Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa. Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa. Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista"

Transkriptio

1 Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Kirsti Karila Heidi Harju-Luukkainen Armi Juntunen Sakari Kainulainen Kati Kaulio-Kuikka Virpi Mattila Krister Rantala Markus Ropponen Tuula Rouhiainen-Valo Monica Sirén-Aura Jani Goman Kirsi Mustonen Ann-Sofie Smeds-Nylund Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2013

2 Korkeakoulujen arviointineuvosto Puh , fax PL 133 (Meritullinkatu 1), Helsinki kka.fi Painotuote JULKAISIJA Korkeakoulujen arviointineuvosto KANSI JA ULKOASU Juha Juvonen ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN PAINATUS Tammerprint Oy, Tampere 2013

3 TIIVISTELMÄ Julkaisija Korkeakoulujen arviointineuvosto Julkaisun nimi Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Tekijät Kirsti Karila, Heidi Harju-Luukkainen, Armi Juntunen, Sakari Kainulainen, Kati Kaulio-Kuikka, Virpi Mattila, Krister Rantala, Markus Ropponen, Tuula Rouhiainen-Valo, Monica Sirén-Aura, Jani Goman, Kirsi Mustonen & Ann-Sofie Smeds-Nylund Tiivistelmä Varhaiskasvatuksen koulutusten arvioinnin keskeisenä tavoitteena oli tuottaa kokonaiskuva ja tietoa varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta, eri koulutusten vahvuuksista ja kehittämishaasteista suhteessa varhaiskasvatustyön kehittyviin ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja koulutusjärjestelmän toimivuuteen. Arvioinnin piiriin rajattiin ne tutkinnot ja koulutukset (n=9), jotka kattavat valtaosan alle kouluikäisten varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus-, opetus- ja johtamistehtäviin kelpoisuuden tuottavista tutkinnoista. Näitä tutkintoja järjestivät arviointiajankohtana seitsemän yliopistoa, 21 ammattikorkeakoulua ja 70 ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Arviointimenetelminä käytettiin aiempiin tutkimuksiin, selvityksiin ja tausta-aineistoihin kohdistunutta dokumenttianalyysia, opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden analysointia, koulutuksen järjestäjien suorittamaa tutkintokohtaista itsearviointia, kunnille suunnattua työelämäkyselyä sekä valtionhallinnon ja opiskelijajärjestöjen edustajille suunnattuja teemahaastatteluita. Tämän aineiston pohjalta arviointiryhmä laati koulutussektorikohtaisia suosituksia yliopistokoulutuksen, ammattikorkeakoulukoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Lisäksi arviointiryhmä laati kaikkia kohteena olleita sektoreita ja tutkintoja koskien seuraavat suositukset koulutuksen sisältöjen, pedagogisten prosessien, opiskelijavalintojen, koulutusjatkumoiden sekä koulutusrakenteen toimivuuden kehittämiseksi. Kaikkien varhaiskasvatuksen koulutusten opetussuunnitelmien uudistamisessa tulee huomioida aiempaa vahvemmin yhteiskunnan ja kulttuurin muutosta, lapsuutta ja sen muutosta, lasten kehitystä ja oppimista, varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa sekä kasvatusyhteisöjen toimintaa ja kehittämistä koskevat sisällöt. Koulutuksen järjestäjien tulee terävöittää opetussuunnitelmadokumenttiensa viestivyyttä ja läpinäkyvyyttä. Opetussuunnitelmissa tulee näkyä selkeästi tutkintojen pedagogiset prosessit, keskeisimmät sisällöt, osaamistavoitteet sekä oppimisen ja osaamisen arviointiperiaatteet. Tietoperustan tulee olla ajankohtainen ja käytettävä kirjallisuus sekä muu materiaali tulee ilmoittaa etukäteen. Varhaiskasvatuksen koulutuksen järjestäjien tulee tiivistää valtakunnallisella tasolla yhteistyötään opetussuunnitelmien laadinnassa ja kehittämisessä. Keskeisiä yhteistyössä arvioitavia ja tarkasteltavia asioita ovat tutkintojen / koulutusten tavoitteet ja sisällöt sekä opetussuunnitelmiin sisältyvät varhaiskasvatuksen ammatillisen osaamisen kuvaukset. Varhaiskasvatuksen alalle tulee luoda uudenlainen koulutusten henkilöstölle suunnattu yhteistyön muoto. Sen puitteissa on mahdollista vuosittain käsitellä uusinta varhaiskasvatuksen tutkimusta ja pohtia sen merkitystä koulutusten sisällölliselle kehittämiselle. Opiskelijavalintojen uudistamisen yhteydessä tulee varmistaa luotettavan, alalle soveltuvuuden arvioinnin sisältyminen opiskelijavalintaprosessiin. Ammattikorkeakoulututkinnoissa ja ammatillisen koulutuksen tutkinnoissa on tärkeää, että valinta varhaiskasvatuksen alalle suuntautumisesta tehdään niin varhaisessa vaiheessa, että opiskelijoiden ammatillisen identiteetin rakentuminen mahdollistuu koulutusprosesseissa riittävästi. Varhaiskasvatuksen koulutusten ja työelämän yhteistyötä tulee vahvistaa edelleen. Erityisen tärkeää on kehittää sellaisia yhteistyömuotoja, joissa opiskelijat sekä koulutusten ja työelämän toimijat voivat oppia ja kehittää yhdessä varhaiskasvatuksen koulutusta ja varhaiskasvatuksen ammatillisia käytäntöjä. Varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamisen yhteydessä tulee selkiyttää sitä, millaista osaamista varhaiskasvatuksen tulevat työtehtävät henkilöstöltä edellyttävät ja millaisella ammatti- ja koulutusrakenteella tätä osaamista voidaan parhaimmillaan tuottaa. Varhaiskasvatuksen koulutuksen aloituspaikkojen määrää tulee tarkastella kokonaisuutena ja eri tutkintojen aloituspaikkojen keskinäisiä suhteita arvioida kansallisen, tulevaisuuteen luotaavan varhaiskasvatuspolitiikan näkökulmasta. Maahamme tulee perustaa valtakunnallinen, tietyksi määräajaksi kerrallaan nimettävä varhaiskasvatuksen koulutuksen yhteistyöryhmä, jonka tehtäviin kuuluu varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämisen seuraaminen. Varhaiskasvatuspalveluiden tuottajien ja koulutuksen järjestäjien tulee tiivistää yhteistyötään täydennyskoulutuksen järjestämisessä siten, että peruskoulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta muodostuu selkeä jatkumo. Kullakin koulutusasteella ja tutkinnossa tulee laatia selkeät ja joustavat väylät alalla tarvittavien pätevyyksien hankkimiseksi myös riittävän taustatutkinnon jälkeen. Varhaiskasvatuksen koulutuksen seuranta-arviointi tulee toteuttaa viiden vuoden kuluttua. Arvioinnin suositellaan kohdistuvan erityisesti koulutuksen sisältöjen kehittymiseen ja koulutusrakenteen toimivuuteen. Avainsanat Yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatillisen koulutuksen järjestäjät, varhaiskasvatuksen koulutus, arviointi

4 SAMMANDRAG Utgivare Rådet för utvärdering av högskolorna Publikation Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista (Utbildning i småbarnsfostran i Finland utvärdering av utbildningssituation och utvecklingsbehov) Författare Kirsti Karila, Heidi Harju-Luukkainen, Armi Juntunen, Sakari Kainulainen, Kati Kaulio-Kuikka, Virpi Mattila, Krister Rantala, Markus Ropponen, Tuula Rouhiainen-Valo, Monica Sirén-Aura, Jani Goman, Kirsi Mustonen & Ann-Sofie Smeds-Nylund Sammandrag Utvärderingens centrala målsättning var att skapa en helhetsbild av situationen inom utbildningen i småbarnsfostran. De olika utbildningarnas starka sidor och utvecklingsbehov utvärderades i relation till de föränderliga kraven på kompetens och till hur väl utbildningssystemet fungerar. Utvärderingen begränsades till de examina och utbildningar (n=9), som täcker större delen av de examina som ger behörighet för vård-, fostrans-, undervisnings- och ledningsuppgifter inom småbarnsfostran. Dessa examina arrangerades av sju universitet, 21 yrkeshögskolor och 70 anordnare av yrkesutbildning på andra stadiet. Som utvärderingsmetoder användes dokumentanalys av tidigare forskning, utredningar och bakgrundsmaterial; analys av läroplaner och examensgrunder, examensvisa självutvärderingar gjorda av utbildningsanordnare, en arbetslivsenkät som riktades till kommunerna samt temaintervjuer med representanter för statsförvaltningen och studerandeorganisationer. På basis av detta material formulerade utvärderingsgruppen rekommendationer utbildningssektorsvis för utveckling av universitetsutbildningen, yrkeshögskolutbildningen och yrkesutbildningen. Dessutom utarbetade utvärderingsgruppen för alla de sektorer och utbildningar som berörts av utvärderingen följande rekommendationer för utveckling av utbildningarnas innehåll, pedagogiska processer, studerandeurval, utbildningens kontinuitet samt för hur väl utbildningsstrukturen fungerar. Vid förnyandet av alla läroplaner för småbarnsfostran bör man tydligare än tidigare uppmärksamma innehåll som berör samhälls- och kulturförändringar, den förändrade barndomen, barns utveckling och lärande, pedagogiken i småbarnsfostran samt verksamheten i och utveckling av de fostrande miljöerna. Utbildningsanordnarna bör skärpa läroplansdokumentens kommunikativitet och genomskinlighet. I läroplanerna bör man tydligt ange examinas pedagogiska processer, centrala innehåll, kompetensmål samt principerna för utvärdering av lärande och kunnande. Teoribasen bör vara aktuell och den litteratur och annat material som används bör meddelas om på förhand. Anordnare av utbildning i småbarnsfostran bör ha ett närmare samarbete på nationell nivå när läroplaner görs upp och utvecklas. I detta samarbete är det centralt att utvärdera och granska examinas/utbildningarnas mål och innehåll samt beskrivningarna av den yrkesmässiga kompetensen inom småbarnsfostran som ingår i läroplanerna. Inom småbarnsfostran bör en ny form av samarbete för utbildningspersonalen skapas. Inom ramen för detta samarbete är det möjligt att årligen behandla den nyaste forskningen inom småbarnsfostran och överväga dess betydelse för utbildningens innehållsmässiga utveckling. I samband med att urvalsprocesserna av studerande förnyas bör man försäkra sig om att tillförlitliga tester för lämplighet inom området ingår i dem. Inom examina vid yrkeshögskolorna och yrkesutbildningarna är det viktigt att valet av inriktningen småbarnsfostran sker i ett så tidigt skede att det är möjligt att i tillräcklig omfattning stöda de studerandes utveckling av en yrkesidentitet under utbildningsprocessen. Samverkan inom småbarnsfostran mellan utbildning och yrkesliv bör ytterligare stärkas. Speciellt viktigt är det att utveckla samarbetsformer där studerande samt aktörer inom utbildning och arbetsliv kan lära tillsammans och gemensamt utveckla utbildningen och yrkespraxisen inom småbarnsfostran. Det är viktigt att klargöra hurudant kunnande som förutsätts av personal inom småbarnsfostran och med hurudan yrkesoch utbildningsstruktur det lämpligast kan uppnås i samband med att lagstiftningen inom småbarnsforstran förnyas. Antalet nybörjarplatser inom utbildning i småbarnsfostran bör granskas i sin helhet och olika utbildningars nybörjarplatser bör granskas i förhållande till varandra och i ett nationellt småbarnsfostranspolitiskt framtidperspektiv. En nationell samarbetsgrupp, som väljs på viss tid, bör grundas i vårt land. Till gruppens uppgift skulle höra att följa med utvecklingen av utbildningen inom småbarnsfostran. Anordnare av småbarnsfostranstjänster och anordnare av utbildning i småbarnsfostran bör ha ett närmare samarbete för att arrangera fortbildning så att grundutbildning och fortbildning bildar en kontinuerlig helhet. För varje utbildningsstadium och examen bör skapas tydliga och flexibla möjligheter att uppnå behörighet även efter en komplett grundläggande examen. Inom utbildning i småbarnsfostran bör en uppföljningsutvärdering göras efter fem år. Det rekommenderas att utvärderingen då fokuserar speciellt på utvecklingen av utbildningens innehåll och på hur utbildningsstrukturen fungerar. Nyckelord Universitet, yrkeshögskolor, anordnare av yrkesutbildning, utbildning inom småbarnsfostran, utvärdering

5 ABSTRACT Published by The Finnish Higher Education Evaluation Council FINHEEC Name of publication Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista (Education and Training in Early Childhood Education in Finland evaluation of current situation and development needs) Authors Kirsti Karila, Heidi Harju-Luukkainen, Armi Juntunen, Sakari Kainulainen, Kati Kaulio-Kuikka, Virpi Mattila, Krister Rantala, Markus Ropponen, Tuula Rouhiainen-Valo, Monica Sirén-Aura, Jani Goman, Kirsi Mustonen & Ann-Sofie Smeds-Nylund Abstract One of the main aims in the evaluation of education and training in early childhood education was to gain an overall understanding and data on and produce information on the state of early childhood education, on the strengths and challenges of different training programmes in relation to the evolving and changing demands in skills and on the functioning of the educational system in early childhood education. The evaluation included academic degree qualifications and diplomas (n=9) that cover most under school-age early childhood education degree programmes in child care, education, teaching and management. Over the evaluation period, altogether seven universities, 21 universities of applied sciences and 70 vocational education and training providers organised these degree programmes. The evaluation methods consisted of document analysis of earlier research studies, reports and background material, analysis of core curricula and degree syllabuses, self-evaluation of individual degrees by the educational institutions themselves, working life questionnaires addressed to local authorities, and theme interviews with representatives of central government and student organisations. Based on this material, the evaluation group formulated recommendations for each educational sector to further develop education in universities, in universities of applied sciences and in vocational institutions. The evaluation group also drew up the following recommendations for all the sectors under review for developing educational content, pedagogical processes, student selection, educational continuums and operation of educational structures: In all reforms of curricula for education and training in early childhood education, the development of contents relating to changes in society and culture, childhood and changes in it, child development and learning, early childhood education pedagogy and the operation of childhood education settings should be better taken into account. Education providers should make their documented curricula easier to understand and more transparent. The curricula should clearly display the degree programme s pedagogical processes, key content, objectives for professional competencies and assessment criteria for learning and competencies. The knowledge base must be up-to-date and all information on literature and other material used in the studies must be supplied in advance. Providers of education and training in early childhood education should forge closer collaboration at the national level when formulating and developing core curricula. Key issues to be evaluated and examined in collaboration are the objectives and content of the degree programmes, qualifications and descriptions of the professional competencies in early childhood education included in the curricula. A new forum of collaboration for those who provide training in early childhood education should be established where the latest research into early childhood education can be explored together on an annual basis, so that it is possible to deliberate it when developing the content of the training programmes. When renewing the student selection processes, it is important to ensure that a reliable system is created for evaluating whether potential candidates are suited to study the discipline. In the study programmes in universities of applied sciences and in vocational institutions, it is important to make sure that students are selected into the programme at an early stage so that their professional identity can be properly formed during the degree programme. Cooperation between training in early childhood education and working life should be further strengthened. It is especially important to create forms of collaboration where the students, educators and actors in working life can each learn and advance training and professional practices in early childhood education. In connection with the legislative reform of early childhood education it is necessary to clarify what sort of competencies the tasks in early childhood education required from the staff and what are the best means for providing these competencies in the occupational structures and educational systems. Student intake numbers in early childhood education should be examined as one entity and the relations between study placements for the different degree programmes should be evaluated from the viewpoint of a national perspective using an approach of foresight. A national cooperation organ for training in early childhood education should be appointed in Finland for given fixed periods at a time, whose mandate would be to monitor developments in training in early childhood education. Providers of early childhood education services and education providers should work in closer collaboration in organising continuing education in such a way that basic training and continuing education form a coherent continuum. Each educational level and degree programme should have clear and flexible channels for acquiring the qualifications required in the field after an adequate basic diploma or degree has been acquired. Follow-up evaluation of education and training in early childhood education should be carried out in five years time. The evaluation should focus especially on how the content has evolved and how well the educational structure operates. Keywords Universities, universities of applied sciences, vocational education and training providers, education and training in early childhood education, evaluation

6

7 Esipuhe Kansallisen varhaiskasvatuksen koulutuksen arvioinnin kohteena oli yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä toisella asteella ammatillisena koulutuksena toteutettava varhaiskasvatusalan koulutus. Arviointi toteutettiin Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) ja Koulutuksen arviointineuvoston (KAN) yhteisarviointina. Varhaiskasvatuksen koulutusta ei ole aiemmin arvioitu neuvostojen toimesta. Arviointi kohdistui toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen, mutta varsinaisena vaikuttavuuden kohteena on varhaiskasvatus, jonka laatu halutaan varmistaa myös jatkossa. Näin arviointi läpäisee lähes koko koulutusjärjestelmän ja on osoitus siitä, että koulutuksen kehittäminen edellyttää usein koulutusasteiden ja -sektoreiden rajat ylittävää tarkastelua. Saumaton yhteistyö neuvostojen välillä oli suunnittelu vaiheesta lähtien tärkeää, eikä kumpikaan arviointineuvosto olisi voinut toteuttaa arviointia yksin. Arviointi toimi siten myös eräänlaisena johdantona tulevalle, kaikki koulutuksen arviointia koskevat tehtävät yhdistävälle kansalliselle koulutuksen arviointikeskukselle. Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointi ajoittuu valtakunnallisesti mielenkiintoiseen ajankohtaan. Hallitusohjelman mukaan laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus on siirretty sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Hyvin koulutettu ja osaava henkilöstö on varhaiskasvatuksen keskeinen voimavara. Nyt toteutettu koulutuksen arviointi antaa merkityksellistä tietoa koulutuksen uudistamisen ja kehittämisen ohella myös koko varhaiskasvatusjärjestelmän, varhaiskasvatuksen lainsäädännön ja hallinnon uudistuksiin. Raportissa nostetaan esiin lukuisia varhaiskasvatuksen koulutuksen vahvuuksia ja annetaan kehittämissuosituksia. Kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti toivomme, että tätä raporttia hyödynnetään niin yksittäisten tutkintojen kehittämisessä kuin valtakunnallisesti.

8 Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Koulutuksen arviointineuvosto haluavat kiittää lukuisia arvioinnissa mukana olleita varhaiskasvatuksen edustajia päiväkodeissa ja muissa varhaiskasvatuksen toimintaympäristöissä, teemahaastatteluihin osallistuneita valtionhallinnon ja opiskelijajärjestöjen edustajia sekä varhaiskasvatuksen koulutuksen toimijoita ja asiantuntijoita niin toisella asteella kuin korkeakouluissa. Arviointiin osallistuminen on vaatinut paljon sitoutunutta työtä ja halua oman alan koulutuksen kehittämiseen. Suuri kiitos kuuluu myös arvioinnin valmistelusta vastanneelle suunnitteluryhmälle, mutta ennen kaikkea arvioinnin toteutuksesta vuosina vastanneelle arviointiryhmälle. Arviointitehtävä on ollut laaja-alainen ja edellyttänyt monipuolista osaamista. Erityinen kiitos kuuluu puheenjohtaja, professori Kirsti Karilalle Tampereen yliopistosta ja sihteeristölle, erikoissuunnittelija Kirsi Mustoselle Korkeakoulujen arviointineuvostosta ja pääsuunnittelija Jani Gomanille Koulutuksen arviointineuvostosta. Tämä arviointi toteutettiin muutosvaiheessa, jossa vastuutahoina olleet Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Koulutuksen arviointineuvosto ovat yhdistymässä yhteiseen kansalliseen koulutuksen arviointikeskukseen. Kokemus yhteistyöstä viitoittaa kohti hyvää tulevaisuutta. Helsingissä Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja Hannele Niemi, professori Koulutuksen arviointineuvoston puheenjohtaja

9 Sisällys Tiivistelmä Sammandrag Abstract Esipuhe 1 Johdanto 11 2 Arvioinnin tausta Varhaiskasvatuksen toimintakenttä arvioinnin kontekstina Varhaiskasvatuksen koulutus suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja koulutusten tuottamat kelpoisuudet Koulutusjärjestelmä Korkea-asteen koulutus Ammatillinen koulutus Varhaiskasvatuksen tutkintojen tuottamat ammatilliset kelpoisuudet 26 3 Arviointiprosessi Arvioinnin suunnittelu Arvioinnin tavoite, kohteet ja rajaukset Arvioinnin toteutus Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden analysointi Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien suorittama itsearviointi Kunnille suunnattu työelämäkysely Teemahaastattelut valtionhallinnon ja opiskelijajärjestöjen edustajille Arvioinnin luotettavuus 52 4 Arvioinnin tulokset Arvioinnin kohteina olevien tutkintojen opetussuunnitelmat dokumentteina Yliopistotutkinnot Yliopistotutkintojen rakenne ja sisällöt Varhaiskasvatusta koskevan osaamisen muodostuminen yliopistotutkinnoissa Opiskelijavalinta yliopistotutkintoihin Yliopistotutkintojen pedagogiset prosessit Yliopistojen työelämäyhteistyön käytännöt Yliopistot täydennyskoulutuksen järjestäjinä Laadunvarmistus varhaiskasvatuksen yliopistotutkinnoissa Yhteenvetoa yliopistojen onnistumisesta tutkintojen toteutuksen eri osa-alueilla Yliopistotutkintojen vahvuudet ja kehittämissuositukset Ammattikorkeakoulututkinnot Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, sosionomi (AMK), rakenne ja sisällöt Varhaiskasvatukseen liittyvän osaamisen muodostuminen sosionomi (AMK) -koulutuksessa 89

10 4.3.3 Sosionomi (AMK) -koulutuksen opiskelijavalinta ja pedagogiset prosessit Ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyö ja verkostot Laadunvarmistus sosionomi (AMK) -koulutuksessa Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (ylempi AMK) Yhteenvetoa ammattikorkeakoulujen onnistumisesta tutkintojen toteutuksen eri osa-alueilla Ammattikorkeakoulututkintojen vahvuudet ja kehittämissuositukset Yhteenveto korkeakoulusektorin vahvuuksista ja kehittämisen haasteista Ammatilliset tutkinnot Tutkintojen perusteet osaamistavoitteiden ja -vaatimusten määrittäjinä Varhaiskasvatuksen osaamisen muodostuminen toisen asteen tutkinnoissa Opiskelijavalinta, pedagogiset prosessit ja työelämäyhteistyö ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisten tutkintojen laadunvarmistus Yhteenvetoa ammatillisten koulutuksen järjestäjien onnistumisesta tutkintojen toteutuksen eri osa-alueilla Ammatillisen koulutuksen tutkintojen vahvuudet ja kehittämissuositukset Tulevaisuuden osaamishaasteet sekä koulutusjatkumoiden ja koulutusrakenteen kehittäminen Tulevaisuuden osaamishaasteet Varhaiskasvatuksen koulutusrakenteen toimivuus Yhteenveto ja suositukset koulutusrakenteen toimivuuden osalta Varhaiskasvatuksen koulutusta koskevat kehittämissuositukset ja johtopäätökset Varhaiskasvatuksen koulutuksen sisällöllinen kehittäminen Varhaiskasvatuksen koulutuksen opiskelijavalinnan ja pedagogisten prosessien kehittäminen Varhaiskasvatuksen koulutusrakenteen toimivuuden ja koulutusjatkumoiden kehittäminen Sammanfattning av utvärderingens genomförande och resultat Bakgrund Utvärderingsprocessen Resultaten av utvärderingen och rekommendationer Sammanfattning av resultaten per utbildningsstadium Utvecklingsrekommendationer och slutsatser gällande utbildningen inom småbarnsfostran 188 Lähteet 194 Liitteet 1: Arvioinnin kohdejoukkoon kuuluneet koulutuksen järjestäjät 197 2: Arvioinnin vaiheet ja aikataulu 200 3: Koulutuksen järjestäjien itsearviointilomake, arviointikysymykset 201 4: Työelämäkysely, taustatiedot ja kysymykset 206

11 1 Johdanto Kansallinen varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointi toteutettiin vuosina Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) ja Koulutuksen arviointineuvoston (KAN) yhteisarviointina. Arviointi kohdentui yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä toisella asteella ammatillisena koulutuksena toteutettavaan varhaiskasvatuksen koulutukseen. Varhaiskasvatuksen koulutusta ei ole aiemmin arvioitu neuvostojen toimesta. Arvioinnin taustalla oli Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan alaisena toimineen Varhaiskasvatuksen koulutusten arvioinnin valmisteluryhmän esitys varhaiskasvatusalan koulutuksen valtakunnalliseksi arvioimiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009). Valmisteluryhmä esitti tuolloin varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointia toteutettavaksi Korkeakoulujen arviointineuvoston ja Koulutuksen arviointineuvoston yhteistyönä. Arviointi edustaa ns. teema- ja tila-arviointia. Varhaiskasvatuksen koulutuksen arvioinnin tavoitteena oli tuottaa kokonaiskuva ja tietoa varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta, eri tutkintojen vahvuuksista ja kehittämishaasteista suhteessa varhaiskasvatustyön kehittyviin ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja koulutusjärjestelmän toimivuuteen. Suomalaisen varhaiskasvatuksen keskeisenä voimavarana pidetään hyvin koulutettua henkilöstöä. Nyt valmistunut koulutuksen arviointi antaakin tietoa koulutuksen uudistamisen ja kehittämisen ohella myös koko varhaiskasvatusjärjestelmän, varhaiskasvatuksen lainsäädännön ja hallinnon uudistuksiin. Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointi ajoittui valtakunnallisesti mielenkiintoiseen ja arvioinnin kannalta haasteelliseen ajankohtaan, jossa julkisen varhaiskasvatuksen yhteiskunnalliset tehtävät, paikka palvelujärjestelmän kokonaisuudessa ja varhaiskasvatuspalveluiden toteuttamisen tavat ja ehdot ovat uudistumassa. Pääministeri Kataisen hallitus- 11

12 ohjelman (Valtioneuvosto 2011) mukaan laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Osana hallitusohjelman toimeenpanoa varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta lukien. Parhaillaan työskentelee työryhmä 1, jonka tehtävänä on valmistella varhaiskasvatuslainsäädäntöä ja arvioida esitettyjen ratkaisujen yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tavoitteena on, että eduskunta käsittelee lakia varhaiskasvatuksesta kevätistuntokaudella Esiopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Kesäkuussa 2013 esiopetuksen velvoittavuutta pohtineet selvitysmiehet saivat työnsä valmiiksi ja esittivät raportissaan esiopetuksen muuttamista velvoittavaksi koko ikäluokan pedagogisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistuminen varmistamiseksi (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013a). Mainitut muutokset huomioiden varhaiskasvatuksen koulutuksen arvioinnissa korostui tulevaisuusperspektiivi, mikä on osin huomioitu arvioinnin kohteissa ja sisällöissä. Tulevaisuuden kehityssuuntia pohtiessaan arviointiryhmä piti yhtenä ohjenuoranaan Suomen hallitusohjelman linjauksia. Hallitusohjelmassa varhaiskasvatuksen nähdään koostuvan hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Lähtökohtana on laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäminen ja lasten oppimispolun huomioiminen helpottavat varhaista puuttumista oppimisvaikeuksiin sekä koulutuksellisen tasa-arvon tavoitteiden toteutumista. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on, että varhaiskasvatuksella luodaan entistä vahvempaa perustaa lapsen persoonallisuuden sekä taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle, elinikäiselle oppimiselle sekä hyvinvoinnille ja terveydelle. Varhaiskasvatuksen merkitys on tärkeä sosiaalisuuteen kasvattajana ja sosiaalisten lähtökohtien tasoittajana. Olennaista on, että jo varhaiskasvatuksessa pystytään varmistamaan hyvät kasvun ja kehityksen 1 Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Kirsti Karila, nimettiin jäseneksi varhaiskasvatuslainsäädäntöä valmistelevaan työryhmään (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012c). Koulutuksen arviointiryhmän kokouksissa on käsitelty lainsäädäntötyöskentelyn keskeisiä kysymyksiä niiltä osin kuin ne ovat liittyneet varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointiin. 12

13 edellytykset kaikille tukemalla monipuolisin toimin erityistä tukea tarvitsevia sekä syrjäytymisvaarassa olevia lapsia. (Valtioneuvosto 2011.) Arviointiryhmä on tarkastellut tulevaisuuden kehityssuuntia myös kansainvälisestä näkökulmasta paneutuen mm. OECD:n (2012) kannanottoihin suomalaisen varhaiskasvatuksen kehityssuunnista ja eurooppalaiseen varhaiskasvatuksen ammatillisuuden ja ammatillisen koulutuksen tilanteeseen (Urban, Vandenbroeck, Van Laere, Lazzari & Peeters 2011). Arviointiraportin luvussa 2 kuvataan varhaiskasvatuksen toimintaympäristöä ja sen ajankohtaisia kehityssuuntia. Tämän jälkeen kuvataan nykyinen varhaiskasvatuksen koulutuksen rakenne ja koulutusta ohjaavat periaatteet, tutkintojen keskeiset ulottuvuudet sekä niiden tuottamat kelpoisuudet. Varhaiskasvatuksen koulutuksen arvioinnin tehtävä oli mittava johtuen sekä arvioinnin kohteena olevien tutkintojen ja koulutuksen järjestäjien (n=98) että käytettyjen arviointinäkökulmien ja -aineistojen suuresta määrästä. Arvioinnin toteutusta on kuvattu luvussa 3. Arvioinnin tulokset esitellään luvussa 4 koulutussektoreittain (yliopistokoulutus, ammattikorkeakoulukoulutus, ammatillinen koulutus) sekä niiden sisällä tutkinnoittain. Tässä yhteydessä esitetään myös tutkintokohtaisia ja koulutussektorikohtaisia suosituksia. Luvuissa 5 ja 6 kootaan arvioinnin tulokset yhteen ja esitetään arviointiryhmän suositukset koulutuskokonaisuutta, koulutussektoreita ja koulutusrakenteen toimivuutta koskien. Viimeinen eli 7. luku on ruotsinkielinen tiivistelmä arvioinnin taustasta, toteutuksesta ja päätuloksista. 13

14 2 Arvioinnin tausta 2.1 Varhaiskasvatuksen toimintakenttä arvioinnin kontekstina Varhaiskasvatus on vahvasti sidoksissa yhteiskuntaan ja sen kulttuuriin. Yhteiskunnan ja kulttuurin muutokset heijastuvat sekä varhaiskasvatuksen tulkintoihin että niihin ratkaisuihin, joilla varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmää rakennetaan eri aikoina. Varhaiskasvatusta voidaan määritellä monin eri tavoin. Määrittelyissä ilmentyvät aikakaudelle ja määrittelijälle ominaiset tulkinnat varhaiskasvatuksesta ja siitä, kenen tehtäväksi varhaiskasvatus nähdään ja millainen asema eri toimijoilla lapsilla, vanhemmilla ja julkisilla kasvatusinstituutioilla on varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Viime aikojen suomalaisissa ohjausasiakirjoissa varhaiskasvatus on määritelty pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaksi kasvatukselliseksi vuorovaikutukseksi, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista (ks. Stakes 2005). Varhaiskasvatuksen koulutuksen tehtävänä on tuottaa ammattilaisia erityisesti julkisten varhaiskasvatusinstituutioiden tehtäviin ja niiden muodostamaan lasten elämänpiiriin. Ehyen varhaiskasvatuksen muodostumiseksi varhaiskasvatuksen ammattilaisten on tunnettava lasten elämää ja kasvuympäristöjä myös kokonaisuutena ja oltava ammatillisessa vuorovaikutuksessa myös muissa lasten elämänpiireissä toimivien kasvattajien kanssa. Varhaiskasvatuksen koulutus ei ole irrallinen laajemmasta yhteiskunnallis-kulttuurisesta kontekstista. Kuviossa 1 on kuvattu sellaisia varhaiskasvatuksen toimintakentän ulottuvuuksia ja tekijöitä, jotka heijastuvat varhaiskasvatuksen kulttuurishistorialliseen muotoutumiseen maassamme. Näistä tekijöistä muodostuva kokonaisuus tuottaa kehyksen myös varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja asiantuntijoiden koulutukselle. 14

15 Kuvio 1. Varhaiskasvatuksen koulutuksen konteksti Yhteiskunnan rakenteelliset, kulttuuriset ja taloudelliset muutokset ovat vaikuttaneet lasten ja perheiden elämään ja sitä kautta myös varhaiskasvatuspalveluiden ammattilaisten työympäristöön ja työn ehtoihin. Perheinstituutio on muuttunut: perhekoko on pienentynyt, perheiden hajoaminen on lisääntynyt ja perherakenteet ovat monimuotoistuneet. Vaikka valtaosa lapsista voi edelleen hyvin, keskustelua käydään lasten ja perheiden hyvinvointierojen lisääntymisestä. Lisäksi kansainvälistyminen ja liikkuvuus maiden rajojen yli näkyvät varhaiskasvatuksessa siten, että palveluiden piirissä on eri kulttuureissa eläneitä lapsia. Varhaiskasvatuksen työntekijät kohtaavat työssään perherakenteeltaan, elämäntilanteeltaan sekä etniseltä, kulttuuriselta ja uskonnolliselta taustaltaan erilaisia lapsia ja perheitä (ks. Sosiaali- ja terveysministeriö 2007a). Elinikäisen oppimisen idea on viime aikoina kehystänyt useissa länsimaissa varhaiskasvatuspalveluiden kehittämis- 15

16 tä. Tämä on ilmentynyt monissa OECD:n asiakirjoissa (OECD 2001, 2006, 2012), jotka muodostavat yhden keskeisen globaalin tason ohjausvälineen. Kansallisen tason politiikkaohjauksessa näkyy vastaava suunta, esimerkiksi Pohjoismaiden lainsäädännössä lasten oppimisen tukemisen painotuksena sekä palveluiden organisointina osana kasvatus- ja koulutusjärjestelmän kokonaisuutta. Myös erilaisissa kansallisissa ohjausasiakirjoissa painotetaan aiempaa vahvemmin lasten oikeutta oppimiseen ja oppimista tukevaan kasvuympäristöön. Tällaisia muutossuuntia on nähtävissä myös suomalaisten varhaiskasvatuspalveluiden osalta. (Karila 2012; Karila 2013.) Yhtenä konkreettisena ilmentymänä muutoksesta on varhaiskasvatuksen hallinnon siirtäminen valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysministeriön vastuulta opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle vuoden 2013 alusta lukien. Hallinnonalan vaihdoksella tavoitellaan Suomessakin varhaiskasvatuksen nivomista aiempaa vahvemmin osaksi suomalaista koulutus- ja kasvatusjärjestelmää. Kasvatusyhteisöjen ja niiden toimijoiden arki rakentuu kasvatusinstituutioiden toimintaa säätelevän lainsäädäntö- ja muun ohjauksen kehyksessä. Tässä ohjauksessa määritellään julkisten varhaiskasvatusinstituutioiden kulloisiakin tehtäviä, niiden toteuttamiseksi tarvittavan henkilöstön kelpoisuuksia sekä luodaan suuntaviivoja toiminnan painopisteille. Ohjauksellinen kehys on sidoksissa oman aikansa tulkintoihin varhaiskasvatuksesta ja sen toteuttamisesta yhteiskunnassa. Nykyiset suomalaiset varhaiskasvatuspalvelut ovat muotoutuneet historiallisessa ja kulttuurisessa ympäristössä, jossa varhaiskasvatuksen (pikemminkin päivähoidon) tehtäväksi on nähty vanhempien työssäkäynnin mahdollistaminen sekä perheiden tukeminen kasvatustyössään (Karila 2012; Onnismaa & Kalliala 2010). Päivähoitolaki on perusmuodossaan laadittu vuonna 1973 (L36/1973), minkä jälkeen siihen on tehty lukuisia muutoksia. Päivähoidon kasvatustavoitteet kirjattiin lakiin vuonna 1983 parlamentaarisen kasvatustavoitekomitean mietinnön (1980) pohjalta. Tämä muutos nosti päivähoidon kasvatuksellista tehtävää hieman aiempaa vahvemmin esille. Lasten päivähoidosta annetun lain muutos, jolla ns. subjektiivinen oikeus kunnan järjestämään päivähoitopaikkaan vuoden 1996 alusta laajennettiin koskemaan kaikkien alle kouluikäisten lasten perheitä, vahvisti julkisen varhaiskasvatuksen merkitystä yhteiskunnassamme. Lain muutoksen myötä korostui kaikkien alle kouluikäisten lasten oikeus vanhempien niin halutessa osallistua julkiseen varhaiskasvatukseen. Subjektiivisen oikeuden säätäminen painotti päivähoidon universaalia luonnetta ja enna- 16

17 koi myöhemmässä informaatio-ohjauksessa ilmennyttä päivähoidon kasvatuksellisen luonteen vahvistumista. Erityisesti 2000-luvulla onkin ryhdytty puhumaan päivähoidon sijaan varhaiskasvatuksesta. (Ks. Karila 2012; Karila 2013.) Varhaiskasvatuspalveluihin osallistuvien lasten osuus ikäluokasta vaihtelee lasten iän mukaan. Alle yksivuotiaat ovat Suomessa pääsääntöisesti kotihoidossa, kaksivuotiaista lapsista vuonna 2011 päivähoidossa oli noin 52 %, kun vastaava luku viisivuo tiaiden lasten ikäryhmässä oli 78 % (Säkkinen & Kuoppala 2012). Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä on noussut viime vuosikymmenen kuluessa, ja sen seurauksena myös työvoiman tarve varhaiskasvatuksen alueella on kasvanut. Alalla vallitsee työvoimapula koskien erityisesti lastentarhanopettajia ja erityislastentarhanopettajia. Koko 2000-luku on ollut intensiivistä varhaiskasvatuksen kehittämisen aikaa, johon on luotu perustaa valtioneuvoston vuonna 2002 ilmestyneillä varhaiskasvatuksen valtakunnallisilla linjauksilla (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002). Erityisesti kehittäminen on kohdistunut eritasoisten varhaiskasvatussuunnitelmien laadintaan. Myös hallinnonalamuutokset ovat toteutuneet kuntatasolla jo aiemmin ja valtakunnallisesti vuoden 2013 alusta lukien. Vastikään on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukaisesti päivähoitoa koskevat säädösehdotukset sekä arvioida esitysten taloudelliset, yhteiskunnalliset sekä muut vaikutukset (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012c). Tavoitteena on, että uudet säännökset, mukaan lukien henkilöstön kelpoisuuksia koskevat säännökset, ohjaavat varhaiskasvatuksen palveluiden toteuttamista vuoden 2015 alusta lukien. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tuleva ammatti- ja koulutusrakenne on kiinteästi sidoksissa niihin ratkaisuihin, joita eduskunta tulee varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä koskien aikanaan tekemään. Varhaiskasvatuksen koulutukset ovat perinteisesti olleet harjoittelun kautta tiiviissä yhteistyössä varhaiskasvatuksen toimintakäytäntöihin. Siksi on olennaista, millaisia toimintakulttuurisia, ammattilaisten toimintaa ja ammatillisia identiteettejä kehystäviä malleja noissa toimintakäytännöissä on muotoutunut. Varhaiskasvatuksen kansallisen ohjauksen yhtenä ideaalina on pidetty moniammatillista henkilöstöä (Sosiaalija terveysministeriö 2002). Tällä tarkoitetaan sitä, että varhaiskasvatuspalveluissa henkilöstö tulee ammatilliselle kentälle moninaisista koulutuksellisista taustoista. Moniammatillisuuden ajatukseen liittyy se, että erilainen koulutustausta tuottaa eri ammattilaisille erilaista, toisiaan täydentävää ammatillista osaamista. Varhaiskasvatuksen henkilöstön nykyinen koulu- 17

18 tusrakenne sisältää erilaisine tutkintoineen tämän moniammatillisuuden ideaalin. Varhaiskasvatuksen työkäytännöissä on kuitenkin havaittavissa runsaasti hämmennystä ja epäselvyyttä siitä, mitkä ovat eri tavoin koulutettujen ammattilaisten vastuut, velvoitteet ja osaamisen vahvuudet. Epäselvä tilanne heijastuu ammattilaisten työhön ja sen on arvioitu heijastuvan jossain määrin myös koulutettujen alalla pysymiseen, erityisesti lastentarhanopettajan tehtävissä toimivien osalta. (Karila & Kupila 2010.) Yhteiskunnan ja kulttuurin muutokset heijastuvat varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisilta vaadittavaan osaamiseen. Varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen ja koulutuksen työryhmä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007a) arvioi varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan pyynnöstä varhaiskasvatuksen alueen osaamisen ja koulutuksen haasteita Suomessa. Tuossa yhteydessä analysoitiin niitä tekijöitä, jotka luovat paineita osaamisen kehittämiselle. Näitä olivat työryhmän näkemyksen mukaan yhteiskunnan ja kulttuurin muutokset, globalisaation tuottama monikulttuurisuuden lisääntyminen sekä perherakenteiden muutokset. Lasten ja vanhempien osallisuuden vahvistaminen haastaa ammattilaisia kehittämään osaamistaan. (Emt.) Varhaiskasvatuksen pedagoginen merkitys vahvistuu. Oppimaan oppimisen perusta luodaan jo varhaislapsuudessa, ja varhaiskasvatus luo pohjan elinikäiselle oppimiselle sekä lapsen sosiaaliselle, emotionaaliselle ja moraaliselle kehitykselle. Viime vuosina tutkimustieto pienen lapsen oppimisesta, kasvusta ja kehityksestä on lisääntynyt varhaiskasvatuksen tutkimustoiminnan ansiosta. Uusiutuva tieto ja muuttuvat tulkinnat lapsuudesta haastavat kehittämään varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä. Inklusiivisen varhaiskasvatuksen kehittäminen tuo myös lisääntyviä osaamisvaatimuksia. (Emt.) Työorganisaatiot muuttuvat kohti monialaista yhteistyötä ja verkostoitumista painottavia malleja. Työorganisaatioita haastetaan työtehtävien joustavuuteen, kollektiiviseen vastuuseen, uudenlaisiin yhteistyön muotoihin, innovatiivisuuteen sekä jatkuvaan toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Myös paikallinen vastuu toiminnan kehittämisessä korostuu. Tämä muutos asettaa ammatillisuuden kehittämisen haasteita erityisesti varhaiskasvatuksen johtajille sekä päivähoitoyksiköiden että kunnan tasolla. Työntekijöiltä edellytetään kykyä osallistua uusiutuvan ja muuttuvan tiedon rakentamiseen, reflektoimiseen ja hyödyntämiseen arkityön tilanteissa. (Emt.) Monissa kansallisissa ja kansainvälisissä tulevaisuuden visioissa ja strategioissa korostuu tietoyhteiskuntakehitys. Var- 18

19 haiskasvatustyöhön tietoyhteiskuntakehitys vaikuttaa monella tavalla. Lasten ja perheiden toimintaympäristö teknistyy ja vanhempien työ voi olla ajasta ja paikasta riippumatonta. Henkilöstön vuorovaikutus asiakkaiden, kollegoiden ja yhteiskumppaneiden kanssa tapahtuu ainakin osittain teknologiavälitteisesti. Verkot ja verkostot liittävät varhaiskasvattajien työpaikat osaksi globaalia, elektronista oppimisympäristöä, ja niiden merkitys ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä kasvaa. Uhkakuvana on kuitenkin, että varhaiskasvatus jää tietoyhteiskuntakehityksen ulkopuolelle. Tieto- ja viestintätekniikan käytön on varhaiskasvatuksen työympäristöissä arvioitu olevan epäsäännöllistä ja vaihtelevaa. Tietoyhteiskuntaan liittyvät kysymykset mm. lasten mediakasvatus ja ammatillisen koulutuksen sisältämät tietoyhteiskuntavalmiudet ovatkin nousemassa yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi varhaiskasvatuksen kentällä. (Emt.) Jatkuva muutos haastaa uudistuvaan osaamiseen. Varhaiskasvatuksen kehittymisessä tutkimustoiminnalla on keskeinen merkitys. Viime vuosina varhaiskasvatusta koskeva tutkimustoiminta on lisääntynyt, ja tarjolla on tieteellistä tietoa lapsen kasvusta ja oppimisesta, perheistä ja yhteiskunnasta enemmän kuin koskaan ennen. Informaatioyhteiskunnassa tieto on myös nopeasti uusiutuvaa. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ammatillinen osaaminen on nähtävä myös dynaamisena ja kehittyvänä. Ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen, alan kehityksen seuraaminen ja kehittämistyöhön osallistuminen ovat tulleet olennaiseksi osaksi varhaiskasvattajan työtä. (Emt.) Yhteenvetona osaamisanalyysistään varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen ja koulutuksen työryhmä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007a) totesi, että varhaiskasvatuksen henkilöstön työtehtävät ovat pedagogisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti laajentuneet ja monimutkaistuneet. Työ on muuttunut rajoiltaan epämääräisemmäksi ja työn vaativuus on lisääntynyt. Pysyvää työssä on lähinnä lasten ja perheiden kohtaaminen. Tämä kehitys noudattelee monilta osin muissa kasvatus- ja opetusprofessioissa tapahtuneita muutoksia. Suomessa varhaiskasvatuksen koulutusta järjestävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset. Kutakin koulutuksen järjestäjätahoa ohjaa oma lainsäädäntönsä. Lainsäädännön ohella koulutuksen järjestäjien strategiset linjaukset ja taloudelliset mahdollisuudet ohjaavat niiden toimintaa. Tämä omistajapolitiikka tuottaakin sekä kansallisella että paikallisella tasolla yhden kehyksen varhaiskasvatuksen koulutuksen toteuttamiselle ja kehittämiselle. 19

20 2.2 Varhaiskasvatuksen koulutus suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja koulutusten tuottamat kelpoisuudet Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointi oli koulutuksen valtakunnallinen kokonaisarviointi, joka kosketti eri koulutusasteita ja koulutussektoreita. Tässä luvussa kuvataan suomalaisen koulutusjärjestelmän ja eri tutkintoja koskevien säädösten varhaiskasvatuksen koulutukselle muodostamaa kontekstia Koulutusjärjestelmä Suomen koulutusjärjestelmä ryhmitellään koulutusasteisiin ja -sektoreihin. Koulutusjärjestelmä muodostuu: yhdeksänvuotisesta yleissivistävästä perusopetuksesta (peruskoulu), jota ennen lapsilla on oikeus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen toisen asteen koulutuksesta, johon kuuluvat ammatillinen perus- ja lisäkoulutus sekä lukiokoulutus korkea-asteen koulutuksesta, jota annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Lisäksi aikuiskoulutusta järjestetään kaikilla koulutusjärjestelmän asteilla. Koulutukselle määritellään tavoitteet kunkin koulutussektorin lainsäädännössä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013c.) Arvioinnin aikana maassamme oli valmisteltavina tai jalkautumassa useita koulutusjärjestelmää koskevia uudistuksia ja kehittämisprosesseja. Näistä mainittakoon mm. vuoden 2010 alussa voimaan tullut yliopistolaki, jonka mukaan yliopistot ovat julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä; meneillään oleva ammattikorkeakoulujen rakenteellinen uudistus, jonka edetessä valtioneuvosto tulee myöntämään ammattikorkeakouluille uudet toimiluvat, joissa määritellään tutkintonimikkeet; käynnissä oleva ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämishanke (TUTKE 2) sekä ammatillisten perustutkintojen vuosina uudistettujen tutkinnon perusteiden toimeenpano ja seuranta; korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen hallitusohjelman ( ) mukaisesti sekä tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen (NQF) valmistelu Korkea-asteen koulutus Yliopistot ja ammattikorkeakoulut muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Molemmilla korkeakoulusektoreilla on 20

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa - arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. Arvioinnin toteutus ja tulokset

Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa - arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. Arvioinnin toteutus ja tulokset Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa - arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Arvioinnin toteutus ja tulokset Arvioinnin taustalla oli Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan alaisena toimineen

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen hallinnon siirto ja uuden lain valmistelu

Varhaiskasvatuksen hallinnon siirto ja uuden lain valmistelu Varhaiskasvatuksen hallinnon siirto ja uuden lain valmistelu Työseminaari: Päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin 28.11.2012 Projektipäällikkö Kirsi Alila Koulutuspolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja

Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja Koulutusjärjestelmä tukemassa yhteiskunnan ja sen talouden kehitystä Rimpelä Markku, Hämeenlinnan kaupungin tilaajajohtaja SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa Hanna Autere Opetushallitus ECVET Café, Seinäjoki 22.9. 2015 ECVET-aikataulu Lähtökohtana 20 vuotta osaamisperusteisuutta ECVET TWG 2002 Konsultaatio 2007 FINECVET

Lisätiedot

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösmuutokset VALMA - säädösmuutokset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen 16.1.2014, Opetushallitus Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ajankohtaisfoorumi 29.11.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ajankohtaisfoorumi 29.11.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö Ajankohtaista varhaiskasvatuksesta Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ajankohtaisfoorumi 29.11.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö PÄIVÄHOIDON HALLINNONALAN SIIRRON

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa

Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Ajankohtaista ammatillisessa aikuiskoulutuksessa Soila Nordström Opetusneuvos / Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Ammatillinen aikuiskoulutus yksikkö 11.2.2015 Näyttötutkinnot: tilastotietoja Vuosina

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana

Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana 1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Taustaa Hallitusohjelma: Sukupuolten välisiä eroja osaamistuloksissa, koulutukseen osallistumisessa ja koulutuksen suorittamisessa

Lisätiedot

VALMA - säädösten valmistelu

VALMA - säädösten valmistelu VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli

FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli FUAS ja sen toiminnallisen ohjauksen malli 01.02.2012 Suomen suurin ammattikorkeakoulukokonaisuus FUAS toimii Helsingin laajalla metropolialueella Opiskelijoita 21.000 HAMK LAMK Henkilöstöä 1.700 Liikevaihto

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena

Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Suomalainen koulutusosaaminen vientituotteena Case Saudi Arabia EduCluster Finland Ltd. Anna Korpi, Manager, Client Relations AIPA-päivät Kouvolassa 11.6.2013 11.6.2013 EduCluster Finland Ltd Contents

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSLAIN SEKÄ LIIKUNNAN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN SEMINAARI. 23.4.2013 Eduskunta Lapsen puolesta -ryhmä

VARHAISKASVATUSLAIN SEKÄ LIIKUNNAN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN SEMINAARI. 23.4.2013 Eduskunta Lapsen puolesta -ryhmä VARHAISKASVATUSLAIN SEKÄ LIIKUNNAN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN SEMINAARI 23.4.2013 Eduskunta Lapsen puolesta -ryhmä Johtaja Jari Rajanen Koulutuspolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen vastuualue

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation

HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation HY:n opiskelijarekisterin opinto-oikeuden kattavuudet ja edupersonaffiliation Dokumentin tarkoitus Haka-infrastruktuuri on korkeakoulujen yhteinen käyttäjätunnistusjärjestelmä, jota käytetään mm. käyttöoikeuksien

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Kokkola 22.11.2013 Yli-insinööri Kati Lounema Opetushallitus

Lisätiedot

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin

Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin Sakari Karjalainen Korkeakoulujen kehittäminen OECDarvioinnin suositusten pohjalta KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari 28.2.2007 OECD:n arviointi kolmannen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS 13.10.2015 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Vuosi 2016 on Lastentarhanopettajaliiton 97. toimintavuosi. Varhaiskasvatuslain 1. vaihe korostaa pedagogiikkaa ja lastentarhanopettajien vastuuta toiminnasta. Tästä johtuen LTOL:n

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke

Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke Viestintäalojen tutkintojen kehittämishanke 10.2.2012 Yli-insinööri Kati Lounema Ammattikoulutus Opetushallitus Sisältö! Tulevaisuuden näkymiä TUTKE-hankkeen loppuraportin esitykset ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Tausta Varhaiskasvatuspalvelut tarvitsevat selkeän lainsäädännön vastatakseen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

ECVET tulee, oletko valmis!

ECVET tulee, oletko valmis! ECVET tulee, oletko valmis! Aika: Maanantai 10.12.2012 kello 10.00 15.00 Paikka: Koulutuskeskus Sedu (kabinetti), Törnäväntie 24, Seinäjoki Reija Lepola Johtaja, Koulutuskeskus Sedu reija.lepola@sedu.fi

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

7.4.2015. Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi

7.4.2015. Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi Lausunto 1 (6) Opetus-ja kulttuuriministeriö Kirjaamo@minedu.fi Varhaiskasvatuslaki@minedu.fi Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi Viite: Lausuntopyyntö OKM 15 / 010 / 2015

Lisätiedot

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa KT Ulla Soukainen, palvelupäällikkö, Turku, 22.9.2015 Varhaiskasvatuslaki (muutokset vuodelta 1973 olevaan lakiin 8.5.2015/580, voimaan 1.8.2015) 9 b Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Osaamisen ja ammattitaidon arviointi. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala

Osaamisen ja ammattitaidon arviointi. Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala Osaamisen ja ammattitaidon arviointi Sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.-12.4. 2013 Soili Nevala Sosiaali- ja terveysala opettajien kelpoisuusvaatimukset Sosiaali- ja terveysalalla

Lisätiedot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Uusimmat korkeakoulupoliittiset ulkoiset arvioinnit Pratt, J.&Kekäle, T.&Maassen, P.&Papp, I.&Perellon, J.&Utti,

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä

Korkeakoulujen KOTA-seminaari, Jyväskylä Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen, Jyväskylä Anna Loukkola Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2014: Tutkintoon johtavan

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa?

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa? 9. Usein kysytyt kysymykset Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat oman päätöksensä mukaan varata paikkoja

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot