NRO Tes-tulos saavutettu s Hyvää Kesää!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NRO 3 2010. Tes-tulos saavutettu s. 7 10. Hyvää Kesää!"

Transkriptio

1 NRO Tes-tulos saavutettu s Hyvää Kesää!

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 Rautatieläisille sorvattiin uusi työehtosopimus 11 Rautatieliitot: Kilpailuttaminen ideologinen muoti-ilmiö 14 Aiesopimus solmittiin raideliikenteen ammattijärjestön perustamiseksi 16 JaaEi 17 Haalari vaihtui konduktöörin takkiin 18 Edunvalvonta 21 Radan varrelta 22 Rautatiehistoria elää postikorteissa 24 Maija ja Miia liiton uudet moniosaajat 26 Kesäpäivät Pieksämäellä 28 Liiton lomatoimintaa Osastot toimivat 31 Tapahtumat 32 Ristikko MAARIT UUSIKUMPU Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen Ilmestyminen Kuusi kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. Matti Etäsalo yhdisti työn ja harrastuksen. s MAARIT UUSIKUMPU Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 3,00 Painopaikka Painotalo Auranen Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN Rautatieliitot eivät lämpene ehdotuksille henkilöliikenteen kilpailuttamisesta. s Rautatieläinen

3 Pääkirjoitus Toimelias toukokuu MAARIT UUSIKUMPU Toukokuu oli rautatieläisille hektinen kuukausi. Rautatieläisten työehtosopimus solmittiin ja liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän raportti henkilöliikenteen kilpailuttamisesta julkaistiin. Lisäksi rautatieläisten liittovaltuusto päätti aiesopimuksesta raideliikenteen ammattijärjestön selvitystyön jatkamiseksi ja perustamiseksi JHL:n siipien suojaan. Vaikka tes-neuvotteluissa jouduttiin rutistamaan muutama päivä yliajalla, niin homma hoidettiin ilman työtaistelua. Se ei ole itsestään selvää, koska työmarkkinat ovat levottomat, ja työantajaleirin ote on koventunut koko maassa. Rautatiealan toimintaympäristö on murroksen kourissa. Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän kilpailutusraportissa todetaan, että henkilöliikenne olisi järkevintä aloittaa pääkaupunkiseudun lähiliikenteestä. Tavoitevuosi kilpailun avaamiselle on Se, avataanko kilpailu vai ei, riippuu paljolti siitä, mitä raportista kirjoitetaan seuraavaan hallitusohjelmaan. Kilpailutuksen ja pikavoittojen sijaan rautatiealan ammattijärjestöt haluavat kehittää ratainfraa, kalustoa, huolto-, konepaja- ja varikkotoimintoja sekä liikenteenohjausta. Kuin tilauksesta rautatieväen toiveisiin vastattiin, ainakin osittain. Toukokuun ilonaihe on, että VR-yhtymä on ilmoittanut maksavansa omasta pussistaan muun muassa Oulu Seinäjoki-radan perusparannusta tänä vuonna. VR:llä on nyt selkeästi vastuullinen asenne rautatieliikenteen ja henkilöstön työllisyyden turvaamiseen. Rautatieläiset ovat olleet lähivuosina kovassa tuulessa ja tuiskussa, ja edunvalvonnan vaatimukset ovat kasvaneet koko ajan. Tulevaisuus rautatiealalla on haastava, eikä vähiten työntekijöiden kannalta. Muun muassa näistä syistä Rautatieläisten Liiton liittovaltuusto päätyi kyllä-kannalle aiesopimuksen solmimisesta JHL:n kanssa. Aiesopimuksen pohjalta tehdään lisäselvityksiä, miten raideliikenteen edun valvontaan saadaan lisää potkua ja resursseja osana isoa liittoa. Rautatieläinen-lehden toimitus toivottaa lukijoilleen aurinkoista kesää. Maarit Uusikumpu päätoimittaja VR:llä on nyt selkeästi vastuullinen asenne rautatieliikenteen ja henkilöstön työllisyyden turvaamiseen. Hyvää ja lämmintä kesää Rautatieläisen lukijoille! ISTOCKPHOTO Rautatieläisten Liiton toimisto on suljettu Jäsenpalvelun numero palvelee arkisin klo Edunvalvonta-asioissa voit ottaa yhteyttä oman alueesi luottamusmieheen. VR:n päätoimiset aluepääluottamusmiehet: Helsinki Arto Kukkonen Kouvola Esko Takala Tampere Erkki Taatila Oulu Timo Tukiainen Oy VR-Rata Ab:n päätoimiset aluepääluottamusmiehet: Helsinki Jarmo Nyberg Kouvola Pertti Varpenius Tampere Hannu Hämäläinen Oulu Raimo Salow Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu Työtapaturmien uhrina kuolleiden kansainvälistä muistopäivää vietettiin Hakaniemen torilla Helsingissä. Rautatieläisten Liiton kynttilän laski tiedotussihteeri Maarit Uusikumpu. Hakaniemessä muistettiin työnsä vuoksi menehtyneitä Hakaniemen torilla muistettiin työtapaturmissa ja ammattitaudin vuoksi menehtyneitä. Suomessa menehtyy vuosittain työtapaturmissa työntekijää ja ammattitautien vuoksi yli 100 palkansaajaa. Tilaisuus oli osa kansainvälistä työturvallisuuskampanjaviikkoa ja Worker s Memorial Day tapahtumia Tilaisuutta kunnioitti eri liittojen ja keskusjärjestöjen edustajat kuten myös torille saapuneet kuulijat. Muistosanat lausui Olkiluodon ydinvoimalatyömaan pastori Sakari Leppänen, jonka mukaan työtapaturmat ovat kaikille yhteinen asia. Sanotaan, että vahinko ei tule kello kaulassa, mutta tämän päivän yksi johtoajatus onkin saada aikaan toimia, jotta varoituskellot voisivat soida ennakkoon, että niin sanotuilta turhilta vammautumisilta ja kuolemilta vältyttäisiin. Leppänen piti tärkeänä elinkeinon harjoittamisessa syntyneiden ammattitautien ehkäisyä. Tänään suurennuslasin alle nostetaan asbesti. Tarkoitus on lisätä tietoisuutta asbestin tuhovoimista, siitä että se läpäisee tavallisen hengityssuojaimen ja jää elimistöön koko elinajaksi ja että sille altistuneet ovat, jos vielä tupakoivat, satakertaisen syöpäriskin alla. Leppänen perää hyvää toimintakulttuuria ja työympäristöä, jossa työntekijää suojellaan ja jossa ammattitauteja ei esiinny. Yksi tilaisuuden ideanikkareista, työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläinen, oli huolissaan siitä, ettei tapaturmien määrä ole laskenut monista uusista työsuojeluun liittyvistä lakiasetuksista ja ohjeista huolimatta. Työsuojelulliset toimet tulee keskittää pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joissa suojelun taso useimmiten ei ole lainmukainen. Työsuojeluvaltuutettu on erittäin tärkeä henkilö yritykselle. teksti: Tiina Nurmi-Kokko kuva: Raija Vuori-Lehkonen 4 Rautatieläinen

5 Yhteisöissä tapahtuu SAK:n Lauri Lyly vaatii neuvottelujärjestelmän uudistamista SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mielestä työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmä vaatii uudistamista. Hänen mukaansa työmarkkinoiden ongelmana eivät ole rangaistukset ja niiden taso, vaan se, ettei työmarkkinoilla ole tällä hetkellä työkaluja, joilla todella suuriin haasteisiin voitaisiin puuttua. Neuvottelujärjestelmän kehittämisessä päätavoitteeksi on asetettava osapuolten tasa-arvoinen neuvotteluasema. Lisäksi pitää kehittää neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän yleisiä toimintaedellytyksiä. On sovittava eri neuvottelutasojen välisestä työnjaosta, koordinaatiosta niin työnantajien ja palkansaajien välillä kuin palkansaajien kesken sekä sovittava ongelmien ja erimielisyyksien ratkaisutavoista, Lyly hahmotteli SAK:n valtuuston kokouksessa Nurmijärven Kiljavalla. Hänen mukaansa tärkeää on myös sopimusten kunnioittaminen puolin ja toisin. Tähän liittyviä asioita ovat muun muassa sopijoiden edustavuus, sopimusten vastaisen käyttäytymisen poissaaminen sekä molempien osapuolten järjestäytymisen edistäminen. Ihmettelen, että vaikka meillä on paljon kehitettävää koko neuvottelujärjestelmässä, työnantajien tähtäimessä ovat vain lakkosakot. Kuitenkin tosiasia on se, että lakot ovat koko ajan vähentyneet Suomessa. Lylyn mielestä Kreikan-kriisin johdosta Suomessa entistä hanakammin puhutaan julkisen talouden kestävyysvajeesta. Lyly kaipaa työmarkkinoille järjestelmää, jossa työmarkkinajärjestöt voisivat nykyistä paremmin olla mukana ratkomassa ongelmia, koska työmarkkinoiden osuus kansantaloudesta on kuitenkin varsin suuri. Hankalaksi tämän tekee työnantajien valitsema hajota ja hallitse -periaate. Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma on yksi hyvä esimerkki toiminnasta, jolla haasteisiin vastataan, koska SAK:lle työllisyyden hoito ja työttömyyden torjunta ovat ykkösasioita. Parhaimmillaan ohjelman toteutuminen voisi johtaa eräänlaiseen yhteiskuntasopimukseen, jolla vaikutetaan tulevaan kehitykseen ja tehtäviin valintoihin. Tarvitsemme jatkossakin vahvaa kolmikantayhteistyötä työmarkkinakeskusjärjestöjen ja maan hallituksen kanssa, Lyly sanoi. Matti Huutola: Hämärämiehet hotkivat salaa kermat valtion verokakusta Harmaan talouden hämärämiehet saavat Suomessa hotkia salaa valtion verokakusta kermat. Valtio käyttäytyy kuin isovanhemmat, jotka eivät vaivaudu kieltämään lapsenlastaan, vaan kääntävät pään pois eivätkä ole huomaavinaan pahantekijää. Harmaan talouden rehottamisen vuoksi valtio menettää vuosittain noin neljän miljardin euron verotulot, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola muistutti SAK:n valtuuston kevätkokouksessa Kiljavalla. Harmaan talouden lisääntymiseen on kolme syytä: rangaistukset ovat mitättömiä, voitot ovat suuria ja kiinnijäämisen riski on olematon. Verojen ja työnantajamaksujen kiertämisestä on tullut organisoitua rikollisuutta ja suurta bisnestä. Huutolan mukaan hallitus ei ole toiminut riittävän hanakasti harmaan talouden torjumiseksi vaan päinvastoin. Työsuojeluhallinnolle pitää säätää oikeudet saada tietoja muilta viranomaisilta. Verottajalle on annettava oikeudet seurata ja tarkistaa tilisiirtoja samalla tarkkuudella kuin Ruotsissa. Verottajan rekisteriin on saatava jokainen Suomessa töitä tekevä. Nyt lähetetyn työntekijän verotiedoista ei tiedä kukaan mitään. Suomessa on kymmeniä tuhansia lähetettyjä työntekijöitä, mutta vain pari sataa on ilmoittautunut verottajalle. Ei ole keinoja, ei ole tietoja. Ei ole mitään, Huutola totesi. Hän vaatii tilaajavastuulain ja ulkomaisen työvoiman valvontaan keskittyvien työsuojelutarkastajien ja talousrikostutkijoiden ja -syyttäjien määrän lisäämistä. Valtion tuottavuusohjelma on viemässä asiaa toiseen suuntaa, sillä sen mukaisesti työsuojeluhallinnosta olleen vähentämässä lähivuosina 25 virkaa. Huutola antaisi ammattiliitoille kanneoikeuden, jolloin ne voisivat nostaa kanteen suoraan epärehellisiä työnantajia vastaan. Nyt edellytetään, että yksittäinen työntekijä nosta kanteen, mutta pelon ilmapiirissä on usein vaikea löytää työntekijää, joka omalla nimellään nousee työantajaansa vastaan vieraassa maassa. Rautatieläinen

6 Painavasana Tessi tuli Rautatieläisten Liiton työehtosopimusneuvottelut menivät vajaan viikon yliajalle, mutta sopimukseen päästiin kuin päästiinkin yön pimeinä tunteina. SAKlaisten liittojen tilanne on liittokierroksella ollut sellainen, ettei sopimuksia ole hevin saatu valmiiksi ennen vanhan sopimuksen päättymistä. Minkään liiton yleiskorotustasot eivät tällä kierroksella hätkähdytä. Silti verrattuna moniin muihin aloihin pärjäsimme kohtuullisesti. Rautatieläisten Liiton sopimuksessa painottuvat monia muita liittoja enemmän työelämän laatuun liittyvät seikat. Keskeistä oli vihdoin päästä käsiksi muun muassa katkovuorojen määrän kasvuun ja siitä syntyvään lisääntyvään työhönsidonnaisuuteen. Nyt saatu ratkaisu tulee vähentämään katkojen määrää ja lisäämään niistä saatavia korvauksia tai molempia. Helpot ajat eivät ole edessä. Erityisesti Oy VR-Rata Ab:n tuleva työtilanne näyttää huolestuttavalta. Maan porvarihallitus on toistuvasti evännyt ratatöihin välttämättömän lisärahoituksen, ja loppukauden työtilanne näyttää vaikeammalta kuin miesmuistiin. Työnantajan kanssa päästiin kuitenkin sopuun uudesta luottamusmiesjärjestelmästä, jonka vaaliohjeet on laitettu kentälle. Uusi järjestelmä aloittaa toimintansa heinäkuun alussa kuluvaa vuotta. Järjestelmä antaa mahdollisuuden entistä tehokkaampaan edunvalvontaan. Valittujen luottamusmiesten koulutus alkaa puolestaan alkusyksystä. Samalla pohdinnassa on, kuinka työsuojeluorganisaatiotamme voitaisiin kehittää entistä toimivammaksi. Kilpailuttamisideologia ja markkinaehtoisuus tuntuvat nyt jylläävän koko valtionhallinnossa. Pari viikkoa sitten luovutettiin liikenne- ja viestintäministeriölle loppuraportti, joka käsittelee rautateiden henkilöliikenteen avaamista kilpailulle koko Suomessa. Raportin johtopäätös on, että ensin kilpailu avattaisiin HSL-alueella eli pääkaupunkiseudun henkilöliikenteessä, joten kilpailutusta lähdettäisiin avaamaan suunnittelun muodossa seuraavalla hallituskaudella. Samalla VR:ää halutaan kammeta pois Junakalusto Oy:stä ja samoin esimerkiksi huolto- ja varikkopalveluiden riittävyys pitäisi raportin mukaan turvata kaikille operaattoreille. No tämänkään ajatuksen sisältöä ei tarvitse kauaa miettiä: VR: n huolto- ja varikkopalveluiden vahvuutta halutaan murentaa. Samoin listalla on esitys liikenteenohjauksen eriyttämisestä VR-konsernista. Kaikki SAK-laiset rautatiejärjestöt jättivät raporttiin eriävän mielipiteen perusteluineen. Samassa yhteydessä teetettiin tutkimus, jossa kysyttiin kansalaisten mielipiteitä kilpailun avaamisesta. Vastaajat uskoivat kilpailuttamisen ehkä laskevan hintoja, mutta pelkäävät kilpailun avaamisen heikentävän matkustamisen turvallisuutta, junaliikenteen ympäristövaikutuksia, työehtoja sekä palveluiden saatavuutta eri puolilla maata. Koska haasteet ovat suuret, sitä tärkeämmäksi muodostuu se, että tulevaisuudessa liittorakenteemme on riittävän vahva ottamaan vastaan muun muassa HSL-alueen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Tähän tähtää edelleen hanke raideliikennealan ammattijärjestön perustamisesta, joka toteutuessaan estäisi valtaosin mahdollisen työehtoshoppailun tai tekisi siitä ainakin merkittävästi vaikeampaa. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Koska haasteet ovat suuret, sitä tärkeämmäksi muodostuu se, että tulevaisuudessa liittorakenteemme on riittävän vahva. 6 Rautatieläinen

7 Liittovaltuusto hyväksyi tes-tuloksen 6.5. eli kuusi päivää sen jälkeen, kun edellinen sopimus umpeutui. Rautatieläisille sorvattiin uusi työehtosopimus Rautatieläisten Liiton työehtosopimusneuvottelut menivät vajaan viikon yliajalle, mutta sopimukseen päästiin kuin päästiinkin yön pimeinä tunteina. Minkään liiton yleiskorotukset eivät tällä kierroksella hätkähdytä, mutta moniin muihin aloihin verrattuna rautatieläisten sopimus on kohtuullinen. Siinä painottuvat monia muita liittoja enemmän työelämän laatuun liittyvät seikat. Rautatieläisten Liiton hallitus ja liittovaltuusto kokoontuivat käsittelemään neuvottelutulosta 6. toukokuuta. Tuloksesta käytiin pitkä ja kriittinen keskustelu. Lopulta liittovaltuusto hyväksyi yksimielisesti neuvottelutuloksen uudesta työehtosopimuksesta. Uusi sopimus on voimassa , ja sopimuksessa on kolme palkankorotuspistettä: , ja Sopimus on irtisanottavissa viimeisen palkantarkistuksen yhteydessä. Rautatieläinen

8 Sopimusneuvotteluissa edettiin muun muassa konduktöörien työhönsidonnaisuusasiassa ja tehtiin päänavaus palkalliselle isyyslomalle. Yleiskorotukset ja järjestelyvaraerä Palkkoja korotetaan alkaen tai sitä seuraavan työjakson alusta 0,6 prosentin yleiskorotuksella. Toinen korotus ensi maaliskuussa tuo palkkoihin 0,5 prosentin yleiskorotuksen. Lisäksi käytössä on 0,1 prosentin järjestelyvara ( ), joka kohdennetaan ensisijaisesti palkkaliitteisiin 2 ja 3 erikseen sovittavalla tavalla. Mikäli järjestelyvarasta ei päästä yksimielisyyteen, toteutetaan se yleiskorotuksena. Kolmannessa palkankorotuksessa palkkoja korotetaan yleiskorotuksella, jonka suuruus sovitaan ensi vuoden syyskuun alkuun mennessä. Ellei sopimukseen palkankorotuksen tasosta päästä sovittuun ajankohtaan mennessä, voidaan työehtosopimus irtisanoa päättymään ensi vuoden marraskuun lopussa. Kaikkia tuntisidonnaisia ja euromääräisiä lisiä ja takuuosia korotetaan yleiskorotuksen määrällä, ellei lisästä ole sovittu erikseen muuta. Vuonna 2010 korotusten kokonaisvaikutus palkkoihin on noin 0,75 prosenttia ja ensi vuoden ensimmäisen palkantarkistuksen kokonaisvaikutus palkkoihin on noin 0,9 prosenttia. Päänavaus palkalliselle isyyslomalle Sopimuskierroksella tehtiin päänavaus pal kalliselle isyysvapaalle. Palkallinen isyys vapaa astuu voimaan sopimuskauden päättyessä isyysrahakauden kolmelta ensimmäiseltä työpäivältä, mikäli työehtosopimusta ei irtisanota päättymään kesken sopimuskauden. Lisäksi äitiysvapaalla olevalle työntekijälle maksetaan palkka äitiysvapaan alusta lukien ajalta, johon sisältyy 72 arkipäivää. Tämä palkka maksetaan uusien määräysten mukaan myös silloin, kun äiti jää suoraan vanhempainvapaalta äitiysvapaalle olematta välillä lainkaan töissä. Korotuksia työhönsidonnaisuuslisään Työhönsidonnaisuuslisään tulee muutoksia marraskuun alussa. Nyt sovitun ratkaisun uskotaan vähentävän katkojen määrää. Lisää korotetaan 19 euroon jokaiselta sellaiselta työvuorolta tai matkatyövuorolta, jonka osien välissä on vieraalla paikkakunnalla enintään kahden tunnin tai kotipaikalla vähintään tunnin lepo, jota ei lueta työaikaan. Jos tällaisia vuoroja on kaksi työjaksossa, lisän suuruus on toisen katkovuoron osalta 21 euroa. Jos tällaisia vuoroja on työjaksossa kolme tai enemmän, lisän suuruus on näiden katkovuorojen osalta 22 euroa. Lisää ei kuitenkaan makseta työ- tai komennusmatkalta. Lisäksi maksetaan jokaiselta sellaiselta työvuorolta, jonka osien välissä on vieraalla paikkakunnalla yli kaksi tuntia, kahdelta tunnilta yksinkertainen tuntipalkka tai kotipaikkakunnalla yli tunnin mittaiselta tauolta yksinkertainen tuntipalkka. Muuttuneen työvuoron korvaus Jos ennalta laaditusta työtuntijärjestelmästä joudutaan poikkeamaan ja asiasta ilmoitetaan alle kolme vuorokautta ennen muutosta, maksetaan ensimmäiseltä muuttuneelta työvuorolta yhdeltä tunnilta aikapalkkaa vastaava korva- Radio-ohjattavan veturin ohjauslisä nousee elokuun alusta 1,90 euroon. 8 Rautatieläinen

9 Vuoden tärkein päätös tehty ja neuvottelutulos hyväksytty. Rautatieläisten Liiton hallituksen jäsen Jouni Korkalainen (vas) ja liittovaltuuston jäsen Pertti Saarikoski poistumassa kokouksesta. us ilman korotuksia ja lisiä. Korvaus on kokeiluluontoinen vuoden 2010 loppuun asti, ja sen jatkosta päätetään kokemusten perusteella. Näin kirjattuna muutos koskee myös päivävuoroa. Kaksi työvuoroa saman työvuorokauden aikana Paikallisesti sopien työvuorot voidaan sijoittaa siten, että samalle työvuorokaudelle sijoittuu kaksi säännöllisen työajan vuoroa joko kokonaan tai osittain ilman, että jälkimmäisestä syntyisi ylitöitä. Työvuorojen välissä tulee olla vähintään seitsemän tunnin lepoaika. Tämä on aiemmin koskenut vain sähkö- ja tietoliikenneasentajia ja muuttuu nyt koskemaan kaikkia palkkaliitteen 3 työntekijöitä. Viikonlopputyövuoroista annettava vapaa Viikonlopputyövuoroissa tehdään kaksi 12 tunnin työvuoroa, jonka jälkeen työntekijällä on seuraavan kahden viikon kuluessa oikeus saada viisi työvuoroa yhdenjaksoista palkallista vapaata. Jos työntekijä kutsutaan palkallisen vapaan aikana työhön, eikä vapaan siirrosta muuhun ajankohtaan sovita, maksetaan hänelle tehdystä työstä 8 ensimmäiseltä työtunnilta yksinkertainen tuntipalkka, 8 seuraavalta tunnilta 50 prosentilla korotettu ja sen jälkeen 100 prosentilla koro- PALKKALIITE alkaen Palkka ryhmä Työkohtainen palkka Erilliskorotuksia Radio-ohjattavan veturin ohjauslisä nousee elokuun alusta 1,70 eurosta 1,90 euroon ja vuoden 2012 tammikuun alusta 2,20 euroon. Junakaluston siirtolisä nousee 60 eurosta 70 euroon alkaen ja alkaen 75 euroon. Hankalan työn lisä siirretään kustannusneutraalisti, ja sen vaikutus on 0,4 prosenttia pohjapalkkoihin alkaen. Korotetut lähtörahat ovat arkipäivisin 60,00 /lähtö, viikonloppuisin ja arki pyhinä 90,00 /lähtö ja juhlapyhinä 110,00 /lähtö. Pääluottamusmiesten palkkioita korotetaan 10 /kk ja työpisteluottamusmiesten palkkioita 5 /kk. Työsuojeluvaltuutettujen korvauksia korotetaan vastaavasti , , , , , , , , , , , , , , , , ,60 Rautatieläinen

10 tettu tuntipalkka. Vapaa katsotaan tällöin pidetyksi. Muut vapaat tai edellä mainitut työssäolopäivät sijoittuessaan edellä tarkoitettujen vapaiden väliin eivät katkaise yhdenjaksoista vapaata. Työntekijä voi nyt valita kaiken vapaana tai ylityösäännöksen mukaisen korvauksen tehdyltä työltä. Viikonlopputyövuoron tunnit on kuitenkin tasoitettava korkeintaan kahden viikon tasoitusjaksoa noudattaen, eli vapaan siirtoa myöhäisempään ajankohtaan ei sallita. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu PALKKALIITE alkaen Palkka ryhmä Työkohtainen palkka , , , , , , , , , ,38 PALKKALIITE alkaen Palkka ryhmä Työkohtainen palkka , , , , , , , , , ,69 VR vauhdittaa Oulu Seinäjoki -rataosuuden perusparannusta VR rahoittaa Oulun ja Seinäjoen välisen rataosuuden perusparannusta omasta pussistaan. Lisärahoituksen tarkoituksena on estää ratatöiden pysähtyminen kesän jälkeen. Valtion tämän vuoden budjetissa kohteeseen on varattu 40 miljoonaa euroa, mikä ei riitä rahoittamaan töiden jatkumista kesän jälkeen. VR:n toimitusjohtajan Mikael Aron mukaan tavoitteena on turvata hankkeen jatkuvuus ja töiden valmistuminen määräajassa. Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa lykätä Oulu Seinäjoki-radan perusparannusta. Hankkeen valmistuminen aikataulussaan on elintärkeä koko maan kuljetusjärjestelmän ja kilpailukyvyn kannalta, Aro sanoo. Oulun ja Seinäjoen välinen rataosuus on yksi Suomen tiheimmin liikennöidyistä yksiraiteisista rataosuuksista ja se palvelee sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Kyseessä on tärkein käynnissä oleva ratahanke. Hankkeen pitkittyessä sen yhteiskunnalliset höydyt jäävät saamatta. Hitaasta etenemisestä kärsivät eniten matkustajat, jotka ovat jo usean vuoden ajan joutuneet siirtymään linja-autoihin kesken matkan. Lisäksi pätkittäinen toteutus nostaa kustannuksia turhaan, Aro täydentää. Oulun ja Seinäjoen välisen rataosuuden lisäksi VR rahoittaa tänä vuonna Tampereen ja Oriveden välisen rataosuuden perusparannusta sekä Kotolahden sataman ratapihan kunnostusta. VR-konserni tukee tänä vuonna rataverkon perusparannusta yhteensä 40 miljoonalla eurolla. Valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Jyri Häkämiehen mukaan VR:n päätös on haasteellisessa tilanteessa ainoa mahdollinen. Korostan, että tämä on kertaluonteinen rahoituspäätös eikä tästä saa tulla pysyvää käytäntöä. Rataverkon kunto heijastuu myös VR:n palveluihin. Matkustajille tämä näkyy esimerkiksi routavaurioina ja myöhästelyinä. Siitä syystä VR-konserni on päättänyt toimia näin ja tätä päätöstä haluan tukea. Hän muistuttaa, että näillä hankkeilla on myös tärkeä työllisyysvaikutus. VR ylläpitää myös Suomen kilpailukykyä sijoittamalla metsäteollisuudelle tärkeän vientisataman ratatöihin, Häkämies täydentää. Huolena rataverkon kunto VR-konserni on huolissaan myös rataverkon kunnon heikkenemisestä. Nykyisellä rahoitustasolla rataverkon kunto uhkaa heiketä entisestään. Rataverkon ylläpito edellyttäisi perusradanpidon rahoituksen nostamista nykyisestä noin 130 miljoonasta noin 200 miljoonaan euroon, mutta ensi vuonna perusratapidon rahoitus uhkaa päinvastoin pudota jopa 40 prosentilla. Pelkästään routaongelmien poistamiseen ja ennaltaehkäisyyn tarvittaisiin noin 40 miljoonaa euroa lisää vuodessa. Suomen rataverkolla on roudasta johtuvia nopeusrajoituksia yhteensä 940 raidekilometrillä. Ruotsin vastaava luku on kaksi kilometriä. Ellei perusradanpidon rahoitukseen saada pikaista muutosta, tilanne uhkaa vielä heiketä entisestään, Aro sanoo. 10 Rautatieläinen

11 Rautatieliitot: Kilpailuttaminen ideologinen muoti-ilmiö Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamista selvittänyt työryhmä luovutti mietintönsä liikenneja viestintäministeriölle. Työryhmä selvitti, mitä toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia tarvitaan, jotta rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaaminen olisi mahdollista. Rautatieliitot pitävät kilpailun avaamista ideologisena muoti-ilmiönä, joka ei vastaa rautatiealan haasteisiin. Henkilöliikenteen kilpailutusta selvittänyt työryhmä pitää järkevimpänä avata rautatieliikenteen kilpailu ensimmäiseksi pääkaupunkiseudulla. Työryhmän mukaan rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttaminen olisi järkevintä aloittaa Helsingin seudun lähiliikenteestä. Kilpailun edellytykset olisi ratkaistava vuoden 2014 loppuun mennessä, jotta Helsingin seudun liikenne HSL voisi halutessaan käynnistää kilpailutetun liikenteen vuoden 2018 alusta. Tällä hetkellä voimassa oleva Helsingin seudun liikenteen ja VR-Yhtymä Oy:n ostoliikennesopimus päättyy vuoden 2017 lopussa. Kilpailutusta selvittänyt työryhmä painottaa, että liikennepalveluja tilaavan viranomaisen olisi asetettava palvelutasotavoitteet niin, että liikennepalvelut ovat asiakkaiden käytettävissä mahdollisimman integroidulla ja tehokkaalla tavalla. Erityisesti huomiota on kiinnitettävä siihen, että aikataulu sekä tariffijärjestelmä toimivat, liikennöinti toteutetaan alueellisesti riittävän kattavasti ja matkustajille tarjotaan niin aikatauluista kuin palveluista yhtenäistä informaatiota. Kilpailuttaminen muoti-ilmiö Rautateiden ammattijärjestöjen Rautatieläisten Liiton, Veturimiesten Liiton ja Rautatievirkamiesliiton mielestä kilpailu ei ole ratkaisu rautatiealan tuleviin haasteisiin. Ammattiliittoja edusti työryhmässä veturimiesten juuri eläkkeelle jäänyt pääsihteeri Timo Tanner, joka jätti työryhmän työstä eriävän mielipiteen. Väitteen tueksi ei ole esitetty mitään konkreettista näyttöä, Tanner toteaa. Tannerin mukaan rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamista koskevat kaavailut perustuvat nyt vallalla olevaan muoti-ilmiöön kaikkien julkisten toimintojen yksityistämisestä ja kilpailuttamisesta. Rautatieläinen

12 Nollaplus vaihtoehtona kilpailutukselle Rautatiejärjestöt korostivat työryhmän eriävässä mielipiteessä kilpailuttamisen sijaan 0+-vaihtoehtoa, jossa nykyistä suoraostosopimusta kehitetäisiin. Tässä vaihtoehdossa EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisten suorien sopimuksien tekemistä jatkettaisiin, jolloin sopijaosapuolina olisivat tapauskohtaisesti VR Yhtymä Oy, liikenne- ja viestintäministeriö sekä Helsingin seudun liikenne HSL. Liikenne- ja viestintäministeriö ja VR-Yhtymä tekivät viime vuoden lopulla kymmenen vuoden yksinoikeussopimuksen kaukoliikenteestä. Sopimus on voimassa saakka. Suorahankintasopimukseen sisältyy viiden vuoden optio lisäajasta. Sopimuksen mukaan liikennettä ei saa vähentää siten, että se johtaa julkisen palvelun velvoitteen mukaisen liikennetarjonnan heikkenemiseen. Yksinoikeussopimuksen lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö ja VR sopivat viime joulukuussa lähiliikenteen tuen jatkamisesta YTV-alueen ulkopuolisessa liikenteessä tämän vuoden loppuun asti. Ennalta annettu ja outo näkökulma Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Maurialan mielestä raportin näkökulma raideliikenteen kehittämiseen on outo ja ennalta annettu. Kun liikennepoliittisessa selonteossa korostetaan joukkoliikenteen aseman vahvistamista ja toimivia joukkoliikennepalveluita sekä erityisesti niiden riittävää resursointia, on raportin kehittelytyössä suurimman huomion saanut se, kuinka kilpailua saataisiin ideologisesti avattua raideliikenteessä. Maurialan mukaan taloudellisia arvioita on esitetty viime aikoina julkisuudessa ainoastaan sillä olettamalla, että kilpailun lisääminen automaattisesti alentaisi hintatasoa. Ylitarkastaja Risto Salmi ja ylijohtaja Minna Kivimäki liikenne- ja viestintäministeriöstä tiedottivat työryhmän selvityksestä henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle. Taloudellisia arvioita on esitetty ainoastaan sillä olettamalla, että kilpailun lisääminen automaattisesti alentaisi hintatasoa. Ei kiitos rautateiden kilpailutukselle, totesivat Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja Vesa Mauriala (vas), selvitystyöryhmän jäsen Timo Tanner Veturimiesten liitosta ja Seppo Juselius Rautatievirkamiesliitosta. 12 Rautatieläinen

13 Tämä hokema on otettu todesta lähes kritiikittömästi, vaikka rautatieliikenne on tyystin eri asia kuin esimerkiksi päivittäistavarakauppa. Rautatiet on kokonaisuus, jossa kaikkien osien pitää toimia hyvin yhdessä. Sen tulee olla siis riittävän yhtenäinen, Mauriala korostaa. Veturimiesten liiton puheenjohtaja Risto Elonen pitää rataverkon nopea rapistumista kilpailuttamista suurempana huolenaiheena. Sen pitäisi olla huoli kaikilla tahoilla, ja se uhkaa jo Suomen elinkeinoelämää. Kilpailutusta suuremmat hyödyt yhteiskunnalle saadaan investoimalla rataverkkoon ja nopeisiin junayhteyksiin. Palveluvelvoite vaarassa Liitoissa uskotaan, että kilpailun avaaminen vaikeuttaisi VR:n julkisen palveluvelvoitteen täyttämistä, kun kannattavat linjat kilpailutettaisiin. Junaliikenteen tehtävä on kuljettaa ihmisiä ja tavaroita turvallisesti paikasta toiseen. Junat kulkevat myös sellaisilla alueilla, joilla liikennettä pitää hoitaa, vaikka se ei aina olisi taloudellisesti kannattavaa. Mikäli kilpailu avataan, kilpailua syntyisi vain kannattaville rataosuuksille. Juuri tällaista kilpailun avaamista HSL-alueella työryhmä ehdottaa. Tällöin VR:lle ja viime kädessä veronmaksajille jäisi nopeasti entistä suurempi taakka julkisen palvelun tehtävän rahoittamisesta, Mauriala selostaa. Työryhmä esittää myös, että liikenteenohjaus irrotetaan VR Yhtymä Oy:stä. Myös Junakalusto Oy:n omistajajärjestelyt menisivät uusiksi ja VR Koulutuskeskus kokisi myllerryksen. Todennäköisesti kilpailun avautuessa koulutusta tultaisiin tarjoamaan useissa koulutuspaikoissa. Tekstit: Jussi Päiviö, Hilkka Ahde, LVM Kuvat: Jussi Päiviö, TSN gallup ja Maarit Uuskumpu Kansalaismielipide: Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttaminen heikentää turvallisuutta ja saatavuutta TNS Gallup Oy selvitti rautatiealan liittojen toimeksiannosta mielipiteitä kansalaisten suhtautumista julkisten palveluiden ulkoistamiseen ja kilpailuttamiseen. Keskeinen osa tutkimusta koski rautateiden henkilöliikenteen avaamisesta kilpailulle. Enemmistö suomalaisista pitää julkista liikennettä peruspalveluna. Tätä mieltä oli yli kolme neljästä (79 %) suomalaisesta. Vain kuudesosa on sitä mieltä, että julkinen liikenne ei ole peruspalveluihin kuuluva asia. Suhtautumisessa julkisten palveluiden ulkoistamiseen ja kilpailuttamiseen kansa jakaantuu kahtia. Kaksi viidestä (38 %) kannattaa ja hieman suurempi osa (41 %) on vastaan ja pitää kilpailuttamista huonona kansalaisten kannalta. Kielteisiä vaikutukset olisivat palveluiden saatavuuteen eri puolilla maata, junalla matkustamisen turvallisuuteen ja rautateillä työskentelevien työolosuhteisiin. Kansalaiset epäilevät myös, että junien kunto ja laitteiden ajantasaisuus heikentyisivät nykyisestä. Ylemmät toimihenkilöt uskovat, että palveluiden laatu paranisi, jos yksityiset junayhtiöt tulisivat mukaan kilpailemaan raideliikenteessä. Toisaalta sama joukko uskoo muita useammin, että junalla matkustamisen turvallisuus ja palveluiden saatavuus eri puolilla maata heikkenisivät. Työntekijöiden keskuudessa on keskimäärin enemmän niitä, jotka eivät osaa arvioida kilpailun vaikutuksia raideliikenteessä. Tutkimus luettavissa nettiosoitteessa jussi/julkiset_peruspalvelut_rautatiet_2010.pdf Rautatieläinen

14 Rautatieläiset solmivat aiesopimuksen raideliikenteen ammattijärjestön perustamiseksi Rautatieläisten Liiton liittovaltuusto päätti yksimielisesti aiesopimuksen solmimisesta Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n kanssa raideliikenteen ammattijärjestön perustamiseksi liittovaltuuston kevätkokouksessa Vuokatissa. Aiesopimuksen hyväksyminen merkitsee, että liittofuusion edellytykset selvitetään niin, että päätös Rautatieläisten Liiton sääntöjen pohjalle perustettavasta raideliikenteen ammattijärjestöstä tai sen hylkäämisestä voidaan tehdä liittovaltuuston syyskokouksessa tänä vuonna. Uusi ammattijärjestö toimisi JHL:n sisällä ja tavoitteena on, että sen toiminta alkaisi vuoden 2012 alusta. Järjestön tarkoituksena on koota raideliikenteen edunvalvonta saman katon alle ja näin vahvistaa edunvalvontaa. Metro- ja raitiotievaunuliikenne on jo JHL:n edunvalvonnan piirissä. Aiesopimus ei ole mikään kevyt paperi, vaikka nimessä onkin sana aie. Se on otettava tosissaan valmistelun pohjaksi, puheenjohtaja Vesa Mauriala Rautatieläisten Liitosta linjasi. Alkuperäisessä ammattijärjestöhankkeessa oli myös Rautatievirkamiesliitto RVL. RVL:n liittovaltuusto päätti kuitenkin äänin 18 16, että RVL ei ole mukana raideliikennealan ammattijärjestöhankkeen jatkoselvityksissä. Raideliikenne murroksessa Liittovaltuusto piti liittofuusion selvitystyön jatkamista puoltavina seikkoina muun muassa raideliikenteen toiminta- Liittovaltuuston jäsen Helena Blom (oik) ja JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori kokoustauolla Vuokatissa. Blom uskoo, että raideliikennejärjestön perustaminen on hyvä juttu. ympäristön muuttumista. Henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle häämöttää muutaman vuoden päästä, sillä liikenneja viestintäministeriön työryhmä julkisti äskettäin raporttinsa henkilöliikenteen kilpailuttamisesta. Työryhmän mukaan kilpailuttaminen olisi järkevää aloittaa pääkaupunkiseudulta ja se alkaisi aikaisintaan vuonna Myös metro- ja raitiotievaunuliikenteessä valmistellaan suuria muutoksia. Helsingin kaupunki on yhtiöittämässä Helsingin kaupungin liikennelaitosta. Yhteistä erityisesti yhteiskuntavaikuttamisessa JHL:n näkökulmaa fuusioon valottivat kokouksessa JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori, Helsingin yhteisjärjestön puheenjohtaja Tapio Havasto ja järjestötoimitsija Mauri Keskinen. Santamäki-Vuori löysi paljon yhteistä kittiä rautatieläisten ja JHL:n ammattialojen välillä muun muassa julkisen palvelun tehtävän, verorahoituksen ja yhteiskuntavaikuttamisen. Meillä on erityisen paljon yhteistä yhteiskuntavaikuttamisen saralla, koska toimintamme on poliittisen peukalon alla. Ison liiton on helpompi vaikuttaa poliittisiin päättäjiin ja suunnata yhteiskuntavaikuttamiseen myös resursseja, hän totesi. Hänen mukaansa työehtosopimuskäytännöistä käydään nyt kovaa kamppailua ja työantaja kilpailuttaa työehtosopimuksia ja samalla myös ammattijärjestöjä tosiaan vastaan. Tällainen kamppailu on JHL:ssä tuoreessa muistissa, kun Helsingin kaupunki yritti siirtää äskettäin Helsingin bussiliikenne Oy:n sopimuksen Auto- ja kuljetusalojen liittoon. Sopimusoikeudet onnistuttiin säilyttämään kuitenkin JHL:ssä. 14 Rautatieläinen

15 Rautatieläisten liittovaltuusto otti myönteisen kannan aiesopimukseen JHL:n kanssa. JHL solmii työehtosopimuksia sekä julkiselle sektorille että yksityisaloille. On tärkeätä, että JHL:ssä ei tehdä yksityiselle alalle edullisempia sopimuksia kuin julkiselle puolelle. Emme halua liittona ylläpitää kaksihintajärjestelmää. Kukaan ei selviä yksin Havasto näkee raideliikenteen ammattijärjestön vastauksena työnantajien koventunutta linjaa vastaan. Kukaan ei selviä yksin työantajan pudotuspelissä. On ymmärrettävä, että työantajan toimissa ei ole kyse vain ylimenokaudesta, jos ay-liike ei ryhdistäydy. Raideliikenteessä on monia asioita käynnissä, ja voimaa tarvitaan. Vaikka pieni on kaunista, niin se ei nyt tahdo riittää. Havasto tuntee hyvin Helsingin raideliikenteen kysymykset. Hän oli raitiotieliikenteen pääluottamusmies ennen siirtymistään Helsingin yhteisjärjestön puheenjohtajaksi. Valtuuston jäsenien puheenvuoroissa pohdittiin VR:n tulevaisuutta ja roolia rautatieliikenteen operaattorina ja työnantajana. Jos henkilöliikenne avataan kilpailulle, on pelkona työantajien työehto shoppailu ja rautatiealan työntekijöiden hajaantuminen useisiin ammattiliittoihin. Vastaako perustettava ammattijärjestö JHL:ssä näihin haasteisiin? yksi liitovaltuuston jäsen kysyi. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Kukaan ei selviä yksin työantajan pudotuspelissä. Vaikka pieni on kaunista, niin se ei nyt tahdo riittää. Rautatieläinen

16 JaaEi Jos taajamajunaliikenne heikkenisi, se merkitsisi menetyksiä myös pääratojen liikennemääriin ja olisi Suomen tekemiä ilmasto- ja ympäristöpoliittisia sitoumuksia vastaan. Junaliikenteen ostomäärärahat säilytettävä ja sidottava indeksiin Suomessa junaliikenne muodostaa julkisen liikenteen runkoverkoston. Rautatiemme on historiallisen kehityksen myötä rakennettu toimivaksi kokonaisuudeksi. Mielestäni on täysin väärin se, että osa rataverkostosta on viime vuosikymmenien aikana jätetty heikolle hoidolle tai suorastaan rappiolle. Jokainen rataosuus on meidän kansalaisten yhteistä investoitua omaisuutta kuten junaliikennekalustokin lähinnä kansainvälisen liikenteen osalta olevin poikkeuksin. Siksi on perusteltua käyttää rataverkostoa kokonaisuudessaan sekä tavara- että henkilöliikenteeseen. Tällä vaalikaudella on liikenneministeri Anu Vehviläisen kunnostustoimilla ja niiden suunnittelulla saatu turvattua kolmen keskeisen radan tulevaisuus. Nämä ovat ns. Poikkirata, Karjalan rata ja Suomen leveimmällä kohdalla ns. poikkirata. Viime mainitulla kunnostettu osuus Huutokoski Savonlinna merkitsee suoraa kansainvälisen liikenteen mahdollistavaa junarataa Venäjän rajalta Savonlinnan ja Haapamäen kautta Vaaraan, josta ns. Keskipohjola käytävä yli merenkurkun ulottuisi Keski-Ruotsin ja Keski-Norjan kautta Trondheimiin Atlantille. Poikkiradan nyt vain osittaisessa käytössä oleva haara Haapamäeltä Parkanon kautta Poriin tulisi pikaisesti kunnostaa ja näin poikkirata toimisi Haapamäeltä sekä Vaasaan kuten nytkin, mutta myös Porin eri satamiin, joissa on vapaata kapasiteettia runsaasti. Reitti jäävapaista satamista jatkuisi väljän Selkämeren kautta esim. Gävlen kautta Göteborgiin Kattegatille Pohjanmeren alueelle, josta voitaisiin käyttää suurempia valtamerilaivoja kuin on mahdollista Juutinrauman salmessa Kööpenhaminan ja Malmön välillä. Näillä esimerkeillä haluan osoittaa sen, että rautatiepolitiikassa pitää huomioida koko Suomi ja ne monet mahdollisuudet, joita rataverkostomme tarjoaa. Poikkirata voisi erityisesti muodostua Suomen teollisuus ja transitoradaksi (STTR), jolloin mm. raskaat kaivos- ja kaivannaisteollisuuden kuljetukset eivät rasittaisi jo nyt ruuhkautuneita ratoja ja ratapihoja. Haapamäen kautta liikennettä mahtuisi suuremmatkin määrät, jos rata Parkanon kautta Poriin kunnostettaisiin, kuten nykyisillä koneilla on yllättävän nopeastikin tehtävissä. Poikkirata on myös kaikilta osuuksiltaan rakennettu suoraan ajettavaksi, jolloin ei tarvita veturien siirtoja junan päästä toiseen päähän. Henkilöliikenne on kokonaisuus, jossa ns. vähäliikenteistenkin ratojen osuus on olennainen asia. Kyse on maakuntien välisistä junayhteyksistä ja syöttöliikenteestä pääratojen pendolino- ja Intercity-junille sekä myös tietenkin paikallisliikenteestä. Jos taajamajunaliikenne heikkenisi, se merkitsisi menetyksiä myös pääratojen liikennemääriin ja olisi Suomen tekemiä ilmasto- ja ympäristöpoliittisia sitoumuksia vastaan. Raideliikenne menettäisi osuuttaan yksityisautoille, mikä ei mielestäni olisi mitenkään oikein. Uhka on kuitenkin olemassa kaukojunaliikenteen ostomäärärahojen vähentyessä 31,5 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon valtion talouskehyksissä vuosille Supistukset koskisivat vähäliikenteisien ratojen ohella myös muiden ratojen hiljaisimpia junavuoroja. Nämä ovat kuitenkin osa kokonaisuutta. Silloin tehdään junamatka, kun se onnistuu molempiin suuntiin ja perille asti. Jos tämä ei onnistu, on yleensä vaihtoehto yksityisauto. Hiljaisemmat junavuorot ja ns. vähäliikenteisten ratojen junaliikenne mahdollistavat junankäytön, josta saavat osansa pääradat ja vilkkaammat junavuorotkin. Jos ehdotus kaukojunaliikenteen ostomäärärahojen vähentämisestä vastoin liikenneministeri Anu Vehviläisen ja eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan kantaa toteutuisi, se tietäsi myös noin 200 henkilön työpaikkojen menetystä. Mielestäni jokainen rautateiden ja junaliikenteen työpaikka on arvokas asia, jos haluamme nousta taloudellisesta taantumasta. Lauri Oinonen kansanedustaja (kesk.), liikenne- ja viestintävaliokunnan vs. 16 Rautatieläinen

17 Haalari vaihtui konduktöörin takkiin Turkulainen Tapani Grönroos odotti yli 20 vuotta ammattihaaveensa toteutumista. Sitten tärppäsi, ja viime helmikuussa 52-vuotias Grönroos vaihtoi Cargon haalarit konduktöörin pukuun ja kietoi lipunmyyntilaitteen kaulaansa. Grönroos ei ole uusi kasvo VR:llä. Hän tuli VR:lle vuonna 1980 ja on työskennellyt talossa monissa tehtävissä muun muassa Turun tavara-asemalla autokuskina, junamiehenä, kirjurina ja järjestelyratamestarina satamassakin ja viimeksi vaihtotyönjohtajana Cargolla. Minulle oli lapsena autot tärkeitä, mutta haave konduktöörin ammatista heräsi 80-luvulla kun näin VR:llä, mitä konduktöörin työ on. Pidin myös Cargon töistä, mutta kaikki VR:llä tekemäni työt Rautatieläinen

18 Turkulainen tuore konduktööri Tapani Grönroos ei pelkää muutoksia. Ammatinvaihto kävi käden käänteessä, kun siihen tarjoutui tilaisuus. Viime edustajakokouksen toiveiden mukaisesti Rautatieläisten Liiton hallitus perusti työryhmän luottamusmiesjärjestelmän kehittämiseksi. Luottamusmiestyöryhmä perustettiin myös edellisen edustajakokouksen jälkeen ja toimeksianto sillä oli samansuuntainen, mutta syystä jos toisestakin työryhmän työ ei edennyt niin, että sitä olisi voitu lähteä viemään eteenpäin. VR yhtymän organisaatiomuutokset, yt-neuvottelut ja lomautukset ovat tehneet nykyisen työryhmän työn helpommaksi: ei ole tarvinnut miettiä, että jos käy näin ja jos käy näin, vaan eletty elämä on osoittanut välttämättömäksi terävöittää toimintaamme. Uudesta luottamusmiesjärjestelmästä on nyt päästy työnantajan kanssa sopimukseen. ovat olleet kivoja ja olen aina tykännyt tulla töihin. Hän kiittää VR:ää siitä, että se tarjoaa mahdollisuuden vaihtaa ammattia talon sisällä. Tosin tilaisuus aukeni vasta monen yrityksen jälkeen. Kyselin moneen kertaan, josko pääsisin konduktöörin oppiin, mutta aina muut tarvitsivat ammatinvaihdosta enemmän kuin minä. Esteeksi tuli yleensä joku VR:n muutostilanne, jossa ihmisiä jouduttiin sijoittamaan uudelleen. Minulla ei ole ollut irtisanomisuhkaa taustalla, ja uudelleensijoitettavat tietysti menivät ohitseni valinnoissa. Grönroos oli konduktöörikurssinsa vanhin, mutta ylistää kurssitovereitaan ennakkoluulottomiksi ja opettajia hyviksi. Ikää hän ei pidä esteenä muutoksille. Kurssilla nuoret suhtautuivat minuun todella hyvin. VR:n koulutuskeskuksessa on hyviä opettajia. Ja olihan minulle hyötyä, että en lähtenyt tyhjältä pöydältä. Minulla oli ennestään muun muassa tietoa junaturvallisuudesta, vaikka onhan tämä ihan eri maailma kuin aiemmat työni. Asiakaspalvelu ja lipunmyynti olivat uusia opeteltavia asioita. Hän pitää joustavuutta tärkeänä konduktöörin ammatissa. Pitää osata lukea ihmisiä ja nauttia ihmisten palvelemisesta. Pidän todella työstäni, jokainen päivä on erilainen ja asiakaspalvelussa selviää pitkälle puhumalla. Sitä saa mitä tilaa. Grönroos onkin omasta mielestään pärjännyt uudessa työssään hyvin ja kehottaa muitakin toteuttamaan haaveitaan. Pitää kuunnella haaveitaan ja itseään, olla tilanteensa herra eikä jäädä paikoilleen. Ymmärrän kuitenkin, että on vaikea paikka, jos on pakkotilanne, kuten niillä, jotka ovat joutuneet pooliin ja ovat irtisanomisuhan alla. Kaikki taas eivät muuten vaan halua ottaa muutosta vastaan, mutta sitten voikin olla edessä pakkotilanne. Grönroosin mielestä ihmiset saavat muut tua, mutta VR pysyköön ennallaan. Kaikki muutos ei ole hyvästä. Toivon, että VR:n töitä ei ulkoisteta. En halua raiteille kilpailua, koska se tuo mukanaan vain kermankuorintaa. Grönroosilla on vielä edessä kymmenisen työvuotta. Vieläkö hän aikoo vaihtaa ammattia? Uskon, että tämä on loppuelämäni ammatti. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Alku aina hankalaa Aluksi työryhmä kartoitti nykyjärjestelmän toimintaa ja suhdetta eri organisaatioihin ja yhtiöihin, jäsenten jakautumaa eri alueille ja paikkakunnille sekä tulevaisuuden näkymiä. Jo alussa tehtiin selvä analyysi, että kaikki toimialat ja palkkaliitteet ovat siinä määrin erilaisia niin toimintakulttuureiltaan kuin selkeästi fyysistenkin asioiden takia. Myös ykkösliitteen ongelmat havaittiin heti alkuvaiheessa eli se, ettei henkilöliikenteen palveluksessa oleva pääse oikein kiinni Cargon ongelmiin ja päinvastoin. Työnantajan kanssa perustettiin yhteinen työryhmä alkuvuodesta 2010, jonka piti saada työnsä loppuun Asian vaikeutta kuvannee, että työryhmän aikataulu venyi yli kaksi kuukautta. Ratapuolen järjestelmä ratkaistaan myöhemmin Palkkaliitettä 3 ja Rata Oy:n toimintaorganisaatiota käsiteltiin monipuolisesti, ja muutama mallikin oli esillä. Todettiin kuitenkin, ettei ole mahdollisuutta rakentaa muutosajan luottamusmiesjärjestelmää vaan pitää pyrkiä pitkäjänteisempään ratkaisuun. Tästä syystä otettiin aikalisä. Siksi Oy VR-Rata Ab:ssä nouda- 18 Rautatieläinen Rautatieläinen

19 Edunvalvonta Luottamusmiesjärjestelmä uudistuu tetaan nykyistä luottamusmiesjärjestelmää vuoden 2010 loppuun. Perustettava jatkotyöryhmä selvittää Rata Oy:n järjestelmää työnantajan kanssa, kunhan ensin on selvillä työnantajan organisaatio. Työryhmän työ pitäisi valmistua syyskuun loppuun mennessä. Jos ei löydetä mallia, jonka voimme hyväksyä, jatketaan nykyisellä järjestelmällä. Hallitus nimesi luottamusmiehiä Hallitus hyväksyi liikenteenhoidon (pl 1) ja konepaja- ja varikkosektorin (pl 2) uuden luottamusmiesjärjestelmän yksimielisesti sekä myös jatkotyöryhmän palkkaliite 3:een. Työryhmään on kuulunut liiton toimistolta järjestösihteeri Visa Tammi, työehtosihteerit Kyösti Matikainen, ja Hannu Mattila. Palkkaliitteiden edustajina valtuuston puheenjohtaja Arto Kukkonen (pl 1) Helsinki, Jorma Solla (pl 2) Kouvola, ja Raimo Salow (pl 3), Oulu. Myös työryhmä oli esityksessään yksimielinen. Palkkaliite yhteen ja kahteen nimettiin sektorinvetäjät suoraan hallituksen päätöksellä. Todettakoon, että kaikki valituiksi tulleet ovat vaaleilla tulleet valituiksi nykyiseen luottamusmiestyöhönsä. Nyt vain nimike muuttuu. Aluepääluottamusmiehet on valittu vaaleilla toistaiseksi voimassa olevaan luottamusmiestehtävään, jota kutsutaan myös niin sanotuksi eläkeviraksi. Konepajojen ja lähiliikenteen sektorinvetäjät nimettiin myös suoraan. Heidän kautensa jatkuu kuusi vuotta. Näin konepajasektorille saatiin kokoaikainen pääluottamusmies. Eläkepostit lakkautetaan siirtymäajan jälkeen Uusi luottamusmiesjärjestelmä tarkoittaa kuitenkin sitä, että tulevaisuudessa ei ole enää eläkeposteja. Palkkaliitteen 1 päätoimisten piirimiesten jäädessä eläkkeelle tai siirtyessä muihin tehtäviin valitaan jäljelle jääviin sektoreihin aina uusi luottamusmies vaaleilla. Kun uutta järjestelmää luodaan, sitä ei voi luoda tyhjästä vaan on huomioitava nykytila ja vallitseva järjestelmä ja sitten sovitettava se uuteen maailmaan. Nykyisten piiri- ja alueluottamusmiesten toiminnassa ei löydy moitittavaa, ja siksi järjestelmä pitikin rakentaa vanhalle pohjalle. Nähtäväksi jää, haluaako palkkaliite 3:n työryhmä tehdä erilaisia linjauksia ja laittaa jo muutosvaiheessa kaikki luottamusmiespaikat vaaliin riippumatta siitä, onko jako valtakunnallinen vai alueellinen. Syksyllä olemme viisaampia. Sitä en osaa sanoa, haluaako hallitus linjata tätä kysymystä. Vaalit kesäkuussa Kentälle on lähtenyt vaaliohjeet, ja siellä tarvitaan ripeyttä, että saamme valinnat tehtyä mennessä, ettei tarvitsisi remuta näiden kanssa lomien aikana. Nyt vaaleille valittavien luottamusmiesten toimikausi on neljä vuotta ( ). Syksyllä aloitamme uuden järjestelmän koulutukset ja sisäänajon. Ensi syksy ja vuosi näyttävät, millaiseen iskuun saamme järjestökoneistomme. Kiitän kaikkia mukana olleita ja eritoten hallitusta kauaskantoisesta näkemyksestä. Ei muuta kun hyvää kesää ja taistelumieltä. Ja muistakaa pitää itsestänne kesällä huolta ja levätkää. Olkaa kuin ellun kanat, syksyllä virtaa tarvitaan. Hannu Mattila työehtosihteeri Ratapuolen luottamusmiesjärjestelmän uudistaminen siirtyi syksyyn. HALLITUKSEN NIMEÄMÄT SEKTORIVETÄJÄT Konserniluottamusmies Arto Kukkonen, vara Jari Kyttälä Logistiikkasektori Esko Takala, vara Jari Kiesi Logistiikkasektori Erkki Taatila, vara (vaalit kesken) Henkilöliikennesektori Timo Tukiainen, vara Jouni Ruuskanen Lähiliikenne Timo Jelekäinen, vara Jouni Antikainen Konepaja/varikkosektori Sakari Ojala, vara Jouni Korkalainen Rautatieläinen

20 Jäsenkortti mukaan matkalle Rautatieläisten Liitto on ottanut jäsenilleen Turvasta jäsenvakuutuksen, joka sisältää matkustajavakuutuksen koti- ja ulkomaanmatkoille. Liittosi jäsenkortti toimii myös matkavakuutuskorttina, pidä se aina matkalla mukana. Vakuutettuina ovat liiton jäsenmaksua maksavat jäsenet, määräajaksi jäsenmaksusta vapautetut jäsenet ja oppilasjäsenet. Vakuutettuina ovat myös vakuutetun mukana matkustavat alle 20-vuotiaat perheenjäsenet. Eläkeläiset eivät kuulu vakuutuksen piiriin. Vakuutus on voimassa Suomesta ulkomaille tehtävillä vapaa-ajan matkoilla. Vakuutus on voimassa myös vapaa-aikana tehtävillä kotimaan matkoilla, jotka ulottuvat vähintään 50 kilometrin etäisyydelle vakuutetun asunnosta, työpaikasta, opiskelupaikasta tai vapaa-ajan asunnosta. Vakuutus ei ole voimassa em. paikkojen välisillä matkoilla, joten matka kesämökille ja siellä oleskelu ei kuulu vakuutuksen piiriin. Vakuutus on voimassa yhtäjaksoisesti enintään 45 vuorokautta matkan alkamisesta. Ylimeneville matkapäiville kannattaa ottaa määräaikainen matkustajavakuutus. Sellaisen saat Turvasta. Vakuutus ei ole voimassa kilpaurheilussa tai sen harjoittelussa, eikä ehdoissa erikseen luetelluissa urheilulajeissa. Lisätietoja: Vakuutusehdot ja korvauksenhakuohjeet löytyvät Turvan palvelusivustolta, jonne on linkki Rautatieläisten Liiton kotisivuilta (www.rautl.fi), kohdasta Jäsenpalvelut/ Jäsenedut. Lisätietoja vakuutuksesta saat Turvan palvelutoimistoista, palvelupisteistä, asiamiehiltä tai palvelunumerosta Palvelupisteiden yhteystiedot ja lisätietoja Turvasta löydät osoitteesta Asiakaspalvelun sähköpostiosoite on OVATKO BONUKSESI TURVASSA? Juhlavuotemme kunniaksi suunnittelimme liittojen jäsenille ainutlaatuisen autovakuutuksen - Liittokaskon. Liittokaskomme bonukset eivät putoa vahingon sattuessa, kuten perinteisissä autovakuutuksissa. Bonusturva syntyy, kunhan olet ajanut kolme vuotta Liittokaskolla vakuutettuna ilman törttöilyä. Eikä tässä vielä kaikki. Kattavassa kaskossamme on sisäänrakennettuna muitakin etuja, joita saisit muualta korkeintaan lisähinnalla. Turvan Liittokaskossa on vakiona laaja sijaisauto-, ulkomaan vastuu-, lunastusetu-, lasi- sekä eläintörmäys- ja luonnonilmiövakuutus. Lisäksi lähtöbonusta saat uuteen Liittokaskoon heti kättelyssä 70 %. Turva on liiton jäsenten asialla Hanki nyt parasta autollesi ja pyydä tarjous Liittokaskosta. Olemme lähellä sinua palvelukonttoreissamme ja netissä. Liittokasko: yksityiskäyttöisille, enintään 15 vuotta vanhoille henkilö- ja pakettiautoille. Hymyile, olet Turvassa. P A L V E L U N U M E R O W W W. T U R V A. F I Olemme asiakkaidemme omistama suomalainen vakuutusyhtiö. Keskitymme erityisesti liittojen vakuuttamiseen, joten liittosi jäsenenä saat meiltä huomattavia etuja. 20 Rautatieläinen

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat Muistio Aika 25. - 26.9.2013 alkaen klo 12.00 Paikka Vierumäki Raidelinna 1 & 2 Läsnä Kukkonen Arto, puheenjohtaja Jelekäinen Timo Ojala Sakari Takala Esko Tukiainen Timo Varpenius Pertti Salow Raimo Korkalainen

Lisätiedot

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017

Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevat valtakunnalliset työehtosopimukset vuodelle 2017 Ammattiteatteritoimintaa koskevien valtakunnallisten työehtosopimusten palkkoja ei koroteta vuonna 2017. Teatterialan

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM) 1 SOPIMUS KAUKO- JA LÄHIJUNALIIKENTEEN OSTAMISESTA 1. OSAPUOLET Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM) VR-Yhtymä Oy (jäljempänä VR) 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA KOHDE LVM ostaa VR:ltä sopimuskauden

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat 29.11.2004 allekirjoittaneet neuvottelutuloksen tulopoliittiseksi sopimukseksi vuosille 2005 2007. TES : 313011 PL: 01-06 P ö y t ä k i r j a Merenkulkulaitoksen ja Merenkulkulaitoksen tekniset toimihenkilöt MERTE ry:n välisestä työehtosopimusneuvottelusta, joka pidettiin Merenkulkulaitoksessa 9.12.2004.

Lisätiedot

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU

TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU VIESTINNÄN KESKUSLIITTO MEDIAUNIONI TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUSTA KOSKEVA NEUVOTTELU Aika 23.11.2011 Paikka Viestinnän Keskusliiton kokoustilat, Helsinki Läsnä VKL Johanna Varis Elina Nissi

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN TOISTA JAKSOA KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 TOISTA JAKSOA 1.1.2016 31.1.2017 KOSKEVA ALLEKIRJOITUS- PÖYTÄKIRJA 1 Työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutuloksen toteuttaminen koskien

Lisätiedot

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla)

Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) Liite: Luottamusmiesten toimintaedellytysten kehittäminen Muutokset (kursiivilla) LM-sopimus: Alueluottamusmies 1. Suureen tai alueellisesti hajautettuun yritykseen on oikeus valita tämän sopimuksen tarkoittamia

Lisätiedot

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus?

Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus Mitä tarkoittaa kilpailukykysopimus? Neuvottelujen kaksi keskeisintä asiaa olivat: Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ja Työehtosopimusten uudistaminen 12 kuukauden

Lisätiedot

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet

Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Luottamusmies henkilöstön edustajana Luottamusmiehen oikeudet ja velvollisuudet Kirkon alat ry:n luottamusmiesseminaari 11.-12.5.2016 Pekka Pietinen Luottamusmiestoiminnan järjestäminen Luottamusmiessopimus

Lisätiedot

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3. SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN JA YMPÄRISTÖHALLINNON HENKILÖKUNTAYHDISTYS YHY RY:N VÄLINEN LUOTTAMUSMIESTOIMINTAA KOSKEVA SOPIMUS 1.3.2008 LUKIEN Suomen ympäristökeskus ja Ympäristöhallinnon henkilökuntayhdistys

Lisätiedot

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimus 1(6) LIITE 3 JOHDANTO KOTIMAAN MATKUSTAJA-ALUSLIIKENTEEN LUOTTAMUSMIESSOPIMUS Työehtosopimusjärjestelmän ylläpitäminen ja kehittäminen perustuu työnantaja-

Lisätiedot

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toiminnan painopisteitä ja tavoitteita - paikallisen edunvalvonta- ja työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten ja toimintakyvyn kehittäminen ja vahvistaminen, tavoitteena pitää mahdollisimman kattava

Lisätiedot

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen

Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen TES 270105 Työehtosopimuspöytäkirja, joka tehtiin puolustusministeriön sekä Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välillä 1.9.2003 alkaen noudatettavista eräistä työehtosopimusmääräyksistä

Lisätiedot

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Osapuolet ovat saaneet aikaan seuraavan neuvottelutuloksen: MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2012 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO 2 PALKKOJEN KOROTTAMINEN Palkkojen

Lisätiedot

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus

Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä. Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaista rautatiemarkkinoista ja niiden sääntelystä Risto Saari, LVM Sääntelyelimen sidosryhmätilaisuus Ajankohtaiset asiat Hallituksen esitys 13/2015 vp rautatielain ja ratalain muuttamisesta (rautatiemarkkinadirektiivin

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ

KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTION STRATEGIARYHMÄ Kokouskutsu ja asialista, Pöytäkirja Kokous 4/2009 Aika: Perjantai 16.10.2009 klo 10.20 12.15 Paikka: Oulun yliopisto, kokoushuone HR 144 Läsnä: Rehtori Lauri Lajunen pj., rehtori Arto Karjalainen, johtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ PAIMION KAUPUNKI KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN JA VIRANHALTIJOIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Valtuuston hyväksymä: 13.12.2012 94 Voimaantulopäivämäärä: 1.1.2013 Valtuuston muuttama 25.4.2013 56 1 Soveltamisala Kaupungin

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta

HOLLOLAN JHL. Jäsenkirje 2016. Puheenjohtajalta HOLLOLAN JHL Jäsenkirje 2016 Puheenjohtajalta Vuosi alkoi muutoksin yhdistyksessämme, uusina jäseninä aloitti Padasjoen JHL:läiset TERVETULOA! Työnantaja vaihtui Hämeenkoskelaisilla kuntaliitoksen myötä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2015

Asiakirjayhdistelmä 2015 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014) Momentille myönnetään 98 899 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta.

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA. Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamisesta. KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS

VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS 1.2.2017 31.1.2018 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.2.2017 31.1.2018 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2

KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 Sivu 1/5 KOULUKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 TARJOUSKILPAILUN EHDOT KOULUKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA SOPIMUS SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA LAPIN YLIOPISTOSSA Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 334/2007 (jatkossa yhteistoimintalaki) mukaan työnantajan tulee antaa henkilöstölle oikea-aikaisesti riittävästi

Lisätiedot

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN TUNTIPALKKAISEN HENKILÖSTÖN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014 2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Työllisyys- ja kasvusopimuksen toteuttaminen Tällä työehtosopimuksella toteutetaan työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET

SAK ry ESITYS TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE , PALKANTARKISTUKSET SAK ry ESITYS 1 TULOPOLIITTINEN SOPIMUS VUOSILLE 2005-2006, PALKANTARKISTUKSET 1 LÄHTÖKOHDAT Sopimuksen tavoitteena on myönteisen talous- ja työllisyyskehityksen saavuttamiseksi turvata palkansaajien suotuisa

Lisätiedot

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1

Palkkaratkaisu syksy 2012. Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisu syksy 2012 Info syksy 2012 1 Palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/3 1 a 3 LAUSUNTO ESITYKSESTÄ RAUTATEIDEN HENKILÖLIIKENTEEN AVAAMISESTA KILPAILULLE Kslk 2010-750 Hankenro 1103 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle

Lisätiedot

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous

SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous SUOLAHDEN-SUMIAISTEN VESIOSUUSKUNTA Osuuskuntakokous PÖYTÄKIRJA Kokousaika Torstaina 25.04.2013 klo 18.00-19.41 Kokouspaikka Osuuskunnan toimisto, Keiteleentie 11, 44200 Suolahti Kutsutut: 8 osuuskunnan

Lisätiedot

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU 1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry

Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry 1 Valio Oy Meijerialan Ammattilaiset MVL ry PÖYTÄKIRJA MEIJEREIDEN ERIKOISKOULUTUKSEN SAANEIDEN JA TEKNISTEN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN (ETL/MVL) YRITYSKOHTAISESTA TÄYDENTÄMISESTÄ 31.1.2017 SAAKKA.

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2015-2017 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

1. Liikenneluvan voimassaolo

1. Liikenneluvan voimassaolo TARJOUSKILPAILUN EHDOT Tarjouspyynnön LIITE 2. 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Yhteenliittymä 3. Alihankkijan käyttäminen 4. Tiedot liikennöitsijästä 5. Kilpailukohteet 6. Liikennöinnissä käytettävä ajokalusto

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

Kuntasopimus

Kuntasopimus Kuntasopimus 2014-2017 29.10.2013 Sopimuksen sisältö Voimassaoloaika tupon mukaan: 22+13 kk Ensimmäinen jakso 1.3.2014 31.12.2015 Toinen jakso 1.1.2016 31.1.2017 2014 korotus 20 euroa 1.7.2014 Peruspalkkoihin

Lisätiedot

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle

SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 2.11.2004 04.09.2004 SAK/SAM/NN SAK:n tavoitteet sopimuskierrokselle 2005-2006 Työelämän muutosturvallisuuden vahvistaminen Työn tilaajan vastuu ja ammattiliiton

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

KOULULAISKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 TARJOUSKILPAILUN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET

KOULULAISKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 TARJOUSKILPAILUN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET KOULULAISKULJETUKSET Tarjouspyynnön LIITE 2 TARJOUSKILPAILUN EHDOT KOULULAISKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä

Lisätiedot

, , , ,5 48,75 52

, , , ,5 48,75 52 1 Kaupan vuosivapaajärjestelmä 1 Vuosivapaan ansainta Vuosivapaajärjestelmässä työntekijä ansaitsee kalenterivuosittain 1.1.2017 alkaen vuosivapaata. Niissä työsuhteissa, jotka alkavat 1.1.2017 tai sen

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017

Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 OKL/PS-piiri Sähkötarjoukset 2017 10.11.2016 1/3 Yhteenveto sähkösopimustarjouksista v. 2017 Omakotiliiton Pohjois-Savon Piiri pyysi jälleen jäsentarjoukset alueen keskeisiltä sähköyhtiöiltä ensi vuotta

Lisätiedot

Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten. Ohjesääntö 1

Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten. Ohjesääntö 1 Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten Ohjesääntö 1 Paperiliitto r.y:n alaiset ammattiosastot asettavat joka parillisen vuoden loka-marraskuussa pidettävässä

Lisätiedot

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

HE 146/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja

Lisätiedot

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla.

KVTES:n palkkausluvun 11 :n henkilökohtaista lisää korotetaan 1,46 prosentilla. KUNNALLISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSTEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisten muusikkojen virkaja työehtosopimuksen

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 Kirkkoneuvosto MAANINKA PÖYTÄKIRJA MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 1 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Ti klo 18.30 20.20 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Hannu Luostarinen Marjut

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/2015 vp (28.9.2015) Momentille myönnetään 84 474 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) liikenteenharjoittajille

Lisätiedot

METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN Sivu 1 / 5 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA NEUVOTTELUTULOS Työehtosopimuksen voimassaoloaika on

METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN Sivu 1 / 5 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA NEUVOTTELUTULOS Työehtosopimuksen voimassaoloaika on METSÄALAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN Sivu 1 / 5 1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA Työehtosopimuksen voimassaoloaika on 1.12.2013 31.1.2017 4 PALKKAMÄÄRÄYKSET Yleiskorotus 1.4.2014 Työkohtaiset palkat Palkkoja korotetaan

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät

Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Suomen neuvottelu (taso 2) pöytäkirjamerkinnät Pidetty maanantaina 17.9.2007 Helsingissä Osallistujat: JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto Merja LAUNIS Urheilutyönantajat ry Esko RANTO Jalkapallon

Lisätiedot

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET

TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET TARJOUSKILPAILUN EHDOT - KOULULAISKULJETUKSET 1. Liikenneluvan voimassaolo 2. Liikenneluvan automäärä 3. Yhteenliittymä 4. Alihankinta 5. Tiedot liikennöitsijästä 6. Kilpailukohteet 7. Kaluston ja palvelun

Lisätiedot

Lapin asema rakennemuutoksessa Koulutusfoorumi

Lapin asema rakennemuutoksessa Koulutusfoorumi Lapin asema rakennemuutoksessa Koulutusfoorumi 14.1.2015 Vain muutos on pysyvää Julkisen talouden kestävyysvaje ja talouden kehittymisen heikot näkymät ovat pakottaneet voimakkaisiin sopeuttamistoimiin

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN

Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Päijät-Hämeen seminaari: YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN Sibelius talo, Lahti Maakuntajohtaja Juho Savo 19.4.2012 Johdantona aiheeseen: Kadonnutta kansanvaltaa etsimässä Maakunta 2020 Sitran ja maakuntajohtajien

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen JOENSUUN KAUPUNGIN MATKAILUPALVELUSOPIMUS 1. Osapuolet Palvelun tuottaja Karelia Expert matkailupalvelu Oy (0932125-7) Koskikatu 5, 80100 Edustaja Toimitusjohtaja Markku Litja Palvelun tilaaja Edustaja

Lisätiedot

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista

Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista 1 S Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista Suomen Yrittäjät, maaliskuu 2016 2 Kysely erilaisista työsopimuksista ja työntekomuodoista SISÄLLYS KYSELY ERILAISISTA TYÖSOPIMUKSISTA JA TYÖNTEKOMUODOISTA...

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

Kiuruveden JHL ry toimintasuunnitelma 2016

Kiuruveden JHL ry toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallisen tilan kuvaus Yhdistyksen jäsenmäärä 311 Jäsenten työpaikat Kiuruveden kaupunki, Iisalmen kaupunki, Seurakunta, Yksityiset hoivakodit, Fysikaaliset hoitolaitokset, Toimi-säätiö

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013 KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2013 26.3.2013 KUNTARAHOITUS OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 26.3.2013 klo 14 Paikka: Läsnä: Kuntarahoitus Oyj:n toimitilat, Jaakonkatu 3 A, 00100 Helsinki Kokouksessa

Lisätiedot

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98

48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 SISÄLLYSLUETTELO 48 LISÄMÄÄRÄRAHA / KISKOBUSSILIIKENTEEN YHTEYKSIEN PARANTAMISEN KUNTARAHAOSUUS... 98 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2016 97 KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2012 2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 Raamisopimuksen toteuttaminen Tällä virka- ja työehtosopimuksella toteutetaan kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos

NEUVOTTELUTULOS. Helsinki xx.yy.2013. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry. LIITE neuvottelutulos NEUVOTTELUTULOS Energiateollisuus ry, Ammattiliitto Pro ry sekä Suomen Konepäällystöliitto ry ovat 21.10.2013 saavuttaneet neuvottelutuloksen keskusjärjestöjen 30.8.2013 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen

Lisätiedot

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Työehtosopimus Osapuolet Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Heta Henkilökohtaisten

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla

Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla 1 (5) Vuosittaisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla Yleistä Kilpailukykysopimuksen mukaisesti vuosittaista säännöllistä työaikaa pidennetään keskimäärin 24 tunnilla ansiotasoa muuttamatta.

Lisätiedot

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU Metallityöväen Liiton sääntöjen 16 :ssä määritellään yhdeksi

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Kunnanhallitus nro 13/ SISÄLLYSLUETTELO

Kunnanhallitus nro 13/ SISÄLLYSLUETTELO nro 13/2015 SISÄLLYSLUETTELO KH 188 KH 189 Kokouksen järjestäytyminen Esisopimuksen hyväksyminen Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän kanssa koskien lähijunaliikenteen järjestämistä välillä -Helsinki

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45)

Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) Teknologiateollisuuden ERIMIELISYYSMUISTIO (teknologiateollisuuden työehtosopimus 45) 1 Yritys Työpaikka Päiväys Ammattiosasto nro Osoite numero (yrityksen vaihde) Paikalliset osapuolet ovat kumpikin saaneet

Lisätiedot

valvoa, että lakeja ja työehtosopimusta noudatetaan oikein Ensihoitopalvelualaa koskevan työehtosopimuksen 22 :n mukaan:

valvoa, että lakeja ja työehtosopimusta noudatetaan oikein Ensihoitopalvelualaa koskevan työehtosopimuksen 22 :n mukaan: YKSITYISEN ENSIHOITOPALVELUALAN LUOTTAMUSMIESVAALIOHJEET YLEISTÄ Ensihoitopalvelualan työehtosopimuksessa on sovittu luottamusmiestoiminnasta ja Tehyyn järjestäytyneiden työtekijöiden oikeudesta valita

Lisätiedot