S U U N N I T T E L U J 0 H T A M I S E N 0 S A - Å L U E E N A P U U N H A N K I N N A S S A. Kirjoittanut Pentti Sierilä M E T S X T E H 0

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S U U N N I T T E L U J 0 H T A M I S E N 0 S A - Å L U E E N A P U U N H A N K I N N A S S A. Kirjoittanut Pentti Sierilä M E T S X T E H 0"

Transkriptio

1 S U U N N I T T E L U J 0 H T A M I S E N 0 S A - Å L U E E N A P U U N H A N K I N N A S S A Kirjoittanut Pentti Sierilä M E T S X T E H 0

2

3 Sisällys Suunnittelusta yleensä... Sivu Suunnittelu on keskeinen osa toiminnan kokonaisohjausta ja johtamisen eräs päätoiminto l Suunnittelun määrittely Yritysten suunnittelutoiminnan kehittyminen 5 Suunnittelun käytännön toteutus (ohjauksen run koma i ) Puunhankinnan suunnittelu f.tetsäosasto Hankinta-alueet... 3 l Lähteet Pentti Sierilä: Yirmärrätkö yrityssuunnittelua? (Vientikoulutussäätiön julkaisu n:o 2, 975) John Humble: Tavoitejohtaminen (Weilin & Göös, 975) (Suomea varten toimittaneet Pentti Sierilä ja Juhani Könönen) Opas perustuu puunhankinnan suunnittelupäivillä huhtikuussa 976 pidettyyn esitelmään. HELSINKI 976

4

5 S u u n n i t t e l u s t a y e e n s ä Suunnittelu on keskeinen osa toiminnan kokonaisohjausta ja johtamisen eräs päätoiminto Suunnittelusta puhuttaessa on peruslähtökohdaksi tunnustettava näkemys, jonka mukaan me itse voimme vaikuttaa toimintamme tuloksiin. Tämä ed~llyttää, ettemme viittaa "sokeaan kohtaloon" tai "näkymätt-ömään käteen", joka aikaa mlöten hoitaa asiat, vaan perustamme päätöksentekomme käytettävissä olevien mahdollisuuksien selvittämiseen ja vaihtoehtojen punnitsemiseen. rvrimme siis katsomaan asioita vaikuttajahenkilön aspektsta. On paljon as0ta, J0hn emme voi välttömäst vaikuttaa, mutta on myös asioita, joihin voimme vaikuttaa ja joiden avulla voimme muovata meistä välittömästi riippumattomien tekijöiden vaikutuksia. Edellä kuvattua aktiivista lähestymistapaa voimme kutsua ohjaavaksi toimintatavaksi. Pelkistetyssä muodossa ohjaus sisältää kolme Yihetta: suunnittelun, toimcenpanon ja valvonnan. Niiden keskinäistä yhteyttä voidaan kuvata ympyrällä: Suunnittelun avulla selvitellään ja vertailaan. Tämän jälkeen tehdään jatkotoimenpiteiden ja lopputuloksen kannalta tärkeä ratkaisu : tarjolla olevista vaihtoehdoista valitaan yksi, tehdään päätös. Päätöksenteon jälkeen seuraavat toimeenpano ja lopuksi valvonta ( tarkkailu, seuranta). Laajimmassa mielessä valvonta tarkoittaa toiminnan aikaansaannosten jälkeenpäin tapahtuvaa toteamista ja arvostelua. ) Brown: Planning, Doing, Seeing Kosiol: Planung, Realisierung, Kontrolle

6 2 Eri päätöksentekosarjojen suunnittelu-, toimeenpano- ja valvontavaiheet seuraavat toisiaan jatkuvana ketiuna, osittain limittäinkin. Usein nämä vaiheet ~vat hyvin lyhyitä ja huomaamattomia. Edellä mainitun valossa on luonnollista, että suunnittelu on mrös eräs johtamisen päätoiminto. Tämä on ylesest hyväksytty käsitys sekä käytännössä että johtamista tutkineiden teoreetikkojen keskuudessa, kuten seuraava, eri henkilöiden esityksistä koottu luettelo johtamistoiminnoista osoittaa: Gulick (937) Koontz, Newman, Dale (965) O'Donnell Surrrner (964) (96) i SUUNNITTELU i SUUN:-> ITTELU [~uu~m!!f:luj S-UU:->NITTELU ORGANISOINTI ORGANISOINTI ORGANISOINTI ORGANISOINTI JOHTAMINEN JOHTAMINEN JOHTAMINEN JOHTAMINEN KOORDINOINTI RAPORTOINTI BUDJETOINTI VALVONTA VALVONTA VALVONTA MITTAAMINEN INNOVOINTI EDUSTAMINEN Edellä olevalle vastakkainen käsitys on suunnittelun ymmärtäminen johtamisen apuvälineeksi, joukoksi erilaisia menetelmiä. Käytännön tasolla tämä näkemys johtaa suunnittelun eriytymiseen linjajohdosta irralliseksi esikuntatyöksi. Vaikka erilaisten menetelmien soveltaminen voi olennaisesti parantaa suunnittelun tehoa, suunnittelu on kuitenkin kokonaisuutena vastuuta tulevasuudcn huomioon ottamsesta äätöksenteossa ia tätä vastuuta e luonnollsestiaan voi srtää pos päätö sente Jä tä. Suunnittelu ei ole ainoastaan yrityksen ylimmän johdon päävastuita. Sitä t~rvitaan yrityksen joka lortaassa: myös jokainen työntekjä omalla saralaan on päätöksentekijä. Suunnittelu onkin täysin mahdollista viedä niin pitkälle, että jokainen työntekijä osallistuu omaan työhönsä liittyv "än ratkaisuntekoon. Tällöin saavutetaan t odellinen osallistuva johtamistapa, todellinen yritysdemokratia, joka ei perustu edustukselliseen järjestelmään vaan yksilökohtaiseen osallistumiseen.

7 3 Suunnittelun määrittely Itse suunnittelun käsitteen ja luonteen pohdiskelu saattaa tuntua melko teoreettiselta. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että tällä on mitä ratkaisevin merkitys suunnittelutoiminnan onnistumiselle. Ottakaamme lähtökohdaksi muutamia esitettyjä suunnittelun määritelmiä: "Suunnittelu on hahmottelua toivotusta tulevaisuudesta sekä tehokkaista keinoista sen saavuttamiseksi." (Ackoff) "Suunnittelu on toimintaa, joka systemaattisen tietojen keruun ja tulevaisuuden analysoinnin avulla sopeuttaa yrityksen tavoitteet tietoisesti tulevaisuuden uhkatekijöihin ja mahdollisuuksiin." (Ar lebeck) "Suunnittelu on jatkuva prosessi, joka käsittää parhaaseen mahdolliseen tietämykseen perustuvien (riskialttiiden) yrittäjäpäätösten tekemisen; systemaattisten ponnistusten organisoimisen näiden päätösten toteuttamiseen; tulosten vertaamisen organisoidun systemaattisen palautteen avulla." (Drucker) "Suunnittelu tutkii tulevaisuutta nykyisiä päätöksiä varten." (Steiner) Esitetyistä määritelmistä voidaan poimia seuraavat viisi piirre~tä, joiden oikea ymmärtäminen on käytännössä osoittautunut suunnittelun onnistumisen kannalta oleelliseksi :. Suunnittelu tähtää nimenomaan tällä hetkellä tehtävien oäätösten arantamseen. Suunnittelu on y sn ertasest tu evasuu en uomioon ottamista tällä hetkellä tapahtuvassa toiminnassa. Siitä seuraa, että "pitkän" ja "lyhyen" tähtäimen suunnittelua ei voi erottaa toisistaan. Ne ovat saman asian kaksi eri puolta ja niiden tulee sisältyä jokaiseen tehtävään päätökseen. 2. Suunnittelu on vaihtoehtoja luovaa ja sekä yrit stä että sen m ärstöä anal sovaa tomntaa. ayt nnössa tämän itsestään se vä tä tuntuvan ajatuksen toteuttaminen tyrehtyy usein siihen byrokratiaan, joka helposti kasvaa systemaattisen suunnittelutoiminnan ympärille. Suunnitteluprosessi ja siihen liittyvät erilaiset tekniikat saattavat edellyttää ni in suuritöistä dokumentointia, että se kuluttaa loppuun sen energian, jota tarvittaisiin varsinaiseen luovaan toimintaan.

8 4 3. Suunnittelun tarkoituksena on arantaa rit ksen rea ointi ä tu evaisuu en u ate i öi en a ma - o lisuu sien suteen. ämä n väittämä saattaa tuntua itsestään selvältä. Sen kanssa täysin vastakkainen lähtökohta voidaan kuitenkin löytää monesta "raskassoutuisesta" suunnittelujärjestelmästä, jossa suunnittelu nähdään yrityksen tilan mahdollisimman tarkkana numeerisena ennustamisena tulevaisuuden eri aikapisteissä. Erityi sesti viime vuosien kehitys ~n osoittanut, että tarkat ennusteet ovat suuritöisiä ja sitä paitsi niitä on vaikea laatia. Druckeria siteerataksemme: "Suunnittelu on välttämätöntä juuri sen vuoksi, että tulevaisuuden ennustaminen on mahdotonta." Juuri väärät olettamukset ennustamismahdollisuuksista johtavat epätarkoituksenmukaiseen suunnitteluun. Tulevaisuudesta saatavan tiedon ja tarvittavan suunnittelumenettelyn vastaavuutta voidaan kuvata seuraavasti: Tulevaisuudesta saatava tieto: VaJa tieto EpävaJa tieto Tietämättömyys tulevaisuudesta Tarvittava suunnittelu: Tulevien tehtävien suunnittelu Satunn.:iisten mahdollisuuksien suwmittelu Vastaanottovalmiuden suunnittelu Esim. kaavamainen vuosibudjettijärjestelmä voi edellyttää toimenpiteiden yksityiskohtaista suunnittelua ja näiden "proj iscimista taloujeli iseen tasoon" esim. vuodeksi eteenpäin sellaisissakin tilanteissa, joissa suhteellisen varma tietämys tulevaisuudesta ulottuu ehkä vain muutaman viikon päähän. 4. Suunnittelu on systemaattista, organisoitua toimintaa. Määrätietosest organsotuna tomintana on suunnittelu ollut liikeyritysten piirissä runsaan 20 vuoden ajan. On ilmeistä että organisoimalla suunnittelutyö yrityksessä voidaan parhaiten varmistaa sen tehokkuus ja tarkoituksenmukaisuus. Tämä edellyttää kuitenkin, että edellä mainitut byrokratian vaarat vältetään. S. Suunnittelu on kokonaisvaltaista. Se merkitsee että suunnittelun on kohdistuttava kaikkiin niihin toimintoihin, jotka ovat yrityksen nykyisen ja tulevan toiminnan kannalta oleellisia. Puhtaiden "talouslaskelmien", so. tulos- ja rahoitussuunnitelmien lisäksi suunnitelmissa täytyy käsitellä mm.

9 5 Yritysten suunnittelutoiminnan kehittyminen koko markkinointisektori asiakas-, tuote-, hinnoittelu-, jakelu- ja myynninedistäntäkysymyksineen tuotantotoiminta siihen liittyvine tehdaspavelu- ja kunnossapitoasioineen raaka-aineiden ja energian hankinta tutkimus- ja kehitystoiminta sekä prosessiettä tuotekehitystyön osalta. henkilökunta-asiat, so. henkilöstön määräja sijoituskysymxkset, koulutustoiminta, työsuhde- ja palkka-asiat, sosiaalitoiminta, työturvallisuus- ja viihtyvyyskysymykset jne. organi~aation kehittäminen informaatiojärjestelmän kehittäminen ml. AT~:n ja laskentatoimen käyttö materiaalitoiminnot eli ns. logistinen järjestelmä (ostot, varastot, kuljetukset) tiedotustoiminta (sisäi nen, ulkoinen eli PR) ympäristön- ja väestönsuojelukysymykset. Yritysten suunnittelutoiminnasta puhuttaessa on syytä pitää mielessä, että siinä ei sinänsä ole mitään uutta: Menestyvät henkilöt ovat kautta aikojen osanneet ottaa tulevaisuuden huomioon päätöksissäån. Systemaattinen yrityssuunnittelu on n~in ollen vain jo olemassa olevan toiminnan rationalisointia eri menetelmin. Se, miten paljon päätöksentekoa voidaan parantaa tälla isella määrätietoisella suunnitteluprosessin kehittämisellä, riippuu kahdesta tekijästä: kuinka hyvin suunnittelusta vastuussa olevat henkilöt ovat ymmärtäneet suunnittelun luonteen ja suunnittelussa käyttöönotetut erilaiset käsitteet ja menetelmät kuinka tarkoi tuksenmukainen kehitetty käsitteistö ja järjestelmä on käytännön päätöksenteon kannalta. Yleisesti voidaan todeta, että kehitys kohti järjestelmällistä ja kokonaisval t ais ta yrityssuunnittelua läht i käyntiin 950-luvulld. Siinä voidaan havaita seuraavat vaiheet: budjetointi PTS eli pitkän tähtäimen suunnittelu yrityssuunnittelu

10 6 Budjetti, johon kustannuslaskennasta vähitellen katetuoton omaksumisen kautta siirryttiin, oli yleensä ja on pitkälle nykyhetkeenkin ollut ainoa kirjallinen dokumentti, jossa yritys esitetään toimivana kokonaisuutena. Budjetoinnille on tyypillistä se, että sna painopiste on yrityksen taloustoimen puolella. Suosituimman määritelmänsä mukaanhan budjetointi tarkoittaa suunnitelmien projisoimista taloudelliseen tasoon. Tämä tosiseikka on vaikuttanut siihen, että varsinaista liiketoimintaa koskevat toimintasuunnitelmat on laadittu vain siltä osin kuin budjetin laatimisen kannalta on ollut välttämätöntä. Täten suunnittelun ulkopuolelle ovat jääneet monet hyvinkin välttämättömät osa-alueet, kuten esim. tutkimus- ja kehitystoiminta, markkinointi ja henkilöstöhallinto. Toinen oleellinen piirre hudjetoinnissa on ollut se, että siinä suunnittelun aikajänne on ollut kategorisesti yksi kaienterivuosi. Useimmissa tapauksissa tämä aikajänne on ollut liian lyhyt. Toisaalta on myös monia tilanteita, jolloin jopa yksi kalenterivuosi on liian pitkä. 960-luvun puolivälissä tuli sysäys, joka pani alulle nykyisin vallitsevan suunnittelutoiminnan. Tällöin lisääntyivät myös erittäin voimakkaasti liiketoiminnan suunnittelua käsittelevä kirjallisuus, koulutus ja lehtikirjoittelu. Suunnittelusta tehtiin muotiasia. Samoihin aikoihin alettiin käyttää uutta suunnittelukäsitettä, PTS:ää eli oitkän tähtäimen suunnittelua. PTS:ssä lähdettiin siitä, että nimenomaan pidentämällä yritysten suunnittelun aikajännettä voidaan niiden toimintaa oleellisesti parantaa. Toinen seikka, jota PTS:n mukaantulon myötä alettiin korostaa, oli suunnittelun kokonaisvaltaisuujen huomioonottaminen. Kun siis budjetoinnin puutteena oli suunnittelun lyhytjänteisyys sekä raj oittuneisuus vain tiettyihin yrityksen osa-alueisiin, nämä seikat pyrittiin PTS:ssä korjaamaan. Erittäin oleellista mainitulle kehitysvaiheelle oli myös uusien suunnittelukäsitteiden ja -järjestelmien "esiinmarssittaminen". Juuri tällöin alettiin käyttää sellaisia käsitteitä kuin esim. strategia ja taktiikka.

11 7 Suunnittelun käytännön toteutus 960- ja 970-lukujen taitteessa srryttn seuraavaan muutosvaiheeseen, jota voidaan kutsua yrityssuunni tteluksi. Sille oli olennaista pyrkimys lyhyen Ja pitkän aikavälin suunnittelun yhdistämiseen yhdeksi kokonaisuudeksi. Kehitys oli nimittäin lähes poikkeuksetta johtanut siihen, että yrityksissä oli itse asiassa kaksi suunnittelujärjestelmää: budjetointi ja PTS. Oli luonnollista, että tuli pyrkiä vain yhteen suunnittelujärjestelmään, joka sisältäisi ainesosia sekä budjetoinnista että PTS:stä. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin, mitä tämä yrityssuunnittelu merkitsee käytännössä. Edellä esitetyt suunnittelun määrittelyt antavat jo viitteitä siitä, miten suunnittelu periaatteessa tulisi toteuttaa. ~äytännössä tarvitaan luonnollisesti yksi t yiskohtaisempia ohjeita. ~uitenkin on syytä korostaa, että ensimmäinen kävtännön ohje on iuuri edellä mainittu3cn peraatteellstcn sekko Jen mustamnen. Tarkoituksenmukaista suunnittelumenettelyä luotaessa joudutaan ottamaan kantaa siihen, miten pitkälle suunnittelua a äätöksentckoa lccnsä n rtään svstcmatsomaan. Vastaus tä än ysymy secn ratkaisee myös sen, millainen suunnittelun käsitteellinen malli otetaan käytännön suunnittelutyön perustaksi. Seuraavassa selostetaan menettely, joka on yleisesti soveltamiskelpoinen. Se on kirjoittajan käytännön suunnittc lutyössä muokkaama lähestymistapa, o h j a u k s e n r u n k o m a l i. Runkomallin pe ruselcmcntit, joilla operoidaan, yvat TAVOITTEET, TOl'.'-fE PITEET (KEINOT) ja ANALYYSIT ) Analyyseja, tavoitteita ja toimenpiteitä sekä niiden yhdistelmiä merkitseviä, eri yhteyksiss ä esitettyjä käsitteitä ovat mm. toiminta-ajatus, päämäärä, strategia, taktiikka, politiikka, toimintaperiaate, menettelytapa, toimintasääntö, PTS, budjetti. Nämä ovat "rekvisiittaa", jota voidaan ko Jta peruselementtien ympärille.

12 8 Suunnittelumenettely on sama, olkoonpa sitten k seessä koko vrt s, jokin or ansaat0 ksikkö tai v slö. un organsaat0 uvataan ana yysen A, tavoitteiden (TA) ja toimenpiteiden (TO) muodostamina "silmukoina", saadaan seuraava kokonaisasetelma: fa '\ TO _./TA i------'--"- ( A\ A~ TA TO / TO TA../ r- A~ ( TA TO.. / - - T - - ( A~ TA TO.. / ANALYYSIT jakautuvat kolmeen osaan: l. 2. Tunnistetaan ne yksikön (yksilön) kokonaistulokscn kannalta oleelliset alueet, suunnittclukohtcet, joihin suunnittelun päll0=" piste on kolljtstcttava. Määritellään suunnittclukohteittain suunsen nttelun ~;kkj~nn~. Tämä maärliytyy mukaan, kuin a pitkälle tarkastelu on mahdollista tai tarpeellista ulottaa. Se tarkoittaa, ettei suunnittelua sidota tiettyihin aikajänteisiin (esim, varsin yleisesti käytettyihin yhteen ja viiteen kalenterivuoteen), vaan asia harkitaan tapaus tapaukselta: Joitakin asioita, esim. monia metsätalouteen liittyviä tekijöitä, voi ja pitääkin tarkastella pitkällä aikavälillä, mutta joitaki n toisia asioita, kuten rahassa ilmaistuja laskelmia, voidaan usein käsitellä vain huomattavasti lyhyemmällä tähtäimellä.

13 9 3. Selvitetään suunnittelukohteittain menneisyyttä Ja tulevaisuutta edellä määritelty Jen aikajänteiden mukaisesti sekä nrkytilannetta. Etsitään vastaukset seuraaviin kysyiiiyj(siin: Mitkä ovat vahvat ja heikot puolet? Mitkä ovat tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhkatekijät? Mikä on enn~koidun suoritustasomme ja tulevaisuudessa välttämättömän ja/tai saavutettavissa olevan suorltustason välinen erotus? Vertailutietona on ennen kaikkea "ulkoinen maailma". Tyypillisiä analyyseja ovat esim. talousarviot sekä markkina- ja resurssitutkimukset. Suunnittclukohteiden tunnistamisen (analyysikohta ) lähtökohtana ovat toisaalta ne yleiset tcki~ät, joista jokaisen yrityksen on mcncstyäkscenuolehdittava, toisaalta ritykscn/ ksikön/vksilön toimialallc tunnusomaiset rteet. istettynä nm muo ostavat seuraavan matrisin, josta siis suunnittelukohteet ovat "löydettävissä": tuotteet ja markkinat resurssit - aineelliset - henkilö- - rahoitustuottavuus uudisteet vastuu sidosryhmis tä yksikön (yksilön) toimialan kuvaus TAVOITTEET määrittelevät toiminnan suunnan ja muodostavat arvointiperustan toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa. Täten tavoitteet oikein määriteltyinä ovat myös yksittäisen toimenpidepäätöksen kriteerejä. Tavoitteet määritellään kokonaistuloksen kannalta keskeisten tekijöiden osalta nn, että ne muodostavat toimivan kokonaisuuden.

14 0 Tavoitteet suunnitellaan tulosorientoituneesta eikä toiminto- ja tehtäväorientoituneesta ajattelusta lähtien. Seuraavat esimerkit kuvaavat näitä kahta ajattelutapaa: Tuotannon suunnittelu Kunnossapito Työntekijöiden koulutus Johdon koulutus Toimitusten valvonta Varastojen ohjaus ~yynnin edistäminen!2!2~2r!~~!2!~~! ~ Kapasiteetin käyttöaste ~ Tehollinen käyntiaika,_ Työvoiman tuottavuus -----;.. Johdon suorituskyky ---> Toimi tusvannuus - Varastojen kiertonopeus ~ Tuotteen A markkinaosuus Tavoitteet voidaan määritellä kvantitatiivisesti, kvalitatiivisesti, tietylle aikavälille tai vain tiettynä muutossuuntana tai tiettynä toivottuna tilanteena. Oleellista on tavoitteiden konkreettisuus. TOIMENPITEIDEN suunnittelu käsittää vaihtoehtojen etsmsen, kehittelyn ja vertailun. Toteutus tapahtuu tavoitteiden ja toimivallan puitteissa. Liikkumavaran säilyttämiseksi päätetään toimenpiteet niin myöhään ja sitovat toimintaohjelmat niin lyhyeksi ajaksi kuin on mahdollista pitkäjänteisyyttä ja kokonaisuutta menettämättä. Toimenpiteet voidaan ryhmitellä esim. seuraavasti: tuotanto, markkinointi, investoir.nit, tutkimus- ja kehitystyö, rahoitus, henkilöasiat, raaka-aineiden ja energian hankinta. Toimenpiteet liittyvät yhteen tai useampaan tavoitteeseen. Käytännön suunnittelutoimintaa kehitettäessä joudutaan ottamaan kantaa myös suunnitteluprosessin aikatauluun. Suunnitteluprosessi esitetään usein kuvaamalla vuosittaiset suunnittelutapahtumat eli "suunnittelukierros". Kiinteä aikataulu ei ole kuitenkaan läheskään aina sopusoinnussa suunnittelun peruspyrkimyksen kanssa. Jos ympäristömuutokset ovat nopeita, on yrityksen joka hetki oltava valmis uudelleensuunnitteluun. Suunnittelun lähtöimpulssina ei saa siten olla pelkästään kalenterakataulu, vaan myös tet~n suuruinen muutos ympärstöolosuhtessa tai ~rty sen oma päätös muuttaa tavoitteitaan tai toimenptetään.

15 P u u n h a n k i n n a n s u u n n i t t e u Seuraavassa oy)runkomallia sovellettu metsäteollisuusyrityksen koko puunhankinnan ( metsäosaston) ja edelleen yksittäisen hankinta-alueen (piirin) toiminnan suunnitteluun. Esimerkit ovat peräisin käytännöstä. Kun metsäteollisuusyritys kuvataan analyysien (A), tavoitteiden (TA) ja toimenpiteiden (TO) muodostamina "silmukoina", saadaan seuraava aseteima: Yritys taso r ( A TA TO / Metsäosasto,'A\ TA TO. / Hankintaalueet ) Metsäteollisuudella tarkoitetaan tässä toimialaa, johon sisältyvät puuraaka-aineen teollinen jalostaminen, tämän teollisuuden tuotteiden markkinointi sekä useimmissa tapauksissa myös metsätalouteen liittyvät tehtävät, so. puun kasvattaminen, korjuu ja kuljetus. Toimiala voi siten käsittää puun sekä kemiallisen että mekaanisen teollisuuden eri jalostusasteiset vaiheet.

16 2 Suunnittelutyön kytkemiseksi metsäteol l isuusyrityksen toimintakenttään on analyysien sekä tavoite- ja toimenpidemäärittelyn kohteiden valinnassa käytetty apuvälineenä seuraavaa matriisia: Metsiteollisuusyrityksen kuvaus reaaliprosessina yleinen tarkistus~~ lista!tuotteet ja markkinat!voimavarat - aineelliset - henkilö- - rahoitustuottavuus uudisteet [vastuu sidosryhmistä osto puunhankinta puun tehdasproses- myynnin ;korjuu : kuljetus käsittely sin eri vai- eri ' heet vaiheet ' ' ' ' ' ' ' ' i '! ' ' M e t s ä o s a s t o Seuraavassa on suunnittelutyön tuloksista esitetty vain anal yysien sekä tavoitte i den ja t oimenpiteiden J<öllfeet, mutta luottamuksellisuussyistä ei itse sisjltöä. Siinä ei ole myöskj5n ilmoitettu aikajänteitä, jotka vaihtelevat kohteittain. Tavoitteet ja toimenpiteet (kohteet). Puuraaka-aineen määrä - Hankinta kotimaasta - Ulkomaanpuu - Metsämaan hankinta - Metsäjätepuu - Hakkeen ja purun osto 2. Henkilöstö 3. Tuottavuus 4. Uudisteet S. Varastot - Vakinaisen/ kausivakinaisen henkilöstön määrä - Koneellistaminen korjuussa, kuljetuksessa ja metsänhoitotöissä - Tietojenkäsittely - Metsäjätepuun hankinta - Harvennus metsien puunkorjuu - Metsänhoidolli set kehittämistehtävät - Kokonaisvarasto - Pystyvarasto - Muu varasto

17 3 Hankinta-alueet (piirit) Aja B Analyysit (kohteet): ~!!!L~- Cpääj akona käytetty em. matriisin vaakarivejä). Kannattavuus =-ös!öiiin!ä - korjuukustannukset - kuljctuskustannukset puutavaran laatu - kuusitukki 2. ~arkkinat =-ösäiiivii- - mnjnkunta 3. Tuottavuus =-rystyiiiit!äiis - omat metsätraktorit - monitoimikone (Osa) - vesakontorjunta lentokoneella - taimiston perkaus raivaussahalla ~. lf-:nki lövoimavarat =-iiä~~iiiiiiiies!en-säännin varmistaminen - henkilöstön asenteet - työsuojelu - organisaatio =-ömät-mc!sät S. Aineelliset voimavarat _ - urakoitsijakalusto Piiri B (pääjakona käytetty cm. matriisin pystyrivejä). Osto --örgänisaatio - myyjäkunta - ostojärjestely - piirin suorittaman ostotomnnan suunnittelu, ohjaus ja valvonta L-~~!i~!~! - kuormauspaikkaluokitus - kuljetusten ajoitus ja suunnittelu - auto- ja traktorikalusto - kuorinta 3. Korjuu =-ömicn-koneiden tuotos - työvoima - omat tilat - puutavara~arastot 4. Omat tilat =-ömlen-tiiöjen tuotto - taimistonhoito - organisaatio ~:-~~b2!!~!~2i~~~~!!! - varanto - metsä\'arasto - kaukokuljctusvarasto?:_y!!!~~-!!~2!!lb~!!!! - metsien moninaiskäyttö

18 4 Tavoitteet ja toimenpiteet (kohteet): Piiri A LPää)äkona käytetty em. matriisin sekä pysty- että osittain myös vaakarivejä). Osto =-ö5t:öiiiäärä - ostohinta - myyjäkunta - pystymittaus - leimikon koko - mh-sopimukset ~~-!2ri~~ - korjuumä!.lrä - varanto - metsävarasto - korjuun ohjelmointi kuljetukseen - puutavaran laatu korjuukustannukset omat metsätraktorit - Osa -prosessori - työvoima - sopimusurakoitsijat - mittauksen tarkkuus ~~-!~!i«:!~~ - varastojen ikä - sopimuskuorma-autot - traktoriurakoitsijat - kuorinta - niputus - nippujen kunto - kuljetuskustannukset 4. Metsänhoito =-iiictsänfiöit:ö=organisaatio - taimiston hoito - maanparannuskaluston käyttö S. Henkilöstö :-köuiui:u5-)ä tiedotus - työvoimapolitiikka - hallinto - organisaatio - YD-kokeilu Piiri B (Pää}äkona käytetty em. matriisin pystyrivejä). Osto =-örgäni~aatio - myyjäkunta - oståjärjestely - piirin suoritta.. a ostotoiminnan suunnittelu, ohjaus ja valvonta - pystymittausleimikot - teholuvut - korjuuaika ~!.-~~U~!~~ - kuormauspaikkaluokitus - kuljetusten ajoitus - suunnittelu - auto- ja traktorikalusto kuorinta ~!._!2rj~u - omien koneiden tuotos - työvoima - omat tilat - puutavaravarastot 4. Omat tilat =-öiiiicn-tiiö}en tuotos - taimiston hoito - organisaatio 2!._!«:b!!Y~Tiv~~!~!~~!l - varastokrjanpto - tavoitejohtaminen Z!._yfia~!~~-~!~2~!Yb~! ~!e - su teet luonnonsuojelijoihin ja suureen yleisöön

19

20 A'\ ( TA TO~ A~- (Q,_/TA --L ( ~ A~ To TA... / ( TA TO. / M E T S X T E H 0 Opastinsilta 8 B, Helsinki 52

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996

Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti

Lisätiedot

TUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS

TUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS TUOTANTOTALOUDEN 25 OP OPINTOKOKONAISUUS 1 2 PROJEKTIN TAVOITE Projektissa kehitetään ja toteutetaan v. 2014-2015 aikana tuotantotalouden 25 op perusopintokokonaisuus viiden opintopisteen opintojaksoina.

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet 1 Esityksen sisältö: 1. Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle 2. Tiestön kunto 3. Toimenpidetarpeet 4. Äänekosken biotuotetehtaan puulogistiikka

Lisätiedot

Ennustamisesta suunnitteluun Mitä jos

Ennustamisesta suunnitteluun Mitä jos Ennustamisesta suunnitteluun Mitä jos RELEX - Toimitusketjunhallinnan seminaari 2014 22.1.2014 Mikko Kärkkäinen RELEX Oy Mitä ennustaminen on? Ennustaminen on suunnitelman kääntämistä toimintaohjeeksi:

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Strategiatyön malleja

Strategiatyön malleja : Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

Mertim Oy Tapio Sipponen 3.5.2005 1(6) MYYNNIN JA TUOTANNON BUDJETOINTI. Myynnin budjetointi

Mertim Oy Tapio Sipponen 3.5.2005 1(6) MYYNNIN JA TUOTANNON BUDJETOINTI. Myynnin budjetointi Tapio Sipponen 3.5.2005 1(6) MYYNNIN JA TUOTANNON BUDJETOINTI Myynnin budjetointi Myyntiä budjetoitaessa arvioidaan yhdessä myyntimääriä ja myyntihintoja tuoteryhmittäin tai tuotteittain. Asiakasbudjetit

Lisätiedot

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015

SIL 2020 STRATEGIA. Palvelut. v.1.0 12.10.2015 LUOTTAMUKSELLINEN SIL 2020 STRATEGIA v.1.0 12.10.2015 SIL2020 Strategia- ja Sääntömuutostyöryhmä Table of Contents: 1 Yleistä... 3 1.1 Strategiaprosessi... 3 2 Tavoiteasettelu... 4 2.1 Strateginen tavoite...

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät

Lisätiedot

Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014

Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014 Tarkkuutta tuotannon suunnitteluun ennustamisen kehittämisestä Jaakko Takala RELEX Tammiseminaari 22.1.2014 Konsernin rakenne 2012 Atria Oyj Liikevaihto 1 344 milj. Henkilöstö 4 898 (keskimäärin) Suomi

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Kiitos... 13 Esipuhe... 15 Kirjoittaja... 17 Johdanto: globalisaatio ja sen asettamat haasteet kansainvälistyville yrityksille...

Kiitos... 13 Esipuhe... 15 Kirjoittaja... 17 Johdanto: globalisaatio ja sen asettamat haasteet kansainvälistyville yrityksille... Sisällys Kiitos................................................ 13 Esipuhe.............................................. 15 Kirjoittaja............................................. 17 Johdanto: globalisaatio

Lisätiedot

Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi?

Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi? Mitä tehtävä koneyrittäjyyden edistämiseksi? puheenjohtaja Asko Piirainen, Koneyrittäjien liitto Sisä-Suomen metsäpäivä 2012, Jämsänkoski Perustiedot Koneyrittäjistä: energia-, maarakennus- ja metsäalan

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015

Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat. Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 1 Toimitusketjun hallinnan uudet kehityssuunnat Mikko Kärkkäinen Tammiseminaari 2015 2 Toimitusketjun suunnittelun uudet tuulet Muistinvarainen laskenta mullistaa toimitusketjun suunnittelun Välitön näkyvyys

Lisätiedot

Vaikutuskaavioiden ym. strukturointityökalujen

Vaikutuskaavioiden ym. strukturointityökalujen Vaikutuskaavioiden ym. strukturointityökalujen hyödyntäminen YVA- ja SOVA-arvioinneissa Jyri Mustajoki ja Mika Marttunen, SYKE IMPERIA-koulutustilaisuus Suomen ympäristökeskus, 25.9.2015 Järjestelmällinen

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Miksi 1080 kannattaa tehdä?

Miksi 1080 kannattaa tehdä? Liiketoiminta 1080 Miksi 1080 kannattaa tehdä? Kirkastettu kokonaiskuva yrityksen tavoitteista, strategiasta & ohjausjärjestelmästä Selkeä näkemys yrityksen strategiaohjauksen kehitysalueista Erottuva,

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta

Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Puuenergia metsänomistajan näkökulmasta Tampere 4.3.2013 Marko Mäki-Hakola Metsänomistajat Länsi-Suomi Metsänomistajaorganisaatio metsäenergian käytön edistäjänä 2 Tavoitteet ja mahdollisuudet ovat valtavat

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012 TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto Aiheita RTT tuottavuusselvitys Tuottavuuden osa-alueet Laatu osana tuottavuutta Väittämiä tuottavuudesta Toimenpide-ehdotuksia Tavoite ja menetelmä RTT tuottavuusselvitys

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ 2016: Maisterivaiheen haku, tuotantotalous

ENNAKKOTEHTÄVÄ 2016: Maisterivaiheen haku, tuotantotalous Tampereen teknillinen yliopisto 1 (5) ENNAKKOTEHTÄVÄ 2016: Maisterivaiheen haku, tuotantotalous Yleiset valintaperusteet Tuotantotalouden hakukohteessa kaikkien hakijoiden tulee palauttaa ennakkotehtävä.

Lisätiedot

Hevostalouden kannatteleva voima

Hevostalouden kannatteleva voima Hevostalouden kannatteleva voima Katariina Suvitaival 17.03.2011 Hevostutkimuksen päivä/ksu 1 Aiheen esittely Hevosala kasvaa - mihin se nojaa Koulutus TUKIPALVELUT Neuvonta Hallinto Tiedotus ERIKOISOSAAMINEN

Lisätiedot

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Sisällys Lähtökohta Osallistujat Tavoitteet Aikataulu Toimenpiteet

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Osaamisen lisäämisellä tukea kansainvälistymiseen PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Johtamistaidon Opisto JTO Elinkeinoelämän arvostetuin ja tunnetuin johtamiskouluttaja ja

Lisätiedot

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä

Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Laadun kehittämisestä businesshyötyjä Pekka Kantola, OBN, 2015 Tervetuloa kehittämään liiketoimintaa kanssamme LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISEN ASIANTUNTIJA Perinteiset ja teknologiatoimialat PROFESSIONAL Oulu

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kasvuyrityksen johtaminen (KASVU V 30 opiskelijaa) ja Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (MEKON II 25

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009

Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE. Järvenpää-talo 10.11.2009 Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta KUSTANNUSLASKENTAKOULUTUS YRITTÄJILLE Järvenpää-talo 10.11.2009 Tero Tyni, erityisasiantuntija, kuntatalous Puh 09 771 2246 Kunnan talouden ohjaus Kirjanpitopainotteisuus

Lisätiedot

Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija

Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija Suuren puuntoimittajan tietojärjestelmätarpeet Metsätieteen päivä 12.11.2014 Risto Laamanen Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija Metsähallitus tuottaa luonnonvara alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle

Lisätiedot

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta

Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti. 10.10.2014, MKR, HPO Metsäliitto Puunhankinta Yrittäjät ja Metsä Forest palvelukonsepti Metsähyvinvointi-ohjelma on matka kohden ihmisten ja koko alan hyvinvointia. Luottamusta osaamiseen, uskoa uudistumiseen ja motivaation merkitykseen. Pieniä tekoja

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen

Indikaattorit eli mittarit. Kepan verkkokurssi 2006. Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattorit eli mittarit Kepan verkkokurssi 2006 Jonna Haapanen ja Eija Mustonen Indikaattori on käsitteellinen tai numeerinen muuttuja, joka auttaa arvioimaan muutosta jossain asiantilassa, joko mittaamalla

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun

Lisätiedot

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen

Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpano ja Seuranta - CHAMP III työpaja Turku 27.10.2010 Pekka Salminen Toimeenpanon ja seurannan lähtökohtia Toimeenpano perustuu: Toimintasuunnitelmaan, Organisaatiorakenteeseen, Viestintään ja

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi)

Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Helena Lemminkäinen Johtava konsultti, Kevi Consulting Oy (www.kevicon.fi) Valt. tri (viestintä), Certified Business Coach Pitkä kokemus viestinnän johtotehtävistä, konsultointiapua viestinnän suunnitteluun,

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu Pilkeyrityksen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Timo Värre Jyväskylän ammattikorkeakoulu 1 Talouden hallinnan keskeiset osat Tulevaisuus Pitääkö kasvaa? KASVU KANNATTAVUUS Kannattaako liiketoiminta?

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

3.11.2004 1. Oy Leiras Finland Ab. Asiakassuuntautunut lääkeyhtiö

3.11.2004 1. Oy Leiras Finland Ab. Asiakassuuntautunut lääkeyhtiö 3.11.2004 1 Oy Leiras Finland Ab Asiakassuuntautunut lääkeyhtiö 2 Case Leiras Leiraksen muodon muutos Lääkemarkkinoiden muutos ja uusi strategia Johdon auditointi Mikä onnistui mitä olisimme voineet tehdä

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

strateginen johdon laskentatoimi

strateginen johdon laskentatoimi strateginen johdon laskentatoimi Esa Puolamäki strateginen johdon laskentatoimi Kasvuyrityksen liiketoiminnan ohjausmenetelmät Tietosanoma Copyright Esa Puolamäki ja Tietosanoma Oy Tietosanoma Oy Bulevardi

Lisätiedot

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry

Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Kannustava palkkaus ja palkitsemiseen 26.2.2014, V-S Teknologiateollisuus ry Teppo Virta asiantuntija Teknologiateollisuus ry Tuottavuuden kasvusta hyötyvät kaikki TOIMINNAN JA PROSESSIEN SUUNNITTELU OSAAMINEN

Lisätiedot

Johtamisen standardit mitä ja miksi

Johtamisen standardit mitä ja miksi Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

Johtaminen lähtee johtajasta; hyväksi maatilayrityksen johtajaksi voi kasvaa ja johtajuutta voi kehittää!

Johtaminen lähtee johtajasta; hyväksi maatilayrityksen johtajaksi voi kasvaa ja johtajuutta voi kehittää! Tulevaisuuden maatilan J JOHTAMINEN Johtaminen lähtee johtajasta; hyväksi maatilayrityksen johtajaksi voi kasvaa ja johtajuutta voi kehittää! Maatalouden tulevaisuusseminaari 4.10.2011, FARMI2020 hanke.

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi

Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Metsähallitus Oy, vaikuttaako muutos puumarkkinatilanteeseen? Hannu Virranniemi Yhtiöt Pölkky Oy Pölkky Metsä Oy OOO Karelia Wood Ulea Oy Kitkawood Oy Kajaaniwood Oy Taivalkosken Voima Oy Kuusamo Hirsitalot

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008

Elintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008 Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho Ylöjärven Ilves ry Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018 6.5.2015 Petri Puronaho Kertaus menneestä Mitä on tehty? Elokuu 2014: kolme tapaamista / alustusta Sähköinen

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 15: HUONEMYYNNIN MAKSIMOINTI http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut HINNOITTELUN VAIKUTUS HUONETUOTTOIHIN

Lisätiedot