S1 S2 U 1 I 4 R 1 U 2. Solmu 1 I 3 R 1 R 2 R 3 I R 1 U 12 R 2 I 1 I 2 I 4 I 5 OK1, 2010 OK1, Kuva1. 40mA. 10 Kuva2 R 2. Kuva3.
|
|
- Ilona Lahtinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 V 40mA 00 Kuv Kuv OK, 008. Muunn kuvn piiri virtlähteeksi j rinnkkisresistnssiksi (piirrä lopputulos).. Lske kuvn piiristä 0 :n vstuksen läpi kulkev virt. Ovtko kikki piirin vstukset keskenään rinnnkytkettyjä? 3. Kuvn 3 piirissä 0 on 5V. Lske resistnssi. 8V 0 0 Kuv3 OK, 00. Kuvn piiristä ) Kirjoit Kirchhoffin jännitelin mukiset yhtälöt kuvn merkitylle silmuklle. Esitä tämä yhtälö käyttäen virtoj j resistnssej. (0,5p) ) Kirjoit Kirchhoffin virtlin mukiset yhtälöt Solmuille j. Rtkise näistä yhtälöisti 4 ji 5. (0,5p). :=5V j = 4. Millä resistnssin rvoll jännite on: ) 0V? ) 5V? c) 4V? d) V? (4 0,5p = p) 3. :I=,8A, = 0, = j = 5. ) Rtkise virti 3. (0,75p) ) Millä resistnssin rvolli 3 olisikin 0,8A? (0,5p) I Solmu I R Solmu 3 3 Silmukk I 4 I 5 R I I I 3 I I Kuv OK, 009 ). Millä kuvn resistnssin rvoll I on 0A? Entä millä rvoll I =I? ). Mitkä ovt jännitteen rvot )kohdn rvoill?. Kirjoit kuvn piirille Kirchhoffin jännitelin mukiset yhtälöt (yksi yhtälö kummllekin silmuklle). 3. Kuvn 3 piirissä virt I 0 on 0,3A. Lske resistnssi.. : I = 4A j G = S. Millä konduktnssin G rvoll virt I on: ) 4A? ) 0A? c) A? d) A? (4 0,5p = p). ) Kirjoit kuvn piirin silmukoilles js Kirchhoffin jännitelin mukiset yhtälöt. (0,5p) ) Kirjoit kuvn piirille Kirchhoffin virtlin mukiset yhtälöt solmupisteille j (0,5p). 3. Rtkise kuvn piiristä solmujännitteet j. (p). OK, 0 I I I 0 I I 333 Kuv Kuv3,A I G I G 4V I I I 3 I S S A
3 in OK, 008 I R 5A 5A. Kirjoit kuvn piirille ) solmuyhtälö jännitteelle j ) silmukkyhtälö virrlle I.. Rtkise kuvn piiristä solmujännitteet j.. ) Kirjoit kuvn piirille silmukkvirtmenetelmän mukiset yhtälöt. (0,5p) ) Kirjoit kuvn piirille solmupistemenetelmän mukinen yhtälö. (0,5p) c) Rtkise kuvn piiristä virt I. (0,5p). Rtkise kuvn piiristä solmujännite. (p) 3. Rtkise kuvn 3 piiristä silmukkvirt I. (p) S 0,5A S 3S 5 3. Rtkise kuvn 3 piiristä silmukkvirrt I j I. 0I I I 0V V 8 0 I V 450 OK, 00 0, I 45 0,A 50 0, 500 0,A 0V I 5 I 0 A. Kirjoit kuvn piirille ) solmuyhtälö jännitteelle j ) silmukkyhtälö virrlle I.. Rtkise kuvn piiristä silmukkvirrt I j I. 3. Rtkise kuvn 3 piiristä solmujännitteet j.. Rtkise superpositiomenetelmällä kuvn piiristä 0 :n vstuksen läpi kulkev virt.. Lske kuvn piiristä silmukkvirt I. 3. Rtkise kuvn 3 piirille (portist, näkyvä) Théveninin ekvivlenttipiiri 500V 0A A OK, 0 0V I I 0I 0 5 5V 0.6A A I I 7V OK, 009
4 L. Lske kuvn piiristä kunkin komponentin (R,L,C) yli olev jännite j virt (dctilnne).(p). Lske kuvn piiristä kunkin komponentin (R,L,C) yli olev jännite j läpi kulkev virt (dctilnne). (p) L C. Kuvn kytkennässä kytkin K on ollut kun uki, jolloin u C =0V. Hetkellä kytkin suljetn. Lske solmujännite u C (t), kun t 0 (loit solmuyhtälöstä). Lopuksi luonnostele u C (t):n kuvj. (p). Kuvn piirissä kytkin K on ollut kun suljettun (johtvn). Kytkin ukistn hetkellä t = 0. Rtkise virt (t), kun t 0. (p) OK3, 00,5M V (dc) K nf u C 5M OK3, 008 0,75A 4 mf 8 0mH mh V 0 K 5 5mH V (dc) F nf 4 3mH 6. Lske kuvn piiristä kunkin komponentin (R,L,C) yli olev jännite j virt (dctilnne).(p). Kuvn kytkennässä kytkin K on ollut kun uki, jolloin u C =0V. Hetkellä kytkin suljetn. Lske solmujännite u C (t), kun t 0 (loit solmuyhtälöstä). Lopuksi luonnostele u C (t):n kuvj. (p). Mikä on kuvn piirissä keln läpi kulkev virt, kun kytkin on ollut ) kun uki j ) kun kiinni (johtvn). (p). Kuvn piirissä kytkin K on ollut kun uki. Kytkin suljetn johtvksi hetkellä t = 0. ) Kirjoit kuvn piirille (kytkin on kiinni) Kirchhoffin virtlin mukinen yhtälö solmupisteelle u. Kirjoit tämä yhtälö siten, että (t) on yhtälössä tuntemttomn, j jännite u(t) ilmistn sen vull. (p) ) Rtkise keln läpi kulkev virt (t), kun t 0. (p) OK3 009,5M 5V (dc) K u C nf 7M 7,5M OK3, 0 V (dc) 0 K i R u i R 5 5mH
5 OK4, 008 u(t) i(t) Y tot mf 50 00mH u C (t),5m nf 5M. Lske kuvn piirille resonnssitjuus r. Mikä on keln läpi kulkev virt, kun i t = 0 0 cos r t 45o A? Vinkki: resonnssitjuus voidn lske myös dmittnssifunktiost: Im(Y tot )=0 eli (Y tot )=0 o. (p). Lske kuvn piiristä solmujännite u C (t), kunu t = cos 0 3 t 45 o V. (p). Kuvss mustt ltikot ovt impednssej, joiden rvot on lskettu vlmiiksi (jollkin kulmtjuudell). Lske stedystte solmujännite. (,5p). Rtkise kuvn piiristä stedystte virt (t), kun u in (t) = 4 cos(000t 45 ) V. (,5p) 5, 45 V 0, u in 0, OK4, 00 5mH i(t) 0 F i C (t) 5k. Lske kuvn piiristä stedystte virt i C (t), kun i t = cos 0 4 t 45 o A. Voiko tuloksen i C (t) perusteell olett, että piiri on resonnssiss? (lyhyt perustelu) (,5p). ) Mistä johtuu sähköisten piirien resonnssiilmiö? ) Miten resonnssitjuus lsketn? (p). Rtkise kuvn piirille jännitteensiirtofunktio out / in. (p) out j in ovt iktson funktioiden u in (t) j u out (t) osoitinkuvuksi (stedystte tilnne). mh. Lske kuvn piiristä solmujännite u C (t), kun u t = 5 cos 0 3 t 5 o V. (,5p) 3. Rtkise kuvn piiristä keln läpi kulkev virt (t), kun u in (t) = 8 cos(000t 33,7º)V (stedystte tilnne) j = 0, = 5 j L=5mH. (p) u C (t) OK4, 009 u(t),5m nf 7M 7,5M OK4, 0 u in (t) in u out (t) L out
6 OLN OLN sivu / sivu / Piiriteori I(Grfiset lskimet j A4kokoinen luntti ovt sllittuj). Lske kuvn piiristä kunkin vstuksen yli olev jännite j läpi kulkev virt.. Esitä kuvn piirille portist (,) näkyvä Theveninin ekvivlentti. 3. Kuvn 3 piirissä kytkin on ollut kun sennoss. Hetkellä, kytkin siirtyy sentoon. Rtkise kpsitnssin yli olev jännite, kunt Kuvn 4 piirissä virt i(t) on cos(t 45 o ) ma. Rtkise stedystte jännite v g (t) j esitä tulos ikmuodoss Piiriteori I(Grfiset lskimet j A4kokoinen luntti ovt sllittuj). Yksinkertist kuvn piiriä siten, että resistnssi jätetään sellisenn solmujännitteiden V j m välille. Tvoitteen on yhtälöiden määrän minimoiminen, kun V hlutn rtkist. Vstuksen tähän tehtävään nnetn yksinkertistettu piirikvio, joss on mukn piirielinten rvot.. Rtkise kuvn piiristä solmujännitev. 3. Kuvn piirissä kytkin SW on ollut kun kiinni eli johtvn. Jännitelähde on vkio:u=40v. Hetkellä, kytkin ukistn eijohtvksi. Rtkise virt (t), kun t Kuvn piirissä kytkinsw on ollut kun uki j pysyy uki vstisuudesskin. Jännitelähde on sinimuotoinen: u(t)= 40 cos 000t 45 V. Rtkise virt (t) sekä jänniteu L (t) (piirissä virrt j jännitteet ovt nyt jtkuvi j sinimuotoisi). 0V V 0,5 i x A i x 3 I I Kuv V V V 3 R 5 I = 3 ma I = V 8mS = 500 = 500 = k = 500 R 5 = 500 0V 3 0 mf SW i(t) v g (t) mf 3 0mH u u L L = 0 = 30 L = mh Kuv T i e t o j s ä h k ö t e k n i i k n t i e d e k u n t, p u h , P L , O u l u n y l i o p i s t o T i e t o j s ä h k ö t e k n i i k n t i e d e k u n t, p u h , P L , O u l u n y l i o p i s t o
7 OLN sivu / OLN sivu / Piiriteori I(Grfiset lskimet j A4kokoinen luntti ovt sllittuj). Miten resistiivinen virt j jännitejko toimivt? Selitä lyhyesti esimerkeillä höystettynä.. Kuvn piirissä = 0 ohm, = 0 ohm, = 30 ohm ji = 0.5 A. Esitä portist (,) näkyvä Nortonin ti Théveninin ekvivlentti. 3. Kuvn piirissä on dcjännitelähde j kytkin. Kytkin on ollut kun uki eli eijohtvn j u in = 40V. Hetkellä, kytkin suljetn johtvksi. Lske kondensttorin yli olev jänniteu C (t), kunt Kuvn piirissä kytkin on kiinni (johtvn) j pysyy kiinni vstisuudesskin. Heräte on nyt jtkuv j sinimuotoinen:u in (t) = 40cos( t 90 ) V. Lske kondensttorin yli olev jänniteu C (t). R Piiriteori I(Grfiset lskimet j A4kokoinen luntti ovt sllittuj) Tehtäväsi on lti piiriteori :n tentin kysymykset j rtko näille mllivstukset. Tentissä on 4 kysymystä j ll näet kysymyksiin liittyvät piirit. Kuvien piireihin s merkitä sen suureen, minkä päätät lskettvksi. Myös mtso, solmupisteet j silmukkvirrt voidn trvittess merkitä kuvn. St vpuden mitoitt (rpo) piireille prmetrit, eli resistnssien, kpsitnssien, induktnssien j lähteiden numeeriset rvot. Kuvss 3 pitänee keksiä kulmtjuuskin. Mitoitus ei ole pkollist: prmetrit voivt hlutesssi oll puhtsti symolisikin, esim. hluttu jännitteen rtkisu voi oll luseke, joss on mukn,, jne. Työsi rvostelln riippuen kysymysten j mllivstusten ldust. Kuvn tehtävä on rvtenkin helpohko, mutt lä pyri ltimn ylihelppoj kysymyksiä lopputentissä rvioidn kurssin osmistvoitteiden svuttmist. Kikke mhdollist ei voi tehdä j kysyä yhdessä tentissä, mutt tentin tulee olltrpeeksi kttv. Kirjoit kysymykset j mllivstukset eri vstusppereihin. Muist plutt molemmt. 3i x 0, R I i R x I Kuv 375 u C u in F k i C u(t) C R L R3 C Kuv P L , O L N Y L I O P I S T O T E L ( 0 8 ) F A X ( 0 8 ) P L , O L N Y L I O P I S T O T E L ( 0 8 ) F A X ( 0 8 )
8 OLN sivu / OLN sivu / Piiriteori I(Grfiset lskimet j A4kokoinen luntti ovt sllittuj). Lske kuvn piirille virt I j jännite. (p). Määritä kuvn piirille (portist, näkyvä) Théveninin ekvivlenttipiiri. (3p) 3. Kuvn 3 piirissä kytkin K on ollut kun sennoss Hetkellä t = 0 kytkin siirretään sentoon. Lske jännite u L (t), kun t 0. (3p) 4. Lske kuvn 4 piiristä stedystte jännitev 0. Kuvn merkityt komponenttirvot ovt impednssej. (4p) Piiriteori I(Grfiset lskimet j A4kokoinen luntti ovt sllittuj). Lske kuvn piiristä virt I.. Lske kuvn piiristä :n vstuksess kuluv teho. 3. Lske kuvn 3 piiristä stedystte virt i 0 (t), kun i g (t) = 5cos(500t ) ma. 4. Kuvn 4 piirissä kytkin K on ollut kun uki. Kytkin suljetn hetkellä t = 0, jolloin 3 :n vstus oikosuljetn. Rtkise keln läpi kulkev virt (t), kun t I,4 0,5 I 5 I I 30mA i 3A I 3 5V A K u L mh ma i i 0 I j40 V 0 I 0 0 I 6 I = 7 0 A j50 I = 3 I 0 i g 50 0 F 50 H A K 3 4mH = V 0 /3 P L , O L N Y L I O P I S T O T E L ( 0 8 ) F A X ( 0 8 ) P L , O L N Y L I O P I S T O T E L ( 0 8 ) F A X ( 0 8 )
9 OLN OLN Piiriteori I(A4kokoinen käsin kirjoitettu luntti j grfinen lskin sllittuj). Kuvn piirissä solmujännite on V. Mikä on resistnssi R? (p). Rtkise kuvn piiristä jännite d. (3p) 3. Kuvn 3 piirissä kytkinkon kiinni (johtvn) j pysyy kiinni vstisuudesskin. Rtkise keln läpi kulkev stedystte virt (t), kuni(t) = 0.5 cos( t3 o ) A j = 80 rd/s. (4p) 4. Kuvn 3 piirissä kytkin K on ollut kun uki (eijohtvn). Heräte on nyt dcmuotoinen: i(t) = A. Kytkin suljetn hetkellä. Eli kytkin joht, kunt 0. Rtkise keln läpi kulkev virt (t), kunt 0. Vinkki: kun kytkin on kiinni, oikenpuolisen silmukn silmukkvirtyhtälö riittää differentiliyhtälön smiseksi (esitä keln jännite :n vull JA ot huomioon tunnettu silmukkvirti). (3p) 5mA R g g m gs R d d gs s R s gs = g s R s =0 R d =6 g m =0.3S g =5V 5..0 Piiriteori I(A4kokoinen käsin kirjoitettu luntti j grfinen lskin sllittuj). Rtkise kuvn piiristä virtlähteen yli olev jännite j vstuksen läpi kulkev virt.. Rtkise kuvn piirille (portist, näkyvä) Nortonin ekvivlentti. g R s I I = A = 6 = 3 = = = V R s = 9 = 9 = 3 = 8 g = S 3. Rtkise kuvn 3 piiristä stedystte solmujännite sekä silmukn virt. Esitä tulokset myös ikmuodoss. R C = 45 V C = 900 F R = 53 = 70 rd/s L L = 8mH i K L =40 =0 L = H 4. Kuvn 4 piirissä kytkin on ollut kun sennoss, eli dcjännitelähde kytkettynä RCpiiriin. Hetkellä kytkin siirretään sentoon, jolloin on kytkettynä RCpiiriin. Rtkise kondensttorin yli olev jännite, kun t 0. R C = V = V R = M C = nf P L , O L N Y L I O P I S T O T E L ( 0 8 ) F A X ( 0 8 ) P L , O L N Y L I O P I S T O T E L ( 0 8 ) F A X ( 0 8 )
10 OLN OLN Piiriteori I(A4kokoinen käsin kirjoitettu luntti j grfinen lskin sllittuj). Rtkise kuvn piiristä virtlähteen yli olev jännite j vstuksen läpi kulkev virt. I. Rtkise kuvn piirille (portist, näkyvä) Nortonin ekvivlentti. g R s I = A = 6 = 3 = = = V R s = 9 = 9 = 3 = 8 g = S 3. Rtkise kuvn 3 piiristä stedystte solmujännite sekä silmukn virt. Esitä tulokset myös ikmuodoss. R C = 45 V C = 900 F R = 53 = 70 rd/s L L = 8mH S Ä H K Ö J A T I E T O T E K N I I K A N O S A S T O Piiriteori I(A4kokoinen käsin kirjoitettu luntti j grfinen lskin sllittuj). Lske kuvn piiristä 60 :n vstuksen läpi kulkev virt.. Lske j piirrä kuvn piirille (portist, näkyvä) Theveninin ekvivlentti.,6v 3. Rtkise kuvn 3 piiristä stedystte solmujännite. C C K 4. Kuvn 4 piirissä kytkin on ollut kun uki. Kytkin suljetn hetkellä t = 0. Rtkise keln läpi kulkev virt (t), kun t u x = 90 o 0 V =,7k =5,0k u x 8V =78, 0 3 rd/s 6 C =0,5nF C =0,5nF K=6 4. Kuvn 4 piirissä kytkin on ollut kun sennoss, eli dcjännitelähde kytkettynä RCpiiriin. Hetkellä kytkin siirretään sentoon, jolloin on kytkettynä RCpiiriin. Rtkise kondensttorin yli olev jännite, kun t 0. R C = V = V R = M C = nf,5a mh P L , O L N Y L I O P I S T O T E L ( 0 8 ) F A X ( 0 8 ) P L , O L N Y L I O P I S T O T E L ( 0 8 ) F A X ( 0 8 )
11 OLN OLN S Ä H K Ö J A T I E T O T E K N I I K A N O S A S T O Piiriteori I(A4kokoinen käsin kirjoitettu luntti j grfinen lskin sllittuj). Lske kuvn piiristä jännite 60 :n vstuksen läpikulkev virt. (p). Rtkise kuvn piirille (portist, näkyvä) Nortonin ekvivlentti. (3p) 3. Lske kuvn 3 piiristä virt I 0 j jännite V 0 (stedystte suureit). Kuvn merkityt komponenttirvot ovt impednssej. (4p) 4. Kuvn 4 piirissä kytkin on ollut kun kiinni eli johtvn. Kytkin ukistn hetkellä. Rtkise virt i C (t), kunt 0. (3p) S Ä H K Ö J A T I E T O T E K N I I K A N O S A S T O Piiriteori I(A4kokoinen käsin kirjoitettu luntti j grfinen lskin sllittuj). Rtkise kuvn piiristä virti 3 (t) j jänniteu 4 (t). (p) u u 4. Lske kuvn piiristä 5 :n vstuksess kuluv teho. (3p) 5 6 I i 3 I u(t)=3 cos(t)v =0 =5 =0 =0 0A i 80i j40 I 0 V 0 I = 7 0 I 0 I I 5 j50 = 3 I 0 = V 0 /4 9 I 9V 3. Lske kuvn 3 piiristä kunkin komponentin (R,L,C) stedystte jännitteen itseisrvo, kun u t = 0 5 cos 0 4 t 90 o V. (4p) 5nF k u(t) 3 00mH 4. Kuvn 4 piirissä kytkin on ollut kun kiinni eli johtvn. Kytkin ukistn hetkellä. Rtkise kondensttorin yli olev jännite u C (t), kunt 0. (3p) R S DC i i C C u C DC = V R S = = = C = 0.4F R S DC i i C C u C DC = V R S = = = C = 0.4F P L , O L N Y L I O P I S T O T E L ( 0 8 ) F A X ( 0 8 ) P L , O L N Y L I O P I S T O T E L ( 0 8 ) F A X ( 0 8 )
12 OLN OLN S Ä H K Ö J A T I E T O T E K N I I K A N O S A S T O Piiriteori I(A4kokoinen käsin kirjoitettu luntti j grfinen lskin sllittuj). Kuvn piiristä: lske vstuksen läpi kulkev virt. (p) = 0,4 = = = 6 = V S Ä H K Ö J A T I E T O T E K N I I K A N O S A S T O Piiriteori I(A4kokoinen käsin kirjoitettu luntti j grfinen lskin sllittuj). Kuvn piiristä: lske vstuksen läpi kulkev virt. (p) = 0,4 = = = 6 = V. Kirjoit kuvn piirille solmupisteyhtälöt stedystte tilnteess (kulmtjuus on ). Ohjtun lähteen termigm on konduktnssi. (3p) C in gm 3. Lske kuvn 3 piiristä virt I 0 j jännite V 0 (stedystte suureit). Kuvn merkityt komponenttirvot ovt impednssej. (4p) j40 I 0 V 0 I 0 I 5 j50 I = 7 0 I = 3 I 0 = V 0 /4. Rtkise kuvn piiristä solmujännite. (3p) I R 3. Rtkise kuvn 3 piiristä stedystte jännite. (4p) I Z Z Z 3 = 8 = = 5 3V I = 3 I Z = 0, 90 Z = 0 0 Z 3 = 0, 90 = V 4. Kuvn 4 piirissä kytkin on ollut kun sennoss. Hetkellä kytkin siirretään sentoon. Lske kondensttorin yli olev jännite, kunt 0. (3p) R C = k = 500 C = = V 4. Kuvn 4 piirissä kytkin on ollut kun sennoss. Hetkellä kytkin siirretään sentoon. Lske kondensttorin yli olev jännite, kunt 0. (3p) = 500 = k R3 C = 500 C = = V P L , O L N Y L I O P I S T O T E L ( 0 8 ) F A X ( 0 8 ) P L , O L N Y L I O P I S T O T E L ( 0 8 ) F A X ( 0 8 )
13 OLN S Ä H K Ö J A T I E T O T E K N I I K A N O S A S T O.0.00 Piiriteori I(A4kokoinen käsin kirjoitettu luntti j grfinen lskin sllittuj). Lske kuvn piiristä jännite j virt I. (p) I = sin(t) V = 4 = 40 = 5. Lske j piirrä kuvn piirille Theveninin ekvivlenttipiiri.(3p) u in i u in =,740i V = = 0 = 80 = Lske kuvn 3 piiristä stedystte jännite u C (t). (4p) u t = 4 5 cos 0 5 t 45 o V u(t) C = 4k u C (t) L = k C =,5nF L = 5mH 4. Kuvn 4 piirissä kytkin on ollut kun uki eli eijohtvn. Kytkin suljetn johtvksi hetkellä. Rtkise kondensttorin yli olev jännite u C (t), kunt 0. Vinkki (diff. yhtälön tekoon): kirjoit silmukkvirtyhtälöt, rtkise vsemmn silmukn yhtälöstäi j sijoit tulos oiken silmukn yhtälöön. (3p) i C C du C i t R DC = V C (t)= dt S C u C R S = DC i i C = = C = 0.4F P L , O L N Y L I O P I S T O T E L ( 0 8 ) F A X ( 0 8 )
14 AttriutionNonCommercilShreAlike.0 Finlnd You re free: to Shre to copy, distriute nd trnsmit the work to Remix to dpt the work nder the following conditions: Attriution. You must ttriute the work in the mnner specified y the uthor or licensor (ut not in ny wy tht suggests tht they endorse you or your use of the work). Noncommercil. You my not use this work for commercil purposes. Shre Alike. If you lter, trnsform, or uild upon this work, you my distriute the resulting work only under the sme or similr license to this one. For ny reuse or distriution, you must mke cler to others the license terms of this work. The est wy to do this is with link to this we pge. Any of the ove conditions cn e wived if you get permission from the copyright holder. Nothing in this license impirs or restricts the uthor s morl rights. The document ws creted y CC PDF Converter
9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE-11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE11110 SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET http://www.tut.fi/smg/course.php?id=57 Rtkisut Hrjoitukset 3, 2014 Tehtävä 1. Pyydetään muodostmn nnetun piirin Nortonin ekvivlentti. Nortonin, smoin kuin Theveninin,
LisätiedotSATE1140 Piirianalyysi, osa 1 kevät /7 Laskuharjoitus 9: Teheveninin ja Nortonin menetelmät
SATE1140 Piirinlyysi, os 1 kevät 2018 1 /7 Tehtävä 1. Lske ortonin menetelmän vull ll olevss kuvss esitetyssä piirissä jännite U 3. 20 A, E 345 V, E 660 V, Z 130, Z 30, Z 545. 3 Z 1 Z 2 E 2 Z 3 U 3 Kuv
LisätiedotSATE.10xx Staattisen kenttäteorian laajentaminen Sähkömagneettiseksi kenttäteoriaksi
ATE.1xx tttisen kenttäteorin ljentminen ähkömgneettiseksi kenttäteoriksi syksy 212 1 / 5 skuhrjoitus 1: iirrosvirt j inusoitunut sähkömotorinen voim Tehtävä 1. Määritä tjuus, millä johtvuusvirrn tiheys
Lisätiedot766319A Sähkömagnetismi, 7 op Kertaustehtäviä, 1. välikokeen alue Vastaukset tehtävien jälkeen
76619A Sähkömgnetismi, 7 op Kertustehtäviä, 1. välikokeen lue Vstukset tehtävien jälkeen 1. Kolme pistevrust sijitsee xy-koordintistoss ll olevn kuvn mukisesti. Vrus +Q sijitsee kohdss x =, toinen vrus
LisätiedotSATE1050 Piirianalyysi II syksy kevät / 8 Laskuharjoitus 12 / Siirtojohdot taajuusalueessa, ketjumatriisi
SAT5 Piirinlyysi syksy 6 kevät 7 / 8 Tehtävä. Lske kuvss esitetyssä piirissä sisäänmenoimpednssi siirtojohdon ketjumtriisin vull, kun ) johdon loppupää on voin ) johdon loppupää on oikosuljettu c) johto
Lisätiedot. P A Sähkömagnetismi, 7 op Vanhoja tenttitehtäviä
766319A Sähkömgnetismi, 7 op Vnhoj tenttitehtäviä 1. Puoliympyrän muotoon tivutettu suv on vrttu tsisesti siten, että vrus pituusyksikköä kohti on λ. Puoliympyrän säde on. Lske sähkökenttä puoliympyrän
LisätiedotSATE2140 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 6 Laskuharjoitus 0: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima
ATE14 Dynminen kenttäteori syksy 1 1 / skuhrjoitus : iirrosvirt j inusoitunut sähkömotorinen voim Tehtävä 1. All olevss kuvss esitetyssä pitkässä virtlngss kulkee virt i 1 (t) j sen vieressä on kuvn mukinen
LisätiedotNäytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina 18.6. ylimääräisessä tapaamisessa.
Jkso 12. Sähkömgneettinen induktio Tässä jksoss käsitellään sähkömgneettist induktiot, jok on tärkeimpiä sioit sähkömgnetismiss. Tätä tphtuu koko jn rkisess ympäristössämme, vikk emme sitä välttämättä
LisätiedotSarjaratkaisun etsiminen Maplella
Srjrtkisun etsiminen Mplell Olkoon trksteltvn ensimmäisen kertluvun differentiliyhtälö: > diffyht:= diff(y(x, x=1y(x^; d diffyht := = dx y( x 1 y( x Tälle pyritään etsimään srjrtkisu origokeskisenä potenssisrjn.
LisätiedotII.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku
II. EPÄOLEELLISET INTEGRAALIT nt II.. Suppeneminen Esim. Olkoon f() =, kun >. Tvllinen lsku = / =. Kuitenkn tätä integrli ei ole ikisemmss mielessä määritelty, kosk f ei ole rjoitettu välillä [, ] (eikä
LisätiedotA-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.
MAA Loppukoe 5.. Jussi Tyni Tee pisteytysruudukko konseptin yläreunn! Vstuksiin väliviheet, jotk perustelevt vstuksesi! Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio. Vlitse seurvist kolmest tehtävästä kksi, joihin
LisätiedotSyksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut
Sksn 0 Pitkän mtemtiikn YO-kokeen TI-Nspire CAS -rtkisut Tekijät: Olli Krkkulinen Rtkisut on ldittu TI-Nspire CAS -tietokoneohjelmll kättäen Muistiinpnot -sovellust. Kvt j lskut on kirjoitettu Mth -ruutuihin.
LisätiedotTässä on vanhoja Sähkömagnetismin kesäkurssin tenttejä. Tentaattorina on ollut näissä tenteissä sama henkilö kuin tänä vuonna eli Hanna Pulkkinen.
Tässä on vnhoj Sähkömgnetismin kesäkurssin tenttejä. Tentttorin on ollut näissä tenteissä sm henkilö kuin tänä vuonn eli Hnn Pulkkinen. 766319A Sähkömgnetismi, kesäkurssi 2012 Päätekoe 11.6.2012 1. Esitä
LisätiedotTeoriaa tähän jaksoon on talvikurssin luentomonisteessa luvussa 10. Siihen on linkki sivulta
Jkso 10. Sähkömgneettinen induktio Näytä ti plut tämän jkson tehtävät viimeistään tiistin 13.6.2017. Ekstr-tehtävät vstvt kolme tvllist tehtävää, kun lsketn lskuhrjoituspisteitä. Teori tähän jksoon on
Lisätiedot3.3 KIELIOPPIEN JÄSENNYSONGELMA Ratkaistava tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G ja merkkijono x. Onko
3.3 KILIOPPIN JÄSNNYSONGLMA Rtkistv tehtävä: Annettu yhteydetön kielioppi G j merkkijono x. Onko x L(G)? Rtkisumenetelmä = jäsennyslgoritmi. Useit vihtoehtoisi menetelmiä, erityisesti kun G on jotin rjoitettu
LisätiedotTehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi
Tehtävä. Jtk loogisesti oheisi jonoj khdell seurvksi tulevll termillä. Perustele vstuksesi lyhyesti. ), c, e, g, b),,, 7,, Rtkisut: ) i j k - oike perustelu j oiket kirjimet, nnetn p - oike perustelu,
LisätiedotIntegraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO
Integrlilskent Tämä on lukion oppimterileist hiemn poikkev yksinkertistettu selvitys määrätyn integrlin lskemisest. Kerromme miksi integroidn, mitä integroiminen trkoitt, miten integrli lsketn j miten
LisätiedotDigitalisaation mahdollisuudet palvelumuotoilussa
Digitalisaation mahdollisuudet palvelumuotoilussa 25.8.2017 Kumppanuus forum KTT Kati Clements, Jyväskylän yliopisto Licensing: Creative Commons You are free: to Share to copy, distribute and transmit
LisätiedotRistitulo ja skalaarikolmitulo
Ristitulo j sklrikolmitulo Opetussuunnitelmn 00 mukinen kurssi Vektorit (MAA) sisältää vektoreiden lskutoimituksist keskeisenä ineksen yhteenlskun, vähennyslskun, vektorin kertomisen luvull j vektoreiden
Lisätiedot6 Integraalilaskentaa
6 Integrlilskent 6. Integrlifunktio Funktion f integrlifunktioksi snotn funktiot F, jonk derivtt on f. Siis F (x) = f (x) määrittelyjoukon jokisell muuttujn rvoll x. Merkitään F(x) = f (x) dx. Integrlifunktion
LisätiedotR4 Harjoitustehtävien ratkaisut
. Mitkä seurvist lusekkeist eivät ole polynomej? Miksi eivät? Polynomin termine eksponentti on luonnollinen luku, ne lusekkeet, joiss eksponentti ei ole luonnollinen luku ei ole myöskään polynomi.. x x
Lisätiedotlim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.
Mtemtiikk III 0600 Kurssi / Differetili- j itegrlilske jtkokurssi Tee 7 tehtävää ) Määritä lim ( ) ) + b) Määritä vkio site, että luseke ( ) + + ( )( ) ( + + ) + + + + + lim + lim lim (p) o jtkuv myös
LisätiedotSATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria syksy / 5 Laskuharjoitus 1: Siirrosvirta ja indusoitunut sähkömotorinen voima
ATE.1 Dynminen kenttäteori syksy 11 1 / 5 Lskuhrjoitus 1: iirrosvirt j inusoitunut sähkömotorinen voim Tehtävä 1. Määritä tjuus, millä johtvuusvirrn tiheys on kksinkertinen verrttun siirrosvirrn tiheyteen
LisätiedotJohdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on
LisätiedotDigitaalisten oppiaineistojen tulevaisuuden näkymiä 4.12.2012
Digitaalisten oppiaineistojen tulevaisuuden näkymiä 4.12.2012 Henri Pirkkalainen Global Information Systems Global Information Systems, University of Jyväskylä Tiimi Kati Clements Denis Kozlov Jan M. Pawlowski
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
ähkömgneettinen inuktio Kun johinsilmukn läpi menevä mgneettikentän vuo muuttuu, silmukkn inusoituu jännite j silmukss lk kulke sähkövit. Mgneettikentässä liikkuvn johtimeen syntyy myös jännite. Näitä
Lisätiedotb) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f, eli missä k on jousen jousivakio. Neliöimällä yllä oleva yhtälö saadaan
A1 Lbortoriokokeess keveen kierrejouseen ripustettiin eri mssisi punnuksi. Punnust vedettiin lspäin j sntneen hrmonisen värähteln jksonik mitttiin. Värähtelijän tjus f = 2π 1 k mp. Oheisess tulukoss on
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA Tentti 4.5.2009: tehtävät,,4,6,9. välikoe: tehtävät,2,,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe. Sallitut: Kako, (gr.) laskin, (MAO)..
LisätiedotHarjoitus 5 / viikko 7
DEE-000 Piiianalyysi Hajoitus 5 / viikko 7 5. Laske solmupistemenetelmällä oheisen kuvan esittämän piiin jännite ja vita i. 0k ma k k k i ma Solmupistemenetelmää käytettäessä takasteltavan kytkennän jännitelähteet
LisätiedotVastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.
S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn
LisätiedotDifferentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset
Differentili- j integrlilskent (CHEM) Lskuhrjoitus / vko 7, mllivstukset Johdntotehtävä x dx = ln.693, joten rvo ln voidn pproksimoid integroimll numeerisesti funktiot x välillä [,]. Jetn väli [,] khteen
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin
Lisätiedotx k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b
5 Integrlien lskemisest 51 Riemnnin summt [A2], [4, 61] Rjoitetun funktion f : [, b] R Riemnn-integroituvuudelle ytäpitäväksi on kurssill Anlyysi 2 osoitettu, että Riemnnin summill S P := f(ξ k ) ( ),
LisätiedotDEE Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Tasasähköpiirien systemaattinen ratkaisu: kerrostamismenetelmä, silmukkavirtamenetelmä, solmupistemenetelmä Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet silmukkavirtamenetelmä
LisätiedotS Piirianalyysi 1 2. välikoe
S-55.20 Piirianalyysi 2. välikoe 4.2.200 aske tehtävät 2 eri paperille kuin tehtävät 3 5. Muista kirjoittaa jokaiseen paperiin selvästi nimi, opiskelijanumero, kurssin nimi ja koodi. Tehtävät lasketaan
Lisätiedotb) (max 3p) Värähtelijän jaksonajan ja taajuuden välinen yhteys on T = 1/ f (++), eli
1 Lbortoriokokeess keveen kierrejouseen ripustettiin eri mssisi punnuksi. Punnust vedettiin lspäin j sntneen hrmonisen värähteln jksonik mitttiin. Värähtelijän tjus f = 2π 1 k mp. Oheisess tulukoss on
LisätiedotLuento 4 / 12. SMG-1100 Piirianalyysi I Risto Mikkonen
SMG-00 Piirianalyysi I Luento 4 / Kerrostamismenetelmä Lineaarisuus = Additiivisuus u u y y u + Homogeenisuus u y y Jos verkossa on useita energialähteitä, voidaan jokaisen lähteen vaikutus laskea erikseen
Lisätiedot4 Pinta-alasovelluksia
Pint-lsovelluksi. Kuvjn lle jäävä pint-l voidn määrittää, jos kuvj on -kselin yläpuolell. Välillä [, 5] funktion f kuvj on -kselin lpuolell. Peiltn funktion f kuvj -kselin suhteen, jolloin sdn funktion
Lisätiedot5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja
MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Hrjoitustehtäviä syksy 4. Millä reliluvun rvoill ) 9 =, b) + +, e) 5?. Kirjoit Σ-merkkiä käyttäen summt 4, ) + 4 + 6 + +, b) 8 + 4 6 + + n n, c) + + + 4 + + 99, d)
LisätiedotItseopiskeluohje to
Itseopiskeluohje to 5.1.2018 Yleistä Torstin 5.1.2018 luennoitsijnne on Mtemtiikn päivillä Joensuuss vetämässä sessiot mtemtiikn opetuksest. Näin ollen luento ei pietä, vn trkoitus on itse käyä läpi kksi
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNKKA A KTONKKA Kimmo Silvonen Tentti 20.5.200: tehtävät,3,5,6,8.. välikoe: tehtävät,2,3,4,5. 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0. Saat vastata vain neljään tehtävään/koe. Sallitut: Kako, (gr.)
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNKKA JA LKTONKKA. välikoe 3.0.2006. Saat vastata vain neljään tehtävään!. Laske jännite U. = =4Ω, 3 =2Ω, = =2V, J =2A, J 2 =3A + J 2 + J 3 2. Kondensaattori on aluksi varautunut jännitteeseen
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTKNKK LKTRONKK. välikoe 0.3.006. Saat vastata vain neljään tehtävään!. Laske jännite U. R = =Ω, R 3 =3Ω, = =4V, 3 =6V, = + R + R 3 + U 3. Konkka on varautunut jännitteeseen u C (0) =. Kytkin
LisätiedotTee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!
MAA8 Koe 4.4.016 Jussi Tyni Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muist kirjt nimesi j ryhmäsi. Väliviheet perustelevt vstuksesi! A-osio. Ilmn lskint. MAOLi s käyttää. Mksimissn 1h ik. Lske
LisätiedotMS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali
MS-A1{3,4} (ELEC*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 8: Integrlifunktio j epäoleellinen integrli Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos 5.1.216 Pekk Alestlo,
Lisätiedot1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2,950... 2,95
9..008 (9). Lskime käyttö.. Lske tskulskimell seurv lusekkee rvo j tulos kolme umero trkkuudell: 4 + 7 t 60,0 + Rtkisu: 4 + 7 =,950...,95 t 60,0 + Huom: Lskimiss o yleesä kolme eri kulmyksikköjärjestelmää:
LisätiedotMITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?
MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT? Asmptootti Asmptootti on suor ti muu kärä, jot funktion kuvj f() rjtt lähest, kun muuttujn rvot lähestvät tiettä luku ti ääretöntä. Rjoitutn luksi niihin tpuksiin, joiss smptootti
Lisätiedot( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty 19.2.2006. Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,
Pyrmidi Anlyyttinen geometri tehtävien rtkisut sivu Päivitetty 9..6 8 Prbeli on niiden pisteiden (, y) joukko, jotk ovt yhtä kukn johtosuorst j polttopisteestä. Pisteen (, y ) etäisyys suorst y = on d
LisätiedotMS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali
MS-A1{2,3,4,5} (SC, ELEC*, ENG*) Differentili- j integrlilskent 1 Luento 8: ntegrlifunktio j epäoleellinen integrli Pekk Alestlo, Jrmo Mlinen Alto-yliopisto, Mtemtiikn j systeeminlyysin litos November
LisätiedotY56 Mikron jatkokurssi kl 2008: HARJOITUSTEHTÄVÄT 2 Mallivastaukset
Y6 Mikron jtkokurssi kl 008: HARJOITUSTEHTÄVÄT Mllivstukset Kuluttjn vlint (Muokttu Burketist 006, 07) Olkoon Mrkon udjettirjoite = 40 Mrkoll on hvin kättätvät referenssit j Mrkon rjusustituutiosuhde on
LisätiedotMääritelmä Olkoon C R m yksinkertainen kaari ja γ : [a, b] R m sen yksinkertainen parametriesitys, joka on paloittain C 1 -polku.
Muodostetn vektorikentän kri-integrli yksinkertisen kren tpuksess. Plutetn mieleen, että joukko C R m on yksinkertinen kri, jos löytyy sellinen jtkuv bijektio γ : [, b] C, jok on ploittin C 1 -funktio
LisätiedotReaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?
Relinen lukulue POLYNOMIFUNKTIOT JA -YHTÄLÖT, MAA Millinen on luku, joss on päättymätön j jksoton desimlikehitelmä? Onko sellisi? Trkstelln Pythgorn luseest stv yksikköneliön lävistäjää, luku + = x x =.
LisätiedotSMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit
SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit jännitelähde virtalähde Kirchhoffin virtalaki Kirchhoffin jännitelaki Käydään läpi Kirchhoffin lait,
LisätiedotPotenssi a) Kirjoita potenssiksi ja 7 ( 7) ( 7) ( 7). b) Kirjoita kertolaskuksi 9 6 ja ( 11) 3. Laskuja ei tarvitse laskea.
Potessi 9. ) Kirjoit potessiksi j 7 ( 7) ( 7) ( 7). Kirjoit kertolskuksi 9 j ( ). Lskuj ei trvitse lske. ) 5 j ( 7) 9 9 9 9 9 9 j ( ) ( ) 9. Lske. ) 0 7 9 ) 000 9 8 9. Lske. ) ( ) ( ) ) 7 95. Yhdistä prit.,
LisätiedotELEC-C3230 Elektroniikka 1. Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit)
1 ELEC-C3230 Elektroniikka 1 Luento 1: Piirianalyysin kertaus (Lineaariset vahvistinmallit) 1 luennon pääaiheet Motivointi Piirianalyysin kertaus Vahvistinmallinnus (liuku 2. luentoon) 2 https://www.statista.com/outlook/251/100/consumer-electronics/worldwide
LisätiedotLaskut kirjoitetaan vasempaan reunaan, vastaukset tulevat oikeaan reunaan.
2. Peruslsket 2.1 Yhtee- j väheyslsku Lske: 23 14 9 MENU. Vlitse Mi Syötä lskuluseke. Pi EXE. Lskut kirjoitet vsemp reu, vstukset tulevt oike reu. 2.2 Näytö tyhjeys Vlitse Edit j pi Cler All. Pi OK. Huom!
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.11 SÄHKÖTKNIIKKA JA KTONIIKKA Kimmo Silvonen Tentti.1.11: tehtävät 1,3,5,6,1. 1. välikoe: tehtävät 1,,3,4,5.. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,1. Saat vastata vain neljään tehtävään/koe. Sallitut: Kako,
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA A KTONIIKKA Tentti 0.1.006: tehtävät 1,3,4,6,8 1. välikoe: tehtävät 1,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Teho vaihtosähköpiireissä ja symmetriset kolmivaihejärjestelmät Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kompleksinen teho S ja näennästeho S Loisteho
Lisätiedot1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot
. Toisuoleiset j eäoleelliset rj-rvot Rj-rvo lim f () A olemssolo edellyttää että muuttuj täytyy void lähestyä rvo kummst suust hyväsä. Jos > ii sot että lähestyy rvo oikelt ositiivisest suust. Jos ts
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.1100 SÄHKÖTKNIIKKA JA LKTONIIKKA Tentti 15.5.2006: tehtävät 1,3,5,7,10 1. välikoe: tehtävät 1,2,3,4,5 2. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,10 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita!
LisätiedotKuva 1. n i n v. (2 p.) b) Laske avaimiesi etäisyys x altaan seinämästä. (4 p.) c) Kuinka paljon lunta voi sulaa enintään Lassen suksien alla?
TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY j VY insinööriosstojen vlintkuulustelujen fysiikn koe 26.5.2004 Merkitse jokiseen koepperiin nimesi, hkijnumerosi j tehtäväsrjn kirjin. Lske jokinen tehtävä siististi omlle sivulleen.
LisätiedotS Piirianalyysi 2 Tentti
S-55.2 Piirianalyyi 2 Tentti 4.9.06. j(t) u(t) ake jännite u(t) ajan funktiona ja vatukea kuluva teho, kun j(t) ĵ in(ω t)+ĵ 2 in(ω 2 t) ja piiri on jatkuvuutilaa. Ω 5µH 00 nf ĵ 300 ma ĵ 2 0 ma ω 0 6 rad/
LisätiedotValmennuksen ja arvioinnin tukijärjestemä (VAT)
Vlmennuksen j rvioinnin tukijärjestemä (VAT) Työhön kuntoutuksen trkoitus on utt sikst kuntoutumn siten, että siirtyminen koulutukseen ti työelämään on mhdollist. VAT -järjestelmä on kehitetty kuntoutumisen
LisätiedotSilmukkavirta- ja solmupistemenetelmä. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Silmukkavirta- ja solmupistemenetelmä 1 Verkon systemaattinen ratkaisu Solmupisteiden lukumäärä n (node) Haarojen lukumäärä b (branch) 2 Verkon systemaattinen ratkaisu Muodostetaan
Lisätiedot10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA
MAA0 0. Määrätyn integrlin käyttö eräiden pint-lojen lskemisess 0. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA Edellä on todettu, että f (x)dx nt x-kselin j suorien x =, x = sekä funktion
LisätiedotKäydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.
DI mtemtiikn opettjksi: Täydennyskurssi, kevät Luentorunko j hrjoituksi viikolle : ti 9.. klo :-5:, to.. klo 9:5-: j klo 4:5-6: Käydään läpi: äärirvo trkstelu, L Hospitl, integrli j srjoj.. Kerrtn äärirvojen
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Kirchhoffin lait, rinnan- ja sarjakytkentä, lähdemuunnokset Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Kirchhoffin virtalaki rinnankytkentä sarjakytkentä
LisätiedotTehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C
Tehtävä a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt =, 5 0 3 =, 5 0 3 C s protonin varaus on, 6 0 9 C Jaetaan koko virta yksittäisille varauksille:, 5 0 3 C s kpl = 9 05, 6 0 9 s b) di = Jd = J2πrdr,
LisätiedotMat Dynaaminen optimointi, mallivastaukset, kierros 8
Mt-.148 Dynminen optimointi, mllivstukset, kierros 8 1. Idelisess tsvirtmoottoriss vääntömomentti on suorn verrnnollinen virtn. Moottori pyörittää ikiliikkuj (ei kitk- ti sähkömgneettisi vstusvoimi). Moottorin
Lisätiedot5 Riemann-integraali ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Ala- ja yläintegraali
ANALYYSI B, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT 9 5 Riemnn-integrli 5. Al- j yläintegrli Voit olett tunnetuksi ll esitetyt supremumin j infimumin ominisuudet (joukot A j B ovt rjoitettuj sekä epätyhjiä j λ R). Jos
Lisätiedot601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,
Pyrmidi 3 Geometri tehtävien rtkisut sivu 08 60 Olkoon tuntemton kteetti j tuntemttomt kulmt j β Rtkistn kulmt. 8,4 cos 8,4 cos 45,579... 46 β 90 60 4 Rtkistn vrjon pituus 3 44,470... 44 Rtkistn kteetti.
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen
S55.0 SÄHKÖTEKNKKA 9.5.000 Kimmo Silvonen Tentti: tehtävät,,5,8,9. välikoe: tehtävät,,,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Oletko muistanut vastata palautekyselyyn Voit täyttää lomakkeen nyt.. aske virta.
LisätiedotSATE.1040 Piirianalyysi IB syksy /8 Laskuharjoitus 1: Ohjatut lähteet
STE. iirianalyysi syksy 6 /8 Tehtävä. Laske jännite alla olevassa kuvassa esitetyssä piirissä. Ω, Ω, Ω,, E V, E V E E Kuva. iirikaavio tehtävään. atkaisu silmukkamenetelmällä: E E Kuva. Tehtävän piirikaavio
LisätiedotOUML7421B3003. Jänniteohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT. i OUV5049 i OUV5050
OUML7421B3003 Jänniteohjttu venttiilimoottori TUOTETIEDOT OMINAISUUDET Helppo j nope sent Ei trvitse erillistä sennustelinettä Ei trvitse liikepituuden säätöä Momenttirjkytkimet Käsikäyttömhdollisuus Mikroprosessorin
LisätiedotKatso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/
4.1 Kirchhoffin lait Katso Opetus.tv:n video: Kirchhoffin 1. laki http://opetus.tv/fysiikka/fy6/kirchhoffin-lait/ Katso Kimmo Koivunoron video: Kirchhoffin 2. laki http://www.youtube.com/watch?v=2ik5os2enos
Lisätiedot( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset
SMG-11 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset. Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W saadaan lausekkeesta t1 t1,
LisätiedotLuento 6. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen
DEE-11000 Piirianalyysi Luento 6 1 DEE-11000 Piirianalyysi Ensimmäinen välikoe keskiviikkona 19.11. klo 13-16 salissa S1. Aihepiiri: Tasasähköpiirin analyysi (monisteen luvut 1-6) 2 Solmupistemenetelmä
LisätiedotErään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.
DEE- Piirianalyysi Harjoitus / viikko 4 Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä jännitteen ja virran arvot ovat t Kun t, v te t 5t 8 V, i te t 5t 5 A, a) Määritä
Lisätiedotsin θ θ θ r 2 sin 2 θ φ 2 = 0.
Mtemtiikn j tilstotieteen litos Osittisdifferentiliyhtälöt Kevät 21 Hrjoitus 9 Rtkisuj Jussi Mrtin 1. Osoit, että Lplce-yhtälö pllokoordinteiss on 2 u 1 r 2 2 u r r 1 r 2 sin θ u 1 2 u sin θ θ θ r 2 sin
LisätiedotThéveninin teoreema. Vesa Linja-aho. 3.10.2014 (versio 1.0) R 1 + R 2
Théveninin teoreema Vesa Linja-aho 3.0.204 (versio.0) Johdanto Portti eli napapari tarkoittaa kahta piirissä olevaa napaa eli sellaista solmua, johon voidaan kytkeä joku toinen piiri. simerkiksi auton
LisätiedotLYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE 2 RATKAISUT
Lyhyt mtemtiikk YO-vlmennus 8. mliskuut 00 LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE RATKAISUT. Trkstelln yhtälöpri, polynomin sievennöstä j lusekkeeseen sijoittmist. ) Rtkistn jälkimmäisestä yhtälöstä x, jolle
Lisätiedot2.2 Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W tot saadaan lausekkeesta ( )
DEE- Piirianalyysi, kesäkurssi, harjoitus (3) Tehtävien ratkaisuehdotukset. Energia W saadaan, kun tehoa p(t) integroidaan ajan t suhteen. Täten akun kokonaisenergia W saadaan lausekkeesta t t () ()()
LisätiedotDEE Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Theveninin ja Nortonin ekvivalentit, kuorman maksimiteho Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet Theveninin ekvivalentti Nortonin ekvivalentti kuorman
LisätiedotRunkovesijohtoputket
Runkovesijohtoputket PUTKET JA PUTKEN OSAT SSAB:n vlmistmi pinnoitettuj putki j putken osi käytetään lähinnä runkovesijohtolinjoihin, joiden hlkisij on DN 400-1200. Ost vlmistetn teräksisistä pineputkist
LisätiedotS-55.1220 Piirianalyysi 2 Tentti 27.10.2011
S-55.220 Piirianalyyi 2 Tentti 27.0. j(t) u(t) -piiriin vaikuttaa lähdevirta j(t) = A ĵ in(ωt)]. Lake piirin jännite u(t) ajan funktiona ja vatukea kuluva teho. Piiri on jatkuvuutilaa. ĵ = 0,5A = 2µF ω
LisätiedotOUML6421B3004. 3-tilaohjattu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET TEKNISET TIEDOT OMINAISUUDET SOPIVAT VENTTIILIT TUOTETIEDOT
OUML6421B3004 3-tilohjttu venttiilimoottori KÄYTTÖKOHTEET i Lämmityksen säätö i Ilmnvihtojärjestelmät TUOTETIEDOT OMINAISUUDET Helppo j nope sent Ei trvitse erillistä sennustelinettä Ei trvitse liikepituuden
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Mtemtiikn tukikurssi Kurssikert 4 Tilvuuden j vipn ln lskeminen Kuten iemmin käsittelimme, määrätyn integrlin vull voi lske pintloj j tilvuuksi. Tyypillisenä sovelluksen tilvuuden lskemisest on tpus, joss
LisätiedotICS-C2000 Tietojenkäsittelyteoria Kevät 2016
ICS-C2 Tietojenkäsittelyteori Kevät 2 Kierros,. 5. helmikuut Demonstrtiotehtävien rtkisut D: Sievennä seurvi säännöllisiä lusekkeit (so. konstruoi yksinkertisemmt lusekkeet smojen kielten kuvmiseen): ()
LisätiedotNumeeriset menetelmät TIEA381. Luento 9. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 9 () Numeeriset menetelmät / 29
Numeeriset menetelmät TIEA381 Luento 9 Kirsi Vljus Jyväskylän yliopisto Luento 9 () Numeeriset menetelmät 17.4.2013 1 / 29 Luennon 9 sisältö Numeerisest integroinnist Newtonin j Cotesin kvt Luento 9 ()
LisätiedotKertaustehtävien ratkaisut
Rtkisuist Nämä Trigoometriset fuktiot j lukujoot kurssi kertustehtävie j -srjoje rtkisut perustuvt oppikirj tietoihi j meetelmii. Kustki tehtävästä o yleesä vi yksi rtkisu, mikä ei kuitek trkoit sitä,
LisätiedotOSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA
OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA Tekijät: Ari Heimonen, Hellevi Kupil, Ktj Leinonen, Tuomo Tll, Hnn Tuhknen, Pekk Vrniemi Alkupl Tiedekeskus Tietomn torninvrtij
LisätiedotVALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 3.6.2014 Ratkaisut ja arvostelu
VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TILASTOTIETEEN VALINTAKOE 3.6.4 Rtkisut j rvostelu. Koululisen todistuksen keskirvo x on lskettu ) b) c) d) kymmenen ineen perusteell. Jos koululinen nostisi neljän ineen
Lisätiedot2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä
2.4 Pienimmän neliösummn menetelmä Optimointimenetelmiä trvitn usein kokeellisen dtn nlysoinniss. Mittuksiin liittyy virhettä, joten mittus on toistettv useit kertoj. Oletetn, että mittn suurett c j toistetn
LisätiedotAnalyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että
Anlyysi Hrjoituksi lukuihin 3 / Kevät 5. Ann sellinen välillä ], [ jtkuv j rjoitettu funktio f, että () sup A m A j inf A min A, (b) sup A m A j inf A = min A, (c) sup A = m A j inf A min A, (d) sup A
LisätiedotS SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA
S-55.00 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Tentti 6.5.007: tehtävät,3,4,6,0. välikoe: tehtävät,,3,4,5. välikoe: tehtävät 6,7,8,9,0 Saat vastata vain neljään tehtävään/koe; ne sinun pitää itse valita! Kimmo
Lisätiedot521. 522. 523. 524. 525. 526. 527. 12. Lisää määrätystä integraalista. 12.1. Integraalin arvioimisesta. Osoita: VASTAUS: Osoita: Osoita:
12. Lisää määrätystä integrlist 12.1. Integrlin rvioimisest 521. Osoit: 1 + x 2 22 1 < < 1 + x21 21. 522. Osoit: x 3 < 5 x 6 + 8x + 9 < 15 1 5. 523. Osoit: 2 2 < e x2 x < 2e 2. e 524. Olkoon k >. Osoit:
Lisätiedot1. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait
Kimmo Silvonen, Sähkötekniikka ja elektroniikka, Otatieto 2003. Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait Sähkötekniikka ja elektroniikka, sivut 5-62. Versio 3..2004. Kurssin Sähkötekniikka laskuharjoitus-,
LisätiedotC 2. + U in C 1. (3 pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan ajanhetkellä t = 0 (4 pistettä). Komponenttiarvot ovat
S-87.2 Tentti 6..2007 ratkaisut Vastaa kaikkiin neljään tehtävään! C 2 I J 2 C C U C Tehtävä atkaise virta I ( pistettä), siirtofunktio F(s) = Uout ( pistettä) ja jännite U C (t), kun kytkin suljetaan
Lisätiedot