Arjen ylistys. Järvenpään varhaiskasvatussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arjen ylistys. Järvenpään varhaiskasvatussuunnitelma"

Transkriptio

1 Arjen ylistys Järvenpään varhaiskasvatussuunnitelma

2 Sisältö 1. NÄIN SYNTYI JÄRVENPÄÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 2. JÄRVENPÄÄN VARHAISKASVATUSTA OHJAAVAT ASIAKIRJAT 5 3. ONNELLINEN JA HYVINVOIVA LAPSI JÄRVENPÄÄSSÄ 6 4. VARHAISKASVATUSPALVELUT JA VERKOSTOT JÄRVENPÄÄSSÄ 7 5. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN Hoito, kasvatus ja oppiminen Oppimisen ilo Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatusympäristö Kieli ja vuorovaikutus Lapselle ominainen tapa toimia, ajatella ja oppia Leikkiminen Liikkuminen Taiteen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen Sisällölliset orientaatiot VANHEMPIEN OSALLISUUS Kasvatuskumppanuus ja osallisuus Järvenpäässä Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ERITYINEN TUKI ERI KIELI- JA KULTTUURITAUSTAISET LAPSET MONIAMMATILLINEN VERKOSTOYHTEISTYÖ YKSIKÖIDEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAT VARHAISKASVATUKSEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN SYVENTÄVÄÄ MATERIAALIA 27 Järvenpään varhaiskasvatussuunnitelma hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa ,

3 1. Näin syntyi Järvenpään varhaiskasvatussuunnitelma Arjen ylistys" Valtakunnallisten linjausten pohjalta Järvenpäässä valmisteltiin varhaiskasvatuksen linjaukset laajasti yhdessä varhaiskasvatustyötä tekevien tahojen ja vanhempien kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelmatyössä toimimme samalla tavalla saadaksemme monipuolisen näkökulman ja yhteisen suunnan Järvenpään varhaiskasvatustyöhön. Työtä ohjaa valtakunnallisesti annetut varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Järvenpään varhaiskasvatussuunnitelman tehtävänä on edistää varhaiskasvatuksen yhdenvertaista toteutumista koko kaupungissa ja ohjata sen arviointia ja kehittämistä tulevina vuosina. Varhaiskasvatussuunnitelmaa tullaan arvioimaan ja tarkistamaan vuosittain ja tarvittavia muutoksia tehdään varhaiskasvatuksen kehittymisen myötä. Päivähoidon eri ammattiryhmistä koottiin vasu-työryhmä, jonka tehtävänä oli koota vanhemmilta, lapsilta, henkilöstöltä ja yhteistyökumppaneilta aineistoa Järvenpään varhaiskasvatuksesta ja työstää sitä eteenpäin. Tänä aikana toteutettiin monia yksikkökohtaisia, päivähoidon yhteisiä sekä yhteistyöverkostojen tapahtumia. Jokaisella oli näin mahdollisuus olla mukana yhteisen varhaiskasvatussuunnitelman tekemisessä. Valmistelevaan, eri ammattiryhmistä koostuvaan vasu-työryhmään kuuluivat: Marjaana Nikula, lastentarhanopettaja Päivi Autere, päiväkodin johtaja Heidi Kuitunen, perhepäivähoitaja Tuula Pokkinen, lastentarhanopettaja Tuula Tilus, erityislastentarhanopettaja Anja Someroja, lastenhoitaja Anna-Kaarina Pirttiniemi, lastentarhanopettaja Tarja Vaahtera, päiväkodin johtaja, vasu-koordinaattori Iitu Inkilä, päivähoidon osastopäällikkö Järvenpään kuntatason varhaiskasvatussuunnitelma hyväksytään sosiaali- ja terveyslautakunnassa ja otetaan käyttöön päätöksen jälkeen. Varhaiskasvatussuunnitelmatyö jatkuu edelleen yksiköiden ja lapsen henkilökohtaisten varhaiskasvatussuunnitelmien tekemisenä. Järvenpäässä työprosessista syntyi yhteinen vasun henki "Arjen ylistys". Kiitos siitä Tarjalle ja työryhmälle sekä kaikille Teille, jotka annoitte aikaanne ja osallistuitte aktiivisesti yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmatyöhömme. Yhteisen työn tekemisen kautta olemme tulleet tietoisemmiksi kasvatuskumppanuudesta vanhempien kanssa, lapselle ominaisista tavoista toimia sekä lapsen toimivan ja turvallisen arjen merkityksestä. Lapset tarvitsevat aikuisia, jotka ovat läsnä ja saatavilla. Meidän aikuisten tulisi antaa lapselle aikaa silloin kun hän sitä tarvitsee, eikä silloin kun meille sopii. Lapsi ei voi odottaa, lapsen päivä on tänään. Järvenpäässä Iitu Inkilä, päivähoidon osastopäällikkö 2

4 1.1. Vasu-kysely lasten vanhemmille Vasu-projektin aikana joulukuussa 2005 tehtiin päivähoidon lasten vanhemmille kysely, jonka tuloksia on käytetty mm. Järvenpään vasun painopisteitä valittaessa. Miten mielestänne turvaamme järvenpääläisten lasten onnellisen lapsuuden ja hyvinvoinnin? -vastauksissaan vanhemmat painottivat mm. - monenlaisia varhaiskasvatuksen vaihtoehtoja sekä lapsille sopivia ja turvallisia ympäristöjä - päivähoidon riittävää, pätevää ja ammattitaitoista henkilöstöä, jonka on hyvä olla - turvallisia kiintymyssuhteita säilyttämällä pienet lapsiryhmät sekä pysyvät hoitosuhteet - varhaiskasvatuksen lämmintä, ystävällistä, tukevaa ja empaattista asennetta - syliä, halia, huumoria ja lasten huomioimista yksilöinä ryhmässä - paljon aikaa ja tilaa leikille ja liikkumiselle - erityistä tukea sitä tarvitseville lapsille - avointa ja tiivistä vuorovaikutusta vanhempien ja hoitopaikan välillä sekä säännöllisiä hoito- ja kasvatuskeskusteluja - vanhemmuuden tukemista, lapsiperheiden yhteisöllisyyttä, avoimia keskusteluja ja yhteisiä pelisääntöjä Varhaiskasvatuksen sujumisella on mittaamaton merkitys. Jo siinä vaiheessa elämä saa tietyn suunnan. Onni ja onnellisuus syntyvät pienistä hetkistä päivien aikana. Annetaan lapsille paljon syliä ja lasten annetaan olla lapsia Lasten kommentteja onnellisuudestaan Päiväkodeissa tehdyissä kyselyissä lapset nostivat vahvasti esille leikin ja kavereiden merkityksen. Mukavan yhdessäolon omien vanhempien kanssa lapset kokivat kotona tärkeäksi. Onnellinen on kiva mieli, tuntuu kivalta (poika 5 v) Oon melkein aina onnellinen päiväkodissa, leikkiminen on silloin kivaa. (poika 6 v) Kun mä leikin parhaan kaverin kaa kotia. (tyttö 5 v) Oon onnellinen kun ei oo kiire. (poika 6 v) Oon onnellinen joka päivä. Kotona äiti ja isä tekee onnelliseksi ja ruoka. (tyttö 5 v) 3

5 1.3. Vasu-kävely päivähoidon henkilöstölle Helmikuussa 2006 toteutettiin vasu-kävelyilta, jossa päivähoidon henkilöstö keskusteli pienissä ryhmissä liikkuen mm. tunneilmastosta, joka varhaiskasvatuksessa tukee lasten hyvinvointia ja onnellisuutta. Keskusteluissa nousi esille arkipäivän tilanteiden tärkeys: - lämmin syli, läheisyys, empatia ja hellyys sekä lasten erilaisten tarpeiden huomiointi - kiireettömyys ja leikkirauha - kannustaminen, onnistumisista yhdessä iloitseminen ja tuki pahan mielen hetkellä - henkilökunnan hyvä yhteishenki - avoin kumppanuus vanhempien kanssa Aamulla kuulostellaan lasten mielialaa. Siitä riippuen valitaan jokaiselle lapselle sopivat työkalut onnellisen päivän luomiseksi Hiirenkorvalla -perhetapahtuma Päiväkodeissa näkyi vasu-prosessin aikana valitut Lapselle ominainen tapa -teemat, joiden kautta henkilöstö tutustui vasun periaatteisiin. Toukokuussa henkilöstö oli Rantapuistossa yhdessä toteuttamassa Hiirenkorvalla -tapahtumaa perheille. Esillä oli lasten taidetta päiväkotien toteutuneesta vasuteemasta sekä monenlaista tekemistä perheille leikin, liikkumisen, taiteilun ja tutkimisen alueilta. Monet tämän suunnitelman valokuvista on taltioitu Hiirenkorvalla -tapahtumassa Moniammatillinen verkostotapaaminen Verkostotapaamisessa elokuussa 2006 kerättiin varhaiskasvatuksen verkostoyhteistyön hyviä käytäntöjä ja tulevaisuuden kehittämistarpeita. Verkostotapaamiseen osallistui suuri joukko sosiaali- ja terveystoimen, yksityisten päiväkotien, koulun, seurakunnan ja oppilaitosten henkilöstöä. Paikalla oli myös vanhempien edustajia. Tapaamisessa koottiin ajatuksia yhteistyön kehittämiseksi: - Yhteisen vuorovaikutuksen lisääminen on tärkeä yhdessä toimimisen edellytys - Ajantasainen tieto verkostotyössä parantaa perheille annettavaa palveluohjausta - Opiskelijoiden roolin selkeyttäminen on tärkeää työssä oppimisen jaksoilla varhaiskasvatusyhteisöissä. - Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on tulevaisuudessa lapsen kasvun tukena kaikissa lapsen asioissa neuvolasta kouluun saakka. - Vasun henki näkyväksi kaikkien varhaiskasvatuksen toimijoiden käytännöissä. Sitä vahvistetaan yhteisissä tapaamisissa. 4

6 2. Järvenpään varhaiskasvatusta ohjaavat asiakirjat Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Tarvitaan vanhempien ja kasvatuksen ammattilaisten kiinteää yhteistyötä, kasvatuskumppanuutta, jotta perheiden ja kasvattajien yhteinen kasvatustehtävä muodostaa lapsen kannalta mielekkään kokonaisuuden (Stakes 2006, 11). LASTU Järvenpään kaupungin lapsi- ja nuorisopoliittinen tavoiteohjelma 2004 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA Kansainväliset lapsen oikeuksia määrittelevät sopimukset Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi -ydinprosessina SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN STRATEGIA Lasten päivähoitoa ja esiopetusta koskevat lait ja asetukset Järvenpään kaupungin esiopetuksen opetussuunnitelma 2001 PÄIVÄHOIDON VASTUUALUEEN STRATEGIA Varhaiskasvatuksen valtakunnalliset linjaukset 2002 LEOPS Lapsen esiopetussuunnitelma JÄRVENPÄÄN VARHAIS- KASVATUKSEN LINJAUKSET 2005 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 JÄRVENPÄÄN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2006 YKSIKÖN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2007 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

7 3. Onnellinen ja hyvinvoiva lapsi Järvenpäässä Järvenpään päivähoidon visio: Onnellinen lapsuus Järvenpäässä. Järvenpään päivähoidon toiminta-ajatus: Lasten päivähoidon tehtävänä on järjestää perheille laadukas ja monipuolinen päivähoidon palveluverkko alle kouluikäisten lasten varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen. Perheen ja lasten hyvinvointia tuetaan avoimella kasvatuskumppanuudella yhdessä tarvittavien tukipalvelujen kanssa Järvenpään kaupungin arvot varhaiskasvatuksessa: Huolenpito ihmisestä Lapsuuden kunnioittaminen elämän perustana: Isot on sitä varten, että ne pitää pienistä huolta. Lapsi on varhaiskasvatuksen keskipiste. Jokaisella lapsella on oikeus tulla nähdyksi ja kuulluksi ainutlaatuisena yksilönä. Lapsen fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus otetaan huomioon kaikessa toiminnassa. Kasvattajat toimivat yhdessä perheiden kanssa lasten oikeuksien ja onnellisuuden puolesta. Vastuullisuus Elämänmyönteisyys ja luottamus tulevaisuuteen: Lapset edustavat jatkuvuutta ja elämänmyönteisyyttä. Varhaiskasvatus toteutuu yksilöllisten ja yhteisten tarpeiden kautta. Kasvattajien vastuulla on huolehtia lasten erilaisten tarpeiden toteutumisesta. Kasvattajan tehtävä on ylläpitää ja säilyttää positiivista ja toiveikasta ilmapiiriä. Taloudellisuus Taloudellisesti vertailukelpoinen ja kehittyvä varhaiskasvatus: Lapsiin satsaaminen on tulevaisuuteen satsaamista. Se on aina taloudellista. Varhaiskasvatus toteutetaan suunnitelmallisesti ja yhteisesti sovittujen käytäntöjen mukaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa osaamista jakaen. Oikeudenmukaisuus Perheiden oikeudenmukainen kohtelu lasten päivähoidon asiakkaina: Perheiden erilaisuutta ja erilaisia tarpeita kunnioitetaan ja huomioidaan varhaiskasvatuksessa. Perheet ovat varhaiskasvatuksessa kasvatuskumppaneita ja oman lapsensa parhaita asiantuntijoita. 6

8 4. Varhaiskasvatuspalvelut ja verkostot Järvenpäässä YKSITYISET PÄIVÄKODIT JA PERHEPÄIVÄHOITO PERHE- SOSIAALITYÖ ESIOPETUS KUNTOUTUS- PALVELUT KOTIHOIDONTUKI JA JÄRVENPÄÄ-LISÄ KUNNALLISET PÄIVÄKODIT JA PERHEPÄIVÄHOITO NEUVOLAT PERHE- NEUVOLA VARHAIS- KASVATUKSEN TUKIPALVELUT JÄRVENPÄÄLÄISET LAPSIPERHEET ALAKOULU JA YLÄKOULU AVOIN TOIMINTA SEURAKUNNAN LAPSITYÖ VARHAIS- KASVATUKSEN MUUT VERKOSTOT MUUT KUUMAKUNNAT SEURAKUNTA- OPISTO JA DIAK AVOIN PÄIVÄKOTI KELTASIRKKU LEIKKIPUISTOT LAUREA AMMATTIKOR- KEAKOULU PIKKUMÖKIN PÄIVÄKERHO KIRJASTO OSAAMISKESKUS SOSIAALITAITO KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄ- TOIMINTA LIIKUNTATOIMEN PALVELUT JA URHEILU SEURAT 7

9 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 5.1. Hoito, kasvatus ja oppiminen Varhaiskasvatus toteutuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutena. Lapsella on oikeus lapsuuteen, jossa kasvattajat kunnioittavat hänen omaa tapaansa olla ja kasvaa. Arjen ylistys Hyvä tasapainoinen arki, jossa on tuttuja rutiineja, on lapselle tärkeä. Päivittäiset perushoitotilanteet luovat pohjan lasten hyvinvoinnille. Kiireettömät ja myönteiset hoitotilanteet ravitsevat fyysisen terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi lasten emotionaalisia ja sosiaalisia tarpeita ja vahvistavat turvallisuuden kokemusta. Mitä pienempiä lapset ovat, sitä suurempi osa varhaiskasvatuksesta toteutuu hoidollisissa tilanteissa. Lasten yksilöllinen huomiointi, läheisyys sekä kasvattajan herkkyys lapsia ja heidän tarpeitaan kohtaan lisäävät lasten kokemusta arvostuksesta ja hyväksynnästä. Kasvattaja jakaa ja vahvistaa niitä myönteisiä tunteita, joita lapsessa herää sekä jakaa, tyynnyttää ja auttaa lasta vähitellen myös hallitsemaan kielteisiä tunteita. Lämmin syli lisää lapsen turvallisuuden tunnetta, vähentää stressiä ja auttaa levotonta lasta rauhoittumaan. Säännöllinen, mutta tarvittaessa joustava päivärytmi sekä hyvä hoito varmistavat lasten perustarpeiden tasapainon. Kun terveellisestä ravinnosta, riittävästä levosta, säännöllisestä ulkoilusta ja henkilökohtaisesta hygieniasta huolehditaan yhdessä vanhempien kanssa niin lapset voivat suunnata päivän aikana mielenkiintonsa kavereihin ja muuhun toimintaan. Lapsia kannustetaan itsenäisyyteen ja omatoimisuuteen. Lapset voivat kokea iloa osaamisestaan ja kuitenkin tarvitessaan saavat riittävän yksilöllisen tuen ja hoivan. Kasvattajien avulla lapset oppivat vähitellen myös itse havainnoimaan omia tarpeitaan, terveyttään ja hyvää oloaan. Lapsi otetaan aamulla vastaan yksilöllisesti niin, että hän kokee olevansa tervetullut ja tuntee, että häntä on odotettu. Kotiin lähdön hetkellä muistellaan lapsen kanssa päivän tapahtumia ja kerrotaan niistä yhdessä vanhemmille. Ravinto Ruokailutilanteen tavoitteena on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaaminen. Ruokailu toteutetaan rauhallisessa ja viihtyisässä ympäristössä. Ruoka asetetaan kauniisti tarjolle ja ruokailtaessa huomioidaan hyvät pöytätavat. Lasten ja aikuisten väliset keskustelut luovat ruokailuista säännöllisen ja mukavan yhdessäolon hetken ja oppimisen paikan. Kasvattajat ohjaavat lapsia lautasmallin mukaiseen, monipuoliseen ja vähärasvaiseen ravintoon. Ravitsemussuositusten mukaisesti valmistetut ateriat sekä kasvattajien antama malli ruokailutilanteessa tukevat lasten terveellisiä ruokailutottumuksia. Hoidon alkaessa vanhempien kanssa sovitaan tarvittavasta erityisruokavalioiden tarjoilusta. Kunnallisten päiväkotien ateriat ja välipalat toteutetaan yhteistyössä ruokapalvelukeskuksen kanssa. Vuosittain toteutetaan vähintään yksi ravitsemukseen liittyvä toiminnallinen teema esimerkiksi vilja-, kasvis- tai sydänviikolla. 8

10 Lepo Riittävä uni takaa hyvän vireystilan, joka on oppimisen ja hyvinvoinnin perusedellytys. Lapset tarvitsevat unta kehittyäkseen ja kasvaakseen, sillä kasvuhormonin eritys tapahtuu unen aikana. Aivot tarvitsevat unta levätäkseen ja palautuakseen valveillaolon viriketulvasta. Asioiden muistiin painuminen paranee unen aikana. Väsyneenä uuden oppiminen ja muistaminen vaikeutuvat. Leikki-ikäisen lapsen unentarve on yksilöllinen, kuitenkin n tuntia vuorokaudessa. Päiväunet jäävät iän myötä vähitellen pois, mutta edelleenkin lapset päivähoitopäivän aikana tarvitsevat lepohetken päivän touhujen keskelle. Säännöllinen elämänrytmi, leikin ja levon vuorottelu, luo lapsille turvallisuutta. Kasvattajan tehtävänä on huomioida lepohetkellä jokaisen lapsen rauhallinen ja hyvä mieli. Lasten päivälevosta sovitaan yksilöllisesti vanhempien kanssa. Ulkoilu Ulkoilulla on tärkeä rooli suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Päivittäinen reipas ja riittävä ulkoilu on tarpeen sekä terveyden, aivotoiminnan että liikkumisen kannalta. Ulkoilun aikana on mahdollista nauttia isosta tilasta, purkaa energiaa ja leikkiä eri-ikäisten kavereiden kanssa. Haasteena on monipuolisen toimintaympäristön ja välineistön luominen omalle pihalle, jossa sekä ohjattu että vapaamuotoinen leikki onnistuu. Lähiympäristön hyödyntäminen erilaiseen toimintaan ulkoilun aikana rikastuttaa lasten arkipäivää. Eri vuodenaikoina luonto ja ympäristö tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia muun muassa liikkumiseen ja tutkimiseen. Retkillä opetellaan luontevasti turvallista liikennekäyttäytymistä. Tarkoituksenmukainen pukeutuminen mahdollistaa lasten monipuolisen toiminnan eri vuodenaikoina säällä kuin säällä. Pukemis- ja riisumistilanteet järjestetään rauhallisiksi ja mukaviksi vuorovaikutustilanteiksi. Kasvattajan pukiessa lasta on luontevaa sylissä opetella oman kehon tuntemista sekä vähitellen oppia itsekin pukemaan ja valitsemaan sääolosuhteisiin sopivaa vaatetusta. Lasten pukeutumisen yksilöllisistä tarpeista sovitaan yhdessä vanhempien kanssa. Terveys ja henkilökohtainen hygienia Tärkeä tekijä terveenä pysymisessä on omasta henkilökohtaisesta puhtaudesta huolehtiminen. Se on osa omaa viihtyvyyttä ja muiden huomioon ottamista. Lasten kanssa opetellaan käsienpesua ulkoa sisälle tultaessa, ennen ruokailuja ja vessassa käyntien jälkeen. Pienten lasten kohdalla kasvattajat huolehtivat puhtaudesta, vaipoista ja wckäynneistä. Lapsen kehityksen ja valmiuksien mukaan sovitaan vanhempien kanssa omatoimisuuden lisäämisestä. Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa -opas (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2005) ohjaa henkilökohtaisen hygienian käytänteisiin päivähoidossa. Niiden avulla voidaan vaikuttaa lasten sairastavuuden vähenemiseen. Oppaasta löytyy myös ohjeet tavallisten tartuntatautien hoitoon ja eristämistarpeeseen. 9

11 5.2. Oppimisen ilo Kun ilmapiiri on leikkisä, ihmetteleviä ja hassujakin kysymyksiä salliva, ihmisillä on mahdollisuus kokea yhteistä oppimisen iloa (Lonka, 2004). Lapset ovat synnynnäisesti uteliaita. He haluavat oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Aito oppimisen ilo lähtee oivalluksista niin että lasten omille ajatuksille ja kysymyksille jää riittävästi aikaa ja tilaa. Lapset kasvavat, kehittyvät ja oppivat yksilöllisesti. Kasvattaja huomioi lasten kiinnostuksen kohteet, erilaiset oppimisen herkkyyskaudet sekä lasten erilaiset tavat oppia. Toimiessaan vuorovaikutuksessa ympäristön ja ihmisten kanssa lapset käsittelevät ja jäsentävät tietoa olemassa olevien käsiterakenteidensa avulla ja ovat aktiivisia oppijoita. Kasvattaja rakentaa lasten kanssa ympäristöä, joka edistää lasten ajattelun, ongelmanratkaisun ja mielikuvituksen kehittymistä sekä innostaa lapsia oppimaan. Lapset kaipaavat toimintaansa sopivan kokoisia haasteita, jotka pienen ponnistelun jälkeen tuottavat onnistumisen kokemuksia. Lapsiryhmän yhteiset kokemukset ja elämykset, retket ja esitykset toimivat oppimisen iloisina tapahtumina. Varhaiskasvatuksessa lapset oppivat kokemuksellisesti yhdessä leikkien, liikkuen, taiteillen ja tutkien. Lapset keskustelevat vertaisryhmässä, tuovat esiin omia mielipiteitään ja kyseenalaistavat toistensa toimintaa. Kasvattaja kannustaa, antaa palautetta, esittää eteenpäin vieviä kysymyksiä ja jakaa oppimisen iloa yhdessä lasten kanssa. Näin oppivat usein vastavuoroisesti sekä lapset että kasvattaja. Lapset alkavat iän ja kehityksen myötä havainnoida ja tunnistaa omia oppimisen tapojaan, nähdä vahvuuksiaan sekä asettaa tavoitteita omalle oppimiselleen. Varhaiskasvatus nähdään osana elinikäistä oppimista. Eri kasvuympäristöjen, kodin sekä varhaiskasvatuksen vuorovaikutus ja yhteistyö on tärkeää lasten oppimisen tukemisessa. Lapsen omaan vasuun kirjataan yhdessä vanhempien kanssa lapsen vahvuuksia sekä sopimuksia ja tavoitteita hänen yksilöllisen oppimisensa tukemiseksi. Esiopetuksessa lapsen vasusta siirrytään käyttämään lapsen esiopetuksen suunnitelmaa. Se toimii samoin periaattein ja sitä käytetään yhteistyön ja tiedonsiirtämisen välineenä esiopetuksesta kouluun. Näin luodaan jatkumoa elinikäisen oppimisen taipaleelle. 10

12 5.3. Kasvattaja varhaiskasvatuksessa Kasvattajan työssä on tärkeää tiedostaa oma kasvattajuus ja sen taustalla olevat arvot ja eettiset periaatteet (Stakes 2006, 16). Lasten elämän perusta ja hyvinvointi ovat niiden ihmisten vastuulla, jotka elävät arkea heidän kanssaan. Kasvattaja tiedostaa lapsen ainutlaatuisuuden ja lapsuuden merkityksen. Kasvattajan tehtävä on luoda lämmin ja kunnioittava tunneilmasto, jossa myönteinen ja avoin vuorovaikutus auttaa lapsia luottamaan itseensä. On tärkeää, että kasvattaja on työssään tietoisesti läsnä, eläytyen vastavuoroiseen suhteeseen lasten kanssa. Kasvattaja havainnoi lapsia erilaisissa tilanteissa, toimii tilanteen mukaisesti ja suunnitellessaan toimintaa ottaa huomioon lasten tarpeet, heidän kiinnostuksen kohteensa sekä kokonaisvaltaisen tapansa toimia. Kasvattajan ammatillinen osaaminen pohjautuu koulutukseen ja kokemukseen. Se täydentyy työyhteisössä keskustelujen, yhteisen oppimisen ja osaamisen jakamisen avulla. Kasvattajan on tärkeä tiedostaa ja arvioida omaa toimintaansa. Oman työn kehittäminen on jokaisen kasvattajayhteisön sekä yksittäisen kasvattajan jatkuvana haasteena. Innostava ja turvallinen kasvatusyhteisö tukee kasvattajien omaa innostusta ja oppimista. Kasvattajayhteisön toiminta perustuu työyhteisössä käytäviin pedagogisiin keskusteluihin. Lasten vanhemmat ovat mukana keskusteluissa, joissa toiminnan taustalla olevat arvot ja eettiset periaatteet yhdessä muokataan arkipäivän toimintatavoiksi. Päiväkodissa varhaiskasvatusta toteuttavat moniammatilliset tiimit, joissa eri koulutuksen omaavat kasvattajat yhdessä vastaavat lasten päivittäisestä hyvinvoinnista. Perhepäivähoitajien työn tukena ovat perhepäivähoidonohjaajat, perhepäivähoitajien tiimit ja lähipäiväkodit. Kasvattajayhteisöjen ja tiimien säännölliset kokoukset, työn dokumentointi sekä suunnitteluja arviointijärjestelmä toimivat yhteisen tietoisuuden ja jatkuvan kehittämisen välineinä. Kehityskeskustelut esimiehen kanssa sekä päivähoidon yhteinen koulutussuunnitelma tukevat kasvattajien ammatillista kehittymistä. Aito läsnäolo lasten kanssa vaatii kasvattajayhteisöltä työhyvinvointia tukevaa toimintaa ja kasvattajalta omasta itsestään huolehtimista. Kasvattajien hyvinvointi välittyy lapsille ja luo turvallisuutta. 11

13 5.4. Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatusympäristö muodostuu fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden kokonaisuudesta (Stakes 2006, 17). Varhaiskasvatusympäristö tukee lasten kasvua, kehitystä ja oppimista. Kasvattajien vastuulla on luoda turvallinen ja viihtyisä ympäristö, joka on monipuoliseen toimintaan kannustava lasten oma paikka. Lapset ja lasten vanhemmat ovat mukana valitsemassa ja rakentamassa erilaisia varhaiskasvatusympäristöjä. Turvallisuus, lasten yksilölliset tarpeet, pienryhmätoiminta ja lapselle ominaiset tavat toimia huomioidaan fyysisessä ympäristössä tilojen, välineiden ja materiaalien valinnoissa. Ympäristön tulee olla muunneltavissa sisällä ja ulkona myös eri sisällölliset orientaatiot huomioiden. Kasvattajat havainnoivat lasten toimintaa ja muokkaavat ympäristöä, toiminnan suunnitelmaa sekä päiväjärjestystä lasten tarpeita ja toiveita kuunnellen. Lapsille varataan mahdollisuus myös lepoon ja rauhoittumiseen. Kasvattajien keskinäinen myönteinen ja toisiaan kunnioittava vuorovaikutus antaa lapsille mallia yhteistoiminnasta ja luo pohjan psyykkiselle varhaiskasvatusympäristölle. Kasvattajien välinen suhde on se ilma, jota lapset hengittävät. Kasvattajien kiireettömässä ja kannustavassa tunneilmastossa lapsi kokee turvallisuutta ja hyväksyntää sekä uskaltaa olla oma itsensä ja tehdä haastaviakin kokeiluja. Sosiaalisen kasvatusympäristön tulee tukea lasten ja kasvattajien sekä lasten keskinäistä hyväksyvää vuorovaikutusta. Toimittaessa erikokoisissa ryhmissä voidaan luontevasti harjoitella erilaisia yhteistyön taitoja muun muassa kuuntelemista, omien tunteiden ilmaisemista, empatiataitoja ja keskinäisten ristiriitojen ratkaisemista. Järvenpään kaupunki on lapsille monipuolinen varhaiskasvatusympäristö. Tuusulanjärven kulttuuriympäristö sekä luonnon läheisyys tarjoavat monia mahdollisuuksia erilaisille retkille omassa kaupungissa. Järvenpään päivähoidon yhteiset turvallisuusohjeet ohjaavat turvallisuuden huomioimiseen kaikessa toiminnassa. Hiirenkorvalla -tapahtuman järjestelyä Rantapuistossa keväällä

14 5.5. Kieli ja vuorovaikutus Lapsi tarvitsee kieltä toimiessaan ja kieli kehittyy lapsen toimiessa vuorovaikutuksessa muiden kanssa (Stakes 2006). Lapsella on luontainen halu vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa. Pienen lapsen kuunteleminen vaatii herkkää havaitsemista. Aluksi lapsi ilmaisee itseään kokonaisvaltaisesti erilaisten äänten, eleiden, ilmeiden ja liikkeiden avulla. Kasvattaja pysähtyy huomioimaan lapsen ilmaisua ja rohkaisee häntä vuorovaikutukseen sekä luo kielen kehitykselle suotuisan ilmapiirin. Varhaisen vuorovaikutuksen merkitys on oleellinen myöhempien vuorovaikutustilanteiden onnistumiselle. Kasvattaja toimii mallina kielen ja käsitteiden käyttämisestä sekä vuorovaikutuksessa olemisesta. Hänen on tärkeää huomioida oman kielenkäyttönsä laatu, monipuolisuus ja rikkaus. Lapset oppivat kieltä toimiessaan vertaisryhmässä. Kasvattaja tukee ja ohjaa lasten välistä vuorovaikutusta, auttaa lapsia selvittämään ristiriitoja puhumalla ja kannustaa lapsia keskustelemaan keskenään. Yhteisillä leikeillä on erityinen merkitys lasten kielen kehitykselle. Kielen avulla lapset suunnittelevat leikkejään, tekevät ehdotuksia ja huomioivat toistensa ideoita sekä eläytyvät erilaisiin rooleihin. Päivittäiset toistuvat toimintatavat opettavat lapsille eri tilanteisiin liittyviä käsitteitä. Kielellisesti virikkeisessä ja toiminnallisessa kasvuympäristössä lapset voivat havainnoida sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä. Kehitystä tukevia kirjoja ja pelejä on lasten saatavilla. Lasten kielen ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä tuetaan tarvittaessa erityisillä menetelmillä ja välineillä. Kielen tehtävä ajattelutoimintojen tukena korostuu lasten kasvaessa, jolloin se liittyy oppimiseen, ongelmanratkaisuun ja loogiseen ajatteluun. Kieli on perustana mm. lukemisen oppimiselle ja kirjoittamiselle. Kokonaismotoriikan kehittyminen puolestaan tukee myös kielellistä kehittymistä. Varhaiskasvatuksen päivittäisiin toimintamuotoihin kuuluvat erilaiset sadut, tarinat ja kertomukset, runot, riimittelyt ja rytmitykset. Lapset kuulevat valmiita tarinoita sekä keksivät ja tuottavat itse omia juttujaan. Sadutus -menetelmän avulla lapset saavat mahdollisuuden kertoa omista ajatuksistaan. Kerro satu tai tarina, minä kirjaan sen sanasta sanaan. Luen sen, ja saat muuttaa sitä mikäli haluat (Riihelä 1991). 13

15 5.6. Lapselle ominainen tapa toimia, ajatella ja oppia Lapselle ominaiset toiminnan tavat otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksen muodoissa ja ne ohjaavat kasvattajayhteisön tapaa toimia lasten kanssa (Stakes 2005, 20). Leikkiminen, liikkuminen, taiteen ilmaiseminen ja kokeminen sekä tutkiminen ovat lapsille ominaisia tapoja toimia, ajatella ja oppia. Kasvattaja havainnoi lasten yksilöllisiä tarpeita sekä kiinnostuksen kohteita. Hän mahdollistaa lapsille mielekkäitä ja merkityksellisiä kokemuksia sekä monipuoliseen toimintaan sopiva varhaiskasvatusympäristön. 14

16 Leikkiminen Leikin salaisuutta on mahdotonta koskaan täysin paljastaa, koska se sisältää aina jotakin tutkimatonta (Kalliala 1999). Leikki on pikemminkin asenne kuin määrätynlaista toimintaa. Se on iloa, kavereita, tunteiden ilmaisua, mielikuvitusta, motoriikkaa, uusien taitojen ja elämisen opettelua. Leikin kautta lapsi rakentaa yhteyttä maailmaan, jonka pelisääntöjä hän mm. roolileikkeihin eläytyessään opettelee. Lapsen leikki pohjautuu kaikkeen siihen mitä hän on nähnyt, kuullut tai kokenut. Se kattaa lähes koko hänen maailmansa ja antaa ominaisvärinsä kaikkiin hänen tekemisiinsä. Kasvattajat tunnistavat lapsen leikin kehitysvaiheet ja monenlaiset muodot. Kasvattaja on läsnä ja saatavilla ja tukee lasten leikkitaitojen kehittymistä. Lasten leikkiä seuratessaan hän oppii tuntemaan lasten ajattelua ja tukemaan heitä paremmin kaikessa toiminnassa. Hän havainnoi ja dokumentoi leikkiä tai on itse mukana leikissä. Kasvattajien oma leikkisyys ja huumori luovat leikille myönteisen ilmapiirin. Leikkiympäristöä muokataan ja ylläpidetään yhdessä lasten kanssa. Siinä on oltava tilaa erilaisille leikeille, mielikuvitukselle sekä leikin tarvitsemille muutoksille. Lasten leikki tarvitsee tilaa, välineitä, aikaa ja leikkirauhaa. On tärkeää sallia lasten leikkiin kuuluva ääni, vauhti ja epäjärjestys. Retket luontoon monipuolistavat lasten leikkiympäristöä. Leikkiperinne siirtyy varhaiskasvatuksessa isommilta pienemmille eri-ikäisten lasten yhteisleikeissä sekä kasvattajien ohjauksessa. Lapset kasvavat leikkien kautta täysivaltaisiksi ryhmänsä jäseniksi. Ja niin toimitus alkoi Tahdotko sinä Johannes Kokkonen ottaa tämän Liisa Leivosen aviovaimoksesi? Ja Johannes vastaa: Joo. Tähän pappi Maija opastaa: Et. Ei niin vastata, vaan sanot TAHDON! Ja niin sulhanen vastaa: Tahdon! Ja pappi tuumaa: Hyvä! Ja leikki jatkuu Ja pappi kysyy tahdotko sinä Liisa Leivonen ottaa aviomieheksesi Johannes Kokkosen? Ja morsian vastaa: Joo. Johon pappi Maija opastaa jälleen: Et. Sun täytyy vastata TAHDON! Ja morsian vastaa perässä: Tahdon. (lasten leikkiä järvenpääläisessä päiväkodissa keväällä 2006) 15

17 Liikkuminen Liikunta on lapsen elämänilon välitön ilmaisukanava. Lapsi löytää itsensä ja maailman aistien ja liikkumisen avulla. Lapselle suurin motiivi liikkua on liikkuminen itse (Karppinen, Puurula ja Ruokonen 2001, 63 ). Päivittäinen monipuolinen liikkuminen on lapsen kehontuntemuksen ja kokonaisvaltaisen kehittymisen sekä terveen kasvun ja hyvinvoinnin perusta. Lasten myönteiset kokemukset ja onnistumisen elämykset syntyvät yksilöllisesti sopivan kokoisista haasteista ja yhdessä tekemisestä. Lasten liikkuminen on iloa ja elämyksiä, hikeä ja punaisia poskia. Varhaiskasvatuksen iloisesta liikkumisesta rakentuu pohja liikunnalliselle ja terveelle elämäntavalle. Liikkuessaan erilaisissa ympäristöissä lapset ratkaisevat monenlaisia ongelmia ja samalla oppivat uusia asioita itsestään ja ympäristöstään. Liikkumistaidot kehittävät lapsen ajattelutaitoja ja sen myötä muun muassa kielellistä ja matemaattista kehitystä. Kasvattajat kannustavat lapsia päivittäiseen monipuoliseen liikkumiseen. Säännöllinen ohjattu liikunta sisällä ja ulkona lisää lasten omaehtoista liikkumista. Lasten toiveita huomioidaan kun suunnitellaan ympäristöä ja muokataan sitä liikkumiseen houkuttelevaksi. Liikuntavälineitä tulee olla riittävästi lasten saatavilla. Lapsia innostetaan motoristen taitojen harjoitteluun. Toimintaympäristön tulee olla eri-ikäisille lapsille riittävän haasteellinen, kehittävä sekä liikkumiseen motivoiva. Hyvä kehonhallinta edistää turvallisuutta erilaisissa ympäristöissä. Varhaiskasvatuksen liikunnan suositusten (Sosiaali- ja terveysministeriö 2006) mukaisesti lasten tulee liikkua vähintään kaksi tuntia päivässä. Liikkumisen ympäristöinä Järvenpäässä toimii omien päivittäisten tilojen lisäksi mm. koulujen salit ja kentät, puistot, metsät ja pellot, jäähallin monitoimitila ja jää sekä talvella ladut, mäet ja jääkentät. Yhteistyökumppanina liikunnan toteuttamisessa on liikuntatoimi sekä Nuori Suomi sekä Suomen latu. Liikuntaleikkikoulu ja Metsämörri -toiminta on monen päiväkodin arjessa mukana. Vauhtivarpaat -liikuntakampanja liikuttaa päiväkotien ja perhepäivähoidon lapsia syksyisin. Mul tuli niin hyvä hiki, ku mä juoksin, että mun tukka suihkus. (4-vuotias poika) Jaloilla voi potkia palloa. Jos ei ois aivoja, niin ei vois liikkua no, koska aivoista saa käskyjä liikkumiseen. (6-vuotias poika) 16

18 Taiteen kokeminen ja ilmaiseminen Luovuus syntyy sisäisestä pakosta, mutta elää vapaudessa (Karppinen ym. 2001, 7). Taiteelliset kokemukset syntyvät musiikkia, kuvataidetta, kädentaitoja, tanssia ja draamaa sekä lasten kirjallisuutta vaalivassa toimintaympäristössä. Lasten taide on riemua, kokeiluja ja hassuttelua sekä toisaalta lohtua, turvaa ja tunteiden purkamista. Taiteelliset elämykset ja kokemukset kehittävät lapsen persoonallisuutta, ne tukevat monipuolisesti lapsen kognitiivista, motorista ja sosioemotionaalista kehitystä. Kasvattaja tarjoaa lapsille mahdollisuuksia erilaisiin taidekokemuksiin ja omaan ilmaisuun. Tekemällä oppiminen on usein innostavaa ja avaa monelle lapselle kokonaan uuden väylän itseilmaisuun ja maailman hahmottamiseen. Kasvattaja kunnioittaa lasten omaa sen hetkistä kokemusta ja ymmärrystä ympäristöstään sellaisena kuin he sen ilmaisussaan näkevät ja tuottavat. Hän antaa lasten taidekokemuksille riittävästi aikaa ja kannustusta. Lapset ovat mukana taiteelliseen ilmaisemiseen houkuttelevan ympäristön rakentamisessa. Materiaaleja ja välineitä on helposti saatavilla ja kasvattaja kannustaa lapsia kokeiluihin Kasvattaja havainnoi lasten mielenkiinnon kohteita ja ohjaa lapsia erilaisten tekniikoiden ja materiaalien käytössä. Taitojen oppimisen myötä lasten ilmaisun mahdollisuudet laajenevat, ja luova ajattelu saa uusia välineitä. Lasten töitä ja omia esityksiä arvostetaan. Lasten töitä laitetaan esille ja järjestetään taidenäyttelyitä sekä juhlia, joissa jokainen lapsi pääsee esiintymään. Lasten kokemusmaailmaa avarretaan erilaisten ulkopuolisten esitysten ja näyttelyiden avulla. Järvenpään kulttuuriympäristö mahdollistaa monenlaisten kokemusten tarjoamisen lapsille. Kehittämishaasteena on laajempi yhteistyö Järvenpään kulttuuritoimen ja muiden järvenpääläisten taiteen toimijoiden kanssa. 17

19 Tutkiminen Täytyy koetella, koskea, katsella ja haistella, täytyy multaan painaa poskea ja vettä maistella. Silloin tietää, millaisessa maailmassa täytyy asua. (Ilpo Tiihonen) Lapsen arkipäivä on täynnä pieniä ja isoja ihmetyksen aiheita. Lapsi tutkii alati ympäristöään kaikilla aisteillaan. Lähiympäristö on lapselle luonnollinen tutkimuskohde, jossa kaikki aistit ja koko keho toimivat tutkimisen, kokeilemisen ja oivalluksen välineinä. Lapsille annetaan riittävästi aikaa hämmästellä ja kysellä, yrittää, erehtyä ja onnistua. Tutkiessaan lapsi rakentaa asioille henkilökohtaisia merkityksiä, joita hän vertailee muiden lasten ja aikuisten kanssa. Kasvattaja kannustaa lapsia tutkimaan ja pohtimaan monipuolisessa ja haasteellisessa toimintaympäristössä. Kasvattajalta edellytetään herkkyyttä havaita lasten erilaisia kiinnostuksen kohteita ja innostusta tukea heidän kokeilujaan ja oivaltavaa ajatteluaan. Kasvattaja kiinnittää lasten huomiota erilaisiin ympärillä oleviin ilmiöihin ja syventää lasten tutkimisen kohteita mahdollistamalla yhteisiä elämyksiä ja kokemuksia sekä järjestämällä lapsia kiinnostavia retkiä. Havainnointi, dokumentointi, pienryhmätyöskentely sekä yhteistoiminnallinen oppiminen ja monenlaiset projektit toimivat tutkimisen menetelminä Järvenpään varhaiskasvatuksessa. 18

20 5.7. Sisällölliset orientaatiot Lapsi oppii jatkuvasti erilaisissa arjen tilanteissa. Kasvattajalle orientaatiot muodostavat kehyksen siitä, millaisia kokemuksia, tilanteita ja ympäristöjä heidän tulee etsiä, muokata ja tarjota, jotta lapsen kasvu ja kehitys etenisi tasapainoisesti. Orientaatioiden aiheet, ilmiöt ja sisällöt liitetään lapsen arkeen, kokemuksiin ja lähiympäristöön siten, että lapset voivat tehdä havaintoja ja muodostaa omia käsityksiään. Kasvattajalta edellytetään lapsiryhmän tuntemista, varhaiskasvatuksen didaktisten periaatteiden hallintaa sekä lapsen kehitysvaiheiden tuntemusta. Orientaatioilla on yhteys esiopetuksen sisältöalueisiin ja perusopetuksen oppiaineisiin. Matemaattinen orientaatio arkitilanteissa tapahtuva vertaaminen, päätteleminen ja laskeminen sekä matemaattisiin käsitteisiin tutustuminen Luonnontieteellinen orientaatio elollisen luonnon ilmiöihin syventyminen, havainnoiminen, tutkiminen ja kokeileminen vuodenaikojen vaihtelun hyödyntäminen ja lähiympäristöstä huolehtiminen ympäristökasvatus, luontokasvatus, kestävä kehitys retkikohteina Tuusulanjärven ympäristö, Vanhankylänniemi, Rantapuisto, Lemmenlaakso ja lähimetsät Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio menneisyyden ja nykypäivän havainnoiminen lasten omassa perheessä, lähiympäristössä ja Järvenpään kaupungissa suomalaiseen perinteeseen tutustuminen: tavat, esineet, tarinat, leikit Tuusulanjärven taiteilijayhteisön merkitys ja nykypäivän kulttuuri mediakasvatus, kuluttajakasvatus retkikohteina Sibelius-patsas, Järvenpäätalo, taidemuseo, kirjasto ja rautatieasema Esteettinen orientaatio taiteen, kauneuden, rytmin, melodian ja erilaisten tunteiden elämyksellinen kokeminen lasten omien näkemysten ja arvostusten huomioiminen ja etsiminen Eettinen orientaatio oikean ja väärän tunnistaminen, anteeksi antaminen, vastuun kantaminen kaverin huomioon ottaminen ja auttaminen arjen luontaisissa tilanteissa ja vuorovaikutuksessa kodin arvojen huomioiminen lapsi kokee, että hänestä välitetään ja hänen tarpeistaan huolehditaan Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Suomalaisen yhteiskunnan kristillinen perinne ja juhlapyhät tilan ja ajan antaminen hiljentymiselle ja lasten kysymyksille lapsen vasussa vanhempien kanssa sovitut lapsikohtaiset sisällöt lasta lähellä oleviin uskontoihin ja katsomusten tapoihin tutustuminen yhteistyö seurakuntien kanssa 19

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY... 3 2 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT... 4 2.1 Toiminta-ajatus... 4 2.2 Arvot... 4 3 LAPSELLE

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4 1 SISÄLLYS Toiminta-ajatus 1 1.1 Ryhmän tavoitteet 2 1.2 Ryhmän arvot 3 Varhaiskasvatus ympäristömme 4 Toiminnalliset orientaatiot lapsille ominainen tapa toimia 5 Sisällölliset orientaatiot tapa hahmottaa

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 HIRVENSALMEN KUNTA VARHAISKASVATUS 1 LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / 20 Lapsen nimi syntymäaika Kasvatuskumppanit: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön

Lisätiedot

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg

MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA. Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg MITÄ OLEMME OPPINEET VARHAISKASVATUKSESTA Kohti elinikäistä oppimista 24.9.2015 Päivi Lindberg 1 Esityksen sisältö Varhaiskasvatus 2000 luvulla VASU strategisena ohjauksen välineenä Varhaiskasvatussuunnitelmatyön

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

RYHMIS PEUKALOISEN VASU

RYHMIS PEUKALOISEN VASU RYHMIS PEUKALOISEN VASU Ryhmis Peukaloinen 01.01.2014 Karjalanharjuntie 3 R 56 50100 Mikkeli 015-177 002/ 044 794 5329 peukaloinenrpphk@mikkeli.fi Yksikön esittely Peukaloisessa hoidossa 12 lasta, joiden

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Rakokiven päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Rakokiven päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Rakokiven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 1 Sisällys Päiväkotimme 2 Toiminta-ajatuksemme 3 Oppimisympäristömme 3 Varhaiskasvatustyömme arvot 5 Lasten arvot 5 Vanhempien arvot 5 Henkilökunnan arvot

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Iidesranta-Järvensivun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Pöllöntaival Lapselle perusturvallinen hyvä arki päiväkodissamme Iidesranta ja Järvensivu Yhteystiedot Arvot ja strategiaperusta

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 01.08.2006 132 Hyväksytty koulutuslautakunnassa 16.08.2006 110 Hyväksytty koulutuslautakunnassa

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011

SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011 SYRJÄLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2010-2011 1 Syrjälän päiväkoti Päiväkotimme on valmistunut 1987 ja sijaitsee Syrjälän koulun yhteydessä Klaukkalan eteläisellä päivähoitoalueella. Talossamme

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI

SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SEPÄN RYHMÄKODIN VARHAIKASVATUSUUNNITELMA 2006-2007 KESKUSTAN PALVELUALUE PYYNIKIN TIIMI SISÄLLYSLUETTELO 1. PERHEPÄIVÄHOIDON TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. KASVATUS, OPPIMINEN, TOIMINTA- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3.

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. SISÄLLYS 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. Ryhmän arvot 3 2. Mitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa painotetaan? 2.1. Kodinomaisuus

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 IISALMEN KAUPUNKI SIVISTYSPALVELUKESKUS OHJATUN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 Sisällys JOHDANTO 3 1 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 4 2 KASVATUSKUMPPANUUS 4 3 LAPSEN OMA VASU 6 4 VARHAISKASVATUKSEN

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012

Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Esiopetuksen toimintasuunnitelma 2011 2012 Isokallion päiväkoti Puistotie 15 05200 Rajamäki 2. TOIMINTA-AIKA Esiopetussuunnitelma ajalle 16.8.2011 31.5.2012. Päivittäinen toiminta-aika klo 8.30 12.30.

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt Tämä on Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Sen lähtökohtana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet. Sivistyslautakunta hyväksyy joka toinen vuosi päivitetyn suunnitelman. Päivähoitoyksiköt

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS. Tietoa pienten lasten vanhemmille. Mistä syntyy uteliaisuus, oppimisen ilo? Mistä löytyy leikin ja liikunnan mieli?

VARHAISKASVATUS. Tietoa pienten lasten vanhemmille. Mistä syntyy uteliaisuus, oppimisen ilo? Mistä löytyy leikin ja liikunnan mieli? Mistä syntyy uteliaisuus, oppimisen ilo? Mistä löytyy leikin ja liikunnan mieli? Mistä osallisuuden riemu? VARHAISKASVATUS Tietoa pienten lasten vanhemmille Tämän vihkosen tavoitteena on kertoa vanhemmille

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NASTOLAN KUNTA Sisällys Alkusanat Perhepäivähoidon arvot Kasvatuskumppanuus Lapsen tapa toimia Sisällölliset orientaatiot Kuntouttava varhaiskasvatus Yhteistyö

Lisätiedot

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma 1. Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelun tuottaja/vastuuhenkilö, yhteystiedot, Y-tunnus Lapsiryhmän ikärakenne Perushoitotilat/muut

Lisätiedot

Määrlahden päiväkodin VASU

Määrlahden päiväkodin VASU Määrlahden päiväkodin VASU Tämä on Määrlahden päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Tämä suunnitelma pohjautuu Loviisan kaupungin vuonna 2011 käyttöön ottamaan varhaiskasvatussuunnitelmaan. VASUSSAMME

Lisätiedot

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme:

Telkän esite 2007. Päiväkodin arvot, jotka on määritelty yhdessä vanhempien kanssa ohjaavat toimintaamme: TERVETULOA TELKÄN PÄIVÄKOTIIN Telkän esite 2007 Telkän päiväkoti on perustettu 1980 keskelle Hervantaa lähelle Ahvenisjärveä. Päiväkoti on myös lähellä Suolijärveä, joten retkeily lähimaastossa on oleellinen

Lisätiedot

KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA

KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA TOIMINTA-AJATUKSEMME Kilpiäisten päiväkoti tarjoaa lapsille laadukasta varhaiskasvatusta vuonna 2009 valmistuneissa tiloissa. Päiväkotimme on avara,

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA. Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

NURMIJÄRVEN KUNTA. Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma NURMIJÄRVEN KUNTA Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 1. LEPSÄMÄN PÄIVÄKODIN ARVOT... 4 1.1 LAPSILÄHTÖISYYS... 4 1.2 KASVATUSKUMPPANUUS... 4 1.3 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ...

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tasanteen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tervetuloa Tasanteen päiväkotiin! Tasanteen päiväkodissa on 120 1-5-vuotiasta lasta ja 22 kasvattajaa. Esiopetus siirtyy koululle syksyllä 2014. Tasanteella

Lisätiedot

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU

KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU KULTARANNAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA eli VASU 1 Kädentaidot ja tehtävät pelit, laulut ja ystävät ulkoiluhetket ja metsäretket leikki, satuilu ja syli läheisyys käy kaiken yli. Päiväkodin yhteystiedot:

Lisätiedot

LUHTAAN PÄIVÄKOTI (9.1.2012 -)

LUHTAAN PÄIVÄKOTI (9.1.2012 -) LUHTAAN PÄIVÄKOTI (9.1.2012 -) Päiväkoti on rakennettu ekologisesti passiivienergian standardin mukaisesti aurinkosähköä hyödyntäen. Päiväkodissa on 6 päiväkotiryhmää ja noin 120 lasta. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Me Ikurin päiväkodissa toteutamme varhaiskasvatusta ja esiopetusta pienryhmissä leikkien, liikkuen ja tutkien. Toimintamme yksi keskeisimmistä

Lisätiedot

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2 Keskustan päiväkodin esittely: Osoite: Kaivokatu 9, 21100 Naantali ( Kaivonkulma) Puh: (02) 434 5245 Mannerheiminkatu 14, 21100 Naantali ( Raatihuone,

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUS-SUUN NITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUS-SUUN NITELMA Ranua varhaiskasvatus 1 LAPSEN VARHAISKASVATUS-SUUN NITELMA Nimi Syntymäaika Hoitopaikka Päiväys Mahdollinen varahoitopaikka Ranua varhaiskasvatus 2 YHTEYSTIEDOT Lapsen yhteystiedot Nimi henkilötunnus

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA The English Playschool of Asikkala, 31.12.2011 THE ENGLISH PLAYSCHOOL OF ASIKKALA -kannatusyhdistys ry The English Playschool of Asikkala on kannatusyhdistyksen ylläpitämä, yksityinen

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA

METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA METSÄRINTEEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN VARHAISKASVATUS- JA ESIOPETUSSUUNNITELMA Lasta ei kasvateta siksi, että hän olisi mahdollisimman mukava ja vaivaton meille, vaan siksi, että hän terveenä ja väkevänä

Lisätiedot