ProMieli-hanke. ProMieli - Kehittyvä mielenterveystyö Hankkeen loppuraportti. Sosiaali- ja terveystoimi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ProMieli-hanke. ProMieli - Kehittyvä mielenterveystyö 1.5.2007-31.10.2009. Hankkeen loppuraportti. Sosiaali- ja terveystoimi"

Transkriptio

1 ProMieli-hanke ProMieli - Kehittyvä mielenterveystyö Hankkeen loppuraportti Sosiaali- ja terveystoimi

2 Sisältö 1 TAUSTA JA TAVOITTEET Hankekuvaus Hankkeen tavoitteet PROJEKTIORGANISAATIO Ohjausryhmä Projektihenkilöstö RAHOITUS TULOKSET Työnohjaukselliset koulutukset Perhe-, verkosto- ja hoitokokouskoulutus Verkostoista Voimaa yhteistyöllä eteenpäin koulutus Seutukunnalliset seminaarit ARVIOINTI Koulutusten arviointi Koulutukseen osallistujien arviointiraportti Koulutukseen osallistuneiden esimiesten arviointiraportti Seminaarien arviointi HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 8 LÄHTEET... 10

3 1 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 1.1 Hankekuvaus ProMieli hanke liittyy strategiseen painotukseen Palvelurakenteemme on vaikuttava ja taloudellinen. Hanke on toteutettu ajalla Tarkoitus on ollut kehittää mielenterveyspalveluita huomioiden tilaaja-tuottaja mallin asettamat laadulliset ja toiminnalliset tavoitteet palvelutuotannolle. Myös yksityissektorin, vapaaehtoisjärjestöjen ja työvoimatoimistojen tuottamien palveluiden rooli ja mahdollisuudet on huomioitu kehittämistyössä. Hankkeen toteutus on keskittynyt Oulun kaupungin alueelle, mutta yhteistyökumppanina on ollut Ouluun vuonna 2009 liittynyt Ylikiimingin kunta. Järjestetyt seminaarit ovat olleet avoimia kaikille ympäristökuntien julkisen sektorin, seurakunnan ja kolmannen sektorin työntekijöille. Oulun kaupungin mielenterveyspalveluiden järjestämisen pääpaino on vaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidossa. Työskentelyssä korostuu työntekijöiden vankka ammattitaito, joka mahdollistaa riittävän laaja-alaisen hoidontarpeen arvioinnin yhteistyössä tarvittavien tahojen kanssa. Kehittämistyössä on huomioitu erityisesti Oulun nuoren väestörakenteen edellyttämät ratkaisut, jolloin erityinen haaste mielenterveyspalveluiden järjestämiselle tulee lasten ja nuorten sekä perheiden hoidon tarpeen arvioinnista sekä tarpeenmukaisesta hoidosta. Luotavassa toimintamallissa on korostunut yhteistyö eri tahojen kanssa. Toinen keskeinen painopiste toimintamallissa on ollut ennaltaehkäisevän näkökulman nivominen toteutukseen. Palveluprosessien kehittämisen lisäksi hankkeen keskeinen tavoite on ollut henkilöstön valmennus. Esimerkiksi kotikuntoutuksen tehostuminen sekä yhteistyö eri tahojen kanssa korostuvat kuntoutustarpeen arvioinnissa. Toteutus vaatii moniammatillista yhteistyötä ja selkeää toteutustapaa, mikä varmistetaan henkilöstön valmennuksen avulla. Henkilöstön valmennuksessa hyödynnetään eri alojen asiantuntijoita. 1.2 Hankkeen tavoitteet Oulun kaupungin tuottamia mielenterveys- ja päihdepalveluja tukevat yhteiset koulutukselliset työnohjaukset, joita tässä hankkeessa on kokeiltu. Yhtenä tavoitteena on ollut purkaa sektoroitunutta työskentelyä. Työnohjausten lisäksi työntekijöiden osaamisen vahventamiseksi on järjestetty psykiatrista peruskoulutusta mm. potilaan toimintakyvyn arviointiin sekä perheen kuormittuneisuuden arviointiin. Edelleen on kehitetty koulutusinterventiota, joka mahdollistaa jo varhain lapsen mielenterveysongelman havaitsemisen ja siihen puuttumisen yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tässä on sovellettu Gällivaarassa Ruotsissa toteutettua koulutushanketta kohdealueena esimerkiksi Kaakkurin alue. Tavoitteet eriteltyinä: 1. Työntekijöiden ammatillisen osaamisen ja psyykkisen kestävyyden lisääntyminen sekä yksilöllisen ja laaja-alaisen psykiatrisen ammattitaidon kehittäminen. Työntekijöiden ammattitaidon lisääntyminen turvaa asiakkaiden oikea-aikaisen hoidontarpeen arvioimisen ja tarpeen mukaisen psykiatrisen hoidon. 2. Asiakaslähtöisen työnjaon kehittyminen. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveysongelmien varhainen puuttuminen ja hoitojen yhteensovittaminen yli sektorirajojen; sosiaali- ja terveystoimi, opetustoimi, nuorisotoimi ja päivähoito.

4 3. Työrasituksen vähentyminen. Psykiatrisesti vaikeahoitoisen potilaan (osastonhoitoa tarvitseva potilas) avohoitopainotteisen hoitoprosessin turvaaminen. Työrasitus lievenee, kun hoitovastuussa olevat työntekijät tekevät tiivistä yhteistyötä yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa myös osastohoitojakson aikana. Turvataan henkilöstön työssä pysyminen ja ammattitaidon kehittyminen. 4. Työuran aikana harkitun osaamisen siirtyminen nuoremmille työntekijöille. Turvataan osaaminen ja hiljaisen tiedon siirtyminen 5. Työntekijöiden yhteistyön ja toimivien hoitoprosessin vahventuminen. Erillisseminaareilla tehdään Oulun sosiaali- ja terveystoimen palveluita tunnetuksi ja vahvennetaan ulkopuolisia asiantuntijoita käyttäen työntekijöiden osaamista vastaamaan nykypäivän asiakkaiden/potilaiden perustarpeisiin 2 2 PROJEKTIORGANISAATIO 2.1 Ohjausryhmä ProMieli- hankkeen ohjausryhmään kuuluivat mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli (pj), mielenterveys- ja sosiaalipalveluiden palvelujohtaja Arja Heikkinen (vpj), ohjelmakoordinaattori Eija Palsinajärvi-Äikäs, Ylikiimingin perusturvajohtaja Anita Laine asti, verkostokoordinaattori Helena Niskanen, palveluesimies Anneli Keskitalo, taloussihteeri Anne Maria Simojoki ja toimistosihteeri Paula Heikkinen (siht.). Lisäksi ohjausryhmään on ollut kutsuttuna tilaaja-asiantuntija Merja Halonen, palvelupäällikkö Kari Ruonala, aluekoordinaattori Ritva Kuorilehto ja kouluttajat Jussi Pietikäinen ja Pirjo Keskitalo. Ohjausryhmä on kokoontunut ajalla kuusi kertaa ja kokousten sisällöstä on kirjoitettu muistiot. 2.2 Projektihenkilöstö Vastuuhenkilönä on toiminut Oulun kaupungin tilaajaorganisaatiosta mielenterveys- ja sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli ja projektipäällikkönä mielenterveys- ja sosiaalipalveluiden palvelujohtaja Arja Heikkinen. Projektityöntekijöinä ovat toimineen mielenterveys- ja sosiaalipalveluista palveluesimies Anneli Keskitalo ja verkostokoordinaattori Helena Niskanen. Projektihenkilöstön lisäksi hankkeessa ovat toimineet kouluttajina Oulun kaupungilta mielenterveys- ja sosiaalipalveluista terveydenhoitaja Tarja Melakari, päivähoidosta palveluesimies Raija Meriläinen ja terveydenhuollosta perheterapeutti Riitta Elomaa. Taulukossa 1 ovat eriteltyinä hanketyötunnit. Taulukko 1. Projektihenkilöstön hanketyötunnit YHTEENSÄ Heikkinen Arja Keskitalo Anneli Niskanen Helena 40,5 77, Melakari Tarja 27 44, ,5 Meriläinen Raija Elomaa Riitta 10 38, ,5 YHTEENSÄ 302,5 626,

5 3 3 RAHOITUS Hanke on Oulun lääninhallituksen rahoittama kansallisen terveydenhuollon kehittämishanke. Rahoitussuunnitelma on taulukossa 2. Hankebudjetin toteuma on liitteessä 1. Taulukko 2. Hankkeen rahoitussuunnitelma Yhteensä Oulun lääninhallitus % Oulun kaupunki ,46% Ylikiimingin kunta ,54% Kunnat yhteensä % Yhteensä TULOKSET Hankkeen tuotoksia ovat koulutusosiot ja seutukunnalliset avoimet seminaarit. 4.1 Työnohjaukselliset koulutukset Hankkeessa järjestettiin kaksi koulutuskokonaisuutta: Perhe-verkosto- ja hoitokokouskoulutus ja Verkostosta voimaa-yhteistyöllä eteenpäin -koulutus. Ulkopuolisina kouluttajina ja työnohjaajina hankkeessa ovat toimineet vaativan erityistason perhe- ja psykoterapeutti Jussi Pietikäinen ja FT, vaativan erityistason perheterapeutti, psykoterapeutti Pirjo Keskitalo. Heidän työparinaan ovat toimineet projektityöntekijöinä mielenterveyspalveluiden palveluesimies, vaativan erityistason perheterapeutti Anneli Keskitalo ja verkostokoordinaattori, vaativan erityistason perheterapeutti Helena Niskanen. Kouluttajia ovat lisäksi olleet mielenterveys- ja sosiaalipalveluista ylilääkäri, vaativan erityistason perheterapeutti Mikko Naarala, terveydenhoitaja, perheterapeutti Tarja Melakari ja palveluesimies, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti Anne-Maria Takkula, päivähoidosta palveluesimies, lastentarhanopettaja Raija Meriläinen ja terveydenhuollosta terveydenhoitaja, perheterapeutti Riitta Elomaa Perhe-, verkosto- ja hoitokokouskoulutus Tähän koulutukseen kuului neljä koulutusryhmää, joissa oli yhteensä 48 koulutettavaa ja koulutuksen suoritti 47 (keskeyttäneitä 1). Koulutettavat olivat Oulun mielenterveys- ja päihdepalvelujen työntekijöitä; sairaanhoitajia, mielisairaanhoitajia, lähihoitajia, sosiaalityöntekijöitä, toimintaterapeutti, psykiatri, palveluesimies ja palvelupäällikkö. Koulutussuunnitelma on liitteessä 2. Koulutuksen tavoitteita olivat koulutettavien: 1. ammattitaidon lisääminen 2. kiinnostuksen lisääminen oman työn kehittämiseen 3. tukeminen oman persoonan ja ammatillisen osaamisen hyödyntämiseen työssä

6 4 4. työhyvinvoinnin tukeminen 5. tukeminen omien asenteiden ja arvojen tarkasteluun 6. tutustuminen yhteistyöverkostoihin ja jokaisen osallistujan työhön ja työpaikkaan. Koulutuspäivät jakautuivat koulutuksellisiin ja työnohjauksellisiin jaksoihin, jotka liittyivät toisiinsa. Koulutus oli suunniteltu täyttämään psykoterapeuttiset perusvalmiudet koulutuksen kriteerit, joten opintojen laajuus oli 800 tuntia eli 30 opintopistettä. Teorialäksyt ja kotitehtävät sovellettiin keskusteluin ja harjoituksin kunkin koulutukseen osallistuvan omaan työhön. Koulutuspäivät ja työnohjaukset toteutettiin koulutettavien omilla työpaikoilla. Työnohjaukset toteutettiin aidoissa hoitokokoustilanteissa ns. suorina työnohjauksina. Koulutukset olivat vuoden mittaisia sisältäen syys- ja kevätlukukauden. Syyskaudella keskityttiin koulutettavien omiin taustoihin ja asenteisiin kohdistuvaan työskentelyyn. Teemoina oli lisäksi perheiden ja yhteistyöverkostojen kanssa työskentely. Kevätkauden teemoina olivat tarpeenmukaisen hoidon ja hoitokokoustyöskentelyn kehittäminen. Koulutettavat osallistuivat myös ProMieli-hankkeen erillisseminaareihin, joita oli yksi seminaari syyskaudella ja kaksi seminaaria kevätkaudella. Koulutuksen aikana koulutettavat pitivät opintopäiväkirjaa, johon kirjasivat esim. koulutuspäivän jälkeen tuntemuksiaan päivästä. Viimeisellä lukukaudella koulutettavat tekivät myös lopputyön. Pääkouluttajina toimivat palveluesimies, vaativan erityistason perheterapeutti Anneli Keskitalo ja psykiatrinen sairaanhoitaja, vaativan erityistason perheterapeutti, erityistason ryhmäpsykoanalyytikko Jussi Pietikäinen. Diagnostiikasta luennoi ylilääkäri, vaativan erityistason perheterapeutti Mikko Naarala Verkostoista Voimaa yhteistyöllä eteenpäin koulutus Verkostoista Voimaa yhteistyöllä eteenpäin koulutus suunnattiin kahden Oulun asuinalueen Toppilan ja Kaakkurin eri viranomaisille. Koulutuksessa oli tarkoituksena kehittää ylisektorisia asiakaslähtöisiä yhteistyökäytäntöjä alueellisesti lasten/ nuorten ja heidän perheidensä tukemiseksi. Koulutuksessa oli mukana toimijoita terveydenhuollosta, koulutoimesta, päivähoidosta, mielenterveystyöstä, päihdepalveluista, aikuissosiaalityöstä ja lastensuojelusta. Koulutuksessa oli kolme ryhmää, joista kaksi ensimmäistä aloitti syksyllä elokuussa 2007 ja heidän koulutuksensa kesti kevääseen Kolmas ryhmä aloitti syksyllä 2008 ja heidän koulutuksensa päättyi 2009 vuoden lopussa. Koulutussuunnitelma on liitteessä 3. Koulutus toteutettiin teoriaopetuksena ja pienryhmätyöskentelynä. Teoriaopetuksessa käytiin läpi erilaisia verkostotyön teorioita ja menetelmiä, dialogisuutta, narratiivisuutta ja asiakaslähtöisen työskentelyn teorioita. Pienryhmissä syvennettiin teoriaopintoja käytäntöön erilaisten harjoitusten ja käytännön esimerkkien avulla ja näissä alueellisissa pienryhmissä myös suunniteltiin omalle alueelle toimivia käytäntöjä verkostoyhteistyöhön. Osana koulutuskokonaisuutta olivat myös ProMieli hankkeen seminaaripäivät, joihin koulutettavat osallistuivat. Pääkouluttajina toimivat psykologi, Ft vaativan erityistason perheterapeutti Pirjo Keskitalo ja verkostokoordinaattori, msh, vaativan erityistason perheterapeutti Helena Niskanen ja muina kouluttajina terveydenhoitaja, perheterapeutti Riitta Elomaa, terveydenhoitaja, perheterapeutti Tarja Melakari, palveluesimies, lastentarhaopettaja Raija Meriläinen ja koulutuksen alussa kouluttamassa oli myös palveluesimies, sosiaalityöntekijä, perheterapeutti Anne- Maria Takkula.

7 5 4.2 Seutukunnalliset seminaarit Hankeaikana järjestettiin yhteensä 8 seutukunnallista avointa seminaaria ja hankkeen päätösseminaari. 1. Dialogissa verkoston ihmissuhteet voimavaraksi Verkostotyö ja dialogisuus Uusi lastensuojelulaki ja yhteistyö Alueellisen tarpeenmukaisen mielenterveystyön mallin kehittäminen Oulussa Uusi lastensuojelulaki ja yhteistyö Verkostotyön kehittäminen Koulun verkostoyhteistyön seutukunnallinen seminaari Seutukunnallinen perhetyön seminaari Päätösseminaari Selvitys seminaarien sisällöistä, asiantuntijoista ja osallistujista on liitteessä 4. 5 ARVIOINTI Hankkeen tavoitteiden toteutumista on arvioitu laadullisena ja määrällisenä monitahoarviointina; palvelujärjestelmätason vaikuttavuus (tarpeenmukaisen hoidon toteutuminen, ehkäisevän työn lisääntyminen, verkostoyhteistyön lisääntyminen), työntekijä- ja työyhteisötason vaikuttavuus (työntekijöiden osaamisen lisääntyminen, työssäjaksaminen, työkuormittuneisuuden vähentyminen) ja ohjausjärjestelmätason vaikuttavuus (johdon sitoutuminen poikkihallinnolliseen ylisektoriseen toimintamalliin). Vaikuttavuuden arvioinnissa on tehty yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkostotutkimushenkilöstön kanssa. Arviointi toteutettiin sähköisen Zef-järjestelmän avulla. 5.1 Koulutusten arviointi Kaikkia koulutusryhmiä arvioitiin erikseen. Jokaiselle koulutukseen osallistuneelle lähetettiin sähköinen arviointikysely ja koulutukseen osallistuneiden esimiehille lähetettiin erillinen kysely Koulutukseen osallistujien arviointiraportti Perhe-, verkosto- ja hoitokokouskoulutus Koulutusarviointikysely lähetettiin yhteensä 47:lle neljään koulutusryhmään osallistuneelle työntekijälle. Kyselyyn vastasi yhteensä 28 työntekijää, mikä on n. 60 % koulutukseen osallistujista. Suurin osa vastaajista oli yli 41-vuotiaita naisia, ammatiltaan sairaanhoitajia tai terveydenhoitajia. Vastaajat kokivat, että kouluttajat olivat onnistuneet hyvin tehtävässään ja koulutuksen sisältö oli tärkeää heidän työlleen. Avoimessa palautteessa vastaajat kirjoittivat, että koulutus oli tarpeellinen ja hyödyllinen peruskoulutus, mistä sai uusia työvälineitä ja näkökulmia työlleen. Hyödyllistä oli myös tutustua toisiin mielenterveyspalvelujen työntekijöihin ja heidän työyksikköihinsä. Suurin osa on käyttänyt uusia opittuja

8 työmenetelmiä työssään viikoittain ja työmenetelmistä on hyötyä omalle työlle, asiakkaille, työparityölle ja verkostoyhteistyölle. Jotta opitut työmenetelmät juurtuisivat käytäntöön, koulutukseen osallistujat toivoivat enemmän rohkeutta toteuttaa uusia työmenetelmiä, tarpeeksi resursseja, enemmän yhteisiä neuvotteluja ja kertauskursseja ja yleensä enemmän työryhmätyöskentelyä. Jotta uudet taidot säilyisivät, toivottiin samanlaista koulutusta lisää, uusien työmenetelmien markkinoimista ja jatkoseminaareja. Koulutuksen vaikutus työhyvinvointiin on merkittävä, sillä suurin osa koki, että työmotivaatio, työssä jaksaminen ja työnilo olivat lisääntyneet. Heidän mielestään myös asiakkaan kuulluksi tuleminen lisääntyi. Arviointiraportti neljästä koulutusryhmästä erikseen (ei avointen kysymysten vastauksia) on liitteessä 5. Verkostosta voimaa-yhteistyöllä eteenpäin-koulutus Koulutusarviointikysely lähetettiin yhteensä 29:lle kahteen koulutusryhmään osallistuneelle työntekijälle. Kyselyyn vastasi yhteensä 11 työntekijää, mikä on n. 40 % koulutukseen osallistujista. Suurin osa vastaajista oli yli 41-vuotiaita naisia, ammatiltaan sairaanhoitajia tai terveydenhoitajia. Vastaajat kokivat, että kouluttajat olivat onnistuneet hyvin tehtävässään ja koulutuksen sisältö oli tärkeää heidän työlleen, mutta koulutuksessa on vielä kehitettävää. Avoimessa palautteessa vastaajat kirjoittivat, että dialoginen keskustelu koulutustapana ja harjoitukset olivat olleet mielenkiintoisia ja kouluttajat asiantuntevia. Sosiaalipalveluista olisi toivottu enemmän osallistujia. Myös opetusrunkoa toivottiin vielä kehitettävän. Suurin osa oli käyttänyt uusia opittuja työmenetelmiä työssään 1-2 kertaa kuukaudessa ja työmenetelmistä on ollut hyötyä omalle työlle, asiakkaille, työparityölle ja verkostoyhteistyölle. Koulutukseen osallistujat toivoivat enemmän aikaa verkostoyhteistyölle ja selkeitä yhteistyökuvioita eri hallintokuntien välille. Tukea toivottiin myös työmenetelmien vakiinnuttamiselle ja verkostotyön tilastointiin. Myös tämän koulutuksen vaikutus työhyvinvointiin on merkittävä, sillä suurin osa koki, että työmotivaatio, työssä jaksaminen ja työnilo olivat lisääntyneet. Heidän mielestään myös asiakkaan kuulluksi tuleminen ja tasa-arvo lisääntyivät. Jotta työmenetelmät ja taidot säilyisivät, toivottiin tapaamisia puolivuosittain koulutuksen jälkeen. Arviointiraportti kahdesta koulutusryhmästä erikseen(ei avointen kysymysten vastauksia) on liitteessä 5. Kolmannelle koulutusryhmälle ei ole lähetetty kyselyä, sillä tämän ryhmän koulutus oli vielä kesken kun hanke päättyi Koulutukseen osallistuneiden esimiesten arviointiraportti Koulutusarviointikysely lähetettiin yhteensä 31:lle koulutuksiin osallistuneiden työntekijöiden esimiehille. Kyselyyn vastasi yhteensä 12 esimiestä ja vastausprosentti oli n. 40%. Suurin osa vastaajista oli yli 50-vuotiaita naisia, joilla oli esimiestyökokemusta yli 20 vuotta. Esimiehet kokivat, että koulutuksessa opituista työmenetelmistä on hyötyä työyhteisölle, asiakkaille ja moniammatilliselle verkostoyhteistyölle. Heidän mielestään myös 6

9 työntekijöiden työhyvinvointi lisääntyi ja työmenetelmien käyttö lisäsi asiakkaiden kuulluksi tulemista ja tasa-arvoa. Avoimessa palautteessaan he kirjoittivat, että esimiehenä he mahdollistavat uuden työmenetelmän juurruttamisen työyhteisöön luomalla työyhteisöön avoin ja keskusteleva ilmapiiri, antamalla mahdollisuuden kouluttautumisiin ja moniammatilliseen verkostotyöhön osallistumiseen. Kehityskeskusteluissa ja perehdytyksessä asian huomioiminen ja muistuttaminen auttavat työmenetelmien vakiinnuttamisessa. Joustoa tarvitaan myös työvuorojen vaihtamisessa sekä rohkaisua ja kannustusta opittujen taitojen hyödyntämiseen. Ylemmältä johdolta esimiehet kaipasivat ajankäytöllistä tukea, kannustusta ja työrauhaa, sillä uuden työmenetelmän käyttöönotto vie aikaa. Kun esimiehet saavat tukea ja arvostusta ylemmältä johdolta, se auttaa heitä myös tukemaan alaisiaan. Työyhteisöltä toivottiin positiivista suhtautumista uusiin menetelmiin ja toimintatapoihin ja että työyhteisössä annetaan tilaa uudelle työtavalle ja tuetaan koulutuksessa olleita. Kun koulutuksessa on useita osallistujia työyhteisöstä, turvataan vertaistuen mahdollisuus. Jonkin verran koulutuksen toteuttaminen tuotti ongelmia poissaolojen vuoksi. Vakinaisesta henkilökunnasta koulutuksissa voi yhtäaikaisesti olla vain muutamia työntekijöitä, mutta varahenkilöiden käyttö oli osaltaan mahdollistanut koulutuksiin osallistumista. Osa esimiehistä koki, että ylisektorinen yhteistyö on parantunut ja monipuolistunut ja rohkeus pyytää mukaan verkostoihin on lisääntynyt, kun oli koulutuksessa tutustuttu uusiin ihmisiin. Esimiesten mielestä parhaiten työntekijöiden toteuttamaa ylisektorista yhteistyötä tukee yhtä aikainen moniammatillinen koulutus alueellisesti, jolloin päästään vuoropuheluun käytännöistä. Koulutukseen voisi liittyä kuukausittaiset verkostoajat ja myös asiakastapauksiin liittyvä koulutus. Myös ylimmän johdon sitoutumista tarvitaan. Jotta työtaidot säilyvät, tarvitaan myös "kertauskurssi koulutetuille. Esimiesten mielestä koulutukset olivat hyvin suunniteltuja ja niissä oli moniammatillinen ja asiakaslähtöinen näkökulma. Ne olivat tärkeitä yhteistyön ja yhteisen ymmärtämisen vuoksi ja lisäsivät työntekijöiden työhyvinvointia. Muutokseen tarvitaan kuitenkin aikaa. Esimiesten arviointiraportti (ei avointen kysymysten vastauksia) on liitteessä Seminaarien arviointi Seminaareissa ajalla jaettiin palautelomake koulutuspäivän alussa ja se palautettiin koulutuksen päätyttyä. Vuodesta 2009 alkaen seminaarien ilmoittautuminen ja arviointi tapahtuivat sähköisen Zef-järjestelmän avulla. Seminaarien osallistujille lähetettiin sähköpostilla koulutuspäivien jälkeen arviointikysely, jossa osallistujat arvioivat kouluttajien suoriutumista ja luentojen tärkeyttä omalle työlleen sekä seminaarien ulkoisia järjestelyjä. Seminaarien järjestelyihin oltiin pääasiassa tyytyväisiä. Myös seminaarien luennoitsijoihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä ja seminaarien sisältö koettiin omalle työlle tärkeänä. Kehittämistä on vielä suunnitella seminaarien sisältö loogiseksi kokonaisuudeksi. Tämä on usein järjestäjien taholta vaikeaa, koska luennoitsijat tulevat eri puolilta Suomea ja yhteistä keskustelua seminaarien sisällöstä on vaikeaa järjestää etukäteen. Seminaarien tarjoaminen seutukunnallisina ja monille eri ammattiryhmille luo myös haasteita. 7

10 8 6 HANKKEEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ProMieli-hankkeen päätavoitteena on ollut koota ja kehittää mielenterveys- ja päihdepalveluja seudullisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä. Hankkeen työnohjaukselliset koulutusosiot toteutuivat hyvin ja koulutukseen osallistujat ja heidän esimiehensä olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä koulutuksiin. Arvioinnin perusteella näyttää myös siltä, että työnohjauksellinen moniammatillinen koulutus lisää merkittävästi työmotivaatiota, työniloa ja työssä jaksamista. Ammatillinen peruskoulutus ja täydennyskoulutus luovat pohjan moniasiantuntijaiselle verkostoyhteistyölle. Paukkusen ym (2002) mukaan koulutus luo arvot ja tietoperustan työntekijöille. Kuitenkin siirryttäessä työelämään kokemukseen perustuvan tiedon merkittävyys ja käyttö lisääntyivät ja tutkimustiedon merkittävyys väheni. Ammatillisen koulutuksen haaste onkin korostaa sekä tutkimuksellisen että kokemukseen perustuvan tiedon lajien integrointia, jotta vahvistetaan koulutuksen pitkäkestoisia vaikutuksia ammatillisen tietoperustan kehittymisessä. On todettu myös, että moniammatillinen koulutus ei suinkaan estä oman erityisalan ammatti-identiteetin syntyä vaan vahvistaa ammattiryhmien omaa professiota (Pollard K. C. ym 2006). Moniammatillinen oppimiskulttuuri vaatii aikaa juurtuakseen jokapäiväisiksi käytännöiksi. Tällaisen kulttuurin saavuttaminen vaatii jaettuja arvoja, tavoitteita ja vastuuta yksilöllisestä opiskelusta tiimikoulutuksen lisäksi. Koulutusprosessin tulee olla myös riittävän pitkä ja sisältää käytännön moniammatillista yhteistyötä jo koulutuksen aikana. (Larivaara P. & Taanila A. 2004, Allan H. ym 2005.) Oulun kaupungin tuottamaa mielenterveys- ja päihdepalveluja on vahvennettu hankesuunnitelman mukaisesti verkostoyhteistyökoulutuksella. Koulutukseen ovat osallistuneet Toppila-Kaakkuri-aluetiimien työntekijöitä, terveysasemien, sosiaalitoimen ja päihdepalveluiden työntekijöitä. Yhtenä hanketavoitteena on ollut purkaa sektoroitunutta työskentelyä. Edelleen on kehitetty koulutusinterventiota, joka mahdollistaa jo varhain lapsen mielenterveysongelman havaitsemisen ja siihen puuttumisen yhteistyössä eri tahojen kanssa. Verkostosta voimaa-yhteistyöllä eteenpäin-koulutukseen on osallistunut Toppilan ja Kaakkurin ryhmiin moniammatillisesti yli sektorirajojen työntekijöitä hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Koulutukseen sitoutumisessa on kuitenkin ollut vaikeuksia, koska työntekijät ovat vaihtuneet ja tiukat tulostavoitteet eivät tue pitkiä prosessikoulutuksia. Eri hallintokuntien välinen verkostoyhteistyö on kuitenkin lisääntynyt, laatu on parantunut ja yhteinen toimintamalli on kehittymässä. Verkostoyhteistyön koulutuksen jatkuminen omana toimintana edistää edelleen toimintamallin juurruttamista käytäntöön Perhe-, verkosto- ja hoitokokous-koulutus on kohdentunut hankesuunnitelman mukaisesti osastojen ja mielenterveystoimistojen henkilöstölle. Koulutuksessa on opeteltu puhumaan vaikeista asioista avoimesti ääneen ja vahventamaan avohoidon hoitovastuuta ja läheisten tukea potilaan hoitoprosessissa. Työnohjauksen lisäksi työntekijöiden osaamisen vahventamiseksi on järjestetty psykiatrista peruskoulutusta mm. potilaan toimintakyvyn ja perheen kuormittuneisuuden arviointiin. Osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtyminen kokeneilta työntekijöiltä nuoremmille työntekijöille on toteutunut siten, että perhe-, verkosto- ja hoitokokoustyöskentelykoulutuksessa on ollut mukana työntekijöitä ja kokeneita esimiehiä. Opiskelijat ovat pitäneet omaa oppimispäiväkirjaa. Perhe-, verkostoja hoitokokoustyöskentely- koulutuksen sisältö vastaa psykoterapeuttiset valmiudetkoulutuksen kriteerejä. Tämä mahdollistaa hakeutumaan jatkossa vaativampiin psykoterapiakoulutuksiin. Myös tätä koulutusta on tarkoitus jatkaa omana toimintana. Erillisseminaarit ovat tukeneet avohoitopainotteisia mielenterveys- ja päihdepalveluita. Erillisseminaareihin on osallistunut henkilökuntaa yli sektori- ja kuntarajojen.

11 Seminaareista on ilmoitettu laajasti sähköisesti sekä Kaleva-sanomalehdessä. Näissä seminaareissa on esitelty meneillään olevia koulutushankkeita sekä mielenterveyspalveluiden kokonaisuutta Oulussa. Valtakunnallisesti arvostettuja asiantuntijoita on ollut seminaarien luennoitsijoina, mikä on vahvistanut työntekijöiden osaamista vastaamaan nykypäivän asiakkaiden/potilaiden perustarpeisiin. 9

12 10 LÄHTEET Allan H., Bryan K., Clawson L. & Smith P Developing an interprofessional learning culture in primary care. Journal of Interprofessional Care. 19(5): Larivaara P. & Taanila A Towards interprofessional family-oriented teamwork in primary services: the evaluation of an education programme. Journal of Interprofessional Care.18(2): Paukkunen ym Koulutus ammatillisten arvojen ja tietorakenteen kehittäjänä sosiaali- ja terveysalalla. Sosiaalilääketieteellinen aikakausilehti 39(1):25-41 Pollard K. C., Miers M.E., Gilchrist M. & Sayers A A comparison of interprofessional perceptions and working relationships among health and social care students: the results of a 3-year intervention. Health and Social Care in the Community. 14(6):

13 LIITE 1 ProMieli Kp 1742 Projektinumero: 2068 Hankkeen Toteuma Toteuma Toteuma Toteuma budjetti yht. Henkilöstömenot , , , , ,45 projektiin palkattava henkilöstö 6 000, , ,50 työpanoksen siirto kunnalta , , , , ,95 Palvelujen ostot yhteensä , , , , ,11 Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut , , , , ,06 Painatukset ja ilmoitukset 3 408,00 947, , , ,29 Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 8 049,00 0, , , ,65 Matkustus- ja kuljetuspalvelut , , , , ,11 Koulutus- ja kulttuuripalvelut , , , , ,00 Muut palvelujen ostot 400,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 800,00 57,95 632,00 0,00 689,95 Vuokrat 8 000,00 240, , , ,51 Investointimenot yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Koneet ja kalusto 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut menot 1 000,00 626,03 88,52 0,00 714,55 YHTEENSÄ , , , , ,57 Rahoitusosuus; lääninhallitus 75% , , , , ,93 Oulu ja Ylikiiminki 25% , , , , , , , , , ,57

14 Sosiaali- ja terveystoimi LIITE 2 Mielenterveyspalvelut ProMieli-hanke PERHE-, VERKOSTO- JA HOITOKOKOUSTYÖSKENTELYKOULUTUS KOULUTUSSUUNNITELMA Kesto: Syyskuu kesäkuu Koulutuspäivien kokonaismäärä 18/ryhmä Kohderyhmä: Kaksi koulutusryhmää, joissa 12 koulutettavaa/ryhmä. Koulutettavat ovat aikuisten mielenterveystyön työntekijöitä/esimiehiä osastoilta ja avohoidosta. Koulutuksen tavoitteet: Kyseessä on ns. työnohjauksellinen koulutus. Tavoitteena on koulutettavien ammattitaidon lisääminen sekä kiinnostuksen lisääminen oman työn kehittämiseen. Koulutuksella pyritään tukemaan työhyvinvointia. Tavoitteena on myös tukea koulutettavan oman persoonan ja ammatillisen osaamisen hyödyntämistä työssä. Edelleen tuetaan koulutettavien omien asenteiden ja arvojen tarkastelua. Tutustutaan yhteistyöverkostoihin ja jokaisen osallistujan työhön ja työpaikkaan. Kouluttajat: Vaativan erityistason perhe- /psykoterapeutit Anneli Keskitalo (Oulun kaupunki) ja Jussi Pietikäinen (Kainuun koulutus- ja terapiapalvelu Koulutuksen jakautuminen: Koulutuspäivät jakautuvat koulutuksellisiin ja työnohjauksellisiin jaksoihin. Nämä limittyvät toisiinsa. Teorialäksyt ja kotitehtävät sovelletaan keskusteluin ja harjoituksin kunkin koulutukseen osallistuvan omaan työhön. Hyödynnetään mm. mentoroinnin ja Benchmarkingin käyttöä. Koulutuspäivät ja työnohjaukset toteutetaan osallistujien omilla työpaikoilla. Työnohjaukset toteutetaan aidoissa hoitokokoustilanteissa ns. suorana työnohjauksena. Työnohjauksissa hyödynnetään mm. reflektiivisen tiimin käyttöä. Koulutusrunko: Syyskausi keskittyy enemmän omaan taustaan ja asenteisiin kohdistuvaan työskentelyyn. Teemoina lisäksi perheiden ja yhteistyöverkostojen kanssa työskentely. Kevätkauden keskeisinä teemoina on hoitokokoustyöskentelyn ja tarpeenmukaisen hoidon kehittäminen. Keväällä 2009 toteutetaan myös yksi molemmille ryhmille yhteinen koulutuspäivä. Sosiaali- ja terveystoimi Mielenterveyspalvelut Postiosoite: PL 8, Oulun kaupunki Käyntiosoite: Mäkelinkatu 43, 2 krs - Laskutusosoite: PL 65, Oulun kaupunki

15 LIITE 3 VERKOSTOISTA VOIMAA- YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN - KOULUTUS SYKSYN 2007 OHJELMA: Kaakkurin ryhmä Vetäjinä: perheterapeutit Pirjo Keskitalo, psykologi ja Anne-Maria Takkula, johtava sosiaalityöntekijä sekä Raija Meriläinen, päiväkodin johtaja, Riitta Elomaa, th perheterapeutti TEORIA PIENRYHMÄTYÖSKENTELY PAIKKA Jaakko Seikkulan erityisseminaari avoin seminaari Pakkalan sali kaikki PK A-M T, RM PK HN PK, A-M T, RM PK, RM kaikki PK Tutustuminen, koulutuksen esittely ja rakenne, työskentelytavat. Opiskelijoiden omat oppimistavoitteet, ja oppimispäiväkirjan käyttö kaikki osallistujat, klo Pienryhmätyöskentelyn aloitus, lasten ja nuorten palveluketjutyöryhmän raportin työstäminen suhteessa omaan työhön klo kaikki Oulun ylisektoriseen verkostokoulutukseen osallistujat läksy seuraavalle teoriakerralle Keskustelua ja harjoituksia omassa pienryhmässä Dialogisuuden käsite: kaikki osallistujat paikalla Alustus, pariharjoituksia, klo keskustelua Pienryhmätyöskentelyä klo Dialogisuusharjoituksia Pienryhmätyöskentelyä klo lähiohjaus Reflektointi- teoriaa, kokemusten vaihtoa, toiveet keväälle: klo Pienryhmätyöskentelyä klo lähiohjaus Kipinä, Keskustan kasarmi, entinen pesularakennus Kipinä Kipinä A-M Takkula jäi koulutuksesta pois.

16 LIITE 3 VERKOSTOISTA VOIMAA- YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN - KOULUTUS SYKSYN 2007 OHJELMA: Toppilan ryhmä Vetäjinä : Helena Niskanen, msh, perheterapeutti ja Tarja Melakari th, perheterapeuttiopiskelija, Riitta Elomaa th, perheterapeutti TEORIA PIENRYHMÄTYÖSKENTELY PAIKKA Jaakko Seikkulan erityisseminaari avoin seminaari Pakkalan sali kaikki HN + TM kaikki HN,TM HN,TM HN, TM kaikki Tutustuminen, koulutuksen esittely ja rakenne, työskentelytavat. Opiskelijoiden omat oppimistavoitteet, ja oppimispäiväkirjan käyttö kaikki osallistujat paikalla koko päivän Pienryhmätyöskentelyn aloitus, lasten ja nuorten palveluketjutyöryhmän raportin työstäminen suhteessa omaan työhön klo kaikki Oulun ylisektoriseen verkostokoulutukseen osallistujat läksy seuraavalle teoriakerralle Keskustelua ja harjoituksia omassa pienryhmässä Dialogisuuden käsite: kaikki osallistujat paikalla Alustus, pariharjoituksia, klo keskustelua Pienryhmätyöskentelyä klo Dialogisuusharjoituksia Pienryhmätyöskentelyä klo lähiohjaus Pienryhmätyöskentelyä klo lähiohjaus Reflektointi- teoriaa, kokemusten vaihtoa, toiveet keväälle: klo Kipinä, Keskustan kasarmi, entinen pesularakennus Kipinä Kipinä

17 VERKOSTOISTA VOIMAA- YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN - TOTEUTUNUT KEVÄÄN 2008 OHJELMA TEORIA PIENRYHMÄTYÖSKENTELY PAIKKA LIITE teoria kaikki kouluttajat Sirpa Kontulainen kaikki Roolini moniammatillisessa verkostossa:alustus PK, reflektio HN ja RM Verkostot näkyviin toiminnallisten menetelmien kautta- sosiodraama ja verkostokokous Luettavana: Engenström Y Moniammatillisten tiimien toiminnan analysointi. Launis Kirsti Moniammatillisuus ja rajojen ylitykset asiantuntijatyössä. MTT MTT 5.2. Kaakkurin ryhmä SK, japk;rm 7.2. Toppilan ryhmä Teoria kaikki kouluttajat Omaan ammatilliseen toimintaan liittyvien ajatusten jakaminen edellisen teoriapäivän pohjalta draamallisia harjoituksia Jaanan asiakasverkostosta Narratiivisen ajattelun perusteita: alustus Pirjo Keskitalo, reflektio HN, pienryhmäkeskusteluja ja haastatteluharjoitus Suurla: dialoginen kirjoittaminen / Oppimispäiväkirjojen läpikäynti A-Klinikka, III krs Lanu:n tilat MTT Kaakkurin ryhmä Toppilan ryhmä Pienryhmätyöskentely lähiohjaus: Johannan asiakasverkoston työnohjauskeskustelu, reflektiot Maritan asiakasverkoston työnohjaus keskustelu, reflektiot Kuukkelin päiväkoti Hippiäiskuja 3 Terva-Toppilan yläkoulu

18 LIITE Teoria, PK HN JP,AK Yhteinen päivä hoitokokouskoulutuksen kanssa Kirkkotorin toimitilat Kaakkurin ryhmä Toppilan ryhmä Pienryhmätyöskentelyä Lähiohjaus, toiveet ja tavoitteet syksylle Redi, I KRS Terva-Toppilan yläkoulu VERKOSTOISTA VOIMAA- YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN - KOULUTUS syksyn 2008 OHJELMASUUNNITELMA TEORIA PIENRYHMÄTYÖSKENTELY PAIKKA teoria kaikki kouluttajat Uudet opiskelijat : tutustumisharjoitus teoria:narratiivisen ajattelun syventäminen Alustus HN, reflektio PK ja RM MTT PK ja RM Pienryhmä Kuluneen vuoden verkostokokemuksia: Tähtihetket ja solmukohdat tulevan vuoden oppimistavoiteet METSOLAN LASTENKOTI

19 LIITE Kaakkurin ryhmä,pk ja RE Pienryhmä Lähiohjaus: Metsolan nuoren verkosto ja siihen liittyvät reflektiot Sarasuon pk HN ja TM Kuluneen vuoden verkostokokemuksia: Tähtihetket ja solmukohdat tulevan vuoden oppimistavoiteet LANUN:n tilat Seikkula ja Alakare Pro-mieli verkostopäivät HN, PK, RM Teoria: Luettavana: Minä mielenterveystyön tekijänä. luvut 1,3, ja 6( toim. Kiviniemi Liisa etc.) Edita Eriksson& Arnkil: Huolen puheeksiotto Tulevaisuuden muistelu: Hyvä verkostoituminen työssä ja omalla alueella MTT Pienryhmä Toppila lähiohjaus Metsolan lastenkoti , PK, RM ja RE Pienryhmä Kaakkuri lähiohjaus: lastensuojeluasiakas ja perhe A-klinikka Teoria Mönkkönen Kaarina: Vuorovaikutus: Dialoginen asiakastyö, luvut 2 ja 6 MTT Kaakkurin pienryhmä: Toppilan pienryhmä Sirpa Kontulainen Päiväkodin verkosto- reflektiiviset keskustelut, tavoitteet keväälle 2009 Moniammatilliset verkostot esille toiminnallisten harjoitusten kautta Kuukkelin päiväkoti Terva-Toppilan yläkoulu

20 LIITE Sirpa Kontulainen- Kaakkuri lähiohjaus- Toppila Moniammatilliset verkostot esille toiminnallisten harjoitusten kautta Lähiohjaus Kuukkelin pk Terva-Toppilan alakoulu Koulutuspäivien kesto on ollut klo kahvitauko on pidetty välillä. Koulutussuunnitelma on laadittu lukukauden alussa kouluttajakokouksissa ja mukana olijoiden toiveista lähtien ( esim. konkreettisia työtapoja verkostoihin enemmän) eli ohjelmasuunnitelmaa on jonkin verran muunneltu. Syksyn sisältöjä tarkistetaan kouluttajakokouksessa Sirpa Kontulaisen palkkiot on laskutettu Koulutus- ja työnohjauspalvelut Ihme ja Kumma Oy:n kautta, ts. noina Sirpa Kontulaisen koulutuspäivinä Pirjo Keskitalo ei laskuta omasta työpanoksestaan ProMieli hanketta. Lähiohjaus päivinä on työnohjauksellisesti käyty keskustelemalla, reflektoimalla ja harjoitusten avulla läpi erilaisia asiakastilanteita. Koulutukseen osallistujat ovat miettineet omia työkäytäntöjä verkostoyhteistyössä.

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen

Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen Psykodraamaa ja toiminnallista työotetta koulutusta kohtaamiseen Sininen Kolmio Oy järjestää psyko-ja sosiodraamamenetelmien koulutusta vuonna 2013-14. Koulutuskokonaisuus käsittää 1. Perusvalmiudet psyko-

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen

Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti. Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Tuira-Koskelan Hyvinvointineuvolapilotti Terveydenhoitaja Marita Väätäinen Hyvinvointineuvolapilotin taustaa Ø Hyvinvointineuvola-ajatus lähti jalostumaan Tukeva-hankkeen raskausajan tuen polun mallista.

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Loppuseminaari, 13.11.2013, Kuntatalo

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.2008 31.10.2010

POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.2008 31.10.2010 POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1 Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.28 31.1.21 Pohjois-Suomi, kaikki vaiheet yhteensä Vuosi Vuosi 1.1.21- Yhteensä 2 8 2 9 31.1.21 Henkilöstömenot, joista

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus terveydenhuollossa Palvelupäällikkö Jaana Helenius 26.9.2013 Moniammatillisuus Yhteistyö on monitasoinen ja uloitteinen, useista osa-alueista koostuva ilmiö, jonka määrittely vaihtelee

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VÄKIVALTATYÖN RYHMÄSTÄ JA MONIAMMATILLISESTA TYÖSKENTELYSTÄ 10.3.2011

KOKEMUKSIA VÄKIVALTATYÖN RYHMÄSTÄ JA MONIAMMATILLISESTA TYÖSKENTELYSTÄ 10.3.2011 KOKEMUKSIA VÄKIVALTATYÖN RYHMÄSTÄ JA MONIAMMATILLISESTA TYÖSKENTELYSTÄ 10.3.2011 MIKKELIN KAUPUNGIN TOIMINTAMALLI KOTIHOIDON KÄYTTÖÖN VANHUKSIIN KOHDISTUVASSA KALTOINKOHTELUSSA, VÄKIVALTAAN PUUTTUMISESSA

Lisätiedot

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola

Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta. Ahola, Anttonen ja Paavola Tulevaisuuden oppiminen - ajatuksia muutoksesta Ahola, Anttonen ja Paavola Työelämän tulevaisuudesta 2 miljardia katoaa vuoteen 2030 mennessä (tehdastyö, kaivostyö, viljely, koulutus jne.) Suomessa oleva

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op

Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op Palveluohjauksen Palveluohjauksen ammatilliset erikoistumisopinnot ammatilliset erikoistumisopinnot 30 op 30 op 17.1. 12.12.2008 Palveluohjaaminen on sosiaali- ja terveysalalla käytetty asiakaslähtöinen

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Työnohjauksen erilaiset roolit Työnohjaajana kehittyminen ja oma hyvinvointi Työnohjauksen arviointi

Työnohjauksen erilaiset roolit Työnohjaajana kehittyminen ja oma hyvinvointi Työnohjauksen arviointi Ratkaisukeskeinen työnohjaaja (80op) 13.4.2011 31.12.2013 Ratkaisukeskeisyys on ammatillinen kehittämis- ja ongelmanratkontamenetelmä, jossa pääpaino on voimavaroissa, taidoissa, onnistumisissa, luovuudessa

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa - hanke Tilannekatsaus 19.3.2009 Marja-Sisko Tallavaara 1 Konsultaatio ja videoneuvottelun käyttö Erityistyöntekijä

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä Perhe ja sosiaalipalveluiden päällikkö Mervi Herola Perhekeskus palvelumallina seminaari 28.8.2008 Nurmijärven

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet Luovin kehittämisen välineenä

Kansainväliset hankkeet Luovin kehittämisen välineenä Kansainväliset hankkeet Luovin kehittämisen välineenä Koulutuksen ja nuorison EU-ohjelmat uudistuvat Erasmus+ alkaa 2014, Oulu Anne Tornberg Lyhyesti Luovista Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

ERITYISTASON RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA

ERITYISTASON RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA ERITYISTASON RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA SEKSUAALISUUDEN SUUNTAUTUMINEN, 90 OP AIKA JA PAIKKA 22.10.2009 joulukuu 2012, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, hyvinvointiyksikkö, Piippukatu 3 / Keskussairaalantie

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi

Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset. Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen hankkeen tulokset Raimo Salo, Oulun kaupungin opetustoimi Romanioppilaan perusopetuksen tukeminen Elokuu 2008 joulukuu 2011 Opetushallituksen rahoitus Oulun kaupungin

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: Kolmiportaisen tuen toteuttaminen - yleinen, tehostettu ja erityinen tuki koulun arjessa - pedagogiset asiakirjat ja lomakkeet

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Liite 1 Perustamissuunnitelma Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Alueellisen koordinoinnin rakenne

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Työnohjaus, coaching, fasilitointi ja mentorointi monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä

Työnohjaus, coaching, fasilitointi ja mentorointi monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Copyright Helsingin yliopisto, Koulutus- Tervetuloa! Työnohjaus, coaching, fasilitointi ja mentorointi monimuotoisen työyhteisön kehittämisessä Uudista ja uudistu -messut 25.9.2013 Marianne Terkki-Mallat,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Lohja 25.11.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Haasteet: asiakas & kumppanuus Asiakkuuden määrittäminen - segmentit Kasvatuskumppanuuden toteutuminen perheiden

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen

Moniammatillinen kumppanuus ja uusien toimintamallien kehittäminen Haapajärvi on alueen suurin kaupunki 7714 väestömäärällään. Pyhäjärvellä asukkaita on 6001, Reisjärvellä 3020 ja Kärsämäellä 2918. Yhteensä Selänne palvelee 19 653 asukasta( Tilastokeskus 2009) Päivähoidossa

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta

Mielentuki projekti. Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Mielentuki projekti Yhteistyöprojekti Pumppu-hanke Laurea ja Lohjan kaupungin opetustoimi sekä yksi yläkoulu Lohjan alueelta Elina Rajalahti ja Ulla Lemström Mielentuki osana Pumppu-hanketta Pumppu-hanke/Laurean

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011

KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 KK! Toimintasuunnitelma v. 2011 1) Romanien koulutuksen ja työllistymisen toimijaverkosto Tavoite: Verkoston toiminnan edelleen kehittäminen sekä laajentaminen Tiivis yhteistyö eri tahojen välillä eri

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012

KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012 1 KOULUTERVEYSKYSELYN TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN SIRKKU KALTAKARI Hyvinvointifoorumi 23.4.2012 Uusi Oulu 1.1.2013 2 Kiiminki Asukkaita 13 300, keski-ikä 32,9 v. Koululaisia 2 300 Ala- ja yläkoulut (8) sekä

Lisätiedot

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013

Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Asenne ja osaaminen kohdalleen Vaasan vanhustyössä Raportti muutoskoulutuksesta vuosina 2010-2013 Regina Nurmi KL, yliopettaja, koulutuspäällikkö Vaasan ammattikorkeakoulu Koulutuksen tausta Vaasan amk:n

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot