Uudet työtilaisuudet Italiassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudet työtilaisuudet Italiassa"

Transkriptio

1 EQUAL -YHTEISÖALOITE KEHITTÄMISKUMPPANUUS Sotureiden Maa IT-G-ABR-020 Valtioiden välinen yhteistyösopimus Uudet työtilaisuudet Italiassa

2 SISÄLLYSLUETTELO OSA I Uudet työtilaisuudet Italiassa 3 1 Uusien työtilaisuuksien tukeminen kansallisella, alueellisella ja paikallisella 3 tasolla 1.1 Kansalliset työllisyyssuunnitelmat Aluepolitiikka Paikalliset kokemukset 7 OSA II Hyviä käytäntöjä 8 Osuuskunta COGECSTRE 8 Osuuskunta XXIV LUGLIO 10 Osuuskunta ARKÉ 12 Sosiaalinen Osuuskunta L ALVEARE 14 Osuuskunta PIERRECI 16 2

3 OSA I UUDET TYÖTILAISUUDET ITALIASSA 1 Uusien työtilaisuuksien tukeminen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla Italian hallituksen harjoittama politiikka uusien ja parempien töiden luomiseksi läheisessä yhteistyössä maakuntien, läänien ja paikallisviranomaisten kanssa ja erityisesti huomioiden nopeimmin työllistävät sektorit ns. uudet työllisyysalat on esitelty pääpiirteissään kansallisen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmissa vuosiksi kuten myös Abruzzon maakunnan aluetoimintasuunnitelmassa (POR), tavoite 3 vuosiksi ja aluesuunnitelmassa työllisyyttä, koulutusta ja opetusta aktivoiviksi toimiksi. Kaikki yllämainitut ohjelma-asiakirjat, käsitellessään aihetta uudet työtilaisuudet, esittelevät myös jaetun tietoisuuden siitä, että uudet työllisyysalat, nimittäin nopeimmin työllistävät alat mahdollisten työpaikkojen kannalta, liittyvät vahvasti alueellisiin tarpeisiin ja ne auttavat osaltaan, työvoimapolitiikan yhtenäistyessä, paikallista kehitystä ja itse alueen omien voimavarojen esille tuomista. 1.1 Kansalliset työllisyyssuunnitelmat Italian vuodesta 1999 valitsema Kansallisten työllisyyssuunnitelmien politiikka ilmaisee tarpeen luoda uusia työpaikkoja, käyttäen erityisesti uusien teknologioiden ja innovaatioiden, ympäristöteknologioiden, yhteisötalouden ja uusien yritysten tarjoamia mahdollisuuksia, jotka ovat yhteydessä tarpeisiin, joita markkinat eivät vielä ole tyydyttäneet, tutkien samanaikaisesti ja pyrkien vähentämään esteitä, jotka voivat hillitä kehitystä. (Nap 1999 LG 12). Selvemmin sanoen Kansallinen työllisyyssuunnitelma vuonna 2000, kuvaa Italiaa maana, jolle on luonteenomaista vahva taipumus laaja-alaiseen yrittäjyyteen ja sen seurauksena, se ilmaisee pääpiirteissään hallituksen pyrkimyksen luoda lainsäädännöllisiä ja taloudellisia edellytyksiä ohjelmien ja aloitteiden kehittämiseksi ja edelleen toteutettaviksi julkisten viranomaisten, valtion virkamiesten ja paikallisviranomaisten avulla, jotka ovat vastuussa nopeimmin kasvavista palveluista siis mahdollisten työpaikkojen muodossa. Seurauksena on erityisesti kolmannen järjestelmän tärkeys tiukasti liittyneenä tarpeeseen kohdata sekä rakennetyöttömyyden kasvu että perinteisten hyvinvointijärjestelmien kriisi. Tärkeimpiä interventioalueita edustavat koulutuspalvelut sekä epäsuotuisassa asemassa olevien henkilöiden töiden sisällyttäminen mukaan kuten myös vanhusten ja vammaisten hoito ja avustaminen. Lisäksi kolmannen järjestelmän järjestöt ovat entistäkin tärkeämpiä mitä tulee kulttuuri- ja virkistystoimintaan, urheiluun ja ympäristönsuojeluun. Esimerkinomaisesti asiakirja kiinnittää huomiota konkreettisiin aloitteisiin, joilla pyritään kulttuuriperinnön taloudellisen arvon nostamiseen sekä perustamaan uusia yrityksiä, jotka paremmin hoitavat itse kulttuuriomaisuutta. Tällaiset aloitteet ovat lisäksi johtaneet siihen, että on asetettu sellaisia viranomaisia, jotka johtavat itsenäisesti (ja yrittäjäkriteerit täyttäen) museoiden ja viihdealan toimintaa. Asiakirja painottaa myös aloitteita, jotka tukevat edistyksellisten yrityspalvelukeskusten kehittämistä, ihmiskeskeisten palvelujen ja yhteisötalouden kasvua, interventioita ympäristöperinnön arvon nostamiseksi; interventioita, jotka pyrkivät esittelemään teknologisia innovaatioita erityisesti aloilla, joilla on merkitystä maan kilpailukyvyn kehittymiselle, kuten tekstiili- ja vaatetusteollisuudella sekä kenkäteollisuudella. Myös työllisyyden toimintasuunnitelmassa vuodeksi 2001 kiinnitetään huomiota siihen, että Italiassa, missä vuonna 2000 työllisyys on hyvällä mallilla, on yhä piilevää työllisyysreserviä palvelualoilla johtuen erityisesti siitä, että yritysten ja perheiden palveluille ei ole 3

4 annettu riittävästi painoa kuin myös siitä, että maan erityisresursseihin liittyvät kulttuuri-, virkistys- ja matkailupalvelut eivät ole vielä täysin toteutuneet. Maallemme ovat tyypillisiä edellytykset vahvaan monimuotoistumiseen, sillä työmarkkinat ovat syvästi jakautuneet Keski- ja Pohjois-Italian sekä Etelä-Italian välillä. Jälkimmäisellä alueella kehityksen nopeuttaminen ja työllisyyden lisääminen ovat poliittisesti etusijalla vielä vuosien ajan. Tilanne ei kuitenkaan näytä muuttumattomalta. Muutaman viime vuoden aikana kirjattu, korkea yritysten perustamismäärä on asteittain pienentämässä kuilua maan kehittyneimmissä osissa olevien liikeyritysten tiheyteen. Siellä yritykset ovat jo omaksuneet selvästi ilmaistun rakennepolitiikan, joka pyrkii vahvistamaan olemassa olevia yrityksiä vähentämällä esteitä palvelualoille pääsyssä (yksityistäminen ja liberalisointi), parantamalla kulttuuriresurssien saavutettavuutta (pidentämällä museoiden ja muiden mielenkiinnon kohteiden aukioloaikoja; lisäpalveluiden johtamisen yksityistäminen) ja tasapainottamalla huomattavasti hyvinvointijärjestelmää antamalla enemmän tilaa kolmannelle sektorille.(nap 2001). Uusia työmahdollisuuksia on käsitelty myös vuoden 2002 toimintasuunnitelmassa, missä erityinen kaavake fiche nro 10 on omistettu Uusille työllisyysaloille ja tietoyhteiskunnalle. Tämän teemaalueen yhteydessä todetaan hallituksemme ohjelmallinen tahto poistaa palveluntarjonnan esteitä ja tahto luoda pohja koko palvelualan ammatillisen potentiaalin täydelle hyödyntämiselle samoin kuin useampien ja parempien, uusien töiden luomiselle käyttäen hyväksi erityisesti tietoyhteiskunnan ja ympäristösektorin ammatillista potentiaalia. Hallituksen tieteellisten ja teknologisten menettelytapojen, joiden sanotaan tulevan kohta hyväksytyiksi, pyrkimyksenä on lisätä teknologisen tutkimuksen ja kehityksen työllistämien henkilöiden lukumäärää, parantaa heidän laadullisia ominaispiirteitään ja valvoa heidän kehitystään. Tätä tarkoitusta varten toimet tutkimuksen laadun ja määrän parantamiseksi auttavat määrittelemään uusia työllisyysaloja. Kansallisen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa vuodeksi 2003 koskien yrittäjyyttä, joka pyrkii lujittamaan ja kehittämään työllistymisen positiivista suuntausta ja tukemaan uusien työtilaisuuksien syntyä, vakuutetaan edelleen tarvetta joka on jo ilmaistu aikaisempien vuosien asiakirjoissa keskittää interventiot strategisille aloille. Ne liittyvät tuotantojärjestelmän, kuten esim. teknologisen innovaation ja tutkimuksen kilpailukykyyn; vaihtoehtoisten ja innovatiivisten palveluiden luomiseen kuten myös sosiaalisten yritysten uusien, tuottavien alojen kokeiluun ja kehittämiseen. Edelleen vakuutetaan johdonmukaisesti viime vuosien ohjelma-asiakirjoja noudattaen myös sitä, että a) potentiaalisesti nopeimmin työllistävien alojen kysymykset on ankkuroitava vahvasti yrittäjyyden tukipilariin ja b) yrittäjyyden, paikallisen kehityksen sekä alueellisten voimavarojen välillä vallitsevaa suhdetta on ylennettävä. Itse asiassa, kuten hyvin usein korostetaan suunnitelmien yhteydessä, tiukasti alueeseen ja sen dynamiikkaan liittyvä mikrotason pienyrittäjyytemme on erittäin tärkeä. Italiassa on perinteisesti ollut vallalla voimakas taipumus yksityisyrittäjyyteen ja yrittäjyyden kehittämiseen, mikä näkyy korkeana yritystiheytenä ja yritysten perustamisasteen positiivis-dynaamisena suuntana. On kuitenkin huomattu, että on tarpeellista edistää vaihtoehtoisten ja innovatiivisten palveluiden luomista sen ohella, että kokeillaan ja kehitetään sosiaalisten yritysten uusia, tuottavia aloja (ekologinen kierrätys sekä ympäristön, historiallistaiteellisen ja kulttuurisen perinnön elvyttäminen, toimenpiteet teknologisesti edistyneillä aloilla ja tietoyhteiskunnassa, ympäristöystävällisessä matkailuteollisuudessa ja paikallisten tuotteiden biologisessa viljelyssä). Viitekehyksenomainen on kansallisen tason aloite, jota edistää Italia Lavoro, aktiivista työvoimapolitiikkaa ja työllisyyden kehittämistä tukevan hyvinvointiministeriön toimisto. Aloitteen tarkoitus on luoda työtilaisuuksia löytämällä uusia, monia ihmisiä työllistäviä liikeyrityksiä, ja se kuvaa siis työttömien toimintaohjelman (UAP, italiaksi lyhennettynä PAD) uusia työnaloja. Erityisesti sellaisina kuvattuja (nimittäin uusia työnaloja) ovat alat, jotka kattavat vesiensuojeluun suuntaavat toimet (laitteet, huolto, luvattoman käytön seuranta jne.) tai pyrkivät vähentämään jätemäärää, optimoimaan jakelua, vähentämään toimintahäiriöiden aiheuttamia vaikutuksia alueen asukkaille, toimet, joilla pyritään lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöä (aurinkopaneelien asentaminen julkisten viranomaisten omistamiin rakennuksiin jo olemassa olevien laitteiden rinnalle), toimet 4

5 jätteiden erilliseen keruuseen ja niiden kuljetuksiin, kaatopaikkojen turvatoimet; jätteiden talteenotto, turvatoimien noudattaminen ja jätteiden hyödyntäminen luvattomasti, kapseloimalla, siirtämällä toisaalle ja käyttämällä uudestaan asbestia sisältäviä aineksia, yhteisöjen, sairaaloiden, ruokaloiden ateriapalvelut (ruokahallinto), nettivälitteiset kotipalvelut. Tämän listan ei ole tarkoitus olla kattava. Se kuitenkin painottaa joitakin nopeasti kasvavia, paljon työllistäviä aloja, jotka näyttävät liittyvän läheisesti todellisiin tarpeisiin joita ei vielä ole tyydytetty alueella tai piilevään, hieman epäsuorasti ilmaistuun kysyntään, joka johtuu heikosta yksityisyrittäjärakenteesta tai riittämättömästä julkisesta toiminnasta Aluepolitiikka Aina 90-luvun jälkipuoliskolta alkaen Abruzzon maakunta on osaltaan tukenut yritysaloitteita ja uusien työpaikkojen luomista innovatiivisille ja nopeasti kasvaville aloille matkailuun, kulttuuri- ja ympäristöaloille, ihmisläheisiin ja yhteisökeskeisiin palveluihin, teknologiseen innovaatioon saadakseen kuriin viivästykset ja puutteellisuudet, jotka ovat haitanneet kehitystä. Sellainen sitoutuminen näkyy sekä lakien voimaan saattamisessa että maakunnan vuosittaisissa ja pitkän aikavälin työllisyyssuunnitelmissa. Tätä strategiaa tukea sellaisia aloitteita, jotka edistävät uusien työllisyysalojen potentiaalia, on toteutettu maakunnan toimesta paitsi omia taloudellisia voimavaroja käyttäen yritysten ja yhdistysten tukeminen uusilla työnaloilla, aktiiviset työvoimapoliittiset toimet nuorten epävakaan tilanteen ja pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseksi mutta myös PORn (alueellinen toimintasuunnitelma, toimenpideluokka D) erityistoimin, joilla mm. pyritään kehittämään yhteisötaloutta. Aluelailla nro 55 Yleispoliittinen laki alueellisista toimista työllisyyden tukemiseksi, joka annettiin , on tavoitteidensa joukossa esim. työllisyystasojen vahvistaminen ja laajentaminen samoin kuin työmarkkinoiden tasapainottaminen vuoristoalueilla tai alueilla, joilla on merkittävä kuilu työn kysynnän ja tarjonnan välillä verrattuna maakunnan keskiarvoon. Lainsäätäjän mielestä tehokkain tapa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi on tukea kumppanuus- tai osuuskuntayrityksiä, jotka kumppanien erityispiirteistä, yritysten maantieteellisestä sijainnista, edustamiensa alojen luonteesta tms. johtuen todennäköisesti lisäävät työllisyyttä. Erityisesti seuraavat alat on tunnistettu ensisijaisiksi työllisyysaloiksi: A) Ympäristönsuojelu, erityisesti viitaten seuraaviin sektoreihin: Jätehuolto Vesilaitosten johtaminen ja kunnossapito, viemäröintijärjestelmät ja puhdistuslaitokset Saastumisen estäminen sekä maaperän-, vesien- ja ilmansuojelu B) Elämänlaadun parantamiseen tähtäävät palvelut, erityisesti viitaten Vanhusten kotipalveluihin Lastenhoitopalveluihin C) Lähiseudun kaupalliset palvelut, läheisesti liittyen sellaisiin tuotteisiin ja käsitöihin, joita ei ole myynnissä kunnissa tai kylissä, joissa on alle 3000 tai vastaavasti alle 1000 asukasta. D) Kulttuuriomaisuuden tukeminen Tässä suhteessa maakunta antaa vauhtia, joskus yhteistyössä paikallisviranomaisten kanssa, merkittävälle osalle seudun kulttuuriperintöä tukemalla sellaisia aloitteita, jotka tarjoavat 5

6 yrittäjyyskriteerit täyttäviä palveluksia ja jotka pyrkivät parantamaan tietoja ja lisäämään käyttökelpoisuutta. Sen lisäksi aluelaki nro 55, joka on sopusoinnussa jo aiemmin annetun aluelain nro 136 kanssa ja joka johdonmukaisesti strategiaansa noudattaen parantaa suojeltavien alojen arvoa, tukee edelleen yrittäjäsuuntautuneiden ja ympäristöystävällisten aloitteiden sekä lisääntymistä että laatua puisto- ja luonnonsuojelualueilla. Yhteenvetona alueellisten toimenpiteiden tavoite työllistymisen tukemisessa on työllisyyden ja paikallisen kehityksen yhdistäminen, uusien palveluiden edistäminen vastaamaan vielä tyydyttämättömiin, todellisiin tarpeisiin sekä vastaamaan sekä perheiden että paikallisyhteisöjen uusiin tarpeisiin kokeilemalla sellaisia interventioita uusilla työllistämisaloilla, jotka itse asiassa vaihtelevat ympäristönsuojelusta energiansäästöön ja edelleen ihmiskeskeisiin palveluihin. Abruzzon maakunnan POR (alueellinen toimintasuunnitelma), tavoite 3, antaa selkeän etusijan uutta yrittäjyyttä tukeville interventioille, pääosin uusilla työllisyydenaloilla ja erittäin innovatiivisille yrityksille, huomioiden alueen erityistilanteen. Toimenpidekokonaisuus D/3:n so. yrittäjyyden kehittäminen ja vahvistaminen etupäässä uusille työllisyydenaloille - lähtökohtana on olettamus siitä, että yrittäjyys on eräs kansallisten ja yhteisöllisten työllisyysstrategioiden peruspilareista. Se tapa, miten toimenpidekokonaisuudella pyritään ensisijaiseen tavoitteeseen uusien työtilaisuuksien luomiseen on Euroopan sosiaalirahaston käyttö myös kannustimien muodossa. Seuraavat toiminnalliset tavoitteet ilmentävät toimenpidekokonaisuuden strategiaa: 6 Uuden yrittäjyyden kannustaminen Tuen antaminen a) vahvistamalla pk-yrityksiä ja sosiaalisia yrityksiä sekä b) laittoman työvoiman kysymyksissä Interventioalueiden ollessa kyseessä, alueellinen vaihtoehto keskittyy pääosin uusiin työllisyysaloihin : ihmisten hoivapalvelut sekä kulttuuria, ympäristöä, tietoyhteiskuntaa, elämänlaatua, uudistuvaa maataloutta jne. tukevat palvelut. Abruzzon maakunnan POR, tavoite 3 painottaa erityisesti ympäristöä aluekehitysstrategiassa. Abruzzo on itse asiassa ainoa paikka Euroopassa, missä yli 30 % pinta-alasta on suojeltua: Siellä on kolme luonnonpuistoa, maakuntapuisto ja n. 20 luonnonsuojelualuetta. Kaikki maakunnan ohjelma-asiakirjat, (so. alueen kehittämissuunnitelma, DOCUP yhtenäinen ohjelma-asiakirja ja maatalouden kehittämissuunnitelma) ovat yksimielisiä tunnistaessaan ympäristöperinnön tehokkaan suojelemisen ja kehittämisen luomat työllistymismahdollisuudet ja sen positiivisen vaikutuksen, mikä toimilla olisi paikalliseen kehitykseen tukemalla asianmukaisesti paikallisten tuotteiden myös käsitöiden markkinoita. Lopuksi kannattaa mainita ESR:n tukemat muut projektit Equal-yhteisöaloitteen puitteissa, missä toimenpidekokonaisuus 2.2 vastaa Euroopan työllisyysstrategian yrittäjyyspilaria. Abruzzon maakunta on suunnannut merkittävän osan varoistaan juuri tähän kohtaan. Vaiheen 1 aikana alueen ensisijaisia interventioaloja olivat sosiaalisten yritysten laatu koskien sekä uusia työpaikkoja että ulkopuolelle/muille suuntautuvia palveluja sekä yhteisötalouteen luotujen yritysten ja verkostojen kestävyys. Vaiheen 2 aikana alueellisia interventioaloja olivat yhteisötalouden yritysten ja palveluiden vahvistaminen kehittämällä sekä palvelun laatua että työllisyyttä, yritysten perustaminen yhteisötalouden puitteissa sekä niiden kestävyys ja lopuksi vankan yhteyden luominen institutionaalisten rakenteiden sekä kolmannen sektorin välille vastuullisen hyvinvoinnin ja erilaisten hyvinvointitoimien kehittämiseksi. Kummassakin tapauksessa, ja vielä alueellisten toimintaohjeiden lukemisenkin jälkeen, mieleen jää se, miten huomiota on kiinnitetty ihmisläheisiin ja yhteisöpohjaisiin palveluihin kuten myös taipumukseen ottaa mukaan ja vahvistaa sosiaalisia yrityksiä. Kuten voidaan

7 selvästi olettaa, tämä lähestymistapa määrittelee johdonmukaisesti ja täydentävästi sen, mitä tähän asti olemme keskustelleet uusista työllisyysaloista. 1.3 Paikalliset kokemukset Paikallistasolla Campo Imperatoren ja Piana di Navellin vuoristoyhteisöjen sosio-ekonominen kehitys muodostaa mielenkiintoisen esimerkin siitä, kuinka itse alue, sen piirteet ja asukkaiden tarpeet vaikkakin piilevästi ilmaistuina ovat ratkaisevia tekijöitä silloin, kun halutaan tunnistaa sellainen sektori, missä työllistymisen kasvu on mahdollista (missä siis potentiaalisten työntekijöiden määrä voi kasvaa merkittävästi). Kaiken kaikkiaan, keskusteltavana oleva alueellinen yhteys on hyvin ongelmallinen. Asukastiheys on 8 kertaa alhaisempi kuin Italiassa keskimäärin (23 henkeä neliökilometrillä); alle 14-vuotiaita on 10 % koko alueen asukkaista (kansallinen keskiarvo on 16 %) ja, siitä johtuen, vanhuksia on kaksi kertaa niin paljon (29 %) verrattuna maan keskiarvoon (15,3 %); alhainen koulutustaso ja kunnon demografinen romahdus. Sen lisäksi alueen muoto-opillisilla (morfologisilla) erityispiirteillä näyttää olevan painava vaikutus asukkaiden ja yritysten asettumiseen. Ihmisille ja yrityksille tarjotut palvelut ovat minimissään, ja näin ne osaltaan vähentävät ihmisten asettumista pysyvästi alueelle ja yritysten perustamista. Lisäksi taloudelliset toimijat kärsivät turismin vahvasta kausiluonteisuudesta. Kaupallinen rakenne on ohut, ja viimeaikaiset tutkimukset kertovat, että vain harvat työskentelevät kaupan alalla ja vielä harvemmat laajamittaisessa vähittäiskaupassa; liikeyritykset ovat pieniä alueen pinta-alaan nähden, yli 4 kertaa pienempiä verrattuna maan keskiarvoon. Tämän johdosta kehityssuunnitelmassa pyritään tunnistamaan sellaiset sektorit, jotka pystyvät antamaan virikkeitä taloudellisille prosesseille, aloittamaan uutta yritystoimintaa sekä myös tukemaan paikallisia voimavaroja ja parantamaan elämänlaatua. Sen vuoksi, lähdettäessä siitä olettamuksesta, että maaseutu ja vuoristo edustavat, oikein tuettuina, suurta perintöä ja varallisuuden lähdettä, suunnitelmassa ehdotetaan kampanjaa paikallisyhteisön tietoisuuden nostamiseksi. Hankkeiden avulla toteutetaan vihreää matkailua ja maaseutumatkailua, jotka voisivat pitkällä aikavälillä työllistää päteviä, ammattitaitoisia henkilöitä. Historiallis-kulttuurinen perintö edustaa myös strategisia voimavaroja. Itse asiassa historialliskulttuuristen paikkojen, jotka usein on luokiteltu vähempiarvoisiksi taidetöiksi, korkea lukumäärä erottaa selkeästi koko Campo Imperatoren ja Piana di Navellin vuoristoyhteisön muista alueista. Se on todellakin alue täynnä kirkkoja, linnoja, arkeologisia kohteita, keskiaikaisia kyliä, mutta ennen kaikkea se on säilytyspaikka monille maalauksille ja veistoksille, hopeaesineille ja jalokiville, kivitöille ja kirkonkoristeille. Suunnitelmassa tuetaankin esitoimia, jotka toteutetaan yhdessä Arkeologisen perinnetoimiston ja L Aquilan läänin kanssa. Toimia ovat esim. arkeologisen matkareitin toteuttaminen alueen perinnön ja kulttuuriperinteiden tukemiseksi esittäen samalla alueen uuden imagon myös matkailun tarpeisiin. Suunnitelmassa ehdotetaan myös ympäristöpalvelujen kehittämistä. Ympäristöä pidetään sektorina, jolla on mahdollisuuksia ammatilliseen laajentumiseen (jätehuollon johtaminen, erillinen jätteenkeräys, vesialueiden hoito, luonnonsuojelu, laitepäästöjen säätö ja valvonta). Yhteenvetona suunnitelma testaa omia voimiaan pyrkiessään tunnistamaan, todellakin uusilla työnaloilla, todellisia kehitysmahdollisuuksia alueella, missä on ilmiselviä taloudellisia ja sosiaalisia vaikeuksia, ja tukiessaan sen voimavaroja ja alhaalta-ylös lähestymistapaa 7

8 OSA II HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Liitteenä olevat esimerkit on koottu lomakkeista, jotka kertovat eräistä kansallisista ja alueellisista kokemuksista, jotka meidän mielestämme ovat mielenkiintoisimpia esimerkkejä uusista työllisyysaloista. Yhteisötaloudella on Italiassa erikoinen asema ja sen vuoksi esimerkit koskevat vain osuuskuntayrityksiä. Pidimme oikeana hahmotella pääpiirteissään sekä yritysten yleistä toimintaa että kokemuksia joistakin vielä käynnissä olevista tai jo loppuun saatetuista hankkeista, jotka mielestämme olivat erityisen merkityksellisiä tai innovatiivisia. Kunkin yrityksen johtaja muokkasi itse omaa esimerkkitapausta kuvailevan osion. Tästä syystä tyylissä tai sisällössä voi esiintyä yhtenäisyyden puutetta. OSUUSKUNTA COGECSTRE Projektin johtaja Yrityksen nimi: Cooperative COGECSTRE Yhteyshenkilö Nimi: Fernando di Fabrizio Asema: Puheenjohtaja Osoite Postiosoite: Via Collalto n Penne (PE) Puh.: Faksi: S-posti: info@cogecstre.com; riservapenne@cogecstre.com Nettisivut: Osuuskunnan ja sen toimialan esittely Osuuskunta COGECSTRE perustettiin Pennessä, Abruzzossa vuonna 1980 turisti- ja urheilukeskusten johtamista ja ekologista tutkimusta varten. Vuonna 1987 osuuskunta keskittyi ympäristösektoriin ja erityisesti suojeltujen luontokohteiden johtamiseen sekä myös laatimaan suunnitelmia uhattuina olevien kasvistojen ja eläimistöjen säilyttämiseksi. Samaan aikaan COGECSTRE kehitti sarjan ympäristöystävällisiä aktiviteetteja maatalous-, käsityö-, matkailu- ja palvelusektoreilla. Esimerkiksi Keitaan maatila -kokeilut eräässä maatilayrityksessä Pennen suojelualueella, missä tuotettiin ja muutettiin biologisen maatalouden tuotteita. Keitaan laboratorio sisältää puusepänliikkeen sekä keramiikka- ja serigrafialaboratorion. Siellä tehdään monet käsityöt, jotka on tarkoitettu sekä Keitaan ja suojelualueen yksityisille vierailijoille että niiden monille eri yrityksille. Tuotteiden valmistuksen lisäksi tarjotaan monia muita palveluita, mm. luontomatkailua, ympäristökasvatusta, ammatillista koulutusta sekä ympäristönsuunnittelua. Vuonna 1980 COGECSTRE sai tehtäväkseen alkaa johtaa Penne -järven luontokeidasta perusteellisen ja vahvan aluetuntemuksensa ansiosta. Toiminnan tulokset näkyivät pian ja kiinnittivät myös monien viranomaisten huomion, jolloin myös uusia suojelualueita uskottiin COGECSTREn johdettaviksi. Osuuskunta on itse asiassa laittanut käyntiin Abruzzon maakunnan luontoalueiden järjestelmän yhtenäistämällä vuosien kuluessa monen Abruzzon maakunnan suojelualueen johtamisen (Penne-järvi, Serranella-järvi, Itä-Maiella, Abetina di Rosello, Castel Cerreto, Valle dell Orta, Annunziatan aluepuisto) sekä tehnyt pitkään yhteistyötä monen italialaisen suojelualueen kuten myös eräiden eurooppalaisten kohteiden kanssa. 8

9 Abruzzon maakunta ja Pennen kunta uskoivat COGECSTREn sekä APRI Ambiente-yrityksen tehtäväksi laatia yhdessä suunnitelma suojelualueiden verkostoksi ja perustaa alueen viides puisto. Tieteellinen tutkimus on aina ollut erottamaton osa COGECSTREn toimintaa. Osuuskunta on esimerkiksi ottanut osaa WWF Italian Saukko-projektiin, joka aloitettiin vuonna 1993 yhdessä Ticinon luonnonpuiston, Valtion metsänvartijoiden, Rooman La Sapienza -yliopiston, Agrate Conturbian (Novara) La Torviera -eläinpuiston ja muiden viranomaisten, laitosten ja yksityisten yritysten kanssa. Hankkeen johdosta Penne-järven luonnonsuojelualueelle perustettiin WWF:n Saukko -keskus. Osuuskunnalla on monia aktiviteetteja, ja sillä on kaikkiaan 57 jäsentä, 30 pysyvää työntekijää ja yli 50 lyhytaikaisempaa yhteistyökumppania. Monien vuosien ajan osuuskunta on ohjannut 10 henkeä käsittävän aseistakieltäytyjäryhmän yhdyskuntapalvelua vaihtoehtona asepalvelukselle. Sosiaaliset kysymykset ovatkin COGECSTREn lempiaiheita, ja osuuskunta sisällyttää hankkeidensa johtoon paljon vapaaehtoisia avustajia uhattuina olevilta alueilta. COGECSTRE on myös erikoistunut luontojulkaisuihin. COGECSTRE EDIZIONI (COGECSTRE Julkaisut) julkaisee tieteellisiä ja luonnontieteellisiä kirjoja, kansioita, mainoksia, julisteita ja muuta materiaalia. Kaikki COGECSTRE EDITIONIN aloitteet pyrkivät lisäämään lukijoiden ympäristötietoisuutta ja parantamaan suojelualueiden kansallista järjestelmää erityisesti Keski-Apenniineilla. Hankkeen nimi Ympäristökasvatuksen keskus Antonio Bellini Pennessä Edunsaajat Kaikki koululaiset, opettajat, stipendiaatit, tutkijat, ympäristösektorin toimijat, yksittäiset vierailijat tai ryhmät, perheet ja vanhukset. Hanketoimien kuvaus Ympäristökasvatuksen keskus Antonio Bellini sijaitsee Penne -järven luonnonsuojelualueen kukkuloilla, eräänä porttina Gran Sasso- ja Laga-vuorten luonnonpuistoon. Rakennus oli aikaisemmin vanha maalaistalo, kooltaan n. 700 m², ja se tarjoaa nyt puitteet COGECSTREn erilaisille aktiviteeteille opetuksesta opintoihin, tuotannosta matkailuun, viihteeseen ja virkistykseen. Pennen kunta osti ympäristökasvatuksen keskuksen aluevaroilla. Keskuksen symboliksi valittiin Quercus Virgiliana -oksa, kasvitieteellinen erikoisuus, jota kutsutaan nimellä kastanjatammi ja jonka makeita hedelmiä miehetkin söivät viime sodan aikana. Vertauskuvallisesti kastanjapuu ilmentää yhdyssidettä ihmisen ja hänen isäntänsä eli maan välillä. Ympäristökasvatuksen keskus paitsi antaa koulutusta aika ajoin, tukee myös monia sekä nuorille että vanhoille tarkoitettuja aloitteita ympäristön arvostuksen kohottamiseksi. Keskus järjestää erityisesti oppisopimuskoulutusta, seminaareja, konferensseja, näyttelyitä, kansainvälistä vaihtoa, tutkimusta ja opintoja, vihreitä viikkoja, retkiä luontoon, kesäleirejä, lomia ja opastettuja retkiä. Vuoden aikana koulutuskeskus on yhteydessä kaikkien koulujen oppilaisiin, opettajiin, stipendiaatteihin ja tutkijoihin, ympäristösektorin toimijoihin, yksittäisiin kävijöihin ja ryhmiin, perheisiin sekä vanhuksiin. Pennen ympäristönsuojelun keskus käyttää toiminnassaan kaikkia luonnonsuojelualueen tiloja, joista mainittakoon esim. vihreä luokkahuone, kemian laboratorio vesien analysointiin, aistipolku sekä lapsille tarkoitettu ekologinen huvipuisto. Varat Abruzzon maakunta: Aluelaki nro 122, annettu 29. marraskuuta 1999, Säännöt ympäristökasvatusta edistävistä interventioista 9

10 Tulokset Penne -järven alueellisen luonnonsuojelualueen monet erilaiset aktiviteetit, jotka tukevat ympäristöystävällistä matkailua ja ympäristökasvatusta, houkuttelevat vuosittain alueelle n turistia. Lukuun sisältyvät ala- ja yläasteen koululaiset (6-15-vuotiaat), jotka osallistuvat joko puolitai kokopäivän kestäville opastetuille retkille ja jotka näiden seikkailuretkien myötä voivat nauttia luonnosta ratsastaen tai maastossa pyöräillen, perheet, jotka kerääntyvät perheleireille jakaen tilat ja kokemukset ja jotka voivat oppia arvostamaan erilaisia ympäristöjä, jotka eroavat usein paljon heidän arkipäiväisestä elämästään, koulutukseen osallistujat ja ammatillisen koulutuksen täydentäjät, jotka COGECSTREssa käydessään löytävät yritysmallin, joka toimii mitä erilaisimmilla tuotanto- ja palvelualoilla ja josta voi oppia ja lainata hyödyllisiä vinkkejä uudelle yritykselle. Sen lisäksi on koko joukko kävijöitä, jotka tulevat oma-aloitteisesti kävelemään suojelualueen poluilla ja eläinsuojelualueilla, ja vielä niitä, jotka osallistuvat konferensseihin, kongresseihin ja seminaareihin, joita ympäristökasvatuksen keskus järjestää. Keskuksen monet, läpi vuoden jatkuvat toimintamuodot ovat saaneet hyviä tuloksia. Kävijöitä on ollut paljon ja he ovat olleet tyytyväisiä. OSUUSKUNTA XXIV LUGLIO Projektin johtaja Yrityksen nimi: XXIV Luglio handicappati e non Cooperativa sociale a r.l. ONLUS Yhteyshenkilö Nimi: Roberta Bellardi Asema: Alaikäisten yhteisöjen koordinaattori Osoite Postiosoite: Corso Vittorio Emanuele L Aquila Puh.: Faksi: S-posti: coop24luglio@katamail.com Osuuskunnan ja sen toimialan esittely Osuuskunta XXIV LUGLIO, perustettiin vuonna 1984 ja se muutettiin sosiaaliseksi osuuskunnaksi A-tyyppi- vuonna Se tarjoaa sosiaali-, hyvinvointi-, koulutus- ja virkistyspalveluja vammaisille, vanhuksille ja alaikäisille pääsääntöisesti L Aquilan läänin alueella. Sosiaali- ja terveydenhoidon yksityisenä yrityksenä, joka määritelmän mukaan ei tavoittele voittoa toiminnallaan, sillä on luonnollinen kutsumus noudattaa yhteisön yleistä mielenkiintoa kansalaisten inhimillisten arvojen ja sosiaalisen yhdentymisen edistämiseksi. Samalla se tyydyttää tehokkaasti hoivan, avun, inhimillisyyden ja sosiaalisen yhdentymisen tarpeet ja vastaa äkillisiin sosiaalisiin kysymyksiin pyrkimällä takaamaan palvelunsaajille jatkuvan hyvinvoinnin ja työllisyyden ja jäsenilleen paremmat taloudelliset, sosiaaliset ja ammatilliset olot. Osuuskunta tarjoaa sosiaali- hyvinvointi- ja koulutuspalveluja saaden innoituksensa sellaisista arvoista kuin oikeudenmukaisuus, demokratia ja tasavertaiset mahdollisuudet, ja edistää näin jäsenten keskinäisen avunannon ja taloudellisen osallistumisen periaatteita. Osuuskunta on syvälle juurtunut alueella, ja se voi kerskailla kokemuksella, ammattilaisuudella ja perinpohjaisilla tiedoilla. Sitä paitsi se on auttanut kehittämään etuoikeutta yhteishankkeisiin paikallisviranomaisten kanssa, sikäli kun tarpeiden määrittely ja niiden tyydyttäminen lähtevät paikallisesta kohdeyhteisöstä. 10

11 Sosiaalisten ja kulttuuristen arvojen järjestelmä sallii vapaaehtoisen ja maksuttoman jäsenyyden ja kunnioittaa siten avointen ovien -periaatetta, jolla pyritään takaamaan järjestelmä inhimillisten voimavarojen parantamiseksi ja solidaarisuuden kulttuurin edistämiseksi. Koska osuuskunta on työosuuskunta, sillä on erikoinen yhtiömuoto. Sen jäsenistä tulee osakkaita, kun he merkitsevät yhtiön osakkeita, ja samanaikaisesti he ovat työntekijöitä, jotka tarjoavat omaa ammatillista aktiivisuuttaan osuuskunnassa. Osuuskunta on kuitenkin yksityinen yritys, ja sen johtaminen perustuu taloudelliseen suorituskykyyn, palvelujen tehokkuuteen ja yrityksen sisäiseen kehitykseen. Sosiaalinen osuuskunta XIV LUGLIO kykenee tarjoamaan yhdistelmän laadukkaita ja monipuolisia palveluita jokaiseen tarpeeseen käyttäen apunaan pätevää henkilöstöä ja seuraten kaiken aikaa sosiaali-, hyvinvointi- ja koulutushankkeille asetettuja tavoitteita. Osuuskunta XXIV LUGLIO on aktiivinen myös hanketoiminnassa ja palvelujen tuottamisessa: kotipalvelua vanhuksille, alaikäisille, työkyvyttömille ja perheille, jotka sitä tarvitsevat; kouluavustusta joillekin vammaisille; integroitua kotipalvelua ASL AQ 4:lle (Kansallinen terveydenhoito L Aquilan yksikkö, Toimisto nro 4), L Aquilan päiväkotikoulun johtaminen, virkistyspäiväkotien johtaminen (leikkihuoneet) Valle Roveton vuoristoyhteisössä, vammaisille tarkoitetuttujen, osa-aikaisten asuntopalveluiden (laboratorio ja kauppa) johtaminen, Corfinion lepokodin johtaminen, kahden hylätyille lapsille tarkoitetun asuntokeskuksen johtaminen, sosiaalisihteerin neuvontapiste. Juuri nämä ovat vahvuusalueita, joihin osuuskunta nojaa ja joihin se voi luottaa vastatessaan osakkailleen sosiaalisesta sitoumuksestaan. Osakkaita ovat kaikki ne, jotka suoraan tai välillisesti ovat mukana osuuskunnan toiminnassa: käyttäjät, käyttäjien perheenjäsenet, ostajat, asiakkaat, julkiset viranomaiset, työntekijäjäsenet ja vapaaehtoiset, työntekijät, yhteistyökumppanit, paikallisyhteisö, sosiaalipalveluiden järjestelmä, koulutuslaitokset, osuuskunta ja kolmannen sektorin yhdistykset, pankit ja tavarantoimittajat. Osuuskunnalla on 102 jäsentä 46 heistä osa-aikaisia, 18 hankekumppania, 7 ammatillista kumppania (rekisteröity itsenäisinä kumppaneina) ja 13 ajoittaista kumppania. Hankkeen nimi Koulutus elämää varten. Kansalaiselämän pedagogiikka Edunsaajat Teini-ikäiset lapset, sekä italialaiset että ulkomaalaiset, miehet tai naiset, vuotiaat, joissain tapauksissa aina 21- vuoden ikään saakka, tulevat sekä siviili- (vapaaehtoinen oikeudenkäyttö) että rikosoikeuden puolelta (DPR Decree President of Republic nr448/88/ Tasavallan presidentin päätös). Hanketoiminnan kuvaus Hanke käynnistettiin 26. heinäkuuta vuonna 2004 kolmen kuukauden ajaksi. Määräajan kuluttua sitä voi jatkaa toiset kolme kuukautta vapaalla sopimuksella yhdistyksen Dritti Minori (alaikäisten oikeudet) of Teramo kanssa. Hanke syntyi tarpeesta ja halusta yhdistää toisiinsa toisaalta osuuskunnan tarjoamat asuntopalvelut ja toisaalta niiden käyttäjien saama lainopillinen neuvonta, joka myös on osuuskunnan tuottamaa. Hanketta toteutetaan Alaikäisten yhteisöt tiloissa osuuskunta XXIV LUGLION johdolla. Yhteisö perustettiin vuonna 1991täyttämään sekä yhteisömallisen asuntopalvelun tarvetta alueella että viranomaisten tarpeita. Sekä oikeusministeriön nuoriso-oikeus, nuorten rangaistuslaitos että nuorten sosiaalipalvelu ovat itse asiassa kaikki L Aquilan alueella ympäristöineen. Dritti Minori yhdistys takaa kahden viikon ajaksi asianajajan palvelut, tarvittaessa myös kulttuurisovittelijan ja aina sisäisen pedagogin n. kaksi tuntia kerralla kestäviin tapaamisiin. Sitoumus edellyttää alaikäisten tapaamista, heidän juttujensa pääasiassa oikeudellisten kuuntelemista, tutustumista heidän henkilökuvaansa tutkimalla olennaiset asiakirjat ja antamalla heille lainopillisia neuvoja. 11

12 Pyrkimyksenä on uskoa nuoret heidän matkansa ajaksi yhteisöön, joka on laillisesti vastuussa heidän elämänprojektistaan kuten myös nuorille annetusta oikeudellisesta ammattiavusta. Näin yhteisössä olon toivotaan antavan nuorten elämälle merkityksen ja myös saada heidät vapauduttuaan toimimaan tietoisesti ja itsenäisesti. Ajan kuluessa osuuskunnan tarjoama asuntolakasvatus on laajentunut sekä toiminnan että teorian osalta ja erityisesti metodologian ansiosta ympäristöstä on tullut paljon palautetta. Itsehallinto ei tarkoita vain sitä, että ihmiset koulutetaan hankkimaan tietty pätevyys tai taidot. Itsehallinnon saavuttaminen suunnitellaan niin, että se antaa kunnollisen elämänkasvatuksen, kansalaiselämän säännöt, kyvyn päästä tavoitteisiinsa ja auttaa myös vahvistamaan omaa motivaatiota. Kouluttajien jatkuva läsnäolo on koordinoitu johdonmukaisesti tarjotun palvelun kasvatustavoitteiden mukaisesti. Sen vuoksi kasvatuksesta tulee tietyn todellisuuden jäljitelmä: yhteisö jäljittelee taloa, koulutusryhmä teknistä tai sijaisperhettä, päiväkeskuksen työt jäljittelevät työpaikkaa ja lainopillinen neuvontapalvelu suostumista sosiaalisiin sääntöihin. Kouluttaa elämään, in itinera- projekti, aikoo kokeilla uutta asiantuntijapalvelujen yhdistämisstrategiaa, joka ei perustu avunannon periaatteelle vaan pikemminkin voimaantumiselle. Huomiota kiinnitetään jokaisen teini-ikäisen kulttuuritaustaan ja hänen reittiinsä sisään yhteisöön ja sieltä ulos yhdenmukaisesti normatiivisen macho -rakenteen kanssa, jotka yhdessä kannustavat elämään johdonmukaisesti kansalaiselämän sääntöjen mukaan. Varat Omarahoitus Tulokset Työryhmässä toimii 3 asianajajaa, 1 pedagogi ja 5 yhteisötoimijaa. Käyttäjiä on 16. OSUUSKUNTA ARKÈ Projektin johtaja Yrityksen nimi: Societá Cooperativa a r.l. Arkè (Osuuskunta Yhteisö) Yhteyshenkilö Nimi: Artino Di Ferdinando Asema: Puheenjohtaja Osoite Postiosoite: Via N. Palma Teramo Puh.: Faksi: S-posti: presidenza@cooparke.it Nettisivut: Osuuskunnan ja sen toimialan esittely Osuuskunta Arkèn yhteisö perustettiin Teramossa vuonna Sen perustana oli tieteidenvälinen tutkimusprojekti, jolla pyrittiin tutkimaan Abruzzon kirjavaa todellisuutta. Projektin tarkoitus on, asianliittyvien viranomaisten osalta, edistää kehitystoimia strategisina pidetyillä kohdealueilla. Niitä ovat kulttuuriperintö, sosiaaliset toimenpiteet ja kestävä kehitys. 12

13 Osuuskunta Arkèn yhteisön interventiot kattavat kolme sektoria, jotka ovat toisistaan riippuvaisia mutta kykeneviä itsenäiseen toimintaan: yleinen historia ja kulttuurimatkailu, yhteiskunta sekä koulutus ja kulttuuri. Järjestömme pyrkii kehittämään laveasti tutkimusta, kulttuurinedistämistä ja kulttuurikoulutusta keskittyen matkailun, kulttuurin ja ympäristön riippuvuuteen toisistaan sekä niiden väliseen yhdentymiseen. Siinä tarvitaan asianmukaisia tietoja Abruzzon sosiaalisesta todellisuudesta ja sen ongelmista. Tästä näkökulmasta tarkastellen erityisen tärkeää on toiminta, missä luodaan verkostoja liittämään osuuskunnan eri toimintasektorit toisiinsa. Osuuskunta antaa työtä neljälle kokopäiväiselle työntekijälle, neljälle pitkäaikaiselle yhteistyökumppanille sekä monille ulkopuolisille konsulteille meneillään olevista projekteista riippuen. Hankkeen nimi Identiteetin polut Edunsaajat Tutkijat, turistit, yleinen mielipide Hanketoimien kuvaus Tavoitellut identiteetin polut alkavat aluetta kuvaavalla kertomuksella ja jatkuvat kulttuuriperinnön muodostavien osatekijöiden kautta. Hanke lähtee siitä huomiosta ja asenteesta historialliseen alueeseen, missä kuvataan yhteisön identiteettejä ja muistoja kuten myös yhteisön oman aktiivisuuden tuotoksia. Projektissa pyritään tutkimaan ja tukemaan aluetta tulkitsemalla tieteidenvälisesti erityisiä aluetodellisuuksia ja tutkimaan/etsimään kulttuurielementtejä, jotka luonnehtivat aluetta ja suosivat sen elpymistä ja edistämistä. Siksi tämä hanke asettuu kulttuurimatkailun asiayhteyteen, vaikka se ei suljekaan pois laajempaa ja kunnianhimoisempaa näköpiiriä eli niiden alueiden parempaa ymmärtämistä, joiden identiteetti näyttää olevan rajoittunut tiettyihin rooleihin (maiseman kauneus, muistomerkkien ikä, vanhojen perinteiden sitkeys), pinnallisiin näkökantoihin, jotka köyhdyttävät monitahoisempaa kulttuurirakennetta. Projekti saa alkunsa pyrkimyksestä osoittaa vääräksi kulttuuriomaisuuden idean monimerkityksellisyys. Itse asiassa muistomerkki, maisema, kaupunki ja kylä omassa suurenmoisessa eristyneisyydessään, omassa poikkeuksellisessa toistumattomuudessaan, omassa ainutlaatuisuudessaan on usein juuri sitä, mitä nimi kulttuuriomaisuus kuvaa. Ei ole sattumaa, että sana, joka usein esiintyy määriteltäessä kulttuuriomaisuutta, on ilmiö/esiin tuleminen, historiallinen, ympäristöön liittyvä, maisemallinen, taiteellinen, arkkitehtoninen jne. : ilmiö/esiin tuleminen voi tarkoittaa todellisuutta, joka on vaarassa hävitä, joutua rappiolle, tuhoutua, mutta se voi tarkoittaa myös elementtiä, joka erottuu muista, todellisuutta, joka nousee esiin/erottautuu kauneutensa, merkityksensä, ja ainutlaatuisuutensa ansiosta, ja sellaisena se ansaitsee tulla suojelluksi ja säilytetyksi. Me päinvastoin uskomme, että omaisuus on sitä silloin, kun se laitetaan asiayhteyteen jonkun alueen sekä kulttuuriettä luonnonhistoriassa ja - ympäristössä. Irrotettuna asiayhteydestään omaisuus saatetaan ymmärtää vain keinotekoisena ja kaavamaisena ulottuvuutena: Voit arvostaa kauneutta, mutta saatat jättää huomaamatta luonnehdinnan, joka yhdistää sen johonkin alueeseen ja sen kulttuuriin. Tässä tarkoituksessa tarvitaan uusia aloitteita, jotka korostavat asiayhteyttä, jotka onnistuvat yhdistämään kävijän ulkoisen katseen niiden sisäiseen katseeseen, jotka elävät kulttuurin kanssa. Se, mitä me yritämme edistää, ei ole mikään yksittäinen naturalistinen, historiallinen tai arkkitehtoninen aarre, vaan koko alue, koko siitä tehtyjen tarinoiden joukko, kansanperinteen jäljet, runoilevien paimenten haavekuvat, legendat ja tarinat ja pyhän kuvaukset. Kaikki elementtejä, jotka voivat kiinnittää 13

14 ulkopuolisten kävijöiden huomion ja tarjota vahvemman, syvemmän merkityksen identiteetistään niille, jotka kokevat sen joka päivä. Meistä on ilmeistä, että eri alueet (tässä maantieteellisinä alueina ymmärrettyinä, joilla on asetetut rajat esittämään järjestelmän ja kulttuurisen tasalaatuisuuden johdonmukaisia puolia) säilyttävät oman, vuosisatojen aikana vakiintuneen identiteetin, joka ilmentää itseään sekä aineellisessa kulttuurissa kuten taidekäsityöt että päivittäisissä tavoissa. Sanaa identiteetti käytetään usein monimerkityksellisesti. Itse asiassa ei ole epäilystäkään siitä, että identiteetin olemassaololle on vahva tarve, jota usein ilmaistaan paikallisesti. Joskus sitä käytetään konservatiivisin tai kansallis-populaarisin erityispiirtein (jotka politiikassa saavat taantumuksellisia sivumerkityksiä) tai opportunistisissa muodoissa kuten luotaessa keinotekoinen tai teennäinen identiteetti. Tässä jälkimmäisessä tapauksessa identiteetti nähdään ainutlaatuisena, vastakohtana muille yhteisöille, joista tämä yhteisö pitää oikeana erottautua. Tämän ilmiön rinnalla, joka turismissa voidaan määritellä kaupalliseksi etnisyydeksi, on kuitenkin olemassa toinen liike paikallisen kulttuurin uudelleen löytämiseksi. Se on vahvasti luova ja pyrkii säilyttämään kulttuurierot. Tässä tapauksessa identiteetti ei mahdollista vastakkainasettelua tai erottelua, vaan pikemminkin se on mahdollisuus löytää uudelleen erityiset alueelliset kutsumukset yhtenä osallistumistekijänä uudistettaessa osuuskunnallisesti suhteiden yleistä järjestelmää, joka usein menee ohi hallinnollisten, maakunnallisten, alueellisten ja jopa kansallisten rajojen, kuten on laita Välimerenmaiden kulttuurissa. Projekti pohjaa siten tutkimusten monilukuisuuteen, joita liittää toisiinsa yhteinen, kulttuurinen lähestymistapa; erityisissä toimituskokoelmissa julkaistut tutkimukset. Monet niistä otetut aineistot auttavat toteuttamaan nettisivuja Varat Osuuskunta Arkè, Abruzzon maakunta, Teramon lääni Tulokset Vaikka hanke ei vielä ole päättynyt, se on jo saavuttanut muutamia tärkeitä tuloksia. Se on ennen kaikkea, julkaissut I Passi (Askeleet) nimisen kokoelman, joka koostuu kymmenestä julkaistusta osasta (kolme osaa on vielä painossa) sekä toisen kokoelman nimellä I Percorsi (Polut), jonka osia on painossa kaksi. Lisäksi on olemassa videokokoelma, jonka osista yksi on jo tullut ulos ja kaksi on vielä julkaisematta. Projektilla on omat nettisivut jotka italialaisen portaalin turismo.it :n mukaan ovat kymmenen parhaimman Italian turismia käsittelevän nettisivun joukossa. Lisäksi on vuoden aikana järjestetty erilaisia tapahtumia (kongressit, juhlat, seminaarit jne.), jotka ovat vetäneet mukaan yhä enemmän yleisöä. Projekti työllistää neljä pitkäaikaista yhteistyökumppania nuoria vastavalmistuneita, jotka ovat ensimmäisessä työpaikassaan ja siinä on mukana myös vastavalmistuneita työttömiä nuoria etsimässä ensimmäistä työpaikkaansa. SOSIAALINEN OSUUSKUNTA L ALVEARE Projektin johtaja Yrityksen nimi: L Alveare Coop Sociale Yhteyshenkilö Nimi: Lorena Pitassi Asema: Päiväkodin johtaja 14

15 Osoite Postiosoite: Via Campo Imperatore Montesilvano (PE) Puh.: Faksi: S-posti: alveare4@virgilio.it Osuuskunnan ja sen toimialan esittely L Alveare on pätevä päiväkotiosuuskunta, jonka perustivat naiset (heistä 90 % on äitejä) vuonna Päiväkodin organisaatiosta, johtamisesta ja hoitamisesta vastaavat johtaja, 5 kasvattajaa ja kokki. Henkilökunta on asianmukaisesti koulutettua ja vaatimukset täyttävää. Päiväkoti Zucchero Filato (Hattara) keskittyy palveluiden räätälöintiin ja suuntautuu kaikkien lasten oikeuksien tunnistamiseen ja jokaisen yksilön mahdollisuuksien ja ainutlaatuisten taitojen korostamiseen. Luotettu ja luotettava palvelu auttaa perheitä yhdistämään työn ja vanhemmuuden ja turvaa oikeuden valita erilaisista varhaislapsuuden koulutuspalveluista alueella. Päiväkoti avaa ovensa klo 7.30 aamulla ja sulkee ne klo 19 illalla, maanantaista lauantaihin. Tilat ovat kooltaan 200m². Sisätilat on jaettu eri osastoihin lasten iän mukaan: 5-24 kuukauden ikäiset omassa osastossaan sekä kuukauden ikäiset omassaan, Ninna Nanna (kehtolaulu) huone, ruokasali, keittiö, ruokakomero, kylpyhuone, vammaisten kylpyhuone, käytävä ja yhdistävät tilat sekä valmisteilla olevat ulkotilat. Tarjolla ovat aktiviteetit jäteainesten opaskirja, graafinen piirustus, äänimusikaali, liikuntahuone, teatteri ja musiikkilaboratorio ja kertomushuone. Päiväkoti edistää tapaamisia perheitten kanssa: yksilölliset haastattelut, kolme tapaamista vuodessa vanhempien kanssa, retket (esim. maatilalle, kirjakauppaan ), laboratorioaktiviteetit ja teemakokoukset. Kesäisin on tarjolla rantatoimintaa. Hankkeen nimi Päiväkoti Zucchero Filato Hattara Edunsaajat Lapset, iältään kuukautta, alueen asukkaat ja muualla asuvat. Sukupuoli, kulttuuri, kieli, uskonto, henkilökohtainen tai sosiaalinen asema eivät sulje ketään pois. Hanketoimien kuvaus Päiväkoti Hattara järkiperäistää ja parantaa järjestelmäänsä ja edustaa varhaislapsuuden koulutuspalveluissa vahvaa innovatiivisuutta. Palveluiden suunnittelu tapahtuu sen pohjalta, mitä laaja kartoitus Montesilvanon (PE) päiväkoteja käyttävien perheiden tarpeista ja odotuksista kertoo. Abruzzon maakunta oli osarahoittajana hankkeessa naisyrittäjyyttä koskevien lakien 143/95 ja 96/97 kautta. Riippumatta osittain positiivisista tuloksista, tämä tapahtuma on hyvä kannustin hankkeen kehittämistyön aloittamiselle. Monia vaikeuksia on koettu, sekä taloudellisia että byrokraattisia. Kuitenkin sitoutuneiden ihmisten työ on melkein kaksi vuotta sen aloittamisesta johtanut päiväkoti Hattaran avaamiseen vuonna Tilat vastaavat varhaislasten koulutuspalveluista annettuja sääntöjä voimassaolevien lakien mukaisesti: /L:R:. Aluelaki nro 76, annettu 28. huhtikuuta Varat 15

16 Abruzzon maakunta, 4 jäsentä osuuskunta L Alveare:sta Tulokset 7 naistyöntekijää, 25/30 lasta, erittäin luovan palvelun luonti alueelle. OSUUSKUNTA PIERRECI Yrityksen nimi: Pierreci Soc. Coop a r.l Yhteyshenkilö Nimi: Leonardo Guarnieri Asema: Tiedotusosaston johtaja Osoite Postiosoite: Via Tunisi Roma Puh.: Faksi: S-posti: pierreci@pierreci.it Nettisivut: Osuuskunnan ja sen toimialan esittely Pierreci on osuuskunta, joka työskentelee kulttuuriperinnön alalla pyrkien saamaan yleisöä lähemmäksi taiteita ja kulttuuria yleensä. Alussa tutkimusryhmä erikoistui tekemään kartoituksia uusista, kulttuuriomaisuuden arvoa nostavista ja sitä paljastavista muodoista. Sittemmin luotiin uusi, selkeämpi rakenne, joka kykenee tarjoamaan museoille ja taidelaitoksille valmiita laatupalveluita. Pierrecin henkilökunta koostuu n. 300 työntekijästä, jotka on valittu taitojensa ja ammattilaisuutensa perusteella ja koulutettu tyydyttämään tehokkaasti ja sydämellisesti museossa kävijöiden tarpeet. He ovat vastaanottovirkailijoita, arkeologeja ja taidehistorioitsijoita, opastetuista kierroksista vastuussa olevia, kirjakauppojen, sähköisten lipputoimistojen ja puhelinpalveluiden hoitajia ja sen lisäksi teknisiä asiantuntijoita viestinnässä, myynninedistämisessä ja kulttuuriomaisuuden hoitoon soveltuvissa taidoissa. He ovat nuoria, dynaamisia ihmisiä tuomassa yleisöä lähemmäksi taiteita ja kulttuuria. Pierreci ehdottaa ja toteuttaa integroitujen palveluiden järjestelmää, jossa yhtyvät neuvontapalvelut ja itse käyntiä tukevat toiminnot sekä myös markkinointi, myynninedistäminen ja tiedotus. Apuna käytetään ajan hermolla olevia teknologioita ja metodeja. Sähköiset lipputoimistot kiitos laitteisto- ja ohjelmistoteknologioiden yhdessä edistyksellisen sisäänpääsyvalvonnan kanssa tuottavat ajankohtaisia, päivittäisiä tilastoja jokaisesta laitoksesta. Toistaiseksi Pierreci on vastannut tarjotuista palveluista Rooman sekä Lazion ja Campanian maakuntien tärkeimmissä museoissa ja arkeologisissa kohteissa. Lipputoimisto ja vastaanotto Museoiden, muistomerkkien ja näyttelyiden sähköisten lipputoimistojen hoito Ulkoisten myyntiverkostojen organisointi ja johtaminen Vastaanotto, jossa päteviä, kielitaitoisia virkailijoita Ryhmille räätälöidyt palvelut 16

17 Opastetut kierrokset ja ääniteopastukset Opastetut käynnit museo-opastukseen erikoistuneiden taidehistorioitsijoiden ja arkeologien johdolla Erilaiset käyntisuunnitelmat erilaisille kävijäryhmille Lapsille tarkoitetut laboratoriot, didaktiset pelit ja viihde museoissa ja näyttelyissä Ääniteopastukset Museokirjakauppojen johtaminen Erikoistuneiden kirjakauppojen sekä opaskirjojen, luetteloiden ja laitteiden myyntiin tarkoitettujen myyntipisteiden johtaminen Tiedotus- ja varauspisteet Museoiden ja arkeologisten kohteiden puhelinpalvelut Elektroninen puhelinpalvelu Tietokonepäätteellä tehtävät lippuvaraukset ja palvelut Tilastotiedot käynneistä Tiedotus ja tietokoneella tehdyt myynnit Myynninedistäminen Yökierrokset ja ylimääräiset aukiolot Vierailut muistomerkeille, joilla konsertteja ja show esityksiä Erityiset Kohtaa taide tapahtumat perheille Matkanjärjestäjille tehdyt tilaustyöt Huippuasiakkaiden kanssa tehdyt sopimukset: matkanjärjestäjät, yhdistykset, jne. Tiedotustoimistot kohteissa Hankkeen nimi Kulttuurin vastaanottaminen. Vastaanottamisen kulttuuri Edunsaajat Eri maantieteellisiltä alueilta tulevat ulkomaalaiset työntekijät Hanketoimien kuvaus Operaatio Kulttuurin vastaanottaminen. Vastaanottamisen kulttuuri on luonut pohjan uudenlaisen yhdentymisstrategian kehittämiseksi. Strategia perustuu kulttuurivaihdon, ei avustamisen periaatteelle. Museon kautta annettiin mahdollisuus Rooman kulttuuritarjoukselle kohdata vierasmaalaiset työntekijät. Capitoline -museoiden valinta ei ollut sattuma. Musei del Campidoglio (Rooman Capitoleumin museo) on kaupungin museoperinteen sydän, paikka, missä sen symboleja säilytetään aina Naarassudesta Marcus Aureliukseen. Hanketta muokkasi Pierreci yksimielisesti Rooman kunnan kulttuuriosaston ja monietnisistä toimista vastaavan toimiston kanssa sekä yhteistyössä maahanmuuttajatyöntekijöiden yhteisöjen ja Capitoline -museoiden hallinnollisen osaston kanssa. Ohjelma sai alkunsa vierailusta kiinalaisyhteisöön ja se jatkui sarjalla tapaamisia ja vierailuja eri maantieteellisiltä alueilta tulevien ei- 17

18 eurooppalaisten kansalaisten kanssa, käsittäen Pohjois-Afrikan, Etelä-Amerikan, Lähi-idän ja Keski- Euroopan alueet. Varat Rooman kunta; Osuuskunta Pierreci Tulokset Monenlaisten epäedullisista sosiaaliryhmistä tulevien vierailijoiden sisällyttäminen italialaiseen kulttuuriin ja Rooman yhteisöön. Maahanmuuttajien alkuperämaiden ja roomalaisten vierailijoiden välillä tapahtuva kulttuurivaihto tapaamisten-vierailujen avulla. Se oli ensimmäinen, kokeilumielessä tehty vaihe, jossa luotiin yhdentymissuhteet yrityksen ja vierasperäisten yhteisöjen välille. Hanketta seurasi kaksi muuta tapaamisten-vierailujen vaihetta ja se on antanut yritykselle mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin liitettäväksi sen henkilökuntaan. Sen lisäksi hanke on auttanut ulkomaalaisia työntekijöitä perehtymään kaupungin laitoksiin jopa siinä määrin, että eräät heistä ovat nyt mukana paikallispolitiikassa. 18

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)

Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET

EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013

SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ. Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 SYÖTEKESKUS OY YHTEISKUNNALLISENA YRITYKSENÄ Jussi Kemppainen Oulu 31.10.2013 perustettiin 1944. Asialla olivat oululaiset yritysjohtajat, jotka halusivat huolehtia yritysten henkilöstön hyvinvoinnin kasvusta

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuudet edistää työvoiman saatavuutta Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi 5.6.2017 Rahoitusasiantuntija Liisa Irri ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Oulun%Seudun%Setlemen+%ry%

Oulun%Seudun%Setlemen+%ry% Oulun%Seudun%Setlemen+%ry% perustettiin 1944. Asialla olivat oululaiset yritysjohtajat, jotka halusivat huolehtia yritysten henkilöstön hyvinvoinnin kasvusta ja varata kaupunkilaisille mahdollisuuden itsensä

Lisätiedot

Uusi koheesiokumppanuus

Uusi koheesiokumppanuus Uusi koheesiokumppanuus Lähentyminen kilpailukyky yhteistyö Kolmas taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä kertomus Euroopan yhteisöt Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset palvelut ja Quadruple Helix. Tulevaisuuden ratkaisu nuorten palveluilla?

Yhteiskunnalliset palvelut ja Quadruple Helix. Tulevaisuuden ratkaisu nuorten palveluilla? 1 Yhteiskunnalliset palvelut ja Quadruple Helix. Tulevaisuuden ratkaisu nuorten palveluilla? Maaseudun sopeutuminen Maaseututukijatapaaminen, Karstula 26.8.-27.8.2010 2 Sisällys Palma II -projkektin esitely

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE

LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE LIONIEN PALVELUT LAPSILLE PAIKKAKUNNAN ARVIOINTILOMAKE Uusimmat tilastot kertovat, että uskomattoman monet lapset joka puolella maailmaa kärsivät köyhyydestä, sairauksista, vammoista ja lukutaidottomuudesta

Lisätiedot

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017

METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ. FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ FM Reetta Karhunkorva, Lusto & MMM Sirpa Kärkkäinen, SMY & dos. Leena Paaskoski, Lusto 2017 METSÄSUHTEIDEN KENTTÄ I METSÄSUHDE KOHTEEN JA SUHTEEN NÄKÖKULMASTA Metsäsuhde on yksilön,

Lisätiedot

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018

Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,

Lisätiedot

Tuottajaorganisaatiot

Tuottajaorganisaatiot Juhani Heikkilä, Maaseutuvirasto Puh. 0295 31 2352 juhani.heikkila@mavi.fi Mikä on tuottajaorganisaatio? Jonkin maataloustuotteen tai -tuotealan tuottajien yhteenliittymä, joka on hakenut ja saanut tuottajaorganisaatiostatuksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa

Kansan valta. Citizen Voice and Action. World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Kansan valta Citizen Voice and Action World Visionin kansalaisvaikuttamisen ja yhteiskuntavastuun lähestymistapa Demokratiaa kaikille? Seminaari demokratian tukemisesta kehitysyhteistyössä 27.11.2014 Katri

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta

Tavoite Alueelliset palvelut Alueelliset yleisöt Alueelliset sidosryhmät Paikallismuseotyön tukeminen: Paikallismuseoiden neuvonta Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Museoiden tukeminen 2. Kulttuuriperinnön vaalimisen osallistavien menetelmien kehittäminen 3. Kulttuuriperintötiedon saavutettavuuden kehittäminen

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat. Ympäristöoppi 4.lk Arvioinnin tuki Arvioitavat tavoitteet 5 6-7 6=osa toteutuu 7=kaikki toteutuu T1 synnyttää ja ylläpitää oppilaan kiinnostusta ympäristöön ja opiskeluun sekä auttaa oppilasta kokemaan

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa

Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Yhteiskunnallisten Yritysten Superpäivä Oulussa Hallintojohtaja Ari Heikkinen, Oulun kaupunki konsernipalvelut 17.10.2012 Julkiset palvelut murroksessa Euroopan maiden taloudelliset vaikeudet juontavat

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä

Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kestävä kehitys käytännön kulttuuriperintötyössä Kulttuuriperintökasvatus kasvattaa juuret ja antaa siivet (Mervi Eskelinen ja Ulla Bovellan) Museot ja kestävä kehitys 25.3.2010 Tuula Vuolio-Vallenius

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina

Lisätiedot

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta

Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Itse tekeminen ja yhdessä oppiminen museossa Kokemuksia Avara museo -hankkeesta Pauliina Kinanen Suomen museoliitto AKTIIVI Plus -loppuseminaari 19.11.2014 Vuonna 2010 - Avara museo -hanke alkaa Meillä

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hallituksen esitys LAKI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kotoutumisen edistämisen suunnittelu sisältyy maakunnan ja kuntien aluekehitystä, hyvinvointia, terveyttä koskevaan suunnitteluun huolehditaan monialaisena

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2018

Toimintasuunnitelma 2018 Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna

Lisätiedot

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Hyvä hetki ajattelutavan muutokselle ESR-tuen avulla päästiin kehittämään

Lisätiedot

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle

Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 hyvinvointia koko alueelle Vetovoimainen Ylivieska 2021 - hyvinvointia koko alueelle -kaupunkistrategia Ylivieskan kaupunkistrategia perustuu Ylivieskan asemaan alueensa kasvavana

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Yrittäjyyden erillaistaminen Vihreä yrittäjyys. Moduuli 5 Vihreä yrittäjyys ja sen erityispiirteet

Yrittäjyyden erillaistaminen Vihreä yrittäjyys. Moduuli 5 Vihreä yrittäjyys ja sen erityispiirteet Yrittäjyyden erillaistaminen Vihreä yrittäjyys Moduuli 5 Vihreä yrittäjyys ja sen erityispiirteet Esimerkkejä yrittäjyydestä Sisäinen yrittäjyys (Corporate Entrepreneurship): Organisaation eri tasoilla

Lisätiedot

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen

Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ekokumppanuus ja pk-yritysten ympäristöosaaminen Ympäristötieto, -kasvatus ja -toiminta Ympäristöasioiden hallinta sekä materiaali- ja energiatehokkuus TOIMINTA-AJATUS Vanamo-hanke edistää ja tukee Päijät-

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot