, Tervolla ja Vesannolla oli aikanaan yhteinen pappi. Yhteistyön päätyttyä papin sijaisuudet hoidettiin Rautalammilta sopimuspohjaisesti. Nyt sijaiset hankitaan Kuopiosta. Yhteistyötä on etsitty myös Viitasaaren suunnasta. Henkilöstössä on supistamistarvetta, eikä lapsityöhön ole löydetty toimivaa järjestelyä. Tulevaisuuden ratkaisuna Kuopiota mieluisampi ratkaisu saattaisi olla Keiteleen suunta. Suur-Kuopioon liittyy pelko jäädä reuna-alueeksi. SIILINJÄRVI Siilinjärven kunta (21007) on kasvava kunta, joka on tehnyt suuria investointeja. Omien palveluiden koetaan olevan kunnossa, mutta valtion toimien vuoksi Suur-Kuopio voi syntyä. Siilinjärven yhteistyö Maaningan ja Nilsiän kanssa on tiivistymään päin. Oma kunta koetaan toimintakykyiseksi ja pohditaan sitä, syntyykö Kuopion ja Iisalmen välille uusi kunta. Siilinjärven seurakunta ei halunnut tässä vaiheessa käydä keskustelua selvitysmiesten kanssa. MAANINKA Maaningan kunnan asukasluku (3833) on kääntynyt nousuun ilmeisesti Kuopion läheisyydestä johtuen. Keskeinen yhteistyörakenne sosiaalityön ja terveydenhoidon alueella on Siiliset (Maaninka, Nilsiä ja Siilinjärvi). Syntyvyys vaihtelee 20 ja 40 välillä. Kunta on tehnyt suuria investointeja, joista aiheutuneita velkoja maksetaan lähivuosina. Kunta kävi liittymiskeskusteluja Siilinjärven kanssa, mutta prosessi on nyt keskeytyksissä, kun odotetaan hallituksen linjauksia. Pohditaan, olisiko Siilinjärveen liittyminen vain välivaihe vai olisiko mentävä suoraan Kuopioon. Nykyinen monitahoinen hallinto vie kunnanvaltuuston päätösvaltaa. Maaningan seurakunta (3145) on jäsenmäärältään pienessä laskussa. Syntyvyys on lasta vuodessa. Talous on tiukalla. Työntekijöitä on 10, joista muutama osa-aikaistettu työntekijälähtöisesti. Huonokuntoisesta seurakuntakodista ollaan luopumassa ja tavoitteena on rakentaa uusi seurakuntatalo. Seurakunta on toiminnallisesti vireä ja vapaaehtoistyö on merkittävä vahvuus, mutta tulevaisuudessa nähdään Maaninka osana suurempaa seurakuntaa. Meneillään on selvitysprosessi Siilinjärven seurakunnan kanssa. Siinä on tavoitteena saada kappeliseurakunnan asema. NILSIÄ Nilsiän kaupunki (6537) on ikärakenteeltaan tasapainottumassa ja väestökehitys on loivassa laskussa. Matkailun merkitys taloudelle on suuri (n vuodepaikkaa). Kouluja on keskustan lisäksi Siilinjärven rajan tuntumassa Pajulahdessa ja Rautavaaran suunnalla Palonurmella. Pajulahdessa on vahvistuva asutus, josta käydään työssä Siilinjärvellä ja Kuopiossa. Sote-palvelut on järjestetty Siiliset yhteistyönä.
Jäsentiedot Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain
Vuositilasto 2017 Vuositilasto 2017 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2017 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2017 5 Läsnä olevan väestön
LisätiedotJäsentiedot Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain
Vuositilasto 2018 Vuositilasto 2018 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2018 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2018 5 Läsnä olevan väestön
LisätiedotYlä-Savon seurakuntayhtymä
Ylä-Savon seurakuntayhtymä Luottamushenkilöiden perehdytysilta 17.2.2015 Hallintojohtaja Katariina Bergbacka Seurakuntayhtymän perustamisen tavoite Tavoitteena säilyttää seurakuntien toiminnallinen itsenäisyys,
LisätiedotYhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta
Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien
LisätiedotJäsentiedot
Vuositilasto 2015 Vuositilasto 2015 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2015 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2015
Lisätiedot1. kirkonkirjojen pitäminen ja keskusrekisteri 2. varauspalvelut 3. hautatoimisto 4. henkilöstöasiat 5. hallintoasiat 6. lainopilliset asiat.
Sääntökokoelma A 16 YKV 24.5.2017 YKN 8.5.2017 Mitätöi lehden 10.12.2014 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN VIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ 1. Yleistä 1 Espoon seurakuntayhtymän viraston toiminta-ajatuksena on palvella Espoon
LisätiedotJäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4
Vuositilasto 2014 Vuositilasto 2014 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2014 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2014
LisätiedotJäsentiedot
Vuositilasto 2016 Vuositilasto 2016 Johdanto Jäsentiedot 1.1. - 31.12.2016 1-4 Läsnä ja poissa olevan väestön lukumäärä, ulkomaan kansalaisten ja kielellisen vähemmistön lukumäärä seurakunnittain 31.12.2016
LisätiedotSääntökokoelma A 16 XII-2014 YKV Mitätöi lehden III-2012 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN VIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ. 1. Yleistä
Sääntökokoelma A 16 XII-2014 YKV 10.12.2014 Mitätöi lehden III-2012 ESPOON SEURAKUNTAYHTYMÄN VIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ 1. Yleistä 1 Espoon seurakuntayhtymän viraston toiminta-ajatuksena on palvella Espoon seurakuntia
LisätiedotSeurakuntarakenteiden kehittäminen. Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset
Seurakuntarakenteiden kehittäminen Kirkolliskokouksen tekemät päälinjaukset Kirkolliskokous linjasi seurakuntarakenteiden kehittämistä 15.5.2013 Kirkkohallituksen esitys: Uusi seurakuntayhtymä 2015 Kirkolliskokouksen
LisätiedotVAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020
Sivu 1 / 6 VAASAN SEURAKUNTAYHTYMÄN TOIMINTASTRATEGIA VUOTEEN 2020 1 JOHDANTO Liite 2/34 Yht. kv. 29.9.2015 Vaasan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto on päättänyt käynnistää suunnittelutyön strategiasuunnitelman
LisätiedotKUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 1 /2014. Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 1 /2014 1 Aika tiistai 14.1.2014 klo 18.00 19.00 Paikka Keskusseurakuntatalo, Suokatu 22, 70100 Kuopio Kokoonpano ja läsnäolo puheenjohtaja Ilkka Raninen valtuutetut
LisätiedotYhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012
Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien
LisätiedotHELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO
1 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO 6.10.2016 SEURAKUNTAYHTYMÄN HALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa xx.yy.2016 1 Johtosäännön sisältö Tässä johtosäännössä määritetään
LisätiedotPohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018
Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat
Lisätiedotprojektipäällikkö Terhi Jormakka
projektipäällikkö Terhi Jormakka Kirkkolain ja järjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen muutosten valmistelu Piispainkokouksen lausunto Lainsäädännön kirkolliskokouskäsittelyt kevät ja syksy 2014 Lainsäädäntö
LisätiedotHAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 49 Kirkkoneuvosto 5/
49 46 KOKOUKSEN AVAUS SEKÄ LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Kirkkoneuvosto 30.08.2011 46 Kokouskutsu asialistoineen on toimitettu kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle
LisätiedotVaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020
Vaasan seurakuntayhtymän strategia 2016 2020 Hautausmaat ja hautaustoimi Talous Henkilöstö Kiinteistöt Sairaalasielunhoito Perheneuvonta Visio Seurakuntayhtymän visiona on olla ihmiskasvoinen uskon yhteisö,
LisätiedotKUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 8/2011 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 8/2011. Keskusseurakuntatalo, Koulutussali, Suokatu 22 Kuopio
1 Aika 13.6.2011 klo 16.30 17.55. Paikka Keskusseurakuntatalo, Koulutussali, Suokatu 22 Kuopio Kokoonpano ja läsnäolo Hannu Koskelainen puheenjohtaja läsnä Väinö Matti Miettinen varapuheenjohtaja läsnä
LisätiedotTAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN IT-YHTEISTYÖALUEEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ
TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTIEN IT-YHTEISTYÖALUEEN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yhteisessä kirkkovaltuustossa 15.1.2015 1 A. Yleissäännökset 1 Tällä johtosäännöllä täydennetään IT-yhteistyöalueen
LisätiedotTerhi Jormakka TURKU MUUTOSTA NÄKYVISSÄ?
Terhi Jormakka TURKU 26.3.2015 MUUTOSTA NÄKYVISSÄ? Kaikki seurakunnat kuuluvat seurakuntayhtymiin Tulevaisuudessa tarvitaan tehokas ja toimintaa tukeva hallinto sekä hyvää johtamista. Tavoitteena on kevytrakenteinen
LisätiedotKONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018
KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Talousarvio ja toimintasuunnitelma 2018 Soile Luukkainen 7.11.2017 1 Talousarvion laadinta Vertailtavuuden puute aiempiin vuosiin verrattuna Kipaan liittyminen Vyörytystiedot puuttuvat
LisätiedotEV 97/2004 vp HE 98/2004 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 97/2004 vp Hallituksen esitys laiksi kirkkolain muuttami- sesta Asia Valiokuntakäsittely Päätös
EDUSKUNNAN VASTAUS 97/2004 vp Hallituksen esitys laiksi kirkkolain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi kirkkolain muuttamisesta (HE 98/2004 vp). Valiokuntakäsittely Hallintovaliokunta
LisätiedotTavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita
Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan
LisätiedotLUMIJOEN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2017 Kirkkoneuvosto
Aika: Tiistai 19.9.2017 klo 18.00 Paikka: Seurakuntatalo Käsiteltävät asiat: 1 10 (43-52 ) 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Pöytäkirjantarkastajat 4. Työjärjestyksen hyväksyminen
LisätiedotJYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10
JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA TUKIPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa 14.12.2015, 10 1 LUKU TUKIPALVELUIDEN TOIMINTA-AJATUS, RAKENNE JA TEHTÄVÄT 1 Toiminta-ajatus Jyväskylän seurakunnan tukipalveluiden
Lisätiedot59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki
635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen
LisätiedotSeuraavaan kokoukseen laaditaan lausuntoluonnos. Seuraavaan kokouksen asialistalle otetaan kysymys seurakuntien yhdistymisestä.
268/2017 113 Munkkiniemen seurakuntaneuvoston lausunto Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstrategiasta ja palkitsemisstrategiasta vuosille 2017-2022 sekä henkilöstön sopeuttamistoimenpiteistä Päätösehdotus
LisätiedotKirkkovaltuusto N:o 2/2016 Sivu 4
N:o 2/2016 Sivu 4 _ TILINPÄÄTÖKSEN 2015 HYVÄKSYMINEN 6.4.2016 10 Seurakunnan tilinpäätöksen laatimista ja käsittelyä koskevat säännökset ovat kirkkojärjestyksen15 luvun 9 :ssä. Seurakunnan on laadittava
LisätiedotLAMMIN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 5
Sivu 1 Kokousaika Keskiviikkona 24.8.2016 klo 18 18.55 Kokouspaikka Läsnä Seurakuntatalon kokoushuone Ulvinen Heli, kirkkoherra, puheenjohtaja Hanhimäki Sampo, jäsen Huostila Anja, jäsen Huostila Mari,
Lisätiedot46 Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 sekä vastuuvapauden myöntäminen
22/2018 46 Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 sekä vastuuvapauden myöntäminen Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) vahvistaa Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2017
LisätiedotJohtajuuden uudet haasteet
Johtajuuden uudet haasteet Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät 28.9.2011 Oulu Riitta Helosvuori Sisältöalueet Muuttuvat toiminta-alueet Muutosjohtaminen - diakonaatti - työyhteisön hengellisyyden hoitaminen
LisätiedotTULEVAISUUDEN SEURAKUNTATYÖ. Luottamushenkilöiden neuvottelupäivä Ruokolahti Hiippakuntadekaani Marko Marttila
TULEVAISUUDEN SEURAKUNTATYÖ Luottamushenkilöiden neuvottelupäivä 14.10.2017 Ruokolahti Hiippakuntadekaani Marko Marttila TULEVAISUUSTYÖN TAUSTAA Nykyinen tulevaisuustyöskentely käynnistyi 25 kirkolliskokous-edustajan
LisätiedotAkaan seurakunnan strategia
Akaan seurakunnan strategia 2017-2021 ARVOT Pyhä: Kunnioitamme kolmiyhteistä Jumalaa, näemme Jumalan kuvan ihmisessä Vastuullisuus: Huolehdimme lähimmäisistämme ja varjelemme luomakuntaa Oikeudenmukaisuus:
LisätiedotStrategia Kotka-Kymin seurakunnassa
Strategia Kotka-Kymin seurakunnassa 2019-2023 Kotka-Kymin seurakunta pähkinänkuoressa Kotka-Kymin seurakunta syntyi vuoden 2017 alussa, kun Kotkan, Langinkosken ja Kymin seurakunnat sekä Kotka-Kymin seurakuntayhtymä
LisätiedotToiminnallinen yhteistyö ratkaisu seurakuntien niukkeneviin resursseihin? Kari Ruotsalainen 2016
Toiminnallinen yhteistyö ratkaisu seurakuntien niukkeneviin resursseihin? Kari Ruotsalainen 2016 Verovuoden kirkollisvero 1,4 % 2,0 % 3,0 % Seurakuntien tilanteet erilaisia Seurakunnan tilanteen ja realismin
LisätiedotLapuan hiippakunnan seurakuntien puheenjohtajisto. Haapaniemi
Lapuan hiippakunnan seurakuntien puheenjohtajisto Haapaniemi 9.3.2019 Nykyinen toimintaympäristö ja tulevaisuus Jäsenmäärän kehitys Polarisoituminen Verotulojen kehitys Kirkon rooli yhteiskunnassa Hiippakuntarajojen
Lisätiedot221 Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstrategia ja palkitsemisstrategia vuosille sekä henkilöstön sopeuttamistoimenpiteet
566/2017 221 Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstrategia ja palkitsemisstrategia vuosille 2017-2022 sekä henkilöstön sopeuttamistoimenpiteet Päätösehdotus Seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo
LisätiedotJOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNNÖT
Kuopion ev.lut. seurakuntayhtymä JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNNÖT - Yhteisen diakoniatyön johtosääntö - Yhteisen sielunhoidon johtosääntö - Yhteisen lapsityön johtosääntö - Yhteisen nuoriso- ja oppilaitostyön
LisätiedotJÄRVI-KUOPION SEURAKUNTA MITÄ, MIKSI, MILLOIN? 2011-2015. Kuopion ev.lut. seurakunnat September 21, 2015 1
JÄRVI-KUOPION SEURAKUNTA MITÄ, MIKSI, MILLOIN? 2011-2015 Kuopion ev.lut. seurakunnat September 21, 2015 1 Rovastikunnan alueella vuosien kuluessa useita avauksia yhteistyön lisäämiseksi vastaanotto nuiva.
LisätiedotVs. stj:n esitys: Lautakunta käy lähetekeskustelun Sivistystoimen strategian toimeenpanon suunnittelua varten.
Sivistyslautakunta 22 26.02.2015 Sivistyslautakunta 52 28.04.2015 Sivistyslautakunta 66 28.05.2015 Sivistyslautakunta 78 27.08.2015 Sivistystoimen strategian toimeenpano 3356/01.017/2014 SIVLK 22 Siikajoen
LisätiedotKUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 10/2014 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 10/2014
1 Aika 25.8.2014 klo 16.30 17.20 Paikka Kokoonpano ja läsnäolo Keskusseurakuntatalo, Koulutussali, Suokatu 22, Kuopio Hannu Koskelainen puheenjohtaja läsnä Väinö Matti Miettinen varapuheenjohtaja läsnä
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Kuntavaaliehdokkaiden perehdytysilta Kunnanjohtaja Matti Raatikainen
Ajankohtaiskatsaus Kuntavaaliehdokkaiden perehdytysilta 14.3.2017 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen Ohjelma 18.00 Kunnanjohtaja Matti Raatikainen / Tilaisuuden avaus ja yleiskatsaus kunnan talouteen ja toimintaan
LisätiedotLAPUAN TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 05/2013 Kirkkoneuvosto 23.04.2013
46 KOKOUSAIKA Tiistaina 23.4.2013 klo 19.00 20.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä jäsenet: Lemettinen Maiju Haukkala Pentti Hietala Heikki Kangasluoma Pentti Koskiahde Markku Kuntsi
LisätiedotKOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 4 TAPIOLAN KIRKON PERUSKORJAUKSEN TARVESELVITYKSEN LAATIMINEN 3
Seurakuntaneuvosto ESITYSLISTA 7/2011 Aika Paikka 11.10.2011 klo 16.30 Tapiolan kirkon seurakuntasali KÄSITELTÄVÄT ASIAT: KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN
LisätiedotVanajan seurakuntakoti, Vanajanraitti 5, Hämeenlinna
YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO Sivu 1 Kokousaika Torstaina 11.3.2016 kello 18.00 Kokouspaikka Vanajan seurakuntakoti, Vanajanraitti 5, Hämeenlinna Läsnä Timo Kalaja puheenjohtaja Käsitellyt asiat 14 - xx- Allekirjoitukset
LisätiedotLAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 9 2008 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236
LAPPEEN SEURAKUNTA ASIALISTA 1 Kirkkokatu 10 53101 LAPPEENRANTA PUH. 05 612600, FAX 05 6126236 Aika 10.9.2008 klo 17.00 20.31 Paikka Kaislarannan leirikeskus, Lappeenranta. Käsiteltävät asiat 97 KOKOUKSEN
LisätiedotHAUTAUSTOIMEN ASEMA SEURAKUNTALIITOKSESSA
Suomen hautaustoiminnan keskusliitto Ry. Seurakuntaliitoksen vaikutuksia hautaustoimeen Varkaus 13.11.2007 Aarne Laukkanen HAUTAUSTOIMEN ASEMA SEURAKUNTALIITOKSESSA Tällä hetkellä elämme aikaa, jolloin
Lisätiedot79 Helsingin seurakuntayhtymän johtajan valinta kaudelle
79 Helsingin seurakuntayhtymän johtajan valinta kaudelle 2017-2018 575/2016 Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) valita kirkkoherra Teemu Laajasalon virkasuhteiseen, oman viran ohella virkaa
Lisätiedot340 Helsingin seurakuntayhtymän johtajan valinta kaudelle
575/2016 340 Helsingin seurakuntayhtymän johtajan valinta kaudelle 2017-2018 Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle,
LisätiedotTyöalajohtajien kelpoisuuksien ja koulutuksen kehittämisestä. Kari Kopperi
Työalajohtajien kelpoisuuksien ja koulutuksen kehittämisestä Kari Kopperi 15.1.2014 Kelpoisuuksien kehittäminen 2 Tausta Kirkkoon on perustettu vähitellen erilaisia väliportaan esimiestehtäviä Tehtävät,
LisätiedotPOHJOIS-LAPIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ
POHJOIS-LAPIN SEURAKUNTAYHTYMÄN YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Pohjois-Lapin seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa kuuta 2018 päivänä Vahvistettu Oulun hiippakunnan tuomiokapitulissa
LisätiedotYHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa /36
YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON OHJESÄÄNTÖ Hyväksytty Porin seurakuntien yhteisessä kirkkovaltuustossa 13.9.2006/36 Vahvistettu Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulissa 15.11.2006 1 LUKU Kokoonpano 1 Yhteiseen
LisätiedotPÖYTÄKIRJAN NÄHTÄILLÄ OLO: Pöytäkirja on julkisissa asioissa nähtävänä , Lavian seurakuntatoimistossa sen aukioloaikoina.
Aika: Paikka: Tiistaina 17.9.2019 klo 18.00, kahvit klo 17.30 alkaen Seurakuntakodin kokoushuone Jäsenet: Tuija Kruus puheenjohtaja Anita Kamppi, varapj Seppo Laakso Matti Peltola Yrjö Rautiainen Anneli
LisätiedotKUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 6/2016 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 6/2016. Keskusseurakuntatalo, Koulutussali, Suokatu 22, Kuopio
1 Aika Ma 25.4.2016 klo 16.30 17.35 Paikka Keskusseurakuntatalo, Koulutussali, Suokatu 22, Kuopio Kokoonpano ja läsnäolo Reijo Leino puheenjohtaja poissa Pekka Niiranen varapuheenjohtaja läsnä Upi Heinonen
LisätiedotMÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015
Aika Tiistai 23.6.2015 klo 18.00 19.28 Paikka Seurakuntakeskuksessa Läsnä Poissa Läsnä Jäsenet: Eveliina Hall Kristiina Häkkänen Piia Hämäläinen Panu Karjalainen Matti Kemppainen Helen Kokkonen Liisa Kuoksa
LisätiedotKUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 5/2014 YHTEINEN KIRKKONEUVOSTO PÖYTÄKIRJA 5/2014. Keskusseurakuntatalo, Koulutussali, Suokatu 22, Kuopio
1 Aika 24.3.2014 klo 16.30 18.40 Paikka Keskusseurakuntatalo, Koulutussali, Suokatu 22, Kuopio Kokoonpano ja läsnäolo Kokoukseen oikeutetut ja läsnäolo Hannu Koskelainen puheenjohtaja läsnä Väinö Matti
LisätiedotPöytäkirja Nro 3/2018
Pöytäkirja Nro 3/2018 1 Kokoustiedot Aika To 26.04.2018 klo 18.00-18.42 Paikka Simon seurakuntakeskus Osallistujat Päätöksentekijät Varsinaiset jäsenet vs. kirkkoherra, pj Matti Salminen Johanna Leinonen-Simoska
LisätiedotLUMIJOEN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2018 Kirkkovaltuusto
Aika ja paikka: Ti 30.1.2018 klo 18.30 seurakuntatalo Asialista: asiat 1 8 (1-8 ) 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Pöytäkirjantarkastajat ja pöytäkirjanpitäjä 4. Työjärjestyksen
LisätiedotHyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57
Laukaan seurakunnan kasvatustyön (lapsi- ja perhe-, varhaisnuoriso-, nuoriso-, rippikoulu sekä koulu- ja oppilaitostyö) JOHTOSÄÄNTÖ A. Yleissäännökset Hyväksytty kirkkovaltuustossa pvm 1.10.2013 57 1 Laukaan
Lisätiedot187 Rovasti Pentti Miettisen irtisanoutumisilmoitus yhteisen. yhteisen seurakuntatyön johtajan virasta vanhuuseläkkeelle siirtymisen
574/2018 187 Rovasti Pentti Miettisen irtisanoutumisilmoitus yhteisen seurakuntatyön johtajan virasta vanhuuseläkkeelle siirtymisen takia 1.1.2019 alkaen ja sen aiheuttamat toimenpiteet Päätösehdotus Seurakuntayhtymän
LisätiedotKERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ
KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:
LisätiedotMUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) Kirkkoneuvosto 4/2010 5.10.2010. OSALLISTUJAT läsnä poissa
MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(11) KOKOUSTIEDOT Aika 5.10.2010 klo 16-18.20 Paikka Kanttorila OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Lepistö Jouko vt. kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Liikavainio
Lisätiedot80 Lähetekeskustelu vuoden 2018 kehyksen valmisteluun
25/2017 80 Lähetekeskustelu vuoden 2018 kehyksen valmisteluun Päätösehdotus Seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto käy lähetekeskustelun ja linjaa
LisätiedotHeTa. Rovaniemi 23.9.2010
Kirkon palvelukeskushanke HeTa KiTo-teemapäivät Rovaniemi Lakimuutos Toukokuussa 2010 hyväksyttiin, että ev.lut.kirkkoon perustetaan kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus, joka palvelee kirkon talousyksiköitä.
LisätiedotKUOPION TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA ESITYSLISTA 7/2016 Suokatu 22, KUOPIO PÖYTÄKIRJA 7/2016 p SEURAKUNTANEUVOSTO
Aika Paikka Kokoonpano ja läsnäolo tiistai 13.9.2016 klo 16.30 Huom.! kellon aika Keskusseurakuntatalo, kerhohuone Samuli, C-rappu 2.kerros Ilpo Rannankari puheenjohtaja läsnä Liisa Karjalainen varapuheenjohtaja
LisätiedotHAAPAJÄRVEN SEURAKUNTA Kokouspäivämäärä Sivu. 40 Kirkkoneuvosto 4/
40 33 KOKOUKSEN AVAUS, LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto 13.9.2017 33 Kokouskutsu asialistoineen on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille sekä kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle
LisätiedotYlä-Savon seurakuntayhtymän talous - perustietoa ja ajankohtaiskatsaus. Luottamushenkilöiden perehdytysilta Talouspäällikkö Marko Ropponen
Ylä-Savon seurakuntayhtymän talous - perustietoa ja ajankohtaiskatsaus Luottamushenkilöiden perehdytysilta Talouspäällikkö Marko Ropponen Perustietoa Seurakuntayhtymän tehtävät on lueteltu Kirkkolaissa
LisätiedotPohjois-Savon Kylät ry
Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä
Lisätiedot1) hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen talous- ja toimintasuunnitelmaksi 2015 2017 seuraavin tarkistuksin:
417/2014 42 Talous- ja toimintasuunnitelma 2015-2017 Päätösehdotus Seurakuntaneuvosto päättää (1) hyväksyy talous- ja toimintasuunnitelman 2015 17 kokouksessa esitetyin tarkistuksin; (2) talousarvion vuodelle
LisätiedotKAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ
KAJAANIN KAUPUNGINTEATTERI - OULUN LÄÄNIN ALUETEATTERI -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.11.2007 71 Muutos: 3 kv 25.2.2013 31 I YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä ja nimi Liikelaitoksen
LisätiedotMAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 50 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA
MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 50 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Maanantai klo 18.00 20.00 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Hannu Luostarinen
LisätiedotVuosien taloudellinen kehityskaari Kari Janhonen, talousjohtaja
Vuosien 2018-2020 taloudellinen kehityskaari Kari Janhonen, talousjohtaja 26.2.2019 11.3.2019 1 Tilinpäätös 2018 TP 2017 TP2018 TP 2018 / TP 2017 ERO % Palveluiden toimivuus Hoidetut henkilöt 97 582 98
Lisätiedot59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle
Yhteinen kirkkoneuvosto 318 24.10.2013 414/2013 59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää perustaa 1.7.2014
LisätiedotKUOPION MÄNNISTÖN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2016 1(6) Kellolahdentie 8, KUOPIO PÖYTÄKIRJA 5/2016 p SEURAKUNTANEUVOSTO 19.8.
KUOPION MÄNNISTÖN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2016 1(6) Aika 17.8.2016 klo 16.30 17.30 (tarjoilu 16.00) Paikka Pyhän Johanneksen kirkon takkahuone, Kellolahdentie 8 Kokoonpano ja läsnäolo Mäkinen Aulikki
LisätiedotAlueelliset keskusrekisterit. Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs
Alueelliset keskusrekisterit Kuopion hiippakunta Riikka Ryökäs Kirkkohallituksen täysistunnon linjaus Tavoite, että kirkonkirjojen rekisterinpitäjiä tulevaisuudessa ovat alueelliset keskusrekisterit, jotka
LisätiedotJYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ALUESEURAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustossa
JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA ALUESEURAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustossa 13.1.2009 1 LUKU ALUESEURAKUNTA JA ALUENEUVOSTO 1 Jyväskylän seurakuntaan muodostetaan yhdeksän alueseurakuntaa,
LisätiedotKirkon kiinteistöjen tulevaisuus - Talouden näkökulma
Kirkon kiinteistöjen tulevaisuus - Talouden näkökulma 20.9.2019 Heikki Päätalo Muuttuva talousympäristö I Jäsenyyden kehitys Kasvualueet Taantuvat alueet Verotulojen kehitys Tarkastelu ja skenaariot riittävän
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA
1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite
LisätiedotKuntakierros 2019 Kari Janhonen, talousjohtaja
Kuntakierros 2019 Kari Janhonen, talousjohtaja 10.4.2019 1 Tilinpäätös 2018 TP 2017 TP2018 TP 2018 / TP 2017 ERO % Palveluiden toimivuus Hoidetut henkilöt 97 582 98 633 1 051 1,1 % Hoitojaksot 44 039 43
LisätiedotTampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari
Tampereen seurakuntien henkilöstösuunnitelman laadinta / Eija Mukari Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi Henkilöstösuunnitelmamme toukokuussa 2014. Aiempi Henkilöstösuunnitelmaa
LisätiedotPöytäkirjan tarkastus: Vesilahti 14/5. 2012 Vesilahti 14/5. 2012
Aika: 10.5.2012 klo 19.00 20.50 Paikka: Seurakuntatalo Allekirjoitukset: puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus: Vesilahti 14/5. 2012 Vesilahti 14/5. 2012 Heikki Eronen Maria Forsman Vesilahden
LisätiedotJANAKKALAN VESI LIIKELAITOS
JANAKKALAN VESI LIIKELAITOS JOHTOSÄÄNTÖ Voimassa 13.2.2018 alkaen Janakkalan Veden johtokunta 13.12.2017 36 Kunnanhallitus 18.12.2017 365 Valtuusto 5.2.2018 7 2 JANAKKALAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ
LisätiedotPihlavan seurakuntaneuvosto 3/ 2014. 13.5.2014 klo 18.00 20.14
1 PIHLAVAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Pihlavan seurakuntaneuvosto 3/ 2014 Aika ja paikka Pihlavan seurakuntatalo 13.5.2014 klo 18.00 20.14 Läsnä: Poissa: Hietanen Heimo, puheenjohtaja Harinen Seppo Kause
LisätiedotKONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015
KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30
LisätiedotHämeenlinnan seurakuntayhtymän talouden rakenne
Hämeenlinnan seurakuntayhtymän talouden rakenne Hämeenlinna-Vanajan Seurakuntaneuvosto 22.3.2017 Marco Björkskog 1 7.4.2017 Timo Kalaja HISTORIA Vanajan seurakunnan tarkkaa perustamisvuotta ei ole tiedossa,
LisätiedotKokousaika: tiistai 8.9.2015 klo 18-20 Kokouspaikka: Hauhon Pappila Läsnä: Tapani Vanhanen puheenjohtaja. Liisa Ilonen-Teivonen.
Kokousaika: tiistai 8.9.2015 klo 18-20 Kokouspaikka: Hauhon Pappila Läsnä: Tapani Vanhanen puheenjohtaja Mari Rantio varapuheenjohtaja Liisa Ilonen-Teivonen Tapio Innamaa, poissa Jouni Lehtonen Pirkko
LisätiedotLaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 146/2012 vp
EDUSKUNNAN VASTAUS 146/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kirkkolain muuttamisesta, kirkon keskusrahastosta annetun lain kumoamisesta sekä evankelisluterilaisten seurakuntien jäsenten velvollisuudesta
LisätiedotYHTEISEN SEURAKUNTATYÖN PALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ
YHTEISEN SEURAKUNTATYÖN PALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Käsittelyt Yhteinen kirkkoneuvosto 5.10.2016 Yhteinen kirkkovaltuusto 29.11.2016 Yhteisen seurakuntatyön palveluiden johtosääntö 1 Vantaan seurakuntayhtymän
LisätiedotJANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2011 Kirkkoneuvosto 10.5.2011. Haapala Heikki jäsen. Kiukkonen Sirpa jäsen
Aika 10.5.2011 klo 17.00 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Haapala Heikki jäsen Kautto Kaisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi
LisätiedotLavia Pori erityinen kuntajakoselvitys. Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen
Lavia Pori erityinen kuntajakoselvitys Kuntajakoselvittäjä Arto Saarinen 28.2.2014 Tehtävä Selvittäjän on suoritettava kuntarakennelain 16a :ssä tarkoitettu erityinen kuntajakoselvitys Erityinen kuntajakoselvitys
LisätiedotKUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2/2011 1 YHTEINEN KIRKKOVALTUUSTO PÖYTÄKIRJA 2/2011. Riistaveden seurakuntatalo, Keskustie 2 Riistavesi
KUOPION EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA 2/2011 1 Aika keskiviikko 16.3.2011 klo 17.30 18.00 Paikka Riistaveden seurakuntatalo, Keskustie 2 Riistavesi Kokoonpano ja läsnäolo Ilkka Raninen puheenjohtaja
LisätiedotKONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2016
KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2016 Soile Luukkainen 26.6.2017 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Jäsenistö 2016 26.6.2017 Soile Luukkainen 2 Jäsenet 2016 Jäsenten ikäjakauma 1790 1804 1470 1429 1430 1427
LisätiedotTILINPÄÄTÖS Yhteinen kirkkovaltuusto
TILINPÄÄTÖS 2018 Yhteinen kirkkovaltuusto 9.5.2019 Toiminnasta Seurakuntavaalit järjestettiin onnistuneesti Tuuloksen seurakunnan yhdistyminen vuoden lopussa Lammin seurakuntaan Kiinteistöstrategian eteneminen
LisätiedotK U U L U T U S / K O K O U S K U T S U
K U U L U T U S / K O K O U S K U T S U Hämeenlinnan seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston kokous pidetään torstaina klo 18.00 Hämeenlinnan kirkossa, Kirkkorinne, 13100 Hämeenlinna. Kokouksen tarkastettu
LisätiedotKäsittelyn aikana käytettiin 2 puheenvuoroa.
595/2018 89 Hankintatoimen kehittäminen Yhteinen kirkkovaltuusto päättää täsmentää toimintakulttuurin muutoshankkeen hankintatoimen tavoitteenasettelua siten, että hankintastrategian ja politiikan teosta
LisätiedotLEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA k:nro 2/2015 Kirkkoneuvosto. Kokousaika Tiistai 31.3.2015 kello 17.30 - ( kahvit kello 17.15)
Kirkkoneuvosto Kokousaika Tiistai 31.3.2015 kello 17.30 - ( kahvit kello 17.15) Kokouspaikka Lempoisten seurakuntatalo Käsiteltävät asia 14 KOKOUKSEN AVAUS 15 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 16
Lisätiedot95 Toimintakulttuurin muutosehdotusten lähettäminen palautteen antoa varten Helsingin seurakuntayhtymän seurakuntiin ja yksiköihin
635/2015 95 Toimintakulttuurin muutosehdotusten lähettäminen palautteen antoa varten Helsingin seurakuntayhtymän seurakuntiin ja yksiköihin Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki
LisätiedotKuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016
Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion
Lisätiedot