Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 19. Marja Hiitola-Moilanen (toim.) KEHITTÄMISEN POLKUJA PERHETYÖSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 19. Marja Hiitola-Moilanen (toim.) KEHITTÄMISEN POLKUJA PERHETYÖSSÄ"

Transkriptio

1 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 19 Marja Hiitola-Moilanen (toim.) KEHITTÄMISEN POLKUJA PERHETYÖSSÄ Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oulu 2005

2 Julkaisija: Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oulun toimintayksikkö PL 58, Oulun kaupunki Puh. (08) , fax. (08) Oulun kaupungin painatuskeskus Oulu 2005 ISSN ISBN

3 SISÄLLYS ESIPUHE OSA I HANKEKOKONAISUUS JA SEN ARVIOINTI PERHETYÖN MAHDOLLISUUDET PÄIVÄ- HOIDOSSA -HANKE...4 Marja Hiitola-Moilanen KONSULTAATIO PERHETYÖN MUUTOS- PROSESSIN TUKENA VARHAISKASVATUKSESSA Marja Hiitola-Moilanen, Seija Järvi, Eeva-Liisa Kronqvist, Hannakaarina Sarvela, Aila Tiilikka ja Aira Vähätautio KERTOMUKSET PROJEKTIN ARVIOINNIN TYÖKALUINA Eila Estola ja Mervi Uusimäki...33 KEHITTÄMISEN POLKU EILISESTÄ HUOMISEEN - ARVIOINNIN TULOKSIA Anna-Maija Puroila OSA II PILOTTIYKSIKÖIDEN KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ AVOIMET PÄIVÄKODIT Haapalehto-Myllyojan alue..84 Kaijonharju-Kuivasjärven alue...87

4 Keskustan alue..100 Tuira Hintan päiväkoti Kaukovainion päiväkoti Maikkulanraitin päiväkoti Meri-Toppilan päiväkoti..145 Onnelan lastenkoti Pöllökankaan päiväkoti 158 Rajakylä-Pateniemi-Herukan perhepäivähoito Välivainion päiväkoti LÄHTEET LIITTEET KIRJOITTAJAT.. 201

5 ESIPUHE Perhetyön mahdollisuudet päivähoidossa -hankkeen tarve on noussut lapsiperheiden muuttuneesta arjesta. Sekä Oulun kaupungin palveluiden järjestäjät että asiakaspalvelussa toimivat työntekijät kokivat, että olemassa olevat palvelut ja työtavat eivät vastanneet kaikilta osin tähän muutokseen. Eri tahot tekivät perhetyötä, mutta yhteinen näkemys perhetyöstä tuntui puuttuvan. Samanlaista viestiä tuli eri puolelta Suomea. Hankkeen aikana yhteistyö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Oulun kaupungin, oppilaitosten ja järjestöjen välillä on tiivistynyt. Tuloksena perhetyön käsite ja sisältö ovat selkiytyneet ja perhetyön uudelleen organisointi on menossa Oulun kaupungissa. Tärkein tulos lienee kuitenkin se, että palvelut ovat kehittyneet. Hankkeeseen osallistuneet työyhteisöt ovat kehittäneet uusia varhaiskasvatuspalveluita, mm. erilaisia perheryhmiä. On kehitetty uusia työmenetelmiä tai otettu käyttöön vanhoja, mm. kotikäynnit ja omahoitajatyötapa. Lähes kaikki kokeiluun osallistuneet yksiköt ovat verkostoituneet muiden toimijoiden kanssa ja kehittäneet moniammatillista työtapaa. Hankkeeseen sisältyvä työyhteisöjen konsultaatio ja pitkäjänteinen koulutus ovat mahdollistaneet kaiken tämän. Esimerkiksi Onnelan lastenkodissa on syntynyt seuraavanlaisia kehittämistyön kokemuksia: Perhetyön mahdollisuudet päivähoidossa hankkeen alkaessa 2002 nousi esille kysymys: voisivatko päivähoidon, lastensuojelun ja lastenneuvoloiden työntekijät toimia rinnakkain vanhemmuuden tukemiseksi oululaisissa perheissä? Me Onnelan lastenkodin työntekijät vastasimme kysymykseen myönteisesti ja halusimme päästä mukaan hankkeeseen. Olimme työssä huomanneet, että lastenkodin tärkeä yhteistyökumppani on päivähoito. Kun alle kouluikäinen lapsi tulee lastenkotiin, hän on miltei poikkeuksetta päivähoitopalvelun piirissä ja tulee mahdollisesti päiväkodista työntekijän saattelemana lastenkotiin. Yhteistyötä Onnelan lastenkodin ja päivähoidon välillä ei juurikaan ollut.

