KASVUN JA OPPIMISEN PALVELUALUE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KASVUN JA OPPIMISEN PALVELUALUE"

Transkriptio

1 KASVUN JA OPPIMISEN PALVELUALUE

2 Sisällysluettelo 1 VARHAISKASVATUSPALVELUT PERUSOPETUS JA NUORISOTOIMI LUKIOKOULUTUS KASVUN JA OPPIMISEN TUEN PALVELUT

3 1 VARHAISKASVATUSPALVELUT A) Nykyinen toimintarakenne ja resurssit sekä Nilsiässä että Kuopiossa ja yhdistetyt tunnusluvut Organisaatio TULOSALUE- JOHTAJA PALVELUOHJAAJA TOIMISTOSIHTEERIT TUKIPALVELUT PAJULAHDEN PÄIVÄKOTI SINISEPON PÄIVÄKOTI TARINATAHKON PÄIVÄKOTI PERHEPÄIVÄ- HOITO Hallinto (järjestelmä) Varhaiskasvatuksen tulosaluejohtaja Eeva-Liisa Lyytinen Tekee 16% työstään Nilsiälle Palveluohjaaja Susanna Lahti Tekee 16% työstään Nilsiälle Toimistosihteerit Aino Ruotsalainen Päivi Korhonen Palvelevat kolmea kuntaa Asiantuntijatehtävät Yksi kiertävä erityislastentarhanopettaja Nilsiässä 3

4 Henkilöstö, asiakasmäärät ja talous YKSIKKÖ HENKILÖSTÖN LKM LASTEN LKM TA 2012 SINISEPON PK 17+ (4 määräaikaista) TARINATAHKON PK PAJULAHDEN PK RYHMÄPERHEPÄIVÄ- HOITOPISTE LEIVON- PESÄ RYHMÄPERHEPÄIVÄ- HOITOPISTE KIURUN- PESÄ RYHMÄPERHEPÄIVÄ- HOITOPISTE PA- LONURMI KOTONA TYÖSKENTE- LEVÄT PERHEPÄIVÄ- HOITAJAT 19 (18 perhepäivä-hoitajaa + 1 perhepäivähoidon ohjaaja) 13 Perhepäivähoidolla, johon kuuluvat myös ryhmäperhepäivähoitopisteet, on kolmen kunnan yhteinen 13 talousarvio YHTEENSÄ 51 (+4) hlö 278 lasta Tunnusluvut Tuotteistamisen perusteella määritetty päiväkodin bruttohoitopäivähinta. Pajulahden päiväkoti Kokopv yli 3v 61,43 Kokopv alle 3v 85,02 Osapv yli 3v 44,35 Osapv alle 3v 57,24 Esiop kokopv 64,12 Esiop osapv 44,52 Sinisepon päiväkoti Kokopv yli 3v 59,76 Kokopv alle 3v 80,66 Osapv yli 3v 42,42 Osapv alle 3v 53,85 Vuoro yli 3v kokopv 97,45 Vuoro alle 3v kokopv 139,26 Esiop kokopv 64,75 Esiop osapv 45,18 4

5 Tarinatahkon päiväkoti Kokopv yli 3v 49,98 Kokopv alle 3v 70,92 Osapv yli 3v 36,07 Osapv alle 3v 47,51 A) Kuopio Kuopion varhaiskasvatuspalveluiden johtajana on varhaiskasvatusjohtaja Pekka Lindell. Varhaiskasvatuspalvelut -avainprosessi jakautuu palveluprosesseihin, joita ovat: 1. Päiväkotihoito ja esiopetus (vastuuhenkilönä va. palvelupäällikkö Tuula Nuotio) 2. Perhepäivähoito (vastuuhenkilönä palvelupäällikkö Leena Kauppinen) 3. Leikkitoiminta (vastuuhenkilönä palvelupäällikkö Leena Kauppinen) 4. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeminen (vastuuhenkilönä varhaiskasvatusjohtaja) Palvelupäälliköiden ja päivähoidon hallinnon työntekijöiden esimiehenä on varhaiskasvatusjohtaja. Päiväkodinjohtajien esimiehenä on palvelupäällikkö. Hallinnollisia päiväkotiyksiköitä on 35, joiden kaikkien johtajat ovat päätoimisia päiväkodinjohtajia. Päiväkodinjohtajan tehtävään on noin 20:ssa päiväkodissa yhdistetty perhepäivähoidon ohjaajan tehtävät. Päiväkodinjohtaja toimii esimiehenä yleensä vähintään 25:lle työntekijälle. Lapsia vastuulla on useimmiten yli 100. Kuopion varhaiskasvatuspalveluiden organisaatiota ollaan suunnittelemassa kevään 2012 aikana entistä paremmin Kuopion palvelualueuudistuksen tavoitteita vastaavaksi; uudistuksella pyritään etenkin palveluohjauksen ja pedagogisen johtamisen parantamiseen. Toimeksiannossa suunnittelutyössä avustavalle konsultille on todettu, että suunnittelutyössä tulee huomioida mahdollinen kuntaliitos vuoden 2013 alusta lukien. B) Palveluiden haasteet ja tulevat palvelutarpeet Palveluiden tuottamisen haasteita on kuvattu yllä tunnuslukujen yhteydessä sekä alla kohdassa C, jossa esitetään toimintatiloihin liittyvät haasteet mahdollisuuksineen. Lisäksi pyritään taloudellisesti kannattavaan yhteistyöhön opetustoimen kanssa. 5

6 C) Palvelut ja niiden järjestämistapa ja taso liitoksen toteutuessa (tarkasteluajanjaksona vuodet ) Tilat ja investoinnit sekä palvelujen tuottamisen periaatteet Nilsiän ja Kuopion valtuustojen hyväksymien periaatteiden ja Kuopion varhaiskasvatuspalvelujen toimintaperiaatteiden mukaisesti: 1. Pajulahden päiväkoti toimii uusissa, hyvin toimivissa tiloissa, samassa rakennuksessa Pajulahden alakoulun kanssa. Palvelujen kysynnän perusteella päiväkodilla on lisätilojen tarvetta jo tällä hetkellä. Päiväkodissa on tällä hetkellä lapsiryhmässä työskentelevä päiväkodin johtaja. Ko.viran muuttaminen tulevaisuudessa vastaavan lastentarhanopettajan viraksi? 2. Sinisepon päiväkoti toimii tällä hetkellä alppivalmennuksessa olevien opiskelijoiden uuden oppilastalon yhteydessä. Visio tulevasta myöhemmille vuosille: Päiväkodin tilantarveselvitys käynnistetään tulevina vuosina. Jatkossa mahdolliseen uuteen päiväkotiin kannattaisi toteuttaa tilat kuudelle lapsiryhmälle, jolloin sinne voitaisiin sijoittaa Sinisepon nykyiset vuorohoitolapsiryhmät, Tarinatahkon lapsiryhmä sekä kahden ryhmäperhepäivähoitokodin (Leivonpesä ja Kiurunpesä) kaksi lapsiryhmää, jotka toimivat tavallisissa kerrostalohuoneistoissa. Keskittämällä kaupungin keskustassa tällä hetkellä hajallaan toimivat yksiköt yhden katon alle saavutettaisiin toiminnallisten hyötyjen lisäksi myös säästöjä siivouksessa, ruuan kuljetuksessa, sijaiskustannuksissa yms. Järjestely olisi Kuopion kaupungin linjausten mukainen. Lisäksi vuorohoidon turvaaminen olisi helpompaa. Esikoululaiset olisivat jatkossakin alakoululla. Sinisepon ja Tarinatahkon päiväkodeilla on yhteinen, hallinnollinen päiväkodin johtaja. 3. Tarinatahkon päiväkodissa toimii tällä hetkellä yksi lapsiryhmä, johon on keskitetty erityistä hoitoa ja tukea saavat lapset. Tarinatahko voisi tulevaisuudessa toimia esim. avoimena päiväkotina ja leikkitoiminnan toimipisteenä riippuen erityispäivähoidon järjestelyistä. 4. Palonurmen ryhmäperhepäivähoitokoti toimii Palonurmen alakoulun kanssa samoissa, melko vaatimattomissa tiloissa. Tiloissa työskentelee kaksi perhepäivähoitajaa sekä lastentarhanopettaja, joka vastaa Palonurmen kouluun menevien lasten esiopetuksesta. Nykyisen toimintamallin vaihtoehtona yksikkö voisi toimia päiväkotiryhmänä. C) Kuopio Kuopiossa yksiryhmäisistä päiväkodeista on luovuttu, samoin ryhmäperhepäiväkodeista on mahdollisuuksien mukaan luovuttu ja henkilöstörakenne muutettu päiväkodin henkilöstörakenteeksi. Nilsiän jatkosuunnitelma päivähoidon kokoamiseksi useista pienistä, epätyydyttävissä tiloissa toimivista päivähoitoyksiköistä kuusiryhmäiseen päiväkotiin vastaa Kuopion linjauksia vastaavissa tilanteissa. D) Oleelliset kysymykset kuntalaisilloista - Päiväkotien säilyminen Nilsiässä? Lapset hoitoon Kuopioon? Mahdollisessa kaupunkiliitostilanteessa päivähoito päiväkoteineen säilyy Nilsiässä. Kuopion varhaiskasvatussuunnitelmassa peruspäivähoito on määritelty lähipalveluksi, iltahoito alueelliseksi palveluksi ja vuorohoito keskitetyksi palveluksi. Iltahoitoa järjeste- 6

7 tään tämän linjauksen mukaisesti kaikilla kuudella päivähoidon alueella. Vuorohoitopäiväkoteja on koko kaupungissa kaksi. Yhteistyössä perheen kanssa päivähoitopaikka on voitu järjestää työmatka huomioon ottaen toiselta alueelta, jos perheellä on kuljetusmahdollisuus. - päivähoito katoavatko rajat? yhteistyö Siilinjärven kanssa (Kuuslahti)? Kuopio on tehnyt yhteistyötä Siilinjärven kanssa jo pitkään päivähoitopalveluiden järjestämisessä. Palveluja on puolin ja toisin myyty ja ostettu raja-alueilla asuville perheille. Yhteistyö jatkuu samalla tavalla; pitkän tähtäyksen tavoitteeksi on päivähoidossa asetettu kuntarajat ylittävä seudullinen päivähoito. - Uusi päiväkoti? Uudesta päiväkodista on keskusteltu ja kaavailua uudesta päiväkodista järjestelyineen pidetään hyvänä. Rakennussuunnittelua ei kuitenkaan ole vielä tehty. Tulevien vuosien tavoitteeksi on kirjattu suunnittelun käynnistäminen tilatarveselvityksellä ja sen myötä mahdollinen uusi päiväkoti. Uuden päiväkodin myötä luovuttaisiin epätyydyttävissä tiloissa toimivista ryhmäperhepäiväkodeista, jolloin niiden henkilöstörakenne muutettaisiin päiväkodin henkilöstörakenteeksi. Henkilöstön kelpoisuus päiväkotitoiminnan vaatimusten mukaiseksi voidaan järjestää oppisopimuskoulutuksella. - Avoin päiväkoti toiminta Nilsiään? Eri osapuolet ovat nähneet avoimen päiväkotitoiminnan käynnistämisen Nilsiässä mahdollisena. Kuopion kokemukset avoimien varhaiskasvatuspalveluiden laajentamisesta ovat hyvät; epätarkoituksenmukainen päivähoitopalveluiden käyttö on vähentynyt, kun kevyempiä vaihtoehtoja on tarjolla. - Erityislastentarhanopettajan palvelut? Erityislastentarhanopettajan palvelut jatkuvat Nilsiässä. - Joustava päivähoito turvattava. Säilyykö yöhoito? Iltapäivähoito? Mahdollisessa kaupunkiliitoksessa otetaan huomioon osapuolten ominaispiirteet, kuten tarve joustaviin varhaiskasvatuspalveluihin mm. Tahkon sesonkien myötä. Kuopio on todennut Riistaveden, Vehmersalmen ja Karttulan kohdalla, että taajama-alueen päivähoidon järjestämisperiaatteet eivät aina palvele perheitä esim. pitkien etäisyyksien vuoksi; sen vuoksi päivähoitoratkaisut ovat näillä alueilla perheille räätälöityjä ja yksilöllisiä. - päivähoitopaikkoja riittävästi? Laki lasten päivähoidosta määrittää yksiselitteisesti perheen oikeuden saada lasten päivähoitopalveluja, ja kunnan velvollisuuden järjestää niitä kysyntää vastaavasti. - Lähipalvelu: Pajulahden ja Palonurmen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen hyvä malli turvattava? Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyö jatkuu ja sitä pyritään myös kehittämään jatkossa. - puheterapeutin palvelut? Puheterapiapalveluiden järjestämistä on koko maakunnassa vaikeuttanut pula puheterapeuteista. - Palonurmen koulurakennusten parantaminen? Palonurmen koulurakennuksen korjaus on kirjattu perusopetusselvityksen tulevien vuosien tarpeisiin. 7

8 2 PERUSOPETUS JA NUORISOTOIMI A) Nykyinen toimintarakenne ja resurssit sekä Nilsiässä että Kuopiossa ja yhdistetyt tunnusluvut Kouluverkosto Nilsiässä perusopetuksen oppilasmäärä on ennusteiden mukaan ( ) pysymässä noin 600 oppilaan tasolla aina lukuvuoden loppuun. Sen jälkeen ennusteessa on 20 oppilaan vähenemistä kahtena seuraavana lukuvuonna. Kouluverkko on rakennettu toimivaksi itä-länsi suunnassa. Palonurmessa on 3 opettajainen vajaan 50 oppilaan 1-6 vuosiluokkien koulu. Koululla on toiminnasta vastaava rehtori oman opettajan tehtävän ohella sekä yksi koulunkäyntiavustaja (tarpeellinen myös jatkossa). Esiopetusryhmä toimii ryhmäperhepäiväkodin yhteydessä Siilisetin toimesta. Oppilasmäärä nykyennusteiden mukaan kääntyy laskuun lukuvuonna Keskustaajamassa toimii vajaan 500 oppilaan yhtenäiskoulu (1-9lk), mikä toimii 4 eri kiinteistössä. Oppilasmäärä nykyennusteiden mukaan kääntyy laskuun lukuvuonna. Siilisetin kolme esiopetusryhmää (noin 50 lasta) toimivat yhtenäiskoulun tiloissa. Vuosiluokkien 1 6 opetus tapahtuu pääosin toisessa kiinteistössä ja vuosiluokkien 7 9 kahdessa muussa kiinteistössä. Opettajia on yhteensä 40 ja 5 yhteistä opettajaa, joilla on muu pääkoulu. Henkilökuntaan kuuluvat 8 koulunkäyntiavustajaa kaksi puolikasta toimistosihteeriä sekä IP -toiminnasta vastaava kerho-ohjaaja. Lisäksi nuorisotyöntekijä työskentelee samassa kiinteistössä, jossa on IP -toiminta. Nuorisotalo on kuljetusoppilaiden valvottu odotuspaikka 5 9 luokkalaisille. Koulussa on rehtori ja kaksi apulaisrehtoria (oto). Keskusteluissa on ollut, että lähitulevaisuudessa on hallintoa vahvistettava perustamalla apulaisrehtorin virka. Tänä lukuvuonna apulaisrehtorille, joka toimii tarvittaessa rehtorin sijaisena, on mahdollistettu lisäaikaa resurssiopettajuuden avulla. Koulussa on kehittämistyöryhmä sekä 7 muuta työryhmää. Yhtenäiskoulun opettajista osa on yhteisiä lukion kanssa (MU, LT, LP, KU ja VE). Ja kolme lukion opettajaa opettaa myös perusopetuksessa. Tämä tulee huomioida kehitettäessä keskustaajaman opetuksen järjestämistä. Lukio käyttää myös erityisopettajan resurssia. Maahanmuuttajalapset, joita on tullut viime vuosina muutama vuodessa, on pyritty integroimaan 1 2 luokilla normaaleihin ryhmiin. Sivutoiminen natiivi venäjän kielen opettaja on vetänyt venäläistaustaisille oppilaille venäjän kielen kerhoa ja lisäksi suomen kielen (S2) opetusta 2 tuntia viikossa. Muista maista tulleilla lapsilla on jo ollut osin suomen kielen taitoa tullessaan. Tänä syksynä kesken lukukauden tullut latvialainen on ollut haastava oppilas opettajalleen. Nilsiän yhtenäiskouluun Alppikoulun toiminnan alusta saakka (v 1994) on vuosittain 9- luokalle tullut eri puolilta Suomea oppilaita, jotka ovat voineet osallistua alppivalmennukseen osana opiskelua valinnaisaineena. Tämän jälkeen on ollut luontevaa jatkaa teho- 8

9 kasta urheiluvalmentautumista Nilsiän lukiossa. Myös salibandyvalmennuksessa on ollut mukana yläkouluikäisiä. Alppikoulutoimintaa ja ammattimaista valmennusta järjestää Tahkovuoren koulutus- ja valmennuskeskusyhdistys yhdessä Nilsiän lukion, Nilsiän Yhtenäiskoulun ja Tahkon yritysten sekä Tahkon alppikoulun tuki ry:n kanssa lahjakkaille nuorille urheilijoille. Toisena yhteistyölajina on salibandy, kehittämissuunnitelmassa myös muita lajeja. Lisäksi alppikoulu ylläpitää valtakunnallista peruskouluikäisten leiritysryhmää (Tazza team) sekä järjestää juniorivalmennuksena mm. Nuorten vauhtileirin sekä kilpailuja. Pajulahdessa 4 opettajainen koulu, jossa on kolmelle seuraavalle lukuvuodelle tarve määräaikaiselle luokanopettajalle ison ikäluokan takia. Koululla on 2 koulunkäyntiavustajaa ja toinen heistä vastaa myös IP -toiminnasta. Koululla on toiminnasta vastaava rehtori oman opettajan tehtävän ohella. Esiopetus ja päiväkoti järjestetään Siilisetin toimesta. Oppilasmäärä nykyennusteiden mukaan kääntyy laskuun lukuvuonna Kaikkien koulujen yhteydessä toimii Peruspalvelukeskus Siilisetin järjestämä esiopetus: Palonurmi 10, Pajulahti 16 ja yhtenäiskoulu 50 lasta. Yhteistyöhön pyritään niin tilojen kuin henkilökunnankin osalta. Yhtenäiskoulussa yksi koulunkäyntiavustaja on päivittäin esiopetusryhmässä, jossa on pidennettyä oppivelvollisuutta suorittavia lapsia. Lisäksi erityisopettaja käy samassa ryhmässä 2 tunnin ajan (½ h/oppilas/vko). Hallinto-ohjelmat Opiskelijahallintojärjestelmänä on MultiPrimus, johon liittyy Wilma. Palkkahallintoohjelmana on Populus (Kuhilas hoitaa), sivistysosastolla on oma palkkasihteeri. Päätökset tehdään Dynasty -ohjelmalla. Laskut hyväksytään Rondossa ja sähköpostijärjestelmänä on Microsoft Officen Outlook. Lukujärjestysohjelmana on gp-untis. Kuopion kouluverkostoselvitys on tehty vuonna Selvitykseen liittyvät perusteet ja suunnitellut toimenpiteet eivät ole ristiriidassa Nilsiän nykyisen perusopetuksen verkostorakenteen ja tulevien suunnitelmien kanssa. Talous Vuoden 2010 tilinpäätöstietojen mukaan perusopetuksen nettokustannukset per oppilas olivat (sis. poistot). Vuoden 2012 talousarviossa peruskoulun toimintatulot ovat , toimintamenot ja toimintakate (netto) Vastaavat luvut ovat kouluittain: Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate (netto) Nilsiän yhtenäiskoulu Pajulahden koulu Palonurmen koulu Koulujen opetusvälineistön ja osin kalusteiden ajanmukaistaminen on saatu viimeisten pari vuoden aikana käyntiin varaamalla sivistysosaston investointeihin tähän tarkoitukseen rahaa. Vuoden 2010 tilinpäätöstietojen mukaan nettokustannukset per oppilas olivat 6726 (oph:n tilasto) 9

10 Kuopion vuoden 2012 talousarviossa peruskoulun toimintatulot ovat , toimintamenot ja toimintakate (netto) Tuntikehys Lukuvuodelle sivistyslautakunta on päättänyt perusopetuksen tuntikehyksen (oppilasmäärät ): Koulu Tuntikehys(h) Oppilaita h/oppilas Erityistuen oppilaat Erityisopetus (h) Yhtenäiskoulu 822, , Pajulahti 115,5 80 1,44 9 Palonurmi , UO -opetus 4 yhteensä Kuopion alakoulujen tuntikehys on 1,39 tuntia/oppilas. Pienissä kouluissa 1,74 h/oppilas. Yläkouluissa 1,84 tuntia/oppilas. Erityisopetuksen tuntikehyksen määrä kokonaisuudessaan on sama Kuopion nykyisen laskentamallin mukaan: Laaja-alainen erityisopetus kerroin oppilaita h - ala- ja yläkoulut, joissa erityisluokkia (Yk) 0, pienet alle 80 oppilaan alakoulut (Paju) 0, pienet alle 80 oppilaan alakoulut (Palo) 0, Alueresurssi 0, Luokkamuotoinen erityisopetus 1 3lk+yhdysluokkalisä 1h lk+yhdysluokkalisä 1h lk kehitysvammaiset+yhdysluokkalisä 1h lk 31 yhteensä Aluerityisopettajat -resurssi 4 Tukiopetus- ja kerhotuntien järjestäminen kyläkouluilla on ollut haasteellista mm. koulukuljetusten yhteensovittamisen osalta. Lähivuodet voidaan jatkaa nykyisillä resursseilla ja voidaan liitoksen myötä selvittää kielitarjonnan monipuolistamista. Kuopiossa erityisopetuksen resurssi on kokonaisuudessaan 3070 tuntia. Lukuvuonna 2012 alkaa laaja-alaisten erityisopettajien kokonaistyöaikakokeilu. Keskimääräinen luokkakoko on Nilsiän perusopetuksen 1 2 luokilla 17,5 oppilasta, 3 6 luokilla 22,4 oppilasta ja 7 9 luokilla 17,7 oppilasta. Keskimääräinen luokkakoko Kuopiossa on 1-2-luokilla 19,1 oppilasta ja 3-6-luokilla 20,6 oppilasta sekä yläluokilla 17,6 oppilasta. 10

11 Valinnaisuus Perusopetuksen valinnaisainetarjotin on pyritty pitämään mahdollisimman monipuolisena. A-kielenä tarjottavaa saksaa/venäjää on suunniteltu. Valintojen toteutuminen ja valinnaisaineryhmien syntyminen on ollut oppilaslähtöistä. Oppilaat ovat valinneet kaksi ns. 2 vuotta kestävää A-valinnaisainetta (yhteensä 8h) ja 5 lukukauden kestävää B-valinnaisainetta (5h). Perusopetuksen 9. luokalla alppivalmennustoiminnan toteutus on mahdollistettu näillä valinnaisaineilla ja osin liikuntatunneilla. Tätä huippu-urheilua tukevaa toimintaa on ollut alppikoulun toiminnan alusta saakka eli vuodesta 1994 lähtien. Kuopion tavoitteena on monipuolistaa kielivalintoja ala- ja yläkouluissa käynnissä olevalla Kielitivoli- sekä Verraton Venäjä -hankkeilla. Valinnaisuutta vahvistetaan opetussuunnitelman painotuksilla mm. vieraissa kielissä, liikunnassa, musiikissa ja kuvataiteessa. Työelämäyhteistyö Viime vuosina perusopetuksen yläluokilla on ohjauksen hankkeen avulla uudistettu ja laajennettu ohjausta luokanohjaajien suuntaan ja samalla on pyritty lisäämään opettajien työelämätuntemusta. Työelämäyhteistyössä tavoitteena on ollut uusien yhteistyötapojen kehittäminen koulun ja työelämän välille koulussa jo olleiden yhteistyötapojen rinnalla perusopetuksen 7 9 luokilla. Kehittämistoiminnan aikana käynnistyi Nilsiä KYY, kummiluokkatoiminta. KYYSSÄ luokka ja yritys tekevät yhteistyötä kahdesta kolmeen vuotta yhdessä tehdyn suunnitelman mukaan. Toiminta on ollut eri yritysten kanssa monipuolista. Nuoret ovat mm. saaneet laskea bonuksia / plussia, metsäntuottoa ja katetta, laatia ruokalistoja, laittaa mökkejä kuntoon majoittuvia varten, tutustua vedenpuhdistukseen kylpylässä, haastatella yrityksen työntekijöitä, istuttaa taimia, harjoitella työhaastattelua ja turistien opastamista, käydä tutustumassa yrityksen yhteistyökumppaneihin lähialueella, olla päivän tetissä, huolehtia kahvituksesta, tutustua eri tavoin yrityksen henkilöstöön ja paljon muuta. Tietysti välillä on ollut myös tärkeitä TYKY -hetkiä mm. ruoan, laskettelun, keilailun, makkaranpaiston, haastepelin ja retkeilyn merkeissä. Näiden toiminnallisten yhteistyömuotojen avulla on luokan yhteishenki parantanut ja samalla nuoret ovat saaneet tärkeää tietoa työelämästä tulevaisuuden valintojensa pohjaksi. Hankkeen aikana luokanohjaajan ja nuoren välisen vuorovaikutuksen, toisensa tuntemisen, kehittäminen katsottiin tärkeäksi. On mahdollistettu muokata luokanvalvojasta luokanohjaaja järjestämällä luokanohjaajille koulutusta ja mahdollisuuden tavata oman ryhmänsä nuoria. Luokanohjaaja ja oppilas käyvät jokaisen lukuvuoden alkupuolella kahdenkeskisen keskustelutuokion, jossa keskustellaan kahdestaan nuoren elämään liittyvistä asioista. Henkilökohtaisen tapaamisen lisäksi 7-9 luokilla on erilliset luokanohjaajan tunnit, joissa pystytään rauhassa käsittelemään luokan yhteisiä asioita. Luokanohjaajan ja nuoren vuorovaikutukseen liittyvästä kehitystoiminnasta on muodostunut pysyvä arkipäivän käytäntö. Kuudella luokalla Kyy on osa koulun toimintaa myös tällä hetkellä. Tavoitteena on ollut, että näistä kehittämistoimista on hyötyä nilsiäläiselle 11

12 nuorelle hänen jatkaessaan peruskoulun jälkeistä koulutustaan ja kasvuaan kohti itsenäistä elämää ja ammattia. Kuopiossa käynnistyy Itä-Suomen alueellinen Yrityskylä-toiminta peruskoulun 6. luokkalaisille syksyllä Syksyllä 2013 myös Nilsiän koululaisilla on mahdollisuus osallistua koulutukseen ja yrityskylävierailuun. Oppilaanohjauksen keskeisenä tavoitteena on toimintaperiaate, jonka mukaan kaikki opettajat ohjaavat ja tukevat oppilaan siirtymistä toiselle asteelle. Erityisopetus Nilsiässä on viime vuosina siirrytty joustaviin opetusjärjestelyihin. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan pienryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Mahdollisuuksien mukaan pyritään kaikilla kouluilla tarjoamaan erityistä tukea yksittäisissä oppiaineissa. Mikäli oppilas tarvitsee laajemmin erityistä tukea koulunkäynnissään, on siihen mahdollisuus Nilsiän yhtenäiskoululla toimivissa pienryhmissä. Seuraavan lukuvuoden erityisopetuksen tarpeen kartoitus tehdään keväällä. Nivelvaiheyhteistyö on tärkeää (esiopetus alkuopetus ja 6 7lk). Kaikilta opettajilta kysytään näkemystä omien oppilaidensa tehostetun ja erityisen tuen tarpeesta. Tämä koonnin perusteella tehdään erityisopetuksen karkea työnjako ja lukujärjestystä tehtäessä erityisopettajat vielä hienosäätävät keskinäistä työnjakoa oppilaiden parhaan mahdollisen tuen varmistamiseksi. Kyläkouluilla järjestetään laaja-alaista erityisopetusta. Sama erityisopettaja toimii myös yhtenäiskoululla laaja-alaisena erityisopettajana. Yhtenäiskoululla on kehitysvammaisten pienluokka (1 9lk), jossa vielä tänä lukuvuonna on SOSEM -oppilaita sekä kehityksessä viivästyneitä oppilaita. Kyseisen luokan erityisopettaja antaa puheopetusta 1 2 luokille ja erityisopetusta pidennetyssä oppivelvollisuudessa oleville esiopetusoppilaille (kehitysvammaisia). Ensi lukuvuonna molempien em. oppilasryhmien kasvaessa on tarkoitus muodostaa kaksi eri opetusryhmää (kehitysvammaisten ryhmä ja 1 3lk -pienryhmä). Nyt yhtenäiskoulussa on pienryhmä (3 6lk), jossa annetaan erityisopetusta yksilöllistetyissä oppiaineissa ja tehostetun tuen oppilaille. Tässä pienryhmässä on oppilaita, jotka opiskelevat kaikki teoria-aineet erityisopetuksessa. Erityisopettaja on myös samanaikaisopettajana luokissa, joissa on erityisen tuen oppilaita. Kyseinen opettaja opettaa myös yläkoulun pienryhmän oppilaita. Yhtenäiskoulussa on yksi erityisopettaja toiminut viime lukuvuoden alusta alkaen osittain oppilashuollon vastaavan tehtävissä, mikä mahdollistui integraatiojärjestelyillä. Kaupungin valtuuston päätöksellä tämän määräaikaisen kokeilun tavoitteena oli rakentaa pysyvä toimintamalli sivistysosaston oppilashuollon ohjaajan työnkuvaksi. Nilsiässä ei ole ollut koulukuraattoria. Kyseinen erityisopettaja on antanut laaja-alaista erityisopetusta 1 6 -luokilla. Oppilashuollon vastaavan tehtäviin on kuulunut 1 9 -luokilla tukikeskustelujen ohessa oppilaiden oppimisen tukemista. Esimerkiksi SOSEM -oppilaat ovat käyneet periodeittain 12

13 joissakin oppiaineessa hänen opetuksessaan ja hän on huolehtinut luvattomien poissaolojen korvaustunneista. Erityisopettaja/oppilashuollon vastaavan työtehtävien kokonaisuuteen on kuulunut erityisopetuksen koordinointi koko kaupungissa. Hän on vetänyt 1 6 -luokkien osalta oppilashuoltotyöryhmää kaikissa kouluissa. Kaupungin Reilusti Rinnakkain -koordinaattorin tehtävien lisäksi hän on tehnyt yhteistyötä eri viranomaisten kanssa ja ollut mukana useissa hankkeissa. Yläluokilla on laaja-alainen erityisopettaja sekä pienluokka/pienryhmä, jolla on oma erityisopettaja. Tämä työpari tekee joustavasti yhteistyötä. Myös laaja-alainen erityisopettaja opettaa yksilöllistettyjä oppiaineita. Opetusta räätälöidään oppilaiden oppimisen tuen tarpeen mukaan lukuvuoden aikana (esim. SOSEM). Mahdollisuuksien mukaan tuetaan integraatiota opetusjärjestelyillä, mm. samanaikaisopetus. Laaja-alaisen erityisopetuksen ohessa toimii tarvittaessa oppilasparkki jopa pitempiaikaisena periodina. Koulunkäyntiavustajat toimivat erityisen ja tehostetun tuen tehtävissä ja osin myös IP - toiminnassa. Avustajat tekevät työtään hyvin joustavasti eri luokkien kanssa suunnitellun kartoitustarpeen ja päivittäisen tilanteen mukaan. Vuonna 2013 on tarkoitus palkata määräaikainen koulunkäyntiavusta vuosiluokkien 7 9 tarpeeseen, missä omaa avustajaa ei ole ollut. Yksi koulunkäyntiavustaja kulkee päivittäin taksikuljetuksessa Kuopiossa kouluaan käyvien oppilaiden mukana ja toimii yhden Mäntykankaan oppilaan henkilökohtaisena avustajana koulupäivän aikana. Lisäksi yksi lapsi käy koulua Paloahon ja yksi Pohjantien koulussa. Nilsiän erityisopetuksen rakenne ja toiminnalliset linjaukset ovat Kuopion linjausten mukaisia. Oppilashuoltotyöryhmä Oppilashuoltoryhmä seuraa oppilaiden hyvinvointia, kerää oppilaita koskevia havaintoja ja hyvinvoinnissa esiintyneitä ongelmia sekä sopii tarvittavista toimenpiteistä, niiden toteuttamisesta ja toteuttajista. Moniammatillinen ryhmä ottaa vastaan viestejä eri puolilta, käsittelee kouluun ja oppilaisiin liittyviä asioita, tekee suunnitelmia asioiden ratkaisemiseksi, etsii mahdollisimman toimivia ratkaisuja. Tehtäviin kuuluvat ennaltaehkäisy ja koulun kehittäminen, tiedottaminen asioista opettajille ja muille asianosaisille. Oppilashuoltotyöryhmään kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, erityisopettajat, opinto-ohjaaja (yläkoululla), kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä. Näistä neljä koulun ulkopuolisen oppilashuollon edustajaa ovat samat henkilöt jokaisen koulun oppilashuoltotyöryhmässä. On ollut hyödyllistä, että kouluterveydenhoitaja, -lääkäri ja psykologi ovat Nilsiässä työskennelleet koko polun alkuopetuksesta lukiokoulutukseen muodostaen työssä ja oppilaiden kannalta kestävän jatkumon. Nilsiän koulutoimella ei ole omaa oppilashuoltohenkilöstöä. Palvelut tuottaa Siiliset - liikelaitos. Kuraattori puuttuu kokonaan, vaikka sille olisi selkeä tarve. Kokouksiin osallistuu tarvittaessa luokanopettaja, aineenopettaja tai luokanohjaaja. Myös vanhemmilla ja oppilaalla on mahdollisuus olla mukana kokouksessa, kun siellä käsitellään kyseisen oppilaan asiaa. Kokoukseen voidaan pyytää myös ryhmän ulkopuolisia asi- 13

14 antuntijoita. Yksittäistä oppilasta koskevissa asioissa on tässä tapauksessa pyydettävä vanhempien kirjallinen suostumus. Oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu kerran viikossa torstaisin klo 8 9, vuoroviikoin ala- ja yläkoululla. Oppilashuoltotyöryhmä jalkautuu Pajulahden koululle 3 4 kertaa ja Palonurmen koululle 2 3 kertaa lukuvuoden aikana. Nilsiän peruskoulujen oppilashuoltosuunnitelmat työstettiin lukuvuonna moniammatillisessa yhteistyössä. Koulujen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että alueellinen oppilashuoltotyö mahdollistuu myös tulevaisuudessa, jolloin oppilastuntemus esiopetuksesta aina lukiokoulutukseen jatkuisi entiseen tapaan. Nilsiässä on ollut tavoitteena rakentaa yhtenäinen tuen oppimispolku, mikä voi parhaimmillaan ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä ja nuorisotoimen kuormitusta. Hiljattain toteutettu uudistus ja sisäänajo ovat olleet iso prosessi ja tuottaa nyt tuloksiaan. Kuopiossa oppilashuollon toiminta on ollut kehittämiskohteena usean vuoden ajan. Kaupungin palvelurakenneuudistuksessa oppilashuolto liitettiin kasvun ja oppimisen tuen vastuualueeseen. Tämä on lisännyt mm. kouluterveydenhuollon, koulupsykologien ja - kuraattorien yhteistyötä. Oppilashuollon henkilöstön toimipaikat ovat kouluilla. Hankkeet Tällä hetkellä perusopetuksessa on seuraavat hankkeet: Opetusryhmien pienentäminen Reilusti Rinnakkain Kerhotoiminnan kehittäminen Perusopetuksen laadun kehittäminen Kiinteistöt Yhtenäiskoulun käyttämistä kiinteistöistä välitöntä peruskorjausta vaatii liikuntatalo, jonka ensiapukosteuskorjausten jäljiltä on akustiikaltaan todella huono opetukseen. Lisäksi muutama kosteusongelmakohta on vielä korjaamatta. Liikuntatalolle on suunniteltu täydellinen peruskorjaus ja laajennushanke taloussuunnitelmavuosille Yläkoulun ja lukion jakelukeittiö on poissa käytöstä kosteusongelman takia. On siirrytty yhden ruokalan malliin, jossa on ruokailun toteuttaminen aikataulullisesti tuottaa haastetta. Lisäksi varsinainen ruokailutila (ennen liikuntasalia) vaatii myös peruskorjauksen ennen jatkuvaa käyttöönottoa. Kosteusongelmien takia Sinisepon päiväkodista siirtyi lokakuun puolivälissä yksi päivähoitoa tarvitseva esiopetusryhmä yhtenäiskoululle ns. väistötiloihin. Tulevaisuudessa esiopetus on tarkoitus toteuttaa tiiviisti perusopetuksen yhteydessä samassa pihapiirissä ja uusi päiväkoti rakennetaan nuorempien ikäluokkien tarpeeseen (tarveselvitys tehdään vuosien aikana). Tilanahtaus on lisääntynyt ja kasvattanut painetta saada entinen ruokala koulujen tarpeiden mukaiseen käyttöön pian. Edellä mainitut rakennushankkeet: yläkoulun ja lukion ruokala-keittiö odottaa saneerausta kesällä 2012 (todennäköinen). Koko koulukeskuksen käyttämä, vuonna 1981 rakennettu liikuntahalli on erittäin tärkeä saneerauskohde vuodelle Salin katon akustiikkale- 14

15 vyt piti sisäilmaongelman vuoksi poistaa, minkä seurauksena opetustilanteet ovat ääntentoistonsa puolesta sietämättömiä. (Toteutukseen ollaan varaamassa osarahoitus yhdistymisavustuksesta) Yhtenäiskoulun piha-alueet vaatisivat perusteellisen ajanmukaistamisen mm. pihaleikkikalusteiden ja -välineiden osalta. Vastaavat uudistukset on tehty Pajulahden ja Palonurmen kouluilla. Pajulahden koulun uusi ajanmukainen kiinteistö valmistui vuonna Tällä hetkellä väliaikaiselta vaikuttava lisätilantarve, kun oppilasmäärä kasvaa ja lisäryhmä joudutaan perustamaan. Myös lämpimälle varastotilalle on tarvetta. Palonurmen koulun kiinteistö vaatisi tulevaisuudessa peruskorjauksen tai vähintäänkin ilmanvaihtoremontin. Palonurmen koululla ei ole sisäliikuntatilaa, joten siellä joudutaan vuokraamaan naapurissa sijaitsevaa Nuorisoseurantaloa. Laitteistossa on myös uusittavaa. Molemmista kyläkouluista puuttuu IP- ja kyytiodotustila. Etenkin kyläkoulujen tiloja ja ympäristöä kannattaisi suunnitella samalla kyläläisten lähiliikuntapaikkoina, kustannusten vähentämiseksi. Koulukuljetukset Nilsiässä on päätetty, että peruskoulun oppilaiden kuljetus järjestetään luokan oppilaille, jos koulumatka on yli 5 km luokan oppilaille, jos koulumatka on yli 3 km (mikäli kuljetus on tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti järjestettävissä ottaen huomioon kunnan liikenneolosuhteet). Perusopetuksessa kuljetusoppilaiden osuus on 61,3 %. Kustannukset vuonna 2010 olivat Kuopiolaisista oppilaista koulukuljetuksessa on 17,4 %. Kustannukset olivat (ostopalvelusopimus). Kuljetusperiaatteet ovat pääosin samat kuin Nilsiässä. Täydennyskoulutus Perusopetuksen opetushenkilöstölle on varattu koulutusmäärärahaa 8600 e/vuosi. Ne ovat nykyisellään olleet riittävät. Lisäksi matkakuluihin on vastaavasti varattu rahaa. Sijaiskustannuksiin on myös varattu määrärahoja riittävästi, jotta oppilaiden opetus on voitu pääosin järjestää myös koulutusten aikana riittävin sijaisvoimin. Kuopiossa perusopetuksen henkilöstökoulutukseen on varattu vuosittain noin euroa ja erilaisilla hankerahoilla koulutusmääräraha on kokonaisuudessaan noin euroa. Molemmat kunnat kuuluvat Pohjois-Savon koulutuspalveluiden henkilökunnan täydennyskoulutuksen yhteistyöryhmään. 15

16 NUORISOTYÖ Talous Nuorisotyön toiminta-ajatuksena on turvata Nilsiäläisille nuorille vapaa-ajan viettomahdollisuuksia, edistää nuorten hyvinvointia yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä. Nuorisotyötä tehdään ehkäisevänä sekä korjaavana nuorisotyönä. Kaupungin nuorisotyö kuuluu sivistysosaston alaisuuteen. Yhteistyötä tehdään mm. eri hallintokuntien, järjestöjen, yritysten sekä Savon nuorisotyöntekijöiden kanssa. Nuorisotyön tavoitteena on tarjota nuorille mielekästä tekemistä, tapahtumia, diskoja, leiriä sekä nuorisotalotoimintaa. Nuorisotila on keskeinen nuorisotyön peruspalvelu Nilsiässä. Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut on seutukunnallinen palvelu itäsuomalaisille nuorille. Nuorisotyöntekijä on ko. sivuston Nilsiän kaupungin moderaattori ja hänen varahenkilönsä on kulttuurituottaja. Nilsiän kaupungissa on vain yksi nuorisotyöntekijä, joka tekee erityisesti yhteistyötä kulttuurityön kanssa. Musiikkileirin järjestelyissä nuorisotyöntekijän panos on keskeinen käytännön (mm. valvontojen) järjestelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Kulttuuritahojen kanssa yhteistyössä toteutettavassa Taiteiden yössä nuorisotyöntekijä on kokoamassa tapahtumaa. Vuoden 2012 talousarviossa Nilsiän nuorisotoimen toimintamenot ja Kuopion Nuorisotoimen resursseja lisättävä (vain yksi työntekijä) sairas- ym. poissaolojen sijaisratkaisut haastavia tai sitten nuorisotalo on kiinni. Nyt kun nuorisotoimi tuli Siilisetin myötä sivistysosaston yhteyteen, on pystytty hyödyntämään koulunkäyntiavustajia näissä ratkaisuissa, mutta se työaika on pois koulunkäyntiavustajan perustyöstä. Nuorisolain mukaisen etsivä nuorisotyön tehokkaampaan järjestämiseen on haettu vuodelle 2012 erityisavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Tällä avustuksella on tarkoitus palkata toinen työntekijä nuorisotoimeen päävastuualueenaan ko. toiminnasta vastaaminen, mutta samalla mahdollistuisi kokonaisvaltainen nuorisotyön monipuolisempi kehittäminen. 16

17 B) Palveluiden tuottamisen haasteet ja tulevat palvelutarpeet Nilsiässä aiemmin ennen Siiliset -peruspalvelukeskuksen muodostamista koulukiinteistöissä annettava esiopetus oli osa kouluntoimintaa myös hallinnollisesti. Valtakunnallinen suuntaus on myös tämän suuntainen. Nyt olisi mahdollisuus rakentaa tälle alueelle toimiva oppilaan yhtenäinen oppimispolku, missä tilojen, henkilöstön ja resurssien yhteiskäyttö mahdollistettaisiin ilman hallinnollisia esteitä. Erityisesti esi- ja alkuopetuksen joustava 3 4 vuoden järjestäminen olisi eduksi tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden osalta. Samoin ikävaiheeseen liittyvä eriaikainen valmius koulun aloittamiseen voitaisiin tässä järjestelyssä hyvin huomioida yhteisen henkilöstön joustavalla käytöllä. Yhteistyö perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kanssa on päivittäistä, välttämätöntä ja taloudellista. Tilojen, opetushenkilöstön ja erilaisten toimintojen yhteisjärjestely on oleellista myös jatkossa. Yläkoulun ja lukion ruokala-keittiö odottaa saneerausta kesällä 2012 (todennäköinen). Samassa yhteydessä rakennettaneen toimivat tilat esiopetukselle nykyisiin nuorisotiloihin, jotka siirtyvät yläkoululle saneerattaviin tiloihin. Koulukeskuksen toimintaympäristössä vuonna 1980 rakennettu liikuntatalo on erittäin tärkeä saneerauskohde, johon Nilsiän kaupungin taloussuunnitelmaan on varattu rahoitusta vuosille 2013 ja Salin katon akustiikkalevyt on sisäilmaongelman vuoksi poistettu, minkä seurauksena opetustilanteet ovat ääntentoistonsa puolesta sietämättömiä. Nuorisotoimen resursseja on mahdollisuus lisätä osana suurempaa kaupunkia. Kuntaliitos mahdollistaa etsivä nuorisotyön järjestämisen tehostamisen ja hyvien toimintamallien tuottamisen myös Nilsiässä. On haettu vuodelle 2012 erityisavustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Osana isompaa organisaatiota on resursseja myös suunnitteluun, mikä mahdollistaa kokonaisvaltaisen nuorisotyön monipuolisemman kehittämisen. C) Palveluiden ja niiden järjestämistapa ja taso liitoksen toteutuessa Kouluverkko on rakennettu toimivaksi itä-länsi -suunnassa. Palonurmessa, keskustaajamassa ja Pajulahdessa toimivat peruskoulut, joiden yhteydessä annetaan myös alueen esiopetus. Paikallishallinnon yhteistoiminnan jatkaminen on taloudellisesti kannattavaa, mm. henkilöstön joustavan yhteiskäytön ja mahdollisimman edullisten tapahtumien/hankkeiden näkökulmasta. Lähidemokratia-paikallishallinnon kokeilun toteutuessa koordinointiin tarvitaan henkilöstöresurssia. Koulusihteeriresurssit tarvitaan myös jatkossa Nilsiässä. Koulujen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että alueellinen oppilashuoltotyö mahdollistuu myös tulevaisuudessa, jolloin oppilastuntemus esiopetuksesta aina lukiokoulutukseen jatkuisi entiseen tapaan. Nilsiässä on ollut tavoitteena rakentaa yhtenäinen tuen oppimispolku, mikä parhaimmillaan ennaltaehkäisee nuorten syrjäytymistä ja nuorisotoimen kuormitusta. Hiljattain toteutettu uudistus ja sisäänajo ovat olleet iso prosessi ja tuottaa nyt tuloksiaan. 17

18 Perusopetuksessa on viime vuosina siirrytty joustaviin opetusjärjestelyihin. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan pienryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Mahdollisuuksien mukaan pyritään kaikilla kouluilla tarjoamaan erityistä tukea yksittäisissä oppiaineissa. Mikäli oppilas tarvitsee laajemmin erityistä tukea koulunkäynnissään, on siihen mahdollisuus Nilsiän yhtenäiskoululla toimivissa pienryhmissä. Tällainen alueellinen erityisopetuksen järjestäminen mahdollistaa järkevän yhteistyön koulujen välillä. Valtakunnallinen Alppikoulun/Tahkovuoren koulutus- ja valmennuskeskuksen toiminta on edelleen luonteva osa Nilsiän perusopetusta. Lisäksi yhteistyössä Nilsiän lukion urheiluvalmennustoiminnan kanssa pyritään monipuolistamaan urheilulajitarjontaa. Nuorisotoimi toimii kiinteästi koulun tiloissa ollen osa isompien oppilaiden iltapäivätoimintaa kyyditysoppilaiden odottaessa kuljetusta ja sitten jatkuen luontevasti iltatoiminnaksi. Henkilöstön määrän kasvu mahdollistaa monipuolisen toiminnan kehittämisen. Lukion ja yläkoulun ruokalaan saneerattujen monikäyttöisten nuorisotilojen viimeistelystä ja kalustamisesta tulee huolehtia. Koulukeskuksen oppilaiden ja opiskelijoiden turvallisuuteen liittyvät liikennejärjestelyt on syytä saattaa loppuun Nilsiän keskustassa. Nilsiässä on toimiva sivistysosaston arviointi- ja kehitystyöryhmä, joka palvelee ja koordinoi alueellista yhteistyötä. Tämän kaltainen aluejärjestelmä on koettu erittäin tarpeelliseksi ja olisi selvitettävä tämä mahdollisuus tulevaisuudessakin kasvun ja oppimisen palvelualueen eri toimijoiden yhteistoiminnan koordinointiin. Tällaisen alueellisen kuntalaisen lähipalvelun yhteistyön järjestämiseksi voisi luoda hallintopilotin, jonka kehittämiseksi voisi hakea kansallista tai EU-rahoitusta. D) Vastaukset kuntalaisten kysymyksiin Perusopetus, nuorisotoimi K: Perusopetuksen kouluverkon, esiopetuksen, varhaiskasvatuksen ja päivähoidon turvaaminen Nilsiässä? V: Kuopion kouluverkostoselvitys on tehty vuonna Selvitykseen liittyvät perusteet ja suunnitellut toimenpiteet eivät ole ristiriidassa Nilsiän nykyisen perusopetuksen verkostorakenteen ja tulevien suunnitelmien kanssa. Koulujen yhteydessä annettava esiopetusta olisi syytä jatkossa tarkastella osana koulun toimintaa. Tämä tukisi valtakunnallista suunnitelmaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelujen yhdistämisestä saman hallinnon alle. Pyritään selvittämään henkilöstön ja tilojen joustava yhteiskäyttö. K: Pätevät opettajat? V: Tällä hetkellä Nilsiässä on pätevät opettajat ja yhdistyminen Kuopioon ei tule vaikuttamaan alueen vetovoimaisuuteen opettajien rekrytoinnissa. Myös Kuopiossa opettajien saatavuus on hyvä. 18

19 K: Kuuslahti - voidaanko tehdä yhteistyötä Siilinjärven kanssa? V: Kuntien välisen yhteistyön selvittäminen kuntarajojen läheisyydessä olisi hyödyllistä. K: Erityistukea tarvitsevat - erityistuen lisääminen, hajauttaminen vai keskittäminen? V: Perusopetuksessa on viime vuosina siirrytty joustaviin opetusjärjestelyihin. Erityisopetus järjestetään oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen muun opetuksen yhteydessä tai osittain tai kokonaan pienryhmässä tai muussa soveltuvassa paikassa. Mahdollisuuksien mukaan pyritään kaikilla kouluilla tarjoamaan erityistä tukea yksittäisissä oppiaineissa. Mikäli oppilas tarvitsee laajemmin erityistä tukea koulunkäynnissään, on siihen mahdollisuus Nilsiän yhtenäiskoululla toimivissa pienryhmissä. Tällainen alueellinen erityisopetuksen järjestäminen mahdollistaa järkevän yhteistyön koulujen välillä. Nilsiän erityisopetuksen rakenne ja toiminnalliset linjaukset ovat Kuopion linjausten mukaisia. K: Ei yhdistelmäluokkia, oppilasryhmäkoot - ei saisi kasvaa? V: Opetus järjestetään koulun kunkin ikäluokan oppilasmäärä huomioiden toiminnallisesti järkevin opetusjärjestelyin. Selvityksen mukaan keskimääräinen luokkakoko on: 1 2lk 3 6lk 7 9lk Nilsiä 17,5 22,4 17,7 Kuopio 19,1 20,6 17,6 K: Koulukuljetukset? V: Kuopion kaupungin kuljetusperiaatteet ovat pääosin samat kuin Nilsiässä. Tällä hetkellä kuopiolaisista perusopetuksen oppilaista on 17,4 % ja nilsiäläisistä 61,3 % kuljetusoppilaita. K: Iltapäivätoiminta /-kerhot? Erityistä tukea vaativat V: Iltapäivätoiminnan periaatteet jatkuvat lähes samanlaisina. Toimintaa tarjotaan ensisijaisesti perusopetuksen 1. luokkien ja muiden luokkien oppilaille, jotka on siirretty erityistukeen. Koulujen kerhotoimintaa varten koulutuksen ylläpitäjät hakevat erillistä valtionavustusta, jonka turvin toimintaa on saatu kehitettyä. K: Parannuksia vai huononnuksia kouluruokailuun? V: ISS -palvelut tuottavat ruokahuoltopalvelut Nilsiän kaupungin kanssa solmitun voimassa olevan sopimuksen mukaisesti vuoden 2013 loppuun. 19

20 K: Koulujen hyvien käytäntöjen säilyminen? V: Koulujen hyvät käytänteet voi säilyttää ja joitakin voidaan levittää laajemminkin. K: Palonurmen koulurakennusten ja urheilukentän kunnostaminen? V: Lähivuosina on varauduttava Palonurmen koulun peruskorjaukseen tai vähintäänkin ilmanvaihtoremonttiin. K: 10-luokan käyntimahdollisuus Kuopiossa? V: Lisäopetus (10-luokka) on mahdollista kaikille Kuopion peruskoululaisille. Tällä hetkellä 3 luokkaa. K: Jäävätkö Kuopion tuntikehysleikkaukset pysyviksi? V: Kuopion perusopetuksessa on siirrytty europohjaiseen resursointiin, jolloin tuntikehys poistuu käytöstä Vuosittain määriteltävä koulukohtainen budjetti sovitetaan kaupungin talousarvioraamiin. K: Kuopion erityisosaamista hyödynnettävissä Nilsiässä: esim. luentoja, neuvontaa, apua, harvinaiset kielet, venäjänkielen opetusta? V: Eri kouluille pyritään järjestämään erilaisia palveluja tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan. Saksan ja venäjän kieltä Nilsiän yhtenäiskoulussa on jo voinut opiskella B2 kielenä (8. luokalta alkavana). Voidaan selvittää kiinnostusta 4. luokalta alkavan vapaaehtoisen kielen (A2 kieli) opiskeluhalukkuuteen liitoksen jälkeen. Ryhmän muodostumiseen jossain koulussa edellyttää 16 oppilaan valintaa. Etäopetuksena voidaan muodostaa myös opetusryhmä (vähintään 16 oppilasta). K: Nuorisotalotoiminnan kehittäminen, nuorisotyöhön lisää resursseja, nuorisolle myös tapahtumia Nilsiään, nuorisopalvelut myös keskustan ulkopuolella: harrastuspaikat, ohjattu liikunta, kokoontumispaikat, harrastevälineet, vapaaehtoistoiminnan tukeminen? V: Nilsiän nuorisotoimen resurssivaje on tiedossa. Nilsiän ja Kuopion maantieteellinen välimatka edellyttää paikallista ohjaushenkilöstöä. K: Nuorison harrastusmahdollisuudet - kyliltä iltakyytejä harrastuksiin? V: Nilsiän nuorisopalveluiden toimivuutta tulee arvioida kuntaliitoksen jälkeen ja tehtävä tarvittavat muutosesitykset toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon. 20

KASVUN JA OPPIMISEN PALVELUALUE

KASVUN JA OPPIMISEN PALVELUALUE KASVUN JA OPPIMISEN PALVELUALUE Sisällysluettelo 1 VARHAISKASVATUS... 3 2 PERUSOPETUS JA NUORISOTOIMI... 8 3 KASVUN JA OPPIMISEN TUEN PALVELUT... 19 Liite 1. Maaningan kunnan oppilasennuste 2011 2017 2

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusopetus

Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusopetus Kuopion kaupunki Kasvun ja oppimisen palvelualue Perusopetus Tilastotietoja perusopetuksesta lukuvuonna 2014-2015 Henkilöiden määrä 1. Perusopetuksen oppilasmäärä Tilastointipäivä 20.9. lv. 2012-2013 lv.

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Varhaiskasvatus ja perusopetus Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi /

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO KASVUN- JA OPPIMISEN PALVELUALUE

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO KASVUN- JA OPPIMISEN PALVELUALUE YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO KASVUN- JA OPPIMISEN PALVELUALUE 1 Sisällysluettelo: A) varhaiskasvatuspalvelut B) perusopetus ja nuorisotoimi C) lukiokoulutus D) kasvun ja oppimisen tuen palvelut

Lisätiedot

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI 7.4.2014 JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI PVM LOPULLINEN MÄÄRÄAIKA PÄÄMÄÄRÄ SAAVUTETTU Joroisten sivistystoimi/ Perusopetus Joroisten perusopetus kokonaan yhtenäiskoulussa lukuvuoden 2015-2016 alussa

Lisätiedot

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne)

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) KOULUTUSLTK Esittelijä sivistystoimen johtaja KULTTUURILTK Esittelijä museonjohtaja VAPAA-AIKALTK Esittelijä vapaa-aikatoimen päällikkö SIVISTYSVIRASTO Sivistystoimenjohtaja

Lisätiedot

Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11

Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11 Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11 Laatukriteerit tai -toiminta perustuvat tieteelliseen tietoon, kokemusperäiseen tietoon (hyviä käytäntöjä) tai toimielimen määrittelemään tahtotilaan. Perusopetuksessa

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012

KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012 KOULUTUKSEN ARVIOINTI syksy 2012 PERUSOPETUS ( Arviointikohteiden numerointi ja muu merkintätapa ovat samat kuin arviointisuunnitelmassa, jonka kohtaa 7 ei pystytä arvioimaan nykyisten tietosuojasäännösten

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan talousarvio 2016

Sivistyslautakunnan talousarvio 2016 1 Oheismateriaali / sivltk 1.9.2015 69 Sivistyslautakunnan talousarvio 2016 Toimintaympäristön muutokset Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston hallinto- ja opiskeluhuollon palveluja, maastouttaa

Lisätiedot

Liite Sivistyslautakunta 29.1.2015 KOULUTUKSEN ARVIOINTI PERUSOPETUS

Liite Sivistyslautakunta 29.1.2015 KOULUTUKSEN ARVIOINTI PERUSOPETUS KOULUTUKSEN ARVIOINTI PERUSOPETUS ( Arviointikohteiden numerointi ja muu merkintätapa ovat samat kuin arviointisuunnitelmassa, jonka kohtaa 7 ei pystytä arvioimaan nykyisten tietosuojasäännösten voimassa

Lisätiedot

76 Asianro 1144/00.01.01/2014. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen

76 Asianro 1144/00.01.01/2014. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen 76 Asianro 1144/00.01.01/2014 Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen Vs. henkilöstö- ja hallintopäällikkö Pekka Savolainen Kasvun ja oppimisen palvelualue

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio

Lappeenranta. Hämeenlinna. Jyväskylä. Kuopio 2011 LASTEN PÄIVÄHOIDON VERTAILUTIEDOT Rovaniemi Vaasa Kouvola Lasten päivähoidon 7 117 7 085 6 126 6 116 6 097 5 997 5 659 5 517 6 214 555 nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Päiväkotipaikan bruttokustannus

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Alueellisen yhteistyön malli

Alueellisen yhteistyön malli Alueellisen yhteistyön malli Savonlinnan seutu OPPIMISEN JA HYVINVOINNIN TUKI (Kelpo + oppilaanohjaus + oppilashuolto) KORJAAVASTA KOHTI ENNALTAEHKÄISEVÄÄ TOIMINTAA Savonlinnan seudun hankkeet (lisäksi

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät.

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät. SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on luoda edellytykset tietojen, taitojen ja myönteisten asenteiden avulla kuntalaisten henkiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen ja kasvuun.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut raittiustyö Sivistyslautakunta

Lisätiedot

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti:

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti: JOHTOSÄÄNTÖ / SIVISTYSPALVELUT Hyväksytty Kv 28.3.2013 6 Voimaantulo 1.1.2013 1 Luku SIVISTYSPALVELUIDEN PALVELUALUE 1 Organisaatio Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin

Lisätiedot

Opettajien tehtäväkohtaisen palkan TVA-perusteet 1.8.2011 lukien

Opettajien tehtäväkohtaisen palkan TVA-perusteet 1.8.2011 lukien Ylöjärven kaupunki Opettajien tehtäväkohtaisen palkan TVA-perusteet 1.8.2011 lukien 1. Laaja-alainen pedagoginen ja/tai muu kunnallinen kehittämistehtävä 1.1. Erityisopetuksen ja/tai oppilashuollon kunnallinen

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Kehittämiskokonaisuudet 2008 Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa pyritään parantamaan erityisesti opetuksen laatua Toimenpiteet

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 1.8.2011 SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU SIVISTYSLAUTAKUNTA 1 Sivistyslautakunta ja jaostot Sivistystoimen toimialalla on sivistyslautakunta. Sivistyslautakunnalla

Lisätiedot

A B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49

A B C 4 03 04 01 2 Ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetusta antavan opettajan kelpoisuus 49 49 49 1 LIITE 1 PERUSKOULU 5 Oppilaanohjauksen lehtori 2 mom. Jos oppilaanohjauksen lehtorilla on oppilaanohjaajan koulutus, korotetaan liukuman ylärajaa yhdellä palkkaluokalla. 6 Erityisopetuksen opettajan

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008

Oppilaanohjauksen tilan arviointi 2004 ja 2008 2004 ja 2008 Toplake mikko.siippainen@koulut.tampere.fi Tampereen kaupunki 2004 ja 2008 2004 Opetushallituksen arviointipohja 9. luokkalaiset Opot Rehtorit 2008 muokattu Opetushallituksen pohjalta 9-luokkalaiset

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016

Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016 Urjalan kouluverkkoa koskeva kokonaissuunnitelma 2010 2016 Kouluverkkotyöryhmä toukokuu 2010 1 Johdanto Urjalan sivistyslautakunta asetti 6 / 18.2.2010 työryhmän laatimaan Urjalan kouluverkkoa koskevan

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ NASTOLAN KUNTA SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 6.2.2006 5 Voimaantulo 7.2.2006 Muutos Valtuusto 18.12.2006 53 Valtuusto 15.11.2010 42 Voimaantulo 1.1.2011 Valtuusto 5.11.2012 44 Voimaantulo 1.1.2013

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kieli A2-kieli alkaa 5. luokalta ja sitä opiskellaan kaksi tuntia viikossa viidennellä ja kuudennella luokalla. Opiskelu jatkuu 9. luokan loppuun saakka. Metsokankaan

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

Sivistysjohtaja Erkki Seitajärvi. Toiminnalliset tavoitteet

Sivistysjohtaja Erkki Seitajärvi. Toiminnalliset tavoitteet Peruskoulutus Sivistysjohtaja Erkki Seitajärvi Uudistetut opetussuunnitelmat on otettu käyttöön perusopetuksessa. Niihin sisältyvät erityisen tuen osalta valtakunnallisesti uudet toimintamallit ja ohjeet.

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Keskiviikko 17.6.2015 klo 16.00-17.18

Keskiviikko 17.6.2015 klo 16.00-17.18 RAUTALAMMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA Nro 5/ 2015 Sivistyslautakunta Sivu 1 (12) KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika Paikka Keskiviikko 17.6.2015 klo 16.00-17.18 Rautalammin lukio Anu Hotti Riitta Hiironen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa

KOLMIPORTAINEN TUKI. esi- ja perusopetuksessa KOLMIPORTAINEN TUKI esi- ja perusopetuksessa YLEINEN TUKI * kaikille suunnattu, tilapäinen tuki * arviointi tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaan * oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

TIETOJA KUOPION LUKIOISTA 2015-2016

TIETOJA KUOPION LUKIOISTA 2015-2016 TIETOJA KUOPION LUKIOISTA 2015-2016 SISÄLLYSLUETTELO l Lukioiden opiskelijat l Lukioiden aloituspaikat l Opiskelijavalinta 2015 l Opiskelijavalinta 2010-2015 l 4. vuosikurssin opiskelijamäärät l Päivälukioiden

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen malli

Oppilaanohjauksen malli Espoon kristillinen koulu Oppilaanohjauksen malli Elina Palosaari 2015 Sisällys Espoon kristillisen koulun oppilaanohjauksen malli 1. Ohjauksen toteutuminen käytännössä Henkilökohtainen ohjaus Luokkamuotoinen

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Opetuspäällikkö 1 vastaa esi- ja perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivä toiminnan sisällön toteuttamiseen ja kehittämiseen kuuluvista asioista,

Opetuspäällikkö 1 vastaa esi- ja perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivä toiminnan sisällön toteuttamiseen ja kehittämiseen kuuluvista asioista, Opetuspäällikön tehtäväkokonaisuudesta Savonlinnan kaupungin hallintosääntö 53 viranhaltijoiden erityinen ratkaisuvalta ja keskeiset vastuualueet Opetuspäällikkö 1 vastaa esi- ja perusopetuksen sekä aamu-

Lisätiedot

113 21.11.2012 varhaiskasvatuslautakunta Vuoden 2013 talousarvio / palvelusopimus / Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut

113 21.11.2012 varhaiskasvatuslautakunta Vuoden 2013 talousarvio / palvelusopimus / Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut Opetus- ja 109 17.10.2012 varhaiskasvatuslautakunta Opetus- ja 113 21.11.2012 varhaiskasvatuslautakunta Vuoden 2013 talousarvio / palvelusopimus / Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut // Opetvarh 109 Sivistys-

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 Sepänmäen koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Sepänmäen erityisopetusyksikkö toteuttaa oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevää kasvatusta tavoitteena

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Jokivarren koulu. Orimattila. Antti Ketonen, perusopetuksen rehtori

Jokivarren koulu. Orimattila. Antti Ketonen, perusopetuksen rehtori Jokivarren koulu Orimattila Antti Ketonen, perusopetuksen rehtori Yhtenäinen peruskoulu Vuosiluokat 1 9 (esiopetusta koulun yhteydessä) Perusopetuksessa oppilaita noin 600 joista erityisluokilla noin 80

Lisätiedot

Kouluunkin voi eksyä - vai voiko..?

Kouluunkin voi eksyä - vai voiko..? Kouluunkin voi eksyä - vai voiko..? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Turussa 13.10.2010 Päivi Häkkinen Hyvä koulunkäynti tarjolla aikaa ja aikuisuutta Yhteisöön kuuluminen Toisten ihmisten kunnioittaminen

Lisätiedot

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE)

NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) NÄIN LIIKUTAAN TUEN PORTAILLA (YTE) Tuki jaetaan kolmeen portaaseen: 1. Yleinen tuki Tuki on tilapäistä ja ennaltaehkäisevää. 2. Tehostettu tuki Oppilaalla oppimissuunnitelma, tuki on jatkuvaa/säännöllistä.

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2015 / OPETUS- JA VARHAISKASVATUS-PALVELUT 1 OPETUS- JA VARHAISKASVASTUSPALVELUT YHTEENSÄ 2 3 Päävastuualueen johtajan katsaus Laskennallisella tasaisella kertymällä tammi-huhtikuun

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet

Sivistysosaston monipuolisuus ja sen kehittämismahdollisuudet SIVISTYSLAUTAKUNTA HALLINTO Strategiset painopistealueet / kriittiset menestystekijät ovat niitä asiakokonaisuuksia, joissa onnistuminen on välttämätöntä tavoitetilan saavuttamiseksi. Strategiset painopistealueet

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Koulu Kuulammen koulu Lukuvuosi 2014-2015 Oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja oppilashuollon toimintatavat Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän Kokoonpano

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot