Vaasan seudun kuntajakoselvitys 2014

Transkriptio

1 Vaasan seudun kuntajakoselvitys 2014 Sivistystoimen asiantuntijaryhmä Väliraportti

2 1. Johdanto 2. Sivistystoimen palvelurakenne 3. Sivistystoimen hallinto 4. Sivistystoimessa meneillään olevat uudistukset 5. Sivistystoimen palveluyksiköt 5.1 Varhaiskasvatus 5.2 Perusopetus 5.3 Toisen asteen koulutus 5.4 Taiteen perusopetus 5.5 Vapaa sivistystyö 5.6 Vapaa-aikatoimi 6. Kuntarakenteen merkitys sivistystoimessa 7. Yhteenveto 2

3 1. JOHDANTO Vaasan seudun kymmenessä kunnassa ja kaupungissa on käynnissä kuntajakoselvitys. Työryhmiä on asetettu tuottamaan taustamateriaalia valtion selvitysmiehille. Näistä työryhmistä yksi vastaa sivistystointa koskevan materiaalin kokoamisesta. Sivistystoimen työryhmä on selvittänyt sivistystoimen palveluja. Erityisesti nykytila, laatu ja määrä sekä alueellinen sijainti ja yhteistyö opetuspalvelujen osalta ovat tarkastelun kohteena. Työryhmä on suorittanut arvion mahdollisesta tulevasta palvelurakenteesta ja sen mitoituksesta käyttämällä taustana palvelutarpeen muutoksia koskevia ennusteita. Erityiskysymyksenä on otettu huomioon nuorten tarpeet palvelutuotannossa. Työryhmän toimialaan kuuluvat lasten päivähoito, perusopetus, toisen asteen koulutus, kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi sekä nuorisoasiat. Tarkastelukausi ulottuu vuoteen Sivistystoimen työryhmä on itse tuottanut aineistoa selvitystä varten, mutta se on myös hyödyntänyt FCGn materiaalia, joka ulottuu vuoteen 2029, sekä muita käytettävissä olevia tilastoja tarpeen mukaan. Raportissa kokonaisuudessaan on otettava huomioon, että kuntien raportointijärjestelmä ja budjettikohdat eroavat toisistaan, minkä vuoksi tähän raporttiin sisältyvät luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia. Työryhmään on kuulunut lasten päivähoidon johtaja Birgitta Blomqvist, Korsnäs; sivistystoimen päällikkö Helena Emaus, Vöyri; osastopäällikkö Erkki Kela, Kaskinen; sivistystoimen johtaja Christina Knookala, Vaasa; rehtori Antero Kulonpää, Kristiinankaupunki; sivistystoimen johtaja Raija Leikola, Isokyrö; sivistystoimen johtaja Agneta Martin, Maalahti; sivistys- ja vapaa-aikatoimen johtaja Jaakko Perttu, Laihia; sivistystoimen johtaja Åsa Snickars, Närpiö ja sivistystoimen johtaja Maj-Len Swanljung, Mustasaari. Työntekijöitä ovat edustaneet Hans Backman, Mustasaari, ja Jarmo Juupaluoma, Vaasa. Työryhmän sihteerinä on toiminut talouspäällikkö Eivor Becker, Närpiö. Työryhmän puheenjohtajan on toiminut Åsa Snickars. 3

4 2. SIVISTYSTOIMEN PALVELURAKENNE Sivistystoimessa voidaan erotella toisistaan sellaiset kunnalliset palvelut, joiden saatavuus on tiukasti laissa säädetty ja sellaiset joiden saatavuus kuntalaisille ei sinänsä ole laissa säädetty, mutta jotka, jos niitä tarjotaan kunnassa, perustuvat lainsäädäntöön. Selvitysalueella tarjotaan seuraavia kunnallisia palveluja, joiden saataavuus on laissa säädetty: Lasten päivähoito Perusopetus Kunnan velvollisuutena on järjestää kuntalaisille lasten päivähoitoa ja perusopetusta. Kunta joko tuottaa palvelut itse tai järjestää palvelut ostopalveluna toiselta kunnalta tai muulta yksityiseltä palvelun tuottajalta. Selvitysalueella sekä tuotetaan lakisääteisiä palveluja että ostetaan palveluja muilta kunnilta tai palveluntuottajilta palvelumuodoissa lasten päivähoito ja perusopetus. Selvitysalueella tarjotaan seuraavia kunnallisia palveluja, joiden saataavuus ei ole laissa säädetty: Kulttuuri Liikunta Nuorisoasiat Vapaa sivistystyö Toisen asteen koulutus Taiteen perusopetus 4

5 Selvitysalueella on tehty vertailu sivistystoimen lakisääteisten palvelujen ja eilakisääteisten palvelujen välillä perustuen vuoden 2013 tilinpäätökseen. Vertailun perusteella voidaan todeta, että kuudessa kunnassa käytetään % sivistystoimen budjettivaroista ei-lakisääteiseen toimintaan. Koko selvitysalueella 78 % sivistystoimen budjeteista on sidottu lakisääteisiin peruspalveluihin. KUNNITTAINEN VERTAILU PROSENTTEINA PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN NETTOKULUISTA SUHTEESSA KAIKKIIN NETTOKULUIHIN TILIVUONNA KUNTAA Kunta 1 Tuotot yhteensä Kulut yhteensä Netto % Isokyrö % Kaskinen % Mustasaari % Korsnäs % Kristiinankaupunki % Laihia % Maalahti % Närpiö % Vaasa % Vöyri % Yhteensä % Kuntamallissa 7+3 kuntien lakisääteiseen toimintaan käyttämä kokonaisosuus talousarviosta on 78 % ja 76 %. 5

6 KUNNITTAINEN VERTAILU PROSENTTEINA PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN NETTOKULUISTA SUHTEESSA KAIKKIIN NETTOKULUIHIN TILIVUONNA KUNTAA Kunta 1 Tuotot yhteensä Kulut yhteensä Netto % Isokyrö % Mustasaari % Korsnäs % Laihia % Maalahti % Vaasa % Vöyri % Yhteensä % KUNNITTAINEN VERTAILU PROSENTTEINA PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN NETTOKULUISTA SUHTEESSA KAIKKIIN NETTOKULUIHIN TILIVUONNA KUNTAA Kunta 1 Tuotot yhteensä Kulut yhteensä Netto % Kaskinen % Kristiinankaupunki % Närpiö % Yhteensä % Selvennyksenä voidaan todeta, että Vaasan kaupungin päivähoidon ja perusopetuksen kaikkiin nettokuluihin suhteutettuihin nettokuluihin vaikuttavat Vasa övningsskola (573 oppilasta), Vaasan kristillinen koulu ja Vaasan Steinerkoulu (yhteensä 178 oppilasta). Nämä kulut eivät sisälly Vaasan kaupungin tilinpäätökseen. 6

7 3. SIVISTYSTOIMEN HALLINTO Kymmenessä selvityskunnassa on yhteensä 28 lautakuntaa, jotka käsittelevät asioita sivistystoimen palvelutuotannon eri aloilta. Lisäksi useissa selvityskunnissa on johtokuntia ja jaostoja muun muassa kielellisin perustein. Kuntien lautakunnat ja johtokunnat/jaostot ovat kooltaan vaihtelevia ja tehtävät eroavat toisistaan osittain. Muun muassa Vaasassa toimivat työväenopistot ovat johtokuntien alaisia, kun puolestaan useissa muissa kunnissa työväenopistot toimivat lautakuntien alaisuudessa. Selvityskuntien hallinto jakautuu seuraavasti lautakuntatasolla: 7

8 Kaskinen Sivistyslautakunta Mustasaari Sivistyslautakunta Kulttuuri- ja Isokyrö Sivistyslautakunta Vapaaaikalautakunta vapaaaikalautakunta Korsnäs Sivistyslautakunta Kristiinankaupunki Ruotsinkielinen koulutuslautakunta Suomenkielinen koulutuslautakunta Laihia Sivistys- ja varhaiskasvatuslautakunta Sivistys- ja vapaaaikalautakunta Vapaaaikalautakunta Maalahti Sivistyslautakunta Vapaaaikalautakunta Kansalaisopistolautakunta Suomenkielinen koululautakunta Närpiö Sivistyslautakunta Vapaaaikalautakunta Vapaan sivistyksen lautakunta Musiikkiopiston lautakunta Vaasa Varhaiskasvatus- ja Toisen asteen Vapaa-aikalautakunta Kulttuuri- ja perusopetuslautakunta koulutuslautakunta kirjastolautakunta Teatteri- ja Museolautakunta orkesterilautakunta Vöyri Ruotsinkielinen Suomenkielinen Kulttuuri- ja vapaa- sivistyslautakunta sivistyslautakunta aikalautakunta 8

9 4. SIVISTYSTOIMESSA MENEILLÄÄN OLEVAT UUDISTUKSET Uusi lasten päivähoitolaki on valmisteilla. Perusopetuksen tuntijako sekä opetussuunnitelma uudistetaan lukien. Uusi perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen oppilas- ja opiskelijahuoltolaki lukien. Lukio- ja ammattikoulutuksen sekä vapaan sivistystyön ylläpitäjälupia on haettava uudelleen syksyllä Samanaikaisesti näiden koulutusmuotojen rahoitusjärjestelmää uudistetaan. Ylioppilaskirjoitukset muutetaan sähköisiksi syksyllä Lukion tuntijako ja opetussuunnitelma uudistetaan lukien. Ammatilliseen peruskoulutuslakiin sekä ammatilliseen aikuiskoulutuslakiin tulee muutoksia. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta uudistetaan. Ammatillinen aikuiskoulutus muutetaan osakeyhtiömuotoiseksi. Liikuntalaki 2. Nuorisolaki 3. 9

10 5. SIVISTYSTOIMEN PALVELUYKSIKÖT 5.1. Varhaiskasvatus Varhaiskasvatusta tarjotaan 0-6-vuotiaille lapsille. Perheillä on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Alla on taulukko 0-6-vuotiaiden lasten prosentuaalisesta osuudesta selvitysalueella perustuen vuoden 2012 tilastoihin. Varhaiskasvatusta tarjotaan eri muodoissa ja selvityskunnissa tarjonta oli seuraava: Päivähoitoyksiköt Yksiköiden Osastojen Lasten Kunnat määrä määrä määrä Kunnalliset päiväkodit Kaikki kunnat Yksityiset päiväkodit Närpiö, Vaasa Perhepäivähoitajat omassa kodissa Kaikki kunnat Kunnalliset ryhmäperhepäiväkodit Isokyrö, Kristiinankaupunki, Korsnäs, Mustasaari, Laihia, Maalahti, Närpiö, Vaasa, Vöyri Yksityiset ryhmäperhepäiväkodit 3 26 Laihia, Vaasa Vuorohoito Isokyrö, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Mustasaari, Laihia, Vaasa 10

11 Avoimet päiväkodit/kerhot Närpiö, Vaasa Kunnat maksavat lisäksi kotihoidon tukea Kelan kautta kaikille perheille, jotka hoitavat alle 3-vuotiaita lapsiaan kotona. Tämän lisäksi Vaasan lapsiperheille, jotka eivät käytä kunnallista päivähoitoa, maksetaan Vaasa-lisää vahvistettujen periaatteiden mukaisesti vuotiaiden osuus % Lähde: Tilastokeskus Kunta % Isokyrö 8,0 Kaskinen 4,7 Mustasaari 9,6 Korsnäs 6,7 Kristiinankaupunki 5,3 Laihia 9,8 Närpiö 6,5 Maalahti 7,5 Vaasa 7,9 Vöyri 8,0 Manner-Suomi 7,8 11

12 Alla olevassa taulukossa on vuoden 2012 lasten päivähoidon nettokulut 0-6- vuotiasta lasta kohti (tuottavuus/lapsi). Tilastot osoittavat, että kuntien lasten päivähoitokuluissa on eroja. Lasten päivähoidon nettokulut 2012, /0-6-vuotiaat Lähde: Tilastokeskus Kunta Nettokulut, Isokyrö 4118 Kaskinen 5277 Mustasaari 5876 Korsnäs 7040 Kristiinankaupunki 4939 Laihia 4270 Närpiö 5995 Maalahti 5556 Vaasa 7165 Vöyri 5798 Manner-Suomi

13 Myös verrattaessa lasten päivähoidon nettokuluja asukasta kohti esiintyy eroja. Mustasaari ja Vaasa panostavat vuoden 2012 tilastotietojen mukaan muuta maata keskimäärin enemmän lasten päivähoitoon. Lasten päivähoidon nettokulut 2012, /asukas Lähde: Tilastokeskus Kunta Nettokulut, Isokyrö 328 Kaskinen 248 Mustasaari 567 Korsnäs 470 Kristiinankaupunki 263 Laihia 419 Närpiö 389 Maalahti 417 Vaasa 565 Vöyri 464 Manner-Suomi

14 Päivähoidossa olevien lasten määrä ja henkilötyövuodet Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä Henkilötyö vuodet Suhdeluku Lasten määrä/henkilötyövu osi Isokyrö ,21 Kaskinen ,78 Mustasaa ,77 ri Korsnäs ,82 Kristiinankaupun ,83 ki Laihia ,92 Maalahti ,95 Närpiö ,63 Vaasa ,95 Vöyri ,54 Yhteensä ,74 Kuntien tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia! Kuntien toiminnan osia, jotka saattavat aiheuttaa suhdelukujen vaihteluja lasten määrän ja henkilötyövuosien osalta, voivat olla päivähoidon avustajien saatavuus, 14

15 2012=100. maahanmuuttajataustaiset lapset tai pakolaislapset, jotka joissakin kunnissa tarvitsevat enemmän kuin 1 paikan lasta kohti kotouttamisen ja kielivalmennuksen helpottamiseksi. 1 6-vuotiaat ja kunnallisessa päivähoidossa olevat Muutos : +6% 1-6 -vuotiaat Vaasan selvitysalue Pohjanmaa yhteensä Koko Maa Lähde:Tilastokeskus Vaasan selvitysalue Pohjanmaa yhteensä Koko Maa vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Vaasan selvitysalue Päivähoidossa* *Kunnan kustantamassa päivähoidossa 2012 olleet 1-6-vuotiaat (Sotkanet), muutos suhteutettu 1-6 -vuotiaiden määrän kehitykseen. Tilastoista käy ilmi, että Vaasan seudun selvitysalueella kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten määrä nousee 6 %:lla vuoteen 2029 mennessä. Selvitysalue on pariteetissa koko Pohjanmaan kanssa. Sitä vastoin tilastot osoittavat, että sekä Pohjanmaalla kokonaisuudessaan että Vaasan seudun selvitysalueella kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten määrä tulevaisuudessa 15

16 tulee olemaan korkeampi kuin keskimääräisesti koko maassa. Vuonna 2017 selvityskuntien ja koko maan ero on 3 %, kun taas vuonna 2029 mainittujen alueiden välinen ero on kasvanut 5 %:iin. Verrattaessa kymmentä selvityskuntaa toisiinsa tilastollisesti, tulevaisuudessa tulee olemaan eroja kunnallisen päivähoidon tarpeessa. Kaskisissa ja Kristiinankaupungissa kunnallisen päivähoidon tarve pienenee, Isossakyrössä ja Maalahdessa tarve vaihtelee vertailukauden aikana, mutta jos verrataan vuosia 2012 ja 2029, tarve on jatkuvaa, kun taas Korsnäs, Laihia, Mustasaari, Närpiö, Vaasa ja Vöyri osoittavat kunnallisen päivähoidon kasvavaa tarvetta koko kauden ajan. (Tilastotiedot on otettu selvitysryhmille toimitetusta FCG-aineistosta.) Tilastojen perusteella voimme ennustaa lisähenkilötyövuosien tarvetta kunnissa, joissa kunnallisen päivähoidon tarve kasvaa, tai henkilötyövuosien vähenemistä kunnissa, joissa kunnallisen päivähoidon tarve pienenee. Vaikeampaa on ennustaa mahdollista lisätilojen tarvetta esimerkiksi uusien päiväkotien muodossa. Vanhempien päivähoitomuotoja koskevat toivomukset vaikuttavat osittain hoidon muotoutumiseen. Tämä pätee myös siihen, missä yksittäisen kunnan osassa päivähoidon tarve kasvaa. 16

17 5.2. Perusopetus Perusopetusta järjestetään perusopetuslain (1998/628) mukaisesti. Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi järjestää perusopetuslaissa tarkoitetut palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia ne perusopetuksen järjestäjältä. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain mukaisesti. Selvitysalueella toimi seuraavat perusopetuksen yksiköt (molemmat kieliryhmät): Opetusyksikkö Yksikköjen määrä Oppilaiden määrä Kunnat, joissa palvelua annetaan Esikoulu päivähoidossa Esikoulu koulussa Isokyrö, Kaskinen, Mustasaari, Laihia, Maalahti, Vaasa, Vöyri Isokyrö, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Närpiö, Vöyri Luokat Kaikki kunnat Luokat Isokyrö, Mustasaari, Kristiinankaupunki, Laihia, Maalahti, Närpiö, Vaasa, Vöyri Luokat Mustasaari, Vaasa Erityiskoulut 2 67 Vaasa Yksityiset ylläpitäjät Vaasa Yhteensä

18 Vaasan kaupungissa toimii Vasa övningsskola, jonka omistaa Åbo Akademi, eikä se ole mukana yllä olevissa tilastoissa Vasa övningsskolan F-9:ssä oli yhteensä 573 oppilasta, mikä on merkittävä oppilasmäärä. Vaasa on ainoa kunta selvitysalueella, joka ylläpitää erityiskouluja (yksi ruotsinkielinen ja kaksi suomenkielistä). Nämä erityiskoulut myyvät myös palveluja usealle selvityskunnalle. Useissa selvityskunnissa annetaan vieraan äidinkielen omaaville oppilaille perusopetukseen valmistavaa opetusta. Tämä opetusmuoto toimii joko pysyvinä luokkina kunnissa tai se käynnistetään tarpeen mukaan ja toimii siten joustavasti oppilaiden tarpeiden mukaan. Lisäopetusta annetaan muutamassa kunnassa ja tämä koskee myös Jopo-luokkia. Sairaalaopetusta annetaan Vaasan keskussairaalassa lyhyissä tai pidemmissä jaksoissa oppilaille, jotka ovat sairaalahoidon tarpeessa tai tutkimusjaksolla sairaalassa. 18

19 vuotiaiden osuus % Lähde: Tilastokeskus Kunta % Isokyrö 9,3 Kaskinen 6,6 Mustasaari 10,0 Korsnäs 7,5 Kristiinankaup 6,4 unki Laihia 9,7 Närpiö 7,2 Maalahti 7,6 Vaasa 8,2 Vöyri 8,4 Manner-Suomi 8,6 19

20 Oman perusopetuksen nettokulut 2012, /oppilas Lähde: Tilastokeskus Kunta Nettokulut, Isokyrö 7255 Kaskinen Mustasaari 9151 Korsnäs Kristiinankaup unki Laihia 7137 Närpiö Maalahti Vaasa 8793 Vöyri Manner-Suomi 8520 Oppilashintaan vaikuttavat maantieteellisesti laajoissa kunnissa oppilaskuljetukset sekä se, onko kunnalla yläkouluopetusta vai ei. 20

21 Oman perusopetuksen nettokulut 2012, /asukas Lähde: Tilastokeskus Kunta Nettokulut, Isokyrö 780 Kaskinen 863 Mustasaari 1018 Korsnäs 1136 Kristiinankaup 847 unki Laihia 771 Närpiö 883 Maalahti 955 Vaasa 801 Vöyri 1208 Manner-Suomi 830 Oppilashintaan vaikuttavat maantieteellisesti laajoissa kunnissa oppilaskuljetukset sekä se, onko kunnalla yläkouluopetusta vai ei. 21

22 Lasten määrä perusopetuksessa sekä henkilötyövuodet Kunta Oppilaiden määrä Henkilöty övuodet Suhdeluku Oppilasmäärä/henkilötyövuosi Isokyrö ,31 Kaskinen ,09 Mustasaari ,10 Korsnäs ,00 Kristiinankaupunk ,01 i Laihia ,22 Maalahti ,65 Närpiö ,91 Vaasa ,94 Vöyri ,84 Yhteensä ,87 22

23 2012= vuotiaat ja oman perusopetuksen oppilaat Muutos : +20% vuotiaat Vaasan selvitysalue Pohjanmaa yhteensä Koko maa Vaasan selvitysalue Pohjanmaa yhteensä Koko maa Lähde:Tilastokeskus vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Vaasan selvitysalue Oppilaat* *Laskentaperusteena perusopetuksen oppilaat 2012, muutos suhteutettu vuotiaiden määrän kehitykseen Mitä tulee perusopetuksen palvelutarpeeseen vuoteen 2029 saakka katsomme, että tarve lisääntyy merkittävästi selvitysalueella, koska oppilaiden määrä kasvaa. Myös Pohjanmaalla kokonaisuudessaan ja koko maassa on havaittavissa palvelutarpeen lisääntymistä, mutta kasvu on suurempaa selvitysalueella. Verrattaessa selvityskuntien oppilasmäärien kehitystä, voidaan todeta, että Kaskisissa ja Kristiinankaupungissa 7-15-vuotiaiden oppilaiden määrä pienenee. Isossakyrössä määrä on lähes muuttumaton, pientä kasvua on nähtävissä vuonna Kaikissa muissa kunnissa näemme reilua kasvua tämän ikäluokan oppilasmäärässä. Vaasa on pariteetissa selvitysalueen kehityksen kanssa. On 23

24 myös kuntia, jotka ylittävät selvitysalueen kokonaiskasvun oppilasmäärissä ( Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Närpiö ja Vöyri). Vuonna 2029 selvitysalueen peruskouluissa opetusta saavien määrä on 2350 oppilasta suurempi kuin vuonna Yleisten tilastojen perusteella voidaan nähdä, ett lähinnä Vaasan kehyskuntien oppilasmäärä tulee kasvamaan, mikä on otettava huomioon yleisessä yhdyskuntasuunnittelussa ja koulutoimen kehittämisessä. 24

25 5.3. Toisen asteen koulutus (lukiokoulutus, ammattikoulutus, ammatillinen aikuiskoulutus ja oppisopimuskoulutus) Selvitysalueella kahdeksan kuntaa ylläpitää omaa nuorisolukiotoimintaa. Oppilaiden määrä Kunta Lukioiden määrä Oppilaiden määrä Henkilötyövuodet Isokyrö Mustasaari Kristiinankaupunki Laihia Maalahti Närpiö Vaasa Vöyri Yhteensä Useat lukioiden henkilötyövuosista ovat yläkoulun ja lukion yhteisiä. Pienelle lukiolle on erittäin tärkeää, että voidaan käyttää samoja opettajia yläkoulun kanssa. Joillekin ylläpitäjille tämä on suorastaan välttämätöntä. Jotkut henkilötyövuodet ovat määräaikaisia, mutta suurin osa on toistaiseksityösuhteita. Vaasan kaupunki ylläpitää Vasa svenska aftonläroverkin kautta ruotsinkielistä aikuislukiokoulutusta, opiskelijoiden määrä on 68, sekä Vaasan lyseon lukion kautta suomenkielistä aikuislukiokoulutusta, opiskelijamäärä on 50. Aftonläroverket tarjoaa etäopetusta, minkä johdosta lukion palvelut ovat käytettävissä koko ruotsinkielisen Suomen alueella. Vöyrillä on erityisliikuntalukio, jonka palvelut kattavat koko maan ruotsinkielisen alueen. Vi7 selvittää parhaillaan seutulukion toimivuutta sekä 25

26 taloudellisesti että toiminnallisesti. Syynä selvitykseen ovat valtion ilmoittamat muutokset valtionosuusjärjestelmään sekä ylläpitäjälupien uudistaminen. Nuorisolukiokoulutuksen nettokulut oppilasta kohti vuonna 2012 ovat alla. Oman lukiokoulutuksen nettokulut 2012, /oppilas Lähde: Tilastokeskus Kunta Nettokulut, Isokyrö Kaskinen 0 Mustasaari 6435 Korsnäs 0 Kristiinankaupunki 9986 Laihia 8041 Närpiö 8603 Maalahti 8219 Vaasa 6692 Vöyri Manner-Suomi

27 Oppilasmäärä kunnallisessa lukiokoulutuksessa ja henkilötyövuodet Kunta Oppilaiden määrä Henkilöty övuodet Suhdeluku Oppilasmäärä/henkilötyövuosi Isokyrö ,27 Kaskinen 0 0 0,00 Mustasaa ,87 ri Korsnäs 0 0 0,00 Kristiinankaupun ,43 ki Laihia ,82 Maalahti ,86 Närpiö ,73 Vaasa ,32 Vöyri ,43 Yhteensä ,33 27

28 2012= vuotiaat ja oma lukiokoulutus Muutos : +9% 130 Vaasan selvitysalue Pohjanmaa yhteensä Koko maa vuotiaat Lähde:Tilastokeskus Vaasan selvitysalue Pohjanmaa yhteensä Koko maa vuotiaat = vuotiaat = vuotiaat = Vaasan selvitysalue Lukion oppilaat* *Laskentaperusteena oman lukiokoulutuksen (sis. aikuislukio) oppilaat 2011, muutos suhteutettu vuotiaiden määrän kehitykseen Tilastot osoittavat, että nuorten vuotiaiden määrä koko selvitysalueella tulee vähenemään vuoteen 2017 mennessä, kun taas vuotiaiden määrä kasvaa vuoden 2021 jälkeen. Selvitysalueen lukiokoulutuksen opiskelijamäärä tulee tilastojen mukaan olemaan suurempi vuonna 2029 kuin vuonna Kuitenkin tämän päivän tasosta vuoteen 2021 tapahtuu vähenemistä, jonka jälkeen oppilasmäärä taas kasvaa. Verrattaessa vuotiaiden nuorten määriä selvityskunnissa voidaan todeta, että kaikissa kunnissa paitsi kahdessa määrä vaihtelee ajanjaksolla Vain Laihialla ja Vöyrillä koko tänä tilastokautena tämän ikäisten nuorten määrä kasvaa. 28

29 Kaskisissa, Kristiinankaupungissa ja Närpiössä on tilastotietojen mukaan vähemmän vuotiaita vuonna 2029 kuin vuonna Muissa selvitysalueen kunnissa on enemmän vuotiaita vuonna 2029 kuin vuonna Selvityskuntien omien lukioiden opiskelijamäärät osoittavat suuria vaihteluja kuntien välillä, mutta myös oman kunnan sisällä ajanjaksolla (kuntakohtainen FCG-tilasto). Toisen asteen ruotsinkielistä ammattikoulutusta sekä nuorille että aikuisille tuottaa Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur Söfuk, jossa kaikki selvityskunnat ovat jäseniä paitsi Isokyrö ja Laihia. Toisen asteen suomenkielistä ja ruotsinkielistä ammattiopetusta nuorille ja aikuisille tuottaa Vaasan kaupunki sekä suomenkielistä koulutusta Seinäjoen koulutuskuntayhtymä. Vaasan kaupungin ylläpitämä Vaasan aikuiskoulutuskeskus tarjoaa ammatillista aikuiskoulutusta suomeksi ja ruotsiksi. Tämän lisäksi seudulla toimii muita aikuiskoulutustoimijoita, mutta ne eivät ole selvityskuntien ylläpitämiä. Selvityskuntien oppisopimuskoulutusta ylläpitää Vaasan kaupunki. Oppisopimuskoulutus johtaa samoihin ammattitutkintoihin kuin ammattiopistoissa järjestettävä koulutus. Oppisopimuskoulutus tarjoaa myös mahdollisuudet lisäkoulutukseen Taiteen perusopetus Musiikin, tanssin ja kuvataiteen perusopetusta annetaan Kuula-opistossa, Mustasaaren musiikkiopistossa, Musiikkiopisto Legatossa, Etelä-Pohjanmaan käsi- ja taideteollisuus r.y.:n toimesta, Vasa arbetarinstitutissa, Vaasan työväenopistossa, Vöyrin-Oravaisten-Maksamaan kansalaisopistossa, Närpiön aikuisopistossa, Maalahden-Korsnäsin kansalaisopistossa ja Kristiinankaupungin kansalaisopistossa. 29

30 5.5. Vapaa sivistystyö Vapaaseen sivistystyöhön kuuluvat kirjastot ja kansalaisopistot/aikuisopistot/työväenopistot. Vaasan kaupunginkirjasto toimii maakuntakirjastona. Kunta Kirjasto Henkilöstö Aikuisopisto Henkilöstö Isokyrö Kyllä 4 Kyllä** - Kaskinen Kyllä 1,32 Kyllä 2,6 Korsnäs Kyllä 1,7 Kyllä* - Kristiinankaupunki Kyllä 6 Kyllä 3 Mustasaari Kyllä 13 Kyllä 13 Laihia Kyllä 6,5 Kyllä** - Maalahti Kyllä 3,28 Kyllä 3,4 Närpiö Kyllä 7 Kyllä 11 Vaasa Kyllä 62 Kyllä 25 Vöyri Kyllä 5,8 Kyllä 4,7 *Yhteistyössä Maalahden kunnan kanssa **Vaasa-opisto tuottaa palvelut Kirjastojen nettokulut 2012, /asukas Lähde: Tilastokeskus Kunta Nettokulut, Isokyrö 57 Kaskinen 106 Mustasaari 52 Korsnäs 67 Kristiinankaupunki 53 Laihia 51 Närpiö 55 Maalahti 56 Vaasa 66 Vöyri 61 Manner-Suomi 58 30

31 5.6. Vapaa-aikatoimi (kulttuuri, liikunta ja nuoriso) Kunnan vapaa-aikatoimi kattaa kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimet Näiden palvelujen järjestämistapa vaihtelee kuntien välillä. Joko palvelut järjestetään omana kunnallisena toimintana tai hoidetaan kuntayhtymien kautta. Alla olevassa taulukossa selvitetään selvitysalueen kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimien vakinaisen henkilöstön määrää. Kunta Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimien työntekijöiden määrä Isokyrö 2 Kaskinen 1,4 Mustasaari 10,85 Korsnäs 0,2 Kristiinankaupunki 6 Laihia 8 Maalahti 1 Närpiö 6,25 Vaasa 196 Vöyri 1,3 Yhteensä

32 Kulttuuritoiminnan nettokulut 2012, /asukas Lähde: Tilastokeskus Kunta Nettokulut, Isokyrö 331 Kaskinen 287 Mustasaari 199 Korsnäs 178 Kristiinankaupunki 121 Laihia 177 Närpiö 168 Maalahti 133 Vaasa 372 Vöyri 180 Manner-Suomi 268 Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur, johon kaikki selvityskunnat paitsi Laihia ja Isokyrö kuuluvat, ylläpitää Wasa Teateria. Kunnat maksavat kuntaosuuksia kuntayhtymälle muun muassa teatteritoiminnasta. Vaasan kaupunki rahoittaa kokonaan Vaasan kaupunginteatterin ja Vaasan 32

33 kaupunginorkesterin, joilla on seudullinen tehtävä, samalla tavoin kuin Wasa Teaterilla. Liikunnan ja ulkoilun nettokulut 2012, /asukas Lähde: Tilastokeskus Kunta Nettokulut, Isokyrö 188 Kaskinen 64 Mustasaari 75 Korsnäs 42 Kristiinankaupunki 16 Laihia 87 Närpiö 50 Maalahti 13 Vaasa 110 Vöyri 47 Manner-Suomi 94 33

34 Botniahallin ja Vaasan jäähallin käyttö- ja henkilöstökulut sisältyvät Vaasan kaupungin liikunnan ja ulkoilun lukuihin. Laitoksia hoitaa Kuntayhtymä Vaasan seudun Areenat, jota ylläpitävät Mustasaari ja Vaasa. 34

35 6. KUNTARAKENTEEN MERKITYS SIVISTYSTOIMESSA Sivistystoimen palvelujen tuleva tarve on ratkaiseva mahdollisia kuntarakenteen muutoksia koskevia päätöksiä tehtäessä. Sivistystoimen väliraportin pohjana olevat tilastot osoittavat selvästi kuinka suuri palvelujen tarve tulee olemaan tulevien 15 vuoden aikana selvitysalueen kunnissa sekä sivistystoimen lakisääteisten palvelujen piirissä olevien ikäluokkien osalta, mutta myös vapaan sivistystyön, kulttuurin ja vapaa-aikatoiminnan osalta. Lähipalvelut Sivistystoimen työryhmä toteaa, että lähipalvelujen saanti on erittäin tärkeää kymmenen selvityskunnan yksittäisille asukkaille. Lähipalvelut voidaan määritellä palvelumuotona, jota kuntalaiset tarvitsevat päivittäin ja joka riippuen kuntalaisen iästä voi vaihdella saatavuusasteeltaan. On huomioitava, että väliraportin eri toimintamuodot perustuvat tasapuolisiin palvelumuotoihin kummallakin kotimaisella kielellä. Tärkeää yksittäiselle kuntalaiselle on, että tarjolla on riittävästi palveluja kohtuullisella etäisyydellä, esim. päivähoitopaikkoja (sekä päivä- että yöhoitoa), että kouluverkko mahdollistaa koulunkäynnin ilman liian pitkiä koulumatkoja (säännellään mm. perusopetuslain kautta), että resurssit psykologin, kuraattorin ja puheterapeutin palveluihin ovat riittävät, että erityisopetusta on saatavilla ja että henkilökohtaista hyvinvointia edistävään vapaa-ajantoimintaan on mahdollista osallistua. Sivistystoimen lähipalveluja, joiden on sijaittava lähellä kuntalaista, ovat: Päivähoito Perusopetus, alakoulu (vl 1-6) Perusopetus, yläkoulu (vl 7-9) Sivistystoimen lähipalveluja, joiden on sijaittava kuntalaisen kannalta kohtuullisella etäisyydellä, ovat: 35

36 Lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus Kirjastopalvelut Vapaan sivistystyön palvelujen tarjonta Kulttuuri-, nuoriso- ja vapaa-ajantoimen palvelujen tarjonta Mahdollisen kuntaliitoksen on turvattava demokraattinen myötämäärääminen, lähipalvelujen tuotanto ja palvelujen kehittäminen paikkakunnalla sekä mahdollistettava erikoistuminen jollakin erityisalueella uuden kunnan eri osissa. Kuntalaisilla tulee olla yhdenvertainen oikeus ja kohtuuetäisyys palveluihin (esim. toisen asteen koulutusmuotojen saatavuus). Yksittäiselle asukkaalle isompi kunta mahdollistaa sen, että hän voi esimerkiksi jättää lapsensa päiväkotiin lähempänä työpaikkaa tai työmatkan varrella lapsen päivien lyhentämiseksi (koskee esim. kotikunnasta työpaikalle pendelöiviä). Selvityskunnilla on tänä päivänä erilaiset oppilasrajat alakoulun (vl 1-6) lakkauttamiseksi. Koulun toiminnan jatkamiseksi vaadittava oppilasmäärä vaihtelee 20 ja 36 oppilaan välillä. Kuntaliitoksessa tämä on yhdenmukaistettava, minkä johdosta yksiköitä saatetaan sulkea. Uuden lainsäädännön seuraukset Toisen asteen koulutusmuodoille tulee uusi lainsäädäntö sekä valtionosuusjärjestelmän, tuntijaon, opetussuunnitelmien, tutkintomuotojen ym. osalta. Ennen kaikkea ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden ylläpitäjälupien saamisen mahdollisuus tulee johtamaan keskusteluihin ylläpitäjien määrästä ja koosta koko Pohjanmaalla. Selvitysalueella yksi mahdollisuus saattaisi olla, että nykyiset kuntayhtymät/ylläpitäjät laajentavat toimintaansa siten, että sekä ammatillinen koulutus että lukiokoulutus toimivat samassa organisaatiossa (näin Vaasan kaupungissa jo tänä päivänä). Toinen mahdollisuus on, että ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus edelleen pidetään erillään erilaisten kuntayhtymien, seutulukioiden ym. kautta. Mahdollisessa kuntaliitoksessa kuntayhtymien/seutulukioiden tarve pienenisi ja uusi kunta hoitaisi sekä ammatillisen 36

37 koulutuksen että lukiokoulutuksen. Toisen asteen koulutusten yhteensovittamisessa on erittäin todennäköistä, että kaikki toimipisteet eivät voi säilyä, mikä luonnollisesti vaikuttaa palvelujen saatavuuteen eri kunnanosissa ja saattaa vaikuttaa kielteisellä tavalla yksittäisiin opiskelijoihin. Sitä vastoin kuntaliitos voi laajentaa kurssitarjontaa ja mahdollistaa erikoistumista, mikä opiskelijan kannalta on myönteistä. Vi7-verkostoon kuuluvat lukiot selvittävät parhaillaan mahdollisen seutulukion muotoa sekä toiminnallisesti, organisatorisesti että taloudellisesti. Useissa selvityskunnissa on yhteiset opettajat yläkoulussa (vl 7-9) ja lukiossa. Jos lukiot alueellistetaan, virkarakenteet on otettava huomioon kunnissa, ettei yläkoulujen (vl 7-9) lähtökohta olisi huonompi rekrytoinnillisesti. Uuden lainsäädännön mukaan ammatillinen aikuiskoulutus tulee osittain tai kokonaan siirtää osakeyhtiölle. Yksittäisen opiskelijan kannalta tästä ei aiheudu muutoksia opintoihin tai aikuisopiskelun mahdollisuuksiin. Suurempi osakeyhtiö ammatillisessa aikuiskoulutuksessa voi kuitenkin olla kilpailukykyisempi tulevaisuudessa. Kuntaliitos mahdollistaisi suuremman osakeyhtiön, mutta tämä voidaan toteuttaa myös kuntien/kuntayhtymien välisillä erillisillä sopimuksilla. Muut lainsäädännön kautta säänneltävät sivistystoimen alueet ovat liikunta- ja nuorisopalvelut. Näitä palveluja kunta on velvollinen järjestämään ja kuntalainen on oikeutettu saamaan ne. Mahdollisessa kuntaliitoksessa pienemmät kunnanosat voisivat hyötyä suuremmasta kokonaisuudesta mitä tulee laitoksiin ja yhteisiin virkoihin esim. nuorisotoimessa, jota useissa pienissä kunnissa hoidetaan osa-aikaisilla toimilla. Koordinointi voisi mahdollisesti myös toteutua paremmin suuremmassa kokonaisuudessa. Kirjastopalvelut ovat tärkeitä kaikille asukkaille ja niitä on jo tarjolla eri muodoissa: pääkirjasto, sivukirjastot ja kirjastoautot. Henkilöstökysymykset Mahdollisessa kuntaliitoksessa henkilöstön virkarakennetta on yhdenmukaistettava muun muassa seuraavilla alueilla: 37