Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 19. Marja Hiitola-Moilanen (toim.) KEHITTÄMISEN POLKUJA PERHETYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 19. Marja Hiitola-Moilanen (toim.) KEHITTÄMISEN POLKUJA PERHETYÖSSÄ"

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 19 Marja Hiitola-Moilanen (toim.) KEHITTÄMISEN POLKUJA PERHETYÖSSÄ Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oulu 2005

2 Julkaisija: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oulun toimintayksikkö PL 58, Oulun kaupunki Puh. (08) , fax. (08) Oulun kaupungin painatuskeskus Oulu 2005 ISSN ISBN

3 SISÄLLYS ESIPUHE OSA I HANKEKOKONAISUUS JA SEN ARVIOINTI PERHETYÖN MAHDOLLISUUDET PÄIVÄ- HOIDOSSA -HANKE...4 Marja Hiitola-Moilanen KONSULTAATIO PERHETYÖN MUUTOS- PROSESSIN TUKENA VARHAISKASVATUKSESSA Marja Hiitola-Moilanen, Seija Järvi, Eeva-Liisa Kronqvist, Hannakaarina Sarvela, Aila Tiilikka ja Aira Vähätautio KERTOMUKSET PROJEKTIN ARVIOINNIN TYÖKALUINA Eila Estola ja Mervi Uusimäki...33 KEHITTÄMISEN POLKU EILISESTÄ HUOMISEEN - ARVIOINNIN TULOKSIA Anna-Maija Puroila OSA II PILOTTIYKSIKÖIDEN KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ AVOIMET PÄIVÄKODIT Haapalehto-Myllyojan alue..84 Kaijonharju-Kuivasjärven alue...87

4 Keskustan alue..100 Tuira Hintan päiväkoti Kaukovainion päiväkoti Maikkulanraitin päiväkoti Meri-Toppilan päiväkoti..145 Onnelan lastenkoti Pöllökankaan päiväkoti 158 Rajakylä-Pateniemi-Herukan perhepäivähoito Välivainion päiväkoti LÄHTEET LIITTEET KIRJOITTAJAT.. 201

5 ESIPUHE Perhetyön mahdollisuudet päivähoidossa -hankkeen tarve on noussut lapsiperheiden muuttuneesta arjesta. Sekä Oulun kaupungin palveluiden järjestäjät että asiakaspalvelussa toimivat työntekijät kokivat, että olemassa olevat palvelut ja työtavat eivät vastanneet kaikilta osin tähän muutokseen. Eri tahot tekivät perhetyötä, mutta yhteinen näkemys perhetyöstä tuntui puuttuvan. Samanlaista viestiä tuli eri puolelta Suomea. Hankkeen aikana yhteistyö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Oulun kaupungin, oppilaitosten ja järjestöjen välillä on tiivistynyt. Tuloksena perhetyön käsite ja sisältö ovat selkiytyneet ja perhetyön uudelleen organisointi on menossa Oulun kaupungissa. Tärkein tulos lienee kuitenkin se, että palvelut ovat kehittyneet. Hankkeeseen osallistuneet työyhteisöt ovat kehittäneet uusia varhaiskasvatuspalveluita, mm. erilaisia perheryhmiä. On kehitetty uusia työmenetelmiä tai otettu käyttöön vanhoja, mm. kotikäynnit ja omahoitajatyötapa. Lähes kaikki kokeiluun osallistuneet yksiköt ovat verkostoituneet muiden toimijoiden kanssa ja kehittäneet moniammatillista työtapaa. Hankkeeseen sisältyvä työyhteisöjen konsultaatio ja pitkäjänteinen koulutus ovat mahdollistaneet kaiken tämän. Esimerkiksi Onnelan lastenkodissa on syntynyt seuraavanlaisia kehittämistyön kokemuksia: Perhetyön mahdollisuudet päivähoidossa hankkeen alkaessa 2002 nousi esille kysymys: voisivatko päivähoidon, lastensuojelun ja lastenneuvoloiden työntekijät toimia rinnakkain vanhemmuuden tukemiseksi oululaisissa perheissä? Me Onnelan lastenkodin työntekijät vastasimme kysymykseen myönteisesti ja halusimme päästä mukaan hankkeeseen. Olimme työssä huomanneet, että lastenkodin tärkeä yhteistyökumppani on päivähoito. Kun alle kouluikäinen lapsi tulee lastenkotiin, hän on miltei poikkeuksetta päivähoitopalvelun piirissä ja tulee mahdollisesti päiväkodista työntekijän saattelemana lastenkotiin. Yhteistyötä Onnelan lastenkodin ja päivähoidon välillä ei juurikaan ollut.

6 Yhteistyökumppaniksi saimme Kaukovainion päiväkodin ja johtaja Irma Vimparin työntekijöineen. Irma Vimpari oli työskennellyt aikaisemmin lastenkodissa. Siirryttyään päiväkotityöhön hän halusi jatkaa sellaista yhteistyötä vanhempien kanssa, mihin hän oli tottunut lastensuojelutyössä: kohtaamaan vanhemmat avoimesti silloinkin, kun perheessä on kriisi ja tarvittiin lastensuojelutyötä apuun. Halusimme päästä mukaan päiväkodin työntekijöiden kanssa kehittämään yhdessä perhetyötä ja madaltamaan kynnystä päiväkodin ja lastenkodin välillä sekä löytämään uusia yhteistyötapoja vanhempien kanssa työskentelyyn. Yhteistyö ja vuorovaikutus lastenkodin ja päiväkodin työntekijöiden sekä perheiden kanssa hankkeen aikana on osoittautunut erittäin antoisaksi: tunnemme olevamme kaikki samassa veneessä tukemassa toisiamme. Hankkeeseen sisältyvän koulutuksen myötä olemme löytäneet uusia työtapoja lastenkodin ja päiväkodin väliseen yhteistyöhön silloin, kun asiakkaanamme on yhteinen perhe. Olemme löytäneet ne tukipilarit, jotka ovat perusta vanhemman kohtaamisessa ja perhetyössä. Lasta ei voida irrottaa vanhemmasta silloinkaan, kun lapsi jää yksin päiväkotiin tai hänet sijoitetaan lastenkotiin. Vanhempi kulkee aina lapsen mukana poissaolevanakin. Toivon, että perhetyön mahdollisuudet päivähoidossa hanke on antanut työntekijöille sellaista tietoa ja kokemusta, joka jää elämään lapsen ja perheen arkeen sekä päivä- että lastenkodissa. Tehdyn työn pohjalta on hyvä ponnistaa eteenpäin. Tulevaisuuden haasteena on hankkeessa rakentuneiden tulosten mahdollisimman laaja käyttöönotto sosiaali- ja terveystoimessa. Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat edesauttaneet tämän raportin syntymistä! Oulussa Leila Kerola Päivähoito ja perhetyön johtaja Rauni Klemettilä Onnelan lastenkodin johtaja

7 OSA I HANKEKOKONAISUUS JA SEN ARVIOINTI

8 PERHETYÖN MAHDOLLISUUDET PÄIVÄHOIDOSSA - KEHITTÄMISHANKE Marja Hiitola-Moilanen 1 Tausta 2 Hankeorganisaatio 3 Kehittämisen prosessi 4 Koulutus 5 Konsultaatio 6 Yhteistyötahot 7 Hankkeen tulokset 1 TAUSTA Oulun kaupungin päivähoito- ja perhetyön tulosyksikkö ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) Oulun toimintayksikkö suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä Perhetyön mahdollisuudet päivähoidossa -kehittämishankkeen Oulun kaupungissa vuosina yhdeksässä pilottiyksikössä. Hankkeen tavoitteena oli kehittää perhetyön käytäntöjä päivähoidossa. Hankkeen yhteistyökumppaneina olivat Oulun yliopiston varhaiskasvatuskeskus, Oulun seudun ammattikorkeakoulu sekä Oulun sosiaali- ja terveysalan oppilaitos. Hankkeen käynnistymiseen vaikuttivat niin valtakunnan tasolla kuin myös Oulun kaupungin päivähoidossa käydyt keskustelut lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnista. Näissä keskusteluissa nousi esille huoli perheiden jaksamisesta ja toisaalta päivähoidon henkilöstön ammatillisesta valmiudesta kohdata hyvin erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa eläviä perheitä. Varhaiskasvatuksen työntekijät kokivat haasteena kehittää päivähoitopalveluja niin, että ne tukisivat vanhemmuutta ja edistäisivät lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä antaisivat vanhemmille valinnan mahdollisuuksia kokopäiväisen hoitopaikan ohelle. Päivähoitokäytännöissä vanhempien asiantuntijuus ja osallisuus lapsensa kasvatukseen, hoitoon ja oppimiseen liittyvissä

9 asioissa haluttiin nostaa keskiöön, jotta varhaiskasvatuksen henkilöstö yhdessä vanhempien kanssa turvaisi lasten hyvinvoinnin. Nämä haasteet asettivat henkilöstön osaamiselle ja toimintavavoille kehittämistarpeita, joihin hankkeessa mukana olevat pilottiyksiköt lähtivät vastaamaan suunnittelemalla ja toteuttamalla kukin oman kehittämisprojektinsa. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtävänä oli hankkeen koordinoiminen ja pilottiyksiköiden kehittämistyön tukirakenteen organisoiminen. Tukirakenne koostui 1) koulutuksesta, 2) konsultaatiosta, 3) kehittämiskeskusteluista, 4) tutkimuksesta ja 5) arvioinnista. Lisäksi osaamiskeskus vastasi hankkeen raportoinnista. Hankkeessa oli mukana kahdeksan päivähoidon toimintayksikköä ja yksi lastenkoti: Hintan, Kaukovainion, Maikkulanraitin, Meri-Toppilan, Pöllökankaan ja Välivainion päiväkodit, avoimet päiväkodit Kaijonharju-Kuivasjärven, keskustan ja Myllyoja- Korvensuoran alueilta, Rajakylän perhepäivähoidon toimintayksikkö sekä Onnelan lastenkoti. Hankekokonaisuuden tavoitteena oli kehittää vanhempien ja työntekijöiden vuorovaikutukseen perustuvaa yhteistyötä sekä - Selkiyttää perhetyön käsitteitä ja tavoitteenasettelua. Perhetyön selvitys osana Preventteri -hanketta Kehittää perhetyön käytäntöjä ja työmenetelmiä pilottiyksiköissä. Hankkeen pilottiyksiköt toteuttivat omat kehittämisprojektinsa Kehittää edelleen alueellisten moniammatillisten tiimien toimintaa. Hankkeen pilottiyksiköt osallistuivat joiltain osin oman alueensa moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen Kartoittaa meneillään olevat perhetyön tutkimus- ja kehittämishankkeet. Selvitys perhetyöhankkeista Oulussa.

10 - Tuottaa tutkimustietoa lapsiperheiden arjesta sekä perheiden ja päivähoidon kohtaamisesta. Oulun yliopiston Varhaiskasvatuskeskuksen kanssa yhteistyössä suunniteltuun tutkimushankkeeseen haettiin rahoitusta Suomen Akatemialta, mutta rahoitusta ei saatu. Pilottiyksikköjen kehittämisen kohteet syntyivät yksikön omista kehittämisen tarpeista. 1 Kehittämissuunnitelmansa mukaisesti yksiköt kehittelivät ja kokeilivat uudenlaisia toimintatapoja, joissa työntekijöiden ammattitaito haluttiin ottaa monipuolisesti käyttöön vanhempien kasvatustehtävän tukemiseen. Vaikka kehittämisen kohteet valikoituivat pilottiyksiköiden ja perheiden erilaisista tarpeista käsin, oli yksiköissä kuitenkin nähtävissä myös kaikille yhteistä kehittämistyötä, jossa tavoitteena oli - työntekijöiden ammatillisen osaamisen lisääminen - uusien työmenetelmien löytäminen ja kokeilu - moniammatillisen alueellisen yhteistyön kehittäminen - työyhteisön sisäisten käytäntöjen kehittäminen. Pilottiyksiköt kehittivät uusia toimintamalleja, joiden juurtuminen päivähoitoon ja yhteistyökumppaneiden, neuvolan ja sosiaalityön kanssa tehtävään yhteistyöhön jatkuu. Pilottiyksiköiden kokemuksia kehittämistyötä on koottu tähän julkaisuun osa II. 2 HANKEORGANISAATIO Perhetyön mahdollisuudet päivähoidossa -hanke oli Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen päivähoito- ja perhetyön hanke, Hankesuunnitteluun ja hankeen etenemisen seuraamiseen osallistuivat päivähoito- ja perhetyön johtaja sekä palveluyksikköpäälliköt yhteistyössä Posken kanssa. Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli seurata ja ohjata hankkeen edistymistä. Ohjausryhmä kokoontui kaikkiaan 11 kertaa. 1 Hiitola-Moilanen 2004

11 Taulukko 1. Hankkeen ohjausryhmä Elomaa Riitta Terveydenhoitaja, Oulun kaupunki Fagerholm Arja Päiväkodin johtaja, Oulun kaupunki Karvo Leena Palveluyksikköpäällikkö, Oulun kaupunki Klemettilä Rauni Onnelan lastenkodin johtaja, Oulun kaupunki Laine Eija Johtava sosiaalityöntekijä, Oulun kaupunki Puolanne Liisi Palveluyksikköpäällikkö, Oulun kaupunki Pyykkö Tuulikki Palveluyksikköpäällikkö, Oulun kaupunki Rissanen Ulla Palveluyksikköpäällikkö, Oulun kaupunki Tiilikka Aila Opettaja, Oulun yliopisto Ulvinen Tiina Erityislastentarhanopettaja, Oulun kaupunki Vähärautio Aira Yliopettaja, OAMK Ylitalo Auli Psykologi, Oulun kaupunki Ohjausryhmän kokouksiin osallistui aikataulunsa puitteissa päivähoito- ja perhetyön johtaja Leila Kerola. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi kehittämispäällikkö Anna-Maija Puroila ja sihteerinä Raili Haapakoski Poskesta. Hanke toteutettiin pääosin Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen päivähoito- ja perhetyön tulosyksikön rahoituksella. Laajan, seudullisen ja koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle suunnatun koulutuksen toteuttamiseen saatiin vuosittain hallinto ja talous -tulosyksiköstä koulutusmäärärahaa. 3 KEHITTÄMISEN PROSESSI Tuettu prosessikehittäminen Perhetyön mahdollisuudet päivähoidossa -hankkeen suunnitteluvaiheessa paneuduttiin kehittämistyön problematiikkaan. Millainen tukirakenne parhaiten tukisi pilottien kehittämistyötä? Kokemuksesta tiedettiin, ettei kehittämistyö onnistu ilman riittävää tukea ja resursointia. Hankkeessa kehiteltiin prosessikehittämisen 2 2 Hiitola-Moilanen, 2004

12 malli, jossa säännöllisellä koulutuksella, konsultaatiolla sekä itsearvioinnilla tuettiin pilottiyksiköiden kehittämistyön prosessia. Pilotit Tukirakenne Kaukovainion päiväkoti Onnelan lastenkoti Koulutus Avoimet päiväkodit Hintan päiväkoti Rajakylän perhepäivähoito Välivainion päiväkoti Maikkulanraitin päiväkoti Pöllökankaan päiväkoti Meri-Toppilan päiväkoti Konsultaatio Kehittämiskeskustelut Tutkimus Arviointi Raportointi Kuvio 1. Tuetun prosessikehittämisen malli Keskeistä pilottien kehittämistyössä oli pilottiyksiköiden vapaehtoisuus ja oma innostus lähteä mukaan hankkeeseen. Suunnitteluvaiheessa päivähoitoyksiköitä informoitiin tulevasta hankkeesta, jotta yksiköille jäisi aikaa miettiä ja keskustella, halutaanko hankkeeseen pilottiyksiköksi. Näin varmistettiin se, että innostus ja halu kehittää omaa työtä on siellä, missä kehittämistyö tehdään. Vastuu kehittämisestä oli siis jokaisessa pilottiyksikössä niillä henkilöillä, joiden arkityötä kehittäminen koski. Joissakin yksiköissä kehittämistyön päävastuu oli tietyillä henkilöillä. He pitivät huolen projektin etenemisestä. Toisissa yksiköissä vastuu asioiden etenemisestä oli vuorollaan useammalla työntekijällä ja joissakin esimiehellä. Oman projektin käytännöistä sovittiin yhteisessä koulutuspäivässä hankkeen alussa. Jokainen pilottiyksikkö sopi siitä, miten huolehditaan tiedon välittyminen koulutuksista omassa yksikössä, miten koulutuksiin osallistutaan ja miten hankkeeseen liittyvä oheismateriaali kirjallisuus ja projektiin liittyvät tehtävät ovat kaikkien saatavilla.

13 Hankeen alussa varhaiskasvatuksen opiskelijat haastattelivat pilottiyksikköjen työntekijöitä. Haastatteluissa kartoitettiin pilottiyksikön näkemyksiä alueensa ja oman yksikkönsä historiasta, nykytilasta, asiakasperheistä ja palvelukulttuurista sekä tarkasteltiin oman yksikön tapaa työskennellä perheiden kanssa. Haastatteluihin osallistui pilottiyksikön johtaja ja 2 3 työntekijää. Pilottiyksiköissä käytiin ensimmäisen puolen vuoden aikana keskusteluja siitä, mitä työtapoja ja käytäntöjä halutaan muuttaa, mitä toimenpiteitä muutos edellyttää, ketä muutos koskee, mitä muutos käytännössä tarkoittaa, mistä kehittämistyössä lähdetään liikkeelle ja miten edetään. Analysointivaiheeseen käytettiin runsaasti aikaa ja oman projektisuunnitelman työstäminen osoittautuikin haastavaksi tehtäväksi. Tavoitteiden selkeyttämiseen ja konkreettisten kehittämiskohteiden löytämiseen tarvittavaa keskusteluaikaa ei ollut aina helppoa löytää. Työyhteisön työntekijät olivat eri lailla sitoutuneet yhteiseen päämäärään, eivätkä kaikki katsoneet kehittämistyötä tarpeelliseksi. Säännöllisillä, kerran kuukaudessa tapahtuvilla koulutuksilla ja konsultaatioilla sekä tapaamisilla hankkeen vetäjän kanssa ja toistuvalla arvioinnilla oli tärkeä merkitys kehittämistyön ja oppimisen prosesseissa. Hankkeen edetessä pilottiyksiköt itsearvioivat omaa kehittämistyötään erilaisin arviointimenetelmin a) SWOT- anlyysi b) tarinat c) polkuanalyysia (liite 1) ja d) arviointikeskustelut työyhteisöissä (liite 2). Näillä menetelmillä pilottiyksiköt saivat tärkeää tietoa kehittämistyönsä etenemisestä suhteessa tavoitteisiin. Tarvittaessa tavoitteita tarkistettiin ja suunnattiin uudelleen. Arvioinneissa hiljaisen tiedon tuleminen näkyväksi ja hankkeessa mukana olleiden työntekijöiden omat, henkilökohtaiset kokemukset antoivat arvokasta tietoa kehittämistyön ja muutosprosessin etenemisestä työyhteisöissä ja yksittäisten henkilöiden kohdalla. Säännöllinen itsearviointi auttoi pilottien henkilöstöä saamaan uusia näkökulmia kehittämistyöhönsä. Yhteisissä koulutustilaisuuksissa pilottiyksiköiden työntekijät tutustuivat toisiinsa ja kuulivat toisten yksiköiden työkäytännöistä ja toimintatavoista. Vähitellen syntyi keskinäistä vuorovaikutusta, joka lisäsi luottamusta ja ymmärrystä. Tämä mahdollisti avoimen

14 keskustelun ja osaamisen jakamisen. Kokemuksia vaihdettaessa huomattiin, että jokaisella pilottiyksiköllä oli omat karikkonsa ja ilon hetkensä ja että kaikki ei aina mennyt suunnitelmien mukaan vaan hämmennys jopa oman projektin mielekkyydestä oli kaikille tuttu tunne. Nämä yhteiset keskustelut auttoivat näkemään oman yksikön ja oman osaamisen hyvät ja huonot puolet. Pelko siitä, että kaikkien pitää edetä samaan tahtiin ja samoin kehittämisideoin hälveni. Uusia toimintamalleja alettiin kokeilla syksyllä Niitä konkretisoitiin syksyn ja alkuvuoden 2003 aikana. Uudet työmenetelmät ja varhaiskasvatuspalvelut muotoutuivat kokeiluvaiheeseen eri pilottiyksiköissä erilaisiksi sen mukaan, mitä oman alueen perheet tarvitsivat ja miten oman yksikön perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä haluttiin kehittää. Syntyi esimerkiksi Esikkotoimintaa ja erilaisia perheryhmiä, kehiteltiin omahoitajatyötapaa ja kotikäyntejä. Oli myös yksiköitä, joissa ensisijaisesti kehitettiin varhaiskasvatuksen sisältöasioita ja työyhteisön toimivuutta eikä koettu tarpeelliseksi luoda uusia varhaiskasvatuspalveluita. Kaikki hankkeeseen lähteneet pilottiyksiköt olivat kehittämistyössään aktiivisia eikä kukaan luovuttanut, vaikka notkahduksia sitoutumisessa ja jaksamisessa olikin. Pilottiyksiköissä tapahtui merkittävää kasvua ja oppimista niin työyhteisöissä kuin henkilöstössäkin. Uusien työkäytäntöjen omaksuminen ja omakohtainen asiaan perehtyminen niin omahoitajatyökäytännössä, erilaisissa perheryhmissä kuin kotikäynneissäkin lisäsi hankkeessa mukana olevien työntekijöiden henkilökohtaista voimaantumista ja ammatillista varmuutta. Osa heistä rohkaistui jo hankkeen aikana kertomaan eri tahoille uusista työkäytännöistä. Hanke eteni prosessina, jossa lähtötilanteen analyysistä edettiin tilanteiden erittelyyn ja uuden toiminatamallin kehittämiseen, konkretisointiin ja kokeiluun. 3 Hankkeessa tätä pilottiyksiköiden kehittämisprosessia tuettiin koulutuksen, konsultaation ja arvioinnin avulla. 3 Hiitola-Moinane 2004

15 Aika Kevät 2002 Syksy 2002 Tavoitteita konkretisoidaan ja kehittämiskohteita täsmennetään. Kevät 2003 Syksy 2003 Kevät 2004 Syksy 2004 Kevät 2005 Hankeen eteneminen Koulutus käynnistyy. Konsultaatio käynnistyy. Pilottien haastattelut oma kehittämiskohde täsmentyy. Pilottien omien projektien suunnittelu käynnistyy. Projektisuunnitelmat ovat valmiit. Koulutus jatkuu. Konsultaatio jatkuu. Uudet työmenetelmät kokeiluun. Oman kehittämistyön arviointi alkaa. Koulutus jatkuu. Konsultaatio jatkuu. Uusien työmenetelmien kokeilu jatkuu. Oman kehittämistyön arviointi jatkuu. Koulutus jatkuu. Konsultaatio jatkuu. Uudet työmenetelmät käytössä. Uusista työmenetelmistä tiedottaminen laajemmin päivähoitoon pilottitori. Oman kehittämistyön arviointi jatkuu. Koulutus jatkuu. Konsultaatio jatkuu. Uudet työmenetelmät käytössä. Oman kehittämistyön arviointi jatkuu. Pilottien oman loppuraportin työstäminen. Konsultaatio jatkuu saakka. Hankeen arviointi. Päätösseminaari. Hankkeen loppuraportin työstäminen. Kuvio 2. Hankkeen eteneminen

16 4 KOULUTUS Suomalaisen yhteiskunnan muutos viimeisen vuosikymmenen aikana on ollut nopeaa ja se on vaatinut lapsiperheiltä sopeutumista kiristyvään kilpailuun työpaikoista ja hektiseen elämään. Perheet elävät erilaisessa yhteiskunnassa kuin aikaisemmin ja tarvitsevat päivähoidolta erilaista palvelua ja tukea kuin aikaisemmin. Pilottiyksiköitten henkilöstö ilmaisi analyysivaiheessa tehdyissä haastatteluissa tarvitsevansa lisäkoulutusta uusimpaan tietoon perustuvasta yhteiskunnallisesta kehityksestä, vanhempien kohtaamisesta ja vanhemmuuden tukemisesta, palvelujen tuottamisesta ja moniammatillisten tiimien työskentelystä sekä uudenlaisista tavoista työskennellä perheiden kanssa. Pilottiyksiköitten henkilöstön kehittämistyötä tuettiin säännöllisen kerran kuukaudessa tapahtuvan koulutuksen avulla. Koulutukset olivat joko kokopäiväisiä tai puolen päivän mittaisia. Koulutuksella pyrittiin vastaamaan niihin moninaisiin haasteisiin, joita työntekijät työssään kohtaavat. Hankkeen koulutuksissa kuultiin eri tieteenalojen asiantuntijoita kasvatustieteen, kehityspsykologian, lastenpsykiatrian ja yhteiskuntapolitiikan alueilta (liite 3). Koulutuksella vahvistettiin henkilöstön valmiuksia työskennellä erilaisten perheiden kanssa sekä kehitettiin uusia työmenetelmiä, joilla pyrittiin vahvistamaan lapsen hyvinvointia: vanhempien ja päivähoidon henkilöstön yhteistyötä. Koulutuksiin liittyi oheismateriaalia, joka jaettiin pilottiyksiköille etukäteen luettavaksi. Koulutussuunnitelmat tehtiin vuodeksi kerrallaan. Näin pilottiyksiköt pystyivät oman työnsä suunnittelussa ottamaan huomioon koulutuspäivät riittävän ajoissa ja varmistamaan osallistumisensa koulutuksiin. Osallistuminen vaihteli eri pilottiyksiköiden välillä. Suurin syy siihen, ettei koulutuksiin voitu osallistua siinä määrin kuin olisi haluttu, oli sijaisjärjestelyjen heikkous. Osa koulutuksista oli avointa, kaikille lapsiperheiden kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille suunnattua koulutusta, joihin osallistui myös lähikuntien työntekijöitä. Yhteisten koulutusten avulla haluttiin lisätä perheiden kanssa työskentelevien eri ammattilaisten yhteistyötä.

17 Taulukko 2. Koulutusten tunti- ja osallistujamäärät Vuosi Tunnit Osallistujia t t t 488 Yhteensä t 1778 Taulukko 3. Koulutuksiin osallistujat Oulun kaupunki Kevät 2002 Syksy 2002 Kevät 2003 Syksy 2003 Kevät 2004 Syksy 2004 Kaikki Päivähoito- ja perhetyö Sosiaalityö Terveydenhuolto Mielenterveys- ja vammaispalvelutyö Projektityöntekijät/ järjestöt Seurakunta Muut (opiskelijat, konsultit, op.toimi, nuorisotoimi, luottamusmies) Yhteensä Hankkeen edetessä säännöllisen kuukausittain tapahtuvan koulutuksen lisäksi järjestettiin ns. täsmäkoulutusta pilottiyksiköiden toiveiden mukaan. Syksyllä 2002 lokakuussa tehtiin opintomatka Kuopioon, Sinikellon päiväkotiin. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anna Tuliharju kertoi toteuttamansa Auta lasta kasvamaan - hankkeen taustaa ja teoriaa. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää päivähoitokäytäntöjä, jotka entistä paremmin turvaisivat lasten 4 Luvuista puuttuu ympäristökuntien osallistujamäärä

18 kiintymyssuhteita, lasten tervettä psyykkistä kehitystä sekä vahvistaisivat vanhempien osallisuutta päivähoidossa. Sinikellon päiväkodin henkilökunta kertoi päiväkodissa toteutettavasta omahoitajatyötavasta. Omahoitajuus herätti suurta mielenkiitoa ja innosti Hintan, Meri-Toppilan ja Ruiskukan henkilöstöä kehittelemään omanlaistaan omahoitajatyökäytäntöä. Anna Tuliharju koulutti hankkeeseen osallistujia Oulussa huhtikuussa Joulukuussa 2003 toteutettiin perhepäivähoitajille omahoitajuudesta koulutusilta, johon osallistui 31 perhepäivähoitajaa. Kouluttajana oli psykologi Ulla Paakkola. Kolmas täsmäkoulutus järjestettiin vuorovaikutustaitojen kehittämisestä. Kasvatusyhteistyöhankkeen kanssa yhteistyössä toteutettiin Toimiva perhe -kurssi. Kurssi painottui viestintätaitojen opetteluun: kuuntelutaitoihin, selkeään viestintään sekä ristiriitojen ratkaisuun. Kurssin kouluttajina toimivat projektipäällikkö Irja Knuuti ja päiväkodin johtaja Irma Vimpari. Kurssi kesto oli 24t ja kurssiin osallistui 13 henkilöä eri pilottiyksikköistä. Lisäksi hankkeen pilottiyksiköillä oli mahdollisuus osallistua OAMK:n järjestämään Vanhemmuuden roolikartta työmenetelmänä -koulutukseen. 5 KONSULTAATIO Konsultaatiokäytäntö päivähoidossa on ollut melko vähäistä, eikä hankkeessa mukana olevilla pilottiyksiköillä ja konsulteilla juurikaan ollut kokemusta siitä, miten konsultaatio toimii päivähoitoympäristössä. Hankkeen konsultaation haluttiin olevan pitkäkestoinen prosessi, jotta se auttaisi työntekijöitä tarkastelemaan ja jäsentämään omia sekä työyhteisönsä työ- ja toimintatapoja ja edistäisi toimijoiden omaa kehittämistyötä. Jokaisella pilottiyksiköllä oli oma konsulttinsa. Tapaamisia oli noin kerran kuukaudessa. Konsultaatiossa oli kysymys oppimisprosessista, jossa sekä konsultti että konsultoitava ja koko työyhteisö oppivat yhteisen keskustelun avulla. Konsultaatio auttoi muutosprosessissa, joka on kehittämistyön onnistumisen edellytys. Uutta voidaan omaksua vain ky-

19 seenalaistamalla vanhat työ- ja toimintatavat sekä suhtautumalla avoimesti kehittämistyön esiin nostamiin ongelmiin. Konsultaatio mahdollisti työntekijöiden erilaisten näkemysten esiin tulemisen ja antoi tilaisuuden avoimeen keskusteluun työyhteisössä. Tässä hankkeessa konsultit toimivat pilottiyksiköiden omien projektien suunnittelun, konkretisoinnin ja arvioinnin apuna. Hankkeen konsultit: - Oulun yliopiston varhaiskasvatuskeskuksesta lehtorit Eeva-Liisa Kronqvist ja Aila Tiilikka - Oulun seudun ammattikorkeakoulusta opettaja Seija Järvi ja yliopettaja Aira Vähärautio - Oulun sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta opettaja Anneli Pyykönen - Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta hankekoordinaattori Hannakaarina Sarvela ja perhetyön suunnittelija Marja Hiitola-Moilanen Konsulteilla oli paitsi vankka varhaiskasvatuksen asiantuntijuus myös kokemusta opetustyöstä. Hankkeen käynnistyttyä järjestettiin konsulttitapaaminen, jossa konsultin roolia, tehtäviä ja konsultaatiokäytäntöjä selkeytettiin. Melko pian konsulttitapaamisista konsulteista muodostui hyvin toimiva konsulttiverkosto. Konsultit osallistuivat hankkeen koulutusten suunnitteluun sekä toteutukseen. Konsultit toimivat myös kouluttajina hankkeessa. Kaksi kertaa vuodessa oli konsulttien ja pilottiyksiköiden yhteinen tapaaminen koulutuskertojen yhteydessä. Näissä tapaamisissa arvioitiin pilottiyksiköiden hankkeiden etenemisestä ja tuloksia. Konsulttien rooli oli merkittävä pilottiyksiköiden kehittämistyössä sekä yksittäisten työntekijöiden ja työyhteisön oppimisessa.

20 Taulukko 4. Konsultaatiotunnit Vuosi Tunnit Yhteensä YHTEISTYÖTAHOT Hankkeessa on pyritty tekemään yhteistyötä laajasti eri toimijoiden kanssa, joista erityisen tärkeää on ollut yhteistyö Oulun kaupungin päivähoito- ja perhetyön tulosyksikön, koulutusorganisaatioiden sekä järjestöjen kanssa. Seudulliset päivähoidon verkostotapaamiset ovat olleet säännöllisiä. Päivähoito ja perhetyön tulosyksikön kanssa tehty yhteistyö Päivähoidon johtajan, tulosyksikköpäälliköiden ja hankkeen koordinaattoreiden yhteisissä tapaamisissa on tarkasteltu hankkeen etenemistä ja tuloksia sekä suunniteltu tulevaisuutta sen pohjalta, mitkä ovat olleet päivähoidon johdon näkemykset kehittämiskohteista ja mitä hankkeen myötä on noussut esiin. Tärkeänä pidettiin hankkeessa kehiteltyjen ja kokeiltujen uusien työmenetelmien ja varhaiskasvatuspalvelujen juurruttamista laajemmin kaupungin päivähoitoon. Loppuvuodesta 2004 hankkeen suunnittelija kertoi päivähoidon aluekokouksissa hankkeen tuloksista ja kokemuksista. Yhteiseksi kiinnostuksen kohteeksi nousivat alle 3- vuotiaiden päivähoidon laadulliset asiat, erilaiset uudet varhaiskasvatuspalvelut mm. perheryhmät ja alueellisen moniammtillisen työn mallit. Yhteistyössä päivähoito ja perhetyön tulosyksikön kanssa suunniteltiin ja toteutettiin alkuvuodesta tunnin täydennyskoulutus: Lapsentahtinen päivähoito alle 3 vuotiaat päivähoidossa. Lisäksi kolmessa päiväkodissa toteutettiin omahoitajatyötavasta henkilökunnalle infotilaisuus.

21 Oppilaitosyhteistyö Oulun yliopiston Varhaiskasvatuskeskuksen, Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun sosiaalialan oppilaitoksen, kanssa on tehty sekä tutkimuksellista että koulutuksellista yhteistyötä, joista osoituksena ovat opiskelijoiden hankkeesta tekemät opinnäytetyöt. 5 Lisäksi kyseisten oppilaitosten opiskelijoita on ollut hankkeessa käytännön harjoittelujaksolla. Harjoittelujaksollaan opiskelijat ovat perehtyneet pilottiyksiköiden projektien sisältöön ja toteutumiseen. He ovat tehneet erilaisia hankkeeseen liittyviä selvityksiä ja osallistuneet hankkeen käytännön järjestelyihin sekä yhteistyöpalavereihin. Yhteistyössä Oulun yliopiston Varhaiskasvatuskeskuksen kanssa toteutettiin keväällä 2004 laajan kuulijakunnan tavoittanut seminaari Vanhemmat ja ammattilaiset kohtaavat syntyykö yhteistyötä? Oppilaitosten ja Posken välisen verkoston syntyminen ja lujittuminen on hyödyntänyt varhaiskasvatuksen parissa eri tahoilla tehtyä työtä ja lähentänyt opetusta, tutkimusta ja käytäntöä toisiinsa. Kaukovainion päiväkoti oli mukaan Oulun yliopiston Kertominen opettajien työssä jaksamisen ja uusiutumisen tukena -projektissa. Projektiyhteistyö Keskeisenä ajatuksena Perhetyön mahdollisuudet päivähoidossa - hankkeessa on ollut laaja verkostoituminen eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö erilaisten varhaiskasvatus- ja perhetyöhankkeiden kanssa on mahdollistanut tiedon ja kokemusten hyödyntämisen puolin ja toisin. Ankkuri- ja Kotitonttu- projektien ohjausryhmiin osallistuminen, Kasvatusyhteisytyö- ja Syke- sekä Preventterihankkeiden kanssa tehtävä yhteistyö ovat hyödyntäneet Oulun kaupungin perhetyötä. 5 Hautaniemi 2004; Kärnä & Tossavainen 2002;.Luokkanen & Tolonen 2003; Pöllänen & Vehkala 2004; Suviaro-Laukka 2002;. Tiirola 2003

22 Järjestöyhteistyö Yhteistyössä MLL:n kanssa on koottu seudullinen perhetyöntekijöiden verkosto. Verkostotapaamisia on neljä kertaa vuodessa. Tapaamiset ovat luonteeltaan koulutuksellisia, mutta ne toimivat myös vertaisryhmänä eri kunnissa työskenteleville perhetyöntekijöille mahdollistaen omaan työhön liittyvän keskustelun. Hankkeen koulutuspäivässä keväällä 2002 eri järjestöt esittäytyivät ja kertoivat toiminnastaan perheiden parissa. 7 HANKKEEN TULOKSET Hankkeen päätyttyä on syytä tarkastella, miten hyvin hanke on päässyt tavoitteisiinsa. Onko hankkeen myötä syntynyt uusia työskentelymalleja päivähoitoon, onko perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja alueelliseen, eri toimijatahojen väliseen yhteistyöhön syntynyt uudenlaisia tapoja työskennellä? Minkälaista kehittymistä on tapahtunut työyhteisöissä? Minkälaisia uusia varhaiskasvatuspalveluja on syntynyt? Minkälaista ammatillista kehittymistä hankkeeseen osallistuneissa työntekijöissä on tapahtunut? Mitä jää elämään hankkeen jälkeen? Miten hankkeessa saadut kokemukset voidaan hyödyntää laajemmin oululaisessa päivähoidossa? Näihin kysymyksiin vastauksia saa myös tässä julkaisussa olevasta Anna-Maija Puroilan artikkelista, Kehittämisen polkuja eilisestä huomiseen arvioinnin tuloksia, missä hän on analysoinut hankkeesta tehdyn summatiivisen arvioinnin tuottamana tiedon. Hankkeen keskeisiä tuloksia - Hankkeen aikana on syntynyt uusia varhaiskasvatuspalveluja, joista on tullut pysyviä palveluja perheille. Avointen päiväkotien perheryhmät on tarkoitettu perheille, joiden lapsilla ei ole päivähoidon tarvetta. Ryhmät tarjoavat vanhemmille vertaistuen ja verkostoistumisen mahdollisuuden ja lapsille

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA. TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1

VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA. TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1 VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä 2010 RAKENNETAAN LAPSEN HYVÄÄ ARKEA TORSTAINA 6.5.2010 Oulun yliopisto, Saalastinsali Pentti Kaiterankatu 1 YHTEISTYÖKUMPPANIT SEKÄ VARHAISKASVATUSPÄIVIEN SUUNNITTELURYHMÄ

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla

Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla Sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli, Oulun kaupunki Hankekoordinaattori Katja Häkkilä, SOSTE Lyhyesti ESKO- Ehkäisevän työn kärkihankkeesta

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni 17-18.10. 2012 Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani TUKEVA Kainuun osahanke Maarit Rusanen Sirpa Huusko Kristiina

Lisätiedot

Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006

Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006 Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006 Hankkeen vastuuhenkilö Sirkka-Liisa Anttila Hankkeen asiantuntijat:annikki Ahlqvist/ Kiljavan opisto Ulla Piekkari /PRO

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Oman työn n arviointi 22.3.2007 Kouvola Paapu-lapsen parhaaksi- hanke Toiminut Pohjois-Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatuksen hankkeena 8/2005 alkaen Tavoitteena

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Päivähoidon ja neuvolan välinen yhteistyö

Päivähoidon ja neuvolan välinen yhteistyö Päivähoidon ja neuvolan välinen yhteistyö Katse lapseen -hankkeen tuloksia Rinkelin päiväkoti, Espoon kaupunki Muutoksen tuulia yhteistyöhön päiväkodin ja neuvolan välillä Rinkelin päiväkodin kehittämishankkeessa

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1

Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke. ojanepi1 Esso-hankintayhteistyö ja Kaasohanke ojanepi1 Kaaso ja Esso Kaakkois-Suomen sosiaalitoimen tietoteknologiahankkeen =Kaaso Esiselvitys sosiaalitoimen tietojärjestelmän määrittelyyn ja valintamenettelyyn=esso.

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1. Ennaltaehkäisevä tuki

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Valtakunnallisetvirtuaaliopetuspäivät 23-24.11.2009 VesaPakarinen Mitä on opetuskulttuuri? Arvot Tavat Uskomukset Oletetut toimintatavat Oppimisympäristöt Muutos

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste 2 hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 7.2.2013 Aini Naumanen/Mirva Martin/Saara

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=319. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,64. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2013 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2013. Osalle vanhemmista päiväkodin johtaja lähetti kyselylinkin sähköpostilla. Kyselyyn

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi

Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi Varhaiskasvatussuunnitelmat arjen käytännöiksi -Esimerkkinä Kallion Vasu ja Arjen käytäntöjen opas - prosessit Lapsen hyvä arki - osahanke 8.6.2011 Lapsen hyvä arki - Pohjois-Pohjanmaan osahanke 1. Toimijalähtöisyys

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006 Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille Nurmijärvi 11/2006 Työpaikka? Äitiys- tai lastenneuvola 4,7 Päivähoito 63,3 Perheneuvola 2, 1

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot