Tien päälle! På väg! Lapsen maailma näkyy sadussa Krista Kosonen vie Nälkäpäivän kiertueelle 38 Krista Kosonen tar Hungerdagen på turné

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tien päälle! På väg! Lapsen maailma näkyy sadussa 30. 14 Krista Kosonen vie Nälkäpäivän kiertueelle 38 Krista Kosonen tar Hungerdagen på turné"

Transkriptio

1 suomen punaisen ristin jäsenlehti finlands röda kors medlemstidning Tien päälle! På väg! Lapsen maailma näkyy sadussa Krista Kosonen vie Nälkäpäivän kiertueelle 38 Krista Kosonen tar Hungerdagen på turné Punainen Risti valloitti Porin Röda Korset intog Björneborg 20 vuotta omaishoitajien rinnalla

2 Jäsenetuna kaikki heijastinliivit -10 %! Medlemserbjudande: alla reflexvästar -10 %! Rekisteröidy verkkokauppaan ja löydä lisää ajankohtaisia jäsentarjouksia. Registrera dig i webbutiken för att hitta fler aktuella medlemserbjudanden. Heijastinliivit aikuisille ja lapsille Heijastinliivi tekee pimeässä liikkumisesta turvallisempaa. Aikuisille liivejä on keltaisena ja mustana, lapsille keltaisena. Reflexväst för vuxna och barn Reflexvästen gör det säkrare att röra sig i mörker. För vuxna finns västen i gult och svart, för barn i gult. 7,90 Jäsenetu Medlemserbjudande -10 % Heijastinliivit koirille Huolehdi koirasi näky vyydestä syksyn pimeydessä. Kolme eri kokoa. Reflexväst för hundar Se efter så att din hund syns i höst mörket. Tre olika storlekar. 8,90 Heijastava reppu Kätevä koko, pehmustetut olkaimet, tilavuus 15 l. Väreinä musta/ valkoinen sekä harmaa/valkoinen. Ryggsäck med reflex Axelremmarna är vadderade. Ryggsäcken rymmer 15 l. Färg alternativ svart/vit och grå/vit. 39 Kolmioheijastin Ekologinen kierrätysheijastin on kotimaista käsityötä ja siinä on pitävä lukitusmekanismi. Lisää heijastimia verkkokaupassa. Triangelreflex Ekologisk reflex gjord av återvinningsmaterial. Inhemskt hantverk med hållbar låsningsmekanism. 3,90 Vakuutetaan pahan ja vaurastutaan Lähivakuutus ja Tapiola yhdis ty vät asiakkai den yhdessä omista maksi yhtiöryh mäksi. Lue lisääwww.lahitapiola.fi tai tulekäy mään lähitoimistossasi! Suursijoittajat rankkasivatvarainhoitomme ykköseksikahdessa pohjois maisessa tutkimuksessa.* Tämä samaasiantuntemus on kaikkien asiakkaidemme käytössäsijoitusvarallisuuden kokoonkatsomatta. Tuulilasisuoja Magneeteilla kiinnittyvä suoja estää lumen ja jään kiinnittymisen tuulilasiin. Koko 99 x 166 cm, sisältää suojapussin. Vindruteskydd Skyddet som fästs med starka magneter skyddar vindrutan från att snö och is ska fastna. Storlek 99 x 166 cm. Inkluderar skyddspåse. 12 Tue nuoria kotimaassa Tällä Merkkiteolla olet mukana varmistamassa Punaisen Ristin Nuorten turvatalojen olemassaolon ja auttamassa nuoria saamaan elämänsä raiteilleen. Stöd till unga i Finland Genom Märkesgärningen är du med och tryggar verksamheten för Röda Kors skyddshus och hjälper unga att få rätsida på livet. 25 Punaiset ruusut -kortit Kaksi erilaista pakkausta, joissa 6 erilaista korttia. Kaikki kortit verkkokaupassa. Röda rosor -kort Två olika paket med 6 olika kort i vardera. Alla korten finns i webbutiken. 9 MiniAnne + Hätäensiapukirja Ensiavun tehopaketti sopii ensiaputaitojen ylläpitämiseen sekä itseopiskeluun. MiniAnnella harjoittelet puhalluselvytystä ja kaksikielisestä kirjasta löydät kaiken henkeä pelastavasta ensiavusta. MiniAnne + Bok om livräddande första hjälpen Detta läropaket om första hjälpen är bra både för självstudier och för att upprätthålla färdigheter. Med MiniAnne kan man öva hjärt-lungräddning och i den tvåspråkiga boken hittar du allt om livräddande första hjälpen. yhteishintaan / totalpris 49 (norm. 56 ) hyvän päivän varalle. Kuvassa oikealla yksi tuoreimmista omistajistamme Oiva Aaltonen Helsingistä. TurvallisTa syksyä! säkert Till hösten! Tilaukset ja lisätiedot punaisenristinkauppa.fi, puh Tuotteiden hinnat sisältävät 0,10 tai 24 % alv:n. Hintoihin lisätään toimituskulut, tuotteita rajoitettu määrä. Beställningar och information rodakorsbutiken.fi, tfn Priserna på varorna innehåller 0,10 eller 24 % moms. Leveranskostnaderna tillkommer priset, begränsat antal produkter. punaisenristinkauppa.fi rodakorsbutiken.fi LähiTapiola on Suomen Punaisen Ristin pääyhteistyökumppani, nimikkokohteena ystävätoiminta. avm1303_kauppa_204x260.indd Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, LähiTapiola Pankki Oyj, LähiTapiola Varainhoito Oy. *SFR Scandinavian Financial Research ja TNS Sifo Prospera, 2012.

3 pääkirjoitus ledare sisältö innehål 3/2013 Verovapaata välittämistä Saako työtön toimia vapaaehtoisena Punaisen Ristin ystävätoiminnassa menettämättä työttömyyskorvaustaan? Joidenkin viranomaisten mielestä ei saisi. Nyt tämä yksinkertaiselta tuntuva asia on saanut selkeän vastauksen kyllä saa! Työtön työnhakija saa tehdä palkatonta tavanomaista yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä tai talkootyötä menettämättä oikeuttaan työttömyysetuuteen. Näin sanoo kesällä voimaan tullut työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallinen ohje. Sinänsä on mielenkiintoista, että talkoohengestä, pohjanmaalaisesta kökkäperinteestä ja kymmenistä tuhansista yhdistyksistä ja urheiluseuroista ylpeässä Suomessa yleensä mietitään tällaista. Onhan se ollut itsestään selvää, että naapuria pitää voida auttaa menettämättä työttömyyskorvausta tai joutumatta verovelvolliseksi. Viime vuosien yleismaailmalliset talousvaikeudet ovat viimeistään tehneet selväksi sen, että yhteisillä verovaroilla emme jatkossa pysty ylläpitämään sitä hyvinvoinnin palvelutasoa, joka meillä tällä hetkellä on. Tässä mielessä ministeriön ohjeistus auttaa monia ihmisiä. Järjestöjen kautta toteutettava vapaaehtoistyö tulee kymmenen kahdenkymmenen vuoden kuluessa olemaan keskeinen osa hyvinvointipalveluita. Ihmiset auttavat toisia ja samalla itseään jaksamaan ihan vapaaehtoisesti. Olemme kyllästymiseen asti saaneet viime kuukausina kuulla tulevaisuuden kannalta huonoja uutisia. Ehkä siksi on hyvä kertoa myös jotakin positiivista. Tämän syksyn Nälkäpäiväkeräykseen on tulossa mukaan tuhansia uusia vapaaehtoisia. Ihmiset haluavat auttaa, haluavat kantaa vastuuta, haluavat parempaa huomista. Ehkä se on laman hyvä opetus! HANNU-PEKKA LAIHO PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Skattefri omsorg Får man som arbetslös ställa upp som frivillig i Röda Korsets vänverksamhet utan att mista sin arbetslöshetsersättning? En del myndigheter tycker att man inte ska få det. Nu har den här till synes enkla frågan fått ett entydigt svar: Visst får man det! Enligt arbets- och näringslivsministeriets riksomfattande direktiv har en arbetslös arbetssökande rätt till arbetslöshetsförmåner för den tid han eller hon utan lön deltar i sedvanligt allmännyttigt frivilligarbete eller i sedvanligt talkoarbete. I sig är det intressant att man i Finland ett land som stoltserar med sin talkoanda samt tiotusentals föreningar och idrottsklubbar ens funderar på en sådan fråga. Det är ju självklart att man ska kunna hjälpa grannen utan att mista sin arbetslöshetsersättning eller att bli skattepliktig för det man gör. De senaste årens globala ekonomiska problem har gjort det klart att vi inte kan upprätthålla den välfärdsnivå vi nu har med skattemedel. På den punkten kommer ministeriets direktiv att vara en hjälp för många människor. Det frivilligarbete som utförs inom ramen för frivilligorganisationer kommer om tio eller tjugo år att vara en väldig viktig del av välfärdstjänster. Människor hjälper varandra och samtidigt sig själva att klara sig helt frivilligt. Under de senaste månaderna har vi till lust och leda fått höra dåliga nyheter med tanke på framtiden. Kanske det är dags att lyfta upp något positivt också. Tusentals nya frivilliga tänker ställa upp under insamlingen Hungerdagen i höst. Människor vill hjälpa, vill ta ansvar, vill ha en bättre morgondag. Kanske det är det goda recessionen kan lära oss! 7 Ristiin rastiin Kors & tvärs Vapaaehtoisten Kiitosgaala kutsuu Hämeenlinnaan. Tackgala för frivilliga inbjuder till Tavastehus. Helsinkiläinen Hilkka Hares sai Florence Nightingale -mitalin. Florence Nightingale-medaljen till Hilkka Hares från Helsingfors. Kuukauden vapaaehtoinen Paula Peltonen pitää langat käsissään. Månadens frivilliga Paula Peltonen håller trådarna i sina händer. 14 Sinut on haastattu! Nälkäpäivä on yksinkertaisen nerokas kampanja. 18 Punainen Risti leiriytyi Poriin SuomiAreenassa hämmästeltiin pakolaisleiriä. 22 Ensiapumestarit selvillä Punaisen Ristin ensiavun SM-kilpailut käytiin Savonlinnassa. 24 Omaishoitajien tukena jo 20 vuotta Punaisen Ristin omaishoidon tukitoiminta viettää juhlavuotta. 28 Pienestä vaivasta iso apu Itselle tarpeeton muuttuu Kontissa avuksi toiselle. 30 Enemmän kuin leikkiä Avustustyöntekijä Kati Partanen lukee saduista lasten tarinoita. 33 Maailmalta Punainen Risti rakentaa Syyrian pakolaisille sairaalan Jordaniaan. 34 Puhetta vihasta Punainen Risti vetää uutta rasisminvastaista hanketta. 36 Ristikko Tien päälle Nälkäpäivänä! Krista Kosonen haastaa kaikki keräämään. Hungerdagen: På väg! Krista Kosonen utmanar alla att bli insamlare. 18 Punainen Risti loisti Porissa Vapaaehtoisuuden voimaa SuomiAreenassa. 42 Röda Korset strålade i Björneborg Frivillighetskraft på FinlandsArenan. 38 Du är utmanad! Hungerdagen är en genialiskt enkel kampanj. 42 Röda Korsets läger i Björneborg FinlandsArenan fick uppleva ett helt flyktingläger. 46 Svensk resumé Röda Korset skickade ett fältsjukhus för att hjälpa syriska flyktingar. jari riihimäki Ensiapukisat Savonlinnassa Punainen Risti sai ensimmäiset seniorimestarit. FM i första hjälpen i Nyslott Röda Korset fick sina första seniormästare. Apua leikin varjolla Lasten traumaattiset kokemukset näkyvät saduissa mandy navasero jarkko mikkonen niklas meltio Osaatko ensiapua? 28 Maailman ensiapupäivää vietetään Osaatko sinä auttaa onnettomuuspaikalla? Testaa taitosi tai tule ensiapukurssille: Kan du första hjälpen? Internationella första hjälpendagen firas Kan du hjälpa på en olyckasplats? Testa dina kunskaper eller kom på kurs: Älä pois heitä! Kontti on osa Punaisen Ristin auttamistyötä. Avun maailma Hjälpens värld Suomen Punaisen Ristin jäsenlehti Finlands Röda Kors medlemstidning Kannen kuva/pärmbild: Jari Riihimäki Julkaisija/Utgivare: Suomen Punainen Risti, Tehtaankatu 1 a, PL 168, Helsinki/Finlands Röda Kors, Fabriksgatan 1 a, BOX 168, Helsingfors, Päätoimittaja/Chefredaktör: Hannu -Pekka Laiho Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Kimmo Holopainen, punainen risti.fi, Layout: Carita Lehtniemi, Översättning: Sarax-converto & scribo Ilmoitusmyynti: TJM-systems Eija Sonninen Ilmoitusaineistot: TJM-systems, (09) , Tilauk set ja osoitteenmuutokset/beställningar och adressförändringar: avun Paino/Tryckeri: Forssa Print Oy. Levikki noin ISSN Aikakauslehtien liiton jäsen Tilaus hinta/beställnings avgift 22 Sähköposti: leena koskela Suomen Punaisella Ristillä on noin jäsentä, noin 550 paikallisosastoa ja 12 piiriä. Puheenjohtaja on Erkki Liikanen ja pääsihteeri kristiina Kumpula. Jäsenmaksu: 20 euroa, nuorisojäsenet 10 euroa, perheenjäsenet/aikuiset 10 euroa, perheenjäsenet/nuoret 5 euroa, ainaisjäsenet 300 euroa. Jäsenmaksutilin numero Kotimaassa: mm. vapaaehtoiset ystävät, pakolaisten vastaanotto, ensiapuryhmät, vapaaehtoisen pelastuspalvelun yhdysside, nuorisoryhmät, ensiapu- ja muu koulutus. Kotimaan toiminnan tuki: Nordea SPR Veripalvelu: verenluovuttajaa. Veripalvelukeskus: Kivihaantie 7, Helsinki, puh. (09) Maailmalla: rahaa, avustushenkilöitä ja tavaroita katastrofien uhreille sekä kehitysyhteistyötä. SPR:n katastrofirahaston varat käytetään kansainväliseen ja kotimaan apuun: Nordea , Sampo , Okopankki Punainen Risti on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Sen tehtävänä on lievittää ihmisten hätää kaikkialla maailmassa. 187 maassa toimivan yhdistyksen yhdyssiteenä on Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälinen liitto, joka auttaa rauhanajan onnettomuuksien uhreja sekä tukee kehitysyhteistyötä. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea auttaa sotien uhreja sekä toimii puolueettomana välittäjänä. Finlands Röda Kors har cirka medlemmar, 550 lokalavdelningar och 12 distriktsorganisationer. Ordförande är Erkki Liikanen och general sekreterare Kristiina Kumpula. Medlemsavgift: 20 euro, ungdomsmedlem 10 euro, familjemedlem/vuxen 10 euro, familjemedlem/ungd. 5 euro, ständiga medlemmar 300 euro. Medlemsavgifts konto FRK i hemlandet: frivillig vänverksamhet, flyktingmottagande, första hjälpengrupper, kontaktlänk till den frivilliga räddningstjänsten, ungdomsgrupper, utbildning i första hjälpen. Bidrag till hemlandsverksamheten: Nordea Blodtjänst: blodgivare. Blodtjänstcentralen: Stenhagsv. 7, Helsingfors, tel (09) FRK utomlands: pengar, personalbistånd och förnödenheter vid katastrofer, utvecklingssamarbete. FRKs katastroffonds medlen används till biståndsarbete utomlands och i Finland. Nordea , Sampo , Oko Röda Korsets uppgift är att lindra den mänskliga nöden överallt i världen. Organisationen är politiskt och religiöst obunden. Medlemsföreningar i 187 länder. Kontaktlänken är Internationella rödakors- och rödahalvmånefederationen, som bistår vid fredstids katastrofer och stöder utvecklingssamarbetet. Internationella rödakorskommittén ICRC bistår krigsoffren och verkar som opartisk medlare. 4 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 avun maailma hjälpens värld 3 /

4 ristiin rastiin kors & tvärs Aikainen lintu Helsingin Kallio-Käpylän osaston keräysjohtaja Ville Tuominen panostaa Nälkäpäivänä aamuihin. TEKSTI JA KUVA KIMMO HOLOPAINEN Osaston kiertopalkinto parhaalle keräysporukalle voisi olla hyvä ajatus, Ville Tuominen miettii. Pieni keskinäinen kilpailu sopii hyvin esimerkiksi yritysten ja urheiluseurojen maailmaan. Miten päädyit Punaiseen Ristiin? Alun perin tulin mukaan 90-luvulla silloisella kotipaikkakunnallani Riihimäellä. Siellä perustettiin monikulttuurinen nuorten ryhmä, johon kaverini pyysi minua. Suostuminen oli helppoa, koska olin itsekin miettinyt vapaaehtoistoimintaan lähtemistä. Punaisessa Ristissä vetivät puoleensa monipuolinen toiminta ja taistelu inhimillisyyden puolesta. Lähtiessäni opiskelemaan toiminta jäi muutamaksi vuodeksi, mutta kolme vuotta sitten lähdin uudelleen mukaan. Mitä tehtäviä olet kallio-käpylän osastossa hoitanut? Aloitin ensiapuryhmässä, jossa toimin yhä päivystäjänä ja varajohtajana. Vuotta myöhemmin minut valittiin hallitukseen keräysjohtajan tehtävään. Se tuntui luontevalta, koska olin työskennellyt monta vuotta Vihreässä liitossa kampanjapäällikkönä. Siinä oli tullut sen verran kokemusta markkinoinnista ja järjestöhallinnosta, että ajattelin voivani antaa sillä puolella eniten. Lisäksi olen osaston tuotevastaava, vastaan varainhankinnasta, ja kouluyhteistyötäkin olen tehnyt. Seuraava aluevaltaus on luultavasti rinnepäivystys. Kerro parhaat vinkkisi hyvään tulokseen nälkäpäivänä? Tärkeintä on näkyvyys. Parasta on, jos Nälkäpäivä on jo edeltävällä viikolla kaikkien puheenaiheena, silloin ihmiset ovat virittäytyneet lahjoittamaan. Näkyvyyteen voi panostaa myös osastotasolla. Me satsasimme viime vuonna paljon siihen, että olimme isolla porukalla liikkeellä varhain ensimmäisen keräyspäivän aamuna. Vaikka ihmiset eivät töihin kiiruhtaessaan lippaan kohdalle pysähtyisikään, punaiset liivit muistuttavat, että on Nälkäpäivän aika. Aamuruuhka on ainakin meidän osastossamme jopa parempi kuin iltapäivä, jolloin ihmiset lähtevät töistä. Oman porukan aktivoimiseen meillä on tekstiviestirinki, ja laajemman porukan tavoittamiseen Facebook on hyvä väline. Lisäksi olemme vieneet julisteita oppilaitoksiin ja kauppakeskuksiin. Olemme myös panostaneet erilaisten ryhmien haastamiseen kerääjiksi. Viime vuonna kutsuimme mukaan kunnallisvaaliehdokkaita tukiryhmiensä kanssa. Rakensimme ehdokkaiden välille pienimuotoisen kilpailun, kenelle kertyy eniten keräystunteja, ja se onnistui tosi hyvin. Muita ryhmiä ovat esimerkiksi lukiot ja oppilaitokset sekä yritykset ja urheiluseurat. Ryhmien haastamisessa on myös se etu, että porukoita voi olla helpompi saada liikkeelle sovittuun aikaan esimerkiksi juuri aikaisin aamulla. Mikä on keräysjohtajan tärkein tehtävä? Tietysti keräysten suunnittelu ja valvominen, mutta tärkeää on myös kiittää kerääjiä. Paras vaihtoehto on henkilökohtainen kiitos, mutta meillä on lähetetty myös kortteja, sähköposteja ja tekstareita. Samalla varmistetaan, että ihmisille jää hyvä mieli silloin he tulevat uudestaankin. avun maailma hjälpens värld 3 /

5 ristiin rastiin kors & tvärs ristiin rastiin kors & tvärs jarkko mikkonen Inhimillinen kädenojennus myönnettiin tänä vuonna Rauli Virtaselle. Utmärkelsen Humanitär handräckning beviljades i år till Rauli Virtanen. Rap-Mummo Eila kutsuu Kiitosgaalaan Punaisen Ristin vuosi 2013 huipentuu vapaaehtoisten Kiitosgaalaan Hämeenlinnan Verkatehtaassa 7. joulukuuta. Iloista ohjelmaa tähdittävät Anna Puu ja Eila Nevanranta, joka tunnetaan paremmin taiteilijanimillään Rap-Mummo Eila tai Rööperin rap-mummo. Pojat ovat vähän opettaneet näitä räp-poseerauksia, Rap-Mummo Eila Nevanranta nauraa. Killarna har lärt mig lite om hur man ska posera som rappare, skrattar rappande pensionären Eila Nevanranta. Inhimillinen kädenojennus Rauli Virtaselle Punaisen Ristin tämänvuotinen Inhimillinen kädenojennus -tunnustus myönnettiin toimittaja Rauli Virtaselle. Suomen Punaisen Ristin hallitus halusi palkinnolla kunnioittaa Virtasen yli 40 vuoden mittaista uraa ulkomaantoimittajana. Vietnamin sodasta 1970-luvulla aloittanut Virtanen on aina paikalla, kun sodat tai luonnonkatastrofit nousevat median otsikoihin. Hän on tuonut kriisiraportointiin näkökulmia, jotka ovat auttaneet suomalaisia ymmärtämään paremmin selkkauksia ja luonnonmullistuksia. Työssään hän on nostanut esiin myös humanitaaristen avustusjärjestöjen ja kehitysyhteistyön merkitystä. Inhimillinen kädenojennus -tunnustus jaettiin 23. kerran Punaisen Ristin työtä ja humanitaarista arvomaailmaa tukevalle henkilölle tai yhteisölle. Viime vuonna palkinnon sai vapaaehtoisten lääkäreiden pyörittämä Global Clinic -toiminta. 8,78 miljoonaa euroa lahjoitettiin viime vuonna Punaisen Ristin katastrofirahastoon. Nälkäpäivänä summasta kertyi 2,28 miljoona. Lähde: Punaisen Ristin toimintatilasto 2012 Humanitär handräckning till Rauli Virtanen Finlands Röda Kors utmärkelse Humanitär handräckning beviljades i år till redaktör Rauli Virtanen. Finlands Röda Kors styrelse ville med utmärkelsen hedra Virtanens drygt 40 år långa bana som utrikesredaktör. Virtanen började sin karriär på 1970-talet med att rapportera om Vietnamkriget och har sedan dess alltid varit på plats när krig eller naturkatastrofer har skapat rubriker. Han har bidragit till krisrapporteringen i vårt land med synvinklar som har hjälpt finländarna att bättre förstå konflikter och naturkatastrofer även när de har inträffat långt härifrån. I sitt arbete har han också lyft fram betydelsen av humanitära biståndsorganisationer och utvecklingssamarbete. Utmärkelsen Humanitär handräckning delades ut för 23:e gången för att hedra en person eller ett samfund som stöder Röda Korsets arbete och humanitära värderingar. Förra året gick utmärkelsen till Global Clinic-verksamheten som drivs av frivilliga läkare. 8,78 miljoner euro var den sammanlagda summan av bidrag till Röda Korsets katastroffond förra året. Hunger dagens andel av summan var 2,28 miljoner. Källa: Röda Korset verksamhetsstatistik 2012 Osuvampaa esiintyjää Seniorivuoden Kiitosgaalaan olisikin vaikea keksiä, sillä Eila Nevanranta jos kuka on loistava esimerkki siitä, miten vanhemmallakin iällä heittäydytään rohkeasti uuteen. Olen aina valmis kokeilemaan uusia asioita, kunhan niihin ei tarvita kovin paljon fysiikkaa tuo luusto on mennyt aika huonoksi, Nevanranta, 77, nauraa. Lähellä rap-mummon sydäntä on myös vapaaehtoistyö. Nevanranta teki vuosia omaehtoista avustustyötä itärajan takana yhdessä paikallisten ystäviensä kanssa. Ensimmäisen kerran kävin Venäjällä jo Neuvostoliiton aikaan, sen jälkeen reissuja kertyi kolmisenkymmentä. Vietiin sinne tavaraa, mistä kuultiin olevan tarve. Vaatteita ja kenkiä, kerran vietiin pyörätuoli ja toisen kerran yhdelle pikkutytölle fillari. Alkuaikoina jaettiin ruokakassejakin. Kaikki toisten palveleminen ja auttaminen antaa tekijälleen enemmän kuin autettavalle. Vaikka saisi toisen miten onnelliseksi, itse saa vielä enemmän, Nevanranta tietää. Mutta se rap-musiikki. Miten ihmeessä työuransa antiikki- ja kultasepänliikkeissä tehnyt Nevanranta päätyi eläkeläisenä uudelle uralle räppärinä? Olen aina pitänyt rytmikkäästä musiikista. Kuulin räppiä radiosta joskus 80-luvulla, ja se "Räppään asioista, joita pidän tärkeinä. Suvaitsevaisuudesta, rasismia ja syrjintää vastaan, kehotan huomioimaan yksinäisiä vanhuksia." kolahti heti täysillä. Ajattelin jo silloin, että siinä vasta hauska tapa saada sanomansa kerrottua. Ja kantaa Rap-mummo myös ottaa. Ensimmäinen räppi syntyi joitakin vuosia sitten Nevanrannan tuskastuttua lähipuistonsa sotkemiseen. Se esitettiin myös Kymmenen uutisten loppukevennyksenä. Räppään asioista, joita pidän tärkeinä. Suvaitsevaisuudesta, rasismia ja syrjintää vastaan, kehotan huomioimaan yksinäisiä vanhuksia, Nevanranta kertoo. Räppien konemusiikkitaustat ovat tuottaja Totte Rautiaisen ja nuorten helsinkiläismuusikoiden työtä. Roska-rapin kuultuaan Nevanrannan teksteistä innostunut Rautiainen on myös tuottanut Rap-Mummon esikoisalbumin Skolioosi. Nyt on vihjailtu, että pitäisi tehdä toinen levy, mutta suuren työn takana ne räpit ovat. Voin väkertää viikkoja yhden sanoituksen kanssa, ja toiset kaksi viikkoa menee tuloksen ulkoa opettelemiseen. Lohdutan itseäni sillä, että se on varmaan hyväksi vanhan ihmisen muistille. Kimmo Holopainen Word up! Lisää tietoa Punaisen Ristin Kiitosgaalan ohjelmasta ja osallistumisesta löytyy RedNetvapaaehtoisverkosta osoitteessa rednet.punainenristi.fi/ kiitosgaala. Tervetuloa mukaan! Eila-mummo näyttää nuoremmille, miten se homma oikeasti toimii! Rappande pensionär bjuder in till Tackgalan Röda Korsets år 2013 kulminerar i Tackgalan för frivilliga i Verkatehdas i Tavastehus den sjunde december. Programmets stjärnor är Anna Puu och Eila Nevanranta. Nevanranta är bättre känd som Rap-Mummo Eila eller Rööperin rap-mummo, på svenska ungefär Rödbergens rapparmormor. Någon lämpligare artist för Seniorårets Tackgala är svår att komma på: Eila Nevanranta är ett strålande exempel på att man kan anta nya utmaningar ännu i en hög ålder. Jag är alltid redo att prova på något nytt, förutsatt att det inte innebär en stor påfrestning för fysiken skelettet har blivit skörare med åren, skrattar Nevanranta, 77. Även frivilligarbete ligger nära rapparmormors hjärta. I flera års tid var Nevanranta engagerad i biståndsarbete på andra sidan östgränsen, på eget initiativ och tillsamman lokala vänner. Första gången jag besökte Ryssland var redan under sovjettiden, efter det blev det ett trettiotal resor till. Vi förde grejer dit, sådant vi hörde att det rådde brist på. Kläder och skor, en gång var det en rullstol och "Jag rappar om sådant som känns viktigt. Om tolerans, mot diskriminering, jag uppmanar folk att tänka på ensamma åldringar." en annan gång en cykel åt en liten flicka. I början delade vi ut matkassar också. Allt man gör för att tjäna och hjälpa andra ger mer åt den som gör det än den som får hjälpen. Hur lycklig man än gör en annan människa så får man själv ut mera av det, konstaterar Nevanranta. Men rapmusiken? Hur i all världen kom det sig att Nevanranta, som jobbade i antik- och guldaffärer under sina yrkesverksamma år, blev rappare på gamla dagar? Jag har alltid gillat musik med rytm. Jag hörde rap i radion någon gång på 80-talet och det gick genast hem hos mig. Jag tänkte redan då att det var ett otroligt roligt sätt att säga det man har på hjärtat. Och rapparmormor säger det hon vill ha sagt. Den första rappen blev till för några år sedan när Nevanranta tröttnade på att folk skräpade ner i parken nära hennes hem. Den visades som slutkläm i Tians nyheter. Jag rappar om sådant som känns viktigt. Om tolerans, rasism och mot diskriminering, jag uppmanar folk att tänka på ensamma åldringar, säger Nevanranta. Maskinmusiken bakom de rappade texterna skapar producenten Totte Rautiainen och unga musiker i Helsingfors. Rautiainen blev förtjust i Nevanrantas texter efter att han hörde hennes skräprapp och han har också producerat hennes första skiva Skolioosi. Nu har det sagts att det skulle sitta bra med en skiva till, men det är ett stort jobb att skriva en rapptext. Jag kan hålla på i flera veckor med en enda låt och så går det ytterligare två veckor innan jag kan texten utantill. Jag tröstar mig med att det säkert är bra övning för en gammal människas minne. Kimmo Holopainen Word up! Mer information om Röda Korsets Tackgala, om program och hur man deltar, hittar du på frivillignätverket RedNets sida rednet.punainenristi.fi/kiitosgaala (på finska). Välkomna med! kimmo holopainen 8 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 avun maailma hjälpens värld 3 /

6 ristiin rastiin kors & tvärs Månadens volontär lehtikuva / Trond H. Trosdahl Florence Nightingale -mitali Hilkka Harekselle Helsinkiläinen terveydenhoitaja ja kätilö Hilkka Hares, 69, on saanut Punaisen Ristin kansainvälisen komitean myöntämän Florence Nightingale -mitalin tunnustuksena työstään kansainvälisessä sairaanhoitotyössä. Hiljattain eläkkeelle jäänyt Hares työskenteli hoitoalalla 45 vuotta. Mittavimman työnsä hän teki Etiopiassa, jossa hän toimi evankelis-luterilaisten lähetysjärjestöjen tehtävissä terveydenhuollon kehittäjänä ja kouluttajana peräti 27 vuoden ajan. Suomessa Hares työskenteli 15 vuotta Hyvinkään sairaalassa. Hilkka Hares on 22. suomalainen Florence Nightingale -mitalin vastaanottaja. Vuonna 1912 perustettu tunnustus on korkein kansainvälinen hoitotyöstä annettava huomionosoitus. Florence Nightingale-medalj till Hilkka Hares Hilkka Hares, 69, hälsovårdare och barnmorska från Helsingfors, har fått Florence Nightingale-medaljen för sitt arbete inom internationell sjukvård. Medaljen delas ut av Internationella Rödakorskommittén. Hares har nyligen gått i pension men arbetade i 45 år inom vårdbranschen. Sin största insats gjorde hon i Etiopien, där hon jobbade henkeä osallistui viime vuonna vapaaehtoistoimintaan Suomen Punaisessa Ristissä. Heistä osallistui paikallisosastonsa toimintaan säännöllisesti. Lähde: Punaisen Ristin toimintatilasto personer deltog i frivilligverksamhet i Röda Korset förra året. Av dem deltog regelbundet i verksamheten i sin lokalavdelning. Källa: Röda Korsets verksamhetsstatistik 2012 som hälsovårdsutvecklare och utbildare för evangelisk-lutherska missionsorganisationer i hela 27 år. I Finland jobbade Hares i 15 år på Hyvinge sjukhus. Hilkka Hares är den 22:a finländaren som får Florence Nightingale- medaljen. Utmärkelsen skapades år 1912 och är den högsta internationella utmärkelsen som ges för vårdinsatser. Muista Nenäpäivä 8.11.! Suomen Punainen Risti on tuttuun tapaan mukana syksyn huvittavimmassa avustusoperaatiossa Nenäpäivässä, jolla kerätään varoja maailman lasten auttamiseksi. Punaisen Ristin osuus Nenäpäivän tuotosta käytetään kehitysohjelmiin Boliviassa ja Burundissa. Lue lisää osoitteesta Kom ihåg Näsdagen 8.11! Precis som tidigare år deltar Finlands Röda Kors i höstens mest underhållande biståndsoperation Näsdagen. Näsdagen samlar in pengar för att hjälpa barn världen över. Röda Korsets andel av intäkterna från insamlingen används till utvecklingsprogrammen i Bolivia och Burundi. Läs mera på adressen Edellisten Nenäpäivien tuotot Punaiselle Ristille on käytetty Sierra Leonessa. Ibrahim Turay ja Mikko Rauhala pystyttivät koleraklinikkaa Sierra Leonessa viime vuonna. De intäkter Röda Korset fått från de tidigare Näsdagarna har använts i Sierra Leone. Ibrahim Turay och Mikko Rauhala i färd med att sätta upp en koleraklinik i Sierra Leone i fjol. jarkko mikkonen Seu ra a va numero Avun maailma nro 4/2013 ilmestyy 13. marraskuuta. Liikkuva Veripalvelu korvaa toimipisteitä Punaisen Ristin Veripalvelu sulkee kahdeksan pysyvää veripalvelutoimistoaan. Hämeenlinnan, Joensuun, Kokkolan, Lappeenrannan, Mikkelin, Porin, Rovaniemen ja Vaasan toimipisteet korvataan säännöllisin väliajoin järjestettävillä Liikkuvan Veripalvelun verenluovutustilaisuuksilla vielä tämän vuoden aikana. Muutosten taustalla on toiminnan ja palveluverkoston sopeuttaminen muuttuneeseen verentarpeeseen. Verivalmisteiden käyttö sairaaloissa on viime vuosina vähentynyt. Nykyisen kiinteän toimipisteverkoston ylläpito ei ole enää toiminnallisesti eikä taloudellisesti järkevää. Meidän on muutettava toimintaamme siten, että pystymme hoitamaan tehokkaalla ja taloudellisesti kestävällä tavalla koko maan verihuollon myös tulevaisuudessa, Veripalvelun johtaja Martti Syrjälä sanoo. Nyt suljettavissa pienimmissä veripalvelutoimistoissa on vieraillut keskimäärin 20 luovuttajaa päivässä ja niissä on työskennellyt yhteensä noin 30 henkeä. Veripalvelu toivoo, että verenluovuttaminen jatkuu paikkakunnilla aktiivisena myös muutosten jälkeen. Liikkuvat verenluovutustilaisuudet aloitetaan mahdollisimman pian. Lue lisää: Veripalvelu järjestää ympäri maata yli verenluovutustilaisuutta vuodessa. Blodtjänst ordnar årligen över blodgivningstillfällen runt om i landet. Mobil Blodtjänst ersätter fasta lokaler Röda Korsets Blodtjänst stänger åtta permanenta blodtjänstkontor. De egna lokaliteterna i Tavastehus, Joensuu, Karleby, Villmanstrand, S:t Michel, Björneborg, Rovaniemi och Vasa ersätts med regelbunden blodgivning i Mobil Blodtjänsts regi senare i år. Bakom förändringarna finns ett behov att anpassa verksamhet och servicenätverk så att de överensstämmer med det rådande blodbehovet. Sjukhusens användning av blodprodukter har minskat under de senaste åren. Det är inte längre vettigt med tanke på vare sig verksamheten eller ekonomin att upprätthålla det nuvarande nätverket av fasta lokaler. Vi måste ändra vår verksamhet så att vi på ett effektivt och ekonomiskt hållbart sätt kan sköta blodförsörjningen i hela landet även i framtiden, säger Blodtjänsts direktör Martti Syrjälä. De blodtjänstbyråer som nu stängs har hört till de mindre, med i genomsnitt 20 blodgivare per dag och sammanlagt ett trettiotal anställda. Blodtjänst hoppas att blodgivningen fortsätter på de berörda orterna även efter att verksamheten läggs om. Mobil Blodtjänst börjar ordna blodgivningar på de här orterna så fort som möjligt. Läs mer: Johanna Ruhanen Artikelserien lyfter fram äldre hjälpare med anledning av Röda Korsets seniorår. Paula Peltonen: Mår bra av att hjälpa andra En av spindlarna i nätet på Vasa svenska avdelning är Paula Peltonen. Allt började för åtta år sen. Jag sökte något nytt att göra efter att ha skött mitt barnbarn ett tag. Så jag gick till Väntjänstens "Öppet Hus" och frågade: Behöver ni mig, berättar Peltonen. Och visst behövdes hon. Peltonen blev småningom både ordförande och sekreterare för avdelningens Damkommitté. Det är underbart att vara med i ett team. Jag trivs med att hålla i trådar. Och det är intressant att känna till vad som händer inom hela avdelningen, då kan jag agera enligt det. Damkommittén sköter bland annat Hungerdagsinsamlingen, och serveringen på de äldre damernas, Eternellernas, julfest. Dessutom ordnar man olika spontana insamlingsjippon. Vid akuta kriser, som tsunamikatastrofen, ringer Peltonen runt för att få frivilliga insamlare. Jag har en lista med 50 namn på personer jag brukar kontakta. Så fort vi är tillräckligt många far vi ut och sätter igång. Också barnbarnen tar intryck av Peltonens engagemang. När avdelningen i vintras genomförde evakueringsövningen Midvinter, var det 13-åriga barnbarnet med och åkte evakueringsbil. Och lillebror på 3 år snappade också upp ett och annat. Vi frågade vad han byggde med sitt lego, och han svarade att det var ett kriscenter! Peltonen tycker det är viktigt att barn lär sig att dela med sig, inte bara ta emot. Ofta syns också givandets glädje bäst när barn får stoppa ner en peng i insamlingsbössan. De är alldeles platta av lycka då de får sitt lilla märke som belöning! Och mammorna är bra på att förklara vart slanten går och vad man kan göra för den. Just vetskapen om att hon gör en insats för en medmänniska är drivkraften för Peltonen. Jag mår bra då jag ser att nån annan får hjälp. Det behöver inte vara en stor insats för att ge mig mycket tillbaka. sofie Furu Vi frågade vad han byggde med sitt Lego, och han svarade att det var ett kriscenter! Anna Snickars Läs fler frivilligberättelser online: frivilliga 10 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 avun maailma hjälpens värld 3 /

7 Kuukauden vapaaehtoinen Juttusarja nostaa Punaisen Ristin seniorivuoden kunniaksi esiin varttuneempia auttajia. Paula Peltonen: Tekee hyvää auttaa toista Anna Snickars ristiin rastiin kors & tvärs Suomi.fi palvelee ikääntyviä Tunnetko jo nettiosoitteen Suomi.fi? Valtiokonttorin ylläpitämiltä sivuilta löytyvät yhdestä paikasta julkishallinnon palvelut ja uutiset. Erinomainen osio Suomi.fi:ssä on Ikääntyville-opas, johon on koottu ikääntyvälle väestölle tärkeää asiaa ja palveluita. Tietoa löytyy niin asumisesta, rahaasioista, hyvinvoinnista, ikääntyvän oikeuksista kuin kuoleman kysymyksistäkin. Selkeä ja ymmärrettävä opas on suunniteltu yhdessä ikäihmisten kanssa. Suomi.fi har tjänst för äldre Känner du redan till webb adressen Suomi.fi? Sajten upprätthålls av statskontoret och där hittar du den offentliga förvaltningens tjänster och nyheter på ett och samma ställe. En ypperlig del av Suomi.fi är avsnittet De äldre, där man har samlat information och tjänster som kan vara till nytta för äldre medborgare. Där finns information om boende, ekonomi, välbefinnande, äldres rättigheter och frågor kring döden. Sidorna är klara och rediga och har utvecklats tillsammans med äldre människor. Följande nummer Hjälpens värld nr 4/2013 utkommer den 13 november. Musiikki on muutakin kuin ääntä se näkyy, tuntuu ja koskettaa. Kiinnostaako Sinua musiikin ja vapaaehtoistoiminnan yhdistäminen? TunneMusiikki Eläkeliiton TunneMusiikki-projektista saat tukea, virtaa ja vinkkejä 50+-ikäisten esteettömään musiikkitoimintaan vapaaehtoistoiminnan keskuudessa. Huomioimme TunneMusiikki-toiminnassa iän tai vamman myötä heikenneet aistit. Tutustu koulutuksiimme sekä materiaaleihin osoitteessa ja ota yhteyttä! Yhteistyössä Näkövammaisten Keskusliitto ry, Kuuloliitto ry sekä Vanhustyön Keskusliitto ry. Jos yksi ainoa henkilö pitäisi nimetä Punaisen Ristin Vaasan ruotsinkielisen osaston kantavaksi voimaksi, vahva ehdokas olisi Paula Peltonen, joka kirjaimellisesti käveli osaston ovesta sisään kahdeksan vuotta sitten. Kaipasin silloin uutta tekemistä hoidettuani vähän aikaa lapsenlastani, joten astelin osaston ystävätoiminnan tapaamiseen ja kysyin, tarvitaanko minua, Peltonen kertoo. Tietenkin häntä tarvittiin. Pian Peltonen toimi jo osaston naistoimikunnan puheenjohtajana ja sihteerinä. Meillä on mahtava porukka, ja pidän mielelläni langat käsissäni. Tällä paikalla pysyy hyvin kärryillä siitä, mitä kaikkea osastossa tapahtuu, ja toiminta suunnitellaan sen mukaan. Vaasan ruotsinkielisessä osastossa Naistoimikunnan vastuulla on muun muassa Nälkäpäivä-keräyksen ja osaston seniorikerhon joulujuhlan järjestäminen. Jos väkeä tarvitaan nopeasti hätäapukeräyksen järjestämiseen, Peltonen ei epäröi tarttua puhelimeen. Minulla on listalla noin 50 henkilöä, joihin tapaan ottaa yhteyttä. Toimeen ryhdytään heti, kun väki saadaan kasaan. Peltonen on innostanut myös lapsenlapsiaan toimintaan. Osaston toteuttaessa viime talvena Sydäntalvi-valmiusharjoituksen lapsenlapsista vanhin, 13-vuotias, oli apuna evakuointibussissa. Jopa 3-vuotias pikkuveli osallistui tavallaan: Kysyimme, mitä hän rakensi Lego-palikoistaan, ja hän vastasi, että se on kriisikeskus! Peltosen mielestä on tärkeää opettaa lapsia jakamaan. Lasten kasvoilla myös antamisen ilo näkyy puhtaimmillaan. Lapset ovat onnensa kukkuloilla saadessaan pienen tarran kiitokseksi lahjoituksestaan. Peltosen oma palkinto vapaaehtoistyöstä on tieto siitä, että hän on auttanut toista ihmistä. Lisää vapaaehtoistarinoita netissä: vapaaehtoisia Kysyimme, mitä hän rakensi Legoistaan, ja hän vastasi, että se on kriisikeskus! Tuntuu hyvältä nähdä, että on pystynyt auttamaan toista. Se on suuri palkinto pienestä ponnistuksesta. Sofie Furu 914 nuorta hakeutui viime vuonna Punaisen Ristin nuorten turvataloon. Yleisin syy turvataloon tulolle olivat ristiriidat kotona. Lähde: Punaisen Ristin toimintatilasto 2012 Kahden presidentin juhlat 914 ungdomar sökte sig förra året till Röda Korsets skyddshus för unga. Den vanligaste orsaken för att vända sig till skyddshuset var konflikter i hemmet. Källa: Röda Korsets verksamhetsstatistik 2012 Tänä vuonna on juhlistettu monin tavoin kansainvälisen Punaisen Ristin 150-vuotista taivalta, joka alkoi Henry Dunantin Genevessä perustamasta ensimmäisestä komiteasta helmikuussa Suomessa juhlavuoden huipentaa Punaisen Ristin 150-vuotisjuhlaseminaari Helsingin Säätytalolla 1. lokakuuta. Tilaisuuden teemana on 150 vuotta Punaisen Ristin auttamistoimintaa humanitaarisen avun tulevaisuus muuttuvassa ympäristössä, ja seminaariin ovat lupautuneet puhujiksi sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö että Punaisen Ristin kansainvälisen komitean ICRC:n presidentti Peter Maurer. Presidentti Niinistö toimii myös Suomen Punaisen Ristin suojelijana. Fest med två höga ledare I år har man på många sätt firat internationella Röda Korsets 150-årsjubileum ett och ett halvt sekel har gått sedan Henry Dunant grundade den första kommittén i Genève i februari I Finland kulminerar firandet i ett 150-årsjubileumsseminarium på Ständerhuset i Helsingfors den 1 oktober. Temat är 150 år av Röda Korsets hjälparbete det humanitära biståndets framtid i en föränderlig omvärld, och på seminariet talar åtminstone republikens president Sauli Niinistö och Internationella rödakorskommittén ICRC:s ordförande Peter Maurer. President Niinistö är också Finlands Röda Kors beskyddare. Hakulomakkeet ja lisätiedot Eläkeliitosta: puh. (09) tai 12 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013

8 "Nälkäpäivä-kiertueeseen oli helppo lähteä mukaan, koska asia on minusta niin tärkeä. Minulla on luotto Punaisen Ristin toimintaan muutenkin korkealla." Tien päälle! Nälkäpäivänä Punainen Risti yrittää innostaa kaiken kansan keräämään ja lahjoittamaan apua katastrofirahastoon. Sitä yrittää myös näyttelijä Krista Kosonen, joka otti Punaisen Ristin haasteen vastaan ja liftaa lippaan kanssa halki Suomen. Älä korjaa sellaista, mikä ei ole rikki, tietää vanha sanonta. Se sopii erinomaisesti myös Punaisen Ristin Nälkäpäivään. Koko kansan keräys toimii ja tunnetaan niin hyvin, että isot muutokset ovat turhia. Pienet uutuudet sen sijaan ovat paikallaan, jotta mahdollisimman paljon väkeä saadaan liikkeelle ja kokemaan keräämisen ja lahjoittamisen ilo. Tänä vuonna Nälkäpäivän näkyvin uutuus on Lippaan kanssa liftaten -kiertue, joka vie näyttelijä Krista Kososen matkalle poikki Suomen tutustumaan Punaisen Ristin apuun ja haastamaan väkeä mukaan Nälkäpäivään. Kosonen oli selvä valinta kiertueen kasvoiksi, sillä hän on paitsi sukupolvensa suurimpia tähtiä Suomessa, myös kokenut Nälkäpäivä-kerääjä, Punaisen Ristin kuukausilahjoittaja sydämeltään Punaisen Ristin ihminen. Ensimmäisen kerran lähdin Nälkäpäivänä keräämään 14-vuotiaana Ihan joka vuosi en ole ehtinyt mukaan, mutta aina olen mennyt, kun olen kynnelle kyennyt ja joka vuosi olen ainakin lahjoittanut, Krista kertoo. Nälkäpäivä-kiertueeseen oli helppo lähteä mukaan, koska asia on minusta tärkeä. Luotto Punaisen Ristin toimintaan on minulla muutenkin tosi korkealla, niin kuin varmasti suurimmalla osalla suomalaisista. Yksinkertaisen nerokas keräys Nälkäpäivän ideaa suosikkinäyttelijä pitää yksinkertaisuudessaan nerokkaana. Jokainen voi osallistua, koska rahan lahjoittamisen lisäksi kuka tahansa voi antaa keräykselle aikaansa sen verran kuin ehtii. Keräystulos taas on sitä parempi, mitä enemmän kerääjiä saadaan liikkeelle, joten viime kädessä lahjoitettu aikakin muuttuu rahaksi avuntarvitsijoille. Itse keräämistä Kosonen pitää jopa yllättävän positiivisena kokemuksena. Edellisinä vuosina lipas on täyttynyt mukavaan tahtiin, ja ihmisten suhtautuminen keräykseen on ollut hyvin myönteistä. Keräämistä helpottaa varmasti se, että ihmiset tuntevat Nälkäpäivän ja Punaisen Ristin. Moni tulee juttelemaan niitä näitä, ja suhtautuminen on aina ollut hyvin positiivista. Välillä on tuntunut, että ihmiset eivät yksinkertaisesti kehtaa olla laittamatta rahaa Nälkäpäivä-lippaaseen. Toisaalta Kosonen on pannut merkille, että avokätisimpiä lahjoittajia ovat usein ne, joista sitä ei ensimmäiseksi arvaisi. Tämä on tietysti vähän kärjistettyä, mutta usein on tuntunut, että eniten antavat ne, joilla luultavasti on vähiten ylimääräistä. Esimerkiksi opiskelijat ja ikäihmiset. Sen sijaan moni varakkaan näköinen liikemies kiirehtii ohi joskus on tehnyt mieli sanoa, että mikset sinä lahjoita, kun kaikki muut lahjoittavat, mutta silloin pitää tietysti hillitä itsensä. Voihan ihmisellä olla kiire, eikä kaikilla ole käteistä rahaa mukanaan, Krista hymyilee. Lopussa lippaat punnitaan Nälkäpäivä-kiertueella Krista Kosonen keskittyy lahjoituksia enemmän ihmisten keräämiseen. Tarkoituksena on haastaa mukaan mahdollisimman paljon uusia ihmisiä kiertuepaikkakunnilta ja kotikatsomoista. Vaikka tietysti myös Kristan lipas tai parhaassa tapauksessa useammat lippaat punnitaan Nälkäpäivän päätteeksi. Paineita! Krista naurahtaa. Hiukan jännittää, vastuu on paljon isompi kuin tavallisena kerääjänä, mutta ilman muuta tosi hyvällä mielellä lähdetään matkaan. Lippaan kanssa liftaten -kiertueen reitti kulkee Suomen halki pohjoisesta etelään. Pysähdyspaikkoina ovat Rovaniemi, Oulu, Jyväskylä, Tampere, Turku ja Helsinki. Kiertueen aikana tutustutaan Suomen Punaisen Ristin kotimaan toimintaan ja kansainväliseen apuun, joita varten varoja Nälkäpäivänä kerätään. Matkan varrella tavataan myös vieraita, joista osa on julkisuudestakin tuttuja. Kristan matkaa seurataan joka ilta television Liv-kanavan ja Ruutu.fi:n Lippaan kanssa liftaten -ohjelmissa, Radio Aallossa sekä tietysti osoitteessa Nälkäpäivä.fi. Kimmo Holopainen seuraa Kristan matkaa! Lippaan kanssa liftaten -kiertue televisiossa Liv-kanavalla klo 20 ja klo 17:55 sekä netissä osoitteissa Nälkäpäivä.fi ja Ruutu.fi. jari riihimäki 14 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 avun maailma hjälpens värld 3/

9 Anu Vainionpää (vas.) ja Ellareeta Alatalo tutustuivat moskiittoverkkoon luokkaretkellä Kalkun logistiikkakeskukseen. Luokkaretki kriisiavun lähteille Nälkäpäivä tarjoaa kouluille ja oppilaitoksille erinomaisen mahdollisuuden auttaa ja tutustua samalla Punaisen Ristin toimintaan. teksti Paula Paukku kuvat jenna lehtonen Viitisenkymmentä koulua osallistui viime vuonna Nälkäpäivänä arvontaan, jonka pääpalkintona oli tutustumismatka Punaisen Ristin logistiikkakeskukseen Kalkkuun. Arpa osui Hämeenlinnalaiseen Ahveniston kouluun, jonka parikymmentä oppilasta ja kaksi opettajaa suuntasivat huhtikuisena perjantaina koulunpenkin sijasta Tampereelle. Vierailupäivän ohjelma alkoi Suomen Punaisen Ristin toiminnan esittelyllä koko laajuudessaan. Kuinka monelle Punaisen Ristin toiminta on tuttua? Punaisen Ristin kouluyhteistyön koordinaattori Pekka Laukkanen tiedusteli yläkoululaisilta. Hetken miettimisen jälkeen tutuimmiksi aiheiksi koululaisille osoittautuivat ruoka-apu, Nälkäpäivä, verenluovutus ja ensiapukoulutus. Laukkanen muistutti, että Punaisessa Ristissä riittää myös nuorille paljon tekemistä. Ensiapukurssin käytyään voi hakeutua vaikka apupäivystäjäksi rockfestivaaleille tai ryhtyä Reddie Kids -kerhon ohjaajaksi. 18-vuotiaana voi jo hakea nuorisodelegaatiksi vaikkapa Sri Lankaan, Nepaliin, Peruun tai Etelä-Afrikkaan. Katastrofirahasto on puskuri Seuraavaksi opittiin, miten Punaisen Ristin lahjoitusvaroja käytetään. Jos rahat on lahjoitettu tiettyä kohdetta varten, ne myös käytetään juuri siihen. Tällaisia kohdennettuja hätäapukeräyksiä järjestetään yleensä suurta huomiota saaneiden katastrofien kuten Haitin maanjäristyksen yhteydessä. Kuitenkin vain yksi kymmenestä katastrofista päätyy otsikoihin. Mitä sitten tehdään, jos apua tarvitaan äkkiä sellaiseen kohteeseen, josta media ei ole kiinnostunut, avustustoiminnan suunnittelija Miia Pöllänen haastoi koululaisia. Juuri sitä varten on olemassa Nälkäpäivä. Nälkäpäivänä kerätyt varat menevät sitomattomina Punaisen Ristin katastrofirahastoon, joka toimii eräänlaisen puskurina. Katastrofivarastosta rahoja voidaan käyttää nopeasti juuri siellä, missä apua eniten tarvitaan. Esimerkiksi Haitiin iski maanjäristyksen jälkeen kolera ja trooppinen myrsky, mutta yleisö alkoi jo väsyä yhden maan ongelmiin. Katastrofirahaston ansiosta meidän ei tarvinnut saada uutta rahaa Haitia varten, vaan pystyimme auttamaan heti, Pöllänen selvitti. Leikkaussali kiinnosti Tiivistahtisen esitelmän ja maukkaan lounaan jälkeen koululaiset pääsivät tutustumaan lähemmin itse logistiikkakeskukseen, joka sijaitsee pääosin valtavissa kallioon louhituissa luolissa, sodanaikaisen patruunatehtaan tiloissa. Alkuun suunnattiin kuitenkin pihalle, jossa odotti tihuttava kevätsade. Se ei parikymmenpäistä joukkoa haitannut, sillä ulos oli pystytetty suuri ilmakaariteltta. Tällainen teltta voi toimia niin sairaalan leikkaussalina kuin kenttäkeittiönäkin, kansainvälisen avun suunnittelija Outi Amanour esitteli Punaisen Ristin uutta evakuointisairaalaa varten hankittuja tiloja. Seuraavaksi riennettiin varastoon, jota pullisteli suuria paaleja näyttävissä pinoissa. Koululaiset oppivat, että paketeista löytyy niin vaatteita, keittiösettejä, fleece-peitteitä, nukkumismattoja, malariaverkkoja kuin vesikanistereitakin. Katastrofin iskiessä tarvikkeet lähtevät minne tahansa maailmassa, ja ne riittävät jopa hengen pakolaisleirille. Oppilaiden suosikiksi paljastui Kalkkuun rakennettu mallileikkaussali, joka näyttää täsmälleen samalta kuin kenttäsairaalassa Haitilla tai Zimbabwessa. Eivätkö ne taudit voi tarttua lääkäreihin? oppilaat halusivat tietää. Kyllä se riski on olemassa. Esimerkiksi Zimbabween mennessäni otin koleralääkkeen ennen lähtöä ja paikan päällä pidin huolta käsihygieniasta ja siitä, mitä laitoin suuhuni, Amanour kertoi. Kivempaa kuin luulisi Ennen päivän päättymistä koululaiset pääsivät vielä kiipeämään Punaisen Ristin Land Cruiserin kyytiin ja näkemään, miten vaateapuun menevät tavarat lajitellaan ennen päätymistään suuriin valkoisiin paaleihin. Pitkän päivän jälkeen oli hyvä istahtaa alas jäätelölle ja pohtia kaikkea nähtyä ja kuultua. Kiinnostavinta oli tutustua Punaisen Ristin toimintaan. En tiennyt, että se on näin laajaa, kahdeksasluokkalainen Venla Kaukokari summasi päivän annin. Tämä oli paljon kivempi paikka kuin me luulimme, luokkatoveri Kheda Abuhanova päätti. Tule mukaan! Nälkäpäivänä jokainen löytää itselleen sopivan tavan auttaa. Kouriintuntuvimman panoksen annat lähtemällä lipaskerääjäksi. Mukaan pääsee noutamalla lippaan ja keräysliivit lähimmästä keräyspisteestä Nälkäpäivänä, mutta kerääjäksi voi ilmoittautua myös etukäteen osoitteessa Nälkäpäivä.fi. Punainen Risti ottaa yhteyttä ilmoittautuneisiin, ja samalla varmistetaan, että keräyspisteissä riittää lippaita kaikille halukkaille! Jos et pysty osallistumaan Nälkäpäivään kerääjänä, voit aina osallistua lahjoittajana. Lahjoituksen voi keräyslippaan lisäksi tehdä verkossa, lahjoituspuhelimeen tai suoraan Katastrofirahaston pankkitilille. Lahjoita pankkitilille: Nordea FI Danske Bank FI Helsingin OP Pankki FI Aktia FI Suupohjan Osuuspankki FI Handelsbanken FI Tapiola FI S-Pankki FI Lahjoita puhelimella: (20,28 euroa + pvm) (10,01 euroa + pvm) Lahjoita tekstiviestillä: Viesti SPR numeroon (15 euroa / tekstiviesti) Lahjoita Punaisen Ristin sivuilla: Nälkäpäivä.fi Keräyslupa: Poliisihallituksen lupa nro 2020/2011/2603/ ja 2020/2012/2631/ Keräysaika koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Ålands landskapsregering, lupa nro 1378 K12/ Humanitaariseen toimintaan. Nettilipas osaa kieliä Viime Nälkäpäivänä kokeiltu virtuaalinen keräyslipas sai hyvää palautetta ja lippaita perustettiin mukavasti, joten kampanja jatkuu myös tänä syksynä. Uutta viime vuodesta ovat kieliversiot, sillä lippaansa kieleksi voi nyt valita myös ruotsin tai englannin. Virtuaalinen keräyslipas perustetaan netissä, ja siihen lahjoitetaan verkkopankkitunnuksilla. Nettilippaan voivat perustaa sekä yritykset että yksityishenkilöt, ja siihen jaetaan linkkiä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja sähköpostilla. Yritykset voivat myös julkaista lippaansa nettisivullaan, jolloin lippaan täyttymistä on helppo seurata. Perusta oma lipas osoitteessa Punaisen Ristin apu maailmalle 2012 Punainen Risti on Suomen suurin kansainvälistä humanitaarista apua antava järjestö. Avustustoiminnan viime vuoden luvut antavat hyvän käsityksen työn mittakaavasta. Huippuyksiköitä ja erikoistumista Suomen Punaisen Ristin erityisalaa ovat nopean avustustoiminnan yksiköt kuten kenttäsairaalat ja -klinikat sekä koulutetut SUOMALAISIA Avustustyöntekijöitä: avustustyöntekijät. Kuvassa yksi heistä, ylihoitaja Aija Miettinen, tarkastaa pienen potilaan vointia Punaisen 150 Ristin klinikalla Haitissa. Ruoka-apua: kiloa vastaa 42:n suuren matkustajalentokoneen painoa* * Elintarvikeavun yhteismäärä (mm. viljaa, ruokaöljyä ja -suolaa). Vertailukoneena Airbus A Nälkäpäivän äiti on poissa Niklas Meltio Katastrofiapua: KehityS yhteistyöapua: Vaateavun kohdemaat: 49,8 % 7,7 % 26,4 % 7,8 % 8,4 % Uganda kg Sierra Leone kg Burundi kg Kazakstan kg Mongolia kg Vaateapua Yhteensä kiloa Suomen Punaisen ristin Kalkun logistiikkakeskus lähetti maailmalle yhteensä vaatekappaletta. Avustustarvikkeet: kiloa vastaa 18:n suuren linja-auton painoa ** ** Materiaaliavun yhteismäärä (mm. majoitusja keittiötarvikkeita, hygieniatarvikkeita). Vertailukohtana kaksiakselinen kaupunkibussi. Monikymmenvuotisen uran Punaisen Ristin vapaaehtoisena tehnyt Mailis Korhonen menehtyi 8. huhtikuuta Pälkäneellä. Petäjävedellä syntynyt Korhonen oli kuollessaan 90-vuotias. Vuosien varrella Korhonen toimi kotikuntansa Pälkäneen Punaisen Ristin paikallisosastossa monessa tehtävässä muun muassa järjestäen keräyksiä ja vanhustoimintaa sekä avustaen Veripalvelua. Ainutkertaisimman panoksensa Korhonen antoi silti Punaiselle Ristille Nälkäpäivän keksijänä. Nälkäpäivä sai alkunsa Siskon päivän keräyksestä, jonka Korhonen ja Hämeen piirin Erkki Korkama toteuttivat syksyllä Keräyksen ajatuksena oli syödä yhtenä päivänä vähemmän ja lahjoittaa säästyneet rahat Itä-Afrikan nälänhädän uhreille. Tempaus oli suuri menestys, ja Nälkäpäivä laajeni valtakunnalliseksi jo seuraavana vuonna. Tänä päivänä Nälkäpäivä on Suomen Punaisen Ristin tärkein ja tunnetuin vuotuinen kampanja. Viimeiset vuodet äiti asui kotona, jossa me hoidimme häntä sisareni Maija-Liisa Korhosen kanssa. Vielä tammikuussa vietimme äidin 90-vuotispäiviä, mutta sen jälkeen voimat alkoivat hiipua. Aivan viime aikoihin asti äiti oli oma itsensä, aina onnellinen ja tyytyväinen ihminen, Korhosen tytär Sinikka Ignatius kertoo. Äiti korosti aina, että Nälkäpäivä ei ollut yksin hänen ansiotaan, vaan se tehtiin yhdessä. Hänellä oli aina kyky innostaa muita, oma rehellinen innostus tarttui. Äiti oli koko ikänsä henkeen ja vereen ristiläinen. 16 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 avun maailma hjälpens värld 3 /

10 Nuorten roolipelissä osallistujat säntäsivät pakoon sissien hyökättyä pakolaisten leiriin. Kari Nieminen Raision osastosta ja Merja Korpela Länsi- Helsingin osastosta viihtyivät Liisan torin leirimajoituksessa. Rauman osaston vapaa ehtoinen Eerikki Kivimäki kertoi Kauppatorilla omatoimisesta varautumisesta. Vuokko Kuosalla ja Anitta Virtasella oli kotivara jo kunnossa. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean pääjohtaja Yves Daccord (vas.), Suomen Punaisen Ristin puheenjohtaja Erkki Liikanen, Ilkka Uusitalo ja Erkki Tuomioja keskustelivat Euroopan kriisistä. kuvat jussi partanen, jarkko mikkonen, tatu blomqvist, kimmo holopainen ja jani rutanen Punainen Risti valtasi Porin Ari Mäntyvaara esitteli Punaisen Ristin vedenpuhdistusta Liisantorilla. Esitystä seurasi myös toiminnan johtaja Pauli Heikkinen (oik.) Varsinais- Suomen piiristä. Suomen Punainen Risti pani parastaan SuomiAreenassa heinäkuussa. teksti Kimmo Holopainen Kahdeksatta kertaa Pori Jazzien aikaan järjestetty Suomi areena on kasvanut Suomessa vertaansa vailla olevaksi yhteiskunnalliseksi kesätapahtumaksi. Rima olikin asetettu korkealle, kun Punainen Risti toimi ensimmäistä kertaa tapahtuman pääyhteistyökumppanina. Porilaiset saivat hämmästeltävää jo varsinaista SuomiAreena-viikkoa edeltävänä sunnuntaina, kun Liisantorille alettiin pystyttää Punaisen Ristin pakolais- ja evakuointileiriä. Lähes sadan teltan leiri huoltotiloineen nousi torille talkoovoimin muutamassa päivässä ja sen päälle valtava halliteltta yleisötapahtumia varten. Leirissä majoittui lopulta miltei 300 Punaisen Ristin vapaaehtoista, työntekijää ja vierasta yössä. Halusimme tarjota ihmisille pienen vilauksen siitä, millaista elämä pakolaisleirillä on. Ja samalla antaa ainutlaatuisen kokemuksen Porin kesäyössä, Punaisen Ristin tapahtumakoordinaattorina SuomiAreenassa toiminut Tiina Jakonen sanoi. Hän muistutti, että vaikka Porin leiri pystytettiin aivan kuin oikea pakolaisleiri, asuminen siellä poikkesi paljon todellisen pakolaisleirin elämästä. Meillä nukuttiin sängyissä, joita tavallisesti käytetään leirisairaaloissa. Oikeilla pakolaisleireillä perheet joutuvat usein majoittumaan lattialle solumuovipatjoille. Samaan arvioon päätyi parin telttayön jälkeen Merja Korpela Punaisen Ristin Länsi-Helsingin osastosta. Retkeilen paljon, ja siihen verrattuna täällä on suorastaan herraskaiset olot. Liikenteen melua kuuluu vähän, mutta ei se ainakaan minun yöuniani ole häirinnyt, Liisantorin huoltojoukoissa vapaaehtoisena ahertanut Korpela jutteli. Samoilla linjoilla oli naapuriteltassa asunut Kari Nieminen Raision osastosta. Kokemus on ollut tosi positiivinen, en jättäisi väliin mistään hinnasta. Yhtenä yönä teltassa oli pikkuisen kylmä, mutta se hoitui pistämällä pikkuisen villapaitaa ja pitkää alushousua, tuumasi Nieminen, jolla oli matkaseuranaan koko perhe: vaimo Tarja Tiitta-Nieminen, tämän poika Janne Virkki, 17, sekä oma tytär Sanna Nieminen, 19. Evakuointisairaala vetonaulana Porin Kauppatorilla esillä oli käytännössä koko Punaisen Ristin kotimaan toiminta: ensiaputoiminta, ystävätoiminta, nuorisotoiminta, maahanmuuttaja- ja pakolaistoiminta, Veripalvelu, Kontti... Kansainvälistä avustustoimintaa Keskustorilla edustivat Punaisen Ristin kenttäsairaalaosasto sekä näyttelyn todellinen vetonaula, telttarivistön päähän pystytetty kokonainen evakuointisairaala. Evakuointisairaala on Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan uutuus, jonka suunnittelun juuret juontavat vuoden 2004 Kaakkois-Aasian tsunamiin. Kun jotain vastaava tapahtuu, evakuointisairaala lähetetään ka- tastrofialueelle huolehtimaan ensisijaisesti suomalaisista ja muista EU-kansalaisista. Ajatuksena on nimenomaan hoitaa potilaat matkustuskuntoon, jotta heidät voidaan kuljettaa kotimaihinsa saamaan jatkohoitoa, avustustyöntekijä Hannele Toivola kertoi sairaalatelttaa hämmästelleille vieraille. Samalla selvisi, että neljä tonnia painava sairaala saadaan Punaisen Ristin logistiikkakeskuksesta Tampereelta lentokentälle muutamassa tunnissa. Kohteessa se on käyttökunnossa kolmessa tunnissa. Evakuointisairaala on niin uusi, että sitä ei ole vielä testattu tositoimissa, mutta sairaalan lähettämistä ja toimintaa harjoiteltiin yhteispohjoismaisessa harjoituksessa Luulajassa. Silloin kaikki toimi hyvin. Hyvin evakuointisairaala toimi myös SuomiAreenan yleisöön, joka virtasi sisään tasaisena nauhana. Kuultiin tuossa kaupungilla, että täällä on tällainen, joten piti tulla vilkaisemaan. Tämä sairaala on aivan mahtava konsepti. Täytyykin muistaa lahjoittaa, kun seuraavan kerran tulee keräyslipas vastaan, Joel Salminen mietti. Kysymyksiäkin avustustoiminta herätti. Kenttäsairaalaosaston toimintaa esitellyt avustustyöntekijä Virpi Teinilä sai vastatakseen kysymyksen, miten suomalaiset osaavat hoitaa potilaita maailman äärissä ilman yhteistä kieltä hoidettavien kanssa. Siinä auttaa, että kaikissa maissa on paikallinen Punaisen Ristin tai Puolikuun sisaryhdistys, jolta saamme apua. Esimerkiksi Haitin kreoli kuuluu aika harvan kielitaitoon, mutta Haitissakin on Punainen Risti, josta saimme apuvoimia, Teinilä muistutti. Naapurissa Punaisen Ristin kotimaan toiminnan teltassa pohdittiin ensiaputaitoradan päätteeksi omatoimista varautumista. Rauman osaston vapaaehtoinen Eerikki Kivimäki esitteli Anitta Virtaselle ja Vuokko Kuosalle esimerkkikotivaran, jolla pärjäisi poikkeustilanteessa viikon kotioloissa: elintarvikkeita, lääkkeitä, paristoja, vesiastioita, joditabletteja... Itse asiassa meiltä löytyy kaikki kotoa! Sen verran on tullut käytyä Punaisen Ristin kursseja, Kuosa yllätti. Siis ihan työn puolesta. Punaisen Ristin vapaaehtoinen en vielä ole, mutta ehkä sekin aika vielä koittaa! Rouvien jatkettua eteenpäin Eerikki Kivimäki arvioi, että kävijöitä oli riittänyt mukavasti epävakaisesta säästä huolimatta. Aika on mennyt nopeasti, kun on koko ajan ollut tekemistä, Kivimäki jutteli. Punainen Risti on täällä todella hienosti esillä. Aivan varmasti tällainen esiintyminen tuo meille uusia jäseniä ja lahjoittajia. Huippuvieraat vetivät väkeä Yhteiskunnallisessa kesätapahtumassa kun oltiin, jokaista päivää rytmittivät ajankohtaiset Punaisen Ristin keskustelut ja haastattelut. Yksi kiinnostavimmista vieraista oli Syyrian Punaisen Puolikuun puheenjohtaja Abdul Rahman Attar, joka saapui keskiviikkona Poriin suoraan Damaskoksesta Suomen Punaisen Ristin kutsusta. Attar puhui Liisantorin lavalla kotimaansa yhä syvenevästä humanitaarisesta katastrofista ja vetosi lahjoittajiin ja tukijoihin, ettei syyrialaisia unohdettaisi. käännä 18 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 avun maailma hjälpens värld 3 /

11 Punaisen Ristin vapaaehtoiset ja avustustyöntekijät pystyttivät Liisantorin pakolaisleiriin parissa päivässä lähes sata majoitustelttaa. Avustustyöntekijä Riitta Mäki-Vaurio esitteli Punaisen Ristin evakuointisairaalaa kävijöille Kauppatorilla. Erityisesti suomalaisten pelastamiseksi maailman ääristä suunniteltu sairaala oli näyttelyn vetonaula. Punaisen Ristin toiminta esittäytyi Kauppatorilla koko laajuudessaan. Kontin valikoima kiinnosti kävijöitä. Vapaaehtoiset Kea Kallio (vas.), Emma Löövi, Lotta Ollila ja Anna Löövi ryhmittyivät yhteiskuvaan juontaja-muusikko Axl Smithin kanssa. Smith otti Suomi- Areenassa torstaina kantaa vuorovaikutuksen ja suvaitsevaisuuden puolesta. Punaisen Ristin feissari Karla Pikkarainen esitteli järjestön toimintaa Kanerva Kuismalle Kauppatorilla. Vakuuttava esiintyminen SuomiAreenassa houkutteli monet ryhtymään Punaisen Ristin tukijoiksi. Yli 200 vapaaehtoista, avustustyöntekijää ja työntekijää toteuttivat Porissa sellaisen Punaisen Ristin festivaalin, ettei moista ole ennen Suomessa nähty. Varmin merkki onnistuneesta tapahtumasta oli se, että viikon lähestyessä loppuaan Punaisen Ristin väki suunnitteli jo innolla tulevia voimannäyttöjä. Syyria puhutti myös Punaisen Ristin kansainvälisen komitean pääjohtajaa Yves Daccordia, ulkoministeri Erkki Tuomiojaa, Punaisen Ristin puheenjohtajaa Erkki Liikasta ja EU:n Lähi-idän ulkosuhteiden päällikköä Ilkka Uusitaloa. Huippuvieraat nousivat Liisantorin lauteille torstaina keskustelemaan otsikolla Leviääkö Välimeren alueen hätä meillekin?, mutta aihe todettiin heti kättelyssä riittämättömäksi. Välimeren kriisi on jo levinnyt Eurooppaan mm. pakolaisvirran muodossa, ja varsinkin Etelä-Eurooppa on talouskurimuksen jatkuessa kriisissä itsekin. Keskustelijat kantoivat huolta hyvinvoinnin epätasaisesta jakautumisesta Euroopassa samaan aikaan, kun koko maanosan painoarvo maailmantaloudessa kutistuu. On järkyttävää, että ihmisen yhteiskunnallinen asema määrittää nykyään hänen elinikänsä. Luokkayhteiskunta, jonka luulimme jo jättäneemme taaksemme, on tekemässä paluuta, ulkoministeri Tuomioja huolehti. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean pääjohtaja Daccord puolestaan varoitti seurauksista, mikäli talouskriisin ahdinkoon ajamat ihmiset jätetään oman onnensa nojaan. En halua syyllistää mitään tiettyjä maita, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa on paljon ihmisiä, jotka elävät kaiken sosiaalisen turvan ulkopuolella, ja se hyväksytään yleisesti. Jos emme pidä varaamme, meillä voi olla viiden vuoden päästä sama tilanne, Daccord vertasi. Kaikki keskustelijat painottivat, että Syyrian tilanne voidaan ratkaista vain koko kansainvälisen yhteisön voimin. Kaikki osapuolet on saatava nyt samaan neuvottelupöytään. Kansainvälisen yhteisön pitää puuttua asiaan, mutta samalla miettiä huolellisesti, miten Syyriaa tuetaan pidemmällä aikavälillä. Libyassa hallinto vaihtui, mutta se ei tuonut vakautta, Tuomioja arvioi. Ilkka Uusitalo korosti myös kansalaisyhteiskunnan roolia yhteiskunnallisissa muutoksissa. Kansalaisjärjestöt ovat tärkeitä tiedon ja vaikuttamisen kanavia. Esimerkiksi juuri Punainen Risti on organisaatio, joka pystyy tehokkaasti vaikuttamaan puolueettomuutensa ja riippumattomuutensa ansiosta, Uusitalo sanoi. Nuoret roolipelin pyörteissä Muissa Punaisen Ristin keskusteluissa pohdittiin muun muassa, miksi maailmalle kannattaa viedä apua, minne radikalismi katosi, ja mikä ihmisiä eri puolilla maailmaa yhdistää. Nuorison tilannetta ja tulevaisuutta pohdittiin paljon. Kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen ja nuorisotutkija Mikko Salasuo huolehtivat perjantaina Liisantorilla, että kielteinen julkinen keskustelu asettaa nuorten harteille kohtuuttoman taakan. Julkinen keskustelu on kuin kaataisi kylmää vettä nuorten niskaan. Se luo nuorille kuvaa, että jos et onnistu, sinulla ei ole mitään mahdollisuuksia, Mikko Salasuo kuvasi. Sanni Grahn-Laasonen oli samoilla linjoilla. On kohtuutonta, että nuori alkaa 15-vuotiaana tuntea paineita vaikeasta työllisyystilanteesta tulevaisuudessa. Keskustelu nuorista liitetään myös liian usein syrjäytymiseen. Jos nuori ei heti löydä sitä omaa juttua, heti aletaan puhua syrjäytymisestä. Sellainen puhe lannistaa nuoret. Uhkakuvien maalailun sijaan nuoret tarvitsevat mielekästä tekemistä. He tarvitsevat omanarvontuntoa vahvistavia ja osallistumaan kannustavia harrastuksia, jotka eivät saa olla rahasta kiinni, keskustelijat päättivät. Ja kuin johtopäätöstä painottaakseen Punainen Risti tarjosi nuorille Suomi areenassa juuri tätä. Yli viisikymmentä nuorta osallistui Konfliktin keskellä -roolipeliin, jossa heistä tuli kahdeksi päiväksi kuvitteellisen Zuboumban valtion syrjittyä vähemmistöä. Porin ympäristössä toteutetussa pelissä nuoret joutuivat sodan jaloista pitkälle pakomatkalle keskellä väkivaltaa, nälkää ja viranomaisten mielivaltaa aivan kuten pakolaiset oikeassa elämässä. Pelin tavoitteena on haastaa osallistujat koettelemaan omaa arvomaailmaansa ja käsityksiään pakolaisuudesta. Samalla haluamme tietenkin tarjota unohtumattoman kokemuksen, kertoi Punaisen Ristin humanitaarisen oikeuden asiantuntija Jani Leino. Elämänsä ensimmäiseen roolipeliin osallistuneet Jemina Iiponen ja Laura Sääskilahti vakuuttivat pelin päätyttyä, että tavoite saavutettiin. Peli oli hyvällä tavalla kaamea kokemus, Jemina Iiponen tiivisti. Laura Sääskilahti pohti jo lähtevänsä avuksi tulevia pelejä järjestettäessä. Peli lisäsi ymmärrystäni pakolaisista ja heidän kohtaamistaan tunteista. Haluaisin jatkossa itse olla apuna pelien järjestämisessä, jotta mahdollisimman moni voi saada tämän kokemuksen. Ensi vuonna uusiksi? Yhdellä sanalla Punaisen Ristin esiintyminen SuomiAreenassa oli suurmenestys. Yli 200 Punaisen Ristin vapaaehtoista, avustustyöntekijää ja työntekijää toteuttivat Porissa Punaisen Ristin festivaalin, jollaista ei ole kotimaan kamaralla ennen nähty. SuomiAreenan onnistumisesta kertoo paljon se, että viikon lähestyessä loppuaan Liisantorin pakolaisleirissä suunniteltiin jo uutta kierrosta. Tuossa vähän puhuttiin toisten vapaaehtoisten kanssa, että samantyyppisen tapahtuman voisi järjestää jossain muuallakin. Iso työhän tässä on, mutta näkyvyyttä saa valtavasti, Merja Korpela suunnitteli. Ja mikäs tämän mukavampi tapa viettää kesää olisi? Naapurissa Niemisen perheen teltassa oltiin samoissa tunnelmissa. Tosi mukava leiri on ollut, Tarja Tiitta-Nieminen vahvisti. Ensiapupäivystyksistä on jäänyt sen verran vapaa-aikaa, että olemme ehtineet tutustua myös muihin tapahtumiin. Jazz-katukin käytiin katsomassa, mutta ei se oikein meitä säväyttänyt, Punaisen Ristin tapahtuma on enemmän meidän juttumme. Ensi kesänä vuorossa on Suomen Punaisen Ristin yleiskokous Turussa. Seuraavan kerran siis siellä? Tai hetkinen... ehkä koko yleiskokousväen voisi majoittaa pakolaisleiriin se vasta olisi jotain! Suuret kiitokset kaikille Porin SuomiAreenaan osallistuneille vapaa ehtoisille, vieraille ja koko Punaisen Ristin väelle! 20 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 avun maailma hjälpens värld 3 /

12 Härmäin osaston ensiapuryhmän Matti Tampsi ja Tuula Latvala tarkkailevat päänsä lyöneen naisen vointia. Tampereen osaston ensiapuryhmäläiset Kalevi Kaikkonen (vas.) ja Jorma Talus auttavat rintakipuista potilasta. Sattuipa Savonlinnassa Kesäisenä viikonloppuna Savonlinnassa tuntui sattuvan onnettomuuksia sadan metrin välein. Onneksi auttajia riitti Punaisen Ristin ensiavun SM-kilpailuissa. teksti Sanna Räsänen kuvat Niklas Meltio Vanhempi herrasmies kumartuu kaksinkerroin käpertyneen naisen puoleen. Mä olen Jorma Talus Punaisesta Rististä. Mikä on hätänä? Rintaan sattuu... aii... Käy tähän istumaan. Onko sulla jotain lääkitystä? Ei ole. Puristaa... kovasti... Otetaan ihan rauhassa. Apu on hälytetty paikalle. Mä otan sulta kohta henkilötietoja. Onko sun kylmä? Jorma Taluksen mitatessa rintakipuisen naisen pulssia ja hengitystä Kalevi Kaikkonen juttelee naiselle rauhalliseen sävyyn. Vieressä Veikko Vasama soittaa hätäkeskukseen. Kyseessä on osaava auttajakolmikko, tamperelaisia ensiapupäivystäjiä, joilla on vuosikymmenten kokemus erilaisista ensiaputaitoja vaatineista tilanteista. Sadan metrin päässä pyöräilijä on törmännyt jalankulkijaan. Pyöräilijä makaa maassa ja valittaa kipeää olkapäätään. Jalankulkija on kaatunut ja lyönyt otsansa. Paikalle on osunut Härmäin osaston ensiapuryhmäläisiä. Lauri Luomaluhta auttaa pyöräilijää avaruuslakanan päälle makuulle, M at ti Tampsi soittaa hätäkeskukseen, ja Tuula Latvala auttaa otsansa satuttanutta jalankulkijaa. Toiminta päättyy! "Seniori-ikäisillä ensiapupäivystäjillä on tietojen lisäksi taitoa ja varmuutta, jotka yhdistyvät parhaalla mahdollisella tavalla." R eddie on kanssa pipi. Masussa on ontto kohta ehkä jäätelö voisi auttaa? Samalla radiopuhelimesta tulee tieto, että on aika lopettaa. Avaruuslakanalta nousee Kalevi Pihlajamäki, jonka olkapäässä ei näytä olevan enää minkäänlaisia kipuja. Tiessään ovat myös otsa teatterimeikistä punaisena olevan jalankulkijan Hanna Vehviläisen tuskat. Tamperelaisilta apua saanut rintakipupotilas Mirja Nissinen hymyilee iloisesti. Pihlajamäki, Vehviläinen ja Nissinen ovat vapaaehtoisia, jotka ovat tulleet Savonlinnaan näyttelemään potilaita Punaisen Ristin ensiavun SM-kilpailuihin. Kokeneet ensiapuryhmäläiset ovat paikalla mittelemässä taitojaan ensiapuryhmien senioriluokan Suomen mestaruudesta. Kun kilpailijat keräävät tavaroitaan kasaan ja lähtevät kohti seuraavaa rastia, tuomarit merkitsevät arviointilomakkeisiin, mitä ryhmä muisti ja mitä unohti, mistä tulee piste ja mistä ei. Polkupyörärastin toimintaa arvioinut ensiapukilpailujen tuomari Henri Backman kehuu Härmäin osastoa rauhallisuudesta, potilaiden tutkimisen suunnitelmallisuudesta ja siitä, miten ystävällisesti he juttelivat potilaille. Miinus tulee siitä, että pötkölleen asetetulle pyöräilijälle unohtui reppu selkään. Uutuutena seniorisarja Punainen Risti järjestää ensiapuryhmien Suomen mestaruuskilpailut joka toinen vuosi. Perinteisesti niissä on kilpailtu neljässä sarjassa: aikuiset, nuoret, varhaisnuoret eli Reddie Kidsit ja ensivasteparit. Tänä vuonna vietettävän senioreiden teemavuoden kunniaksi ensiapukilpailuihinkin päätettiin nostaa erityinen sarja: kolmihenkiset seniorijoukkueet, joihin hyväksyttiin vain yli 63-vuotiaita kilpailijoita. Tänne oli valmisteltu hyvät rastit ja tuomarit olivat ystävällisiä. Olemme nauttineet tästä kisasta. Pirjo Kontio on hyvä päällikkö, me olemme päässeet kisan aikana harjoittelemaan ensiaputaitojamme ja oppimaan ryhmänä toimimista, Kajaanin osaston senioriryhmän jäsen Pirkko Schroderus kertoo kilpailun päätyttyä. Schroderuksen kehuma ryhmänvetäjä Pirjo Kontio on samaa mieltä. Rastit olivat todella mielenkiintoisia. Olen iloinen, että seniorisarja järjestettiin ja mekin saimme osallistua. Muistetaan, että mekin ollaan vielä täällä, kertoo Kontio, joka itse osallistui viime vuonna ensiapupäivystyksiin yli 500 tuntia. Senioreilla on aikaa auttaa Seniori-ikäisillä ensiapupäivystäjillä on tietojen lisäksi taitoa ja varmuutta, jotka yhdistyvät parhaalla mahdollisella tavalla. Erityisesti henkistä tukea vaativissa tilanteissa he ovat täysin korvaamattomia, sanoo Punaisen Ristin terveydenhuollon suunnittelija Niina Hirvonen. On rikkaus, että meillä on ensiapuryhmissä kaiken ikäisiä, mutta senioreiden tärkeys korostuu erityisesti silloin, kun pitää löytää päivystäjiä päiväsaikaan arkena. Senioreilla on usein muita paremmat mahdollisuudet joustaa. Savonlinnan SM-kilpailuissa seniorisarjan voitto meni lopulta Tampereelle, kajaanilaiset sijoittuivat toiseksi ja Härmäin osaston ensiapuseniorit kolmansiksi. Lämmin kiitos kaikille kilpailijoille, potilaita esittäneille ja muille järjestelyihin osallistuneille vapaaehtoisille sekä kannustusjoukoille! Häme ja HUP tuplamestareiksi Ensiavun SM-kilpailujen tulokset 2013: Aikuisten sarja 1. Hämeen piirin joukkue Tampereen osastosta 2. Helsingin ja Uudenmaan piirin joukkue Länsi- Helsingin osastosta 3. Varsinais-Suomen piirin Peimarin ensiapuryhmä (Kaarinan, Paimion, Piikkiön ja Sauvo-Karunan osastot) Ensivasteparien sarja 1. Varsinais-Suomen piirin joukkue Aurajoen osastosta 2. Länsi-Suomen piirin joukkue Jyväskylän osastosta 3. Hämeen piirin ykkösjoukkue Tampereen osastosta Nuorten sarja 1. Helsingin ja Uudenmaan piirin joukkue Järvenpään osastosta 2. Lapin piirin joukkue Inarin osastosta 3. Hämeen piirin joukkue Nokian osastosta Varhaisnuorten sarja 1. Helsingin ja Uudenmaan piirin ykkösjoukkue Länsi- Vantaan osastosta 2. Hämeen piirin ykkösjoukkue Länsi-Teiskon osastosta 3. Savo-Karjalan piirin joukkue Tohmajärven osastosta Senioreiden sarja 1. Hämeen piirin joukkue Tampereen osastosta 2. Oulun piirin joukkue Kajaanin osastosta 3. Länsi-Suomen piirin joukkue Härmäin osastosta 22 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 avun maailma hjälpens värld 3 /

13 20 vuotta Omaishoidon tukea Juhlan hetki Punaisen Ristin 20 vuotta täyttävä omaishoitajien tukitoiminta tarjoaa virkistystä ja vertaistukea omaishoitajan raskaassa arjessa. Siilinjärven juhlaseminaariin toi tervehdyksensä myös paikkakunnan oma poika, pääministeri Jyrki Katainen, jolle omaishoitajuuden haasteet ovat omasta perheestä tuttuja. teksti Irene Pakkanen kuvat Timo Hartikainen Lähes 200 vierasta osallistui Punaisen Ristin omaishoitajien tukitoiminnan juhlaseminaariin Siilin järvellä. Punaisen Ristin 20 vuotta täyttävän omaishoitajien tukitoiminnan juhlaseminaari kokosi Siilinjärven Kunnonpaikkaan auditorion täydeltä omaishoitajia ja Punaisen Ristin vapaaehtoisia. Puheissa ja taukokeskusteluissa vuorottelivat rakkaus ja huoli omaishoitajien jaksamisesta. Suuri ongelma on, että omaishoitajat eivät osaa tai jaksa hakea apua. Läheskään kaikki omaishoitajat eivät tiedä tukiasioista tai palveluista, joihin he ovat oikeutettuja, Punaisen Ristin omaishoidon koordinaattori Sisko Aalto arvioi puheenvuorossaan. Aallon mukaan kunnissa ei ole osattu budjetoida riittävästi omaishoitoon. Rahan ohella omaishoidon haasteita ovat elämäntapojen yksilöllistyminen, muuttoliike ja sinkkuus. Punaisen Ristin vapaaehtoiset tukevat omaishoitajia jo kahdeksan piirin alueella 43 osastossa. Omaishoitajien tukitoiminnassa läheistään hoitaville omaisille tarjotaan virkistys- ja ryhmätoimintaa, koulutusta, ohjausta ja henkistä tukea. Lisäksi Punainen Risti on järjestänyt omaishoitajille liikunnallisia kursseja ja terveystarkastuksia yhteistyössä kuntien kanssa. Vapaaehtoiset ovat tarpeellinen linkki omaishoitajien ja viranomaisten välillä, mutta tärkeää on myös vertaistuki. Parhaiten omaishoitajan arkea tuntee toinen omaishoitaja, Sisko Aalto muistutti. Hallitustason tunnustusta Samoilla linjoilla oli pääministeri Jyrki Katainen, joka toi seminaariväelle Suomen hallituksen kiitokset Punaisen Ristin arvokkaasta työstä omaishoitajien jaksamisen tukemiseksi. Omaishoitajuus koskettaa myös pääministeriä läheltä, sillä hänen isänsä Yrjö Katainen toimii hänen äitinsä Marjan omaishoitajana. Yrjö Katainen osallistuu Siilinjärvellä myös Punaisen Ristin omaishoitajien tukityöhön. Sitä kautta olen saanut perehtyä tähän toimintaan. Meidän perheen kokemuksen mukaan kaikki yhteisöt, jotka tukevat omaishoitajan henkistä ja fyysistä jaksamista, ovat mielettömän tärkeitä, samoin kotiin tuotu julkinen palvelu, Katainen kiitti. Kataisten perheellä on kahdeksan tuntia viikossa apunaan myös henkilökohtainen avustaja. Kun henkilökohtainen avustaja tulee, isä pääsee hoitamaan asioita, voi käydä lenkillä ja levätä. Äidilleni avustajasta taas on tullut läheinen ystävä, jonka kanssa hän voi keskustella ja käydä vähän kaupungillakin. Puheenvuorossaan pääministeri pohdiskeli, että omaishoidon rahoitusta tulisi keskittää enemmän tukipalveluihin kuin jakaa suorana tukena omaishoitajille. Hoidettaville tarvitaan kuntoutusta ja sijaishoitopaikkoja, hoitajalle aitoja mahdollisuuksia vapaapäivään ja kotiin erilaisia palveluja. Suora rahallinen tuki on tärkeä monelle, mutta rahasta ei ole apua, jos hoitaja kotona ei jaksa, Katainen muistutti. Katainen kertoi pallotelleensa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon kanssa ajatusta omaishotellista. Omaishotellissa saisi terveyspalveluja ja kuntoutusta, mutta toimintamalli olisi kevyempi ja paikka kotoisampi kuin terveyskeskus tai sairaala. Minulle omaishoitajuus on ennen kaikkea välittämistä. Harva ryhtyy omaishoitajaksi rahan vuoksi, vaan siksi, että se tuntuu oikealta, Katainen pohdiskeli. Isot rahat kyseessä Suomessa jo nyt yli 80 prosenttia ikääntyneiden hoidosta tapahtuu omaishoitona, ja valtion ja kuntien suunnitelmissa hoito painottuu yhä enemmän omaishoidon suuntaan. Eniten ikäihmisiä auttavat omat puolisot ja toiseksi eniten aikuiset lapset. Omaishoidettava voi kuitenkin olla myös muu läheinen kuin puoliso tai oma vanhempi. Omaishoidon tukea maksetaan noin omaishoitajalle. Kansaneläkelaitoksen tekemän arvion mukaan yhden vanhuksen omaishoito säästää noin euroa vuodessa. Omaishoito säästää kuntien hoitomenoja noin kaksi miljardia euroa vuodessa, sillä omaisten auttamat vanhukset käyttävät vain vähän julkisia tai yksityisiä palveluja. Kelan tutkijan Sari Kehusmaan mukaan kunnat säästävät palvelumenoissa vuosittain omaishoidon ansiosta noin 338 miljoonaa vuodessa. Valtio on ohjaamassa tänä vuonna yli 10 miljoonaa tukea omaishoitoon, mutta se edellyttää kunnilta 22 miljoonan vastaantuloa. Tuore vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntia entistä tiukemmin järjestämään iäkkäille riittävät, helposti tavoitettavat, turvalliset ja kodinomaiset palvelut, ja myös omaishoito korostuu laissa. Siilinjärven juhlaseminaarissa puhunut Kuopion kaupungin hoivajohtaja Mari Antikainen kiitteli, että uudistukset tuovat pitkäjänteisyyttä päätöksentekoon. Vanhustenhuoltosuunnitelma pitää jatkossa tehdä koko valtuustokaudelle, vaikka omaishoitoon käytettävät varat arvioidaan edelleen kunnissa vuosittain. Aino Räsänen (vas.) ja Raija Kekäläinen kertoivat juhlaseminaarissa omista kokemuksistaan omaishoitajana. "Moni kokee hylkäämisen tunteita ja syyllisyyttä. Tunteista voi olla vaikea puhua, mutta niitä voidaan käsitellä toisinkin. Voidaan maalata, näytellä, tanssia tai kirjoittaa." Leena Arponen, omaishoidon tuen vapaaehtoinen Palveluseteli otettiin Kuopiossa käyttöön vuonna 2010, mutta Antikaisen mukaan se ei riitä, sillä tilanteet kodeissa ovat niin erilaisia. Yksi vaihtoehto saada vapaata asioiden hoitoa tai vaikka kampaajaa varten on tuoda omainen muutamaksi tunniksi päiväkeskukseen. Omaishoitaja voi sopia ajan suoraan päiväkeskuksen kanssa. Antikainen nosti esiin myös mallin, jossa omaishoidettavalle räätälöidään palvelut henkilökohtaisen budjetin puitteissa. Sitran rahoittamassa kokeilussa Tampereella on esimerkkien kautta kuvattu ja laskettu euroiksi kaikki palvelut, jotka omaishoitaja ja hänen hoidettavansa tällä hetkellä saavat. Kokeilussa omaishoitoperheiden palveluiden vuosikustannukset vaihtelivat nollasta euroon. Keskimäärin tukipalveluihin tarvittiin euroa. Palveluihin kuului esimerkiksi kotihoitoa, apuvälineitä, päivätoimintaa ja lyhytaikaishoitoa asumisen palveluyksikössä. Vertailun vuoksi tehostetun palveluasumisen vuosikustannus on euroa henkeä kohti. Osa omaishoitoperheistä ei halunnut muuta kunnallista tukea kuin omaishoidon palkkion. Osa sai paljon hoitoa tukevia palveluja. Joillekin perheille sopi ratkaisu, jossa he saivat vain palveluja, mutta eivät palkkiota. käännä 24 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 avun maailma hjälpens värld 3 /

14 Siilinjärven juhlaseminaarissa puhunut pääministeri Jyrki Katainen näki, että omaishoidon tuen pitäisi painottua mieluummin palveluihin kuin rahalliseen apuun. Tuli ne vastamäetkin luvattua... Punaisen Ristin omaishoitajien tukitoiminta Suomen Punainen Risti on järjestänyt tuki toimintaa omaishoitajille vuodesta Omaishoidon tukitoimintaa pyörittävät Punaisen Ristin vapaaehtoiset tukenaan Punaisen Ristin omaishoidon työntekijät. Omaishoidon tukitoimintaa järjestetään jo 42:ssa Punaisen Ristin paikallisosastossa kahdeksan piirin alueella. Omaishoitajien tukitoiminta on tarkoitettu kenelle tahansa vaikeassa elämäntilanteessa olevalle vanhuksen tai pitkäaikaissairaan omaishoitajalle ja hänen perheelleen. Toiminnan tavoitteena on edistää omaistaan hoitavien terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia. Tukitoiminnassa läheistään hoitaville omaisille tarjotaan monipuolista ohjausta ja neuvontaa, henkistä tukea sekä terveyteen, etuuksiin ja hyvinvointiin liittyvää koulutusta. Tärkeä toimintamuoto on myös vapaaehtoisten toteuttama virkistys- ja ryhmätoiminta. Tilanteiden vaihtelevuus tuli juhlaseminaarissa esiin myös omaishoitajien omissa kokemuksissa. Raija Kekäläisen perheessä elämä sai uuden rytmin 20 vuotta sitten, kun Raijan mies sairastui aivohalvaukseen. Nuorin perheen neljästä lapsesta oli tuolloin seitsemänvuotias. Sairaus otti liikunnan, puhekyvyn ja kirjoittamisen. Vuoden kuluttua miehellä puhkesi epilepsia, johon etsittiin pitkään sopivaa lääkitystä. Kaksi vuotta sitten todettiin diabetes, ja alkoi taas uudenlainen elämäntapa mittauksineen ja ruokavalioineen, Raija Kekäläinen kertoo. Päätös ryhtyä hoitamaan omaa puolisoa oli Raijalle itsestään selvä. Kun tein kerran alttarilla päätöksen, että tahdon. Kotihoito käy Kekäläisten luona aamulla, mutta päivän muista rutiineista ja illalla miehen nukkumaanmenosta Raija huolehtii yksin. Nosturista on apua, mutta puolison auttaminen pyörätuoliin tai vuoteeseen on voimainkoetus seitsemänkymppiselle omaishoitajalle. Iloinen elämänasenne ja vuorohoito vanhainkodilla tukevat Kekäläistä jaksamaan. Siivooja käy kerran kuussa. Punaisen Ristin tukitoimintaan Raija osallistuu, jos suinkin pääsee kotoa lähtemään. Parasta lepoa omaishoitajalle on päästä yksin metsään. Myös kirjoittaminen helpottaa. Kirjoitan runoja vaikka velliä keitellessä. Niitä on satoja. Kekäläisen mielestä omaishoidossa kaivataan uudenlaista asennetta. Palvelujen saaminen kotiin on tiukan takana. Olisi kaikille helpompaa, jos hoitoa saisi enemmän kotiin eikä sitä tarvitsisi lähteä invataksilla hakemaan. Myös Aino Räsänen päätti hoitaa miestään kotona niin pitkään kuin mahdollista, kun miehellä oli todettu muistisairaus. Tulin 44 vuotta sitten luvanneeksi ne vastamäetkin, hän perustelee. Vastavuoroisuuttakin päätöksessä oli. Kun Aino pian naimisiinmenon jälkeen sairastui reumaan, mies tuki ja auttoi. Jaksaakseen omaishoitajana Räsänen osti kaikilla tuilla palveluita ja pyrki pitämään vapaat säännöllisesti. Usein vapaa kuitenkin paloi asioita hoidellessa. Eräänä päivänä neurologi sitten ilmoitti, että miehestä ei enää ollut kotihoitoon. Kaikista vaikeinta oli nähdä, miten toisella oli ikävä laitoksessa ja niin oli minullakin. Viimeiset kaksi ja puoli vuotta Räsänen kävi katsomassa ja auttamassa miestään lähes joka päivä, joskus öisinkin. Leskeksi jäätyään hän on tukenut muita omaishoitajia. Moni on tullut kertomaan, että ei saa mitään palveluja kotiin. Minä neuvon, mihin kaikkeen he ovat oikeutettuja. Vaan ei se kauheasti vie vapaaehtoisten innostusta eteenpäin, jos raha tulee heti vastaan. Räsäsen mielestä sijaispaikoista annetaan liian ruusuinen kuva. Totuus on, että monen omainen ei suostu lähtemään minnekään. Tunteiden purkaminen helpottaa Mikkelissä omaishoidon tuen vapaaehtoisena vuodesta 2010 toiminut Leena Arponen soisi omaishoitajille enemmän mahdollisuuksia purkaa tunteitaan. Moni kokee hylkäämisen tunteita ja syyllisyyttä. Tunteista voi olla vaikea puhua, mutta niitä voidaan käsitellä toisinkin. Voidaan maalata, näytellä, tanssia tai kirjoittaa. Sitä voisi kehitellä myös Punaisen Ristin ryhmissä, eläkkeellä oleva terveydenhoitaja miettii. Sairaanhoitaja Anne Huusko ohjaa omaishoitajien tukiryhmää Siilinjärvellä. Punaisella Ristillä on Pohjois-Savossa ryhmät myös Kuopiossa, Lapinlahdella, Nilsiässä, Sukevalla, Sonkajärvellä ja Varpaisjärvellä. Kuukausittain kokoontuvassa ryhmässä keskustellaan omaishoitoon liittyvistä asioista ja jaksamisesta, tehdään terveystarkastuksia, kuunnellaan vierailijoita ja käydään virkistäytymässä, vaikkapa keilaamassa tai järviristeilyllä. Omaishoidon järjestämisessä keskeistä olisi tukien päivittäminen niin, että omaishoitajia kohdellaan samanarvoisesti niin rahallisen tuen kuin palvelujenkin suhteen Suomen joka kolkassa, Huusko linjaa. Huuskon omaan elämään omaishoitajien vapaaehtoisena tukena toimiminen tuo paljon iloa. Paras palkinto on, kun ihmiset tulevat ryhmään. Jos joku vielä lähtee hymy huulilla, tiedän antaneeni jotain. Punaisen Ristin omaishoitajien tukitoiminnan 20-vuotisjuhlan valtakunnallinen päätapahtuma järjestetään 23. marraskuuta Helsingin Valkoisessa Salissa. Tilaustyönä ruoka-annokset: kiusaukset, täyte- ja voileipäkakut, salaatit ym. Juhlapalvelut Tiloissamme vuokrattavana edustussauna 26 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013

15 Kaisa Eerola toi Punaisen Ristin Konttiin ison kassillisen ylimääräiseksi käynyttä tavaraa. Kelpaisiko itselle tai lahjaksi? Paikan päällä on vastassa Vantaan Kontin henkilökuntaa ja isot häkit lahjoitustavaroille. Monenlaista onkin jo käyty tuomassa häkkeihin. Pusseista pilkottaa ainakin kirjoja ja vaatteita ja muutama kodinkone. Vilautan oman lahjoituskassini sisältöä Vantaan Kontin päällikölle Marje Arviselle. Kassissani on sininen astiasto, paitoja, muutamat farkut, lastenvaatteita, leluja, laukkuja sekä keraaminen orava. Kelpaavatko tavarani lahjoituksiksi? Ainakin päällisin puolin kelpaavat. Pääkriteerit ovat, että tavaroiden tulee olla puhtaita, ehjiä ja siistejä, Arvinen sanoo. Huonokuntoisista lahjoituksista on Kontille vain haittaa, sillä jätteiden lajittelu tuo kuluja, jotka ovat pois Punaisen Ristin työhön menevästä potista. Nyrkkisääntö on se, että tavaran tulisi olla sellaisessa kunnossa, että voisit kuvitella ostavasi sen itsellesi tai lahjaksi. Retrossa ja antiikissa saa olla pieniä kolhuja, ne kuuluvat asiaan. Esimerkiksi Arabiaa ostetaan kyllä hiukan elämää nähneenäkin, mutta naarmuuntuneita Ikean astioita ei halua kukaan. Konttiin voi lahjoittaa monenlaista tavaraa vaatteista ja huonekaluista koruihin ja koristeesineisiin. Lahjoitustavaran pitää kuitenkin olla ehjää ja puhdasta. Arvojen mukaista tavaraa Pieni vaiva auttaa Punaisen Ristin Kontti-tavarataloon tehty lahjoitus on helppo tapa tehdä hyvää. teksti Kaisa Eerola kuvat Leena Koskela Kaappeihin kurkkiessa ja vaatekomeroita siivotessa sen viimeistään huomaa: nurkissani pyörii kasapäin tavaraa, jolle ei ole enää käyttöä. On vaatteita, joita on pidetty muutaman kerran. Kengät, jotka olivat jo ostaessa liian pienet. Kirjoja, joita ei koskaan purettu muuttolaatikoista. Leluja, joilla kukaan ei leiki. Lahjaksi saatuja koriste-esineitä, jotka eivät ole ihan omaa tyyliä. Ehjää ja hyvää tavaraa ei kuitenkaan raaskisi heittää roskiin. Siksi iso kassillinen ylimääräistä omaisuuttani lähtee tänään kiertoon Punaisen Ristin Kontti-kierrätystavarataloon. Kontin nettisivujen mukaan lahjoitustavarat voi viedä joko suoraan tavarataloon tai jättää keräyslaatikkoon. Tällä kertaa otan kuitenkin suunnan Helsingin Kaapelitehtaalle, sillä Kontti ilmoittaa olevansa mukana siellä järjestettävässä Kierrätystehdas-tapahtumassa. Kontin lahjoituspisteellä poikkeaa muitakin kiinnostuneita tiedustelemassa, mistä löytyy lähin Kontti-tavaratalo ja mitä Konttiin voi tuoda. Pariskunta kyselee, voisiko tänne jättää videot. Marje Arvinen vastaa, että voi Kontti ottaa vastaan mikroaaltouunia pienempiä toimivia kodinkoneita ja myös huonekaluja. Jos on luopumassa esimerkiksi hyväkuntoisesta sängystä tai ruokailuryhmästä, Kontin henkilökunnan kanssa voi sopia jopa noudon. Hetken kuluttua videot jättänyt pari palaa kysymään, voiko Kontille lahjoittaa myös tietokoneen hiiren ja näppäimistön. Tällä kertaa tuomio on ei. Arvinen selittää, että käytännön syistä Kontti ei voi vastaanottaa kännyköitä, latureita, tietokoneita tai niiden osia. Henkilökuntaa ei riitä siihen, että jokaisen laitteen toimivuus saataisiin testattua. Mitä muuta Konttiin ei kannata tuoda? Punainen Risti ei ota vastaan ideologiansa vastaisia esineitä kuten uskontoon, pornografiaan tai sotaan viittaavia tavaroita. Punainen Risti ei myy edes leikkiaseita, ei edes vesipyssyjä, Arvinen hymyilee. Joukossa voi olla yllätyksiä "Punainen Risti ei ota vastaan ideologiansa vastaisia esineitä kuten uskontoon, porno grafiaan tai sotaan viittaavia tavaroita." Mitä lahjoittamilleni tavaroille tapahtuu seuraavaksi? Arvinen kertoo, että ensin lahjoituksista erotellaan roskat, tavarat puhdistetaan ja vaatteet höyrysilitetään. Kaikki lahjoitukset käydään läpi yksitellen ja niiden kunto arvioidaan. Myyntiin menevät tuotteet hinnoitellaan, ja sen jälkeen ne päätyvät myymälän hyllyille. Menekki on hyvä ainakin Vantaan Kontissa. Astioita menee vaikka minkälaisia määriä. Samoin kodintekstiilit ovat todella suosittuja. Myöskään vaatteita ei jää juuri myymättä. Tällä hetkellä on sellainen tilanne, että melkein kaikki mitä saadaan, menee myös kaupaksi. Enemmän kaivattaisiin miesten vaatteita. Niitä lahjoitetaan huomattavasti vähemmän kuin naisten. Syykin on selvä. Miehet ovat keskimäärin säästäväisempiä vaatteiden suhteen ja ne pidetään loppuun saakka. Arvisen mukaan lahjoitusten mukana tulee joskus todellisia löytöjä. Kaikki eivät aina tiedä tavaroidensa todellista arvoa. Vantaan Konttiin jätettyjen lahjoitusten joukossa oli kerran muun muassa satojen eurojen arvoinen italialainen design-valaisin. Omissa lahjoituksissani tuskin oli mitään niin arvokasta ellei se keraaminen koristeorava sitten ollut todellinen musta hevonen! Kontit ovat tehneet paljon yhteistyötä vaatetusalan oppilaitosten kanssa. Nuorten suunnittelijoiden käsissä lahjoitustavarasta on syntynyt kierrätysmuotia. Kontti auttaa kotona ja maailmalla Punaisen Ristin Konttikierrätystavarataloja on jo kymmenellä paikkakunnalla: Joensuussa, Rovaniemellä, Kuopiossa, Vantaalla, Lappeenrannassa, Lahdessa, Porissa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Lisäksi Kontilla on pienempi myymälä Siilin järvellä. Konteissa myydään hyvä kuntoista lahjoituksena saatua tavaraa, josta saadut tuotot käytetään Punaisen Ristin toimintaan. Puolet tuloista menee paikallisen Punaisen Ristin piirin toimintaan ja toinen puoli jaetaan katastrofirahaston ja Kontin kehitystyön kesken. Osa lahjoitusvaatteista lähetetään suoraan vaate apuna maailmalle, ja Kontin valikoimasta annetaan suoraa tavaraapua myös kotimaassa esimerkiksi tulipalojen yhteydessä. Kontit auttavat myös työllistämällä pitkäaikaistyöttömiä ja tarjoamalla nuorille työllistymistä tukevaa koulutusta. Lahjoitukset Konttiin voi tuoda suoraan tavara taloon aukioloaikana tai jättää keräyslaatikkoon. Lähimmän myymälän tai keräyslaatikon löydät Kontin nettisivuilta: kontti.punainenristi.fi 28 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 avun maailma hjälpens värld 3 /

16 Lasten leikkiä Punaisen Ristin psykososiaalisen tuen sairaanhoitajan Kati Partasen työ maailman katastrofialueilla näyttää lasten leikiltä. Sitäkin se on, mutta myös paljon enemmän. 1. Johnrey Sunubad kävi Katin teltassa piirtämässä joka päivä. Johnrey haaveilee koulusta, mutta hänen perheellään ei ole siihen varaa. 2. Kati Partanen näyttää Bagangan seudun opettajille, miten Haitin maanjäristyksessä loukkaantunut poika kuvasi piirtäen paranemisensa. Kati toivoo opettajien käyttävän piirustusterapiaa ja saduttamista omassa opetuksessaan. 1 teksti Kirsi Crowley kuvat Mandy Navasero Tavatessamme Mindanaolla Bopha-taifuunista on kulunut jo kolme kuukautta. Traumatyölle se on juuri sopiva hetki. Ruoka- ja muu hätäapu ovat auttaneet taifuunin uhreja pahimman yli. Väki on päässyt jälleenrakennuksen alkuun. Kun perustarpeet saadaan jotakuinkin tyydytettyä, aikaa jää miettimiseen. Pelko, väsymys ja kumulatiivinen stressi nousevat pintaan. Kati Partanen uskoo vakaasti, että psykososiaalista työtä tarvitaan osana katastrofiapua. Bagangassa hän tekeekin historiaa. Punaisen Ristin kansainloista on raunioina. Jatkuva vasaran kolke todistaa jälleenrakennuksesta. Aamun alkaessa parvi lapsia ryntää ryhmähalaukseen Katin ilmapalloin ja piirustuksin koristeltuun telttaan. Kati ottaa lapset vastaan isolla halauksella, leveällä hymyllä ja kovalla äänellä. Sitten joukko käy kiinni leluihin ja kyniin. Lola, lola, lattialla piirtävät lapset kutsuvat Katia katsomaan töitään. Se tarkoittaa Filippiineillä isoäitiä. Sellaiseksi Kati tuli muutamassa päivässä Bagangan lapsille, eikä hänellä ole mitään arvonimeä vastaan. Onhan hänellä Suomessa omakin lapsenlapsi. Katin tehtävänä ei kuitenkaan ole vetää päiväkerhoa. Leikin syvempi tarkoitus on arvioida lasten ja aikuisten traumahoidon tarvetta. Piirtäminen on osa sadutusta, narratiivista terapiamenetelmää, jonka avulla lapset kertovat tarinansa. Lapsen maailma näkyy piirustuksissa, joista asiantunteva silmä löytää kokemuksia ja tunteita. Lasten kannalta sadutus on myös hetki turvaa ja läheisyyttä. Kuvissa näkyy hajalle menneitä taloja, raunioiden alle jääneitä ja pelastuvia ihmisiä, Kati kertoo. Lasten piirustuksissa näkyy myös ajan kaari. Aluksi aurinko ei hymyillyt eikä puita ollut. Viimeisissä piirustuksissa aurinko hymyilee taas, sateenkaari ilmestyy ja kukat kasvavat. Lapset ovat ryhtyneet piirtämään omaa taloaan, unelmiensa taloa. Kuin vahvistaakseen Katin sanat 12-vuotias Noel Sunubad on taiteillut paperille ison tähden ja iloisen värikkäitä möykkyjä, joista yhden hän mainitsee tietokoneeksi. Sunubadin perheen ko- 2 Piirustukset, sadut ja halaushetket ovat päivittäistä rutiinia. Kati Partasen työ tuo mieleen tarujen Maija Poppasen, joka laskeutuu sateenvarjollaan tuulen kyydistä kriisiytyneeseen kotiin auttamaan lapset hyvälle mielelle satumaailman kautta. Vertaus ei välttämättä ole edes kaukaa haettu, sillä Katin toivat Filippiineille Bopha-taifuunin myrskytuulet. Keikka on psykososiaalisen tuen sairaanhoitajalle jo kahdeksas Suomen Punaisen Ristin avustustyöntekijänä. Filippiineillä Kati asettui taloksi Japanin Punaisen Ristin klinikalle Bagangassa Mindanaon saarella, jossa 260 kilometrin tuntivauhdilla pauhanneen taifuunin raivo näkyy yhä. Kookospalmuja makaa vuorten rinteissä ja suuri osa tatona lapsilla on tuskin muuta kuin vuotava katto päänsä päällä. Äiti on kuollut, eikä isä tienaa tarpeeksi, jotta ruokaa riittäisi joka päiväksi. Toivo paremmasta tulevaisuudesta elää silti paperilla Katin teltassa, jossa Noel voi sulkea rankan arjen hetkeksi mielestään. Aikuiset saapuvat puhumaan Katin luo telttaklinikan lääkärin kautta. Vanhemmat ovat huolissaan raha-asioista, ruoasta, perheestä. On vain teltta kattona pään päällä. Uutta taifuunia pelätään koko ajan, Kati kuvaa. Tie lapsen maailmaan välinen komitea ICRC ei ole aikaisemmin vienyt psykososiaalista yksikköä näin tuoreelle katas trofialueelle. Kati on toki antanut terapiaa ennenkin, mutta se on tapahtunut osana perusterveydenhuollon palvelua. Nyt hän haluaa maksimoida työnsä hyödyn. Iltapäivällä seudun opettajat saapuvat telttaan kuulemaan stressistä ja keinoista selviytyä siitä, sadutuksesta sekä kynän ja paperin voimasta. Kati on kouluttanut tiiminsä kanssa yli sata opettajaa ja terveydenhoitajaa. Kati näyttää opettajille kuvaa, jonka on piirtänyt pieni, Aasian tsunamista pelastunut tyttö. Kuvassa tyttö istuu äitinsä kanssa pensaassa eväskorin ja perhosten kanssa. Kuvan toiselta laidalta nousee uhkaava vesi, mutta keskeltä kuvan halkaisee kullankeltainen väri. Kysyin tytöltä, onko tämä auringon säde. Hän vastasi, että keltainen kuja heidän ja tsunamin välissä on toivon ja pelastumisen säde. Olen siitä asti kantanut tätä mukanani, Kati kertoo. Kyyneleet eivät ole sairaanhoitajallakaan kaukana, kun pieni lapsi puristaa käsivarret Katin ympärille ja kertoo tarinansa. Kati on kuullut nälästä, kun vanhemmat eivät uskalla jakaa ison perheen kesken yhtä sardiinipurkkia enempää illalliseksi siltä varalta, että apu loppuu ennen kuin päästään itse viljelemään ja tienaamaan. Hän on kuullut väkivaltaisesti kuolleesta äidistä ja yhdeksänvuotiaasta pojasta, joka pesee, pukee ja syöttää pikkusiskojaan kuin äiti. Tarinat tulevat ulos lasten suusta sadutuksen ja leikin lomassa. Ne eivät purkaudu helposti. Ammattilaisen kouliintunut silmä havaitsee lapsen, jolla on tyhjä katse tai joka ei osallistu leikkiin. Kati pyytää lasta kertomaan sadun ja kirjoittaa sen ylös. Tarinasta keskustellaan yhdessä ja lapsi piirtää tarinasta kuvan. Sen myötä lapsi voi alkaa purkaa huoliaan ja terapeutti pääsee sisälle lapsen maailmaan. Joskus tarinoiden ja piirustusten kautta ratkeaa käytännön asioita. Pakistanin Peshawarissa pieni poika kertoi Katille rakkaudestaan krikettiin. Vanhemmat olivat kieltäneet häntä pelaamasta lempipeliään, koska pojalla oli epilepsia. Sadun kautta ymmärsimme, että vanhemmilta puuttuu tietoa. Kerroimme heille, että poika voi pelata ja leikkiä, kun hän saa lääkkeet. Poika muuttui täysin, kun vanhemmat antoivat hänelle vapauden pelata. "Kun aikuiset ovat positiivisia, lapset seuraavat perässä. Täällä on toivoa ja halua mennä eteenpäin. Se ottaa aikansa, mutta elämä jatkuu." Humanitaarinen hulluus Kati Partasen ensimmäinen keikka avustustyöntekijänä vei hänet sotavammasairaalaan Keniaan vuonna Sen jälkeen komennukset ovat seuranneet toistaan: Bamin maanjäristys Iranissa, Aasian tsunami, Pakistanin maanjäristys Muzaffarabadissa, Darfurin kriisi Sudanissa, sotavammasairaala Pakistanin Peshawarissa, Haitin maanjäristys. Kati sanoo, että häntä ajaa kriisialueille humanitäärinen hulluus. Kymmenenvuotiaana näin Punaisen Ristin autoja televisiossa. Silloin päätin, että tuonne minä haluan töihin, Kati nauraa. Päätös toteutui kuitenkin vasta pitkän ajan kuluttua. Alun perin Kati valmistui mielisairaanhoitajaksi Kolmenkympin kriisissä aloin miettiä, että haluan tehdä jotain muutakin, ja lähdin opiskelemaan kirurgiseksi sairaanhoitajaksi. Kirurgisen ja psyykkisen alan koulutus toi töitä traumahoitajana. Vuonna 1997 Kati suoritti päihdehuoltajan ammattitutkinnon ja Punaisen Ristin avustustyöntekijöiden peruskurssin. Monialaisen koulutuksensa takia hän on työskennellyt kotikaupunkinsa Jyväskylän keskussairaalassa eri osastoilla neurologiasta leikkaussaliin. Sadutusmenetelmän käytön Kati aloitti Muzaffarabadissa vuonna Yksi ensimmäisistä potilaista oli pieni poika, joka ei pystynyt kävelemään. Kati näki, kuinka tahto parantua syntyy pienistä asioista. Tarinoimme Muzaffarabadissa pojan kanssa. Hän kertoi, kuinka perhe menetti kotinsa maanjäristyksessä. Hän uskoi, ettei oppisi kävelemään säärimurtuman vuoksi. Hän oli myös hyvin huolissaan siitä, ettei hänellä ollut kenkiä ja vaatteita, joten annoin hänelle omat kenkäni. Lisää vaatteita järjestyi Punaisen Ristin kautta. Ennen lähtöäni poika alkoi kävellä, Kati kertoo. Vaikeinta on lähteä pois Katastrofit ovat raskaita myös auttajille. Fyysisesti raskaimmaksi keikakseen Kati Partanen nimeää juuri Muzaffarabadin maanjäristyksen. Olin siellä ensimmäisessä rotaatiossa, jonka piti ensin pystyttää sairaala. Koska kukaan muu ei halunnut kokiksi, tein porukalle kolme kertaa päivässä lämpimät ruoat. Kun sairaala sitten valmistui, aloitin työt siellä. Ensimmäiset puolitoista viikkoa oli kumisaapaskeli. Viikko meni, ennen kuin päästiin edes suihkuun, Kati muistelee. Psyykkisesti vaikeimmaksi Kati nimeää käännä 30 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 avun maailma hjälpens värld 3 /

17 ristiin rastiin ristiin rastiin Kati Partanen uskoo vahvasti kynän ja paperin parantavaan voimaan. Aasian tsunamin. Kokemukseen vaikutti, että autettavat olivat omia maanmiehiä. Me olimme etsimässä ja tuomassa kotiin suomalaisia. Onhan se selvä, että se vaikuttaa. Ilmapiiri oli lohduton. Toisaalta on tärkeää, että psyykkisessä tuessa autettavat voivat ilmaista itseään äidinkielellään, Kati miettii ja muistelee, kuinka suru tarttui myös auttajiin. Thaimaassa kierrettiin ryhmissä sairaaloita sänky sängyltä etsimässä suomalaisia ja pysähdyttiin välillä hotelleissa antamassa psyykkistä tukea. Työ jatkui vielä lentokentälläkin, kun avustustyöntekijät odottivat paluulentoa suomalaisuhrien keskellä. Päätös lähtemisestä vai jäämisestä askarrutti niin moni oli vielä kateissa. Lähteminen on keikoilla aina yksi vaikeimmista hetkistä. Lähdön hetken koittaessa Bagangassa lapset ja aikuiset kyselevät huolissaan, mitä tapahtuu kansainvälisten avustusjärjestöjen poistuessa. Samaa miettii Kati. Hän kuitenkin jaksaa uskoa, että Bagangassa elämä jatkuu. Kun aikuiset ovat positiivisia, lapset seuraavat perässä. Täällä on toivoa ja halua mennä eteenpäin. Se ottaa aikansa, mutta elämä jatkuu. Katin jättäessä jäähyväisiä yksi lapsista ei tahdo hellittää halaustaan. Kyyneleet tippuvat molempien silmistä. Lapsia ei tahdo saada mielestään heti lähdön jälkeen. Joka kerta kokemukset purkautuvat kotona itkuna. Onneksi Punaisella Ristillä on psykologi, jolle voi mennä puhumaan. Vaikka me olemme ammattilaisia, emme me mitään koneita ole, Kati sanoo. Pilke ei silti katoa Katin silmäkulmasta edes vakavia puhuessa. Minulle on annettu yläkerrasta sellainen persoona, että sovin näihin paikkoihin. Tunnen, että pystyn antamaan jotain näille ihmisille vaikka kyllä näiltä keikoilta saa vielä enemmän kuin antaa. Valmiusoppia Boliviaan Miriam Heredia Cruz, 16, on yksi Suomen Punaisen Ristin tukemaa valmiusopetusta saaneista Bermejon koululaisista. Nyt osaan toimia, jos mutavyöry yllättää, Cruz sanoo. Bolivian Punaisen Ristin vapaaehtoisryhmä on koulutettu ensiapu- ja etsintä tehtäviin. La Esperanzan koulussa Bolivian Bermejos- sa valmistaudutaan itsenäisyyspäivän paraatiin. Oppilaat marssivat tunnollisesti rivissä rummun tahtiin. Ikähajonta on suuri, sillä koulun oppilaat ovat 4 17-vuotiaita. Vanhemmat oppilaat pitävät huolen pienemmistä varsinkin vaaran uhatessa. Sitä varten he ovat saaneet Suomen Punaisen Ristin tukemaa katastrofivalmiusopetusta. Ensin harjoittelimme ensiapua ja kävimme läpi mahdollisia onnettomuustilanteita, jotta osaamme evakuoida oppilaat hyvässä järjestyksessä, Katerin Rocio Romero Flores, 17, sanoo. Esimerkiksi tulipalon sattuessa nuoremmat oppilaat voivat säntäillessään satuttaa itsensä, jos heitä ei ohjata rauhallisesti ulos. Nyt me osaamme tehdä sen. Osana valmiushanketta La Esperanzan koulun sisäänkäynnin seinään maalattiin muistutukseksi evakuointisuunnitelma, rakennettiin ensiapuhuone ja hankittiin palosammutin. Bermejo sijaitsee Argentiinan rajalla, kahden joen välissä. Sadekaudella joki tulvii, ja kuivalla kaudella kärsitään maastopaloista. Alueella on myös maanjäristyksiä sekä vilkas kauttakulkuliikenne. Valmiusopetus on ollut erittäin hyödyllistä oppilaille ja heidän perheilleen, sillä koululaiset jakavat saamaansa oppia kotonaan. Uskon, että koulutus kannustaa oppilaita myös pysyvästi kiinnittämään huomiota turvallisuuteen ja ennakoimaan riskejä, koulun rehtori Eglin Maria Peducase Miranda arvioi. Kaikkiaan valmiushankkeessa on mukana yhdeksän koulua Bermejon, Tarijan ja Sucren kaupungeissa. Yhteistyötä on tehty eri viranomaisten kanssa. Boliviassa on valmisteilla jopa laki, joka tuo katastrofivalmiuden opetuksen osaksi opetussuunnitelmaa. Tuloksia näkee kouluissa vieraillessa: oppilaat ovat laatineet evakuointisuunnitelman ja perustaneet prikaateja, jotka pystyvät antamaan ensiapua ja auttamaan evakuoinnissa, kehuu Bolivian Punaisen Ristin terveyskoordinaattori José Michel. Bolivian valmiushanke on osa Suomen Punaisen Ristin kehitysyhteistyöohjelmaa. Hankkeen rahoituksesta 85 prosenttia tulee ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoista ja 15 prosenttia katastrofirahastosta. Sanna Negus tatu blomqvist tatu blomqvist Syyrian Punaisen Puolikuun puheenjohtaja Abdul Rahman Attar kertoi Syyrian humanitaarisesta tilanteesta heinäkuussa Porin SuomiAreenassa. Vapaaehtoiset auttavat Syyriassa henkensä kaupalla Kolmatta vuotta jatkuva Syyrian sisällissota on jo nyt uuden vuosisadan suurin humanitaarinen katastrofi. Taistelut ovat ajaneet kotoaan yli seitsemän miljoonaa ihmistä, joista noin kaksi miljoonaa on paennut naapurimaihin. Kuolonuhreja on yli sata tuhatta. Kokonaisia asuinalueita on tuhottu maan tasalle, ja terveydenhuoltojärjestelmä on monilla alueilla romahtanut kokonaan. Valtaosan Syyriaan saapuvasta avusta vie perille Syyrian Punainen Puolikuu SARC, joka pitää kiinni puolueettomuudestaan taistelevien ryhmien välillä. Siitä huolimatta avustustyön tekeminen on Syyriassa erittäin vaarallista. Jo 20 vapaaehtoista ja avustustyöntekijää on saanut surmansa, ambulanssien kimppuun on hyökätty ja sairaaloita on tuhottu. Syyrian Punaisen Puolikuun puheenjohtaja Abdul Rahman Attar sanoo, että kaikesta huolimatta järjestön avustustyöntekijät ja vapaaehtoista tekevät kaikkensa, että apu saadaan perille. Vapaaehtoiset tekevät tätä työtä henkensä kaupalla. Osa heistä on menettänyt oman työpaikkansa ja elinkeinonsa. He tarvitsevat kaiken mahdollisen moraalisen ja taloudellisen tuen, Attar vetosi heinäkuussa Porin SuomiAreenassa, jossa hän vieraili Suomen Punaisen Ristin kutsusta. Punaisen Puolikuun verkosto kattaa noin 90 prosenttia Syyriasta. Avun tarvitsijoista tavoitamme silti alle 40 prosenttia. "Suojanamme on vain Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun lippu. Tästä emme tingi." Apua Syyriaan Suomen Punainen Risti auttaa Syyrian sisällissodan uhreja katastrofirahastoon kerätyistä varoista. Auta sinäkin osallistumalla Nälkäpäivään: puhelimitse numeroon (20,28 /puhelu + pvm) tekstiviestillä SPR numeroon (15 /viesti) suoraan Punaisen Ristin katastrofirahaston tilille Nordea (FI ) netin kautta: Keräyslupa: Poliisihallituksen lupa nro 2020/2011/2603/ Keräysaika koko maassa lukuun ottamatta Ahvenanmaata. Ålands landskapsregering, lupa nro 1378 K12/ Humanitaariseen toimintaan. Avun perille viemistä vaikeuttavat liikkumisrajoitukset. Teillä on paljon tarkastuspisteitä, joten muutamien tuntien matka voi kestää päiviä. Suojanamme on vain Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun lippu. Tästä emme tingi. Vaikka tilanne on vaikea, juuri puolueettomuutensa ansiosta Syyrian Punainen Puolikuu pystyy auttamaan myös kapinallisten hallitsemilla alueilla. Neuvottelemme avun perille viemisestä kaikkien osapuolten kanssa. Attar kiitti suomalaisia ja Suomen Punaista Ristiä syyrialaisten muistamisesta ja Syyrian katastrofin pitämisestä esillä. Lisää apua tarvitaan, sillä konflikti vaikuttaa noin 12 miljoonan ihmisen elämään eli puoleen koko maamme väestöstä, Attar sanoi. Suomen Punainen Risti avustaa Syyrian pakolaisia perustamalla syksyn aikana täysimittaisen sairaalan Jordaniaan lähelle valtioiden rajaa yhdessä Saksan, Norjan ja Kanadan Punaisten Ristien kanssa. Alueelle perustettavaa uutta pakolaisleiriä palveleva sairaala on suunniteltu huolehtimaan yli hengen terveyspalveluista. Suomen Punainen Risti tukee myös Syyrian Punaisen Puolikuun avustustyötä Syyrian sisällä. Syyrian Punainen Puolikuu on jakanut sadoille tuhansille ihmisille ruokapaketteja, lääkkeitä, hygieniatarvikkeita sekä patjoja ja huopia. Lisäksi suoraan taisteluissa loukkaantuneille järjestetään hätäensiapua ja hoitoa ympäri maata perustetuilla klinikoilla. Kimmo Holopainen Tulvat uhkaavat Chacon aluetta Chacon alue Argentiinan, Paraguayn ja Bolivian rajalla on erittäin altis luonnonkatastrofeille. Suurin uhkatekijä ovat rankkasateiden aiheuttamat tulvat ja maanvyörymät. Kuivalla kaudella riesana ovat metsäpalot ja kuivuus. Alueella tapahtuu myös maanjäristyksiä. Ilmastonmuutos kiihdyttää Andien jäätiköiden sulamista ja metsähakkuut edistävät maanvyörymiä. Valtavat vesimassat vyöryvät tuoden mukanaan sedimenttiä tasangolle. Tulvavesien suuntaa on vaikea ennustaa, kertoo Punaisen Ristin Latinalaisen Amerikan hankkeista vastaava suunnittelija Kimmo Juvas. Suomen Punainen Risti oli mukana 18 kuukautta kestävässä EU:n humanitaarisen avun toimiston ECHO:n rahoittamassa katastrofivalmiushankkeessa Argentiinassa ja Paraguayssa. Argentiinassa kehitettiin varhaisen varoituksen järjestelmiä sekä yksityiskohtaisia hätäsuunnitelmia ja koulutettiin opettajia, jotka antavat valmiusopetusta kouluissaan. Hankkeen puitteissa laadittiin myös ensimmäinen guaranin- ja espanjankielinen ensiapuopas. Guaranit ovat yksi Pohjois-Argentiinan suurimmista etnisistä ryhmistä, jonka edustajia elää myös Paraguayn ja Bolivian puolella. Paraguayn puolella tulvat aiheuttavat enemmän kuolonuhreja ja taloudellista vahinkoa kuin mitkään muut onnettomuudet. Ilmastonmuutoksen ohella tulvatilannetta ovat pahentaneet ihmisen omat toimet. Paraná-jokeen on rakennettu noin 100 patoa, jotka ovat muuttaneet veden virtausta ja pahentaneet tulvia. Alueella on otettu käyttöön kostealle maalle sopivia viljelykasveja, mutta ne ovat erittäin herkkiä kuivuudelle. Kun perinteisten kasvien kasvattaminen ei enää onnistu, jatkuva epävarmuus sadosta kalvaa asukkaiden mieliä. Punaisen Ristin hankkeessa tilannetta pyrittiin parantamaan kehittämällä kasvihuoneviljelyä. Siinäkin on omat haasteensa. Alueella sataa välillä nyrkinkokoisia rakeita, jotka rikkoivat kasvihuoneen tukipilaritkin, Kimmo Juvas kertoo. Sanna Negus 32 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 avun maailma hjälpens värld 3 /

18 Samuelin matka Kun 23-vuotias tansanialainen Samuel laskeutui lokakuussa 1978 Helsinki- Vantaalle, hän ei aavistanut, mitä kaikkea hänellä vielä oli edessään. teksti Paula Paukku kuva teemu ullgrèn Tansaniasta 70-luvulla Suomeen muuttanut Samuel on 35 vuodessa muuttanut nimensä Samiksi ja kotimaansa Suomeksi. Rankoistakin kokemuksista huolimatta tansanialainen elämänilo ja usko hyvään ovat tallella. Samin esikoinen Jimmy on ylpeä isänsä saavutuksista. Itä-Afrikan yhteisen lentoyhtiön East African Airwaysin hajottua 1977 Tansaniaan perustettiin uusi lentoyhtiö, jonka lentäjiä ja mekaanikkoja ruvettiin kouluttamaan Suomessa. Koulutus oli osa Suomen kehitysyhteistyötä. Samuel oli yksi 27 tansanialaisesta opiskelijasta, jotka oli valittu opiskelemaan Finnairin ilmailuopistoon. Poikien piti opiskella kolme ja puoli vuotta ja lähteä sitten takaisin Air Tanzanian leipiin. Lähes 35 vuotta myöhemmin Samuel on muuttanut nimensä Samiksi ja istuu vantaalaisen omakotitalonsa pihassa esikoisensa Jimmyn kanssa. Äiti, äiti, neekeri! Sami heittää halkoja grilliin ja istuu alas. Isällä ja pojalla on satoja kokemuksia rasismista. Kaikesta ei voi tai viitsi puhua julkisesti, ja painokelvottomat solvaukset saavat jäädä lukijan mielikuvituksen varaan. Sami muistelee, että suurin shokki Suomeen tullessa oli pimeys. Ensimmäisenä kouluaamuna pojat eivät nousseet aamuseitsemän herätykseen, koska ajattelivat, että kellossa täytyi olla vikaa. Oli marraskuu. Tropiikissa kasvaneina he olivat tottuneet siihen, että aurinko nousee aina kuuden aikoihin. Opettaja sanoi, että on parempi tottua pimeyteen, koska se vain pahenee, Sami nauraa. 70-luvulla tummaihoinen ihminen aiheutti suomalaisissa ennemminkin uteliaisuutta ja kiinnostusta. Alkuaikoina saatoimme kävellä koko päivän Helsingin katuja emmekä törmänneet yhteenkään mustaan ihmiseen. Lapset vetivät äitejään hihasta ja huusivat: Äiti, äiti, neekeri! Opettajamme kertoi meille, etteivät lapset tarkoittaneet sillä mitään pahaa. Yhden suuren eron Sami on huomannut tähän päivään verrattuna: ihmiset olivat ennen ystävällisempiä ja auttavaisempia. Eksyneitä afrikkalaisia pysähtyivät yleensä auttamaan suomalaiset naiset, harvemmin miehet. Kerran Sami kuitenkin sai eräältä mieheltä tuopin siitä hyvästä, että tämä sai koskettaa Samin tukkaa. Maahanmuuttoa Sami valmistui lentokonemekaanikoksi Muut luokkatoverit lähtivät takaisin Tansaniaan, mutta Sami jäi monien käänteiden vuoksi Suomeen opiskelemaan elektroniikkaa. Hän työllistyi nopeasti Nokialle ja sen jälkeen Finnairille. Samoihin aikoihin alkoi Suomeen virrata vietnamilaispakolaisia. Vietnamilaiset olivat hyvin sopeutuvia ja aloitekykyisiä. Heillä meni hyvin Suomessa, eikä minulla ollut mitään ongelmia. Mutta sitten saapuivat somalit 1990-luvun alussa, ja ilmapiiri muuttui totaalisesti. Ensimmäistä kertaa suomalaiset näkivät, kun maahanmuuttajat halusivat eristäytyä omaksi ryhmäkseen eivätkä integroitua niin kuin esimerkiksi chileläiset ja vietnamilaiset. Vihamielisyydet alkoivat siitä. Suomalaiset alkoivat vihata mustia ja muita muukalaisia. Samoihin aikoihin sain ensimmäistä kertaa kokea rasismia, kun asuin Järvenpäässä. Olin suomalaispariskunnan kanssa baarissa, kun joku mies tuli sanomaan minulle: "Sä oot asfalttipätkä, mutta tarjoon sulle kuitenkin oluen." Itse en edes tajunnut, mistä oli kyse, mutta ystäväni suuttuivat. Ei yksin ulos Eräänä iltana Sami oli matkalla baarista juna-asemalle Korsossa, kun hänen kimppuunsa hyökkäsi viisi skinheadia. He tönivät minua edestakaisin. Vaihtoehtoina oli joko tapella tai kuolla minä päätin tapella. Puraisin yhtä heistä niin että veri lensi, ja skinheadit perääntyivät. Luojan kiitos kaksi ohikulkevaa tyttöä näki tilanteen ja soitti poliiseille. Pojat juoksivat karkuun. Silloin olisi voinut käydä huonosti. Se oli ilta, jolloin Sami oivalsi, etteivät ravintolaillat ole turvallisia. Eikä yksin lähdetä ulos. Tämän opetuksen Sami on välittänyt myös kahdelle pojalleen. Päätin vältellä ravintoloita ja julkisia paikkoja, joissa saattaa tulla häväistyksi. En kestänyt enää sitä, että minua luullaan somaliksi ja huudellaan: "Painu kotiin, neekeri!" Oma koti kullan kallis "Minuun sattui, kun näin aikuisen miehen kiusaavan lapsiani. Päätin ryhtyä tekemään kahta työtä, jotta saisin oman talon." Jimmy eli ensimmäiset seitsemän vuotta Järvenpäässä. Sitten perhe muutti Vantaalle. Siellä odotti kerrostalon rasistinen naapurin setä. Minuun sattui, kun näin aikuisen miehen kiusaavan omia lapsiani silmieni edessä. Silloin päätin ryhtyä tekemään kahta työtä, jotta saisin tarpeeksi rahaa omaan taloon. Muutimme tänne ja saimme rauhan, Sami toteaa tyytyväisenä grillinsä ääressä. Nyt koti on täällä, missä ovat lapset, oma kasvimaa ja hyvät naapurit. Uskon, että kaikki mitä on tapahtunut, on tapahtunut hyvästä syystä. Muuten minulla ei olisi nyt omaa kotia. Seuraava sukupolvi 31-vuotiaan Jimmyn äiti on supisuomalainen. Jimmy on syntynyt Suomessa, käynyt koulut ja armeijan Suomessa ja asunut koko ikänsä Suomessa. Äidinkieli on suomi, ja isän kautta englanti on tullut sujuvaksi. Jimmy on kuitenkin joutunut miettimään omaa identiteettiään. Nuorempana kävin nuorisotaloilla ja törmäsin siellä somaleihin, jotka katsoivat minua halveksuen: "Aha, oot sä niinku joku mulatti? Pidätsä ittees suomalaisena vai? Sun pitää päättää kumpi sä oot, vaikka sä et oo kokonaan kumpaakaan." Jimmyn mielestä on hienoa, että rasismista puhuminen ei ole tabu, mutta keskustelussa pitäisi kuulua muidenkin kuin ääripäiden äänet. Hiljaisesti hyväksyttyyn rasismiin pitäisi myös puuttua. Nuorempana sitä ei tullut ajateltua, mutta samalla tavalla ryssittely on syrjintää, vaikka se on hiljaisesti hyväksyttyä. Voi sanoa, että on hyväksytympää syrjiä venäläistä kuin tumma ihoista. Toisaalta, on näköjään myös päätetty, että jos ihmiset sulautuvat suomalaiseen kulttuuriin, niin heidät voidaan hyväksyä. Jos he taas eivät täytä meidän standardejamme, niin sitten heitä ei hyväksytä. Esimerkkinä mustalaiset ja somalit, joilla on vahvasti oma kulttuuri, eivätkä he välttämättä edes halua sekoittua kantaväestön kanssa. Jimmy itse on päätynyt siihen lopputulokseen, että hän on suomalainen, joka vain on sattunut kasvamaan monikulttuurisessa ympäristössä. Hän on kuitenkin naimisissa tansanialaisen kanssa ja haluaa, että heidän tulevat lapsensa oppivat myös suahilia ja tietävät, että heillä on toinenkin kotimaa. Yhdessä vihapuhetta vastaan Rasismi käsitteenä tarkoittaa ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät. Punainen Risti hallinnoi tänä vuonna käynnistynyttä Ei rasismille! -hanketta, joka on kymmenien järjestöjen muodostama rintama rasisminvastaisen Suomen puolesta. Hankkeen tarkoituksena on estää vihapuheen juurtumista suomalaiseen yhteiskuntaan pysyvästi sekä monipuolistaa keskustelua maahanmuutosta, pakolaisista ja kulttuurieroista. Ei rasismille! -hankkeen työntekijät ja vapaaehtoiset tekevät kouluvierailuja ja tarjoavat rasisminvastaista materiaalia opetuskäyttöön. Lisäksi rasismia kohdanneet voivat saada vertais- ja ryhmätukea sekä välineitä rasistisessa tilanteessa toimimiseen. Hanke tarjoaa myös kumppanijärjestöille ja Punaisen Ristin osastoille koulutuspalveluita, tukea vapaaehtoistoiminnalle ja materiaaleja. Lue lisää: 34 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 avun maailma hjälpens värld 3 /

19 ristikko 3/2013 gemunu amarasinghe/ifrc Parempi arki oikein eväin Lähetä ratkaisusi ristikkoon 3/2013 lokakuun loppuun mennessä osoitteella Suomen Punainen Risti, Avun maailma Hjälpens värld, PL 168, Helsinki. Merkitse kuoreen tunnus Ristikko 3/2013. Vastanneiden joukosta arvotaan kaksi voittajaa, jotka saavat palkinnoksi Punaisen Ristin tuotteita. Krypton 1/2013 voittajiksi arvottiin Riitta Jalkanen Terälahdelta ja Airi Nieminen Turusta. Onnittelut voittajille! Krypton 1/2013 oikea ratkaisu. Hyvältä maistaa, kun Elanto paistaa kuului vanha Elannon iskulause. Vaikka ruoka ja leipä ovat aina olleet merkittävä osa osuuskaupan elämää, tarjoaa HOK-Elanto pääkaupunkiseutulaisten arkeen paljon muutakin kuin leipää. Olemme Suomen Punaisen Ristin vastuukumppanina Hyvän Elämän Eväät -hankkeessa, jossa tarjotaan eväitä henkiseen hyvinvointiin, hyvään terveyteen ja turvallisuuteen. Hyvinvointi ei ole vain hyvää terveyttä, vaan tasapainoista ja onnellista arkea. Siksi myös me haluamme kannustaa kaikkia terveempiin elämäntapoihin, turvalliseen arkeen sekä parempaan huomiseen. Olemalla mukana SPR:n hankkeessa HOK-Elanto tuo hyviä elämän eväitä lähelle myös asiakasomistajan arkea. Hyvän Elämän Eväitä jaetaan viikoittain eri puolella pääkaupunkiseutua. Poikkea kahvikupilliselle ja tule keskustelemaan SPR:n vapaaehtoisten kanssa henkisestä hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Kohtaamispisteitä järjestetään Punaisen Ristin tiloissa, toreilla ja kaikkialla, minne on helppo tulla. Lisäksi järjestetään teematilaisuuksia, joissa keskustellaan ajankohtaisista aiheista, paremmasta arjesta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista vieläkin monipuolisemmin. Mikäli sinua kiinnostaa, tule tutustumaan! Aikataulut te loille ja kohtaamispisteille näet osoitteesta: hyvanelamanevaat.fi nimi: osoite: Vastuullinen yritys, jonka sinä omistat. hok-elanto.fi 36 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013

20 "Det var lätt att gå med i Hungerdagens turné, eftersom jag tycker saken är viktig. Min tillit till Röda Korsets verksamhet var stor redan från förut." På väg! Under Hungerdagen vill Röda Korset få alla att samla in pengar och ge bidrag och därmed bistånd till katastroffonden. Detsamma försöker skådespelaren Krista Kosonen, som tog emot Röda Korsets utmaning och liftar med en insamlingsbössa genom Finland. Försök inte laga det som inte är trasigt, heter det. Den sentensen passar ypperligt också på Röda Korsets Hungerdagsinsamling. Det är en insamling som alla känner till och som fungerar så väl att större förändringar är onödiga. Att lansera smärre nyheter passar däremot bra för att engagera så många människor som möjligt och få dem att uppleva insamlandets och givandets glädje. I år är den mest synliga Hungerdagsnyheten turnén På lift med Röda Korset: en turné som innebär att skådespelaren Krista Kosonen reser genom Finland för att bekanta sig med Röda Korsets biståndsarbete och utmana alla hon träffar att delta i Hungerdagen. Krista var ett naturligt val som frontfigur för kampanjen, eftersom hon inte bara är en av de största finländska stjärnorna i sin generation utan också en erfaren Hungerdagsinsamlare och en av Röda Korsets månadsgivare en rödakorsmänniska av hjärtat. Första gången jag var Hungerdagsinsamlare var när jag var 14 år Varje år har jag inte hunnit vara med, men så fort tillfälle har getts har jag varit med och samlat och varje år har jag åtminstone gett ett bidrag till insamlingen, berättar Krista. Det var lätt att tacka ja till Hungerdagsturnén, eftersom den här är en viktig sak. Även annars har jag ett stort förtroende för Röda Korsets arbete. Helt enkelt briljant insamling Hungerdagens idé tycker den populära skådespelaren att är briljant i all sin enkelhet. Vem som helst kan delta, eftersom man kan välja att bidra genom att ge pengar eller genom att ge av sin tid, så mycket man hinner med. Insamlingsresultatet blir bättre ju fler insamlare som deltar, så i sista hand förvandlas även den tid man ger till pengar som hjälper behövande. Själva insamlandet tycker Krista Kosonen att är en överraskande positiv upplevelse. Under tidigare år har insamlingsbössan fyllts i god takt och inställningen till insamlingen är väldigt positiv. Det gör ju det lättare att vara insamlare att alla känner till Hungerdagen och Röda Korset. Många kommer och pratar ditt och datt och de har alltid varit positivt sinnade. Ibland har jag tänkt att människor helt enkelt inte täcks låta bli att sätta pengar i Hungerdagsbössan. Samtidigt har Krista märkt att de mest generösa givarna ofta är just de typerna man inte först skulle tro att var det. Det här är förstås lite tillspetsat, men ofta har det känts att det är de som har minst pengar överlopps som ger mest. Till exempel studerande och äldre människor. I stället är det många som ser ut som välbärgade affärsmän som skyndar förbi jag har varit lockad att fråga varför en viss person inte ger något bidrag när alla andra gör det, men då måste man förstås lägga band på sig. För det kan ju vara att den personen har bråttom, och alla har inte kontanter på sig, ler Krista. Vid slutet står vågen På Hungerdagsturnén fokuserar Krista Kosonen mer på att samla människor än på att samla in pengar. Tanken är att hon ska locka med så många nya människor som möjligt både på de orter hon besö- ker och hemma i tevesofforna. Men naturligtvis ska Kristas insamlingsbössa eller i bästa fall bössor vägas i slutet av Hungerdagen. Vilken press man har på sig! skrattar Krista. Men jag är nog lite nervös, den här gången har jag mycket större ansvar än som vanlig insamlare. Jag ger mig ändå iväg med gott humör. På lift med Röda Korset-turnén går genom Finland från norr till söder. Anhalter är Rovaniemi, Uleåborg, Jyväskylä, Tammerfors, Åbo och Helsingfors. Under turnén kommer Krista och tittarna att få bekanta sig med Finlands Röda Kors verksamhet i hemlandet samt det internationella biståndet det som Hungerdagen samlar in medel för. Under resans lopp kommer Krista också att träffa ett antal gäster och en del av dem är också kändisar. Kristas färd kan man följa varje kväll under perioden i programmet Lippaan kanssa liftaten på kanalen Liv och på webben på Ruutu.fi, på Radio Aalto och så förstås på adressen Hungerdagen.fi. Kimmo Holopainen Följ Krista under hennes färd! Turnén På lift med Röda Korset visas i tv på kanalen Liv kl. 20 och 15.9 kl samt på webben Hungerdagen.fi och Ruutu.fi. jari riihimäki 38 avun maailma hjälpens värld 3 / 2013 avun maailma hjälpens värld 3 /

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt

Nälkäpäiväkampanja. Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt Nälkäpäiväkampanja Sinä voit auttaa! Kuva: Joonas Brandt Nälkäpäivä pähkinänkuoressa Nälkäpäivänä kerätään varoja katastrofirahastoon. Rahaston turvin Punainen Risti auttaa Suomessa ja ulkomailla. Katastrofirahaston

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa

Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa Suomen Punaisen Ristin toiminta pandemian uhatessa STETE ry:n seminaari Pandemia turvallisuushaaste Anja Alila 11.joulukuuta 2007 Eduskuntatalon auditorio SUOMEN PUNAINEN RISTI Suomen Punainen Risti -

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Tervetuloa Lahden alueen osastoon!

Tervetuloa Lahden alueen osastoon! APUA SINUN AVULLASI Tervetuloa Lahden alueen osastoon! Osastomme on toiminut Lahden alueella jo vuodesta 1950. Auttaaksemme tarvitsemme sinun apuasi, ja toivotammekin jokaisen lämpimästi tervetulleeksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-ruotsi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Gratulerar. Jag/Vi önskar er båda all lycka i världen. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 680/2009 vp Nuorten akateemisten työttömyyden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on kasvanut keväällä 2009 erityisesti 25 30-vuotiaiden

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1291/2001 vp Vapaaehtoisen eläkevakuutuksen eläkeikäraja Eduskunnan puhemiehelle Työmarkkinoiden keskusjärjestöt pääsivät sopimukseen yksityisten alojen työeläkkeiden kehittämisestä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. kjell s. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S.

Carl H. Miapetra k-n. Björn W. Martin S. Carl H. Anders R. Miapetra k-n. Björn W. Sixten K. Juha S. Martin S. Risto ej P. Elisabeth A. Michael S. Linda L. Antti R. Timo S. 24.11.14 13-19.30 Seminaari Nuoret & s ys työlli y Pohjoismaissa Seminariet

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa

Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa Näin Punainen Risti toimii Satakunnassa Satakunnan kuntapäivä 21.10.2014 Paula Ilén Toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti Satakunnan piiri www.punainenristi.fi Tausta SPR laki (238/2000) ja asetus (981/2005)

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot

ILOA AUTTAMISESTA. Suomen Punaisen Ristin toimintalinjaus 2015-2017 ILOA AUTTAMISESTA

ILOA AUTTAMISESTA. Suomen Punaisen Ristin toimintalinjaus 2015-2017 ILOA AUTTAMISESTA Suomen Punaisen Ristin toimintalinjaus 2015-2017 Keitä me olemme? Perustehtävä avun tarpeessa olevien ihmisten auttaminen I L O YHTEINEN HYVÄ AVOIN PALVELUALTIS AIKAANSAAVA YHTEISTYÖ- KYKYINEN Inhimillisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Miksi rekrytoimme nyt?

Miksi rekrytoimme nyt? Miksi rekrytoimme nyt? Kouluttaja- ja PROMO-päivät 31.1.-1.2.2015 Oulu Rekrytoimme lisää vapaaehtoisia, koska Uuden toimintalinjauksen keskeisin ja kriittisin kehityskohde on vapaaehtoisten määrän kasvattaminen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat.

PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS. Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Kieltosanat ja muut liikkuvat määreet ovat. A) SUORA SANAJÄRJESTYS Maria spelar gitarr varje dag. Max bor i Esbo. PÄÄLAUSEEN SANAJÄRJESTYS Lauseen aloittaa ja toisella paikalla lauseessa on. Mats vill inte städa sitt rum. Mamma och pappa har alltid

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Nuorisotoiminta. Toimintamuodot. Koulutus. Näin pääsee alkuun

Nuorisotoiminta. Toimintamuodot. Koulutus. Näin pääsee alkuun Toimintamuodot Reddie Kids -varhaisnuorten kerhotoiminta Nuorisoryhmä Narikka: lyhytkestoinen vapaaehtoistoiminta Leiritoiminta Kansainvälinen nuorisotoiminta Spray-lehden toimitustyö Koulutus Reddie Kids

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG MUSEOVIRASTO PL 913 00101 HELSINKI p. 0295 33 6999 www.nba.fi MUSEIVERKET PB 913 00101 HELSINGFORS tel. 0295 33 6999 AVUSTUSHAKEMUS MUINAISJÄÄNNÖSALUEIDEN HOITOON ANSÖKAN OM FORNLÄMNINGSOMRÅDETS VÅRDBIDRAG

Lisätiedot

TerveysInfo. Sosiaali ja terveysministeriö

TerveysInfo. Sosiaali ja terveysministeriö TerveysInfo 10 henkilökohtaista kysymystä alkoholinkäytöstä Vastaamalla tähän testiin, saat omaan käyttöösi tiedon, miten alkoholinkäyttösi sinuun vaikuttaa, ja miten suuria riskejä se tuottaa. 100 kpl/nippu

Lisätiedot

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta

Nyyheetterit 8/2007. RSN:n perinteiset itsenäisyyspäivän juhlat. lauantaina 1. joulukuuta OTSIKOISSA TÄLLÄ KERTAA: * Päätoimittajalta * RSN:n tulevia tapahtumia * Muuta muistettavaa * MOKOMA Hei kaikille tänne syksyn ja talven harmaaseen välimaastoon. Marraskuu on RSN: ssä lähtenyt vauhtiin

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Punaisen Ristin ohjelmaa alakouluille 2016 ILOA AUTTAMISESTA

Punaisen Ristin ohjelmaa alakouluille 2016 ILOA AUTTAMISESTA Punaisen Ristin ohjelmaa alakouluille 2016 ILOA AUTTAMISESTA 2 Iloa auttamisesta! Uskomme, että lapset haluavat auttaa, oli kyse sitten ensiavusta, vanhuksen ilahduttamisesta tai keräyksestä. Laura Kotila

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 793/2004 vp Uskonnollinen painostus Eduskunnan puhemiehelle Ajatus lähestyvästä poismenosta saa monet ikäihmiset aikaisempaa kiinnostuneemmiksi uskonasioista. Tämä saattaa ikäihmiset

Lisätiedot

Hanna hakkee joukhaista

Hanna hakkee joukhaista Hanna hakkee joukhaista s. 4-8 Lentävä varis saapi jotaki, istuva ei mithään 1. Mikä aikakausi se oon, ja kunka sen tietää? 2. Kuka Hannan tykö tullee? 3. Mikä asia sillä oon? 4. Miksi joukhainen tarttee

Lisätiedot

Rasisminvastainen Roadtrip

Rasisminvastainen Roadtrip Rasisminvastainen Roadtrip Rasisminvastainen viikko 16.-22.3.2015 Roadtripin tavoite Tuoda esiin ja tutkiskella rasismin ja antirasistisen toiminnan eri paikallisia viitekehyksiä Rasisminvastainen talkootyö

Lisätiedot

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI I år ordnar FF Jaro tillsammans med LokaTapiola för 14:e gången sin ALL STARS fotbollsturnering. Sammanlagt 65 lag och ca 750 spelare deltar. Åldersklasserna

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 7.9.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 20 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot