VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

Transkriptio

1 VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PÄIVÄKOTI PILVILINNAN KUVAUS PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS ARVOT ARKIKÄYTÄNNÖT VASTUUHOITAJAJÄRJESTELMÄ PÄIVÄKOTI PILVILINNASSA Tavoite Vastuuhoitajajärjestelmä PÄIVÄKOTIIN TULEMINEN JA SIELTÄ LÄHTEMINEN RUOKAILU HYGIENIA PUKEMINEN JA RIISUMINEN ULKOILU LEPOHETKI VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN JA KASVATTAJAN TEHTÄVÄT OPPIMISYMPÄRISTÖ LEIKKI VARHAISKASVATUKSEN SISÄLTÖALUEET KIELI, VUOROVAIKUTUS JA VIESTINTÄ LIIKUNTA vuotiaat vuotiaat vuotiaan liikuntalajit MUSIIKKI KÄDENTAIDOT JA HIENOMOTORIIKKA Työskentelytekniikoita: MATEMATIIKKA LUONTO, YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS ETIIKKA JA KATSOMUS JUHLAT, RETKET JA VIERAILUT ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA YHTEISTYÖ KASVATUSKUMPPANUUS LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI... 17

3 3 1 JOHDANTO Päiväkoti Pilvilinna on Suomen suurin päiväkoti. Päiväkoti on laajentunut kolminkertaiseksi siitä, kun siinä vuonna 1999 oli kuusi lapsiryhmää ja noin 90 hoitolasta. Harjamäen päiväkoti yhdistettiin hallinnollisesti Pilvilinnan alaisuuteen vuonna Tällä hetkellä päiväkodissamme (Pilvilinna/Harjamäki) on 18 lapsiryhmää ja noin 290 lasta. Henkilökuntaa n. 60. Pilvilinna erottuu muista päiväkodeista käytössä olevien oppimismateriaalien ja erilaisten välineiden runsaudella, laadulla ja monipuolisuudella sekä myös oppimisympäristönä sisä- ja ulkotilojen ainutlaatuisuudella. Päiväkodissa suvaitaan erilaisuutta ja kannustetaan työntekijöitä kokeilemaan uusia asioita ja uudistumaan. Työssään viihtyvät työntekijät jaksavat työssään ja kykenevät erinomaisiin työsuorituksiin sekä saavat palautetta työstään pystyäkseen kehittämään sitä. Päiväkodissa arvostetaan erilaisuutta henkilökohtaisten taitojen ja vahvuuksien, osaamisen, persoonallisten työotteiden, koulutuksen, työntekijöiden iän ja kokemuksen sekä koulutuksen suhteen. Päiväkodin 200 alle esikouluikäistä lasta opetetaan varhaiskasvatussuunnitelman ja päiväkotimme arvojen mukaisesti niin sosiaalisuuteen ja toisten huomioimiseen, kuin myös tunnistamaan ja kehittämään omia, yksilöllisiä vahvuuksiaan. Päiväkoti Pilvilinnan varhaiskasvatussuunnitelman tarkoituksena on tehdä tietoiseksi ajatuksiamme ja toimintatapojamme lasten hoidosta, kasvatuksesta ja oppimisesta päiväkodissamme. Olemme kirjanneet varhaiskasvatussuunnitelmaan asioita toimintatavoistamme ja arjen käytännöistä yhteisen kasvatusilmapiirin luomiseksi lapsen perheen ja ammattitaitoisen henkilökunnan välille. Pilvilinnan varhaiskasvatussuunnitelma on paitsi työväline henkilökunnallemme, myös tietopaketti vanhemmille päiväkotimme toimintaperiaatteista. Se pohjautuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä Siilinjärven kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan. Varhaiskasvatussuunnitelmaa täydentää Kasvattajan käsikirja, jossa kuvataan yksityiskohtaisemmin kasvatuksen käytäntöjä Siilinjärven kunnassa. 2 PÄIVÄKOTI PILVILINNAN KUVAUS Päiväkoti Pilvilinna sijaitsee Harjamäen asutusalueella vuonna 1926 valmistuneessa entisessä sairaalan päärakennuksessa. Päiväkoti on toiminut tässä rakennuksessa vuodesta 1997 lähtien. Pilvilinna toimii S2-rakennuksessa kolmessa kerroksessa ja siellä on tilaa noin 2800 m 2. Lisäksi S6-rakennuksessa sijaitsee päiväkodin käytössä oleva jumppasali. Harjamäen päiväkodissa toimii kaksi alle 3-vuotiaiden lapsiryhmää ja tilaa on noin 300 m 2. Päiväkotimme edustalla on kolme leikkipihaa.

4 4 3 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3.1 TOIMINTA-AJATUS Luomme oppimisympäristön, joka auttaa lasta kasvamaan tasapainoiseksi, toiset huomioon ottavaksi yksilöksi. Vanhemmat ovat parhaita oman lapsensa asiantuntijoita; päiväkodissa tuemme vanhempia heidän tärkeässä kasvatustehtävässään. Käytämme hyväksi suuren päiväkodin mahdollisuuksia tarjota monipuolista toimintaa työntekijöiden lahjakkuuksia hyväksi käyttäen. 3.2 ARVOT KIIREETTÖMYYS Kiireettömän ja rauhallisen ilmapiirin mahdollistaa kulloistenkin resurssien mukainen tavoitteiden asettelu, hyvä suunnittelu ja joustavuus toiminnassa. Kiireettömyyttä luo myös lapsille järjestetty toiminta tiimien pienryhmissä. SUVAITSEVAISUUS Kohtelemme työtovereitamme, lapsia ja vanhempia tasapuolisesti ja kunnioittaen. Kunnioitamme perheiden erilaisia näkemyksiä ja tapoja; jokainen perhe elää omalla tavallaan. Kuuntelemme vanhempien arvoja ja tavoitteita sekä sovimme yhteiset linjat kasvatukseen. Tuemme lapsen kasvua omaksi persoonaksi, oman kulttuurinsa osaksi. Sitä kautta hän oppii hyväksymään muiden tapoja ja näkemyksiä. Kun lapsi voi olla omana itsenään ja oppii arvostamaan itseään, hän voi arvostaa myös muita. VÄLITTÄMINEN Kun jokainen työntekijä välittää omasta ja koko työyhteisön hyvinvoinnista, voimme paremmin tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja perheen hyvinvointia. Kaiken lähtökohta on lapsen hyvä perushoito, rajojen asettaminen ja yksilöllinen huolenpito. Puutumme kaikkiin ilmeneviin `ongelmiin` mahdollisimman varhain. Keskustelemme avoimesti kaikista lasta koskevista asioista vanhempien kanssa. YHTEISVASTUULLISUUS Jokainen Pilvilinnan työntekijä on vastuussa yhdessä toisten kanssa koko päiväkodin toiminnasta. Yhteisvastuullisuuteen kuuluu lapsista huolehtiminen yli ryhmärajojen yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti, työkavereitten jaksamisesta huolehtiminen ja toisten ryhmien auttaminen sekä yhteisistä tavaroista ja tiloista huolehtiminen. Siihen kuuluu myös kaikkien lasten ja aikuisten ystävällinen kohtelu ja auttaminen tarvittaessa, sekä myönteinen ilmapiiri ja hyvä asiakaspalvelu kaikissa tilanteissa.

5 5 4 ARKIKÄYTÄNNÖT 4.1 VASTUUHOITAJAJÄRJESTELMÄ PÄIVÄKOTI PILVILINNASSA Tavoite 1. Turvallisuuden tunteen luominen lapselle ja hänen huoltajilleen 2. Perheen tukeminen lapsen siirtyessä kotoa tai toisesta hoitopaikasta Päiväkoti Pilvilinnaan 3. Tiedon antaminen päivähoitopaikasta 4. Hyvä yhteistyö kodin ja päiväkodin välillä, sekä jatkuva tiedonkulku 5. Lapsen iän mukaisen kehityksen seuraaminen Vastuuhoitajajärjestelmä Hoitoon tulevan lapsen vastuuhoitaja ottaa ennen hoidon alkamista yhteyttä lapsen huoltajiin ja sopii lapsen tutustumisesta päiväkotiin. Alle 3-vuotiaiden ryhmässä lapsen vanhemmat tulevat tutustumaan päiväkotiin ilman lasta. 3-5-vuotiaiden ryhmässä vanhemmat halutessaan tulevat tutustumaan päiväkotiin ilman lasta. Perheen tullessa tutustumaan vastuuhoitaja varaa riittävästi aikaa keskustelua varten; aloituskeskustelu. Keskustelussa selvitetään lapsen tavat ja tottumukset, sekä vanhempien toiveet ja odotukset. Vastuuhoitaja esittelee päiväkotiryhmän tilat ja selvittää yleiset toimintatavat. Sovitaan, miten lapsen tutustumisjakso järjestetään. Perheelle tarjotaan mahdollisuutta, että vastuuhoitaja menee ensimmäisen kerran tutustumaan lapseen hänen omaan kotiin. Lapsi voi käydä tutustumassa päiväkotiin vanhempien kanssa tarvittavan määrän. Lapsi voi jäädä yhden kerran ruokailemaan lounaan, ja aamupalan tai välipalan ilman vanhempia. Lapsen tullessa ensimmäistä kertaa päiväkotiin, on lapsen vastuuhoitaja häntä vastaanottamassa. Alle 3-vuotialla vastuuhoitaja on lapsen kanssa tiiviisti yhdessä niin kauan että lapsi on sopeutunut ryhmään. 3-5-vuotialla vastuuhoitaja on lapsen kanssa yhdessä mahdollisimman paljon ja auttaa lasta sopeutumaan ryhmään. Sopeutumisaika on yksilöllinen. Vastuuhoitajan työvuorot sovitetaan alle 3-vuotiaiden ryhmässä lapsen hoitoaikoihin tarvittaessa vähintään 2-3 päivää. Ensimmäisinä päivinä päivittäisestä yhteydenpidosta päiväkodin ja perheen välillä vastaa pääsääntöisesti lapsen vastuuhoitaja. 3-5-vuotiaiden ryhmässä vastuuhoitaja on tarvittaessa vastaanottamassa lasta hoitoon tullessa ensimmäiset hoitopäivät. Vastuuhoitaja pitää vanhempien kanssa keskustelun noin 2 kuukauden kuluttua hoidon alkamisesta siitä miten lapsella on mennyt ja mitä ajatuksia vanhemmilla on (vasukeskustelu).

6 6 Jatkossa keskusteluja käydään vähintään kerran vuodessa. Keskustelut kirjataan muksunettiin. Jos päiväkodin työntekijät huomaavat lapsen kehityksessä jotakin poikkeavaa, ottaa lapsen vastuuhoitaja asian puheeksi lapsen huoltajien kanssa ja ohjaa heitä tarvittaessa ottamaan yhteyttä päivähoidon yhteistyötahoihin. Lapsen huoltajille järjestetään mahdollisuus yhteiseen keskusteluun lapsen vastuuhoitajan, päiväkotiryhmän lastentarhanopettajan, päiväkodin erityislastentarhanopettajan tai päiväkodin johtajan kanssa aina heidän halutessaan sitä. 4.2 PÄIVÄKOTIIN TULEMINEN JA SIELTÄ LÄHTEMINEN Lasta ja vanhempaa tervehditään. Hoitaja osoittaa omalla käytöksellään, että lapsi on tervetullut hoitoon. Vanhemmat luovuttavat lapsen työntekijälle. Työntekijä varaa aikaa kuulumisten vaihtoon. Lasta haettaessa hoitaja kohtaa vanhemman ja kertoo lapsen päivän kuulumiset. Lapsen ryhmänhoitaja huolehtii myös tiedon kulusta mahdollisen aamu/iltahoidon kautta vanhemmille ja toisille hoitajille. 4.3 RUOKAILU Ruokailu on kiireetön ja rauhallinen. Aikuinen toimii mallina ohjaten hyviin ruokailutapoihin. Ruokailussa kannustamme omatoimisuuteen lapsen yksilöllisyys ja ikä huomioiden. Esim vuotiaat harjoittelevat ottamaan itse ruokaa. Rohkaisemme maistamaan kaikkia ruokalajeja. Keskustelemme terveellisestä ja monipuolisesta ravinnosta. Joissakin ryhmissä on käytössä omakustanteiset Ksylitolipastillit, jotka nautitaan aterian jälkeen. 4.4 HYGIENIA Huolellinen ja riittävän usein tapahtuva käsien pesu lapsilla sekä aikuisilla on erittäin tärkeää. Käsien pesu aina hoitopäivän aluksi on hyväksi havaittu keino vähentää infektioita ja siksi näin tehdään myös Pilvilinnassa, lapsi yhdessä vanhemman kanssa. Opetellaan omatoimisuuteen lapsen ikä huomioiden mm. wc-käynnit, nenän niistäminen, kasvojen pesu. Keskustelemme lapsen kanssa puhtauden merkityksestä. 4.5 PUKEMINEN JA RIISUMINEN Kannustamme lasta omatoimisuuteen iän ja kehitystason mukaan, ja luomme kiireettömän ilmapiirin toimimalla pienryhmissä pukeutumis- ja riisumistilanteissa. Lapset pukeutuvat aikuisen valvoessa ja aikuinen auttaa tarvittaessa lapsia. Lapset opettelevat laittamaan vaatteet ja kengät niille varatuille paikoille, sekä tunnistamaan omat vaatteensa. Lasta

7 opastetaan huomioimaan sää ja mitä vaatteita ja jalkineita milläkin säällä käytetään. Aikuisen malli ja valvonta on tärkeää ULKOILU Ulkoilu on tärkeää jokaiselle lapselle. Ulkona yhdessä toimiminen on myös hyvä kasvatuksellinen hetki. Ulkoillaan säästä riippuen 1-2 kertaa päivässä. Ulkoilun turvallisuus taataan riittävällä valvonnalla. Huolehdimme myös ympäristön sekä välineiden turvallisuudesta. Päiväkodissa on kaikkien ryhmien yhteiset ulkoilusäännöt. Lapsia kannustetaan liikkumaan ja leikkimään omatoimisestikin. Ulkoilua monipuolistetaan retkeilemällä lähiympäristössä. 4.7 LEPOHETKI Riittävä lepo on tärkeää leikki-ikäiselle lapselle. Lapselle annetaan mahdollisuus lepohetkeen ja rauhoittumiseen. Nukkuminen ei ole välttämätöntä. Huomioimme yksilölliset unirituaalit: unikaverit, unirätit, tutit, pullot, unisadut jne. Aikuisen läsnäolo on tärkeää! Valvovan lapsen lepohetkeä ei pitkitetä turhaan sadun ja musiikin jälkeen. 5 VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTATAVAT JA KASVATTAJAN TEHTÄVÄT 5.1 OPPIMISYMPÄRISTÖ Varhaiskasvatuksessa sisällä ja ulkona olevaa leikki- ja toimintaympäristöä kutsutaan oppimisympäristöksi. Turvalliset ihmissuhteet luovat oppimista tukevan ilmapiirin. Lapsi on synnynnäisesti utelias, haluaa oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Toimiessaan mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla lapsi voi kokea oppimisen ja onnistumisen iloa. Hyvä ilmapiiri muodostuu kasvattajan ja lapsen sekä lasten keskinäisestä vuorovaikutuksesta ja kanssakäymisestä. Päiväkotimme kasvattajien suunnittelemat ja toteuttamat toimintamuodot ja tavoitteet luovat turvalliset puitteet kasvaa eri-ikäisille lapsille. Toiminnassa huomioimme myös lasten omat henkilökohtaiset suunnitelmat (varhaiskasvatus/ kuntoutussuunnitelma/hojks).

8 Pikkulapsi-ikäiset (0-3v.) Leikki-ikäiset (3-6v.) Erityisryhmät Oppimisympäristö leikkivälineet turvallisia riittävästi tilaa liikkua (mopot/ työntökärryt) ympäristö turvallinen ja rauhallinen ei liikaa välineitä esillä mahdollisuus monenlaiselle leikille (mielikuvitusleikkien lisääntyessä jakotilojen merkitys kasvaa) pitkäkestoisen leikin mahdollisuus rauhallinen ympäristö saatavilla ikäkautta vastaavat lelut, pelit uteliaisuutta ja toiminnallisuutta herättävä ympäristö (tutkiva oppiminen) mahdollisuus käyttää mielikuvitusta ja toteuttaa itseään opetusmateriaalit, -pelit ja -välineet lasten saatavilla herättämässä mielenkiintoa oppimista ja toisten lasten kanssa toimimista kohtaan ympäristön toteuttaminen lasten ja ryhmän tuentarpeiden ja ikätason mukaan selkeä rakenne: päiväjärjestys, toimintatavat ja ympäristö Kasvattajan tehtävät hoivaa ja hellii auttaa ja avustaa ohjaa lasta kiinnostumaan ympäristöstään niin esineistä kuin toisista lapsista antaa puitteita ja aiheita erilaisiin leikkeihin ja toimintaan tukee leikkiryhmien muodostumista, ohjaa yhteisleikkeihin, on tarvittaessa mukana leikissä ympäristöä muokataan lasten kiinnostusten kohteitten mukaan työpajat, joissa mahdollisuus pitkäkestoiseen ja kiireettömään työskentelytaitojen harjoitteluun toiminnan suunnittelun ja toteutuksen perusta lasten kuntoutussuunnitelmat / HOJKS 8

9 9 5.2 LEIKKI Leikki on lapsen kehitystä eteenpäin vievä voima. Alle kouluikäiselle lapselle leikkiminen on johtava oppimisen lähde. Lapsi ei leiki oppiakseen, mutta oppii leikkiessään. Leikissä lapsi tutkii ja sisäistää ympärillään olevaa maailmaa hakee leikissä asioiden mielekkyyttä ja merkitystä yhdistää aikaisempien kokemusten kautta oppimiaan taitoja, ymmärrystä ja tietoja rakentaa omaa minuuttaan harjaannuttaa vuorovaikutustaitojaan Meidän kasvattajien tehtävänä on luoda päiväkotimme sisä- ja ulkoleikkitilat lapsille leikkiin kutsuvaksi ympäristöksi. Päiväkodissamme jokainen ryhmä suunnittelee oman leikkimaailmansa. Jokaisen ryhmän leikkitilat ovat omanlaisensa. Päivärytmissä huomioimme leikin tarvitseman ajan niin sisällä kuin ulkonakin. Pihamme mahdollistaa ulkoleikit hiekkaleikeistä kiipeily- ja juoksuleikkeihin. Päiväkotiamme ympäröivä luonto innostaa seikkailu- ja luontoleikkeihin ja antaa leikkiaiheita vuodenaikojen rytmin mukaan. Leikkiasiat otamme vakavasti. Me huolestumme, kun aiemmin leikkinyt lapsi lopettaa jostain syystä leikkimisen leikki ei kehity väljissäkään ikätason rajoissa (alla oleva taulukko) leikkiä ei ole leikki ei suju ikätovereitten kanssa ESINELEIKIT pikkulapsi-ikäinen (0-3v.) Leikki lapsen leikki alkaa, kun hän kiinnostuu ympärillään olevista esineistä leikki tapahtuu lattiatasossa leikkiaiheet tulevat lapsen kotiaskareista (mm. ruuanlaitto/siivous/autolla ajaminen) hoivaleikit (nukke- ja pehmolelut) kestävät ja pestävät ja riittävästi samanlaisia leluja yhteisleikki onnistuu VAIN satunnaisesti Kasvattajan tehtävät aikuisen osuus huomattava: leikki syntyy vain aikuisen rakentamana, näyttää kädestä pitäen mallin, opastaa ja ohjaa, miten leluilla leikitään vastaa lapsen puheeseen: pukee asioita ja tekemisiä sanoiksi luo turvallisen esinemaailman, johon lapsi voi tutustua ja tutkia

10 Kun leikki-ikäisen (3-5v.) ryhmässä olemisen taidot alkavat kehittyä, syntyy ROOLILEIKKIÄ Tuleva esikoululainen (6v.) Kun lapsi on oppinut esineiden merkityksen, hän siirtyy havainnoimaan ihmisiä: roolit, ihmisten väliset suhteet kiinnostavat (lapsi ottaa mallia, miten aikuiset käyttäytyvät) lapsi alkaa kiinnostua toisista lapsista (yhteisleikit) leikin aiheet monipuolistuvat: lapsi leikkii, mitä kuulee ja näkee (omat kokemukset/ elämykset) mielikuvitusleikit mahdollistavat leikkimiselle rajattoman aihepiirin pajamuotoiset leikit: auto-, koti-, rakenteluleikit leikin suunnitelmallisuus lisääntyy leikki-iän loppua kohden pitkäkestoisen leikin tärkeys kasvaa jakotilat tärkeitä erilaisille leikeille ja leikkiryhmille leikkitaitojen merkitys korostuu leikkimällä saa kavereita 10 leikkiteemojen monipuolistuessa roolien jaon tasapainottaminen järjestää leikkiaikaa ja - tiloja huolehtii, että leikit sujuvat: ohjaa/puuttuu leikkiin tarvittaessa: havainnoi leikkiä: mitkä aiheet kiinnostavat, mitä välineitä leikki vaatii sekä havainnoi eri leikkijöiden leikkimisen taitoja ja tukee tarvittaessa lapsikohtaisesti leikkimisen taitoja kannustavan ja suotuisan ilmapiirin luominen leikin havainnointi, ei valmiita ratkaisuja (esim. lapset alkavat itse selvittää ristiriitatilanteita) 6. VARHAISKASVATUKSEN SISÄLTÖALUEET 6.1 KIELI JA VUOROVAIKUTUS Pilvilinnassa luomme ryhmiimme turvallisen ja lämpimän ilmapiirin, joka antaa tilaa lapselle ja hänen mielipiteilleen ja asioilleen. Tehtävänämme on luoda ryhmiimme kiireettömyyden tunnetta ja tehdä ryhmä sellaiseksi, että sinne on mukava tulla. Hyvät tavat Rohkaistaan itseilmaisuun ja erilaisten tunteiden ilmaisuun Tärkeää on lapsen ilmaiseminen omalla tavallaan (murre, kulttuuri) Kasvattajan aito läsnäolo molemminpuolinen vuorovaikutus

11 vuotiaat 3-5-vuotiaat 6-vuotiaat Kieli ja vuorovaikutus 2 kk: hihkumista, kiljuntaa, vaatimushuutoja 4 kk: jokeltelua 7-8 kk: jokeltelua, jatkuvia tavusanoja, ensimmäisiä sanoja 1-1,5 v: symbolifunktio herää (sanoja käytetään esittävinä merkkeinä) 1,5-3 v: ensimmäinen kyselykausi (mikä?), muutaman sanan lauseita Keskustelutaidon opetteleminen Toisen kuunteleminen Sanavaraston kehittyminen ja omien mielipiteiden ilmaiseminen 2. kyselykausi (miksi?) Lauserakenne ja peruskielioppi kehittyy Lauserakenteet pidentyvät sanamuodot ja järjestys löytyvät Ymmärrys kehittyy Puhe jo niin selvää, että lapsi pärjää arkipäivän tilanteissa vieraittenkin ihmisten kanssa Äännevirheitä voi olla Ymmärtää ja osaa käyttää useita käsitteitä Puheen opettelu ja vuorovaikutustaidot kehittyvät leikin kautta - sadut ja lorut - laulut - nimeäminen - sanojen ääntäminen Lapsi ymmärtää enemmän puhetta kuin tuottaa sitä Harjoitellaan yhteisleikki ja neuvottelutaitoja Saduttaminen, omat tarinat Erilaiset pelit Diakuvat, kuuntelusadut, televisio ja atk opetusvälineenä +erityisryhmässä tukiviittomat ja PCS-kuvat Vertaisryhmä tärkeä, yhteisleikki ja neuvottelutaidot ovat jo hyvät

12 LIIKUNTA Leikki on liikuntaa ja liikkuen leikimme! Säännöllinen liikunta on erittäin merkityksellistä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Liikunnan kautta lapsi oppii hahmottamaan omaa kehoaan. Se vaikuttaa käsitykseen itsestä, itsetuntoon ja fyysiseen minäkuvaan. Liikuntaelämysten kautta lapsi kokee iloa, ilmaisee tunteitaan ja oppii uutta. Ulkoilemme päivittäin. Päiväkotimme ympäristö tarjoaa monipuolisia liikkumismahdollisuuksia kaikkina vuodenaikoina; lähistöllä on metsä, isot nurmikentät, luistelu- ja hiihtoalueet. Käytössämme on myös jumppasali. Innostamme lapsia liikkumaan turvallisesti erilaisissa ympäristöissä niin sisällä kuin ulkona vuotiaat Liikkuminen on pääsääntöisesti omaehtoista ja se tapahtuu osana arkipäivän toimintoja ja hoitotilanteita. Lapsi oppii perusliikuntataitoja, joihin kuuluvat mm; ryömiminen, konttaaminen, käveleminen, juokseminen, kiipeäminen, kieriminen, riippuminen, alas tuleminen, vetäminen, työntäminen, kantaminen, tasajalkahypyt, mäen laskeminen, heittäminen ja kiinniottaminen. Välineenä toimivat mm. erilaiset pallot, mopot, pyörät, keinut, liukumäki ja musiikki vuotiaat Tässä ikävaiheessa lapsi osaa hyvin perusliikkeet, joten perusliikkeitä vahvistetaan ja harjoitellaan erityistaitoja. Tutustutaan eri liikuntavälineisiin ja harjoitellaan niiden käyttöä. Opetellaan liikuntaleikkejä ja harjoitellaan lajitaitoja. Lisäksi opitaan käsitteitä; edessä, oikealla, ylös ja alas, sekä jono, rivi ja piiri vuotiaan liikuntalajit jumppa pallopelit mailapelit talvilajit; lumileikit, hiihto, luistelu erilaiset välineet tanssi paini pyöräily uinti

13 MUSIIKKI Laulut ja laululeikit ovat osa päiväkodin arkea; musiikkituokioilla, aamupiirillä, välipiirillä, pukeutuessa ja päivälevolla. Tämä edistää lapsen myönteistä asennetta musiikkia kohtaan. Lasta rohkaistaan ja kannustetaan ilmaisemaan itseään musiikin keinoin: laulaminen ja kuunteleminen kehonsoittimet ( taputukset, tömistelyt ) rytmisoittimet, rytmi ja liikkuminen musiikin tahdissa laululeikit, musiikkiliikunta ja tanssi erilaisiin soittimiin tutustuminen musiikkitapahtumiin osallistuminen 6.4 KÄDENTAIDOT JA HIENOMOTORIIKKA Kädentaidoissa lapsilla on mahdollisuus käyttää erilaisia materiaaleja ja tutustua erilaisiin työskentelytapoihin. Lapsen hienomotoriikka kehittyy kädentaitojen kautta. Tärkeää on, että toiminta on ikä- ja kehitystasolle sopivan haasteellista. Lapsi oppii arvostamaan ja käyttämään kädentaitoja ja kokee tekemisen ja onnistumisen iloa. Myös keskittymiskyky paranee kun aloitettu työ tehdään loppuun. Lasten töitä laitetaan esille sekä järjestetään näyttelyjä Työskentelytekniikoita: repiminen, rypistely muovailu (muovailuvaha, askartelumassa, savi) perusvärien tunnistaminen, värien havainnointi ympäristössä piirtäminen, maalaaminen (vesivärit, sormivärit, vahaliidut, hiili ym.) musiikkimaalaus liimaaminen leikkaaminen (saksien käyttö) nikkarointi ja naulaaminen (käytetään puuta) kankaan painanta huovuttaminen ompeleminen hienomotoriikkaa kehittävät myös palapelien kokoaminen, rakentelut, helmien pujottelu, esineiden lajittelut yms.

14 MATEMATIIKKA Matemaattiset taidot kehittyvät leikinomaisesti arjen toiminnoissa: ruokailutilanteissa, loruillessa, lauluissa, rakentelussa, liikuntaleikeissä ja erilaisissa peleissä. Havainnoimalla, kokeilemalla, tutkimalla 0-3 -vuotiaat vertaileminen (koko, muoto) luokittaminen (väri, koko) rakenteleminen (legot, majat) palikkarakentelut, palloleikit 4-6 -vuotiaat pelit: noppa, muistipelit (pari-käsite) avaruudelliset käsitteet: edessä, takana, alla, päällä, rivi, jono geometriset kuviot (ympyrä, neliö ja kolmio; nimeäminen ja tunnistaminen) aikakäsitys (tänään, huomenna, eilen, aamu, päivä, ilta, yö) pienet laskemiset (1-6) 6.6 LUONTO, YMPÄRISTÖ JA KESTÄVÄ KEHITYS Luonnolla on erittäin tärkeä merkitys toiminnan suunnittelussa: usein askartelujen aiheet rakentuvat vuodenaikojen ympärille. Seuraamme vuodenaikojen vaihtumista metsäretkien avulla. Metsä tarjoaa lapselle luontevan ja muuttuvan oppimisympäristön: seikkailuun, leikkiin, tutkimiseen ja retkeilyyn. Opetamme lapsia kunnioittamaan ympäristöä ja luontoa. Tutustumme elinympäristöön, omaan kotiseutuun ja kotimaahan. Kestävän kehityksen malli välittyy lapselle aikuisen esimerkin kautta: käytämme kierrätysmateriaalia askarteluun, lajittelemme paperit, pahvit, nestetölkit, ym. ruokajätteet. Toimimalla taloudellisesti ja säästäen sähköä, vettä ja askartelumateriaaleja ym. Opetamme lapsia pitämään ympäristö siistinä niin sisällä kuin ulkonakin. 6.7 ETIIKKA JA KATSOMUS Luomme kasvatusilmapiirin, jossa on tilaa avoimuudelle ja suvaitsevaisuudelle sekä erilaisten ajatusten ja mielipiteiden kunnioittamiselle. Kunnioitamme toisiamme yksilöinä, omana minänä, niin lapset kuin aikuiset. Hyvän ja pahan oikean ja väärän erojen ymmärtäminen, vastuullisuus, rehellisyys, oikeudenmukaisuus sekä toisten ihmisten kunnioittaminen

15 todentuvat lapselle vähitellen toisten lasten kanssa toimimisen kautta sekä aikuisen mallin mukaan. Opettelemme hyviä käytöstapoja: kiittäminen, anteeksi pyytäminen sekä -antaminen. Kannustamme lasta rehellisyyteen sekä riitojen rakentavaan ratkaisemiseen. Keskustelemme ja ohjaamme näyttämään tunteita ja tunnistamaan omia ja toisten tunnetiloja. Kunnioitamme uskontoon liittyvissä asioissa lasten huoltajien näkemyksiä. Perehdymme lapsen oman uskonnon perinteeseen ja huomioimme ne toiminnassamme. Suomalaista ja kotiseudun perinne- ja tapakasvatusta välitämme lapsille toiminnan kautta (juhlat, ruoka, jne.). Tapakasvatuksen avulla voimme vaikuttaa lapsen myönteisiin ihmissuhteisiin, tunne-elämän terveyteen ja väkivallan välttämiseen. Päiväkodissamme on eri kulttuureista lähtöisin olevia lapsia. Lapset saavat mahdollisuuden kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa oman kulttuurinsa sekä suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Keskustelemme vanhempien kanssa perheen toiveista, kuinka päiväkodissa huomioidaan lapsen oma kulttuuritausta ja elämäntavat JUHLAT, RETKET JA VIERAILUT Vietämme toisinaan erilaisia juhlapäiviä yhdessä vanhempien kanssa (mm. joulu- ja kevätjuhlat). Huomioimme toiminnassa myös mm. pääsiäisen, vapun, laskiaisen. Osallistumme päiväkodin järjestämiin tapahtumiin sekä vieraileviin esityksiin. Teemme retkiä lähiympäristöön; metsään, leikkipuistoon ja hevostalleille. 7 ERITYINEN TUKI VARHAISKASVATUKSESSA Erityistä kasvatusta ja tukea on oikeutettu saamaan lapsi, jonka kohdalla joko vanhemmilla, kasvatus- ja hoitohenkilökunnalla tai lähiympäristöllä herää huoli kehityksen eteenpäinmenosta. Lapsen kohdalla mietitään yksilöllisesti, missä asioissa ja kuinka paljon kukin lapsi tarvitsee apua. Mukaan voidaan pyytää myös eri alueen asiantuntijoita (esim. puhe- tai toimintaterapeutti ja neuvola). Tukea annetaan mahdollisimman paljon ensisijaisesti omassa ryhmässä lapselle tutussa ympäristössä. Tukea pyritään myös suunnittelemaan niin, ettei lapsen päivärytmi rikkoutuisi, vaan se olisi luontainen osa päivän kulkua. Pilvilinnassa toimii kaksi erityisryhmää, Vekarat ja Vintiöt. Päiväkodin muissakin ryhmissä on integroituna erityistä kasvatusta, opetusta ja hoitoa tarvitsevia lapsia. Kilimut ryhmä on esikoululaisten pienryhmä. Päiväkodissa työskentelee kaksi erityislastentarhanopettajaa

16 erityisryhmissä. Kiertävät erityislastentarhanopettajat konsultoivat päiväkodin muita ryhmiä. Toinen kelto esikouluryhmiä ja toinen alle esikouluikäisten ryhmiä. Erityistä kasvatusta ja tukea tarvitseville lapsille tehdään lakisääteinen kuntoutussuunnitelma yhdessä perheen ja yhteistyötahojen kanssa. Kuntoutussuunnitelmassa kartoitetaan lapsen vahvuudet ja vielä kehittymässä olevat osa-alueet sekä mietitään miten niitä voidaan vahvistaa. Suunnitelma läpikäydään kaksi kertaa vuodessa. Erityisryhmässä lapsiryhmä on pienempi ja lasten kanssa työskentelee 4 aikuista. Tällöin lapsen yksilölliset tarpeet on helpompi huomioida ja toimintaa voidaan suunnata kunkin lapsen tarpeita vastaavaksi. Erityisryhmissä lapsen arki suunnitellaan niin, että lapsella on mahdollisuus saada oman kasvun kannalta merkittäviä onnistumisen kokemuksia ja elämyksiä. Itsetunnon ja positiivisen minäkuvan vahvistaminen on osa jokapäiväistä toimintaa. Toiminta ryhmässä on strukturoitua eli suunniteltu etenemään johdonmukaisesti ja selkeästi. Toiminnan ja vuorovaikutuksen apuna käytetään puheen lisäksi myös kuvia ja tukiviittomia tarvittaessa. Työskentely tapahtuu joko lapsen kanssa kahden kesken tai pienryhmissä. Myös muissa ryhmissä toiminta pyritään suunnittelemaan kunkin lapsen tuen tarpeiden mukaisesti esim. pienemmässä ryhmässä, kuvia yms. apuvälineitä käyttäen YHTEISTYÖ 8.1 KASVATUSKUMPPANUUS Suurin osa Päiväkoti Pilvilinnan henkilökunnasta on käynyt jo kasvatuskumppanuuskoulutuksen ja lopuillekin tämä koulutus järjestetään lähivuosien aikana. Kasvatuskumppanuus tarkoittaa tasavertaista kumppanuussuhdetta lapsen asioissa päiväkodin henkilökunnan ja lasten vanhempien välillä. Molemmat ovat erilaisia, mutta tasaarvoisia lapsen tuntijoita. Kiinteä yhteistyö takaa lapselle turvallisen ja johdonmukaisen kasvun päiväkodissa. Kasvatuskumppanuuden perusperiaatteita ovat: kuuleminen, kunnioittaminen, vuoropuhelu ja luottamus. Hyvään kumppanuussuhteeseen kuuluu avoin vuorovaikutus hoitajien ja vanhempien välillä, jossa molemmat kunnioittavat toinen toistensa mielipiteitä ja yrittävät löytää yhteisen näkemyksen siitä, mikä kulloisessakin tilanteessa olisi lapsen kannalta paras toimintatapa. Tavoitteena on, että syntyy molemminpuolinen luottamus, jossa voidaan puhua suoraan lapsen asioista. Tällaisen suhteen luominen ja ylläpitäminen vaatii aikaa ja yhteistä halua tehdä yhdessä töitä lapsen parhaaksi. Erityistä huomiota kiinnitetään päivähoidon aloitusvaiheeseen. Tiedon hoitopaikan saamisesta ilmoittaa perheelle päiväkodin johtaja ja tämän jälkeen lapsen vastuuhoitaja ottaa yhteyden perheeseen ja sopii vanhempien kanssa ensimmäisen tapaamisen, jossa

17 17 lapsi/lapset eivät vielä ole mukana. Silloin on mahdollisuus jutella kaikki aikuisten asiat kaikessa rauhassa. Samassa yhteydessä sovitaan vanhempien kanssa, miten lapsen tutustuminen aloitetaan ja miten sitä jatketaan (ns. pehmeä aloitus). Kasvatuskumppanuuteen kuuluu mahdollisuus tutustumiskäyntiin, jossa hoitaja tulee tutustumaan lapseen lapsen omassa kodissa. Vanhempien niin toivoessa tutustuminen voidaan tehdä myös päiväkodissa. 8.2 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN LAATIMINEN Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle alle esikouluikäiselle lapselle. Sen tarkoituksena on löytää kodin ja päivähoidon yhteiset linjat lapsen kasvatuksessa. Suunnitelma kirjataan muksunettiin. Tämä suunnitelma seuraa lapsen mukana hänen siirtyessä hoitoryhmästä tai hoitopaikasta toiseen. Vanhemmat ja päivähoidon henkilöstö täyttävät varhaiskasvatussuunnitelmaa yhdessä hoitosuhteen alkaessa ja täydentävät sitä vuosien varrella. Yhteiset sopimuksen kirjataan suunnitelmaan, jolloin molemmat osapuolet sitoutuvat omalta osaltaan sovittuihin käytäntöihin. 9 VARHAISKASVATUKSEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Varhaiskasvatuksessa toteutetaan lasten vanhemmille ja päiväkodin henkilökunnalle suunnattuja palautekyselyjä. Lapsiryhmiä koskevista palautelomakkeista tehdään koosteet, joista ryhmät tiedottavat vanhemmille. Ne käydään läpi henkilökunnan kanssa ja sovitaan tarvittavista kehittämiskohdista ja menetelmistä. Päiväkodin henkilökunnan työtä arvioidaan vuoden välein kehityskeskustelulla, jonka tavoitteena on työntekijän ja esimiehen kahdenkeskisen tiedonkulun turvaaminen, työntekijän vaikutusmahdollisuuksien lisääminen häntä koskevissa asioissa, sekä oman työn kehittäminen tai tiimikehityskeskustelulla, jossa koko tiimi arvioi toimintaansa. Päiväkodin johtaja seuraa kunkin tiimin toimintaa tiimivierailujen avulla ja osallistumalla kunkin tiimin tiimipalaveriin 1-2 kertaa vuodessa.