Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 3/ sivu 4. sivu 5. sivu 9. sivut Metsäomaisuuden hoitoon ammattiapua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 3/2013 10.10.2013. sivu 4. sivu 5. sivu 9. sivut 10-11. Metsäomaisuuden hoitoon ammattiapua"

Transkriptio

1 Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 3/ AKAA, HÄMEENKYRÖ, IKAALINEN,LEMPÄÄLÄ NOKIA, PIRKKALA, SASTAMALA, TAMPERE, VALKEAKOSKI, VESILAHTI ja YLÖJÄRVI sivu 4 Metsäomaisuuden hoitoon ammattiapua sivu 5 Uusi sahakonserni Länsi-Suomeen sivu 9 Kesätapahtumissa mukana sivut Yhteystiedot Tämä lehti on painettu suomalaiselle sanomalehtipaperille. PEFC/

2 2 Metsänomistajat 3/2013 Edunvalvontaa kannolta Brysseliin maakunnan ja valtakunnan kautta Metsäyhtiöt tarjoavat entistä aktiivisemmin palvelujaan metsänomistajille. Ajoitus on yhtiöiden kannalta tarkkaan harkittu. Metsänhoitoyhdistyslakia uudistetaan ja tavoite on saada mahdollisimman paljon metsänomistajia yhtiöiden palvelujen käyttäjäksi ja heikentää siten yhtenäistä metsänomistajaorganisaatiota. Yhtiöiden päätavoite on saada puuta haltuun halvemmalla ilman kilpailua suoralla kontaktilla metsänomistajaan. Metsänomistajien on hyvä aina muistaa, että metsäyhtiö ajaa kuitenkin lopulta ainoastaan omistajiensa etua. Metsänhoitoyhdistys huolehtii paikallisesta edunvalvonnasta Metsänomistajien oma organisaatio metsänhoitoyhdistys tekee paikallisesti tehokasta edunvalvontatyötä metsänomistajan hyväksi. Yksittäisissä puukaupoissa valvotaan valtakirjalla, että metsänomistajan tilipussi puukaupassa on mahdollisimman suuri. Kilpailutusvaiheessa leimikkotiedot siirretään Puumarkkinat. fi nettipalveluun, josta kaikki potentiaaliset ostajat näkevät reaaliaikaisesti myynnissä olevat leimikot. Kilpailuttamisella ja katkonnan huomioivalla vertailulaskelmalla valitaan parhaan tarjouksen tehnyt yhtiö. Korjuun- valvonnalla varmistetaan, että tukki saadaan tarkkaan talteen, ja että korjuujälki on hyvää. Yhdistyksellä on kaikkien ostajien katkontatieto ja hintataso käytettävissään jo tarjousvertailuvaiheessa. Yhdistyksen toimihenkilöt tekevät päivittäin puukauppaa, mikä takaa aina ajantasaisen hintatiedon. Mikään muu toimija ei pysty vastaavan tasoiseen metsänomistajan edun ajamiseen puukaupassa. Puunkorjuupalvelulla tarjotaan yksi kilpailuelementti lisää puumarkkinoille. Tällä on merkykyinen työnjälki. Edunvalvontaa sekin. Tarjoamme aktiivisesti palveluja myös metsänhoitotöihin ja olemme varanneet resursseja riittävästi niiden toteuttamiseen. Edistämme kestävää metsätaloutta olemalla mukana PEFCsertifiointijärjestelmässä. Jäsenemme ovat mukana sertifioinnissa metsänhoitomaksulla ja tulevaisuudessakin nämä kulut katetaan jäsenmaksulla. Metsänomistajien liitot hoitavat maakunnallista edunvalvontaa Maakunnallisesta edunvalvonnasta tärkeimpiä on kaavoitukseen vaikuttaminen. Hiljattain Metsäntutkimuslaitos julkaisi tutkimuksen, jossa todettiin kaavojen rajoittavan merkittävästi hakkuumahdollisuuksia ja vähentävän siten metsänomistajan saamia kantorahatuloja. Kaavoitukseen pitää vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa, jotta metsätalouden edellytyksiä ei turhaan rajoiteta. Maisemalupaalueet pitää minimoida ja rajata siten, että ne eivät aiheuta turhaa lupabyrokratiaa ja ylimääräisiä kustannuksia metsätaloudenharjoittajille. Muun muassa tätä edunvalvontayötä teemme yhteistyössä metsänomistajien liiton henkilöstön kanssa, viimeksi Lempäälän osayleiskaavan lausunnossa. Maankäyttöpolitiikkaa tehdään lisäksi vaikuttamalla rakennusoikeuksien määrään, tuulivoimaloiden, kitystä erityisesti sekaleimikoissa ja pienemmissä leimikoissa, joihin tulee vähän tarjouksia - käytännössä vain kuitua käyttävältä suurteollisuudelta. Toimintamallinamme puunkorjuupalvelussa on kuljettaa puutavaralajit käyttöpisteeseen saakka, jolloin arvoketjusta pystytään saamaan myös toiminnan yleiskulut peittävä kate. Puunkorjuupalvelun yrittäjät ovat paikallisia ja heidän kanssaan pyritään tekemään pitkäjänteistä yhteistyötä, joten siltä osin varmistetaan laadukas ja kilpailusähkölinjojen, kelkka- ja ulkoilureittien sekä suojelualueiden sijoitteluun ja niistä saataviin korvauksiin. Valtakunnallisesta ja kansainvälisestä edunvalvonnasta huolehtii MTK:n metsälinja MTK:n metsälinja tekee jatkuvasti töitä kotimaan metsäpolitiikan eteen. Parastaikaa on useita lakeja uudistettavana ja kaikkiin näihin lakiuudistuksiin MTK on vaikuttanut metsänomistajien liittojen ja metsänhoitoyhdistysten yhteistyöllä. Metsäteollisuus on ajanut kotimaassa mm. metsätilamaksua ratkaisuksi puukauppaa vauhdittamaan, mutta se on pystytty MTK:n toimesta torjumaan. MTK vaikuttaa koko ajan myös Brysselissä EU:n metsäpolitiikkaan. Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta edunvalvonnasta EU:ssa on bioenergian kestävyyskriteerit, jotka olivat luontojärjestöjen kovan lobbauksen seurauksena lähellä tuoda tilakohtaisen kestävyysseurannan suomalaisten metsänomistajien rasitteeksi. Se pystyttiin kuitenkin estämään. Edunvalvontaketju kannolta Brysseliin uudistuu Metsänhoitoyhdistyslain uudistamisen myötä edunvalvontaorganisaatio muuttuu kaksiportaiseksi. Metsänomistajien liitot sulautuvat MTK:n metsälinjaan ja työt jakaantuvat osin sen ja metsänhoitoyhdistysten kesken. Edunvalvontaa tehdään yhteisen Metsänomistajat-brändin alla. Edunvalvontaketju tulee edelleen säilymään katkeamattomana Euroopan Unioniin asti. Edunvalvontaa metsätalouden harjoittamisessa tarvitaan, koska paineet niin kotimaan kuin EU:n osaltakin on vain kasvamassa. Järjestöuudistustyötä tehdään parhaillaan eri työryhmissä ja uusi organisaatio on valmis 2015 alkuun mennessä, jolloin uusi metsänhoitoyhdistyslaki astuu voimaan. Uudessa edunvalvontaorganisaatiossa metsänomistaja liittyy edelleen metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi ja metsänhoitoyhdistys MTK:n yhteisöjäseneksi. Toivottavasti saamme mahdollisimman monen metsänomistajan mieltämään edunvalvonnan tärkeyden ja pysymään mukana oman metsänomistajaorganisaation jäsenenä. Yhdessä pystymme parhaiten säilyttämään metsätalouden harjoittamisen edellytykset. Tapio Viinikka vt. toiminnanjohtaja Hyödynnä runsaat Kemera-varat ja nykyiset rahoitusehdot Jo vuosia jatkunut ongelma Kemera-varojen riittävyydestä on poikkeuksellisesti ohi. Tilityksiä pystytään tekemään vuoden loppuun saakka ja ensi vuosikin näyttää valoisalta. Varojen käyttö vaikuttaa myös tulevien vuosien rahoituksiin, hoitorästejä ja tulevia hoitokohteitahan ainakin riittää. Vaikka kolme neljännestä vuodesta on eletty, vasta noin puolet nuoren metsän hoitoon tarkoitetuista varoista on käytetty. Myös muissa tuetuissa työlajeissa on samansuuntainen tilanne. Tähän vaikuttaa se, että pienpuun energiatukeen varattu rahoitus eli Petu-tuki voidaan käyttää kestävän metsätalouden rahoituksen kautta. Pienpuun energiatuen voimaantulo on jatkuvasti viivästynyt, eikä vieläkään ole tiedossa, saadaanko järjestelmää käyttöön. Joka tapauksessa nykyistä Kemerajärjestelmää voidaan hyödyntää vielä ensi vuonnakin. Tulipa uusi Kemera-järjestelmä milloin tahansa käyttöön, tiedossa on, että ehdot tulevat tiukkenemaan. Nyt taimikonhoidolla ja ensiharvennuksella on omat korvausluokkansa, mutta jatkossa todennäköisesti ainoastaan yksi luokka. Tällöin yleensä kallis myöhästynyt taimikonhoito tai huonosti tuottava ensiharvennus saa nykyistä vähemmän tukea. Hoitokohteet ovat usein jo metsäasiantuntijan tiedossa, kysy lisää ja pyydä tarjous metsänhoitoyhdistykseltä. Odottamalla metsä kärsii, kustannukset nousevat ja tuet heikkenevät. Poikkeuksellinen vuosi - avustukset riittävät Pirkanmaalla on reilusti jäljellä tukieuroja taimikonhoitoon ja nuoren metsän energiapuukohteisiin Toimi tänään, sillä kustannukset kasvavat ja tukitaso tulee laskemaan. Kysy metsänhoitoyhdistyksestä, miten pitää menetellä. Mhy Pirkanmaan jäsenlehti 3/2013 Julkaisija Mhy Pirkanmaa Toimituskunta Heli Mutkala-Kähkönen Tapio Viinikka Anita Vilén-Hemilä Osoitteenmuutokset Taitto M-Print Oy, Vilppula Paino Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere Kannen kuva Anita Vilén-Hemilä

3 Metsänomistajat 3/ Hoidetulle metsälle lisätuottoa Tämä juttu on sinulle, joka haluat metsäsi tuottavan mahdollisimman paljon taloudellista hyötyä, mutta haluat nauttia myös runsaista marjasadoista ja riistasta. Lähtökohtana on hyvä metsänhoito. Metsät on uudistettu ajallaan, uudistamiseen on parhaimmillaan valmistauduttu poistamalla ylimääräiset hieskoivut ja haavat vuosia ennen päätehakkuuta. Taimikoiden varhaishoidot ja varsinainen taimikonhoito sekä ensiharvennus ovat jo takanapäin. Sinulla on siis hyvää metsää, mitä kasvattaa ja nauttia vuotuisesta tuotosta. Kuinka lisäät harvennuskohteiden tuottoa? Vastaus on yksinkertainen, ravinnetaloutta parantamalla eli lannoittamalla. Idea on lisätä hoidetun metsän puuntuottokykyä antamalla sille lisää ravinteita. Kangasmaiden osalta ravinteiden lisääminen on yksinkertaista. Typen lisääminen johtaa käytännössä aina selkeään kasvunlisäykseen. Parhaita lannoituskohteita ovat keskiravinteiset kasvupaikat, puhutaan kuivahkoista ja tuoreista metsämaista. Kivennäismaissa, joita kankaat ovat, ei löydy ravinteiden suhteen suuria alueellisia vaihteluita. Eli kuivahkon kankaan maassa on niukasti typpeä niin Valkeakoskella kuin Ikaalisissakin. Kaikista rehevimmille paikoille lannoitusta ei suositella, koska kasvunlisäys näillä jää vaatimattomaksi. Lisätään siis lannoituskohteen tuntomerkkeihin tehtyjen hoitotoimenpiteiden lisäksi keskinkertainen kasvupaikka ja keskiikäinen, havupuuvaltainen puusto. Mänty ja kuusi hyötyvät parhaiten ravinteista vuotiaina, lehtipuuvaltaisilla kohteilla on omat rajansa ja vaatimuksensa. Millaista kasvunlisäystä lannoitus saa aikaan? Tämä kiinnostaa jokaista omaisuuteensa panostavaa henkilöä. Karkeasti yksinkertaistaen lannoitus lisää puuston määrää 20 kuutiometriä hehtaarille 8 vuodessa. Vaihteluväli on kuutiota riippuen metsän lannoitushetken luontaisesta kasvusta. Helikopterilla levittäminen vaatii aukean lentoonlähtöpaikan. Samalta varastolta levitetään lannoitetta vähintään 10 hehtaarin alueelle ja noin kahden kilometrin säteellä. Puhutaan prosentin vuotuisesta tuotosta tehdylle investoinnille, joka sijoitusmaailmassa herättäisi varmasti melkoista mielenkiintoa. Kasvunlisäyksen myötä tapahtuvan järeytymisen etuja on lisääntynyt arvokasvu eli puusta saadaan nopeammin ja enemmän tukkia ja vähempiarvoisen kuitupuun määrä ja kasvuaika lyhenee. Hakkuutulojen aikaistuminen on selvä hyöty. Seuraavan harvennushakkuun tai päätehakkuun voi tehdä aikaisemmin kuin ilman ravinnelisää. Petri Jykylä Myös puuston laatu paranee, tutkimusten mukaan lannoitus lisää ykkösluokan tyvitukin ja terveoksaisen kakkosluokan tukin osuutta. Löytyykö muita hyötyjä tai haittoja? Vesistöjen rehevöitymistä ei kannata pelätä, lannoitteita ei levitetä vesistöihin, ei edes naapurin puolelle. Fosfori liukenee metsämaassa hyvin hitaasti, jolloin puusto pystyy hyödyntämään sen ravinteita ottaessaan. Suometsissä taas rautasulfaatti saostaa liukoisen fosforin veteen liukenemattomaksi. Muutenhan lannoitettu metsä on terveempi ja sitoo enemmän hiiltä. Suotuisissa sääoloissa marja- ja sienisadot parantuvat ja antavat metsän eläimille lisää ruokaa ja suojaa. Miten saat tämän lisätuoton metsällesi? Me metsänhoitoyhdistyksessä suunnittelemme ensi vuodeksi yhteishankkeena toteutettavaa metsälannoitteiden levitystä, lannoittaminen onnistuu sen yhteydessä kustannustehokkaasti ja kätevästi. Tulemme käyttämään levittämistyössä pääasiassa lentolevitystä helikopterityönä. Kustannustaso on yleisimmillä lannoitteilla euroa/ hehtaari + alv. Kasvatuslannoitusten lisäksi tehdään ravinteiltaan epätasapainoisiin metsiin terveyslannoituksia. Niitä tuetaan valtionvaroista, mutta edellytyksenä on neulasnäytteen osoittama puute esim. boorista. Tässäkin työssä suuri on kaunista eli peruslähtökohtana on yli kymmenen hehtaarin kerralla levitettävä alue. Tämänpä vuoksi juuri yhteishanke on hyvä, koska naapureiden alueista pystytään yhdistelemään kokonaisuuksia. Suuremmalla pintaalalla kustannukset hieman laskevat ja vastaavasti pienemmillä nousevat. Metsänlannoituskulut saa tietenkin vähentää verotuksessa. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi, hän etsii sopivat lannoituskohteet ja suunnittelee kanssasi lannoitteiden kuljetuksen ja varastoinnin metsääsi. Antti Niskanen metsäasiantuntija Sastamalan Suodenniemeltä Vammalan toimistolla poiketaan usein Vammalan tulosyksikön toimisto on pitkään pysynyt paikoillaan Nuutilankadulla. Ympärille on kasvanut liikekeskus. Toimiston ovi käykin tiuhaan ja asioita hoidetaan paljon nokitusten. Pääosin paikalliset toimihenkilöt tuntevat asiakkaat ja heidän metsänsä. Leppikosken Petteri, Tuomiston Pekka ja Viitasen Jari ovat pitkän metsäuran sastamalalasia, poikkeuksen porukkaan tekee Janne Ranta. Kun Linnainmaan Pertti vaihtoi puut mehiläisiin, mhy-uran alkutaipaleella oleva tamperelainen Janne tuli metsurien ja koneyrittäjien pomoksi. Vammalan velikullat pärjäävät omasta mielestään keskenään oikein hyvin, koska näkevät toisiaan ainoastaan työajalla. Tapani-myrsky antoi vauhtia korjuupalvelulle Vuoden 2011 lopussa riehunut myrsky teki metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan alueella eniten tuhoja Vammalassa. Paljon puuta olisi jäänyt korjaamatta, ellei Vammalan mhy-väki sitä olisi osannut tehdä. Puille ei meinannut löytyä ostajia ja korjuu venyi pitkälle vuoden 2012 syksyyn saakka. Vieläkin puita makaa metsässä ja kirjapainajakantojen kasvua seurataan. Korjuupalvelulle olisi vieläkin tilausta, jotta kuvionrajat saataisiin selvemmäksi ja leimikon kokoa kasvattamalla puulle parempi hinta. Metsänhoitoyhdistys työllistää kolme motoketjua ja pari autoilijaa Sastamalan alueella ympärivuotisesti. Yhdistys löydetty kiinteistökauppakumppanina Vammalasta löytyy Mhy Pirkanmaan metsäluonnonhoidon asiantuntija Pekka Tuomisto. Pekka on tehnyt paljon ympäristötukihakemuksia, mutta harmittelee kun mhy ei saa niistä enää korvauksia. Kuitenkin tietotaitoa pidetään yllä ja metsänomistajia neuvotaan vanhaan malliin. Uusista mhy-palveluista kiinteistökauppa on saanut hyvin jalansijaa Sastamalassa. Moni pieni ja välillä vähän isompikin tila on vaihtanut omistajaa. Myyjillä ei ole yleensä jatkajia tiedossa ja useimmiten paikalliset ostajat haluavat kasvattaa metsäpinta-alaansa. Janne Ranta, Jari Viitanen, Petteri Leppikoski ja Pekka Tuomisto tarjoavat sastamalalaisille vanhoja ja uusia mhy-palveluja. Perusparannettavia teitä piisaa Olemassa oleva metsätieverkosto ja sen kunto ratkaisee puunkorjuumatkan pituuden ja korjuukustannusten kautta asia vaikuttaa kantohintaankin. Viitasen Jari kehottaa kaikkia metsänomistajia lähtemään mukaan metsäteiden perusparannushankkeisiin, jotta sarkajaon tuloksena syntyneiden paikoin todella pitkien tilojen puunkorjuuseen saataisiin järkeä. Hyvä tieverkosto lyhentää myös mhy:n viiden työsuhteisen ja kolmen yrittäjämetsurin kävelymatkaa. Vammalan seudulla on perinteisesti tehty paljon taimikonhoitoa ja metsuritkin pelkän kantamisen sijaan antaisivat mieluummin raivaussahan laulaa. Anita Vilén-Hemilä palveluesimies

4 4 Metsänomistajat 3/2013 Hyvin toimivat puumarkkinat Keskimääräiset kantohinnat Mhy Pirkanmaan alueella syyskuussa 2013 Puumarkkinoiden toimivuus on viime vuosina ollut jatkuva keskustelun aihe. Välillä puusta on ollut pulaa, välillä taas puun ostajista. Tänä vuonna keskustelun sävy on muuttunut. Markkinat ovat toimineet hyvin. Metsänomistajat ovat löytäneet puilleen ostajan, ja puun käyttäjät ovat saaneet riittävästi jalostettavaa raaka-ainetta. Hinnoistakaan ei ole ollut suurempaa erimielisyyttä. Markkinoiden tasaisuus on ollut yllättävää. Maailman talouden epävarmuuden täyttäessä talousuutiset metsäteollisuus on parantanut tuloksentekokykyään. Alkuvuoden aikana puukauppa kävi vilkkaasti ja puuta on korjattu enemmän kuin koskaan ennen. Kesälomakauden aikana kauppa totutusti hiljeni, mutta vilkastui jälleen elokuun lopulla. Kysyntää on riittänyt kaikille puutavaralajeille. Pitkä ja hyvä korjuutalvi teki tilaa myös talvikohteille. Metsänomistajille heijastunut sahateollisuuden myönteinen kehitys on Euroopan ulkopuolisten markkinoiden ansiota. Alkuvuonna sahatavaran vienti Euroopan ulkopuolelle kasvoi 16 prosenttia. Vienti Eurooppaan taas väheni parilla prosentilla. Paperiteollisuutta lukuun ottamatta metsäteollisuuden viestit ovat olleet myönteisiä. Mutta parempaankin Suomessa pystyttäisiin. Etenkin metsäenergiassa on valtaisa potentiaali. Sen käytön asemasta tällä hetkellä näyttää kasvavan kivihiilen käyttö. Tällainen kehitys on turmiollista sekä metsien hoidolle että maamme taloudelle. Huolenaiheena metsänomistajilla on jatkuvasti kasvava puun tuonti. Se on nyt vauhdikkainta viiteen vuoteen. Samaan aikaan kotimaan metsissä olisi huomattavasti varaa lisähakkuisiin. Toivotaan, ettei puun tuonnin kasvu johda kotimaisen puun ostorajoituksiin. Hyvin toimiva puumarkkina kannattaa pitää käynnissä. Osaltaan puumarkkinoiden toimivuutta on auttanut tänä vuonna käyttöönotettu sähköinen puumarkkinapaikka osoitteessa www. puumarkkinat.fi. Siellä on enimmillään ollut tarjolla kuutiometriä puuta. Lähiaikoina puumarkkinat jatkunevat tasaisina. Metsänomistajien kannattaa aktiivisesti tuoda puuta markkinoille. Parhaan Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Mäntytukki 59,40 50,30 42,80 Kuusitukki 59,50 50,20 46,40 Koivutukki 37,60 35,20 25,20 Mäntykuitu 20,50 14,70 12,70 Kuusikuitu 21,90 15,90 12,95 Koivukuitu 18,10 15,30 12,45 Muu kuitu 13,50 12,00 9,20 Energiapuu 10,00 5,10 Keskimääräiset kantohinnat Mhy Pirkanmaan alueella syyskuussa tuloksen puukaupoissa saavuttaa käyttämällä metsänhoitoyhdistyksen ammattiapua puukaupan kilpailuttamisessa. Metsänhoitoyhdistykset auttavat metsänomistajia myös siirtämään leimikoitaan tarjolle puumarkkinat.fipalveluun. Metsänhoitoyhdistys- ten puunkorjuupalvelu tarjoaa lisävaihtoehdon puukauppaan. Sen avulla eri puutavaralajeille voidaan etsiä sopivin puun jalostaja. Marko Mäki-Hakola Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Metsäomaisuuden hoito ei ole pelkkää risusavottaa ja puukauppaa Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaalla on lähes metsää omistavaa jäsentä. Koko Suomessa kuolinpesien osakkaat huomioiden on metsänomistajien lukumäärä noin henkilöä. Metsäomistaja on keskimäärin 62-vuotias ja keski-ikä nousee vuosi vuodelta. Metsänomistajista valtaosa asuu kaupungeissa, monesti hyvin kaukana metsistään. Luonnollista on, että yhteys omaan metsään on vain muistojen varassa tai sitten katkennut kokonaan. Metsäasiat ovat todellisuudessa enää harvoin omistajien hallinnassa. Tarvitaan ammattilaisten apua Tarvitsetko apua? Kiinnostaako työ omassa metsässä, mutta taidoissa olisi vielä parantamisen varaa. Kutsu apuun metsänhoitoyhdistyksen työnopastaja. Kokeneet metsurimme ovat käytettävissäsi, jos tarvitset apua sahan huollossa sahan turvallisessa käytössä työtekniikassa Työnopastaja neuvoo ja tekee loppupäivän sovittua työtehtävää apunasi. Minimiaika on yksi 8 tunnin työpäivä. Päiväkustannus on 250 e + alv, tämä sisältää myös matkakustannukset. Vähennyskelpoinen verotuksessa. Tilaa numerosta kaikissa metsään liittyvissä asioissa. Omistuksen vaihto alkaa metsäarviosta Mahdollisimman tuore metsäsuunnitelma ja sen pohjalta ammattimaisesti summa-arvomenetelmällä tehty metsäarvio ovat järkevän metsäomaisuuden hoidon perusta. Mts:n ja arvion avulla on helppo selvittää niin hakkuumahdollisuudet, hoitotarpeet kuin metsäomaisuuden taloudellinen arvokin. Suunnitelmaa ja metsäarviota tarvitaan aina kun omistusvaihdosta suunnitellaan tai sen tullessa suunnittelematta. Tällaisia tilanteita ovat mm. perunkirjoitus, lahjakirja, ja normaali- tai ns. sukupolvenvaihdoskauppa. Mts:n ja arvion laatimiskustannukset ovat monesti pieni osa suhteessa arvioitavan kiinteistön todelliseen arvoon. Tässä säästäminen voi jälkikäteen aiheuttaa suuria kuluja vaikka verottajan taholta. Lahjakirja rintaperillisten hyväksi Lahjoitus rintaperillisille tai jopa heidän lapsilleen on järkevää, kun lahjoitettavalla metsätilalla on vähän hakattavaa lähivuosina. Hakkuumahdollisuudet selviävät helposti ajantasaisesta metsäsuunnitelmasta. Lahjaveroa voidaan pienentää, jos lahjansaajia on useita, esim. oma lapsi, tämän puoliso ja yhteiset lapset. Kannattaa kuitenkin muistaa, että yhteisomistuksessa asioiden hoito vaatii yksimielisyyttä. Jos lahjan arvo on alle euroa vuodessa, siitä ei mene veroa lainkaan. Normaalisti rintaperillisen maksama lahjavero on noin 10 prosenttia lahjan arvosta. Lahjoitukseen päädytään yleensä silloin kun lahjoittajat eivät tarvitse kohteesta rahaa. Hallintaoikeuden pidättäminen on harvoin perusteltua Jos elinikäisellä hallintaoikeudella pyritään ainoastaan alentamaan lahjaveroa, asiaa kannattaa miettiä loppuun saakka. Kun yleensä iäkäs hallintaoikeuden pidättänyt henkilö tulee oikeustoimikelvottomaksi, aiheuttaa asioiden hoito paljon ylimääräistä vaivaa ja asiointia maistraatin kanssa. Hallintaoikeus kannattaa pidättää ainoastaan perustelluista syistä ja vain määrä-ajaksi. Hallintaoikeus antaa oikeuden metsän vuotuisen tuoton käyttöön, eikä omistajalla ole siihen mitään sanottavaa. Metsätilan hallintaoikeuden haltija on metsän osalta verovelvollinen, kun taas omistajan metsään kohdistuvat kulut eivät ole verovähennyskelpoisia. Hallintaoikeus voidaan purkaa tietyin ehdoin. Tilakaupassa syntyy haluttua metsävähennysoikeutta Jos metsäpalstalla on välittömästi paljon hakattavaa, on järkevää päätyä tekemään tilakauppa. Ostaja ja myyjä voivat sopia kauppahinnan maksamisesta si- Anita Vilén-Hemilä ten, että ostaja voi puukaupoilla rahoittaa tilakaupan. Kauppahinta voidaan maksaa sovitun maksuohjelman puitteissa vaikka usean vuoden aikana. Tilakaupassa syntyy metsävähennyspohjaa 60 prosenttia metsätilan hankintakustannuksista, joihin kuuluu mm. 4 prosentin varainsiirtovero. Näin uusi omistaja voi käyttää metsävähennystä verotuksensa keventämiseen eli hän voi myydä puuta verottomasti metsävähennysoikeuden verran. Mitään aikarajaa ei menettelylle ole. Jos kauppa on vanhempien ja rintaperillisten välinen, on maksettu kauppahinta saajalleen verotonta tuloa. Kun kauppahinta on yli 75 prosenttia kohteen käyvästä arvosta, ei synny myöskään verotettavaa lahjaa. Testamentissa toteutuu vainajan viimeinen tahto Testamentilla henkilö voi määrätä kuoleman jälkeen jääneestä omaisuudestaan ja saajien oikeuksista. Puolisoiden kesken on järkevää tehdä keskinäinen testamentti, jolla turvataan eloon jäävän puolison asema. Testamentilla voidaan vaikuttaa perillisten veroseuraamuksiin ja jopa estää turha riitely. Testamentti on myös tarpeellinen osa hallittua sukupolvenvaihdosta. Ota rohkeasti yhteyttä, mietitään yhdessä toimivin ratkaisu, joka sopii juuri sinun tilanteeseesi. Kari Jeskanen palvelupäällikkö MTI,KIAT,LKV Monen metsänomistajan pitäisi suunnitella sukupolvenvaihdosta tai muita metsäomaisuuden hallintaan liittyviä päätöksiä.

5 Metsänomistajat 3/ Metsänhoitoyhdistyslain muutos etenee eduskunnassa Hallituksen esitys metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta on edennyt eduskuntaan. Kyseessä on itse asiassa kaksi lainmuutosesitystä. Toinen koskee viimeisen metsänhoitomaksun keräämisajankohtaa ja toinen muuta osaa metsänhoitoyhdistyslaista. Lokakuun ensimmäisenä päivänä käydyn lähetekeskustelun pohjalta muutosesitys lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Muutosesitystä ei ehkä käsitelläkään perustuslakivaliokunnassa, kuten mhy-laki aikaisemmin, vaan se etenee valiokunnasta takaisin eduskunnan ison salin käsittelyihin. Käytännössä lakimuutos ei välttämättä aiheuta suuria muutoksia tavalliselle metsänomistajalle, ellei hän itse niin halua. Metsänhoitomaksuvelvollisuus poistuu, mutta tilalle tu- Metsänomistajien edunvalvontakentässä tapahtuu kahden vuoden sisällä suuria muutoksia myös Länsi-Suomessa. Herätteenä on toiminut lähestyvä metsänhoitoyhdistyslain muutos ja tarve turvata metsänomistajien kattava ja tehokas edunvalvonta tulevaisuudessa. Metsänhoitoyhdistysten koko suurenee edelleen. Päätöksiä on jo tehty ja keskusteluja ja neuvotteluja käydään edelleen. Valtuustojensa päätöksellä en- lee yhdistyksen jäsenmaksu. Sen suuruuden yhdistykset ja heidän metsänomistajahallintonsa voivat itse päättää. Ero on siinä, että lasku ei enää tule verottajalta kuten tähän saakka. Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä säilyy, ellei itse halua irtisanoutua. Näin sitten säilyy myös äänioikeus ja mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen asioihin. Luulisi, että jokainen metsänomistaja haluaisi pysyä jäsenenä. Onhan metsänhoitoyhdistys ainoa toimija, joka kentällä tosissaan on metsänomistajan puolella. Yhdistyksillä on myös elävä yhteys metsänomistajien valtakunnan tason edunvalvojiin aina Brysseliin saakka. Lakimuutoksen myötä yhdistykset tehostavat edelleen toimintaansa. Palveluja terävöitetään ja parannetaan. Tapahtuu Metsänomistajien järjestö tiivistyy si vuoden alusta yhdistyvät metsänhoitoyhdistykset Pohjois- Pirkka ja Längelmäki jatkaen toimintaa Pohjois-Pirkkana. Metsänhoitoyhdistykset Kiikka- Keikyä, Länsi-Satakunta ja Teljä yhdistyvät metsänhoitoyhdistys Satakunnaksi. Samoin ensi vuoden alusta yhdistyvät metsänhoitoyhdistykset Lounametsä ja Länsimetsä. Tämä yhdistys jatkaa nimellä Lounametsä. Neuvotteluja yhdistymisistä on käyty myös muualla Län- takia. Kaukomarkkinat esim. Jayhdistysfuusioita, jotta johtaminen, organisaatio ja hallinto saadaan tehokkaammiksi ja toimivammiksi. Tämä kaikki metsänomistajan menestyksen vuoksi. Lakimuutoksessa poistuisi käytöstä myös yhdistyksen toimialueen määrittely. Tämä vapauttaisi metsänomistajan valitsemaan omakseen vaikkapa lähellä sijaitsevan naapuriyhdistyksen, jos sen palvelut miellyttäisivät häntä enemmän. Metsänhoitomaksun poistuessa joudutaan sillä kustannettuja palveluja ehkä karsimaan tai muuttamaan maksullisiksi. Mutta saattaa myös olla, että osasta niistä tulee markkinointina ylläpidettäviä toimia. Kannattaa siis jäädä kuulolle ja katsomaan, mitä tapahtuu. Heli Mutkala-Kähkönen si-suomessa, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Keskustelut jatkuvat. Lisäksi kaikki Suomen metsänomistajien liitot tultaneen yhdistämään entistä tehokkaammaksi kokonaisuudeksi MTK:n metsälinjan kanssa. Näin metsänhoitoyhdistyksistä, metsänomistajien liitoista ja MTK:sta rakennetaan entistä tiiviimpi ja tehokkaampi kokonaisuus Metsänomistajat-sateenvarjon alle. Kauppa käy ja kilpailutus toimii sähköisellä puumarkkinapaikalla Keväällä käyttöön otettu puumarkkinat.fi-verkkosivu on osoittanut tarpeellisuutensa. 65 metsänhoitoyhdistystä on siirtänyt metsänomistajien puuntarjonnan palveluun. Puun ostajiksi palveluun on rekisteröitynyt yhteensä 61 yritystä. Palvelun käyttäjiä näissä puunostajayrityksissä on noin 600. Palvelua on kehitetty paljon ostajien ja metsänhoitoyhdistysten kehittämisehdotusten perusteella. Palautetta otetaan edelleen jatkuvasti vastaan ja puumarkkinat. fi:tä kehitetään sen pohjalta. Hyödyt metsänomistajille Metsänhoitoyhdistys siirtää metsänomistajien myytävät kohteet palveluun. Tarjoukset pyydetään pääsääntöisesti metsänhoitoyhdistykseen, mutta metsänomistaja saa ne halutessaan myös itselleen. Metsänomistaja näkee myytävät kohteensa sähköpostiin lähetettävän linkin kautta. Metsänomistajat ovat olleet palveluun tyytyväisiä. Metsänomistaja hyötyy palvelusta parhaiten tehokkaan kilpailutuksen vuoksi. Leimikot ovat palvelun avulla varmasti kaikkien ostajien nähtävillä. Nyt ostaja voi tulla yllättäen kauempaakin. Esimerkiksi sellainen ostaja, jolta tarjousta ei ole osannut odottaakaan, saattaa yllättäen sen jättää. Puumarkkinat.fi antaa myös mahdollisuuden kehittää koko puunhankintaketjua tehokkaammaksi, jolloin hyödyt näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä myös metsänomistajan rahapussissa. Näitä kehittämiskohteita ovat mm. sähköinen tiedonsiirto, eri toimijoiden päällekkäisen työn poistaminen ja parempi hakkuiden suunnittelu. Puuta tarjolla runsaasti Palvelun käyttöönotossa on monessa suhteessa tehty historiaa. Näin suurta käytännön muutosta puumarkkinoilla ei ole tapahtunut aikoihin. Vilkkaan puukauppasyksyn vuoksi palvelussa on ollut ajoittain lähes kuutiometriä puuta tarjolla. Kohteet ovat tarjolla keskimäärin kaksi viikkoa. Puun ostajat näkevät heti etusivulla lähes kaikki yhdistysten avustamana ja valtakirjalla markkinoille tuleva puun tarjonnan. Puumarkkinat toimivat Suomessa erinomaisesti. Markus Peltola projektipäällikkö Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Silloin arvostat myös ostajan ammattitaitoa ja hyvää korjuujälkeä. ARVOSTATKO METSÄÄSI? RAUNIO UUSI PUUNJALOSTUSYHTIÖ LÄNSI- SUOMEEN Raunion Saha Oy, Metsäosasto, Härkätie 16, KOSKI TL, puh. (02) , faksi (02) Uusi sahakonserni Westas Oy osti Raunion Sahan Koskelta ja Pihlavan Sahan Porista. Näin muodostui Westas Group, josta 85 prosenttia omistaa Pekka Kopra ja 15 prosenttia A. Ahlström Oy. Westas Pekka Kopran tämän vuoden tammikuussa perustama yhtiö. Westas Groupista tulee merkittävä toimija Länsi-Suomeen. Tytäryhtiöt Raunio ja Pihlava hankkivat vuosittain puuta noin miljoona kuutiometriä ja tuottavat sahatavaraa noin kuutiota. Sahatavaran lisäksi tuotetaan bioenergiaa. Raunion sahan omistivat Olli, Seppo ja Risto Raunio. Pihlavan taas suurimmaksi osaksi sahan toimiva johto ja vähemmistöosakas A. Ahlström Oy. Myös Pekka Kopra on sahaajasukua. Hän on tuttu Vierumäen Versowoodista, jonka hallituksen puheenjohtajana edelleen toimii. Konsernissa emoyhtiö hoitaa hallinnon, tuotteiden myynnin ja puunhankinnan. Sahatyttäret jatkavat ja kehittävät sahaamista entisillä paikoillaan. Pääkonttori sijaitsee Varsinais-Suomen Koskella. Metsäosasto toimivaksi vauhdilla Westas Oy on tapahtuneella yrityskaupalla ostan Pihlavan sahat. Kaupan myötä uudesta yrityskokonaisuude puunjalostusyhtiöistä. Yhtiöstä muodostuu myös merkittävä syntyi Länsi-Suomeen Uuden yhtiön metsäpäälliköksi nimettiin Juha Mäki, joka ai- Emoyhtiö Westas Oy:n tytäryhtiöt Pihlavan saha ja Raunion kaisemmin toimi samassa hommassa Raunion paniin ja Kiinaan toimivat paljon alueella ja ostavat sahalla. vuosittain yhteensä paremmin. lähes miljoona kuuti kuusi- - Konserni ja mäntysahatavaraa muodostuu Westas ja - konsernin Ilmoitukset uusista vuotuinen inves-toinneista ja isommista yhteenl liikevaihdosta Pihlavasta, Westas tulee Rauniosta viennistä. ja vaka- Westas Bioenergiasta. Metsäosaston toiminnan painopisteet vakautta ja pyrimme olemaan paras valittavissa oleva kauppakumppani, hehkuttaa Mäki. Asiakkaiden ja metsänomistajien kumppani - Meille on sama tuleeko raaka-aine metsänhakkuusopimuk- Yrityskaupalla silla metsänomistajilta tavoitellaan vai toimituspuuna metsänhoitoyhdistas on. Se kertoo, että tulevai- toimintojen - Hyvä uutinen merkittävää tämä Wes- tehosta kokonaisuudeksi. Raunion ja Pihlavan sahat jatkavat operat tyksiltä. Haemme avoimesti erilaisia yhteyksiä. tullaan organisoimaan emoyhtiöön. Asiakkuu suuteen uskotaan mekaanisessa puunhankinta yhtiön Eura, nimissä. Huittinen ja Sastamala maakuntien rajoilla ovat aluetta, jolla sekä Pihlavan että Raunion Westas Oy:n puunhankinta rakentuu Raunion ja Pihlavan sa saha on ostanut puuta. Päällekkäinen hankinta- alueen osto päättyi lokakuun metsänomistajien 1. mutta naapurimaissamme yhteistyökumppan Velinen tilanne on melko hankala, koko metsänomistajien päivänä, kun uuden yhtiön kanssa met- pyritään näjällä ja Ruotsissa myös vahvistamaan. vielä paljon säosaston ensimmäinen palaveri pidettiin. Perjantaina jul- Konsernin yhtiöiden osaaminen on rakennettu vuosikymme kaistiin uusi hankinta-aluekartta. suuden näkymät pitkällä tähtäimellä ja ovat laadukkaiden hyvät. Puusta raken- asiakastuott tulevaisuudessa. Puunhankinnassa toimii Räätälöityjen kaikkiaan 18 henkilöä, joille kaikille ja kilpailukykyisemmässä netaan ja sahatavaraa tarvitaan. yhtiössä. Toim vakavaraisemmassa parantamiseksi on siinä paikka. toiminnoissa tulee kuitenkin tapahtumaan m Heli Mutkala-Kähkönen yhteistyössä henkilöstön kanssa, asiakkaita kuunnellen. Positiivinen viesti metsänomistajille MTK:n metsäjohtaja Juha Hak- Suomalainen karainen toteaa, ja että yksityinen sahojen tilanne Euroopan markkinoilla on Westas- konsernin pääomistaja on Pekka Kopra. Yhtiön väh haastava yleisen taloustilanteen pääkonttori sijaitsee Koskella Varsinais- Suomessa. varaisemmista toimijoista ovat positiivinen merkki. Westakses- Konsernissa ovat tukin ja bioenergian työskentelee han-kinta. Tämä yrityskauppa ovat luo Keski- Eurooppa, jaa, joka kestää sahamarkkinoil- Pohjois- Afrikka noin ta on 130 lupa odottaa alan ammattilaista. vakaata toimi- Yhti päämarkkina- alueita j ta tuttuja heilahteluja paremmin, sanoo Hakkarainen. Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK:sta on samoilla linjoilla. metsäteollisuudessa ja puuta tarvitaan tulevaisuudessakin. Sahojen tilanne ei ole enää niin synkkä kuin viime talvena. Taloudel- pahempi. Meillä Suomessa on sentään riittänyt puuta. Tulevai- viestintäpäällikkö Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Lisätiedot: Huittisten Pekka Säästöpankin Kopra, p Olli Raunio, p Kyösti Kurkela p metsäristeily Metsäpäällikkö Juha Mäki, p Ohjelmassa ajankohtaista asiaa metsätaloudesta ja pankin palveluista. Ilmoittaudu Ikaalisten Matkatoimistoon puh tai Järjestämme kuljetuksen WESTAS Vammalasta sekä GROUP Porista Turun satamaan. Westas Oy My 315 Lisätietoja risteilystä internetsivuiltamme puh

6 6 Metsänomistajat 3/2013 Karhun kanssa työmaalla Suurpedot herättävät usein suuria tunteita ja mielipiteitä. Keskustelut suurpetojen aiheuttamista vahingoista ja vaaratilanteista ovat yleisiä niin metsäammattilaisille kuin muillekin aktiivisille luonnossa liikkujille. Yleensä aiheesta on selkeä mielipide joko puolesta tai vastaan. Toisille yksikin suden suuhun mennyt hirvi tai ilveksen tappama kauris on liikaa, toisille jokainen esiintyvä suurpeto on korvaamattoman arvokas osa suomalaista luontoa. Aiheeseen ei varmasti yhtä oikeaa kantaa olekaan, mutta metsien ammattilaisille suurpedot ovat kuitenkin huomioitava osa arjen askareita. Kannanhoitosuunnitelmat toteutumassa Suurpetokantoja pyritään valtakunnallisesti ohjaamaan lajikohtaisilla kannanhoitosuunnitelmilla. Kannanhoitosuunnitelmissa on määritelty tavoitteita kannan koosta sekä esiintymistiheydestä alueittain. Eteläiseen ja läntiseen Suomeen tavoitellaan vakiintuneempia esiintymiä oikeastaan kaikista suurpedoista. Kannanhoitosuunnitelmien mukaisesti suurpedot ovat rantautuneet läntisempään Suomeenkin jäädäkseen. Merkkejä ja havain- Pertti Häyrysen mielestä metsään mahtuvat niin karhut kuin metsuritkin. toja pedoista tehdään jatkuvasti, ja toisinaan hyvinkin läheltä asutusta. Karhut ovat yleistyneet myös pohjoisella Pirkanmaalla tuntuvasti. Aiemmin karhusta saattoi tulla hajanaisia havaintoja ohikulkevista yksilöistä. Keski-Suomessa kanta on jo pidempään ollut varsin elinvoimainen ja lisääntyvä. Tällä hetkellä karhuhavaintoja tehdään Mhy Pohjois-Pirkan toiminta-alueella lähes päivittäin. Vaikka vakavammilta yhteentörmäyksiltä on vältytty, on aihe huomion arvoinen myös työntekijöiden toimintamalleissa. Varautuminen saman savotan jakamiseen nallen kanssa on näin tarpeellista. Kohtaamiset vältetään keskinäisellä kunnioituksella Karhun aistit ovat tarkkuudessaan verrattomat. Yleensä se pystyy välttämään ihmisen kohtaamisen jo hyvissä ajoin tekemällä vieraasta haju- ja kuulohavaintoja täysin ihmisen tietämättä. Karhujen olemassaolo ei yleensä metsureiden mielenrauhaa häiritse, näin ainakin Mhy Pohjois-Pirkan metsureiden pääluottamusmies Pertti Häyrysen mukaan. Aina työmaalle mennessä sen verran varusteiden kahnausta ja kolinaa kuuluu, että ehtii siinä karhu miehet helposti väistämään. Ja varmaan nuo ovat jo oppineet metsurit hajustakin tunnistamaan, naurahtaa Häyrynen. Häyrysen mukaan karhukammo ei ole työntekoa häirinnyt, vaikka säännöllisesti tuoreitakin jälkiä työmaille sattuu. Metsästä löytyy tilaa molemmille. Tuoreen karhuhavainnon sattuessa käynnissä olevalle työmaalle, on asiaa kuitenkin syytä harkita hetki terveellä maalaisjärjellä. Pentujaan puolustavan emon tai muuten ihmispelottomasti käyttäytyvän kontion kanssa ei painikamppailua kannata ehdoin tahdoin aloittaa. Yleensä kannattaa pyrkiä varmistumaan, että karhulle jää riittävästi aikaa havainnoida tilanne ja väistää lähempi kontakti ihmiseen. Konkreettinen näköhavainto palstalla olevaan karhuun on säväyttävä kokemus. Tällöin on useimmiten viisasta vaihtaa palstaa varmuuden vuoksi ja antaa karhun siirtyä kauemmas kohteelta. Samaa ohjetta voi aiheesta suositella myös metsänomistajille. Tosin kyllä tuo raivauspäivä kuitenkin aika lailla olan yli katsellessa kuluu, jos karhun tietää juuri samalla työmaalla tarkastelleen. Käytännössä ongelmat vältetään niin kauan kuin karhun ja ihmisen molemminpuolinen kunnioitus säilyy. Karhun kanssa lähikontakti ei siis metsureita juuri etukäteen jännitä. Käytännössäkin tällainen kohtaaminen työn ollessa käynnissä on epätodennäköinen. Konemiesten maailma on hiukan toinen. Äkäinen kohtaus talvipesästä heränneen kontion kanssa on hakkuutyömaalla harvinaista, mutta hyvin mahdollista. Karhu on voinut valita talvipesäkseen rauhallisen oloisen risuvaraston tai palsta voi muuten sattua talvipesän kanssa samoille koordinaateille. Tilannetta on käytännössä mahdoton edes etukäteen välttää. Tällöin painosuhteet ovat kuitenkin yleensä ihmisen puolella, hakkuukoneen tai kuorma-auton kanssa ei karhukaan painissa pärjää. 10 kohdan ohjeet karhun kohtaamiseen löytyvät riista.fi-sivustolta. Vesa Kastari kenttäesimies Mhy Pohjois-Pirkka On reilu oikeus jokamiehen liikkua luonnossa nauttien. Metsän aarteet ovat kankahilla, sienet, marjat, kukat saatavilla. ymparisto.f/jokamiehenoikeudet.f metsanomistajat.f Lue lisää mhy.f Karhukertomus kurulaiselta raivaustyömaalta On lokakuun loppu kurulaisella metsäpalstalla Parkkuussa. Yön aikana on satanut reilu sentti uutta loskaista lunta. Aamulla seitsemältä alueneuvoja Vesa Kastarin puhelin kilahtaa. Raivaustyömaalle ehtinyt metsuri Petri Järvinen soittaa ja kertoo työmaalla olevan vahvempaakin työnjohtoa; karhu on tallustellut tutkimaan eilisiä raivausjälkiä ja tutustunut samalla paikalla olleeseen hakkuukoneeseen lähietäisyydeltä. Loskaan painunut jälki kertoo vierailijan tulleen työmaan suunnasta ja tutkimusretken jäl- keen palanneen takaisin samaan suuntaan. Jäljen on oltava melko tuore, koska lumen tulo loppui vasta aamuyöllä ja jälki on aivan puhdas lumesta. Aamuhämärissä jälkien perään lähteminen työmaalle ei tunnu järkevältä ratkaisulta. Neuvojankin ehdittyä paikalle ryhdytään selvittämään, olisiko karhu siirtynyt ulos työmaaalueelta. Tunnin kuluessa tilanne alkaa valjeta. Lähellä Kurun keskustaa on saatu luotettava näköhavainto liikkeellä olevasta karhusta. Jälkien etsintä työmaalla kertoo samansuuntaista nallen liikkeistä. Otus on suurella todennäköisyydellä sama yksilö ja jo kaukana työmaalta. Näin saadaan hiukan erilainen työpäivä normaalimpaan kuosiin ja työt taas käyntiin. Karhuun täytyy suhtautua vakavasti työturvallisuusriskinä. Vahinkoja ei ole sattunut, mutta poikkeustakaan ei haluta. Lähempi kohtaaminen karhun kanssa ei ehkä tunnu vain luontokokemukselta, vaan voi jäädä kummittelemaan mieleen pahastikin. Vesa Kastari

7 Metsänomistajat 3/ Kirjanpainajat lisääntyneet mitä tehdä? Viime vuosien myrskyt ovat tuoneet metsiin uhan hyönteistuhojen leviämisestä. Jos kesä on lämmin ja metsään on jäänyt korjaamatta paljon kuusipuutavaraa, voi kirjanpainajien kanta röyhähtää niin suureksi, että ne käyvät elävien pystypuiden kimppuun. Tähän vuodenaikaan yksittäisten puiden tai puuryhmien poistaminen on turhaa. Mutta touko-kesäkuussa kannattaa seurata kuusikoita varsinkin myrskyaukkojen läheisyydessä. Länsi-Suomessa on noin 10 seurantapistettä, joissa Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus tarkkailevat kirjanpainajien määrää, kertoo metsän- ja luonnonhoidon asiantuntija Hannu Heikkilä metsäkeskuksesta. Hän on huolissaan ja toteaa, että ensi vuodesta saattaa tulla paha ja epidemiariski on olemassa. Jos kesä on lämmin, ehtii kirjanpainajakanta lisääntymään kaksi kertaa kesän aikana. - Yksittäisten tuholaisen saastuttamien puiden poisto on täl- lä hetkellä turhaa. Nyt ollaan tuhon kanssa jo jälkijunassa. Kirjanpainajat ovat poistuneet puista ja ovat talvehtimassa karikkeen joukossa maassa, mutta puissa saattaa olla kirjanpainajien luonnollisia vihollisia. Joten puiden poistolla saatetaan tehdäkin palvelus kirjanpainajakannalle. Optimi on hakata koko saastunut kuvio ja kuljettaa pois metsästä ensi kesäkuussa, selvittää Hannu Heikkilä. Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen metsänhoitopäällikkö Auvo Heikkilä on luottavaisempi. Hän toteaa, että Tapanimyrskyn jäljet korjattiin nopeasti ja hyvin täällä Länsi-Suomessa. Joten suurempaa vaaraa kirjanpainajien aiheuttamasta suoranaisesta joukkotuhosta ei ole. Kirjanpainajan elämä puissa Kirjanpainajat lisääntyvät heikentyneissä pystypuissa, tuulenkaadoissa sekä tuoreessa kuusipuutavarassa. Seuraavina keväinä kuoriaiset kykenevät joukkovoimansa turvin iskeytymään yhä terveempiin puihin, yleisimmin valoisilla paikoilla oleviin kuusiin esim. hakkuuaukkojen pohjoisreunoilla. Kirjanpainajien ja niiden toukkien kaivamat syömäkuviot katkaisevat puun nilakerroksen nestevirtaukset, jolloin latvuksen ravinteiden saanti heikkenee ja puu alkaa hiljalleen kuivua. Kuvioiden yltäessä rungon ympäri puu kuolee ja kuori irtoaa puusta. Kirjanpainajat tuovat mukanaan puuhun myös sinistäjäsienen itiöitä, jotka itäessään saavat aikaan puutavaran arvon laskua. Lisääntynyt kanta tosiasia Metsäneuvoja Asko Laaksi on paneutunut kirjanpainajiin Pirkanmaalla. Tänä vuonna metsänkäyttöilmoituksissa on ollut maininta hyönteistuhoista yhteensä 53 hehtaarin alalla, josta elo-syyskuussa 37 hehtaaria. Viime vuonna hyönteistuholeimikoita ilmoitettiin yhteensä 8,6 hehtaaria. - Lisääntymään päin siis ovat ja havaintoja tehdään koko ajan lisää. Mutta näihin lukuihin ei voi kauheasti tuijottaa, sillä eri ilmoittajilla on erilainen herkkyys kirjata hakkuut hyönteistuhohakkuiksi. Eniten ilmoituksia on tullut Sastamalasta, Ikaalisista, Kangasalta, Hämeenkyröstä ja Pälkäneeltä. Erkki Eteläaho Kaarnakuoriaiset lisääntyvät tuulenkaadoissa kaarnan alla ja käyttävät ravinnokseen nilaa. Miten tuhon tunnistaa? Asko Laaksin mukaan kirjanpainajatuhoa on vaikea tunnistaa ja se vaatii puiden tarkastelua lähietäisyydeltä. Rungossa on pieniä pyöreitä reikiä ja juurella ruskeaa purua, mutta purukin huuhtoutuu sateilla helposti maahan. Ja kyseessä voi olla joku muukin hyönteinen. Kun tuho on edennyt niin pitkälle, että puun kuoret irtoavat ja putoilevat, ollaan tuhon estämisessä auttamattomasti myöhässä. - Jos kuusikossasi oli tuulikaatoja tai sen välittömässä läheisyydessä kuusipinoja, kannattaa ensi vuoden kalenteriin varata kesäkuun alkuun päivä kirjanpainajien etsintään. Asko Laaksi Rungosta varissut ruskea puru puun juurella on merkki kirjanpainajasta. Hyvä hygienia paras ase Kirjanpainaja on haavoittuvimmillaan lisääntymisvaiheessa. Talvella katkottu puutava- ra ja yli 20 rungon tuulipuuryhmät tuodaan pois metsästä ensisijaisesti toukokuun alkuun mennessä. Näin eliminoidaan kirjanpainajille tärkeä lisääntymisalusta. Jos puuta kuitenkin jää toukokesäkuulle, pitää puut viedä pois viimeistään heinäkuun puolivälissä, jolloin kaarnakuoriaiset ovat vielä puuaineessa. Pienillä pinta-aloilla voi kokeilla kirjanpainajien pyydystämistä pyyntipölleillä ja feromoniansoilla. Lähde: Metinfo Heli Mutkala-Kähkönen Kirjanpainajat ovat tummia noin puolen senttimetrin mittaisia kaarnakuoriaisia. Ne ovat taloudellisesti merkittävin kuusta vioittava tuholaissuku, joista kirjanpainaja kaikkein vahingollisin. Laji on yleinen koko Suomessa. PUHTAASTI JÄLKISYISTÄ Seei olevahinko, etä 63 % on valinnutmeidät metsäasioissa kumppanikseen. Suomen suurimpana metsävakuuttajana LähiTapiola on turvallisuuden erityisasiantuntija. Panostamme vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja riskien hallintaan. Jo muutaman tukkipuun hinnalla vakuutat metsäsi lähes kaikkien luonnontuhojen varalta. Aidosti paikallista LÄHISÄHKÖÄ Pirkanmaan metsistä Pirkanmaan omasta uusiutuvasta luonnonvarasta, puusta, tuotettu Lähisähkö ei lisää kasvihuonepäästöjä. Paikallisten metsien jalostettuna lopputuotteena sen käyttö tukee samalla maakunnan työllisyyttä ja elinkeinoja. Varmista oma Lähisähkösi, soita p. (03) PL 175, Voimakatu 11, Tampere Optimoi metsäsi tuottavuus. Tule käymään ja kerro meille, kuinka voimme auttaa. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, LähiTapiola Pankki Oyj, LähiTapiola Varainhoito Oy John Deere Forestry Oy PL 472, Tampere Puh

8 8 Metsänomistajat 3/2013 Laki metsätuhojen torjunnasta eduskuntakäsittelyssä - Tarkoituksena metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjunta. - Koskee metsiä, terminaali- ja tehdasvarastoja, puutavaran hakkuupaikkoja ja välivarastoja. - Puutavaraksi katsotaan yli 10 sentin tyviläpimittainen kuorellinen raakapuu. - Edellisen talvikauden aikana kaadettu kuusi kuljetettava pois hakkuupaikalta ja välivarastosta mennessä, kaarnoittunut mäntypuutavara 1.7. mennessä. Em. aikarajat koskevat Pirkanmaata. - Jos hakkuussa tai myrskytuhon takia on jäänyt metsään enemmän kuin 10 kuutiota yli 10 cm tyviläpimittaisia kuusen rungonosia hehtaaria kohti, on puutavaran omistajan kuljetettava ylimäärä pois edellä mainittuihin päivämääriin mennessä. Kaarnoittunutta mäntyä saa jäädä metsään enintään 20 kiintokuutiota/hehtaari. - Poiskuljetusvelvoite ei koske yksittäistä alle 20 m 3 :n mäntypinoa. - Lain noudattamatta jättämisestä seuraa vahingonkorvausvelvollisuus, jos toisen maanomistajan puustoa kuolee yli 20 m 3 /ha tai sille aiheutuu kasvutappioita yli 10 m 3 / ha/5v. - Valtion omistamilta tai vastaavilta suojelualueilta levinneen tuhon vahingonkorvauksista vastaa valtio. - Metsäntutkimuslaitoksen pitää seurata ja ennakoida kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymistä. - Suomen metsäkeskus valvoo lain noudattamista. - Laki tulee todennäköisesti voimaan ensi vuoden alusta. Metsänomistajille vapautta, toitottavat metsäalan lehtien otsikot. Holhousta on vähennettävä, säestävät alan toimijat. Isännälle päätösvalta, vaativat metsänomistajien edunvalvojat. Eletään ajan hengessä. Suomessa on kyllästytty holhoukseen ja sääntelyyn. Luulisi, että metsänomistajalle koittavat kissan päivät. Kattia kanssa, voisi todeta. Yhteiskunnassa toinen käsi ei tiedä mitä toinen tekee. Olo on kuin Hölmölässä. Peittoa pidennetään leikkaamalla toisesta päästä palanen ja ompelemalla se toiseen päähän. Kovasti on tohinaa ja touhua, mutta järki puuttuu täysin. Aika menee jonninjoutavuuksiin, eikä kehittämiseen. Tulevaisuuden rakentamisen asemasta rakennamme ylipääsemättömiä muureja ja toiminnan rajoituksia. Tuntuu, että jokaista myönnettyä vapautusta vastaan säädetään kaksi velvollisuutta. Tapauksia Vapautta vai velvollisuuksia? on valitettavan paljon. Esimerkiksi metsälain uudistamisella annetaan metsänomistajalle mahdollisuus hakata metsänsä haluamansa ikäisenä. Valitettavasti vain samaan aikaan kaavoituksella säädetään pahimmillaan maaseutualueella maisematyölupa jokaiselle hakkuulle. Metlan tuoreen selvityksen perusteella tiedetään, että maankäytön rajoituksilla saatetaan kunnasta riippuen vähentää metsänomistajan puunmyyntitulomahdollisuuksia jopa kymmenillä prosenteilla. Metsien suojelussa on kymmenen vuotta vannottu metsänomistajan vapaaehtoisuuden nimiin. Metso-ohjelma on täyttänyt kaikki odotukset. Metsänomistajat ovat osoittaneet suojelumyönteisyytensä. Mutta mitä tekee ympäristöministeriö. Valmistelee vanhaa kunnon pakkosuojeluohjelmaa, jota kutsutaan soiden suojelun täydennysohjelmaksi. Luultavasti ympäristöministeriönkin (pitäisikö lukea Vihreiden) tavoitteet saavutettaisiin vapaaehtoisuuteen perustuvilla menetelmillä. Tästä huolimatta yhteiskunta ottaa valtavan riskin menettää metsänomistajien suojelumyönteisyyden hyväksi tehty vuosikymmenen työ. Luottamuksen menettämisellä on valtavat vaikutukset. Juna on menossa kovaa vauhtia väärään suuntaan. Uusiutuvaa energiaa tuetaan metsäpäässä, mutta samaan aikaan energiapolitiikka johtaa kivihiilen käytön lisääntymiseen. Metsäenergiaa tarjoava metsänomistaja jää pahimmillaan ihmettelemään kivihiilikasan suuruutta. Brysselissä mietitään direktiiviä puubiomassan kestävyyskriteereiksi. Metsänomistajan vapauden lisääntyminen muuttuisi yhdellä kertaa lisävalvonnaksi, pakolliseksi metsäsuunnitelmaksi ja suureksi summaksi lisäkuluja. Metsät tarjoavat Suomelle valtavat mahdollisuudet. Nämä mahdollisuudet saadaan käyttöön metsänomistajalähtöisellä metsäpolitiikalla. Sääntelyä ja velvoitteita lisäämällä kurjistamme omaa oloamme. Metsänomistajat ovat olleet pitkämielistä porukkaa. Barrikadeille ei ole noustu huutamaan vapautusten puolesta. Saa nähdä kuinka pitkälle kärsivällisyys kestää, ellei junaa saada kääntymään aidosti metsätalousyrittäjyyttä edistävään suuntaan. Veturin polttoaineeksi on aika ottaa historiaan kuuluvan hiilen asemasta tulevaisuuden biopolttoaineet. Marko Mäki-Hakola Katso lisätiedot Virrat, Pohjaslahti 26 ha/1200 m 3. Tarj Virrat, Pohjaslahti 34 ha/3100 m 3. Tarj Virrat, Pohjaslahti 9 ha/280 m 3. Tarj Virrat, Ilomäenkylä 28 ha/2500 m 3. Tarj Ruovesi, Ruhala 50 ha/5660 m 3. Tarj Ruovesi, Ruhala peltomääräala 6,44 ha, tukioik, Tarj Ruovesi 9,7 ha/ 1780 m 3. Tarj Vilppula, Keuruu 13 ha/1230 m 3. Tarj Vilppula, Ajostaipale 3,78 ha/870 m 3. 2 rantatonttia, rak.oik. 150 m 2 /tontti, rantaa lähes 500 m. Hp /tarj. Janne Savilahti Orivesi, Västilä 22 ha/1060 m 3. Tarj Orivesi, Västilä 23 ha/1860 m 3. Tarj Orivesi, Ala-Lauttajärvi 2 rantatonttia. Hp /tontti Miika Bucktman Kihniö, Kankari taimikkomääräala 9,5 ha. Hp /tarj. Kihniö, Kankari 26 ha/2850 m 3. Hp /tarj. Parkano, Vahojärvi 2,6 ha maatilan talouskeskus, runsaasti rakennuksia mm. sauna Onkilammenkosken rannalla. Hp /tarj. Parkano 2,7 ha/200 m 3, määräala rajoittuu Vataveteen. Tee tarjous Parkano 26 ha/1200 m 3. Tarj Sauli Kallio Sastamala, Heinoo 7,4 ha/865 m 3. Tarj Ylöjärvi, 6,5 ha/1300 m3, tila Iso-Otavan saaressa, 300 m rantaa ei rak.oik. Tarj Ylöjärvi, Aurejärvi 11 ha/2370 m 3. Tarj Ikaalinen, Juhtimäki 17,6 ha/2860 m 3, rantaa, ei rantarakennusoikeutta. Tarj Kari Jeskanen Sastamala, Kikkerlä maatila: metsä 13,8 ha/1390 m 3, pelto 5,86 ha, tukioikeudet, vanhat rakennukset. Hp /tarj. Huittinen, Heinimaankulma Sastamalan rajalla 15,9 ha taimikoita ja kasv.metsää. Tarj Vesa Yli-Hongisto Sastamala, Kiikka hyväkunt. ok-talo keskellä kylää. Runsaasti tilaa asumiseen ja työ- tai harrastustoimintaan. Hp Välityspalkkio 4,5 % (sis.alv. 24%) tai sopimuksen mukaan. Kiikanojantie 23, Sastamala Puh Sastamala, Ekojärventie 191, hirsioktalo asumiseen tai vapaa-aikaan. Hehtaarin tontti valtion tien varressa. Hp Akaa, Riisikkala 14,3 ha/2200 m 3. Hp Punkalaidun, Liitsola metsätila 25 ha + hirsitalo. Hp /tarj. Vesilahti, Koskenkylä maatila: talouskeskus ok-talo 230 m2+ muut rakennukset, pelto 27,53 ha, metsä 13,9 ha, yksi rantatontti. Tarj Ikaalinen, Hulppojärvi hieno rantamökki isolla tontilla. Hp Ikaalinen, Juhtimäki, useita rantatontteja eri järvillä, kannattaa tutustua! Jukka Pusa Hoidamme kaikki maaseudun kiinteistönvälitystehtävät ja vaativatkin arvioinnit. Ota yhteyttä! Jukka Pusa toimitusjohtaja, LKV Miika Bucktman, Pohjois-Pirkanmaa kiinteistönvälittäjä, LKV Aki Haapaniemi, Parkano, Kihniö kiinteistönvälittäjä, LKV Kari Jeskanen, Mhy Pirkanmaa kiinteistönvälittäjä, LKV Sauli Kallio, Parkano, Kihniö kiinteistönvälittäjä, LKV Janne Savilahti, Pohjois-Pirkanmaa kiinteistönvälittäjä, LKV Vesa Yli-Hongisto, Kiikka ja Keikyä kiinteistönvälittäjä, LKV

9 Metsänomistajat 3/ Kaunis kesä houkutteli väkeä tapahtumiin Tuottajat ja mhy kohtasivat yhdistysten vuoden merkeissä Vuosi 2013 on MTK:ssa yhdistysten vuosi. Valtakunnallisesti MTK:n yhdistyksiä ovat 363 maataloustuottajien yhdistystä ja 95 metsänomistajien metsänhoitoyhdistystä. Mhy Pirkanmaa kutsui teemaan liittyen alueensa tuottajayhdistyksiä kesäillan viettoihin, joihin osallistuikin mukavasti metsänomistajia. Tuottajayhdistykset jaettiin viiteen eri ryhmään ja kutsut lähetettiin tuottajaliittojen kautta sähköisesti. Paikoiksi valittiin kauniin kesän kunniaksi rantakohteita, joilla nautittiin perinteisesti kahvit ja makkarat. Keskustelunaiheet vaihtelivat ja metsänhoitoyhdistyksen palvelut olivat esillä. Vahon laavulla koski pauhasi kilpaa puhujien kanssa. Mhy:n hallituksen jäsen ja Pro Agrian edustaja Mika Hirvikoski kertoi sukupolvenvaihdoksista. Otamuksessa kenttäesimies Sakari Palo pääsi grillaamaan makkaroita. Työmaaesittelyssä oli lähelle rakennettava metsätie, joka todettiin tarpeelliseksi. Miekkajärven laavulle saatiin mukaan reilummin metsänomistajanaisiakin. Kävellen käytiin katsomassa taimikonhoidon ja varhaishoidon eroja käytännössä. Saarioismajalle kokoontuivat alkukesästä mhyalueen etelärajan tuottajayhdistykset. Järjestöasiat olivat voimakkaasti mukana keskusteluissa. Tampereen eteläpuolella olevia muita tuottajia ei saatu riittävästi liikkeelle, joten tilaisuus peruttiin. Metsätaitoilijat innokkaasti mukana kilpailuissa Mhy Pohjois-Pirkka järjesti tänä vuonna metsänomistajien metsätaitokisat Visuvedellä, minne saapuikin 70 kilpailijaa hiomaan arviointitaitojaan. Mhy Pirkanmaan aktiivisimmat metsätaitoilijat löytyvät Ikaalisten Tevaniemen, Sastamalan Sammaljoen ja Vesilahden Krääkkiön suunnalta. Mhy Pirkanmaan naisten sarjan voittaja oli Seija Levonoja, joka tuli naisten yleisessä sarjassa toiseksi. Jonna Lautamäki oli yleisissä sarjoissa naisten kolmas ja nuorten neljäs, Jonna on Mhy Pirkanmaan nuorten sarjan voittaja. Jukka-Pekka Karlsson otti kolmannen kerran Mhy Pirkanmaan mestaruuden, hänelle ei ole löytänyt haastajaa uuden yhdistyksen aikana. Jukka-Pekka ylsi yleisessä sarjassa neljännelle sijalle. Mhy Pohjois-Pirkka vei Tapion maljan yhdentoista pisteen erolla. SM-kisat käytiin syyskuun puolivälissä Kuopiossa, Jukka Sianoja Sastamalasta saavutti 18. sijan henkilökohtaisessa kilpailussa, mikä on arvostettavaa 321 osanottajan sarjassa. Jenni Lautamäki Ikaalisista oli naisten sarjan 28. Mhy Pirkanmaalla oli mukana kolme joukkuetta. Eri puolilta toimialuetta oli kerätty 35:ksi sijoittunut Mhy Pirkanmaan joukkue numero kolme: Tuomo Marttila, Aarno Hoppu, Martti Sianoja ja Jenni Lautamäki. Sastamalaisista koostuva joukkue numero yksi oli 49. ja ikaalislaisista koostuva joukkue numero kaksi 93. kun mukana oli kaikkiaan 134 joukkuetta. Sastamalalainen metsätalousyrittäjä Jukka- Pekka Karlsson on ollut lyömätön Mhy Pirkanmaan aikana. Energiapuuretken osanottajamäärä yllätti järjestäjät Syyskuun alkupäivinä Energiapuu kestävästi hyötykäyttöön hankkeen suunnittelema energiapuupäivä oli yleisömenestys. Kolmelta eri suunnalta saapuneet bussit täyttyivät hetkessä, yksi lisäbussi helpotti tilannetta, mutta silti moni jäi odottamaan seuraavaa retkeä. Päivän aikana metsänomistajat pääsivät näkemään, miten monenlaista energiapuuta on olemassa ja kuinka korjuuta tehdään käytännössä. Metsänhoitoyhdistyksen terminaaleissa nähtiin, kuinka suurista energiapuumääristä yhdistyksen tasolla on kysymys. Moni metsänomistaja sai energiapuukipinän, mikä jatkossa tarkoittaa hoidettuja nuoria metsiä ja ajoissa tehtyjä uudistushakkuita. Elokuun lopussa tulleesta jäsentiedotteesta oli jäänyt Lämmin alkusyksyn retkisää suosi niin työmaaesittelyitä kuin kahvinjuontiakin. Itellasta johtuen Avoimien ovien päivämäärä pois. Puskaradion avulla moni saapui kahville oikeana päivänä maanantaina, mutta valitettavasti moni kävi myös suljettujen ovien takana. Kaikille kahvia tai karttoja vaille jääneille luvataan samat edut jälkikäteen yksityisesti, kun sovitte saapumisesta oman metsäasiantuntijanne kanssa ennakkoon. Mouhijärven Salmenkylän uudistuskohteella kerättiin ja haketettiin risuja sekä tutustuttiin syysistutukseen Sastamalalaiset metsänomistajat olivat aktiivisesti mukana retkipäivässä, valitettavan moni jäi odottamaan seuraavaa retkeä.

10 10 Metsänomistajat 3/2013 Mhy Pirkanmaa on täyden palvelun talo Metsäasiantuntijat Petteri Leppikoski Pekka Tuomisto Jari Viitanen Juha Lehtimäki Antti Niskanen Markku Uosukainen Jukka Janakka Aapo Latvajärvi Jani Aho Timo Harjuntausta sijaisena Jussi Uusitalo Erkko Koivurinne Juha Lehtonen Janne Maijala Arto Sivén

11 Metsänomistajat 3/ s-posti: Hallinto Härkikuja 3, Hämeenkyrö p faksi Vt. toiminnanjohtaja Tapio Viinikka Vt. liiketoimintaesimies Markku Katajamäki Toimistonhoitaja Sanni Piispanen Toimistonhoitaja Terttu Jussila Toimistonhoitaja Tapio Pälä Metsäomaisuuden hallinta Arviointi ja kiinteistökauppa, KiAT Kari Jeskanen SPV-asiat Neuvonta, tiedotus, markkinointi Anita Vilén-Hemilä Metsäsuunn., SilvaNetti Jukka Pohjonen Metsäsuunnittelu Titta Heikkinen Kenttäesimiehet Metsäasiantuntija, ATK Mikko Eskola Merja Havo-Antila Lempäälä Lauri Jylänki Hämeenkyrö puh Jukka Lehtonen Ikaalinen Metsäasiantuntijat koko toimialueella Janne Ranta Vammala Sakari Palo Mouhijärvi Palvelut pääkaupunkiseudulla Puhelinpäivystys metsään liittyvissä lakiasioissa maanantaisin klo Puh (2,95 e/min +pvm/mpm) Energia-asiantuntija Raimo Kauppila Hämeenkyrö päätoimisto Härkikuja Hämeenkyrö Puh Faksi Tie- ja oja-asiantuntija Pentti Siurola Toimistot Ikaalinen Itsenäisyydenk. 8 as 1, Ikaalinen Lempäälä Naperonpolku Lempäälä Projektipäällikkö Juuso Heikkilä Energiapuuta kestävästi hyötykäyttöön -hanke Metsälakimies Tuomo Pesälä Hämeenkyrön toimisto avoinna päivittäin klo 8-16, muut sovittaessa. Mouhijärvi Uotsulantie 43 A Sastamala Vammala Nuutilankatu Sastamala Tampereen neuvonta- ja asiointipiste Tampereen seudulla asuville jäsenillemme. Avoinna sovittaessa. Tarvittaessa ajanvaraus puh Metsäneuvoja Kati Häkkinen ,

12 12 Metsänomistajat 3/2013 Neljässäkymmenessä vuodessa aukon keskimääräinen mottimäärä on Lempäälässä kasvanut 150 motista reiluun 250 mottiin Näin toteaa metsäasiantuntija Pentti Tanhuanpää, joka siirtyy yhdistyksen tehtävistä eläkkeelle tänä syksynä. Moni muukin asia on muuttunut työvuosikymmenten aikana. Moto ja kännykkä ovat muuttaneet neuvojan työtä. Nostalgiset muistot pystymitalla nuotion ääressä vietetyistä ruokatauoista säilyvät. Tämän päivän halpa neuvo voi tulla tulevaisuudessa kalliiksi. Kouraharvesteri ja kännykkä suurimmat muutokset Lempäälän mhy oli aktiivinen puunkorjaaja jo 70-luvulla, Tanhuanpään aikaan aloitettiin muun muassa mhy:n korjuupalvelu ja polttorankavälitys. Kouraharvesterin tulo mullisti puunkorjuun. Konemittaus kehittyi vähitellen ja talvipakkasten tienvarsimittaukset jätettiin helposti tekniikan tehtäväksi. Kännykkä mahdollisti etätyönjohdon ja vapautti iltauutisten aikaisista työpuheluista. Pelle Peloton kitara kaulassa Viisi vuotta on jo kulunut osaaikaeläkkeellä, aika on kulunut miehellä kaikenlaisissa korjausja rakentamistehtävissä. Apua ovat saaneet niin sukulaiset kuin ystävätkin. Uusimpana harrastuksena on talvinen verkkokalastus, tämä lienee tarttunut tulevalta seuraajalta Juha Lehtoselta. Runo ja musiikki ovat seuranneet Pentti Tanhuanpäätä vuosien saatossa. Työkaverit jäävätkin kaipaamaan mhy:n juhlatilaisuuksien vakituista ohjelmanumeroa Penaa ja kitaraa. Anita Vilén-Hemilä Isän kanssa nuorena vietetyt savottatalvet saivat Penan hylkäämään haaveet sähkö- ja radiotekniikasta, ja valitsemaan vapaamman metsäalan aloitetut opiskelut Rajamäen metsätyönjohtajakoulussa valmistivat ammattiin ja ensimmäinen työpaikka oli Raumalla Rauma- Repolan puutavaran vastaanottomittauksessa. Kun Lempäälän metsänhoitoyhdistyksessä avautui paikka 1975, Kuljun poika palasi kotiseuduilleen eikä ole sen jälkeen työmaata vaihtanut. Pena ei suunnista eikä metsästä, mutta säveltää ja sanoittaa musiikkia. Lempäälän tulosyksikön tilaisuuksissa hän on ollut odotettu esiintyjä. Pikavoitot metsäalalla ovat harvinaisia Lempäälän mhy on muuttunut viiden fuusion kautta Mhy Pirkanmaaksi ja toimihenkilömäärä alueella hiipunut 3,5 henkilöstä yhteen. Tulevan eläkeläisen mielestä kuitenkin metsänhoitoyhdistystoiminta kotipitäjässä on pysynyt kehityksen kärjessä. Yleinen kehitys on tehnyt Lempäälän metsistä läpikulkupaikan, paljon metsämaata on menetetty sähkö-, kaasu- ja tielinjoille. Työuran alkuvaiheessa Lempäälään hakattiin suuria aukkoja, mikä näkyy tänä päivänä nuorina metsinä ja kohonneena hehtaaripuustona. Tukkimetsät ovat vähentyneet, mutta harvennettavaa ja raivattavaa riittää. Metsänomistajia Pena kehottaa kriittisyyteen metsien käsittelyä koskevien neuvojen suhteen. Metsät kasvavat ja ongelmat vaihtuvat Työuran alussa uudistusikäiset metsät olivat moneen kertaan harvennettuja ja tyypillinen mottimäärä hehtaarilla oli 150, tänä päivänä motteja löytyy helposti jo reilut 250, muistelee Pentti Tanhuanpää. Lahovikaisuus vaivasi kuusikoita myös menneinä vuosikymmeninä. Uudistettavaksi puulajiksi valittiin silloin helposti mänty, koska mäntysahatavaralla oli hyvä hinta, kuusentaimista oli pulaa ja halloja esiintyi säännöllisesti. Aukot olivat suuria ja mäntyä istutettiin liian reheville maille. Hirvikanta kasvoi aina 80-luvulle saakka ja tämän kaiken tulokset näkyvät tämän päivän nuorissa männiköissä. Tanhuanpään mielestä myös osa männynversoruosteen tuhoista meni hirvien piikkiin. Hirvikärpäsiä ja kirjanpainajia ei tunnettu tuolloin vielä ollenkaan. Sama mies on itse istuttanut sekä teettänyt taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tähän 1972 perustettuun männikköön. PARKANO Onnea Turo Antila Hämeenkyröstä! Metsänhoitoyhdistyksen energiapuukilpailussa taulutelevision voitti Turo Antila. Lähes sata metsänomistajaa sopi kilpailuaikana mhy:n korjuupalvelusta, jossa laitettiin nuoria metsiä kuntoon korjaamalla energiapuuta. Metsänomistaja Kalevi Konsala Lempäälästä toimi onnettarena ja nosti voittajan numerolipukkeen Pentti Tanhuanpään pitelemästä visakupista. UUSI-ERKKILÄ ark la 9 14 Keskity omaan osaamiseesi ja jätä IT-huolet meille! Räätälöidään yrityksellesi sopiva kokonaisuus Elli-palveluistamme - ota yhteyttä! Tietoliikennepalvelut IT-laitteet Käyttö- ja tukipalvelut Konesali- ja pilvipalvelut Verkkopalvelut ja rakentaminen Viestintä- ja valvontapalvelut Valtakatu 30, Kyröskoski p tai

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä

UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN. Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä UPM LAKIPALVELUT TIE ONNISTUNEESEEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEEN Kuopio 29.3.2014 Minna Ikonen Lakipalveluasiantuntija UPM Metsä SUKUPOLVENVAIHDOS ERILAISIA KYSYMYKSIÄ JA TAVOITTEITA Jokainen metsätilan omistajanvaihdos

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN

METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN METSÄTILAN LAHJOITTAMINEN SPV-metsäpäivä 9.11.2014 VT Miikka Autio Oma Säästöpankki Oy Metsätilan lahjoittaminen Käytännössä metsätilan siirtämisessä jälkipolville on useita vaihtoehtoja Lahja Normaali

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta

Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta Laki metsätuhojen torjunnasta ja omavalvonta Lämpöyrittäjäpäivä Kiihtelysvaara 4.4.2014 Mikko Korhonen, johtava esittelijä Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, P-K Lain tavoite Tavoitteena on metsien

Lisätiedot

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan

Lisätiedot

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella Puunjalostus ja Aluetalous Tommi Ruha Kuhmo Oy Sahatavaran Maailmanmarkkinat Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa selvästi alle 20 % tuotannosta Hinnat määräytyvät jatkuvasti

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Katsaus metsätuhotilanteeseen Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki 29.10.2013 Hannu Heikkilä Pahimmat tuhonaiheuttajat ja uhkat Metsätuholain perustelut (Metla) Metsätuhot vuonna 2012 (Metla, Esa Heino ja Antti

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki

Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014. Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Metsätilan sukupolvenvaihdos 29.3.2014 Rahoitusjohtaja Ari Mähönen Pohjois-Savon Osuuspankki Puolet metsätilan omistajanvaihdoksista on kauppoja Metsätilojen omistajanvaihdoksista: Vastikkeettomia 50 %

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa

Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa

Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Myyräntöitä taimikoissa Metsävakuutus auttaa Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Pärnu 24.4.2009 Jääkö arvokkain omaisuutesi luonnonvoimien armoille? Tammelan metsäpalo 9.6.997 * maastopaloja 3000-5000 vuosittain

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014

Tila-arvio kertoo metsän arvon. Pasi Kiiskinen 29.3.2014 Tila-arvio kertoo metsän arvon Pasi Kiiskinen 29.3.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Suomen metsäkeskus jakaantuu kahtia 2012. Jaossa metsäkeskukselle jäi kestävän metsätalouden kehittäminen ja viranomaisasiat.

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa

http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa Laukaa, Lievestuore n. 13 ha http://www.paijannemhy.fi/kiinteistonvalitys/273-kankaanpaa 1 / 3 30.3.2015 10:02 (/) Etusivu (/) / Kiinteistönvälitys ) / Laukaa, Lievestuore n. 13 ha Kunta Laukaa Kylä Lievestuore

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS

MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MAATILAN OMISTAJAN- VAIHDOS MIKÄ LOPPUTULOS HALUTAAN? Tilan toiminnan jatkuminen Kannattava yritystoiminta - Erot markkina-arvon ja tuottoarvon välillä Omistamisen järjestelyt Perillisten tasapuolinen

Lisätiedot

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Koneyrittäjät bioenergian kimpussa Vaasa 11.09.2009 Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto Perinteinen malli bioenergian hankinnassa - Yrittäjät yksittäisiä toimijoita - Ei yhteistä päämäärää

Lisätiedot

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla

Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Metsäenergian hyödyntämisen organisointi kuntatasolla Manu Purola Toiminnanjohtaja 24.11.2009 2 Metsänhoitoyhdistys Keskipohja TOIMIALUE Veteli, Halsua, Perho, Toholampi Lestijärvi, Himanka, Lohtaja Kälviä,

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS

7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS 7.6.213 Kuhmon kaupunki PL 15 8891 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 44 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS Myyntitarjoukseni Metsähallituksen puolesta Kuhmon kaupungissa

Lisätiedot

Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen

Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen Metsätieteen päivä, 29.10.2013, Helsinki Muuttuva laki metsän hyönteis ja sienituhojen torjunnasta ja sen vaikutus metsien terveyteen Dos. Päivi Lyytikäinen Saarenmaa Metsätieteiden laitos, PL 27, 00014

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008

Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus. Ritva Toivonen Tapio 11/2008 Metsätalouden näkymät Suomessa Metsätalous on maatiloille mahdollisuus Ritva Toivonen Tapio 11/2008 1 Metsäala murroksessa (2005)08 Massa- ja paperiteollisuus: Vuosikymmenien kasvu taittuu laskuun: pysyvämpi

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6 Suomen puunjalostus ja sen merkitys eri puutavaralajit ja niiden laadun vaikutus puunjalostukseen puunjalostusmuodot 1 Puu on ekologinen materiaali

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme

Metsävähennys. Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme Perusteita: Metsävähennys on käytettävissä 1.1.1993 jälkeen vastikkeellisesti hankituilla metsätiloilla. Metsävähennysoikeutta ei ole yleensä alle 2 ha kiinteistöillä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Parkanon Yrittäjät, Ikaalisten Yrittäjät, Hämeenkyrön Yrittäjät

Parkanon Yrittäjät, Ikaalisten Yrittäjät, Hämeenkyrön Yrittäjät Tampere Yhteystiedot: Pirkanmaan Yrittäjät puh (03) 251 6500 Bussikuljetukset Linja-autoaseman edestä: klo 18.10-18.30 Nonstoppina, Tokeen Liikenne Parkanon Yrittäjät, Ikaalisten Yrittäjät, Hämeenkyrön

Lisätiedot

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä Kestävän energian päivä III Hattula, Lepaa 30.10.2014 Sivu 1 30.10.2014 Häme-Uusimaa mk-alue (Päijät-Häme, Kanta-Häme, osa Uusimaata) Sivu 2 30.10.2014 Metsävarat

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Yksityismetsänomistuksen rakenne

Yksityismetsänomistuksen rakenne Yksityismetsänomistuksen rakenne Harri Hänninen Metsätehon iltapäiväseminaari 24.5.2011, Helsinki Metsätilajakauma Metsää vähintään 1 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 375 000 kappaletta, joilla omistajia

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi

Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi Vakuutukset. Rahastot. Pankki. Metsänomistajan Talvipäivä Pekka Kokko 30.1.2010 1 Varaudu ilmastonmuutokseen - vakuuta metsäsi 1. Ilmastonmuutos ja sen vaikutukset

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta Harri Hänninen Metsäntutkimuslaitos Metsätilojen koon ja rakenteen kehittämishanke Metsäpäivät 26.11.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle -messut Mikkeli 14.4.2014 Seppo Niskanen Tarkkana jo perunkirjoitusvaiheessa Perukirjassa luetellaan vainajan (ja lesken) omaisuus Arvoina kannattaa

Lisätiedot

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen

Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt. Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Kuolinpesän metsätilan omistusjärjestelyt Polvelta toiselle messut 8.11.2014 Seinäjoki Seppo Niskanen Miksi kuolinpesässä kannattaa tehdä omistusjärjestelyjä? Päätöksenteko hakkuu- ja hoitotöistä saattaa

Lisätiedot

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Tampere 4.3.2013 Marko Mäki-Hakola Metsänomistajat Länsi-Suomi Metsänomistajaorganisaatio metsäenergian käytön edistäjänä 2 Tavoitteet ja mahdollisuudet ovat valtavat

Lisätiedot

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja

Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja 1 Myyntitulo -28 % -Vero nettotulosta -Metsätalouden alijäämä -Vähennys muista pääomatuloista -Alijäämähyvitys ansiotulosta Arvonlisävero -Puunostaja maksaa, metsänomistaja tilittää -Itse maksetut alv:t

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus

Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus ~ metsänhoitoyhdistys Metsäarvio 1(2) Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Maaperätiedot Kasvupaikat Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot

Lisätiedot

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana

- muodostamisprosessi- Esa Lappalainen. Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi. Yhteistyössä mukana Säämingin Yhteismetsä - muodostamisprosessi- Esa Lappalainen Perhemetsä 3G- hanke Puh. 0400 256 146 esa.lappalainen@metsakeskus.fi Yhteistyössä mukana Säämingin yhteismetsän perusidea: Kootaan tulevat

Lisätiedot

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät? Uudenmaan metsäenergiaselvitys Hyvinkää 27.9.2013 Olli-Pekka Koisti Sivu 1 Uusimaa lukuina pinta-ala n. 910 000 ha (2,7% Suomen p-alasta) metsämaata

Lisätiedot

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki

Puuenergia rahoittajan näkökulmasta. Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Puuenergia rahoittajan näkökulmasta Toimitusjohtaja Simo Kauppi Länsi-Suomen Osuuspankki Pankkien markkinaosuudet maa- ja metsätalouden rahoituksessa 03/2010 (n. 5,8 mrd. euroa) Paikallisosuuspankit 10,7

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula

Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012. Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Perhemetsät - puuhuollon selkäranka Päätäjien metsäakatemia 27.9.2012 Metsänomistajien liitto Pohjois-Suomi Johtaja Jukka Aula Yksityismetsätaloudentalouden organisaatiot 2012 Maa ja metsätalousministeriö

Lisätiedot