S U U N N I T T E L U J 0 H T A M I S E N 0 S A - Å L U E E N A P U U N H A N K I N N A S S A. Kirjoittanut Pentti Sierilä M E T S X T E H 0

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S U U N N I T T E L U J 0 H T A M I S E N 0 S A - Å L U E E N A P U U N H A N K I N N A S S A. Kirjoittanut Pentti Sierilä M E T S X T E H 0"

Transkriptio

1 S U U N N I T T E L U J 0 H T A M I S E N 0 S A - Å L U E E N A P U U N H A N K I N N A S S A Kirjoittanut Pentti Sierilä M E T S X T E H 0

2

3 Sisällys Suunnittelusta yleensä... Sivu Suunnittelu on keskeinen osa toiminnan kokonaisohjausta ja johtamisen eräs päätoiminto l Suunnittelun määrittely Yritysten suunnittelutoiminnan kehittyminen 5 Suunnittelun käytännön toteutus (ohjauksen run koma i ) Puunhankinnan suunnittelu f.tetsäosasto Hankinta-alueet... 3 l Lähteet Pentti Sierilä: Yirmärrätkö yrityssuunnittelua? (Vientikoulutussäätiön julkaisu n:o 2, 975) John Humble: Tavoitejohtaminen (Weilin & Göös, 975) (Suomea varten toimittaneet Pentti Sierilä ja Juhani Könönen) Opas perustuu puunhankinnan suunnittelupäivillä huhtikuussa 976 pidettyyn esitelmään. HELSINKI 976

4

5 S u u n n i t t e l u s t a y e e n s ä Suunnittelu on keskeinen osa toiminnan kokonaisohjausta ja johtamisen eräs päätoiminto Suunnittelusta puhuttaessa on peruslähtökohdaksi tunnustettava näkemys, jonka mukaan me itse voimme vaikuttaa toimintamme tuloksiin. Tämä ed~llyttää, ettemme viittaa "sokeaan kohtaloon" tai "näkymätt-ömään käteen", joka aikaa mlöten hoitaa asiat, vaan perustamme päätöksentekomme käytettävissä olevien mahdollisuuksien selvittämiseen ja vaihtoehtojen punnitsemiseen. rvrimme siis katsomaan asioita vaikuttajahenkilön aspektsta. On paljon as0ta, J0hn emme voi välttömäst vaikuttaa, mutta on myös asioita, joihin voimme vaikuttaa ja joiden avulla voimme muovata meistä välittömästi riippumattomien tekijöiden vaikutuksia. Edellä kuvattua aktiivista lähestymistapaa voimme kutsua ohjaavaksi toimintatavaksi. Pelkistetyssä muodossa ohjaus sisältää kolme Yihetta: suunnittelun, toimcenpanon ja valvonnan. Niiden keskinäistä yhteyttä voidaan kuvata ympyrällä: Suunnittelun avulla selvitellään ja vertailaan. Tämän jälkeen tehdään jatkotoimenpiteiden ja lopputuloksen kannalta tärkeä ratkaisu : tarjolla olevista vaihtoehdoista valitaan yksi, tehdään päätös. Päätöksenteon jälkeen seuraavat toimeenpano ja lopuksi valvonta ( tarkkailu, seuranta). Laajimmassa mielessä valvonta tarkoittaa toiminnan aikaansaannosten jälkeenpäin tapahtuvaa toteamista ja arvostelua. ) Brown: Planning, Doing, Seeing Kosiol: Planung, Realisierung, Kontrolle

6 2 Eri päätöksentekosarjojen suunnittelu-, toimeenpano- ja valvontavaiheet seuraavat toisiaan jatkuvana ketiuna, osittain limittäinkin. Usein nämä vaiheet ~vat hyvin lyhyitä ja huomaamattomia. Edellä mainitun valossa on luonnollista, että suunnittelu on mrös eräs johtamisen päätoiminto. Tämä on ylesest hyväksytty käsitys sekä käytännössä että johtamista tutkineiden teoreetikkojen keskuudessa, kuten seuraava, eri henkilöiden esityksistä koottu luettelo johtamistoiminnoista osoittaa: Gulick (937) Koontz, Newman, Dale (965) O'Donnell Surrrner (964) (96) i SUUNNITTELU i SUUN:-> ITTELU [~uu~m!!f:luj S-UU:->NITTELU ORGANISOINTI ORGANISOINTI ORGANISOINTI ORGANISOINTI JOHTAMINEN JOHTAMINEN JOHTAMINEN JOHTAMINEN KOORDINOINTI RAPORTOINTI BUDJETOINTI VALVONTA VALVONTA VALVONTA MITTAAMINEN INNOVOINTI EDUSTAMINEN Edellä olevalle vastakkainen käsitys on suunnittelun ymmärtäminen johtamisen apuvälineeksi, joukoksi erilaisia menetelmiä. Käytännön tasolla tämä näkemys johtaa suunnittelun eriytymiseen linjajohdosta irralliseksi esikuntatyöksi. Vaikka erilaisten menetelmien soveltaminen voi olennaisesti parantaa suunnittelun tehoa, suunnittelu on kuitenkin kokonaisuutena vastuuta tulevasuudcn huomioon ottamsesta äätöksenteossa ia tätä vastuuta e luonnollsestiaan voi srtää pos päätö sente Jä tä. Suunnittelu ei ole ainoastaan yrityksen ylimmän johdon päävastuita. Sitä t~rvitaan yrityksen joka lortaassa: myös jokainen työntekjä omalla saralaan on päätöksentekijä. Suunnittelu onkin täysin mahdollista viedä niin pitkälle, että jokainen työntekijä osallistuu omaan työhönsä liittyv "än ratkaisuntekoon. Tällöin saavutetaan t odellinen osallistuva johtamistapa, todellinen yritysdemokratia, joka ei perustu edustukselliseen järjestelmään vaan yksilökohtaiseen osallistumiseen.

7 3 Suunnittelun määrittely Itse suunnittelun käsitteen ja luonteen pohdiskelu saattaa tuntua melko teoreettiselta. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että tällä on mitä ratkaisevin merkitys suunnittelutoiminnan onnistumiselle. Ottakaamme lähtökohdaksi muutamia esitettyjä suunnittelun määritelmiä: "Suunnittelu on hahmottelua toivotusta tulevaisuudesta sekä tehokkaista keinoista sen saavuttamiseksi." (Ackoff) "Suunnittelu on toimintaa, joka systemaattisen tietojen keruun ja tulevaisuuden analysoinnin avulla sopeuttaa yrityksen tavoitteet tietoisesti tulevaisuuden uhkatekijöihin ja mahdollisuuksiin." (Ar lebeck) "Suunnittelu on jatkuva prosessi, joka käsittää parhaaseen mahdolliseen tietämykseen perustuvien (riskialttiiden) yrittäjäpäätösten tekemisen; systemaattisten ponnistusten organisoimisen näiden päätösten toteuttamiseen; tulosten vertaamisen organisoidun systemaattisen palautteen avulla." (Drucker) "Suunnittelu tutkii tulevaisuutta nykyisiä päätöksiä varten." (Steiner) Esitetyistä määritelmistä voidaan poimia seuraavat viisi piirre~tä, joiden oikea ymmärtäminen on käytännössä osoittautunut suunnittelun onnistumisen kannalta oleelliseksi :. Suunnittelu tähtää nimenomaan tällä hetkellä tehtävien oäätösten arantamseen. Suunnittelu on y sn ertasest tu evasuu en uomioon ottamista tällä hetkellä tapahtuvassa toiminnassa. Siitä seuraa, että "pitkän" ja "lyhyen" tähtäimen suunnittelua ei voi erottaa toisistaan. Ne ovat saman asian kaksi eri puolta ja niiden tulee sisältyä jokaiseen tehtävään päätökseen. 2. Suunnittelu on vaihtoehtoja luovaa ja sekä yrit stä että sen m ärstöä anal sovaa tomntaa. ayt nnössa tämän itsestään se vä tä tuntuvan ajatuksen toteuttaminen tyrehtyy usein siihen byrokratiaan, joka helposti kasvaa systemaattisen suunnittelutoiminnan ympärille. Suunnitteluprosessi ja siihen liittyvät erilaiset tekniikat saattavat edellyttää ni in suuritöistä dokumentointia, että se kuluttaa loppuun sen energian, jota tarvittaisiin varsinaiseen luovaan toimintaan.

8 4 3. Suunnittelun tarkoituksena on arantaa rit ksen rea ointi ä tu evaisuu en u ate i öi en a ma - o lisuu sien suteen. ämä n väittämä saattaa tuntua itsestään selvältä. Sen kanssa täysin vastakkainen lähtökohta voidaan kuitenkin löytää monesta "raskassoutuisesta" suunnittelujärjestelmästä, jossa suunnittelu nähdään yrityksen tilan mahdollisimman tarkkana numeerisena ennustamisena tulevaisuuden eri aikapisteissä. Erityi sesti viime vuosien kehitys ~n osoittanut, että tarkat ennusteet ovat suuritöisiä ja sitä paitsi niitä on vaikea laatia. Druckeria siteerataksemme: "Suunnittelu on välttämätöntä juuri sen vuoksi, että tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta." Juuri väärät olettamukset ennustamismahdollisuuksista johtavat epätarkoituksenmukaiseen suunnitteluun. Tulevaisuudesta saatavan tiedon ja tarvittavan suunnittelumenettelyn vastaavuutta voidaan kuvata seuraavasti: Tulevaisuudesta saatava tieto: VaJa tieto EpävaJa tieto Tietämättömyys tulevaisuudesta Tarvittava suunnittelu: Tulevien tehtävien suunnittelu Satunn.:iisten mahdollisuuksien suwmittelu Vastaanottovalmiuden suunnittelu Esim. kaavamainen vuosibudjettijärjestelmä voi edellyttää toimenpiteiden yksityiskohtaista suunnittelua ja näiden "proj iscimista taloujeli iseen tasoon" esim. vuodeksi eteenpäin sellaisissakin tilanteissa, joissa suhteellisen varma tietämys tulevaisuudesta ulottuu ehkä vain muutaman viikon päähän. 4. Suunnittelu on systemaattista, organisoitua toimintaa. Määrätietosest organsotuna tomintana on suunnittelu ollut liikeyritysten piirissä runsaan 20 vuoden ajan. On ilmeistä että organisoimalla suunnittelutyö yrityksessä voidaan parhaiten varmistaa sen tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus. Tämä edellyttää kuitenkin, että edellä mainitut byrokratian vaarat vältetään. S. Suunnittelu on kokonaisvaltaista. Se merkitsee että suunnittelun on kohdistuttava kaikkiin niihin toimintoihin, jotka ovat yrityksen nykyisen ja tulevan toiminnan kannalta oleellisia. Puhtaiden "talouslaskelmien", so. tulos- ja rahoitussuunnitelmien lisäksi suunnitelmissa täytyy käsitellä mm.

9 5 Yritysten suunnittelutoiminnan kehittyminen koko markkinointisektori asiakas-, tuote-, hinnoittelu-, jakelu- ja myynninedistäntäkysymyksineen tuotantotoiminta siihen liittyvine tehdaspavelu- ja kunnossapitoasioineen raaka-aineiden ja energian hankinta tutkimus- ja kehitystoiminta sekä prosessiettä tuotekehitystyön osalta. henkilökunta-asiat, so. henkilöstön määräja sijoituskysymxkset, koulutustoiminta, työsuhde- ja palkka-asiat, sosiaalitoiminta, työturvallisuus- ja viihtyvyyskysymykset jne. organi~aation kehittäminen informaatiojärjestelmän kehittäminen ml. AT~:n ja laskentatoimen käyttö materiaalitoiminnot eli ns. logistinen järjestelmä (ostot, varastot, kuljetukset) tiedotustoiminta (sisäi nen, ulkoinen eli PR) ympäristön- ja väestönsuojelukysymykset. Yritysten suunnittelutoiminnasta puhuttaessa on syytä pitää mielessä, että siinä ei sinänsä ole mitään uutta: Menestyvät henkilöt ovat kautta aikojen osanneet ottaa tulevaisuuden huomioon päätöksissäån. Systemaattinen yrityssuunnittelu on n~in ollen vain jo olemassa olevan toiminnan rationalisointia eri menetelmin. Se, miten paljon päätöksentekoa voidaan parantaa tälla isella määrätietoisella suunnitteluprosessin kehittämisellä, riippuu kahdesta tekijästä: kuinka hyvin suunnittelusta vastuussa olevat henkilöt ovat ymmärtäneet suunnittelun luonteen ja suunnittelussa käyttöönotetut erilaiset käsitteet ja menetelmät kuinka tarkoi tuksenmukainen kehitetty käsitteistö ja järjestelmä on käytännön päätöksenteon kannalta. Yleisesti voidaan todeta, että kehitys kohti järjestelmällistä ja kokonaisval t ais ta yrityssuunnittelua läht i käyntiin 950-luvulld. Siinä voidaan havaita seuraavat vaiheet: budjetointi PTS eli pitkän tähtäimen suunnittelu yrityssuunnittelu

10 6 Budjetti, johon kustannuslaskennasta vähitellen katetuoton omaksumisen kautta siirryttiin, oli yleensä ja on pitkälle nykyhetkeenkin ollut ainoa kirjallinen dokumentti, jossa yritys esitetään toimivana kokonaisuutena. Budjetoinnille on tyypillistä se, että sna painopiste on yrityksen taloustoimen puolella. Suosituimman määritelmänsä mukaanhan budjetointi tarkoittaa suunnitelmien projisoimista taloudelliseen tasoon. Tämä tosiseikka on vaikuttanut siihen, että varsinaista liiketoimintaa koskevat toimintasuunnitelmat on laadittu vain siltä osin kuin budjetin laatimisen kannalta on ollut välttämätöntä. Täten suunnittelun ulkopuolelle ovat jääneet monet hyvinkin välttämättömät osa-alueet, kuten esim. tutkimus- ja kehitystoiminta, markkinointi ja henkilöstöhallinto. Toinen oleellinen piirre hudjetoinnissa on ollut se, että siinä suunnittelun aikajänne on ollut kategorisesti yksi kaienterivuosi. Useimmissa tapauksissa tämä aikajänne on ollut liian lyhyt. Toisaalta on myös monia tilanteita, jolloin jopa yksi kalenterivuosi on liian pitkä. 960-luvun puolivälissä tuli sysäys, joka pani alulle nykyisin vallitsevan suunnittelutoiminnan. Tällöin lisääntyivät myös erittäin voimakkaasti liiketoiminnan suunnittelua käsittelevä kirjallisuus, koulutus ja lehtikirjoittelu. Suunnittelusta tehtiin muotiasia. Samoihin aikoihin alettiin käyttää uutta suunnittelukäsitettä, PTS:ää eli oitkän tähtäimen suunnittelua. PTS:ssä lähdettiin siitä, että nimenomaan pidentämällä yritysten suunnittelun aikajännettä voidaan niiden toimintaa oleellisesti parantaa. Toinen seikka, jota PTS:n mukaantulon myötä alettiin korostaa, oli suunnittelun kokonaisvaltaisuujen huomioonottaminen. Kun siis budjetoinnin puutteena oli suunnittelun lyhytjänteisyys sekä raj oittuneisuus vain tiettyihin yrityksen osa-alueisiin, nämä seikat pyrittiin PTS:ssä korjaamaan. Erittäin oleellista mainitulle kehitysvaiheelle oli myös uusien suunnittelukäsitteiden ja -järjestelmien "esiinmarssittaminen". Juuri tällöin alettiin käyttää sellaisia käsitteitä kuin esim. strategia ja taktiikka.

11 7 Suunnittelun käytännön toteutus 960- ja 970-lukujen taitteessa srryttn seuraavaan muutosvaiheeseen, jota voidaan kutsua yrityssuunni tteluksi. Sille oli olennaista pyrkimys lyhyen Ja pitkän aikavälin suunnittelun yhdistämiseen yhdeksi kokonaisuudeksi. Kehitys oli nimittäin lähes poikkeuksetta johtanut siihen, että yrityksissä oli itse asiassa kaksi suunnittelujärjestelmää: budjetointi ja PTS. Oli luonnollista, että tuli pyrkiä vain yhteen suunnittelujärjestelmään, joka sisältäisi ainesosia sekä budjetoinnista että PTS:stä. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin, mitä tämä yrityssuunnittelu merkitsee käytännössä. Edellä esitetyt suunnittelun määrittelyt antavat jo viitteitä siitä, miten suunnittelu periaatteessa tulisi toteuttaa. ~äytännössä tarvitaan luonnollisesti yksi t yiskohtaisempia ohjeita. ~uitenkin on syytä korostaa, että ensimmäinen kävtännön ohje on iuuri edellä mainittu3cn peraatteellstcn sekko Jen mustamnen. Tarkoituksenmukaista suunnittelumenettelyä luotaessa joudutaan ottamaan kantaa siihen, miten pitkälle suunnittelua a äätöksentckoa lccnsä n rtään svstcmatsomaan. Vastaus tä än ysymy secn ratkaisee myös sen, millainen suunnittelun käsitteellinen malli otetaan käytännön suunnittelutyön perustaksi. Seuraavassa selostetaan menettely, joka on yleisesti soveltamiskelpoinen. Se on kirjoittajan käytännön suunnittc lutyössä muokkaama lähestymistapa, o h j a u k s e n r u n k o m a l i. Runkomallin pe ruselcmcntit, joilla operoidaan, yvat TAVOITTEET, TOl'.'-fE PITEET (KEINOT) ja ANALYYSIT ) Analyyseja, tavoitteita ja toimenpiteitä sekä niiden yhdistelmiä merkitseviä, eri yhteyksiss ä esitettyjä käsitteitä ovat mm. toiminta-ajatus, päämäärä, strategia, taktiikka, politiikka, toimintaperiaate, menettelytapa, toimintasääntö, PTS, budjetti. Nämä ovat "rekvisiittaa", jota voidaan ko Jta peruselementtien ympärille.

12 8 Suunnittelumenettely on sama, olkoonpa sitten k seessä koko vrt s, jokin or ansaat0 ksikkö tai v slö. un organsaat0 uvataan ana yysen A, tavoitteiden (TA) ja toimenpiteiden (TO) muodostamina "silmukoina", saadaan seuraava kokonaisasetelma: fa '\ TO _./TA i------'--"- ( A\ A~ TA TO / TO TA../ r- A~ ( TA TO.. / - - T - - ( A~ TA TO.. / ANALYYSIT jakautuvat kolmeen osaan: l. 2. Tunnistetaan ne yksikön (yksilön) kokonaistulokscn kannalta oleelliset alueet, suunnittclukohtcet, joihin suunnittelun päll0=" piste on kolljtstcttava. Määritellään suunnittclukohteittain suunsen nttelun ~;kkj~nn~. Tämä maärliytyy mukaan, kuin a pitkälle tarkastelu on mahdollista tai tarpeellista ulottaa. Se tarkoittaa, ettei suunnittelua sidota tiettyihin aikajänteisiin (esim, varsin yleisesti käytettyihin yhteen ja viiteen kalenterivuoteen), vaan asia harkitaan tapaus tapaukselta: Joitakin asioita, esim. monia metsätalouteen liittyviä tekijöitä, voi ja pitääkin tarkastella pitkällä aikavälillä, mutta joitaki n toisia asioita, kuten rahassa ilmaistuja laskelmia, voidaan usein käsitellä vain huomattavasti lyhyemmällä tähtäimellä.

13 9 3. Selvitetään suunnittelukohteittain menneisyyttä Ja tulevaisuutta edellä määritelty Jen aikajänteiden mukaisesti sekä nrkytilannetta. Etsitään vastaukset seuraaviin kysyiiiyj(siin: Mitkä ovat vahvat ja heikot puolet? Mitkä ovat tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhkatekijät? Mikä on enn~koidun suoritustasomme ja tulevaisuudessa välttämättömän ja/tai saavutettavissa olevan suorltustason välinen erotus? Vertailutietona on ennen kaikkea "ulkoinen maailma". Tyypillisiä analyyseja ovat esim. talousarviot sekä markkina- ja resurssitutkimukset. Suunnittclukohteiden tunnistamisen (analyysikohta ) lähtökohtana ovat toisaalta ne yleiset tcki~ät, joista jokaisen yrityksen on mcncstyäkscenuolehdittava, toisaalta ritykscn/ ksikön/vksilön toimialallc tunnusomaiset rteet. istettynä nm muo ostavat seuraavan matrisin, josta siis suunnittelukohteet ovat "löydettävissä": tuotteet ja markkinat resurssit - aineelliset - henkilö- - rahoitustuottavuus uudisteet vastuu sidosryhmis tä yksikön (yksilön) toimialan kuvaus TAVOITTEET määrittelevät toiminnan suunnan ja muodostavat arvointiperustan toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa. Täten tavoitteet oikein määriteltyinä ovat myös yksittäisen toimenpidepäätöksen kriteerejä. Tavoitteet määritellään kokonaistuloksen kannalta keskeisten tekijöiden osalta nn, että ne muodostavat toimivan kokonaisuuden.

14 0 Tavoitteet suunnitellaan tulosorientoituneesta eikä toiminto- ja tehtäväorientoituneesta ajattelusta lähtien. Seuraavat esimerkit kuvaavat näitä kahta ajattelutapaa: Tuotannon suunnittelu Kunnossapito Työntekijöiden koulutus Johdon koulutus Toimitusten valvonta Varastojen ohjaus ~yynnin edistäminen!2!2~2r!~~!2!~~! ~ Kapasiteetin käyttöaste ~ Tehollinen käyntiaika,_ Työvoiman tuottavuus -----;.. Johdon suorituskyky ---> Toimi tusvannuus - Varastojen kiertonopeus ~ Tuotteen A markkinaosuus Tavoitteet voidaan määritellä kvantitatiivisesti, kvalitatiivisesti, tietylle aikavälille tai vain tiettynä muutossuuntana tai tiettynä toivottuna tilanteena. Oleellista on tavoitteiden konkreettisuus. TOIMENPITEIDEN suunnittelu käsittää vaihtoehtojen etsmsen, kehittelyn ja vertailun. Toteutus tapahtuu tavoitteiden ja toimivallan puitteissa. Liikkumavaran säilyttämiseksi päätetään toimenpiteet niin myöhään ja sitovat toimintaohjelmat niin lyhyeksi ajaksi kuin on mahdollista pitkäjänteisyyttä ja kokonaisuutta menettämättä. Toimenpiteet voidaan ryhmitellä esim. seuraavasti: tuotanto, markkinointi, investoir.nit, tutkimus- ja kehitystyö, rahoitus, henkilöasiat, raaka-aineiden ja energian hankinta. Toimenpiteet liittyvät yhteen tai useampaan tavoitteeseen. Käytännön suunnittelutoimintaa kehitettäessä joudutaan ottamaan kantaa myös suunnitteluprosessin aikatauluun. Suunnitteluprosessi esitetään usein kuvaamalla vuosittaiset suunnittelutapahtumat eli "suunnittelukierros". Kiinteä aikataulu ei ole kuitenkaan läheskään aina sopusoinnussa suunnittelun peruspyrkimyksen kanssa. Jos ympäristömuutokset ovat nopeita, on yrityksen joka hetki oltava valmis uudelleensuunnitteluun. Suunnittelun lähtöimpulssina ei saa siten olla pelkästään kalenterakataulu, vaan myös tet~n suuruinen muutos ympärstöolosuhtessa tai ~rty sen oma päätös muuttaa tavoitteitaan tai toimenptetään.

15 P u u n h a n k i n n a n s u u n n i t t e u Seuraavassa oy)runkomallia sovellettu metsäteollisuusyrityksen koko puunhankinnan ( metsäosaston) ja edelleen yksittäisen hankinta-alueen (piirin) toiminnan suunnitteluun. Esimerkit ovat peräisin käytännöstä. Kun metsäteollisuusyritys kuvataan analyysien (A), tavoitteiden (TA) ja toimenpiteiden (TO) muodostamina "silmukoina", saadaan seuraava aseteima: Yritys taso r ( A TA TO / Metsäosasto,'A\ TA TO. / Hankintaalueet ) Metsäteollisuudella tarkoitetaan tässä toimialaa, johon sisältyvät puuraaka-aineen teollinen jalostaminen, tämän teollisuuden tuotteiden markkinointi sekä useimmissa tapauksissa myös metsätalouteen liittyvät tehtävät, so. puun kasvattaminen, korjuu ja kuljetus. Toimiala voi siten käsittää puun sekä kemiallisen että mekaanisen teollisuuden eri jalostusasteiset vaiheet.

16 2 Suunnittelutyön kytkemiseksi metsäteol l isuusyrityksen toimintakenttään on analyysien sekä tavoite- ja toimenpidemäärittelyn kohteiden valinnassa käytetty apuvälineenä seuraavaa matriisia: Metsiteollisuusyrityksen kuvaus reaaliprosessina yleinen tarkistus~~ lista!tuotteet ja markkinat!voimavarat - aineelliset - henkilö- - rahoitustuottavuus uudisteet [vastuu sidosryhmistä osto puunhankinta puun tehdasproses- myynnin ;korjuu : kuljetus käsittely sin eri vai- eri ' heet vaiheet ' ' ' ' ' ' ' ' i '! ' ' M e t s ä o s a s t o Seuraavassa on suunnittelutyön tuloksista esitetty vain anal yysien sekä tavoitte i den ja t oimenpiteiden J<öllfeet, mutta luottamuksellisuussyistä ei itse sisjltöä. Siinä ei ole myöskj5n ilmoitettu aikajänteitä, jotka vaihtelevat kohteittain. Tavoitteet ja toimenpiteet (kohteet). Puuraaka-aineen määrä - Hankinta kotimaasta - Ulkomaanpuu - Metsämaan hankinta - Metsäjätepuu - Hakkeen ja purun osto 2. Henkilöstö 3. Tuottavuus 4. Uudisteet S. Varastot - Vakinaisen/ kausivakinaisen henkilöstön määrä - Koneellistaminen korjuussa, kuljetuksessa ja metsänhoitotöissä - Tietojenkäsittely - Metsäjätepuun hankinta - Harvennus metsien puunkorjuu - Metsänhoidolli set kehittämistehtävät - Kokonaisvarasto - Pystyvarasto - Muu varasto

17 3 Hankinta-alueet (piirit) Aja B Analyysit (kohteet): ~!!!L~- Cpääj akona käytetty em. matriisin vaakarivejä). Kannattavuus =-ös!öiiin!ä - korjuukustannukset - kuljctuskustannukset puutavaran laatu - kuusitukki 2. ~arkkinat =-ösäiiivii- - mnjnkunta 3. Tuottavuus =-rystyiiiit!äiis - omat metsätraktorit - monitoimikone (Osa) - vesakontorjunta lentokoneella - taimiston perkaus raivaussahalla ~. lf-:nki lövoimavarat =-iiä~~iiiiiiiies!en-säännin varmistaminen - henkilöstön asenteet - työsuojelu - organisaatio =-ömät-mc!sät S. Aineelliset voimavarat _ - urakoitsijakalusto Piiri B (pääjakona käytetty cm. matriisin pystyrivejä). Osto --örgänisaatio - myyjäkunta - ostojärjestely - piirin suorittaman ostotomnnan suunnittelu, ohjaus ja valvonta L-~~!i~!~! - kuormauspaikkaluokitus - kuljetusten ajoitus ja suunnittelu - auto- ja traktorikalusto - kuorinta 3. Korjuu =-ömicn-koneiden tuotos - työvoima - omat tilat - puutavara~arastot 4. Omat tilat =-ömlen-tiiöjen tuotto - taimistonhoito - organisaatio ~:-~~b2!!~!~2i~~~~!!! - varanto - metsä\'arasto - kaukokuljctusvarasto?:_y!!!~~-!!~2!!lb~!!!! - metsien moninaiskäyttö

18 4 Tavoitteet ja toimenpiteet (kohteet): Piiri A LPää)äkona käytetty em. matriisin sekä pysty- että osittain myös vaakarivejä). Osto =-ö5t:öiiiäärä - ostohinta - myyjäkunta - pystymittaus - leimikon koko - mh-sopimukset ~~-!2ri~~ - korjuumä!.lrä - varanto - metsävarasto - korjuun ohjelmointi kuljetukseen - puutavaran laatu korjuukustannukset omat metsätraktorit - Osa -prosessori - työvoima - sopimusurakoitsijat - mittauksen tarkkuus ~~-!~!i«:!~~ - varastojen ikä - sopimuskuorma-autot - traktoriurakoitsijat - kuorinta - niputus - nippujen kunto - kuljetuskustannukset 4. Metsänhoito =-iiictsänfiöit:ö=organisaatio - taimiston hoito - maanparannuskaluston käyttö S. Henkilöstö :-köuiui:u5-)ä tiedotus - työvoimapolitiikka - hallinto - organisaatio - YD-kokeilu Piiri B (Pää}äkona käytetty em. matriisin pystyrivejä). Osto =-örgäni~aatio - myyjäkunta - oståjärjestely - piirin suoritta.. a ostotoiminnan suunnittelu, ohjaus ja valvonta - pystymittausleimikot - teholuvut - korjuuaika ~!.-~~U~!~~ - kuormauspaikkaluokitus - kuljetusten ajoitus - suunnittelu - auto- ja traktorikalusto kuorinta ~!._!2rj~u - omien koneiden tuotos - työvoima - omat tilat - puutavaravarastot 4. Omat tilat =-öiiiicn-tiiö}en tuotos - taimiston hoito - organisaatio 2!._!«:b!!Y~Tiv~~!~!~~!l - varastokrjanpto - tavoitejohtaminen Z!._yfia~!~~-~!~2~!Yb~! ~!e - su teet luonnonsuojelijoihin ja suureen yleisöön

19

20 A'\ ( TA TO~ A~- (Q,_/TA --L ( ~ A~ To TA... / ( TA TO. / M E T S X T E H 0 Opastinsilta 8 B, Helsinki 52

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Kiitos... 13 Esipuhe... 15 Kirjoittaja... 17 Johdanto: globalisaatio ja sen asettamat haasteet kansainvälistyville yrityksille...

Kiitos... 13 Esipuhe... 15 Kirjoittaja... 17 Johdanto: globalisaatio ja sen asettamat haasteet kansainvälistyville yrityksille... Sisällys Kiitos................................................ 13 Esipuhe.............................................. 15 Kirjoittaja............................................. 17 Johdanto: globalisaatio

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Tampere 4.3.2013 Marko Mäki-Hakola Metsänomistajat Länsi-Suomi Metsänomistajaorganisaatio metsäenergian käytön edistäjänä 2 Tavoitteet ja mahdollisuudet ovat valtavat

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ 2016: Maisterivaiheen haku, tuotantotalous

ENNAKKOTEHTÄVÄ 2016: Maisterivaiheen haku, tuotantotalous Tampereen teknillinen yliopisto 1 (5) ENNAKKOTEHTÄVÄ 2016: Maisterivaiheen haku, tuotantotalous Yleiset valintaperusteet Tuotantotalouden hakukohteessa kaikkien hakijoiden tulee palauttaa ennakkotehtävä.

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET KOKKOLAN KAUPUNKI Syyskuu 2014 Keskushallinto SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN TAVOITE JA TARKOITUS; KÄSITTEET 3. SISÄISEN

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta)

Eduskunta Ympäristövaliokunta Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) Eduskunta Ympäristövaliokunta 11.2.3016 Lausuntopyyntö HE 132/2015 VP (Laki metsähallituksesta) 1 Yleistä Lakiesityksessä ei ole esitetty toiminnallisia perusteita uudistamiselle, siltä osin tarpeeton

Lisätiedot

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi

Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Kulttuurilaitosten vaikuttavuuden arviointi Museojohtajien kesäpäivät 26.8.2010 14.9.2010 Pasi Saukkonen 1 Arviointiyhteiskunta Siirtyminen keskitetyn vallan ja vastuun normatiivisesta, hyvän elämän ja

Lisätiedot

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI

HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI HANKETYÖN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Mitä vaikuttavuus on? Vaikuttavuuden arviointi? Kokemuksia Anu Räisänen 2012 Tuloksellisuuden käsitteistö (VM) Tuloksellisuus tehokkuus taloudellisuus suoritteet tulokset/tuotokset

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö

BAT-päätelmistä poikkeaminen. Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö BAT-päätelmistä poikkeaminen Jaakko Kuisma Ympäristöministeriö Esityksen sisältö - BAT huomioon ottaminen ympäristöluvissa - Poikkeamien soveltaminen 2 BAT ja direktiivilaitokset (YSL 527/2014) UUTTA:

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4.

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4. Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eerikki Mäki & Tanja Kuronen Mattila: Aalto yliopisto Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - Strategian seuranta Lotta Mattsson, asiantuntija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.5.2010 Tampere Ilmastostrategian seuranta Suurimmassa osassa ilmastostrategioita

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.

Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen. Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1. Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian arviointi ja uudistaminen Metsäneuvos Heikki Granholm, maa- ja metsätalousministeriö 30.1.2014 Helsingin seudun ilmastoseminaari 2014 Päästöjen odotetaan

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi

MASU , ASTRA ja HLJ jälkiarviointi MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 - jälkiarviointi Henrik Helenius, liikennesuunnittelija / KUUMA-seutu KUUMA-johtokunta 9.3.2016 Jälkiarvioinnin toteutus MASU 2050 -, ASTRA 2025 - ja HLJ 2015 -yhteisvalmistelua

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

OSA I Strategia miksi ja miten

OSA I Strategia miksi ja miten SISÄLLYS ESIPUHE...11 SAATESANAT KOLMANTEEN PAINOKSEEN...14 OSA I Strategia miksi ja miten 1. STRATEGIAN TAUSTATEKIJÄT...17 Organisaatiot ovat olemassa asiakkaitaan varten...17 Hinta määräytyy markkinoilla...18

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa Laura Koskela Tampereen yliopisto 9.6.2003 Johdantoa Pohjoismaisen käytännön mukaan rungot katkaistaan tukeiksi jo metsässä. Katkonnan ohjauksessa

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

ANSIOHAJONTA TEHTÄVÄNIMIKKEITTÄIN syyskuussa 2015

ANSIOHAJONTA TEHTÄVÄNIMIKKEITTÄIN syyskuussa 2015 15.3.2016 10:16 Sivu 1(13) 1 Liiketoiminnan johtaminen ja kehittäminen 12 Yrityssuunnittelutehtävät 2 Tutkimus ja tuotekehitys 21 Tutkimustehtävät 1 Yritysten ja muiden toimintayksiköiden johtaminen 7

Lisätiedot

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

strateginen johdon laskentatoimi

strateginen johdon laskentatoimi strateginen johdon laskentatoimi Esa Puolamäki strateginen johdon laskentatoimi Kasvuyrityksen liiketoiminnan ohjausmenetelmät Tietosanoma Copyright Esa Puolamäki ja Tietosanoma Oy Tietosanoma Oy Bulevardi

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Kulttuurituotanto projektina Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Tuotannon vaiheet (IDEA) tavoitteiden määrittely määrälliset, laadulliset, taloudelliset suunnittelu toteutus

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

PERUSPARANNUSHANKKEEN MENESTYSTEKIJÄT

PERUSPARANNUSHANKKEEN MENESTYSTEKIJÄT PERUSPARANNUSHANKKEEN MENESTYSTEKIJÄT Reijo Savolainen Viking XPRS AKHA 3.9.2016 : reijop.savolainen@saunalahti.fi 1 Perusparannushankkeen menestyminen edellyttää erityisesti suunnitelmallisuutta Riskit

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012

ELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Taloushallinnon uusi rooli

Taloushallinnon uusi rooli Taloushallinnon uusi rooli Valtio Expo 2009 Marja Heikkinen-Jarnola liikenne- ja viestintähallinnon controller 7.5.2009 marja.heikkinen-jarnola@lvm.fi 1 Taloushallinnon rutiinit palvelukeskukseen entä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno KIRJANPITO 22C00100 Luento 4a: Hankintameno Luento 4 Hankintameno: Välittömät ja välilliset menot (ennen: muuttuvat ja kiinteät) Hankintamenon määrittäminen Tilinpäätöksen esittäminen: Tilinpäätöksen sisältö:

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus Matti Koivikko Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus Vajaaliikkeisten Kunto Bot för Rörelsehindrare r.y. http://www.vlkunto.fi/ Kuntoutus muutoksessa - haasteet: Toisaalta: - yksilöllisyys - mahdollisuudet Toisaalta:

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY PÄÄKAUPUNKISEUDUN LOGISTIIKKA-ALUEIDEN MP HANKE-IDEAN ESITTELY TAVOITE - LOGISTIIKAN TEHOKKUUDEN JA KILPAILUKYVYN KEHITTÄMINEN Tarvitaan vahvempia ja tehokkaampia keskittymiä logistiikan kansainvälisen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili

Kasvatus- ja opetuslautakunta Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili Kasvatus- ja opetuslautakunta 53 11.08.2014 Perusopetuksen koulun hyvinvointiprofiili KOLA 53 Valmistelija / lisätiedot: Perusopetusjohtaja Mari Routti, puh. 040 837 2646 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Lisätiedot

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009

Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 Hannu Alarautalahti 22.1.2009 1 Mitä nyt Baltia? 22.1.2009 METSÄTALOUS BALTIASSA JA METSÄLIITON PUUNHANKINNASTA BALTIASSA Metsäliitto Osuuskunta Hannu Alarautalahti Baltian puunhankinnan johtaja Hannu

Lisätiedot

Copyright Lasse Karjalainen

Copyright Lasse Karjalainen Ideoista liiketoiminnaksi miten kaupallistan ideani Lasse Karjalainen, Highline Oy (lasse.karjalainen@highline.fi, 0400 716 420) (Sympa Oy, Pulsan Asema Oy, Simulo Oy, Efecon Oy) Kaikki lähtee ideasta

Lisätiedot

Tuottavuuden jatkuva parantaminen. Keijo Vesilahti

Tuottavuuden jatkuva parantaminen. Keijo Vesilahti Tuottavuuden jatkuva parantaminen Keijo Vesilahti 1 Miksi TJP? Maailma ympärillämme muuttuu valtavaa vauhtia, joten työ, työvälineet, ympäristö ja työn tekemisen tavat ovat myös jatkuvan muutoksen kohteena

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO Aikuisopiskelun Opinovi Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO pk -yritysverkoston ohjausosaamista ja ohjausta yhteistyöllä Jaana Nyström, Salon seudun aikuisopisto OTSIKKOKENTTÄ

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi

Projektiyhdistys ry. SÄÄNNÖT 13.1.2016 Sivu 1 / 6 SÄÄNNÖT. 1 Nimi Sivu 1 / 6 Projektiyhdistys ry SÄÄNNÖT 1 Nimi Yhdistyksen nimi on Projektiyhdistys ry, ruotsiksi Projektföreningen rf, ja sen kotipaikka on Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistys voi käyttää epävirallista

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos

Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen. Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Metsäammattilaisten suhtautuminen erirakenteiskasvatukseen Zhuo Cheng & Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos Tutkimus eri-ikäiskasvatuksen seminaarisarjan osallistujat 8/19 tilaisuudesta, 771/985 osallistujasta

Lisätiedot

Tavaratalokaupan automaattitäydennyksellä tehoa ketjutoimintaan!

Tavaratalokaupan automaattitäydennyksellä tehoa ketjutoimintaan! Whitepaper 12.6.2009 1 / 5 Tavaratalokaupan automaattitäydennyksellä tehoa ketjutoimintaan! Kirjoittaja: Mikko Kärkkäinen Toimitusjohtaja, TkT Tämä artikkeli keskittyy täydennystilaamiseen tavaratalokaupan

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot