Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola

Transkriptio

1 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola Puolivuosikatsaus Tilintarkastamaton

2 1 Toimintaympäristö Alkuvuonna 2012 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiolan toimintaympäristössä ovat korostuneet sekä euroalueen talouskriisi että Tapiola-ryhmän muutokset. Syvä talouskriisi on jatkunut Euroopassa. Euroalue on toistaiseksi välttynyt täpärästi taantumalta, vaikka talouden indikaattorit kääntyivät loppukevään aikana uudelleen selvään laskuun. Toukokuussa Kreikan poliittinen umpisolmu sekä Espanjan pankkikriisin kärjistyminen nostivat euroalueen järjestelmäriskit jälleen korkealle tasolle. Negatiivisista riskiskenaarioista syvä taantuma ja Euroopan rahaliiton hajoaminen ovat tulleet aiempaa todennäköisemmiksi. Euroalueen BKT:n supistuminen lähitulevaisuudessa on hyvin todennäköistä. Yhdysvalloissa työ- ja asuntomarkkinoiden elpyminen ovat toistaiseksi ylläpitäneet kuluttajien luottamusta ja kotimaisen kysynnän kasvu jatkui vuoden alkupuolella vahvana. Talouden uutisvirta oli Yhdysvalloissakin vuoden toisella neljänneksellä selvästi odotuksia heikompaa. Kehittyvät taloudet, varsinkin kehittyvä Aasia, ovat kärsineet odotettua enemmän Euroopan velkakriisistä. Kasvun hidastuminen Kiinassa ja muissa alueen vahvoissa talouksissa on ollut jopa hälyttävän voimakasta. Kiinan keskuspankin politiikassa tapahtui kevään aikana merkittävä muutos elvyttävään suuntaan, mikä voi osoittautua ratkaisevan tärkeäksi koko maailmantalouden kannalta. Suurista kehittyvistä talouksista Venäjän kasvunäkymät pitivät vuoden alkupuoliskolla parhaiten pintansa. Suomessa talouden suhdannekäänteet tapahtuvat noin puolen vuoden viiveellä muihin teollisuusmaihin verrattuna. Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä alkanut euroalueen talouskasvun heikkeneminen heijastunee Suomen talouteen toden teolla vasta vuoden 2012 jälkipuoliskolla. Suomessa työttömyys kääntyi kuitenkin jo alkuvuonna lievään nousuun. Eduskunta vahvisti kesäkuussa työeläkealan vakavaraisuusuudistukseen liittyvän lainmuutoksen, jonka mukaan riskiliikkeen heilahtelujen puskuriksi varattu tasoitusvastuu sekä vakavaraisuutta kuvaava toimintapääoma yhdistetään vakavaraisuuspääomaksi. Muutos tulee voimaan , jolloin finanssikriisin yhteydessä vuonna 2008 käyttöönotettu työeläkeyhtiöiden vakavaraisuutta vahvistanut poikkeuslaki päättyy. Helmikuussa Tapiola-ryhmä ja Lähivakuutus ilmoittivat yhdistymissuunnitelmastaan. Yhdistymisen tuloksena muodostuu vuoden 2013 alussa suomalainen finanssiryhmittymä LähiTapiola, joka on muun muassa Suomen suurin ja vakavaraisin vahinkovakuuttaja. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola toimii muodostuvan ryhmän työeläkevakuutuskumppanina. Kesäkuussa 2012 Eläke-Tapiolan hallitus päätti esittää kevään 2013 yhtiökokoukselle eläkeyhtiön uudeksi viralliseksi nimeksi LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö. Toistaiseksi yhtiön virallisena nimenä säilyy Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola. Markkinointinimenä käytetyn Eläke-Tapiolan tilalle otetaan vaiheittain käyttöön nimi LähiTapiola Eläkeyhtiö. Uusi nimi viestii siitä, että yhtiö toimii finanssitalo LähiTapiolan työeläkevakuutuskumppanina.

3 2 Vakuutus- ja korvaustoiminta Eläke-Tapiolassa oli kesäkuun lopussa TyEL-vakuutuksia kappaletta ( kpl 6/2011) ja niissä oli vakuutettuna henkilöä ( ). YEL-vakuutusten määrä jatkoi kasvuaan ja oli kappaletta (49 428). Maksutulo TyEL-vakuutuksista oli kesäkuun loppuun mennessä 667,2 miljoonaa euroa (655,9 milj. e) ja YEL-vakuutuksista 113,0 miljoonaa euroa (102,6 milj. e). TyELmaksutulo nousi edellisestä vuodesta noin kaksi prosenttia. YEL-vakuutusten maksutulon kasvu oli noin 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Nousuun vaikutti vuoden 2011 alusta voimaan tullut lakimuutos, joka lisäsi merkittävästi uusien YEL-vakuutettavien lukumäärää. Vakuutusten uusmyynti uusille alkaville yrityksille on ollut tuloksellista alkuvuoden aikana. Lisävoimaa uusmyyntiin on tullut Lähivakuutuksen myyntikanavasta, joka aloitti kesäkuun alussa yhteistyön Eläke- Tapiolan kanssa. YEL-vakuutusten uusmyynnin markkinaosuus on ollut vakuutusten lukumäärän mukaisesti laskettuna 25 prosenttia (21 %). TyEL:n uusmyynnin markkinaosuus vakuutusten määrässä mitattuna on pysynyt hyvällä tasolla 21 prosentissa (20 %). Vakuutuksenottajat voivat siirtää TyEL- ja YEL-vakuutuksensa yhtiöstä toiseen neljä kertaa vuodessa. Vuoden 2012 siirtoliikkeet ovat Eläke-Tapiolan TyEL-vakuutusten osalta olleet euromääräisesti tappiollisia. Viimeisin eli kesäkuun lopussa päättynyt siirtokierros oli vakuutuslukumäärän osalta positiivinen ja euromääräinen tappio oli hyvin pieni. YEL:n osalta kaikki kolme vuoden 2012 siirtokierrosta ovat olleet positiivisia. Kuluvan vuoden menestys eläkevakuutusten siirtoliikkeessä ratkeaa kuitenkin vasta vuoden viimeisellä siirtokierroksella, jolloin pääosa vakuutuksien siirroista yhtiöiden välillä tapahtuu. Eläke-Tapiola maksoi eläkettä kesäkuun lopussa henkilölle ( ). Eläkkeitä ja muita korvauksia maksettiin kuuden kuukauden aikana 743,1 miljoonaa euroa (716,4 milj. e). Uusia eläkehakemuksia käsiteltiin yhteensä kappaletta. Lisäksi käsiteltiin 488 uutta kuntoutushakemusta. Eläke-Tapiolan eläkehakemusten käsittelyajat olivat edelleen kilpailijoiden keskimääräisiä käsittelyaikoja selvästi paremmat. Käsittelyprosessien määrätietoisen kehittämisen avulla on onnistuttu nopeuttamaan kaikkien eläkelajien käsittelyaikoja merkittävästi. Eläkeyhtiöiden lähettämissä työeläkeotteissa on tänä vuonna ensimmäisen kerran eläkeoikeutta koskevat tiedot myös julkisen sektorin työsuhteista. Työeläkeotteen lähettämistiheyttä harvennetaan tästä vuodesta lähtien uuden lain mukaisesti. Ensi vuodesta alkaen eläkeyhtiöt lähettävät vakuuttamilleen henkilöille työeläkeotteen postitse joka kolmas vuosi. Eläke-Tapiolassa vakuutetut työntekijät ja yrittäjät voivat tarkistaa oman työeläkeotteensa sähköisessä eläkepalvelussa. Eläke-Tapiolan verkkopalveluja ja niihin liittyviä prosesseja on automatisoitu edelleen. Vakuutuksenottajille suunnatut palvelut ovat kattavat ja laajassa käytössä. Uusista vakuutushakemuksista jo yli 90 prosenttia saadaan sähköisesti. Työnantajien tekemistä ansioilmoituksista noin 94 prosenttia saadaan sähköisessä muodossa. Verkkopalvelun käyttö on lisääntynyt ilahduttavasti, mikä on mahdollistanut toimintojen merkittävän tehostamisen. Ansioilmoitusten käsittelynopeus ja vuosilaskentaprosessi on saatu vakiinnutetuksi hyvälle tasolle, minkä ansiosta asiakkaat saavat tiedon edellisen vuoden lopullisesta TyEL-maksusta aiempia vuosia nopeammin.

4 3 Sijoitukset Sijoitusmarkkinoita ovat alkuvuonna leimanneet erityisesti vallitseva euroalueen velkakriisi, huoli talouskasvun hidastumisesta sekä keskuspankkien toimenpiteet talouden elvyttämiseksi. Talouden uhkakuvista huolimatta osakemarkkinat ovat keskimäärin tuottaneet hyvin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Saksan korkojen lasku erittäin alhaiselle tasolle on tukenut sijoitustuottoja vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Keskuspankkien rahapolitiikka on jatkunut elvyttävällä linjalla ja inflaatioodotukset ovat olleet maltillisia. Myös talouden kasvuodotuksia on laskettu alkuvuoden aikana. Alkuvuoden markkinatuottojen kannalta Euroopan keskuspankin loppuvuodesta 2011 julkistama kolmivuotinen rahoitusohjelma pankkien likviditeetin turvaamiseksi oli merkittävä. Rahoitusohjelma johti voimakkaaseen riskillisten omaisuusluokkien elpymiseen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, mikä nosti osakkeiden ja yrityslainojen tuottoja. Osakemarkkinat kuitenkin laskivat toisella vuosineljänneksellä makrotalouden indikaattoreiden heikentyessä ja Euroopan velkakriisin pitkittyessä. Eurooppalaisia osakemarkkinoita kuvaavan Stoxx 600 -indeksin tuotto ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 5,2 prosenttia, OMX Helsinki -indeksin tuotto oli 0,2 prosenttia ja Yhdysvaltojen osakemarkkinoita kuvaavan S&P indeksin tuotto oli 9,5 prosenttia. Euro heikkeni Yhdysvaltojen dollaria vastaan ja sekä Saksan että Yhdysvaltojen valtionlainojen korot laskivat. Vuoden alussa Saksan 10 vuoden valtionlainan korko oli jo historiallisen alhaisella tasolla, mutta valtionlainakriisin seurauksena korkotaso jatkoi laskuaan. Eläke-Tapiolan sijoitusten tuotto kuudelta kuukaudelta oli 3,7 prosenttia. (0,2 % 6/2011). Rahamarkkinasijoitusten osuutta sijoitussalkussa pienennettiin. Sijoitusten likvidiyteen kiinnitettiin erityistä huomiota epävarmassa talousympäristössä. Osakkeiden osuus sijoituksista oli kesäkuun lopussa 28,1 prosenttia (33,6 % 6/2011). Hedge-rahastosijoitusten määrä kasvoi vuoden alkupuoliskolla ja oli 5,4 prosenttia sijoitusjakaumasta (2,3 % 6/2011). Eläke-Tapiolan korkosijoituksista parhaaseen, 6,7 prosentin tuottoon, ylsivät yrityslainasijoitukset (1,2 % 6/2011). Joukkovelkakirjalainojen tuotto oli 3,6 prosenttia (1,1 % 6/2011). Osakesijoitusten kokonaistuotto oli 7,1 prosenttia ( 1,3 % 6/2011). Huomioitavaa on, että kotimaisten osakesijoitusten tuotto jäi suurempien markkina-alueiden tuottoja alhaisemmaksi. Noteeratut osakesijoitukset tuottivat 6,8 prosenttia vuoden ensimmäisellä puoliskolla ( 2,2 % 6/2011). Noteeraamattomat suorat osakesijoitukset jatkoivat edelleen hyvää kehitystä vuoden 2011 arvonnousujen jälkeen. Niiden tuotto oli 13,0 prosenttia (17,7 % 6/2011). Noteeraamattomia osakesijoituksia tukee osakemarkkinoiden heilahteluista riippumaton vakaa ja nouseva tuloskehitys. Pääomasijoitusrahastojen tuotto oli 7,1 prosenttia (7,2 % 6/2011). Eläke-Tapiolan kiinteistösijoituksia on lisätty maltillisesti. Suorien kiinteistösijoitusten arvo ylittää jo miljardi euroa. Kiinteistöjen arvostuksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia kauden aikana ja niiden vuokratuotot jatkuivat vakaina. Sijoituksia kansainvälisiin kiinteistöpääomarahastoihin on myös kasvatettu harkiten ja niiden tuotot olivat viime vuoden tasoa. Suorat kiinteistösijoitukset tuottivat 2,2 prosenttia (2,9 % 6/2011) ja kiinteistöpääomarahastot 3,0 prosenttia (3,5 % 6/2011).

5 4 Tulos ja vakavaraisuus Eläke-Tapiolan kokonaistulos vuoden 2012 kuudelta ensimmäiseltä kuukaudelta oli 200,8 miljoonaa euroa ( 142,4 milj. e 6/2011). Sijoitusten käyvin arvoin laskettu tuotto oli 3,7 prosenttia (0,2 %). Sijoitustoiminnan tulos oli 195,7 miljoonaa euroa ( 126,5 milj. e), kun käyvin arvoin lasketuista sijoitustoiminnan nettotuotoista eli 335,3 miljoonasta eurosta vähennetään vastuuvelan tuottovaatimus, 139,6 miljoonaan euroa, sekä muut sijoitustoiminnan tulosta rasittavat erät, joista suurimpia ovat verot. Vastuuvelan tuottovaatimusta kasvatti osaketuottovaatimus, 17,1 miljoonaa euroa. Vuotta aikaisemmin osaketuottovaatimus oli 17,2 miljoonaa euroa negatiivinen. Vakuutusliike oli 2,8 miljoonaa euroa alijäämäinen ( 21,2 milj. e). Alijäämäisyys johtui siitä, että TyELvakuutusmaksun työkyvyttömyyseläkeosa on alalla määrätty arvioitua menoa pienemmäksi, jotta työeläkeyhtiöiden suureksi kasvaneita tasoitusvastuita saataisiin pienennetyksi. Maksujen luottotappiot olivat suunnilleen edellisvuoden tasolla ja jonkin verran suuremmat kuin vakuutusmaksun maksutappio-osa. Tasoitusvastuun perustekorko riitti kuitenkin kattamaan tämän tappion. Hoitokustannustulos nousi 7,9 miljoonaan euroon (5,3 milj. e). Liikekulut olivat 75,2 prosenttia hoitokustannustulosta (83,1 %). Hoitokustannusliikkeen tuloksen kasvu johtui pääosin liikekulujen alenemisesta noin kahdella miljoonalla eurolla. Yhtiön vakavaraisuusaste oli 24,6 prosenttia (27,5 %) ja vakavaraisuusasema eli toimintapääoma suhteessa vakavaraisuusrajaan oli 2,8 (2,6). Ilman tilapäisiä lakimuutoksia vakavaraisuusaste olisi ollut 19,6 prosenttia (22,4 %) ja vakavaraisuusasema 2,2 (2,1). Hallinto Hallituksen muodostavat seuraavat henkilöt: puheenjohtaja Harri Miettinen ja varapuheenjohtaja Ann Selin sekä jäsenet Aarne Hallama, Eeva-Liisa Inkeroinen, Kaija Kallinen, Asmo Kalpala, Jari Karlson, Timo Lindholm, Arto Okkonen, Heli Puura, Jari Sundström ja Penna Urrila. Hallituksen varajäseninä toimivat Harri Hietala, Harri Lauslahti ja Jorma Tilander. Yhtiökokouksessa Eläke-Tapiolan hallintoneuvoston erovuoroisista jäsenistä valittiin uudelleen Mia Harkko, Sauli Huikuri, Timo Jaakkola, Timo Lepistö, Otto Mikkonen ja Juha Ruohola. Uusina jäseninä hallintoneuvostoon valittiin Johanna Heikkilä, Tom Kaisla, Markku Koskinen, Keijo Tarnanen, Maija Tervonen ja Mika Varjonen. Hallintoneuvoston kokoonpano löytyy verkkosivuilta osoitteesta Hallintoneuvosto valitsi puheenjohtajakseen Ilkka Brotheruksen ja varapuheenjohtajaksi Kaarlo Julkusen.

6 5 Tulevaisuuden näkymät Työeläkeala Työeläkealalla vietetään kuluvana vuonna juhlavuotta. Työeläkelakien voimaantulosta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Suomalainen työelämä ja yhteiskunta ovat muuttuneet viimeisen 50 vuoden aikana monella tavoin. Suomalainen eläkejärjestelmä on mukautunut onnistuneesti muutoksiin nojautuen eläkejärjestelmän perusfilosofian mukaisesti järjestelmän kattavuuteen, ansiosidonnaisuuteen ja osittaiseen rahastointiin. Yksityisalojen työeläketurvasta on tehty akateemiset kriteerit täyttävä historiateos Ansioiden mukaan. Juhlavuosi huipentuu Eläketurvakeskuksen ja Työeläkevakuuttajat Telan järjestämään 50-vuotisjuhlaan elokuussa. Eduskunta vahvisti kesäkuussa 2012 vakavaraisuusuudistukseen liittyvän lainmuutoksen, jonka mukaan riskiliikkeen heilahtelujen puskuriksi varattu tasoitusvastuu sekä aitoa vakavaraisuutta kuvaava toimintapääoma yhdistetään vakavaraisuuspääomaksi. Muutos tulee voimaan , jolloin vuoden 2008 finanssikriisin yhteydessä laaditun, työeläkeyhtiöiden vakavaraisuutta vahvistavan poikkeuslain voimassaolo päättyy. Vakavaraisuuspääoman käyttöönotto mahdollistaa sen, että työeläkeyhtiöiden sijoitussalkkuihin ei tarvitse tehdä vakavaraisuusvaatimusten takia äkillisiä muutoksia, jotka voisivat aiheuttaa merkittäviä markkinahäiriöitä. Tasoitusvastuu on suuruudeltaan samaa tasoa kuin tilapäiseen poikkeuslakiin liittynyt tasausvastuusta toimintapääomaan luettu EMU-puskuri. Asiakashyvitykset maksetaan jatkossakin toimintapääoman perusteella. Työeläkeyhtiöiden kilpailua koskeva selvitys valmistui viime vuoden vaihteessa sosiaali- ja terveysministeriössä. Ministeriö pyysi alan toimijoilta lausunnot ja järjesti keskustelutilaisuudet selvityksestä kevään aikana. Ministeriössä valmistellaan hallituksen esitykset lakimuutoksiksi eläkeyhtiöiden hoitokustannusosan hinnoittelusta, asiakashyvityksistä ja työhyvinvointipalveluista. Työhyvinvointitoiminnan pelisääntöjen pikainen tarkentaminen olisi toivottavaa, jotta toimijoiden erilaiset menettelytavat eivät aiheuttaisi tyytymättömyyttä ja eriarvoisuuden tunnetta vakuutuksenottajien keskuudessa. Työmarkkinajärjestöt pääsivät keväällä sopuun kahdesta varhaiseläkkeisiin liittyvästä uudistuksesta, jotka liittyivät hallituksen laajempaan vakausohjelmaan. Vuoden 2014 alusta lähtien poistuu varhennettu vanhuuseläke, joka on mahdollistanut vanhuuseläkkeelle siirtymisen jo 62 vuoden ikäisenä eläkettä pienentämällä. Osa-aikaeläkkeen alaikäraja nousee samasta ajankohdasta lähtien 61 vuoteen aikaisemmasta 60 vuodesta. Nämä muutokset ovat osa kokonaistavoitetta, jonka mukaan keskimääräinen todellinen eläkkeellesiirtymisikä pyritään nostamaan 62,4 vuoteen nykyisestä 60,5 vuodesta vuoteen 2025 mennessä. Samassa työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa sovittiin, että eläkkeellesiirtymisiän nostoa varten tehdään kokonaisuudistus alkaen. Uudistuksessa otetaan tarkasteltavaksi käytännössä kaikki työeläketurvan kannalta keskeiset tekijät, kuten eläkeikä, eläkkeen määrän laskeminen, indeksikysymys, maksutaso, varhaiseläkejärjestelyt ja perhe-eläke. Tämän työeläkejärjestelmän kokonaisuudistuksen pohjaksi tehdään ylijohtaja Jukka Pekkarisen johdolla korkean tason selvitys. Kokonaisuudistuksen tärkein tavoite on löytää eläkejärjestelmästä ne kehityskohteet, joiden avulla voidaan pidentää työuria. Talousnäkymät Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana sijoitusmarkkinoilla näkyi usko talouden elpymiseen. Euroopan velkakriisin uusi kärjistyminen vuoden toisella neljänneksellä sai sijoittajat kuitenkin jälleen epäilemään talouden suuntaa, mikä näkyi maaliskuun lopulta alkaen riskipitoisissa omaisuusluokissa ajoittain voimakkainakin arvonlaskuina. Mikäli taantuma rajautuu Eurooppaan ja Kiinan talouskasvun dramaattinen hidastuminen kyetään estämään, maailmantalouden perustekijöiden pitäisi jatkossa suosia riskipitoisia omaisuusluokkia. Euroopan poliittisen päätöksenteon kankeus, rahaliiton hajoamisen uhka sekä riski globaalista taantumasta hämmentävät kuitenkin kokonaiskuvaa ja voimistavat varsinkin osakemarkkinoiden volatiliteettia. Myös korkomarkkinoilla tilanne on haastava, koska turvallisissa

7 6 sijoituskohteissa joudutaan hyväksymään negatiivinen reaalituotto. Monissa riskipitoisemmissakin kohteissa reaalinen tuotto-odotus on historiallisen alhainen. Suomen talouden lyhyen aikavälin suurimmat riskit tulevat valtaosin maan rajojen ulkopuolelta. Globaalin talouden ongelmat välittyvät viennin, rahoitus- ja hyödykemarkkinoiden sekä luottamusindikaattoreiden heikkenemisen kautta. Pitkän aikavälin näkökulmasta Suomen talouden suurimmat haasteet liittyvät väestön ikääntymiseen, julkisen talouden rahoituspohjan rapautumiseen sekä kilpailukykyyn. Erityisen ongelmallista on teollisen tuotannon erittäin hidas elpyminen vuoden 2009 jyrkän pudotuksen jälkeen. Suomen teollisuuden oma kustannuskilpailukyky sinänsä kestää vertailun esimerkiksi Saksaan, mutta koko taloudessa yksikkötyökustannukset ovat euroaikana nousseet selvästi Saksaa nopeammin. Julkisen sektorin ja palvelualojen alentunut kilpailukyky heikentää myös teollisten toimialojen toimintaympäristöä. Vientiteollisuuden näkymien merkittävä heikkeneminen kääntää kokonaistuotannon laskuun ja Tapiolan arvion mukaan Suomen talous supistuu 0,5 prosenttia vuonna Maltillisen elpymisen arvioidaan käynnistyvän vuoden 2013 alkupuolella. Kokonaistuotannon odotetaan kasvavan vuonna 2013 ainoastaan 0,5 prosenttia. Mikäli globaali investointikysyntä säilyy vaisuna ja euroalueen velkakriisin vuoksi edelleen heikkenee, Suomen teollisiin työpaikkoihin voi edelleen kohdistua huomattavaa vähennystarvetta. Keskimääräisen työttömyysasteen odotetaan vuonna 2012 nousevan 8,5 prosenttiin ja vuonna 2013 edelleen 9,0 prosenttiin. Matkalla kohti LähiTapiolaa Kuluva vuosi on Tapiola-ryhmän ja Eläke-Tapiolan tämänhetkisen strategiakauden viimeinen. Tulevaisuutta ja uuden strategian valmistelua ja toteutusta hallitsee Tapiolan ja Lähivakuutuksen yhdistyminen, joka työllistää myös eläkeyhtiön henkilöstöä. Yhdistyminen on suunniteltu saatavan valmiiksi kaikilta osin vuoden 2013 loppuun mennessä. LähiTapiolan vahvuus ovat itsenäiset alueyhtiöt, jotka ovat entistä lähempänä asiakkaita. Eläkeyhtiölle uusi LähiTapiola tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet entistä laadukkaampaan asiakkaiden työeläkeasioiden hoitoon. Työeläkevakuutukset tarjotaan entistä laajemman ja asiakaslähtöisemmän kanavan kautta finanssialan kokonaispalvelun osana. LähiTapiola tarjoaa toimivat finanssiratkaisut kaikille asiakasryhmille yksityishenkilöistä yrittäjiin, yrityksiin ja suurasiakkaisiin. Eläkeyhtiön näkökulmasta LähiTapiolan odotetaan tuovan kasvua varsinkin PK- ja yrittäjäsektorilla, joiden näkymät Suomessa ovat myönteiset. Uuden ryhmittymän entistä vahvempi paikallinen läsnäolo tuo mukanaan PK- ja yrittäjäsektoria palvelevan syvällisen asiakasymmärryksen.

8

9

10

11