6 Yhteistyökumppaniksi saimme Kaukovainion päiväkodin ja johtaja Irma Vimparin työntekijöineen. Irma Vimpari oli työskennellyt aikaisemmin lastenkodissa. Siirryttyään päiväkotityöhön hän halusi jatkaa sellaista yhteistyötä vanhempien kanssa, mihin hän oli tottunut lastensuojelutyössä: kohtaamaan vanhemmat avoimesti silloinkin, kun perheessä on kriisi ja tarvittiin lastensuojelutyötä apuun. Halusimme päästä mukaan päiväkodin työntekijöiden kanssa kehittämään yhdessä perhetyötä ja madaltamaan kynnystä päiväkodin ja lastenkodin välillä sekä löytämään uusia yhteistyötapoja vanhempien kanssa työskentelyyn. Yhteistyö ja vuorovaikutus lastenkodin ja päiväkodin työntekijöiden sekä perheiden kanssa hankkeen aikana on osoittautunut erittäin antoisaksi: tunnemme olevamme kaikki samassa veneessä tukemassa toisiamme. Hankkeeseen sisältyvän koulutuksen myötä olemme löytäneet uusia työtapoja lastenkodin ja päiväkodin väliseen yhteistyöhön silloin, kun asiakkaanamme on yhteinen perhe. Olemme löytäneet ne tukipilarit, jotka ovat perusta vanhemman kohtaamisessa ja perhetyössä. Lasta ei voida irrottaa vanhemmasta silloinkaan, kun lapsi jää yksin päiväkotiin tai hänet sijoitetaan lastenkotiin. Vanhempi kulkee aina lapsen mukana poissaolevanakin. Toivon, että perhetyön mahdollisuudet päivähoidossa hanke on antanut työntekijöille sellaista tietoa ja kokemusta, joka jää elämään lapsen ja perheen arkeen sekä päivä- että lastenkodissa. Tehdyn työn pohjalta on hyvä ponnistaa eteenpäin. Tulevaisuuden haasteena on hankkeessa rakentuneiden tulosten mahdollisimman laaja käyttöönotto sosiaali- ja terveystoimessa. Lämmin kiitos kaikille, jotka ovat edesauttaneet tämän raportin syntymistä! Oulussa Leila Kerola Päivähoito ja perhetyön johtaja Rauni Klemettilä Onnelan lastenkodin johtaja

7 OSA I HANKEKOKONAISUUS JA SEN ARVIOINTI

8 PERHETYÖN MAHDOLLISUUDET PÄIVÄHOIDOSSA - KEHITTÄMISHANKE Marja Hiitola-Moilanen 1 Tausta 2 Hankeorganisaatio 3 Kehittämisen prosessi 4 Koulutus 5 Konsultaatio 6 Yhteistyötahot 7 Hankkeen tulokset 1 TAUSTA Oulun kaupungin päivähoito- ja perhetyön tulosyksikkö ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) Oulun toimintayksikkö suunnittelivat ja toteuttivat yhteistyössä Perhetyön mahdollisuudet päivähoidossa -kehittämishankkeen Oulun kaupungissa vuosina yhdeksässä pilottiyksikössä. Hankkeen tavoitteena oli kehittää perhetyön käytäntöjä päivähoidossa. Hankkeen yhteistyökumppaneina olivat Oulun yliopiston varhaiskasvatuskeskus, Oulun seudun ammattikorkeakoulu sekä Oulun sosiaali- ja terveysalan oppilaitos. Hankkeen käynnistymiseen vaikuttivat niin valtakunnan tasolla kuin myös Oulun kaupungin päivähoidossa käydyt keskustelut lapsiperheiden ja lasten hyvinvoinnista. Näissä keskusteluissa nousi esille huoli perheiden jaksamisesta ja toisaalta päivähoidon henkilöstön ammatillisesta valmiudesta kohdata hyvin erilaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa eläviä perheitä. Varhaiskasvatuksen työntekijät kokivat haasteena kehittää päivähoitopalveluja niin, että ne tukisivat vanhemmuutta ja edistäisivät lasten kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä antaisivat vanhemmille valinnan mahdollisuuksia kokopäiväisen hoitopaikan ohelle. Päivähoitokäytännöissä vanhempien asiantuntijuus ja osallisuus lapsensa kasvatukseen, hoitoon ja oppimiseen liittyvissä

9 asioissa haluttiin nostaa keskiöön, jotta varhaiskasvatuksen henkilöstö yhdessä vanhempien kanssa turvaisi lasten hyvinvoinnin. Nämä haasteet asettivat henkilöstön osaamiselle ja toimintavavoille kehittämistarpeita, joihin hankkeessa mukana olevat pilottiyksiköt lähtivät vastaamaan suunnittelemalla ja toteuttamalla kukin oman kehittämisprojektinsa. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtävänä oli hankkeen koordinoiminen ja pilottiyksiköiden kehittämistyön tukirakenteen organisoiminen. Tukirakenne koostui 1) koulutuksesta, 2) konsultaatiosta, 3) kehittämiskeskusteluista, 4) tutkimuksesta ja 5) arvioinnista. Lisäksi osaamiskeskus vastasi hankkeen raportoinnista. Hankkeessa oli mukana kahdeksan päivähoidon toimintayksikköä ja yksi lastenkoti: Hintan, Kaukovainion, Maikkulanraitin, Meri-Toppilan, Pöllökankaan ja Välivainion päiväkodit, avoimet päiväkodit Kaijonharju-Kuivasjärven, keskustan ja Myllyoja- Korvensuoran alueilta, Rajakylän perhepäivähoidon toimintayksikkö sekä Onnelan lastenkoti. Hankekokonaisuuden tavoitteena oli kehittää vanhempien ja työntekijöiden vuorovaikutukseen perustuvaa yhteistyötä sekä - Selkiyttää perhetyön käsitteitä ja tavoitteenasettelua. Perhetyön selvitys osana Preventteri -hanketta Kehittää perhetyön käytäntöjä ja työmenetelmiä pilottiyksiköissä. Hankkeen pilottiyksiköt toteuttivat omat kehittämisprojektinsa Kehittää edelleen alueellisten moniammatillisten tiimien toimintaa. Hankkeen pilottiyksiköt osallistuivat joiltain osin oman alueensa moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen Kartoittaa meneillään olevat perhetyön tutkimus- ja kehittämishankkeet. Selvitys perhetyöhankkeista Oulussa.

10 - Tuottaa tutkimustietoa lapsiperheiden arjesta sekä perheiden ja päivähoidon kohtaamisesta. Oulun yliopiston Varhaiskasvatuskeskuksen kanssa yhteistyössä suunniteltuun tutkimushankkeeseen haettiin rahoitusta Suomen Akatemialta, mutta rahoitusta ei saatu. Pilottiyksikköjen kehittämisen kohteet syntyivät yksikön omista kehittämisen tarpeista. 1 Kehittämissuunnitelmansa mukaisesti yksiköt kehittelivät ja kokeilivat uudenlaisia toimintatapoja, joissa työntekijöiden ammattitaito haluttiin ottaa monipuolisesti käyttöön vanhempien kasvatustehtävän tukemiseen. Vaikka kehittämisen kohteet valikoituivat pilottiyksiköiden ja perheiden erilaisista tarpeista käsin, oli yksiköissä kuitenkin nähtävissä myös kaikille yhteistä kehittämistyötä, jossa tavoitteena oli - työntekijöiden ammatillisen osaamisen lisääminen - uusien työmenetelmien löytäminen ja kokeilu - moniammatillisen alueellisen yhteistyön kehittäminen - työyhteisön sisäisten käytäntöjen kehittäminen. Pilottiyksiköt kehittivät uusia toimintamalleja, joiden juurtuminen päivähoitoon ja yhteistyökumppaneiden, neuvolan ja sosiaalityön kanssa tehtävään yhteistyöhön jatkuu. Pilottiyksiköiden kokemuksia kehittämistyötä on koottu tähän julkaisuun osa II. 2 HANKEORGANISAATIO Perhetyön mahdollisuudet päivähoidossa -hanke oli Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen päivähoito- ja perhetyön hanke, Hankesuunnitteluun ja hankeen etenemisen seuraamiseen osallistuivat päivähoito- ja perhetyön johtaja sekä palveluyksikköpäälliköt yhteistyössä Posken kanssa. Hankkeelle nimettiin ohjausryhmä, jonka tehtävänä oli seurata ja ohjata hankkeen edistymistä. Ohjausryhmä kokoontui kaikkiaan 11 kertaa. 1 Hiitola-Moilanen 2004

11 Taulukko 1. Hankkeen ohjausryhmä Elomaa Riitta Terveydenhoitaja, Oulun kaupunki Fagerholm Arja Päiväkodin johtaja, Oulun kaupunki Karvo Leena Palveluyksikköpäällikkö, Oulun kaupunki Klemettilä Rauni Onnelan lastenkodin johtaja, Oulun kaupunki Laine Eija Johtava sosiaalityöntekijä, Oulun kaupunki Puolanne Liisi Palveluyksikköpäällikkö, Oulun kaupunki Pyykkö Tuulikki Palveluyksikköpäällikkö, Oulun kaupunki Rissanen Ulla Palveluyksikköpäällikkö, Oulun kaupunki Tiilikka Aila Opettaja, Oulun yliopisto Ulvinen Tiina Erityislastentarhanopettaja, Oulun kaupunki Vähärautio Aira Yliopettaja, OAMK Ylitalo Auli Psykologi, Oulun kaupunki Ohjausryhmän kokouksiin osallistui aikataulunsa puitteissa päivähoito- ja perhetyön johtaja Leila Kerola. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi kehittämispäällikkö Anna-Maija Puroila ja sihteerinä Raili Haapakoski Poskesta. Hanke toteutettiin pääosin Oulun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen päivähoito- ja perhetyön tulosyksikön rahoituksella. Laajan, seudullisen ja koko sosiaali- ja terveystoimen henkilöstölle suunnatun koulutuksen toteuttamiseen saatiin vuosittain hallinto ja talous -tulosyksiköstä koulutusmäärärahaa. 3 KEHITTÄMISEN PROSESSI Tuettu prosessikehittäminen Perhetyön mahdollisuudet päivähoidossa -hankkeen suunnitteluvaiheessa paneuduttiin kehittämistyön problematiikkaan. Millainen tukirakenne parhaiten tukisi pilottien kehittämistyötä? Kokemuksesta tiedettiin, ettei kehittämistyö onnistu ilman riittävää tukea ja resursointia. Hankkeessa kehiteltiin prosessikehittämisen 2 2 Hiitola-Moilanen, 2004

12 malli, jossa säännöllisellä koulutuksella, konsultaatiolla sekä itsearvioinnilla tuettiin pilottiyksiköiden kehittämistyön prosessia. Pilotit Tukirakenne Kaukovainion päiväkoti Onnelan lastenkoti Koulutus Avoimet päiväkodit Hintan päiväkoti Rajakylän perhepäivähoito Välivainion päiväkoti Maikkulanraitin päiväkoti Pöllökankaan päiväkoti Meri-Toppilan päiväkoti Konsultaatio Kehittämiskeskustelut Tutkimus Arviointi Raportointi Kuvio 1. Tuetun prosessikehittämisen malli Keskeistä pilottien kehittämistyössä oli pilottiyksiköiden vapaehtoisuus ja oma innostus lähteä mukaan hankkeeseen. Suunnitteluvaiheessa päivähoitoyksiköitä informoitiin tulevasta hankkeesta, jotta yksiköille jäisi aikaa miettiä ja keskustella, halutaanko hankkeeseen pilottiyksiköksi. Näin varmistettiin se, että innostus ja halu kehittää omaa työtä on siellä, missä kehittämistyö tehdään. Vastuu kehittämisestä oli siis jokaisessa pilottiyksikössä niillä henkilöillä, joiden arkityötä kehittäminen koski. Joissakin yksiköissä kehittämistyön päävastuu oli tietyillä henkilöillä. He pitivät huolen projektin etenemisestä. Toisissa yksiköissä vastuu asioiden etenemisestä oli vuorollaan useammalla työntekijällä ja joissakin esimiehellä. Oman projektin käytännöistä sovittiin yhteisessä koulutuspäivässä hankkeen alussa. Jokainen pilottiyksikkö sopi siitä, miten huolehditaan tiedon välittyminen koulutuksista omassa yksikössä, miten koulutuksiin osallistutaan ja miten hankkeeseen liittyvä oheismateriaali kirjallisuus ja projektiin liittyvät tehtävät ovat kaikkien saatavilla.

13 Hankeen alussa varhaiskasvatuksen opiskelijat haastattelivat pilottiyksikköjen työntekijöitä. Haastatteluissa kartoitettiin pilottiyksikön näkemyksiä alueensa ja oman yksikkönsä historiasta, nykytilasta, asiakasperheistä ja palvelukulttuurista sekä tarkasteltiin oman yksikön tapaa työskennellä perheiden kanssa. Haastatteluihin osallistui pilottiyksikön johtaja ja 2 3 työntekijää. Pilottiyksiköissä käytiin ensimmäisen puolen vuoden aikana keskusteluja siitä, mitä työtapoja ja käytäntöjä halutaan muuttaa, mitä toimenpiteitä muutos edellyttää, ketä muutos koskee, mitä muutos käytännössä tarkoittaa, mistä kehittämistyössä lähdetään liikkeelle ja miten edetään. Analysointivaiheeseen käytettiin runsaasti aikaa ja oman projektisuunnitelman työstäminen osoittautuikin haastavaksi tehtäväksi. Tavoitteiden selkeyttämiseen ja konkreettisten kehittämiskohteiden löytämiseen tarvittavaa keskusteluaikaa ei ollut aina helppoa löytää. Työyhteisön työntekijät olivat eri lailla sitoutuneet yhteiseen päämäärään, eivätkä kaikki katsoneet kehittämistyötä tarpeelliseksi. Säännöllisillä, kerran kuukaudessa tapahtuvilla koulutuksilla ja konsultaatioilla sekä tapaamisilla hankkeen vetäjän kanssa ja toistuvalla arvioinnilla oli tärkeä merkitys kehittämistyön ja oppimisen prosesseissa. Hankkeen edetessä pilottiyksiköt itsearvioivat omaa kehittämistyötään erilaisin arviointimenetelmin a) SWOT- anlyysi b) tarinat c) polkuanalyysia (liite 1) ja d) arviointikeskustelut työyhteisöissä (liite 2). Näillä menetelmillä pilottiyksiköt saivat tärkeää tietoa kehittämistyönsä etenemisestä suhteessa tavoitteisiin. Tarvittaessa tavoitteita tarkistettiin ja suunnattiin uudelleen. Arvioinneissa hiljaisen tiedon tuleminen näkyväksi ja hankkeessa mukana olleiden työntekijöiden omat, henkilökohtaiset kokemukset antoivat arvokasta tietoa kehittämistyön ja muutosprosessin etenemisestä työyhteisöissä ja yksittäisten henkilöiden kohdalla. Säännöllinen itsearviointi auttoi pilottien henkilöstöä saamaan uusia näkökulmia kehittämistyöhönsä. Yhteisissä koulutustilaisuuksissa pilottiyksiköiden työntekijät tutustuivat toisiinsa ja kuulivat toisten yksiköiden työkäytännöistä ja toimintatavoista. Vähitellen syntyi keskinäistä vuorovaikutusta, joka lisäsi luottamusta ja ymmärrystä. Tämä mahdollisti avoimen

14 keskustelun ja osaamisen jakamisen. Kokemuksia vaihdettaessa huomattiin, että jokaisella pilottiyksiköllä oli omat karikkonsa ja ilon hetkensä ja että kaikki ei aina mennyt suunnitelmien mukaan vaan hämmennys jopa oman projektin mielekkyydestä oli kaikille tuttu tunne. Nämä yhteiset keskustelut auttoivat näkemään oman yksikön ja oman osaamisen hyvät ja huonot puolet. Pelko siitä, että kaikkien pitää edetä samaan tahtiin ja samoin kehittämisideoin hälveni. Uusia toimintamalleja alettiin kokeilla syksyllä Niitä konkretisoitiin syksyn ja alkuvuoden 2003 aikana. Uudet työmenetelmät ja varhaiskasvatuspalvelut muotoutuivat kokeiluvaiheeseen eri pilottiyksiköissä erilaisiksi sen mukaan, mitä oman alueen perheet tarvitsivat ja miten oman yksikön perheiden kanssa tehtävää yhteistyötä haluttiin kehittää. Syntyi esimerkiksi Esikkotoimintaa ja erilaisia perheryhmiä, kehiteltiin omahoitajatyötapaa ja kotikäyntejä. Oli myös yksiköitä, joissa ensisijaisesti kehitettiin varhaiskasvatuksen sisältöasioita ja työyhteisön toimivuutta eikä koettu tarpeelliseksi luoda uusia varhaiskasvatuspalveluita. Kaikki hankkeeseen lähteneet pilottiyksiköt olivat kehittämistyössään aktiivisia eikä kukaan luovuttanut, vaikka notkahduksia sitoutumisessa ja jaksamisessa olikin. Pilottiyksiköissä tapahtui merkittävää kasvua ja oppimista niin työyhteisöissä kuin henkilöstössäkin. Uusien työkäytäntöjen omaksuminen ja omakohtainen asiaan perehtyminen niin omahoitajatyökäytännössä, erilaisissa perheryhmissä kuin kotikäynneissäkin lisäsi hankkeessa mukana olevien työntekijöiden henkilökohtaista voimaantumista ja ammatillista varmuutta. Osa heistä rohkaistui jo hankkeen aikana kertomaan eri tahoille uusista työkäytännöistä. Hanke eteni prosessina, jossa lähtötilanteen analyysistä edettiin tilanteiden erittelyyn ja uuden toiminatamallin kehittämiseen, konkretisointiin ja kokeiluun. 3 Hankkeessa tätä pilottiyksiköiden kehittämisprosessia tuettiin koulutuksen, konsultaation ja arvioinnin avulla. 3 Hiitola-Moinane 2004

15 Aika Kevät 2002 Syksy 2002 Tavoitteita konkretisoidaan ja kehittämiskohteita täsmennetään. Kevät 2003 Syksy 2003 Kevät 2004 Syksy 2004 Kevät 2005 Hankeen eteneminen Koulutus käynnistyy. Konsultaatio käynnistyy. Pilottien haastattelut oma kehittämiskohde täsmentyy. Pilottien omien projektien suunnittelu käynnistyy. Projektisuunnitelmat ovat valmiit. Koulutus jatkuu. Konsultaatio jatkuu. Uudet työmenetelmät kokeiluun. Oman kehittämistyön arviointi alkaa. Koulutus jatkuu. Konsultaatio jatkuu. Uusien työmenetelmien kokeilu jatkuu. Oman kehittämistyön arviointi jatkuu. Koulutus jatkuu. Konsultaatio jatkuu. Uudet työmenetelmät käytössä. Uusista työmenetelmistä tiedottaminen laajemmin päivähoitoon pilottitori. Oman kehittämistyön arviointi jatkuu. Koulutus jatkuu. Konsultaatio jatkuu. Uudet työmenetelmät käytössä. Oman kehittämistyön arviointi jatkuu. Pilottien oman loppuraportin työstäminen. Konsultaatio jatkuu saakka. Hankeen arviointi. Päätösseminaari. Hankkeen loppuraportin työstäminen. Kuvio 2. Hankkeen eteneminen

16 4 KOULUTUS Suomalaisen yhteiskunnan muutos viimeisen vuosikymmenen aikana on ollut nopeaa ja se on vaatinut lapsiperheiltä sopeutumista kiristyvään kilpailuun työpaikoista ja hektiseen elämään. Perheet elävät erilaisessa yhteiskunnassa kuin aikaisemmin ja tarvitsevat päivähoidolta erilaista palvelua ja tukea kuin aikaisemmin. Pilottiyksiköitten henkilöstö ilmaisi analyysivaiheessa tehdyissä haastatteluissa tarvitsevansa lisäkoulutusta uusimpaan tietoon perustuvasta yhteiskunnallisesta kehityksestä, vanhempien kohtaamisesta ja vanhemmuuden tukemisesta, palvelujen tuottamisesta ja moniammatillisten tiimien työskentelystä sekä uudenlaisista tavoista työskennellä perheiden kanssa. Pilottiyksiköitten henkilöstön kehittämistyötä tuettiin säännöllisen kerran kuukaudessa tapahtuvan koulutuksen avulla. Koulutukset olivat joko kokopäiväisiä tai puolen päivän mittaisia. Koulutuksella pyrittiin vastaamaan niihin moninaisiin haasteisiin, joita työntekijät työssään kohtaavat. Hankkeen koulutuksissa kuultiin eri tieteenalojen asiantuntijoita kasvatustieteen, kehityspsykologian, lastenpsykiatrian ja yhteiskuntapolitiikan alueilta (liite 3). Koulutuksella vahvistettiin henkilöstön valmiuksia työskennellä erilaisten perheiden kanssa sekä kehitettiin uusia työmenetelmiä, joilla pyrittiin vahvistamaan lapsen hyvinvointia: vanhempien ja päivähoidon henkilöstön yhteistyötä. Koulutuksiin liittyi oheismateriaalia, joka jaettiin pilottiyksiköille etukäteen luettavaksi. Koulutussuunnitelmat tehtiin vuodeksi kerrallaan. Näin pilottiyksiköt pystyivät oman työnsä suunnittelussa ottamaan huomioon koulutuspäivät riittävän ajoissa ja varmistamaan osallistumisensa koulutuksiin. Osallistuminen vaihteli eri pilottiyksiköiden välillä. Suurin syy siihen, ettei koulutuksiin voitu osallistua siinä määrin kuin olisi haluttu, oli sijaisjärjestelyjen heikkous. Osa koulutuksista oli avointa, kaikille lapsiperheiden kanssa työskenteleville sosiaali- ja terveystoimen työntekijöille suunnattua koulutusta, joihin osallistui myös lähikuntien työntekijöitä. Yhteisten koulutusten avulla haluttiin lisätä perheiden kanssa työskentelevien eri ammattilaisten yhteistyötä.

17 Taulukko 2. Koulutusten tunti- ja osallistujamäärät Vuosi Tunnit Osallistujia t t t 488 Yhteensä t 1778 Taulukko 3. Koulutuksiin osallistujat Oulun kaupunki Kevät 2002 Syksy 2002 Kevät 2003 Syksy 2003 Kevät 2004 Syksy 2004 Kaikki Päivähoito- ja perhetyö Sosiaalityö Terveydenhuolto Mielenterveys- ja vammaispalvelutyö Projektityöntekijät/ järjestöt Seurakunta Muut (opiskelijat, konsultit, op.toimi, nuorisotoimi, luottamusmies) Yhteensä Hankkeen edetessä säännöllisen kuukausittain tapahtuvan koulutuksen lisäksi järjestettiin ns. täsmäkoulutusta pilottiyksiköiden toiveiden mukaan. Syksyllä 2002 lokakuussa tehtiin opintomatka Kuopioon, Sinikellon päiväkotiin. Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anna Tuliharju kertoi toteuttamansa Auta lasta kasvamaan - hankkeen taustaa ja teoriaa. Hankkeen tavoitteena on ollut kehittää päivähoitokäytäntöjä, jotka entistä paremmin turvaisivat lasten 4 Luvuista puuttuu ympäristökuntien osallistujamäärä

18 kiintymyssuhteita, lasten tervettä psyykkistä kehitystä sekä vahvistaisivat vanhempien osallisuutta päivähoidossa. Sinikellon päiväkodin henkilökunta kertoi päiväkodissa toteutettavasta omahoitajatyötavasta. Omahoitajuus herätti suurta mielenkiitoa ja innosti Hintan, Meri-Toppilan ja Ruiskukan henkilöstöä kehittelemään omanlaistaan omahoitajatyökäytäntöä. Anna Tuliharju koulutti hankkeeseen osallistujia Oulussa huhtikuussa Joulukuussa 2003 toteutettiin perhepäivähoitajille omahoitajuudesta koulutusilta, johon osallistui 31 perhepäivähoitajaa. Kouluttajana oli psykologi Ulla Paakkola. Kolmas täsmäkoulutus järjestettiin vuorovaikutustaitojen kehittämisestä. Kasvatusyhteistyöhankkeen kanssa yhteistyössä toteutettiin Toimiva perhe -kurssi. Kurssi painottui viestintätaitojen opetteluun: kuuntelutaitoihin, selkeään viestintään sekä ristiriitojen ratkaisuun. Kurssin kouluttajina toimivat projektipäällikkö Irja Knuuti ja päiväkodin johtaja Irma Vimpari. Kurssi kesto oli 24t ja kurssiin osallistui 13 henkilöä eri pilottiyksikköistä. Lisäksi hankkeen pilottiyksiköillä oli mahdollisuus osallistua OAMK:n järjestämään Vanhemmuuden roolikartta työmenetelmänä -koulutukseen. 5 KONSULTAATIO Konsultaatiokäytäntö päivähoidossa on ollut melko vähäistä, eikä hankkeessa mukana olevilla pilottiyksiköillä ja konsulteilla juurikaan ollut kokemusta siitä, miten konsultaatio toimii päivähoitoympäristössä. Hankkeen konsultaation haluttiin olevan pitkäkestoinen prosessi, jotta se auttaisi työntekijöitä tarkastelemaan ja jäsentämään omia sekä työyhteisönsä työ- ja toimintatapoja ja edistäisi toimijoiden omaa kehittämistyötä. Jokaisella pilottiyksiköllä oli oma konsulttinsa. Tapaamisia oli noin kerran kuukaudessa. Konsultaatiossa oli kysymys oppimisprosessista, jossa sekä konsultti että konsultoitava ja koko työyhteisö oppivat yhteisen keskustelun avulla. Konsultaatio auttoi muutosprosessissa, joka on kehittämistyön onnistumisen edellytys. Uutta voidaan omaksua vain ky-

19 seenalaistamalla vanhat työ- ja toimintatavat sekä suhtautumalla avoimesti kehittämistyön esiin nostamiin ongelmiin. Konsultaatio mahdollisti työntekijöiden erilaisten näkemysten esiin tulemisen ja antoi tilaisuuden avoimeen keskusteluun työyhteisössä. Tässä hankkeessa konsultit toimivat pilottiyksiköiden omien projektien suunnittelun, konkretisoinnin ja arvioinnin apuna. Hankkeen konsultit: - Oulun yliopiston varhaiskasvatuskeskuksesta lehtorit Eeva-Liisa Kronqvist ja Aila Tiilikka - Oulun seudun ammattikorkeakoulusta opettaja Seija Järvi ja yliopettaja Aira Vähärautio - Oulun sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksesta opettaja Anneli Pyykönen - Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta hankekoordinaattori Hannakaarina Sarvela ja perhetyön suunnittelija Marja Hiitola-Moilanen Konsulteilla oli paitsi vankka varhaiskasvatuksen asiantuntijuus myös kokemusta opetustyöstä. Hankkeen käynnistyttyä järjestettiin konsulttitapaaminen, jossa konsultin roolia, tehtäviä ja konsultaatiokäytäntöjä selkeytettiin. Melko pian konsulttitapaamisista konsulteista muodostui hyvin toimiva konsulttiverkosto. Konsultit osallistuivat hankkeen koulutusten suunnitteluun sekä toteutukseen. Konsultit toimivat myös kouluttajina hankkeessa. Kaksi kertaa vuodessa oli konsulttien ja pilottiyksiköiden yhteinen tapaaminen koulutuskertojen yhteydessä. Näissä tapaamisissa arvioitiin pilottiyksiköiden hankkeiden etenemisestä ja tuloksia. Konsulttien rooli oli merkittävä pilottiyksiköiden kehittämistyössä sekä yksittäisten työntekijöiden ja työyhteisön oppimisessa.

20 Taulukko 4. Konsultaatiotunnit Vuosi Tunnit Yhteensä YHTEISTYÖTAHOT Hankkeessa on pyritty tekemään yhteistyötä laajasti eri toimijoiden kanssa, joista erityisen tärkeää on ollut yhteistyö Oulun kaupungin päivähoito- ja perhetyön tulosyksikön, koulutusorganisaatioiden sekä järjestöjen kanssa. Seudulliset päivähoidon verkostotapaamiset ovat olleet säännöllisiä. Päivähoito ja perhetyön tulosyksikön kanssa tehty yhteistyö Päivähoidon johtajan, tulosyksikköpäälliköiden ja hankkeen koordinaattoreiden yhteisissä tapaamisissa on tarkasteltu hankkeen etenemistä ja tuloksia sekä suunniteltu tulevaisuutta sen pohjalta, mitkä ovat olleet päivähoidon johdon näkemykset kehittämiskohteista ja mitä hankkeen myötä on noussut esiin. Tärkeänä pidettiin hankkeessa kehiteltyjen ja kokeiltujen uusien työmenetelmien ja varhaiskasvatuspalvelujen juurruttamista laajemmin kaupungin päivähoitoon. Loppuvuodesta 2004 hankkeen suunnittelija kertoi päivähoidon aluekokouksissa hankkeen tuloksista ja kokemuksista. Yhteiseksi kiinnostuksen kohteeksi nousivat alle 3- vuotiaiden päivähoidon laadulliset asiat, erilaiset uudet varhaiskasvatuspalvelut mm. perheryhmät ja alueellisen moniammtillisen työn mallit. Yhteistyössä päivähoito ja perhetyön tulosyksikön kanssa suunniteltiin ja toteutettiin alkuvuodesta tunnin täydennyskoulutus: Lapsentahtinen päivähoito alle 3 vuotiaat päivähoidossa. Lisäksi kolmessa päiväkodissa toteutettiin omahoitajatyötavasta henkilökunnalle infotilaisuus.

21 Oppilaitosyhteistyö Oulun yliopiston Varhaiskasvatuskeskuksen, Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun sosiaalialan oppilaitoksen, kanssa on tehty sekä tutkimuksellista että koulutuksellista yhteistyötä, joista osoituksena ovat opiskelijoiden hankkeesta tekemät opinnäytetyöt. 5 Lisäksi kyseisten oppilaitosten opiskelijoita on ollut hankkeessa käytännön harjoittelujaksolla. Harjoittelujaksollaan opiskelijat ovat perehtyneet pilottiyksiköiden projektien sisältöön ja toteutumiseen. He ovat tehneet erilaisia hankkeeseen liittyviä selvityksiä ja osallistuneet hankkeen käytännön järjestelyihin sekä yhteistyöpalavereihin. Yhteistyössä Oulun yliopiston Varhaiskasvatuskeskuksen kanssa toteutettiin keväällä 2004 laajan kuulijakunnan tavoittanut seminaari Vanhemmat ja ammattilaiset kohtaavat syntyykö yhteistyötä? Oppilaitosten ja Posken välisen verkoston syntyminen ja lujittuminen on hyödyntänyt varhaiskasvatuksen parissa eri tahoilla tehtyä työtä ja lähentänyt opetusta, tutkimusta ja käytäntöä toisiinsa. Kaukovainion päiväkoti oli mukaan Oulun yliopiston Kertominen opettajien työssä jaksamisen ja uusiutumisen tukena -projektissa. Projektiyhteistyö Keskeisenä ajatuksena Perhetyön mahdollisuudet päivähoidossa - hankkeessa on ollut laaja verkostoituminen eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö erilaisten varhaiskasvatus- ja perhetyöhankkeiden kanssa on mahdollistanut tiedon ja kokemusten hyödyntämisen puolin ja toisin. Ankkuri- ja Kotitonttu- projektien ohjausryhmiin osallistuminen, Kasvatusyhteisytyö- ja Syke- sekä Preventterihankkeiden kanssa tehtävä yhteistyö ovat hyödyntäneet Oulun kaupungin perhetyötä. 5 Hautaniemi 2004; Kärnä & Tossavainen 2002;.Luokkanen & Tolonen 2003; Pöllänen & Vehkala 2004; Suviaro-Laukka 2002;. Tiirola 2003

22 Järjestöyhteistyö Yhteistyössä MLL:n kanssa on koottu seudullinen perhetyöntekijöiden verkosto. Verkostotapaamisia on neljä kertaa vuodessa. Tapaamiset ovat luonteeltaan koulutuksellisia, mutta ne toimivat myös vertaisryhmänä eri kunnissa työskenteleville perhetyöntekijöille mahdollistaen omaan työhön liittyvän keskustelun. Hankkeen koulutuspäivässä keväällä 2002 eri järjestöt esittäytyivät ja kertoivat toiminnastaan perheiden parissa. 7 HANKKEEN TULOKSET Hankkeen päätyttyä on syytä tarkastella, miten hyvin hanke on päässyt tavoitteisiinsa. Onko hankkeen myötä syntynyt uusia työskentelymalleja päivähoitoon, onko perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön ja alueelliseen, eri toimijatahojen väliseen yhteistyöhön syntynyt uudenlaisia tapoja työskennellä? Minkälaista kehittymistä on tapahtunut työyhteisöissä? Minkälaisia uusia varhaiskasvatuspalveluja on syntynyt? Minkälaista ammatillista kehittymistä hankkeeseen osallistuneissa työntekijöissä on tapahtunut? Mitä jää elämään hankkeen jälkeen? Miten hankkeessa saadut kokemukset voidaan hyödyntää laajemmin oululaisessa päivähoidossa? Näihin kysymyksiin vastauksia saa myös tässä julkaisussa olevasta Anna-Maija Puroilan artikkelista, Kehittämisen polkuja eilisestä huomiseen arvioinnin tuloksia, missä hän on analysoinut hankkeesta tehdyn summatiivisen arvioinnin tuottamana tiedon. Hankkeen keskeisiä tuloksia - Hankkeen aikana on syntynyt uusia varhaiskasvatuspalveluja, joista on tullut pysyviä palveluja perheille. Avointen päiväkotien perheryhmät on tarkoitettu perheille, joiden lapsilla ei ole päivähoidon tarvetta. Ryhmät tarjoavat vanhemmille vertaistuen ja verkostoistumisen mahdollisuuden ja lapsille

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus

Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Venninen, Leinonen 2013

Venninen, Leinonen 2013 Varhaiskasvatuksen seudullinen tutkimus- ja kehittämisverkosto Tampereen yliopisto/kasvatustieteiden yksikkö Tampereen kaupunkiseutu/varhaiskasvatuspalvelut Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto Esimiestyö Kevan Kaari-työpaja & Kunteko2020 14.4.2016 Helsinki, Paasitorni Oppimisverkosto Open space työskentelyn tulokset Kokemuksia verkostoista: olen ollut Hyödyllisissä verkostoissa Hyödyttömissä

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön

Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön Matkalla yhdenvertaiseen asiakastyöhön ULRIK -projektin päätösseminaari Tampereella 14.10.2011 Sari Hammar-Suutari Itä-Suomen yliopisto/aducate sari.hammar@uef.fi MONIKKO Monikulttuurisen kasvatustyön,

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla

Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla EHKÄISEVÄN TYÖN KÄRKIHANKE OULUSSA Yhteistä voimaa sektorirajat rikkomalla Sosiaalijohtaja Sirkka-Liisa Olli, Oulun kaupunki Hankekoordinaattori Katja Häkkilä, SOSTE Lyhyesti ESKO- Ehkäisevän työn kärkihankkeesta

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1. Ennaltaehkäisevä tuki

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Itsearviointi ja laadunhallinta

Itsearviointi ja laadunhallinta Itsearviointi ja laadunhallinta Case yliopiston koulu Joensuun normaalikoulu Johtava rehtori, KT UEF Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen itsearviointi- ja laadunhallintakäytänteet Kuopio 7.2.2017 Koulun

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke

Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta. hanke Orimattilan varhaiskasvatuksen pedagogisten työtapojen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman näkökulmasta hanke 2016-2017 Hankkeen esittely 2.9.2016 Hanketyöryhmä Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella tavoitellaan

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Amurinlinnan vuoropäiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Hyvää hoitoa vuorotta! Amurinlinna on ympärivuorokauden auki oleva päiväkoti. Tarjoamme hoitoa lapsille, joiden vanhemmat tekevät

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

-moniasiantuntijuus lasten kuntoutuspalvelujen verkostoneuvotteluissa. Kirsi Manssila

-moniasiantuntijuus lasten kuntoutuspalvelujen verkostoneuvotteluissa. Kirsi Manssila -moniasiantuntijuus lasten kuntoutuspalvelujen verkostoneuvotteluissa Kirsi Manssila 28.2.2013 Vanhempien ja ammattilaisten yhteistyö toteutuu kumppanuuden ja valtaistumisen periaatteella eli ammatti-ihmiset

Lisätiedot

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät

Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro. Terveyden edistämisen kehittämispäivät Kertomuksia sosiaalityöstä - Opiskelijoiden puheenvuoro Terveyden edistämisen kehittämispäivät 13.1.2010 Jenni Kehus & Sanna Lähteinen, Lapin yliopisto Puheenvuoro pohjautuu: Opiskelijoiden ennakkotehtäviin

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille

Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille Jyväskylän kaupungin kasvun ja oppimisen toimintaperiaatteet ja kehittämisen tavoitteet vuosille 2016-2020 Minusta ja meistä tulee jotain. KuntaKesu on kehittämisprosessi, joka on ohjaava johtamisen työkalu

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta?

Elisa Helin, 12.5.2014. Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Elisa Helin, 12.5.2014 Lisätään eväitä Miten suunnistaa kohti laadukkaampaa henkilöstökoulutusta? Opettajuus muutoksessa Nuohooja on tullut, nähnyt ja voittanut, sopipa se opettajalle tai ei, ja opettajan

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista?

Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Moniammatillisuus koulutuksessa onko dialogisuus ja moniammatillisuuden oppiminen projektien arjessa mahdollista? Minna Haapasalo 27.9.2012 Voimaa taiteesta -seminaari Havainto Moniammatillista työskentelyä

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013)

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 (18.10.2013) Tämä on Nuppu2-hankkeen neljäs ja viimeinen henkilöstötiedote. Tässä on lyhyt katsaus kunkin osatavoitteen toteutumisesta. Tässä tiedotteessa on kuusi asiakohtaa:

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA 1 Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi 21.3.2009 PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA Ryhmätyöt Teema 1: Sosiaalityön ja perhetyön yhteistyön

Lisätiedot

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe

TOPSIDE. Opas taustatuelle. Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa. www.peer-training.eu. Inclusion Europe TOPSIDE Koulutusta kehitysvammaisille vertaistukijoille Euroopassa Opas taustatuelle Inclusion Europe www.peer-training.eu Tekijät: TOPSIDE kumppanit Hugh Savage, ENABLE Skotlanti Petra Nováková, Inclusion

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot