Uudet työtilaisuudet Italiassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudet työtilaisuudet Italiassa"

Transkriptio

1 EQUAL -YHTEISÖALOITE KEHITTÄMISKUMPPANUUS Sotureiden Maa IT-G-ABR-020 Valtioiden välinen yhteistyösopimus Uudet työtilaisuudet Italiassa

2 SISÄLLYSLUETTELO OSA I Uudet työtilaisuudet Italiassa 3 1 Uusien työtilaisuuksien tukeminen kansallisella, alueellisella ja paikallisella 3 tasolla 1.1 Kansalliset työllisyyssuunnitelmat Aluepolitiikka Paikalliset kokemukset 7 OSA II Hyviä käytäntöjä 8 Osuuskunta COGECSTRE 8 Osuuskunta XXIV LUGLIO 10 Osuuskunta ARKÉ 12 Sosiaalinen Osuuskunta L ALVEARE 14 Osuuskunta PIERRECI 16 2

3 OSA I UUDET TYÖTILAISUUDET ITALIASSA 1 Uusien työtilaisuuksien tukeminen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla Italian hallituksen harjoittama politiikka uusien ja parempien töiden luomiseksi läheisessä yhteistyössä maakuntien, läänien ja paikallisviranomaisten kanssa ja erityisesti huomioiden nopeimmin työllistävät sektorit ns. uudet työllisyysalat on esitelty pääpiirteissään kansallisen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmissa vuosiksi kuten myös Abruzzon maakunnan aluetoimintasuunnitelmassa (POR), tavoite 3 vuosiksi ja aluesuunnitelmassa työllisyyttä, koulutusta ja opetusta aktivoiviksi toimiksi. Kaikki yllämainitut ohjelma-asiakirjat, käsitellessään aihetta uudet työtilaisuudet, esittelevät myös jaetun tietoisuuden siitä, että uudet työllisyysalat, nimittäin nopeimmin työllistävät alat mahdollisten työpaikkojen kannalta, liittyvät vahvasti alueellisiin tarpeisiin ja ne auttavat osaltaan, työvoimapolitiikan yhtenäistyessä, paikallista kehitystä ja itse alueen omien voimavarojen esille tuomista. 1.1 Kansalliset työllisyyssuunnitelmat Italian vuodesta 1999 valitsema Kansallisten työllisyyssuunnitelmien politiikka ilmaisee tarpeen luoda uusia työpaikkoja, käyttäen erityisesti uusien teknologioiden ja innovaatioiden, ympäristöteknologioiden, yhteisötalouden ja uusien yritysten tarjoamia mahdollisuuksia, jotka ovat yhteydessä tarpeisiin, joita markkinat eivät vielä ole tyydyttäneet, tutkien samanaikaisesti ja pyrkien vähentämään esteitä, jotka voivat hillitä kehitystä. (Nap 1999 LG 12). Selvemmin sanoen Kansallinen työllisyyssuunnitelma vuonna 2000, kuvaa Italiaa maana, jolle on luonteenomaista vahva taipumus laaja-alaiseen yrittäjyyteen ja sen seurauksena, se ilmaisee pääpiirteissään hallituksen pyrkimyksen luoda lainsäädännöllisiä ja taloudellisia edellytyksiä ohjelmien ja aloitteiden kehittämiseksi ja edelleen toteutettaviksi julkisten viranomaisten, valtion virkamiesten ja paikallisviranomaisten avulla, jotka ovat vastuussa nopeimmin kasvavista palveluista siis mahdollisten työpaikkojen muodossa. Seurauksena on erityisesti kolmannen järjestelmän tärkeys tiukasti liittyneenä tarpeeseen kohdata sekä rakennetyöttömyyden kasvu että perinteisten hyvinvointijärjestelmien kriisi. Tärkeimpiä interventioalueita edustavat koulutuspalvelut sekä epäsuotuisassa asemassa olevien henkilöiden töiden sisällyttäminen mukaan kuten myös vanhusten ja vammaisten hoito ja avustaminen. Lisäksi kolmannen järjestelmän järjestöt ovat entistäkin tärkeämpiä mitä tulee kulttuuri- ja virkistystoimintaan, urheiluun ja ympäristönsuojeluun. Esimerkinomaisesti asiakirja kiinnittää huomiota konkreettisiin aloitteisiin, joilla pyritään kulttuuriperinnön taloudellisen arvon nostamiseen sekä perustamaan uusia yrityksiä, jotka paremmin hoitavat itse kulttuuriomaisuutta. Tällaiset aloitteet ovat lisäksi johtaneet siihen, että on asetettu sellaisia viranomaisia, jotka johtavat itsenäisesti (ja yrittäjäkriteerit täyttäen) museoiden ja viihdealan toimintaa. Asiakirja painottaa myös aloitteita, jotka tukevat edistyksellisten yrityspalvelukeskusten kehittämistä, ihmiskeskeisten palvelujen ja yhteisötalouden kasvua, interventioita ympäristöperinnön arvon nostamiseksi; interventioita, jotka pyrkivät esittelemään teknologisia innovaatioita erityisesti aloilla, joilla on merkitystä maan kilpailukyvyn kehittymiselle, kuten tekstiili- ja vaatetusteollisuudella sekä kenkäteollisuudella. Myös työllisyyden toimintasuunnitelmassa vuodeksi 2001 kiinnitetään huomiota siihen, että Italiassa, missä vuonna 2000 työllisyys on hyvällä mallilla, on yhä piilevää työllisyysreserviä palvelualoilla johtuen erityisesti siitä, että yritysten ja perheiden palveluille ei ole 3

4 annettu riittävästi painoa kuin myös siitä, että maan erityisresursseihin liittyvät kulttuuri-, virkistys- ja matkailupalvelut eivät ole vielä täysin toteutuneet. Maallemme ovat tyypillisiä edellytykset vahvaan monimuotoistumiseen, sillä työmarkkinat ovat syvästi jakautuneet Keski- ja Pohjois-Italian sekä Etelä-Italian välillä. Jälkimmäisellä alueella kehityksen nopeuttaminen ja työllisyyden lisääminen ovat poliittisesti etusijalla vielä vuosien ajan. Tilanne ei kuitenkaan näytä muuttumattomalta. Muutaman viime vuoden aikana kirjattu, korkea yritysten perustamismäärä on asteittain pienentämässä kuilua maan kehittyneimmissä osissa olevien liikeyritysten tiheyteen. Siellä yritykset ovat jo omaksuneet selvästi ilmaistun rakennepolitiikan, joka pyrkii vahvistamaan olemassa olevia yrityksiä vähentämällä esteitä palvelualoille pääsyssä (yksityistäminen ja liberalisointi), parantamalla kulttuuriresurssien saavutettavuutta (pidentämällä museoiden ja muiden mielenkiinnon kohteiden aukioloaikoja; lisäpalveluiden johtamisen yksityistäminen) ja tasapainottamalla huomattavasti hyvinvointijärjestelmää antamalla enemmän tilaa kolmannelle sektorille.(nap 2001). Uusia työmahdollisuuksia on käsitelty myös vuoden 2002 toimintasuunnitelmassa, missä erityinen kaavake fiche nro 10 on omistettu Uusille työllisyysaloille ja tietoyhteiskunnalle. Tämän teemaalueen yhteydessä todetaan hallituksemme ohjelmallinen tahto poistaa palveluntarjonnan esteitä ja tahto luoda pohja koko palvelualan ammatillisen potentiaalin täydelle hyödyntämiselle samoin kuin useampien ja parempien, uusien töiden luomiselle käyttäen hyväksi erityisesti tietoyhteiskunnan ja ympäristösektorin ammatillista potentiaalia. Hallituksen tieteellisten ja teknologisten menettelytapojen, joiden sanotaan tulevan kohta hyväksytyiksi, pyrkimyksenä on lisätä teknologisen tutkimuksen ja kehityksen työllistämien henkilöiden lukumäärää, parantaa heidän laadullisia ominaispiirteitään ja valvoa heidän kehitystään. Tätä tarkoitusta varten toimet tutkimuksen laadun ja määrän parantamiseksi auttavat määrittelemään uusia työllisyysaloja. Kansallisen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa vuodeksi 2003 koskien yrittäjyyttä, joka pyrkii lujittamaan ja kehittämään työllistymisen positiivista suuntausta ja tukemaan uusien työtilaisuuksien syntyä, vakuutetaan edelleen tarvetta joka on jo ilmaistu aikaisempien vuosien asiakirjoissa keskittää interventiot strategisille aloille. Ne liittyvät tuotantojärjestelmän, kuten esim. teknologisen innovaation ja tutkimuksen kilpailukykyyn; vaihtoehtoisten ja innovatiivisten palveluiden luomiseen kuten myös sosiaalisten yritysten uusien, tuottavien alojen kokeiluun ja kehittämiseen. Edelleen vakuutetaan johdonmukaisesti viime vuosien ohjelma-asiakirjoja noudattaen myös sitä, että a) potentiaalisesti nopeimmin työllistävien alojen kysymykset on ankkuroitava vahvasti yrittäjyyden tukipilariin ja b) yrittäjyyden, paikallisen kehityksen sekä alueellisten voimavarojen välillä vallitsevaa suhdetta on ylennettävä. Itse asiassa, kuten hyvin usein korostetaan suunnitelmien yhteydessä, tiukasti alueeseen ja sen dynamiikkaan liittyvä mikrotason pienyrittäjyytemme on erittäin tärkeä. Italiassa on perinteisesti ollut vallalla voimakas taipumus yksityisyrittäjyyteen ja yrittäjyyden kehittämiseen, mikä näkyy korkeana yritystiheytenä ja yritysten perustamisasteen positiivis-dynaamisena suuntana. On kuitenkin huomattu, että on tarpeellista edistää vaihtoehtoisten ja innovatiivisten palveluiden luomista sen ohella, että kokeillaan ja kehitetään sosiaalisten yritysten uusia, tuottavia aloja (ekologinen kierrätys sekä ympäristön, historiallistaiteellisen ja kulttuurisen perinnön elvyttäminen, toimenpiteet teknologisesti edistyneillä aloilla ja tietoyhteiskunnassa, ympäristöystävällisessä matkailuteollisuudessa ja paikallisten tuotteiden biologisessa viljelyssä). Viitekehyksenomainen on kansallisen tason aloite, jota edistää Italia Lavoro, aktiivista työvoimapolitiikkaa ja työllisyyden kehittämistä tukevan hyvinvointiministeriön toimisto. Aloitteen tarkoitus on luoda työtilaisuuksia löytämällä uusia, monia ihmisiä työllistäviä liikeyrityksiä, ja se kuvaa siis työttömien toimintaohjelman (UAP, italiaksi lyhennettynä PAD) uusia työnaloja. Erityisesti sellaisina kuvattuja (nimittäin uusia työnaloja) ovat alat, jotka kattavat vesiensuojeluun suuntaavat toimet (laitteet, huolto, luvattoman käytön seuranta jne.) tai pyrkivät vähentämään jätemäärää, optimoimaan jakelua, vähentämään toimintahäiriöiden aiheuttamia vaikutuksia alueen asukkaille, toimet, joilla pyritään lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä (aurinkopaneelien asentaminen julkisten viranomaisten omistamiin rakennuksiin jo olemassa olevien laitteiden rinnalle), toimet 4

5 jätteiden erilliseen keruuseen ja niiden kuljetuksiin, kaatopaikkojen turvatoimet; jätteiden talteenotto, turvatoimien noudattaminen ja jätteiden hyödyntäminen luvattomasti, kapseloimalla, siirtämällä toisaalle ja käyttämällä uudestaan asbestia sisältäviä aineksia, yhteisöjen, sairaaloiden, ruokaloiden ateriapalvelut (ruokahallinto), nettivälitteiset kotipalvelut. Tämän listan ei ole tarkoitus olla kattava. Se kuitenkin painottaa joitakin nopeasti kasvavia, paljon työllistäviä aloja, jotka näyttävät liittyvän läheisesti todellisiin tarpeisiin joita ei vielä ole tyydytetty alueella tai piilevään, hieman epäsuorasti ilmaistuun kysyntään, joka johtuu heikosta yksityisyrittäjärakenteesta tai riittämättömästä julkisesta toiminnasta Aluepolitiikka Aina 90-luvun jälkipuoliskolta alkaen Abruzzon maakunta on osaltaan tukenut yritysaloitteita ja uusien työpaikkojen luomista innovatiivisille ja nopeasti kasvaville aloille matkailuun, kulttuuri- ja ympäristöaloille, ihmisläheisiin ja yhteisökeskeisiin palveluihin, teknologiseen innovaatioon saadakseen kuriin viivästykset ja puutteellisuudet, jotka ovat haitanneet kehitystä. Sellainen sitoutuminen näkyy sekä lakien voimaan saattamisessa että maakunnan vuosittaisissa ja pitkän aikavälin työllisyyssuunnitelmissa. Tätä strategiaa tukea sellaisia aloitteita, jotka edistävät uusien työllisyysalojen potentiaalia, on toteutettu maakunnan toimesta paitsi omia taloudellisia voimavaroja käyttäen yritysten ja yhdistysten tukeminen uusilla työnaloilla, aktiiviset työvoimapoliittiset toimet nuorten epävakaan tilanteen ja pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseksi mutta myös PORn (alueellinen toimintasuunnitelma, toimenpideluokka D) erityistoimin, joilla mm. pyritään kehittämään yhteisötaloutta. Aluelailla nro 55 Yleispoliittinen laki alueellisista toimista työllisyyden tukemiseksi, joka annettiin , on tavoitteidensa joukossa esim. työllisyystasojen vahvistaminen ja laajentaminen samoin kuin työmarkkinoiden tasapainottaminen vuoristoalueilla tai alueilla, joilla on merkittävä kuilu työn kysynnän ja tarjonnan välillä verrattuna maakunnan keskiarvoon. Lainsäätäjän mielestä tehokkain tapa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tukea kumppanuus- tai osuuskuntayrityksiä, jotka kumppanien erityispiirteistä, yritysten maantieteellisestä sijainnista, edustamiensa alojen luonteesta tms. johtuen todennäköisesti lisäävät työllisyyttä. Erityisesti seuraavat alat on tunnistettu ensisijaisiksi työllisyysaloiksi: A) Ympäristönsuojelu, erityisesti viitaten seuraaviin sektoreihin: Jätehuolto Vesilaitosten johtaminen ja kunnossapito, viemäröintijärjestelmät ja puhdistuslaitokset Saastumisen estäminen sekä maaperän-, vesien- ja ilmansuojelu B) Elämänlaadun parantamiseen tähtäävät palvelut, erityisesti viitaten Vanhusten kotipalveluihin Lastenhoitopalveluihin C) Lähiseudun kaupalliset palvelut, läheisesti liittyen sellaisiin tuotteisiin ja käsitöihin, joita ei ole myynnissä kunnissa tai kylissä, joissa on alle 3000 tai vastaavasti alle 1000 asukasta. D) Kulttuuriomaisuuden tukeminen Tässä suhteessa maakunta antaa vauhtia, joskus yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa, merkittävälle osalle seudun kulttuuriperintöä tukemalla sellaisia aloitteita, jotka tarjoavat 5

6 yrittäjyyskriteerit täyttäviä palveluksia ja jotka pyrkivät parantamaan tietoja ja lisäämään käyttökelpoisuutta. Sen lisäksi aluelaki nro 55, joka on sopusoinnussa jo aiemmin annetun aluelain nro 136 kanssa ja joka johdonmukaisesti strategiaansa noudattaen parantaa suojeltavien alojen arvoa, tukee edelleen yrittäjäsuuntautuneiden ja ympäristöystävällisten aloitteiden sekä lisääntymistä että laatua puisto- ja luonnonsuojelualueilla. Yhteenvetona alueellisten toimenpiteiden tavoite työllistymisen tukemisessa on työllisyyden ja paikallisen kehityksen yhdistäminen, uusien palveluiden edistäminen vastaamaan vielä tyydyttämättömiin, todellisiin tarpeisiin sekä vastaamaan sekä perheiden että paikallisyhteisöjen uusiin tarpeisiin kokeilemalla sellaisia interventioita uusilla työllistämisaloilla, jotka itse asiassa vaihtelevat ympäristönsuojelusta energiansäästöön ja edelleen ihmiskeskeisiin palveluihin. Abruzzon maakunnan POR (alueellinen toimintasuunnitelma), tavoite 3, antaa selkeän etusijan uutta yrittäjyyttä tukeville interventioille, pääosin uusilla työllisyydenaloilla ja erittäin innovatiivisille yrityksille, huomioiden alueen erityistilanteen. Toimenpidekokonaisuus D/3:n so. yrittäjyyden kehittäminen ja vahvistaminen etupäässä uusille työllisyydenaloille - lähtökohtana on olettamus siitä, että yrittäjyys on eräs kansallisten ja yhteisöllisten työllisyysstrategioiden peruspilareista. Se tapa, miten toimenpidekokonaisuudella pyritään ensisijaiseen tavoitteeseen uusien työtilaisuuksien luomiseen on Euroopan sosiaalirahaston käyttö myös kannustimien muodossa. Seuraavat toiminnalliset tavoitteet ilmentävät toimenpidekokonaisuuden strategiaa: 6 Uuden yrittäjyyden kannustaminen Tuen antaminen a) vahvistamalla pk-yrityksiä ja sosiaalisia yrityksiä sekä b) laittoman työvoiman kysymyksissä Interventioalueiden ollessa kyseessä, alueellinen vaihtoehto keskittyy pääosin uusiin työllisyysaloihin : ihmisten hoivapalvelut sekä kulttuuria, ympäristöä, tietoyhteiskuntaa, elämänlaatua, uudistuvaa maataloutta jne. tukevat palvelut. Abruzzon maakunnan POR, tavoite 3 painottaa erityisesti ympäristöä aluekehitysstrategiassa. Abruzzo on itse asiassa ainoa paikka Euroopassa, missä yli 30 % pinta-alasta on suojeltua: Siellä on kolme luonnonpuistoa, maakuntapuisto ja n. 20 luonnonsuojelualuetta. Kaikki maakunnan ohjelma-asiakirjat, (so. alueen kehittämissuunnitelma, DOCUP yhtenäinen ohjelma-asiakirja ja maatalouden kehittämissuunnitelma) ovat yksimielisiä tunnistaessaan ympäristöperinnön tehokkaan suojelemisen ja kehittämisen luomat työllistymismahdollisuudet ja sen positiivisen vaikutuksen, mikä toimilla olisi paikalliseen kehitykseen tukemalla asianmukaisesti paikallisten tuotteiden myös käsitöiden markkinoita. Lopuksi kannattaa mainita ESR:n tukemat muut projektit Equal-yhteisöaloitteen puitteissa, missä toimenpidekokonaisuus 2.2 vastaa Euroopan työllisyysstrategian yrittäjyyspilaria. Abruzzon maakunta on suunnannut merkittävän osan varoistaan juuri tähän kohtaan. Vaiheen 1 aikana alueen ensisijaisia interventioaloja olivat sosiaalisten yritysten laatu koskien sekä uusia työpaikkoja että ulkopuolelle/muille suuntautuvia palveluja sekä yhteisötalouteen luotujen yritysten ja verkostojen kestävyys. Vaiheen 2 aikana alueellisia interventioaloja olivat yhteisötalouden yritysten ja palveluiden vahvistaminen kehittämällä sekä palvelun laatua että työllisyyttä, yritysten perustaminen yhteisötalouden puitteissa sekä niiden kestävyys ja lopuksi vankan yhteyden luominen institutionaalisten rakenteiden sekä kolmannen sektorin välille vastuullisen hyvinvoinnin ja erilaisten hyvinvointitoimien kehittämiseksi. Kummassakin tapauksessa, ja vielä alueellisten toimintaohjeiden lukemisenkin jälkeen, mieleen jää se, miten huomiota on kiinnitetty ihmisläheisiin ja yhteisöpohjaisiin palveluihin kuten myös taipumukseen ottaa mukaan ja vahvistaa sosiaalisia yrityksiä. Kuten voidaan

7 selvästi olettaa, tämä lähestymistapa määrittelee johdonmukaisesti ja täydentävästi sen, mitä tähän asti olemme keskustelleet uusista työllisyysaloista. 1.3 Paikalliset kokemukset Paikallistasolla Campo Imperatoren ja Piana di Navellin vuoristoyhteisöjen sosio-ekonominen kehitys muodostaa mielenkiintoisen esimerkin siitä, kuinka itse alue, sen piirteet ja asukkaiden tarpeet vaikkakin piilevästi ilmaistuina ovat ratkaisevia tekijöitä silloin, kun halutaan tunnistaa sellainen sektori, missä työllistymisen kasvu on mahdollista (missä siis potentiaalisten työntekijöiden määrä voi kasvaa merkittävästi). Kaiken kaikkiaan, keskusteltavana oleva alueellinen yhteys on hyvin ongelmallinen. Asukastiheys on 8 kertaa alhaisempi kuin Italiassa keskimäärin (23 henkeä neliökilometrillä); alle 14-vuotiaita on 10 % koko alueen asukkaista (kansallinen keskiarvo on 16 %) ja, siitä johtuen, vanhuksia on kaksi kertaa niin paljon (29 %) verrattuna maan keskiarvoon (15,3 %); alhainen koulutustaso ja kunnon demografinen romahdus. Sen lisäksi alueen muoto-opillisilla (morfologisilla) erityispiirteillä näyttää olevan painava vaikutus asukkaiden ja yritysten asettumiseen. Ihmisille ja yrityksille tarjotut palvelut ovat minimissään, ja näin ne osaltaan vähentävät ihmisten asettumista pysyvästi alueelle ja yritysten perustamista. Lisäksi taloudelliset toimijat kärsivät turismin vahvasta kausiluonteisuudesta. Kaupallinen rakenne on ohut, ja viimeaikaiset tutkimukset kertovat, että vain harvat työskentelevät kaupan alalla ja vielä harvemmat laajamittaisessa vähittäiskaupassa; liikeyritykset ovat pieniä alueen pinta-alaan nähden, yli 4 kertaa pienempiä verrattuna maan keskiarvoon. Tämän johdosta kehityssuunnitelmassa pyritään tunnistamaan sellaiset sektorit, jotka pystyvät antamaan virikkeitä taloudellisille prosesseille, aloittamaan uutta yritystoimintaa sekä myös tukemaan paikallisia voimavaroja ja parantamaan elämänlaatua. Sen vuoksi, lähdettäessä siitä olettamuksesta, että maaseutu ja vuoristo edustavat, oikein tuettuina, suurta perintöä ja varallisuuden lähdettä, suunnitelmassa ehdotetaan kampanjaa paikallisyhteisön tietoisuuden nostamiseksi. Hankkeiden avulla toteutetaan vihreää matkailua ja maaseutumatkailua, jotka voisivat pitkällä aikavälillä työllistää päteviä, ammattitaitoisia henkilöitä. Historiallis-kulttuurinen perintö edustaa myös strategisia voimavaroja. Itse asiassa historialliskulttuuristen paikkojen, jotka usein on luokiteltu vähempiarvoisiksi taidetöiksi, korkea lukumäärä erottaa selkeästi koko Campo Imperatoren ja Piana di Navellin vuoristoyhteisön muista alueista. Se on todellakin alue täynnä kirkkoja, linnoja, arkeologisia kohteita, keskiaikaisia kyliä, mutta ennen kaikkea se on säilytyspaikka monille maalauksille ja veistoksille, hopeaesineille ja jalokiville, kivitöille ja kirkonkoristeille. Suunnitelmassa tuetaankin esitoimia, jotka toteutetaan yhdessä Arkeologisen perinnetoimiston ja L Aquilan läänin kanssa. Toimia ovat esim. arkeologisen matkareitin toteuttaminen alueen perinnön ja kulttuuriperinteiden tukemiseksi esittäen samalla alueen uuden imagon myös matkailun tarpeisiin. Suunnitelmassa ehdotetaan myös ympäristöpalvelujen kehittämistä. Ympäristöä pidetään sektorina, jolla on mahdollisuuksia ammatilliseen laajentumiseen (jätehuollon johtaminen, erillinen jätteenkeräys, vesialueiden hoito, luonnonsuojelu, laitepäästöjen säätö ja valvonta). Yhteenvetona suunnitelma testaa omia voimiaan pyrkiessään tunnistamaan, todellakin uusilla työnaloilla, todellisia kehitysmahdollisuuksia alueella, missä on ilmiselviä taloudellisia ja sosiaalisia vaikeuksia, ja tukiessaan sen voimavaroja ja alhaalta-ylös lähestymistapaa 7

8 OSA II HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Liitteenä olevat esimerkit on koottu lomakkeista, jotka kertovat eräistä kansallisista ja alueellisista kokemuksista, jotka meidän mielestämme ovat mielenkiintoisimpia esimerkkejä uusista työllisyysaloista. Yhteisötaloudella on Italiassa erikoinen asema ja sen vuoksi esimerkit koskevat vain osuuskuntayrityksiä. Pidimme oikeana hahmotella pääpiirteissään sekä yritysten yleistä toimintaa että kokemuksia joistakin vielä käynnissä olevista tai jo loppuun saatetuista hankkeista, jotka mielestämme olivat erityisen merkityksellisiä tai innovatiivisia. Kunkin yrityksen johtaja muokkasi itse omaa esimerkkitapausta kuvailevan osion. Tästä syystä tyylissä tai sisällössä voi esiintyä yhtenäisyyden puutetta. OSUUSKUNTA COGECSTRE Projektin johtaja Yrityksen nimi: Cooperative COGECSTRE Yhteyshenkilö Nimi: Fernando di Fabrizio Asema: Puheenjohtaja Osoite Postiosoite: Via Collalto n Penne (PE) Puh.: Faksi: S-posti: Nettisivut: Osuuskunnan ja sen toimialan esittely Osuuskunta COGECSTRE perustettiin Pennessä, Abruzzossa vuonna 1980 turisti- ja urheilukeskusten johtamista ja ekologista tutkimusta varten. Vuonna 1987 osuuskunta keskittyi ympäristösektoriin ja erityisesti suojeltujen luontokohteiden johtamiseen sekä myös laatimaan suunnitelmia uhattuina olevien kasvistojen ja eläimistöjen säilyttämiseksi. Samaan aikaan COGECSTRE kehitti sarjan ympäristöystävällisiä aktiviteetteja maatalous-, käsityö-, matkailu- ja palvelusektoreilla. Esimerkiksi Keitaan maatila -kokeilut eräässä maatilayrityksessä Pennen suojelualueella, missä tuotettiin ja muutettiin biologisen maatalouden tuotteita. Keitaan laboratorio sisältää puusepänliikkeen sekä keramiikka- ja serigrafialaboratorion. Siellä tehdään monet käsityöt, jotka on tarkoitettu sekä Keitaan ja suojelualueen yksityisille vierailijoille että niiden monille eri yrityksille. Tuotteiden valmistuksen lisäksi tarjotaan monia muita palveluita, mm. luontomatkailua, ympäristökasvatusta, ammatillista koulutusta sekä ympäristönsuunnittelua. Vuonna 1980 COGECSTRE sai tehtäväkseen alkaa johtaa Penne -järven luontokeidasta perusteellisen ja vahvan aluetuntemuksensa ansiosta. Toiminnan tulokset näkyivät pian ja kiinnittivät myös monien viranomaisten huomion, jolloin myös uusia suojelualueita uskottiin COGECSTREn johdettaviksi. Osuuskunta on itse asiassa laittanut käyntiin Abruzzon maakunnan luontoalueiden järjestelmän yhtenäistämällä vuosien kuluessa monen Abruzzon maakunnan suojelualueen johtamisen (Penne-järvi, Serranella-järvi, Itä-Maiella, Abetina di Rosello, Castel Cerreto, Valle dell Orta, Annunziatan aluepuisto) sekä tehnyt pitkään yhteistyötä monen italialaisen suojelualueen kuten myös eräiden eurooppalaisten kohteiden kanssa. 8

9 Abruzzon maakunta ja Pennen kunta uskoivat COGECSTREn sekä APRI Ambiente-yrityksen tehtäväksi laatia yhdessä suunnitelma suojelualueiden verkostoksi ja perustaa alueen viides puisto. Tieteellinen tutkimus on aina ollut erottamaton osa COGECSTREn toimintaa. Osuuskunta on esimerkiksi ottanut osaa WWF Italian Saukko-projektiin, joka aloitettiin vuonna 1993 yhdessä Ticinon luonnonpuiston, Valtion metsänvartijoiden, Rooman La Sapienza -yliopiston, Agrate Conturbian (Novara) La Torviera -eläinpuiston ja muiden viranomaisten, laitosten ja yksityisten yritysten kanssa. Hankkeen johdosta Penne-järven luonnonsuojelualueelle perustettiin WWF:n Saukko -keskus. Osuuskunnalla on monia aktiviteetteja, ja sillä on kaikkiaan 57 jäsentä, 30 pysyvää työntekijää ja yli 50 lyhytaikaisempaa yhteistyökumppania. Monien vuosien ajan osuuskunta on ohjannut 10 henkeä käsittävän aseistakieltäytyjäryhmän yhdyskuntapalvelua vaihtoehtona asepalvelukselle. Sosiaaliset kysymykset ovatkin COGECSTREn lempiaiheita, ja osuuskunta sisällyttää hankkeidensa johtoon paljon vapaaehtoisia avustajia uhattuina olevilta alueilta. COGECSTRE on myös erikoistunut luontojulkaisuihin. COGECSTRE EDIZIONI (COGECSTRE Julkaisut) julkaisee tieteellisiä ja luonnontieteellisiä kirjoja, kansioita, mainoksia, julisteita ja muuta materiaalia. Kaikki COGECSTRE EDITIONIN aloitteet pyrkivät lisäämään lukijoiden ympäristötietoisuutta ja parantamaan suojelualueiden kansallista järjestelmää erityisesti Keski-Apenniineilla. Hankkeen nimi Ympäristökasvatuksen keskus Antonio Bellini Pennessä Edunsaajat Kaikki koululaiset, opettajat, stipendiaatit, tutkijat, ympäristösektorin toimijat, yksittäiset vierailijat tai ryhmät, perheet ja vanhukset. Hanketoimien kuvaus Ympäristökasvatuksen keskus Antonio Bellini sijaitsee Penne -järven luonnonsuojelualueen kukkuloilla, eräänä porttina Gran Sasso- ja Laga-vuorten luonnonpuistoon. Rakennus oli aikaisemmin vanha maalaistalo, kooltaan n. 700 m², ja se tarjoaa nyt puitteet COGECSTREn erilaisille aktiviteeteille opetuksesta opintoihin, tuotannosta matkailuun, viihteeseen ja virkistykseen. Pennen kunta osti ympäristökasvatuksen keskuksen aluevaroilla. Keskuksen symboliksi valittiin Quercus Virgiliana -oksa, kasvitieteellinen erikoisuus, jota kutsutaan nimellä kastanjatammi ja jonka makeita hedelmiä miehetkin söivät viime sodan aikana. Vertauskuvallisesti kastanjapuu ilmentää yhdyssidettä ihmisen ja hänen isäntänsä eli maan välillä. Ympäristökasvatuksen keskus paitsi antaa koulutusta aika ajoin, tukee myös monia sekä nuorille että vanhoille tarkoitettuja aloitteita ympäristön arvostuksen kohottamiseksi. Keskus järjestää erityisesti oppisopimuskoulutusta, seminaareja, konferensseja, näyttelyitä, kansainvälistä vaihtoa, tutkimusta ja opintoja, vihreitä viikkoja, retkiä luontoon, kesäleirejä, lomia ja opastettuja retkiä. Vuoden aikana koulutuskeskus on yhteydessä kaikkien koulujen oppilaisiin, opettajiin, stipendiaatteihin ja tutkijoihin, ympäristösektorin toimijoihin, yksittäisiin kävijöihin ja ryhmiin, perheisiin sekä vanhuksiin. Pennen ympäristönsuojelun keskus käyttää toiminnassaan kaikkia luonnonsuojelualueen tiloja, joista mainittakoon esim. vihreä luokkahuone, kemian laboratorio vesien analysointiin, aistipolku sekä lapsille tarkoitettu ekologinen huvipuisto. Varat Abruzzon maakunta: Aluelaki nro 122, annettu 29. marraskuuta 1999, Säännöt ympäristökasvatusta edistävistä interventioista 9

10 Tulokset Penne -järven alueellisen luonnonsuojelualueen monet erilaiset aktiviteetit, jotka tukevat ympäristöystävällistä matkailua ja ympäristökasvatusta, houkuttelevat vuosittain alueelle n turistia. Lukuun sisältyvät ala- ja yläasteen koululaiset (6-15-vuotiaat), jotka osallistuvat joko puolitai kokopäivän kestäville opastetuille retkille ja jotka näiden seikkailuretkien myötä voivat nauttia luonnosta ratsastaen tai maastossa pyöräillen, perheet, jotka kerääntyvät perheleireille jakaen tilat ja kokemukset ja jotka voivat oppia arvostamaan erilaisia ympäristöjä, jotka eroavat usein paljon heidän arkipäiväisestä elämästään, koulutukseen osallistujat ja ammatillisen koulutuksen täydentäjät, jotka COGECSTREssa käydessään löytävät yritysmallin, joka toimii mitä erilaisimmilla tuotanto- ja palvelualoilla ja josta voi oppia ja lainata hyödyllisiä vinkkejä uudelle yritykselle. Sen lisäksi on koko joukko kävijöitä, jotka tulevat oma-aloitteisesti kävelemään suojelualueen poluilla ja eläinsuojelualueilla, ja vielä niitä, jotka osallistuvat konferensseihin, kongresseihin ja seminaareihin, joita ympäristökasvatuksen keskus järjestää. Keskuksen monet, läpi vuoden jatkuvat toimintamuodot ovat saaneet hyviä tuloksia. Kävijöitä on ollut paljon ja he ovat olleet tyytyväisiä. OSUUSKUNTA XXIV LUGLIO Projektin johtaja Yrityksen nimi: XXIV Luglio handicappati e non Cooperativa sociale a r.l. ONLUS Yhteyshenkilö Nimi: Roberta Bellardi Asema: Alaikäisten yhteisöjen koordinaattori Osoite Postiosoite: Corso Vittorio Emanuele L Aquila Puh.: Faksi: S-posti: Osuuskunnan ja sen toimialan esittely Osuuskunta XXIV LUGLIO, perustettiin vuonna 1984 ja se muutettiin sosiaaliseksi osuuskunnaksi A-tyyppi- vuonna Se tarjoaa sosiaali-, hyvinvointi-, koulutus- ja virkistyspalveluja vammaisille, vanhuksille ja alaikäisille pääsääntöisesti L Aquilan läänin alueella. Sosiaali- ja terveydenhoidon yksityisenä yrityksenä, joka määritelmän mukaan ei tavoittele voittoa toiminnallaan, sillä on luonnollinen kutsumus noudattaa yhteisön yleistä mielenkiintoa kansalaisten inhimillisten arvojen ja sosiaalisen yhdentymisen edistämiseksi. Samalla se tyydyttää tehokkaasti hoivan, avun, inhimillisyyden ja sosiaalisen yhdentymisen tarpeet ja vastaa äkillisiin sosiaalisiin kysymyksiin pyrkimällä takaamaan palvelunsaajille jatkuvan hyvinvoinnin ja työllisyyden ja jäsenilleen paremmat taloudelliset, sosiaaliset ja ammatilliset olot. Osuuskunta tarjoaa sosiaali- hyvinvointi- ja koulutuspalveluja saaden innoituksensa sellaisista arvoista kuin oikeudenmukaisuus, demokratia ja tasavertaiset mahdollisuudet, ja edistää näin jäsenten keskinäisen avunannon ja taloudellisen osallistumisen periaatteita. Osuuskunta on syvälle juurtunut alueella, ja se voi kerskailla kokemuksella, ammattilaisuudella ja perinpohjaisilla tiedoilla. Sitä paitsi se on auttanut kehittämään etuoikeutta yhteishankkeisiin paikallisviranomaisten kanssa, sikäli kun tarpeiden määrittely ja niiden tyydyttäminen lähtevät paikallisesta kohdeyhteisöstä. 10

11 Sosiaalisten ja kulttuuristen arvojen järjestelmä sallii vapaaehtoisen ja maksuttoman jäsenyyden ja kunnioittaa siten avointen ovien -periaatetta, jolla pyritään takaamaan järjestelmä inhimillisten voimavarojen parantamiseksi ja solidaarisuuden kulttuurin edistämiseksi. Koska osuuskunta on työosuuskunta, sillä on erikoinen yhtiömuoto. Sen jäsenistä tulee osakkaita, kun he merkitsevät yhtiön osakkeita, ja samanaikaisesti he ovat työntekijöitä, jotka tarjoavat omaa ammatillista aktiivisuuttaan osuuskunnassa. Osuuskunta on kuitenkin yksityinen yritys, ja sen johtaminen perustuu taloudelliseen suorituskykyyn, palvelujen tehokkuuteen ja yrityksen sisäiseen kehitykseen. Sosiaalinen osuuskunta XIV LUGLIO kykenee tarjoamaan yhdistelmän laadukkaita ja monipuolisia palveluita jokaiseen tarpeeseen käyttäen apunaan pätevää henkilöstöä ja seuraten kaiken aikaa sosiaali-, hyvinvointi- ja koulutushankkeille asetettuja tavoitteita. Osuuskunta XXIV LUGLIO on aktiivinen myös hanketoiminnassa ja palvelujen tuottamisessa: kotipalvelua vanhuksille, alaikäisille, työkyvyttömille ja perheille, jotka sitä tarvitsevat; kouluavustusta joillekin vammaisille; integroitua kotipalvelua ASL AQ 4:lle (Kansallinen terveydenhoito L Aquilan yksikkö, Toimisto nro 4), L Aquilan päiväkotikoulun johtaminen, virkistyspäiväkotien johtaminen (leikkihuoneet) Valle Roveton vuoristoyhteisössä, vammaisille tarkoitetuttujen, osa-aikaisten asuntopalveluiden (laboratorio ja kauppa) johtaminen, Corfinion lepokodin johtaminen, kahden hylätyille lapsille tarkoitetun asuntokeskuksen johtaminen, sosiaalisihteerin neuvontapiste. Juuri nämä ovat vahvuusalueita, joihin osuuskunta nojaa ja joihin se voi luottaa vastatessaan osakkailleen sosiaalisesta sitoumuksestaan. Osakkaita ovat kaikki ne, jotka suoraan tai välillisesti ovat mukana osuuskunnan toiminnassa: käyttäjät, käyttäjien perheenjäsenet, ostajat, asiakkaat, julkiset viranomaiset, työntekijäjäsenet ja vapaaehtoiset, työntekijät, yhteistyökumppanit, paikallisyhteisö, sosiaalipalveluiden järjestelmä, koulutuslaitokset, osuuskunta ja kolmannen sektorin yhdistykset, pankit ja tavarantoimittajat. Osuuskunnalla on 102 jäsentä 46 heistä osa-aikaisia, 18 hankekumppania, 7 ammatillista kumppania (rekisteröity itsenäisinä kumppaneina) ja 13 ajoittaista kumppania. Hankkeen nimi Koulutus elämää varten. Kansalaiselämän pedagogiikka Edunsaajat Teini-ikäiset lapset, sekä italialaiset että ulkomaalaiset, miehet tai naiset, vuotiaat, joissain tapauksissa aina 21- vuoden ikään saakka, tulevat sekä siviili- (vapaaehtoinen oikeudenkäyttö) että rikosoikeuden puolelta (DPR Decree President of Republic nr448/88/ Tasavallan presidentin päätös). Hanketoiminnan kuvaus Hanke käynnistettiin 26. heinäkuuta vuonna 2004 kolmen kuukauden ajaksi. Määräajan kuluttua sitä voi jatkaa toiset kolme kuukautta vapaalla sopimuksella yhdistyksen Dritti Minori (alaikäisten oikeudet) of Teramo kanssa. Hanke syntyi tarpeesta ja halusta yhdistää toisiinsa toisaalta osuuskunnan tarjoamat asuntopalvelut ja toisaalta niiden käyttäjien saama lainopillinen neuvonta, joka myös on osuuskunnan tuottamaa. Hanketta toteutetaan Alaikäisten yhteisöt tiloissa osuuskunta XXIV LUGLION johdolla. Yhteisö perustettiin vuonna 1991täyttämään sekä yhteisömallisen asuntopalvelun tarvetta alueella että viranomaisten tarpeita. Sekä oikeusministeriön nuoriso-oikeus, nuorten rangaistuslaitos että nuorten sosiaalipalvelu ovat itse asiassa kaikki L Aquilan alueella ympäristöineen. Dritti Minori yhdistys takaa kahden viikon ajaksi asianajajan palvelut, tarvittaessa myös kulttuurisovittelijan ja aina sisäisen pedagogin n. kaksi tuntia kerralla kestäviin tapaamisiin. Sitoumus edellyttää alaikäisten tapaamista, heidän juttujensa pääasiassa oikeudellisten kuuntelemista, tutustumista heidän henkilökuvaansa tutkimalla olennaiset asiakirjat ja antamalla heille lainopillisia neuvoja. 11

12 Pyrkimyksenä on uskoa nuoret heidän matkansa ajaksi yhteisöön, joka on laillisesti vastuussa heidän elämänprojektistaan kuten myös nuorille annetusta oikeudellisesta ammattiavusta. Näin yhteisössä olon toivotaan antavan nuorten elämälle merkityksen ja myös saada heidät vapauduttuaan toimimaan tietoisesti ja itsenäisesti. Ajan kuluessa osuuskunnan tarjoama asuntolakasvatus on laajentunut sekä toiminnan että teorian osalta ja erityisesti metodologian ansiosta ympäristöstä on tullut paljon palautetta. Itsehallinto ei tarkoita vain sitä, että ihmiset koulutetaan hankkimaan tietty pätevyys tai taidot. Itsehallinnon saavuttaminen suunnitellaan niin, että se antaa kunnollisen elämänkasvatuksen, kansalaiselämän säännöt, kyvyn päästä tavoitteisiinsa ja auttaa myös vahvistamaan omaa motivaatiota. Kouluttajien jatkuva läsnäolo on koordinoitu johdonmukaisesti tarjotun palvelun kasvatustavoitteiden mukaisesti. Sen vuoksi kasvatuksesta tulee tietyn todellisuuden jäljitelmä: yhteisö jäljittelee taloa, koulutusryhmä teknistä tai sijaisperhettä, päiväkeskuksen työt jäljittelevät työpaikkaa ja lainopillinen neuvontapalvelu suostumista sosiaalisiin sääntöihin. Kouluttaa elämään, in itinera- projekti, aikoo kokeilla uutta asiantuntijapalvelujen yhdistämisstrategiaa, joka ei perustu avunannon periaatteelle vaan pikemminkin voimaantumiselle. Huomiota kiinnitetään jokaisen teini-ikäisen kulttuuritaustaan ja hänen reittiinsä sisään yhteisöön ja sieltä ulos yhdenmukaisesti normatiivisen macho -rakenteen kanssa, jotka yhdessä kannustavat elämään johdonmukaisesti kansalaiselämän sääntöjen mukaan. Varat Omarahoitus Tulokset Työryhmässä toimii 3 asianajajaa, 1 pedagogi ja 5 yhteisötoimijaa. Käyttäjiä on 16. OSUUSKUNTA ARKÈ Projektin johtaja Yrityksen nimi: Societá Cooperativa a r.l. Arkè (Osuuskunta Yhteisö) Yhteyshenkilö Nimi: Artino Di Ferdinando Asema: Puheenjohtaja Osoite Postiosoite: Via N. Palma Teramo Puh.: Faksi: S-posti: Nettisivut: Osuuskunnan ja sen toimialan esittely Osuuskunta Arkèn yhteisö perustettiin Teramossa vuonna Sen perustana oli tieteidenvälinen tutkimusprojekti, jolla pyrittiin tutkimaan Abruzzon kirjavaa todellisuutta. Projektin tarkoitus on, asianliittyvien viranomaisten osalta, edistää kehitystoimia strategisina pidetyillä kohdealueilla. Niitä ovat kulttuuriperintö, sosiaaliset toimenpiteet ja kestävä kehitys. 12

13 Osuuskunta Arkèn yhteisön interventiot kattavat kolme sektoria, jotka ovat toisistaan riippuvaisia mutta kykeneviä itsenäiseen toimintaan: yleinen historia ja kulttuurimatkailu, yhteiskunta sekä koulutus ja kulttuuri. Järjestömme pyrkii kehittämään laveasti tutkimusta, kulttuurinedistämistä ja kulttuurikoulutusta keskittyen matkailun, kulttuurin ja ympäristön riippuvuuteen toisistaan sekä niiden väliseen yhdentymiseen. Siinä tarvitaan asianmukaisia tietoja Abruzzon sosiaalisesta todellisuudesta ja sen ongelmista. Tästä näkökulmasta tarkastellen erityisen tärkeää on toiminta, missä luodaan verkostoja liittämään osuuskunnan eri toimintasektorit toisiinsa. Osuuskunta antaa työtä neljälle kokopäiväiselle työntekijälle, neljälle pitkäaikaiselle yhteistyökumppanille sekä monille ulkopuolisille konsulteille meneillään olevista projekteista riippuen. Hankkeen nimi Identiteetin polut Edunsaajat Tutkijat, turistit, yleinen mielipide Hanketoimien kuvaus Tavoitellut identiteetin polut alkavat aluetta kuvaavalla kertomuksella ja jatkuvat kulttuuriperinnön muodostavien osatekijöiden kautta. Hanke lähtee siitä huomiosta ja asenteesta historialliseen alueeseen, missä kuvataan yhteisön identiteettejä ja muistoja kuten myös yhteisön oman aktiivisuuden tuotoksia. Projektissa pyritään tutkimaan ja tukemaan aluetta tulkitsemalla tieteidenvälisesti erityisiä aluetodellisuuksia ja tutkimaan/etsimään kulttuurielementtejä, jotka luonnehtivat aluetta ja suosivat sen elpymistä ja edistämistä. Siksi tämä hanke asettuu kulttuurimatkailun asiayhteyteen, vaikka se ei suljekaan pois laajempaa ja kunnianhimoisempaa näköpiiriä eli niiden alueiden parempaa ymmärtämistä, joiden identiteetti näyttää olevan rajoittunut tiettyihin rooleihin (maiseman kauneus, muistomerkkien ikä, vanhojen perinteiden sitkeys), pinnallisiin näkökantoihin, jotka köyhdyttävät monitahoisempaa kulttuurirakennetta. Projekti saa alkunsa pyrkimyksestä osoittaa vääräksi kulttuuriomaisuuden idean monimerkityksellisyys. Itse asiassa muistomerkki, maisema, kaupunki ja kylä omassa suurenmoisessa eristyneisyydessään, omassa poikkeuksellisessa toistumattomuudessaan, omassa ainutlaatuisuudessaan on usein juuri sitä, mitä nimi kulttuuriomaisuus kuvaa. Ei ole sattumaa, että sana, joka usein esiintyy määriteltäessä kulttuuriomaisuutta, on ilmiö/esiin tuleminen, historiallinen, ympäristöön liittyvä, maisemallinen, taiteellinen, arkkitehtoninen jne. : ilmiö/esiin tuleminen voi tarkoittaa todellisuutta, joka on vaarassa hävitä, joutua rappiolle, tuhoutua, mutta se voi tarkoittaa myös elementtiä, joka erottuu muista, todellisuutta, joka nousee esiin/erottautuu kauneutensa, merkityksensä, ja ainutlaatuisuutensa ansiosta, ja sellaisena se ansaitsee tulla suojelluksi ja säilytetyksi. Me päinvastoin uskomme, että omaisuus on sitä silloin, kun se laitetaan asiayhteyteen jonkun alueen sekä kulttuuriettä luonnonhistoriassa ja - ympäristössä. Irrotettuna asiayhteydestään omaisuus saatetaan ymmärtää vain keinotekoisena ja kaavamaisena ulottuvuutena: Voit arvostaa kauneutta, mutta saatat jättää huomaamatta luonnehdinnan, joka yhdistää sen johonkin alueeseen ja sen kulttuuriin. Tässä tarkoituksessa tarvitaan uusia aloitteita, jotka korostavat asiayhteyttä, jotka onnistuvat yhdistämään kävijän ulkoisen katseen niiden sisäiseen katseeseen, jotka elävät kulttuurin kanssa. Se, mitä me yritämme edistää, ei ole mikään yksittäinen naturalistinen, historiallinen tai arkkitehtoninen aarre, vaan koko alue, koko siitä tehtyjen tarinoiden joukko, kansanperinteen jäljet, runoilevien paimenten haavekuvat, legendat ja tarinat ja pyhän kuvaukset. Kaikki elementtejä, jotka voivat kiinnittää 13

14 ulkopuolisten kävijöiden huomion ja tarjota vahvemman, syvemmän merkityksen identiteetistään niille, jotka kokevat sen joka päivä. Meistä on ilmeistä, että eri alueet (tässä maantieteellisinä alueina ymmärrettyinä, joilla on asetetut rajat esittämään järjestelmän ja kulttuurisen tasalaatuisuuden johdonmukaisia puolia) säilyttävät oman, vuosisatojen aikana vakiintuneen identiteetin, joka ilmentää itseään sekä aineellisessa kulttuurissa kuten taidekäsityöt että päivittäisissä tavoissa. Sanaa identiteetti käytetään usein monimerkityksellisesti. Itse asiassa ei ole epäilystäkään siitä, että identiteetin olemassaololle on vahva tarve, jota usein ilmaistaan paikallisesti. Joskus sitä käytetään konservatiivisin tai kansallis-populaarisin erityispiirtein (jotka politiikassa saavat taantumuksellisia sivumerkityksiä) tai opportunistisissa muodoissa kuten luotaessa keinotekoinen tai teennäinen identiteetti. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa identiteetti nähdään ainutlaatuisena, vastakohtana muille yhteisöille, joista tämä yhteisö pitää oikeana erottautua. Tämän ilmiön rinnalla, joka turismissa voidaan määritellä kaupalliseksi etnisyydeksi, on kuitenkin olemassa toinen liike paikallisen kulttuurin uudelleen löytämiseksi. Se on vahvasti luova ja pyrkii säilyttämään kulttuurierot. Tässä tapauksessa identiteetti ei mahdollista vastakkainasettelua tai erottelua, vaan pikemminkin se on mahdollisuus löytää uudelleen erityiset alueelliset kutsumukset yhtenä osallistumistekijänä uudistettaessa osuuskunnallisesti suhteiden yleistä järjestelmää, joka usein menee ohi hallinnollisten, maakunnallisten, alueellisten ja jopa kansallisten rajojen, kuten on laita Välimerenmaiden kulttuurissa. Projekti pohjaa siten tutkimusten monilukuisuuteen, joita liittää toisiinsa yhteinen, kulttuurinen lähestymistapa; erityisissä toimituskokoelmissa julkaistut tutkimukset. Monet niistä otetut aineistot auttavat toteuttamaan nettisivuja Varat Osuuskunta Arkè, Abruzzon maakunta, Teramon lääni Tulokset Vaikka hanke ei vielä ole päättynyt, se on jo saavuttanut muutamia tärkeitä tuloksia. Se on ennen kaikkea, julkaissut I Passi (Askeleet) nimisen kokoelman, joka koostuu kymmenestä julkaistusta osasta (kolme osaa on vielä painossa) sekä toisen kokoelman nimellä I Percorsi (Polut), jonka osia on painossa kaksi. Lisäksi on olemassa videokokoelma, jonka osista yksi on jo tullut ulos ja kaksi on vielä julkaisematta. Projektilla on omat nettisivut jotka italialaisen portaalin turismo.it :n mukaan ovat kymmenen parhaimman Italian turismia käsittelevän nettisivun joukossa. Lisäksi on vuoden aikana järjestetty erilaisia tapahtumia (kongressit, juhlat, seminaarit jne.), jotka ovat vetäneet mukaan yhä enemmän yleisöä. Projekti työllistää neljä pitkäaikaista yhteistyökumppania nuoria vastavalmistuneita, jotka ovat ensimmäisessä työpaikassaan ja siinä on mukana myös vastavalmistuneita työttömiä nuoria etsimässä ensimmäistä työpaikkaansa. SOSIAALINEN OSUUSKUNTA L ALVEARE Projektin johtaja Yrityksen nimi: L Alveare Coop Sociale Yhteyshenkilö Nimi: Lorena Pitassi Asema: Päiväkodin johtaja 14

15 Osoite Postiosoite: Via Campo Imperatore Montesilvano (PE) Puh.: Faksi: S-posti: Osuuskunnan ja sen toimialan esittely L Alveare on pätevä päiväkotiosuuskunta, jonka perustivat naiset (heistä 90 % on äitejä) vuonna Päiväkodin organisaatiosta, johtamisesta ja hoitamisesta vastaavat johtaja, 5 kasvattajaa ja kokki. Henkilökunta on asianmukaisesti koulutettua ja vaatimukset täyttävää. Päiväkoti Zucchero Filato (Hattara) keskittyy palveluiden räätälöintiin ja suuntautuu kaikkien lasten oikeuksien tunnistamiseen ja jokaisen yksilön mahdollisuuksien ja ainutlaatuisten taitojen korostamiseen. Luotettu ja luotettava palvelu auttaa perheitä yhdistämään työn ja vanhemmuuden ja turvaa oikeuden valita erilaisista varhaislapsuuden koulutuspalveluista alueella. Päiväkoti avaa ovensa klo 7.30 aamulla ja sulkee ne klo 19 illalla, maanantaista lauantaihin. Tilat ovat kooltaan 200m². Sisätilat on jaettu eri osastoihin lasten iän mukaan: 5-24 kuukauden ikäiset omassa osastossaan sekä kuukauden ikäiset omassaan, Ninna Nanna (kehtolaulu) huone, ruokasali, keittiö, ruokakomero, kylpyhuone, vammaisten kylpyhuone, käytävä ja yhdistävät tilat sekä valmisteilla olevat ulkotilat. Tarjolla ovat aktiviteetit jäteainesten opaskirja, graafinen piirustus, äänimusikaali, liikuntahuone, teatteri ja musiikkilaboratorio ja kertomushuone. Päiväkoti edistää tapaamisia perheitten kanssa: yksilölliset haastattelut, kolme tapaamista vuodessa vanhempien kanssa, retket (esim. maatilalle, kirjakauppaan ), laboratorioaktiviteetit ja teemakokoukset. Kesäisin on tarjolla rantatoimintaa. Hankkeen nimi Päiväkoti Zucchero Filato Hattara Edunsaajat Lapset, iältään kuukautta, alueen asukkaat ja muualla asuvat. Sukupuoli, kulttuuri, kieli, uskonto, henkilökohtainen tai sosiaalinen asema eivät sulje ketään pois. Hanketoimien kuvaus Päiväkoti Hattara järkiperäistää ja parantaa järjestelmäänsä ja edustaa varhaislapsuuden koulutuspalveluissa vahvaa innovatiivisuutta. Palveluiden suunnittelu tapahtuu sen pohjalta, mitä laaja kartoitus Montesilvanon (PE) päiväkoteja käyttävien perheiden tarpeista ja odotuksista kertoo. Abruzzon maakunta oli osarahoittajana hankkeessa naisyrittäjyyttä koskevien lakien 143/95 ja 96/97 kautta. Riippumatta osittain positiivisista tuloksista, tämä tapahtuma on hyvä kannustin hankkeen kehittämistyön aloittamiselle. Monia vaikeuksia on koettu, sekä taloudellisia että byrokraattisia. Kuitenkin sitoutuneiden ihmisten työ on melkein kaksi vuotta sen aloittamisesta johtanut päiväkoti Hattaran avaamiseen vuonna Tilat vastaavat varhaislasten koulutuspalveluista annettuja sääntöjä voimassaolevien lakien mukaisesti: /L:R:. Aluelaki nro 76, annettu 28. huhtikuuta Varat 15

16 Abruzzon maakunta, 4 jäsentä osuuskunta L Alveare:sta Tulokset 7 naistyöntekijää, 25/30 lasta, erittäin luovan palvelun luonti alueelle. OSUUSKUNTA PIERRECI Yrityksen nimi: Pierreci Soc. Coop a r.l Yhteyshenkilö Nimi: Leonardo Guarnieri Asema: Tiedotusosaston johtaja Osoite Postiosoite: Via Tunisi Roma Puh.: Faksi: S-posti: Nettisivut: Osuuskunnan ja sen toimialan esittely Pierreci on osuuskunta, joka työskentelee kulttuuriperinnön alalla pyrkien saamaan yleisöä lähemmäksi taiteita ja kulttuuria yleensä. Alussa tutkimusryhmä erikoistui tekemään kartoituksia uusista, kulttuuriomaisuuden arvoa nostavista ja sitä paljastavista muodoista. Sittemmin luotiin uusi, selkeämpi rakenne, joka kykenee tarjoamaan museoille ja taidelaitoksille valmiita laatupalveluita. Pierrecin henkilökunta koostuu n. 300 työntekijästä, jotka on valittu taitojensa ja ammattilaisuutensa perusteella ja koulutettu tyydyttämään tehokkaasti ja sydämellisesti museossa kävijöiden tarpeet. He ovat vastaanottovirkailijoita, arkeologeja ja taidehistorioitsijoita, opastetuista kierroksista vastuussa olevia, kirjakauppojen, sähköisten lipputoimistojen ja puhelinpalveluiden hoitajia ja sen lisäksi teknisiä asiantuntijoita viestinnässä, myynninedistämisessä ja kulttuuriomaisuuden hoitoon soveltuvissa taidoissa. He ovat nuoria, dynaamisia ihmisiä tuomassa yleisöä lähemmäksi taiteita ja kulttuuria. Pierreci ehdottaa ja toteuttaa integroitujen palveluiden järjestelmää, jossa yhtyvät neuvontapalvelut ja itse käyntiä tukevat toiminnot sekä myös markkinointi, myynninedistäminen ja tiedotus. Apuna käytetään ajan hermolla olevia teknologioita ja metodeja. Sähköiset lipputoimistot kiitos laitteisto- ja ohjelmistoteknologioiden yhdessä edistyksellisen sisäänpääsyvalvonnan kanssa tuottavat ajankohtaisia, päivittäisiä tilastoja jokaisesta laitoksesta. Toistaiseksi Pierreci on vastannut tarjotuista palveluista Rooman sekä Lazion ja Campanian maakuntien tärkeimmissä museoissa ja arkeologisissa kohteissa. Lipputoimisto ja vastaanotto Museoiden, muistomerkkien ja näyttelyiden sähköisten lipputoimistojen hoito Ulkoisten myyntiverkostojen organisointi ja johtaminen Vastaanotto, jossa päteviä, kielitaitoisia virkailijoita Ryhmille räätälöidyt palvelut 16

17 Opastetut kierrokset ja ääniteopastukset Opastetut käynnit museo-opastukseen erikoistuneiden taidehistorioitsijoiden ja arkeologien johdolla Erilaiset käyntisuunnitelmat erilaisille kävijäryhmille Lapsille tarkoitetut laboratoriot, didaktiset pelit ja viihde museoissa ja näyttelyissä Ääniteopastukset Museokirjakauppojen johtaminen Erikoistuneiden kirjakauppojen sekä opaskirjojen, luetteloiden ja laitteiden myyntiin tarkoitettujen myyntipisteiden johtaminen Tiedotus- ja varauspisteet Museoiden ja arkeologisten kohteiden puhelinpalvelut Elektroninen puhelinpalvelu Tietokonepäätteellä tehtävät lippuvaraukset ja palvelut Tilastotiedot käynneistä Tiedotus ja tietokoneella tehdyt myynnit Myynninedistäminen Yökierrokset ja ylimääräiset aukiolot Vierailut muistomerkeille, joilla konsertteja ja show esityksiä Erityiset Kohtaa taide tapahtumat perheille Matkanjärjestäjille tehdyt tilaustyöt Huippuasiakkaiden kanssa tehdyt sopimukset: matkanjärjestäjät, yhdistykset, jne. Tiedotustoimistot kohteissa Hankkeen nimi Kulttuurin vastaanottaminen. Vastaanottamisen kulttuuri Edunsaajat Eri maantieteellisiltä alueilta tulevat ulkomaalaiset työntekijät Hanketoimien kuvaus Operaatio Kulttuurin vastaanottaminen. Vastaanottamisen kulttuuri on luonut pohjan uudenlaisen yhdentymisstrategian kehittämiseksi. Strategia perustuu kulttuurivaihdon, ei avustamisen periaatteelle. Museon kautta annettiin mahdollisuus Rooman kulttuuritarjoukselle kohdata vierasmaalaiset työntekijät. Capitoline -museoiden valinta ei ollut sattuma. Musei del Campidoglio (Rooman Capitoleumin museo) on kaupungin museoperinteen sydän, paikka, missä sen symboleja säilytetään aina Naarassudesta Marcus Aureliukseen. Hanketta muokkasi Pierreci yksimielisesti Rooman kunnan kulttuuriosaston ja monietnisistä toimista vastaavan toimiston kanssa sekä yhteistyössä maahanmuuttajatyöntekijöiden yhteisöjen ja Capitoline -museoiden hallinnollisen osaston kanssa. Ohjelma sai alkunsa vierailusta kiinalaisyhteisöön ja se jatkui sarjalla tapaamisia ja vierailuja eri maantieteellisiltä alueilta tulevien ei- 17

18 eurooppalaisten kansalaisten kanssa, käsittäen Pohjois-Afrikan, Etelä-Amerikan, Lähi-idän ja Keski- Euroopan alueet. Varat Rooman kunta; Osuuskunta Pierreci Tulokset Monenlaisten epäedullisista sosiaaliryhmistä tulevien vierailijoiden sisällyttäminen italialaiseen kulttuuriin ja Rooman yhteisöön. Maahanmuuttajien alkuperämaiden ja roomalaisten vierailijoiden välillä tapahtuva kulttuurivaihto tapaamisten-vierailujen avulla. Se oli ensimmäinen, kokeilumielessä tehty vaihe, jossa luotiin yhdentymissuhteet yrityksen ja vierasperäisten yhteisöjen välille. Hanketta seurasi kaksi muuta tapaamisten-vierailujen vaihetta ja se on antanut yritykselle mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin liitettäväksi sen henkilökuntaan. Sen lisäksi hanke on auttanut ulkomaalaisia työntekijöitä perehtymään kaupungin laitoksiin jopa siinä määrin, että eräät heistä ovat nyt mukana paikallispolitiikassa. 18

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

INFO Teatteri Vanha Juko

INFO Teatteri Vanha Juko INFO Teatteri Vanha Juko 11.08.2011 TAUSTAA 1. VISIOITA LUOVASTA LAHDESTA selvitys Lahden luovan talouden ja toiminnan laajuudesta ja merkityksestä julkaistiin 04.10.2010. Taustalla kesällä 2011 luovan

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys keinoja työllisyydenhoitoon 1 Esiselvitys: Oulun kaupungin yhteisötoiminnan palvelukonseptin kehittäminen ja sosiaalinen yrittäjyys - PALKE -hanke 1.6.2009-31.12.2009

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON KULTTUURITOIMINTA. Taija Roiha KANTU-päivät 2015

SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON KULTTUURITOIMINTA. Taija Roiha KANTU-päivät 2015 SUOMEN EVANKELIS-LUTERILAISEN KIRKON KULTTUURITOIMINTA Taija Roiha KANTU-päivät 2015 Kolmannen sektorin määrittely Institutionalisoitunut rakenne Ei-julkisia Eivät tavoittele taloudellista voittoa Itsehallinnollisuus

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen

Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan. Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Kulttuuriperinnöstä eväitä tähän päivään ja tulevaan Etelä-Savon maakuntapäivä 14.5.2012 Savonlinna Projektipäällikkö Pia Puntanen Mikkelin seudun kulttuuriperintöohjelma -hanke Vetovoimainen kasvukeskus

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting

Välkky-projekti Teematyö: Nuoret. Ramboll Management Consulting 1 Välkky-projekti Teematyö: Nuoret Ramboll Management Consulting Käytännön asiat 2 Päivän agenda 3 Miksi me olemme täällä? Teematyön tavoitteiden ja toteutustavan kertaus. Esittely(CV:t) Kansainvälisten

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 Työllisyys- ja sosiaalivaliokunta 2004 6. kesäkuuta 2001 PE 305.694/1-21 TARKISTUKSET 1-21 LAUSUNTOLUONNOS: Jean Lambert (PE 305.694) YHTEISÖN MAAHANMUUTTOPOLITIIKKA Päätöslauselmaesitys

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti

Tuohisaaren kyläyhdistys 1 (5) Rapakiventie 26 58620 Lohilahti KYLÄYHDISTYKSEN 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Tuohisaaren kyläyhdistys ry, ja sen kotipaikka on Savonlinnan kaupunki. Yhdistyksen toimialueena on Tuohisaari ja sitä ympäröivät

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Ammatillisen aikuisohjauksen 9 eurooppalaista arviointialuetta

Ammatillisen aikuisohjauksen 9 eurooppalaista arviointialuetta Ammatillisen aikuisohjauksen 9 eurooppalaista arviointialuetta Eurooppalaisten arviointialueiden määrittely kriteereiden ja indikaattoreiden avulla. ARVIOINTIALUE 1: OHJAUKSEN POTENTIAALISET ASIAKKAAT(KOHDERYHMÄT)

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot