AHIC Lasten ja nuorten terveyserojen haasteet kahden Karjalan välillä.

Transkriptio

1 Edistämme lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa. Tavoitteenamme on kaventaa alueiden välisiä terveyseroja. Hanketta rahoittavat EU, Suomi ja Venäjä. AHIC Lasten ja nuorten terveyserojen haasteet kahden Karjalan välillä. Uutiskirje nro 6 Joulukuu 2014 Koulu ja koti tärkeitä terveysvaikuttajia Kerttu Tossavainen Professori, AHIC-hankkeen johtaja Kaksi vuotta AHIC-hankkeen parissa tuntuu menneen kuin hujauksessa, mutta paljon on kuitenkin aikaan saatu! AHICprojektiryhmämme (kuva yllä) viimeisessä kokouksessa Petroskoissa tarkastelimme hankkeen tuotosten ja tulosten pitkää listaa sekä keskustelimme ulkopuolisten arvioijien myönteisistä raporteista ja hieman jo jatkosuunnitelmistakin. Lapset ovat yhteiskunnan tulevaisuus. Vuodesta toiseen lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi ovat kansallisten ja kansainvälisten linjausten painopistealueita. Koti on tärkein terveysvaikuttaja, mutta opetus- ja kasvatusympäristönä myös koulu on keskeinen terveyteen ohjaava yhteisö. Jokaisella lapsella on oikeus paitsi koulutukseen, terveyteen ja turvallisuuteen, myös saada opiskella terveyttä edistävässä koulussa, jossa varsinainen terveysopetus yhdistyy koulun terveellisen politiikan kehittymiseen ja elämäntapoihin kouluyhteisössä. Terveyttä edistävät koulut tutkitusti tuottavat parempaa opetusta ja oppilaat oppivat niissä paremmin. Keskeisenä lähestymistapana on koko kouluyhteisö ajattelu, joka sisältää lapset, opettajat, vanhemmat sekä koulu- ja terveysviranomaiset. Yhteistyö ja osallistuminen lisäävät toimijoiden omistajuuden ja yhteisöllisyyden tunnetta. Opettajien ja muun kouluhenkilökunnan osaaminen, asenteet ja tiedot ovat terveyden edistämisessä avaintekijöitä. Lisäkoulutus tukee opettajien toimintaa kouluttajina ja terveysaineen asiantuntijoina, ja sillä on myönteisiä vaikutuksia itsetuntoon, osallistumisasteeseen ja ammatilliseen työhön sekä työhyvinvointiin ja mielenterveyteen. Myös ajan tasalla olevat terveysoppimateriaalit ovat erittäin tärkeitä. Käytännön opetustyössä ja sen järjestämisessä tulee hyödyntää tutkimustietoa. Koulun johtajien ja johtavien viranomaisten sosiaali- ja terveydenhuollossa tulee sitoutua näkyvästi terveyden eriarvoisuuden vähentämiseen, kun suunnitellaan muutoksia ja uudistuksia. Terveellisen kouluympäristön rakentamiseen tarvitaan kipeästi rahaa, kuten homekoulujen korjaamiseen ja uusien oppimistilojen rakentamiseen. Myös yhteistyötä koulutus- ja terveyssektoreiden välillä on kehitettävä edelleen. AHIC-hanke on osaltaan pyrkinyt kehittämään terveysopetusta ja terveysaiheisia oppimateriaaleja toteuttamalla lukuisia aktiviteetteja kehittämiskouluissa ja muissa yhteisöissä. Työn tuloksia on levitetty ja levitetään myös hankkeen päätyttyä vuonna Olemme innostuneesti yhdessä tehneet lasten ja nuorten terveyttä edistävää työtä molemmin puolin rajaa kahdessa Karjalassa. Lämpimät kiitokset kaikille hankkeessamme toimineille! Lapsille ja nuorille itselleen toivotan terveellistä tulevaisuutta.

2 Learning cafe auttaa huolten purkamisessa Huolten puheeksiottaminen learning cafe -mentelmän avulla sai hyvän vastaanoton Petroskoin koulu nro 42:ssa. Psykologi Marina Lykova kertoo, että menetelmää aiotaan käyttää jatkossakin. Ensimmäiseen kokeiluun osallistui 6.- luokkalaisia. Lapset tykkäsivät ja halusivat jatkaa, koska heidän mukaansa on vielä paljon ongelmia, joista pitää keskustella. Kivuliaimmaksi 6.-luokkalaisten huolen aiheeksi nousi lasten ja vanhempien suhde, ja eniten huolta aiheuttaa kanssakäymisen puute vanhempien kanssa. Koulua koskevia yksittäisiä huolen aiheita ovat huonot arvosanat, kyvyttömyys keskittyä tunneilla ja organisoida omaa aikaa sekä laiskuus. Tyttöjä huolestuttaa kuviteltu ylipaino, poikia taas lihasmassan puute. Learning cafe -menetelmä saa Marina Lykovalta lähes kauttaaltaan kiitosta. Se antaa tietoa opettajille, lapset saavat tilaisuuden puhua ja löytää ulospääsyn huolta aiheuttavasta asioista. Ja lapsilla on mahdollisuus etsiä itse ratkaisuja, Lykova sanoo. Täysin ongelmitta menetelmän kokeilu ei Petroskoissa sujunut. Lapset eivät useinkaan tieneet, miten toimia vaan he odottivat psykologilta valmiita vastauksia. Onkin hyvin tärkeää, että aikuinen kysyy ja kannustaa lapsia pohtimaan eri toimintavaihtoehtoja, Lykova sanoo. Oppimateriaaleilla kova kysyntä AHIC-hankkeen terveysoppimateriaalit ovat saaneet hyvän vastaanoton Pohjois-Karjalan kouluissa. Tämän uutiskirjeen painoon mennessä materiaalit on tilannut 24 koulua, ja kyselyitä on tullut myös muualta Suomesta. Suomenkielisistä tehtävävihkoista otettiin 1500 kappaleen painos, joka on jo lähestulkoon loppunut, kertoo projektipäällikkö Kirsi Bykachev. Terveysoppimisen tueksi on tuotettu neljä erilaista luokkaisille tarkoitettua kotitehtävävihkoa. Ne ovat kouluille ilmaisia. Aiheet ovat terveellinen ravinto, murrosikä, uni ja media sekä suun ja hampaiden terveys. Vihkoihin liittyy opettajan ohje ja suun terveyden kokonaisuudessa myös diapaketti sekä juliste. Vastaavat venäjänkieliset materiaalit valmistuvat vuodenvaihteessa ja niitä levitetään Karjalan tasavallan kouluihin opetusministeriön tuella. Tarkoitus on järjestää keväällä 2015 alueellisia seminaareja, joissa kouluhenkilökuntaa koulutetaan materiaalien käyttöön. Hankkeen nettisivulla voi tutustua myös muihin hankkeessa tuotettuihin materiaaleihin, esimerkiksi Sanna Kaiposen kokoamaan menetelmäoppaaseen, jossa käsitellään huolen puheeksiottamista ja hyvien käytäntöjen dialogia. Petroskoin lastensairaalan nuorisoystävällisen klinikan kehittämä terveysaiheinen Oma Peli muokataan myös suomalaisten koulujen käyttöön. Valmistumassa on myös opaskirjanen nuorten seksuaalikasvatuksen tueksi vanhemmille ja opettajille. Sitäkin tullaan levittämään kouluihin rajan molemmin puolin. Uutisia yli 30 eri mediassa AHIC-hanke on näkynyt ja kuulunut mediassa rajan molemmin puolin. Hanke on mainittu sen toimintakaudella lähes 80 eri jutussa kaikkiaan yli 30 tiedotusvälineessä. Venäjän Karjalassa juttuja hankkeen eri toiminnoista on tehnyt paitsi partnerina mukana ollut Karjalan Sanomat, myös esimerkiksi Venäjän TV1 Karjalan toimitus sekä suomeksi että venäjäksi. Suomen puolella AHIC-teemoista ovat kirjoittaneet esimerkiksi sanomalehti Karjalainen ja Lieksan Lehti, joka on seurannut hyvin tiiviisti Lieksan keskuskoulussa tehtyä hanketoimintaa. AHIC on ylittänyt muutaman kerran myös valtakunnallisen uutiskynnyksen. Esimerkiksi Opettaja -lehti ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapsemme lehti uutisoivat hankkeesta. Hankkeen uutiskirje on ilmestunyt kuusi kertaa. Myös eri tapahtumista, esimerkiksi kouluissa järjestetyistä vanhempainilloista ja teematempauksista on tiedotettu ahkerasti. 2

3 Vanhemmat ja koulu tiiviiseen yhteistyöhön Kunnianhimoinen ja tehokas hanke Vanhempi tutkija Hanna Tolonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) sai tehtäväkseen AHIChankkeen arvioinnin. Hänen mukaansa jonkun muun partnerin kuin koordinaattorin tekemä arvio on rahoittajan näkökulmasta paras vaihtoehto, koska se tarjoaa puolueettoman arvion hankkeen kaikkien toimintojen osalta. Tolosen mukaan AHIC oli kunnianhimoinen hanke, koska siinä pyrittiin kahdessa vuodessa toteuttamaan suuri määrä kartoituksia, kehittämään terveyskoulutusmateriaaleja ja materiaaleihin pohjautuvaa interventiotoimintaa sekä lopuksi vielä arvioimaan interventioiden tuloksia. Useiden tavoitteiden lisäksi hankkeen teki haastavaksi kahden Karjalan välillä oleva kieliero. Kaikki materiaalit tuli kääntää suomesta venäjäksi ja toisin päin, mikä on varmaankin hidastanut toimintaa, mutta samalla mahdollistanut syvällisen perehtymisen näiden kahden maan välisiin kulttuurieroihin, jotka voivat vaikuttaa interventiotoimien toteutukseen ja tulosten arviointiin. Tolonen kehuu hankkeen koordinaatiota tehokkaaksi. Pitkälle tästä on kiittäminen projektipäällikkö Kirsi Bykachevia, joka on omalla tehokkuudellaan sekä vahvalla suomen ja venäjän kielitaidollaan luotsannut projektia eteenpäin. Hankkeessa on myös tuotettu suuri määrä terveyskasvatusmateriaalia sekä suomen että venäjän kielillä ja näitä voidaan hyödyntää opetustyössä. Tolonen muistuttaa, että hankkeen aikataulu oli todella tiukka, mikä aiheutti paineita hankkeessa toimiville asiantuntijoille ja tutkijoille. Hanketta suunnitellessa olisi kannattanut aikatauluttaa suunnitellut tehtävät yksityiskohtaisemmin ja miettiä, miten jonkin vaiheen myöhästyminen vaikuttaa muihin toimintoihin. Kansainvälissä hankkeissa on aina hyvä myös varautua kulttuurieroihin ja erilaisten kansallisten säädösten mahdollisesti aiheuttamiin viivästyksiin, Tolonen sanoo. Arvioinnin kohteena olivat sekä hankkeen hallinnollinen ja tekninen koordinointi että hankkeessa toteutetut interventiot. Hankkeen tulosten hyödyntämisen osalta on tarkasteltiin, kuinka monta uutisjuttua hankkeen toiminnasta ja tuloksista on kirjoitettu, montako esitystä hankkeen tuloksista on pidetty kansallisissa ja kansainvälisissä kongresseissa sekä kuinka monta tieteellistä artikkelia hankkeen tuloksista on kirjoitettu tai on työn alla. Lasten terveysoppimiseen liittyvä kysely toteutettiin 2013 ja Keväällä 2014 kyselyyn vastasi 45 kuudesluokkalaista suomalaisoppilasta ja 61 venäläisoppilasta. Tulosten mukaan lasten ruokailutottumuksissa on kummassakin maassa edelleen parantamisen varaa. Jopa yli puolet venäläislapsista napostelee usein epäterveellisiä välipaloja, kun suomalaislapsista vain alle 10 prosenttia ilmoittaa napostelusta. Venäläislapset harjaavat hampaitaan hieman ahkerammin kuin suomalaislapset, jotka tosin ovat vuoden kuluessa lisänneet iltaisin tapahtuvaa harjausta hieman. Lasten nukkumaanmenoajat ovat edelleen siirtyneet myöhäisemmiksi. Arki-iltaisin jopa 2/5 venäläislapsista ilmoitti menevänsä nukkumaan kello 23 jälkeen, ja tämä saattaakin näkyä aamulla: vain 39 prosenttia heistä ilmoitti heräävänsä helposti. Suomalaislapsista 61 prosentille herääminen on helppoa. Venäläislasten mielestä vanhemmat kiinnittävät kuitenkin enenevästi huomiota lastensa nukkumaanmenoon vuoden 2013 tilanteeseen verrattuna: jopa 77 prosenttia vanhemmista hoputtaa lastaan illalla nukkumaan, kun Suomessa osuus on 53 prosenttia. Suomalaislasten mielestä opettajat valvovat heitä koulussa melko paljon. Esimerkiksi liian vähäisestä vaatetuksesta ulkona oli huomauttanut lapselle suomalaisopettajista 72 prosenttia, kun vastaava osuus venäläisopettajien keskuudessa oli 33 prosenttia. Tulosten mukaan vanhempien sallivuus on lisääntynyt lasten mediankäytön suhteen vuoden aikana. Suomalaislapsilla näyttää olevan kuitenkin esimerkiksi television katselussa tiukemmat säännöt kuin venäläislapsilla, joista hieman vajaa kolmasosa ilmoittaa vanhempansa antavan katsoa televisiota koulupäivää edeltävänä iltana niin pitkään kuin lapsi haluaa; suomalaislapsista ainoastaan 9 prosenttia ilmoittaa näin olevan. Lasten kasvun edetessä on tärkeää, että vanhemmat ovat vahvasti mukana arjen terveysohjannassa eivätkä anna lapselle liian suurta vastuuta liian aikaisin. Koulun on hyvä tarkastella yhteisönä omia toimintatapojaan ja pohtia, voisiko siellä kiinnittää entistä enemmän huomiota lasten terveyden edistämiseen liittyviin käytänteisiin. Vanhempien ja koulun suurta, toisiaan täydentävää osuutta lasten terveysoppimisen tukemisessa ei voi korostaa liikaa. Marjorita Sormunen Kirjoittaja on tutkijatohtori ja työskentelee Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella Kuopiossa. 3

4 Ajankohtainen hanke Rehtori Maija Törmänen sanoo, että Niittylahden alakoululla on oltu tyytyväisiä hankkeeseen. Tämä on ollut käytännönläheinen hanke, ei turhaa raportointia vaan mielenkiintoisia, tärkeitä ja ajankohtaisia asioita luokkalaisille. Koululta osallistui 100 oppilasta hankkeeseen. Elämäntyyliksi terveys Rehtori Larisa Vasiljeva Kontupohjan Pushkinin lyseosta sanoo, että AHIC toi paljon uutta terveyteen liittyvää toimintaa koulun arkeen. NPolling-menetelmällä kartoitimme, mitä voimme tehdä. Meillä on nyt kokemusta esimerkiksi terveyslähettiläistä ja learning cafesta. Elämäntyyliksi terveys tietotaulu on koulun seinällä. AHIC-hankkeen teesit lasten ja nuorten terveyden edistämiseksi Terveysopetuksella on oltava selkeä paikka opetussuunnitelmissa. Terveyden tasa-arvon takaamiseksi terveydenedistämisosaamista ja materiaaleja on tarjottava kattavasti kaikkiin kouluihin. Tiedotusta ja viestintää tarvitaan terveyttä koskevan tiedon levittämisessä ja asenteiden muokkaamisessa. Lasten ja nuorten terveyden edistäminen tulee nähdä koko koulun yhteisenä tavoitteena, johon pyritään sitouttamaan myös vanhemmat ja muu ympäröivä yhteiskunta. Oppilaitosten henkilökunnalle on tarjottava koulutusta terveyden edistämiseen sekä kodin ja koulun yhteistyöhön. Kouluhenkilökunnan tulee kannustaa ja motivoida lapsia ja nuoria noudattamaan terveitä elämäntapoja ja välttämään riskikäyttäytymistä. Lasten ja nuorten terveyden edistämisessä tulee tehdä yhteistyötä opetus- ja terveydenhuoltosektorin, kolmannen sektorin ja vapaaehtoisten kanssa. Lapsia ja nuoria tulee kannustaa aikuisten tuella ottamaan itse vastuuta omasta terveydestään. Terveys on oikeus ja mahdollisuus, jota tulee vaalia ja suojella! AHIC kiittää ja toivottaa menestyksekästä uutta vuotta 2015! Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias (AHIC) Pääpartneri: Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Projektin johtaja, professori Kerttu Tossavainen, puh Projektipäällikkö Kirsi Bykachev, puh Projektisihteeri Anne Kohonen, puh Muut partnerit: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus, Petroskoin valtionyliopisto, Karjalan Sanomat, Pitkärannan alueen keskussairaala Karjalan koulutuksen kehityssäätiö, kfro.karelia.ru Assosiaatit: Karjalan tasavallan opetusministeriö Nuoren Palvelu, Mannerheimin lastensuojeluliiton Kuopion yhdistys, kuopio.mll.fi/ Petroskoin kaupungin lastensairaala, gdb.karelia.ru

5 AHIC-hankkeen loppuseminaari Karjalan XILI Lääketiedepäivillä AHIC-hankkeen loppuseminaariin osallistui yli 50 opettajaa, tutkijaa, kasvatusalan asiantuntijaa ja opiskelijaa Suomesta ja Venäjältä. Loppuseminaari pidettiin lomakeskus Huhmarissa Polvijärvellä Karjalan XIII Lääketiedepäivien yhteydessä Joka toinen vuosi pidettäville lääketiedepäiville osallistui kaikkiaan 130 terveysalan ammattilaista, tutkijaa, asiantuntijaa ja käytännön työntekijää rajan molemmin puolin. Alla tunnelmia kuvina. 5

6 AHIC-hankkeen varrelta Addressing challenging health inequalities of children and youth between two Karelias Lasten ja nuorten terveyserojen haasteet kahdessa Karjalassa (AHIC) oli Karelia ENPI CBC ohjelmasta rahoitettava hanke, joka edisti lasten ja nuorten terveyttä Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa Venäjällä vuosina Hankkeessa kehitettiin tutkimustiedon pohjalta uusia terveyskasvatusmateriaaleja ja toimintamalleja kodin ja koulun terveysyhteistyöhön sekä lisättiin lasten ja nuorten terveyteen liittyvää julkista keskustelua. Hankkeen tärkeimmät kohderyhmät olivat vuotiaat nuoret sekä neljän kehittämiskoulun vuotiaat lapset perheineen ja opettajineen. Kehittämiskouluja olivat Lieksan keskuskoulu, Niittylahden koulu, koulu nro 42 Petroskoissa ja Pushkinin lyseo Kontupohjassa. 6