ProMieli-hanke. ProMieli - Kehittyvä mielenterveystyö Hankkeen loppuraportti. Sosiaali- ja terveystoimi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ProMieli-hanke. ProMieli - Kehittyvä mielenterveystyö 1.5.2007-31.10.2009. Hankkeen loppuraportti. Sosiaali- ja terveystoimi"

Transkriptio

1 ProMieli-hanke ProMieli - Kehittyvä mielenterveystyö Hankkeen loppuraportti Sosiaali- ja terveystoimi

2 Sisältö 1 TAUSTA JA TAVOITTEET Hankekuvaus Hankkeen tavoitteet PROJEKTIORGANISAATIO Ohjausryhmä Projektihenkilöstö RAHOITUS TULOKSET Työnohjaukselliset koulutukset Perhe-, verkosto- ja hoitokokouskoulutus Verkostoista Voimaa yhteistyöllä eteenpäin koulutus Seutukunnalliset seminaarit ARVIOINTI Koulutusten arviointi Koulutukseen osallistujien arviointiraportti Koulutukseen osallistuneiden esimiesten arviointiraportti Seminaarien arviointi HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 8 LÄHTEET... 10

3 1 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1 Hankekuvaus ProMieli hanke liittyy strategiseen painotukseen Palvelurakenteemme on vaikuttava ja taloudellinen. Hanke on toteutettu ajalla Tarkoitus on ollut kehittää mielenterveyspalveluita huomioiden tilaaja-tuottaja mallin asettamat laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet palvelutuotannolle. Myös yksityissektorin, vapaaehtoisjärjestöjen ja työvoimatoimistojen tuottamien palveluiden rooli ja mahdollisuudet on huomioitu kehittämistyössä. Hankkeen toteutus on keskittynyt Oulun kaupungin alueelle, mutta yhteistyökumppanina on ollut Ouluun vuonna 2009 liittynyt Ylikiimingin kunta. Järjestetyt seminaarit ovat olleet avoimia kaikille ympäristökuntien julkisen sektorin, seurakunnan ja kolmannen sektorin työntekijöille. Oulun kaupungin mielenterveyspalveluiden järjestämisen pääpaino on vaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidossa. Työskentelyssä korostuu työntekijöiden vankka ammattitaito, joka mahdollistaa riittävän laaja-alaisen hoidontarpeen arvioinnin yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa. Kehittämistyössä on huomioitu erityisesti Oulun nuoren väestörakenteen edellyttämät ratkaisut, jolloin erityinen haaste mielenterveyspalveluiden järjestämiselle tulee lasten ja nuorten sekä perheiden hoidon tarpeen arvioinnista sekä tarpeenmukaisesta hoidosta. Luotavassa toimintamallissa on korostunut yhteistyö eri tahojen kanssa. Toinen keskeinen painopiste toimintamallissa on ollut ennaltaehkäisevän näkökulman nivominen toteutukseen. Palveluprosessien kehittämisen lisäksi hankkeen keskeinen tavoite on ollut henkilöstön valmennus. Esimerkiksi kotikuntoutuksen tehostuminen sekä yhteistyö eri tahojen kanssa korostuvat kuntoutustarpeen arvioinnissa. Toteutus vaatii moniammatillista yhteistyötä ja selkeää toteutustapaa, mikä varmistetaan henkilöstön valmennuksen avulla. Henkilöstön valmennuksessa hyödynnetään eri alojen asiantuntijoita. 1.2 Hankkeen tavoitteet Oulun kaupungin tuottamia mielenterveys- ja päihdepalveluja tukevat yhteiset koulutukselliset työnohjaukset, joita tässä hankkeessa on kokeiltu. Yhtenä tavoitteena on ollut purkaa sektoroitunutta työskentelyä. Työnohjausten lisäksi työntekijöiden osaamisen vahventamiseksi on järjestetty psykiatrista peruskoulutusta mm. potilaan toimintakyvyn arviointiin sekä perheen kuormittuneisuuden arviointiin. Edelleen on kehitetty koulutusinterventiota, joka mahdollistaa jo varhain lapsen mielenterveysongelman havaitsemisen ja siihen puuttumisen yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tässä on sovellettu Gällivaarassa Ruotsissa toteutettua koulutushanketta kohdealueena esimerkiksi Kaakkurin alue. Tavoitteet eriteltyinä: 1. Työntekijöiden ammatillisen osaamisen ja psyykkisen kestävyyden lisääntyminen sekä yksilöllisen ja laaja-alaisen psykiatrisen ammattitaidon kehittäminen. Työntekijöiden ammattitaidon lisääntyminen turvaa asiakkaiden oikea-aikaisen hoidontarpeen arvioimisen ja tarpeen mukaisen psykiatrisen hoidon. 2. Asiakaslähtöisen työnjaon kehittyminen. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveysongelmien varhainen puuttuminen ja hoitojen yhteensovittaminen yli sektorirajojen; sosiaali- ja terveystoimi, opetustoimi, nuorisotoimi ja päivähoito.

4 3. Työrasituksen vähentyminen. Psykiatrisesti vaikeahoitoisen potilaan (osastonhoitoa tarvitseva potilas) avohoitopainotteisen hoitoprosessin turvaaminen. Työrasitus lievenee, kun hoitovastuussa olevat työntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa myös osastohoitojakson aikana. Turvataan henkilöstön työssä pysyminen ja ammattitaidon kehittyminen. 4. Työuran aikana harkitun osaamisen siirtyminen nuoremmille työntekijöille. Turvataan osaaminen ja hiljaisen tiedon siirtyminen 5. Työntekijöiden yhteistyön ja toimivien hoitoprosessin vahventuminen. Erillisseminaareilla tehdään Oulun sosiaali- ja terveystoimen palveluita tunnetuksi ja vahvennetaan ulkopuolisia asiantuntijoita käyttäen työntekijöiden osaamista vastaamaan nykypäivän asiakkaiden/potilaiden perustarpeisiin 2 2 PROJEKTIORGANISAATIO 2.1 Ohjausryhmä ProMieli- hankkeen ohjausryhmään kuuluivat mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli (pj), mielenterveys- ja sosiaalipalveluiden palvelujohtaja Arja Heikkinen (vpj), ohjelmakoordinaattori Eija Palsinajärvi-Äikäs, Ylikiimingin perusturvajohtaja Anita Laine asti, verkostokoordinaattori Helena Niskanen, palveluesimies Anneli Keskitalo, taloussihteeri Anne Maria Simojoki ja toimistosihteeri Paula Heikkinen (siht.). Lisäksi ohjausryhmään on ollut kutsuttuna tilaaja-asiantuntija Merja Halonen, palvelupäällikkö Kari Ruonala, aluekoordinaattori Ritva Kuorilehto ja kouluttajat Jussi Pietikäinen ja Pirjo Keskitalo. Ohjausryhmä on kokoontunut ajalla kuusi kertaa ja kokousten sisällöstä on kirjoitettu muistiot. 2.2 Projektihenkilöstö Vastuuhenkilönä on toiminut Oulun kaupungin tilaajaorganisaatiosta mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli ja projektipäällikkönä mielenterveys- ja sosiaalipalveluiden palvelujohtaja Arja Heikkinen. Projektityöntekijöinä ovat toimineen mielenterveys- ja sosiaalipalveluista palveluesimies Anneli Keskitalo ja verkostokoordinaattori Helena Niskanen. Projektihenkilöstön lisäksi hankkeessa ovat toimineet kouluttajina Oulun kaupungilta mielenterveys- ja sosiaalipalveluista terveydenhoitaja Tarja Melakari, päivähoidosta palveluesimies Raija Meriläinen ja terveydenhuollosta perheterapeutti Riitta Elomaa. Taulukossa 1 ovat eriteltyinä hanketyötunnit. Taulukko 1. Projektihenkilöstön hanketyötunnit YHTEENSÄ Heikkinen Arja Keskitalo Anneli Niskanen Helena 40,5 77, Melakari Tarja 27 44, ,5 Meriläinen Raija Elomaa Riitta 10 38, ,5 YHTEENSÄ 302,5 626,

5 3 3 RAHOITUS Hanke on Oulun lääninhallituksen rahoittama kansallisen terveydenhuollon kehittämishanke. Rahoitussuunnitelma on taulukossa 2. Hankebudjetin toteuma on liitteessä 1. Taulukko 2. Hankkeen rahoitussuunnitelma Yhteensä Oulun lääninhallitus % Oulun kaupunki ,46% Ylikiimingin kunta ,54% Kunnat yhteensä % Yhteensä TULOKSET Hankkeen tuotoksia ovat koulutusosiot ja seutukunnalliset avoimet seminaarit. 4.1 Työnohjaukselliset koulutukset Hankkeessa järjestettiin kaksi koulutuskokonaisuutta: Perhe-verkosto- ja hoitokokouskoulutus ja Verkostosta voimaa-yhteistyöllä eteenpäin -koulutus. Ulkopuolisina kouluttajina ja työnohjaajina hankkeessa ovat toimineet vaativan erityistason perhe- ja psykoterapeutti Jussi Pietikäinen ja FT, vaativan erityistason perheterapeutti, psykoterapeutti Pirjo Keskitalo. Heidän työparinaan ovat toimineet projektityöntekijöinä mielenterveyspalveluiden palveluesimies, vaativan erityistason perheterapeutti Anneli Keskitalo ja verkostokoordinaattori, vaativan erityistason perheterapeutti Helena Niskanen. Kouluttajia ovat lisäksi olleet mielenterveys- ja sosiaalipalveluista ylilääkäri, vaativan erityistason perheterapeutti Mikko Naarala, terveydenhoitaja, perheterapeutti Tarja Melakari ja palveluesimies, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti Anne-Maria Takkula, päivähoidosta palveluesimies, lastentarhanopettaja Raija Meriläinen ja terveydenhuollosta terveydenhoitaja, perheterapeutti Riitta Elomaa Perhe-, verkosto- ja hoitokokouskoulutus Tähän koulutukseen kuului neljä koulutusryhmää, joissa oli yhteensä 48 koulutettavaa ja koulutuksen suoritti 47 (keskeyttäneitä 1). Koulutettavat olivat Oulun mielenterveys- ja päihdepalvelujen työntekijöitä; sairaanhoitajia, mielisairaanhoitajia, lähihoitajia, sosiaalityöntekijöitä, toimintaterapeutti, psykiatri, palveluesimies ja palvelupäällikkö. Koulutussuunnitelma on liitteessä 2. Koulutuksen tavoitteita olivat koulutettavien: 1. ammattitaidon lisääminen 2. kiinnostuksen lisääminen oman työn kehittämiseen 3. tukeminen oman persoonan ja ammatillisen osaamisen hyödyntämiseen työssä

6 4 4. työhyvinvoinnin tukeminen 5. tukeminen omien asenteiden ja arvojen tarkasteluun 6. tutustuminen yhteistyöverkostoihin ja jokaisen osallistujan työhön ja työpaikkaan. Koulutuspäivät jakautuivat koulutuksellisiin ja työnohjauksellisiin jaksoihin, jotka liittyivät toisiinsa. Koulutus oli suunniteltu täyttämään psykoterapeuttiset perusvalmiudet koulutuksen kriteerit, joten opintojen laajuus oli 800 tuntia eli 30 opintopistettä. Teorialäksyt ja kotitehtävät sovellettiin keskusteluin ja harjoituksin kunkin koulutukseen osallistuvan omaan työhön. Koulutuspäivät ja työnohjaukset toteutettiin koulutettavien omilla työpaikoilla. Työnohjaukset toteutettiin aidoissa hoitokokoustilanteissa ns. suorina työnohjauksina. Koulutukset olivat vuoden mittaisia sisältäen syys- ja kevätlukukauden. Syyskaudella keskityttiin koulutettavien omiin taustoihin ja asenteisiin kohdistuvaan työskentelyyn. Teemoina oli lisäksi perheiden ja yhteistyöverkostojen kanssa työskentely. Kevätkauden teemoina olivat tarpeenmukaisen hoidon ja hoitokokoustyöskentelyn kehittäminen. Koulutettavat osallistuivat myös ProMieli-hankkeen erillisseminaareihin, joita oli yksi seminaari syyskaudella ja kaksi seminaaria kevätkaudella. Koulutuksen aikana koulutettavat pitivät opintopäiväkirjaa, johon kirjasivat esim. koulutuspäivän jälkeen tuntemuksiaan päivästä. Viimeisellä lukukaudella koulutettavat tekivät myös lopputyön. Pääkouluttajina toimivat palveluesimies, vaativan erityistason perheterapeutti Anneli Keskitalo ja psykiatrinen sairaanhoitaja, vaativan erityistason perheterapeutti, erityistason ryhmäpsykoanalyytikko Jussi Pietikäinen. Diagnostiikasta luennoi ylilääkäri, vaativan erityistason perheterapeutti Mikko Naarala Verkostoista Voimaa yhteistyöllä eteenpäin koulutus Verkostoista Voimaa yhteistyöllä eteenpäin koulutus suunnattiin kahden Oulun asuinalueen Toppilan ja Kaakkurin eri viranomaisille. Koulutuksessa oli tarkoituksena kehittää ylisektorisia asiakaslähtöisiä yhteistyökäytäntöjä alueellisesti lasten/ nuorten ja heidän perheidensä tukemiseksi. Koulutuksessa oli mukana toimijoita terveydenhuollosta, koulutoimesta, päivähoidosta, mielenterveystyöstä, päihdepalveluista, aikuissosiaalityöstä ja lastensuojelusta. Koulutuksessa oli kolme ryhmää, joista kaksi ensimmäistä aloitti syksyllä elokuussa 2007 ja heidän koulutuksensa kesti kevääseen Kolmas ryhmä aloitti syksyllä 2008 ja heidän koulutuksensa päättyi 2009 vuoden lopussa. Koulutussuunnitelma on liitteessä 3. Koulutus toteutettiin teoriaopetuksena ja pienryhmätyöskentelynä. Teoriaopetuksessa käytiin läpi erilaisia verkostotyön teorioita ja menetelmiä, dialogisuutta, narratiivisuutta ja asiakaslähtöisen työskentelyn teorioita. Pienryhmissä syvennettiin teoriaopintoja käytäntöön erilaisten harjoitusten ja käytännön esimerkkien avulla ja näissä alueellisissa pienryhmissä myös suunniteltiin omalle alueelle toimivia käytäntöjä verkostoyhteistyöhön. Osana koulutuskokonaisuutta olivat myös ProMieli hankkeen seminaaripäivät, joihin koulutettavat osallistuivat. Pääkouluttajina toimivat psykologi, Ft vaativan erityistason perheterapeutti Pirjo Keskitalo ja verkostokoordinaattori, msh, vaativan erityistason perheterapeutti Helena Niskanen ja muina kouluttajina terveydenhoitaja, perheterapeutti Riitta Elomaa, terveydenhoitaja, perheterapeutti Tarja Melakari, palveluesimies, lastentarhaopettaja Raija Meriläinen ja koulutuksen alussa kouluttamassa oli myös palveluesimies, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti Anne- Maria Takkula.

7 5 4.2 Seutukunnalliset seminaarit Hankeaikana järjestettiin yhteensä 8 seutukunnallista avointa seminaaria ja hankkeen päätösseminaari. 1. Dialogissa verkoston ihmissuhteet voimavaraksi Verkostotyö ja dialogisuus Uusi lastensuojelulaki ja yhteistyö Alueellisen tarpeenmukaisen mielenterveystyön mallin kehittäminen Oulussa Uusi lastensuojelulaki ja yhteistyö Verkostotyön kehittäminen Koulun verkostoyhteistyön seutukunnallinen seminaari Seutukunnallinen perhetyön seminaari Päätösseminaari Selvitys seminaarien sisällöistä, asiantuntijoista ja osallistujista on liitteessä 4. 5 ARVIOINTI Hankkeen tavoitteiden toteutumista on arvioitu laadullisena ja määrällisenä monitahoarviointina; palvelujärjestelmätason vaikuttavuus (tarpeenmukaisen hoidon toteutuminen, ehkäisevän työn lisääntyminen, verkostoyhteistyön lisääntyminen), työntekijä- ja työyhteisötason vaikuttavuus (työntekijöiden osaamisen lisääntyminen, työssäjaksaminen, työkuormittuneisuuden vähentyminen) ja ohjausjärjestelmätason vaikuttavuus (johdon sitoutuminen poikkihallinnolliseen ylisektoriseen toimintamalliin). Vaikuttavuuden arvioinnissa on tehty yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkostotutkimushenkilöstön kanssa. Arviointi toteutettiin sähköisen Zef-järjestelmän avulla. 5.1 Koulutusten arviointi Kaikkia koulutusryhmiä arvioitiin erikseen. Jokaiselle koulutukseen osallistuneelle lähetettiin sähköinen arviointikysely ja koulutukseen osallistuneiden esimiehille lähetettiin erillinen kysely Koulutukseen osallistujien arviointiraportti Perhe-, verkosto- ja hoitokokouskoulutus Koulutusarviointikysely lähetettiin yhteensä 47:lle neljään koulutusryhmään osallistuneelle työntekijälle. Kyselyyn vastasi yhteensä 28 työntekijää, mikä on n. 60 % koulutukseen osallistujista. Suurin osa vastaajista oli yli 41-vuotiaita naisia, ammatiltaan sairaanhoitajia tai terveydenhoitajia. Vastaajat kokivat, että kouluttajat olivat onnistuneet hyvin tehtävässään ja koulutuksen sisältö oli tärkeää heidän työlleen. Avoimessa palautteessa vastaajat kirjoittivat, että koulutus oli tarpeellinen ja hyödyllinen peruskoulutus, mistä sai uusia työvälineitä ja näkökulmia työlleen. Hyödyllistä oli myös tutustua toisiin mielenterveyspalvelujen työntekijöihin ja heidän työyksikköihinsä. Suurin osa on käyttänyt uusia opittuja

8 työmenetelmiä työssään viikoittain ja työmenetelmistä on hyötyä omalle työlle, asiakkaille, työparityölle ja verkostoyhteistyölle. Jotta opitut työmenetelmät juurtuisivat käytäntöön, koulutukseen osallistujat toivoivat enemmän rohkeutta toteuttaa uusia työmenetelmiä, tarpeeksi resursseja, enemmän yhteisiä neuvotteluja ja kertauskursseja ja yleensä enemmän työryhmätyöskentelyä. Jotta uudet taidot säilyisivät, toivottiin samanlaista koulutusta lisää, uusien työmenetelmien markkinoimista ja jatkoseminaareja. Koulutuksen vaikutus työhyvinvointiin on merkittävä, sillä suurin osa koki, että työmotivaatio, työssä jaksaminen ja työnilo olivat lisääntyneet. Heidän mielestään myös asiakkaan kuulluksi tuleminen lisääntyi. Arviointiraportti neljästä koulutusryhmästä erikseen (ei avointen kysymysten vastauksia) on liitteessä 5. Verkostosta voimaa-yhteistyöllä eteenpäin-koulutus Koulutusarviointikysely lähetettiin yhteensä 29:lle kahteen koulutusryhmään osallistuneelle työntekijälle. Kyselyyn vastasi yhteensä 11 työntekijää, mikä on n. 40 % koulutukseen osallistujista. Suurin osa vastaajista oli yli 41-vuotiaita naisia, ammatiltaan sairaanhoitajia tai terveydenhoitajia. Vastaajat kokivat, että kouluttajat olivat onnistuneet hyvin tehtävässään ja koulutuksen sisältö oli tärkeää heidän työlleen, mutta koulutuksessa on vielä kehitettävää. Avoimessa palautteessa vastaajat kirjoittivat, että dialoginen keskustelu koulutustapana ja harjoitukset olivat olleet mielenkiintoisia ja kouluttajat asiantuntevia. Sosiaalipalveluista olisi toivottu enemmän osallistujia. Myös opetusrunkoa toivottiin vielä kehitettävän. Suurin osa oli käyttänyt uusia opittuja työmenetelmiä työssään 1-2 kertaa kuukaudessa ja työmenetelmistä on ollut hyötyä omalle työlle, asiakkaille, työparityölle ja verkostoyhteistyölle. Koulutukseen osallistujat toivoivat enemmän aikaa verkostoyhteistyölle ja selkeitä yhteistyökuvioita eri hallintokuntien välille. Tukea toivottiin myös työmenetelmien vakiinnuttamiselle ja verkostotyön tilastointiin. Myös tämän koulutuksen vaikutus työhyvinvointiin on merkittävä, sillä suurin osa koki, että työmotivaatio, työssä jaksaminen ja työnilo olivat lisääntyneet. Heidän mielestään myös asiakkaan kuulluksi tuleminen ja tasa-arvo lisääntyivät. Jotta työmenetelmät ja taidot säilyisivät, toivottiin tapaamisia puolivuosittain koulutuksen jälkeen. Arviointiraportti kahdesta koulutusryhmästä erikseen(ei avointen kysymysten vastauksia) on liitteessä 5. Kolmannelle koulutusryhmälle ei ole lähetetty kyselyä, sillä tämän ryhmän koulutus oli vielä kesken kun hanke päättyi Koulutukseen osallistuneiden esimiesten arviointiraportti Koulutusarviointikysely lähetettiin yhteensä 31:lle koulutuksiin osallistuneiden työntekijöiden esimiehille. Kyselyyn vastasi yhteensä 12 esimiestä ja vastausprosentti oli n. 40%. Suurin osa vastaajista oli yli 50-vuotiaita naisia, joilla oli esimiestyökokemusta yli 20 vuotta. Esimiehet kokivat, että koulutuksessa opituista työmenetelmistä on hyötyä työyhteisölle, asiakkaille ja moniammatilliselle verkostoyhteistyölle. Heidän mielestään myös 6

9 työntekijöiden työhyvinvointi lisääntyi ja työmenetelmien käyttö lisäsi asiakkaiden kuulluksi tulemista ja tasa-arvoa. Avoimessa palautteessaan he kirjoittivat, että esimiehenä he mahdollistavat uuden työmenetelmän juurruttamisen työyhteisöön luomalla työyhteisöön avoin ja keskusteleva ilmapiiri, antamalla mahdollisuuden kouluttautumisiin ja moniammatilliseen verkostotyöhön osallistumiseen. Kehityskeskusteluissa ja perehdytyksessä asian huomioiminen ja muistuttaminen auttavat työmenetelmien vakiinnuttamisessa. Joustoa tarvitaan myös työvuorojen vaihtamisessa sekä rohkaisua ja kannustusta opittujen taitojen hyödyntämiseen. Ylemmältä johdolta esimiehet kaipasivat ajankäytöllistä tukea, kannustusta ja työrauhaa, sillä uuden työmenetelmän käyttöönotto vie aikaa. Kun esimiehet saavat tukea ja arvostusta ylemmältä johdolta, se auttaa heitä myös tukemaan alaisiaan. Työyhteisöltä toivottiin positiivista suhtautumista uusiin menetelmiin ja toimintatapoihin ja että työyhteisössä annetaan tilaa uudelle työtavalle ja tuetaan koulutuksessa olleita. Kun koulutuksessa on useita osallistujia työyhteisöstä, turvataan vertaistuen mahdollisuus. Jonkin verran koulutuksen toteuttaminen tuotti ongelmia poissaolojen vuoksi. Vakinaisesta henkilökunnasta koulutuksissa voi yhtäaikaisesti olla vain muutamia työntekijöitä, mutta varahenkilöiden käyttö oli osaltaan mahdollistanut koulutuksiin osallistumista. Osa esimiehistä koki, että ylisektorinen yhteistyö on parantunut ja monipuolistunut ja rohkeus pyytää mukaan verkostoihin on lisääntynyt, kun oli koulutuksessa tutustuttu uusiin ihmisiin. Esimiesten mielestä parhaiten työntekijöiden toteuttamaa ylisektorista yhteistyötä tukee yhtä aikainen moniammatillinen koulutus alueellisesti, jolloin päästään vuoropuheluun käytännöistä. Koulutukseen voisi liittyä kuukausittaiset verkostoajat ja myös asiakastapauksiin liittyvä koulutus. Myös ylimmän johdon sitoutumista tarvitaan. Jotta työtaidot säilyvät, tarvitaan myös "kertauskurssi koulutetuille. Esimiesten mielestä koulutukset olivat hyvin suunniteltuja ja niissä oli moniammatillinen ja asiakaslähtöinen näkökulma. Ne olivat tärkeitä yhteistyön ja yhteisen ymmärtämisen vuoksi ja lisäsivät työntekijöiden työhyvinvointia. Muutokseen tarvitaan kuitenkin aikaa. Esimiesten arviointiraportti (ei avointen kysymysten vastauksia) on liitteessä Seminaarien arviointi Seminaareissa ajalla jaettiin palautelomake koulutuspäivän alussa ja se palautettiin koulutuksen päätyttyä. Vuodesta 2009 alkaen seminaarien ilmoittautuminen ja arviointi tapahtuivat sähköisen Zef-järjestelmän avulla. Seminaarien osallistujille lähetettiin sähköpostilla koulutuspäivien jälkeen arviointikysely, jossa osallistujat arvioivat kouluttajien suoriutumista ja luentojen tärkeyttä omalle työlleen sekä seminaarien ulkoisia järjestelyjä. Seminaarien järjestelyihin oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Myös seminaarien luennoitsijoihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä ja seminaarien sisältö koettiin omalle työlle tärkeänä. Kehittämistä on vielä suunnitella seminaarien sisältö loogiseksi kokonaisuudeksi. Tämä on usein järjestäjien taholta vaikeaa, koska luennoitsijat tulevat eri puolilta Suomea ja yhteistä keskustelua seminaarien sisällöstä on vaikeaa järjestää etukäteen. Seminaarien tarjoaminen seutukunnallisina ja monille eri ammattiryhmille luo myös haasteita. 7

10 8 6 HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ProMieli-hankkeen päätavoitteena on ollut koota ja kehittää mielenterveys- ja päihdepalveluja seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä. Hankkeen työnohjaukselliset koulutusosiot toteutuivat hyvin ja koulutukseen osallistujat ja heidän esimiehensä olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä koulutuksiin. Arvioinnin perusteella näyttää myös siltä, että työnohjauksellinen moniammatillinen koulutus lisää merkittävästi työmotivaatiota, työniloa ja työssä jaksamista. Ammatillinen peruskoulutus ja täydennyskoulutus luovat pohjan moniasiantuntijaiselle verkostoyhteistyölle. Paukkusen ym (2002) mukaan koulutus luo arvot ja tietoperustan työntekijöille. Kuitenkin siirryttäessä työelämään kokemukseen perustuvan tiedon merkittävyys ja käyttö lisääntyivät ja tutkimustiedon merkittävyys väheni. Ammatillisen koulutuksen haaste onkin korostaa sekä tutkimuksellisen että kokemukseen perustuvan tiedon lajien integrointia, jotta vahvistetaan koulutuksen pitkäkestoisia vaikutuksia ammatillisen tietoperustan kehittymisessä. On todettu myös, että moniammatillinen koulutus ei suinkaan estä oman erityisalan ammatti-identiteetin syntyä vaan vahvistaa ammattiryhmien omaa professiota (Pollard K. C. ym 2006). Moniammatillinen oppimiskulttuuri vaatii aikaa juurtuakseen jokapäiväisiksi käytännöiksi. Tällaisen kulttuurin saavuttaminen vaatii jaettuja arvoja, tavoitteita ja vastuuta yksilöllisestä opiskelusta tiimikoulutuksen lisäksi. Koulutusprosessin tulee olla myös riittävän pitkä ja sisältää käytännön moniammatillista yhteistyötä jo koulutuksen aikana. (Larivaara P. & Taanila A. 2004, Allan H. ym 2005.) Oulun kaupungin tuottamaa mielenterveys- ja päihdepalveluja on vahvennettu hankesuunnitelman mukaisesti verkostoyhteistyökoulutuksella. Koulutukseen ovat osallistuneet Toppila-Kaakkuri-aluetiimien työntekijöitä, terveysasemien, sosiaalitoimen ja päihdepalveluiden työntekijöitä. Yhtenä hanketavoitteena on ollut purkaa sektoroitunutta työskentelyä. Edelleen on kehitetty koulutusinterventiota, joka mahdollistaa jo varhain lapsen mielenterveysongelman havaitsemisen ja siihen puuttumisen yhteistyössä eri tahojen kanssa. Verkostosta voimaa-yhteistyöllä eteenpäin-koulutukseen on osallistunut Toppilan ja Kaakkurin ryhmiin moniammatillisesti yli sektorirajojen työntekijöitä hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Koulutukseen sitoutumisessa on kuitenkin ollut vaikeuksia, koska työntekijät ovat vaihtuneet ja tiukat tulostavoitteet eivät tue pitkiä prosessikoulutuksia. Eri hallintokuntien välinen verkostoyhteistyö on kuitenkin lisääntynyt, laatu on parantunut ja yhteinen toimintamalli on kehittymässä. Verkostoyhteistyön koulutuksen jatkuminen omana toimintana edistää edelleen toimintamallin juurruttamista käytäntöön Perhe-, verkosto- ja hoitokokous-koulutus on kohdentunut hankesuunnitelman mukaisesti osastojen ja mielenterveystoimistojen henkilöstölle. Koulutuksessa on opeteltu puhumaan vaikeista asioista avoimesti ääneen ja vahventamaan avohoidon hoitovastuuta ja läheisten tukea potilaan hoitoprosessissa. Työnohjauksen lisäksi työntekijöiden osaamisen vahventamiseksi on järjestetty psykiatrista peruskoulutusta mm. potilaan toimintakyvyn ja perheen kuormittuneisuuden arviointiin. Osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtyminen kokeneilta työntekijöiltä nuoremmille työntekijöille on toteutunut siten, että perhe-, verkosto- ja hoitokokoustyöskentelykoulutuksessa on ollut mukana työntekijöitä ja kokeneita esimiehiä. Opiskelijat ovat pitäneet omaa oppimispäiväkirjaa. Perhe-, verkostoja hoitokokoustyöskentely- koulutuksen sisältö vastaa psykoterapeuttiset valmiudetkoulutuksen kriteerejä. Tämä mahdollistaa hakeutumaan jatkossa vaativampiin psykoterapiakoulutuksiin. Myös tätä koulutusta on tarkoitus jatkaa omana toimintana. Erillisseminaarit ovat tukeneet avohoitopainotteisia mielenterveys- ja päihdepalveluita. Erillisseminaareihin on osallistunut henkilökuntaa yli sektori- ja kuntarajojen.

11 Seminaareista on ilmoitettu laajasti sähköisesti sekä Kaleva-sanomalehdessä. Näissä seminaareissa on esitelty meneillään olevia koulutushankkeita sekä mielenterveyspalveluiden kokonaisuutta Oulussa. Valtakunnallisesti arvostettuja asiantuntijoita on ollut seminaarien luennoitsijoina, mikä on vahvistanut työntekijöiden osaamista vastaamaan nykypäivän asiakkaiden/potilaiden perustarpeisiin. 9

12 10 LÄHTEET Allan H., Bryan K., Clawson L. & Smith P Developing an interprofessional learning culture in primary care. Journal of Interprofessional Care. 19(5): Larivaara P. & Taanila A Towards interprofessional family-oriented teamwork in primary services: the evaluation of an education programme. Journal of Interprofessional Care.18(2): Paukkunen ym Koulutus ammatillisten arvojen ja tietorakenteen kehittäjänä sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 39(1):25-41 Pollard K. C., Miers M.E., Gilchrist M. & Sayers A A comparison of interprofessional perceptions and working relationships among health and social care students: the results of a 3-year intervention. Health and Social Care in the Community. 14(6):

13 LIITE 1 ProMieli Kp 1742 Projektinumero: 2068 Hankkeen Toteuma Toteuma Toteuma Toteuma budjetti yht. Henkilöstömenot , , , , ,45 projektiin palkattava henkilöstö 6 000, , ,50 työpanoksen siirto kunnalta , , , , ,95 Palvelujen ostot yhteensä , , , , ,11 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut , , , , ,06 Painatukset ja ilmoitukset 3 408,00 947, , , ,29 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 8 049,00 0, , , ,65 Matkustus- ja kuljetuspalvelut , , , , ,11 Koulutus- ja kulttuuripalvelut , , , , ,00 Muut palvelujen ostot 400,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 800,00 57,95 632,00 0,00 689,95 Vuokrat 8 000,00 240, , , ,51 Investointimenot yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Koneet ja kalusto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut menot 1 000,00 626,03 88,52 0,00 714,55 YHTEENSÄ , , , , ,57 Rahoitusosuus; lääninhallitus 75% , , , , ,93 Oulu ja Ylikiiminki 25% , , , , , , , , , ,57

14 Sosiaali- ja terveystoimi LIITE 2 Mielenterveyspalvelut ProMieli-hanke PERHE-, VERKOSTO- JA HOITOKOKOUSTYÖSKENTELYKOULUTUS KOULUTUSSUUNNITELMA Kesto: Syyskuu kesäkuu Koulutuspäivien kokonaismäärä 18/ryhmä Kohderyhmä: Kaksi koulutusryhmää, joissa 12 koulutettavaa/ryhmä. Koulutettavat ovat aikuisten mielenterveystyön työntekijöitä/esimiehiä osastoilta ja avohoidosta. Koulutuksen tavoitteet: Kyseessä on ns. työnohjauksellinen koulutus. Tavoitteena on koulutettavien ammattitaidon lisääminen sekä kiinnostuksen lisääminen oman työn kehittämiseen. Koulutuksella pyritään tukemaan työhyvinvointia. Tavoitteena on myös tukea koulutettavan oman persoonan ja ammatillisen osaamisen hyödyntämistä työssä. Edelleen tuetaan koulutettavien omien asenteiden ja arvojen tarkastelua. Tutustutaan yhteistyöverkostoihin ja jokaisen osallistujan työhön ja työpaikkaan. Kouluttajat: Vaativan erityistason perhe- /psykoterapeutit Anneli Keskitalo (Oulun kaupunki) ja Jussi Pietikäinen (Kainuun koulutus- ja terapiapalvelu Koulutuksen jakautuminen: Koulutuspäivät jakautuvat koulutuksellisiin ja työnohjauksellisiin jaksoihin. Nämä limittyvät toisiinsa. Teorialäksyt ja kotitehtävät sovelletaan keskusteluin ja harjoituksin kunkin koulutukseen osallistuvan omaan työhön. Hyödynnetään mm. mentoroinnin ja Benchmarkingin käyttöä. Koulutuspäivät ja työnohjaukset toteutetaan osallistujien omilla työpaikoilla. Työnohjaukset toteutetaan aidoissa hoitokokoustilanteissa ns. suorana työnohjauksena. Työnohjauksissa hyödynnetään mm. reflektiivisen tiimin käyttöä. Koulutusrunko: Syyskausi keskittyy enemmän omaan taustaan ja asenteisiin kohdistuvaan työskentelyyn. Teemoina lisäksi perheiden ja yhteistyöverkostojen kanssa työskentely. Kevätkauden keskeisinä teemoina on hoitokokoustyöskentelyn ja tarpeenmukaisen hoidon kehittäminen. Keväällä 2009 toteutetaan myös yksi molemmille ryhmille yhteinen koulutuspäivä. Sosiaali- ja terveystoimi Mielenterveyspalvelut Postiosoite: PL 8, Oulun kaupunki Käyntiosoite: Mäkelinkatu 43, 2 krs - Laskutusosoite: PL 65, Oulun kaupunki

15 LIITE 3 VERKOSTOISTA VOIMAA- YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN - KOULUTUS SYKSYN 2007 OHJELMA: Kaakkurin ryhmä Vetäjinä: perheterapeutit Pirjo Keskitalo, psykologi ja Anne-Maria Takkula, johtava sosiaalityöntekijä sekä Raija Meriläinen, päiväkodin johtaja, Riitta Elomaa, th perheterapeutti TEORIA PIENRYHMÄTYÖSKENTELY PAIKKA Jaakko Seikkulan erityisseminaari avoin seminaari Pakkalan sali kaikki PK A-M T, RM PK HN PK, A-M T, RM PK, RM kaikki PK Tutustuminen, koulutuksen esittely ja rakenne, työskentelytavat. Opiskelijoiden omat oppimistavoitteet, ja oppimispäiväkirjan käyttö kaikki osallistujat, klo Pienryhmätyöskentelyn aloitus, lasten ja nuorten palveluketjutyöryhmän raportin työstäminen suhteessa omaan työhön klo kaikki Oulun ylisektoriseen verkostokoulutukseen osallistujat läksy seuraavalle teoriakerralle Keskustelua ja harjoituksia omassa pienryhmässä Dialogisuuden käsite: kaikki osallistujat paikalla Alustus, pariharjoituksia, klo keskustelua Pienryhmätyöskentelyä klo Dialogisuusharjoituksia Pienryhmätyöskentelyä klo lähiohjaus Reflektointi- teoriaa, kokemusten vaihtoa, toiveet keväälle: klo Pienryhmätyöskentelyä klo lähiohjaus Kipinä, Keskustan kasarmi, entinen pesularakennus Kipinä Kipinä A-M Takkula jäi koulutuksesta pois.

16 LIITE 3 VERKOSTOISTA VOIMAA- YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN - KOULUTUS SYKSYN 2007 OHJELMA: Toppilan ryhmä Vetäjinä : Helena Niskanen, msh, perheterapeutti ja Tarja Melakari th, perheterapeuttiopiskelija, Riitta Elomaa th, perheterapeutti TEORIA PIENRYHMÄTYÖSKENTELY PAIKKA Jaakko Seikkulan erityisseminaari avoin seminaari Pakkalan sali kaikki HN + TM kaikki HN,TM HN,TM HN, TM kaikki Tutustuminen, koulutuksen esittely ja rakenne, työskentelytavat. Opiskelijoiden omat oppimistavoitteet, ja oppimispäiväkirjan käyttö kaikki osallistujat paikalla koko päivän Pienryhmätyöskentelyn aloitus, lasten ja nuorten palveluketjutyöryhmän raportin työstäminen suhteessa omaan työhön klo kaikki Oulun ylisektoriseen verkostokoulutukseen osallistujat läksy seuraavalle teoriakerralle Keskustelua ja harjoituksia omassa pienryhmässä Dialogisuuden käsite: kaikki osallistujat paikalla Alustus, pariharjoituksia, klo keskustelua Pienryhmätyöskentelyä klo Dialogisuusharjoituksia Pienryhmätyöskentelyä klo lähiohjaus Pienryhmätyöskentelyä klo lähiohjaus Reflektointi- teoriaa, kokemusten vaihtoa, toiveet keväälle: klo Kipinä, Keskustan kasarmi, entinen pesularakennus Kipinä Kipinä

17 VERKOSTOISTA VOIMAA- YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN - TOTEUTUNUT KEVÄÄN 2008 OHJELMA TEORIA PIENRYHMÄTYÖSKENTELY PAIKKA LIITE teoria kaikki kouluttajat Sirpa Kontulainen kaikki Roolini moniammatillisessa verkostossa:alustus PK, reflektio HN ja RM Verkostot näkyviin toiminnallisten menetelmien kautta- sosiodraama ja verkostokokous Luettavana: Engenström Y Moniammatillisten tiimien toiminnan analysointi. Launis Kirsti Moniammatillisuus ja rajojen ylitykset asiantuntijatyössä. MTT MTT 5.2. Kaakkurin ryhmä SK, japk;rm 7.2. Toppilan ryhmä Teoria kaikki kouluttajat Omaan ammatilliseen toimintaan liittyvien ajatusten jakaminen edellisen teoriapäivän pohjalta draamallisia harjoituksia Jaanan asiakasverkostosta Narratiivisen ajattelun perusteita: alustus Pirjo Keskitalo, reflektio HN, pienryhmäkeskusteluja ja haastatteluharjoitus Suurla: dialoginen kirjoittaminen / Oppimispäiväkirjojen läpikäynti A-Klinikka, III krs Lanu:n tilat MTT Kaakkurin ryhmä Toppilan ryhmä Pienryhmätyöskentely lähiohjaus: Johannan asiakasverkoston työnohjauskeskustelu, reflektiot Maritan asiakasverkoston työnohjaus keskustelu, reflektiot Kuukkelin päiväkoti Hippiäiskuja 3 Terva-Toppilan yläkoulu

18 LIITE Teoria, PK HN JP,AK Yhteinen päivä hoitokokouskoulutuksen kanssa Kirkkotorin toimitilat Kaakkurin ryhmä Toppilan ryhmä Pienryhmätyöskentelyä Lähiohjaus, toiveet ja tavoitteet syksylle Redi, I KRS Terva-Toppilan yläkoulu VERKOSTOISTA VOIMAA- YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN - KOULUTUS syksyn 2008 OHJELMASUUNNITELMA TEORIA PIENRYHMÄTYÖSKENTELY PAIKKA teoria kaikki kouluttajat Uudet opiskelijat : tutustumisharjoitus teoria:narratiivisen ajattelun syventäminen Alustus HN, reflektio PK ja RM MTT PK ja RM Pienryhmä Kuluneen vuoden verkostokokemuksia: Tähtihetket ja solmukohdat tulevan vuoden oppimistavoiteet METSOLAN LASTENKOTI

19 LIITE Kaakkurin ryhmä,pk ja RE Pienryhmä Lähiohjaus: Metsolan nuoren verkosto ja siihen liittyvät reflektiot Sarasuon pk HN ja TM Kuluneen vuoden verkostokokemuksia: Tähtihetket ja solmukohdat tulevan vuoden oppimistavoiteet LANUN:n tilat Seikkula ja Alakare Pro-mieli verkostopäivät HN, PK, RM Teoria: Luettavana: Minä mielenterveystyön tekijänä. luvut 1,3, ja 6( toim. Kiviniemi Liisa etc.) Edita Eriksson& Arnkil: Huolen puheeksiotto Tulevaisuuden muistelu: Hyvä verkostoituminen työssä ja omalla alueella MTT Pienryhmä Toppila lähiohjaus Metsolan lastenkoti , PK, RM ja RE Pienryhmä Kaakkuri lähiohjaus: lastensuojeluasiakas ja perhe A-klinikka Teoria Mönkkönen Kaarina: Vuorovaikutus: Dialoginen asiakastyö, luvut 2 ja 6 MTT Kaakkurin pienryhmä: Toppilan pienryhmä Sirpa Kontulainen Päiväkodin verkosto- reflektiiviset keskustelut, tavoitteet keväälle 2009 Moniammatilliset verkostot esille toiminnallisten harjoitusten kautta Kuukkelin päiväkoti Terva-Toppilan yläkoulu

20 LIITE Sirpa Kontulainen- Kaakkuri lähiohjaus- Toppila Moniammatilliset verkostot esille toiminnallisten harjoitusten kautta Lähiohjaus Kuukkelin pk Terva-Toppilan alakoulu Koulutuspäivien kesto on ollut klo kahvitauko on pidetty välillä. Koulutussuunnitelma on laadittu lukukauden alussa kouluttajakokouksissa ja mukana olijoiden toiveista lähtien ( esim. konkreettisia työtapoja verkostoihin enemmän) eli ohjelmasuunnitelmaa on jonkin verran muunneltu. Syksyn sisältöjä tarkistetaan kouluttajakokouksessa Sirpa Kontulaisen palkkiot on laskutettu Koulutus- ja työnohjauspalvelut Ihme ja Kumma Oy:n kautta, ts. noina Sirpa Kontulaisen koulutuspäivinä Pirjo Keskitalo ei laskuta omasta työpanoksestaan ProMieli hanketta. Lähiohjaus päivinä on työnohjauksellisesti käyty keskustelemalla, reflektoimalla ja harjoitusten avulla läpi erilaisia asiakastilanteita. Koulutukseen osallistujat ovat miettineet omia työkäytäntöjä verkostoyhteistyössä.

HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS

HANKKEEN MENOT JA RAHOITUS HANKKEEN Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Hankkeen (ja/tai kehittämisosion) nimi KP LAPE Koko hankkeen menot ja rahoitus yhteensä 2 17 2 18 Henkilöstömenot, joista 691 98 41 14 1

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke Tilannekatsaus 19.3.2009 Marja-Sisko Tallavaara 1 Konsultaatio ja videoneuvottelun käyttö Erityistyöntekijä

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Lapsiystävällinen kunta strateginen valinta Kittilässä. Tiina Huilaja Koulukuraattori

Lapsiystävällinen kunta strateginen valinta Kittilässä. Tiina Huilaja Koulukuraattori Lapsiystävällinen kunta strateginen valinta Kittilässä Tiina Huilaja Koulukuraattori Kunta toimintaympäristönä Väkiluku noin 6200 Vuosittain syntyy uusia kittiläläisiä ~ 70 Kunta työnantajana ~ 400 henkilölle

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII /

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / 2009 13.3.2009 Sisällysluettelo Ajankohtaista hankkeessa keväällä 2009 1. ARVO - koulutus 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin liittyvien matalan kynnyksen toimintamallien

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN

MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN RANTAKYLÄN HYVINVOINTIASEMA pilotti 2016 MIKSI HYVINVOINTIASEMAA KEHITETÄÄN - Joensuun palveluohjelmat ja hyvinvoinnin integroidun toimintamallin kuntakokeilu * asiakaslähtöiset ja moniammatilliset toimintamallit

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus terveydenhuollossa Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus Yhteistyö on monitasoinen ja uloitteinen, useista osa-alueista koostuva ilmiö, jonka määrittely vaihtelee

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma,

Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma, Uusien opettajien mentoroinnin - kehittämis- ja koulutusohjelma, 2011-2013 Anna Maija Siljander & Hannele Niemi Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia & CICERO Learning verkosto 8.5.2012 1 Hankkeen visiona

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

A-klinikkasäätiön Tampereen koulutusosaston koulutuspalvelujen keskeiset aihealueet ovat: Päihde- ja mielenterveystyö. Päihteet ja vanhustyö

A-klinikkasäätiön Tampereen koulutusosaston koulutuspalvelujen keskeiset aihealueet ovat: Päihde- ja mielenterveystyö. Päihteet ja vanhustyö 1 A-klinikkasäätiö Tampereen koulutusosasto Sumeliuksenkatu 13 A 2, 33100 Tampere Jukka Oksanen 045-65 789 67 toimisto: 03-253 9647, 03-253 9655 e-mail: koulutus.tampere@a-klinikka.fi A-KLINIKKASÄÄTIÖ

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto

Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Oppilaitosten vastuu- opiskelijahuolto Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Opiskelukyvyn palapeli, Vanha Ylioppilastalo 24.5.2011 Opetushallitus Heidi.Peltonen@oph.fi +358403487271 Opiskelijahuolto-

Lisätiedot

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view

ALUESEMINAARI Tampere https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view ALUESEMINAARI Tampere 26.3.2015 https://drive.google.com/file/d/0bxdgmsxgd KXZeDJNcmZMMGswLXc/view Olipa kerran Tarina, tulevaisuus, unelmat Jouni Kangasniemi * kehittämispäällikkö * opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet

Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet Uusi Osaaja 2 Hankkeen tavoitteet 16.11.2011 Uusi Osaaja 2 TAUSTA: Alun perin (v. 2010) haettiin yhtä isoa hanketta, mutta sai vain osan rahoituksesta Uusi Osaaja 6/2010 12/2011 Uusi hakukierros 2/2011

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven

Lisätiedot

Toimintakulut yhteensä 243 839 88 100 650 335 33 056 96 498 80 998 1 192 826

Toimintakulut yhteensä 243 839 88 100 650 335 33 056 96 498 80 998 1 192 826 TALOUSARVIO POSKE 2013 9 600 9 551 9560-9563 9 504 9 505 9 506 Perus TUKEVA Pakaste 2 TAATUSTI Hyvinvointi- VIRTU yhteensä TOIMINTATUOTOT raha Lappi TURVASSA tili Myyntituotot yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 Myyntituotot

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Sujuvat siirtymät -aloitusseminaari 16.2.2016 Piia Liikka, Suomen eoppimiskeskus ry Poluttamo-konsortio Suomen eoppimiskeskus ry (koordinaattori) Suomen avointen tietojärjestelmien

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Julkisen sektorin uudisraivaajat

Julkisen sektorin uudisraivaajat Julkisen sektorin uudisraivaajat 2010-luvun julkisen sektorin uudisraivaajat ovat uudistusmielisiä julkishallinnon päättäjiä, johtajia ja kehittäjiä Uudisraivaajilla on halu... luoda pysyviä rakenteellisia

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen

Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013. Heli Rissanen Työelämä tarvitsee liikettä seminaari 10.6.2013 Heli Rissanen BERNERIN ARVOT Työ Rehellisyys Ihminen 4.6.13/Heli Rissanen 2 4.6.13/Heli Rissanen 3 BERNER LAADUKKAIDEN BRÄNDIEN TAVARATALO Kuusi myyntiosastoa,

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä

Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä Itä-Lapin Ammattiopisto Nuorten Aikalisä 30.3.2009 Itä-Lapin Ammattioppilaitos 30.3.2009 Sirkku Valve, Mt ja Päihdehanke ja Erkki Vartiainen, LaPsyKe-hanke Kuva: Sirkku Valve Sirkku Valve ja Erkki Vartiainen

Lisätiedot

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla

VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla VIRETTÄ VERKKOON virtuaalinen yhteistyö sosiaali- ja terveys- sekä puhdistuspalvelualalla 1.9.2015-31.12.2016 2 Hankkeen toimijat Faktia Koulutus Hyria koulutus Oy Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Savonlinnan

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen Haapajärvi on alueen suurin kaupunki 7714 väestömäärällään. Pyhäjärvellä asukkaita on 6001, Reisjärvellä 3020 ja Kärsämäellä 2918. Yhteensä Selänne palvelee 19 653 asukasta( Tilastokeskus 2009) Päivähoidossa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS

LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ

VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ VERTAISRYHMÄMENTOROINTI HANKKEEN JUURRUTTAMISEN MENETELMÄNÄ Lapsen hyvä arki 2 hanke Kallion ja Selänteen peruspalvelukuntayhtymät Maria Myllymäki Varhaiskasvatuksen opiskelija Oulun yliopisto Mentorointi

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

VERKOSTOYHTEISTYÖ, KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA

VERKOSTOYHTEISTYÖ, KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA VERKOSTOYHTEISTYÖ, KEHITTÄMIS- JA PALVELUKESKUSTOIMINTA Polkuja työelämään seminaari 20.3.2007 Seija Eskola Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus Tapani Hiltunen Keravan ammattiopisto Sisältö Ammatillisen

Lisätiedot

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi

ASKELMERKKI. Ammatillinen tukihenkilötyö. www.askelmerkki.fi ASKELMERKKI Ammatillinen tukihenkilötyö www.askelmerkki.fi Ongelmista tavoitteisiin Askelmerkin ammatillinen tukihenkilötyö on aina yksilöllistä ja tapauskohtaisen tarpeen mukaan rakennettua työtä. Tärkeää

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN VERKOSTO TOIMIVAKSI

MONIAMMATILLINEN VERKOSTO TOIMIVAKSI MONIAMMATILLINEN VERKOSTO TOIMIVAKSI Erkki Vaittinen (Enontekiö): Mielenterveysongelmat/itsemurhat kulkevat käsi kädessä Moniammatillinen verkosto oppimisvaikeuksissa, kiinnittää huomio nuoriin (koulun

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Dialoginen johtaminen

Dialoginen johtaminen Dialoginen johtaminen Labquality Days 10.2.2017 Sari Tappura Tampereen teknillinen yliopisto Dialogisen johtamisen tutkimusohjelma 2012-2015 Lisätiedot: Sirpa Syvänen Tampereen yliopisto www.dinno.fi JHTAMISKRKEAKULU

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme?

Mihin on kadonnut vuorovaikutus väliltämme? Edellisten ajankohtaisfoorumien palautteista: *Moniammatillinen työryhmä olisi tarpeellinen *Aikaa vaihtaa arjen kuulumisia *Käytännönläheistä problematiikkaa kaivataan, yhteisiä asioita, mitä oikeasti

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Aikaisempia tuloksia - Virta I

Aikaisempia tuloksia - Virta I Virta II: tausta Kainuun tulottomat alle 25 -vuotiaat nuoret, noin 250-300 (henkilöä?) Valtakunnallinen kehittämiskonteksti Virta I hankkeen tulokset / havainnot Aikaisempia tuloksia - Virta I Nuorten

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot