Tampereen päivähoidon, perusopetuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan yhtenäinen tilaaja-tuottajamalli

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen päivähoidon, perusopetuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan yhtenäinen tilaaja-tuottajamalli"

Transkriptio

1 Tampereen päivähoidon, perusopetuksen sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan yhtenäinen tilaaja-tuottajamalli Aila Salmelin Vesa Komonen PEPPI -hanke Selvitysmiesten raportti Toukokuu

2 SISÄLLYS 1. TOIMEKSIANTO JA SIIHEN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ Toimeksianto Laki sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta Päivähoitoa ohjaava lainsäädäntö Perusopetusta ohjaava lainsäädäntö ja valtakunnalliset kehittämissuunnitelmat Esiopetusta ohjaava lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat säädökset TAMPEREEN KAUPUNKISTRATEGIA JA TOIMINTAMALLIN UUDISTUS TAMPEREEN PÄIVÄHOITO, PERUSOPETUS JA KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Päivähoito Päivähoidon strategia ja toimintaa ohjaavat suunnitelmat Päivähoidon hallinto Päivähoidon resurssit Henkilöstö Päivähoidon kustannukset Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon palvelut päivähoidolle Perusopetus Koulutoimen strategia ja toimintaa ohjaavat suunnitelmat Opetustoimen hallinto Opetustoimen resurssit Henkilöstö Koulutoimen kustannukset PÄIVÄHOIDON, PERUSOPETUKSEN JA KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN UUSI TOIMINTAMALLI Valtakunnalliset linjaukset ja suunnitelmat uuden toimintamallin perustana Tilaaja-tuottajamalli kunnallisessa palvelutoiminnassa Tuotteistaminen päivähoitotoiminnassa Tuotteistaminen koulutoimessa Tukipalvelut ja ydintoiminnot/peruspalvelut Toimeksiantoon liittyvät meneillä olevat kehittämishankkeet Päivähoidon tilaaja-tuottaja pilotti Varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien toteuttaminen

3 Yhtenäisen perusopetuksen toteuttaminen Aluerehtorityöryhmä Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa suunnitteleva työryhmä UUDISTUKSEN TOTEUTTAMINEN Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen jatkumo Uuden toimialan tilaaja-tuottajamalli Uuden toimintamallin kehittämisvaihe Kehittämisvaiheen tilaajaorganisaatio Kehittämisvaiheen tuotanto-organisaatio Tilaaja- ja tuottajaorganisaatiot vuonna Ehdotuksia uuden toimintamallin toteuttamisen käytännön toimenpiteiksi Uudistuksen uhat ja mahdollisuudet YHTEENVETO...38 LÄHTEET...39 LIITTEET (JULKAISTAAN PAINETUSSA VERSIOSSA)...40 Liite 4: Kajaanin ja Oulun matkan antia selvitysmiesten toimeksiannon näkökulmasta

4 1. Toimeksianto ja siihen liittyvä lainsäädäntö 1.1. Toimeksianto Tampereen kaupungin toimintamallin uudistuksen lähtökohtana on strategisen ohjauksen ja palvelutuotannon ohjauksen erottaminen toisistaan sekä siihen liittyen tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto palveluissa, joissa se on mahdollista ja toiminnallisesti kannattavaa. Uuden toimintamallin käyttöönotto toteutetaan kaupunginhallituksen tekemän periaatepäätöksen mukaisesti siten, että mallia ja sen toimivuutta kokeillaan joissakin pilottikohteissa vuosina ja laajempi uudistus toteutetaan vuonna Päivähoito valittiin yhdeksi pilottikohteeksi. Kaupungin johtoryhmässä sovittiin sosiaali- ja terveystoimen sekä koulutustoimen yhteisestä hankkeesta, jonka tavoitteena on laatia ehdotus päivähoidon, esiopetuksen, peruskoulun ja koululaisten iltapäivähoidon yhtenäisen tilaaja-tuottaja-mallin toteuttamiseksi. Kaupunginjohtaja Rantasen päätöksellä hanke käynnistettiin Selvitysmiehiksi nimettiin koulutustoimialan opetuspalvelukeskuksen suunnittelupäällikkö Aila Salmelin ja sosiaali- ja terveystoimen päivähoidon tehtäväalueen suunnittelija Vesa Komonen. Toimeksiannon mukaisesti selvitysmiesten tehtävänä oli laatia ehdotus päivähoidon, esiopetuksen, peruskoulun ja koululaisten iltapäivähoidon yhtenäisen tilaaja-tuottaja-mallin toteuttamiseksi. Hanke toteutetaan siten, että toimintamallin uudistus aloitetaan piloteilla vuoden 2005 alussa. Toimeksiannon määräaika oli Hankkeen työnimeksi otettiin PEPPI hanke. Selvitystyön ohjausryhmään nimettiin jäseniksi apulaiskaupunginjohtaja Vesa Kauppinen, apulaiskaupunginjohtaja Lasse Eskonen, yleissivistävän koulutuksen johtaja Ulla Liljeström, vt. päivähoidon johtaja Leena Viitasaari, suunnittelujohtaja Seppo Prunnila, hallintopäällikkö Pekka Kivekäs, taloussuunnittelupäällikkö Jukka Männikkö sekä strategiapäällikkö Kari Hakari, joka nimettiin ohjausryhmän puheenjohtajaksi. Ohjausryhmän sihteeriksi kutsuttiin päivähoidon osastosihteeri Katri Naulo Laki sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta Toimeksiannon mukainen tavoite päivähoidon ja peruskoulun yhtenäisestä toimintamallista siten, että toimialat ovat saman monijäsenisen toimielimen alaisuudessa, edellyttää sosiaalihuoltolain väliaikaisten säädösten noudattamista. Päätös sosiaalihuoltolain 6 ja 12 :n väliaikaisesta muuttamisesta astui voimaan elokuussa Lain mukaan kunta voi päättää, että jokin muu kunnan monijäseninen toimielin huolehtii lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973) kunnalle säädetystä tehtävästä. Saman toimielimen tulee tällöin huolehtia myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996) kunnalle säädetyistä tehtävistä. Lisäksi laissa lasten päivähoidosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta (2 ) todetaan, että jos päivähoidosta vastaava toimielin määräytyy sosiaalihuoltolain 6 2 momentin mukaisesti, sen tulee huolehtia, että tarvittava yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa toteutuu. Kunnan järjestäessä sosiaalipalveluita, tulee niistä muodostua päivähoidossa oleville lapselle ja heidän vanhemmilleen tai muille huoltajilleen 4

5 tarkoituksenmukainen kokonaisuus riippumatta siitä, mikä toimielin vastaa lasten päivähoidosta. Edellä mainitut lait ovat voimassa elokuusta 2003 heinäkuuhun Väliaikaiseen lainsäädäntöön perustuva ratkaisu edellyttää laaja-alaista seuranta- ja arviointitutkimusta, jotta hallinnollisen ratkaisun vaikutukset voidaan selvittää. Tutkimus- ja seurantavastuu on Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksella (STAKES). Väliaikainen lainsäädäntö antaa kunnille mahdollisuuden kokeilla uusia, kullekin kunnalle parhaiten soveltuvia hallinto- ja toimintamalleja, lisätä joustavuutta, etsiä palvelujen vaihtoehtoisia järjestämistapoja sekä lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Sosiaali- ja terveysministeriön antaman lausunnon mukaan Tampereen päivähoidon, perusopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan uusi toimintamalli vastaa sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta annettuja ehtoja. (Alila 2004) 1.3. Päivähoitoa ohjaava lainsäädäntö Lasten päivähoidossa lainsäädäntö on keskeisin ohjauksen väline ja lainsäädännöllä määritellään toiminnan vähimmäisvaatimukset. Päivähoitoa ohjaa päivähoitolaki ja -asetus (36/1973). Päivähoitolaki antaa vanhemmille mahdollisuuden valita lastensa hoitomuodon. Päivähoitolain 1. :n mukaan päivähoidolla tarkoitetaan päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa, leikkitoimintaa tai muuta päivähoitotoimintaa. Päivähoito on järjestettävä siten, että se tarjoaa lapselle sopivan hoitopaikan ja jatkuvan hoidon sinä vuorokauden aikana, jona sitä tarvitaan. Lasten päivähoidosta annettua lakia ja sitä täydentävää asetusta (239/1973) on vuosien aikana usein täydennetty ja tarkistettu. Päivähoidon kasvatustavoitteet kirjattiin lakiin Kasvatustavoitteet pohjautuvat parlamentaarisen kasvatustavoitekomitean (1980) mietintöön. Lain mukaan päivähoidon tavoitteena on tukea lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä. Päivähoidon on tarjottava lapsen kehitystä tukevaa toimintaa sekä suotuisa kasvuympäristö lapsen lähtökohdat huomioiden. Päivähoidon on lisäksi edistettävä lasten iän ja yksilöllisten tarpeiden mukaan heidän fyysistä, sosiaalista ja tunne-elämän kehitystä sekä tuettava lapsen esteettistä, älyllistä ja uskonnollista kasvatusta. Lisäksi päivähoidon on omalta osaltaan tarjottava lapselle jatkuvat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet. (Laki lasten päivähoidosta 2 ja 2 a ) Päivähoidon saatavuuden takaamiseksi säädettiin vuonna 1994 alle kolmevuotiaille subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Lakia laajennettiin vuonna 1996 koskemaan kaikkia alle oppivelvollisuusikäisiä (11a 1 ). Laki takaa oikeuden päivähoitopaikkaan jokaiselle alle kouluikäiselle lapselle. Päivähoitomaksun määräytymisen perusteet (7a ) on säädetty laissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992). 5

6 Kunnan järjestämän päivähoidon vaihtoehdoksi luotiin lasten kotihoidon tuki. Laki (24/1985) tuli voimaan vuoden 1985 alusta asteittain. Vuoden 1990 alusta asti kaikilla alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmilla on ollut oikeus valita joko kunnan järjestämä päiväkoti- tai perhepäivähoitopaikka tai lasten kotihoidon tuki. Lasten hoitojärjestelmää uudistettiin edelleen vuonna Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta vahvistettiin (1126/1996). Uutena tukimuotona otettiin käyttöön lasten yksityisen hoidon tuki, jota myönnetään silloin, kun vanhemmat valitsevat lapselleen yksityisen hoidon. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000) on määritetty sosiaalihuollon asiakkaan osallistumiseen, kohteluun ja oikeusturvaan liittyvät keskeiset oikeudelliset periaatteet. Laki korostaa asiakkaiden (päivähoidossa olevien lasten ja lasten vanhempien) itsemääräämisoikeutta, mielipiteiden huomioimista ja asiakkaiden aseman vahvistamista. Asiakkaana olevan henkilön tai perheen kanssa tulee lain mukaan tehdä erityinen palvelusuunnitelma (7 ). Asiakkaana olevan lapsen edustajalta on pyydettävä lupa tietojen luovuttamiseen, jollei se ole lapsen edun vastaista. Jos lapsi on asianosaisena sosiaalihuoltoa koskevassa asiassa, on toimielimelle luovutettava tiedot, joita se tarvitsee sosiaalihuollon järjestämisessä ja toteuttamisessa. Ennen tietojen luovuttamista asiakkaalla ja hänen edustajallaan on oikeus tietää, miksi hänen tietojaan tarvitaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään, mihin niitä säännönmukaisesti luovutetaan sekä minkä henkilötietolaissa tarkoitetun rekisterinpitäjän henkilörekisteriin tiedot tallennetaan (12 ja 13 ). Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999) velvoittaa viranomaisia järjestämään kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja voimavaroja (2 ). Päivähoito on osa viranomaisyhteistyötä. Lastensuojelulaki (683/1983) on ensisijainen laki lapsen etua määriteltäessä. Nykyinen lastensuojelulaki tuli voimaan Lastensuojelun toimintamuodot ovat avohuollon tukitoimet, huostaanotto, sijaishuolto sekä jälkihuolto (8 ). Päivähoito on yksi avohuollon tukitoimi. Se toimii sosiaalihuollon kanssa rinnakkain, silloin kun työskennellään lastensuojelun asiakasperheiden kanssa. Päivähoidon tehtävänä onkin seurata ja kehittää lasten kasvuoloja, poistaa kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistä epäkohtien syntymistä. Perheiden elämän onnistumiset ja ongelmat ovat osa lapsen kasvuympäristöä. Mikäli päivähoidon työntekijät havaitsevat lasten kotiolojen vaarantavan lapsen kehitystä, on asiasta ilmoitettava lastensuojelun sosiaalityöntekijälle (40 ). Päivähoidon avulla tuetaan huoltajia lasten kasvatuksessa ja kyetään saamaan selville lasten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Erityistä huomiota päivähoitoa kehitettäessä kiinnitetään lasten tarpeisiin ja toivomuksiin (6 ja 7 ). (Päivähoidon strategia: Hei tuuks sää leikkii mun kans! 2002.) Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelmassa todetaan., että päivähoitolakia uudistetaan muun muassa määrittelemällä päivähoidon enimmäisryhmäkoko. Perhepäivähoidon saatavuutta lisätään ja perhepäivähoitajien asemaa parannetaan muun muassa kehittämällä kustannuskorvausjärjestelmää. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa 6

7 Hyssälän mukaan päivähoitolain kokonaisuudistusta ei ainakaan toistaiseksi aloiteta. Lakia uudistetaan vain tiettyjen, kiireellisempien asioiden, esim. ryhmäkoon ja erityispäivähoidon osalta. (Alila 2004.) 1.4. Perusopetusta ohjaava lainsäädäntö ja valtakunnalliset kehittämissuunnitelmat Perusopetuslaki ja asetus (628/1998, 852/1998) tuli voimaan Lakia on muutettu ja täydennetty vuosien saatossa, mm. esiopetusta koskevat säädökset lisättiin vuonna 2000 ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva osuus vuonna Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus kestää 10 vuotta, vammaisilla ja sairailla lapsilla 11 vuotta. Koulupakkoa ei ole. Perusopetuksen oppimäärä on 9-vuotinen. Esiopetus ja lisäopetus kestävät vuoden, niihin osallistuminen on vapaaehtoista. Esiopetuksen järjestäminen on kunnan velvollisuus. Lisäopetuksen ja maahanmuuttajille tarkoitetun perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämisestä päättää kunta. Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta ja esiopetusta. Kunta voi järjestää palvelut itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia ne muilta opetuksen järjestämisluvan saaneilta tahoilta. Valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan opetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että se perustuu erityiseen koulutustarpeeseen ja että järjestäjä ja sijaintikunta ovat sopineet asiasta. Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Lukuvuodessa on 190 työpäivää. Koulutuslautakunta päättää lukuvuoden työajoista, koulutyön päättymisajankohta säädetään asetuksella. Perusopetus on maksutonta. Opetuksen järjestäjän tulee arvioida järjestämäänsä koulutusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointivelvoitteen tarkoituksena on turvata tavoitteiden saavuttaminen, tukea koulutuksen kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Tampereella koulutuslautakunta on hyväksynyt peruskoulujen arviointisuunnitelman. Perusopetuslain ja asetuksen ohella opetuksen järjestämisessä tulee noudattaa Opetushallituksen vahvistamia opetussuunnitelman perusteita, joiden pohjalta laaditaan kunnan ja koulun opetussuunnitelma sekä valtioneuvoston tuntijakopäätöstä, jossa määritellään oppiainekohtaisesti opetukseen käytettävä vähimmäistuntimäärä peruskoulun aikana. Lisäksi opetuksen järjestämiseen keskeisesti vaikuttava normi on laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) ja sitä vastaava asetus. Opettajien kelpoisuus määritellään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). Koulupalveluiden kehittämistarpeet ja -suunnitelmat valtionhallinnon tasolla on kirjattu Valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan (KESU) vuosille 7

8 sekä Matti Vanhasen hallitusohjelmaan. Lisäksi opetusministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa vuosille , Opetushallituksen strategisessa suunnitelmassa Tehtävä 2010 sekä Opetushallituksen tuote- ja palvelusuunnitelmassa vuodelle 2004 on kirjattuna koulutuksen kehittämisen linjoja ja tavoitteita Esiopetusta ohjaava lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet Vuonna 2000 säädettiin laki kuusivuotiaiden esiopetuksesta. Perusopetuslaki (14 ) määrää oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna annettavasta esiopetuksesta ja pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten esiopetuksesta. Kunta velvoitetaan järjestämään esiopetusta ja vastaamaan siitä, että esiopetus järjestetään perusopetuslain mukaisesti. Jos lain mukaista esiopetusta järjestetään päiväkodissa, esiopetuksen järjestämisessä sovelletaan lisäksi päivähoitolakia. Esiopetuksen järjestämiseen luvan saanut opetuksen järjestäjä voi hankkia palvelut julkiselta tai yksityiseltä palveluiden tuottajalta. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetuslain mukaisesti. (Perusopetuslaki 7.) Opetushallituksen hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaan esiopetuksen keskeisenä tehtävänä on edistää lapsen suotuisia kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Siinä tuetaan ja seurataan fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, kognitiivista ja emotionaalista kehitystä sekä ennalta ehkäistään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia. Tärkeää on vahvistaa lapsen tervettä itsetuntoa myönteisten oppimiskokemusten avulla sekä tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Lisäksi opetussuunnitelman perusteiden mukaan esiopetuksessa lapsille tulee taata tasavertaiset mahdollisuudet oppimiseen ja koulun aloittamiseen Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat säädökset Lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva perusopetuslain muutos tulee voimaan Uudistuksen tavoitteena on tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun, virkistävään, turvalliseen toimintaan ja mahdollistaa lepo rauhallisessa ympäristössä, ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan henkilön valvonnassa. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuminen on lapselle vapaa-ehtoista. Kunta voi järjestää toimintaa itse tai hankkia palveluita muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta tai avustamalla niiden järjestämää toimintaa. Opetushallitus on hyväksynyt aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet, joissa määritellään toiminnan tavoitteet ja sisältö. Kunnan tulee hyväksyä toimintaa varten toimintasuunnitelma, jossa määrätään toiminnan yleisestä järjestämisestä, toimintatunneista ja muista tarpeellisista toiminnan järjestämiseen liittyvistä asioista. Kunta määrittelee asiakasmaksut. 8

9 2. Tampereen kaupunkistrategia ja toimintamallin uudistus Palvelujärjestelmien uudistaminen ja toimivan päätöksenteon tamperelaisen mallin kehittäminen määriteltiin strategiassa kaupungin kehittymisen kannalta kriittisiksi menetystekijöiksi. Toimintamallin uudistamisen tavoitteina on - palveluiden tuotantotapojen monipuolistaminen - kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen - poliittisen päätöksenteon aseman vahvistaminen - strategisen johtamisen edellytysten vahvistaminen. Toimintamallin uudistaminen koostuu erilaisista hankkeista ja se toteutetaan vuosien aikana. Myös talousarvion rakennetta ollaan uudistamassa. Nykyisestä organisaatiokeskeisten tehtäväalueiden sijaan talousarvio laaditaan kuntalaisnäkökulmasta määritellyille palveluprosesseille, jotka ylittävät toimialarajat. Asiaa valmistellut työryhmä esittää ydinprosesseiksi esim. seuraavia kokonaisuuksia - Lasten ja nuorten kasvun tukeminen - Elämänlaadun ja terveyden edistäminen - Sairaiden hoitaminen - Osaamisen ja sivistyksen edistäminen - Ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen - Kaupunkiympäristön kehittäminen. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen sisältää palvelukokonaisuuksia nykyisen sosiaali- ja terveyslautakunnan, koulutuslautakunnan ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan tehtävistä. Määritelty ydinprosessi sisältää mm. päivähoidon, kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen, perusopetuksen, psykososiaalisen oppilashuollon, äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan, kouluterveydenhuollon, perheneuvolatoiminnan sekä osia taide- liikunta- vapaaaikapalveluista. Kaupunginvaltuusto käsitteli esitystä seminaarissaan Tampereen päivähoito, perusopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 3.1. Päivähoito Sosiaali- ja terveystoimen päivähoidon tehtäväalue jakaantuu seuraaviin vastuualueisiin: päiväkotihoito, perhepäivähoito, leikkitoiminta sekä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki. Tampereella on 0-6-vuotiaita lapsia noin , joista kunnallisen päivähoidon piirissä on noin 7200 eli 51,4 %. (Alle 16-vuotiaiden lasten määrällinen kehitys Tampereella , liite1). Päivähoitoa toteutetaan kolmella maantieteellisellä alueella. Tampereella toimii yhteensä 82 kunnallista päiväkotia ja kahdeksan ostopalvelupäiväkotia. Yksityisiä päiväkoteja on 11. Tampereella kuusivuotiaiden esiopetus järjestetään päiväkodeissa lukuun ottamatta ranskankielistä esiopetusta. Kunnallisten päiväkotien lisäksi esiopetusta järjestetään yksityisissä päiväkodeissa ja ostopalveluna. Perusopetuslain mukaisena toimintana 9

10 esiopetuksen järjestämisestä vastaa yleissivistävä koulutus. Esiopetukseen osallistuu noin 97 % esiopetusikäisistä lapsista. Kunnallisessa, ohjatussa perhepäivähoidossa, lapsia hoidetaan hoitajan kotona, lapsen kotona tai ryhmäperhepäivähoitokodissa. Kunnallisia perhepäivähoitajia on yhteensä 137. Ryhmäperhepäivähoitokoteja on toiminnassa 11. Perhepäivähoidossa on noin 520 lasta. Perhepäivähoidon ohjaus siirtyi vuoden 2003 alusta päiväkotijohtajien tehtäväksi. Päiväkotien johtajista 33 toimii myös perhepäivähoidon ohjaajana. Leikkitoiminnan muodot ovat: avoin päiväkoti, pienten lasten kerho, erityiskoululaisten iltapäiväkerhot ja leikkitoimintakeskukset. Tampereella toimii 13 pienten lasten kerhoa ja 12 erityiskoululaisille tarkoitettua iltapäiväkerhoa. Kesällä toimii viisi leikkikenttää ja erityiskoululaisten kokopäiväinen kesähoito. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki käsittää: lakisääteisen lasten kotihoidon tuen, lasten kotihoidon tuen kuntalisän, lakisääteisen yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän. Yksityisille päiväkodeille esiopetuksesta suoritetut korvaukset maksettiin yksityisen hoidon tuen kuntalisän vastuulle varatuista määrärahoista. Lapsia lakisääteisen kotihoidon tuen piirissä on noin Kotihoidon tuen kuntalisän maksamisperustetta muutettiin vuoden 2003 alusta siten, että kuntalisää maksetaan ainoastaan KELAn korotettua tai erityishoitotukea saaville alle 3-vuotiaiden lapsille, joiden vanhempi hoitaa lasta kotona. Kuntalisää maksettiin vuonna 2003 lakisääteiseen yksityisen hoidon tukeen oikeutetuista lapsista, joiden kokopäivähoito oli järjestetty yksityisessä päiväkodissa, ryhmäperhepäivähoidossa, perhepäivähoidossa tai kotiin palkatun hoitajan avulla. Yksityisen hoidon tukea maksettiin myös yksityisen päiväkodin järjestämästä esiopetuksesta ja esiopetuksen lisäksi järjestettävästä lapsen hoidosta. Yksityisen hoidon piirissä on noin lasta. Yksityisiä, omassa kodissaan hoitavia, perhepäivähoitajia oli vuonna ja lapsen kotiin palkattuja hoitajia 84. Kotiin palkatuista hoitajista 15 työskenteli kolmiperhepäivähoitajana. Yksityisiä päiväkoteja oli 11 ja ryhmäperhepäivähoitokoteja kuusi. Päiväkodeissa oli hoidossa 367 lasta. (Päivähoidon toimintakertomus 2003.) Päivähoidon strategia ja toimintaa ohjaavat suunnitelmat Tampereen päivähoidon strategia Hei tuuks sää leikkii mun kans! (SOTELA, marraskuu 2002) määrittää tehtäväalueen tulevaisuutta osana muuttuvaa toimintaympäristöä. Päivähoidon strategiatyö on jatkuvasti seurattava ja arvioitava prosessi, ja muut tehtäväalueen suunnitelmat ja ohjelmat sidotaan kiinteästi strategiaan. Näitä suunnitelmia 10

11 ja ohjelmia ovat: varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetussuunnitelma, kuntouttavan varhaiskasvatuksen, kestävän kehityksen sekä tieto- ja viestintätekniikan ohjelmat. Päivähoidon laatutyön käytännöt on kirjattu Laatua lasten päivähoidossa 2003-raporttiin. Päiväkotien, perhepäivähoidon sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelmat ovat keskeisiä välineitä laadukkaan päivähoidon toteuttamisessa. Yli 85 % vanhemmista antaakin päivähoidon arvosanaksi hyvä tai erittäin hyvä. (Sosiaali- ja terveystoimen julkaisuja 17:2003.) Päivähoidon hallinto Päivähoito on yksi sosiaali- ja terveystoimen seitsemästä tehtäväalueesta. Sosiaali- ja terveystoimen - ja näin myös päivähoidon - hallintoa ohjataan lautakuntien johtosäännöllä sekä sosiaali- ja terveystoimen toiminta- ja delegointisäännöillä. Toimintasäännössä määritellään tehtävä- ja vastuualueet sekä säädetään lautakuntien johtosäännön mukaisesti apulaiskaupunginjohtajalle kuuluvan päätösvallan siirtämisestä. Delegointisäännössä määrätään viranhaltijan oikeudesta tehdä toimialallaan yksilöön ja perheeseen kohdistuvia päätöksiä sekä todetaan eräitä muun lainsäädännön perusteella määrättyjä tehtäviä. Päivähoidon tehtäväalue vastaa päivähoitolain mukaisten päivähoitopalvelujen ja perusopetuslain mukaisen esiopetuksen järjestämisestä. Päivähoidon tehtäväalue jakaantuu seuraaviin vastuualueisiin: päiväkotihoito, perhepäivähoito, leikkitoiminta, kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki. Päivähoidon tehtäväaluetta johtaa päivähoidon johtaja. Tehtäväalueen kehittäminen on päivähoidon palvelupäällikön vastuulla, samoin päiväkotihoidon ja perhepäivähoidon vastuualueiden johtaminen. Leikkitoimintaa ja kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen vastuualueita johtaa siihen tehtävään määrätty kasvatustoiminnan ohjaaja. (Sosiaali- ja terveystoimen toimintasääntö 2004.) Kasvatustoiminnan ohjaaja toimii alaisensa päivähoidon työnjohdollisina esimiehenä. Päiväkodin johtaja tekee päätökset päivähoitoon otettavista lapsista ja heidän asiakasmaksuistaan. Lisäksi hän vastaa alaisensa päivähoidon pedagogisesta johtamisesta, hankinnoista ja talouden seurannasta Päivähoidon resurssit Henkilöstö Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annettu asetus (804/1992) määrittelee päiväkodin työtekijöiden kelpoisuuden. Lain 4 tai 5 :ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus tulee olla vähintään yhdellä hoito- tai kasvatustyössä olevalla henkilöllä enintään seitsemää kokopäivähoidossa olevaa, kolme vuotta täyttänyt lasta kohden. Enintään neljää alle kolmevuotiasta lasta kohden tulee päivähoidossa olla vähintään yksi henkilö, jolla on edellä säädetty kelpoisuus. Perhepäivähoitajan 11

12 kelpoisuusehtona on sosiaalihuollon muihin ammatillisiin tehtäviin soveltuva koulutus (6 ). Päivähoitoasetuksen (239/ ) mukaan perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa neljää lasta mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Sosiaali- ja terveystoimen toimintasäännön mukaisesti tehtäväalueen johtajalle on siirretty kasvatustoiminnan ohjaajien valinta, päivähoidon palvelupäällikölle päiväkodin johtajien valinta ja palvelualueen kasvatustoiminnan ohjaajalle päiväkotien kasvatus- ja hoitohenkilöstön, laitos- ja keittiöhenkilöstön sekä perhepäivähoitajien valinta. Tampereen päivähoidon henkilöstön kokonaismäärä on 1640 (maaliskuu 2004). Kelpoisuuteen oikeuttavat ammattinimikkeet Tampereella ovat päiväkodinjohtaja, lastentarhanopettaja, lastenhoitaja ja erityislastentarhanopettaja. Erityislastentarhanopettajien tehtävät voidaan määritellä resurssierityislastentarhanopettajan ja kiertävän erityislastentarhanopettajan tehtäviksi. Hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia työntekijöitä on yhteensä Avustajia on 36. Tampereella 82:sta päiväkodin johtajasta 46 työskentelee lapsiryhmässä. Ns. hallinnollisia johtajia on 36, joita ei lueta hoidosta ja kasvatuksesta vastaavaan henkilöstöön. Keittiö- ja laitoshenkilökunnan ammattinimikkeet ovat keittäjä, ruokapalvelutyöntekijä ja laitoshuoltaja. Keittiö- ja laitoshenkilökuntaan kuuluu 258 työntekijää. Perhepäivähoidon työntekijöitä ovat perhepäivähoitaja, ryhmäperhepäivähoitaja ja kolmiperhehoitaja. Perhepäivähoidossa työskentelee yhteensä 136 työntekijää. Leikkitoiminnassa työskentelee 31 työntekijää eri nimikkeillä. Päivähoidon hallinnossa työskentelee 18 työntekijää, joista kolme on määräaikaista projektityöntekijää. Vuoden 2009 loppuun mennessä päivähoidon tehtäväalueelta siirtyy eläkkeelle yhteensä 126 työntekijää, joista 60 % kuuluu hoito- ja kasvatushenkilöstöön. Vuoteen 2013 mennessä eläkkeelle siirtyy 300 työntekijää, mikä on noin 18 % nykyisestä henkilöstöstä Päivähoidon kustannukset Päivähoidon käyttökustannusten valtionosuus määritellään valtioneuvoston vuosittain hyväksymässä asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista. Ikäryhmittäisenä laskennallisena perusteena on eritelty 0-6-vuotiaat omaksi ryhmäkseen. Valtionosuus maksetaan ikäryhmään kuuluvan asukasluvun perusteella. Sosiaalihuollon osalta vuonna 2004 maksettava määrä on 4 290,02 alle 7-vuotias asukasta kohti. Tähän valtionosuuteen sisältyy kaikki sosiaalihuollon alle kouluikäisiin kohdistuvat palvelut. Päivähoitoon ei ole erikseen korvamerkittyä valtionosuutta. Kunnan itse tuottaman päivähoidon (päiväkotihoito ja perhepäivähoito) kustannukset olivat vuonna 2003 yhteensä noin 59,8 miljoonaa euroa. Yhden hoitopaikan hinnaksi tulee noin 8300 euroa. Henkilöstökustannusten osuus on noin 82 %. Tilakustannukset muodostavat 12

13 noin 9 % ja muut kustannukset 8,5 %. Päivähoidon toimintatiloista noin 82 % on kaupungin omassa omistuksessa Tilakeskuksen hallinnassa. Loput noin 18 % vuokrataan yksityisiltä vuokranantajilta. Tilakustannuksista on saatavilla yksityiskohtaisempaa tietoa sosiaali- ja terveystoimen hallintopalveluista. Tulot asiakasmaksuista kattavat kunnan itse tuottaman päivähoidon kuluista 13,8 %. Kunnan itse tuottaman päivähoidon, ostopalvelupäivähoidon, lasten yksityisen ja kotihoidon tuen kokonaiskustannukset oli Tampereella 73,95 miljoonaa euroa. (2003) Sosiaali- ja terveystoimen hallinnon palvelut päivähoidolle Sosiaali- ja terveystoimen hallintopalveluiden hallinnon vastuualueella hoidetaan keskitetysti yleis- ja henkilöstöhallinnon tehtävät, oikeusasiat, riskienhallinta, toimisto- ja virastopalvelut sekä asiakasmaksutoiminta. Lisäksi hallinnon vastuulle kuuluvat yhteistoimintamenettely ja koulutusasiat. Hallintopalveluiden sisäisten palvelujen yksikkö tuottaa päivähoidon tehtäväalueen tarvitsemat tukipalvelut lukuun ottamatta hoidollisia tukipalveluja. Palvelut tuotetaan yhteistyössä keskushallinnon organisaatioiden, kuten tilakeskuksen, materiaalikeskuksen ja tietotekniikkakeskuksen kanssa. Päivähoidon kannalta keskeisiä sisäisiä palveluita ovat hankintoihin, ruokapalveluun ja siisteyteen liittyvä ohjaus, tietohallinto-ohjelmien edellyttämä koulutus sekä tietohallintojärjestelmien hankinta ja ylläpito yhdessä tietotekniikkakeskuksen kanssa. SOTE:n sisäinen palvelu vastaa myös päiväkotien kiinteistöjen ja kalusteiden korjauksesta ja huollosta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Suunnittelun vastuualue tuottaa yhteistoiminnassa päivähoidon kanssa keskitetysti tilastoja toimintaraportit. Hallintopalveluiden tiedotuksen kanssa toteutetaan päivähoidon sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen. Sisäinen tiedottaminen toteutetaan SOTE tiedottaa lehdessä. Päivähoidon henkilöstölehti Litta ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. 13

14 3.2. Perusopetus Kaupungin ylläpitämissä peruskouluissa on lukuvuonna oppilaita yhteensä Vieraskuntalaisia oppilaita on noin 300. Oppilasmäärän kasvu on tasaantunut viime vuosina. Kaupungin ylläpitämissä kouluissa käy 94,4 % Tampereella perusopetuksessa olevista oppilaista. (Alle 16-vuotiaiden lasten määrällinen kehitys Tampereella , liite1). Kaavio 1: Koulujen määrä lukuvuonna ja tavoite lukuvuodelle Lukuvuosi Tavoite lukuvuonna Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Erityiskoulut 4 4 Yhteensä Tampereella on yhdistetty ns. pienten lasten kouluja isompiin yksiköihin, joihin oppilaat siirtyvät ylemmille luokille. Yleissivistävän koulutuksen strategiaan on kirjattu, että lukuvuoden alkuun mennessä loput vielä hallinnollisesti itsenäiset koulut yhdistetään isompiin kouluihin. Kouluverkostoa kehitetään yhtenäisen perusopetuksen toteuttamiseksi lisäksi yhdistämällä samassa kiinteistössä tai fyysisesti lähekkäin sijaitsevia vuosiluokkien 1-6 sekä 7-9 vuosiluokkien kouluja hallinnollisesti. Tämä merkitsee sitä, että hallinnollisesti itsenäisten koulujen määrä laskee lähivuosina 7:llä koululla. Tampereella toimii kaupungin ylläpitämien peruskoulujen lisäksi Tampereen kristillinen koulu, Tampereen Rudolf Steiner koulu, Tampereen Normaalikoulu (vuosiluokat 7-9) ja Ruotsinkielinen koulu/svenska Samskolan i Tammerfors, jonka 4 ensimmäistä vuosiluokkaa ovat osa kaupungin ylläpitämää koulutointa. Yksityisissä kouluissa on oppilaita perusasteella yhteensä noin 740 ja Normaalikoulussa 317. Valtion ylläpitämä Normaalikoulu poikkeaa yksityisistä kouluista siinä, että kaupunki osoittaa sille oppilaat, ts. se on oppilaalle ensisijainen koulu. Perusopetuslain mukaan lasta ei ilman huoltajan suostumusta saa osoittaa opetukseen, jossa peritään oppilaalta maksuja, eikä opetukseen, jossa kunnan päätöksen tai opetuksen järjestämisluvan perusteella noudatetaan erityistä maailmankatsomuksellista tai kasvatusopillista järjestelmää. Tampereella sijaitsevan Liisanpuiston ja Kuulovammaisten koulun oppilasalueeseen kuuluu Tampereen lisäksi useita muita lähikuntia. Sairaalakoulun oppilaat ovat Tampereen yliopistollisessa sairaalassa tutkimus- ja hoitojaksoilla olevia oppivelvollisuusikäisiä lapsia ja nuoria ja he tulevat näin ollen koko sairaanhoitopiirin alueelta. Sairaalan sijaintikuntana Tampereella on koulun ylläpitovelvollisuus. Ruotsinkielinen koulu saa oppilaita Tamperetta laajemmalta alueelta. Edellä mainittujen koulujen lisäksi kuntien välistä yhteistyötä tehdään mm. maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa sekä vieraskielisen opetuksen järjestämisessä. Vuosiluokkien 1-6 koulujen osalta kaupunki on jaettu 12 oppilasalueeseen. Kullakin alueella toimii 2-5 koulua. Kaupunki osoittaa jokaiselle oppivelvolliselle paikan omalla oppilasalueella, alueen koulujen rehtorit sijoittavat oppilaat kouluihin pääsääntöisesti lähikouluperiaatteen mukaisesti. 14

15 Vuosiluokkien 7-9 kouluun siirrytään pääsääntöisesti sen mukaisesti, mitä koulua oppilas on käynyt. Koulun oppilaspohja muodostuu lähialueen vuosiluokkien 1-6 -koulujen oppilaista, enimmillään ensisijaisia oppilaita tulee neljästä eri koulusta. Lähes kaikilla vuosiluokkien 7-9 kouluilla on opetussuunnitelman koulukohtaisia painotuksia, kuten esim. kuvataide, liikunta, latina ja matematiikka. Opetussuunnitelmallisiin painotuksiin voidaan ottaa oppilaita myös oman oppilasalueen ulkopuolelta, mikäli kouluun mahtuu. Koulutuslautakunta on määritellyt jokaiselle vuosiluokkien 7-9 -koululle enimmäisoppilasmäärän. Vieraskielistä opetusta järjestetään englannin, ranskan ja saksan kielillä Koulutoimen strategia ja toimintaa ohjaavat suunnitelmat Koulutustoimen strategia Oppiva Tampere perustuu kaupunkistrategian linjauksiin. Koulutustoimen strategian pohjalta on laadittu edelleen Tampereen kaupungin yleissivistävän koulutuksen strategia - oppilaan oikeus hyvään koulutukseen. Lautakunta on hyväksynyt strategiat vuonna 2002 ja niiden sisältö on päivitetty joulukuussa Lisäksi koulutoimessa on laadittu lukuisia erillisstrategioita, mm. kestävän kehityksen ohjelma, turvallisuusstrategia ja tietohallintostrategia. Perusopetuksessa keskeisiä kehittämiskohteita ovat viime vuosina olleet koulutuksen korkean laadun turvaaminen, yhtenäisen perusopetuksen toteuttaminen, alueellisen erityisopetuksen kehittäminen, arviointijärjestelmien kehittäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Erityisesti on panostettu psykososiaalisen oppilashuollon kehittämiseen, jotta valtakunnallinen henkilöstön määrää koskeva tavoitetaso saavutetaan. Lisäksi peruskouluissa on panostettu kansainvälisyyden edistämiseen sekä oppimisympäristöjen innovatiivisuuden kehittämiseen mm. tietoteknisiä valmiuksia ja verkko-opetusta lisäämällä. Tampereen kaupunkiseudun yleissivistävän koulutuksen strategia valmistui kesäkuussa Strategiaa varten selvitettiin lähtökohdiksi valituilla osa-alueilla mm. kuntien toiveita tulevaisuuden verkostoitumisesta. Raportissa todetaan, että vahvasta yhteistyön perinteestä huolimatta kaupunkiseudun kunnat tekevät yleissivistävän koulutuksen osalta yhteistyötä ilman suunnitelmia. Seudullinen verkostoituminen on vielä lähes lähtökuopissaan. Verkostoitumisen tarvetta korostavat perusopetuksen oppilaiden suuri vuosittainen muuttoliike kaupunkiseudun sisällä sekä resurssien nykyistä tehokkaampi ja laadukkaampi käyttö. Uusien yhteistyömuotojen kehittämismahdollisuuksia löytyy mm. erityisopetuksen ja maahanmuuttajaopetuksen järjestämisestä, etä- ja verkko-opetuksen kehittämisestä, asiantuntija- ja konsultaatiopalveluiden sekä opettajien täydennyskoulutuksen järjestämisestä. Vuoreksen ja mahdollisten muiden raja-alueiden koulutuspalveluiden suunnittelu ja toteuttaminen yhteistyössä on perusteltua. (Kuntakeskeisyydestä seudulliseen ajatteluun, Tampereen kaupunkiseudun yleissivistävän koulutuksen strategia ) Opetustoimen hallinto Koulutuslautakunta vastaa Tampereella koulutustoiminnan järjestämisestä ja johtaa viranomaistoimintaa. Lautakunnan tehtävät on määritelty Tampereen kaupungin 15

16 lautakuntien johtosäännössä. Koulutuslautakunta käyttää opetuksen järjestäjälle opetustoimen lainsäädännössä säädettyä ratkaisuvaltaa lukuun ottamatta Tampereen ammattikorkeakoulua. Koulutuslautakunta on osin delegoinut sille kuuluvaa päätösvaltaa lautakunnan jaostolle sekä viranhaltijoille. Yleissivistävän koulutuksen tehtäväalue sisältää peruskoulujen, lukioiden ja opetuspalvelukeskuksen vastuualueet, joita johtaa yleissivistävän koulutuksen johtaja. Yleissivistävä koulutus vastaa hallinnollisesti kuusivuotiaiden esiopetuksesta, joka pääsääntöisesti järjestetään päiväkodeissa. Opetuspalvelukeskus avustaa peruskouluja ja lukioita johtamiseen, kehittämiseen, suunnitteluun ja arviointiin liittyvissä asioissa Koulutustoimialan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan hallintopalvelukeskus järjestää molempien toimialojen keskitetysti hoidettavat kehittämis- ja suunnittelupalvelut, hallintopalvelut, taloussuunnittelu- ja sisäiset palvelut sekä palvelussuhdeasiat. Opetuspalvelukeskus ostaa hallintopalvelukeskuksesta mm. ruokapalvelut ja vahtimestaripalvelut. Ao. menot ovat yleissivistävän koulutuksen menoina talousarviossa ja hallintopalvelukeskuksessa sekä menoina että tuloina. Hallintopalvelukeskuksen henkilökunnan toimesta hoidetaan peruskoulujen, lukioiden ja opetuspalvelukeskuksen henkilöstöasioiden hoito ja palkanlaskenta, tietohallinnon kehittäminen, peruskoululaisten koulumatka-asioiden hoito, koulukiinteistöjen kunnossapito- ja rakentamisen suunnittelu sekä keskitetysti hoidettava tiedotus. Palvelut tuotetaan yhteistyössä keskushallinnon organisaatioiden, kuten tilakeskuksen, materiaalikeskuksen ja tietotekniikkakeskuksen kanssa. Tampereella luovuttiin koulujen johtokunnista runsaat 10 vuotta sitten. Päätösvaltaa on delegoitu viime vuosina rehtoreille talous- ja henkilöstöhallintoon liittyvissä asioissa. Päätökset, jotka lainsäädännön mukaan edellyttävät monijäsenisen toimielimen ratkaisua, kuuluvat joko koulutuslautakunnan tai sen jaoston tehtäviksi. Keskeisimpiä rehtorin päätösvaltaan kuuluvia asioita ovat koulun opetussuunnitelmasta sekä siihen perustuvasta suunnitelmasta päättäminen, oppilaaksiotto sekä opettajien sijaisten ja lukuvuodeksi otettavien tuntiopettajien ottaminen. Rehtori vastaa koulun käyttöön määrättyjen määrärahojen käytöstä. Koulujen johtokuntia korvaamaan perustettiin vanhempainyhdistyksiä, joita toimii lähes kaikilla kouluilla. Niillä ei ole muodollista päätösvaltaa, sen sijaan kodin ja koulun yhteistyön edistäjänä niiden merkitys on suuri. Vanhempainyhdistysten yhteistyöelimenä toimiva Tampereen koulujen tuki ry seuraa aktiivisesti koulujen toimintaedellytysten kehitystä, ylläpitää keskustelua kehittämistarpeista ja tapaa säännöllisesti ylintä virkamieskuntaa. Perusopetuslain mukaan jokaisella koululla tulee olla toiminnasta vastaava rehtori. Tampereella on 39 peruskoulun rehtoria, ns. virkarehtoria. Pienemmissä yksiköissä toiminnasta vastaa rehtori-nimikkeellä oleva opettaja, jonka opetusvelvollisuutta on pienennetty. Rehtorin lisäksi peruskouluissa työskentelee vakinaisessa työsuhteessa 34 koulusihteeriä. Oma sihteeri on 16 koululla, pienemmillä kouluilla on käytettävissä 1-3 sihteeripäivää viikossa. Perusopetuslaissa ei ole säännöksiä oppilaiden kuulemisesta eikä oppilaskunnista. Tampereella toimii oppilaskunta kaikissa vuosiluokkien 7-9 kouluissa sekä yhtenäisissä peruskouluissa. 16

17 Opetustoimen resurssit Henkilöstö Opetushenkilöstön kelpoisuusehdot määritellään kelpoisuusasetuksessa. Virkoihin valittavat henkilöt ovat aina päteviä. Sen sijaan sijaisuuksiin ja tuntiopetustehtäviä hoitamaan ei aina löydy asetuksessa määritellyn kelpoisuuden omaavia ehdokkaita. Muodollisesti epäpätevä henkilö voidaan palkata enintään kuuden kuukauden ajaksi kerrallaan. Koulutuslautakunnan jaosto ottaa rehtorit ja opettajanviranhaltijat. Tuntiopettajat ja sijaiset ottaa koulun rehtori lukuun ottamatta toistaiseksi otettavia tuntiopettajia, jotka ottaa jaosto. Hallintohenkilökunnan osalta lautakunta valitsee päävastuualueen päällikön, muun henkilökunnan osalta päätösvalta on delegoitu päävastuualueen päällikölle lukuun ottamatta koulusihteereitä, keittiöhenkilökuntaa ja vahtimestareita, joiden ottamisesta päättää toimintasäännön mukaisesti heidän esimiehensä. Lukuvuonna peruskouluissa on virassa olevia opettajia yhteensä 1141, toistaiseksi otettuja ja päätoimisia tuntiopettajia 134 sekä rehtoreita 39. Luokanopettajia on 648, erityisopettajia 57 ja erityisluokanopettajia 112. Opettajien ja rehtoreiden osuus koko koulutoimen henkilökunnan määrästä on hieman yli 70 %. Vuoteen 2010 mennessä peruskoulun opettajista jää eläkkeelle 270 henkilöä eli lähes 25 % vakinaisista viranhaltijoista. Opetuspalvelukeskuksessa työskentelee keväällä 2004 yhteensä 24 henkilöä. Opetuspalvelukeskukseen kuuluvassa erityispalveluyksikössä on edellisen lisäksi 35 työntekijää, jotka työskentelevät pääsääntöisesti kouluilla. Koulunkäyntiavustajia on 177, joista 131 on vakinaisia. Hallintopalvelukeskuksessa työskentelee yhteensä 39 henkilöä. Vahtimestareita on peruskouluissa 42 ja keittiöhenkilökuntaa 210, osa heistä työskentelee koulukiinteistöjen rakenteesta johtuen sekä peruskoulun että lukion tehtävissä Koulutoimen kustannukset Peruskoulun käyttömenot olivat vuonna 2003 noin 90,1 milj. euroa, oppilasta kohden laskettuna 5044 euroa. Luvuista puuttuvat hallinnon vyörytyserät. Sosiaali- ja terveystoimi laskutti lisäksi vuonna 2003 yleissivistävää koulutusta esiopetuksesta noin 5.8 milj. euroa. Käyttökustannusten valtionosuus myönnetään laskennallisin perustein, jotka vahvistetaan vuosittain oppilasta kohti. Yksikköhintapäätös vuodelle 2004 on 4560,82 euroa. Keskeisin valtionosuuteen vaikuttava tekijä on oppilasmäärä. Valtionosuutta ei ole korvamerkitty tiettyyn tarkoitukseen käytettäväksi. Tampereella kaupungin ylläpitämässä peruskoulutuksessa toteutuneet kustannukset ylittävät laskennallisen yksikköhinnan. Tampereella koulukohtaisesti jaetaan perusopetuksessa vain osa talousarvion määrärahoista, esim. oppikirja- ja tarvikemäärärahat, asiantuntijapalkkiot, opettajien 17

18 täydennyskoulutusmäärärahat pääsääntöisesti, posti- ja puhelin määrärahat. Sen sijaan henkilökunnan palkkamäärärahat sekä vuokra-, siivous-, koulumatka-, ruokamäärärahat ja psykososiaalisen oppilashuollon määrärahat on keskitetty. Tampereella kustannuslaskentaa on kehitetty siten, että koulukohtaiset kustannukset saadaan suoraan kirjanpidosta. Tämä antaa mahdollisuuden mm. vertailla eri koulujen kustannusrakennetta. Opetuspalvelukeskuksen ja hallintopalvelukeskuksen kustannukset vyörytetään menoihin ja tuloihin käyttötarkoituksesta riippuen. Koulukohtaisten kustannusten erittelystä saatavaa tietoa käytetään mm. sellaisissa tapauksissa, kun vieraskuntalaisia oppilaita käy Tampereella erityiskouluissa, joiden kustannukset ylittävät valtionosuuden määrän. Tampere on solminut naapurikuntien kanssa sopimuksia, joiden mukaisesti nämä kunnat sitoutuvat maksamaan Tampereelle valtionosuuden ylittävän määrän oppilaasta aiheutuvista käyttökustannuksista. Koulutilatyöryhmä on päivittänyt koulukiinteistöjä koskevat suunnitelmat kuluvana keväänä. Raportti valmistuu toukokuun aikana. 4. Päivähoidon, perusopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan uusi toimintamalli 4.1. Valtakunnalliset linjaukset ja suunnitelmat uuden toimintamallin perustana Päivähoidon, esi- ja perusopetuksen yhtenä uuden toimintamallin sisällöllisenä lähtökohtana pidetään meneillään olevaa laajaa esi- ja perusopetusta koskevaa opetussuunnitelmien uudistamista. Tavoitteena on varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen kokonaisuuden luominen. Opetushallituksen vahvistamien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti esi- ja perusopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Valtioneuvoston periaatepäätös varhaiskasvatuksen valtakunnallisista linjauksista korostaa koko kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuutta siten, että varhaiskasvatussuunnitelman sekä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden tulee muodostaa valtakunnallisesti lapsen kasvua ja oppimista edistävä yhtenäinen kokonaisuus. (STM 2002:9.) Valtioneuvosto on linjannut koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU ) mm. seuraavaa: Koulutusjärjestelmän kehittämisessä erityisenä tavoitteena ovat eri sektoreiden ja koulumuotojen yhteistoiminnan vahvistaminen ja joustavuuden, tuloksellisuuden ja tehokkuuden parantaminen. Lisäksi asiakirjassa kiinnitetään erityistä huomiota oppimisvaikeuksien tunnistamiseen ja varhaiseen puuttumiseen. Suunnitelmassa painotetaan myös sosiaalisen periytyvyyden kierteen ennakointia ja syrjäytymistä ehkäisevien toimintatapojen ja tukitoimien kehittämistä. Tavoitteena on estää koulujen eriarvoistumista. Opetuksen järjestäjiä kannustetaan alueelliseen yhteistyöhön opetuksen ja sen tukipalveluiden kehittämisessä sekä erityisosaamista tai moniammatillista osaamista vaativien tehtävien hoitamisessa. Yhteistoiminnan kehittäminen on erityisen tärkeää syrjäytymisen ennaltaehkäisyssä, oppilashuoltotyössä ja erityisopetuksessa. Sosiaali- ja terveysministeriön sosiaali- ja terveyshuollon tavoite- ja toimintaohjelmassa (TATO ) suositellaan moniammatillisen ja suunnitelmallisen yhteistyön 18

19 kehittämistä perhepalveluverkostojen kautta ja varhaisen puuttumisen toimintakäytäntöjen vakiinnuttamista. Tähän kiinnitetään huomiota myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa. Varhainen puuttuminen edellyttää asenteisiin, ympäristön olosuhteisiin, yhteistyöhön ja suunnitteluun vaikuttamista. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsen kehityksen erilaiset riskitekijät havaitaan, sitä aikaisemmin ja tehokkaammin tukitoimia voidaan päivähoidossa ja koulussa järjestää. Varhain aloitetuilla tukitoimilla pyritään vähentämään suurempaa tuen tarvetta jatkossa. Varhainen puuttuminen lähtee perheen voimavarojen löytämisestä ja vahvistamisesta. Lapsen kontekstin huomioon ottaminen vaatii tietoisuutta perheen tilanteesta ja voimavaroista eli riittävää tietojen siirtämistä verkoston sisällä. (Salomaa- Niemi 2004.) Varhainen puuttuminen nähdään ymmärrettävästi lähes aina oppimisvaikeuksien ja syrjäytymiskehityksen ehkäisyyn liittyvänä menetelmänä. Varhainen puuttuminen laajemmin ymmärrettynä mahdollistaa vahvuuksien ja yksilöllisten tarpeiden tunnistamisen myös niiden lasten osalta, jotka eivät suoranaisesti ole syrjäytymisuhan piirissä. Opetushallituksen hyväksymissä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteissa toiminta tulee rakentaa jatkumona varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kasvatustehtävälle, ja sen lähtökohtana ovat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet Tilaaja-tuottajamalli kunnallisessa palvelutoiminnassa Tässä kappaleessa käsitellään tilaaja-tuottajamallia kolmeen eri lähteeseen nojaten: Markku Sauri/HAUS, valtiovarainministeriön peruspalvelutyöryhmän muistio ja Rovaniemen maalaiskunnan hallintosääntö. Tilaaja-tuottajamallilla tarkoitetaan palvelutuotannon järjestämistä siten, että palvelun tilaajan ja palvelun tuottajan vastuut erotetaan toisistaan markkinaperusteisen ohjausmenettelyn käyttöönottamiseksi ja palvelutuotannon tehostamiseksi. Mallia voidaan käyttää sekä kunnan sisäisten palvelumarkkinoiden kehittämiseen (sisäiset palveluyksiköt) tai ulkoisten palvelumarkkinoiden kehittämiseen (liikelaitokset ja kuntien yhtiöt markkinatoimijoina). Malli auttaa tilaajaa ja tuottajaa keskittymään rooliensa mukaiseen osaamiseen ja toimintatapaan ja kehittämään niitä asiakastarpeesta käsin. Malli pyrkii tehostamaan tilaajan toimintaa ostajana ja auttaa tilaajaa keskittymään palvelutarpeen, palvelun tuottamisen yleisten ehtojen ja palvelutuotannon valvonnan periaatteiden määrittelemiseen. Toisaalta malli pyrkii tehostamaan palvelutuotannon järjestämistä ja antaa tuotanto-organisaatiolle vapauden kehittää toimintaansa asiakastarpeesta ja tuotantotalouden periaatteista lähtien aikaisempaa itsenäisemmin palvelun tuottajana ja myyjänä. Tilaajatoiminnoista vastaa kunnan viranomaisorganisaatio, usein keskushallinto. Koska tilaaja vastaa ostajana kunnan asukkailleen tarjoamista palveluista ja asettaa palvelujärjestelmälle taloudelliset puitteet ja muut reunaehdot, kuuluu tilaajatoiminnan ohjaus ja valvonta valtuustolle ja sitä avustaville kaupunginhallitukselle ja/tai lautakunnille. 19

20 Tuottaja- ja myyjätoiminnoista vastaa virasto-organisaatio, liikelaitos, kunnan tai kuntien omistama yhtiö, kuntainliitto taikka yksityinen palvelujen tuottaja sen mukaan, millaisen tilaaja-tuottajamallin kunta haluaa ottaa käyttöön. Tilaaja-tuottaja malli saa erilaisia piirteitä sen mukaan, millaisia organisatorisia muotoja tuotantotoiminnassa halutaan käyttää. Kunta päättää myös siitä, avataanko kunnan nykyinen palvelutuotanto ulkoiselle kilpailulle vaiko ei. Tilaaja-tuottajamalli onkin enemmän yleinen ajattelutapa ja kehikko kuin käsitteellisesti yksiselitteinen toimintojärjestelmä. (Sauri 2003.) Kaavio 2: Peruspalvelujen tuotanto- ja rahoitustapoja (Valtiovarainministeriö 2001) Perinteinen julkinen palvelutuotanto Markkinoita hyödyntävät järjestelmät Kunnan oma tuotanto Kuntien yhteistyö Tilaajatuottajamalli Palvelusetelit Näennäismarkki nat ja sopimustuotanto Perinteinen tilaaja-tuottajamalli - yksityiset tuottajat - julkiset tuottajat Julkinen ja yksityinen yhteistyö, yksityinen tuotanto ja rahoitus Eksplisiittinen Implisiittinen palvelunkäyttäjä setelinä Ero julkisen ja markkinoita hyödyntävän tuotannon välillä ei ole välttämättä niin jyrkkä kuin kaaviosta 2 voisi päätellä. Erityisesti seudullinen yhteistyö voi sisältää kilpailullisia elementtejä, kun kunnat kilpailuttavat alueensa muita kuntia ja yksityisiä palvelutarjoajia keskenään. Kilpailuttamisen ja markkinaehtoistamisen mahdollisuudet, vaikutukset ja potentiaaliset tehokkuushyödyt vaihtelevat huomattavasti palvelusektoreittain tai kunnittain. Helpoimmin kilpailuttamisen kautta voidaan hankkia tuotteistettavat palvelut, esim. monet tukipalvelut. Eräänlaisena tilaaja-tuottajamallin sovelluksena voidaan pitää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömallia (JYY-malli, public private partnership). Sillä tarkoitetaan toimintatapaa, jossa julkisen sektorin palvelukokonaisuus tai hanke järjestetään molempien sektoreiden yhteistyönä. Menettely soveltuu erityisesti pitkäkestoisiin ja infrastruktuuriluonteisiin hankkeisiin, esim. Helsinki-Lahti moottoritien rakentaminen ja Pakkalan koulu Vantaalla. Palveluseteli on joustava tapa täydentää kunnan tuottamia palveluja palvelujen käyttäjien tarpeet huomioon ottaen. Periaatteessa kaikkia julkisia maksujärjestelmiä, joihin liittyy kuluttajan valinta palvelun tarjoajasta voidaan nimittää palveluseteleiksi 20

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus 1 Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Kasvatus- ja opetustoimen tehtävänä on kasvatus- ja opetuslautakunnan alaisena järjestää varhaiskasvatuspalveluita,

Lisätiedot

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA SISÄLTÖ Sivu I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA 1 Tehtävä 1 2 Toimiala 1 3 Toimivalta 1 4 Toimivallan siirtäminen 3 5 Lautakunnan kokoonpano 3 6 Esittely lautakunnassa 3 II PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1.

LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA. OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. LASTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Yleissivistävän koulutuksen yksikkö /tm /16.2.2004 /3.1. UUDISTUKSEN TAVOITTEET Työn- ja vastuunjaon

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla 06.06.2013 Sivu 1 / 1 2608/01.03.00/2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 x.xx.2013 xx ja tulee voimaan 1.1.2013 1.1.2014 Muutos KV 10.12.2012 134

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU... 2 SIVISTYSTOIMEN YLEISET TOIMINTAPERUSTEET... 2 1 Toiminta-ajatus... 2 2 LUKU... 2 ORGANISAATIO... 2 2 Lautakunnat... 2 3 Lautakuntien

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003).

Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). 1 1. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Lainsäädäntö Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva lainsäädäntö (lait 1136/2003, 1137/2003). Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa säädetyn

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011 06.03.2012 Sivu 1 / 1 1106/00.01.02/2012 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Ulla Valtonen, puh. (09) 816 45536 Anna-Liisa

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015)

Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelut ja kustannukset vuonna 2014 (päivitetty 17.6.2015) Päivähoitoikäisten (10kk 6v) lasten määrän muutos vuosina 2010 2014, kun vuosi 2010=1 1,140 1,120

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN 1 Toiminta alue Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Toimintaperiaatteina

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014.

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014. SUONENJOEN KAUPUNKI 1 KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27 Voimaantulo: 1.8.2014 1 Soveltamisala Koulutuslautakunnan alaisen toiminnan järjestämisessä noudatetaan

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat esiopetusta,

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

PÄIVÄHOIDON PALVELUSOPIMUS JA BUDJETTINÄKYMÄT 2007

PÄIVÄHOIDON PALVELUSOPIMUS JA BUDJETTINÄKYMÄT 2007 PÄIVÄHOIDON PALVELUSOPIMUS JA BUDJETTINÄKYMÄT 2007 Kasvatus- ja opetuslautakunnan sekä päivähoidon ja perusopetuksen johtokunnan sopimusseminaari Eerola, Längelmäki 27.4.2006 Leena Viitasaari, päivähoidon

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS Oppivelvollisille tarkoitetun perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 DNO 4/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 16.3.2009 Voimassaoloaika 16.3.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta määräyksen Perusopetuslaki

Lisätiedot

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut

Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

KÄSITYÖNOPETUKSEN TYÖTURVALLISUUS TILAAJA-TUOTTAJA -MALLISSA

KÄSITYÖNOPETUKSEN TYÖTURVALLISUUS TILAAJA-TUOTTAJA -MALLISSA KÄSITYÖNOPETUKSEN TYÖTURVALLISUUS TILAAJA-TUOTTAJA -MALLISSA Suunnittelupäällikkö Aila Salmelin, tilaajaryhmä Tsv, teknisen työn opettaja Timo Välimäki 1 Tampereen kaupungin työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

ILTAPÄIVÄTOIMINTAA VARTEN

ILTAPÄIVÄTOIMINTAA VARTEN TERVOLAN KUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA ILTAPÄIVÄTOIMINTAA VARTEN Koulutuslautakunta hyväksynyt 15.6.2011 56 JOHDANTO Lasten aamu- ja iltapäivätoiminta määritellään perusopetuslaissa (628/1998) :ssä 48. Muutos

Lisätiedot

LOHJAN KAUPUNGIN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA

LOHJAN KAUPUNGIN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LOHJAN KAUPUNGIN KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 22.10.2008 20 1. TOIMINNAN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT.. 2 1. Lainsäädäntö.. 2 2. Toiminta

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ Astuu voimaan 1.8.2011 SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ I LUKU SIVISTYSLAUTAKUNTA 1 Sivistyslautakunta ja jaostot Sivistystoimen toimialalla on sivistyslautakunta. Sivistyslautakunnalla

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio

YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio YLEISSIVISTÄVÄN KOULUTUKSEN UUDISTAMINEN Johtaja Jorma Kauppinen 22.5.2012, Ressun lukio KOULUN OPETUSSUUNNITELMA ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma KUNNAN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet Laatukriteerit

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012 17.04.2013 Sivu 1 / 1 1774/00.01.01/2013 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012 Päätösehdotus Valmistelijat / lisätiedot: Marjatta Korhonen, puh. (09)

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) VARHAISKASVATUSVIRASTO 3.9.2015

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) VARHAISKASVATUSVIRASTO 3.9.2015 HELSINGIN KAUPUNKI 1 (4) Yksityisen palvelun tuottajalle ESIOPETUS YKSITYISISSÄ TOIMIPISTEISSÄ Lapsella on oikeus saada maksutonta esiopetusta vuotta ennen oppivelvollisuuden alkua. Esiopetuksen tehtävänä

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

Lautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikatoimenjohtaja.

Lautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikatoimenjohtaja. 1 SIMON KUNTA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty Simon kunnanvaltuusto 15.6.2015 36 Voimaantulo 1.8.2015 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on varhaiskasvatuksen, koulutuksen

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014

Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014 Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Päätettävä tässä kokouksessa 4 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun

Lisätiedot

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Hakeminen palvelusetelilain mukaiseksi lasten päiväkoti/ryhmäperhepäivähoidon palveluntuottajaksi Hakulomake ja liitteet Palvelusetelillä toimivaksi palveluntuottajaksi

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ

SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ 1 SOPIMUS ESI- JA PERUSOPETUKSEN YLEIS- JA ERITYISOPETUSPALVELUJEN MYYMISESTÄ 1 Sopijaosapuolet 1. Lappeenrannan kaupunki 2. X kunta 2 Sopimuksen tarkoitus Sopimuksen tarkoituksena on sopia esiopetuksen,

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Vaikuttavuus 1. Palvelujen saatavuus ja hyvä laatu 2. Päivähoidon ydinprosessit

Vaikuttavuus 1. Palvelujen saatavuus ja hyvä laatu 2. Päivähoidon ydinprosessit Päivähoidon tehtäväalueen strategia KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT VUODELLE 2005 Vaikuttavuus 1. Palvelujen saatavuus ja hyvä laatu 2. Päivähoidon ydinprosessit Uudistuminen 3. Palvelujärjestelmien uudistaminen

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Seudullinen sivistystoimityöryhmä Marraskuu 2014 28.11.2014 Page 1 3.Varhaiskasvatus : Palveluseteli yli kuntarajojen kokopäivähoitoon sekä avoimeen

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä. PORIN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 29.9.2014 tulevaksi voimaan 1.1.2015. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ NASTOLAN KUNTA SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 6.2.2006 5 Voimaantulo 7.2.2006 Muutos Valtuusto 18.12.2006 53 Valtuusto 15.11.2010 42 Voimaantulo 1.1.2011 Valtuusto 5.11.2012 44 Voimaantulo 1.1.2013

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa Kasvatus- ja opetuslautakunta 39 18.06.2014 Kunnanhallitus 134 11.08.2014 Valtuusto 29 29.09.2014 Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpano Euran kasvatus- ja opetuspalveluissa 1305/12.01.03/2014 Kasvope

Lisätiedot

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät.

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät. SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus Sivistystoimen tehtävänä on luoda edellytykset tietojen, taitojen ja myönteisten asenteiden avulla kuntalaisten henkiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen ja kasvuun.

Lisätiedot

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa

Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelun kustannusten jako asiakasmaksut, perintä ja kuntien välinen kustannusvastuu sosiaali- ja opetustoimessa Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnan maksuosuuden määräytyminen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Kaupunginjohtajan päätös nro 15/5.2.2009 Konsernipalvelujen toimintasääntö

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 3.12.2012 tulevaksi voimaan 1.1.2013. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 3.12.2012 tulevaksi voimaan 1.1.2013. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä. PORIN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 3.12.2012 tulevaksi voimaan 1.1.2013. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN LASTEN, NUORTEN JA ELÄMÄNLAATUPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Lanula 20.1.2009 Elala 27.1.2009 Lanula 22.2.2011 21, Elala 7.3.2011 16

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) Kaupunginhallitus Sj/3 07.03.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 9/2016 1 (6) 213 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätös päätti 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa

Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa Yksityisen hoidon tuki Lapsen hoidon järjestämiseksi vanhemman tai muun huoltajan osoittamalle hoidon tuottajalle suoritettavaa tukea. Tuottaja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012

Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan. Infotilaisuus 23.2.2012. Maritta Koskinen 1 22.2.2012 Mitä palvelusetelillä tarkoitetaan Infotilaisuus 23.2.2012 Maritta Koskinen 1 Taustaa palvelusetelille Aiemmat säädökset palvelusetelistä vuonna 2004 Laajentui vuonna 2008 Palvelusetelilaki (569/2009)

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016

Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Sj/3 7.3.2016 Helsingin kaupunki Esityslista 9/2016 1 (5) 3 Eräiden opetusviraston virkojen perustaminen, lakkauttaminen ja nimikkeiden muuttaminen HEL 2016-000596 T 01 01 00 Päätösehdotus päättää 1 perustaa opetusvirastoon

Lisätiedot

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61)

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61) Kristiinankaupunki Perusturvakeskuksen johtosääntö 1 Yhteistoimintamenettely 7.12.2010 Perusturvalautakunta 7.12.2010 ( 101) Kaupunginhallitus 13.1.2011( 16) Perusturvalautakunta 25.10.2011 ( 73) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi

Toimialan esitys Perustelut KJ päätösehdotus Kustannukset e. hinnoittelukohta, sopimusala, aloituspvm, pätevyysvaatimus lkm Kustannukset/ vuosi UUDET VIRAT JA TOIMET Yhteenvedossa vasemmalla on toimialan esitys ja oikealla kaupunginjohtajan päätösehdotus kustannuksineen. Kustannuslaskennassa on kuukausipalkan lisäksi laskettu sosiaaliturvamaksut,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot