SUUNNITELMA Dnro 1834/201/2008

Transkriptio

1 SUUNNITELMA Dnro 1834/201/2008 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 SUUNNITELMA Dnro 1834/201/2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. Vuosien strategiset tavoitteet Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin Toiminnalliset linjaukset sekä MMM:n kannanottoa edellyttävät ehdotukset Vuosien tulostavoitteet Koko laitosta koskevat tavoitteet Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Taloudelliset voimavarat LIITTEET Liite 1. Kehyslomake Liite 2. VM-lomakkeet (erillinen lähetys) Liite 3. Tietojärjestelmät: säädösmuutokset ja ennakointi Liite 4. Maaseutuviraston määrärahatarve momentilta vuosina Liite 5. Tietojärjestelmien kehittäminen Liite 6. Vertailu: TTS vs. TTS

3 1. Vuosien strategiset tavoitteet 1.1. Perustehtäviin vaikuttavat toimintaympäristön muutostrendit TTS -kaudella viraston haasteina ovat maatalouspolitiikan vielä kesken olevien muutosten kuten terveystarkastuksen ja 142-tuen toimeenpano tiukassa aikataulussa. Viraston tavoitteena on jatkaa mm. sähköisten asiointipalvelujen kehittämistä. Maaseutuvirasto alueellistuu Seinäjoelle vuosien aikana. TTS-kaudella valmistaudutaan maatalouspolitiikan uudistukseen ja uuteen ohjelmakauteen v.2014 alkaen. Maaseutuvirasto esittää TTS-kaudelle ministeriön kehykseen nähden suuremmat määrärahatarpeet, koska viraston toiminta on luonteeltaan tietohallintointensiivistä ja vaatii merkittävät panostukset tietojärjestelmiin. Viraston hallinnassa on useita kriittisiä järjestelmiä, joilla toimeenpannaan maatalouspolitiikkaa. Järjestelmät vaativat jatkuvaa kehittämistyötä EU- ja kansallisen lain säädösmuutoksista johtuen. Verrattaessa muihin EU-maksajavirastoihin tietojärjestelmiin varatut määrärahat ovat huomattavasti pienemmät. Annettu kehyksen taso ei riitä toteuttamaan välttämättömiä säädösmuutoksista johtuvia järjestelmähankkeita. Maaseutuviraston ehdottama kehystaso sisältää kaikki tietojärjestelmähankkeet (ml. TTS-kaudella mahdollisesti Tietojärjestelmien kehittäminen-momentilta rahoitettavat hankkeet), jotta muodostuu oikea ja riittävä kuva kokonaisrahoitustarpeesta Merkittävimmät maatalouspolitiikan muutokset ja niiden vaikutus Maaseutuviraston toimintaan Maaseutuviraston työmäärän kannalta merkittävimmät muutokset liittyvät tukien tuotannosta irrottamiseen. Tilatuen merkitys kasvaa edelleen. Tukioikeuksien varantoon vedot tulevat lisääntymään ja niihin liittyvät määritelmät monimutkaistuvat. Tämä tarkoittaa muutoksia erityisesti tietojärjestelmiin. Ns. EU:n maatalouspolitiikan terveystarkastuksen yhteydessä laajennetaan täydentävien ehtojen soveltamisalaa. Terveystarkastus ei yksinkertaista nykyistä valvontajärjestelmää. Maaseudun kehittämisohjelmaan suunnitteilla muutoksia, jotka lisäisivät toimeenpanotehtäviä. Ympäristötuen nykyisistä sitoumuksista suurin osa on voimassa vuoteen 2011 asti sitoumusehdot avoimina. Mavin on mahdollista ohjeistaa modulaatiosta aiheutuvat uudet toimenpiteet aikaisintaan vuodesta Luonnonhaittakorvausjärjestelmää (LFA) ollaan uudistamassa ja alueet luokitellaan uudelleen. Toimeenpano vaatinee laajat resurssit, jos luonnonhaittavaikutuksia on itava tilakohtaisesti. Pohjoisen tuen kehittämisehdotuksesta saataneen komission päätös v puolella. Valtaosa päätöksen uudistuksista laitetaan toimeen ennen TTS-kautta. TTS -kaudelle ajoittuu seuraava pohjoisen tuen viisivuotistarkastelu. Tämän tarkastelun tuloksella voi olla vaikutuksia pohjoisen tuen järjestelmään aivan TTS-kauden lopulla. EU:ssa ollaan ottamassa käyttöön uusi tukijärjestelmä, kouluhedelmäohjelma, lta syksyllä Tällä hetkellä ohjelmasta on ole- 1

4 massa vasta neuvoston asetuksen luonnos, joten ohjelman yksityiskohtia ei tunneta eikä sen hallinnoinnin aiheuttamia resurssitarpeita voida vielä tarkasti ida. Oletuksena on, että järjestelmä on osittain koulumaito-ohjelman kaltainen. Mikäli kouluhedelmäohjelma päätetään ottaa käyttöön Suomessa, sen idaan aiheuttavan tukien hallinnoinnissa 3 htv:n lisäresurssitarpeen. Tarkastustoiminnan toimeenpanoon tarvitaan lisäksi 3 htv:ta. Lisäksi tarvitaan tietojärjestelmä ohjelman toimeenpanoa varten. TTS-kauden loppupuolella valmistaudutaan maatalouspolitiikan uudistamiseen ja uuden maaseutuohjelman toimeenpanoon Vaikuttaminen toimialan vaikuttavuustavoitteisiin Maatalouspolitiikan toimeenpanijana Maaseutuvirasto vaikuttaa maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseen ja kannattavan maataloustuotannon harjoittamiseen Suomessa. Maaseutuvirasto toimeenpanee maaseudun kehittämisohjelmaa, yhteistä maatalouspolitiikkaa ja kansallisia tukijärjestelmiä, joilla tähdätään maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseen. Maaseutuvirasto on aktiivinen verkostotoimija. Virasto tuottaa informaatiota poliittisen päätöksenteon tueksi. Maaseutuvirasto täydentävien ehtojen toimeenpanijana vaikuttaa elintarvikkeiden ja eläinten turvallisuuden ylläpitämisen ja parantamiseen Toiminnalliset linjaukset sekä MMM:n kannanottoa edellyttävät ehdotukset Mavin strategia valmistuu vuoden 2008 aikana. Alustava toiminta-ajatus on: "Kumppanuutta ja hyvää hallintoa maaseudun ja sen elinkeinojen parhaaksi Asiakasta ajatellen Tietoa tuista ja haku helpoksi Maksut oikein ja ajallaan " Maaseutuvirasto pyrkii varmistamaan, etteivät ydintoiminnot häiriinny tulevassa muutostilanteessa. MMM:n kannanottoa edellyttävät ehdotukset Tietojärjestelmähankkeet (Perustoimintaan liittyvät EU- ja kansallisen lainsäädännön uudistamisesta johtuvat tietojärjestelmämuutokset) Mavin toiminta on tietohallintokeskeistä. Tietojärjestelmien kehittämishankkeita on meneillään säännöllisesti. Järjestelmien kehittämistä ovat säädösmuutosten aiheuttamat merkittävät muutokset tietojärjestelmiin ja tietojärjestelmien elinkaaren tai teknisten vaatimusten muutoksista aiheutuneet kehittämishankkeet. Kehittäminen on rahoitettu pääsääntöisesti MMM:n tietojärjestelmien kehittämismomentilta ( ) tai Mavin toimintamenomomentilta ( ). TTS:ssa tietojärjestelmähankkeet ja tietojärjestelmien kehittämishankkeet on 2

5 esitetty yhtenä kokonaisuutena ottamatta kantaa rahoituslähteeseen. Momentilta rahoitettavista, vuonna 2008 käynnissä olevista tai alkavista projekteista, jotka rahoitetaan Tietojärjestelmien kehittäminen-momentilta, yksikään ei näillä näkymin jatku enää TTS-kaudelle (vuoteen 2010). Järjestelmien ylläpidosta huolehtii pääsääntöisesti Tike (pl. peruslohkojen tunnistusjärjestelmä, jonka ylläpitorahoitus on Mavin toimintamenomomentilla), myös jatkuvasti kasvavien ylläpidon konsulttiostojen osalta. Vuosittain tehdään järjestelmähankkeita: pienten säädösmuutosten edellyttämää pienimuotoista kehittämistä (esim. koodistomuutokset ja tukilaskennan vuosittaiset muutokset), joka voidaan hoitaa ylläpitoprosessissa ilman varsinaisten kehittämisprojektien asettamista. Järjestelmähankkeet ovat osa Mavin lakisääteistä perustoimintaa, jonka rahoitus tulee turvata kehyksessä pitkäjänteisesti. Tällä hetkellä vain peruslohkojen tunnistusjärjestelmän osalta rahoitus on järjestetty pitkäjänteisesti ja sen ylläpito sekä ylläpidollinen kehittäminen rahoitetaan Mavin toimintamenoista. TTS-kaudella on myös varsinaisia tietojärjestelmän kehittämishankkeita, joissa uuden tietojärjestelmän rakentamisen lisäksi kehitetään myös toimintaa - esimerkkinä sähköinen asiointi. Tietojärjestelmien tasearvojen selvittely on meneillään tiliviraston tasolla. Tasearvoihin ja poistoaikoihin otetaan kantaa vuoden 2008 tilinpäätöksen yhteydessä. Järjestelmien jälleenhankinta-arvoa vastaavat tasearvot antaisivat oikeamman kuvan viraston riippuvuudesta tietojärjestelmistä verrattuna nykytilanteeseen. Bruttomenojen jakauma TTS-kaudella Menot milj. (mom tietojärj. kehitt. kokonaisuus) Perustoiminta 17,88 17,96 18,61 18,42 EU- ja kansallisen lainsäädännön uudist. johtuvat tietojärj.muutokset JA tietojärj. kehittäm. 3,25 3,71 3,79 3,88 Lisäresurssit 0,39 0,39 0,39 0,39 Alueellistaminen 3,39 1,19 0,00 0,00 Yhteensä 24,90 23,25 22,78 22,68 Taulukko 1. Bruttomenojen jakaantuminen perustoimintaan (sis. peruslohkojen tunnistusjärjestelmän), tietojärjestelmien kehittämiseen sekä tietojärjestelmähankkeisiin, alueellistamisen sekä toiminnan muutosten aiheuttamiin lisätarpeisiin. Lisäresurssit Mavi on huomioinut TTS-valmistelussa virastoon siirtyvät rakentamis- ja metsäasioiden resurssit, 2htv. Nämä näkyvät Mavin perustoiminnan luvuissa, ja se on huomioitu lisäyksenä kehykseen (+2htv, ). Lisäksi Mavi esittää pysyviä lisäresursseja kouluhedelmäohjelman hallinnoinnin ja valvonnan toimeenpanemiseksi yhteensä 6 htv sekä sähköisen asioinnin tietojärjestelmien 3

6 Alueellistaminen kehittämiseen, 1htv. Nämä lisäresurssit on esitetty omana rivinään taulukossa 1 ( ) ja taulukossa 2. (htv). Htv-jakauma Htv:t Mavin esitys perustoiminta * alueellistaminen muut lisätarpeet * Tuottavuusvähennys huomioitu perustoiminnassa. Taulukko 2. Henkilötyövuosien jakautuminen perustoiminnan, alueellistamisen ja lisäresurssien osalta TTS-kaudella. Kouluhedelmäohjelman osalta htv-resursseihin tullaan hakemaan rahoitusta lisätalousssa Suomen kannan varmistuttua. Sähköinen asiointi on Maaseutuviraston tietojärjestelmien kärkihankkeita TTS-kaudella, jonka rahoituksesta on sovittu vuoden 2009 talousn yhteydessä. Sähköinen asiointi muodostaa Maaseutuvirastossa uuden tietojärjestelmäkokonaisuuden, joka edellyttää omaa sovellusaluevastaavaa vastaamaan projektien hallinnasta sekä kehittämisen ja ylläpidon koordinoinnista Maaseutuvirastossa. Tietohallinto-osaston nykyisillä resursseilla ei pystytä kehittämään ja ylläpitämään sähköisen asioinnin järjestelmää. Sähköisen palvelun mahdollisesti edellyttämää puhelintuen resurssitarvetta voidaan ida vasta sen jälkeen, kun työnjako eri toimijoiden välillä on määritetty. Mavin alueellistaminen saatetaan loppuun vuosien aikana. Toimiminen kahdella paikkakunnalla sekä uuden toimipisteen varustaminen tarvittavilla tietoliikenneyhteyksillä edellyttää ylimääräisiä panostuksia mm. toimitilamenoihin ja matkustusmenoihin verrattuna tilanteeseen, jossa toimitaan yhdessä vakiintuneessa toimipisteessä. Alueellistamisen johdosta matkustamisen taso sekä toimitilakustannukset ovat pysyvästi korkeammalla tasolla. Alueellistamisen läpiviemiseen tarvitaan riittävät lisävarat ja hallittuun henkilöstön vaihtuvuuden turvaamiseen riittävät lisähenkilöstöresurssit. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa on mainittu, että hallitus turvaa Maaseutuviraston alueellistamisen tarvittavin lisävaroin. TTS-kauden loppupuolella viraston kehyksessä tulee huomioida kehyslomakkeessa erikseen mainitut alueellistamisen johdosta pysyvästi nousseet kustannukset esim. matkustamisen osalta. 4

7 2. Vuosien tulostavoitteet 2.1. Koko laitosta koskevat tavoitteet a) Toiminnallinen tehokkuus sekä sen kehitys Viraston tulevan suunnittelukauden haasteena on yhteisen maatalouspolitiikan ja sitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden nopeiden muutosten toimeenpano maataloushallinnossa, tietojärjestelmissä ja asiakaspalvelussa. Perustehtävien hoitaminen ja jatkuvuus on varmistettava vaativassa muutostilanteessa. Bruttomenojen jakautuminen kululajeittain, milj. Menojen jakautuminen kulula- jeittain, m Henkilöstömenot 9,60 10,27 10,43 9,54 9,35 9,31 Toimitilavuokrat 1,46 1,87 2,30 1,80 1,80 1,80 Tietotekniikka: laitteet ja palvelujen ostot 6,25 9,37 7,64 8,11 8,69 8,65 Palvelujen ostot 2,53 2,45 2,90 2,69 2,15 2,15 Muut toiminnan menot 1,66 4,67 1,64 1,12 0,79 0,79 Yhteensä 21,50 28,63 24,90 23,25 22,78 22,68 Taulukko 3. Bruttomenojen jakaantuminen kululajeittain. Muut toiminnan menot sisältävät mm. matkakustannukset sekä alueellistamisen aiheuttamat ylimääräiset koulutus-, rekrytointi- ja muuttokustannukset ja uuden virastotalon kalustamiskustannukset (v. 2010). Sisältää myös mom menoja (v ). Taulukossa 3. alueellistaminen näkyy vuosina Vuonna 2009 alueellistamisen kustannukset näkyvät pääasiassa muissa toiminnan menoissa. Vuonna 2010 alueellistamisen kustannukset jakautuvat toimitilavuokriin ja muihin toiminnan menoihin. Tietotekniikka-kohdassa esitetään kaikki tietotekniikkalaitteiden ja tietojärjestelmähankkeiden palveluiden ostojen lisäksi peruslohkojen tunnistusjärjestelmän palvelujen ostot. Mavin toimintolaskenta valmistuu vuosien aikana siten, että toimintolaskentajärjestelmän avulla saadaan tuotettua tiedot vuoden 2008 toimintakertomusta varten. Työajanseurantasovellus on käyttöönotettu heinäkuussa TTS-valmistelussa ei ole vielä voitu hyödyntää laskennasta saatavaa tietoa. Virasto jatkaa TTS-kaudella sellaisten menetelmien kehittämistä, joilla voidaan tuottaa toimintolaskentaa hyödyntäen luotettavaa tietoa toimeenpanon kustannuksista ja henkilötyövuosipanoksista poliittisen päätöksenteon tueksi. 5

8 Maaseutuviraston menot Menot milj. (mom tietojärj. kehitt. kokonaisuus) 2007 ** toteutuma (8 kk) 2008 ** Bruttomenot Mavin esitys Bruttomenot (milj. ) kehys Bruttotulot (milj. ) Mavin esitys Bruttotulot (milj. ) kehys Nettomenot (milj. ) Mavin esitys Nettomenot (milj. ) kehys Htv:t Mavin esitys Htv:t kehys * * sisältää +2htv, siirtyvät tehtävät 2009 ** ,701 21,000 26,631 24,905 23,248 22,782 22,681 25,460 18,177 17,887 18,267 18,397 0,047 0,083 0,083 0,083 0,083 0,083 0,083 0,083 0,083 0,083 0,083 0,083 10,654 20,917 26,548 24,822 23,165 22,699 22,598 25,377 18,094 17,804 18,184 18, ** Vuodet sisältävät vain Mavin toimintamenot (mom ), v.2009 sis. n siirtyvästä erästä (1,17milj. ) Taulukko 4. Maaseutuviraston bruttomenot ja -tulot sekä htv:t ja niitä koskevat kehykset. b) Tuotokset sekä niiden kehitys Mavissa käyttöönotetaan toimintolaskentajärjestelmä vuoden 2009 alkupuolella. Työajanseuranta on juuri käyttöönotettu, minkä vuoksi tietoja ei ole voitu hyödyntää TTS-valmistelussa. Toimintolaskentasovellus ei ensimmäisessä vaiheessaan kata suoritelaskennan osiota, mutta suoritteiden ja mittareiden määrittely on aloitettu Mavin strategiatyön puitteissa vuonna Tällä hetkellä Mavissa ei ole käytettävissä sellaisia suoritetietoja tai tunnuslukuja, jotka kuvaisivat hyvin koko viraston toimintaa. Kustannuslaskennan menetelmien kehittämistä jatketaan TTS-kaudella. Toimintolaskennalla tuotetaan tietoa prosessien, prosessien osavaiheiden ja suoritteiden kustannuksista ja henkilötyöpanoksista viraston johdon ja muiden sidosryhmien käyttöön. Laskennalla tuotetaan taustainformaatiota myös mm. taloudellisuus- ja tuottavuustunnuslukujen suunnitteluun ja intiin. 6

9 Menojen jakautuminen päätoiminnoille TTS-kaudella Milj Päätoiminnot 17,59 17,88 18,57 18,48 Tukijärjestelmien hallinnointi 3,08 3,02 3,05 3,02 Tukihakemusten käsittely 1,04 0,90 0,91 0,91 Tukimaksujen käsittely 1,55 1,57 1,58 1,58 Tukien valvonta ja tarkastukset 1,73 1,70 1,72 1,72 Tukien takaisinperintä ja saatavaseuranta 0,39 0,40 0,40 0,40 Tukijärjestelmiin liittyvä yhteistyö ja kehittäminen 0,44 0,45 0,45 0,45 Tietohallinto 8,10 8,53 9,12 9,08 Sisäinen tarkastus 1,26 1,32 1,33 1,33 Hallinto 3,92 4,18 4,21 4,20 Alueellistaminen 3,39 1,19 0,00 0,00 Yhteensä 24,90 23,25 22,78 22,68 Taulukko 5. Menojen jakautuminen toiminnoittain TTS-kaudella, milj.. (Arvio, ei perustu kustannuslaskentaan). Sisältää TTS-kaudelle esitetyt lisäresurssit. Laskelma menojen jakautumisesta esitetään pääprosesseittain TTS-kaudelle, koska työajanseuranta on käyttöönotettu vasta heinäkuussa 2008 ja toimintolaskentasovellusta ei vielä ole. Laskelma perustuu pääsääntöisesti on työajan käytöstä. Hallinnon menot sisältävät mm. henkilöstöhallinnon, henkilöstön kehittämisen, viestinnän, palkallisen poissaolon sekä johtamisen sekä toiminnan ja talouden suunnittelun ja seurannan. Lisäksi hallinnon menoissa esitetään viraston toimitilamenot (ml. vuokrat), työterveyspalvelujen ostot sekä Valtiokonttorin palvelukeskuksen tuottamat henkilöstö-, palkka- ja taloushallinnon palvelut. c) Laadunhallinta sekä sen kehitys Ydintoimintojen riskejä idaan vuosittain. Palvelut ja toiminnan häiriöttömyys pyritään takaamaan jatkuvasti. Mavilla on TTS -kauden aikana käyttöön otettu laatujärjestelmä, jonka pohjalta toimintaa kehitetään jatkuvasti. Viraston ydintoimintoihin liittyviä riskejä seurataan systemaattisesti ja seurannan pohjalta tehdään jatkuvuussuunnitelmat. 7

10 d) Henkisten voimavarojen hallinta sekä niiden kehitys Henkisten voimavarojen hallinta sekä niiden kehitys pohjautuu Mavin henkilöstöstrategiaan. Henkilöstöstrategian suunnittelussa ja seurannassa hyödynnetään vuosittaista henkilöstötilinpäätöstä. Suunnittelukauden yhtenä painopisteenä on henkisten voimavarojen osalta myös Mavin hallitun Seinäjoelle siirtymisen loppuunsaattaminen. Hallitun siirtymisen mahdollistamiseksi Mavissa panostetaan jo ennen suunnittelukauden alkua erityisesti ennakoivaan henkilöstösuunnitteluun. Mavin htv-jakaumien prosenttiosuudet päätoiminnoittain Perustoiminta ml. alueellistaminen 2007 toteutuma (8kk) Päätoiminnot 86,2 % 86,3 % 82,0 % 79,5 % 84,2 % 85,5 % 85,5 % Tukijärjestelmien hallinnointi 26,1 % 26,5 % 24,4 % 22,3 % 23,5 % 23,8 % 23,6 % Tukihakemusten käsittely 11,8 % 11,8 % 10,6 % 9,1 % 8,4 % 8,5 % 8,6 % Tukimaksujen käsittely 11,3 % 11,4 % 10,6 % 10,5 % 11,5 % 11,7 % 11,7 % Tukien valvonta ja tarkastukset 13,8 % 13,7 % 13,4 % 14,0 % 14,8 % 15,0 % 15,1 % Tukien takaisinperintä ja saatavaseuranta 3,4 % 3,3 % 3,2 % 3,7 % 4,1 % 4,1 % 4,2 % Tukijärjestelmiin liittyvä yhteistyö & kehittäminen 4,9 % 4,7 % 4,6 % 4,2 % 4,6 % 4,7 % 4,7 % Tietohallinto 12,3 % 12,3 % 12,4 % 13,0 % 14,3 % 14,5 % 14,5 % Sisäinen tarkastus 2,5 % 2,4 % 2,8 % 2,8 % 3,1 % 3,1 % 3,1 % Hallinto 13,8 % 13,3 % 13,4 % 13,5 % 14,3 % 14,5 % 14,5 % Alueellistaminen 0,0 % 0,5 % 4,6 % 7,0 % 1,5 % 0,0 % 0,0 % Yhteensä 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Taulukko 6. Htv-jakauma päätoiminnoittain, perustuu on työajan käytöstä. Alueellistamisen vaikutus näkyy vuosina Arvio pohjautuu vuoden 2008 tilanteeseen eikä siten sisällä v.2009 siirtyviä toimintoja eikä lisäresurssiesitystä. Henkilöstöbarometrin vuosittaiset työtyytyväisyyttä kuvaavat tavoitteet asetetaan viraston henkilöstöstrategiassa. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan myös yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Virastossa toteutetaan työhyvinvointikyselyä, jolla selvitetään työkuormitus- sekä uupumustekijöitä. Maaseutuvirasto pyrkii olemaan haluttu ja kilpailukykyinen työnantaja. Virastossa panostetaan hyvään johtamiseen, asiantuntemuksen säilyttämiseen ja vahvistamiseen sekä uusien osaamistarpeiden tunnistamiseen ja osaamisen hankkimiseen. Esimiespalautejärjestelmää hyödynnetään johtamisen kehittä- 8

11 misessä. Palkkausjärjestelmää kehitetään jatkuvasti suorituksen johtamista ja tuloksellista toimintaa tukevaksi. Henkilöstön koulutuksessa panostetaan suunnittelukauden aikana normaalin asiantuntijakoulutuksen lisäksi edelleen perehdyttämisvalmennukseen sekä valmennukseen joka on suunniteltu työn johtamiseen ja tekemiseen hajautetussa työympäristössä. Henkilöstön kouluttamisessa ja kehittämisessä toimeenpannaan vuosittain laadittavaa osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Uusia, teknologiaa hyödyntäviä työn tekemisen muotoja selvitetään ja otetaan edelleen käyttöön Monipaikkainen Mavi (Movi)-hankkeen tutkimustulosten perusteella Keskeiset kehittämistavoitteet ja investointihankkeet Maaseutuvirasto on laatinut tuottavuusohjelman v Tuottavuusvähennyksiä toteutetaan tuottavuusohjelman mukaisesti. Alueellistamisen riskien hallintaan tarvitaan lisäresursseja. Tietohallinnon kehittäminen Toimintokokonaisuus Milj. Tietohallinnon strategia valmistuu vuoden 2009 alkupuoliskolla. Strategiassa määritellään viraston kärkihankkeet ja otetaan kantaa mm. joustavuusvaatimuksen sekä tietohallinnon vaikuttavuuden kehittämiseen. Liitteessä 5. esitetään tarkemmin mm. Mavin tietohallintostrategia. Tietojärjestelmähankkeet ja tietojärjestelmien kehittäminen Tot /2008 TA Yhteensä Maataloushallinnon yhteiset 0,449 0,696 1,650 0,300 0,250 1,500 2,000 6,396 Viljelijätuet 0,165 0,833 1,520 2,490 2,430 0,790 0,400 8,463 Maaseudun kehittäminen 0,535 0,500 0,300 0,300 0,900 1,400 1,400 4,800 Markkinatuet 0,094 0,130 0,175 0,155 0,130 0,100 0,075 0,765 Yhteensä 1,242 2,159 3,645 3,245 3,710 3,790 3,875 20,424 Taulukko 7. Tietojärjestelmähankkeet toimintokokonaisuuksittain (konsulttiostot. milj. ), sisältää kaikki Mavin tietojärjestelmähankkeet ja tietojärjestelmien kehittämishankkeet. TTS-kaudella Maaseutuviraston merkittävimmät tietojärjestelmähankkeet kohdistuvat EU:n ja kansallisen lainsäädännön säädösmuutoksista tulevien merkittävien tukijärjestelmämuutosten toimeenpanoon ja sähköisten palveluiden käyttöönottoon maataloustukihallinnossa. Elinkaarensa loppupuolella olevat tietojärjestelmät mm. IACS ja Rahtu järjestelmät uudistetaan säädösmuutosten edellyttämän tietojärjestelmäpäivityksen yhteydessä kokonaiskustannusten minimoimiseksi. 9

12 Tietojärjestelmähankkeet kehittämistarpeen mukaan jaoteltuna Kehittämistarve Tot /2008 TA (Milj. ) Yhteensä Tekninen uudistus 0,940 1,140 1,050 2,110 2,075 0,575 0,325 7,275 Säädösmuutokset 0,187 0,674 1,245 0,320 0,280 1,500 2,000 6,019 Tuottavuushanke 0,116 0,345 1,350 0,815 1,355 1,715 1,550 7,130 Yhteensä 1,242 2,159 3,645 3,245 3,710 3,790 3,875 20,424 Taulukko 8. Tietojärjestelmähankkeet ensisijaisen kehittämistarpeen mukaisesti jaoteltuna (konsulttiostot, milj. ), sisältää kaikki Mavin tietojärjestelmähankkeet ja tietojärjestelmien kehittämishankkeet. 3. Taloudelliset voimavarat TTS-kauden rahoitus Toiminnan rahoitus rahoitus- lähteittäin (Milj. ) Mavin toimintamenot ( ) 24,90 23,25 22,78 22,68 Käytettävissä oleva rahoitus 24,90 23,25 22,78 22,68 Taulukko 9. TTS-kauden rahoitustarve esitetään kokonaisuutena Mavin toimintamenomomentille oikean ja riittävän kuvan muodostamiseksi. 10