Tarvitseeko maahanmuuttaja kulttuuriperintöopetusta?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tarvitseeko maahanmuuttaja kulttuuriperintöopetusta?"

Transkriptio

1 Tarvitseeko maahanmuuttaja kulttuuriperintöopetusta? helena korpela, erityisopettaja, suomi toisena kielenä -opettaja, mikkolan koulu Otsikko Tarvitseeko maahanmuuttaja kulttuuriperintöopetusta? herättää jo kysymysmuotonsa vuoksi vastakysymyksiä ja vastaväitteitä. Teema on selvästikin ajankohtainen, ja otsikko siinä suhteessa hedelmällinen. Onko siis epäselvää, tarvitseeko maahanmuuttaja kulttuuriperintöopetusta? Vai onko kysymys siitä, että asia kaipaa pohdintaa, käsitteet avaamista ja teema provosoiviakin kysymyksiä keskustelun käymiseksi? maahanmuuttaja, uussuomalainen vai jotain aivan muuta? Keitä ovat ne maahanmuuttajat, joiden mahdollinen kulttuuriperintöopetus on tarpeellista? Käytämme edelleen maahanmuuttaja -sanaa jonkinlaisena yleisterminä, eriytymättömänä viittauksena monenlaisiin ihmisiin ja ilmiöihin, eräänlaisena paremman puutteessa -käsitteenä. Kuvaavaa on oman työnimikkeeni muuttuminen parinkymmenen vuoden aikana. Työni sisältö ei juuri ole olennaisesti muuttunut, mutta olen aloittanut pakolaisopettajana, ollut sitten ulko- tai vierasmaalaisten opettaja, minkä jälkeen minusta tuli maahanmuuttajaopettaja. Nykyisin työskentelen oman näkemykseni mukaan eri kieli- ja kulttuuriryhmien tai eri kieli- ja kulttuuritaustaisten oppilaiden opettajana. Työnimikkeeni muuttuminen kertoo myös suomalaisen yhteiskunnan suhteen muuttumisesta maahanmuuttoon ja kansallisiin vähemmistöihin. Vieraasta on tullut osa suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttaja -käsitettä on pohdittu monissa yhteyksissä, ja sen ongelmallisuus on tunnettu. Suomeen tulee edelleenkin maahanmuuttajia, jotka mahdollisesti asuvat täällä jonkin aikaa ja muuttavat sitten pois. He ovat selkeästi maahanmuuttajia. Jotkin maahanmuuttajat tulevat Suomeen eri syistä ja jäävät tänne pysyvästi. Heistä tai niistä uusista kielellisistä ja kulttuurisista ryhmistä, joihin he haluavat kuulua, tulee vähitellen suomalaisia vähemmistöjä. Sekä yksilöiden että ryhmien muutoksen aika vaihtelee sekä subjektiivisista että yhteiskunnallisista syistä. Usein ensimmäinen uuteen maahan muuttanut sukupolvi tuntee olevansa vahvasti kiinni vanhassa kasvuympäristössään ja on eri tavoin kotoutunut uuteen yhteiskuntaan. Myös yhteiskunnan sopeutuminen uusien vähemmistöryhmien syntyyn ja niiden hyväksyminen osaksi muuttuvaa suomalaista yhteisöä vie aikaa. Toisen sukupolven maa- 20

2 hanmuuttajataustaisilla ihmisillä on luonnollisesti usein vanhempiaan tiiviimmät siteet maahan, jossa he ovat syntyneet ja kasvaneet, mutta heillä on silti ainakin lähipiirissään myös elementtejä toisesta kieli- ja kulttuuripiiristä. Joskus käytetään käsitettä uussuomalainen, joka kuvaa kahta puolta henkilön identiteetistä: hän on suomalainen, mutta hän tai hänen lähipiirinsä on muuttanut melko äskettäin Suomeen. Mielestäni tästä käsitteestä jää kuitenkin pois jotain olennaista, joka joissakin yhteyksissä kuvaa henkilöä ja hänen Suomelle tuomaansa pääomaa: kieli, kulttuuritausta. Useimmat suomenruotsalaiset pitävät itseään varmasti suomalaisina joka suhteessa, mutta haluavat myös nostaa esille itselleen tärkeän piirteen, äidinkielen, ja siksi käyttävät joissakin yhteyksissä suomenruotsalainen -käsitettä. Samoin saamelaiset ovat varmasti suomalaisia, mutta myös saamelaisia: heille tärkeä taustakulttuuri on erilainen, mahdollisesti myös äidinkieli. Näistä syistä voitaisiin mielestäni käyttää käsitteitä suomenkurdi, suomenvenäläinen tai suomensomali silloin, kun halutaan käsitellä erityisesti suomalaisia vähemmistöjä tai henkilöitä, joilla on tällainen kulttuurinen tausta. Otsikon kysymys muuttuisi silloin uudeksi: Tarvitsevatko Suomen vähemmistöt suomenvietnamilaiset, suomenruotsalaiset, suomenarabit kulttuuriperintöopetusta? Jäljelle jäisi toki myös kysymys: Tarvitsevatko maahanmuuttajat lyhytaikaisesti Suomeen tulleet ihmiset kulttuuriperintöopetusta? Asia on pohdinnan arvoinen, mutta vaatisi toisen foorumin. Tätä kysymystä pohdittaneen esimerkiksi Suomeen nyt perustettavan Eurooppa-koulun opetusta suunniteltaessa. kenen kulttuuriperintö? Otsikosta nousee myös kysymys, mitä tarkoitetaan kulttuuriperinnöllä tässä yhteydessä. Kenen, minkä ryhmän, millainen kulttuuriperintö? Tarkoitetaanko kulttuuriperinnön erilaisia osa-alueita, kuten kirjallisuutta, musiikkia, tanssia, arkkitehtuuria, kansanperinnettä? Tässä yhteydessä lienee olennaista, minkä ryhmän perinnöstä puhutaan. Onko suomalainen kulttuuriperintö kantasuomalaisen enemmistöyhteiskunnan kielellistä ja kulttuurista perintöä? Onko kyseessä suomenkielisten kantasuomalaisten perintö, vai otetaanko mukaan suomenruotsalaiset? Vai vielä saamelaisetkin? Onkin siis kysyttävä, mitä kuuluu suomalaiseen kulttuuriperintöön? Tai toisenlaisella tarkastelutavalla: onko Suomi kulttuurisesti homogeeninen ja monoliittinen? Voidaan myös kysyä, mitä kuuluu kulttuurisesti moninaisen Suomen kulttuuriseen perintöön? 21

3 22

4 Vantaalaisilla albanian-, kurdin-, somalin- ja venäjänkielen opettajilla sekä suomi toisena kielenä -opettajilla oli vuosina yhteinen hanke Suomen Kansallisoopperan kanssa. Hankkeen tarkoituksena oli antaa näiden kieliryhmien oppilaille mahdollisuus tutustua Kansallisoopperaan; niin taloon, eri työntekijäryhmiin kuin oopperaan taidemuotona. Kansallisoopperan työntekijät saivat puolestaan tietoa siitä, miten eri kieli- ja kulttuuritaustaiset oppilaat näkevät oopperan omin silmin, omista taustoistaan käsin. Hankkeen aikana yli sata lasta ja nuorta kävi ooppera- ja balettiesityksissä sekä tutustui oopperatalon kulissientakaisiin ihmeellisyyksiin. Ryhmien keskuudesta muodostettiin toimittajajoukko, joka haastatteli oopperan työntekijöitä ja tuotti kaksikieliset esitteet Kansallisoopperasta. Kuvassa venäjä-suomi -esitteen kansi, jonka kuvan on piirtänyt Hevoshaan koulun 6. luokan oppilas Ksenia Ivanova.

5 Kun suomalaista kulttuuriperintöä tarkastellaan lähemmin ja yksityiskohtaisemmin, ei varmaankaan ole epäselvää, että se muodostuu hyvin monenlaisista elementeistä, jotka ovat vaikuttaneet toisiinsa ja muuttuneet yhteisiksi. Suomalaisen kirjallisuuden olennainen osa ovat ruotsiksi kirjoittaneet kirjailijat, esimerkkinä vaikkapa Maamme-laulun sanoittaja Runeberg. Arkkitehtuurissa olemme ylpeitä Helsingin empirekeskustasta, jonka saksalais-venäläiset piirteet ovat saaneet elokuvantekijät kuvaamaan täällä Pietariin sijoittuvia kohtauksia. Kuvataiteilijamme ovat eläneet, työskennelleet ja saaneet vaikutteita maailmalta paljon ennen globalisaation aikaa. Suomen kulttuurista perintöä voidaan kuvata pikemminkin rajamaana idän, lännen ja arktisen jatkuvana sekoittumisena ja toisiaan rikastuttaneena kohtauspintana. Tähän alkuperäiskansamme saamelaisten ja kahden suuren kieliryhmän kielten, kulttuurien ja uskontojen historiaan, perinteisiin, tapoihin ja näkökulmiin liittäisin mielelläni mukaan myös lähialueiden lähikielten, kuten Tornionlaakson meänkielisten, Norjan kveenien ja Venäjän sukukieliämme puhuvien ihmisten kulttuuriperinnön. Entä sitten Suomen kulttuurisen moninaisuuden historia ja perinteet ovatko ne osa sitä kulttuuriperintöä, josta puhumme? Tässä pystyn vain lyhyesti raapaisemaan pintaa, mutta tämä perintö vaatii ehdottomasti lisää tilaa, tutkimusta, esillepääsyä, monipuolista keskustelua, taloudellista panostusta. Seuraava provosoiva kysymys on siten: Onko vähemmistöillä kulttuuriperintöä ja jos on, mitä se on? Romanien kulttuurinen ja kielellinen perinne, tavat, laulut, muisti ja muistot ovat vain joiltakin osin osa suomalaisen kulttuuriperinnön kaanonia. Ehkä musiikki on jossakin määrin murtautunut esille osaksi suomalaisuutena pidettyä perintöä. Tähän näkymättömissä oloon ovat varmaankin vaikuttaneet romanivähemmistön suhteellinen pienuus ja romanien oma halu säilyttää kulttuurinsa poissa valtaväestön estradeilta, mutta varmasti sitäkin enemmän romanien usein konfliktien värittämä keskinäissuhde valtaväestön kanssa ja yhteiskunnan vahvasti syrjivät rakenteet romaniväestöä kohtaan. Esiintyykö suomalaisissa oppikirjoissa romaneja ja romanikulttuuria? Opetetaanko lapsia pienestä pitäen tuntemaan romanikulttuuria perintönä, joka on elänyt täällä jo 500 vuotta? Myös Suomessa jo pitkälti toistasataa vuotta eläneiden tataarien ja juutalaisten uskonnollinen perintö on ollut poissa laajasta yleisestä tietämyksestä viime vuosiin saakka. Kuitenkin Suomella olisi ollut paljon ammennettavaa oman 24

6 muslimiväestömme elämästä ja kulttuurista. Meillä olisi esimerkiksi ollut hyvät valmiudet ottaa vastaan islaminuskoisia maahanmuuttajia, jos tataarien kulttuuriperintö olisi ollut tiiviimmin osa suomalaisen yhteiskunnan yhteiseksi hyväksymää kulttuurista perintöä. Suomen vanhojen venäläisten vuosisatainen perintö on ollut lähellä katoamista mutta on nyt saanut uutta voimaa maahanmuuttajista. Venäjänkielinen vähemmistömme tulee kasvamaan ja kehittymään omanlaisekseen. Sillä on paljon potentiaalia ja aktiivisuutta jo nyt mutta miten sujuu keskustelu valtaväestön kanssa? Onko valtaväestö valmis viimeinkin karistamaan harteiltaan isonvihan, pikkuvihan, sortovuosien, toisen maailmansodan ja ties minkä pölyisten historiallisten taakkojen painolastin ja katsomaan venäjänkielisen vähemmistömme perintöä ja tulevaisuutta uusin silmin? Nyt Suomeen on muodostumassa uusia, pysyviä vähemmistöjä, esimerkkeinä suuret somalinkieliset, vironkieliset, arabinkieliset, albaniankieliset, kurdinkieliset, turkinkieliset, vietnaminkieliset ja kiinankieliset ryhmät. Heidän kielellisen ja kulttuurisen perintönsä kohtaaminen valtaväestön kanssa on tulevaisuuden suuria kysymyksiä. Merkittävää tulee olemaan, millä tavalla suhtaudumme näiden ryhmien todellisiin mahdollisuuksiin säilyttää, kehittää ja arvostaa omaa kulttuurista perintöään. Maailmalla on runsaasti esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun vähemmistöjen kulttuureja ei yhteiskunnassa pidetä arvokkaina ja koko yhteiskuntaa rikastuttavina elementteinä. Monia vähemmistöjä on leimannut häpeä, vähättely ja tarve kätkeä tai irtisanoutua omasta kielestä ja taustasta. Esimerkin voi ottaa myös läheltä, lähihistoriasta. Vielä viitisenkymmentä vuotta sitten suomen kielen osaaminen oli häpeä, sen puhuminen kielletty koulutunneilla ja suomalainen nimi leimasi ihmisen huonommaksi Tornionlaaksossa tosin Ruotsin puolella. Tällainen kohtelu saa aikaan vakavia seurauksia sekä yksilössä että yhteiskunnassa. tunnemmeko ja tunnustammeko oman perintömme? Suomella on kulttuurisesti monimuotoinen historia, nykypäivä ja tulevaisuus. Suomalaiset ovat kautta aikojen muuttaneet, lähteneet siirtolaisiksi samoista syistä, jotka ovat nykyisten globaalien muuttoliikkeiden taustalla. Suomesta on lähdetty leivän perässä, köyhyyden ja työttömyyden ajamina, paremman tulevaisuuden ja toimeentulon toivossa, houkuteltuina töihin muille maille, sotien ja ympäristökatastrofien vuoksi, poliittisina pakolaisina, rakkauden vieminä. Suomesta on 25

7 lähetetty noin sotalasta yksin tuntemattomiin oloihin. Sotalasten kohtaloita on viime aikoina ryhdytty purkamaan, mutta meillä on yhä kaapissa monta luurankoa. Eräs kipeä, hyvin vähän yhteisessä keskustelussa ollut kysymys on, millaiset todella olivat toisen maailmansodan aikana Karjalasta siirtyneen väen näkökulmasta heidän ja kantaväestön suhteet, tunteet, tavat, riidat, avioliitot koko elämän kirjo. Meillä olisi oman historiamme vuoksi todellakin hyvät eväät ottaa vastaan uutta väkeä ja käydä dialogia heidän kanssaan enemmistöjen ja vähemmistöjen keskinäisistä suhteista, kulttuurisesta moninaisuudesta ja tulevaisuuden haasteista. Kysymys onkin, tunnemmeko ja tunnistammeko me oman historiamme ja perinteemme, vai onko meillä tapana tarkastella sitä kapea-alaisesti, silmälaput silmillä? millaista kulttuuriperintöopetusta? Lopuksi on kysyttävä, millaista kulttuuriperintöä opetetaan ensinnäkin valtaväestölle ja toiseksi kulttuurivähemmistöillemme? Opetetaanko valtaväestö tuntemaan ja ymmärtämään koko suomalaista kulttuurista monimuotoisuutta? Opitaanko ymmärtämään, että tämä perintö on meidän kaikkien yhteistä omaisuutta? Opetetaanko vähemmistöille vain kapeasti ymmärrettyä suomalaista enemmistöyhteiskunnan kulttuuriperintöä ja unohdetaan, että myös vähemmistöillä on omaa, erityislaatuista perintöä, jonka tunteminen ja arvostaminen on heille aivan yhtä tärkeätä kuin suomenkieliselle tuntea omakielistä perintöään? Vähemmistöt ovat aina yhteiskunnassa heikommassa asemassa, joten heidän kulttuurisen perintönsä arvostus on erityisen merkittävä asia sekä vähemmistöille itselleen että yhteiskunnan enemmistölle, jotta se välttäisi silmälaput, oivaltaisi moninaisuuden rikkauden ja näin vähentäisi syrjinnän ja rasismin kasvualustaa. Voidaan kysyä myös, mikä on tapamme opettaa? Opetammeko erityisesti peruskoulussa, jossa luodaan perustaa kulttuuriselle tiedolle ja ymmärrykselle, ylhäältä alas, valtakulttuurin hegemoniasta vähemmistöille? Vai opetammeko arvostaen, tasaveroisina, dialogia käyden? Olemmeko varmistaneet, että maailmallakin ylistetyssä, laadukkaassa taiteen perusopetuksessamme, musiikkikouluissa, sanataidekouluissa, kuvataidekouluissa ja tanssin perusopetuksessa on paikka Suomen monimuotoiselle kulttuuriselle perinnölle ja myös vähemmistötaustaisille lapsille ja nuorille eikä heitä opeteta pelkästään valtakulttuurista, vaan myös heidän lähimmistä taustoistaan käsin? 26

8 kulttuuriperintöopetusta tarvitaan! Suomalainen monimuotoisuus on ollut eri tavoin aina olemassa, se vahvistuu koko ajan. Se on merkittävää pääomamme, jota tulisi huolella vaalia. Suomi tarvitsee kulttuurisen monimuotoisuutensa historian, keskinäissuhteiden, ideologioiden, taiteen ja arkielämän tapojen tutkimusta, näkyväksi tekoa ja esille nostoa. Suomen vanhat ja nykyiset vähemmistöt tulee saada mukaan tähän keskusteluun tasaveroisina kumppaneina joka suhteessa, huomioiden myös näiden kulttuuriperinnön kehittämiseen suunnatut taloudelliset tuet. Kulttuurisen monimuotoisuuden taide- ja kulttuuriperintö kuuluu kaikille; maailmanperintö kuuluu kaikille, Suomen eri kieli- ja kulttuuriryhmien, sekä enemmistön että vähemmistöjen, perintö kuuluu kaikille dialogi näiden kesken rikastuttaa kaikkia ja muuttaa kaikkia. Suomen kieli- ja kulttuurivähemmistöt tarvitsevat kulttuuriperintöopetusta, oman perinteensä opetusta ja suomalaisen kulttuuriperinnön kaanon tarvitsee tuuletusta, keskustelua ja väittelyä.

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18

Sisällys. Johdanto... 11. I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17. 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Sisällys Johdanto... 11 I Monikulttuurisuus ja maahanmuutto...17 1 Maastamuutto Suomesta ja maahanmuutto Suomeen... 18 Siirtolaisuus ja maastamuutto Suomesta... 18 Maahanmuutto Suomeen...23 Mitä monikulttuurisuus

Lisätiedot

Suomen kulttuurivähemmistöt

Suomen kulttuurivähemmistöt Suomen kulttuurivähemmistöt Toimittajat: Marja Hiltunen SUB Göttingen 211 698 288 2000 A 30295 Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 72 Helsinki 1997 Esipuhe 7 1. Suomi kulttuurialueena 11 1.1. Uralilainen

Lisätiedot

yhdessä oppimaan MONIKULTTUURISEN KULTTUURIPERINNÖN OPETTAMISEEN

yhdessä oppimaan MONIKULTTUURISEN KULTTUURIPERINNÖN OPETTAMISEEN OPAS yhdessä oppimaan MONIKULTTUURISEN KULTTUURIPERINNÖN OPETTAMISEEN Toimittanut Marja Laine yhdessä oppimaan opas monikulttuurisen kulttuuriperinnön opettamiseen Toimittanut Marja Laine Suomen Tammi

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

Etnopolitiikkaa Ruijassa

Etnopolitiikkaa Ruijassa Marjut Anttonen Etnopolitiikkaa Ruijassa Suomalaislähtöisen väestön identiteettien politisoituminen 1990-luvulla SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA HELSINKI Sisällys Saatteeksi 11 Johdanto 17 OSA YKSI: KOHTEENA

Lisätiedot

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Oman äidinkielen opetus Tiedote 13/2015 www.oph.fi valtionavustusta enintään

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.

Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10. Suomalaistuuko islam? Islamilaistuuko Suomi? Husein Muhammed Lakimies, tietokirjailija Luetaan yhdessä -verkosto Hyvinkää 15.10.2011 Väite1: islam suomalaistuu Eurooppalaisiin, varsin maallistuneisiin

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö Kielenhuoltoseminaari 10.4.2015 Tukholmassa Ylitarkastaja Maria Soininen Oikeusministeriö, Helsinki 1 Kielelliset oikeudet Suomessa Suomen perustuslain 17 : Oikeus

Lisätiedot

Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla vähentää rasismia?

Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla vähentää rasismia? Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla Vesa Puuronen Oulun yliopisto vesa.puuronen@oulu.fi Vesa Puuronen Oulun yliopisto 2013-09-05 Voiko kunnan kulttuuripolitiikalla Sisältö Johdanto Rasismit -näkökulmasta

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014. etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Lahden kv-syyspäivät 12.11.2014 etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin Paula Mattila, OPS-osuus! Opetushallitus Perusopetuksen ops-perusteiden

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus. 28.9.2010 henry hedman

28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus. 28.9.2010 henry hedman 28.09.2010 Henry Hedman tutkija - Kotus 28.9.2010 henry hedman 1 Amerikan intiaanin ajatus kielestään: Puhun rakasta kieltäni, siksi kuka olen. Opetamme lapsillemme kieltämme, koska haluamme heidän tietävän

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri 18.11.2014 Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut Annukka Muuri 18.11.2014 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat Maahanmuuttajaoppilaiden määrä on kasvanut seitsemässä vuodessa noin

Lisätiedot

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori

ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto

Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa. Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Maahanmuuttajataustaiset nuoret Eiran aikuislukion peruskoulussa Yhdessä koulutustakuuseen 27.10.2015 Uudenmaan liitto Peruskoulu osana Eiran aikuislukiota Peruskoulu toimii yleissivistävässä ympäristössä.

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

USKONTO. Oppiaineen tehtävä

USKONTO. Oppiaineen tehtävä 1 USKONTO Oppiaineen tehtävä Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää oppilasta opiskeltavaan uskontoon ja sen monimuotoisuuteen,

Lisätiedot

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs

Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Kulttuuriset käytännöt opetuksessa ja oppimisessa Marianne Teräs Esitys koulutuksessa: Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus, 20.3.2009 Opetushallitus Esityksen sisältö Lähestymistapoja kulttuuriin ja

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA IISALMI

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA IISALMI MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA IISALMI 2007 2008 SISÄLLYS 1. Arvopohja... 3 2. Opetuksen järjestäminen koulussa / kunnassa... 3 3. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisen oppilaan ja vanhempien

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA

KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA KARHUKUNNAT KANSAINVÄLISYYS PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMISSA Kuva: Ville Asuma, Friitalan koulu, Ulvila. SataGlobalin kuvataidekilpailu 2002, I palkinto, 1. 2. lk. KANSAINVÄLISYYS Ote tasavallan presidentin

Lisätiedot

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen?

TERVETULOA KANTELEESEEN. Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? TERVETULOA KANTELEESEEN Oletko suomenkielinen ja sinulla on pieniä lapsia? Haluatko turvata lapsesi kaksikielisen kehityksen? SUOMENKIELINEN PÄIVÄKOTI KANTELE Haningen kunnalla on oma suomenkielinen esikoulu.

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa

Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa Monikulttuurisuus ja moninaisuus kasvatuksessa EDUCA 2014 Heini Paavola, PkO, EO, KT Kasvatuksen ja koulutuksen keskeinen tavoite on pyrkimys hyvään kasvatukseen ja opetukseen. Millaista on hyvä kasvatus

Lisätiedot

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet

Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Muiden kieliryhmien kielelliset oikeudet Perustuslain 17 :ssä säädetään myös muiden kuin kansalliskieliä käyttävien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Pykälässä mainitaan erikseen

Lisätiedot

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Monikulttuurinen kouluyhteisö Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) L2 Kulttuuristen merkitysten tunnistaminen, arvostaminen Oman kulttuuri-identiteetin

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 Punkalaidun

MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 Punkalaidun MONIKULTTUURISUUSTAITOJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2010 Punkalaidun 1. JOHDANTO 1.1. Taustaa Punkalaitumen kunnassa on n. 3300 asukasta. Esi- ja perusopetusikäisiä on 357, joista maahanmuuttajataustaisia

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015

HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 HAAPARANNAN KUNNAN OHJELMA KANSALLISILLE VÄHEMMISTÖILLE JA VÄHEMMISTÖKIELILLE 2015 Kunnanvaltuuston hyväksymä 2015-04-13, 58 INNEHÅLLSFÖRTECKNING Sida 1 TAUSTA 1 2 KIELEN MERKITYKSESTÄ 2 3 NEUVONPITO JA

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 39. 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa 11.11.2014 Sivu 1 / 1 4579/12.01.00/2014 39 Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli,

Lisätiedot

Ostoskassit pullollaan miten kehittää

Ostoskassit pullollaan miten kehittää Ostoskassit pullollaan miten kehittää opettajan valmiuksia maahanmuuttajan kohtaamisessa? Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisöss ssä 22.-23.11.2007 23.11.2007 FL Heidi Vaarala Jyväskyl skylän

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Opettajien erikoistumiskoulutus: Monikulttuurisuus opetustyössä 30 op

Opettajien erikoistumiskoulutus: Monikulttuurisuus opetustyössä 30 op Opettajien erikoistumiskoulutus: Monikulttuurisuus opetustyössä 30 op Opetussuunnitelma 2016 2017 Koulutus toteuttaa Valtioneuvoston asetuksessa 1439/2014 määriteltyjä erikoistumiskoulutuksen yleisiä tavoitteita.

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011

Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011 Maahanmuuttajat ja työmarkkinat ALIPI-hankkeen loppuseminaari 23.3.2011 annika.forsander@helsinki.fi Maahanmuutto muokkaa kaupunkeja Maahanmuutto ja maahanmuuttajaväestön kasvu yksi keskeisimmistä kaupunkien

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1

Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri. 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Yhteinen arki Islam ja suomalainen kulttuuri 3.11.2011 muslimit Suomessa 1 Islam ja muslimit Islam 600-luvulla Arabian niemimaalla syntynyt monoteistinen uskonto Seuraajia, muslimeja, n. 1,5 miljardia

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

- rasisminvastaisuus ja nuorisotyö. Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi

- rasisminvastaisuus ja nuorisotyö. Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi Maailmaan mahtuu - rasisminvastaisuus ja nuorisotyö Leena Suurpää Nuorisotutkimusverkosto k leena.suurpaa@nuorisotutkimus.fi Rasisminvastaisuus yhteiskunnan muutoksen voimana Nuorisotyön kielioppi: hiljainen

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola

MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA. Kevään karnevaalien aloituspäivänä Turun normaalikoulu Marjut Kleemola MAAHANMUUTTAJANUORI LUKIOSSA Kevään karnevaalien aloituspäivänä 11.11. 2009 Turun normaalikoulu Marjut Kleemola VIERASKIELISIÄ Lukiokoulutuksessa (2006) koko maassa 3248 Norssissa 2006: 35 2009: 43 Ammatillisessa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa

Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Kansainvälisyyttä Yyterissä 5.-6.9.2013 Miten kansainvälisyys ja globaalit haasteet näkyvät opetussuunnitelmauudistuksessa Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen rakenne-

Lisätiedot

Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä

Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä Monikulttuurisesta interkulttuuriseksi Pirjo Mikkola TNK 3c&englanti & monikulttuurisuusryhmä Luokkatyön näkökulma 3c-luokka: L, M, S, B, I, L, S, E, A, E, J, L, M, J, L, K, S 17 oppijaa 11 suomalaistaustaista,

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015

Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Lahden englanninkielisten luokkien (0 9) toimintaperiaatteet Tiirismaan koulussa lukuvuonna 2014 2015 Tiedote vanhemmille Lahden englanninkieliset luokat 0-9 Lahden englanninkieliset luokat toimivat Tiirismaan

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS

Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Kielen hallitseminen on muutakin kuin sanojen osaamista MODERSMÅLSCENTRUM I LUND LUNDIN ÄIDINKIELIKESKUS Äidinkieli oppimisen perusta ja yhdysside Monella Lundin kunnan nuorella on muu äidinkieli kuin

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT neljässä erityiskoulussa

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT neljässä erityiskoulussa MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT neljässä erityiskoulussa Väitöskirjatutkimus, 2007 Annele Laaksonen Turun yliopisto, Kasvatustieteiden tiedekunta / Turun normaalikoulu Oma lähtökohta tutkimukseen - Monikulttuurinen

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto

Ilmiökeskeinen pedagogiikka. Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiökeskeinen pedagogiikka Hannele Cantell Dosentti Aineenopettajan koulutuksen johtaja OKL, Helsingin yliopisto Ilmiöperustaisuus oppiaineperustaisuus, esimerkkinä globalisaatio Oppiaineittainen oppiminen

Lisätiedot

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta

Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Tiivistelmä toimintasuunnitelmasta Johdanto Karlskogan kunta kuuluu suomen kielen hallintoalueeseen vuodesta 2012 lähtien. Kunta hyväksyi vähemmistölain velvoitteet tehdessään päätökseen liittymisestä

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015

LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 LAPSI JA NUORI KOULUN KESKIÖSSÄ VAI KOULU LAPSEN JA NUOREN ELÄMÄN KESKIÖSSÄ? Maija Lanas Kokkola 23.9.2015 On tärkeää kiinnittää huomiota niihin lapsiin ja nuoriin, jotka eivät näytä osallistuvan. Sen

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista.

Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Yksi univormu, monta erilaista suomalaista. Tarvitsemme toisiamme. www.mil.fi Itsenäisyyttä puolustaen, tasa-arvoisesti toimien. Puolustusvoimien tehtävänä on paitsi maamme alueiden valvonta ja alueellisen

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot