Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 3/ sivu 4. sivu 5. sivu 9. sivut Metsäomaisuuden hoitoon ammattiapua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 3/2013 10.10.2013. sivu 4. sivu 5. sivu 9. sivut 10-11. Metsäomaisuuden hoitoon ammattiapua"

Transkriptio

1 Metsänomistajat Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan jäsenlehti 3/ AKAA, HÄMEENKYRÖ, IKAALINEN,LEMPÄÄLÄ NOKIA, PIRKKALA, SASTAMALA, TAMPERE, VALKEAKOSKI, VESILAHTI ja YLÖJÄRVI sivu 4 Metsäomaisuuden hoitoon ammattiapua sivu 5 Uusi sahakonserni Länsi-Suomeen sivu 9 Kesätapahtumissa mukana sivut Yhteystiedot Tämä lehti on painettu suomalaiselle sanomalehtipaperille. PEFC/

2 2 Metsänomistajat 3/2013 Edunvalvontaa kannolta Brysseliin maakunnan ja valtakunnan kautta Metsäyhtiöt tarjoavat entistä aktiivisemmin palvelujaan metsänomistajille. Ajoitus on yhtiöiden kannalta tarkkaan harkittu. Metsänhoitoyhdistyslakia uudistetaan ja tavoite on saada mahdollisimman paljon metsänomistajia yhtiöiden palvelujen käyttäjäksi ja heikentää siten yhtenäistä metsänomistajaorganisaatiota. Yhtiöiden päätavoite on saada puuta haltuun halvemmalla ilman kilpailua suoralla kontaktilla metsänomistajaan. Metsänomistajien on hyvä aina muistaa, että metsäyhtiö ajaa kuitenkin lopulta ainoastaan omistajiensa etua. Metsänhoitoyhdistys huolehtii paikallisesta edunvalvonnasta Metsänomistajien oma organisaatio metsänhoitoyhdistys tekee paikallisesti tehokasta edunvalvontatyötä metsänomistajan hyväksi. Yksittäisissä puukaupoissa valvotaan valtakirjalla, että metsänomistajan tilipussi puukaupassa on mahdollisimman suuri. Kilpailutusvaiheessa leimikkotiedot siirretään Puumarkkinat. fi nettipalveluun, josta kaikki potentiaaliset ostajat näkevät reaaliaikaisesti myynnissä olevat leimikot. Kilpailuttamisella ja katkonnan huomioivalla vertailulaskelmalla valitaan parhaan tarjouksen tehnyt yhtiö. Korjuun- valvonnalla varmistetaan, että tukki saadaan tarkkaan talteen, ja että korjuujälki on hyvää. Yhdistyksellä on kaikkien ostajien katkontatieto ja hintataso käytettävissään jo tarjousvertailuvaiheessa. Yhdistyksen toimihenkilöt tekevät päivittäin puukauppaa, mikä takaa aina ajantasaisen hintatiedon. Mikään muu toimija ei pysty vastaavan tasoiseen metsänomistajan edun ajamiseen puukaupassa. Puunkorjuupalvelulla tarjotaan yksi kilpailuelementti lisää puumarkkinoille. Tällä on merkykyinen työnjälki. Edunvalvontaa sekin. Tarjoamme aktiivisesti palveluja myös metsänhoitotöihin ja olemme varanneet resursseja riittävästi niiden toteuttamiseen. Edistämme kestävää metsätaloutta olemalla mukana PEFCsertifiointijärjestelmässä. Jäsenemme ovat mukana sertifioinnissa metsänhoitomaksulla ja tulevaisuudessakin nämä kulut katetaan jäsenmaksulla. Metsänomistajien liitot hoitavat maakunnallista edunvalvontaa Maakunnallisesta edunvalvonnasta tärkeimpiä on kaavoitukseen vaikuttaminen. Hiljattain Metsäntutkimuslaitos julkaisi tutkimuksen, jossa todettiin kaavojen rajoittavan merkittävästi hakkuumahdollisuuksia ja vähentävän siten metsänomistajan saamia kantorahatuloja. Kaavoitukseen pitää vaikuttaa jo suunnitteluvaiheessa, jotta metsätalouden edellytyksiä ei turhaan rajoiteta. Maisemalupaalueet pitää minimoida ja rajata siten, että ne eivät aiheuta turhaa lupabyrokratiaa ja ylimääräisiä kustannuksia metsätaloudenharjoittajille. Muun muassa tätä edunvalvontayötä teemme yhteistyössä metsänomistajien liiton henkilöstön kanssa, viimeksi Lempäälän osayleiskaavan lausunnossa. Maankäyttöpolitiikkaa tehdään lisäksi vaikuttamalla rakennusoikeuksien määrään, tuulivoimaloiden, kitystä erityisesti sekaleimikoissa ja pienemmissä leimikoissa, joihin tulee vähän tarjouksia - käytännössä vain kuitua käyttävältä suurteollisuudelta. Toimintamallinamme puunkorjuupalvelussa on kuljettaa puutavaralajit käyttöpisteeseen saakka, jolloin arvoketjusta pystytään saamaan myös toiminnan yleiskulut peittävä kate. Puunkorjuupalvelun yrittäjät ovat paikallisia ja heidän kanssaan pyritään tekemään pitkäjänteistä yhteistyötä, joten siltä osin varmistetaan laadukas ja kilpailusähkölinjojen, kelkka- ja ulkoilureittien sekä suojelualueiden sijoitteluun ja niistä saataviin korvauksiin. Valtakunnallisesta ja kansainvälisestä edunvalvonnasta huolehtii MTK:n metsälinja MTK:n metsälinja tekee jatkuvasti töitä kotimaan metsäpolitiikan eteen. Parastaikaa on useita lakeja uudistettavana ja kaikkiin näihin lakiuudistuksiin MTK on vaikuttanut metsänomistajien liittojen ja metsänhoitoyhdistysten yhteistyöllä. Metsäteollisuus on ajanut kotimaassa mm. metsätilamaksua ratkaisuksi puukauppaa vauhdittamaan, mutta se on pystytty MTK:n toimesta torjumaan. MTK vaikuttaa koko ajan myös Brysselissä EU:n metsäpolitiikkaan. Hyvänä esimerkkinä onnistuneesta edunvalvonnasta EU:ssa on bioenergian kestävyyskriteerit, jotka olivat luontojärjestöjen kovan lobbauksen seurauksena lähellä tuoda tilakohtaisen kestävyysseurannan suomalaisten metsänomistajien rasitteeksi. Se pystyttiin kuitenkin estämään. Edunvalvontaketju kannolta Brysseliin uudistuu Metsänhoitoyhdistyslain uudistamisen myötä edunvalvontaorganisaatio muuttuu kaksiportaiseksi. Metsänomistajien liitot sulautuvat MTK:n metsälinjaan ja työt jakaantuvat osin sen ja metsänhoitoyhdistysten kesken. Edunvalvontaa tehdään yhteisen Metsänomistajat-brändin alla. Edunvalvontaketju tulee edelleen säilymään katkeamattomana Euroopan Unioniin asti. Edunvalvontaa metsätalouden harjoittamisessa tarvitaan, koska paineet niin kotimaan kuin EU:n osaltakin on vain kasvamassa. Järjestöuudistustyötä tehdään parhaillaan eri työryhmissä ja uusi organisaatio on valmis 2015 alkuun mennessä, jolloin uusi metsänhoitoyhdistyslaki astuu voimaan. Uudessa edunvalvontaorganisaatiossa metsänomistaja liittyy edelleen metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi ja metsänhoitoyhdistys MTK:n yhteisöjäseneksi. Toivottavasti saamme mahdollisimman monen metsänomistajan mieltämään edunvalvonnan tärkeyden ja pysymään mukana oman metsänomistajaorganisaation jäsenenä. Yhdessä pystymme parhaiten säilyttämään metsätalouden harjoittamisen edellytykset. Tapio Viinikka vt. toiminnanjohtaja Hyödynnä runsaat Kemera-varat ja nykyiset rahoitusehdot Jo vuosia jatkunut ongelma Kemera-varojen riittävyydestä on poikkeuksellisesti ohi. Tilityksiä pystytään tekemään vuoden loppuun saakka ja ensi vuosikin näyttää valoisalta. Varojen käyttö vaikuttaa myös tulevien vuosien rahoituksiin, hoitorästejä ja tulevia hoitokohteitahan ainakin riittää. Vaikka kolme neljännestä vuodesta on eletty, vasta noin puolet nuoren metsän hoitoon tarkoitetuista varoista on käytetty. Myös muissa tuetuissa työlajeissa on samansuuntainen tilanne. Tähän vaikuttaa se, että pienpuun energiatukeen varattu rahoitus eli Petu-tuki voidaan käyttää kestävän metsätalouden rahoituksen kautta. Pienpuun energiatuen voimaantulo on jatkuvasti viivästynyt, eikä vieläkään ole tiedossa, saadaanko järjestelmää käyttöön. Joka tapauksessa nykyistä Kemerajärjestelmää voidaan hyödyntää vielä ensi vuonnakin. Tulipa uusi Kemera-järjestelmä milloin tahansa käyttöön, tiedossa on, että ehdot tulevat tiukkenemaan. Nyt taimikonhoidolla ja ensiharvennuksella on omat korvausluokkansa, mutta jatkossa todennäköisesti ainoastaan yksi luokka. Tällöin yleensä kallis myöhästynyt taimikonhoito tai huonosti tuottava ensiharvennus saa nykyistä vähemmän tukea. Hoitokohteet ovat usein jo metsäasiantuntijan tiedossa, kysy lisää ja pyydä tarjous metsänhoitoyhdistykseltä. Odottamalla metsä kärsii, kustannukset nousevat ja tuet heikkenevät. Poikkeuksellinen vuosi - avustukset riittävät Pirkanmaalla on reilusti jäljellä tukieuroja taimikonhoitoon ja nuoren metsän energiapuukohteisiin Toimi tänään, sillä kustannukset kasvavat ja tukitaso tulee laskemaan. Kysy metsänhoitoyhdistyksestä, miten pitää menetellä. Mhy Pirkanmaan jäsenlehti 3/2013 Julkaisija Mhy Pirkanmaa Toimituskunta Heli Mutkala-Kähkönen Tapio Viinikka Anita Vilén-Hemilä Osoitteenmuutokset Taitto M-Print Oy, Vilppula Paino Pirkanmaan Lehtipaino Oy, Tampere Kannen kuva Anita Vilén-Hemilä

3 Metsänomistajat 3/ Hoidetulle metsälle lisätuottoa Tämä juttu on sinulle, joka haluat metsäsi tuottavan mahdollisimman paljon taloudellista hyötyä, mutta haluat nauttia myös runsaista marjasadoista ja riistasta. Lähtökohtana on hyvä metsänhoito. Metsät on uudistettu ajallaan, uudistamiseen on parhaimmillaan valmistauduttu poistamalla ylimääräiset hieskoivut ja haavat vuosia ennen päätehakkuuta. Taimikoiden varhaishoidot ja varsinainen taimikonhoito sekä ensiharvennus ovat jo takanapäin. Sinulla on siis hyvää metsää, mitä kasvattaa ja nauttia vuotuisesta tuotosta. Kuinka lisäät harvennuskohteiden tuottoa? Vastaus on yksinkertainen, ravinnetaloutta parantamalla eli lannoittamalla. Idea on lisätä hoidetun metsän puuntuottokykyä antamalla sille lisää ravinteita. Kangasmaiden osalta ravinteiden lisääminen on yksinkertaista. Typen lisääminen johtaa käytännössä aina selkeään kasvunlisäykseen. Parhaita lannoituskohteita ovat keskiravinteiset kasvupaikat, puhutaan kuivahkoista ja tuoreista metsämaista. Kivennäismaissa, joita kankaat ovat, ei löydy ravinteiden suhteen suuria alueellisia vaihteluita. Eli kuivahkon kankaan maassa on niukasti typpeä niin Valkeakoskella kuin Ikaalisissakin. Kaikista rehevimmille paikoille lannoitusta ei suositella, koska kasvunlisäys näillä jää vaatimattomaksi. Lisätään siis lannoituskohteen tuntomerkkeihin tehtyjen hoitotoimenpiteiden lisäksi keskinkertainen kasvupaikka ja keskiikäinen, havupuuvaltainen puusto. Mänty ja kuusi hyötyvät parhaiten ravinteista vuotiaina, lehtipuuvaltaisilla kohteilla on omat rajansa ja vaatimuksensa. Millaista kasvunlisäystä lannoitus saa aikaan? Tämä kiinnostaa jokaista omaisuuteensa panostavaa henkilöä. Karkeasti yksinkertaistaen lannoitus lisää puuston määrää 20 kuutiometriä hehtaarille 8 vuodessa. Vaihteluväli on kuutiota riippuen metsän lannoitushetken luontaisesta kasvusta. Helikopterilla levittäminen vaatii aukean lentoonlähtöpaikan. Samalta varastolta levitetään lannoitetta vähintään 10 hehtaarin alueelle ja noin kahden kilometrin säteellä. Puhutaan prosentin vuotuisesta tuotosta tehdylle investoinnille, joka sijoitusmaailmassa herättäisi varmasti melkoista mielenkiintoa. Kasvunlisäyksen myötä tapahtuvan järeytymisen etuja on lisääntynyt arvokasvu eli puusta saadaan nopeammin ja enemmän tukkia ja vähempiarvoisen kuitupuun määrä ja kasvuaika lyhenee. Hakkuutulojen aikaistuminen on selvä hyöty. Seuraavan harvennushakkuun tai päätehakkuun voi tehdä aikaisemmin kuin ilman ravinnelisää. Petri Jykylä Myös puuston laatu paranee, tutkimusten mukaan lannoitus lisää ykkösluokan tyvitukin ja terveoksaisen kakkosluokan tukin osuutta. Löytyykö muita hyötyjä tai haittoja? Vesistöjen rehevöitymistä ei kannata pelätä, lannoitteita ei levitetä vesistöihin, ei edes naapurin puolelle. Fosfori liukenee metsämaassa hyvin hitaasti, jolloin puusto pystyy hyödyntämään sen ravinteita ottaessaan. Suometsissä taas rautasulfaatti saostaa liukoisen fosforin veteen liukenemattomaksi. Muutenhan lannoitettu metsä on terveempi ja sitoo enemmän hiiltä. Suotuisissa sääoloissa marja- ja sienisadot parantuvat ja antavat metsän eläimille lisää ruokaa ja suojaa. Miten saat tämän lisätuoton metsällesi? Me metsänhoitoyhdistyksessä suunnittelemme ensi vuodeksi yhteishankkeena toteutettavaa metsälannoitteiden levitystä, lannoittaminen onnistuu sen yhteydessä kustannustehokkaasti ja kätevästi. Tulemme käyttämään levittämistyössä pääasiassa lentolevitystä helikopterityönä. Kustannustaso on yleisimmillä lannoitteilla euroa/ hehtaari + alv. Kasvatuslannoitusten lisäksi tehdään ravinteiltaan epätasapainoisiin metsiin terveyslannoituksia. Niitä tuetaan valtionvaroista, mutta edellytyksenä on neulasnäytteen osoittama puute esim. boorista. Tässäkin työssä suuri on kaunista eli peruslähtökohtana on yli kymmenen hehtaarin kerralla levitettävä alue. Tämänpä vuoksi juuri yhteishanke on hyvä, koska naapureiden alueista pystytään yhdistelemään kokonaisuuksia. Suuremmalla pintaalalla kustannukset hieman laskevat ja vastaavasti pienemmillä nousevat. Metsänlannoituskulut saa tietenkin vähentää verotuksessa. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi, hän etsii sopivat lannoituskohteet ja suunnittelee kanssasi lannoitteiden kuljetuksen ja varastoinnin metsääsi. Antti Niskanen metsäasiantuntija Sastamalan Suodenniemeltä Vammalan toimistolla poiketaan usein Vammalan tulosyksikön toimisto on pitkään pysynyt paikoillaan Nuutilankadulla. Ympärille on kasvanut liikekeskus. Toimiston ovi käykin tiuhaan ja asioita hoidetaan paljon nokitusten. Pääosin paikalliset toimihenkilöt tuntevat asiakkaat ja heidän metsänsä. Leppikosken Petteri, Tuomiston Pekka ja Viitasen Jari ovat pitkän metsäuran sastamalalasia, poikkeuksen porukkaan tekee Janne Ranta. Kun Linnainmaan Pertti vaihtoi puut mehiläisiin, mhy-uran alkutaipaleella oleva tamperelainen Janne tuli metsurien ja koneyrittäjien pomoksi. Vammalan velikullat pärjäävät omasta mielestään keskenään oikein hyvin, koska näkevät toisiaan ainoastaan työajalla. Tapani-myrsky antoi vauhtia korjuupalvelulle Vuoden 2011 lopussa riehunut myrsky teki metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan alueella eniten tuhoja Vammalassa. Paljon puuta olisi jäänyt korjaamatta, ellei Vammalan mhy-väki sitä olisi osannut tehdä. Puille ei meinannut löytyä ostajia ja korjuu venyi pitkälle vuoden 2012 syksyyn saakka. Vieläkin puita makaa metsässä ja kirjapainajakantojen kasvua seurataan. Korjuupalvelulle olisi vieläkin tilausta, jotta kuvionrajat saataisiin selvemmäksi ja leimikon kokoa kasvattamalla puulle parempi hinta. Metsänhoitoyhdistys työllistää kolme motoketjua ja pari autoilijaa Sastamalan alueella ympärivuotisesti. Yhdistys löydetty kiinteistökauppakumppanina Vammalasta löytyy Mhy Pirkanmaan metsäluonnonhoidon asiantuntija Pekka Tuomisto. Pekka on tehnyt paljon ympäristötukihakemuksia, mutta harmittelee kun mhy ei saa niistä enää korvauksia. Kuitenkin tietotaitoa pidetään yllä ja metsänomistajia neuvotaan vanhaan malliin. Uusista mhy-palveluista kiinteistökauppa on saanut hyvin jalansijaa Sastamalassa. Moni pieni ja välillä vähän isompikin tila on vaihtanut omistajaa. Myyjillä ei ole yleensä jatkajia tiedossa ja useimmiten paikalliset ostajat haluavat kasvattaa metsäpinta-alaansa. Janne Ranta, Jari Viitanen, Petteri Leppikoski ja Pekka Tuomisto tarjoavat sastamalalaisille vanhoja ja uusia mhy-palveluja. Perusparannettavia teitä piisaa Olemassa oleva metsätieverkosto ja sen kunto ratkaisee puunkorjuumatkan pituuden ja korjuukustannusten kautta asia vaikuttaa kantohintaankin. Viitasen Jari kehottaa kaikkia metsänomistajia lähtemään mukaan metsäteiden perusparannushankkeisiin, jotta sarkajaon tuloksena syntyneiden paikoin todella pitkien tilojen puunkorjuuseen saataisiin järkeä. Hyvä tieverkosto lyhentää myös mhy:n viiden työsuhteisen ja kolmen yrittäjämetsurin kävelymatkaa. Vammalan seudulla on perinteisesti tehty paljon taimikonhoitoa ja metsuritkin pelkän kantamisen sijaan antaisivat mieluummin raivaussahan laulaa. Anita Vilén-Hemilä palveluesimies

4 4 Metsänomistajat 3/2013 Hyvin toimivat puumarkkinat Keskimääräiset kantohinnat Mhy Pirkanmaan alueella syyskuussa 2013 Puumarkkinoiden toimivuus on viime vuosina ollut jatkuva keskustelun aihe. Välillä puusta on ollut pulaa, välillä taas puun ostajista. Tänä vuonna keskustelun sävy on muuttunut. Markkinat ovat toimineet hyvin. Metsänomistajat ovat löytäneet puilleen ostajan, ja puun käyttäjät ovat saaneet riittävästi jalostettavaa raaka-ainetta. Hinnoistakaan ei ole ollut suurempaa erimielisyyttä. Markkinoiden tasaisuus on ollut yllättävää. Maailman talouden epävarmuuden täyttäessä talousuutiset metsäteollisuus on parantanut tuloksentekokykyään. Alkuvuoden aikana puukauppa kävi vilkkaasti ja puuta on korjattu enemmän kuin koskaan ennen. Kesälomakauden aikana kauppa totutusti hiljeni, mutta vilkastui jälleen elokuun lopulla. Kysyntää on riittänyt kaikille puutavaralajeille. Pitkä ja hyvä korjuutalvi teki tilaa myös talvikohteille. Metsänomistajille heijastunut sahateollisuuden myönteinen kehitys on Euroopan ulkopuolisten markkinoiden ansiota. Alkuvuonna sahatavaran vienti Euroopan ulkopuolelle kasvoi 16 prosenttia. Vienti Eurooppaan taas väheni parilla prosentilla. Paperiteollisuutta lukuun ottamatta metsäteollisuuden viestit ovat olleet myönteisiä. Mutta parempaankin Suomessa pystyttäisiin. Etenkin metsäenergiassa on valtaisa potentiaali. Sen käytön asemasta tällä hetkellä näyttää kasvavan kivihiilen käyttö. Tällainen kehitys on turmiollista sekä metsien hoidolle että maamme taloudelle. Huolenaiheena metsänomistajilla on jatkuvasti kasvava puun tuonti. Se on nyt vauhdikkainta viiteen vuoteen. Samaan aikaan kotimaan metsissä olisi huomattavasti varaa lisähakkuisiin. Toivotaan, ettei puun tuonnin kasvu johda kotimaisen puun ostorajoituksiin. Hyvin toimiva puumarkkina kannattaa pitää käynnissä. Osaltaan puumarkkinoiden toimivuutta on auttanut tänä vuonna käyttöönotettu sähköinen puumarkkinapaikka osoitteessa www. puumarkkinat.fi. Siellä on enimmillään ollut tarjolla kuutiometriä puuta. Lähiaikoina puumarkkinat jatkunevat tasaisina. Metsänomistajien kannattaa aktiivisesti tuoda puuta markkinoille. Parhaan Uudistushakkuu Harvennushakkuu Ensiharvennus Mäntytukki 59,40 50,30 42,80 Kuusitukki 59,50 50,20 46,40 Koivutukki 37,60 35,20 25,20 Mäntykuitu 20,50 14,70 12,70 Kuusikuitu 21,90 15,90 12,95 Koivukuitu 18,10 15,30 12,45 Muu kuitu 13,50 12,00 9,20 Energiapuu 10,00 5,10 Keskimääräiset kantohinnat Mhy Pirkanmaan alueella syyskuussa tuloksen puukaupoissa saavuttaa käyttämällä metsänhoitoyhdistyksen ammattiapua puukaupan kilpailuttamisessa. Metsänhoitoyhdistykset auttavat metsänomistajia myös siirtämään leimikoitaan tarjolle puumarkkinat.fipalveluun. Metsänhoitoyhdistys- ten puunkorjuupalvelu tarjoaa lisävaihtoehdon puukauppaan. Sen avulla eri puutavaralajeille voidaan etsiä sopivin puun jalostaja. Marko Mäki-Hakola Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Metsäomaisuuden hoito ei ole pelkkää risusavottaa ja puukauppaa Metsänhoitoyhdistys Pirkanmaalla on lähes metsää omistavaa jäsentä. Koko Suomessa kuolinpesien osakkaat huomioiden on metsänomistajien lukumäärä noin henkilöä. Metsäomistaja on keskimäärin 62-vuotias ja keski-ikä nousee vuosi vuodelta. Metsänomistajista valtaosa asuu kaupungeissa, monesti hyvin kaukana metsistään. Luonnollista on, että yhteys omaan metsään on vain muistojen varassa tai sitten katkennut kokonaan. Metsäasiat ovat todellisuudessa enää harvoin omistajien hallinnassa. Tarvitaan ammattilaisten apua Tarvitsetko apua? Kiinnostaako työ omassa metsässä, mutta taidoissa olisi vielä parantamisen varaa. Kutsu apuun metsänhoitoyhdistyksen työnopastaja. Kokeneet metsurimme ovat käytettävissäsi, jos tarvitset apua sahan huollossa sahan turvallisessa käytössä työtekniikassa Työnopastaja neuvoo ja tekee loppupäivän sovittua työtehtävää apunasi. Minimiaika on yksi 8 tunnin työpäivä. Päiväkustannus on 250 e + alv, tämä sisältää myös matkakustannukset. Vähennyskelpoinen verotuksessa. Tilaa numerosta kaikissa metsään liittyvissä asioissa. Omistuksen vaihto alkaa metsäarviosta Mahdollisimman tuore metsäsuunnitelma ja sen pohjalta ammattimaisesti summa-arvomenetelmällä tehty metsäarvio ovat järkevän metsäomaisuuden hoidon perusta. Mts:n ja arvion avulla on helppo selvittää niin hakkuumahdollisuudet, hoitotarpeet kuin metsäomaisuuden taloudellinen arvokin. Suunnitelmaa ja metsäarviota tarvitaan aina kun omistusvaihdosta suunnitellaan tai sen tullessa suunnittelematta. Tällaisia tilanteita ovat mm. perunkirjoitus, lahjakirja, ja normaali- tai ns. sukupolvenvaihdoskauppa. Mts:n ja arvion laatimiskustannukset ovat monesti pieni osa suhteessa arvioitavan kiinteistön todelliseen arvoon. Tässä säästäminen voi jälkikäteen aiheuttaa suuria kuluja vaikka verottajan taholta. Lahjakirja rintaperillisten hyväksi Lahjoitus rintaperillisille tai jopa heidän lapsilleen on järkevää, kun lahjoitettavalla metsätilalla on vähän hakattavaa lähivuosina. Hakkuumahdollisuudet selviävät helposti ajantasaisesta metsäsuunnitelmasta. Lahjaveroa voidaan pienentää, jos lahjansaajia on useita, esim. oma lapsi, tämän puoliso ja yhteiset lapset. Kannattaa kuitenkin muistaa, että yhteisomistuksessa asioiden hoito vaatii yksimielisyyttä. Jos lahjan arvo on alle euroa vuodessa, siitä ei mene veroa lainkaan. Normaalisti rintaperillisen maksama lahjavero on noin 10 prosenttia lahjan arvosta. Lahjoitukseen päädytään yleensä silloin kun lahjoittajat eivät tarvitse kohteesta rahaa. Hallintaoikeuden pidättäminen on harvoin perusteltua Jos elinikäisellä hallintaoikeudella pyritään ainoastaan alentamaan lahjaveroa, asiaa kannattaa miettiä loppuun saakka. Kun yleensä iäkäs hallintaoikeuden pidättänyt henkilö tulee oikeustoimikelvottomaksi, aiheuttaa asioiden hoito paljon ylimääräistä vaivaa ja asiointia maistraatin kanssa. Hallintaoikeus kannattaa pidättää ainoastaan perustelluista syistä ja vain määrä-ajaksi. Hallintaoikeus antaa oikeuden metsän vuotuisen tuoton käyttöön, eikä omistajalla ole siihen mitään sanottavaa. Metsätilan hallintaoikeuden haltija on metsän osalta verovelvollinen, kun taas omistajan metsään kohdistuvat kulut eivät ole verovähennyskelpoisia. Hallintaoikeus voidaan purkaa tietyin ehdoin. Tilakaupassa syntyy haluttua metsävähennysoikeutta Jos metsäpalstalla on välittömästi paljon hakattavaa, on järkevää päätyä tekemään tilakauppa. Ostaja ja myyjä voivat sopia kauppahinnan maksamisesta si- Anita Vilén-Hemilä ten, että ostaja voi puukaupoilla rahoittaa tilakaupan. Kauppahinta voidaan maksaa sovitun maksuohjelman puitteissa vaikka usean vuoden aikana. Tilakaupassa syntyy metsävähennyspohjaa 60 prosenttia metsätilan hankintakustannuksista, joihin kuuluu mm. 4 prosentin varainsiirtovero. Näin uusi omistaja voi käyttää metsävähennystä verotuksensa keventämiseen eli hän voi myydä puuta verottomasti metsävähennysoikeuden verran. Mitään aikarajaa ei menettelylle ole. Jos kauppa on vanhempien ja rintaperillisten välinen, on maksettu kauppahinta saajalleen verotonta tuloa. Kun kauppahinta on yli 75 prosenttia kohteen käyvästä arvosta, ei synny myöskään verotettavaa lahjaa. Testamentissa toteutuu vainajan viimeinen tahto Testamentilla henkilö voi määrätä kuoleman jälkeen jääneestä omaisuudestaan ja saajien oikeuksista. Puolisoiden kesken on järkevää tehdä keskinäinen testamentti, jolla turvataan eloon jäävän puolison asema. Testamentilla voidaan vaikuttaa perillisten veroseuraamuksiin ja jopa estää turha riitely. Testamentti on myös tarpeellinen osa hallittua sukupolvenvaihdosta. Ota rohkeasti yhteyttä, mietitään yhdessä toimivin ratkaisu, joka sopii juuri sinun tilanteeseesi. Kari Jeskanen palvelupäällikkö MTI,KIAT,LKV Monen metsänomistajan pitäisi suunnitella sukupolvenvaihdosta tai muita metsäomaisuuden hallintaan liittyviä päätöksiä.

5 Metsänomistajat 3/ Metsänhoitoyhdistyslain muutos etenee eduskunnassa Hallituksen esitys metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta on edennyt eduskuntaan. Kyseessä on itse asiassa kaksi lainmuutosesitystä. Toinen koskee viimeisen metsänhoitomaksun keräämisajankohtaa ja toinen muuta osaa metsänhoitoyhdistyslaista. Lokakuun ensimmäisenä päivänä käydyn lähetekeskustelun pohjalta muutosesitys lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan. Muutosesitystä ei ehkä käsitelläkään perustuslakivaliokunnassa, kuten mhy-laki aikaisemmin, vaan se etenee valiokunnasta takaisin eduskunnan ison salin käsittelyihin. Käytännössä lakimuutos ei välttämättä aiheuta suuria muutoksia tavalliselle metsänomistajalle, ellei hän itse niin halua. Metsänhoitomaksuvelvollisuus poistuu, mutta tilalle tu- Metsänomistajien edunvalvontakentässä tapahtuu kahden vuoden sisällä suuria muutoksia myös Länsi-Suomessa. Herätteenä on toiminut lähestyvä metsänhoitoyhdistyslain muutos ja tarve turvata metsänomistajien kattava ja tehokas edunvalvonta tulevaisuudessa. Metsänhoitoyhdistysten koko suurenee edelleen. Päätöksiä on jo tehty ja keskusteluja ja neuvotteluja käydään edelleen. Valtuustojensa päätöksellä en- lee yhdistyksen jäsenmaksu. Sen suuruuden yhdistykset ja heidän metsänomistajahallintonsa voivat itse päättää. Ero on siinä, että lasku ei enää tule verottajalta kuten tähän saakka. Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä säilyy, ellei itse halua irtisanoutua. Näin sitten säilyy myös äänioikeus ja mahdollisuus vaikuttaa yhdistyksen asioihin. Luulisi, että jokainen metsänomistaja haluaisi pysyä jäsenenä. Onhan metsänhoitoyhdistys ainoa toimija, joka kentällä tosissaan on metsänomistajan puolella. Yhdistyksillä on myös elävä yhteys metsänomistajien valtakunnan tason edunvalvojiin aina Brysseliin saakka. Lakimuutoksen myötä yhdistykset tehostavat edelleen toimintaansa. Palveluja terävöitetään ja parannetaan. Tapahtuu Metsänomistajien järjestö tiivistyy si vuoden alusta yhdistyvät metsänhoitoyhdistykset Pohjois- Pirkka ja Längelmäki jatkaen toimintaa Pohjois-Pirkkana. Metsänhoitoyhdistykset Kiikka- Keikyä, Länsi-Satakunta ja Teljä yhdistyvät metsänhoitoyhdistys Satakunnaksi. Samoin ensi vuoden alusta yhdistyvät metsänhoitoyhdistykset Lounametsä ja Länsimetsä. Tämä yhdistys jatkaa nimellä Lounametsä. Neuvotteluja yhdistymisistä on käyty myös muualla Län- takia. Kaukomarkkinat esim. Jayhdistysfuusioita, jotta johtaminen, organisaatio ja hallinto saadaan tehokkaammiksi ja toimivammiksi. Tämä kaikki metsänomistajan menestyksen vuoksi. Lakimuutoksessa poistuisi käytöstä myös yhdistyksen toimialueen määrittely. Tämä vapauttaisi metsänomistajan valitsemaan omakseen vaikkapa lähellä sijaitsevan naapuriyhdistyksen, jos sen palvelut miellyttäisivät häntä enemmän. Metsänhoitomaksun poistuessa joudutaan sillä kustannettuja palveluja ehkä karsimaan tai muuttamaan maksullisiksi. Mutta saattaa myös olla, että osasta niistä tulee markkinointina ylläpidettäviä toimia. Kannattaa siis jäädä kuulolle ja katsomaan, mitä tapahtuu. Heli Mutkala-Kähkönen si-suomessa, mutta päätöksiä ei ole vielä tehty. Keskustelut jatkuvat. Lisäksi kaikki Suomen metsänomistajien liitot tultaneen yhdistämään entistä tehokkaammaksi kokonaisuudeksi MTK:n metsälinjan kanssa. Näin metsänhoitoyhdistyksistä, metsänomistajien liitoista ja MTK:sta rakennetaan entistä tiiviimpi ja tehokkaampi kokonaisuus Metsänomistajat-sateenvarjon alle. Kauppa käy ja kilpailutus toimii sähköisellä puumarkkinapaikalla Keväällä käyttöön otettu puumarkkinat.fi-verkkosivu on osoittanut tarpeellisuutensa. 65 metsänhoitoyhdistystä on siirtänyt metsänomistajien puuntarjonnan palveluun. Puun ostajiksi palveluun on rekisteröitynyt yhteensä 61 yritystä. Palvelun käyttäjiä näissä puunostajayrityksissä on noin 600. Palvelua on kehitetty paljon ostajien ja metsänhoitoyhdistysten kehittämisehdotusten perusteella. Palautetta otetaan edelleen jatkuvasti vastaan ja puumarkkinat. fi:tä kehitetään sen pohjalta. Hyödyt metsänomistajille Metsänhoitoyhdistys siirtää metsänomistajien myytävät kohteet palveluun. Tarjoukset pyydetään pääsääntöisesti metsänhoitoyhdistykseen, mutta metsänomistaja saa ne halutessaan myös itselleen. Metsänomistaja näkee myytävät kohteensa sähköpostiin lähetettävän linkin kautta. Metsänomistajat ovat olleet palveluun tyytyväisiä. Metsänomistaja hyötyy palvelusta parhaiten tehokkaan kilpailutuksen vuoksi. Leimikot ovat palvelun avulla varmasti kaikkien ostajien nähtävillä. Nyt ostaja voi tulla yllättäen kauempaakin. Esimerkiksi sellainen ostaja, jolta tarjousta ei ole osannut odottaakaan, saattaa yllättäen sen jättää. Puumarkkinat.fi antaa myös mahdollisuuden kehittää koko puunhankintaketjua tehokkaammaksi, jolloin hyödyt näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä myös metsänomistajan rahapussissa. Näitä kehittämiskohteita ovat mm. sähköinen tiedonsiirto, eri toimijoiden päällekkäisen työn poistaminen ja parempi hakkuiden suunnittelu. Puuta tarjolla runsaasti Palvelun käyttöönotossa on monessa suhteessa tehty historiaa. Näin suurta käytännön muutosta puumarkkinoilla ei ole tapahtunut aikoihin. Vilkkaan puukauppasyksyn vuoksi palvelussa on ollut ajoittain lähes kuutiometriä puuta tarjolla. Kohteet ovat tarjolla keskimäärin kaksi viikkoa. Puun ostajat näkevät heti etusivulla lähes kaikki yhdistysten avustamana ja valtakirjalla markkinoille tuleva puun tarjonnan. Puumarkkinat toimivat Suomessa erinomaisesti. Markus Peltola projektipäällikkö Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Silloin arvostat myös ostajan ammattitaitoa ja hyvää korjuujälkeä. ARVOSTATKO METSÄÄSI? RAUNIO UUSI PUUNJALOSTUSYHTIÖ LÄNSI- SUOMEEN Raunion Saha Oy, Metsäosasto, Härkätie 16, KOSKI TL, puh. (02) , faksi (02) Uusi sahakonserni Westas Oy osti Raunion Sahan Koskelta ja Pihlavan Sahan Porista. Näin muodostui Westas Group, josta 85 prosenttia omistaa Pekka Kopra ja 15 prosenttia A. Ahlström Oy. Westas Pekka Kopran tämän vuoden tammikuussa perustama yhtiö. Westas Groupista tulee merkittävä toimija Länsi-Suomeen. Tytäryhtiöt Raunio ja Pihlava hankkivat vuosittain puuta noin miljoona kuutiometriä ja tuottavat sahatavaraa noin kuutiota. Sahatavaran lisäksi tuotetaan bioenergiaa. Raunion sahan omistivat Olli, Seppo ja Risto Raunio. Pihlavan taas suurimmaksi osaksi sahan toimiva johto ja vähemmistöosakas A. Ahlström Oy. Myös Pekka Kopra on sahaajasukua. Hän on tuttu Vierumäen Versowoodista, jonka hallituksen puheenjohtajana edelleen toimii. Konsernissa emoyhtiö hoitaa hallinnon, tuotteiden myynnin ja puunhankinnan. Sahatyttäret jatkavat ja kehittävät sahaamista entisillä paikoillaan. Pääkonttori sijaitsee Varsinais-Suomen Koskella. Metsäosasto toimivaksi vauhdilla Westas Oy on tapahtuneella yrityskaupalla ostan Pihlavan sahat. Kaupan myötä uudesta yrityskokonaisuude puunjalostusyhtiöistä. Yhtiöstä muodostuu myös merkittävä syntyi Länsi-Suomeen Uuden yhtiön metsäpäälliköksi nimettiin Juha Mäki, joka ai- Emoyhtiö Westas Oy:n tytäryhtiöt Pihlavan saha ja Raunion kaisemmin toimi samassa hommassa Raunion paniin ja Kiinaan toimivat paljon alueella ja ostavat sahalla. vuosittain yhteensä paremmin. lähes miljoona kuuti kuusi- - Konserni ja mäntysahatavaraa muodostuu Westas ja - konsernin Ilmoitukset uusista vuotuinen inves-toinneista ja isommista yhteenl liikevaihdosta Pihlavasta, Westas tulee Rauniosta viennistä. ja vaka- Westas Bioenergiasta. Metsäosaston toiminnan painopisteet vakautta ja pyrimme olemaan paras valittavissa oleva kauppakumppani, hehkuttaa Mäki. Asiakkaiden ja metsänomistajien kumppani - Meille on sama tuleeko raaka-aine metsänhakkuusopimuk- Yrityskaupalla silla metsänomistajilta tavoitellaan vai toimituspuuna metsänhoitoyhdistas on. Se kertoo, että tulevai- toimintojen - Hyvä uutinen merkittävää tämä Wes- tehosta kokonaisuudeksi. Raunion ja Pihlavan sahat jatkavat operat tyksiltä. Haemme avoimesti erilaisia yhteyksiä. tullaan organisoimaan emoyhtiöön. Asiakkuu suuteen uskotaan mekaanisessa puunhankinta yhtiön Eura, nimissä. Huittinen ja Sastamala maakuntien rajoilla ovat aluetta, jolla sekä Pihlavan että Raunion Westas Oy:n puunhankinta rakentuu Raunion ja Pihlavan sa saha on ostanut puuta. Päällekkäinen hankinta- alueen osto päättyi lokakuun metsänomistajien 1. mutta naapurimaissamme yhteistyökumppan Velinen tilanne on melko hankala, koko metsänomistajien päivänä, kun uuden yhtiön kanssa met- pyritään näjällä ja Ruotsissa myös vahvistamaan. vielä paljon säosaston ensimmäinen palaveri pidettiin. Perjantaina jul- Konsernin yhtiöiden osaaminen on rakennettu vuosikymme kaistiin uusi hankinta-aluekartta. suuden näkymät pitkällä tähtäimellä ja ovat laadukkaiden hyvät. Puusta raken- asiakastuott tulevaisuudessa. Puunhankinnassa toimii Räätälöityjen kaikkiaan 18 henkilöä, joille kaikille ja kilpailukykyisemmässä netaan ja sahatavaraa tarvitaan. yhtiössä. Toim vakavaraisemmassa parantamiseksi on siinä paikka. toiminnoissa tulee kuitenkin tapahtumaan m Heli Mutkala-Kähkönen yhteistyössä henkilöstön kanssa, asiakkaita kuunnellen. Positiivinen viesti metsänomistajille MTK:n metsäjohtaja Juha Hak- Suomalainen karainen toteaa, ja että yksityinen sahojen tilanne Euroopan markkinoilla on Westas- konsernin pääomistaja on Pekka Kopra. Yhtiön väh haastava yleisen taloustilanteen pääkonttori sijaitsee Koskella Varsinais- Suomessa. varaisemmista toimijoista ovat positiivinen merkki. Westakses- Konsernissa ovat tukin ja bioenergian työskentelee han-kinta. Tämä yrityskauppa ovat luo Keski- Eurooppa, jaa, joka kestää sahamarkkinoil- Pohjois- Afrikka noin ta on 130 lupa odottaa alan ammattilaista. vakaata toimi- Yhti päämarkkina- alueita j ta tuttuja heilahteluja paremmin, sanoo Hakkarainen. Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK:sta on samoilla linjoilla. metsäteollisuudessa ja puuta tarvitaan tulevaisuudessakin. Sahojen tilanne ei ole enää niin synkkä kuin viime talvena. Taloudel- pahempi. Meillä Suomessa on sentään riittänyt puuta. Tulevai- viestintäpäällikkö Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Lisätiedot: Huittisten Pekka Säästöpankin Kopra, p Olli Raunio, p Kyösti Kurkela p metsäristeily Metsäpäällikkö Juha Mäki, p Ohjelmassa ajankohtaista asiaa metsätaloudesta ja pankin palveluista. Ilmoittaudu Ikaalisten Matkatoimistoon puh tai Järjestämme kuljetuksen WESTAS Vammalasta sekä GROUP Porista Turun satamaan. Westas Oy My 315 Lisätietoja risteilystä internetsivuiltamme puh

6 6 Metsänomistajat 3/2013 Karhun kanssa työmaalla Suurpedot herättävät usein suuria tunteita ja mielipiteitä. Keskustelut suurpetojen aiheuttamista vahingoista ja vaaratilanteista ovat yleisiä niin metsäammattilaisille kuin muillekin aktiivisille luonnossa liikkujille. Yleensä aiheesta on selkeä mielipide joko puolesta tai vastaan. Toisille yksikin suden suuhun mennyt hirvi tai ilveksen tappama kauris on liikaa, toisille jokainen esiintyvä suurpeto on korvaamattoman arvokas osa suomalaista luontoa. Aiheeseen ei varmasti yhtä oikeaa kantaa olekaan, mutta metsien ammattilaisille suurpedot ovat kuitenkin huomioitava osa arjen askareita. Kannanhoitosuunnitelmat toteutumassa Suurpetokantoja pyritään valtakunnallisesti ohjaamaan lajikohtaisilla kannanhoitosuunnitelmilla. Kannanhoitosuunnitelmissa on määritelty tavoitteita kannan koosta sekä esiintymistiheydestä alueittain. Eteläiseen ja läntiseen Suomeen tavoitellaan vakiintuneempia esiintymiä oikeastaan kaikista suurpedoista. Kannanhoitosuunnitelmien mukaisesti suurpedot ovat rantautuneet läntisempään Suomeenkin jäädäkseen. Merkkejä ja havain- Pertti Häyrysen mielestä metsään mahtuvat niin karhut kuin metsuritkin. toja pedoista tehdään jatkuvasti, ja toisinaan hyvinkin läheltä asutusta. Karhut ovat yleistyneet myös pohjoisella Pirkanmaalla tuntuvasti. Aiemmin karhusta saattoi tulla hajanaisia havaintoja ohikulkevista yksilöistä. Keski-Suomessa kanta on jo pidempään ollut varsin elinvoimainen ja lisääntyvä. Tällä hetkellä karhuhavaintoja tehdään Mhy Pohjois-Pirkan toiminta-alueella lähes päivittäin. Vaikka vakavammilta yhteentörmäyksiltä on vältytty, on aihe huomion arvoinen myös työntekijöiden toimintamalleissa. Varautuminen saman savotan jakamiseen nallen kanssa on näin tarpeellista. Kohtaamiset vältetään keskinäisellä kunnioituksella Karhun aistit ovat tarkkuudessaan verrattomat. Yleensä se pystyy välttämään ihmisen kohtaamisen jo hyvissä ajoin tekemällä vieraasta haju- ja kuulohavaintoja täysin ihmisen tietämättä. Karhujen olemassaolo ei yleensä metsureiden mielenrauhaa häiritse, näin ainakin Mhy Pohjois-Pirkan metsureiden pääluottamusmies Pertti Häyrysen mukaan. Aina työmaalle mennessä sen verran varusteiden kahnausta ja kolinaa kuuluu, että ehtii siinä karhu miehet helposti väistämään. Ja varmaan nuo ovat jo oppineet metsurit hajustakin tunnistamaan, naurahtaa Häyrynen. Häyrysen mukaan karhukammo ei ole työntekoa häirinnyt, vaikka säännöllisesti tuoreitakin jälkiä työmaille sattuu. Metsästä löytyy tilaa molemmille. Tuoreen karhuhavainnon sattuessa käynnissä olevalle työmaalle, on asiaa kuitenkin syytä harkita hetki terveellä maalaisjärjellä. Pentujaan puolustavan emon tai muuten ihmispelottomasti käyttäytyvän kontion kanssa ei painikamppailua kannata ehdoin tahdoin aloittaa. Yleensä kannattaa pyrkiä varmistumaan, että karhulle jää riittävästi aikaa havainnoida tilanne ja väistää lähempi kontakti ihmiseen. Konkreettinen näköhavainto palstalla olevaan karhuun on säväyttävä kokemus. Tällöin on useimmiten viisasta vaihtaa palstaa varmuuden vuoksi ja antaa karhun siirtyä kauemmas kohteelta. Samaa ohjetta voi aiheesta suositella myös metsänomistajille. Tosin kyllä tuo raivauspäivä kuitenkin aika lailla olan yli katsellessa kuluu, jos karhun tietää juuri samalla työmaalla tarkastelleen. Käytännössä ongelmat vältetään niin kauan kuin karhun ja ihmisen molemminpuolinen kunnioitus säilyy. Karhun kanssa lähikontakti ei siis metsureita juuri etukäteen jännitä. Käytännössäkin tällainen kohtaaminen työn ollessa käynnissä on epätodennäköinen. Konemiesten maailma on hiukan toinen. Äkäinen kohtaus talvipesästä heränneen kontion kanssa on hakkuutyömaalla harvinaista, mutta hyvin mahdollista. Karhu on voinut valita talvipesäkseen rauhallisen oloisen risuvaraston tai palsta voi muuten sattua talvipesän kanssa samoille koordinaateille. Tilannetta on käytännössä mahdoton edes etukäteen välttää. Tällöin painosuhteet ovat kuitenkin yleensä ihmisen puolella, hakkuukoneen tai kuorma-auton kanssa ei karhukaan painissa pärjää. 10 kohdan ohjeet karhun kohtaamiseen löytyvät riista.fi-sivustolta. Vesa Kastari kenttäesimies Mhy Pohjois-Pirkka On reilu oikeus jokamiehen liikkua luonnossa nauttien. Metsän aarteet ovat kankahilla, sienet, marjat, kukat saatavilla. ymparisto.f/jokamiehenoikeudet.f metsanomistajat.f Lue lisää mhy.f Karhukertomus kurulaiselta raivaustyömaalta On lokakuun loppu kurulaisella metsäpalstalla Parkkuussa. Yön aikana on satanut reilu sentti uutta loskaista lunta. Aamulla seitsemältä alueneuvoja Vesa Kastarin puhelin kilahtaa. Raivaustyömaalle ehtinyt metsuri Petri Järvinen soittaa ja kertoo työmaalla olevan vahvempaakin työnjohtoa; karhu on tallustellut tutkimaan eilisiä raivausjälkiä ja tutustunut samalla paikalla olleeseen hakkuukoneeseen lähietäisyydeltä. Loskaan painunut jälki kertoo vierailijan tulleen työmaan suunnasta ja tutkimusretken jäl- keen palanneen takaisin samaan suuntaan. Jäljen on oltava melko tuore, koska lumen tulo loppui vasta aamuyöllä ja jälki on aivan puhdas lumesta. Aamuhämärissä jälkien perään lähteminen työmaalle ei tunnu järkevältä ratkaisulta. Neuvojankin ehdittyä paikalle ryhdytään selvittämään, olisiko karhu siirtynyt ulos työmaaalueelta. Tunnin kuluessa tilanne alkaa valjeta. Lähellä Kurun keskustaa on saatu luotettava näköhavainto liikkeellä olevasta karhusta. Jälkien etsintä työmaalla kertoo samansuuntaista nallen liikkeistä. Otus on suurella todennäköisyydellä sama yksilö ja jo kaukana työmaalta. Näin saadaan hiukan erilainen työpäivä normaalimpaan kuosiin ja työt taas käyntiin. Karhuun täytyy suhtautua vakavasti työturvallisuusriskinä. Vahinkoja ei ole sattunut, mutta poikkeustakaan ei haluta. Lähempi kohtaaminen karhun kanssa ei ehkä tunnu vain luontokokemukselta, vaan voi jäädä kummittelemaan mieleen pahastikin. Vesa Kastari

7 Metsänomistajat 3/ Kirjanpainajat lisääntyneet mitä tehdä? Viime vuosien myrskyt ovat tuoneet metsiin uhan hyönteistuhojen leviämisestä. Jos kesä on lämmin ja metsään on jäänyt korjaamatta paljon kuusipuutavaraa, voi kirjanpainajien kanta röyhähtää niin suureksi, että ne käyvät elävien pystypuiden kimppuun. Tähän vuodenaikaan yksittäisten puiden tai puuryhmien poistaminen on turhaa. Mutta touko-kesäkuussa kannattaa seurata kuusikoita varsinkin myrskyaukkojen läheisyydessä. Länsi-Suomessa on noin 10 seurantapistettä, joissa Metsäntutkimuslaitos ja Suomen metsäkeskus tarkkailevat kirjanpainajien määrää, kertoo metsän- ja luonnonhoidon asiantuntija Hannu Heikkilä metsäkeskuksesta. Hän on huolissaan ja toteaa, että ensi vuodesta saattaa tulla paha ja epidemiariski on olemassa. Jos kesä on lämmin, ehtii kirjanpainajakanta lisääntymään kaksi kertaa kesän aikana. - Yksittäisten tuholaisen saastuttamien puiden poisto on täl- lä hetkellä turhaa. Nyt ollaan tuhon kanssa jo jälkijunassa. Kirjanpainajat ovat poistuneet puista ja ovat talvehtimassa karikkeen joukossa maassa, mutta puissa saattaa olla kirjanpainajien luonnollisia vihollisia. Joten puiden poistolla saatetaan tehdäkin palvelus kirjanpainajakannalle. Optimi on hakata koko saastunut kuvio ja kuljettaa pois metsästä ensi kesäkuussa, selvittää Hannu Heikkilä. Metsänomistajien liitto Länsi-Suomen metsänhoitopäällikkö Auvo Heikkilä on luottavaisempi. Hän toteaa, että Tapanimyrskyn jäljet korjattiin nopeasti ja hyvin täällä Länsi-Suomessa. Joten suurempaa vaaraa kirjanpainajien aiheuttamasta suoranaisesta joukkotuhosta ei ole. Kirjanpainajan elämä puissa Kirjanpainajat lisääntyvät heikentyneissä pystypuissa, tuulenkaadoissa sekä tuoreessa kuusipuutavarassa. Seuraavina keväinä kuoriaiset kykenevät joukkovoimansa turvin iskeytymään yhä terveempiin puihin, yleisimmin valoisilla paikoilla oleviin kuusiin esim. hakkuuaukkojen pohjoisreunoilla. Kirjanpainajien ja niiden toukkien kaivamat syömäkuviot katkaisevat puun nilakerroksen nestevirtaukset, jolloin latvuksen ravinteiden saanti heikkenee ja puu alkaa hiljalleen kuivua. Kuvioiden yltäessä rungon ympäri puu kuolee ja kuori irtoaa puusta. Kirjanpainajat tuovat mukanaan puuhun myös sinistäjäsienen itiöitä, jotka itäessään saavat aikaan puutavaran arvon laskua. Lisääntynyt kanta tosiasia Metsäneuvoja Asko Laaksi on paneutunut kirjanpainajiin Pirkanmaalla. Tänä vuonna metsänkäyttöilmoituksissa on ollut maininta hyönteistuhoista yhteensä 53 hehtaarin alalla, josta elo-syyskuussa 37 hehtaaria. Viime vuonna hyönteistuholeimikoita ilmoitettiin yhteensä 8,6 hehtaaria. - Lisääntymään päin siis ovat ja havaintoja tehdään koko ajan lisää. Mutta näihin lukuihin ei voi kauheasti tuijottaa, sillä eri ilmoittajilla on erilainen herkkyys kirjata hakkuut hyönteistuhohakkuiksi. Eniten ilmoituksia on tullut Sastamalasta, Ikaalisista, Kangasalta, Hämeenkyröstä ja Pälkäneeltä. Erkki Eteläaho Kaarnakuoriaiset lisääntyvät tuulenkaadoissa kaarnan alla ja käyttävät ravinnokseen nilaa. Miten tuhon tunnistaa? Asko Laaksin mukaan kirjanpainajatuhoa on vaikea tunnistaa ja se vaatii puiden tarkastelua lähietäisyydeltä. Rungossa on pieniä pyöreitä reikiä ja juurella ruskeaa purua, mutta purukin huuhtoutuu sateilla helposti maahan. Ja kyseessä voi olla joku muukin hyönteinen. Kun tuho on edennyt niin pitkälle, että puun kuoret irtoavat ja putoilevat, ollaan tuhon estämisessä auttamattomasti myöhässä. - Jos kuusikossasi oli tuulikaatoja tai sen välittömässä läheisyydessä kuusipinoja, kannattaa ensi vuoden kalenteriin varata kesäkuun alkuun päivä kirjanpainajien etsintään. Asko Laaksi Rungosta varissut ruskea puru puun juurella on merkki kirjanpainajasta. Hyvä hygienia paras ase Kirjanpainaja on haavoittuvimmillaan lisääntymisvaiheessa. Talvella katkottu puutava- ra ja yli 20 rungon tuulipuuryhmät tuodaan pois metsästä ensisijaisesti toukokuun alkuun mennessä. Näin eliminoidaan kirjanpainajille tärkeä lisääntymisalusta. Jos puuta kuitenkin jää toukokesäkuulle, pitää puut viedä pois viimeistään heinäkuun puolivälissä, jolloin kaarnakuoriaiset ovat vielä puuaineessa. Pienillä pinta-aloilla voi kokeilla kirjanpainajien pyydystämistä pyyntipölleillä ja feromoniansoilla. Lähde: Metinfo Heli Mutkala-Kähkönen Kirjanpainajat ovat tummia noin puolen senttimetrin mittaisia kaarnakuoriaisia. Ne ovat taloudellisesti merkittävin kuusta vioittava tuholaissuku, joista kirjanpainaja kaikkein vahingollisin. Laji on yleinen koko Suomessa. PUHTAASTI JÄLKISYISTÄ Seei olevahinko, etä 63 % on valinnutmeidät metsäasioissa kumppanikseen. Suomen suurimpana metsävakuuttajana LähiTapiola on turvallisuuden erityisasiantuntija. Panostamme vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja riskien hallintaan. Jo muutaman tukkipuun hinnalla vakuutat metsäsi lähes kaikkien luonnontuhojen varalta. Aidosti paikallista LÄHISÄHKÖÄ Pirkanmaan metsistä Pirkanmaan omasta uusiutuvasta luonnonvarasta, puusta, tuotettu Lähisähkö ei lisää kasvihuonepäästöjä. Paikallisten metsien jalostettuna lopputuotteena sen käyttö tukee samalla maakunnan työllisyyttä ja elinkeinoja. Varmista oma Lähisähkösi, soita p. (03) PL 175, Voimakatu 11, Tampere Optimoi metsäsi tuottavuus. Tule käymään ja kerro meille, kuinka voimme auttaa. Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö, LähiTapiola Pankki Oyj, LähiTapiola Varainhoito Oy John Deere Forestry Oy PL 472, Tampere Puh

8 8 Metsänomistajat 3/2013 Laki metsätuhojen torjunnasta eduskuntakäsittelyssä - Tarkoituksena metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjunta. - Koskee metsiä, terminaali- ja tehdasvarastoja, puutavaran hakkuupaikkoja ja välivarastoja. - Puutavaraksi katsotaan yli 10 sentin tyviläpimittainen kuorellinen raakapuu. - Edellisen talvikauden aikana kaadettu kuusi kuljetettava pois hakkuupaikalta ja välivarastosta mennessä, kaarnoittunut mäntypuutavara 1.7. mennessä. Em. aikarajat koskevat Pirkanmaata. - Jos hakkuussa tai myrskytuhon takia on jäänyt metsään enemmän kuin 10 kuutiota yli 10 cm tyviläpimittaisia kuusen rungonosia hehtaaria kohti, on puutavaran omistajan kuljetettava ylimäärä pois edellä mainittuihin päivämääriin mennessä. Kaarnoittunutta mäntyä saa jäädä metsään enintään 20 kiintokuutiota/hehtaari. - Poiskuljetusvelvoite ei koske yksittäistä alle 20 m 3 :n mäntypinoa. - Lain noudattamatta jättämisestä seuraa vahingonkorvausvelvollisuus, jos toisen maanomistajan puustoa kuolee yli 20 m 3 /ha tai sille aiheutuu kasvutappioita yli 10 m 3 / ha/5v. - Valtion omistamilta tai vastaavilta suojelualueilta levinneen tuhon vahingonkorvauksista vastaa valtio. - Metsäntutkimuslaitoksen pitää seurata ja ennakoida kasvitautien ja tuhoeläinten esiintymistä. - Suomen metsäkeskus valvoo lain noudattamista. - Laki tulee todennäköisesti voimaan ensi vuoden alusta. Metsänomistajille vapautta, toitottavat metsäalan lehtien otsikot. Holhousta on vähennettävä, säestävät alan toimijat. Isännälle päätösvalta, vaativat metsänomistajien edunvalvojat. Eletään ajan hengessä. Suomessa on kyllästytty holhoukseen ja sääntelyyn. Luulisi, että metsänomistajalle koittavat kissan päivät. Kattia kanssa, voisi todeta. Yhteiskunnassa toinen käsi ei tiedä mitä toinen tekee. Olo on kuin Hölmölässä. Peittoa pidennetään leikkaamalla toisesta päästä palanen ja ompelemalla se toiseen päähän. Kovasti on tohinaa ja touhua, mutta järki puuttuu täysin. Aika menee jonninjoutavuuksiin, eikä kehittämiseen. Tulevaisuuden rakentamisen asemasta rakennamme ylipääsemättömiä muureja ja toiminnan rajoituksia. Tuntuu, että jokaista myönnettyä vapautusta vastaan säädetään kaksi velvollisuutta. Tapauksia Vapautta vai velvollisuuksia? on valitettavan paljon. Esimerkiksi metsälain uudistamisella annetaan metsänomistajalle mahdollisuus hakata metsänsä haluamansa ikäisenä. Valitettavasti vain samaan aikaan kaavoituksella säädetään pahimmillaan maaseutualueella maisematyölupa jokaiselle hakkuulle. Metlan tuoreen selvityksen perusteella tiedetään, että maankäytön rajoituksilla saatetaan kunnasta riippuen vähentää metsänomistajan puunmyyntitulomahdollisuuksia jopa kymmenillä prosenteilla. Metsien suojelussa on kymmenen vuotta vannottu metsänomistajan vapaaehtoisuuden nimiin. Metso-ohjelma on täyttänyt kaikki odotukset. Metsänomistajat ovat osoittaneet suojelumyönteisyytensä. Mutta mitä tekee ympäristöministeriö. Valmistelee vanhaa kunnon pakkosuojeluohjelmaa, jota kutsutaan soiden suojelun täydennysohjelmaksi. Luultavasti ympäristöministeriönkin (pitäisikö lukea Vihreiden) tavoitteet saavutettaisiin vapaaehtoisuuteen perustuvilla menetelmillä. Tästä huolimatta yhteiskunta ottaa valtavan riskin menettää metsänomistajien suojelumyönteisyyden hyväksi tehty vuosikymmenen työ. Luottamuksen menettämisellä on valtavat vaikutukset. Juna on menossa kovaa vauhtia väärään suuntaan. Uusiutuvaa energiaa tuetaan metsäpäässä, mutta samaan aikaan energiapolitiikka johtaa kivihiilen käytön lisääntymiseen. Metsäenergiaa tarjoava metsänomistaja jää pahimmillaan ihmettelemään kivihiilikasan suuruutta. Brysselissä mietitään direktiiviä puubiomassan kestävyyskriteereiksi. Metsänomistajan vapauden lisääntyminen muuttuisi yhdellä kertaa lisävalvonnaksi, pakolliseksi metsäsuunnitelmaksi ja suureksi summaksi lisäkuluja. Metsät tarjoavat Suomelle valtavat mahdollisuudet. Nämä mahdollisuudet saadaan käyttöön metsänomistajalähtöisellä metsäpolitiikalla. Sääntelyä ja velvoitteita lisäämällä kurjistamme omaa oloamme. Metsänomistajat ovat olleet pitkämielistä porukkaa. Barrikadeille ei ole noustu huutamaan vapautusten puolesta. Saa nähdä kuinka pitkälle kärsivällisyys kestää, ellei junaa saada kääntymään aidosti metsätalousyrittäjyyttä edistävään suuntaan. Veturin polttoaineeksi on aika ottaa historiaan kuuluvan hiilen asemasta tulevaisuuden biopolttoaineet. Marko Mäki-Hakola Katso lisätiedot Virrat, Pohjaslahti 26 ha/1200 m 3. Tarj Virrat, Pohjaslahti 34 ha/3100 m 3. Tarj Virrat, Pohjaslahti 9 ha/280 m 3. Tarj Virrat, Ilomäenkylä 28 ha/2500 m 3. Tarj Ruovesi, Ruhala 50 ha/5660 m 3. Tarj Ruovesi, Ruhala peltomääräala 6,44 ha, tukioik, Tarj Ruovesi 9,7 ha/ 1780 m 3. Tarj Vilppula, Keuruu 13 ha/1230 m 3. Tarj Vilppula, Ajostaipale 3,78 ha/870 m 3. 2 rantatonttia, rak.oik. 150 m 2 /tontti, rantaa lähes 500 m. Hp /tarj. Janne Savilahti Orivesi, Västilä 22 ha/1060 m 3. Tarj Orivesi, Västilä 23 ha/1860 m 3. Tarj Orivesi, Ala-Lauttajärvi 2 rantatonttia. Hp /tontti Miika Bucktman Kihniö, Kankari taimikkomääräala 9,5 ha. Hp /tarj. Kihniö, Kankari 26 ha/2850 m 3. Hp /tarj. Parkano, Vahojärvi 2,6 ha maatilan talouskeskus, runsaasti rakennuksia mm. sauna Onkilammenkosken rannalla. Hp /tarj. Parkano 2,7 ha/200 m 3, määräala rajoittuu Vataveteen. Tee tarjous Parkano 26 ha/1200 m 3. Tarj Sauli Kallio Sastamala, Heinoo 7,4 ha/865 m 3. Tarj Ylöjärvi, 6,5 ha/1300 m3, tila Iso-Otavan saaressa, 300 m rantaa ei rak.oik. Tarj Ylöjärvi, Aurejärvi 11 ha/2370 m 3. Tarj Ikaalinen, Juhtimäki 17,6 ha/2860 m 3, rantaa, ei rantarakennusoikeutta. Tarj Kari Jeskanen Sastamala, Kikkerlä maatila: metsä 13,8 ha/1390 m 3, pelto 5,86 ha, tukioikeudet, vanhat rakennukset. Hp /tarj. Huittinen, Heinimaankulma Sastamalan rajalla 15,9 ha taimikoita ja kasv.metsää. Tarj Vesa Yli-Hongisto Sastamala, Kiikka hyväkunt. ok-talo keskellä kylää. Runsaasti tilaa asumiseen ja työ- tai harrastustoimintaan. Hp Välityspalkkio 4,5 % (sis.alv. 24%) tai sopimuksen mukaan. Kiikanojantie 23, Sastamala Puh Sastamala, Ekojärventie 191, hirsioktalo asumiseen tai vapaa-aikaan. Hehtaarin tontti valtion tien varressa. Hp Akaa, Riisikkala 14,3 ha/2200 m 3. Hp Punkalaidun, Liitsola metsätila 25 ha + hirsitalo. Hp /tarj. Vesilahti, Koskenkylä maatila: talouskeskus ok-talo 230 m2+ muut rakennukset, pelto 27,53 ha, metsä 13,9 ha, yksi rantatontti. Tarj Ikaalinen, Hulppojärvi hieno rantamökki isolla tontilla. Hp Ikaalinen, Juhtimäki, useita rantatontteja eri järvillä, kannattaa tutustua! Jukka Pusa Hoidamme kaikki maaseudun kiinteistönvälitystehtävät ja vaativatkin arvioinnit. Ota yhteyttä! Jukka Pusa toimitusjohtaja, LKV Miika Bucktman, Pohjois-Pirkanmaa kiinteistönvälittäjä, LKV Aki Haapaniemi, Parkano, Kihniö kiinteistönvälittäjä, LKV Kari Jeskanen, Mhy Pirkanmaa kiinteistönvälittäjä, LKV Sauli Kallio, Parkano, Kihniö kiinteistönvälittäjä, LKV Janne Savilahti, Pohjois-Pirkanmaa kiinteistönvälittäjä, LKV Vesa Yli-Hongisto, Kiikka ja Keikyä kiinteistönvälittäjä, LKV

9 Metsänomistajat 3/ Kaunis kesä houkutteli väkeä tapahtumiin Tuottajat ja mhy kohtasivat yhdistysten vuoden merkeissä Vuosi 2013 on MTK:ssa yhdistysten vuosi. Valtakunnallisesti MTK:n yhdistyksiä ovat 363 maataloustuottajien yhdistystä ja 95 metsänomistajien metsänhoitoyhdistystä. Mhy Pirkanmaa kutsui teemaan liittyen alueensa tuottajayhdistyksiä kesäillan viettoihin, joihin osallistuikin mukavasti metsänomistajia. Tuottajayhdistykset jaettiin viiteen eri ryhmään ja kutsut lähetettiin tuottajaliittojen kautta sähköisesti. Paikoiksi valittiin kauniin kesän kunniaksi rantakohteita, joilla nautittiin perinteisesti kahvit ja makkarat. Keskustelunaiheet vaihtelivat ja metsänhoitoyhdistyksen palvelut olivat esillä. Vahon laavulla koski pauhasi kilpaa puhujien kanssa. Mhy:n hallituksen jäsen ja Pro Agrian edustaja Mika Hirvikoski kertoi sukupolvenvaihdoksista. Otamuksessa kenttäesimies Sakari Palo pääsi grillaamaan makkaroita. Työmaaesittelyssä oli lähelle rakennettava metsätie, joka todettiin tarpeelliseksi. Miekkajärven laavulle saatiin mukaan reilummin metsänomistajanaisiakin. Kävellen käytiin katsomassa taimikonhoidon ja varhaishoidon eroja käytännössä. Saarioismajalle kokoontuivat alkukesästä mhyalueen etelärajan tuottajayhdistykset. Järjestöasiat olivat voimakkaasti mukana keskusteluissa. Tampereen eteläpuolella olevia muita tuottajia ei saatu riittävästi liikkeelle, joten tilaisuus peruttiin. Metsätaitoilijat innokkaasti mukana kilpailuissa Mhy Pohjois-Pirkka järjesti tänä vuonna metsänomistajien metsätaitokisat Visuvedellä, minne saapuikin 70 kilpailijaa hiomaan arviointitaitojaan. Mhy Pirkanmaan aktiivisimmat metsätaitoilijat löytyvät Ikaalisten Tevaniemen, Sastamalan Sammaljoen ja Vesilahden Krääkkiön suunnalta. Mhy Pirkanmaan naisten sarjan voittaja oli Seija Levonoja, joka tuli naisten yleisessä sarjassa toiseksi. Jonna Lautamäki oli yleisissä sarjoissa naisten kolmas ja nuorten neljäs, Jonna on Mhy Pirkanmaan nuorten sarjan voittaja. Jukka-Pekka Karlsson otti kolmannen kerran Mhy Pirkanmaan mestaruuden, hänelle ei ole löytänyt haastajaa uuden yhdistyksen aikana. Jukka-Pekka ylsi yleisessä sarjassa neljännelle sijalle. Mhy Pohjois-Pirkka vei Tapion maljan yhdentoista pisteen erolla. SM-kisat käytiin syyskuun puolivälissä Kuopiossa, Jukka Sianoja Sastamalasta saavutti 18. sijan henkilökohtaisessa kilpailussa, mikä on arvostettavaa 321 osanottajan sarjassa. Jenni Lautamäki Ikaalisista oli naisten sarjan 28. Mhy Pirkanmaalla oli mukana kolme joukkuetta. Eri puolilta toimialuetta oli kerätty 35:ksi sijoittunut Mhy Pirkanmaan joukkue numero kolme: Tuomo Marttila, Aarno Hoppu, Martti Sianoja ja Jenni Lautamäki. Sastamalaisista koostuva joukkue numero yksi oli 49. ja ikaalislaisista koostuva joukkue numero kaksi 93. kun mukana oli kaikkiaan 134 joukkuetta. Sastamalalainen metsätalousyrittäjä Jukka- Pekka Karlsson on ollut lyömätön Mhy Pirkanmaan aikana. Energiapuuretken osanottajamäärä yllätti järjestäjät Syyskuun alkupäivinä Energiapuu kestävästi hyötykäyttöön hankkeen suunnittelema energiapuupäivä oli yleisömenestys. Kolmelta eri suunnalta saapuneet bussit täyttyivät hetkessä, yksi lisäbussi helpotti tilannetta, mutta silti moni jäi odottamaan seuraavaa retkeä. Päivän aikana metsänomistajat pääsivät näkemään, miten monenlaista energiapuuta on olemassa ja kuinka korjuuta tehdään käytännössä. Metsänhoitoyhdistyksen terminaaleissa nähtiin, kuinka suurista energiapuumääristä yhdistyksen tasolla on kysymys. Moni metsänomistaja sai energiapuukipinän, mikä jatkossa tarkoittaa hoidettuja nuoria metsiä ja ajoissa tehtyjä uudistushakkuita. Elokuun lopussa tulleesta jäsentiedotteesta oli jäänyt Lämmin alkusyksyn retkisää suosi niin työmaaesittelyitä kuin kahvinjuontiakin. Itellasta johtuen Avoimien ovien päivämäärä pois. Puskaradion avulla moni saapui kahville oikeana päivänä maanantaina, mutta valitettavasti moni kävi myös suljettujen ovien takana. Kaikille kahvia tai karttoja vaille jääneille luvataan samat edut jälkikäteen yksityisesti, kun sovitte saapumisesta oman metsäasiantuntijanne kanssa ennakkoon. Mouhijärven Salmenkylän uudistuskohteella kerättiin ja haketettiin risuja sekä tutustuttiin syysistutukseen Sastamalalaiset metsänomistajat olivat aktiivisesti mukana retkipäivässä, valitettavan moni jäi odottamaan seuraavaa retkeä.

10 10 Metsänomistajat 3/2013 Mhy Pirkanmaa on täyden palvelun talo Metsäasiantuntijat Petteri Leppikoski Pekka Tuomisto Jari Viitanen Juha Lehtimäki Antti Niskanen Markku Uosukainen Jukka Janakka Aapo Latvajärvi Jani Aho Timo Harjuntausta sijaisena Jussi Uusitalo Erkko Koivurinne Juha Lehtonen Janne Maijala Arto Sivén

11 Metsänomistajat 3/ s-posti: Hallinto Härkikuja 3, Hämeenkyrö p faksi Vt. toiminnanjohtaja Tapio Viinikka Vt. liiketoimintaesimies Markku Katajamäki Toimistonhoitaja Sanni Piispanen Toimistonhoitaja Terttu Jussila Toimistonhoitaja Tapio Pälä Metsäomaisuuden hallinta Arviointi ja kiinteistökauppa, KiAT Kari Jeskanen SPV-asiat Neuvonta, tiedotus, markkinointi Anita Vilén-Hemilä Metsäsuunn., SilvaNetti Jukka Pohjonen Metsäsuunnittelu Titta Heikkinen Kenttäesimiehet Metsäasiantuntija, ATK Mikko Eskola Merja Havo-Antila Lempäälä Lauri Jylänki Hämeenkyrö puh Jukka Lehtonen Ikaalinen Metsäasiantuntijat koko toimialueella Janne Ranta Vammala Sakari Palo Mouhijärvi Palvelut pääkaupunkiseudulla Puhelinpäivystys metsään liittyvissä lakiasioissa maanantaisin klo Puh (2,95 e/min +pvm/mpm) Energia-asiantuntija Raimo Kauppila Hämeenkyrö päätoimisto Härkikuja Hämeenkyrö Puh Faksi Tie- ja oja-asiantuntija Pentti Siurola Toimistot Ikaalinen Itsenäisyydenk. 8 as 1, Ikaalinen Lempäälä Naperonpolku Lempäälä Projektipäällikkö Juuso Heikkilä Energiapuuta kestävästi hyötykäyttöön -hanke Metsälakimies Tuomo Pesälä Hämeenkyrön toimisto avoinna päivittäin klo 8-16, muut sovittaessa. Mouhijärvi Uotsulantie 43 A Sastamala Vammala Nuutilankatu Sastamala Tampereen neuvonta- ja asiointipiste Tampereen seudulla asuville jäsenillemme. Avoinna sovittaessa. Tarvittaessa ajanvaraus puh Metsäneuvoja Kati Häkkinen ,

12 12 Metsänomistajat 3/2013 Neljässäkymmenessä vuodessa aukon keskimääräinen mottimäärä on Lempäälässä kasvanut 150 motista reiluun 250 mottiin Näin toteaa metsäasiantuntija Pentti Tanhuanpää, joka siirtyy yhdistyksen tehtävistä eläkkeelle tänä syksynä. Moni muukin asia on muuttunut työvuosikymmenten aikana. Moto ja kännykkä ovat muuttaneet neuvojan työtä. Nostalgiset muistot pystymitalla nuotion ääressä vietetyistä ruokatauoista säilyvät. Tämän päivän halpa neuvo voi tulla tulevaisuudessa kalliiksi. Kouraharvesteri ja kännykkä suurimmat muutokset Lempäälän mhy oli aktiivinen puunkorjaaja jo 70-luvulla, Tanhuanpään aikaan aloitettiin muun muassa mhy:n korjuupalvelu ja polttorankavälitys. Kouraharvesterin tulo mullisti puunkorjuun. Konemittaus kehittyi vähitellen ja talvipakkasten tienvarsimittaukset jätettiin helposti tekniikan tehtäväksi. Kännykkä mahdollisti etätyönjohdon ja vapautti iltauutisten aikaisista työpuheluista. Pelle Peloton kitara kaulassa Viisi vuotta on jo kulunut osaaikaeläkkeellä, aika on kulunut miehellä kaikenlaisissa korjausja rakentamistehtävissä. Apua ovat saaneet niin sukulaiset kuin ystävätkin. Uusimpana harrastuksena on talvinen verkkokalastus, tämä lienee tarttunut tulevalta seuraajalta Juha Lehtoselta. Runo ja musiikki ovat seuranneet Pentti Tanhuanpäätä vuosien saatossa. Työkaverit jäävätkin kaipaamaan mhy:n juhlatilaisuuksien vakituista ohjelmanumeroa Penaa ja kitaraa. Anita Vilén-Hemilä Isän kanssa nuorena vietetyt savottatalvet saivat Penan hylkäämään haaveet sähkö- ja radiotekniikasta, ja valitsemaan vapaamman metsäalan aloitetut opiskelut Rajamäen metsätyönjohtajakoulussa valmistivat ammattiin ja ensimmäinen työpaikka oli Raumalla Rauma- Repolan puutavaran vastaanottomittauksessa. Kun Lempäälän metsänhoitoyhdistyksessä avautui paikka 1975, Kuljun poika palasi kotiseuduilleen eikä ole sen jälkeen työmaata vaihtanut. Pena ei suunnista eikä metsästä, mutta säveltää ja sanoittaa musiikkia. Lempäälän tulosyksikön tilaisuuksissa hän on ollut odotettu esiintyjä. Pikavoitot metsäalalla ovat harvinaisia Lempäälän mhy on muuttunut viiden fuusion kautta Mhy Pirkanmaaksi ja toimihenkilömäärä alueella hiipunut 3,5 henkilöstä yhteen. Tulevan eläkeläisen mielestä kuitenkin metsänhoitoyhdistystoiminta kotipitäjässä on pysynyt kehityksen kärjessä. Yleinen kehitys on tehnyt Lempäälän metsistä läpikulkupaikan, paljon metsämaata on menetetty sähkö-, kaasu- ja tielinjoille. Työuran alkuvaiheessa Lempäälään hakattiin suuria aukkoja, mikä näkyy tänä päivänä nuorina metsinä ja kohonneena hehtaaripuustona. Tukkimetsät ovat vähentyneet, mutta harvennettavaa ja raivattavaa riittää. Metsänomistajia Pena kehottaa kriittisyyteen metsien käsittelyä koskevien neuvojen suhteen. Metsät kasvavat ja ongelmat vaihtuvat Työuran alussa uudistusikäiset metsät olivat moneen kertaan harvennettuja ja tyypillinen mottimäärä hehtaarilla oli 150, tänä päivänä motteja löytyy helposti jo reilut 250, muistelee Pentti Tanhuanpää. Lahovikaisuus vaivasi kuusikoita myös menneinä vuosikymmeninä. Uudistettavaksi puulajiksi valittiin silloin helposti mänty, koska mäntysahatavaralla oli hyvä hinta, kuusentaimista oli pulaa ja halloja esiintyi säännöllisesti. Aukot olivat suuria ja mäntyä istutettiin liian reheville maille. Hirvikanta kasvoi aina 80-luvulle saakka ja tämän kaiken tulokset näkyvät tämän päivän nuorissa männiköissä. Tanhuanpään mielestä myös osa männynversoruosteen tuhoista meni hirvien piikkiin. Hirvikärpäsiä ja kirjanpainajia ei tunnettu tuolloin vielä ollenkaan. Sama mies on itse istuttanut sekä teettänyt taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tähän 1972 perustettuun männikköön. PARKANO Onnea Turo Antila Hämeenkyröstä! Metsänhoitoyhdistyksen energiapuukilpailussa taulutelevision voitti Turo Antila. Lähes sata metsänomistajaa sopi kilpailuaikana mhy:n korjuupalvelusta, jossa laitettiin nuoria metsiä kuntoon korjaamalla energiapuuta. Metsänomistaja Kalevi Konsala Lempäälästä toimi onnettarena ja nosti voittajan numerolipukkeen Pentti Tanhuanpään pitelemästä visakupista. UUSI-ERKKILÄ ark la 9 14 Keskity omaan osaamiseesi ja jätä IT-huolet meille! Räätälöidään yrityksellesi sopiva kokonaisuus Elli-palveluistamme - ota yhteyttä! Tietoliikennepalvelut IT-laitteet Käyttö- ja tukipalvelut Konesali- ja pilvipalvelut Verkkopalvelut ja rakentaminen Viestintä- ja valvontapalvelut Valtakatu 30, Kyröskoski p tai

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa

Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Yksityismetsätalouden rooli puumarkkinoilla Suomessa Harri Hänninen Suomalais venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 7.6.2011, Majvik, Kirkkonummi Yksityismetsien merkitys Metsämaa, tilavuus ja kasvu ovat

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Esityksen sisällys 2 Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä Muutosten vaikutukset - Metsänomistajille - Metsänhoitoyhdistyksille Lain

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen 21.3.2013 Maa- ja metsätalousministeriö PL 32 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo.mmm@mmm.fi Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Lisätiedot

Metsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä

Metsätuholaki Seinäjoki SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä Metsätuholaki Seinäjoki 10.4.2014 SMK / EKP / JPY/Rahoitus- ja tarkastustoiminto Mauri Hyytiä Metsätuholaki 1087/2013 Taustaa Metsäkeskuksen rooli (MK laki 8 ): metsien tilan seuranta, aloitevelvollisuus.

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat.

Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Tunne, mitä omistat. Tiedä, mitä kasvatat. Hoida metsäasiat verkossa - maksutta. KIRJAUTUMINEN JA ASIAKASTUKI ASIONTI JA SUOSTUMUKSET LUONTO Astu peremmälle metsääsi www.metsään.fi Metsään.fi on Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus Jyväskylä Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja metsävarannot Metsävarat : Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 20.9.2016 Kaupungin metsäomaisuus yhteensä 2180 hehtaaria Metsäomaisuus 2016 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Metsätalouden toimijan käytännön näkökulmat metsätaloudesta kaava-alueilla. UKK-instituutti MB

Metsätalouden toimijan käytännön näkökulmat metsätaloudesta kaava-alueilla. UKK-instituutti MB Metsätalouden toimijan käytännön näkökulmat metsätaloudesta kaava-alueilla UKK-instituutti 18.3.2013 MB Oma tausta Mhy Pohjois-Pirkka, kiinteistöasiantuntija Länsi-Suomen Metsätilat Oy LKV, kiinteistönvälittäjä

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet Olli Salminen Luke VMI11 tietojen julkistus ja AMO-työpaja Lappeenranta 4.6.2015 Luonnonvarakeskus, Metsäsuunnittelu ja

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Kestävän metsätalouden rahoitustuet Kestävän metsätalouden rahoitustuet 2012 2 Sisällys 1. TUKIEN KOKONAISKÄYTTÖ 3 2. TUKIEN KÄYTTÖ TYÖLAJEITTAIN 6 2.1 Uudistaminen 6 2.2 Haketus 7 2.3 Energiapuun korjuu 8 2.4 Nuoren metsän hoito 9 2.5 Terveyslannoitus

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.1.2015 Joulukuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.12.2014) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli joulukuun 2014 lopussa 38529 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Tampere 4.3.2013 Marko Mäki-Hakola Metsänomistajat Länsi-Suomi Metsänomistajaorganisaatio metsäenergian käytön edistäjänä 2 Tavoitteet ja mahdollisuudet ovat valtavat

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.9.2013 Tilannekatsaus 30.8.2013 Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun 2013 lopussa 31139

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Työttömyyden vuositason kasvu väheni

Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.5.2013 Tilannekatsaus 30.4.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyyden vuositason kasvu väheni Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli huhtikuun 2013 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015

Toimintakertomus 2015. Värriön yhteismetsä. TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2015 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.4.2013 Tilannekatsaus 28.3.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020

Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2016-2020 9.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksen kokous Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Alueelliset metsäohjelmat Alueelliset metsäohjelmat

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima toukokuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 30.6.2004 730 Toukokuun hakkuut

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsävarat ja metsien käsittely nyt Puuston tilavuus metsä- ja kitumaalla 1920-luvulta lähtien Puuston kasvu ja

Lisätiedot

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat maaliskuu 1999 Toimittajat: Martti Aarne Kaarina Linna 6.5.1999 480 Maaliskuun puukauppa 1,8 miljoonaa kuutiometriä Metsäteollisuuden ja puun myyjien erilaiset näkemykset puun tulevasta

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014

Uudet avoimet työpaikat marraskuu lokakuu marraskuu marraskuu 2015/2014 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.12.2015 Marraskuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.11.2015) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui edelleen Pirkanmaan TE-toimistossa oli marraskuun

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008

Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Markkinapuun hakkuut ja työvoima, lokakuu 28 43/28 2.12.28 Elina Mäki-Simola Lokakuun hakkuut, miljoonaa kuutiometriä Puukaupan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat syyskuu elokuu syyskuu syyskuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.10.2016 Syyskuun 2016 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.9.2016) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui huomattavasti Pirkanmaan TE-toimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT

POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT "OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen yhteismetsähanke Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Tammikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.1.2017) Työttömyys aleni reippaasti sekä vuosi- että kuukausitasolla Pirkanmaalla oli tammikuun 2017

Lisätiedot

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %.

Pirkanmaan TE-toimiston koko alueen työttömien osuus työvoimasta oli 12,7 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 11,2 %. Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 26.2.2013 Tilannekatsaus 31.1.2013 alue: Pirkanmaan kunnat Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimiston koko alueella oli tammikuun 2013 viimeisenä päivänä 30524

Lisätiedot

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara

SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ. 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara SUKUPOLVENVAIHDOS JA MUITA METSÄN OMISTUSJÄRJESTELYJÄ 23.8.2007 Asianajaja Peter Salovaara Sukupolvenvaihdoksen suunnittelu Sukupolvenvaihdos kannattaa suunnitella ajoissa, jotta päästään haluttuun lopputulokseen

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus

Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016. Metsätilan. sukupolvenvaihdos. projektipäällikkö Esa Lappalainen. Tietoinen metsänomistus Metsätilan Polvelta Toiselle 6.5.2016 ja 14.5.2016 sukupolvenvaihdos projektipäällikkö Esa Lappalainen Tietoinen metsänomistus Lähtötilanne Omistaja Metsä Jatkaja Tavoitetilanne Uusi Omistaja Metsä Luopuja

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä Metsätilat.fi Hintapyyntö 340 000 Tarjoa viimeistään 29.6.2016 Tulostettu 16.06.2016 KALVITSA 2 491-467-16-65 Mikkeli, Vehmaskylä 99,28 ha Kohdenumero 300912 Narilantien/Roitontien varrella metsäkiinteistö.

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ. 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄ 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus ja pienpuun energiatuki Urpo Hassinen Biomas-hanke 09.45 Hakeraaka-aineen hankintanäkymät ja Ilkka Hämäläinen energiapuumarkkinat Keski-Karjalassa Biowatti

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.-11.9.2007 Markkinointikonsultti Kirsi Greis, Tapio

Lisätiedot

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu 2004 Toimittaja: Yrjö Sevola 25.3.2004 716 Helmikuun hakkuut

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä ) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 27.5.2015 Huhtikuun 2015 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.4.2015) Työttömyys kasvoi Pirkanmaan TE-toimistossa oli huhtikuun 2015 tilannekatsauspäivänä 35352

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä

Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu Marraskuun hakkuut 6 miljoonaa kuutiometriä A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Markkinapuun hakkuut ja työvoima Marraskuu 2005 Toimittaja: Yrjö Sevola 21.12.2005 800 Marraskuun hakkuut

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat joulukuu marraskuu joulukuu joulukuu 2016/2015

Uudet avoimet työpaikat joulukuu marraskuu joulukuu joulukuu 2016/2015 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.1.2017 Joulukuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 30.12.2016) Myönteinen työttömyyskehitys jatkui ja kiihtyi Pirkanmaalla oli joulukuun 2016 tilannekatsauspäivänä

Lisätiedot