MUSTANKORKEA OY Vuosikertomus ja ympäristöselonteko 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUSTANKORKEA OY Vuosikertomus ja ympäristöselonteko 2006"

Transkriptio

1 - Me mustankorkealaiset tiedostamme oman toimintamme ympäristövaikutukset ja ne kohteet, joissa on vielä kehitettävää. Paljon on tehty, mutta kehitystyö on jatkuvaa, kertoo Mustankorkean palvelupäällikkö Piia Aho. Kysy lisätietoa ympäristöasioista: MUSTANKORKEA OY Vuosikertomus ja ympäristöselonteko 2006 käyntiosoite: Ronsuntaipaleentie 204 postiosoite: PL 22, Jyväskylä puh. (014) fax. (014) Sähköposti: Mainostoimisto Dot 2007

2 Sisällys Ympäristöselonteon vahvistamispäätös Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FIN-V-001) tarkastanut Mustankorkea Oy:n ympäristöjärjestelmän ja EMAS-selonteon tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu , että ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteko täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 761/2001 vaatimukset.. 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS - katse tulevaisuuteen 4 2. MUSTANKORKEA OY - keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä uudistuksia 6 3. UUDISTUKSIA KESKEISET JÄTTEENKÄSITTELYPROSESSIT YMPÄRISTÖ ARVOSSA! RISKITILANTEET JA POIKKEAMAT YMPÄRISTÖTIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ TUTKIMUS JA KEHITYS - mukana ympäristöteknologian kehittämisessä HENKILÖSTÖ TALOUDEN TUNNUSLUKUJA 34 LIITE 1 Lyhenteet ja käsitteet 36 LIITE 2 Mustankorkean tunnusluvut

3 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS - katse tulevaisuuteen Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot on varauduttava aikaa myöten siirtämään toisaalle. Nykyinen alue tulee käymään riittämättömäksi jätteenkäsittelytoimintoihin ja lähiympäristön maankäyttötarpeet ovat tuoneet painetta toimintojen siirtämiseksi. Alueen vuokrasopimus Jyväskylän kaupungin kanssa päättyy vuoden 2017 lopussa. Uuden käsittelyalueen lupa-asiat, kaavoitus, suunnittelu ja toteutus ovat aikaa vievä prosessi, joten ratkaisu uuden alueen sijaintipaikasta olisi saatava mahdollisimman pian. Yksi Mustankorkean yhdeksännen toimintavuoden 2006 merkittävimmistä asioista oli uuden jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikkojen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja vertailun suorittaminen. Menettelyä edelsi Keski-Suomen liiton tekemä laaja sijoituspaikkavertailu, jonka perusteella liitto hyväksyi kolme vaihtoehtoista aluetta jatkosuunnitteluun: Mörkökorpi Laukaan Lievestuoreella, Vahtivuori Petäjäveden Kintaudella ja Seivässuo Jyväskylän maalaiskunnassa lähellä Toivakan kunnan rajaa. Mustankorkean hallituksen valinta päätyi Mörkökorven alueeseen, joka YVA-menettelyn ja sijoituspaikkavertailun perusteella osoittautui kokonaisuuden kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi. Hanketta on ryhdytty viemään eteenpäin käynnistämällä yleissuunnitelman ja ympäristölupahakemuksen laatiminen. Sijoituspaikan merkitseminen maakuntakaavaan ei ole kuitenkaan edennyt samassa tahdissa. Toivottavasti yleissuunnitelma ja ympäristölupahakemus antavat tarvittavaa lisätietoa myös laadittavaa vaihemaakuntakaavaa varten. Mustankorkealle valmistui viime vuoden aikana hyötyjätteiden käsittelyterminaali. Terminaaliin vastaanotetaan keräyspaperia, - kartonkia ja -pahvia sekä energiana hyödynnettäviä jakeita. Hyötyjätteet paalataan ja materiaali toimitetaan teollisuuden raakaaineeksi. Materiaalien hankkimiseksi ja edelleen toimittamiseksi Mustankorkea solmi yhteistyösopimukset Paperinkeräys Oy:n, ISS Palvelut Oy:n ja HFT Network Oy:n kanssa. Yhteistyöryhmittymä tarjoaa kohteen mukaan räätälöityjä kiinteistö- ja jätehuollon kokonaispalveluja Jyväskylän seudun yrityksille ja julkisyhteisöille. Jätteiden hyödyntämisaste Mustankorkealla on nyt 53 %, mikä on 7 % edellisvuotta suurempi. Myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet hyötyjäteterminaalin lisäksi erilaisille ylijäämämassoille ja -lietteille kehitellyt käsittely- ja hyödyntämismenetelmät. Myös kaatopaikkakaasun talteenotto ja hyödyntäminen ovat lisääntyneet. Mustankorkea tuottaa kaatopaikkakaasusta energiaa kuusi kertaa sen määrän, minkä se kuluttaa energiaa omassa toiminnassaan. Kaatopaikkakaasusta tuotettu energiamäärä vastaa lähes omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta. Jätteiden loppusijoitus Mustankorkean nykyisellä loppusijoitusalueella päättyy ympäristöluvan mukaisesti Uuden loppusijoitusalueen rakentamistyöt viereiseen kalliolouhokseen käynnistettiin vuoden 2006 lopulla. Tämä ensimmäisen vaiheen noin kolmen hehtaarin suuruinen loppusijoitusalue riittää noin neljäksi vuodeksi eteenpäin. Sen jälkeen louhosalueelle jää tilaa vielä kolmelle samansuuruiselle laajennukselle. Viime vuonna kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muutoksella on täsmennetty biohajoavien yhdyskuntajätteiden sijoittamista kaatopaikoille. Päätöksessä esitetyt rajoitukset jätteen loppusijoittamisesta edellyttävät lähivuosina jätteen hyödyntämistä energiana. Valitettavasti jätteenpolttohankkeet ovat Suomessa mitä erilaisimpien valitusten johdosta vastatuulessa. Mustankorkean kaksi vuotta sitten käynnistämät neuvottelut polttopaikoista ovat edelleen vireillä, mutta mainittavaa edistymistä hankkeiden suhteen ei ole tapahtunut. Mustankorkea on kiitollinen lähialueen asukkaiden ja asukasyhdistysten kanssa harjoitetusta yhteistyöstä. Asukkaista koottu ympäristöpaneeli raportoi Mustankorkealle jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamista häiriöistä, joiden syitä selvitämme ja pyrimme jatkossa vähentämään. Vastaavasti Mustankorkea tiedottaa asukkaille tiedossa olevista tapahtumista, jotka saattavat häiritä asukkaita. Alueella aktiivisesti toimivat asukasyhdistykset julkaisevat Kukkulan Kaiku -nimistä asukaslehteä, jonka avulla myös Mustankorkea on voinut tiedottaa asioistaan. Hiljaisesta alkuvuodesta huolimatta kulunut vuosi sujui taloudellisesti varsin tyydyttävästi. Yhtiön tavoitteena on ennakoida tulevia investointeja ja ympäristövelvoitteita ja pitää talous pitkällä tähtäyksellä vakaana. Tämän onnistuminen näkyy siinä, että olemme pystyneet edelleen pitämään jätemaksut valtakunnan keskitason alapuolella huolimatta siitä, että osakaskuntien vanhojen kaatopaikkojen sulkemistyöt ovat yhtiön vastuulla. Luet nyt Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toista ympäristöselontekoa. Yhtiön laatu- ja ympäristöjärjestelmät sertifioitiin vuonna 2002 ja EMAS-sertifikaatti myönnettiin vuonna 2004 järjestyksessä kolmantena jätehuoltoyhtiönä Suomessa. Toimintajärjestelmä ja ulkopuolisen todentajan arvioima ympäristöselonteko ovat suuria ponnistuksia pienelle organisaatiolle. Nämä ponnistelut ovat ehdottomasti kannattaneet, siitä osoituksena ovat ympäristöasioiden eteen tehdyt lukuisat parannukset sekä lisääntynyt vuoropuhelu sidosryhmien kanssa. Tässä ympäristöselonteossa on kerrottu tarkemmin niistä toimista, joita olemme ympäristöasioiden eteen tehneet sekä niistä asioista, joissa meillä on vielä parantamisen varaa. Osoitan lämpimät kiitokset asiakkaille, asukkaille, naapureille, henkilökunnalle, hallitukselle ja muille sidosryhmille hyvästä ja onnistuneesta yhteistyöstä. Toimitusjohtaja Veikko Tissari Mustankorkea Oy 4 5

4 EMAS MUSTANKORKEA OY - keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä Faktaa Mustankorkea Oy on alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, joka hoitaa yhtiön toiminta-alueella syntyneiden yhdyskuntajätteiden käsittelyä sekä edistää jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Mustankorkea tarjoaa myös jätehuollon kokonaispalveluratkaisuja elinkeinoelämän ja julkisyhteisön toimijoille. Mustankorkean asiakkaita ovat etupäässä kotitaloudet, yritykset ja yhteisöt, rakennustyömaat ja -toiminta, teollisuus, elinkeinoelämä ja tuottajayhteisöt. Mustankorkea ottaa vastaan ja käsittelee bio-, kuiva- ja muuta yhdyskuntajätettä sekä pilaantuneita maa-aineksia. Jätteenkäsittelykeskus ottaa myös vastaan ongelma- ja hyötyjätteitä, jotka toimitetaan eteenpäin luvanvaraisiin käsittelypaikkoihin. Kuntien tehtävänä on huolehtia yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä ja vastata lakisääteisistä velvoitteista, esim. jätteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja jäteneuvonnasta. Omistussuhteet Vapo Oy 55% Omistussuhteet Jyväskylän kaupunki 26% Laukaa 5,8% Muurame 2,6% Jyväskylän maalaiskunta 10,6% Keuruu Osakas- ja asiakaskunnat Mustankorkean Jätteenkäsittelykeskus Multia Uurainen Jyväskylän mlk Lievestuore Jyväskylä Muurame Korpilahti Laukaa Petäjävesi Jämsä- Jämsänkoski Yhteispuhdistamo Toivakka Leivonmäki Hankasalmi Kangasniemi Mustankorkea Oy on aloittanut toimintansa vuoden 1998 alussa ja omistajina ovat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame ja Vapo Oy. Omistajakuntien lisäksi asiakkaina on 13 keskisuomalaista kuntaa. Yhtiön toimialueella asuu noin asukasta. Kuivajäte Kuiva- ja biojäte Kuiva- ja biojäte, puhdistamoliete Biojäte Puhdistamoliete Osakaskunnat Hartola Joutsa 6 7

5 Organisaatio Yhtiön palveluksessa on tällä hetkellä 14 henkilöä. Mustankorkealla on panostettu henkilöstön osaamistasoon jätteenkäsittelyssä ja ympäristöasioissa. Henkilöstö osallistuu aktiivisesti alan koulutuksiin ja työntekijöillä on hyvä tietämys oman työnsä ympäristövaikutuksista ja niiden hallinnasta. Omistajat Vapo Oy Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Laukaa Muurame Yhtiön hallitus Vapo 4 paikkaa Jyväskylän kaupunki 2 paikkaa Jyväskylän maalaiskunta 1 paikka Laukaa/Muurame 1 paikka Toimitusjohtaja Veikko Tissari Asiakaspalvelu, neuvonta, laskutus, tilastot Myynti ja markkinointi, tiedotus, laatu- ja ympäristöasiat Loppusijoitus, hyöty- ja ongelmajätteet, pilaantuneet maa-ainekset Kompostointi ja lopputuotteen valmistus Jätteen vastaanotto, vaaka-asema Jätteiden käsittely Toimistosihteeri Eija Antikainen Palvelupäällikkö Piia Aho Käyttöpäällikkö Timo Nissinen Käyttöinsinööri Jani Burman Jonna Salminen Pekka Janatuinen Marko Jormakka Timo Raitanen Jarmo Salminen Martti Silvennoinen Raimo Tukiainen Jari Satosaari Palveluprofiili Mustankorkea tarjoaa monipuolisia ja kokonaisvaltaisia palveluja niin kotitalouksille kuin teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeisiin. ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT Kotitaloudet Kunnat Yritykset Kuljetusyritykset Yhteisöt Omistajat Mustankorkean hallitus vuonna 2006 Rakennustoiminta ja MUSTANKORKEA OY Osakaskunnat -työmaat Asiakaskunnat Teollisuus Jätteenkäsittelykeskus Kotitaloudet Varatoimitusjohtaja Asko Dahlbom puheenjohtaja Vapo Oy Asuminen ja julkinen Asiakkaat Toiminnanjohtaja Jari Blom varapuheenjohtaja Jyväskylän kaupunki toiminta Lähialueen asukkaat Elinkeinoelämä Viranomaiset Apulaiskunnanjohtaja Erkki Talvitie varsinainen jäsen Jyväskylän maalaiskunta Tuottajayhteisöt Vierailijat Myyntijohtaja Aarno Rantala varsinainen jäsen Vapo Oy Kehitysjohtaja Kari Mutka varsinainen jäsen Vapo Oy HENKILÖSTÖ Lakimies Anja Lehtonen varsinainen jäsen Jyväskylän kaupunki Asiakaspalvelu Liiketoimintajohtaja Matti Puuronen varsinainen jäsen Vapo Oy Tiedotus Laatu- ja ympäristöasiat Tekninen johtaja Tapio Jauhiainen varsinainen jäsen Muuramen kunta Ympäristötoimenjohtaja Kalevi Virtanen varajäsen Laukaan kunta Loppusijoitus Hyöty- ja ongelmajätteet Rehtori Anita Saraste-Kautto varajäsen Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto varajäsen Jyväskylän kaupunki Pilaantuneet maa-ainekset Kunnaninsinööri Markku Kemiläinen varajäsen Jyväskylän maalaiskunta Jätteiden vastaanotto Jätteiden käsittely Talousjohtaja Raimo Rantala varajäsen Vapo Oy Aluemyyntipäällikkö Eero Katainen varajäsen Vapo Oy Business Controller Ilkka Ruippo varajäsen Vapo Oy Tekninen johtaja Kauko Isomöttönen varajäsen Vapo Oy 8 9

6 Historiaa 1963 Jyväskylän kaupungin maankaatopaikka aloittaa Myöhemmin ryhdytään vastaanottamaan myös yhdyskuntajätettä Mustankorkea Oy aloittaa Kompostointilaitos otetaan käyttöön Palokan kaatopaikan sulkemistyöt alkavat Jätteenkäsittelykeskuksen toiminta on sertifioitu Mustankorkea Oy:n toiminta on sertifioitu ISO 9001:2000 ja ISO 14001:2004 laatu- ja ympäristöstandardien mukaisesti. Sertifikaatit kattavat koko jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan. Mustankorkealla on ollut käytössä laatu- ja ympäristöjärjestelmä vuodesta 2002 lähtien. Mustankorkea noudattaa myös EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 761/2001 vaatimukset täyttävää EMAS-ympäristöjärjestelmää. EMAS-järjestelmä edellyttää jatkuvaa ympäristöasioiden seuraamista ja EMAS-ympäristöselonteon tarkastamista ulkopuolisen todentajan toimesta. Mustankorkea Oy liitettiin EMAS-rekisteriin vuonna 2004, jolloin julkaistiin ensimmäinen ympäristöselonteko. Mustankorkean toimintapolitiikka Mustankorkea Oy:n toiminta perustuu hallittujen ja turvallisten jätteenkäsittelypalvelujen tarjoamiseen sekä jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön edistämiseen. Toiminnan vastuullisuus. Tarkkailemme toimintamme ympäristövaikutuksia, asetamme uusia ympäristönsuojelullisia tavoitteita ja arvioimme niiden toteutumista. Sitoudumme toiminnan jatkuvaan parantamiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen yhtiön toimintojen kaikissa vaiheissa. Huolehdimme, että toimintamme täyttää kaikilta osin ympäristölainsäädännön vaatimukset ja seuraamme jatkuvasti lainsäädännön kehitystä. Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely 1-vaihe Mörkökorven kaatopaikan sulkemistyöt valmistuvat ISO Ympäristöjärjestelmä sertifioidaan Palokan kaatopaikan sulkemistyöt valmistuvat Kompostointilaitosta laajennetaan Ympäristövaikutusten arviointi valmistuu Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö alkaa Päätös raportoida toiminnasta EMASvaatimusten mukaisesti Suomen ympäristökeskus myöntää EMAS -sertifikaatin (3. jätehuoltoalan yritys, jolla EMAS) Kompostointilaitoksen jälkikypsytyskentän laajennus otetaan käyttöön Toiminnan kehittäminen. Hankimme tietoa toimintamme ympäristövaikutuksista ja kehitämme toimintaamme soveltuvaa teknologiaa. Osallistumme aktiivisesti toimialan kehittämiseen ja parhaan taloudellisesti saatavilla olevan tietämyksen ja teknologian hyödyntämiseen. Osaava henkilöstö. Henkilöstömme hoitaa tehtäviään vastuullisesti, on motivoitunutta, pätevää ja sitoutuu sovittujen toimintatapojen noudattamiseen. Huolehdimme, että henkilöstöllä on hyvä tietämys oman työnsä ympäristövaikutuksista ja yhdessä kehitämme jatkuvasti myös työturvallisuuteen liittyviä asioita. Avoimuus ja vuorovaikutus. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää ja se tapahtuu aktiivisessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa. Viestimme ympäristöasioistamme totuudenmukaisesti ja avoimesti sekä julkaisemme keskeiset ympäristötiedot ympäristöselonteossamme. Toimitusjohtaja Veikko Tissari Mustankorkea Oy Jyväskylässä 6. maaliskuuta 2007 Keski-Suomen ympäristökeskus myöntää uuden ympäristöluvan Sähkö- ja elektroniikkaromun ilmainen vastaanotto alkaa Lietteiden käsittelyaltaat valmistuvat Hyötyjäteterminaali valmistuu Uuden jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikan ympäristövaikutusten arviointi valmistuu Uuden loppusijoitusalueen rakentaminen alkaa Jätteiden, materiaalien ja tarvikkeiden vastaanotto, varastointi ja käsittely alueella sekä jätteiden sijoittaminen jätetäyttöön on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu roskaantumista, epäsiisteyttä, pölyyntymistä, melua, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan vaaraa tai haittaa ympäristölle. Mustankorkean ympäristölupa Toimintaa ohjaa ympäristölupa Keski-Suomen ympäristökeskus myönsi Mustankorkea Oy:lle uuden ympäristölupapäätöksen Jätteenkäsittelyalueella saa vastaanottaa, käsitellä, hyödyntää, varastoida ja loppusijoittaa ainoastaan ympäristölupapäätöksen mukaisia yhdyskuntajätteitä ja muita jätejakeita yhteensä t/a. Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän luvan mukaisesti etusijalle jätteenkäsittelyssä asetetaan Mustankorkea Oy:n osakaskuntien alueilta peräisin olevat jätteet. Ympäristöluvassa on annettu määräykset jätteenkäsittelystä mm. jätteenkäsittelyalueelle vastaanotettavien jätteiden määristä jätteiden sallituista käsittelymenetelmistä jätteiden varastoinnista vesienkäsittelystä ympäristövaikutusten tarkkailusta ja raportoinnista Jätteenkäsittelykeskus on velvollinen raportoimaan toiminnastaan tarkasti lupaviranomaisille. Luvan saajan on pidettävä kirjaa ja toimitettava yhteenveto toiminnasta, tarkkailusta ja kirjanpidosta kunkin vuoden osalta Keski- Suomen ympäristökeskukselle. Raportointi tulee tehdä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Myönnetty lupapäätös koskee jätteenkäsittelykeskuksen nykyistä toimintaa. Uusina toimintoina luvassa on määritelty: Kuivajätteen käsittelylaitos (hyötymateriaalin ja energiajakeiden erottelu) Pilaantuneiden maa-ainesten terminen käsittelylaitos Paperin, pahvin ja energiajakeen terminaalitoiminnot Uuden loppusijoitusalueen käyttöönotto Jätteenkäsittelykeskuksen toimintoihin liittyvät uudet kenttärakenteet Kuivajätteen käsittelylaitoksen toteuttaminen riippuu tulevista jätteenpolttoratkaisuista. Lupamääräykset tarkistetaan säännöllisesti ja ympäristölupaa haetaan seuraavan kerran vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuoden 2006 osalta lupaehtoja on noudatettu kaikilta osin

7 Mustankorkealla on kattava toimintajärjestelmä Mustankorkean sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät on integroitu yhdeksi järjestelmäksi, josta käytetään yhteisnimitystä toimintajärjestelmä. Toimintajärjestelmä on rakennettu ISO 9001:2000 ja ISO 14001:2004 standardien sekä EU:n EMAS-asetuksen pohjalta. Toimintajärjestelmä koskee organisaation kaikkia tasoja. Se on tarkoitettu oman toiminnan kehittämiseen sekä tilanteisiin, joissa ympäristöviranomaiset, lähiseudun asukkaat ja asiakkaat haluavat selvittää, miten jätteenkäsittely-yhtiön toiminnan taso on varmistettu. Toimintajärjestelmä sisältää menetelmät, joilla Mustankorkea arvioi ja valvoo toimintansa ympäristövaikutuksia ja riskejä. Toimiva laatu- ja ympäristöjärjestelmä luo edellytykset Mustankorkean liiketoiminnalle. Jatkuvalla toiminnan arvioimisella ja kehittämisellä voidaan suojella ympäristöä ja turvata palvelut asiakkaille. Kehitystyön lähtökohtana on ympäristönsuojelun sekä asiakkaiden tarpeiden ja odotusten täyttäminen vaaditulla tasolla. Ympäristökatselmuksilla tarkistetaan ympäristöasioiden kehittämisnäkökulmat Ympäristökatselmus on systemaattinen tapa tunnistaa ja dokumentoida toiminnan merkittävät ympäristövaikutukset ja niiden aiheuttajat sekä saada tarpeelliset taustatiedot ympäristöasioiden kehittämiselle tiiviissä muodossa. Katselmuksen yhteydessä ympäristönäkökohdat asetetaan ympäristön ja sidosryhmien kannalta tärkeysjärjestykseen. Ympäristönäkökohtien merkittävyystarkastelulla tarkoitetaan ympäristövaikutusten tunnistamista ja tarkastelemista. Katselmointien tulokset ohjaavat Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa, kun toimintapolitiikkaa sekä ympäristöpäämääriä, ympäristötavoitteita ja ympäristöohjelmaa suunnitellaan ja katselmoidaan. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa ympäristökatselmus tehdään kolmen vuoden välein tai ympäristötilanteen oleellisesti muuttuessa. Ensimmäinen ympäristökatselmus toteutettiin vuonna 2001 ympäristöjärjestelmän rakentamisvaiheessa. Toinen ympäristökatselmus laadittiin vuoden 2005 loppupuolella. Toisen ympäristökatselmuksen tavoitteena oli tarkastella lähes kolme vuotta käytössä olleen toimintajärjestelmän vaikutuksia toimintoihin ja ympäristönäkökohtiin. Tätä varten koottiin henkilökunnasta ryhmä, joka tarkasteli omia toimintaprosessejaan sekä mahdollisia kehityskohteita. Ryhmä kartoitti oman prosessinsa ja toimintaympäristönsä ympäristönäkökohdat ideariihenä. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja tarkasteltiin myös kenttäkierroksella. Ympäristövaikutuksia arvioitiin niiden merkittävyyden näkökulmasta. Ympäristövaikutusten merkittävyystarkastelu perustui asiantuntijatyöryhmän tekemään arviointiin kartoitettujen ympäristönäkökohtien sekä katselmuskierroksella havaittujen huomioiden avulla. Ne merkittävät ympäristönäkökohdat (2 = vaikutus kiireellinen tai merkittävä), joihin voidaan vaikuttaa, valittiin uusiksi ympäristöpäämääriksi. Toisen ympäristökatselmuksen tuloksena laadittiin uusi ympäristöohjelma vuosille Uuden ympäristöohjelman kehityskohteita ovat: 1. Turvallisen ja toimivan työympäristön kehittäminen 2. Jätteenkäsittelytoimintojen kehittäminen 3. Koulutuksen ja opastuksen tehostaminen Ympäristönäkökohtien merkittävyys 2 = vaikutus kiireellinen tai merkittävä 1 = vaikutus ei-kiireellinen tai vähäinen 0 = ei merkittävä Ympäristönäkökohta Jätteenkäsittelyprosessit Sähkö- ja elektroniikkaromun varastointi pinnoittamattomalla alueella Mustankorkean merkittävät ympäristönäkökohdat Hyötyjätteiden murskauksesta lentelevät kappaleet Roskaantuminen ja pölyäminen Työkoneiden aiheuttama melu Pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyn tehostaminen (kompostointi) Haittaeläimet Kuivuminen ja pölyäminen kompostointiprosessin hidastuminen Hajupäästöt kompostointiprosessista Veden käyttö kompostointiprosessissa Energian käyttö kompostointiprosessissa Toimintatavat ja neuvonta Ympäristötietoisuus Jätteentuojien puutteelliset toimintatavat Väärää jätettä väärässä paikassa Häiriö- ja poikkeustilanteet Väärää jätettä väärässä paikassa Vuoto tai onnettomuus ongelmajätteiden käsittelyssä Työturvallisuusriskit Tulipalo Ympäristövaikutus Ympäristön pilaantumisen riski, hyötykäytön estyminen Ympäristö- ja työturvallisuusriskin mahdollisuus Ympäristön roskaantuminen ja likaantuminen Ympäristömelu, viihtyvyyshaitta (lähialueen asukkaat) Käsittelyajan lyhentyminen Ympäristöhaitta ja tartuntavaara Ympäristön ja hengitysilman likaantuminen, kompostointiprosessissa Hajuhaitta Puhtaan veden kulutus Energiantuotannon aiheuttamat ympäristövaikutukset Tahattomat virheet -> ympäristöriskin tai -haitan mahdollisuus Ympäristön likaantuminen, hajuhaitta, epäsiisteys, ympäristö- ja työturvallisuusriskin mahdollisuus Kierrätyskelpoista jätettä päätyy loppusijoitukseen, ympäristöriskin mahdollisuus Kierrätyskelpoista jätettä päätyy loppusijoitukseen, ympäristöriskin mahdollisuus Ympäristö- ja työturvallisuusriskin mahdollisuus Ympäristö- ja työturvallisuusriskin mahdollisuus Ympäristö- ja työturvallisuusriskin mahdollisuus 12 13

8 Ympäristöohjelma laaditaan säännöllisesti Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukselle on laadittu ympäristöohjelma, jossa määritetään toimenpiteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden saavuttamiseksi. Ympäristöohjelmassa otetaan huomioon yrityksen toimintapolitiikka, merkittävät ympäristönäkökohdat, lakisääteiset ja muut vaatimukset sekä teknologiset mahdollisuudet, toiminnalliset ja liiketoiminnan edellytykset sekä rahoitusvaatimukset ja sidosryhmien odotukset. Ympäristökatselmuksen yhteydessä arvioitiin edellisen ympäristöohjelman toteutumisen onnistumista. Vuosien välisenä aikana ympäristöasioissa panostettiin toiminnan ympäristöhaittojen vähentämiseen, ympäristöasioiden hoidon hyvän julkisuuskuvan vahvistamiseen, henkilöstön osaamisen ja tietotaidon lisäämiseen sekä ympäristöön liittyvien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten syvälliseen tarkastelemiseen. Ympäristöohjelman tuloksia Merkittävimpiä saavutuksia ensimmäisen ympäristöohjelman aikana olivat Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen tulevan jätteen hyötykäyttöasteen nousu ja vanhojen loppusijoitusalueiden sulkemisten ja kaatopaikkakaasun talteenoton myötä vähentyneet päästöt. Ne ympäristönäkökohdat, joiden merkittävyyteen ei oltu pystytty vaikuttamaan riittävästi (2 = vaikutus kiireellinen tai merkittävä), siirrettiin uuteen ympäristöohjelmaan. Näitä olivat muun muassa työturvallisuuteen liittyvät tekijät sekä tietoisuuden lisääminen ympäristöasissa. Uudessa ympäristöohjelmassa vuosille on panostettu merkittävästi työturvallisuuteen ja yhtenä päämääränä onkin turvallisen ja toimivan työympäristön kehittäminen. Henkilökunnan toive ympäristökoulutuksen lisäämisestä on myös viety uuteen ympäristöohjelmaan. Ympäristöohjelma Päämäärät / tavoitteet Toimenpiteet Aikataulu 1. Turvallisen ja toimivan työympäristön kehittäminen 1.1 Työskentelyolosuhteiden kehittäminen Kompostointilaitoksen Toteutus ilmanvaihdon parantaminen Suotovesien käyttö kasteluun/ Toteutus 2007 muu kastelun kehittäminen Turvallisuussuunnitelma Toteutus 2007 Haittaeläinten torjunta Toteutettu 2006 Kameravalvonnan tehostaminen Toteus (yksintyöskentely) 1.2 Ympäristöriskien vähentäminen Pölynsidonnan tehostaminen Toteutettu 2006 (ulkoalueet) (harjakoneen hankinta) Kieltotaulut ( Tupakointi kielletty ) Toteutettu 2006 Toimintojen riskikartoitus Toteutus 2007 Laitteiden ennakkohuollot Toteutus Turvallisuussuunnitelma Toteutus Yhteinen työpaikka Kameravalvonnan tehostaminen Toteutus 2007 (aluevalvonta) Ohje urakoitsijoille Toteutus 2007 Toimintaohjeet kuljetusurakoitsijoille Toteutus 2007 Turvallisuussuunnitelma Toteutus 2007 Ohje ulkopuolisten työskentelyyn Toteutus 2007 kompostointilaitoksella 2. Jätteenkäsittelytoimintojen kehittäminen 2.1 Kompostoinnin kehittäminen Luonnonvarojen ja raaka-aineiden Toteutus 2008 käytön tehostaminen Suotovesien käyttö kasteluun/ Toteutus 2007 muu kastelun kehittäminen Jälkikypsytyksen tehostaminen Toteutus Ongelmajätehuollon kehittäminen Turvallisuussuunnitelma Toteutus 2007 Varastoinnin kehittäminen Toteutus Resurssien lisääminen Esitys 2007 SER-varastointipaikan kehittäminen Toteutettu 2006 Esitteiden, internetsivujen ja Aloitettu 2006 lajitteluohjekylttien kehittäminen 2.3 Pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyn Kompostoinnin tehostaminen Toteutettu 2006 kehittäminen Työohjeiden päivittäminen Toteutus Melunhallinta Meluselvitys Toteutus Hyötykäyttöasteen nostaminen Kaatopaikkakelpoisuus-projekti Koulutus Esitteiden, internetsivujen ja Aloitettu 2006 lajitteluohjekylttien kehittäminen Työohjeiden päivittäminen Toteutus 2007 Sekajätteen vastaanottopaikan Suunnitelma 2008 kehittäminen Resurssien lisääminen Esitys Koulutuksen ja opastuksen tehostaminen 3.1 Henkilöstön koulutus Ongelmajätekoulutus Jatkuva Tulityökorttikoulutus Jatkuva Työturvallisuuskorttikoulutus Jatkuva Turvallisuusneuvonantajakoulutus Toteutus 2007 Jätehuoltotekniikan koulutus Jatkuva (sisäinen) Ensiapukoulutus Jatkuva 3.2 Ympäristötietoisuuden lisääminen Esitteiden, internetsivujen ja Aloitettu 2006 lajitteluohjekylttien kehittäminen 14 15

9 3. UUDISTUKSIA Kompostointilaitokselle myönnetty laitoshyväksyntä Uusi ympäristölupapäätös sai lainvoiman Vuoden 2005 merkittävin asia oli uuden, kaikkia toimintoja koskevan ympäristöluvan myöntäminen Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukselle. Uusi lupa ohjaa jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Jätteiden loppusijoitus päättyy nykyisellä täyttöalueella , minkä jälkeen toimintaa jatketaan nykyisen alueen vieressä olevaan kalliolouhokseen rakennettavalla loppusijoitusalueella. Täyttötilavuutta uudella alueella riittää ainakin 15 vuodeksi. Uusi ympäristölupa mahdollistaa myös entistä tehokkaamman jätteiden hyötykäytön lisääntyneiden jätteenkäsittelymenetelmien avulla. Sähkö- ja elektroniikkaromun maksuton vastaanotto alkoi Vastuu kodintekniikan jätehuollosta siirtyi kunnilta tuottajille Tuottajat voivat hoitaa jätehuoltovelvoitteensa liittymällä yhteen ja muodostamalla tuottajayhteisön. Tuottajayhteisöt ovat luoneet keräyspistejärjestelmän, jonne sähkö- ja elektroniikkaromut voi toimittaa maksutta. Tuottajayhteisöt noutavat Mustankorkean vastaanottamat sähkö- ja elektroniikkaromut edelleen jatkokäsittelyyn. Uudet lietteiden käsittelyaltaat otettiin käyttöön Mustankorkealle rakennettiin kesällä 2005 kaksi lietteiden vastaanottoallasta. Altaisiin toimitetaan erotuskaivolietteitä teollisuudesta ja ravitsemusliikkeistä sekä hiekanerotuskaivojen lietteitä. Altaissa pystytään käsittelemään noin 4000 tonnia lietteitä vuosittain. Altaisiin ei oteta vastaan öljynerotuskaivojen tai -altaiden lietteitä. Lietteiden allaskäsittely mahdollistaa kiintoaineen hyötykäytön. Käsittelyaltaissa kiintoaine erotetaan nesteestä laskeuttamalla ja suodattamalla. Lietteestä erotettu neste johdetaan viemäriin. Kiintoaine poistetaan altaasta ja kompostoidaan. Kompostoitu massa hyödynnetään jätetäyttöalueen rakennusmateriaalina. Kompostointilaitokselle uusi jälkikypsytyskenttä Uuden ympäristöluvan tultua voimaan otettiin käyttöön kompostointilaitoksen jälkikypsytyskentän laajennus. Kentän laajennuksen yhteydessä rakennettiin myös vesitiivis tasausallas, johon kerätään jälkikypsytyskentän valumavedet. Uusi päällystetty alue on pinta-alaltaan noin 1,8 ha. Laajennuksen jälkeen käytettävissä olevan jälkikypsytyskentän kokonaispinta-ala on noin 4 ha. Laajennus mahdollistaa entistä tehokkaamman jälkikypsytyksen. Kompostia eroosion estoon Valtatie 4:n Jyväskylän ja Kirrin välinen moottoritie otettiin käyttöön marraskuussa Kesän ja syksyn 2005 aikana moottoritien tieluiskiin levitettiin Mustankorkean bio- ja lietekompostia lähes tonnia. Tieluiskissa komposti torjuu tehokkaasti sadevesieroosiota ja toimii ravinteikkaana kasvualustana. Evira (Elintarviketurvallisuusvirasto) myönsi EY:n asetuksen (N:o 1774/2002) mukaisesti Mustankorkean kompostointilaitokselle laitoshyväksynnän. Laitoshyväksynnän myöntäminen edellyttää, että laitos täyttää asetuksen edellyttämät tekniset vaatimukset sekä toteuttaa asetuksen mukaista omavalvontaa. Käsittelyn täytyy myös täyttää laitoshyväksynnässä esitetyt lämpötila- ja käsittelyaikavaatimukset sekä mikrobiologiset vaatimukset. Hyötyjätteiden käsittelyterminaali valmistui Uusi hyötyjätteiden käsittelyterminaali valmistui vuonna Uuteen käsittelyterminaaliin vastaanotetaan kotitalouksien, toimistojen, kirjapainojen, kauppaliikkeiden ja teollisuuden tuottamaa keräyspaperia, -kartonkia ja - pahvia. Terminaaliin vastaanotetaan myös energiana hyödynnettävää jätettä. Mustankorkean hyötyjätteiden käsittelyterminaalissa jätteet lajitellaan omiin ryhmiinsä, puhdistetaan, paalataan ja toimitetaan teollisuuden raaka-aineeksi sekä energiahyötykäyttöön. Yhteistyökumppanina toimiva Paperinkeräys Oy toimittaa laitokselle tuodun paperin ja pahvin paperiteollisuuden raaka-aineeksi. Tavoitteena on saada entistä enemmän hyödynnetyksi Keski-Suomen alueella syntyvää keräyspaperia, -kartonkia ja -pahvia. Jätehuollon kokonaispalveluja toteutetaan yhteistyökumppaneiden kanssa Jyväskylän seudun yrityksille ja yhteisöille tarjotaan kokonaisvaltaisia ympäristöpalveluita kiinteistönhuollosta jätehuoltoon asiantuntevien yhteistyökumppaneiden kanssa. Mustankorkea on solminut yhteistyösopimuksen Paperinkeräys Oy:n, ISS Palvelut Oy:n ja HFT Network Oy:n kanssa. Jätehuollon kokonaispalvelu ja hyötyjätteiden käsittelyterminaali ovat osa Mustankorkean laajennettua palvelutarjontaa

10 4. KESKEISET JÄTTEENKÄSITTELYPROSESSIT 1. Jätteiden vastaanotto: vaaka-asema Saapuvat jätekuormat tarkastetaan, punnitaan ja tiedot tallennetaan sähköiseen tietokantaan. Vastaanotossa jätekuormat ohjataan oikeaan paikkaan jätelajista riippuen. Päivittäin vaaka-aseman kautta kulkee keskimäärin 270 jätteentuojaa. 14. Erotuskaivolietteiden vastaanottoaltaat 7. Uusi loppusijoitusalue 5. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely 8. Hyötyjätekentät 4. Toimistorakennus 9. Kaatopaikkakaasun pumppaussasema 6. Loppusijoitusalue 8. Hyötyjätekentät Hyötyjätekentille vastaanotetaan erilleen betoni-, tiilija puujätettä. Betoni ja tiili murskataan ja hyödynnetään jätteenkäsittelykeskuksen tierakenteissa. Osa murskatusta puusta hyödynnetään kompostoinnin tukiaineena ja osa toimitetaan energiantuotantoon. 2. Lajittelupiha Kotitalouksien pienten jäte-erien vastaanotto on keskitetty lajittelupihalle. Lajittelupihan tavoitteena on edistää jätteiden lajittelua ja tuottaa vähemmän sekajätettä. Pelkkää hyötyjätettä sisältävät kuormat otetaan vastaan maksutta. Lajittelupihalla otetaan vastaan seuraavia jätelajeja: kuivajäte, kyllästetty puu ja muu puutavara, metalli, kotitalouksien ongelmajätteet, pahvi, paperi, sähkö- ja elektroniikkaromu ja lasi. 9. Kaatopaikkakaasun pumppausasema Kaatopaikkakaasua otetaan talteen jätetäyttöön sijoitetun kaasunkeräysputkiston avulla. Kaasun hyötykäytöstä on tehty sopimus Jyväskylän Energia Oy:n kanssa. Kaasu johdetaan Keltinmäen lämpökeskukseen ja käytetään hyödyksi energiantuotannossa. Kaatopaikalta saatava kaasu riittää lämmittämään noin omakotitaloa vuodessa. Kaasunkeräysverkosto kattaa osia nykyisestä ja suljetuista täyttöalueista. 3. Ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi Kotitalousasiakkaiden pienille ongelmajäte-erille on vastaanottopiste lajittelupihalla. Öljyvahinkojätteille ja muille suuremmille ongelmajäte-erille on omat erilliset vastaanottopisteet. Ongelmajätteet vastaanotetaan ja varastoidaan laatunsa ja ominaisuuksiensa mukaan ja jätteet toimitetaan edelleen luvanvaraisiin käsittelypaikkoihin. 4. Toimistorakennus 5. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely Pilaantuneita maa-aineksia voidaan ottaa vastaan ja käsitellä ympäristöluvan mukaisesti t/a. Käsittelytapa ratkaistaan aina tapauskohtaisesti epäpuhtauksien määrän ja laadun mukaan. Käsittelytapoja ovat: Kiinteytys Kompostointi Huokosilmakäsittely Terminen käsittely sekä Edellisten yhdistelmät 6. Loppusijoitusalue Käytössä olevan täyttöalueen pinta-ala on noin 7 ha. Loppusijoitettava jäte on pääosin hyötykäyttöön kelpaamatonta kiinteää yhdyskuntajätettä (kuivajäte) ja siihen rinnastettavaa teollisuusjätettä sekä rakennusja purkujätettä. 7. Uusi loppusijoitusalue Vuoden 2007 marraskuun alusta ympäristölupa edellyttää loppusijoitustoiminnan siirtämistä alueelle, joka täyttää nykylainsäädännön kaatopaikkojen pohjarakenteille asettamat vaatimukset. Uusi alue rakennetaan loppusijoitustoimintaan varatulle louhosalueelle. 11. Jälkikypsytyskenttä Biojäte, puhdistamoliete Kompostointi Hyödyntäminen materiaalina 12. Mullan valmistus Keräyspaperi ja - pahvi, energiajäte, muovijäte ja pakkausjäte Hyötyjätteiden käsittely terminaalissa Hyödyntäminen materiaalina ja energiana 15. Hyötyjäteterminaali Kotitaloudet, rakennusteollisuus, yritykset, yhteisöt Rakennusjäte, tiili, betoni, risut ja oksat, keräyslasi, metalli, sähkö- ja elektroniikkaromu Hyötyjätteiden käsittely 10. Kompostointilaitos Teollisuuden lietteet, teurastamolietteet, rasvan- ja hiekanerotuskaivojen lietteet Lietteiden käsittely Puhtaat hoitomaat, rakennemaat ja ylijäämämaat sekä asfalttimurske Puhtaiden maaainesten käsittely Hyödyntäminen rakenteissa 13. Koelaitos 2. Lajittelupiha Pilaantuneet maaainekset Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely Ongelmajätteet ja öljynerotuskaivojen lietteet Ongelmajätteidenja erotuskaivolietteiden käsittely Toimittaminen jatkokäsittelyyn Toimittaminen jatkokäsittelyyn 3. Ongelmajätteidenvastaanotto ja välivarastointi Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte, kuivajäte, tuhka, erityisjäte ja teollisuusjäte Sijoitus kaatopaikalle Loppusijoitus 1. Jätteiden vastaanotto, vaakaasema 10. Kompostointilaitos Kompostointilaitoksessa voidaan käsitellä biojätettä t/a ja puhdistamolietettä t/a. Puhdistamoliete ja biojäte käsitellään laitoksessa kompostoimalla ne erillään toisistaan. Laitoksessa käsitellään tällä hetkellä yhteensä noin tonnia jätettä vuodessa, josta tonnia on puhdistamolietettä ja tonnia biojätettä. 11. Jälkikypsytyskenttä Kompostointilaitoksessa tapahtuvan käsittelyn jälkeen kompostimassa jälkikypsytetään hyötykäyttöön soveltuvaksi kompostiksi jälkikypsytyskentällä. Jälkikypsytyskentän koko on noin 4 ha. Valmiin kompostin laatu varmistetaan laboratoriossa, jossa tutkitaan massan hygieenisyys ja ravinteet. 12. Mullan valmistus Valmiin kompostin joukkoon sekoitetaan hiekkaa sekä turvetta ja massa seulotaan. Valmista, ravinteikasta multaa käytetään ja myydään viherrakentamiseen. 13. Koelaitos Mustankorkean alueella toimii Vapo Oy:n omistama Euroopassa ainutlaatuinen ympäristöteknologian koelaitos. Laitos mahdollistaa jätteenkäsittelyn tutkimisen todellisissa laitosolosuhteissa. Koelaitos otettiin käyttöön Vapon lisäksi koelaitoksella toimii Jyväskylän yliopisto. 14. Erotuskaivolietteiden vastaanottoaltaat Lietteiden vastaanottoaltaisiin otetaan vastaan erotuskaivolietteitä teollisuudesta ja ravitsemusliikkeistä sekä hiekanerotuskaivojen lietteitä. Käsittelyaltaat mahdollistavat lietteiden hyötykäytön, kun neste suodatetaan ja johdetaan viemäriin sekä kiintoaine kompostoidaan ja hyödynnetään jätetäyttöalueen rakennusmateriaalina. 15. Hyötyjätteiden käsittelyterminaali Hyötyjätteiden käsittelyterminaaliin vastaanotetaan kotitalouksien, toimistojen, kirjapainojen, kauppaliikkeiden ja teollisuuden tuottamaa keräyspaperia, - kartonkia ja -pahvia sekä energiana hyödynnettävää jätettä. Käsittelyterminaalissa hyötyjätteet lajitellaan omiin ryhmiinsä, puhdistetaan, paalataan ja toimitetaan teollisuuden raaka-aineeksi sekä energiahyötykäyttöön

11 5. YMPÄRISTÖ ARVOSSA! Nykyaikainen jätteenkäsittely painottuu ympäristöstä huolehtimiseen Viranomaisvaatimuksien lisäksi Mustankorkean tavoitteena on kehittää toimintaa ja palvella asiakkaita entistä paremmin. Tästä huolimatta ympäristöhaitoilta on vaikeaa välttyä käsiteltäessä jätteitä. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa otetaan huomioon toiminnan kuormitus ilmaan, veteen ja maaperään. Normaalitilanteiden lisäksi otetaan huomioon myös mahdollisen häiriö- tai onnettomuustilanteen vaikutus ympäristöön. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus Toiminnan ympäristövaikutuksia seurataan monipuolisin ympäristötutkimuksin sekä Mustankorkean oman henkilöstön että asiantuntijoiden toimesta. Vuotuiseen ympäristönseurantaan kuuluu: viemäröitävien vesien laadun tarkkailu pinta- ja pohjavesien tarkkailu loppusijoitusalueen vesien tarkkailu kaasunkeräysjärjestelmän kautta imetyn kaatopaikkakaasun laadun tarkkailu kompostointilaitoksessa käsiteltävän materiaalin laadun tarkkailu kompostointilaitoksen ilmanpuhdistuslaitteiston toimintatehokkuuden mittaukset öljynerotusjärjestelmästä viemäriin johdettavan veden laadun tarkkailu pilaantuneiden maamassojen laadun tarkkailu Jätteistä hyödynnetään uudelleen yli puolet Mustankorkean jätteidenkäsittelyn hyötykäyttöaste on noussut koko ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä suurempi osa jätemäärästä voidaan käsittelyn jälkeen hyödyntää materiaalina, raaka-aineena tai energiana. Mustankorkean hyötykäyttöaste on tällä hetkellä jo yli puolet eli 53 %. Vuonna 2005 hyötykäyttöaste oli 46 %. Vastaanotettujen jätteiden määrät määrä [tonnia] määrä [tonnia] Hyötykäyttöön ohjatut jätteet Biojäte Puhdistamoliete Muut hyödynnettävät jätteet Biojäte Puhdistamoliete Muut hyödynnettävät jätteet Nestemäiset lietteet Ongelmajätteet Loppusijoitettavat jätteet Pilaantuneet maa-ainekset Puhtaat maa-ainekset Yhteensä ilman maa-aineksia Hyötykäyttöaste % määrä [tonnia] Hyödynnettävät ja loppusijoitettavat jätteet Hyödynnettävät jätteet Kaatopaikkakaasun talteenotto 2006 Loppusijoitetut jätteet Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkakaasua on kerätty vuoden 2002 alusta. Kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmästä rakennettiin vuoden 2001 aikana noin 40 % ja järjestelmää on laajennettu vuosittain. Järjestelmä rakennetaan täysin valmiiksi viimeistään kaatopaikan sulkemisen yhteydessä vuoden 2008 alussa. Kaatopaikkaakaasun keräyksen tavoitteena on vähentää metaanipäästöä ympäristöön, parantaa kaasun hallintaa, vähentää palovaaraa kaatopaikan alueella, vähentää hajuhaittoja sekä hyödyntää jätteenkäsittelyssä muodostunut kaatopaikkakaasu. Jätteenkäsittelykeskuksessa syntyvät kaatopaikkakaasut johdetaan Keltinmäen lämpökeskukseen ja käytetään hyödyksi energiantuotannossa - kaatopaikalta saatava kaasu riittää lämmittämään tällä hetkellä noin omakotitaloa vuodessa. Kaasunkeräys on toiminut verrattain moitteettomasti. Vuonna 2006 kaasupumppaamossa ei ollut seisokkeja ja pumppaamo oli toiminnassa 99 % vuoden tunneista. Ainoat kaasuntoimituksessa tapahtuneet keskeytykset olivat muutaman tunnin mittaiset huoltoseisokit. Kaasuanalyysit ja -mittaukset tehdään käyttäen standardisoituja menetelmiä ja kalibroituja välineitä. Pumpattavan kaasun määrä ja laatu rekisteröityy tietojärjestelmään automaattisesti säännöllisin väliajoin. Järjestelmä tallentaa mm. metaani-, happi- ja hiilidioksidipitoisuuden sekä kaasun virtaaman ja lämpötilan. Lisäksi putkilinjojen metaanipitoisuutta mitataan säännöllisesti käsikäyttöisellä kaasumittarilla ja imutehoa säädetään tarvittaessa kyseisten mittausten pohjalta. Kerätyn kaatopaikkakaasun määrä määrä [GWh] Hyötykäyttöön ohjattu kaatopaikkakaasu Soihtupoltettu kaatopaikkakaasu Jätteenkäsittelykeskuksen oma energiankulutus

12 Ympäristöpaneelissa seurataan ympäristövaikutuksia Yhtenä keskeisenä ympäristövaikutusten arviointikeinona on Mustankorkean ympäristöpaneeli, joka perustettiin kesäkuussa Paneelin tarkoituksena on selvittää ja tarkkailla päivittäin jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ympäristöön mm. tekemällä hajuhavaintoja. Paneelin jäseninä on 30 Mustankorkean lähistöllä asuvaa vapaaehtoista henkilöä. Ulkopuolinen konsultti kokoaa ympäristöpaneelin havainnoista raportin kerran kuukaudessa. Asukaspaneelin lisäksi hajuhavaintoja voivat tehdä Mustankorkean lähiympäristön ulkoilualueiden käyttäjät. Kolmisoppisen rannalla sijaitsevalle Ladun majalle toimitetaan kuukausittain asukaspanelistien seurantalomaketta vastaava lomake, johon myös ulkoilijat voivat kirjata havaintojaan jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista aiheutuvista hajuhaitoista tai muista häiriöistä. Paneelia kutsuttiin ensin hajupaneeliksi, mutta maaliskuussa 2003 ryhdyttiin tekemään muitakin ympäristöhavaintoja ja paneelin nimi muutettiin ympäristöpaneeliksi. Kesäkuusta 2003 lähtien panelistit ovat seuranneet mahdollisen hajuhaitan lisäksi lähiympäristössään esiintyvää melua, roskaantumista, pölyhaittaa sekä muita jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia. Paneelitutkimuksen tulokset raportoidaan kerran kuukaudessa ja kuukausiraporteista kootaan vuoden lopussa yhteenvetoraportti. Paneelin hajuhavainnot Hajuhavaintojen määrä kuvataan hajuhavaintopäivinä, jolloin yksi tai useampi asukaspaneelin jäsenistä tai ulkoalueiden käyttäjät ovat kokeneet jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja. Hajuhavaintopäivät ovat selkeästi vähentyneet viimeisten kolmen vuoden aikana. Vuonna 2006 asukaspanelistit raportoivat hajuhaitoista etenkin syyskuussa, jolloin kaatopaikalla käytettiin kuitusavea jätetäyttöalueen sulkemisrakenteiden työstämisessä. Hajuhaitta johtui luultavasti kuitusaven hapenpuutteesta sen varastoinnin aikana. Vuoden 2006 aikana hajuhavaintopäiviä oli yhteensä 68, joista asukaspanelistien havaintojen osuus oli 50 %. Vuonna 2005 asukaspanelistit kokivat hajut voimakkaimpina tammikuussa ja ulkoilijat maaliskuussa. Kesä- ja syyskuukausina hajuista raportoitiin selvästi vähemmän. Hajupäiviä raportoitiin 86, joista 30 % oli asukaspaneelin havaintoja. Vuonna 2004 hajuja esiintyi tasaisesti ympäri vuoden, mutta havainnot painottuivat alkuvuoteen ja loppusyksyyn. Huhti-heinäkuussa hajuista raportoitiin selkeästi muita kuukausia vähemmän. Hajuhavaintoja tehtiin 133 päivänä, joista asukaspaneelin raportoimia päiviä oli 47 %. Vuonna 2003 hajupäiviä oli yhteensä 117, joista 73 % oli asukaspaneelin tekemiä havaintoja. Kenttähavainnoinnin testausjakso Ympäristöpaneelin lisäksi maaliskuussa 2004 Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksen opiskelijoista koottu ryhmä aloitti kenttähavaintojen tekemisen jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamista haitoista. Havainnoijat kiersivät jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä polkupyörällä, autolla tai kävellen ja tekivät havaintoja yhdeksässä tarkkailupisteessä. Kenttähavainnointia jatkettiin vielä vuonna 2005, mutta vuonna 2006 menetelmästä päätettiin luopua raportoinnin yksinkertaistamiseksi. MITTAUSAIKA Hajupitoisuus (HY/m3) Ennen hajunpoistolaitteistoa Hajunpoistolaitteiston jälkeen Puhdistustehokkuus 96,4 % 94,3 % 86 % Ammoniakkipitoisuus (mg/m3) Ennen hajunpoistolaitteistoa Hajunpoistolaitteiston jälkeen <1 <1 <1 Puhdistustehokkuus >99,8% >99,6 % >99 % Kompostointilaitoksen hajunpoistolaitteisto on toiminut moitteettomasti Mustankorkean voimassa olevan ympäristöluvan mukaan kompostointilaitoksen poistokaasut on puhdistettava siten, että ulkoilmaan johdettaessa niiden ammoniakkipitoisuus on enintään 5 mg/m 3 tai puhdistusteho vähintään 95 % ja laitoksen poistokaasujen hajuyksikön raja-arvona tulee olla 3000 HY/m 3 tai hajunpoiston tehokkuus on vähintään 90 %. Hajunpoistolaitteiston puhdistustehokkuus selvitetään kolme kertaa vuodessa tehtävillä poistokaasujen pitoisuustutkimuksilla. Pitoisuustutkimukset suorittaa ulkopuolinen asiantuntija. Kompostointilaitoksen hajunpoistolaitteiston puhdistustehokkuus on ympäristöluvan mukainen. Vuoden 2006 kompostointilaitoksen päästömittaustulokset Muut ympäristöhavainnot Asukaspaneelin hajuhavaintopäivät asuinalueilla määrä [kpl] Panelistit ovat raportoineet vuosien aikana myös melusta, roskien ja lintujen aiheuttamista haitoista sekä liikenteestä. Häiritsevän melun lähteitä ovat olleet oletettavasti jätteenkäsittelykeskuksen louhosalueelta ja työkoneista kantautuneet haittaäänet, linnut sekä liikenne. Panelistit tekivät havaintoja myös kaatopaikkakuormista pudonneista roskista ja tienvarsille jätetyistä jätteistä, esimerkiksi hylätyistä kodinkoneista sekä tienvarsien roskaantumisesta. Panelistit raportoivat myös jäteautojen aiheuttamasta liikenteestä ja hajusta. Lisäksi raportoitiin lintujen aiheuttamista haitoista, melun lisäksi ulosteista. Asukaspanelistit kokivat etenkin suurissa parvissa liikkuvat linnut häiritseviksi. Alueella on tehty lintulaskentaa vuodesta 2004 ja metsästysseura on harventanut rauhoittamattomia varislintukantoja usean vuoden ajan

13 Veden laatu pinta- ja pohjavesihavaintopisteissä Vesienkäsittely Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus ei sijaitse pohjaveden muodostumisalueella. Lähistöllä sijaitsevia vesialueita seurataan velvoitetarkkailuna ja vesien laatu analysoidaan kerran vuodessa Jyväskylän kaupungin ympäristöviraston ja Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen toimesta. Kaatopaikan täyttöalueelle on rakennettu erityiset pintasuojarakenteet, joiden tarkoituksena on mm. estää vesien suotautuminen jätteiden kautta maaperään. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuu seuraavanlaisia jätevesiä: jätetäytöstä suotautuvat kaatopaikkavedet (suotovedet) kenttäalueiden hulevedet reuna- ja vierialueiden hulevedet prosessivedet sosiaalitilojen jätevedet Loppusijoitusalueelta jätetäytöstä suotautuvat vedet johdetaan ympärysojien avulla jätevesiviemäriin. Suotovesien määrää on vähennetty loppusijoitusalueiden pintasuojakerrosten rakentamisella. Käsittelyä vaativat jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:lle Jyväskylän Nenäinniemeen. Suotovesien määrää kontrolloidaan hallintajärjestelmillä Jätteen loppusijoitusalueen reunaan kolmeen eri maastopainanteeseen on rakennettu suotovesien hallintajärjestelmiä vuosien 2003 ja 2004 aikana. Järjestelmillä on pyritty vähentämään maaperässä ympäristöön kulkeutuvien suotovesien määrää. Jätteenkäsittelykeskuksen pohjoiseen laaksopainanteeseen toteutettiin pystyeristysseinä syksyllä 2003 ja kaakkoiseen laaksopainanteeseen rakennettiin pystyeristysseinä kevättalvella Pystyeristysseinän tarkoituksena on katkaista veden virtaus jätetäyttöalueelta ympäristöön. Lisäksi kaakkoiseen laaksopainanteeseen on rakennettu tasausallas. Tasausaltaasta on mahdollisuus pumpata suotovesiä takaisin jätetäyttöön kasteluvesijärjestelmän kautta. Kasteluvesijärjestelmät on rakennettu vuosina 2003 ja 2004 pintasuojarakenteiden alle jätetäyttöalueen keskiosaan. Lisäksi kevättalvella 2004 rakennettiin itäiseen laaksopainanteen kallioruhjeeseen pumppukaivo suotovesien hallitsemiseksi. Rakennustoimenpiteiden vaikutuksia on seurattu eri tarkkailuohjelman mukaan. Tarkkailun on suorittanut Ramboll Finland Oy ("Pystyeristysseinien tarkkailu ") määrä [m 3 ] Jätteenkäsittelykeskuksen vesitase Jätevesi viemäriin Haihdunta ja maastoonjohdettu puhdas vesi Sadanta Johtokyky ph Kemiallinen Kloori Kokonais- Kokonais- Ammoniumhapenkulutus fosfori typpi typpi ms/m (CODMn) mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l O2 Pohjaveden laatu, vuosien mediaanit PV4, Koillinen maastopainanne , , , ,0 PV5, Itäinen laaksopainanne , ,7 2,8 4 3,0 PV5a, Itäinen laaksopainanne ,7 1,4 17 0, ,2 1,2 15 0,01 PV6, Kaakkoinen maastopainanne ,4 6,3 16 1,5 0, ,9 6,2 8,9 1,4 0,02 PV7a, Pohjoinen laaksopainanne , , PV10, Läntinen laaksopainanne , , , ,24 Pintaveden laatu, vuosien mediaanit V6, Läntinen laskuoja , ,023 5,1 3, , ,049 9,3 3,2 V11, Koillinen laskuoja , ,028 1,0 0, , ,065 1,7 1,3 V12, Eteläinen laskuoja ,3 7,4 49 0,026 2,9 1, , ,021 34,0 11,0 V13, Pohjoinen laskuoja , ,024 9,4 4, , ,053 5,0 2,4 VT1, Soidenlammen laskuoja lännessä ,5 6,2 28 3,8 0,034 0,8 0, ,0 6,3 30 5,4 0,030 1,2 0,03 VT2, Mustalammen laskuoja idässä , ,023 1,7 4, , ,022 5,1 2,1 VT3, Soidenlammen laskuoja pohjoisessa ,6 7,2 23 9,4 0,022 1,2 0, ,4 6,6 27 7,4 0,024 1,3 0,01 Talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset 250 6,5-9, ,40 (enimmäispitoisuus) Suotovesien keräilyjärjestelmät Käytöstä poistettujen jätetäyttöalueiden sulkemistöiden yhteydessä on rakennettu suotovesien keräilyjärjestelmiä, joiden avulla suotovedet voidaan johtaa entistä hallitummin kaupungin viemäriverkostoon. Vuonna 2004 kaupungin viemäriverkostoon johdettu vesimäärä kasvoi huomattavasti. Kasvu johtui runsassateisen kesän lisäksi viemäröidyn kenttäpinta-alan lisääntymisestä sekä tasausaltaan rakentamisen yhteydessä tehdystä pohjaveden pinnan alentamisesta. Loppusijoitusalueelta muodostuvien suotovesien määrä on lähtenyt laskuun, kun käytöstä poistetuille loppusijoitusalueille on rakennettu pintasuojarakenteet. Pintasuojarakenteet ovat tärkeä osa vesienkäsittelyä Vuonna 2006 Mustankorkean nykyisen jätetäyttöalueen pintasuojarakenteita toteutettiin noin 1,3 hehtaaria. Tarkoitus oli toteuttaa noin 1,2 hehtaaria enemmän, mutta koska pintasuojarakenteen tiivistyskerroksen vedenläpäisevyysvaatimus tiukentui uudessa lupapäätöksessä, ei materiaalintoimittaja voinut taata kuitusaven hyväksyttävyyttä ilman koerakennetta. Koerakenteen testaukset eivät valmistuneet materiaalintoimittajalta riittävän ajoissa, mistä johtuen kyseinen osa pintasuojarakenteesta toteutetaan kesällä

14 Vanhan jätetäyttöalueen suotovesien määrää ja jakaumaa on selvitetty Mustankorkean omien virtaamamittakaivojen avulla. Mittausmenetelmänä käytetään V-patoa ja vedenpinnan korkeutta mittaavaa paineanturia. Virtaaman seurannassa on esiintynyt huomattavan paljon epävarmuustekijöitä, kuten paineanturin liikkuminen virtauksen vaikutuksesta ja V-padon sakkautuminen yläjuoksun pohjalta. Mustankorkea Oy on sopinut Ramboll Finland Oy:n kanssa selvitystyön tekemisestä kaatopaikan sisäisen veden kierrätyksen vaikutuksesta jätetäyttöön. Työ tehdään opinnäytetyönä, joka on alkanut vuonna 2006 ja saatetaan loppuun vuoden 2007 aikana. Työn tarkoituksena on optimoida kierrätettävän veden määrä Mustankorkean jätetäyttöön. Opinnäytetyössä tarkastellaan mm. kuinka veden kierrätys vaikuttaa jätteen hajoamiseen, kaatopaikkakaasun muodostumiseen ja suotovesien ominaisuuksiin. Mustankorkealla on olemassa valmis vedenkierrätysjärjestelmä, joka on tällä hetkellä vielä koekäytössä. Veden, sähkön ja polttoaineen kulutus Vesi Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus käytti vuonna 2006 yhteensä 9713 m 3 vesijohtovettä. Suurin vedenkuluttaja on kompostointilaitos, jossa vettä tarvitaan kompostoitavan materiaalin kasteluun prosessin aikana. Aiemmin kastelussa on voitu hyödyntää prosessin kierrätysvesiä. Kompostointilaitoksen kastelujärjestelmässä on kuitenkin ollut jo pidemmän aikaa teknisiä tukkeutumisongelmia, josta syystä kastelu on täytynyt toteuttaa vesijohtovedellä. Kompostointiprosessin kuluttama vesimäärä on huima ja tästä johtuen epäkohtaan on tartuttu myös Mustankorkean ympäristöohjelmassa. Vuoden 2007 aikana tullaan selvittämään ja toteuttamaan projekti, jolla osa jätteenkäsittelykeskuksen jätevesistä ohjataan kompostointilaitoksen kasteluun. Vuoden 2005 vesijohtoveden suuri kulutus johtui kompostointilaitoksen laiteviasta. Ympäristömelua selvitetään mittauksilla Jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttama melu johtuu liikenteestä ja jätteenkäsittelytoiminnasta. Mustankorkean jätteenkäsittelyalueen pääasiallisten melulähteiden melupäästöt eli äänitehotasot tullaan selvittämään mittauksin. Mittaustulosten perusteella lasketaan melulähteiden äänitehotasot. Ympäristömeluselvitys on aloitettu ja loput mittaukset toteutetaan keväällä 2007, jonka jälkeen valmistuu meluselvitys. Ympäristömeluselvityksen tulosten perusteella Mustankorkean lupaviranomainen Keski-Suomen ympäristökeskus voi antaa lisämääräyksiä melua koskien. Jyrsijät ja linnut ovat tarkkailun alla Jyrsijöiden sekä lintujen torjunnasta jätteenkäsittelykeskuksen alueella huolehtivat ulkopuoliset toimijat. Alueelle on sijoitettu useita kymmeniä syöttiasemia hiirten ja rottien torjumiseksi. Lisäksi kompostointilaitoksella on valoansoja kärpäshaitan torjuntaan. Lintujen torjunnasta vastaa Jyväskylän Metsästyksenhoitoyhdistys ry. Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys ry suorittaa linnustoseurantaa vuosien aikana Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Seurannassa tarkastellaan varis- ja lokkilintujen kokonaismääriä ja niiden kehittymistä. määrä [m 3 ] Vesijohtoveden kulutus Sähkö Vuonna 2006 sähkönkulutus Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa oli 2,7 GWh. Sähkönkulutusta on pystytty vähentämään vuoden 2003 tasosta, jolloin sähkönkulutus oli 2,9 GWh, etupäässä kompostointilaitoksen käytön optimoinnilla. Jätteenkäsittelykeskus on energian suhteen yliomavarainen, sillä energiantuotannossa hyödynnetyn kaatopaikkakaasun energiamäärä on yli kuusi kertaa suurempi kuin jätteenkäsittelykeskuksen kuluttama energia. Kaatopaikkakaasu myydään energiantuotantoon Jyväskylän Energia Oy:lle. Polttoaine Mustankorkean jätteenkäsittelyprosessien sisäisiä kuljetuksia toteutetaan kahdella pyöräkuormaajalla, kuorma-autolla sekä kahdella pakettiautolla. Polttoaineen kulutus oli vuonna 2003 noin litraa ja se on lisääntynyt vuonna 2006 lähes litraan. Polttoaineen kulutuksen lisääntyminen on selvästi yhteydessä koneiden käyttötuntien lisääntymiseen. Koneiden käyttötuntien lisääntyminen taas on verrannollinen kompostoitavan massan (erityisesti puhdistamolietteen) määrän kasvamiseen

15 6. RISKITILANTEET JA POIKKEAMAT Riskitilanteisiin on varauduttu Toiminnan riskitekijöihin on pyritty varautumaan toimintajärjestelmään liitetyllä ohjeistuksella. Toimintajärjestelmässä kuvataan käytössä olevat välineet ja toimintatavat ympäristö- ja turvallisuusriskien ennaltaehkäisyyn. Lisäksi Mustankorkean toimintakäsikirjassa on kattava ohjeistus hätä- ja poikkeustilanteissa toimimiseen, esimerkiksi ohjeet toiminnasta tulipalon tai kemikaalivuodon sattuessa. Mahdollisten poikkeustilanteiden varalta kompostointilaitoksen varajärjestelmänä on Laukaan Mörkökorven suljetulla kaatopaikka-alueella sijaitseva kompostointikenttä. Tällä yhtiön perustamisvaiheessa hoidettavaksi tulleella Laukaan kaatopaikalla voidaan ottaa vastaan ja kompostoida aumassa tilapäisesti biojätettä ja puhdistamolietettä. Vuoden välisenä aikana Mustankorkealla toteutettiin työturvallisuuslain mukaiset vaaranarvioinnit. Selvityksen pohjalta määriteltiin toimenpiteitä työolosuhteiden parantamiseksi - vaara- tai haittatekijöiden estämiseksi, poistamiseksi ja vähentämiseksi. Nämä työturvallisuutta parantavat toimenpiteet näkyvät nykyisessä ympäristöohjelmassa. Mahdollisista sattuneista vahingoista halutaan myös oppia. Kaikki riskitilanteet ja poikkeamat kirjataan toimintajärjestelmään ja käsitellään henkilöstöpalavereissa ja tarvittaessa ryhdytään välittömiin toimenpiteisiin. Käsittelyllä pyritään varmistamaan, ettei vahinko tai riskitilanne pääse toistumaan. Lisäksi toiminta-alueen ympäristön tilaa seurataan hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailuohjelmien mittaus- ja seurantatietojen avulla pystytään varautumaan myös toiminnan riskitekijöihin. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen turvallisuussuunnitelma valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä. Turvallisuussuunnitelmassa tullaan kuvaamaan vaaratilanteet, niiden ennaltaehkäisy ja toimintaohjeet vaaratilanteissa. Samana vuonna toteutetaan myös ympäristöluvan velvoittama toimintojen riskikartoitus. Poikkeamia havainnoidaan kyselyjen ja palautteen kautta Vuonna 2006 Mustankorkea sai 16 ympäristökyselyä ja -palautetta. Merkittävä osa palautteista koski lähialueen asukkaiden hajuhavaintoja. Palautteiden määrät vaihtelevat vuosittain jonkin verran ja niiden määrässä heijastuvat Mustankorkean toiminnan muutokset. Mustankorkealla on käytössä sähköinen järjestelmä poikkeamien hallintaan, jonka avulla hallitaan eri tyyppisten poikkeamien ja palautteiden käsittelyprosessi. Saatujen palautteiden systemaattisessa kirjaamisessa palautekantaan on kuitenkin vielä kehitettävää. Palautekantaan kirjataan lisäksi henkilökunnan omat havainnot poikkeavista tilanteista sekä varsinaiset toiminnan poikkeamat. Poikkeavia tilanteita vuonna 2006 olivat muun muassa jätteenkuljetusyrittäjän jätekuormasta Mustankorkealle johtavalle tielle valunut jäte, joka aiheutti hajuhaittaa ympäristöön. Mustankorkean henkilökunta informoi tilanteesta yrittäjää ja tämä kävi puhdistamassa jätekuormasta valuneet jätteet tieltä. Loppusijoitusalueella syttyi myös yksi pintapalo, joka saatiin sammutettua pelastuslaitoksen avulla. Palon syttymissyytä ei saatu selville. määrä [kpl] Ympäristökyselyt ja -palautteet sekä poikkeamat Sulkemistöistä aiheutui poikkeavia hajuhaittoja syyskuussa 2006 Syksyllä 2006 kaatopaikan jätetäyttöalueen sulkemisrakenteiden työstäminen aiheutti voimakasta hajuhaittaa lähialueen asukkaille. Kyseinen hajuhaitta aiheutui sulkemisrakenteissa käytettävästä kuitusavesta. Syy hajuhaittaan oli todennäköisesti kuitusaven varastoinnissa - kuitusavi ei ollut saanut riittävästi happea, minkä vuoksi siitä syntyi hajua uudelleen käsiteltäessä. Hajunmuodostus kuitenkin loppui nopeasti materiaalin reagoidessa ilman kanssa. Kaatopaikan sulkemisessa vedet ohjataan pois jätetäytöstä ja biohajoavan aineksen mätänemisen seurauksena muodostuva metaani-kaasu otetaan talteen. Tämä edellyttää mm. noin 2 metrin paksuisen pintasuojarakenteen rakentamista jätetäytön päälle. Näiden rakenteiden toteuttamiseen Mustankorkea on käyttänyt paperiteollisuudesta syntyvää kuitusavea. Kuitusavea on käytetty Mustankorkean pintasuojarakenteissa aiemmin ilman samankaltaisia seurauksia. Finncao Oy:n kehittämä kuitusavimenetelmä on palkittu EU-Life -ympäristöpalkinnolla. Jatkossa Mustankorkea tulee selvittämään kuitusaven toimittajalta kuinka vastaavilta hajuongelmilta vältytään tulevaisuudessa. Säynätsalon koulun 5. luokka kävi tutustumassa Mustankorkean toimintaan ja jätti terveiset mm. jätteenkäsittelyyn liittyen piirrosten muodossa. 7. YMPÄRISTÖTIEDOT- TAMINEN JA VIESTINTÄ Avoimuus ja vuorovaikutus ovat yhtiön perusperiaatteita. Toimimme avoimesti ja läpinäkyvästi aktiivisessa vuorovaikutuksessa asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kanssa. Tiedotukseen panostetaan Mustankorkealla yhä enemmän, mikä näkyy mm. vuoden 2007 aikana avattavien uusien www-sivujen muodossa. Tiedotuksella halutaan lisätä asiakkaiden ja sidosryhmien tietoisuutta jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta, informoida ajankohtaisista aiheista ja luoda aitoa vuoropuhelua kuluttajien ja Mustankorkean henkilöstön välille. Myös EMAS-raportoinnilla pyritään kertomaan ympäristöasioista julkisesti ja avoimesti. EMAS-järjestelmään kuuluu ympäristöjärjestelmän lisäksi ympäristöraportti eli EMASselonteko. EMAS-ympäristöjärjestelmän avulla Mustankorkea parantaa jatkuvasti ympäristönsuojelun ja ulkoisen viestinnän tasoaan. EMAS-raportti löytyy osoitteesta Uusi raportti julkaistaan joka kolmen vuoden välein ja selonteon tiedot päivitetään vuosittain. Jätteenkäsittelykeskus kiinnostaa Vuoden 2006 aikana Mustankorkeaan kävi tutustumassa huikea määrä jätteenkäsittelystä kiinnostuneita tahoja. Vierailijoiden määrä oli lähes kolminkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Vierailijat ovat pääosin oppilaitoksia eli peruskoululaisia, alan opiskelijoita sekä kollegoita, asukasyhdistyksiä, virkamiehiä kuten suurlähetystön edustajia, kansanedustajia, kuvernöörejä jne. Mustankorkealla kävi myös kansainvälisiä vieraita esimerkiksi Skotlannista, Italiasta, USA:sta, Venäjältä, Nigeriasta, Virosta ja Romaniasta. määrä [hlö] Vierailijoiden määrä

16 Mustankorkea on huomioitu EU-tasolla Mustankorkea Oy:n sitoutuminen EMAS-ympäristöohjelmaan on huomioitu myös kansainvälisessä The European Eco-Management and Audit Scheme uutiskirjeessä helmikuussa Kun jätteitä käsitellään lähellä asuinalueita, ovat dialogi ja avoin viestintä ympäristön kanssa erityisen tärkeitä asioita. EMAS-raportoinnilla on merkittävä rooli jätteenkäsittelykeskuksen ja sen ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa. Mustankorkean tavoitteena on lisätä EMAS-raportoinnin avulla tietoisuutta jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöarvoista, -tavoitteista ja jatkuvasta ympäristövaikutusten seurannasta. Hanketta jatketaan jätelaitosten raportointihankkeella (Jlrap II), jossa on tarkoitus hyödyntää aiemmasta hankkeesta saatuja tuloksia ja ehdotuksia sekä kehittää ja yhtenäistää edelleen jätelaitosten ulkoista ja sisäistä raportointia, johon kuuluvat olennaisena osana jätelaitoksille soveltuvat yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset koko toimintaa kuvaavat tunnusluvut. Tarkoituksena on soveltaa GRI-ohjeistoa (Global Reportin Iniative) eli kansainvälistä yhteiskuntavastuun raportointiohjeistoa jätelaitosten sidosryhmäraportoinnin käytäntöön. Jlrap II -hanke on Jätelaitosyhdistyksen ja Efeko Oy:n yhteishanke. Hankkeen toteutuksen vastuuorganisaatio on Efeko Oy. EMAS-raporteissa kuvataan avoimesti jätteenkäsittelykeskuksen ympäristötavoitteita ja niiden toteutumista sekä onnistumisten että myös kehittämiskohteiden ja - haasteiden suhteen. Mustankorkean toimitusjohtaja Veikko Tissari kommentoi uutiskirjeessä, että EMAS on tehokas työkalu parempaan ympäristöjohtamiseen. EMASympäristöohjelmaa toteutti Euroopassa vuonna 2005 yhteensä organisaatiota. Suurimmat EMASympäristöohjelmaan rekisteröityneet toimialat olivat kemikaali-, elintarvike- ja metalliteollisuus sekä viemärija jätehuolto. 8. TUTKIMUS JA KEHITYS - mukana ympäristöteknologian kehittämisessä Jätelaitosten raportointihanke Julkisen palvelutuotannon kuten jätehuollon tulee kyetä läpinäkyvästi ja avoimesti raportoimaan tavoitteistaan, toiminnastaan ja saavutetuista tuloksista. Konsultointi-, tutkimus- ja koulutusyhtiö Efeko Oy toteutti vuosina kolmentoista jätelaitoksen sekä asiantuntijoiden kanssa jätelaitosten raportointihankkeen (Jlrap I), jonka tuloksena syntyivät jätelaitosalalle yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset taloutta, ympäristöä ja sosiaalisia asioita kuvaavat tunnusluvut ja -tiedot sekä ulkoisen raportoinnin malli. Myös tässä EMAS-raportissa on sovellettu kyseistä raportoinnin mallia. Jätteenkeräilyn ja -käsittelyn tuote- ja menetelmäkehitysideoita Vuonna 2005 Mustankorkea osallistui yhdessä VTT Prosessien ja Keski-Suomen liiton kanssa hankkeeseen, jonka päätavoitteena oli synnyttää uusia jätteenkeräilyn ja -käsittelyn tuote- ja menetelmäkehitysideoita. Jatkohankkeena toteutetaan jätteiden älykkääseen lajitteluun sekä pienien biojätemäärien joustavaan käsittelyyn liittyvä osaselvitys. Mapa-projekti Mustankorkea on myös osallistunut Mapa-projektiin (materiaalipankki), jossa tarkasteltiin yhdyskuntien ja teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttömahdollisuuksia sekä niihin pohjaavan materiaalipankin liiketoiminnallisia edellytyksiä alueellisesti Keski-Suomen maakunnan alueella. Mustankorkealla teollisuuden sivutuotevirtoja on hyödynnetty ympäristörakentamisessa. Muun muassa paperiteollisuudessa syntyvä kuitusavi hyödynnetään kaatopaikan pintasuojarakenteissa ja murskattu betonijäte tie- ja kenttärakenteissa. KAATOPRO-hanke ja tulevaisuuden kaatopaikkakäsittely Mustankorkea on ollut eräiden muiden jäteyhtiöiden kanssa mukana Jyväskylän yliopiston ja VTT:n käynnistämässä KAATOPRO-hankkeessa, jossa on tutkittu tulevaisuuden kaatopaikkakäsittelyä vuosien 2002 ja 2006 aikana. Mustankorkealla tutkittiin tulevaisuuden kaatopaikkajakeiden loppusijoituksen hallintaa neljässä koerakenteessa. Tutkittavina jätteinä olivat jätteenpolton arinatuhka, jätteen/puun kaasutuksen arinatuhka, mekaanisen REFkäsittelyn alite sekä mekaanis-biologisen REF-käsittelyn alite. Mustankorkean koerakenteista mitattiin mm. jätetäytön kosteutta ja lämpötilaa, kaasunmuodostusta sekä suotovesien virtaamia ja pitoisuuksia. Ämmässuon ja Kujalan kaatopaikoilla tehtiin kenttäkokeita, joissa selvitettiin jätetäytön prosesseihin vaikuttamista mm. suotovettä kierrättämällä. Tutkimuksen mukaan tulevaisuuden loppusijoituskäsittelyn haasteina näyttäisi olevan kaatopaikkarakenteiden toiminnan varmistaminen, jätetäyttöjen kontrollointi ja operointi jätteiden ominaisuuksien mukaan, jätteiden lyhyen ja pitkän ajan kaatopaikkakäyttäytymisen arvioiminen, eri jätejakeiden erillissijoitus, metaanihapetusteknologian hallittu soveltaminen ja vesienkäsittelytarpeet. Lisätietoja KAATOPROhankkeesta löytyy Jätelaitosyhdistyksen internetsivuilta. Biokaasuosaamisen vahvistaminen ja biokaasun liikennekäyttö Mustankorkea on eräiden muiden alan yritysten kanssa osallistunut Jyväskylä Innovation Oy:n johdolla vuonna 2006 toteutettuun biokaasuohjelmaan, jonka tarkoituksena on vahvistaa biokaasuosaamista ja demonstroida sen liikennekäyttöä. Hanke kuului Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelmaan. Hankkeessa tarkasteltiin aiheeseen liittyviä osa-alueita kuten mm. yhteistyöverkostoja, biokaasun hyödyntämismahdollisuuksia ja biokaasua liikennepolttoaineena. Hankkeesta on julkaistu loppuraportti : Biokaasuohjelma Biokaasuosaamisen vahvistaminen ja biokaasun liikennekäytön demonstrointi; Annimari Lehtomäki, Jyväskylä Innovation Oy. Edellä mainitun lisäksi Jyväskylän yliopisto teki omana hankkeenaan pilot-kokeita Mustankorkean kaatopaikkakaasun hyödyntämisestä liikennepolttoaineena

17 Tyytyväisiä mustankorkealaisia Vapo-konsernissa toteutettiin vuonna 2005 henkilöstötutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää Vapo-konsernin eri yksiköissä tai prosesseissa työskentelevien henkilöiden työtyytyväisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä. Tutkimus toteutettiin Vapo-konsernin Suomen, Ruotsin, Viron, Tanskan ja Espanjan yksiköissä kirje- ja nettikyselynä. Tiedot kerättiin nettikyselynä Suomen yksiköissä työskenteleviltä henkilöiltä, joilla oli oma sähköpostiosoite. Kirjekyselynä tiedot kerättiin ulkomaan yksiköissä ja Suomen yksiköissä niiltä, joilla ei ollut omaa sähköpostiosoitetta. Tutkimuksen tulosten mukaan Vapo-konsernissa yleinen työviihtyvyys ja työhön sitoutuminen ovat pysyneet jokseenkin vuoden 2003 tasolla. Tuloksissa oli kuitenkin toimiala- ja yksikkökohtaisia eroja. Mustankorkean yleinen työviihtyvyys on hyvä ja muutoksia ei ole tapahtunut vuodesta Työtyytyväisyyden eri osa-alueita tarkasteltiin tuloksellisuuden, tavoitteiden, toimintatapojen ja työnjaon, arvostuksien, toiminnanohjaus- ja tukijärjestelmien, sisäisten suhteiden sekä esimiestoiminnan ja johtamisen kautta. Mustankorkean tulokset olivat kaikilla osa-alueilla hyvää tasoa, myös koko konsernin tuloksiin nähden. Puolet Mustankorkean vastaajista ilmoitti, että vuoden 2003 henkilöstötutkimuksen tulokset olivat johtaneet yksikössä konkreettisiin toimenpiteisiin. Enemmistö Mustankorkean vastaajista koki myös kehityskeskustelut hyödyllisiksi. 9. HENKILÖSTÖ Työturvallisuus Mustankorkean vakinaisen henkilökunnan määrä oli 14 henkilöä vuonna Henkilökunnan määrä lisääntyi yhdellä, kun jätekeskuksen uusien toimintojen myötä palkattiin uusi henkilö. Lisäksi kesätyöntekijöitä oli 12. Henkilökunnan koulutuspäiviä oli kaikkiaan 57 eli koulutuspäivien kokonaismäärä henkilöä kohti oli keskimäärin neljä. Koulutukseen käytettiin lähes euroa vuoden 2006 aikana. Koulutustilaisuudet käsittivät perinteiset ongelmajäte-, ensiapu- ja työsuojelukoulutukset sekä osallistumiset valtakunnallisille jätelaitos- ja jätehuoltopäiville. Uusina koulutusaiheina olivat EMAS-päivät, jätelaitosten sisäisten auditoijien koulutuspäivät, jätelaitosten kenttäväen koulutuspäivät, SER-kierrätys sekä sisäisenä koulutuksena toteutettu kompostointi- ja pilaantuneiden maa-ainesten käsittelykoulutus. Jokaisella mustankorkealaisella tulee olla voimassa oleva työturvallisuuskortti ja ensiavun peruskurssi EA1 suoritettuna. Myös henkilökunnan virkistystoimintaa tuetaan mm. järjestämällä vuoden aikana erilaisia työkykyä edistäviä ja ylläpitäviä tapahtumia sekä tukemalla henkilökunnan omaehtoisia liikuntaharrastuksia. Työturvallisuus on tärkeä osa Mustankorkean liiketoimintaa. Työturvallisuudelle asetetut tavoitteet ja vaatimukset ovat samanarvoisia kuin muut liiketoiminnalle asetetut tavoitteet ja vaatimukset. Tavoitteena on luoda, kehittää ja ylläpitää turvallisia työoloja, laitteita ja työmenetelmiä sekä hankkia sellaista tietoa ja koulutusta, jota tarvitaan jatkuvan työturvallisuuden ylläpitämiseksi. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä tapaturmia ja ammattitauteja sekä huolehtia työkyvyn ylläpidosta. Erittäin tärkeää on myös parantaa töiden järjestelyjä, luoda viihtyisämpi ja turvallisempi työilmapiiri ja edistää siten työyhteisön toimintaa. Mustankorkealle on laadittu työsuojelun toimintaohjelma yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Sekä työnantaja että henkilöstö ovat yhteisvastuullisia työturvallisuudesta. Ohjelman toteutumista seurataan ja sen sisältöä tarkistetaan vuosittain. Mustankorkealla toimii myös työsuojelutoimikunta, joka hoitaa ja edistää henkilökunnan turvallisuutta ja työsuojelua. Henkilökunnan työterveyden hoitaa Mehiläinen Oy ja kattavat terveystarkastukset järjestetään joka vuosi. Työtyytyväisyys 32 33

18 Tilinpäätös ja yhtiön talous 10. TALOUDEN TUNNUSLUKUJA Investoinnit ja rakentaminen Mustankorkealla on tehty vuosina merkittäviä investointeja sekä ympäristövelvoitteisiin kuuluvia toimenpiteitä ja rakentamistöitä. Vuonna 2004 Mustankorkealla laajennettiin kompostointilaitoksen jälkikypsytyskenttää ja rakennettiin jälkikypsytyskentän valumavesien tasausallas. Suotovesien hallitsemiseksi rakennettiin pystytiivistysseinämä, tasausallas ja pumppaamo sekä vesimäärien mittaamiseksi viisi mittarikaivoa. Öljynerotuslaitokseen rakennettiin huoltokuilu. Alueen tiejärjestelyjä parannettiin ja rakennettiin uusi tuloportti. Mustankorkean vanhalle loppusijoitusalueelle tehtiin pintasuojarakennetta noin 2,5 ha sekä pohjatöitä tulevia sulkemistöitä varten noin 3,0 ha. Investointimenoja ajoittui vuodelle 2004 noin euroa ja ympäristövelvoitteiden kustannukset olivat euroa. Jätteenkäsittelykeskukseen rakennettiin vuonna 2005 nestemäisten lietteiden käsittelyaltaat, hyötyjätekenttä sekä puujätteen varastokenttä. Lisäksi kaatopaikkakaasun keräysverkostoa laajennettiin ja kuorma-auto vaihdettiin. Mustankorkean loppusijoitusalueelle tehtiin pinta-suojarakennetta noin 4,1 ha. Investointimenoja ajoittui vuodelle 2005 noin euroa ja ympäristövelvoitteiden kustannukset olivat euroa. Vuonna 2006 alueelle rakennettiin hyötyjätteiden käsittelyterminaali ja sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottopiha. Lisäksi käynnistettiin uuden loppusijoitusalueen pohjan rakentaminen. Mustankorkean loppusijoitusalueelle tehtiin valmista pintasuojarakennetta noin 1,3 ha ja valmisteltua pohjaa noin 1,2 ha. Investointimenoja ajoittui vuodelle 2006 noin euroa ja ympäristövelvoitteiden kustannukset olivat euroa. Mustankorkean vakaa taloudellinen kehitys on mahdollistanut valtakunnallisesti kilpailukykyiset jätemaksut. Liikevaihto on sijoittunut viime vuosina tasaisesti 6,8 M :n tasolle, lukuun ottamatta vuotta 2005, jolloin liikevaihto kohosi noin 7,5 M :een. Poikkeuksellinen korotus aiheutui jäteveron noususta ja pilaantuneiden maa-ainesten määrän kasvusta. Vuonna 2006 pilaantuneiden maa-ainesten määrä pieneni huomattavasti samoin kuin loppusijoitukseen menevän jäteverollisen jätteen määrä, minkä vuoksi liikevaihto putosi jälleen vuoden 2004 tasolle. Tässä raportissa tarkasteltavan ajanjakson aikana yhtiön vuotuinen liiketulos on ollut keskimäärin 1,3 M ja liikevoitto keskimäärin 0,7 M. Vuoden 2006 lopussa taseen loppusumma oli noin 10,6 M ja korolliset velat noin 1,2 M. Taseessa on varauduttu ympäristölainsäädännön edellyttämiin hankkeisiin noin 1,4 M :n varauksella. Kyseiset hakkeet käsittävät pääasiassa käytöstä poistettavien loppusijoitusalueiden sulkemistöitä. määrä [1000 EUR] Liikevaihdon kehitys Jätevero Nettoliikevaihto Investoinnit ja ympäristövelvoitteet määrä [1000 EUR] Investoinnit Ympäristövelvoitteet Talouden tunnuslukuja Liikevaihto, 1000 EUR Muutos % -8,3 10,7-0,13 15,8 Bruttoinvestoinnit, 1000 EUR % liikevaihdosta 17,2 8,1 17,3 12,8 Ympäristövelvoitteet Henkilöstö keskimäärin Liiketulos, 1000 EUR % liikevaihdosta 18,9 17,9 14,9 22,6 Tilikauden voitto, 1000 EUR Taseen loppusumma, 1000 EUR

19 LIITE 1 Lyhenteet ja käsitteet COD Kemiallinen hapenkulutus. Kuvaa happimäärää, joka tarvitaan vedessä olevan orgaanisen aineen hajottamiseen kemiallisesti. EMAS Eco Management and Audit Scheme. EU:n asetukseen perustuva yrityksille ja organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöasioiden hallinta- ja seurantajärjestelmä. ENERGIAHYÖTYKÄYTTÖ Ammattimainen jätteenpoltto, josta saadaan lämpöä, sähköä tai höyryä. EROTUSKAIVOLIETE Hiekan- ja rasvanerotuskaivolietteitä sekä öljynerotuskaivolietteitä. HAJUHAVAINTOPÄIVÄ Hajuhavaintopäivä on päivä, jolloin yksi tai useampi asukaspaneelin jäsenistä tai ulkoalueiden käyttäjät ovat kokeneet jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja. HYÖTYJÄTE Jätettä, jota voidaan käyttää joko uusien tuotteiden raaka-aineena, energiantuotannossa tai materiaalina. ISO 14001:2004 Kansainvälinen ympäristöjärjestelmästandardi. Yritys osoittaa ympäristöjärjestelmänsä standardin mukaiseksi hankkimalla sille varmennuksen eli sertifikaatin. ISO 9001:2000 Kansainvälinen laadunvarmistusstandardi. JOHTOKYKY (ELI SÄHKÖNJOHTAVUUS) Sähkönjohtavuus kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrää. Veden sähkönjohtavuutta käytetään veden yleislaatua kuvaavana mittarina, sillä normaalissa makeassa vedessä on suoloja varsin vähän. Jätevedet sisältävät suoloja, jotka lisäävät sähkönjohtavuutta. JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS Mustankorkean alue Taka-Keljossa Jyväskylässä. Alue on 55 ha ja Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toiminta tapahtuu tällä alueella. KAATOPAIKKAKAASU Kaatopaikkakaasu on orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa tapahtuvan hajoamisen tuloksena syntyvää kaasua, joka sisältää pääasiassa metaania (noin 45 %), hiilidioksidia (noin 35 %) ja typpeä (noin 20 %). KIINTOAINE Vedessä leijuvia hiukkasia. Samentavat vettä. KUITUSAVI Metsäteollisuuden ylijäämätuote, jota hyödynnetään loppusijoitusalueen pintasuojarakenteessa. KUIVAJÄTE Jätettä, josta on eroteltu biojäte ja muu hyödynnettävä materiaali. Mustankorkealla kuivajäte loppusijoitetaan jätetäyttöalueelle. LOPPUSIJOITUS Jätteen sijoittaminen kaatopaikan jätetäyttöalueille. Loppusijoitus koskee jätelajeja, joita ei voida hyödyntää ja jätettä, joka täytyy heti peittää turvallisuussyistä. ONGELMAJÄTE Jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteitä ei sijoiteta loppusijoitusalueelle. ph ph kuvaa veden happamuutta tai emäksisyyttä. PILAANTUNUT MAA-AINES Öljyllä tai muulla haitta-aineella pilaantuneita maa-aineksia. PUHDAS MAA-AINES (hoitomaa, rakennemaa ja ylijäämämaa) Puhtailla maa-aineksilla tarkoitetaan kaivutoiminnan yhteydessä syntynyttä maankamaran ainesta sekä siihen rinnastettavaa ainesta, joka voidaan hyödyntää jätteenkäsittelykeskuksen rakenteissa. PUHDISTAMOLIETE Jäteveden puhdistusprosessissa erotettu kiintoaines. RAVINTEET (typpi ja fosfori) Fosforin ja typen yhdisteet aiheuttavat lannoitteiden tapaan levien ja muun kasvillisuuden kasvua vesistöissä eli rehevöittävät vesistöjä. SEKAJÄTE Jätettä, joka sisältää biojätettä sekä muuta hyödynnettävää materiaalia. SUOTOVESI Jätetäytön läpi kulkeutuva vesi. SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKAROMU Sähkö- ja elektroniikkaromua ovat käytöstä poistetut televisiot, radiot, stereot jne. TOIMINTAJÄRJESTELMÄ Hallintajärjestelmä, joka sisältää organisaation rakenteet, suunnittelun, vastuut, menettelytavat, prosessit ja resurssit yrityksen toiminnan kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. TUOTTAJAYHTEISÖ Tuottajayhteisö on tuottajien muodostama oikeustoimikelpoinen yhteisö. Tuottajavastuun periaatteena on, että tuotteen valmistajan on varauduttava huolehtimaan myös sen jätehuollosta. Tuottaja vastaa tuotteidensa keräilyn, esikäsittelyn, kierrätyksen, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä sekä siitä aiheutuvista kustannuksista. Tuottaja voi tehdä työn itse tai siirtää vastuunsa tuottajayhteisölle. YHDYSKUNTAJÄTE Yhdyskuntajäte on yleisnimike asumisessa syntyvälle jätteelle sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavalle teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyneelle jätteelle. YMPÄRISTÖINVESTOINTI Investointi, joka toteutetaan etupäässä ympäristönsuojelullisessa tarkoituksessa. YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTA Yrityksen toimintojen, tuotteiden tai palvelujen osa, joka voi olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, esimerkiksi mahdolliset haju- tai meluhaitat ympäristöön. Merkittävä ympäristönäkökohta on sellainen, jolla on tai voi olla merkittävä ympäristövaikutus. YMPÄRISTÖOHJELMA Kuvaus toteutetuista tai suunnitelluista toimenpiteistä (tehtävät ja keinot), joilla pyritään saavuttamaan ympäristötavoitteet ja -päämäärät, sekä ympäristöpäämäärien ja tavoitteiden toteuttamiselle asetetut määräajat. YMPÄRISTÖVAIKUTUS Yrityksen toiminnan, tuotteiden tai palveluiden aiheuttama hyödyllinen tai haitallinen muutos ympäristössä. YVA = YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YVA-menettely on prosessi, jossa tarkastellaan kyseessä olevan hankkeen tai päätöksen vaikutuksia ympäristöön, vertaillaan eri toteuttamisvaihtoehtojen erilaisia vaikutuksia ja vaikutusten merkittävyyttä ja kuullaan sekä eri viranomaisia että niitä joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa. Prosessin aikana laaditaan ensin ympäristövaikutusten arviointiohjelma ja sen pohjalta toteutetaan varsinainen vaikutusten arviointi, jonka tiedot kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen

20 LIITE 2 Mustankorkean tunnusluvut 2006 TALOUS: TUNNUSLUKU JOHDETTU TUNNUSLUKU Liikevaihto koko liikevaihto 34,37 /toimialueen asukas 0,65 liikevaihto/taseen loppusumma Ostetut palvelut osuus koko liikevaihdosta 11,5 % Investointimenot ,92 /toimialueen asukas - hyötyjäteterminaali - uuden loppusijoitusalueen pohjatöitä Tilikaudelle kohdistuva jäteverokulu osuus koko liikevaihdosta 23,6 % Jälkihoitovaraus ,24 /loppusijoitettu jätetonni Henkilöstökulut /htv osuus koko liikevaihdosta 10,5 % Ympäristöntarkkailukustannukset ,13 /toimialueen asukas YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET: TUNNUSLUKU JOHDETTU TUNNUSLUKU Loppusijoituspaikoilta kerätyn kaatopaikkakaasun määrä Soihtupoltetun kaasun määrä 0,03 milj.nm 3 Hyötykäyttöön johdettu kaasumäärä 3,2 milj.nm 3 3,23 milj.nm 3 kokonaismäärä Hyötykäyttöön johdettu energiamäärä 17,9 GWh vastaa omakotitalon lämmöntarvetta tai litraa kevyttä polttoöljyä Jätteenkäsittelykeskuksesta kerättyjen m 3 kunnan viemäriverkostoon johdettujen vesien kokonaismäärä TARKKAILU: TUNNUSLUKU JOHDETTU TUNNUSLUKU JÄTEMÄÄRÄT: TUNNUSLUKU JOHDETTU TUNNUSLUKU Kokonaisjätemäärä t 576 kg/toimialueen asukas Yhdyskuntajätteen määrä t kokonaismäärä 268 kg/ toimialueen asukas - sekalaisen yhdyskuntajätteen määrä t 227 kg/asukas - erilliskerätty biojäte t 65 kg/asukas Näytteenottopaikat Näytteenottokerrat 6 kpl pohjavedet 4 kpl pintavedet 4 kpl haju 3 kpl pohjavedet 3 kpl pintavedet 3 kpl haju Maa- ja kiviainesten määrä t kokonaismäärä - puhtaat maa-ainekset t - lievästi pilaantuneet maa-ainekset t - pilaantuneet maa-ainekset t Rakennusjätteiden määrät t kokonaismäärä - loppusijoitettu t - hyödynnetty t Tuotantotoiminnan kiinteiden t kokonaismäärä jätteiden määrät - loppusijoitettu t - hyödynnetty t Lietteiden määrä t kokonaismäärä - yhdyskuntajäteveden puhdistamo t lietteiden määrä - muut lietteet t Loppusijoitetun jätteen määrä t 272 kg/as Hyödynnettävien jätteiden määrä t jätelaitoksen hyödyntämisaste 53 % (omassa toiminnassa hyödynnetty ja hyötykäyttöön ohjattu jätemäärä) Kotitalouksista vastaanotettujen ongelmajätteiden määrä 172 t Tuottajavastuun alaiset jätteet t kokonaismäärä (ja jätehuoltojärjestelmältään vastaavat) - sähkö- ja elektroniikkaromu 670 t - kyllästetty puu 476 t - kotikeräyspaperi 307 t Ilmoitettujen ympäristövahinkotilanteiden määrä 0 kpl SOSIAALISET: TUNNUSLUKU JOHDETTU TUNNUSLUKU Henkilöstö - henkilökunnan määrä vuoden lopussa 14 kpl (vakinaiset) - toimihenkilöiden määrä vuoden lopussa 5 kpl osuus koko henkilöstöstä 36 % (vakinaiset) - naisten ja miesten osuus vuoden lopussa 21 % naisia, 79 % miehiä (vakinaiset) - määräaikaiset 12 kpl yhteensä 1 htv - henkilötyövuosia yhteensä 15 htv (vakinaiset ja määräaikaiset) - vakinaisen henkilöstön keski- 43 v määräinen ikä Henkilöstön hyvinvointi - koulutus ,42 /htv, 57 koulutuspv/htv - työsuojelu ,92 /htv Työterveys - työterveyshuolto ,14 /htv - työtapaturmat 1 kpl - tapaturmapoissaolot 0 pvä - sairauspoissaolot 88 pvä 6 pvä/htv 38 39

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R

1 ASIA 2 HANKKEESTA VASTAAVA 3 HANKKEEN KUVAUS 4 AIEMMAT SELVITYKSET. PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R PÄÄTÖS Dnro PSA 2007 R 5 531 31.5.2007 1 ASIA Päätös ympäristövaikutusten arvioinnin soveltamisesta Jätekukko Oy:n kyllästetyn puun vastaanotto ja käsittelyhankkeesta 2 HANKKEESTA VASTAAVA Jätekukko Oy

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.2.2017 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MARRASKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 27.12.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 10.11.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI ELOKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 12.10.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HEINÄKUU 2016 KEKKILÄ OY

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 1.7.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HANKEKUVAUS sivu 2(8) HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN LOPETTAMISEN HANKEKUVAUS. Sisällys HEINSUON

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 LOIMAAN KAUPUNGIN TALOUSARVIO 2010 1 LOIMAAN KAUPUNGIN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 Kaupunginvaltuuston hyväksymät Loimaan kaupungin

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj

JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSET Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Jyri Nummela, Lassila&Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj KULUTUSYHTEISKUNNASTA KIERRÄTYSYHTEISKUNNAKSI

Lisätiedot

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä

STHS 40. koulutuspäivät Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä STHS 40. koulutuspäivät 16.2.2016 Pentti Rantala Ex-tj, eläkkeellä pentti.rantala@live.fi 1 Pirkanmaan Jätehuolto Oy kuntien omistama yhtiö toimialueella asuu noin 420 000 asukasta 2 jätteenkäsittelykeskusta

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätteiden kaatopaikkakelpoisuus Jätelaki 1072/ 1993 VNP (861/1997) muutettu VNA:lla (202/2006) 1 Jätehuollon järjestämistä koskevat yleiset huolehtimisvelvollisuudet, Jätelaki 6 Jäte on hyödynnettävä,

Lisätiedot

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö Perustettu v. 1998 Omistajat: Jyväskylän kaupunki Laukaan ja Muuramen kunnat Em. Lisäksi 9 asiakaskuntaa N. 200

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen

ASIA HAKIJA. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179. jälkeen 1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 18/2005/1 Dnro LSY-2005-Y-179 Annettu julkipanon jälkeen 5.8.2005 ASIA HAKIJA Yksityiskohtaiselle suunnitelmalle jäte- ym. vesien käsittelyssä toteutettavista

Lisätiedot

Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen

Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen PORIN KIERRÄTYSKESKUKSEN JÄTEMAKSUT: Jätemaksu sis. alv 24 % Keräysmetalli maksutta

Lisätiedot

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa

Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus. YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Hallinnolliset pullonkaulat ja rahoitus YVA ja ympäristöluvat mahdollistajina tulevaisuudessa Biokaasua Varsinais-Suomessa -seminaari 16.2.2016 Eljas Hietamäki Varsinais-Suomen ELY-keskus Varsinais-Suomen

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ 1(5) PÄÄTÖS Nro Dnro 3 YLO LOS-2003-Y-1283-121 Annettu julkipanon jälkeen 12.1.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Purku & Piikkaus Oy:n purkujätteen käsittelytoimintaa koskevan ympäristöluvan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto

YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄ JA SEN SERTIFIOINTI 12.12.2012 Petri Leimu TAO, Turun Ammattiopisto TAO:n tilanne Laatujohtamisjärjestelmä käytössä vuodesta 1982(mappi) Sertifioitu ISO 9001 vuonna 1998 Ympäristöjohtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Laadittu: 22.12.2014. Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

Laadittu: 22.12.2014. Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Laadittu: 22.12.2014 Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Käsiteltäviksi hyväksyttävät jätteet... 2 3 Vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastaminen...

Lisätiedot

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus

PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari Pirkanmaan ELY-keskus PIRKANMAAN JÄTEHUOLTO OY:N JÄTEVOIMALAHANKE Harri Kallio Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Pirkanmaan ELY-keskus 1 ESITYS Kuntavastuullisen sekajätteen energiana hyödyntämisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja.

Yhtiön hallitus pitää osakeyhtiölain mukaisesti osake- ja osakasluetteloa. Yhtiön hallitus ei anna osakkeista osakekirjoja. 11.5.2016 OSAKASSOPIMUS Mustankorkea Oy 1. Osapuolet Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta Jäljempänä kaikki yhdessä ovat osapuolet tai osakkaat. Mustankorkea Oy:n osakkaaksi myöhemmin tuleva

Lisätiedot

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT

TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät: TEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖLUVAT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, CHEM-A1100 Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit (5 op) Nykyinen ympäristölainsäädäntö

Lisätiedot

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa

Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.05.2015 Sivu 1 / 1 1802/11.01.00/2015 48 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ympäristöluvan muutoshakemuksesta, Delete Finland Oy:n siirtokuormausasema, Juvanmalmintie 18

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Vuosikertomus 2015 24.3.2016 1 2 POHJOIS-SATAKUNNAN JÄTTEIDENKÄSITTELY OY 1. Toiminta vuonna 2015 Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy on Kankaanpään kaupunkikonserniin

Lisätiedot

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio

Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus. Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio Ekomo Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Resurssiviisas tulevaisuus -seminaari Kuopio 26.5.2016 Ekomo alusta liiketoiminnan kasvulle Ämmässuon ekoteollisuuskeskus Ekomo tarjoaa yrityksille alustan teollisille

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Päätös. Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012

Päätös. Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012 Päätös Etelä-Suomi Nro 125/2012/1 Dnro ESAVI/148/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 14.8.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 115 :n mukainen hakemus, joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI JOULUKUU 2012 JA VUOSIYHTEENVETO 2012

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI JOULUKUU 2012 JA VUOSIYHTEENVETO 2012 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2013 Viite 82116477 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN JOULUKUU 2012 JA VUOSIYHTEENVETO 2012 KEKKILÄ OY

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen

LUT 2016 ENERGIA. Energiankulutuksen vähentäminen 1 YMPÄRISTÖOHJELMA @ LUT 2016 ENERGIA Energiankulutuksen vähentäminen 1) Sähköenergian kokonaiskulutuksen/opiskelija-fte vähentäminen 5% vuoden 2015 tasosta vuoteen 2018 loppuun mennessä - toimenpiteet:

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 227/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/121/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 227/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/121/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 227/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/121/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2013 ASIA Erkki Salminen Oy:n jätelain 120 :n mukainen suunnitelma, joka koskee jätteiden käsittelyn

Lisätiedot

Uusi rytmi jätehuoltoon

Uusi rytmi jätehuoltoon Uusi rytmi jätehuoltoon Porvoon Kiinteistöyhdistys, Loviisa 3.11.2016 Tuija Klaus Parasta jätehuoltoa kuntalaisille Jätelaki Yhtiöt ovat saaneet tehtäväkseen hoitaa muun muassa pääosan kuntien jätehuoltoon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 6. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 21.01.2016 Sivu 1 / 1 4343/2014 11.01.00 6 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös, maa-ainesten varastointi ja käsittely, Espoon kaupungin tekninen keskus, Hannus Valmistelijat

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HELMIKUU 2016

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HELMIKUU 2016 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 4.5.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HELMIKUU 2016 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JÄTESUUNNITELMAN LUONNOKSESTA JA SEN YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JÄTESUUNNITELMAN LUONNOKSESTA JA SEN YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA Teknisen lautakunnan lupajaosto 6 02.03.2009 LAUSUNTOPYYNTÖ KESKI-SUOMEN ALUEELLISEN JÄTESUUNNITELMAN LUONNOKSESTA JA SEN YMPÄRISTÖSELOSTUKSESTA 16/60/602/2009 Lupaj 6 Keski-Suomen ympäristökeskus pyytää

Lisätiedot

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti 11.1.2016 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI LOKAKUU 2015 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN

Lisätiedot

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle.

Lietteitä ei vastaanoteta jätteenkäsittelypaikalle. KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA 1.1.2017 1 (6) KITEEN KAUPUNGIN JÄTEMAKSUTAKSA Hyväksytty Tekninen lautakunta 7.12.2016 94 Voimaantulo 1.1.2017 1 2 Jätteiden käsittelystä kaupunki perii jätelaissa tarkoitettua

Lisätiedot

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON. NAANTALIN KAUPUNKI Vesihuoltolaitos Käsityöläiskatu 2 21100 NAANTALI TEOLLISUUSJÄTEVESISOPIMUS xx.xx.xxxx SOPIMUS TEOLLISUUSJÄTEVESIEN JOHTAMISESTA NAANTALIN KAU- PUNGIN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTOON.

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS/PAPERINKERÄYS OY Paperinkeräys Oy hakee Porin kaupungin ympäristölautakunnalta ympäristölupaa, joka koskee olemassa olevaa keräyspaperin ja pahvin lajittelua ja varastointia Porin

Lisätiedot

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP)

Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Liite 1 Kansallinen toimintasuunnitelma (NAP) Toimintasuunnitelman tulee sisältää seuraavat osiot (yleissopimuksen 5 Artikla kohta a): (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) nykyisten ja suunniteltujen päästöjen

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2015 HSY:n jätehuollon vuositilasto 215 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi

Ympäristövaikutusten arviointi Kaupunginhallitus 166 24.04.2012 LAUSUNTO TALVIVAARAN KAIVOKSEN LAAJENNUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA 67/1/112/2012 KHALL 166 Ympäristönsuojelusihteeri 18.4.2012 Kainuun elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015

Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa. KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Haasteet orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon toteuttamisessa KokoEko-seminaari, Kuopio, 10.2.2015 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 17.2.2015 1 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka VNA kaatopaikoista

Lisätiedot

Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma

Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma Rakennusjätteiden kierrätys ja hyötykäyttö valvojan näkökulma KOKOEKO-seminaari 2016 Jätehuollon uudistuvat toimintamallit Itä- Suomessa Lea Koponen, Pohjois-Savon ELY-keskus 22.2.2016 Mielikuva rakennusjätehuollon

Lisätiedot

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS

KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS KATTILALAITOSTEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta olemassa oleva

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1438

PÄÄTÖS. Helsinki Annettu julkipanon jälkeen. No YS 1438 PÄÄTÖS Helsinki 16.10.2008 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 263 115 No YS 1438 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

Lisätiedot

Kaivannaisjätesuunnitelma

Kaivannaisjätesuunnitelma Kaivannaisjätesuunnitelma NCC:n Kiviainestoimipiste Pornaisten PORNAINEN NCC Roads Oy Mannerheimintie 103a PL 13, 00281 Helsinki Puh. 010 507 6800 nccroads@ncc.fi www.ncc.fi Sisällys 1 Perustiedot... 3

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA

Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA HAKIJA Sastamalan kaupunki PL 23 38201 SASTAMALA KIINTEISTÖ Sastamalan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 790-1-27-12 osoitteessa Lapinmäenkatu 38200 SASTAMALA Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Pohjolan

Lisätiedot

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)

Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo.

Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä i. tarkistamisajan pidentäminen, Porvoo. ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u o Päätös Nro 107/2014/1 Dnro ESAVI/124/04.08/2014 Annettu julkipanon jälkeen 2.6.2014 Itä-Uudenmaan m Jätehuolto Oy:n Domargårdin jätteenkäsittelyalueen ympäristölupapäätöksessä

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER)

VALTSU:n painopistealueetsähkö- elektroniikkalaiteromu (SER) VALTSU:n painopistealueetsähkö- ja elektroniikkalaiteromu (SER) Tarja-Riitta Blauberg /YM VALTSUn sidosryhmätilaisuus 23.9.2015 SYKEssä 1 VALTSUn painopistealueet Yhdyskuntajäte Biohajoava jäte Rakennusjäte

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta

Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Keski-Suomen liitto edistämässä jätteiden hyötykäyttöä ja kiertotaloutta Outi Pakarinen 2.2.2017 Circwaste hankkeen aloitustilaisuus 1 Hankehallinto Koordinaattori SYKE Kiertotalouden palvelukeskus C.2

Lisätiedot

PÄÄTÖS. No YS 301. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

PÄÄTÖS. No YS 301. Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta. PÄÄTÖS Helsinki 17.2.2006 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2005 Y 345 12 No YS 301 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 62 :n mukaisen poikkeuksellista tilannetta koskevan ilmoituksen johdosta.

Lisätiedot

PÄÄTÖS. Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen PÄÄTÖS Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 19.12.2013 ASIA HAKIJA Hämeen Hyötymateriaalit Oy:n Vaivian jätteenkäsittelylaitoksen jätelain 120 :n mukainen

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta

Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Jätehuollon tuottajavastuuvalvonta Tuottajavastuuiltapäivä 2016 Tampere-talo 3.11.2016 Teemu Virtanen Johtava tuottajavastuuvalvoja Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.10.2016 Pakkaukset

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU

SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ)

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 90 21.08.2015 Hallitus 102 25.09.2015 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) 1646/00.01.013.0132/2015 Hallitus 90 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO

Katso myös: KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO KYMENLAAKSON JÄTETASEKAAVIO ETELÄ-KARJALAN JÄTETASEKAAVIO Yhdyskuntajätteiden jätetase (t) v. 212 KAAKKOIS-SUOMEN JÄTETASEKAAVIO Käsittely Jätejae KAS (%) Kymenlaakso (%) Etelä-Karjala (%) TARJONTA T Yhdyskuntaperäinen sekajäte 26 8 23, 3 31 4,3 22 978 54,5 TARJONTA

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015

SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 SUOSITUSSOPIMUS YHDYSKUNTAJÄTEVESIEN PINTAVESIÄ REHEVÖITTÄVÄN RAVINNEKUORMITUKSEN VÄHENTÄMISEKSI VUOTEEN 2015 Sopimuspuolet Ympäristöministeriö (ministeriö), Suomen Kuntaliitto ry (Kuntaliitto) ja Suomen

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017

Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Ympäristönsuojelun valvontaohjelma 2017 Hyväksytty Joroisten kunnan ympäristölautakunnassa 10.11.2016 29 2 Yleistä Ympäristönsuojelulain (527/2014) 168 :ssä ja ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 30

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Puujätteet kierrätykseen seminaari

Puujätteet kierrätykseen seminaari Puujätteet kierrätykseen seminaari 27.5.2015 Kyllästetyn puun Kerääminen ja hyödyntäminen Tommi Tähkälä, DEMOLITE Oy KESTOPUUTEOLLISUUS ry toimialajärjestö, perustettu 1950 TEHTÄVÄT viranomaisyhteistyö

Lisätiedot

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA

DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA DIGITALISAATION HYÖDYNTÄMINEN JÄTEHUOLLOSSA 4.10.2016 Hanna-Liisa Järvinen Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on perustettu vuonna 2002 Yhtiö on kuulunut RenoNorden ASA Group:iin vuodesta 2013 Yhtiö

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET

RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET RAKENNUSTYÖMAIDEN JÄTEHUOLTO JA ROBOTIIKAN HYÖDYNTÄMISEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET SUEZ ENVIRONNEMENT Euroopan suurin ja maailman kolmanneksi suurin ympäristöhuoltoyhtiö SITA Suomi Oy kuuluu kansainväliseen

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet

Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Keski-Suomen biokaasupotentiaali raaka-aineiden ja lopputuotteiden hyödyntämismahdollisuudet Veli-Heikki Vänttinen, Hanne Tähti, Saija Rasi, Mari Seppälä, Anssi Lensu & Jukka Rintala Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta

Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla

Lisätiedot

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa.

Hakemus on tullut vireille Itä-Suomen aluehallintovirastossa. PÄÄTÖS Nro 3/2015/1 Dnro ISAVI/55/04.08/2013 Itä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2015 ASIA Varkauden tehtaiden ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Varkaus, Joroinen ja Rantasalmi HAKIJA

Lisätiedot

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta Puhdas Vesi projekti Vapo Oy:n vastuullisuusseminaari TOTEUTUS 10-12-14 1, Projektipäällikkö Turvetuotanto - yksi kuormittaja muiden joukossa Valtakunnallisesti

Lisätiedot

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1.

Ekomaksut Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 1.1. Ekomaksut LIITE 2 / 22 Suupohjan jätelautakunta 2.11.2016 Jätetaksa Oy Botniarosk Ab:n toimialueella Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu

Lisätiedot

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016

Esa Ekholm Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Tulevaisuuden bioenergia Lahden seudulla Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Marraskuu 2016 Päijät-Häme 9 kuntaa 200.000 asukasta FINLAND RUSSIA SWEDEN ESTONIA LADEC lyhyesti Tukee Lahden kaupunkiseudun elinkeinoelämän

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI TOUKOKUU 2015 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten

Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten Kaivetut PIMAt mitä, missä ja miten Satu Jaakkonen, SYKE MUTKU-päivät 11.-12.3.2009 Hämeenlinna Taustaa Suomessa kunnostetaan nykyisin vuosittain kolmisensataa pilaantunutta maa-aluetta Yhteensä pilaantuneita

Lisätiedot

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua

Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kauttua Kiertotalous ja kuntavastuullinen jätehuolto Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy 27.4.2016 Kauttua Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Mineraalien kaivu 59 % Rakentaminen 19 % Palvelut ja kotitaloudet 3 % Teollisuus

Lisätiedot

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset

44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset 44 Ympäristövaikutusten arviointimenettely VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.2.8 Välittömät, välilliset ja yhteisvaikutukset Selvittämällä suunnittelualuetta dynaamisena, toiminnallisena kokonaisuutena, saadaan

Lisätiedot

YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen

YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen YMPÄRISTÖASIAA KIINTEISTÖNHOIDOSSA Kiinteistönhoidon ympäristöpäivä 15.11.2016 Ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET JA KIINTEISTÖNHOITO 11 Ajoneuvojen, koneiden, veneiden

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus Osa 4 VESI Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 13.10.2011 Lauri Penttinen Sisältö Ryhmätöiden läpikäynti Taustaa: vesi ja jätevesi

Lisätiedot

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen

Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Sivu 1 / 9 Jätetaksa 1.2.2016 alkaen Hyväksynyt Ylä-Savon jätehuoltolautakunta xx.xx.2016 Iisalmi Kiuruvesi Keitele Lapinlahti Pielavesi Sonkajärvi Vieremä Sivu 2 / 9 1 Yleistä jätetaksasta Ylä-Savon Jätehuolto

Lisätiedot

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa.

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa. Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 21.12.2016 Ympäristölupa/Tilausliikenne Ola Mäensivu Rakennus- ja ympäristölautakunta 33 Tilausliikenne Ola Mäensivu on 4.11.2016 toimittanut Pomarkun kunnan rakennus-

Lisätiedot