S U U N N I T T E L U J 0 H T A M I S E N 0 S A - Å L U E E N A P U U N H A N K I N N A S S A. Kirjoittanut Pentti Sierilä M E T S X T E H 0
|
|
- Niko Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 S U U N N I T T E L U J 0 H T A M I S E N 0 S A - Å L U E E N A P U U N H A N K I N N A S S A Kirjoittanut Pentti Sierilä M E T S X T E H 0
2
3 Sisällys Suunnittelusta yleensä... Sivu Suunnittelu on keskeinen osa toiminnan kokonaisohjausta ja johtamisen eräs päätoiminto l Suunnittelun määrittely Yritysten suunnittelutoiminnan kehittyminen 5 Suunnittelun käytännön toteutus (ohjauksen run koma i ) Puunhankinnan suunnittelu f.tetsäosasto Hankinta-alueet... 3 l Lähteet Pentti Sierilä: Yirmärrätkö yrityssuunnittelua? (Vientikoulutussäätiön julkaisu n:o 2, 975) John Humble: Tavoitejohtaminen (Weilin & Göös, 975) (Suomea varten toimittaneet Pentti Sierilä ja Juhani Könönen) Opas perustuu puunhankinnan suunnittelupäivillä huhtikuussa 976 pidettyyn esitelmään. HELSINKI 976
4
5 S u u n n i t t e l u s t a y e e n s ä Suunnittelu on keskeinen osa toiminnan kokonaisohjausta ja johtamisen eräs päätoiminto Suunnittelusta puhuttaessa on peruslähtökohdaksi tunnustettava näkemys, jonka mukaan me itse voimme vaikuttaa toimintamme tuloksiin. Tämä ed~llyttää, ettemme viittaa "sokeaan kohtaloon" tai "näkymätt-ömään käteen", joka aikaa mlöten hoitaa asiat, vaan perustamme päätöksentekomme käytettävissä olevien mahdollisuuksien selvittämiseen ja vaihtoehtojen punnitsemiseen. rvrimme siis katsomaan asioita vaikuttajahenkilön aspektsta. On paljon as0ta, J0hn emme voi välttömäst vaikuttaa, mutta on myös asioita, joihin voimme vaikuttaa ja joiden avulla voimme muovata meistä välittömästi riippumattomien tekijöiden vaikutuksia. Edellä kuvattua aktiivista lähestymistapaa voimme kutsua ohjaavaksi toimintatavaksi. Pelkistetyssä muodossa ohjaus sisältää kolme Yihetta: suunnittelun, toimcenpanon ja valvonnan. Niiden keskinäistä yhteyttä voidaan kuvata ympyrällä: Suunnittelun avulla selvitellään ja vertailaan. Tämän jälkeen tehdään jatkotoimenpiteiden ja lopputuloksen kannalta tärkeä ratkaisu : tarjolla olevista vaihtoehdoista valitaan yksi, tehdään päätös. Päätöksenteon jälkeen seuraavat toimeenpano ja lopuksi valvonta ( tarkkailu, seuranta). Laajimmassa mielessä valvonta tarkoittaa toiminnan aikaansaannosten jälkeenpäin tapahtuvaa toteamista ja arvostelua. ) Brown: Planning, Doing, Seeing Kosiol: Planung, Realisierung, Kontrolle
6 2 Eri päätöksentekosarjojen suunnittelu-, toimeenpano- ja valvontavaiheet seuraavat toisiaan jatkuvana ketiuna, osittain limittäinkin. Usein nämä vaiheet ~vat hyvin lyhyitä ja huomaamattomia. Edellä mainitun valossa on luonnollista, että suunnittelu on mrös eräs johtamisen päätoiminto. Tämä on ylesest hyväksytty käsitys sekä käytännössä että johtamista tutkineiden teoreetikkojen keskuudessa, kuten seuraava, eri henkilöiden esityksistä koottu luettelo johtamistoiminnoista osoittaa: Gulick (937) Koontz, Newman, Dale (965) O'Donnell Surrrner (964) (96) i SUUNNITTELU i SUUN:-> ITTELU [~uu~m!!f:luj S-UU:->NITTELU ORGANISOINTI ORGANISOINTI ORGANISOINTI ORGANISOINTI JOHTAMINEN JOHTAMINEN JOHTAMINEN JOHTAMINEN KOORDINOINTI RAPORTOINTI BUDJETOINTI VALVONTA VALVONTA VALVONTA MITTAAMINEN INNOVOINTI EDUSTAMINEN Edellä olevalle vastakkainen käsitys on suunnittelun ymmärtäminen johtamisen apuvälineeksi, joukoksi erilaisia menetelmiä. Käytännön tasolla tämä näkemys johtaa suunnittelun eriytymiseen linjajohdosta irralliseksi esikuntatyöksi. Vaikka erilaisten menetelmien soveltaminen voi olennaisesti parantaa suunnittelun tehoa, suunnittelu on kuitenkin kokonaisuutena vastuuta tulevasuudcn huomioon ottamsesta äätöksenteossa ia tätä vastuuta e luonnollsestiaan voi srtää pos päätö sente Jä tä. Suunnittelu ei ole ainoastaan yrityksen ylimmän johdon päävastuita. Sitä t~rvitaan yrityksen joka lortaassa: myös jokainen työntekjä omalla saralaan on päätöksentekijä. Suunnittelu onkin täysin mahdollista viedä niin pitkälle, että jokainen työntekijä osallistuu omaan työhönsä liittyv "än ratkaisuntekoon. Tällöin saavutetaan t odellinen osallistuva johtamistapa, todellinen yritysdemokratia, joka ei perustu edustukselliseen järjestelmään vaan yksilökohtaiseen osallistumiseen.
7 3 Suunnittelun määrittely Itse suunnittelun käsitteen ja luonteen pohdiskelu saattaa tuntua melko teoreettiselta. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että tällä on mitä ratkaisevin merkitys suunnittelutoiminnan onnistumiselle. Ottakaamme lähtökohdaksi muutamia esitettyjä suunnittelun määritelmiä: "Suunnittelu on hahmottelua toivotusta tulevaisuudesta sekä tehokkaista keinoista sen saavuttamiseksi." (Ackoff) "Suunnittelu on toimintaa, joka systemaattisen tietojen keruun ja tulevaisuuden analysoinnin avulla sopeuttaa yrityksen tavoitteet tietoisesti tulevaisuuden uhkatekijöihin ja mahdollisuuksiin." (Ar lebeck) "Suunnittelu on jatkuva prosessi, joka käsittää parhaaseen mahdolliseen tietämykseen perustuvien (riskialttiiden) yrittäjäpäätösten tekemisen; systemaattisten ponnistusten organisoimisen näiden päätösten toteuttamiseen; tulosten vertaamisen organisoidun systemaattisen palautteen avulla." (Drucker) "Suunnittelu tutkii tulevaisuutta nykyisiä päätöksiä varten." (Steiner) Esitetyistä määritelmistä voidaan poimia seuraavat viisi piirre~tä, joiden oikea ymmärtäminen on käytännössä osoittautunut suunnittelun onnistumisen kannalta oleelliseksi :. Suunnittelu tähtää nimenomaan tällä hetkellä tehtävien oäätösten arantamseen. Suunnittelu on y sn ertasest tu evasuu en uomioon ottamista tällä hetkellä tapahtuvassa toiminnassa. Siitä seuraa, että "pitkän" ja "lyhyen" tähtäimen suunnittelua ei voi erottaa toisistaan. Ne ovat saman asian kaksi eri puolta ja niiden tulee sisältyä jokaiseen tehtävään päätökseen. 2. Suunnittelu on vaihtoehtoja luovaa ja sekä yrit stä että sen m ärstöä anal sovaa tomntaa. ayt nnössa tämän itsestään se vä tä tuntuvan ajatuksen toteuttaminen tyrehtyy usein siihen byrokratiaan, joka helposti kasvaa systemaattisen suunnittelutoiminnan ympärille. Suunnitteluprosessi ja siihen liittyvät erilaiset tekniikat saattavat edellyttää ni in suuritöistä dokumentointia, että se kuluttaa loppuun sen energian, jota tarvittaisiin varsinaiseen luovaan toimintaan.
8 4 3. Suunnittelun tarkoituksena on arantaa rit ksen rea ointi ä tu evaisuu en u ate i öi en a ma - o lisuu sien suteen. ämä n väittämä saattaa tuntua itsestään selvältä. Sen kanssa täysin vastakkainen lähtökohta voidaan kuitenkin löytää monesta "raskassoutuisesta" suunnittelujärjestelmästä, jossa suunnittelu nähdään yrityksen tilan mahdollisimman tarkkana numeerisena ennustamisena tulevaisuuden eri aikapisteissä. Erityi sesti viime vuosien kehitys ~n osoittanut, että tarkat ennusteet ovat suuritöisiä ja sitä paitsi niitä on vaikea laatia. Druckeria siteerataksemme: "Suunnittelu on välttämätöntä juuri sen vuoksi, että tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta." Juuri väärät olettamukset ennustamismahdollisuuksista johtavat epätarkoituksenmukaiseen suunnitteluun. Tulevaisuudesta saatavan tiedon ja tarvittavan suunnittelumenettelyn vastaavuutta voidaan kuvata seuraavasti: Tulevaisuudesta saatava tieto: VaJa tieto EpävaJa tieto Tietämättömyys tulevaisuudesta Tarvittava suunnittelu: Tulevien tehtävien suunnittelu Satunn.:iisten mahdollisuuksien suwmittelu Vastaanottovalmiuden suunnittelu Esim. kaavamainen vuosibudjettijärjestelmä voi edellyttää toimenpiteiden yksityiskohtaista suunnittelua ja näiden "proj iscimista taloujeli iseen tasoon" esim. vuodeksi eteenpäin sellaisissakin tilanteissa, joissa suhteellisen varma tietämys tulevaisuudesta ulottuu ehkä vain muutaman viikon päähän. 4. Suunnittelu on systemaattista, organisoitua toimintaa. Määrätietosest organsotuna tomintana on suunnittelu ollut liikeyritysten piirissä runsaan 20 vuoden ajan. On ilmeistä että organisoimalla suunnittelutyö yrityksessä voidaan parhaiten varmistaa sen tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus. Tämä edellyttää kuitenkin, että edellä mainitut byrokratian vaarat vältetään. S. Suunnittelu on kokonaisvaltaista. Se merkitsee että suunnittelun on kohdistuttava kaikkiin niihin toimintoihin, jotka ovat yrityksen nykyisen ja tulevan toiminnan kannalta oleellisia. Puhtaiden "talouslaskelmien", so. tulos- ja rahoitussuunnitelmien lisäksi suunnitelmissa täytyy käsitellä mm.
9 5 Yritysten suunnittelutoiminnan kehittyminen koko markkinointisektori asiakas-, tuote-, hinnoittelu-, jakelu- ja myynninedistäntäkysymyksineen tuotantotoiminta siihen liittyvine tehdaspavelu- ja kunnossapitoasioineen raaka-aineiden ja energian hankinta tutkimus- ja kehitystoiminta sekä prosessiettä tuotekehitystyön osalta. henkilökunta-asiat, so. henkilöstön määräja sijoituskysymxkset, koulutustoiminta, työsuhde- ja palkka-asiat, sosiaalitoiminta, työturvallisuus- ja viihtyvyyskysymykset jne. organi~aation kehittäminen informaatiojärjestelmän kehittäminen ml. AT~:n ja laskentatoimen käyttö materiaalitoiminnot eli ns. logistinen järjestelmä (ostot, varastot, kuljetukset) tiedotustoiminta (sisäi nen, ulkoinen eli PR) ympäristön- ja väestönsuojelukysymykset. Yritysten suunnittelutoiminnasta puhuttaessa on syytä pitää mielessä, että siinä ei sinänsä ole mitään uutta: Menestyvät henkilöt ovat kautta aikojen osanneet ottaa tulevaisuuden huomioon päätöksissäån. Systemaattinen yrityssuunnittelu on n~in ollen vain jo olemassa olevan toiminnan rationalisointia eri menetelmin. Se, miten paljon päätöksentekoa voidaan parantaa tälla isella määrätietoisella suunnitteluprosessin kehittämisellä, riippuu kahdesta tekijästä: kuinka hyvin suunnittelusta vastuussa olevat henkilöt ovat ymmärtäneet suunnittelun luonteen ja suunnittelussa käyttöönotetut erilaiset käsitteet ja menetelmät kuinka tarkoi tuksenmukainen kehitetty käsitteistö ja järjestelmä on käytännön päätöksenteon kannalta. Yleisesti voidaan todeta, että kehitys kohti järjestelmällistä ja kokonaisval t ais ta yrityssuunnittelua läht i käyntiin 950-luvulld. Siinä voidaan havaita seuraavat vaiheet: budjetointi PTS eli pitkän tähtäimen suunnittelu yrityssuunnittelu
10 6 Budjetti, johon kustannuslaskennasta vähitellen katetuoton omaksumisen kautta siirryttiin, oli yleensä ja on pitkälle nykyhetkeenkin ollut ainoa kirjallinen dokumentti, jossa yritys esitetään toimivana kokonaisuutena. Budjetoinnille on tyypillistä se, että sna painopiste on yrityksen taloustoimen puolella. Suosituimman määritelmänsä mukaanhan budjetointi tarkoittaa suunnitelmien projisoimista taloudelliseen tasoon. Tämä tosiseikka on vaikuttanut siihen, että varsinaista liiketoimintaa koskevat toimintasuunnitelmat on laadittu vain siltä osin kuin budjetin laatimisen kannalta on ollut välttämätöntä. Täten suunnittelun ulkopuolelle ovat jääneet monet hyvinkin välttämättömät osa-alueet, kuten esim. tutkimus- ja kehitystoiminta, markkinointi ja henkilöstöhallinto. Toinen oleellinen piirre hudjetoinnissa on ollut se, että siinä suunnittelun aikajänne on ollut kategorisesti yksi kaienterivuosi. Useimmissa tapauksissa tämä aikajänne on ollut liian lyhyt. Toisaalta on myös monia tilanteita, jolloin jopa yksi kalenterivuosi on liian pitkä. 960-luvun puolivälissä tuli sysäys, joka pani alulle nykyisin vallitsevan suunnittelutoiminnan. Tällöin lisääntyivät myös erittäin voimakkaasti liiketoiminnan suunnittelua käsittelevä kirjallisuus, koulutus ja lehtikirjoittelu. Suunnittelusta tehtiin muotiasia. Samoihin aikoihin alettiin käyttää uutta suunnittelukäsitettä, PTS:ää eli oitkän tähtäimen suunnittelua. PTS:ssä lähdettiin siitä, että nimenomaan pidentämällä yritysten suunnittelun aikajännettä voidaan niiden toimintaa oleellisesti parantaa. Toinen seikka, jota PTS:n mukaantulon myötä alettiin korostaa, oli suunnittelun kokonaisvaltaisuujen huomioonottaminen. Kun siis budjetoinnin puutteena oli suunnittelun lyhytjänteisyys sekä raj oittuneisuus vain tiettyihin yrityksen osa-alueisiin, nämä seikat pyrittiin PTS:ssä korjaamaan. Erittäin oleellista mainitulle kehitysvaiheelle oli myös uusien suunnittelukäsitteiden ja -järjestelmien "esiinmarssittaminen". Juuri tällöin alettiin käyttää sellaisia käsitteitä kuin esim. strategia ja taktiikka.
11 7 Suunnittelun käytännön toteutus 960- ja 970-lukujen taitteessa srryttn seuraavaan muutosvaiheeseen, jota voidaan kutsua yrityssuunni tteluksi. Sille oli olennaista pyrkimys lyhyen Ja pitkän aikavälin suunnittelun yhdistämiseen yhdeksi kokonaisuudeksi. Kehitys oli nimittäin lähes poikkeuksetta johtanut siihen, että yrityksissä oli itse asiassa kaksi suunnittelujärjestelmää: budjetointi ja PTS. Oli luonnollista, että tuli pyrkiä vain yhteen suunnittelujärjestelmään, joka sisältäisi ainesosia sekä budjetoinnista että PTS:stä. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin, mitä tämä yrityssuunnittelu merkitsee käytännössä. Edellä esitetyt suunnittelun määrittelyt antavat jo viitteitä siitä, miten suunnittelu periaatteessa tulisi toteuttaa. ~äytännössä tarvitaan luonnollisesti yksi t yiskohtaisempia ohjeita. ~uitenkin on syytä korostaa, että ensimmäinen kävtännön ohje on iuuri edellä mainittu3cn peraatteellstcn sekko Jen mustamnen. Tarkoituksenmukaista suunnittelumenettelyä luotaessa joudutaan ottamaan kantaa siihen, miten pitkälle suunnittelua a äätöksentckoa lccnsä n rtään svstcmatsomaan. Vastaus tä än ysymy secn ratkaisee myös sen, millainen suunnittelun käsitteellinen malli otetaan käytännön suunnittelutyön perustaksi. Seuraavassa selostetaan menettely, joka on yleisesti soveltamiskelpoinen. Se on kirjoittajan käytännön suunnittc lutyössä muokkaama lähestymistapa, o h j a u k s e n r u n k o m a l i. Runkomallin pe ruselcmcntit, joilla operoidaan, yvat TAVOITTEET, TOl'.'-fE PITEET (KEINOT) ja ANALYYSIT ) Analyyseja, tavoitteita ja toimenpiteitä sekä niiden yhdistelmiä merkitseviä, eri yhteyksiss ä esitettyjä käsitteitä ovat mm. toiminta-ajatus, päämäärä, strategia, taktiikka, politiikka, toimintaperiaate, menettelytapa, toimintasääntö, PTS, budjetti. Nämä ovat "rekvisiittaa", jota voidaan ko Jta peruselementtien ympärille.
12 8 Suunnittelumenettely on sama, olkoonpa sitten k seessä koko vrt s, jokin or ansaat0 ksikkö tai v slö. un organsaat0 uvataan ana yysen A, tavoitteiden (TA) ja toimenpiteiden (TO) muodostamina "silmukoina", saadaan seuraava kokonaisasetelma: fa '\ TO _./TA i------'--"- ( A\ A~ TA TO / TO TA../ r- A~ ( TA TO.. / - - T - - ( A~ TA TO.. / ANALYYSIT jakautuvat kolmeen osaan: l. 2. Tunnistetaan ne yksikön (yksilön) kokonaistulokscn kannalta oleelliset alueet, suunnittclukohtcet, joihin suunnittelun päll0=" piste on kolljtstcttava. Määritellään suunnittclukohteittain suunsen nttelun ~;kkj~nn~. Tämä maärliytyy mukaan, kuin a pitkälle tarkastelu on mahdollista tai tarpeellista ulottaa. Se tarkoittaa, ettei suunnittelua sidota tiettyihin aikajänteisiin (esim, varsin yleisesti käytettyihin yhteen ja viiteen kalenterivuoteen), vaan asia harkitaan tapaus tapaukselta: Joitakin asioita, esim. monia metsätalouteen liittyviä tekijöitä, voi ja pitääkin tarkastella pitkällä aikavälillä, mutta joitaki n toisia asioita, kuten rahassa ilmaistuja laskelmia, voidaan usein käsitellä vain huomattavasti lyhyemmällä tähtäimellä.
13 9 3. Selvitetään suunnittelukohteittain menneisyyttä Ja tulevaisuutta edellä määritelty Jen aikajänteiden mukaisesti sekä nrkytilannetta. Etsitään vastaukset seuraaviin kysyiiiyj(siin: Mitkä ovat vahvat ja heikot puolet? Mitkä ovat tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhkatekijät? Mikä on enn~koidun suoritustasomme ja tulevaisuudessa välttämättömän ja/tai saavutettavissa olevan suorltustason välinen erotus? Vertailutietona on ennen kaikkea "ulkoinen maailma". Tyypillisiä analyyseja ovat esim. talousarviot sekä markkina- ja resurssitutkimukset. Suunnittclukohteiden tunnistamisen (analyysikohta ) lähtökohtana ovat toisaalta ne yleiset tcki~ät, joista jokaisen yrityksen on mcncstyäkscenuolehdittava, toisaalta ritykscn/ ksikön/vksilön toimialallc tunnusomaiset rteet. istettynä nm muo ostavat seuraavan matrisin, josta siis suunnittelukohteet ovat "löydettävissä": tuotteet ja markkinat resurssit - aineelliset - henkilö- - rahoitustuottavuus uudisteet vastuu sidosryhmis tä yksikön (yksilön) toimialan kuvaus TAVOITTEET määrittelevät toiminnan suunnan ja muodostavat arvointiperustan toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa. Täten tavoitteet oikein määriteltyinä ovat myös yksittäisen toimenpidepäätöksen kriteerejä. Tavoitteet määritellään kokonaistuloksen kannalta keskeisten tekijöiden osalta nn, että ne muodostavat toimivan kokonaisuuden.
14 0 Tavoitteet suunnitellaan tulosorientoituneesta eikä toiminto- ja tehtäväorientoituneesta ajattelusta lähtien. Seuraavat esimerkit kuvaavat näitä kahta ajattelutapaa: Tuotannon suunnittelu Kunnossapito Työntekijöiden koulutus Johdon koulutus Toimitusten valvonta Varastojen ohjaus ~yynnin edistäminen!2!2~2r!~~!2!~~! ~ Kapasiteetin käyttöaste ~ Tehollinen käyntiaika,_ Työvoiman tuottavuus -----;.. Johdon suorituskyky ---> Toimi tusvannuus - Varastojen kiertonopeus ~ Tuotteen A markkinaosuus Tavoitteet voidaan määritellä kvantitatiivisesti, kvalitatiivisesti, tietylle aikavälille tai vain tiettynä muutossuuntana tai tiettynä toivottuna tilanteena. Oleellista on tavoitteiden konkreettisuus. TOIMENPITEIDEN suunnittelu käsittää vaihtoehtojen etsmsen, kehittelyn ja vertailun. Toteutus tapahtuu tavoitteiden ja toimivallan puitteissa. Liikkumavaran säilyttämiseksi päätetään toimenpiteet niin myöhään ja sitovat toimintaohjelmat niin lyhyeksi ajaksi kuin on mahdollista pitkäjänteisyyttä ja kokonaisuutta menettämättä. Toimenpiteet voidaan ryhmitellä esim. seuraavasti: tuotanto, markkinointi, investoir.nit, tutkimus- ja kehitystyö, rahoitus, henkilöasiat, raaka-aineiden ja energian hankinta. Toimenpiteet liittyvät yhteen tai useampaan tavoitteeseen. Käytännön suunnittelutoimintaa kehitettäessä joudutaan ottamaan kantaa myös suunnitteluprosessin aikatauluun. Suunnitteluprosessi esitetään usein kuvaamalla vuosittaiset suunnittelutapahtumat eli "suunnittelukierros". Kiinteä aikataulu ei ole kuitenkaan läheskään aina sopusoinnussa suunnittelun peruspyrkimyksen kanssa. Jos ympäristömuutokset ovat nopeita, on yrityksen joka hetki oltava valmis uudelleensuunnitteluun. Suunnittelun lähtöimpulssina ei saa siten olla pelkästään kalenterakataulu, vaan myös tet~n suuruinen muutos ympärstöolosuhtessa tai ~rty sen oma päätös muuttaa tavoitteitaan tai toimenptetään.
15 P u u n h a n k i n n a n s u u n n i t t e u Seuraavassa oy)runkomallia sovellettu metsäteollisuusyrityksen koko puunhankinnan ( metsäosaston) ja edelleen yksittäisen hankinta-alueen (piirin) toiminnan suunnitteluun. Esimerkit ovat peräisin käytännöstä. Kun metsäteollisuusyritys kuvataan analyysien (A), tavoitteiden (TA) ja toimenpiteiden (TO) muodostamina "silmukoina", saadaan seuraava aseteima: Yritys taso r ( A TA TO / Metsäosasto,'A\ TA TO. / Hankintaalueet ) Metsäteollisuudella tarkoitetaan tässä toimialaa, johon sisältyvät puuraaka-aineen teollinen jalostaminen, tämän teollisuuden tuotteiden markkinointi sekä useimmissa tapauksissa myös metsätalouteen liittyvät tehtävät, so. puun kasvattaminen, korjuu ja kuljetus. Toimiala voi siten käsittää puun sekä kemiallisen että mekaanisen teollisuuden eri jalostusasteiset vaiheet.
16 2 Suunnittelutyön kytkemiseksi metsäteol l isuusyrityksen toimintakenttään on analyysien sekä tavoite- ja toimenpidemäärittelyn kohteiden valinnassa käytetty apuvälineenä seuraavaa matriisia: Metsiteollisuusyrityksen kuvaus reaaliprosessina yleinen tarkistus~~ lista!tuotteet ja markkinat!voimavarat - aineelliset - henkilö- - rahoitustuottavuus uudisteet [vastuu sidosryhmistä osto puunhankinta puun tehdasproses- myynnin ;korjuu : kuljetus käsittely sin eri vai- eri ' heet vaiheet ' ' ' ' ' ' ' ' i '! ' ' M e t s ä o s a s t o Seuraavassa on suunnittelutyön tuloksista esitetty vain anal yysien sekä tavoitte i den ja t oimenpiteiden J<öllfeet, mutta luottamuksellisuussyistä ei itse sisjltöä. Siinä ei ole myöskj5n ilmoitettu aikajänteitä, jotka vaihtelevat kohteittain. Tavoitteet ja toimenpiteet (kohteet). Puuraaka-aineen määrä - Hankinta kotimaasta - Ulkomaanpuu - Metsämaan hankinta - Metsäjätepuu - Hakkeen ja purun osto 2. Henkilöstö 3. Tuottavuus 4. Uudisteet S. Varastot - Vakinaisen/ kausivakinaisen henkilöstön määrä - Koneellistaminen korjuussa, kuljetuksessa ja metsänhoitotöissä - Tietojenkäsittely - Metsäjätepuun hankinta - Harvennus metsien puunkorjuu - Metsänhoidolli set kehittämistehtävät - Kokonaisvarasto - Pystyvarasto - Muu varasto
17 3 Hankinta-alueet (piirit) Aja B Analyysit (kohteet): ~!!!L~- Cpääj akona käytetty em. matriisin vaakarivejä). Kannattavuus =-ös!öiiin!ä - korjuukustannukset - kuljctuskustannukset puutavaran laatu - kuusitukki 2. ~arkkinat =-ösäiiivii- - mnjnkunta 3. Tuottavuus =-rystyiiiit!äiis - omat metsätraktorit - monitoimikone (Osa) - vesakontorjunta lentokoneella - taimiston perkaus raivaussahalla ~. lf-:nki lövoimavarat =-iiä~~iiiiiiiies!en-säännin varmistaminen - henkilöstön asenteet - työsuojelu - organisaatio =-ömät-mc!sät S. Aineelliset voimavarat _ - urakoitsijakalusto Piiri B (pääjakona käytetty cm. matriisin pystyrivejä). Osto --örgänisaatio - myyjäkunta - ostojärjestely - piirin suorittaman ostotomnnan suunnittelu, ohjaus ja valvonta L-~~!i~!~! - kuormauspaikkaluokitus - kuljetusten ajoitus ja suunnittelu - auto- ja traktorikalusto - kuorinta 3. Korjuu =-ömicn-koneiden tuotos - työvoima - omat tilat - puutavara~arastot 4. Omat tilat =-ömlen-tiiöjen tuotto - taimistonhoito - organisaatio ~:-~~b2!!~!~2i~~~~!!! - varanto - metsä\'arasto - kaukokuljctusvarasto?:_y!!!~~-!!~2!!lb~!!!! - metsien moninaiskäyttö
18 4 Tavoitteet ja toimenpiteet (kohteet): Piiri A LPää)äkona käytetty em. matriisin sekä pysty- että osittain myös vaakarivejä). Osto =-ö5t:öiiiäärä - ostohinta - myyjäkunta - pystymittaus - leimikon koko - mh-sopimukset ~~-!2ri~~ - korjuumä!.lrä - varanto - metsävarasto - korjuun ohjelmointi kuljetukseen - puutavaran laatu korjuukustannukset omat metsätraktorit - Osa -prosessori - työvoima - sopimusurakoitsijat - mittauksen tarkkuus ~~-!~!i«:!~~ - varastojen ikä - sopimuskuorma-autot - traktoriurakoitsijat - kuorinta - niputus - nippujen kunto - kuljetuskustannukset 4. Metsänhoito =-iiictsänfiöit:ö=organisaatio - taimiston hoito - maanparannuskaluston käyttö S. Henkilöstö :-köuiui:u5-)ä tiedotus - työvoimapolitiikka - hallinto - organisaatio - YD-kokeilu Piiri B (Pää}äkona käytetty em. matriisin pystyrivejä). Osto =-örgäni~aatio - myyjäkunta - oståjärjestely - piirin suoritta.. a ostotoiminnan suunnittelu, ohjaus ja valvonta - pystymittausleimikot - teholuvut - korjuuaika ~!.-~~U~!~~ - kuormauspaikkaluokitus - kuljetusten ajoitus - suunnittelu - auto- ja traktorikalusto kuorinta ~!._!2rj~u - omien koneiden tuotos - työvoima - omat tilat - puutavaravarastot 4. Omat tilat =-öiiiicn-tiiö}en tuotos - taimiston hoito - organisaatio 2!._!«:b!!Y~Tiv~~!~!~~!l - varastokrjanpto - tavoitejohtaminen Z!._yfia~!~~-~!~2~!Yb~! ~!e - su teet luonnonsuojelijoihin ja suureen yleisöön
19
20 A'\ ( TA TO~ A~- (Q,_/TA --L ( ~ A~ To TA... / ( TA TO. / M E T S X T E H 0 Opastinsilta 8 B, Helsinki 52
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,
LisätiedotLiiketoimintasuunnitelma vuosille
Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja
LisätiedotUudistuva puuhankinta ja yrittäjyys
Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden
LisätiedotMetsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä
Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle
LisätiedotPyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja
Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien
LisätiedotEnnakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet
Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta
LisätiedotTUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS
TUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS 1 2 PROJEKTIN TAVOITE Projektissa kehitetään ja toteutetaan v. 2014-2015 aikana tuotantotalouden 25 op perusopintokokonaisuus viiden opintopisteen opintojaksoina.
LisätiedotHyvä johtaminen ja tämän päivän työverkostotaidot Heikki Pajuoja, Metsäteho Oy
Hyvä johtaminen ja tämän päivän työverkostotaidot 2.2.2017 Työverkostotaidot tässä ja nyt Kohti tämän päivän työverkostotaitoja Kohti huomisen työhteisötaitoja Kohti huomisen alaistaitoja 2.2.2017 Ihmisten
LisätiedotKUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen
KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta
LisätiedotPuuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996
Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti
LisätiedotAlemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet
Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka
LisätiedotEnnustamisesta suunnitteluun Mitä jos
Ennustamisesta suunnitteluun Mitä jos RELEX - Toimitusketjunhallinnan seminaari 2014 22.1.2014 Mikko Kärkkäinen RELEX Oy Mitä ennustaminen on? Ennustaminen on suunnitelman kääntämistä toimintaohjeeksi:
LisätiedotHYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.
Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus
LisätiedotMertim Oy Tapio Sipponen 3.5.2005 1(6) MYYNNIN JA TUOTANNON BUDJETOINTI. Myynnin budjetointi
Tapio Sipponen 3.5.2005 1(6) MYYNNIN JA TUOTANNON BUDJETOINTI Myynnin budjetointi Myyntiä budjetoitaessa arvioidaan yhdessä myyntimääriä ja myyntihintoja tuoteryhmittäin tai tuotteittain. Asiakasbudjetit
LisätiedotViljatilan johtaminen. Timo Jaakkola
Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista
LisätiedotToimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä
Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan
LisätiedotEi näyttöä tai puheen tasolla
Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat
LisätiedotKorkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK
Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotProjekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus
Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät
LisätiedotYksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet
Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun
Lisätiedot2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia
OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin
Lisätiedotkonsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.
konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana
LisätiedotMetsähallituksen uusi toimintamalli
Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt
LisätiedotLIIKETOIMINNAN KUNTOTESTI
LIIKETOIMINNAN KUNTOTESTI Suomen Liiketoimintapalvelu Oy on kehittänyt kyselyn nimeltä Liiketoiminnan kuntotesti. Kuntotestikyselyyn on vastannut lukuisia yrityksiä (N=45) syksyn 2017 aikana. Tämä raportti
LisätiedotCase: Nuori hyvinvointipalveluyritys
Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys Yritys erikoistunut yritysten työhyvinvointipalveluihin. Tavoitteena kirkastaa oma liikeidea ja erottua muista palveluntarjoajista. Analyysin (1pv 220 + alv) mukaiset
LisätiedotBrand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille
Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen
LisätiedotSIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015
LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v.1.0 12.10.2015 SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä Table of Contents: 1 Yleistä... 3 1.1 Strategiaprosessi... 3 2 Tavoiteasettelu... 4 2.1 Strateginen tavoite...
LisätiedotMarket Expander & QUUM analyysi
Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista
LisätiedotLCI Finland vuosipäivä 2013. Mitä on Lean Construction?
LCI Finland vuosipäivä 2013 Mitä on Lean Construction? Lean Construction Lean Construction is not just another specific approach to construction, but rather a challenger of the conventional understanding
LisätiedotPilkeyrityksen liiketoiminnan kehittäminen
Pilkeyrityksen liiketoiminnan kehittäminen Mari Hakkarainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Laskelmapohjat: Timo Värre, JAMK Esimerkki hyvästä tuotteistamisesta Menestyvän yrityksen talous Kasvu - Onko
LisätiedotOULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:
OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.
LisätiedotLiiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,
YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien
LisätiedotPuuenergia metsänomistajan näkökulmasta
Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Tampere 4.3.2013 Marko Mäki-Hakola Metsänomistajat Länsi-Suomi Metsänomistajaorganisaatio metsäenergian käytön edistäjänä 2 Tavoitteet ja mahdollisuudet ovat valtavat
LisätiedotUusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä
Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa
LisätiedotMAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!
LisätiedotVaikutuskaavioiden ym. strukturointityökalujen
Vaikutuskaavioiden ym. strukturointityökalujen hyödyntäminen YVA- ja SOVA-arvioinneissa Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen, SYKE IMPERIA-koulutustilaisuus Suomen ympäristökeskus, 25.9.2015 Järjestelmällinen
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotLaskentatoimi. Kirjanpito = ulkoinen laskentatoimi Kustannuslaskenta = sisäinen laskentatoimi
Laskentatoimi Kirjanpito = ulkoinen laskentatoimi Kustannuslaskenta = sisäinen laskentatoimi Kannattavuus, maksuvalmius, vakavaraisuus Yrityksen on huolehdittava: -kannattavuudesta -maksuvalmiudesta -vakavaraisuudesta
LisätiedotMAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS
1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein
LisätiedotMittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori
Mittaamisen maailmasta muutamia asioita Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori SISÄLTÖ 1. Mittari vs. indikaattori vs. menetelmä - mittaaminen 2. Luotettavat mittarit 3. Arvioinnin
LisätiedotBSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys
BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu
LisätiedotAikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto
Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan
LisätiedotYhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet
Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...
LisätiedotTyöpaikkakoulutus koulutuspalveluna
Työpaikkakoulutus koulutuspalveluna Suomen oppisopimuskoulutuksen järjestäjät ry kevätseminaari Jyväskylässä 30.3.2017 Annukka Norontaus, FT, Jyväskylän Oppisopimuskeskus Taustaa Esitys perustuu 4.5.2016
LisätiedotAlustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
LisätiedotKoulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen
Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan
LisätiedotTuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita
Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
LisätiedotTYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA
TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi
LisätiedotNonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko
Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys
LisätiedotPerusmyyjästä supermyyjäksi
Perusmyyjästä supermyyjäksi Sisällysluettelo ESIPUHE 1. Myynnin syvin olemus 1.1. Ihmisen ymmärrys ostamisen taustalla 1.2. Tunteiden ja järjen paradigma 1.3. Tunne vs. järkiostamisessa 1.4. Ihmisen ymmärrys
Lisätiedotitsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance
itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008
LisätiedotOsaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.
Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.
LisätiedotMiten asiakas tekee valintansa?
Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄ 2016: Maisterivaiheen haku, tuotantotalous
Tampereen teknillinen yliopisto 1 (5) ENNAKKOTEHTÄVÄ 2016: Maisterivaiheen haku, tuotantotalous Yleiset valintaperusteet Tuotantotalouden hakukohteessa kaikkien hakijoiden tulee palauttaa ennakkotehtävä.
LisätiedotKRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö
1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotKAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.
KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus
LisätiedotKansainvälistymisen ABC
Kansainvälistymisen ABC BUUSia kansainvälistymisestä 9.4.2015/Ladec Hannu Loponen Leonne Oy/Aikonet Vientitoiminnan lähtökohdat uote Syyt Liikeidea Vientipäätös Vientisuunnitelma Vientitoiminnan eri muodot
LisätiedotOMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen
LisätiedotKiitos... 13 Esipuhe... 15 Kirjoittaja... 17 Johdanto: globalisaatio ja sen asettamat haasteet kansainvälistyville yrityksille...
Sisällys Kiitos................................................ 13 Esipuhe.............................................. 15 Kirjoittaja............................................. 17 Johdanto: globalisaatio
LisätiedotLaadun kehittämisestä businesshyötyjä
Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Pekka Kantola, OBN, 2015 Tervetuloa kehittämään liiketoimintaa kanssamme LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ASIANTUNTIJA Perinteiset ja teknologiatoimialat PROFESSIONAL Oulu
LisätiedotMitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi?
Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi? puheenjohtaja Asko Piirainen, Koneyrittäjien liitto Sisä-Suomen metsäpäivä 2012, Jämsänkoski Perustiedot Koneyrittäjistä: energia-, maarakennus- ja metsäalan
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotELINA HILTUNEN. matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012
ELINA HILTUNEN i matkaopas TULEVAISUUTEEN TALENTUM, HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Elina Hiltunen Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Päivi Koipijärvi Kuvat: Elina Hiltunen, Virpi Lehtinen
LisätiedotToimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen
Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja
LisätiedotRiskit hallintaan ISO 31000
Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet
LisätiedotMaidontuotannon kannattavuus
Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon
LisätiedotStrategiatyön malleja
: Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten
LisätiedotTOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ
TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien
LisätiedotProjektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö
Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän
LisätiedotTEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen
---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma
LisätiedotVahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen
KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella
LisätiedotISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.
ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotSFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY
SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu
LisätiedotTarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014
Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014 Konsernin rakenne 2012 Atria Oyj Liikevaihto 1 344 milj. Henkilöstö 4 898 (keskimäärin) Suomi
LisätiedotDream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff
Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on
LisätiedotBig Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta. Sari Koskelo, Vison Oy
? Big Room -toiminta tutkimuksen näkökulmasta Sari Koskelo, Vison Oy 16.3.2018 Sisältö Big Room konseptin moniulotteisuus Tavoitteet Johtaminen Big Room toiminta kehitys- ja toteutusvaiheissa Big Room
LisätiedotMarkkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén
Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä
LisätiedotModuuli 7 Talouden hallinta
2O16-1-DEO2-KA2O2-003277 Moduuli 7 Talouden hallinta Osa 3 Talouden suunnittelu ja ennusteet Hanke on rahoitettu Euroopan komission tuella. Tästä julkaisusta (tiedotteesta) vastaa ainoastaan sen laatija,
LisätiedotYlöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho
Ylöjärven Ilves ry Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018 6.5.2015 Petri Puronaho Kertaus menneestä Mitä on tehty? Elokuu 2014: kolme tapaamista / alustusta Sähköinen
LisätiedotToimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015
1 Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 2 Toimitusketjun suunnittelun uudet tuulet Muistinvarainen laskenta mullistaa toimitusketjun suunnittelun Välitön näkyvyys
Lisätiedot1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen
Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti
LisätiedotMaatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus
Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa
LisätiedotLADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen
LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien
LisätiedotSOVELLUSALUEEN KUVAUS
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000
LisätiedotPohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen
Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Sisällys Lähtökohta Osallistujat Tavoitteet Aikataulu Toimenpiteet
LisätiedotTilintarkastuksen ja arvioinnin symposium
Tilintarkastuksen ja arvioinnin symposium Kuntakonsernien riskienhallinnan arviointi Vs. tarkastusjohtaja Markus Kiviaho JHTT, CGAP, CRMA Kuntakonsernien riskienhallinnan arvioinnin lähtökohtia ja kriteerejä
LisätiedotTulevaisuus on hybrideissä
Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari
LisätiedotHevostalouden kannatteleva voima
Hevostalouden kannatteleva voima Katariina Suvitaival 17.03.2011 Hevostutkimuksen päivä/ksu 1 Aiheen esittely Hevosala kasvaa - mihin se nojaa Koulutus TUKIPALVELUT Neuvonta Hallinto Tiedotus ERIKOISOSAAMINEN
LisätiedotLapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi
Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.
LisätiedotYRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA
YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.
LisätiedotENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
LisätiedotArvioinnilla selviää, mitä vahvistaa, mitä parantaa 2005 Heikki Niemi Erinomaisuus Toiminnan laatu Palvelun ja tuotteen laatu Lainsäätäjät, omistajat, rahoittajat ja viranomaiset Konsernijohto, hallinto
Lisätiedot