Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa. Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa. Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista"

Transkriptio

1 Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Kirsti Karila Heidi Harju-Luukkainen Armi Juntunen Sakari Kainulainen Kati Kaulio-Kuikka Virpi Mattila Krister Rantala Markus Ropponen Tuula Rouhiainen-Valo Monica Sirén-Aura Jani Goman Kirsi Mustonen Ann-Sofie Smeds-Nylund Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2013

2 Korkeakoulujen arviointineuvosto Puh , fax PL 133 (Meritullinkatu 1), Helsinki kka.fi Painotuote JULKAISIJA Korkeakoulujen arviointineuvosto KANSI JA ULKOASU Juha Juvonen ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN PAINATUS Tammerprint Oy, Tampere 2013

3 TIIVISTELMÄ Julkaisija Korkeakoulujen arviointineuvosto Julkaisun nimi Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Tekijät Kirsti Karila, Heidi Harju-Luukkainen, Armi Juntunen, Sakari Kainulainen, Kati Kaulio-Kuikka, Virpi Mattila, Krister Rantala, Markus Ropponen, Tuula Rouhiainen-Valo, Monica Sirén-Aura, Jani Goman, Kirsi Mustonen & Ann-Sofie Smeds-Nylund Tiivistelmä Varhaiskasvatuksen koulutusten arvioinnin keskeisenä tavoitteena oli tuottaa kokonaiskuva ja tietoa varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta, eri koulutusten vahvuuksista ja kehittämishaasteista suhteessa varhaiskasvatustyön kehittyviin ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja koulutusjärjestelmän toimivuuteen. Arvioinnin piiriin rajattiin ne tutkinnot ja koulutukset (n=9), jotka kattavat valtaosan alle kouluikäisten varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus-, opetus- ja johtamistehtäviin kelpoisuuden tuottavista tutkinnoista. Näitä tutkintoja järjestivät arviointiajankohtana seitsemän yliopistoa, 21 ammattikorkeakoulua ja 70 ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Arviointimenetelminä käytettiin aiempiin tutkimuksiin, selvityksiin ja tausta-aineistoihin kohdistunutta dokumenttianalyysia, opetussuunnitelmien ja tutkinnon perusteiden analysointia, koulutuksen järjestäjien suorittamaa tutkintokohtaista itsearviointia, kunnille suunnattua työelämäkyselyä sekä valtionhallinnon ja opiskelijajärjestöjen edustajille suunnattuja teemahaastatteluita. Tämän aineiston pohjalta arviointiryhmä laati koulutussektorikohtaisia suosituksia yliopistokoulutuksen, ammattikorkeakoulukoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi. Lisäksi arviointiryhmä laati kaikkia kohteena olleita sektoreita ja tutkintoja koskien seuraavat suositukset koulutuksen sisältöjen, pedagogisten prosessien, opiskelijavalintojen, koulutusjatkumoiden sekä koulutusrakenteen toimivuuden kehittämiseksi. Kaikkien varhaiskasvatuksen koulutusten opetussuunnitelmien uudistamisessa tulee huomioida aiempaa vahvemmin yhteiskunnan ja kulttuurin muutosta, lapsuutta ja sen muutosta, lasten kehitystä ja oppimista, varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa sekä kasvatusyhteisöjen toimintaa ja kehittämistä koskevat sisällöt. Koulutuksen järjestäjien tulee terävöittää opetussuunnitelmadokumenttiensa viestivyyttä ja läpinäkyvyyttä. Opetussuunnitelmissa tulee näkyä selkeästi tutkintojen pedagogiset prosessit, keskeisimmät sisällöt, osaamistavoitteet sekä oppimisen ja osaamisen arviointiperiaatteet. Tietoperustan tulee olla ajankohtainen ja käytettävä kirjallisuus sekä muu materiaali tulee ilmoittaa etukäteen. Varhaiskasvatuksen koulutuksen järjestäjien tulee tiivistää valtakunnallisella tasolla yhteistyötään opetussuunnitelmien laadinnassa ja kehittämisessä. Keskeisiä yhteistyössä arvioitavia ja tarkasteltavia asioita ovat tutkintojen / koulutusten tavoitteet ja sisällöt sekä opetussuunnitelmiin sisältyvät varhaiskasvatuksen ammatillisen osaamisen kuvaukset. Varhaiskasvatuksen alalle tulee luoda uudenlainen koulutusten henkilöstölle suunnattu yhteistyön muoto. Sen puitteissa on mahdollista vuosittain käsitellä uusinta varhaiskasvatuksen tutkimusta ja pohtia sen merkitystä koulutusten sisällölliselle kehittämiselle. Opiskelijavalintojen uudistamisen yhteydessä tulee varmistaa luotettavan, alalle soveltuvuuden arvioinnin sisältyminen opiskelijavalintaprosessiin. Ammattikorkeakoulututkinnoissa ja ammatillisen koulutuksen tutkinnoissa on tärkeää, että valinta varhaiskasvatuksen alalle suuntautumisesta tehdään niin varhaisessa vaiheessa, että opiskelijoiden ammatillisen identiteetin rakentuminen mahdollistuu koulutusprosesseissa riittävästi. Varhaiskasvatuksen koulutusten ja työelämän yhteistyötä tulee vahvistaa edelleen. Erityisen tärkeää on kehittää sellaisia yhteistyömuotoja, joissa opiskelijat sekä koulutusten ja työelämän toimijat voivat oppia ja kehittää yhdessä varhaiskasvatuksen koulutusta ja varhaiskasvatuksen ammatillisia käytäntöjä. Varhaiskasvatuksen lainsäädännön uudistamisen yhteydessä tulee selkiyttää sitä, millaista osaamista varhaiskasvatuksen tulevat työtehtävät henkilöstöltä edellyttävät ja millaisella ammatti- ja koulutusrakenteella tätä osaamista voidaan parhaimmillaan tuottaa. Varhaiskasvatuksen koulutuksen aloituspaikkojen määrää tulee tarkastella kokonaisuutena ja eri tutkintojen aloituspaikkojen keskinäisiä suhteita arvioida kansallisen, tulevaisuuteen luotaavan varhaiskasvatuspolitiikan näkökulmasta. Maahamme tulee perustaa valtakunnallinen, tietyksi määräajaksi kerrallaan nimettävä varhaiskasvatuksen koulutuksen yhteistyöryhmä, jonka tehtäviin kuuluu varhaiskasvatuksen koulutuksen kehittämisen seuraaminen. Varhaiskasvatuspalveluiden tuottajien ja koulutuksen järjestäjien tulee tiivistää yhteistyötään täydennyskoulutuksen järjestämisessä siten, että peruskoulutuksesta ja täydennyskoulutuksesta muodostuu selkeä jatkumo. Kullakin koulutusasteella ja tutkinnossa tulee laatia selkeät ja joustavat väylät alalla tarvittavien pätevyyksien hankkimiseksi myös riittävän taustatutkinnon jälkeen. Varhaiskasvatuksen koulutuksen seuranta-arviointi tulee toteuttaa viiden vuoden kuluttua. Arvioinnin suositellaan kohdistuvan erityisesti koulutuksen sisältöjen kehittymiseen ja koulutusrakenteen toimivuuteen. Avainsanat Yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatillisen koulutuksen järjestäjät, varhaiskasvatuksen koulutus, arviointi

4 SAMMANDRAG Utgivare Rådet för utvärdering av högskolorna Publikation Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista (Utbildning i småbarnsfostran i Finland utvärdering av utbildningssituation och utvecklingsbehov) Författare Kirsti Karila, Heidi Harju-Luukkainen, Armi Juntunen, Sakari Kainulainen, Kati Kaulio-Kuikka, Virpi Mattila, Krister Rantala, Markus Ropponen, Tuula Rouhiainen-Valo, Monica Sirén-Aura, Jani Goman, Kirsi Mustonen & Ann-Sofie Smeds-Nylund Sammandrag Utvärderingens centrala målsättning var att skapa en helhetsbild av situationen inom utbildningen i småbarnsfostran. De olika utbildningarnas starka sidor och utvecklingsbehov utvärderades i relation till de föränderliga kraven på kompetens och till hur väl utbildningssystemet fungerar. Utvärderingen begränsades till de examina och utbildningar (n=9), som täcker större delen av de examina som ger behörighet för vård-, fostrans-, undervisnings- och ledningsuppgifter inom småbarnsfostran. Dessa examina arrangerades av sju universitet, 21 yrkeshögskolor och 70 anordnare av yrkesutbildning på andra stadiet. Som utvärderingsmetoder användes dokumentanalys av tidigare forskning, utredningar och bakgrundsmaterial; analys av läroplaner och examensgrunder, examensvisa självutvärderingar gjorda av utbildningsanordnare, en arbetslivsenkät som riktades till kommunerna samt temaintervjuer med representanter för statsförvaltningen och studerandeorganisationer. På basis av detta material formulerade utvärderingsgruppen rekommendationer utbildningssektorsvis för utveckling av universitetsutbildningen, yrkeshögskolutbildningen och yrkesutbildningen. Dessutom utarbetade utvärderingsgruppen för alla de sektorer och utbildningar som berörts av utvärderingen följande rekommendationer för utveckling av utbildningarnas innehåll, pedagogiska processer, studerandeurval, utbildningens kontinuitet samt för hur väl utbildningsstrukturen fungerar. Vid förnyandet av alla läroplaner för småbarnsfostran bör man tydligare än tidigare uppmärksamma innehåll som berör samhälls- och kulturförändringar, den förändrade barndomen, barns utveckling och lärande, pedagogiken i småbarnsfostran samt verksamheten i och utveckling av de fostrande miljöerna. Utbildningsanordnarna bör skärpa läroplansdokumentens kommunikativitet och genomskinlighet. I läroplanerna bör man tydligt ange examinas pedagogiska processer, centrala innehåll, kompetensmål samt principerna för utvärdering av lärande och kunnande. Teoribasen bör vara aktuell och den litteratur och annat material som används bör meddelas om på förhand. Anordnare av utbildning i småbarnsfostran bör ha ett närmare samarbete på nationell nivå när läroplaner görs upp och utvecklas. I detta samarbete är det centralt att utvärdera och granska examinas/utbildningarnas mål och innehåll samt beskrivningarna av den yrkesmässiga kompetensen inom småbarnsfostran som ingår i läroplanerna. Inom småbarnsfostran bör en ny form av samarbete för utbildningspersonalen skapas. Inom ramen för detta samarbete är det möjligt att årligen behandla den nyaste forskningen inom småbarnsfostran och överväga dess betydelse för utbildningens innehållsmässiga utveckling. I samband med att urvalsprocesserna av studerande förnyas bör man försäkra sig om att tillförlitliga tester för lämplighet inom området ingår i dem. Inom examina vid yrkeshögskolorna och yrkesutbildningarna är det viktigt att valet av inriktningen småbarnsfostran sker i ett så tidigt skede att det är möjligt att i tillräcklig omfattning stöda de studerandes utveckling av en yrkesidentitet under utbildningsprocessen. Samverkan inom småbarnsfostran mellan utbildning och yrkesliv bör ytterligare stärkas. Speciellt viktigt är det att utveckla samarbetsformer där studerande samt aktörer inom utbildning och arbetsliv kan lära tillsammans och gemensamt utveckla utbildningen och yrkespraxisen inom småbarnsfostran. Det är viktigt att klargöra hurudant kunnande som förutsätts av personal inom småbarnsfostran och med hurudan yrkesoch utbildningsstruktur det lämpligast kan uppnås i samband med att lagstiftningen inom småbarnsforstran förnyas. Antalet nybörjarplatser inom utbildning i småbarnsfostran bör granskas i sin helhet och olika utbildningars nybörjarplatser bör granskas i förhållande till varandra och i ett nationellt småbarnsfostranspolitiskt framtidperspektiv. En nationell samarbetsgrupp, som väljs på viss tid, bör grundas i vårt land. Till gruppens uppgift skulle höra att följa med utvecklingen av utbildningen inom småbarnsfostran. Anordnare av småbarnsfostranstjänster och anordnare av utbildning i småbarnsfostran bör ha ett närmare samarbete för att arrangera fortbildning så att grundutbildning och fortbildning bildar en kontinuerlig helhet. För varje utbildningsstadium och examen bör skapas tydliga och flexibla möjligheter att uppnå behörighet även efter en komplett grundläggande examen. Inom utbildning i småbarnsfostran bör en uppföljningsutvärdering göras efter fem år. Det rekommenderas att utvärderingen då fokuserar speciellt på utvecklingen av utbildningens innehåll och på hur utbildningsstrukturen fungerar. Nyckelord Universitet, yrkeshögskolor, anordnare av yrkesutbildning, utbildning inom småbarnsfostran, utvärdering

5 ABSTRACT Published by The Finnish Higher Education Evaluation Council FINHEEC Name of publication Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista (Education and Training in Early Childhood Education in Finland evaluation of current situation and development needs) Authors Kirsti Karila, Heidi Harju-Luukkainen, Armi Juntunen, Sakari Kainulainen, Kati Kaulio-Kuikka, Virpi Mattila, Krister Rantala, Markus Ropponen, Tuula Rouhiainen-Valo, Monica Sirén-Aura, Jani Goman, Kirsi Mustonen & Ann-Sofie Smeds-Nylund Abstract One of the main aims in the evaluation of education and training in early childhood education was to gain an overall understanding and data on and produce information on the state of early childhood education, on the strengths and challenges of different training programmes in relation to the evolving and changing demands in skills and on the functioning of the educational system in early childhood education. The evaluation included academic degree qualifications and diplomas (n=9) that cover most under school-age early childhood education degree programmes in child care, education, teaching and management. Over the evaluation period, altogether seven universities, 21 universities of applied sciences and 70 vocational education and training providers organised these degree programmes. The evaluation methods consisted of document analysis of earlier research studies, reports and background material, analysis of core curricula and degree syllabuses, self-evaluation of individual degrees by the educational institutions themselves, working life questionnaires addressed to local authorities, and theme interviews with representatives of central government and student organisations. Based on this material, the evaluation group formulated recommendations for each educational sector to further develop education in universities, in universities of applied sciences and in vocational institutions. The evaluation group also drew up the following recommendations for all the sectors under review for developing educational content, pedagogical processes, student selection, educational continuums and operation of educational structures: In all reforms of curricula for education and training in early childhood education, the development of contents relating to changes in society and culture, childhood and changes in it, child development and learning, early childhood education pedagogy and the operation of childhood education settings should be better taken into account. Education providers should make their documented curricula easier to understand and more transparent. The curricula should clearly display the degree programme s pedagogical processes, key content, objectives for professional competencies and assessment criteria for learning and competencies. The knowledge base must be up-to-date and all information on literature and other material used in the studies must be supplied in advance. Providers of education and training in early childhood education should forge closer collaboration at the national level when formulating and developing core curricula. Key issues to be evaluated and examined in collaboration are the objectives and content of the degree programmes, qualifications and descriptions of the professional competencies in early childhood education included in the curricula. A new forum of collaboration for those who provide training in early childhood education should be established where the latest research into early childhood education can be explored together on an annual basis, so that it is possible to deliberate it when developing the content of the training programmes. When renewing the student selection processes, it is important to ensure that a reliable system is created for evaluating whether potential candidates are suited to study the discipline. In the study programmes in universities of applied sciences and in vocational institutions, it is important to make sure that students are selected into the programme at an early stage so that their professional identity can be properly formed during the degree programme. Cooperation between training in early childhood education and working life should be further strengthened. It is especially important to create forms of collaboration where the students, educators and actors in working life can each learn and advance training and professional practices in early childhood education. In connection with the legislative reform of early childhood education it is necessary to clarify what sort of competencies the tasks in early childhood education required from the staff and what are the best means for providing these competencies in the occupational structures and educational systems. Student intake numbers in early childhood education should be examined as one entity and the relations between study placements for the different degree programmes should be evaluated from the viewpoint of a national perspective using an approach of foresight. A national cooperation organ for training in early childhood education should be appointed in Finland for given fixed periods at a time, whose mandate would be to monitor developments in training in early childhood education. Providers of early childhood education services and education providers should work in closer collaboration in organising continuing education in such a way that basic training and continuing education form a coherent continuum. Each educational level and degree programme should have clear and flexible channels for acquiring the qualifications required in the field after an adequate basic diploma or degree has been acquired. Follow-up evaluation of education and training in early childhood education should be carried out in five years time. The evaluation should focus especially on how the content has evolved and how well the educational structure operates. Keywords Universities, universities of applied sciences, vocational education and training providers, education and training in early childhood education, evaluation

6

7 Esipuhe Kansallisen varhaiskasvatuksen koulutuksen arvioinnin kohteena oli yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä toisella asteella ammatillisena koulutuksena toteutettava varhaiskasvatusalan koulutus. Arviointi toteutettiin Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) ja Koulutuksen arviointineuvoston (KAN) yhteisarviointina. Varhaiskasvatuksen koulutusta ei ole aiemmin arvioitu neuvostojen toimesta. Arviointi kohdistui toisen asteen ja korkea-asteen koulutukseen, mutta varsinaisena vaikuttavuuden kohteena on varhaiskasvatus, jonka laatu halutaan varmistaa myös jatkossa. Näin arviointi läpäisee lähes koko koulutusjärjestelmän ja on osoitus siitä, että koulutuksen kehittäminen edellyttää usein koulutusasteiden ja -sektoreiden rajat ylittävää tarkastelua. Saumaton yhteistyö neuvostojen välillä oli suunnittelu vaiheesta lähtien tärkeää, eikä kumpikaan arviointineuvosto olisi voinut toteuttaa arviointia yksin. Arviointi toimi siten myös eräänlaisena johdantona tulevalle, kaikki koulutuksen arviointia koskevat tehtävät yhdistävälle kansalliselle koulutuksen arviointikeskukselle. Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointi ajoittuu valtakunnallisesti mielenkiintoiseen ajankohtaan. Hallitusohjelman mukaan laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus on siirretty sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Hyvin koulutettu ja osaava henkilöstö on varhaiskasvatuksen keskeinen voimavara. Nyt toteutettu koulutuksen arviointi antaa merkityksellistä tietoa koulutuksen uudistamisen ja kehittämisen ohella myös koko varhaiskasvatusjärjestelmän, varhaiskasvatuksen lainsäädännön ja hallinnon uudistuksiin. Raportissa nostetaan esiin lukuisia varhaiskasvatuksen koulutuksen vahvuuksia ja annetaan kehittämissuosituksia. Kehittävän arvioinnin periaatteiden mukaisesti toivomme, että tätä raporttia hyödynnetään niin yksittäisten tutkintojen kehittämisessä kuin valtakunnallisesti.

8 Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Koulutuksen arviointineuvosto haluavat kiittää lukuisia arvioinnissa mukana olleita varhaiskasvatuksen edustajia päiväkodeissa ja muissa varhaiskasvatuksen toimintaympäristöissä, teemahaastatteluihin osallistuneita valtionhallinnon ja opiskelijajärjestöjen edustajia sekä varhaiskasvatuksen koulutuksen toimijoita ja asiantuntijoita niin toisella asteella kuin korkeakouluissa. Arviointiin osallistuminen on vaatinut paljon sitoutunutta työtä ja halua oman alan koulutuksen kehittämiseen. Suuri kiitos kuuluu myös arvioinnin valmistelusta vastanneelle suunnitteluryhmälle, mutta ennen kaikkea arvioinnin toteutuksesta vuosina vastanneelle arviointiryhmälle. Arviointitehtävä on ollut laaja-alainen ja edellyttänyt monipuolista osaamista. Erityinen kiitos kuuluu puheenjohtaja, professori Kirsti Karilalle Tampereen yliopistosta ja sihteeristölle, erikoissuunnittelija Kirsi Mustoselle Korkeakoulujen arviointineuvostosta ja pääsuunnittelija Jani Gomanille Koulutuksen arviointineuvostosta. Tämä arviointi toteutettiin muutosvaiheessa, jossa vastuutahoina olleet Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Koulutuksen arviointineuvosto ovat yhdistymässä yhteiseen kansalliseen koulutuksen arviointikeskukseen. Kokemus yhteistyöstä viitoittaa kohti hyvää tulevaisuutta. Helsingissä Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja Hannele Niemi, professori Koulutuksen arviointineuvoston puheenjohtaja

9 Sisällys Tiivistelmä Sammandrag Abstract Esipuhe 1 Johdanto 11 2 Arvioinnin tausta Varhaiskasvatuksen toimintakenttä arvioinnin kontekstina Varhaiskasvatuksen koulutus suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja koulutusten tuottamat kelpoisuudet Koulutusjärjestelmä Korkea-asteen koulutus Ammatillinen koulutus Varhaiskasvatuksen tutkintojen tuottamat ammatilliset kelpoisuudet 26 3 Arviointiprosessi Arvioinnin suunnittelu Arvioinnin tavoite, kohteet ja rajaukset Arvioinnin toteutus Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden analysointi Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien suorittama itsearviointi Kunnille suunnattu työelämäkysely Teemahaastattelut valtionhallinnon ja opiskelijajärjestöjen edustajille Arvioinnin luotettavuus 52 4 Arvioinnin tulokset Arvioinnin kohteina olevien tutkintojen opetussuunnitelmat dokumentteina Yliopistotutkinnot Yliopistotutkintojen rakenne ja sisällöt Varhaiskasvatusta koskevan osaamisen muodostuminen yliopistotutkinnoissa Opiskelijavalinta yliopistotutkintoihin Yliopistotutkintojen pedagogiset prosessit Yliopistojen työelämäyhteistyön käytännöt Yliopistot täydennyskoulutuksen järjestäjinä Laadunvarmistus varhaiskasvatuksen yliopistotutkinnoissa Yhteenvetoa yliopistojen onnistumisesta tutkintojen toteutuksen eri osa-alueilla Yliopistotutkintojen vahvuudet ja kehittämissuositukset Ammattikorkeakoulututkinnot Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, sosionomi (AMK), rakenne ja sisällöt Varhaiskasvatukseen liittyvän osaamisen muodostuminen sosionomi (AMK) -koulutuksessa 89

10 4.3.3 Sosionomi (AMK) -koulutuksen opiskelijavalinta ja pedagogiset prosessit Ammattikorkeakoulujen työelämäyhteistyö ja verkostot Laadunvarmistus sosionomi (AMK) -koulutuksessa Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sosionomi (ylempi AMK) Yhteenvetoa ammattikorkeakoulujen onnistumisesta tutkintojen toteutuksen eri osa-alueilla Ammattikorkeakoulututkintojen vahvuudet ja kehittämissuositukset Yhteenveto korkeakoulusektorin vahvuuksista ja kehittämisen haasteista Ammatilliset tutkinnot Tutkintojen perusteet osaamistavoitteiden ja -vaatimusten määrittäjinä Varhaiskasvatuksen osaamisen muodostuminen toisen asteen tutkinnoissa Opiskelijavalinta, pedagogiset prosessit ja työelämäyhteistyö ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisten tutkintojen laadunvarmistus Yhteenvetoa ammatillisten koulutuksen järjestäjien onnistumisesta tutkintojen toteutuksen eri osa-alueilla Ammatillisen koulutuksen tutkintojen vahvuudet ja kehittämissuositukset Tulevaisuuden osaamishaasteet sekä koulutusjatkumoiden ja koulutusrakenteen kehittäminen Tulevaisuuden osaamishaasteet Varhaiskasvatuksen koulutusrakenteen toimivuus Yhteenveto ja suositukset koulutusrakenteen toimivuuden osalta Varhaiskasvatuksen koulutusta koskevat kehittämissuositukset ja johtopäätökset Varhaiskasvatuksen koulutuksen sisällöllinen kehittäminen Varhaiskasvatuksen koulutuksen opiskelijavalinnan ja pedagogisten prosessien kehittäminen Varhaiskasvatuksen koulutusrakenteen toimivuuden ja koulutusjatkumoiden kehittäminen Sammanfattning av utvärderingens genomförande och resultat Bakgrund Utvärderingsprocessen Resultaten av utvärderingen och rekommendationer Sammanfattning av resultaten per utbildningsstadium Utvecklingsrekommendationer och slutsatser gällande utbildningen inom småbarnsfostran 188 Lähteet 194 Liitteet 1: Arvioinnin kohdejoukkoon kuuluneet koulutuksen järjestäjät 197 2: Arvioinnin vaiheet ja aikataulu 200 3: Koulutuksen järjestäjien itsearviointilomake, arviointikysymykset 201 4: Työelämäkysely, taustatiedot ja kysymykset 206

11 1 Johdanto Kansallinen varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointi toteutettiin vuosina Korkeakoulujen arviointineuvoston (KKA) ja Koulutuksen arviointineuvoston (KAN) yhteisarviointina. Arviointi kohdentui yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä toisella asteella ammatillisena koulutuksena toteutettavaan varhaiskasvatuksen koulutukseen. Varhaiskasvatuksen koulutusta ei ole aiemmin arvioitu neuvostojen toimesta. Arvioinnin taustalla oli Varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan alaisena toimineen Varhaiskasvatuksen koulutusten arvioinnin valmisteluryhmän esitys varhaiskasvatusalan koulutuksen valtakunnalliseksi arvioimiseksi (Sosiaali- ja terveysministeriö 2009). Valmisteluryhmä esitti tuolloin varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointia toteutettavaksi Korkeakoulujen arviointineuvoston ja Koulutuksen arviointineuvoston yhteistyönä. Arviointi edustaa ns. teema- ja tila-arviointia. Varhaiskasvatuksen koulutuksen arvioinnin tavoitteena oli tuottaa kokonaiskuva ja tietoa varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta, eri tutkintojen vahvuuksista ja kehittämishaasteista suhteessa varhaiskasvatustyön kehittyviin ja muuttuviin osaamisvaatimuksiin ja koulutusjärjestelmän toimivuuteen. Suomalaisen varhaiskasvatuksen keskeisenä voimavarana pidetään hyvin koulutettua henkilöstöä. Nyt valmistunut koulutuksen arviointi antaakin tietoa koulutuksen uudistamisen ja kehittämisen ohella myös koko varhaiskasvatusjärjestelmän, varhaiskasvatuksen lainsäädännön ja hallinnon uudistuksiin. Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointi ajoittui valtakunnallisesti mielenkiintoiseen ja arvioinnin kannalta haasteelliseen ajankohtaan, jossa julkisen varhaiskasvatuksen yhteiskunnalliset tehtävät, paikka palvelujärjestelmän kokonaisuudessa ja varhaiskasvatuspalveluiden toteuttamisen tavat ja ehdot ovat uudistumassa. Pääministeri Kataisen hallitus- 11

12 ohjelman (Valtioneuvosto 2011) mukaan laadukas ja saavutettavissa oleva varhaiskasvatus ja esiopetus taataan koko ikäluokalle. Osana hallitusohjelman toimeenpanoa varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirrettiin sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta lukien. Parhaillaan työskentelee työryhmä 1, jonka tehtävänä on valmistella varhaiskasvatuslainsäädäntöä ja arvioida esitettyjen ratkaisujen yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Tavoitteena on, että eduskunta käsittelee lakia varhaiskasvatuksesta kevätistuntokaudella Esiopetusta kehitetään koko ikäluokalle yhteisenä, tasavertaiset edellytykset turvaavana opetuksena. Kesäkuussa 2013 esiopetuksen velvoittavuutta pohtineet selvitysmiehet saivat työnsä valmiiksi ja esittivät raportissaan esiopetuksen muuttamista velvoittavaksi koko ikäluokan pedagogisesti laadukkaaseen varhaiskasvatukseen osallistuminen varmistamiseksi (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013a). Mainitut muutokset huomioiden varhaiskasvatuksen koulutuksen arvioinnissa korostui tulevaisuusperspektiivi, mikä on osin huomioitu arvioinnin kohteissa ja sisällöissä. Tulevaisuuden kehityssuuntia pohtiessaan arviointiryhmä piti yhtenä ohjenuoranaan Suomen hallitusohjelman linjauksia. Hallitusohjelmassa varhaiskasvatuksen nähdään koostuvan hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta. Lähtökohtana on laaja-alaiseen, monitieteiseen tietoon ja tutkimukseen sekä pedagogisten menetelmien hallintaan perustuva kokonaisvaltainen näkemys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta. Varhaiskasvatuksen pedagogiikan kehittäminen ja lasten oppimispolun huomioiminen helpottavat varhaista puuttumista oppimisvaikeuksiin sekä koulutuksellisen tasa-arvon tavoitteiden toteutumista. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on, että varhaiskasvatuksella luodaan entistä vahvempaa perustaa lapsen persoonallisuuden sekä taitojen, kykyjen ja arvopohjan tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle, elinikäiselle oppimiselle sekä hyvinvoinnille ja terveydelle. Varhaiskasvatuksen merkitys on tärkeä sosiaalisuuteen kasvattajana ja sosiaalisten lähtökohtien tasoittajana. Olennaista on, että jo varhaiskasvatuksessa pystytään varmistamaan hyvät kasvun ja kehityksen 1 Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointiryhmän puheenjohtaja, professori Kirsti Karila, nimettiin jäseneksi varhaiskasvatuslainsäädäntöä valmistelevaan työryhmään (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012c). Koulutuksen arviointiryhmän kokouksissa on käsitelty lainsäädäntötyöskentelyn keskeisiä kysymyksiä niiltä osin kuin ne ovat liittyneet varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointiin. 12

13 edellytykset kaikille tukemalla monipuolisin toimin erityistä tukea tarvitsevia sekä syrjäytymisvaarassa olevia lapsia. (Valtioneuvosto 2011.) Arviointiryhmä on tarkastellut tulevaisuuden kehityssuuntia myös kansainvälisestä näkökulmasta paneutuen mm. OECD:n (2012) kannanottoihin suomalaisen varhaiskasvatuksen kehityssuunnista ja eurooppalaiseen varhaiskasvatuksen ammatillisuuden ja ammatillisen koulutuksen tilanteeseen (Urban, Vandenbroeck, Van Laere, Lazzari & Peeters 2011). Arviointiraportin luvussa 2 kuvataan varhaiskasvatuksen toimintaympäristöä ja sen ajankohtaisia kehityssuuntia. Tämän jälkeen kuvataan nykyinen varhaiskasvatuksen koulutuksen rakenne ja koulutusta ohjaavat periaatteet, tutkintojen keskeiset ulottuvuudet sekä niiden tuottamat kelpoisuudet. Varhaiskasvatuksen koulutuksen arvioinnin tehtävä oli mittava johtuen sekä arvioinnin kohteena olevien tutkintojen ja koulutuksen järjestäjien (n=98) että käytettyjen arviointinäkökulmien ja -aineistojen suuresta määrästä. Arvioinnin toteutusta on kuvattu luvussa 3. Arvioinnin tulokset esitellään luvussa 4 koulutussektoreittain (yliopistokoulutus, ammattikorkeakoulukoulutus, ammatillinen koulutus) sekä niiden sisällä tutkinnoittain. Tässä yhteydessä esitetään myös tutkintokohtaisia ja koulutussektorikohtaisia suosituksia. Luvuissa 5 ja 6 kootaan arvioinnin tulokset yhteen ja esitetään arviointiryhmän suositukset koulutuskokonaisuutta, koulutussektoreita ja koulutusrakenteen toimivuutta koskien. Viimeinen eli 7. luku on ruotsinkielinen tiivistelmä arvioinnin taustasta, toteutuksesta ja päätuloksista. 13

14 2 Arvioinnin tausta 2.1 Varhaiskasvatuksen toimintakenttä arvioinnin kontekstina Varhaiskasvatus on vahvasti sidoksissa yhteiskuntaan ja sen kulttuuriin. Yhteiskunnan ja kulttuurin muutokset heijastuvat sekä varhaiskasvatuksen tulkintoihin että niihin ratkaisuihin, joilla varhaiskasvatuksen palvelujärjestelmää rakennetaan eri aikoina. Varhaiskasvatusta voidaan määritellä monin eri tavoin. Määrittelyissä ilmentyvät aikakaudelle ja määrittelijälle ominaiset tulkinnat varhaiskasvatuksesta ja siitä, kenen tehtäväksi varhaiskasvatus nähdään ja millainen asema eri toimijoilla lapsilla, vanhemmilla ja julkisilla kasvatusinstituutioilla on varhaiskasvatuksen toteuttamisessa. Viime aikojen suomalaisissa ohjausasiakirjoissa varhaiskasvatus on määritelty pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaksi kasvatukselliseksi vuorovaikutukseksi, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista (ks. Stakes 2005). Varhaiskasvatuksen koulutuksen tehtävänä on tuottaa ammattilaisia erityisesti julkisten varhaiskasvatusinstituutioiden tehtäviin ja niiden muodostamaan lasten elämänpiiriin. Ehyen varhaiskasvatuksen muodostumiseksi varhaiskasvatuksen ammattilaisten on tunnettava lasten elämää ja kasvuympäristöjä myös kokonaisuutena ja oltava ammatillisessa vuorovaikutuksessa myös muissa lasten elämänpiireissä toimivien kasvattajien kanssa. Varhaiskasvatuksen koulutus ei ole irrallinen laajemmasta yhteiskunnallis-kulttuurisesta kontekstista. Kuviossa 1 on kuvattu sellaisia varhaiskasvatuksen toimintakentän ulottuvuuksia ja tekijöitä, jotka heijastuvat varhaiskasvatuksen kulttuurishistorialliseen muotoutumiseen maassamme. Näistä tekijöistä muodostuva kokonaisuus tuottaa kehyksen myös varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja asiantuntijoiden koulutukselle. 14

15 Kuvio 1. Varhaiskasvatuksen koulutuksen konteksti Yhteiskunnan rakenteelliset, kulttuuriset ja taloudelliset muutokset ovat vaikuttaneet lasten ja perheiden elämään ja sitä kautta myös varhaiskasvatuspalveluiden ammattilaisten työympäristöön ja työn ehtoihin. Perheinstituutio on muuttunut: perhekoko on pienentynyt, perheiden hajoaminen on lisääntynyt ja perherakenteet ovat monimuotoistuneet. Vaikka valtaosa lapsista voi edelleen hyvin, keskustelua käydään lasten ja perheiden hyvinvointierojen lisääntymisestä. Lisäksi kansainvälistyminen ja liikkuvuus maiden rajojen yli näkyvät varhaiskasvatuksessa siten, että palveluiden piirissä on eri kulttuureissa eläneitä lapsia. Varhaiskasvatuksen työntekijät kohtaavat työssään perherakenteeltaan, elämäntilanteeltaan sekä etniseltä, kulttuuriselta ja uskonnolliselta taustaltaan erilaisia lapsia ja perheitä (ks. Sosiaali- ja terveysministeriö 2007a). Elinikäisen oppimisen idea on viime aikoina kehystänyt useissa länsimaissa varhaiskasvatuspalveluiden kehittämis- 15

16 tä. Tämä on ilmentynyt monissa OECD:n asiakirjoissa (OECD 2001, 2006, 2012), jotka muodostavat yhden keskeisen globaalin tason ohjausvälineen. Kansallisen tason politiikkaohjauksessa näkyy vastaava suunta, esimerkiksi Pohjoismaiden lainsäädännössä lasten oppimisen tukemisen painotuksena sekä palveluiden organisointina osana kasvatus- ja koulutusjärjestelmän kokonaisuutta. Myös erilaisissa kansallisissa ohjausasiakirjoissa painotetaan aiempaa vahvemmin lasten oikeutta oppimiseen ja oppimista tukevaan kasvuympäristöön. Tällaisia muutossuuntia on nähtävissä myös suomalaisten varhaiskasvatuspalveluiden osalta. (Karila 2012; Karila 2013.) Yhtenä konkreettisena ilmentymänä muutoksesta on varhaiskasvatuksen hallinnon siirtäminen valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysministeriön vastuulta opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle vuoden 2013 alusta lukien. Hallinnonalan vaihdoksella tavoitellaan Suomessakin varhaiskasvatuksen nivomista aiempaa vahvemmin osaksi suomalaista koulutus- ja kasvatusjärjestelmää. Kasvatusyhteisöjen ja niiden toimijoiden arki rakentuu kasvatusinstituutioiden toimintaa säätelevän lainsäädäntö- ja muun ohjauksen kehyksessä. Tässä ohjauksessa määritellään julkisten varhaiskasvatusinstituutioiden kulloisiakin tehtäviä, niiden toteuttamiseksi tarvittavan henkilöstön kelpoisuuksia sekä luodaan suuntaviivoja toiminnan painopisteille. Ohjauksellinen kehys on sidoksissa oman aikansa tulkintoihin varhaiskasvatuksesta ja sen toteuttamisesta yhteiskunnassa. Nykyiset suomalaiset varhaiskasvatuspalvelut ovat muotoutuneet historiallisessa ja kulttuurisessa ympäristössä, jossa varhaiskasvatuksen (pikemminkin päivähoidon) tehtäväksi on nähty vanhempien työssäkäynnin mahdollistaminen sekä perheiden tukeminen kasvatustyössään (Karila 2012; Onnismaa & Kalliala 2010). Päivähoitolaki on perusmuodossaan laadittu vuonna 1973 (L36/1973), minkä jälkeen siihen on tehty lukuisia muutoksia. Päivähoidon kasvatustavoitteet kirjattiin lakiin vuonna 1983 parlamentaarisen kasvatustavoitekomitean mietinnön (1980) pohjalta. Tämä muutos nosti päivähoidon kasvatuksellista tehtävää hieman aiempaa vahvemmin esille. Lasten päivähoidosta annetun lain muutos, jolla ns. subjektiivinen oikeus kunnan järjestämään päivähoitopaikkaan vuoden 1996 alusta laajennettiin koskemaan kaikkien alle kouluikäisten lasten perheitä, vahvisti julkisen varhaiskasvatuksen merkitystä yhteiskunnassamme. Lain muutoksen myötä korostui kaikkien alle kouluikäisten lasten oikeus vanhempien niin halutessa osallistua julkiseen varhaiskasvatukseen. Subjektiivisen oikeuden säätäminen painotti päivähoidon universaalia luonnetta ja enna- 16

17 koi myöhemmässä informaatio-ohjauksessa ilmennyttä päivähoidon kasvatuksellisen luonteen vahvistumista. Erityisesti 2000-luvulla onkin ryhdytty puhumaan päivähoidon sijaan varhaiskasvatuksesta. (Ks. Karila 2012; Karila 2013.) Varhaiskasvatuspalveluihin osallistuvien lasten osuus ikäluokasta vaihtelee lasten iän mukaan. Alle yksivuotiaat ovat Suomessa pääsääntöisesti kotihoidossa, kaksivuotiaista lapsista vuonna 2011 päivähoidossa oli noin 52 %, kun vastaava luku viisivuo tiaiden lasten ikäryhmässä oli 78 % (Säkkinen & Kuoppala 2012). Varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrä on noussut viime vuosikymmenen kuluessa, ja sen seurauksena myös työvoiman tarve varhaiskasvatuksen alueella on kasvanut. Alalla vallitsee työvoimapula koskien erityisesti lastentarhanopettajia ja erityislastentarhanopettajia. Koko 2000-luku on ollut intensiivistä varhaiskasvatuksen kehittämisen aikaa, johon on luotu perustaa valtioneuvoston vuonna 2002 ilmestyneillä varhaiskasvatuksen valtakunnallisilla linjauksilla (Sosiaali- ja terveysministeriö 2002). Erityisesti kehittäminen on kohdistunut eritasoisten varhaiskasvatussuunnitelmien laadintaan. Myös hallinnonalamuutokset ovat toteutuneet kuntatasolla jo aiemmin ja valtakunnallisesti vuoden 2013 alusta lukien. Vastikään on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukaisesti päivähoitoa koskevat säädösehdotukset sekä arvioida esitysten taloudelliset, yhteiskunnalliset sekä muut vaikutukset (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2012c). Tavoitteena on, että uudet säännökset, mukaan lukien henkilöstön kelpoisuuksia koskevat säännökset, ohjaavat varhaiskasvatuksen palveluiden toteuttamista vuoden 2015 alusta lukien. Varhaiskasvatuksen henkilöstön tuleva ammatti- ja koulutusrakenne on kiinteästi sidoksissa niihin ratkaisuihin, joita eduskunta tulee varhaiskasvatuksen lainsäädäntöä koskien aikanaan tekemään. Varhaiskasvatuksen koulutukset ovat perinteisesti olleet harjoittelun kautta tiiviissä yhteistyössä varhaiskasvatuksen toimintakäytäntöihin. Siksi on olennaista, millaisia toimintakulttuurisia, ammattilaisten toimintaa ja ammatillisia identiteettejä kehystäviä malleja noissa toimintakäytännöissä on muotoutunut. Varhaiskasvatuksen kansallisen ohjauksen yhtenä ideaalina on pidetty moniammatillista henkilöstöä (Sosiaalija terveysministeriö 2002). Tällä tarkoitetaan sitä, että varhaiskasvatuspalveluissa henkilöstö tulee ammatilliselle kentälle moninaisista koulutuksellisista taustoista. Moniammatillisuuden ajatukseen liittyy se, että erilainen koulutustausta tuottaa eri ammattilaisille erilaista, toisiaan täydentävää ammatillista osaamista. Varhaiskasvatuksen henkilöstön nykyinen koulu- 17

18 tusrakenne sisältää erilaisine tutkintoineen tämän moniammatillisuuden ideaalin. Varhaiskasvatuksen työkäytännöissä on kuitenkin havaittavissa runsaasti hämmennystä ja epäselvyyttä siitä, mitkä ovat eri tavoin koulutettujen ammattilaisten vastuut, velvoitteet ja osaamisen vahvuudet. Epäselvä tilanne heijastuu ammattilaisten työhön ja sen on arvioitu heijastuvan jossain määrin myös koulutettujen alalla pysymiseen, erityisesti lastentarhanopettajan tehtävissä toimivien osalta. (Karila & Kupila 2010.) Yhteiskunnan ja kulttuurin muutokset heijastuvat varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatuksen ammattilaisilta vaadittavaan osaamiseen. Varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen ja koulutuksen työryhmä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007a) arvioi varhaiskasvatuksen neuvottelukunnan pyynnöstä varhaiskasvatuksen alueen osaamisen ja koulutuksen haasteita Suomessa. Tuossa yhteydessä analysoitiin niitä tekijöitä, jotka luovat paineita osaamisen kehittämiselle. Näitä olivat työryhmän näkemyksen mukaan yhteiskunnan ja kulttuurin muutokset, globalisaation tuottama monikulttuurisuuden lisääntyminen sekä perherakenteiden muutokset. Lasten ja vanhempien osallisuuden vahvistaminen haastaa ammattilaisia kehittämään osaamistaan. (Emt.) Varhaiskasvatuksen pedagoginen merkitys vahvistuu. Oppimaan oppimisen perusta luodaan jo varhaislapsuudessa, ja varhaiskasvatus luo pohjan elinikäiselle oppimiselle sekä lapsen sosiaaliselle, emotionaaliselle ja moraaliselle kehitykselle. Viime vuosina tutkimustieto pienen lapsen oppimisesta, kasvusta ja kehityksestä on lisääntynyt varhaiskasvatuksen tutkimustoiminnan ansiosta. Uusiutuva tieto ja muuttuvat tulkinnat lapsuudesta haastavat kehittämään varhaiskasvatuksen pedagogisia käytäntöjä. Inklusiivisen varhaiskasvatuksen kehittäminen tuo myös lisääntyviä osaamisvaatimuksia. (Emt.) Työorganisaatiot muuttuvat kohti monialaista yhteistyötä ja verkostoitumista painottavia malleja. Työorganisaatioita haastetaan työtehtävien joustavuuteen, kollektiiviseen vastuuseen, uudenlaisiin yhteistyön muotoihin, innovatiivisuuteen sekä jatkuvaan toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Myös paikallinen vastuu toiminnan kehittämisessä korostuu. Tämä muutos asettaa ammatillisuuden kehittämisen haasteita erityisesti varhaiskasvatuksen johtajille sekä päivähoitoyksiköiden että kunnan tasolla. Työntekijöiltä edellytetään kykyä osallistua uusiutuvan ja muuttuvan tiedon rakentamiseen, reflektoimiseen ja hyödyntämiseen arkityön tilanteissa. (Emt.) Monissa kansallisissa ja kansainvälisissä tulevaisuuden visioissa ja strategioissa korostuu tietoyhteiskuntakehitys. Var- 18

19 haiskasvatustyöhön tietoyhteiskuntakehitys vaikuttaa monella tavalla. Lasten ja perheiden toimintaympäristö teknistyy ja vanhempien työ voi olla ajasta ja paikasta riippumatonta. Henkilöstön vuorovaikutus asiakkaiden, kollegoiden ja yhteiskumppaneiden kanssa tapahtuu ainakin osittain teknologiavälitteisesti. Verkot ja verkostot liittävät varhaiskasvattajien työpaikat osaksi globaalia, elektronista oppimisympäristöä, ja niiden merkitys ammatillisen osaamisen ylläpitämisessä ja kehittämisessä kasvaa. Uhkakuvana on kuitenkin, että varhaiskasvatus jää tietoyhteiskuntakehityksen ulkopuolelle. Tieto- ja viestintätekniikan käytön on varhaiskasvatuksen työympäristöissä arvioitu olevan epäsäännöllistä ja vaihtelevaa. Tietoyhteiskuntaan liittyvät kysymykset mm. lasten mediakasvatus ja ammatillisen koulutuksen sisältämät tietoyhteiskuntavalmiudet ovatkin nousemassa yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi varhaiskasvatuksen kentällä. (Emt.) Jatkuva muutos haastaa uudistuvaan osaamiseen. Varhaiskasvatuksen kehittymisessä tutkimustoiminnalla on keskeinen merkitys. Viime vuosina varhaiskasvatusta koskeva tutkimustoiminta on lisääntynyt, ja tarjolla on tieteellistä tietoa lapsen kasvusta ja oppimisesta, perheistä ja yhteiskunnasta enemmän kuin koskaan ennen. Informaatioyhteiskunnassa tieto on myös nopeasti uusiutuvaa. Nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ammatillinen osaaminen on nähtävä myös dynaamisena ja kehittyvänä. Ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen, alan kehityksen seuraaminen ja kehittämistyöhön osallistuminen ovat tulleet olennaiseksi osaksi varhaiskasvattajan työtä. (Emt.) Yhteenvetona osaamisanalyysistään varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen ja koulutuksen työryhmä (Sosiaali- ja terveysministeriö 2007a) totesi, että varhaiskasvatuksen henkilöstön työtehtävät ovat pedagogisesti, sosiaalisesti ja yhteiskunnallisesti laajentuneet ja monimutkaistuneet. Työ on muuttunut rajoiltaan epämääräisemmäksi ja työn vaativuus on lisääntynyt. Pysyvää työssä on lähinnä lasten ja perheiden kohtaaminen. Tämä kehitys noudattelee monilta osin muissa kasvatus- ja opetusprofessioissa tapahtuneita muutoksia. Suomessa varhaiskasvatuksen koulutusta järjestävät yliopistot, ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset. Kutakin koulutuksen järjestäjätahoa ohjaa oma lainsäädäntönsä. Lainsäädännön ohella koulutuksen järjestäjien strategiset linjaukset ja taloudelliset mahdollisuudet ohjaavat niiden toimintaa. Tämä omistajapolitiikka tuottaakin sekä kansallisella että paikallisella tasolla yhden kehyksen varhaiskasvatuksen koulutuksen toteuttamiselle ja kehittämiselle. 19

20 2.2 Varhaiskasvatuksen koulutus suomalaisessa koulutusjärjestelmässä ja koulutusten tuottamat kelpoisuudet Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointi oli koulutuksen valtakunnallinen kokonaisarviointi, joka kosketti eri koulutusasteita ja koulutussektoreita. Tässä luvussa kuvataan suomalaisen koulutusjärjestelmän ja eri tutkintoja koskevien säädösten varhaiskasvatuksen koulutukselle muodostamaa kontekstia Koulutusjärjestelmä Suomen koulutusjärjestelmä ryhmitellään koulutusasteisiin ja -sektoreihin. Koulutusjärjestelmä muodostuu: yhdeksänvuotisesta yleissivistävästä perusopetuksesta (peruskoulu), jota ennen lapsilla on oikeus osallistua vuoden kestävään esiopetukseen toisen asteen koulutuksesta, johon kuuluvat ammatillinen perus- ja lisäkoulutus sekä lukiokoulutus korkea-asteen koulutuksesta, jota annetaan ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Lisäksi aikuiskoulutusta järjestetään kaikilla koulutusjärjestelmän asteilla. Koulutukselle määritellään tavoitteet kunkin koulutussektorin lainsäädännössä. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2013c.) Arvioinnin aikana maassamme oli valmisteltavina tai jalkautumassa useita koulutusjärjestelmää koskevia uudistuksia ja kehittämisprosesseja. Näistä mainittakoon mm. vuoden 2010 alussa voimaan tullut yliopistolaki, jonka mukaan yliopistot ovat julkisoikeudellisia laitoksia tai säätiölain mukaisia säätiöitä; meneillään oleva ammattikorkeakoulujen rakenteellinen uudistus, jonka edetessä valtioneuvosto tulee myöntämään ammattikorkeakouluille uudet toimiluvat, joissa määritellään tutkintonimikkeet; käynnissä oleva ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämishanke (TUTKE 2) sekä ammatillisten perustutkintojen vuosina uudistettujen tutkinnon perusteiden toimeenpano ja seuranta; korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintojen uudistaminen hallitusohjelman ( ) mukaisesti sekä tutkintojen ja muun osaamisen kansallisen viitekehyksen (NQF) valmistelu Korkea-asteen koulutus Yliopistot ja ammattikorkeakoulut muodostavat yhdessä korkeakoululaitoksen. Molemmilla korkeakoulusektoreilla on 20

Espoon kaupunki Pöytäkirja Arviointi varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Suomessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja Arviointi varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Suomessa 27.11.2013 Sivu 1 / 1 4960/00.01.02/2013 28 Arviointi varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Suomessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. (09) 816 23022 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehitysnäkymiä

Varhaiskasvatuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehitysnäkymiä Varhaiskasvatuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehitysnäkymiä Opettajankoulutusfoorumi Kansainvälistyvä opettajankoulutus Kirsti Karila Tampereen yliopisto Varhaiskasvatus monella tavoin vaikuttavaa Lasten

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN

MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN MILLAISTEN PAINEIDEN TAKIA VARHAISKASVATUSTA PYRITÄÄN KEHITTÄMÄÄN JA MITEN 30.9.2016 Varhaiskasvatus käännekohdassa seminaari Jyväskylän yliopisto ja Haukkalan säätiö KT, opetusneuvos Kirsi Alila Opetus-

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat ja osaaminen

Opetussuunnitelmat ja osaaminen Opetussuunnitelmat ja osaaminen Riitta Pyykkö Pedagogiset messut ajankohtaista opetuksen kehittämisestä Turku 22.5.2012 Mitä sanoo asetus? Yliopiston tehtävänä on jatkuvasti arvioida ja kehittää tutkintoja,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä

PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA. Arenen mediatapaaminen Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä PERUSUUTISOINTI HYVÄÄ JÄRJESTELMÄARVIOINNEISSA TOIVOMISEN VARAA Arenen mediatapaaminen 28.09.2009 - Helsinki Varapuheenjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakoulututkinnot eivät vedä työmarkkinoilla (professori

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus varhaiskasvatuslainsäädännön valmistelun tilanteesta

Ajankohtaiskatsaus varhaiskasvatuslainsäädännön valmistelun tilanteesta Ajankohtaiskatsaus varhaiskasvatuslainsäädännön valmistelun tilanteesta 17.11.2014 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutuksen kehittämispäivä Hallitusneuvos Hanna-Mari Pekuri Koulutuspolitiikan osasto

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa

Osaamisperusteisuutta vahvistamassa Osaamisperusteisuutta vahvistamassa 18.12.2015 opetusneuvos Hanna Autere ja yli-insinööri Kati Lounema, Opetushallitus Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) osaamisperusteisuus työelämälähtöisyys

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa

ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa ECVET osaamisperusteisuutta vahvistamassa Hanna Autere Opetushallitus ECVET Café, Seinäjoki 22.9. 2015 ECVET-aikataulu Lähtökohtana 20 vuotta osaamisperusteisuutta ECVET TWG 2002 Konsultaatio 2007 FINECVET

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistus - tavoitteet ja uudet säädökset Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen vastuualue 18.11.2014 Muutosten kokonaisuus ammatillisessa koulutuksessa

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info

Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info Aineenopettajan koulutuksen uusien opiskelijoiden info 15.6.2016 http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/aineenopettajan/uudet_opiskelijat.html INFO 15.6.2016 Opettajan pedagogisten opintojen opiskelijavalinta

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen arviointi

Varhaiskasvatuksen arviointi Varhaiskasvatuksen arviointi Tarja Frisk, arviointiasiantuntija Laura Repo, arviointiasiantuntija Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 14.9.2016 Varhaiskasvatuslaki 9 b (8.5.2015/580) Arvioinnin tarkoituksena

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa

Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Osaamisperusteisuus kansainvälistymistä vahvistamassa Kansainvälisyys tutkinnon perusteista OPSiin ja OPSista HOPSiin Hanna Autere Kv-strategian virkistyspäivä ammatilliselle koulutukselle 5.2.2016, Helsinki

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset

Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Ammatillisen koulutuksen opettajien liikkuvuus ja osaamisvaatimukset Matti Taajamo Ammatillisen koulutuksen tutkimusseminaari 21.1.2016 Pedagoginen asiantuntijuus liikkeessä (kansallinen tutkimus- ja kehittämishanke)

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Täydentävien opintojen vaihtoehdot

Täydentävien opintojen vaihtoehdot Täydentävien opintojen vaihtoehdot Tommi Haapaniemi projektipäällikkö Walmiiksi Wiidessä Wuodessa ohjattu opintopolku Kuopion yliopisto Oppimiskeskus 8.6.2004 Walmiiksi Wiidessä Wuodessa Tutkintorakenneuudistuksen

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1

PERUSTEIDEN TOIMEENPANON SEURANTA: KYSELY KAIKILLE AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE 1 JÄRJESTÄJILLE 1 Taustatiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjätyyppi Kunta Kuntayhtymä Muu taustayhteisö Vastaajan nimi Vastaajan asema organisaatiossa Vastaajan sähköpostiosoite Vastaajan

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Koulutukseen hakeutuminen 2014

Koulutukseen hakeutuminen 2014 Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ajankohtaisfoorumi 29.11.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö

Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ajankohtaisfoorumi 29.11.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö Ajankohtaista varhaiskasvatuksesta Peruspalvelukuntayhtymä Kallion ajankohtaisfoorumi 29.11.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies, sosiaali- ja terveysministeriö PÄIVÄHOIDON HALLINNONALAN SIIRRON

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO

AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO Opm/KTPO/KTY 17.12.2009 1 AMMATTIKORKEAKOULUJEN SOPIMUSKAUDEN 2010 2012 TULOKSELLISUUSRAHOITUKSEN PALKITSEMISKRITEERIT JA TULOKSELLISUUSMITTARISTO TAUSTAKSI Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusrahoituksen

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 2013 5-6.11.2013 Jyväskylä Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillisen koulutuksen eurooppalaiset välineet

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola

Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 1 Tampereen yliopisto ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen 15.11.2013 Vararehtori Harri Melin Opintopalvelupäällikkö Mikko Markkola 2 Lähtökohtia koulutusuudistukseen Uusi strategia - Tehdään

Lisätiedot

LIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Opiskelijavalintojen uudistaminen - lainsäädäntötyön eteneminen, kiintiöt ja opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaihe

Opiskelijavalintojen uudistaminen - lainsäädäntötyön eteneminen, kiintiöt ja opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaihe Opiskelijavalintojen uudistaminen - lainsäädäntötyön eteneminen, kiintiöt ja opiskelijavalintojen uudistuksen toinen vaihe Birgitta Vuorinen, Ilmari Hyvönen 14.12.2012 Aiheita Lainsäädäntötyön eteneminen

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

ECVET EQF EQARF EUROPASS

ECVET EQF EQARF EUROPASS Ammatillinen koulutus on keskeinen väline Euroopan unionin kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin kehittämisessä, sillä merkittävä osa eurooppalaisille työmarkkinoille tulevasta työvoimasta tarvitsee nimenomaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Marja-Liisa Akselin, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Varhaiskasvatus Marja-Liisa Akselin, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Varhaiskasvatus 2016 Marja-Liisa Akselin, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 1 Kehittämisen keskeiset lähtökohdat Varhaiskasvatuslain I vaiheen uudistukset Perustehtävän

Lisätiedot

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa?

Kuinka suuri osa opiskelupaikoista varataan ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville syksyn 2014 haussa? 9. Usein kysytyt kysymykset Miten opiskelijavalintojen uudistus toteutetaan vaiheittain? Opiskelijavalintauudistuksen ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulut voivat oman päätöksensä mukaan varata paikkoja

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Mitä lukion jälkeen?

Mitä lukion jälkeen? Mitä lukion jälkeen? Ammattikorkeakouluopinnot Yliopisto-opinnot Ylioppilaspohjainen ammatillinen perustutkinto Ammattitutkinnot Avoimen yliopiston tai ammattikorkeakoulun opinnot Kansanopistojen opintolinjat

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Korkeakoulujen KOTA-seminaari

Korkeakoulujen KOTA-seminaari Tilastokeskuksen tiedonkeruut korkeakouluilta Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Korkeakoulujen Anna Loukkola Oppilaitostilastojen tiedonkeruut korkeakouluilta Tutkintoon johtavan koulutuksen yliopisto-opiskelijat

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat

Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori

Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2. Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori Ammatillisen koulutuksen muutostuulet ja TUTKE 2 Juhani Pirttiniemi Opetusneuvos Opetushallitus Pori 30.10.2014 Toisen asteen koulutuksen rakenteellinen uudistus Uudistuksessa tehostetaan koulutusjärjestelmän

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuuden haasteet

Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuuden haasteet Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuuden haasteet Varhaiskasvatuksen 10.johtajuusseminaari / Tarto Tulevaisuuteen johtaminen haasteita varhaiskasvatuksen johtamiselle ja opettajuudelle KT, opetusneuvos

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot

Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Metropolia Master's ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Opinto-ohjaajat Metropoliassa 14.11.2014 KTL, kehityspäällikkö Finnish Educational System Source: www.hamk.fi 14.11.2014 Ylemmät amk-tutkinnot pähkinänkuoressa

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot