ProMieli-hanke. ProMieli - Kehittyvä mielenterveystyö Hankkeen loppuraportti. Sosiaali- ja terveystoimi

Transkriptio

1 ProMieli-hanke ProMieli - Kehittyvä mielenterveystyö Hankkeen loppuraportti Sosiaali- ja terveystoimi

2 Sisältö 1 TAUSTA JA TAVOITTEET Hankekuvaus Hankkeen tavoitteet PROJEKTIORGANISAATIO Ohjausryhmä Projektihenkilöstö RAHOITUS TULOKSET Työnohjaukselliset koulutukset Perhe-, verkosto- ja hoitokokouskoulutus Verkostoista Voimaa yhteistyöllä eteenpäin koulutus Seutukunnalliset seminaarit ARVIOINTI Koulutusten arviointi Koulutukseen osallistujien arviointiraportti Koulutukseen osallistuneiden esimiesten arviointiraportti Seminaarien arviointi HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 8 LÄHTEET... 10

3 1 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1 Hankekuvaus ProMieli hanke liittyy strategiseen painotukseen Palvelurakenteemme on vaikuttava ja taloudellinen. Hanke on toteutettu ajalla Tarkoitus on ollut kehittää mielenterveyspalveluita huomioiden tilaaja-tuottaja mallin asettamat laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet palvelutuotannolle. Myös yksityissektorin, vapaaehtoisjärjestöjen ja työvoimatoimistojen tuottamien palveluiden rooli ja mahdollisuudet on huomioitu kehittämistyössä. Hankkeen toteutus on keskittynyt Oulun kaupungin alueelle, mutta yhteistyökumppanina on ollut Ouluun vuonna 2009 liittynyt Ylikiimingin kunta. Järjestetyt seminaarit ovat olleet avoimia kaikille ympäristökuntien julkisen sektorin, seurakunnan ja kolmannen sektorin työntekijöille. Oulun kaupungin mielenterveyspalveluiden järjestämisen pääpaino on vaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidossa. Työskentelyssä korostuu työntekijöiden vankka ammattitaito, joka mahdollistaa riittävän laaja-alaisen hoidontarpeen arvioinnin yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa. Kehittämistyössä on huomioitu erityisesti Oulun nuoren väestörakenteen edellyttämät ratkaisut, jolloin erityinen haaste mielenterveyspalveluiden järjestämiselle tulee lasten ja nuorten sekä perheiden hoidon tarpeen arvioinnista sekä tarpeenmukaisesta hoidosta. Luotavassa toimintamallissa on korostunut yhteistyö eri tahojen kanssa. Toinen keskeinen painopiste toimintamallissa on ollut ennaltaehkäisevän näkökulman nivominen toteutukseen. Palveluprosessien kehittämisen lisäksi hankkeen keskeinen tavoite on ollut henkilöstön valmennus. Esimerkiksi kotikuntoutuksen tehostuminen sekä yhteistyö eri tahojen kanssa korostuvat kuntoutustarpeen arvioinnissa. Toteutus vaatii moniammatillista yhteistyötä ja selkeää toteutustapaa, mikä varmistetaan henkilöstön valmennuksen avulla. Henkilöstön valmennuksessa hyödynnetään eri alojen asiantuntijoita. 1.2 Hankkeen tavoitteet Oulun kaupungin tuottamia mielenterveys- ja päihdepalveluja tukevat yhteiset koulutukselliset työnohjaukset, joita tässä hankkeessa on kokeiltu. Yhtenä tavoitteena on ollut purkaa sektoroitunutta työskentelyä. Työnohjausten lisäksi työntekijöiden osaamisen vahventamiseksi on järjestetty psykiatrista peruskoulutusta mm. potilaan toimintakyvyn arviointiin sekä perheen kuormittuneisuuden arviointiin. Edelleen on kehitetty koulutusinterventiota, joka mahdollistaa jo varhain lapsen mielenterveysongelman havaitsemisen ja siihen puuttumisen yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tässä on sovellettu Gällivaarassa Ruotsissa toteutettua koulutushanketta kohdealueena esimerkiksi Kaakkurin alue. Tavoitteet eriteltyinä: 1. Työntekijöiden ammatillisen osaamisen ja psyykkisen kestävyyden lisääntyminen sekä yksilöllisen ja laaja-alaisen psykiatrisen ammattitaidon kehittäminen. Työntekijöiden ammattitaidon lisääntyminen turvaa asiakkaiden oikea-aikaisen hoidontarpeen arvioimisen ja tarpeen mukaisen psykiatrisen hoidon. 2. Asiakaslähtöisen työnjaon kehittyminen. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveysongelmien varhainen puuttuminen ja hoitojen yhteensovittaminen yli sektorirajojen; sosiaali- ja terveystoimi, opetustoimi, nuorisotoimi ja päivähoito.

4 3. Työrasituksen vähentyminen. Psykiatrisesti vaikeahoitoisen potilaan (osastonhoitoa tarvitseva potilas) avohoitopainotteisen hoitoprosessin turvaaminen. Työrasitus lievenee, kun hoitovastuussa olevat työntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa myös osastohoitojakson aikana. Turvataan henkilöstön työssä pysyminen ja ammattitaidon kehittyminen. 4. Työuran aikana harkitun osaamisen siirtyminen nuoremmille työntekijöille. Turvataan osaaminen ja hiljaisen tiedon siirtyminen 5. Työntekijöiden yhteistyön ja toimivien hoitoprosessin vahventuminen. Erillisseminaareilla tehdään Oulun sosiaali- ja terveystoimen palveluita tunnetuksi ja vahvennetaan ulkopuolisia asiantuntijoita käyttäen työntekijöiden osaamista vastaamaan nykypäivän asiakkaiden/potilaiden perustarpeisiin 2 2 PROJEKTIORGANISAATIO 2.1 Ohjausryhmä ProMieli- hankkeen ohjausryhmään kuuluivat mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli (pj), mielenterveys- ja sosiaalipalveluiden palvelujohtaja Arja Heikkinen (vpj), ohjelmakoordinaattori Eija Palsinajärvi-Äikäs, Ylikiimingin perusturvajohtaja Anita Laine asti, verkostokoordinaattori Helena Niskanen, palveluesimies Anneli Keskitalo, taloussihteeri Anne Maria Simojoki ja toimistosihteeri Paula Heikkinen (siht.). Lisäksi ohjausryhmään on ollut kutsuttuna tilaaja-asiantuntija Merja Halonen, palvelupäällikkö Kari Ruonala, aluekoordinaattori Ritva Kuorilehto ja kouluttajat Jussi Pietikäinen ja Pirjo Keskitalo. Ohjausryhmä on kokoontunut ajalla kuusi kertaa ja kokousten sisällöstä on kirjoitettu muistiot. 2.2 Projektihenkilöstö Vastuuhenkilönä on toiminut Oulun kaupungin tilaajaorganisaatiosta mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli ja projektipäällikkönä mielenterveys- ja sosiaalipalveluiden palvelujohtaja Arja Heikkinen. Projektityöntekijöinä ovat toimineen mielenterveys- ja sosiaalipalveluista palveluesimies Anneli Keskitalo ja verkostokoordinaattori Helena Niskanen. Projektihenkilöstön lisäksi hankkeessa ovat toimineet kouluttajina Oulun kaupungilta mielenterveys- ja sosiaalipalveluista terveydenhoitaja Tarja Melakari, päivähoidosta palveluesimies Raija Meriläinen ja terveydenhuollosta perheterapeutti Riitta Elomaa. Taulukossa 1 ovat eriteltyinä hanketyötunnit. Taulukko 1. Projektihenkilöstön hanketyötunnit YHTEENSÄ Heikkinen Arja Keskitalo Anneli Niskanen Helena 40,5 77, Melakari Tarja 27 44, ,5 Meriläinen Raija Elomaa Riitta 10 38, ,5 YHTEENSÄ 302,5 626,

5 3 3 RAHOITUS Hanke on Oulun lääninhallituksen rahoittama kansallisen terveydenhuollon kehittämishanke. Rahoitussuunnitelma on taulukossa 2. Hankebudjetin toteuma on liitteessä 1. Taulukko 2. Hankkeen rahoitussuunnitelma Yhteensä Oulun lääninhallitus % Oulun kaupunki ,46% Ylikiimingin kunta ,54% Kunnat yhteensä % Yhteensä TULOKSET Hankkeen tuotoksia ovat koulutusosiot ja seutukunnalliset avoimet seminaarit. 4.1 Työnohjaukselliset koulutukset Hankkeessa järjestettiin kaksi koulutuskokonaisuutta: Perhe-verkosto- ja hoitokokouskoulutus ja Verkostosta voimaa-yhteistyöllä eteenpäin -koulutus. Ulkopuolisina kouluttajina ja työnohjaajina hankkeessa ovat toimineet vaativan erityistason perhe- ja psykoterapeutti Jussi Pietikäinen ja FT, vaativan erityistason perheterapeutti, psykoterapeutti Pirjo Keskitalo. Heidän työparinaan ovat toimineet projektityöntekijöinä mielenterveyspalveluiden palveluesimies, vaativan erityistason perheterapeutti Anneli Keskitalo ja verkostokoordinaattori, vaativan erityistason perheterapeutti Helena Niskanen. Kouluttajia ovat lisäksi olleet mielenterveys- ja sosiaalipalveluista ylilääkäri, vaativan erityistason perheterapeutti Mikko Naarala, terveydenhoitaja, perheterapeutti Tarja Melakari ja palveluesimies, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti Anne-Maria Takkula, päivähoidosta palveluesimies, lastentarhanopettaja Raija Meriläinen ja terveydenhuollosta terveydenhoitaja, perheterapeutti Riitta Elomaa Perhe-, verkosto- ja hoitokokouskoulutus Tähän koulutukseen kuului neljä koulutusryhmää, joissa oli yhteensä 48 koulutettavaa ja koulutuksen suoritti 47 (keskeyttäneitä 1). Koulutettavat olivat Oulun mielenterveys- ja päihdepalvelujen työntekijöitä; sairaanhoitajia, mielisairaanhoitajia, lähihoitajia, sosiaalityöntekijöitä, toimintaterapeutti, psykiatri, palveluesimies ja palvelupäällikkö. Koulutussuunnitelma on liitteessä 2. Koulutuksen tavoitteita olivat koulutettavien: 1. ammattitaidon lisääminen 2. kiinnostuksen lisääminen oman työn kehittämiseen 3. tukeminen oman persoonan ja ammatillisen osaamisen hyödyntämiseen työssä

6 4 4. työhyvinvoinnin tukeminen 5. tukeminen omien asenteiden ja arvojen tarkasteluun 6. tutustuminen yhteistyöverkostoihin ja jokaisen osallistujan työhön ja työpaikkaan. Koulutuspäivät jakautuivat koulutuksellisiin ja työnohjauksellisiin jaksoihin, jotka liittyivät toisiinsa. Koulutus oli suunniteltu täyttämään psykoterapeuttiset perusvalmiudet koulutuksen kriteerit, joten opintojen laajuus oli 800 tuntia eli 30 opintopistettä. Teorialäksyt ja kotitehtävät sovellettiin keskusteluin ja harjoituksin kunkin koulutukseen osallistuvan omaan työhön. Koulutuspäivät ja työnohjaukset toteutettiin koulutettavien omilla työpaikoilla. Työnohjaukset toteutettiin aidoissa hoitokokoustilanteissa ns. suorina työnohjauksina. Koulutukset olivat vuoden mittaisia sisältäen syys- ja kevätlukukauden. Syyskaudella keskityttiin koulutettavien omiin taustoihin ja asenteisiin kohdistuvaan työskentelyyn. Teemoina oli lisäksi perheiden ja yhteistyöverkostojen kanssa työskentely. Kevätkauden teemoina olivat tarpeenmukaisen hoidon ja hoitokokoustyöskentelyn kehittäminen. Koulutettavat osallistuivat myös ProMieli-hankkeen erillisseminaareihin, joita oli yksi seminaari syyskaudella ja kaksi seminaaria kevätkaudella. Koulutuksen aikana koulutettavat pitivät opintopäiväkirjaa, johon kirjasivat esim. koulutuspäivän jälkeen tuntemuksiaan päivästä. Viimeisellä lukukaudella koulutettavat tekivät myös lopputyön. Pääkouluttajina toimivat palveluesimies, vaativan erityistason perheterapeutti Anneli Keskitalo ja psykiatrinen sairaanhoitaja, vaativan erityistason perheterapeutti, erityistason ryhmäpsykoanalyytikko Jussi Pietikäinen. Diagnostiikasta luennoi ylilääkäri, vaativan erityistason perheterapeutti Mikko Naarala Verkostoista Voimaa yhteistyöllä eteenpäin koulutus Verkostoista Voimaa yhteistyöllä eteenpäin koulutus suunnattiin kahden Oulun asuinalueen Toppilan ja Kaakkurin eri viranomaisille. Koulutuksessa oli tarkoituksena kehittää ylisektorisia asiakaslähtöisiä yhteistyökäytäntöjä alueellisesti lasten/ nuorten ja heidän perheidensä tukemiseksi. Koulutuksessa oli mukana toimijoita terveydenhuollosta, koulutoimesta, päivähoidosta, mielenterveystyöstä, päihdepalveluista, aikuissosiaalityöstä ja lastensuojelusta. Koulutuksessa oli kolme ryhmää, joista kaksi ensimmäistä aloitti syksyllä elokuussa 2007 ja heidän koulutuksensa kesti kevääseen Kolmas ryhmä aloitti syksyllä 2008 ja heidän koulutuksensa päättyi 2009 vuoden lopussa. Koulutussuunnitelma on liitteessä 3. Koulutus toteutettiin teoriaopetuksena ja pienryhmätyöskentelynä. Teoriaopetuksessa käytiin läpi erilaisia verkostotyön teorioita ja menetelmiä, dialogisuutta, narratiivisuutta ja asiakaslähtöisen työskentelyn teorioita. Pienryhmissä syvennettiin teoriaopintoja käytäntöön erilaisten harjoitusten ja käytännön esimerkkien avulla ja näissä alueellisissa pienryhmissä myös suunniteltiin omalle alueelle toimivia käytäntöjä verkostoyhteistyöhön. Osana koulutuskokonaisuutta olivat myös ProMieli hankkeen seminaaripäivät, joihin koulutettavat osallistuivat. Pääkouluttajina toimivat psykologi, Ft vaativan erityistason perheterapeutti Pirjo Keskitalo ja verkostokoordinaattori, msh, vaativan erityistason perheterapeutti Helena Niskanen ja muina kouluttajina terveydenhoitaja, perheterapeutti Riitta Elomaa, terveydenhoitaja, perheterapeutti Tarja Melakari, palveluesimies, lastentarhaopettaja Raija Meriläinen ja koulutuksen alussa kouluttamassa oli myös palveluesimies, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti Anne- Maria Takkula.

7 5 4.2 Seutukunnalliset seminaarit Hankeaikana järjestettiin yhteensä 8 seutukunnallista avointa seminaaria ja hankkeen päätösseminaari. 1. Dialogissa verkoston ihmissuhteet voimavaraksi Verkostotyö ja dialogisuus Uusi lastensuojelulaki ja yhteistyö Alueellisen tarpeenmukaisen mielenterveystyön mallin kehittäminen Oulussa Uusi lastensuojelulaki ja yhteistyö Verkostotyön kehittäminen Koulun verkostoyhteistyön seutukunnallinen seminaari Seutukunnallinen perhetyön seminaari Päätösseminaari Selvitys seminaarien sisällöistä, asiantuntijoista ja osallistujista on liitteessä 4. 5 ARVIOINTI Hankkeen tavoitteiden toteutumista on arvioitu laadullisena ja määrällisenä monitahoarviointina; palvelujärjestelmätason vaikuttavuus (tarpeenmukaisen hoidon toteutuminen, ehkäisevän työn lisääntyminen, verkostoyhteistyön lisääntyminen), työntekijä- ja työyhteisötason vaikuttavuus (työntekijöiden osaamisen lisääntyminen, työssäjaksaminen, työkuormittuneisuuden vähentyminen) ja ohjausjärjestelmätason vaikuttavuus (johdon sitoutuminen poikkihallinnolliseen ylisektoriseen toimintamalliin). Vaikuttavuuden arvioinnissa on tehty yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkostotutkimushenkilöstön kanssa. Arviointi toteutettiin sähköisen Zef-järjestelmän avulla. 5.1 Koulutusten arviointi Kaikkia koulutusryhmiä arvioitiin erikseen. Jokaiselle koulutukseen osallistuneelle lähetettiin sähköinen arviointikysely ja koulutukseen osallistuneiden esimiehille lähetettiin erillinen kysely Koulutukseen osallistujien arviointiraportti Perhe-, verkosto- ja hoitokokouskoulutus Koulutusarviointikysely lähetettiin yhteensä 47:lle neljään koulutusryhmään osallistuneelle työntekijälle. Kyselyyn vastasi yhteensä 28 työntekijää, mikä on n. 60 % koulutukseen osallistujista. Suurin osa vastaajista oli yli 41-vuotiaita naisia, ammatiltaan sairaanhoitajia tai terveydenhoitajia. Vastaajat kokivat, että kouluttajat olivat onnistuneet hyvin tehtävässään ja koulutuksen sisältö oli tärkeää heidän työlleen. Avoimessa palautteessa vastaajat kirjoittivat, että koulutus oli tarpeellinen ja hyödyllinen peruskoulutus, mistä sai uusia työvälineitä ja näkökulmia työlleen. Hyödyllistä oli myös tutustua toisiin mielenterveyspalvelujen työntekijöihin ja heidän työyksikköihinsä. Suurin osa on käyttänyt uusia opittuja

8 työmenetelmiä työssään viikoittain ja työmenetelmistä on hyötyä omalle työlle, asiakkaille, työparityölle ja verkostoyhteistyölle. Jotta opitut työmenetelmät juurtuisivat käytäntöön, koulutukseen osallistujat toivoivat enemmän rohkeutta toteuttaa uusia työmenetelmiä, tarpeeksi resursseja, enemmän yhteisiä neuvotteluja ja kertauskursseja ja yleensä enemmän työryhmätyöskentelyä. Jotta uudet taidot säilyisivät, toivottiin samanlaista koulutusta lisää, uusien työmenetelmien markkinoimista ja jatkoseminaareja. Koulutuksen vaikutus työhyvinvointiin on merkittävä, sillä suurin osa koki, että työmotivaatio, työssä jaksaminen ja työnilo olivat lisääntyneet. Heidän mielestään myös asiakkaan kuulluksi tuleminen lisääntyi. Arviointiraportti neljästä koulutusryhmästä erikseen (ei avointen kysymysten vastauksia) on liitteessä 5. Verkostosta voimaa-yhteistyöllä eteenpäin-koulutus Koulutusarviointikysely lähetettiin yhteensä 29:lle kahteen koulutusryhmään osallistuneelle työntekijälle. Kyselyyn vastasi yhteensä 11 työntekijää, mikä on n. 40 % koulutukseen osallistujista. Suurin osa vastaajista oli yli 41-vuotiaita naisia, ammatiltaan sairaanhoitajia tai terveydenhoitajia. Vastaajat kokivat, että kouluttajat olivat onnistuneet hyvin tehtävässään ja koulutuksen sisältö oli tärkeää heidän työlleen, mutta koulutuksessa on vielä kehitettävää. Avoimessa palautteessa vastaajat kirjoittivat, että dialoginen keskustelu koulutustapana ja harjoitukset olivat olleet mielenkiintoisia ja kouluttajat asiantuntevia. Sosiaalipalveluista olisi toivottu enemmän osallistujia. Myös opetusrunkoa toivottiin vielä kehitettävän. Suurin osa oli käyttänyt uusia opittuja työmenetelmiä työssään 1-2 kertaa kuukaudessa ja työmenetelmistä on ollut hyötyä omalle työlle, asiakkaille, työparityölle ja verkostoyhteistyölle. Koulutukseen osallistujat toivoivat enemmän aikaa verkostoyhteistyölle ja selkeitä yhteistyökuvioita eri hallintokuntien välille. Tukea toivottiin myös työmenetelmien vakiinnuttamiselle ja verkostotyön tilastointiin. Myös tämän koulutuksen vaikutus työhyvinvointiin on merkittävä, sillä suurin osa koki, että työmotivaatio, työssä jaksaminen ja työnilo olivat lisääntyneet. Heidän mielestään myös asiakkaan kuulluksi tuleminen ja tasa-arvo lisääntyivät. Jotta työmenetelmät ja taidot säilyisivät, toivottiin tapaamisia puolivuosittain koulutuksen jälkeen. Arviointiraportti kahdesta koulutusryhmästä erikseen(ei avointen kysymysten vastauksia) on liitteessä 5. Kolmannelle koulutusryhmälle ei ole lähetetty kyselyä, sillä tämän ryhmän koulutus oli vielä kesken kun hanke päättyi Koulutukseen osallistuneiden esimiesten arviointiraportti Koulutusarviointikysely lähetettiin yhteensä 31:lle koulutuksiin osallistuneiden työntekijöiden esimiehille. Kyselyyn vastasi yhteensä 12 esimiestä ja vastausprosentti oli n. 40%. Suurin osa vastaajista oli yli 50-vuotiaita naisia, joilla oli esimiestyökokemusta yli 20 vuotta. Esimiehet kokivat, että koulutuksessa opituista työmenetelmistä on hyötyä työyhteisölle, asiakkaille ja moniammatilliselle verkostoyhteistyölle. Heidän mielestään myös 6

9 työntekijöiden työhyvinvointi lisääntyi ja työmenetelmien käyttö lisäsi asiakkaiden kuulluksi tulemista ja tasa-arvoa. Avoimessa palautteessaan he kirjoittivat, että esimiehenä he mahdollistavat uuden työmenetelmän juurruttamisen työyhteisöön luomalla työyhteisöön avoin ja keskusteleva ilmapiiri, antamalla mahdollisuuden kouluttautumisiin ja moniammatilliseen verkostotyöhön osallistumiseen. Kehityskeskusteluissa ja perehdytyksessä asian huomioiminen ja muistuttaminen auttavat työmenetelmien vakiinnuttamisessa. Joustoa tarvitaan myös työvuorojen vaihtamisessa sekä rohkaisua ja kannustusta opittujen taitojen hyödyntämiseen. Ylemmältä johdolta esimiehet kaipasivat ajankäytöllistä tukea, kannustusta ja työrauhaa, sillä uuden työmenetelmän käyttöönotto vie aikaa. Kun esimiehet saavat tukea ja arvostusta ylemmältä johdolta, se auttaa heitä myös tukemaan alaisiaan. Työyhteisöltä toivottiin positiivista suhtautumista uusiin menetelmiin ja toimintatapoihin ja että työyhteisössä annetaan tilaa uudelle työtavalle ja tuetaan koulutuksessa olleita. Kun koulutuksessa on useita osallistujia työyhteisöstä, turvataan vertaistuen mahdollisuus. Jonkin verran koulutuksen toteuttaminen tuotti ongelmia poissaolojen vuoksi. Vakinaisesta henkilökunnasta koulutuksissa voi yhtäaikaisesti olla vain muutamia työntekijöitä, mutta varahenkilöiden käyttö oli osaltaan mahdollistanut koulutuksiin osallistumista. Osa esimiehistä koki, että ylisektorinen yhteistyö on parantunut ja monipuolistunut ja rohkeus pyytää mukaan verkostoihin on lisääntynyt, kun oli koulutuksessa tutustuttu uusiin ihmisiin. Esimiesten mielestä parhaiten työntekijöiden toteuttamaa ylisektorista yhteistyötä tukee yhtä aikainen moniammatillinen koulutus alueellisesti, jolloin päästään vuoropuheluun käytännöistä. Koulutukseen voisi liittyä kuukausittaiset verkostoajat ja myös asiakastapauksiin liittyvä koulutus. Myös ylimmän johdon sitoutumista tarvitaan. Jotta työtaidot säilyvät, tarvitaan myös "kertauskurssi koulutetuille. Esimiesten mielestä koulutukset olivat hyvin suunniteltuja ja niissä oli moniammatillinen ja asiakaslähtöinen näkökulma. Ne olivat tärkeitä yhteistyön ja yhteisen ymmärtämisen vuoksi ja lisäsivät työntekijöiden työhyvinvointia. Muutokseen tarvitaan kuitenkin aikaa. Esimiesten arviointiraportti (ei avointen kysymysten vastauksia) on liitteessä Seminaarien arviointi Seminaareissa ajalla jaettiin palautelomake koulutuspäivän alussa ja se palautettiin koulutuksen päätyttyä. Vuodesta 2009 alkaen seminaarien ilmoittautuminen ja arviointi tapahtuivat sähköisen Zef-järjestelmän avulla. Seminaarien osallistujille lähetettiin sähköpostilla koulutuspäivien jälkeen arviointikysely, jossa osallistujat arvioivat kouluttajien suoriutumista ja luentojen tärkeyttä omalle työlleen sekä seminaarien ulkoisia järjestelyjä. Seminaarien järjestelyihin oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Myös seminaarien luennoitsijoihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä ja seminaarien sisältö koettiin omalle työlle tärkeänä. Kehittämistä on vielä suunnitella seminaarien sisältö loogiseksi kokonaisuudeksi. Tämä on usein järjestäjien taholta vaikeaa, koska luennoitsijat tulevat eri puolilta Suomea ja yhteistä keskustelua seminaarien sisällöstä on vaikeaa järjestää etukäteen. Seminaarien tarjoaminen seutukunnallisina ja monille eri ammattiryhmille luo myös haasteita. 7

10 8 6 HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ProMieli-hankkeen päätavoitteena on ollut koota ja kehittää mielenterveys- ja päihdepalveluja seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä. Hankkeen työnohjaukselliset koulutusosiot toteutuivat hyvin ja koulutukseen osallistujat ja heidän esimiehensä olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä koulutuksiin. Arvioinnin perusteella näyttää myös siltä, että työnohjauksellinen moniammatillinen koulutus lisää merkittävästi työmotivaatiota, työniloa ja työssä jaksamista. Ammatillinen peruskoulutus ja täydennyskoulutus luovat pohjan moniasiantuntijaiselle verkostoyhteistyölle. Paukkusen ym (2002) mukaan koulutus luo arvot ja tietoperustan työntekijöille. Kuitenkin siirryttäessä työelämään kokemukseen perustuvan tiedon merkittävyys ja käyttö lisääntyivät ja tutkimustiedon merkittävyys väheni. Ammatillisen koulutuksen haaste onkin korostaa sekä tutkimuksellisen että kokemukseen perustuvan tiedon lajien integrointia, jotta vahvistetaan koulutuksen pitkäkestoisia vaikutuksia ammatillisen tietoperustan kehittymisessä. On todettu myös, että moniammatillinen koulutus ei suinkaan estä oman erityisalan ammatti-identiteetin syntyä vaan vahvistaa ammattiryhmien omaa professiota (Pollard K. C. ym 2006). Moniammatillinen oppimiskulttuuri vaatii aikaa juurtuakseen jokapäiväisiksi käytännöiksi. Tällaisen kulttuurin saavuttaminen vaatii jaettuja arvoja, tavoitteita ja vastuuta yksilöllisestä opiskelusta tiimikoulutuksen lisäksi. Koulutusprosessin tulee olla myös riittävän pitkä ja sisältää käytännön moniammatillista yhteistyötä jo koulutuksen aikana. (Larivaara P. & Taanila A. 2004, Allan H. ym 2005.) Oulun kaupungin tuottamaa mielenterveys- ja päihdepalveluja on vahvennettu hankesuunnitelman mukaisesti verkostoyhteistyökoulutuksella. Koulutukseen ovat osallistuneet Toppila-Kaakkuri-aluetiimien työntekijöitä, terveysasemien, sosiaalitoimen ja päihdepalveluiden työntekijöitä. Yhtenä hanketavoitteena on ollut purkaa sektoroitunutta työskentelyä. Edelleen on kehitetty koulutusinterventiota, joka mahdollistaa jo varhain lapsen mielenterveysongelman havaitsemisen ja siihen puuttumisen yhteistyössä eri tahojen kanssa. Verkostosta voimaa-yhteistyöllä eteenpäin-koulutukseen on osallistunut Toppilan ja Kaakkurin ryhmiin moniammatillisesti yli sektorirajojen työntekijöitä hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Koulutukseen sitoutumisessa on kuitenkin ollut vaikeuksia, koska työntekijät ovat vaihtuneet ja tiukat tulostavoitteet eivät tue pitkiä prosessikoulutuksia. Eri hallintokuntien välinen verkostoyhteistyö on kuitenkin lisääntynyt, laatu on parantunut ja yhteinen toimintamalli on kehittymässä. Verkostoyhteistyön koulutuksen jatkuminen omana toimintana edistää edelleen toimintamallin juurruttamista käytäntöön Perhe-, verkosto- ja hoitokokous-koulutus on kohdentunut hankesuunnitelman mukaisesti osastojen ja mielenterveystoimistojen henkilöstölle. Koulutuksessa on opeteltu puhumaan vaikeista asioista avoimesti ääneen ja vahventamaan avohoidon hoitovastuuta ja läheisten tukea potilaan hoitoprosessissa. Työnohjauksen lisäksi työntekijöiden osaamisen vahventamiseksi on järjestetty psykiatrista peruskoulutusta mm. potilaan toimintakyvyn ja perheen kuormittuneisuuden arviointiin. Osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtyminen kokeneilta työntekijöiltä nuoremmille työntekijöille on toteutunut siten, että perhe-, verkosto- ja hoitokokoustyöskentelykoulutuksessa on ollut mukana työntekijöitä ja kokeneita esimiehiä. Opiskelijat ovat pitäneet omaa oppimispäiväkirjaa. Perhe-, verkostoja hoitokokoustyöskentely- koulutuksen sisältö vastaa psykoterapeuttiset valmiudetkoulutuksen kriteerejä. Tämä mahdollistaa hakeutumaan jatkossa vaativampiin psykoterapiakoulutuksiin. Myös tätä koulutusta on tarkoitus jatkaa omana toimintana. Erillisseminaarit ovat tukeneet avohoitopainotteisia mielenterveys- ja päihdepalveluita. Erillisseminaareihin on osallistunut henkilökuntaa yli sektori- ja kuntarajojen.

11 Seminaareista on ilmoitettu laajasti sähköisesti sekä Kaleva-sanomalehdessä. Näissä seminaareissa on esitelty meneillään olevia koulutushankkeita sekä mielenterveyspalveluiden kokonaisuutta Oulussa. Valtakunnallisesti arvostettuja asiantuntijoita on ollut seminaarien luennoitsijoina, mikä on vahvistanut työntekijöiden osaamista vastaamaan nykypäivän asiakkaiden/potilaiden perustarpeisiin. 9

12 10 LÄHTEET Allan H., Bryan K., Clawson L. & Smith P Developing an interprofessional learning culture in primary care. Journal of Interprofessional Care. 19(5): Larivaara P. & Taanila A Towards interprofessional family-oriented teamwork in primary services: the evaluation of an education programme. Journal of Interprofessional Care.18(2): Paukkunen ym Koulutus ammatillisten arvojen ja tietorakenteen kehittäjänä sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 39(1):25-41 Pollard K. C., Miers M.E., Gilchrist M. & Sayers A A comparison of interprofessional perceptions and working relationships among health and social care students: the results of a 3-year intervention. Health and Social Care in the Community. 14(6):

13 LIITE 1 ProMieli Kp 1742 Projektinumero: 2068 Hankkeen Toteuma Toteuma Toteuma Toteuma budjetti yht. Henkilöstömenot , , , , ,45 projektiin palkattava henkilöstö 6 000, , ,50 työpanoksen siirto kunnalta , , , , ,95 Palvelujen ostot yhteensä , , , , ,11 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut , , , , ,06 Painatukset ja ilmoitukset 3 408,00 947, , , ,29 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 8 049,00 0, , , ,65 Matkustus- ja kuljetuspalvelut , , , , ,11 Koulutus- ja kulttuuripalvelut , , , , ,00 Muut palvelujen ostot 400,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 800,00 57,95 632,00 0,00 689,95 Vuokrat 8 000,00 240, , , ,51 Investointimenot yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Koneet ja kalusto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut menot 1 000,00 626,03 88,52 0,00 714,55 YHTEENSÄ , , , , ,57 Rahoitusosuus; lääninhallitus 75% , , , , ,93 Oulu ja Ylikiiminki 25% , , , , , , , , , ,57

14 Sosiaali- ja terveystoimi LIITE 2 Mielenterveyspalvelut ProMieli-hanke PERHE-, VERKOSTO- JA HOITOKOKOUSTYÖSKENTELYKOULUTUS KOULUTUSSUUNNITELMA Kesto: Syyskuu kesäkuu Koulutuspäivien kokonaismäärä 18/ryhmä Kohderyhmä: Kaksi koulutusryhmää, joissa 12 koulutettavaa/ryhmä. Koulutettavat ovat aikuisten mielenterveystyön työntekijöitä/esimiehiä osastoilta ja avohoidosta. Koulutuksen tavoitteet: Kyseessä on ns. työnohjauksellinen koulutus. Tavoitteena on koulutettavien ammattitaidon lisääminen sekä kiinnostuksen lisääminen oman työn kehittämiseen. Koulutuksella pyritään tukemaan työhyvinvointia. Tavoitteena on myös tukea koulutettavan oman persoonan ja ammatillisen osaamisen hyödyntämistä työssä. Edelleen tuetaan koulutettavien omien asenteiden ja arvojen tarkastelua. Tutustutaan yhteistyöverkostoihin ja jokaisen osallistujan työhön ja työpaikkaan. Kouluttajat: Vaativan erityistason perhe- /psykoterapeutit Anneli Keskitalo (Oulun kaupunki) ja Jussi Pietikäinen (Kainuun koulutus- ja terapiapalvelu Koulutuksen jakautuminen: Koulutuspäivät jakautuvat koulutuksellisiin ja työnohjauksellisiin jaksoihin. Nämä limittyvät toisiinsa. Teorialäksyt ja kotitehtävät sovelletaan keskusteluin ja harjoituksin kunkin koulutukseen osallistuvan omaan työhön. Hyödynnetään mm. mentoroinnin ja Benchmarkingin käyttöä. Koulutuspäivät ja työnohjaukset toteutetaan osallistujien omilla työpaikoilla. Työnohjaukset toteutetaan aidoissa hoitokokoustilanteissa ns. suorana työnohjauksena. Työnohjauksissa hyödynnetään mm. reflektiivisen tiimin käyttöä. Koulutusrunko: Syyskausi keskittyy enemmän omaan taustaan ja asenteisiin kohdistuvaan työskentelyyn. Teemoina lisäksi perheiden ja yhteistyöverkostojen kanssa työskentely. Kevätkauden keskeisinä teemoina on hoitokokoustyöskentelyn ja tarpeenmukaisen hoidon kehittäminen. Keväällä 2009 toteutetaan myös yksi molemmille ryhmille yhteinen koulutuspäivä. Sosiaali- ja terveystoimi Mielenterveyspalvelut Postiosoite: PL 8, Oulun kaupunki Käyntiosoite: Mäkelinkatu 43, 2 krs - Laskutusosoite: PL 65, Oulun kaupunki

15 LIITE 3 VERKOSTOISTA VOIMAA- YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN - KOULUTUS SYKSYN 2007 OHJELMA: Kaakkurin ryhmä Vetäjinä: perheterapeutit Pirjo Keskitalo, psykologi ja Anne-Maria Takkula, johtava sosiaalityöntekijä sekä Raija Meriläinen, päiväkodin johtaja, Riitta Elomaa, th perheterapeutti TEORIA PIENRYHMÄTYÖSKENTELY PAIKKA Jaakko Seikkulan erityisseminaari avoin seminaari Pakkalan sali kaikki PK A-M T, RM PK HN PK, A-M T, RM PK, RM kaikki PK Tutustuminen, koulutuksen esittely ja rakenne, työskentelytavat. Opiskelijoiden omat oppimistavoitteet, ja oppimispäiväkirjan käyttö kaikki osallistujat, klo Pienryhmätyöskentelyn aloitus, lasten ja nuorten palveluketjutyöryhmän raportin työstäminen suhteessa omaan työhön klo kaikki Oulun ylisektoriseen verkostokoulutukseen osallistujat läksy seuraavalle teoriakerralle Keskustelua ja harjoituksia omassa pienryhmässä Dialogisuuden käsite: kaikki osallistujat paikalla Alustus, pariharjoituksia, klo keskustelua Pienryhmätyöskentelyä klo Dialogisuusharjoituksia Pienryhmätyöskentelyä klo lähiohjaus Reflektointi- teoriaa, kokemusten vaihtoa, toiveet keväälle: klo Pienryhmätyöskentelyä klo lähiohjaus Kipinä, Keskustan kasarmi, entinen pesularakennus Kipinä Kipinä A-M Takkula jäi koulutuksesta pois.

16 LIITE 3 VERKOSTOISTA VOIMAA- YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN - KOULUTUS SYKSYN 2007 OHJELMA: Toppilan ryhmä Vetäjinä : Helena Niskanen, msh, perheterapeutti ja Tarja Melakari th, perheterapeuttiopiskelija, Riitta Elomaa th, perheterapeutti TEORIA PIENRYHMÄTYÖSKENTELY PAIKKA Jaakko Seikkulan erityisseminaari avoin seminaari Pakkalan sali kaikki HN + TM kaikki HN,TM HN,TM HN, TM kaikki Tutustuminen, koulutuksen esittely ja rakenne, työskentelytavat. Opiskelijoiden omat oppimistavoitteet, ja oppimispäiväkirjan käyttö kaikki osallistujat paikalla koko päivän Pienryhmätyöskentelyn aloitus, lasten ja nuorten palveluketjutyöryhmän raportin työstäminen suhteessa omaan työhön klo kaikki Oulun ylisektoriseen verkostokoulutukseen osallistujat läksy seuraavalle teoriakerralle Keskustelua ja harjoituksia omassa pienryhmässä Dialogisuuden käsite: kaikki osallistujat paikalla Alustus, pariharjoituksia, klo keskustelua Pienryhmätyöskentelyä klo Dialogisuusharjoituksia Pienryhmätyöskentelyä klo lähiohjaus Pienryhmätyöskentelyä klo lähiohjaus Reflektointi- teoriaa, kokemusten vaihtoa, toiveet keväälle: klo Kipinä, Keskustan kasarmi, entinen pesularakennus Kipinä Kipinä

17 VERKOSTOISTA VOIMAA- YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN - TOTEUTUNUT KEVÄÄN 2008 OHJELMA TEORIA PIENRYHMÄTYÖSKENTELY PAIKKA LIITE teoria kaikki kouluttajat Sirpa Kontulainen kaikki Roolini moniammatillisessa verkostossa:alustus PK, reflektio HN ja RM Verkostot näkyviin toiminnallisten menetelmien kautta- sosiodraama ja verkostokokous Luettavana: Engenström Y Moniammatillisten tiimien toiminnan analysointi. Launis Kirsti Moniammatillisuus ja rajojen ylitykset asiantuntijatyössä. MTT MTT 5.2. Kaakkurin ryhmä SK, japk;rm 7.2. Toppilan ryhmä Teoria kaikki kouluttajat Omaan ammatilliseen toimintaan liittyvien ajatusten jakaminen edellisen teoriapäivän pohjalta draamallisia harjoituksia Jaanan asiakasverkostosta Narratiivisen ajattelun perusteita: alustus Pirjo Keskitalo, reflektio HN, pienryhmäkeskusteluja ja haastatteluharjoitus Suurla: dialoginen kirjoittaminen / Oppimispäiväkirjojen läpikäynti A-Klinikka, III krs Lanu:n tilat MTT Kaakkurin ryhmä Toppilan ryhmä Pienryhmätyöskentely lähiohjaus: Johannan asiakasverkoston työnohjauskeskustelu, reflektiot Maritan asiakasverkoston työnohjaus keskustelu, reflektiot Kuukkelin päiväkoti Hippiäiskuja 3 Terva-Toppilan yläkoulu

18 LIITE Teoria, PK HN JP,AK Yhteinen päivä hoitokokouskoulutuksen kanssa Kirkkotorin toimitilat Kaakkurin ryhmä Toppilan ryhmä Pienryhmätyöskentelyä Lähiohjaus, toiveet ja tavoitteet syksylle Redi, I KRS Terva-Toppilan yläkoulu VERKOSTOISTA VOIMAA- YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN - KOULUTUS syksyn 2008 OHJELMASUUNNITELMA TEORIA PIENRYHMÄTYÖSKENTELY PAIKKA teoria kaikki kouluttajat Uudet opiskelijat : tutustumisharjoitus teoria:narratiivisen ajattelun syventäminen Alustus HN, reflektio PK ja RM MTT PK ja RM Pienryhmä Kuluneen vuoden verkostokokemuksia: Tähtihetket ja solmukohdat tulevan vuoden oppimistavoiteet METSOLAN LASTENKOTI

19 LIITE Kaakkurin ryhmä,pk ja RE Pienryhmä Lähiohjaus: Metsolan nuoren verkosto ja siihen liittyvät reflektiot Sarasuon pk HN ja TM Kuluneen vuoden verkostokokemuksia: Tähtihetket ja solmukohdat tulevan vuoden oppimistavoiteet LANUN:n tilat Seikkula ja Alakare Pro-mieli verkostopäivät HN, PK, RM Teoria: Luettavana: Minä mielenterveystyön tekijänä. luvut 1,3, ja 6( toim. Kiviniemi Liisa etc.) Edita Eriksson& Arnkil: Huolen puheeksiotto Tulevaisuuden muistelu: Hyvä verkostoituminen työssä ja omalla alueella MTT Pienryhmä Toppila lähiohjaus Metsolan lastenkoti , PK, RM ja RE Pienryhmä Kaakkuri lähiohjaus: lastensuojeluasiakas ja perhe A-klinikka Teoria Mönkkönen Kaarina: Vuorovaikutus: Dialoginen asiakastyö, luvut 2 ja 6 MTT Kaakkurin pienryhmä: Toppilan pienryhmä Sirpa Kontulainen Päiväkodin verkosto- reflektiiviset keskustelut, tavoitteet keväälle 2009 Moniammatilliset verkostot esille toiminnallisten harjoitusten kautta Kuukkelin päiväkoti Terva-Toppilan yläkoulu

20 LIITE Sirpa Kontulainen- Kaakkuri lähiohjaus- Toppila Moniammatilliset verkostot esille toiminnallisten harjoitusten kautta Lähiohjaus Kuukkelin pk Terva-Toppilan alakoulu Koulutuspäivien kesto on ollut klo kahvitauko on pidetty välillä. Koulutussuunnitelma on laadittu lukukauden alussa kouluttajakokouksissa ja mukana olijoiden toiveista lähtien ( esim. konkreettisia työtapoja verkostoihin enemmän) eli ohjelmasuunnitelmaa on jonkin verran muunneltu. Syksyn sisältöjä tarkistetaan kouluttajakokouksessa Sirpa Kontulaisen palkkiot on laskutettu Koulutus- ja työnohjauspalvelut Ihme ja Kumma Oy:n kautta, ts. noina Sirpa Kontulaisen koulutuspäivinä Pirjo Keskitalo ei laskuta omasta työpanoksestaan ProMieli hanketta. Lähiohjaus päivinä on työnohjauksellisesti käyty keskustelemalla, reflektoimalla ja harjoitusten avulla läpi erilaisia asiakastilanteita. Koulutukseen osallistujat ovat miettineet omia työkäytäntöjä verkostoyhteistyössä.