ISOVER Pientalon routaeristys Styrofoam-routaeristeillä
|
|
- Johannes Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ISOVER Pientalon routaeristys Styrofoam-routaeristeillä
2 2 Styrofoam-eristeet Styrofoam-eristeet ovat suulakepuristettua polystyreeniä. Ne valmistetaan Dow Sverige Ab:n tehtaalla Norrköpingissä. Dow Oy:n kehittämällä suulakepuristustekniikalla saadaan tasalaatuinen, ilmatäytteisistä soluista koostuva tuote. Materiaali on vahvaa ja jäykkää, vesi tunkeutuu siihen huonosti ja eristyskyky säilyy vaikeista olosuhteista huolimatta erittäin hyvänä. Kokemusten mukaan Styrofoam-eristeet kestävät maassa vuosia eristyskyvyn mainittavimmin muuttumatta. Suomen ja Ruotsin tien- ja radanrakentamisessa tuotteita on käytetty jo pitkään. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy on vuodesta 1997 markkinoinut Styrofoam-eristeitä Suomessa. Saint- Gobain Rakennustuotteet Oy:n asiantuntemus lämmöneristeistä ja logistiset palvelumahdollisuudet ovat taanneet Styrofoam-tuotteille merkittävän aseman maassamme. Rakentajan routaeristeet Tuotteiden CE-merkitty lämmönjohtavuus lambda Declared on 0,034 0,037 W/mK tuotteen paksuudesta riippuen. Styrofoam 300 SL-A-N, pitkillä sivuilla ja päädyissä 15 mm pontti Paksuus Leveys Pituus kpl/pkt m 2 /pkt , , , , ,58 Styrofoam 300 BE-A-N Paksuus Leveys Pituus kpl/pkt m 2 /pkt , , , ,64
3 3 Maan suojaaminen roudalta Suomen ankarissa olosuhteissa riittävän routaeristyksen tekeminen on välttämämätöntä, jotta vältytään ikäviltä routavaurioilta rakenteissa. Asianmukainen routaeristys ja huolellinen työ takaavat hyvän lopputuloksen ja toimivan rakenteen. Oikean routaeristyksen määrittely Milloin routaeristetään? Maa on helposti routivaa, jos se sisältää paljon vettä. Routiva maaperä aiheuttaa monenlaisia ongelmia rakenteisiin, jos rakennuksien routaeristyksestä ei kunnolla huolehdita. Maaperän routivuus voidaan määritellä maaperätutkimuksen perusteella. Tarvittaessa voidaan ottaa maaperänäyte ja analysoida se laboratoriossa. Yleisesti lähdetään siitä olettamuksesta että maaperä on routivaa ja routaeristys on tehtävä Kun routaeristyksessä käytetään siihen tarkoitukseen valmistettuja levyjä, kaivuusyvyys on vain 0,3 0,5 m. Miten routaeristys toimii? Ilman lämpötila Suomessa vaihtelee vuodessa voimakkaasti kesän +30 C vaihtuu talven -30 C. Maan sisällä nämä lämpötilanvaihtelut ovat huomattavasti pienemmät. Jäätymättömän maan syvyyden raja vaihtelee maantieteellisesti: Etelä-Suomessa se on on noin 1,5 metriä ja maan pohjoisosissa noin 2,5 metriä. Jotta vältytään lämpötilan vaihtelun aiheuttamilta ongelmilta, eristyskerroksen on oltava niin paksu ettei routiva maa eristyksen alla koskaan jäädy eikä näin muodosta routanousua. Maaeristyksen paksuus Asuinkunnassasi tarvittava eristyspaksuus löytyy sivun 11 taulukosta. Routaeristyspaksuudet on mitoitettu maksimipakkasmäärän F50 mukaan. Jos rakenteet sietävät toistuvia routaliikkeitä eikä niistä ole haittaa käytölle tai ulkonäöllisesti, rakenteille voidaan sallia routanousua. Tällöin mitoitus voidaan tehdä pienemmän pakkasmäärän mukaan. Routaeristyslevyjen alle laitetaan vähintään 0,2 m routimatonta maa-ainesta, kuten sepeliä tai soraa. Routimatonta täyttöä kasvattamalla routaeristyspaksuutta voi pienentää 10 mm/150 mm routimatonta maa-ainesta. Erityslevyjen minimipaksuus tulisi kuitenkin aina olla 50 mm. Tällä on merkitystä kokonaiskaivuusyvyydelle sillä eristyslevyn yläpinnan pitää olla vähintään noin 0,3 m maanpinnan alapuolella, jotta se olisi suojassa kaivuuvaurioilta ym. Routaeristyksen asennus Routaeristys on asennettava niin, että eristyskerros on suurempi kuin eristettävä rakenne. Tämän ulkoneman pituutta määritellään seuraavasti: 1. Hae eristyspaksuus (taulukko s. 11 tai lämpimän rakennuksen tapauksessa takakannen kuva). 2. Katso onko ulkonema leikkauskuvassa merkitty L1, L2, L3 sivut Minkä Styrofoam-tuotteen valitsen? Kevyiden rakenteiden routasuojaus, niin kuin kaikki tämän esitteen rakenne-esimerkit, tehdään Styrofoam 300 SL-A-N -tuotteella. Paksuus (mm) Ulkonema (mm) L1 L2 L3 50 0,50 0,50 0, ,75 0,75 1, ,00 1,00 1, ,25 1,50 2, ,50 1,75 2,25 3. Ulkoneman pituus löytyy oheisesta taulukosta.
4 4 Lämpimän rakennuksen matalaperustuksen routasuojaus Perustus tulee suojata siten, että rakennus ei haitallisesti vaurioidu perustuksen alla olevan maan routimisen vuoksi. Mitoituksessa ratkaisevia tekijöitä ovat paikkakuntakohtainen mitoituspakkasmäärä, perustamistapa, rakennuksen sisälämpötila, rakennuspohjan routivuus sekä alapohjarakenteen lämmöneristävyys. Routaeristeen valinnassa tärkein ominaisuus on kyky säilyä mahdollisimman kuivana märissä olosuhteissa. Suulakepuristetut, tiivisrakenteiset Styrofoam-eristeet ovat oikea ratkaisu näihin olosuhteisiin. 1. Salaojan asennuksen jälkeen täytä salaojahiekalla väh. 200 mm. 2. Tasoita ja tiivistä hiekka perustuksesta poispäin kaatavaksi. 3. Aseta eristelevyt Styrofoam 300 SL-A-N tiiviisti rakoja jättämättä. Eristeen paksuus Etelä-Suomessa on 50 mm kasvaen asteittain Pohjois-Suomen 110 mm:n asti. Eristeen leveys vastaavasti 1,2 m ja 1,5 m. 4. Koska routa ulkonurkissa tunkeutuu syvemmälle kuin seinälinjoilla, lisätään eristepaksuutta 40 % 1,5 m (Etelä- Suomi) -2,0 m (Pohjois-Suomi) etäisyydelle nurkasta. Alapohjarakenteen lämmöneristävyyden vaikutus routaeristyksen paksuuteen: Mitä paremmin alapohjarakenne on lämmöneristetty, sen parempi tulee olla rakenteen routasuojaus. Matalaenergiataloissa routaeristyksen paksuutta suositellaan lisättäväksi noin 50 %, kuitenkin vähintään 50 mm. Passiivitaloissa routaeristyksen paksuutta suositellaan lisättäväksi noin 100 %, kuitenkin vähintään 100 mm. 5. Täytä soralla tai hiekalla vähintään 300 mm.
5 5 Pihakadun ja ajoluiskan routasuojaus Pihakatujen ja ajoväylien routasuojaus on syytä tehdä asianmukaisesti ja huolellisesti, jotta vältytään haittaavilta routanousuilta ja repeämiltä pinnoittteessa. Käyttämällä routaeristeenä Styrofoam 300 SL-A-N -tuotetta ja noudattamalla oheisia ohjeita saadaan kunnollinen ja riittävä routasuojaus maaperän ja pinnoitteen välille. Näin vältytään routimisen aiheuttamilta ikäviltä yllätyksiltä sekä säästetään selvää rahaa. 1. Määrittele eristyspaksuus ja ulkonema L1, katso sivu 3. Määrittele kaivannon syvyys. ruokamulta betoniin upotettu reunuskivi sorakerros asfaltti tai laatoitus 2. Kaiva määrättyyn syvyyteen ja leveyteen. 3. Levitä pohjalle suodatinkangas ja kerros ( mm) soraa tai hiekkaa. Tasoita ja tiivistä eristykselle vakaa ja tasainen alusta. soraa Styrofoam 300 SL-A-N 200 mm 4. Aseta Styrofoam 300 SL-A-N -eristelevyt tasoitetulle sorakerrokselle tiiviisti, rakoja jättämättä. Käytä Foamlocklevylukkoja. L 1 5. Peitä ulkonemaa mm:n sora- tai hiekkakerroksella. Reunuskivet upotetaan betoniin tai 0 50 mm:n murskeeseen. 6. Levitä ulkoneman päälle ruokamultaa tai muuta maaainesta. 7. Peitä eriste vähintään 200 mm paksulla kantavalla soratai hiekkakerroksella, tiivistä ja tasoita. 8. Pinnoita asfaltilla, laatoilla, sepelillä tms.
6 6 Autotallin, ulkorakennuksen tai vajan routasuojaus Käyttämällä Styrofoam 300 SL-A-N -maaeristyslevyjä kylmän autotallin routasuojauksessa kaivannon syvyydeksi tulee ainoastaan 0,3 0,5 m. Ilman edellä mainittua routasuojausta perustamissyvyys on oltava 1,5 2,5 m paikkakunnan sijainnista riippuen. 1. Määrittele eristyspaksuus ja ulkonema L, katso sivu 3. Määrittele kaivannon syvyys. asfaltti tai laatoitus 2. Kaiva määrättyyn syvyyteen ja leveyteen. 3. Levitä sokkelikaivannon pohjalle kerros ( mm) soraa tai hiekkaa. Tasoita ja tiivistä eristykselle vakaa ja tasainen alusta. 4. Aseta Styrofoam 300 SL-A-N -eristelevyt tasoitetulle sorakerrokselle tiiviisti, rakoja jättämättä. Käytä Foamlocklevylukkoja. 5. Vala sokkeli suoraan Styrofoam 300 SL-A-N päälle, tai muuraa sokkeli harkoista 50 mm:n betonitasoituksen päälle (asenna 2 kpl 8 mm:n raudoitusterästä). Sokkelin leveydeksi riittää hyvin 150 mm silloin Styrofoam SL-A-N kestää pitkäaikaista kuormitusta 21kN/m (2,1 t/m) mm 150 mm Styrofoam 300 SL-A-N 100 mm soraa 1000 mm 6. Asenna ulkoneva eristysosa ja täytä ensin mm:n sorakerroksella, sitten ruokamullalla. 7. Asenna Styrofoam 300 SL-A-N -levyjä sokkelin sisäpintaa vasten, täytä soralla, tasoita ja tiivistä. valettu sokkeli valettu lattia 8. Aseta Styrofoam 300 SL-A-N -eristelevyt sorakerrokselle tiiviisti, rakoja jättämättä. routaeriste sokkelin ja lattian alla 9. Asenna raudoitusverkko ja vala betonilattia. Oven kohdalla laatan paksuntaminen voi olla paikallaan.
7 7 Autokatosten, aitojen ym. sokkelipalkin tai peräkkäisten pilarianturoiden routasuojaus Routasuojaus Styrofoam 300 SL-A-N -maaeristyslevyllä takaa matalan routimattoman perustuksen ilman syviä kaivantoja. Suositellaan mm. asuinrakennuksen yhteydessä olevan autokatoksen routaeristykseen. 1. Määrittele eristyspaksuus ja ulkonema L2, katso sivu 3. Määrittele kaivannon syvyys. 2. Kaiva määrättyyn syvyyteen ja leveyteen. 3. Levitä sokkelikaivannon pohjalle kerros mm soraa tai hiekkaa. Tasoita ja tiivistä eristykselle vakaa ja tasainen alusta. 4. Vala sokkelipalkki suoraan Styrofoam 300 SL-A-N -levyjen päälle. Jo 150 mm leveä sokkelipalkki Styrofoam 300 SL-A-N päällä kestää 21 kn/m (2,1 t/m) mm takaisin täytetty ruokamulta Styrofoam 300 SL-A-N puutolppa tolpan jalka asfaltti, laatoitus tai sepeli soraa 100 mm 5. Asenna, jos tarpeellista, ulkoneva eristys. L 1 L 2 6. Jos ulkopuolelle tulee nurmikko, peitä ulkonevat levyt soralla (20 30 mm), sitten ruokamultaa. 7. Autokatoksen sisällä tasoitetaan ja tiivistetään noin 200 mm soraa kantavaksi alustaksi. 8. Pinnoita asfaltilla, laatoilla tai sepelillä.
8 8 Laatoitettujen ulkoterassien routasuojaus Laatoitetun ulkoterassin routasuojauksessa on oltava erityisen huolellinen, jotta lopputulos on tasainen vuodesta toiseen eikä routimista sekä tasoeroja laattojen välillä pääse syntymään. Noudattamalla oheisia ohjeita ja käyttämällä Styrofoam 300 SL-A-N-maaeristelevyjä saadaan paras mahdollinen lopputulos ja routimishuolet voidaan unohtaa. 1. Määrittele eristyspaksuus ja ulkonema L1, katso sivu 3. Määrittele kaivannon syvyys. 2. Kaiva määrättyyn syvyyteen ja leveyteen. 3. Levitä kaivannon pohjalle kerros ( mm) soraa tai hiekkaa. Tasoita ja tiivistä eristykselle vakaa ja tasainen alusta. 4. Asenna Styrofoam 300 SL-A-N eristelevyt tasoitetulle sorakerrokselle tiiviisti ja rakoja jättämättä. Käytä Foamlock-levylukkoja. 5. Peitä ulkoneva eristys mm sora- tai hiekkakerroksella. 6. Levitä laatoitettavalle alueelle 50 mm soraa, tasoita. 7. Levitä soran päälle hiekkaa, tasoita ja tiivistä. betoni- tai luonnokivilaatat tai kivet hiekkaa soraa ruokamulta 8. Levitä ylileveyden päälle ruokamultaa ympäristön tasoon asti. 9. Tiivistetyn hiekkakerroksen päälle levitetään laattojen valmistajan asennusohjeiden mukaan asennushiekkakerros, jonka päälle laatat ladotaan. soraa tai hiekkaa Styrofoam 300 SL-A-N L 1
9 9 Portaiden routasuojaus Pilarianturoiden routasuojaus Jos portaat pääsevät liikkumaan routimisen vuoksi, syntyy vaurioita, joita on vaikea korjata. Varsinkin, jos portaat kiinnitetty talon seinään, on portaiden routasuojaukseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Portaiden päästessä liikkumaan seinäkin voi samalla vaurioitua. Näiltä ongelmilta vältytään, jos routaroutasuojaus tehdään huolellisesti ohjeita noudattaen ja Styrofoam 300 SL-A-N -maaeristettä käyttäen. Oheinen esimerkki soveltuu sekä avo- että maanvaraisten portaiden routaeristykseen. Routa voi liikutella anturoita, vaikka ne olisi perustettu routimattomaan syvyyteen asti. Tämä voi johtua siitä, että kylmyys kulkeutuu betonipilaria ja anturaa pitkin routivaan syvyyteen tai maa voi jäätyä rakennelmaan kiinni ja se liikkuu roudan nosteen mukana. Tämä ehkäistään eristämällä rakenne huolellisesti Styrofoam 300 SL-A-N -maaeristeellä samalla voidaan perustamissyvyyttä merkittävästi pienentää. Yksittäisten pilarianturoiden eristäminen vaatii suhteellisen suuren eristysalueen. Jos pilareita on useita, kannattaa silloin käyttää sokkelipalkin eristystapaa, näin säästetään eristysmateriaalia. 1. Määrittele eristyspaksuus ja ulkonema L3, katso sivu 3. Määrittele kaivannon syvyys. 2. Kaiva määrättyyn syvyyteen ja leveyteen. 3. Levitä kaivannon pohjalle kerros ( mm) soraa tai hiekkaa. Tasoita ja tiivistä eristeelle vakaa ja tasainen alusta. 4. Asenna Styrofoam 300 SL-A-N eristelevyt tasoitetulle sorakerrokselle. 5. Betonoi tai asenna tehdasvalmisteinen porras levyille levitetyn mm hiekkakerrokselle. 6. Levitä eristeen päälle mm soraa tai hiekkaa. 7. Täytä kaivanto pinnoituksen (betonilaatat, asfaltti, sepeli, nurmikko) edellyttämällä maalajilla. 1. Määrittele eristyspaksuus ja ulkonema L3, katso sivu 3. Määrittele kaivannon syvyys. 2. Kaiva määrättyyn syvyyteen ja leveyteen. 3. Levitä kaivannon pohjalle suodatinkangas ja kerros ( mm) soraa tai hiekkaa. Tasoita ja tiivistä eristykselle vakaa ja tasainen alusta. 4. Asenna Styrofoam 300 SL-A-N eristelevyt tasoitetulle sorakerrokselle. 5. Rakenna anturamuotti Styrofoam 300 SL-A-N levyistä käyttämällä Foamlock-levylukkoja. 6. Vala antura muottiin Styrofoam 300 SL-A-N levyjen päälle. Teräsjalka kiinnitetään valuun. 400 x 400 mm:n antura Styrofoam 300 SL-A-N päällä kestää 22 kn (2,2 t). Suuremmilla kuormilla voidaan käyttää Styrofoam levyjä, joilla on vielä suurempi kuormituksen kesto. 7. Peitä eristys mm:n hiekka tai sorakerroksella. 8. Sulje kaivanto ruokamullalla tai muulla maa-aineksella. pilarijalka puupilari mm betoniantura L mm mm ruokamultaa tms mm pinnoituksen ed. maalaji Styrofoam 300 SL-A-N soraa mm Styrofoam 300 SL-A-N soraa 100 mm L 3
10 10 Vesi- ja viemäriputkien routasuojaus Vesi- ja viemäriputket kaivetaan yleensä routimattomaan syvyyteen. Siitä huolimatta putket saattavat joskus jäätyä. Tätä voidaan ehkäistä eristämällä putket yläpuolelta tai ympäriltä Styrofoam 300 BE-AN -eristelevyillä. Tällöin putkia ei myöskään tarvitse upottaa routimattomaan syvyyteen asti. Myös vanhoja putkia voidaan suojata em. eristelevyillä. Eristepaksuutta ja -leveyttä vesi- ja viemäriputkille valittaessa on otettava huomioon monia tekijöitä. Hankalissa putkieristystöissä (esim. pitkät eristysmatkat) suosittelemme kääntymistä LV-asiantuntijan puoleen. Vaakasuora ja hevosenkegän muotoinen suojaus Kallioperässä olevat putket Kalliossa tai vastaavassa paikassa olevat putket on eristettävä ympäriinsä. Rakenna Styrofoam 300 BE-AN -eristelevyistä eristelaatikko. Kysy neuvoa rakennustarvikekauppiaalta. Huom! Eristelaatikkoon asetettavat putket saattavat vaatia lämmitystä, esim. lämmityskaapelin avulla. Kaapelin mitoituksessa on noudatettava valmistajan ohjeita tai kysy tarvittaessa neuvoa asiantuntijalta. Asentaminen Eristelevyt liitetään nopeasti ja helposti toisiinsa esim. rst-ruuvilla. Kysy lisää rakennustarvikekaup piaaltasi. 1. Kaiva oikean syvyinen ja levyinen putkioja. Kaivannon reunojen kaadon on oltava 2:1 sortumien estämiseksi. 2. Levitä pohjalle 100 mm:n kerros soraa tai hiekkaa. Tasoita ja tiivistä. 3. Laita putket paikalleen ja asenna sivuille mahdollinen eriste. 4. Peitä 100 mm:n sorakerroksella ja tasoita. 5. Asenna päälle vaakasuora eriste tiiviisti ja rakoja jättämättä. 6. Täytä hiekalla, soralla tai ruokamullalla. Tarkasta, että eriste ei ole liikkunut tai vaurioitunut.
11 11 Pihateiden ja kylmien rakenteiden routaeristeen paksuus Tuote: Styrofoam 300 SL-A-N Routimiskerroin SP 10 mm 2 /KH Routanousu 50 mm kerran 50 vuodessa Pohjamaa routiva siltti tai savi Eristeen alapuolisen routimattoman täytön vähimmäispaksuus: Mitoituspakkasmäärä < h C 0,2 m Mitoituspakkasmäärä h C 0,4 m Mitoituspakkasmäärä > h C 0,6 m Routaeristeen syvyys maanpinnasta vähintään 0,3 m Alahärmä Alajärvi Alastaro Alavieska Alavus Anjalankoski Artjärvi Asikkala Askainen Askola Aura Brandö Dragsfjärd Eckerö Elimäki Eno Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Finström Forssa Föglö Geta Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halikko Halsua Hamina Hammarland Hankasalmi Hanko Harjavalta Hartola Hattula Hauho Haukipudas Haukivuori Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Himanka Hirvensalmi Hollola Honkajoki Houtskari Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkoski Hämeenkyrö Hämeenlinna Ii Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari Iniö Inkoo Isojoki Isokyrö Jaala Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Jomala Joroinen Joutsa Joutseno Juankioski Jurva Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämijärvi Jämsä Jämsänkoski Jäppilä Järvenpää Kaarina Kaavi Kajaani Kalajoki Kalvola Kangasala Kangaslampi Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karinainen Karjaa Karjalohja Karkkila Karstula Karttula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kauniainen Kaustinen Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiö Kempele Kerava Kerimäki Kestilä kesälahti Keuruu Kihniö Kiihtelysvaara Kiikala Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kisko Kitee Kittilä Kiukainen Kiuruvesi Kivijärvi Kodisjoki Kokemäki Kokkola Kolari Konnevesi Kontiolahti Korpilahti Korppoo Korsnäs Kortesjärvi Koski Kotka Kouvola Kristiinankaupunki. 120 Kruunupyy Kuhmalahti Kurmo Kuhmoinen Kuivaniemi Kullaa Kumlinge Kuopio Kuortane Kurikka Kuru Kustavi Kuusamo Kuusankoski Kuusjoki Kylmäkoski Kyyjärvi Kälviä Kärkölä Kärsämäki Kökar Köyliö Lahti Laihia Laitila Lammi Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Lappi Lapua Laukaa Lavia Lehtimäki Leivonmäki Lemi Lemland Lempäälä Lemu Leppävirta Lestijärvi Lieksa Lieto Liljendal Liminka Liperi Lohja Lohtaja Loimaa Loppi Loviisa Luhanka Lumijoki Lumparland Luopioinen Luoto Luumäki Luvia Längelmäki Maalahti Maaninka Maarianhamina Maksamaa Marttila Masku Mellilä Merijärvi Merikarvia Merimasku Miehikkälä Mietoinen Mikkeli Mouhijärvi Muhos Multia Muonio Mustasaari Muurame Muurla Mynämäki Myrskylä Mäntsälä Mänttä Mäntyharju Naantali Nakkila Nastola Nauvo Nilsiä Nivala Nokia Noormarkku Nousiainen Nummi-Pusula Nurmes Nurmijärvi Nurmo Närpiö Oravainen Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pattijoki Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pernaja Perniö Pertteli Pertunmaa Peräseinäjoki Petäjävesi Pieksämäen mlk Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari Pihtipudas Piikkiö Piippola Pirkkala Pohja Polvijärvi Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Posio Pudasjärvi Pukkila Pulkkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pyhäselkä Pylkönmäki Pälkäne Pöytyä Raahe Raisio Rantasalmi Rantsila Ranua Rauma Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Renko Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Rovaniemi mlk Ruokolahti Ruotsinpyhtää Ruovesi Rusko Ruukki Rymättylä Rääkkylä Saari Saarijärvi Sahalahti Salla Salo Saltvik Sammatti Sauvo Savitaipale Savonlinna Savonranta Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siilinjärvi Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sottunga Sulkava Sumiainen Sund Suodenniemi Suolahti Suomenniemi Suomusjärvi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Särkisalo Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo Tammela Tammisaari Tampere Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi Toholampi Toijala Toivakka Tornio Turku Tuulos Tuupovaara Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Töysä Ullava Ulvila Urjala Utajärvi Utsjoki Uukuniemi Uurainen Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaala Vaasa Vahto Valkeakoski Valkeala Valtimo Vammala Vampula Vantaa Varkaus Varpaisjärvi Vehmaa Vehmersalmi Velkua Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihanti Vihti Viiala Viitasaari Viljakkala Vilppula Vimpeli Virolahti Virrat Virtasalmi Vuolijoki Vårdö Vähäkyrö Värtsilä Västanfjärd Vöyri Yli-Ii Ylihärmä Ylikiiminki Ylistaro Ylitornio Ylivieska Ylämaa Ylänne Ylöjärvi Ypäjä Äetsä Ähtäri Äänekoski
12 Mitoituspakkasmäärä F50 (kerran 50 vuodessa toistuva suurin pakkasmäärä) Nuorgam Kilpisjärvi Ivalo h C h C h C h C h C Muonio Sodankylä Apukka Portimojärvi Salla h C h C XPS 130 mm h C XPS 130 mm Kemi Kuusamo h C XPS 120 mm h C h C Pudasjärvi Oulu Suomussalmi h C XPS 110 mm Lämpimien rakennuksten routaeristeen minimipaksuus alueittain Suomessa Nurkka-alueilla (1,5 2,0 m matkalta) eristyspaksuuksia kasvatetaan vähintään 40 % h C Vaasa h C Kihniö Kruunupyy Alajärvi Vesanto Jyväskylä Leivonmäki Kajaani Vieremä Kuopio Varkaus Lieksa Punkaharju Joensuu h C XPS 100 mm h C XPS 90 mm h C Pori Turku Jokioinen Vantaa Pälkäne Lahti Lappeenranta Rankki h C XPS 70 mm h C XPS 80 mm h C XPS 50 mm Isover ja WWF tekevät yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Lue lisää: Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy PL 250, Kerkkolankatu Hyvinkää etunimi.sukunimi@saint-gobain.com
Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset
Itsenäisyyspäivän 6.12.2018 korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. MIKKELI Perjantai 7.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. MUSTASAARI Maanantai 3.12. EVIJÄRVI Maanantai 3.12. MÄNTYHARJU
Lisätiedot7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.
Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019
LisätiedotItsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset
Itsenäisyyspäivä 6.12.2018 korvaavat t Sairaalatoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. RANTASALMI Maanantai 3.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. RANUA Perjantai 7.12. ENONKOSKI Maanantai 3.12. ROVANIEMI Perjantai
LisätiedotToimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta
Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23
LisätiedotAlkava ARA-tuotanto kunnittain
5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot
Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652
LisätiedotKuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.
Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.
LisätiedotPerustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019
2 henkeä, 3 henkeä, 4 henkeä, Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016
Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7
LisätiedotPerustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat
Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562
LisätiedotPerustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat
Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691
LisätiedotPerustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018
Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto
LisätiedotKELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)
KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää
LisätiedotTOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT
TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa
LisätiedotVM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56
VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079
LisätiedotKunta MTV3:n näkyvyysalue
Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA
LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotTILASTOKESKUS - Kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilasto 2013
Koko maa 430 117 37 398 76 951 39 553 005 Alajärvi 1 314 100 310 210 009 Alavieska 464 11 45 34 010 Alavus 870 26 63 37 016 Asikkala 435 40 45 5 018 Askola 205 17.. 019 Aura 66 8 5-3 020 Akaa 543 290 454
LisätiedotLaskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013
9.1.2013 Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013 Lähde: VM 28.12.2012 ja OKM 31.12.2012 Kunta Asukas- Kunnan siitä: Muut opetus- Valtion- Erät,
LisätiedotVM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42
VM/KAO/vs, 10.4.2014 maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 488 788 16 199 217 2 144 020 56 832 025 35
LisätiedotKouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017.
Kouluterveyskyselyn perusopetuksen 4.-5 luokkien ja 8.-9. luokkien vastaajamäärä ja aineiston kattavuus kunnittain 2017. Perusopetuksen 4.-5. luokat Akaa 313 70 % 191 49 % Alajärvi 203 82 % 157 66 % Alavieska
Lisätiedotterveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.
Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132
LisätiedotVM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min
VM/KAO/vs, 9.4.2014 maks 340 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592-638 Vuoden 2014 tasolla nuoret -3% ja mediaani -42-56 vanhukset +5,5 % UUSI UUSI UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS v. 2014 5 Alajärvi
Lisätiedot1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta
020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00
LisätiedotNaapurit-pelin voittokooste
Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12
LisätiedotRintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320
020 AKAA X X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019 AURA X X X X
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta
LisätiedotFaba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet
Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö
LisätiedotMaatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010
Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta
LisätiedotKUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018
Suomen Kuntaliitto 7.3.2019 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018 Väkilukukerroin: 0,4170 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002430 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella
Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MOR-Y01 Hyvinkää 001, 012, 017, 019, 021 5 96 Karjalohja 005 1 11 Karkkila 014, 015, 016, 020 4 119 Mäntsälä 012, 023, 024, 026 4 259 Nummi-Pusula
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset
Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)
Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)
Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)
Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)
Yhteensä: Manner-Suomi 32 699 430,98 10,59 78,6 23 323 401,83 10,20 81,1 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 389 481,02 11,70 80,6 1 324 507,61 13,03 81,2 Helsinki 7 338 481,37 11,52 79,4 2 534 516,64 13,65 77,9
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, yksiöissä (1h) asuvat
Yhteensä: Manner-Suomi 18 484 258,65 12,13 34,2 38 952 256,20 14,39 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 676 293,81 14,42 34,1 1 124 288,11 17,37 33,1 Helsinki 2 443 291,85 14,62 32,8 7 170 289,38 20,62 29,1 Vantaa
LisätiedotVM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO
VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka
LisätiedotSivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen
Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot
Yhteensä: Manner-Suomi 94 550 347,51 11,02 58,5 106 038 318,13 11,79 51,2 47,1 % 7,0 % Pääkaupunkiseutu Espoo 5 354 410,61 12,32 63,3 3 958 403,52 14,80 55,1 57,5 % 20,1 % Helsinki 16 295 415,79 12,29
LisätiedotKuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska
Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotKunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta
Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005
LisätiedotPäätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista
hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA
LisätiedotManner-Suomi
Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1b. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Manner-Suomi 3 011 154 2 595 867 304 255 95 176 12 446 3 410
Lisätiedotasumisoikeus ARAvuokraasunnot
29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa
LisätiedotSaariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM LIITE 51 (7)
Saariluettelo maakunnittain ja kunnittainselvitys vapaa-ajan asumissaarista - TEM1.4.2011 LIITE 51 (7) VAPAA-AJAN ASUMISSAARTEN YHTEENLASKETUT LUKUMÄÄRÄT JA NIIDEN ERÄÄT OMINAISUUDET KUNNITTAIN JA MAAKUNNITTAIN
LisätiedotRintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2013 kunnittain. Kuntia 320
2013 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 19.8.2013 020 AKAA X X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI
LisätiedotLUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013
Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n
LisätiedotKUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014
Suomen Kuntaliitto 17.2.2015 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Väkilukukerroin: 0,34940169 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002153 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat
LisätiedotTwo-person household, EUR per month
Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562
LisätiedotAjoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot
10.7.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 30.6.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 077 789 61 591 2
LisätiedotAjoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot
8.4.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Manner-Suomi 4 969 511
LisätiedotYli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain
Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi
LisätiedotKUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016
Suomen Kuntaliitto 13.2.2017 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Väkilukukerroin: 0,56896046 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00003316 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat
Lisätiedot,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:
VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400
LisätiedotKUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015
Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat
LisätiedotSivu Uusimaa. Tietohallinto / ELV
Sivu 1 Uusimaa 1 Askola 1 1 1 2 2 2 Espoo Hanko Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karjalohja Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi 0 1 0 0 2 0 0 2 0 1-1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 1 0 0 0 1
LisätiedotAjoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan
14.4.2015 Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2015 Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 763 193 71 261 3
LisätiedotLainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44,
2010 / Koko maa 5 375 276 18,98 10519,4 1 956 6655,7 1 211 12,66 0,41 44,5 10 4573 5 Alajärvi 14 10 487 20,50 18,6 1 771 6,8 745 17,47 0,33 28,8 7 3145 9 Alavieska 17 2 770 21,00 8,0 2 886 5,8 2 145 28,62
LisätiedotSairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset
Koko maa 3 843 226 0,0 29 945 033 1 306 452 820 1 860 023 872 43,63 Akaa 12 194 0,0 97 287 4 209 979 5 988 343 43,27 Alajärvi 7 286 0,0 66 351 3 001 586 4 170 275 45,24 Alavieska 1 707 0,0 15 333 581 555
LisätiedotSairaanhoitokorvausten saajat ja maksetut korvaukset
Koko maa 1 080 626 2 837 676 123 031 267 396 309 641 43,36 Akaa 2 903 7 540 295 007 953 094 39,13 Alajärvi 1 315 3 491 139 159 460 001 39,86 Alavieska 97 181 9 030 26 434 49,89 Alavus 1 338 2 981 143 131
LisätiedotARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu)
Akaa 853 853 877 910 910 858 858 793 780 735 702 730 699 633 640 647 Alajärvi 389 389 398 398 398 398 398 388 373 373 343 302 266 291 291 271 Alavieska 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 92
LisätiedotARA-vuokra-asuntokanta kunnittain
Akaa 800 800 805 815 791 801 819 914 965 886 919 927 925 891 908 Alajärvi 236 252 252 285 309 334 340 361 400 400 400 400 379 379 379 Alavieska 49 49 57 65 75 81 85 93 99 99 104 104 104 104 104 Alavus
LisätiedotToimeentulotuen menot
1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki
LisätiedotMaatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus
LisätiedotTHL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien keskiarvoja, ikävakioitu
THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien 2011-2013 keskiarvoja, ikävakioitu Kuntakoodi Kunta Aivoverisuoni-indeksi Dementiaindeksi Mielenterveysindeksi 020 Akaa 96,1
LisätiedotSummaarisessa riita-asiassa toimivaltainen käräjäoikeus kunnittain
Summaarisessa riita-asiassa toimivaltainen käräjäoikeus kunnittain Summaarisessa riita-asiassa toimivaltainen käräjäoikeus määräytyy vastaajan kotikunnan perusteella. Taulukon vasemmanpuoleisessa sarakkeessa
LisätiedotKaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen
Kaikki kunnat, tilitetty määrä, 2012 heinäkuu, kumulatiivinen Kunnallisvero Muutos % Yhteisövero Muutos % Kiinteistövero Muutos % Akaa 31 481 915 3,7 847 208-48,6 62 938 Alajärvi 15 437 362 3,5 969 701-32,9
LisätiedotLTH-tutkimukseen osallistuneet perheet, terveydenhoitajien ja vanhempien vastaukset sekä niiden kattavuus kunnittain 2018
Tutkimukseen osallistuneet perheet Terveydenhoitajien vastaukset Vanhempien vastaukset 4-vuotiden lasten määrä, joista vähintään Osallistuneiden Terveydenhoitajien Vanhempien yhden perheiden vastausten
LisätiedotCamera obscura -toiminta Toiminnan kohdennus. 1 Päivitetty Suomen NMKY:n liitto. CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta
1 Päivitetty 26.11.2018 Indikaattori Tarve* Sijoitus 14- vuotiaat vuonna 2017 CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta Akaa C 110 209 Voi olla vuosittain Alajärvi D 44 125 Voi olla joka toinen vuosi, yhteistyötä
LisätiedotKunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi
Kunnat Suuralueet 020 Akaa 3 Länsi-Suomi 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi 010 Alavus 3 Länsi-Suomi 016 Asikkala 2 Etelä-Suomi 018 Askola 1 Helsinki-Uusimaa 019 Aura 2 Etelä-Suomi
LisätiedotMETSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT
METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT 1.8.2019-31.7.2020 ETELÄ-KARJALA METSO TEERI PYY RIEKKO KIIRUNA Imatra 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Lappeenranta 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Lemi 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Luumäki
LisätiedotVammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012
Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten
LisätiedotSote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin
VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012
Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa Sivu 1 (10)
Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa 2014 Kunta ja maakunta kuntia kpl /kk m2 kuntia kpl /kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi 88949 318,86 10,70 56,7 101640 283,88 11,58
Lisätiedotkuntia kpl /kk /m2/kk m2 kuntia kpl /kk /m2/kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi ,24 10, ,56 11,16 49,2 46,9 %
Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 83080 310,24 10,31 57 93983 274,56 11,16 49,2 46,9 % Pääkaupunkiseutu
LisätiedotTaulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)
Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu
LisätiedotHenkilöasiakkaiden lainat paikkakunnittain 2018
Henkilöasiakkaiden lainat paikkakunnittain 2018 Taulukkoon on koottu vuoden 2018 aikana kaikki henkilöasiakkaiden tekemät lainat, mukana ovat sekä kirjastojen että Celian rekisteröimien käyttäjien lainat.
Lisätiedot'015 ARTJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '071 HAAPAVESI X X X X X X X X '078 HANKO X X X X X X X
020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '015 ARTJÄRVI X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X X X X X X X '018 ASKOLA X X X X X X X '019 AURA
LisätiedotKOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , %
KOKO MAA 5374499 5486616 2,1 0,6 1,47 29 2011- muutos 2011-2015 Helsinki Uudenmaan maakunta 588384 628510 6,8-0,58 5,00-1,51-0,16 2,74 1,5 2,71 Espoo Uudenmaan maakunta 247869 269496 8,7 0,35 0,87 0,35-0,12
LisätiedotAjoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan
Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot
LisätiedotAjoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan
Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot
LisätiedotKelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain
Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain Tilausnumero, Kunta Maakunta Tilausnumero, suomi ruotsi (jos on erillinen numero) Akaa Pirkanmaa 0800 98 811 Alajärvi Etelä-Pohjanmaa 0800 99 090
LisätiedotSyyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein)
Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4 SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) (KGRWXVV\\WWlMlQYLUDVWRMD Viraston sijoituskihlakunta tummennettu. Paikallistoimiston
LisätiedotSelvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013
Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus
LisätiedotKoko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02
Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit:
LisätiedotKemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä
Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien
LisätiedotKohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012
Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 13.4.2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan
LisätiedotRintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2015 kunnittain. Syntymävuosi X X
Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2015 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Syntymävuosi 19 65 64 63 62 61 60 59 58 57 56 55 54 53 52 51 50 49 48 47
LisätiedotTyöllistymistä edistävässä palvelussa tai muussa toiminnassa. Työ- tai yritystoiminnan tuloa
Kela, Tilasto- ja tietovarastoryhmä Aktiivimallin arvioitu kohdejoukko* Kelan työttömyysturva-asiakkaista tammi-maaliskuussa 2018 ja heille kirjatut aktiivisuustiedot 3.4.2018 mennessä * 1.1.2018 alkaneen
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014 858/2014 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto on 22
LisätiedotKelan korvaamien taksimatkojen suorakorvausalueet kunnittain
Kelan korvaamien taksimatkojen suorakorvausalueet kunnittain Tilausnumero, Kunta Suorakorvausalue Tilausnumero, suomi ruotsi (jos on erillinen numero) Akaa Pirkanmaa 0800 98 811 Alajärvi Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotSivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN
Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3
LisätiedotKuntien vuoden 2012 veroprosentit
Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö- Vakituinen asuin- Muu kuin vakituinen Koko maa 5 375 276 19,25 0,09 0,90
LisätiedotKUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA
KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%
LisätiedotEtuus työllistymistä edistävän
Kela, Tilasto- ja tietovarastoryhmä Kelan työttömyysetuuksien saajat iän ja sukupuolen mukaan huhti-kesäkuussa 2018 Sukupuoli Ikä yhteensä Alennettua etuutta saanet Etuus edistävän palvelun tai Etuus edistävän
Lisätiedot