MUSTANKORKEA OY Vuosikertomus ja ympäristöselonteko 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MUSTANKORKEA OY Vuosikertomus ja ympäristöselonteko 2006"

Transkriptio

1 - Me mustankorkealaiset tiedostamme oman toimintamme ympäristövaikutukset ja ne kohteet, joissa on vielä kehitettävää. Paljon on tehty, mutta kehitystyö on jatkuvaa, kertoo Mustankorkean palvelupäällikkö Piia Aho. Kysy lisätietoa ympäristöasioista: MUSTANKORKEA OY Vuosikertomus ja ympäristöselonteko 2006 käyntiosoite: Ronsuntaipaleentie 204 postiosoite: PL 22, Jyväskylä puh. (014) fax. (014) Sähköposti: Mainostoimisto Dot 2007

2 Sisällys Ympäristöselonteon vahvistamispäätös Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FIN-V-001) tarkastanut Mustankorkea Oy:n ympäristöjärjestelmän ja EMAS-selonteon tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu , että ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteko täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 761/2001 vaatimukset.. 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS - katse tulevaisuuteen 4 2. MUSTANKORKEA OY - keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä uudistuksia 6 3. UUDISTUKSIA KESKEISET JÄTTEENKÄSITTELYPROSESSIT YMPÄRISTÖ ARVOSSA! RISKITILANTEET JA POIKKEAMAT YMPÄRISTÖTIEDOTTAMINEN JA VIESTINTÄ TUTKIMUS JA KEHITYS - mukana ympäristöteknologian kehittämisessä HENKILÖSTÖ TALOUDEN TUNNUSLUKUJA 34 LIITE 1 Lyhenteet ja käsitteet 36 LIITE 2 Mustankorkean tunnusluvut

3 1. TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS - katse tulevaisuuteen Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot on varauduttava aikaa myöten siirtämään toisaalle. Nykyinen alue tulee käymään riittämättömäksi jätteenkäsittelytoimintoihin ja lähiympäristön maankäyttötarpeet ovat tuoneet painetta toimintojen siirtämiseksi. Alueen vuokrasopimus Jyväskylän kaupungin kanssa päättyy vuoden 2017 lopussa. Uuden käsittelyalueen lupa-asiat, kaavoitus, suunnittelu ja toteutus ovat aikaa vievä prosessi, joten ratkaisu uuden alueen sijaintipaikasta olisi saatava mahdollisimman pian. Yksi Mustankorkean yhdeksännen toimintavuoden 2006 merkittävimmistä asioista oli uuden jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikkojen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja vertailun suorittaminen. Menettelyä edelsi Keski-Suomen liiton tekemä laaja sijoituspaikkavertailu, jonka perusteella liitto hyväksyi kolme vaihtoehtoista aluetta jatkosuunnitteluun: Mörkökorpi Laukaan Lievestuoreella, Vahtivuori Petäjäveden Kintaudella ja Seivässuo Jyväskylän maalaiskunnassa lähellä Toivakan kunnan rajaa. Mustankorkean hallituksen valinta päätyi Mörkökorven alueeseen, joka YVA-menettelyn ja sijoituspaikkavertailun perusteella osoittautui kokonaisuuden kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi. Hanketta on ryhdytty viemään eteenpäin käynnistämällä yleissuunnitelman ja ympäristölupahakemuksen laatiminen. Sijoituspaikan merkitseminen maakuntakaavaan ei ole kuitenkaan edennyt samassa tahdissa. Toivottavasti yleissuunnitelma ja ympäristölupahakemus antavat tarvittavaa lisätietoa myös laadittavaa vaihemaakuntakaavaa varten. Mustankorkealle valmistui viime vuoden aikana hyötyjätteiden käsittelyterminaali. Terminaaliin vastaanotetaan keräyspaperia, - kartonkia ja -pahvia sekä energiana hyödynnettäviä jakeita. Hyötyjätteet paalataan ja materiaali toimitetaan teollisuuden raakaaineeksi. Materiaalien hankkimiseksi ja edelleen toimittamiseksi Mustankorkea solmi yhteistyösopimukset Paperinkeräys Oy:n, ISS Palvelut Oy:n ja HFT Network Oy:n kanssa. Yhteistyöryhmittymä tarjoaa kohteen mukaan räätälöityjä kiinteistö- ja jätehuollon kokonaispalveluja Jyväskylän seudun yrityksille ja julkisyhteisöille. Jätteiden hyödyntämisaste Mustankorkealla on nyt 53 %, mikä on 7 % edellisvuotta suurempi. Myönteiseen kehitykseen ovat vaikuttaneet hyötyjäteterminaalin lisäksi erilaisille ylijäämämassoille ja -lietteille kehitellyt käsittely- ja hyödyntämismenetelmät. Myös kaatopaikkakaasun talteenotto ja hyödyntäminen ovat lisääntyneet. Mustankorkea tuottaa kaatopaikkakaasusta energiaa kuusi kertaa sen määrän, minkä se kuluttaa energiaa omassa toiminnassaan. Kaatopaikkakaasusta tuotettu energiamäärä vastaa lähes omakotitalon vuotuista lämmöntarvetta. Jätteiden loppusijoitus Mustankorkean nykyisellä loppusijoitusalueella päättyy ympäristöluvan mukaisesti Uuden loppusijoitusalueen rakentamistyöt viereiseen kalliolouhokseen käynnistettiin vuoden 2006 lopulla. Tämä ensimmäisen vaiheen noin kolmen hehtaarin suuruinen loppusijoitusalue riittää noin neljäksi vuodeksi eteenpäin. Sen jälkeen louhosalueelle jää tilaa vielä kolmelle samansuuruiselle laajennukselle. Viime vuonna kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muutoksella on täsmennetty biohajoavien yhdyskuntajätteiden sijoittamista kaatopaikoille. Päätöksessä esitetyt rajoitukset jätteen loppusijoittamisesta edellyttävät lähivuosina jätteen hyödyntämistä energiana. Valitettavasti jätteenpolttohankkeet ovat Suomessa mitä erilaisimpien valitusten johdosta vastatuulessa. Mustankorkean kaksi vuotta sitten käynnistämät neuvottelut polttopaikoista ovat edelleen vireillä, mutta mainittavaa edistymistä hankkeiden suhteen ei ole tapahtunut. Mustankorkea on kiitollinen lähialueen asukkaiden ja asukasyhdistysten kanssa harjoitetusta yhteistyöstä. Asukkaista koottu ympäristöpaneeli raportoi Mustankorkealle jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamista häiriöistä, joiden syitä selvitämme ja pyrimme jatkossa vähentämään. Vastaavasti Mustankorkea tiedottaa asukkaille tiedossa olevista tapahtumista, jotka saattavat häiritä asukkaita. Alueella aktiivisesti toimivat asukasyhdistykset julkaisevat Kukkulan Kaiku -nimistä asukaslehteä, jonka avulla myös Mustankorkea on voinut tiedottaa asioistaan. Hiljaisesta alkuvuodesta huolimatta kulunut vuosi sujui taloudellisesti varsin tyydyttävästi. Yhtiön tavoitteena on ennakoida tulevia investointeja ja ympäristövelvoitteita ja pitää talous pitkällä tähtäyksellä vakaana. Tämän onnistuminen näkyy siinä, että olemme pystyneet edelleen pitämään jätemaksut valtakunnan keskitason alapuolella huolimatta siitä, että osakaskuntien vanhojen kaatopaikkojen sulkemistyöt ovat yhtiön vastuulla. Luet nyt Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toista ympäristöselontekoa. Yhtiön laatu- ja ympäristöjärjestelmät sertifioitiin vuonna 2002 ja EMAS-sertifikaatti myönnettiin vuonna 2004 järjestyksessä kolmantena jätehuoltoyhtiönä Suomessa. Toimintajärjestelmä ja ulkopuolisen todentajan arvioima ympäristöselonteko ovat suuria ponnistuksia pienelle organisaatiolle. Nämä ponnistelut ovat ehdottomasti kannattaneet, siitä osoituksena ovat ympäristöasioiden eteen tehdyt lukuisat parannukset sekä lisääntynyt vuoropuhelu sidosryhmien kanssa. Tässä ympäristöselonteossa on kerrottu tarkemmin niistä toimista, joita olemme ympäristöasioiden eteen tehneet sekä niistä asioista, joissa meillä on vielä parantamisen varaa. Osoitan lämpimät kiitokset asiakkaille, asukkaille, naapureille, henkilökunnalle, hallitukselle ja muille sidosryhmille hyvästä ja onnistuneesta yhteistyöstä. Toimitusjohtaja Veikko Tissari Mustankorkea Oy 4 5

4 EMAS MUSTANKORKEA OY - keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä Faktaa Mustankorkea Oy on alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, joka hoitaa yhtiön toiminta-alueella syntyneiden yhdyskuntajätteiden käsittelyä sekä edistää jätteiden kierrätystä ja hyötykäyttöä. Mustankorkea tarjoaa myös jätehuollon kokonaispalveluratkaisuja elinkeinoelämän ja julkisyhteisön toimijoille. Mustankorkean asiakkaita ovat etupäässä kotitaloudet, yritykset ja yhteisöt, rakennustyömaat ja -toiminta, teollisuus, elinkeinoelämä ja tuottajayhteisöt. Mustankorkea ottaa vastaan ja käsittelee bio-, kuiva- ja muuta yhdyskuntajätettä sekä pilaantuneita maa-aineksia. Jätteenkäsittelykeskus ottaa myös vastaan ongelma- ja hyötyjätteitä, jotka toimitetaan eteenpäin luvanvaraisiin käsittelypaikkoihin. Kuntien tehtävänä on huolehtia yhdyskuntajätehuollon järjestämisestä ja vastata lakisääteisistä velvoitteista, esim. jätteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja jäteneuvonnasta. Omistussuhteet Vapo Oy 55% Omistussuhteet Jyväskylän kaupunki 26% Laukaa 5,8% Muurame 2,6% Jyväskylän maalaiskunta 10,6% Keuruu Osakas- ja asiakaskunnat Mustankorkean Jätteenkäsittelykeskus Multia Uurainen Jyväskylän mlk Lievestuore Jyväskylä Muurame Korpilahti Laukaa Petäjävesi Jämsä- Jämsänkoski Yhteispuhdistamo Toivakka Leivonmäki Hankasalmi Kangasniemi Mustankorkea Oy on aloittanut toimintansa vuoden 1998 alussa ja omistajina ovat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame ja Vapo Oy. Omistajakuntien lisäksi asiakkaina on 13 keskisuomalaista kuntaa. Yhtiön toimialueella asuu noin asukasta. Kuivajäte Kuiva- ja biojäte Kuiva- ja biojäte, puhdistamoliete Biojäte Puhdistamoliete Osakaskunnat Hartola Joutsa 6 7

5 Organisaatio Yhtiön palveluksessa on tällä hetkellä 14 henkilöä. Mustankorkealla on panostettu henkilöstön osaamistasoon jätteenkäsittelyssä ja ympäristöasioissa. Henkilöstö osallistuu aktiivisesti alan koulutuksiin ja työntekijöillä on hyvä tietämys oman työnsä ympäristövaikutuksista ja niiden hallinnasta. Omistajat Vapo Oy Jyväskylän kaupunki Jyväskylän maalaiskunta Laukaa Muurame Yhtiön hallitus Vapo 4 paikkaa Jyväskylän kaupunki 2 paikkaa Jyväskylän maalaiskunta 1 paikka Laukaa/Muurame 1 paikka Toimitusjohtaja Veikko Tissari Asiakaspalvelu, neuvonta, laskutus, tilastot Myynti ja markkinointi, tiedotus, laatu- ja ympäristöasiat Loppusijoitus, hyöty- ja ongelmajätteet, pilaantuneet maa-ainekset Kompostointi ja lopputuotteen valmistus Jätteen vastaanotto, vaaka-asema Jätteiden käsittely Toimistosihteeri Eija Antikainen Palvelupäällikkö Piia Aho Käyttöpäällikkö Timo Nissinen Käyttöinsinööri Jani Burman Jonna Salminen Pekka Janatuinen Marko Jormakka Timo Raitanen Jarmo Salminen Martti Silvennoinen Raimo Tukiainen Jari Satosaari Palveluprofiili Mustankorkea tarjoaa monipuolisia ja kokonaisvaltaisia palveluja niin kotitalouksille kuin teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeisiin. ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT Kotitaloudet Kunnat Yritykset Kuljetusyritykset Yhteisöt Omistajat Mustankorkean hallitus vuonna 2006 Rakennustoiminta ja MUSTANKORKEA OY Osakaskunnat -työmaat Asiakaskunnat Teollisuus Jätteenkäsittelykeskus Kotitaloudet Varatoimitusjohtaja Asko Dahlbom puheenjohtaja Vapo Oy Asuminen ja julkinen Asiakkaat Toiminnanjohtaja Jari Blom varapuheenjohtaja Jyväskylän kaupunki toiminta Lähialueen asukkaat Elinkeinoelämä Viranomaiset Apulaiskunnanjohtaja Erkki Talvitie varsinainen jäsen Jyväskylän maalaiskunta Tuottajayhteisöt Vierailijat Myyntijohtaja Aarno Rantala varsinainen jäsen Vapo Oy Kehitysjohtaja Kari Mutka varsinainen jäsen Vapo Oy HENKILÖSTÖ Lakimies Anja Lehtonen varsinainen jäsen Jyväskylän kaupunki Asiakaspalvelu Liiketoimintajohtaja Matti Puuronen varsinainen jäsen Vapo Oy Tiedotus Laatu- ja ympäristöasiat Tekninen johtaja Tapio Jauhiainen varsinainen jäsen Muuramen kunta Ympäristötoimenjohtaja Kalevi Virtanen varajäsen Laukaan kunta Loppusijoitus Hyöty- ja ongelmajätteet Rehtori Anita Saraste-Kautto varajäsen Jyväskylän kaupunki Apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto varajäsen Jyväskylän kaupunki Pilaantuneet maa-ainekset Kunnaninsinööri Markku Kemiläinen varajäsen Jyväskylän maalaiskunta Jätteiden vastaanotto Jätteiden käsittely Talousjohtaja Raimo Rantala varajäsen Vapo Oy Aluemyyntipäällikkö Eero Katainen varajäsen Vapo Oy Business Controller Ilkka Ruippo varajäsen Vapo Oy Tekninen johtaja Kauko Isomöttönen varajäsen Vapo Oy 8 9

6 Historiaa 1963 Jyväskylän kaupungin maankaatopaikka aloittaa Myöhemmin ryhdytään vastaanottamaan myös yhdyskuntajätettä Mustankorkea Oy aloittaa Kompostointilaitos otetaan käyttöön Palokan kaatopaikan sulkemistyöt alkavat Jätteenkäsittelykeskuksen toiminta on sertifioitu Mustankorkea Oy:n toiminta on sertifioitu ISO 9001:2000 ja ISO 14001:2004 laatu- ja ympäristöstandardien mukaisesti. Sertifikaatit kattavat koko jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan. Mustankorkealla on ollut käytössä laatu- ja ympäristöjärjestelmä vuodesta 2002 lähtien. Mustankorkea noudattaa myös EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 761/2001 vaatimukset täyttävää EMAS-ympäristöjärjestelmää. EMAS-järjestelmä edellyttää jatkuvaa ympäristöasioiden seuraamista ja EMAS-ympäristöselonteon tarkastamista ulkopuolisen todentajan toimesta. Mustankorkea Oy liitettiin EMAS-rekisteriin vuonna 2004, jolloin julkaistiin ensimmäinen ympäristöselonteko. Mustankorkean toimintapolitiikka Mustankorkea Oy:n toiminta perustuu hallittujen ja turvallisten jätteenkäsittelypalvelujen tarjoamiseen sekä jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön edistämiseen. Toiminnan vastuullisuus. Tarkkailemme toimintamme ympäristövaikutuksia, asetamme uusia ympäristönsuojelullisia tavoitteita ja arvioimme niiden toteutumista. Sitoudumme toiminnan jatkuvaan parantamiseen ja kestävän kehityksen edistämiseen yhtiön toimintojen kaikissa vaiheissa. Huolehdimme, että toimintamme täyttää kaikilta osin ympäristölainsäädännön vaatimukset ja seuraamme jatkuvasti lainsäädännön kehitystä. Kaatopaikkakaasun keräys ja käsittely 1-vaihe Mörkökorven kaatopaikan sulkemistyöt valmistuvat ISO Ympäristöjärjestelmä sertifioidaan Palokan kaatopaikan sulkemistyöt valmistuvat Kompostointilaitosta laajennetaan Ympäristövaikutusten arviointi valmistuu Kaatopaikkakaasun hyötykäyttö alkaa Päätös raportoida toiminnasta EMASvaatimusten mukaisesti Suomen ympäristökeskus myöntää EMAS -sertifikaatin (3. jätehuoltoalan yritys, jolla EMAS) Kompostointilaitoksen jälkikypsytyskentän laajennus otetaan käyttöön Toiminnan kehittäminen. Hankimme tietoa toimintamme ympäristövaikutuksista ja kehitämme toimintaamme soveltuvaa teknologiaa. Osallistumme aktiivisesti toimialan kehittämiseen ja parhaan taloudellisesti saatavilla olevan tietämyksen ja teknologian hyödyntämiseen. Osaava henkilöstö. Henkilöstömme hoitaa tehtäviään vastuullisesti, on motivoitunutta, pätevää ja sitoutuu sovittujen toimintatapojen noudattamiseen. Huolehdimme, että henkilöstöllä on hyvä tietämys oman työnsä ympäristövaikutuksista ja yhdessä kehitämme jatkuvasti myös työturvallisuuteen liittyviä asioita. Avoimuus ja vuorovaikutus. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää ja se tapahtuu aktiivisessa vuorovaikutuksessa sidosryhmiemme kanssa. Viestimme ympäristöasioistamme totuudenmukaisesti ja avoimesti sekä julkaisemme keskeiset ympäristötiedot ympäristöselonteossamme. Toimitusjohtaja Veikko Tissari Mustankorkea Oy Jyväskylässä 6. maaliskuuta 2007 Keski-Suomen ympäristökeskus myöntää uuden ympäristöluvan Sähkö- ja elektroniikkaromun ilmainen vastaanotto alkaa Lietteiden käsittelyaltaat valmistuvat Hyötyjäteterminaali valmistuu Uuden jätteenkäsittelykeskuksen sijaintipaikan ympäristövaikutusten arviointi valmistuu Uuden loppusijoitusalueen rakentaminen alkaa Jätteiden, materiaalien ja tarvikkeiden vastaanotto, varastointi ja käsittely alueella sekä jätteiden sijoittaminen jätetäyttöön on toteutettava siten, ettei toiminnasta aiheudu roskaantumista, epäsiisteyttä, pölyyntymistä, melua, pilaantumisvaaraa maaperälle, pinta- tai pohjavesille eikä muutakaan vaaraa tai haittaa ympäristölle. Mustankorkean ympäristölupa Toimintaa ohjaa ympäristölupa Keski-Suomen ympäristökeskus myönsi Mustankorkea Oy:lle uuden ympäristölupapäätöksen Jätteenkäsittelyalueella saa vastaanottaa, käsitellä, hyödyntää, varastoida ja loppusijoittaa ainoastaan ympäristölupapäätöksen mukaisia yhdyskuntajätteitä ja muita jätejakeita yhteensä t/a. Keski-Suomen ympäristökeskuksen myöntämän luvan mukaisesti etusijalle jätteenkäsittelyssä asetetaan Mustankorkea Oy:n osakaskuntien alueilta peräisin olevat jätteet. Ympäristöluvassa on annettu määräykset jätteenkäsittelystä mm. jätteenkäsittelyalueelle vastaanotettavien jätteiden määristä jätteiden sallituista käsittelymenetelmistä jätteiden varastoinnista vesienkäsittelystä ympäristövaikutusten tarkkailusta ja raportoinnista Jätteenkäsittelykeskus on velvollinen raportoimaan toiminnastaan tarkasti lupaviranomaisille. Luvan saajan on pidettävä kirjaa ja toimitettava yhteenveto toiminnasta, tarkkailusta ja kirjanpidosta kunkin vuoden osalta Keski- Suomen ympäristökeskukselle. Raportointi tulee tehdä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Myönnetty lupapäätös koskee jätteenkäsittelykeskuksen nykyistä toimintaa. Uusina toimintoina luvassa on määritelty: Kuivajätteen käsittelylaitos (hyötymateriaalin ja energiajakeiden erottelu) Pilaantuneiden maa-ainesten terminen käsittelylaitos Paperin, pahvin ja energiajakeen terminaalitoiminnot Uuden loppusijoitusalueen käyttöönotto Jätteenkäsittelykeskuksen toimintoihin liittyvät uudet kenttärakenteet Kuivajätteen käsittelylaitoksen toteuttaminen riippuu tulevista jätteenpolttoratkaisuista. Lupamääräykset tarkistetaan säännöllisesti ja ympäristölupaa haetaan seuraavan kerran vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuoden 2006 osalta lupaehtoja on noudatettu kaikilta osin

7 Mustankorkealla on kattava toimintajärjestelmä Mustankorkean sertifioidut laatu- ja ympäristöjärjestelmät on integroitu yhdeksi järjestelmäksi, josta käytetään yhteisnimitystä toimintajärjestelmä. Toimintajärjestelmä on rakennettu ISO 9001:2000 ja ISO 14001:2004 standardien sekä EU:n EMAS-asetuksen pohjalta. Toimintajärjestelmä koskee organisaation kaikkia tasoja. Se on tarkoitettu oman toiminnan kehittämiseen sekä tilanteisiin, joissa ympäristöviranomaiset, lähiseudun asukkaat ja asiakkaat haluavat selvittää, miten jätteenkäsittely-yhtiön toiminnan taso on varmistettu. Toimintajärjestelmä sisältää menetelmät, joilla Mustankorkea arvioi ja valvoo toimintansa ympäristövaikutuksia ja riskejä. Toimiva laatu- ja ympäristöjärjestelmä luo edellytykset Mustankorkean liiketoiminnalle. Jatkuvalla toiminnan arvioimisella ja kehittämisellä voidaan suojella ympäristöä ja turvata palvelut asiakkaille. Kehitystyön lähtökohtana on ympäristönsuojelun sekä asiakkaiden tarpeiden ja odotusten täyttäminen vaaditulla tasolla. Ympäristökatselmuksilla tarkistetaan ympäristöasioiden kehittämisnäkökulmat Ympäristökatselmus on systemaattinen tapa tunnistaa ja dokumentoida toiminnan merkittävät ympäristövaikutukset ja niiden aiheuttajat sekä saada tarpeelliset taustatiedot ympäristöasioiden kehittämiselle tiiviissä muodossa. Katselmuksen yhteydessä ympäristönäkökohdat asetetaan ympäristön ja sidosryhmien kannalta tärkeysjärjestykseen. Ympäristönäkökohtien merkittävyystarkastelulla tarkoitetaan ympäristövaikutusten tunnistamista ja tarkastelemista. Katselmointien tulokset ohjaavat Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa, kun toimintapolitiikkaa sekä ympäristöpäämääriä, ympäristötavoitteita ja ympäristöohjelmaa suunnitellaan ja katselmoidaan. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa ympäristökatselmus tehdään kolmen vuoden välein tai ympäristötilanteen oleellisesti muuttuessa. Ensimmäinen ympäristökatselmus toteutettiin vuonna 2001 ympäristöjärjestelmän rakentamisvaiheessa. Toinen ympäristökatselmus laadittiin vuoden 2005 loppupuolella. Toisen ympäristökatselmuksen tavoitteena oli tarkastella lähes kolme vuotta käytössä olleen toimintajärjestelmän vaikutuksia toimintoihin ja ympäristönäkökohtiin. Tätä varten koottiin henkilökunnasta ryhmä, joka tarkasteli omia toimintaprosessejaan sekä mahdollisia kehityskohteita. Ryhmä kartoitti oman prosessinsa ja toimintaympäristönsä ympäristönäkökohdat ideariihenä. Jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja tarkasteltiin myös kenttäkierroksella. Ympäristövaikutuksia arvioitiin niiden merkittävyyden näkökulmasta. Ympäristövaikutusten merkittävyystarkastelu perustui asiantuntijatyöryhmän tekemään arviointiin kartoitettujen ympäristönäkökohtien sekä katselmuskierroksella havaittujen huomioiden avulla. Ne merkittävät ympäristönäkökohdat (2 = vaikutus kiireellinen tai merkittävä), joihin voidaan vaikuttaa, valittiin uusiksi ympäristöpäämääriksi. Toisen ympäristökatselmuksen tuloksena laadittiin uusi ympäristöohjelma vuosille Uuden ympäristöohjelman kehityskohteita ovat: 1. Turvallisen ja toimivan työympäristön kehittäminen 2. Jätteenkäsittelytoimintojen kehittäminen 3. Koulutuksen ja opastuksen tehostaminen Ympäristönäkökohtien merkittävyys 2 = vaikutus kiireellinen tai merkittävä 1 = vaikutus ei-kiireellinen tai vähäinen 0 = ei merkittävä Ympäristönäkökohta Jätteenkäsittelyprosessit Sähkö- ja elektroniikkaromun varastointi pinnoittamattomalla alueella Mustankorkean merkittävät ympäristönäkökohdat Hyötyjätteiden murskauksesta lentelevät kappaleet Roskaantuminen ja pölyäminen Työkoneiden aiheuttama melu Pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyn tehostaminen (kompostointi) Haittaeläimet Kuivuminen ja pölyäminen kompostointiprosessin hidastuminen Hajupäästöt kompostointiprosessista Veden käyttö kompostointiprosessissa Energian käyttö kompostointiprosessissa Toimintatavat ja neuvonta Ympäristötietoisuus Jätteentuojien puutteelliset toimintatavat Väärää jätettä väärässä paikassa Häiriö- ja poikkeustilanteet Väärää jätettä väärässä paikassa Vuoto tai onnettomuus ongelmajätteiden käsittelyssä Työturvallisuusriskit Tulipalo Ympäristövaikutus Ympäristön pilaantumisen riski, hyötykäytön estyminen Ympäristö- ja työturvallisuusriskin mahdollisuus Ympäristön roskaantuminen ja likaantuminen Ympäristömelu, viihtyvyyshaitta (lähialueen asukkaat) Käsittelyajan lyhentyminen Ympäristöhaitta ja tartuntavaara Ympäristön ja hengitysilman likaantuminen, kompostointiprosessissa Hajuhaitta Puhtaan veden kulutus Energiantuotannon aiheuttamat ympäristövaikutukset Tahattomat virheet -> ympäristöriskin tai -haitan mahdollisuus Ympäristön likaantuminen, hajuhaitta, epäsiisteys, ympäristö- ja työturvallisuusriskin mahdollisuus Kierrätyskelpoista jätettä päätyy loppusijoitukseen, ympäristöriskin mahdollisuus Kierrätyskelpoista jätettä päätyy loppusijoitukseen, ympäristöriskin mahdollisuus Ympäristö- ja työturvallisuusriskin mahdollisuus Ympäristö- ja työturvallisuusriskin mahdollisuus Ympäristö- ja työturvallisuusriskin mahdollisuus 12 13

8 Ympäristöohjelma laaditaan säännöllisesti Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukselle on laadittu ympäristöohjelma, jossa määritetään toimenpiteet, aikataulut ja vastuuhenkilöt ympäristöpäämäärien ja -tavoitteiden saavuttamiseksi. Ympäristöohjelmassa otetaan huomioon yrityksen toimintapolitiikka, merkittävät ympäristönäkökohdat, lakisääteiset ja muut vaatimukset sekä teknologiset mahdollisuudet, toiminnalliset ja liiketoiminnan edellytykset sekä rahoitusvaatimukset ja sidosryhmien odotukset. Ympäristökatselmuksen yhteydessä arvioitiin edellisen ympäristöohjelman toteutumisen onnistumista. Vuosien välisenä aikana ympäristöasioissa panostettiin toiminnan ympäristöhaittojen vähentämiseen, ympäristöasioiden hoidon hyvän julkisuuskuvan vahvistamiseen, henkilöstön osaamisen ja tietotaidon lisäämiseen sekä ympäristöön liittyvien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten syvälliseen tarkastelemiseen. Ympäristöohjelman tuloksia Merkittävimpiä saavutuksia ensimmäisen ympäristöohjelman aikana olivat Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen tulevan jätteen hyötykäyttöasteen nousu ja vanhojen loppusijoitusalueiden sulkemisten ja kaatopaikkakaasun talteenoton myötä vähentyneet päästöt. Ne ympäristönäkökohdat, joiden merkittävyyteen ei oltu pystytty vaikuttamaan riittävästi (2 = vaikutus kiireellinen tai merkittävä), siirrettiin uuteen ympäristöohjelmaan. Näitä olivat muun muassa työturvallisuuteen liittyvät tekijät sekä tietoisuuden lisääminen ympäristöasissa. Uudessa ympäristöohjelmassa vuosille on panostettu merkittävästi työturvallisuuteen ja yhtenä päämääränä onkin turvallisen ja toimivan työympäristön kehittäminen. Henkilökunnan toive ympäristökoulutuksen lisäämisestä on myös viety uuteen ympäristöohjelmaan. Ympäristöohjelma Päämäärät / tavoitteet Toimenpiteet Aikataulu 1. Turvallisen ja toimivan työympäristön kehittäminen 1.1 Työskentelyolosuhteiden kehittäminen Kompostointilaitoksen Toteutus ilmanvaihdon parantaminen Suotovesien käyttö kasteluun/ Toteutus 2007 muu kastelun kehittäminen Turvallisuussuunnitelma Toteutus 2007 Haittaeläinten torjunta Toteutettu 2006 Kameravalvonnan tehostaminen Toteus (yksintyöskentely) 1.2 Ympäristöriskien vähentäminen Pölynsidonnan tehostaminen Toteutettu 2006 (ulkoalueet) (harjakoneen hankinta) Kieltotaulut ( Tupakointi kielletty ) Toteutettu 2006 Toimintojen riskikartoitus Toteutus 2007 Laitteiden ennakkohuollot Toteutus Turvallisuussuunnitelma Toteutus Yhteinen työpaikka Kameravalvonnan tehostaminen Toteutus 2007 (aluevalvonta) Ohje urakoitsijoille Toteutus 2007 Toimintaohjeet kuljetusurakoitsijoille Toteutus 2007 Turvallisuussuunnitelma Toteutus 2007 Ohje ulkopuolisten työskentelyyn Toteutus 2007 kompostointilaitoksella 2. Jätteenkäsittelytoimintojen kehittäminen 2.1 Kompostoinnin kehittäminen Luonnonvarojen ja raaka-aineiden Toteutus 2008 käytön tehostaminen Suotovesien käyttö kasteluun/ Toteutus 2007 muu kastelun kehittäminen Jälkikypsytyksen tehostaminen Toteutus Ongelmajätehuollon kehittäminen Turvallisuussuunnitelma Toteutus 2007 Varastoinnin kehittäminen Toteutus Resurssien lisääminen Esitys 2007 SER-varastointipaikan kehittäminen Toteutettu 2006 Esitteiden, internetsivujen ja Aloitettu 2006 lajitteluohjekylttien kehittäminen 2.3 Pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyn Kompostoinnin tehostaminen Toteutettu 2006 kehittäminen Työohjeiden päivittäminen Toteutus Melunhallinta Meluselvitys Toteutus Hyötykäyttöasteen nostaminen Kaatopaikkakelpoisuus-projekti Koulutus Esitteiden, internetsivujen ja Aloitettu 2006 lajitteluohjekylttien kehittäminen Työohjeiden päivittäminen Toteutus 2007 Sekajätteen vastaanottopaikan Suunnitelma 2008 kehittäminen Resurssien lisääminen Esitys Koulutuksen ja opastuksen tehostaminen 3.1 Henkilöstön koulutus Ongelmajätekoulutus Jatkuva Tulityökorttikoulutus Jatkuva Työturvallisuuskorttikoulutus Jatkuva Turvallisuusneuvonantajakoulutus Toteutus 2007 Jätehuoltotekniikan koulutus Jatkuva (sisäinen) Ensiapukoulutus Jatkuva 3.2 Ympäristötietoisuuden lisääminen Esitteiden, internetsivujen ja Aloitettu 2006 lajitteluohjekylttien kehittäminen 14 15

9 3. UUDISTUKSIA Kompostointilaitokselle myönnetty laitoshyväksyntä Uusi ympäristölupapäätös sai lainvoiman Vuoden 2005 merkittävin asia oli uuden, kaikkia toimintoja koskevan ympäristöluvan myöntäminen Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukselle. Uusi lupa ohjaa jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa pitkälle tulevaisuuteen. Jätteiden loppusijoitus päättyy nykyisellä täyttöalueella , minkä jälkeen toimintaa jatketaan nykyisen alueen vieressä olevaan kalliolouhokseen rakennettavalla loppusijoitusalueella. Täyttötilavuutta uudella alueella riittää ainakin 15 vuodeksi. Uusi ympäristölupa mahdollistaa myös entistä tehokkaamman jätteiden hyötykäytön lisääntyneiden jätteenkäsittelymenetelmien avulla. Sähkö- ja elektroniikkaromun maksuton vastaanotto alkoi Vastuu kodintekniikan jätehuollosta siirtyi kunnilta tuottajille Tuottajat voivat hoitaa jätehuoltovelvoitteensa liittymällä yhteen ja muodostamalla tuottajayhteisön. Tuottajayhteisöt ovat luoneet keräyspistejärjestelmän, jonne sähkö- ja elektroniikkaromut voi toimittaa maksutta. Tuottajayhteisöt noutavat Mustankorkean vastaanottamat sähkö- ja elektroniikkaromut edelleen jatkokäsittelyyn. Uudet lietteiden käsittelyaltaat otettiin käyttöön Mustankorkealle rakennettiin kesällä 2005 kaksi lietteiden vastaanottoallasta. Altaisiin toimitetaan erotuskaivolietteitä teollisuudesta ja ravitsemusliikkeistä sekä hiekanerotuskaivojen lietteitä. Altaissa pystytään käsittelemään noin 4000 tonnia lietteitä vuosittain. Altaisiin ei oteta vastaan öljynerotuskaivojen tai -altaiden lietteitä. Lietteiden allaskäsittely mahdollistaa kiintoaineen hyötykäytön. Käsittelyaltaissa kiintoaine erotetaan nesteestä laskeuttamalla ja suodattamalla. Lietteestä erotettu neste johdetaan viemäriin. Kiintoaine poistetaan altaasta ja kompostoidaan. Kompostoitu massa hyödynnetään jätetäyttöalueen rakennusmateriaalina. Kompostointilaitokselle uusi jälkikypsytyskenttä Uuden ympäristöluvan tultua voimaan otettiin käyttöön kompostointilaitoksen jälkikypsytyskentän laajennus. Kentän laajennuksen yhteydessä rakennettiin myös vesitiivis tasausallas, johon kerätään jälkikypsytyskentän valumavedet. Uusi päällystetty alue on pinta-alaltaan noin 1,8 ha. Laajennuksen jälkeen käytettävissä olevan jälkikypsytyskentän kokonaispinta-ala on noin 4 ha. Laajennus mahdollistaa entistä tehokkaamman jälkikypsytyksen. Kompostia eroosion estoon Valtatie 4:n Jyväskylän ja Kirrin välinen moottoritie otettiin käyttöön marraskuussa Kesän ja syksyn 2005 aikana moottoritien tieluiskiin levitettiin Mustankorkean bio- ja lietekompostia lähes tonnia. Tieluiskissa komposti torjuu tehokkaasti sadevesieroosiota ja toimii ravinteikkaana kasvualustana. Evira (Elintarviketurvallisuusvirasto) myönsi EY:n asetuksen (N:o 1774/2002) mukaisesti Mustankorkean kompostointilaitokselle laitoshyväksynnän. Laitoshyväksynnän myöntäminen edellyttää, että laitos täyttää asetuksen edellyttämät tekniset vaatimukset sekä toteuttaa asetuksen mukaista omavalvontaa. Käsittelyn täytyy myös täyttää laitoshyväksynnässä esitetyt lämpötila- ja käsittelyaikavaatimukset sekä mikrobiologiset vaatimukset. Hyötyjätteiden käsittelyterminaali valmistui Uusi hyötyjätteiden käsittelyterminaali valmistui vuonna Uuteen käsittelyterminaaliin vastaanotetaan kotitalouksien, toimistojen, kirjapainojen, kauppaliikkeiden ja teollisuuden tuottamaa keräyspaperia, -kartonkia ja - pahvia. Terminaaliin vastaanotetaan myös energiana hyödynnettävää jätettä. Mustankorkean hyötyjätteiden käsittelyterminaalissa jätteet lajitellaan omiin ryhmiinsä, puhdistetaan, paalataan ja toimitetaan teollisuuden raaka-aineeksi sekä energiahyötykäyttöön. Yhteistyökumppanina toimiva Paperinkeräys Oy toimittaa laitokselle tuodun paperin ja pahvin paperiteollisuuden raaka-aineeksi. Tavoitteena on saada entistä enemmän hyödynnetyksi Keski-Suomen alueella syntyvää keräyspaperia, -kartonkia ja -pahvia. Jätehuollon kokonaispalveluja toteutetaan yhteistyökumppaneiden kanssa Jyväskylän seudun yrityksille ja yhteisöille tarjotaan kokonaisvaltaisia ympäristöpalveluita kiinteistönhuollosta jätehuoltoon asiantuntevien yhteistyökumppaneiden kanssa. Mustankorkea on solminut yhteistyösopimuksen Paperinkeräys Oy:n, ISS Palvelut Oy:n ja HFT Network Oy:n kanssa. Jätehuollon kokonaispalvelu ja hyötyjätteiden käsittelyterminaali ovat osa Mustankorkean laajennettua palvelutarjontaa

10 4. KESKEISET JÄTTEENKÄSITTELYPROSESSIT 1. Jätteiden vastaanotto: vaaka-asema Saapuvat jätekuormat tarkastetaan, punnitaan ja tiedot tallennetaan sähköiseen tietokantaan. Vastaanotossa jätekuormat ohjataan oikeaan paikkaan jätelajista riippuen. Päivittäin vaaka-aseman kautta kulkee keskimäärin 270 jätteentuojaa. 14. Erotuskaivolietteiden vastaanottoaltaat 7. Uusi loppusijoitusalue 5. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely 8. Hyötyjätekentät 4. Toimistorakennus 9. Kaatopaikkakaasun pumppaussasema 6. Loppusijoitusalue 8. Hyötyjätekentät Hyötyjätekentille vastaanotetaan erilleen betoni-, tiilija puujätettä. Betoni ja tiili murskataan ja hyödynnetään jätteenkäsittelykeskuksen tierakenteissa. Osa murskatusta puusta hyödynnetään kompostoinnin tukiaineena ja osa toimitetaan energiantuotantoon. 2. Lajittelupiha Kotitalouksien pienten jäte-erien vastaanotto on keskitetty lajittelupihalle. Lajittelupihan tavoitteena on edistää jätteiden lajittelua ja tuottaa vähemmän sekajätettä. Pelkkää hyötyjätettä sisältävät kuormat otetaan vastaan maksutta. Lajittelupihalla otetaan vastaan seuraavia jätelajeja: kuivajäte, kyllästetty puu ja muu puutavara, metalli, kotitalouksien ongelmajätteet, pahvi, paperi, sähkö- ja elektroniikkaromu ja lasi. 9. Kaatopaikkakaasun pumppausasema Kaatopaikkakaasua otetaan talteen jätetäyttöön sijoitetun kaasunkeräysputkiston avulla. Kaasun hyötykäytöstä on tehty sopimus Jyväskylän Energia Oy:n kanssa. Kaasu johdetaan Keltinmäen lämpökeskukseen ja käytetään hyödyksi energiantuotannossa. Kaatopaikalta saatava kaasu riittää lämmittämään noin omakotitaloa vuodessa. Kaasunkeräysverkosto kattaa osia nykyisestä ja suljetuista täyttöalueista. 3. Ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi Kotitalousasiakkaiden pienille ongelmajäte-erille on vastaanottopiste lajittelupihalla. Öljyvahinkojätteille ja muille suuremmille ongelmajäte-erille on omat erilliset vastaanottopisteet. Ongelmajätteet vastaanotetaan ja varastoidaan laatunsa ja ominaisuuksiensa mukaan ja jätteet toimitetaan edelleen luvanvaraisiin käsittelypaikkoihin. 4. Toimistorakennus 5. Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely Pilaantuneita maa-aineksia voidaan ottaa vastaan ja käsitellä ympäristöluvan mukaisesti t/a. Käsittelytapa ratkaistaan aina tapauskohtaisesti epäpuhtauksien määrän ja laadun mukaan. Käsittelytapoja ovat: Kiinteytys Kompostointi Huokosilmakäsittely Terminen käsittely sekä Edellisten yhdistelmät 6. Loppusijoitusalue Käytössä olevan täyttöalueen pinta-ala on noin 7 ha. Loppusijoitettava jäte on pääosin hyötykäyttöön kelpaamatonta kiinteää yhdyskuntajätettä (kuivajäte) ja siihen rinnastettavaa teollisuusjätettä sekä rakennusja purkujätettä. 7. Uusi loppusijoitusalue Vuoden 2007 marraskuun alusta ympäristölupa edellyttää loppusijoitustoiminnan siirtämistä alueelle, joka täyttää nykylainsäädännön kaatopaikkojen pohjarakenteille asettamat vaatimukset. Uusi alue rakennetaan loppusijoitustoimintaan varatulle louhosalueelle. 11. Jälkikypsytyskenttä Biojäte, puhdistamoliete Kompostointi Hyödyntäminen materiaalina 12. Mullan valmistus Keräyspaperi ja - pahvi, energiajäte, muovijäte ja pakkausjäte Hyötyjätteiden käsittely terminaalissa Hyödyntäminen materiaalina ja energiana 15. Hyötyjäteterminaali Kotitaloudet, rakennusteollisuus, yritykset, yhteisöt Rakennusjäte, tiili, betoni, risut ja oksat, keräyslasi, metalli, sähkö- ja elektroniikkaromu Hyötyjätteiden käsittely 10. Kompostointilaitos Teollisuuden lietteet, teurastamolietteet, rasvan- ja hiekanerotuskaivojen lietteet Lietteiden käsittely Puhtaat hoitomaat, rakennemaat ja ylijäämämaat sekä asfalttimurske Puhtaiden maaainesten käsittely Hyödyntäminen rakenteissa 13. Koelaitos 2. Lajittelupiha Pilaantuneet maaainekset Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely Ongelmajätteet ja öljynerotuskaivojen lietteet Ongelmajätteidenja erotuskaivolietteiden käsittely Toimittaminen jatkokäsittelyyn Toimittaminen jatkokäsittelyyn 3. Ongelmajätteidenvastaanotto ja välivarastointi Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte, kuivajäte, tuhka, erityisjäte ja teollisuusjäte Sijoitus kaatopaikalle Loppusijoitus 1. Jätteiden vastaanotto, vaakaasema 10. Kompostointilaitos Kompostointilaitoksessa voidaan käsitellä biojätettä t/a ja puhdistamolietettä t/a. Puhdistamoliete ja biojäte käsitellään laitoksessa kompostoimalla ne erillään toisistaan. Laitoksessa käsitellään tällä hetkellä yhteensä noin tonnia jätettä vuodessa, josta tonnia on puhdistamolietettä ja tonnia biojätettä. 11. Jälkikypsytyskenttä Kompostointilaitoksessa tapahtuvan käsittelyn jälkeen kompostimassa jälkikypsytetään hyötykäyttöön soveltuvaksi kompostiksi jälkikypsytyskentällä. Jälkikypsytyskentän koko on noin 4 ha. Valmiin kompostin laatu varmistetaan laboratoriossa, jossa tutkitaan massan hygieenisyys ja ravinteet. 12. Mullan valmistus Valmiin kompostin joukkoon sekoitetaan hiekkaa sekä turvetta ja massa seulotaan. Valmista, ravinteikasta multaa käytetään ja myydään viherrakentamiseen. 13. Koelaitos Mustankorkean alueella toimii Vapo Oy:n omistama Euroopassa ainutlaatuinen ympäristöteknologian koelaitos. Laitos mahdollistaa jätteenkäsittelyn tutkimisen todellisissa laitosolosuhteissa. Koelaitos otettiin käyttöön Vapon lisäksi koelaitoksella toimii Jyväskylän yliopisto. 14. Erotuskaivolietteiden vastaanottoaltaat Lietteiden vastaanottoaltaisiin otetaan vastaan erotuskaivolietteitä teollisuudesta ja ravitsemusliikkeistä sekä hiekanerotuskaivojen lietteitä. Käsittelyaltaat mahdollistavat lietteiden hyötykäytön, kun neste suodatetaan ja johdetaan viemäriin sekä kiintoaine kompostoidaan ja hyödynnetään jätetäyttöalueen rakennusmateriaalina. 15. Hyötyjätteiden käsittelyterminaali Hyötyjätteiden käsittelyterminaaliin vastaanotetaan kotitalouksien, toimistojen, kirjapainojen, kauppaliikkeiden ja teollisuuden tuottamaa keräyspaperia, - kartonkia ja -pahvia sekä energiana hyödynnettävää jätettä. Käsittelyterminaalissa hyötyjätteet lajitellaan omiin ryhmiinsä, puhdistetaan, paalataan ja toimitetaan teollisuuden raaka-aineeksi sekä energiahyötykäyttöön

11 5. YMPÄRISTÖ ARVOSSA! Nykyaikainen jätteenkäsittely painottuu ympäristöstä huolehtimiseen Viranomaisvaatimuksien lisäksi Mustankorkean tavoitteena on kehittää toimintaa ja palvella asiakkaita entistä paremmin. Tästä huolimatta ympäristöhaitoilta on vaikeaa välttyä käsiteltäessä jätteitä. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnassa otetaan huomioon toiminnan kuormitus ilmaan, veteen ja maaperään. Normaalitilanteiden lisäksi otetaan huomioon myös mahdollisen häiriö- tai onnettomuustilanteen vaikutus ympäristöön. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksesta on laadittu ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukainen ympäristövaikutusten arviointiselostus Toiminnan ympäristövaikutuksia seurataan monipuolisin ympäristötutkimuksin sekä Mustankorkean oman henkilöstön että asiantuntijoiden toimesta. Vuotuiseen ympäristönseurantaan kuuluu: viemäröitävien vesien laadun tarkkailu pinta- ja pohjavesien tarkkailu loppusijoitusalueen vesien tarkkailu kaasunkeräysjärjestelmän kautta imetyn kaatopaikkakaasun laadun tarkkailu kompostointilaitoksessa käsiteltävän materiaalin laadun tarkkailu kompostointilaitoksen ilmanpuhdistuslaitteiston toimintatehokkuuden mittaukset öljynerotusjärjestelmästä viemäriin johdettavan veden laadun tarkkailu pilaantuneiden maamassojen laadun tarkkailu Jätteistä hyödynnetään uudelleen yli puolet Mustankorkean jätteidenkäsittelyn hyötykäyttöaste on noussut koko ajan. Tämä tarkoittaa sitä, että yhä suurempi osa jätemäärästä voidaan käsittelyn jälkeen hyödyntää materiaalina, raaka-aineena tai energiana. Mustankorkean hyötykäyttöaste on tällä hetkellä jo yli puolet eli 53 %. Vuonna 2005 hyötykäyttöaste oli 46 %. Vastaanotettujen jätteiden määrät määrä [tonnia] määrä [tonnia] Hyötykäyttöön ohjatut jätteet Biojäte Puhdistamoliete Muut hyödynnettävät jätteet Biojäte Puhdistamoliete Muut hyödynnettävät jätteet Nestemäiset lietteet Ongelmajätteet Loppusijoitettavat jätteet Pilaantuneet maa-ainekset Puhtaat maa-ainekset Yhteensä ilman maa-aineksia Hyötykäyttöaste % määrä [tonnia] Hyödynnettävät ja loppusijoitettavat jätteet Hyödynnettävät jätteet Kaatopaikkakaasun talteenotto 2006 Loppusijoitetut jätteet Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikkakaasua on kerätty vuoden 2002 alusta. Kaatopaikkakaasun keräysjärjestelmästä rakennettiin vuoden 2001 aikana noin 40 % ja järjestelmää on laajennettu vuosittain. Järjestelmä rakennetaan täysin valmiiksi viimeistään kaatopaikan sulkemisen yhteydessä vuoden 2008 alussa. Kaatopaikkaakaasun keräyksen tavoitteena on vähentää metaanipäästöä ympäristöön, parantaa kaasun hallintaa, vähentää palovaaraa kaatopaikan alueella, vähentää hajuhaittoja sekä hyödyntää jätteenkäsittelyssä muodostunut kaatopaikkakaasu. Jätteenkäsittelykeskuksessa syntyvät kaatopaikkakaasut johdetaan Keltinmäen lämpökeskukseen ja käytetään hyödyksi energiantuotannossa - kaatopaikalta saatava kaasu riittää lämmittämään tällä hetkellä noin omakotitaloa vuodessa. Kaasunkeräys on toiminut verrattain moitteettomasti. Vuonna 2006 kaasupumppaamossa ei ollut seisokkeja ja pumppaamo oli toiminnassa 99 % vuoden tunneista. Ainoat kaasuntoimituksessa tapahtuneet keskeytykset olivat muutaman tunnin mittaiset huoltoseisokit. Kaasuanalyysit ja -mittaukset tehdään käyttäen standardisoituja menetelmiä ja kalibroituja välineitä. Pumpattavan kaasun määrä ja laatu rekisteröityy tietojärjestelmään automaattisesti säännöllisin väliajoin. Järjestelmä tallentaa mm. metaani-, happi- ja hiilidioksidipitoisuuden sekä kaasun virtaaman ja lämpötilan. Lisäksi putkilinjojen metaanipitoisuutta mitataan säännöllisesti käsikäyttöisellä kaasumittarilla ja imutehoa säädetään tarvittaessa kyseisten mittausten pohjalta. Kerätyn kaatopaikkakaasun määrä määrä [GWh] Hyötykäyttöön ohjattu kaatopaikkakaasu Soihtupoltettu kaatopaikkakaasu Jätteenkäsittelykeskuksen oma energiankulutus

12 Ympäristöpaneelissa seurataan ympäristövaikutuksia Yhtenä keskeisenä ympäristövaikutusten arviointikeinona on Mustankorkean ympäristöpaneeli, joka perustettiin kesäkuussa Paneelin tarkoituksena on selvittää ja tarkkailla päivittäin jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia ympäristöön mm. tekemällä hajuhavaintoja. Paneelin jäseninä on 30 Mustankorkean lähistöllä asuvaa vapaaehtoista henkilöä. Ulkopuolinen konsultti kokoaa ympäristöpaneelin havainnoista raportin kerran kuukaudessa. Asukaspaneelin lisäksi hajuhavaintoja voivat tehdä Mustankorkean lähiympäristön ulkoilualueiden käyttäjät. Kolmisoppisen rannalla sijaitsevalle Ladun majalle toimitetaan kuukausittain asukaspanelistien seurantalomaketta vastaava lomake, johon myös ulkoilijat voivat kirjata havaintojaan jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista aiheutuvista hajuhaitoista tai muista häiriöistä. Paneelia kutsuttiin ensin hajupaneeliksi, mutta maaliskuussa 2003 ryhdyttiin tekemään muitakin ympäristöhavaintoja ja paneelin nimi muutettiin ympäristöpaneeliksi. Kesäkuusta 2003 lähtien panelistit ovat seuranneet mahdollisen hajuhaitan lisäksi lähiympäristössään esiintyvää melua, roskaantumista, pölyhaittaa sekä muita jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia. Paneelitutkimuksen tulokset raportoidaan kerran kuukaudessa ja kuukausiraporteista kootaan vuoden lopussa yhteenvetoraportti. Paneelin hajuhavainnot Hajuhavaintojen määrä kuvataan hajuhavaintopäivinä, jolloin yksi tai useampi asukaspaneelin jäsenistä tai ulkoalueiden käyttäjät ovat kokeneet jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja. Hajuhavaintopäivät ovat selkeästi vähentyneet viimeisten kolmen vuoden aikana. Vuonna 2006 asukaspanelistit raportoivat hajuhaitoista etenkin syyskuussa, jolloin kaatopaikalla käytettiin kuitusavea jätetäyttöalueen sulkemisrakenteiden työstämisessä. Hajuhaitta johtui luultavasti kuitusaven hapenpuutteesta sen varastoinnin aikana. Vuoden 2006 aikana hajuhavaintopäiviä oli yhteensä 68, joista asukaspanelistien havaintojen osuus oli 50 %. Vuonna 2005 asukaspanelistit kokivat hajut voimakkaimpina tammikuussa ja ulkoilijat maaliskuussa. Kesä- ja syyskuukausina hajuista raportoitiin selvästi vähemmän. Hajupäiviä raportoitiin 86, joista 30 % oli asukaspaneelin havaintoja. Vuonna 2004 hajuja esiintyi tasaisesti ympäri vuoden, mutta havainnot painottuivat alkuvuoteen ja loppusyksyyn. Huhti-heinäkuussa hajuista raportoitiin selkeästi muita kuukausia vähemmän. Hajuhavaintoja tehtiin 133 päivänä, joista asukaspaneelin raportoimia päiviä oli 47 %. Vuonna 2003 hajupäiviä oli yhteensä 117, joista 73 % oli asukaspaneelin tekemiä havaintoja. Kenttähavainnoinnin testausjakso Ympäristöpaneelin lisäksi maaliskuussa 2004 Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksen opiskelijoista koottu ryhmä aloitti kenttähavaintojen tekemisen jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamista haitoista. Havainnoijat kiersivät jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä polkupyörällä, autolla tai kävellen ja tekivät havaintoja yhdeksässä tarkkailupisteessä. Kenttähavainnointia jatkettiin vielä vuonna 2005, mutta vuonna 2006 menetelmästä päätettiin luopua raportoinnin yksinkertaistamiseksi. MITTAUSAIKA Hajupitoisuus (HY/m3) Ennen hajunpoistolaitteistoa Hajunpoistolaitteiston jälkeen Puhdistustehokkuus 96,4 % 94,3 % 86 % Ammoniakkipitoisuus (mg/m3) Ennen hajunpoistolaitteistoa Hajunpoistolaitteiston jälkeen <1 <1 <1 Puhdistustehokkuus >99,8% >99,6 % >99 % Kompostointilaitoksen hajunpoistolaitteisto on toiminut moitteettomasti Mustankorkean voimassa olevan ympäristöluvan mukaan kompostointilaitoksen poistokaasut on puhdistettava siten, että ulkoilmaan johdettaessa niiden ammoniakkipitoisuus on enintään 5 mg/m 3 tai puhdistusteho vähintään 95 % ja laitoksen poistokaasujen hajuyksikön raja-arvona tulee olla 3000 HY/m 3 tai hajunpoiston tehokkuus on vähintään 90 %. Hajunpoistolaitteiston puhdistustehokkuus selvitetään kolme kertaa vuodessa tehtävillä poistokaasujen pitoisuustutkimuksilla. Pitoisuustutkimukset suorittaa ulkopuolinen asiantuntija. Kompostointilaitoksen hajunpoistolaitteiston puhdistustehokkuus on ympäristöluvan mukainen. Vuoden 2006 kompostointilaitoksen päästömittaustulokset Muut ympäristöhavainnot Asukaspaneelin hajuhavaintopäivät asuinalueilla määrä [kpl] Panelistit ovat raportoineet vuosien aikana myös melusta, roskien ja lintujen aiheuttamista haitoista sekä liikenteestä. Häiritsevän melun lähteitä ovat olleet oletettavasti jätteenkäsittelykeskuksen louhosalueelta ja työkoneista kantautuneet haittaäänet, linnut sekä liikenne. Panelistit tekivät havaintoja myös kaatopaikkakuormista pudonneista roskista ja tienvarsille jätetyistä jätteistä, esimerkiksi hylätyistä kodinkoneista sekä tienvarsien roskaantumisesta. Panelistit raportoivat myös jäteautojen aiheuttamasta liikenteestä ja hajusta. Lisäksi raportoitiin lintujen aiheuttamista haitoista, melun lisäksi ulosteista. Asukaspanelistit kokivat etenkin suurissa parvissa liikkuvat linnut häiritseviksi. Alueella on tehty lintulaskentaa vuodesta 2004 ja metsästysseura on harventanut rauhoittamattomia varislintukantoja usean vuoden ajan

13 Veden laatu pinta- ja pohjavesihavaintopisteissä Vesienkäsittely Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus ei sijaitse pohjaveden muodostumisalueella. Lähistöllä sijaitsevia vesialueita seurataan velvoitetarkkailuna ja vesien laatu analysoidaan kerran vuodessa Jyväskylän kaupungin ympäristöviraston ja Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen toimesta. Kaatopaikan täyttöalueelle on rakennettu erityiset pintasuojarakenteet, joiden tarkoituksena on mm. estää vesien suotautuminen jätteiden kautta maaperään. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuu seuraavanlaisia jätevesiä: jätetäytöstä suotautuvat kaatopaikkavedet (suotovedet) kenttäalueiden hulevedet reuna- ja vierialueiden hulevedet prosessivedet sosiaalitilojen jätevedet Loppusijoitusalueelta jätetäytöstä suotautuvat vedet johdetaan ympärysojien avulla jätevesiviemäriin. Suotovesien määrää on vähennetty loppusijoitusalueiden pintasuojakerrosten rakentamisella. Käsittelyä vaativat jätevedet johdetaan käsiteltäväksi Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy:lle Jyväskylän Nenäinniemeen. Suotovesien määrää kontrolloidaan hallintajärjestelmillä Jätteen loppusijoitusalueen reunaan kolmeen eri maastopainanteeseen on rakennettu suotovesien hallintajärjestelmiä vuosien 2003 ja 2004 aikana. Järjestelmillä on pyritty vähentämään maaperässä ympäristöön kulkeutuvien suotovesien määrää. Jätteenkäsittelykeskuksen pohjoiseen laaksopainanteeseen toteutettiin pystyeristysseinä syksyllä 2003 ja kaakkoiseen laaksopainanteeseen rakennettiin pystyeristysseinä kevättalvella Pystyeristysseinän tarkoituksena on katkaista veden virtaus jätetäyttöalueelta ympäristöön. Lisäksi kaakkoiseen laaksopainanteeseen on rakennettu tasausallas. Tasausaltaasta on mahdollisuus pumpata suotovesiä takaisin jätetäyttöön kasteluvesijärjestelmän kautta. Kasteluvesijärjestelmät on rakennettu vuosina 2003 ja 2004 pintasuojarakenteiden alle jätetäyttöalueen keskiosaan. Lisäksi kevättalvella 2004 rakennettiin itäiseen laaksopainanteen kallioruhjeeseen pumppukaivo suotovesien hallitsemiseksi. Rakennustoimenpiteiden vaikutuksia on seurattu eri tarkkailuohjelman mukaan. Tarkkailun on suorittanut Ramboll Finland Oy ("Pystyeristysseinien tarkkailu ") määrä [m 3 ] Jätteenkäsittelykeskuksen vesitase Jätevesi viemäriin Haihdunta ja maastoonjohdettu puhdas vesi Sadanta Johtokyky ph Kemiallinen Kloori Kokonais- Kokonais- Ammoniumhapenkulutus fosfori typpi typpi ms/m (CODMn) mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l O2 Pohjaveden laatu, vuosien mediaanit PV4, Koillinen maastopainanne , , , ,0 PV5, Itäinen laaksopainanne , ,7 2,8 4 3,0 PV5a, Itäinen laaksopainanne ,7 1,4 17 0, ,2 1,2 15 0,01 PV6, Kaakkoinen maastopainanne ,4 6,3 16 1,5 0, ,9 6,2 8,9 1,4 0,02 PV7a, Pohjoinen laaksopainanne , , PV10, Läntinen laaksopainanne , , , ,24 Pintaveden laatu, vuosien mediaanit V6, Läntinen laskuoja , ,023 5,1 3, , ,049 9,3 3,2 V11, Koillinen laskuoja , ,028 1,0 0, , ,065 1,7 1,3 V12, Eteläinen laskuoja ,3 7,4 49 0,026 2,9 1, , ,021 34,0 11,0 V13, Pohjoinen laskuoja , ,024 9,4 4, , ,053 5,0 2,4 VT1, Soidenlammen laskuoja lännessä ,5 6,2 28 3,8 0,034 0,8 0, ,0 6,3 30 5,4 0,030 1,2 0,03 VT2, Mustalammen laskuoja idässä , ,023 1,7 4, , ,022 5,1 2,1 VT3, Soidenlammen laskuoja pohjoisessa ,6 7,2 23 9,4 0,022 1,2 0, ,4 6,6 27 7,4 0,024 1,3 0,01 Talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset 250 6,5-9, ,40 (enimmäispitoisuus) Suotovesien keräilyjärjestelmät Käytöstä poistettujen jätetäyttöalueiden sulkemistöiden yhteydessä on rakennettu suotovesien keräilyjärjestelmiä, joiden avulla suotovedet voidaan johtaa entistä hallitummin kaupungin viemäriverkostoon. Vuonna 2004 kaupungin viemäriverkostoon johdettu vesimäärä kasvoi huomattavasti. Kasvu johtui runsassateisen kesän lisäksi viemäröidyn kenttäpinta-alan lisääntymisestä sekä tasausaltaan rakentamisen yhteydessä tehdystä pohjaveden pinnan alentamisesta. Loppusijoitusalueelta muodostuvien suotovesien määrä on lähtenyt laskuun, kun käytöstä poistetuille loppusijoitusalueille on rakennettu pintasuojarakenteet. Pintasuojarakenteet ovat tärkeä osa vesienkäsittelyä Vuonna 2006 Mustankorkean nykyisen jätetäyttöalueen pintasuojarakenteita toteutettiin noin 1,3 hehtaaria. Tarkoitus oli toteuttaa noin 1,2 hehtaaria enemmän, mutta koska pintasuojarakenteen tiivistyskerroksen vedenläpäisevyysvaatimus tiukentui uudessa lupapäätöksessä, ei materiaalintoimittaja voinut taata kuitusaven hyväksyttävyyttä ilman koerakennetta. Koerakenteen testaukset eivät valmistuneet materiaalintoimittajalta riittävän ajoissa, mistä johtuen kyseinen osa pintasuojarakenteesta toteutetaan kesällä

14 Vanhan jätetäyttöalueen suotovesien määrää ja jakaumaa on selvitetty Mustankorkean omien virtaamamittakaivojen avulla. Mittausmenetelmänä käytetään V-patoa ja vedenpinnan korkeutta mittaavaa paineanturia. Virtaaman seurannassa on esiintynyt huomattavan paljon epävarmuustekijöitä, kuten paineanturin liikkuminen virtauksen vaikutuksesta ja V-padon sakkautuminen yläjuoksun pohjalta. Mustankorkea Oy on sopinut Ramboll Finland Oy:n kanssa selvitystyön tekemisestä kaatopaikan sisäisen veden kierrätyksen vaikutuksesta jätetäyttöön. Työ tehdään opinnäytetyönä, joka on alkanut vuonna 2006 ja saatetaan loppuun vuoden 2007 aikana. Työn tarkoituksena on optimoida kierrätettävän veden määrä Mustankorkean jätetäyttöön. Opinnäytetyössä tarkastellaan mm. kuinka veden kierrätys vaikuttaa jätteen hajoamiseen, kaatopaikkakaasun muodostumiseen ja suotovesien ominaisuuksiin. Mustankorkealla on olemassa valmis vedenkierrätysjärjestelmä, joka on tällä hetkellä vielä koekäytössä. Veden, sähkön ja polttoaineen kulutus Vesi Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus käytti vuonna 2006 yhteensä 9713 m 3 vesijohtovettä. Suurin vedenkuluttaja on kompostointilaitos, jossa vettä tarvitaan kompostoitavan materiaalin kasteluun prosessin aikana. Aiemmin kastelussa on voitu hyödyntää prosessin kierrätysvesiä. Kompostointilaitoksen kastelujärjestelmässä on kuitenkin ollut jo pidemmän aikaa teknisiä tukkeutumisongelmia, josta syystä kastelu on täytynyt toteuttaa vesijohtovedellä. Kompostointiprosessin kuluttama vesimäärä on huima ja tästä johtuen epäkohtaan on tartuttu myös Mustankorkean ympäristöohjelmassa. Vuoden 2007 aikana tullaan selvittämään ja toteuttamaan projekti, jolla osa jätteenkäsittelykeskuksen jätevesistä ohjataan kompostointilaitoksen kasteluun. Vuoden 2005 vesijohtoveden suuri kulutus johtui kompostointilaitoksen laiteviasta. Ympäristömelua selvitetään mittauksilla Jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttama melu johtuu liikenteestä ja jätteenkäsittelytoiminnasta. Mustankorkean jätteenkäsittelyalueen pääasiallisten melulähteiden melupäästöt eli äänitehotasot tullaan selvittämään mittauksin. Mittaustulosten perusteella lasketaan melulähteiden äänitehotasot. Ympäristömeluselvitys on aloitettu ja loput mittaukset toteutetaan keväällä 2007, jonka jälkeen valmistuu meluselvitys. Ympäristömeluselvityksen tulosten perusteella Mustankorkean lupaviranomainen Keski-Suomen ympäristökeskus voi antaa lisämääräyksiä melua koskien. Jyrsijät ja linnut ovat tarkkailun alla Jyrsijöiden sekä lintujen torjunnasta jätteenkäsittelykeskuksen alueella huolehtivat ulkopuoliset toimijat. Alueelle on sijoitettu useita kymmeniä syöttiasemia hiirten ja rottien torjumiseksi. Lisäksi kompostointilaitoksella on valoansoja kärpäshaitan torjuntaan. Lintujen torjunnasta vastaa Jyväskylän Metsästyksenhoitoyhdistys ry. Keski-Suomen Lintutieteellinen yhdistys ry suorittaa linnustoseurantaa vuosien aikana Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Seurannassa tarkastellaan varis- ja lokkilintujen kokonaismääriä ja niiden kehittymistä. määrä [m 3 ] Vesijohtoveden kulutus Sähkö Vuonna 2006 sähkönkulutus Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa oli 2,7 GWh. Sähkönkulutusta on pystytty vähentämään vuoden 2003 tasosta, jolloin sähkönkulutus oli 2,9 GWh, etupäässä kompostointilaitoksen käytön optimoinnilla. Jätteenkäsittelykeskus on energian suhteen yliomavarainen, sillä energiantuotannossa hyödynnetyn kaatopaikkakaasun energiamäärä on yli kuusi kertaa suurempi kuin jätteenkäsittelykeskuksen kuluttama energia. Kaatopaikkakaasu myydään energiantuotantoon Jyväskylän Energia Oy:lle. Polttoaine Mustankorkean jätteenkäsittelyprosessien sisäisiä kuljetuksia toteutetaan kahdella pyöräkuormaajalla, kuorma-autolla sekä kahdella pakettiautolla. Polttoaineen kulutus oli vuonna 2003 noin litraa ja se on lisääntynyt vuonna 2006 lähes litraan. Polttoaineen kulutuksen lisääntyminen on selvästi yhteydessä koneiden käyttötuntien lisääntymiseen. Koneiden käyttötuntien lisääntyminen taas on verrannollinen kompostoitavan massan (erityisesti puhdistamolietteen) määrän kasvamiseen

15 6. RISKITILANTEET JA POIKKEAMAT Riskitilanteisiin on varauduttu Toiminnan riskitekijöihin on pyritty varautumaan toimintajärjestelmään liitetyllä ohjeistuksella. Toimintajärjestelmässä kuvataan käytössä olevat välineet ja toimintatavat ympäristö- ja turvallisuusriskien ennaltaehkäisyyn. Lisäksi Mustankorkean toimintakäsikirjassa on kattava ohjeistus hätä- ja poikkeustilanteissa toimimiseen, esimerkiksi ohjeet toiminnasta tulipalon tai kemikaalivuodon sattuessa. Mahdollisten poikkeustilanteiden varalta kompostointilaitoksen varajärjestelmänä on Laukaan Mörkökorven suljetulla kaatopaikka-alueella sijaitseva kompostointikenttä. Tällä yhtiön perustamisvaiheessa hoidettavaksi tulleella Laukaan kaatopaikalla voidaan ottaa vastaan ja kompostoida aumassa tilapäisesti biojätettä ja puhdistamolietettä. Vuoden välisenä aikana Mustankorkealla toteutettiin työturvallisuuslain mukaiset vaaranarvioinnit. Selvityksen pohjalta määriteltiin toimenpiteitä työolosuhteiden parantamiseksi - vaara- tai haittatekijöiden estämiseksi, poistamiseksi ja vähentämiseksi. Nämä työturvallisuutta parantavat toimenpiteet näkyvät nykyisessä ympäristöohjelmassa. Mahdollisista sattuneista vahingoista halutaan myös oppia. Kaikki riskitilanteet ja poikkeamat kirjataan toimintajärjestelmään ja käsitellään henkilöstöpalavereissa ja tarvittaessa ryhdytään välittömiin toimenpiteisiin. Käsittelyllä pyritään varmistamaan, ettei vahinko tai riskitilanne pääse toistumaan. Lisäksi toiminta-alueen ympäristön tilaa seurataan hyväksyttyjen tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailuohjelmien mittaus- ja seurantatietojen avulla pystytään varautumaan myös toiminnan riskitekijöihin. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen turvallisuussuunnitelma valmistuu vuoden 2007 loppuun mennessä. Turvallisuussuunnitelmassa tullaan kuvaamaan vaaratilanteet, niiden ennaltaehkäisy ja toimintaohjeet vaaratilanteissa. Samana vuonna toteutetaan myös ympäristöluvan velvoittama toimintojen riskikartoitus. Poikkeamia havainnoidaan kyselyjen ja palautteen kautta Vuonna 2006 Mustankorkea sai 16 ympäristökyselyä ja -palautetta. Merkittävä osa palautteista koski lähialueen asukkaiden hajuhavaintoja. Palautteiden määrät vaihtelevat vuosittain jonkin verran ja niiden määrässä heijastuvat Mustankorkean toiminnan muutokset. Mustankorkealla on käytössä sähköinen järjestelmä poikkeamien hallintaan, jonka avulla hallitaan eri tyyppisten poikkeamien ja palautteiden käsittelyprosessi. Saatujen palautteiden systemaattisessa kirjaamisessa palautekantaan on kuitenkin vielä kehitettävää. Palautekantaan kirjataan lisäksi henkilökunnan omat havainnot poikkeavista tilanteista sekä varsinaiset toiminnan poikkeamat. Poikkeavia tilanteita vuonna 2006 olivat muun muassa jätteenkuljetusyrittäjän jätekuormasta Mustankorkealle johtavalle tielle valunut jäte, joka aiheutti hajuhaittaa ympäristöön. Mustankorkean henkilökunta informoi tilanteesta yrittäjää ja tämä kävi puhdistamassa jätekuormasta valuneet jätteet tieltä. Loppusijoitusalueella syttyi myös yksi pintapalo, joka saatiin sammutettua pelastuslaitoksen avulla. Palon syttymissyytä ei saatu selville. määrä [kpl] Ympäristökyselyt ja -palautteet sekä poikkeamat Sulkemistöistä aiheutui poikkeavia hajuhaittoja syyskuussa 2006 Syksyllä 2006 kaatopaikan jätetäyttöalueen sulkemisrakenteiden työstäminen aiheutti voimakasta hajuhaittaa lähialueen asukkaille. Kyseinen hajuhaitta aiheutui sulkemisrakenteissa käytettävästä kuitusavesta. Syy hajuhaittaan oli todennäköisesti kuitusaven varastoinnissa - kuitusavi ei ollut saanut riittävästi happea, minkä vuoksi siitä syntyi hajua uudelleen käsiteltäessä. Hajunmuodostus kuitenkin loppui nopeasti materiaalin reagoidessa ilman kanssa. Kaatopaikan sulkemisessa vedet ohjataan pois jätetäytöstä ja biohajoavan aineksen mätänemisen seurauksena muodostuva metaani-kaasu otetaan talteen. Tämä edellyttää mm. noin 2 metrin paksuisen pintasuojarakenteen rakentamista jätetäytön päälle. Näiden rakenteiden toteuttamiseen Mustankorkea on käyttänyt paperiteollisuudesta syntyvää kuitusavea. Kuitusavea on käytetty Mustankorkean pintasuojarakenteissa aiemmin ilman samankaltaisia seurauksia. Finncao Oy:n kehittämä kuitusavimenetelmä on palkittu EU-Life -ympäristöpalkinnolla. Jatkossa Mustankorkea tulee selvittämään kuitusaven toimittajalta kuinka vastaavilta hajuongelmilta vältytään tulevaisuudessa. Säynätsalon koulun 5. luokka kävi tutustumassa Mustankorkean toimintaan ja jätti terveiset mm. jätteenkäsittelyyn liittyen piirrosten muodossa. 7. YMPÄRISTÖTIEDOT- TAMINEN JA VIESTINTÄ Avoimuus ja vuorovaikutus ovat yhtiön perusperiaatteita. Toimimme avoimesti ja läpinäkyvästi aktiivisessa vuorovaikutuksessa asiakkaidemme ja sidosryhmiemme kanssa. Tiedotukseen panostetaan Mustankorkealla yhä enemmän, mikä näkyy mm. vuoden 2007 aikana avattavien uusien www-sivujen muodossa. Tiedotuksella halutaan lisätä asiakkaiden ja sidosryhmien tietoisuutta jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta, informoida ajankohtaisista aiheista ja luoda aitoa vuoropuhelua kuluttajien ja Mustankorkean henkilöstön välille. Myös EMAS-raportoinnilla pyritään kertomaan ympäristöasioista julkisesti ja avoimesti. EMAS-järjestelmään kuuluu ympäristöjärjestelmän lisäksi ympäristöraportti eli EMASselonteko. EMAS-ympäristöjärjestelmän avulla Mustankorkea parantaa jatkuvasti ympäristönsuojelun ja ulkoisen viestinnän tasoaan. EMAS-raportti löytyy osoitteesta Uusi raportti julkaistaan joka kolmen vuoden välein ja selonteon tiedot päivitetään vuosittain. Jätteenkäsittelykeskus kiinnostaa Vuoden 2006 aikana Mustankorkeaan kävi tutustumassa huikea määrä jätteenkäsittelystä kiinnostuneita tahoja. Vierailijoiden määrä oli lähes kolminkertainen edelliseen vuoteen verrattuna. Vierailijat ovat pääosin oppilaitoksia eli peruskoululaisia, alan opiskelijoita sekä kollegoita, asukasyhdistyksiä, virkamiehiä kuten suurlähetystön edustajia, kansanedustajia, kuvernöörejä jne. Mustankorkealla kävi myös kansainvälisiä vieraita esimerkiksi Skotlannista, Italiasta, USA:sta, Venäjältä, Nigeriasta, Virosta ja Romaniasta. määrä [hlö] Vierailijoiden määrä

16 Mustankorkea on huomioitu EU-tasolla Mustankorkea Oy:n sitoutuminen EMAS-ympäristöohjelmaan on huomioitu myös kansainvälisessä The European Eco-Management and Audit Scheme uutiskirjeessä helmikuussa Kun jätteitä käsitellään lähellä asuinalueita, ovat dialogi ja avoin viestintä ympäristön kanssa erityisen tärkeitä asioita. EMAS-raportoinnilla on merkittävä rooli jätteenkäsittelykeskuksen ja sen ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa. Mustankorkean tavoitteena on lisätä EMAS-raportoinnin avulla tietoisuutta jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöarvoista, -tavoitteista ja jatkuvasta ympäristövaikutusten seurannasta. Hanketta jatketaan jätelaitosten raportointihankkeella (Jlrap II), jossa on tarkoitus hyödyntää aiemmasta hankkeesta saatuja tuloksia ja ehdotuksia sekä kehittää ja yhtenäistää edelleen jätelaitosten ulkoista ja sisäistä raportointia, johon kuuluvat olennaisena osana jätelaitoksille soveltuvat yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset koko toimintaa kuvaavat tunnusluvut. Tarkoituksena on soveltaa GRI-ohjeistoa (Global Reportin Iniative) eli kansainvälistä yhteiskuntavastuun raportointiohjeistoa jätelaitosten sidosryhmäraportoinnin käytäntöön. Jlrap II -hanke on Jätelaitosyhdistyksen ja Efeko Oy:n yhteishanke. Hankkeen toteutuksen vastuuorganisaatio on Efeko Oy. EMAS-raporteissa kuvataan avoimesti jätteenkäsittelykeskuksen ympäristötavoitteita ja niiden toteutumista sekä onnistumisten että myös kehittämiskohteiden ja - haasteiden suhteen. Mustankorkean toimitusjohtaja Veikko Tissari kommentoi uutiskirjeessä, että EMAS on tehokas työkalu parempaan ympäristöjohtamiseen. EMASympäristöohjelmaa toteutti Euroopassa vuonna 2005 yhteensä organisaatiota. Suurimmat EMASympäristöohjelmaan rekisteröityneet toimialat olivat kemikaali-, elintarvike- ja metalliteollisuus sekä viemärija jätehuolto. 8. TUTKIMUS JA KEHITYS - mukana ympäristöteknologian kehittämisessä Jätelaitosten raportointihanke Julkisen palvelutuotannon kuten jätehuollon tulee kyetä läpinäkyvästi ja avoimesti raportoimaan tavoitteistaan, toiminnastaan ja saavutetuista tuloksista. Konsultointi-, tutkimus- ja koulutusyhtiö Efeko Oy toteutti vuosina kolmentoista jätelaitoksen sekä asiantuntijoiden kanssa jätelaitosten raportointihankkeen (Jlrap I), jonka tuloksena syntyivät jätelaitosalalle yhdenmukaiset ja vertailukelpoiset taloutta, ympäristöä ja sosiaalisia asioita kuvaavat tunnusluvut ja -tiedot sekä ulkoisen raportoinnin malli. Myös tässä EMAS-raportissa on sovellettu kyseistä raportoinnin mallia. Jätteenkeräilyn ja -käsittelyn tuote- ja menetelmäkehitysideoita Vuonna 2005 Mustankorkea osallistui yhdessä VTT Prosessien ja Keski-Suomen liiton kanssa hankkeeseen, jonka päätavoitteena oli synnyttää uusia jätteenkeräilyn ja -käsittelyn tuote- ja menetelmäkehitysideoita. Jatkohankkeena toteutetaan jätteiden älykkääseen lajitteluun sekä pienien biojätemäärien joustavaan käsittelyyn liittyvä osaselvitys. Mapa-projekti Mustankorkea on myös osallistunut Mapa-projektiin (materiaalipankki), jossa tarkasteltiin yhdyskuntien ja teollisuuden sivutuotteiden hyötykäyttömahdollisuuksia sekä niihin pohjaavan materiaalipankin liiketoiminnallisia edellytyksiä alueellisesti Keski-Suomen maakunnan alueella. Mustankorkealla teollisuuden sivutuotevirtoja on hyödynnetty ympäristörakentamisessa. Muun muassa paperiteollisuudessa syntyvä kuitusavi hyödynnetään kaatopaikan pintasuojarakenteissa ja murskattu betonijäte tie- ja kenttärakenteissa. KAATOPRO-hanke ja tulevaisuuden kaatopaikkakäsittely Mustankorkea on ollut eräiden muiden jäteyhtiöiden kanssa mukana Jyväskylän yliopiston ja VTT:n käynnistämässä KAATOPRO-hankkeessa, jossa on tutkittu tulevaisuuden kaatopaikkakäsittelyä vuosien 2002 ja 2006 aikana. Mustankorkealla tutkittiin tulevaisuuden kaatopaikkajakeiden loppusijoituksen hallintaa neljässä koerakenteessa. Tutkittavina jätteinä olivat jätteenpolton arinatuhka, jätteen/puun kaasutuksen arinatuhka, mekaanisen REFkäsittelyn alite sekä mekaanis-biologisen REF-käsittelyn alite. Mustankorkean koerakenteista mitattiin mm. jätetäytön kosteutta ja lämpötilaa, kaasunmuodostusta sekä suotovesien virtaamia ja pitoisuuksia. Ämmässuon ja Kujalan kaatopaikoilla tehtiin kenttäkokeita, joissa selvitettiin jätetäytön prosesseihin vaikuttamista mm. suotovettä kierrättämällä. Tutkimuksen mukaan tulevaisuuden loppusijoituskäsittelyn haasteina näyttäisi olevan kaatopaikkarakenteiden toiminnan varmistaminen, jätetäyttöjen kontrollointi ja operointi jätteiden ominaisuuksien mukaan, jätteiden lyhyen ja pitkän ajan kaatopaikkakäyttäytymisen arvioiminen, eri jätejakeiden erillissijoitus, metaanihapetusteknologian hallittu soveltaminen ja vesienkäsittelytarpeet. Lisätietoja KAATOPROhankkeesta löytyy Jätelaitosyhdistyksen internetsivuilta. Biokaasuosaamisen vahvistaminen ja biokaasun liikennekäyttö Mustankorkea on eräiden muiden alan yritysten kanssa osallistunut Jyväskylä Innovation Oy:n johdolla vuonna 2006 toteutettuun biokaasuohjelmaan, jonka tarkoituksena on vahvistaa biokaasuosaamista ja demonstroida sen liikennekäyttöä. Hanke kuului Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelmaan. Hankkeessa tarkasteltiin aiheeseen liittyviä osa-alueita kuten mm. yhteistyöverkostoja, biokaasun hyödyntämismahdollisuuksia ja biokaasua liikennepolttoaineena. Hankkeesta on julkaistu loppuraportti : Biokaasuohjelma Biokaasuosaamisen vahvistaminen ja biokaasun liikennekäytön demonstrointi; Annimari Lehtomäki, Jyväskylä Innovation Oy. Edellä mainitun lisäksi Jyväskylän yliopisto teki omana hankkeenaan pilot-kokeita Mustankorkean kaatopaikkakaasun hyödyntämisestä liikennepolttoaineena

17 Tyytyväisiä mustankorkealaisia Vapo-konsernissa toteutettiin vuonna 2005 henkilöstötutkimus, jonka tarkoituksena on selvittää Vapo-konsernin eri yksiköissä tai prosesseissa työskentelevien henkilöiden työtyytyväisyyttä ja siihen liittyviä tekijöitä. Tutkimus toteutettiin Vapo-konsernin Suomen, Ruotsin, Viron, Tanskan ja Espanjan yksiköissä kirje- ja nettikyselynä. Tiedot kerättiin nettikyselynä Suomen yksiköissä työskenteleviltä henkilöiltä, joilla oli oma sähköpostiosoite. Kirjekyselynä tiedot kerättiin ulkomaan yksiköissä ja Suomen yksiköissä niiltä, joilla ei ollut omaa sähköpostiosoitetta. Tutkimuksen tulosten mukaan Vapo-konsernissa yleinen työviihtyvyys ja työhön sitoutuminen ovat pysyneet jokseenkin vuoden 2003 tasolla. Tuloksissa oli kuitenkin toimiala- ja yksikkökohtaisia eroja. Mustankorkean yleinen työviihtyvyys on hyvä ja muutoksia ei ole tapahtunut vuodesta Työtyytyväisyyden eri osa-alueita tarkasteltiin tuloksellisuuden, tavoitteiden, toimintatapojen ja työnjaon, arvostuksien, toiminnanohjaus- ja tukijärjestelmien, sisäisten suhteiden sekä esimiestoiminnan ja johtamisen kautta. Mustankorkean tulokset olivat kaikilla osa-alueilla hyvää tasoa, myös koko konsernin tuloksiin nähden. Puolet Mustankorkean vastaajista ilmoitti, että vuoden 2003 henkilöstötutkimuksen tulokset olivat johtaneet yksikössä konkreettisiin toimenpiteisiin. Enemmistö Mustankorkean vastaajista koki myös kehityskeskustelut hyödyllisiksi. 9. HENKILÖSTÖ Työturvallisuus Mustankorkean vakinaisen henkilökunnan määrä oli 14 henkilöä vuonna Henkilökunnan määrä lisääntyi yhdellä, kun jätekeskuksen uusien toimintojen myötä palkattiin uusi henkilö. Lisäksi kesätyöntekijöitä oli 12. Henkilökunnan koulutuspäiviä oli kaikkiaan 57 eli koulutuspäivien kokonaismäärä henkilöä kohti oli keskimäärin neljä. Koulutukseen käytettiin lähes euroa vuoden 2006 aikana. Koulutustilaisuudet käsittivät perinteiset ongelmajäte-, ensiapu- ja työsuojelukoulutukset sekä osallistumiset valtakunnallisille jätelaitos- ja jätehuoltopäiville. Uusina koulutusaiheina olivat EMAS-päivät, jätelaitosten sisäisten auditoijien koulutuspäivät, jätelaitosten kenttäväen koulutuspäivät, SER-kierrätys sekä sisäisenä koulutuksena toteutettu kompostointi- ja pilaantuneiden maa-ainesten käsittelykoulutus. Jokaisella mustankorkealaisella tulee olla voimassa oleva työturvallisuuskortti ja ensiavun peruskurssi EA1 suoritettuna. Myös henkilökunnan virkistystoimintaa tuetaan mm. järjestämällä vuoden aikana erilaisia työkykyä edistäviä ja ylläpitäviä tapahtumia sekä tukemalla henkilökunnan omaehtoisia liikuntaharrastuksia. Työturvallisuus on tärkeä osa Mustankorkean liiketoimintaa. Työturvallisuudelle asetetut tavoitteet ja vaatimukset ovat samanarvoisia kuin muut liiketoiminnalle asetetut tavoitteet ja vaatimukset. Tavoitteena on luoda, kehittää ja ylläpitää turvallisia työoloja, laitteita ja työmenetelmiä sekä hankkia sellaista tietoa ja koulutusta, jota tarvitaan jatkuvan työturvallisuuden ylläpitämiseksi. Lisäksi tavoitteena on ehkäistä tapaturmia ja ammattitauteja sekä huolehtia työkyvyn ylläpidosta. Erittäin tärkeää on myös parantaa töiden järjestelyjä, luoda viihtyisämpi ja turvallisempi työilmapiiri ja edistää siten työyhteisön toimintaa. Mustankorkealle on laadittu työsuojelun toimintaohjelma yhteistyössä työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Sekä työnantaja että henkilöstö ovat yhteisvastuullisia työturvallisuudesta. Ohjelman toteutumista seurataan ja sen sisältöä tarkistetaan vuosittain. Mustankorkealla toimii myös työsuojelutoimikunta, joka hoitaa ja edistää henkilökunnan turvallisuutta ja työsuojelua. Henkilökunnan työterveyden hoitaa Mehiläinen Oy ja kattavat terveystarkastukset järjestetään joka vuosi. Työtyytyväisyys 32 33

18 Tilinpäätös ja yhtiön talous 10. TALOUDEN TUNNUSLUKUJA Investoinnit ja rakentaminen Mustankorkealla on tehty vuosina merkittäviä investointeja sekä ympäristövelvoitteisiin kuuluvia toimenpiteitä ja rakentamistöitä. Vuonna 2004 Mustankorkealla laajennettiin kompostointilaitoksen jälkikypsytyskenttää ja rakennettiin jälkikypsytyskentän valumavesien tasausallas. Suotovesien hallitsemiseksi rakennettiin pystytiivistysseinämä, tasausallas ja pumppaamo sekä vesimäärien mittaamiseksi viisi mittarikaivoa. Öljynerotuslaitokseen rakennettiin huoltokuilu. Alueen tiejärjestelyjä parannettiin ja rakennettiin uusi tuloportti. Mustankorkean vanhalle loppusijoitusalueelle tehtiin pintasuojarakennetta noin 2,5 ha sekä pohjatöitä tulevia sulkemistöitä varten noin 3,0 ha. Investointimenoja ajoittui vuodelle 2004 noin euroa ja ympäristövelvoitteiden kustannukset olivat euroa. Jätteenkäsittelykeskukseen rakennettiin vuonna 2005 nestemäisten lietteiden käsittelyaltaat, hyötyjätekenttä sekä puujätteen varastokenttä. Lisäksi kaatopaikkakaasun keräysverkostoa laajennettiin ja kuorma-auto vaihdettiin. Mustankorkean loppusijoitusalueelle tehtiin pinta-suojarakennetta noin 4,1 ha. Investointimenoja ajoittui vuodelle 2005 noin euroa ja ympäristövelvoitteiden kustannukset olivat euroa. Vuonna 2006 alueelle rakennettiin hyötyjätteiden käsittelyterminaali ja sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanottopiha. Lisäksi käynnistettiin uuden loppusijoitusalueen pohjan rakentaminen. Mustankorkean loppusijoitusalueelle tehtiin valmista pintasuojarakennetta noin 1,3 ha ja valmisteltua pohjaa noin 1,2 ha. Investointimenoja ajoittui vuodelle 2006 noin euroa ja ympäristövelvoitteiden kustannukset olivat euroa. Mustankorkean vakaa taloudellinen kehitys on mahdollistanut valtakunnallisesti kilpailukykyiset jätemaksut. Liikevaihto on sijoittunut viime vuosina tasaisesti 6,8 M :n tasolle, lukuun ottamatta vuotta 2005, jolloin liikevaihto kohosi noin 7,5 M :een. Poikkeuksellinen korotus aiheutui jäteveron noususta ja pilaantuneiden maa-ainesten määrän kasvusta. Vuonna 2006 pilaantuneiden maa-ainesten määrä pieneni huomattavasti samoin kuin loppusijoitukseen menevän jäteverollisen jätteen määrä, minkä vuoksi liikevaihto putosi jälleen vuoden 2004 tasolle. Tässä raportissa tarkasteltavan ajanjakson aikana yhtiön vuotuinen liiketulos on ollut keskimäärin 1,3 M ja liikevoitto keskimäärin 0,7 M. Vuoden 2006 lopussa taseen loppusumma oli noin 10,6 M ja korolliset velat noin 1,2 M. Taseessa on varauduttu ympäristölainsäädännön edellyttämiin hankkeisiin noin 1,4 M :n varauksella. Kyseiset hakkeet käsittävät pääasiassa käytöstä poistettavien loppusijoitusalueiden sulkemistöitä. määrä [1000 EUR] Liikevaihdon kehitys Jätevero Nettoliikevaihto Investoinnit ja ympäristövelvoitteet määrä [1000 EUR] Investoinnit Ympäristövelvoitteet Talouden tunnuslukuja Liikevaihto, 1000 EUR Muutos % -8,3 10,7-0,13 15,8 Bruttoinvestoinnit, 1000 EUR % liikevaihdosta 17,2 8,1 17,3 12,8 Ympäristövelvoitteet Henkilöstö keskimäärin Liiketulos, 1000 EUR % liikevaihdosta 18,9 17,9 14,9 22,6 Tilikauden voitto, 1000 EUR Taseen loppusumma, 1000 EUR

19 LIITE 1 Lyhenteet ja käsitteet COD Kemiallinen hapenkulutus. Kuvaa happimäärää, joka tarvitaan vedessä olevan orgaanisen aineen hajottamiseen kemiallisesti. EMAS Eco Management and Audit Scheme. EU:n asetukseen perustuva yrityksille ja organisaatioille tarkoitettu vapaaehtoinen ympäristöasioiden hallinta- ja seurantajärjestelmä. ENERGIAHYÖTYKÄYTTÖ Ammattimainen jätteenpoltto, josta saadaan lämpöä, sähköä tai höyryä. EROTUSKAIVOLIETE Hiekan- ja rasvanerotuskaivolietteitä sekä öljynerotuskaivolietteitä. HAJUHAVAINTOPÄIVÄ Hajuhavaintopäivä on päivä, jolloin yksi tai useampi asukaspaneelin jäsenistä tai ulkoalueiden käyttäjät ovat kokeneet jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja. HYÖTYJÄTE Jätettä, jota voidaan käyttää joko uusien tuotteiden raaka-aineena, energiantuotannossa tai materiaalina. ISO 14001:2004 Kansainvälinen ympäristöjärjestelmästandardi. Yritys osoittaa ympäristöjärjestelmänsä standardin mukaiseksi hankkimalla sille varmennuksen eli sertifikaatin. ISO 9001:2000 Kansainvälinen laadunvarmistusstandardi. JOHTOKYKY (ELI SÄHKÖNJOHTAVUUS) Sähkönjohtavuus kuvaa veteen liuenneiden suolojen määrää. Veden sähkönjohtavuutta käytetään veden yleislaatua kuvaavana mittarina, sillä normaalissa makeassa vedessä on suoloja varsin vähän. Jätevedet sisältävät suoloja, jotka lisäävät sähkönjohtavuutta. JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS Mustankorkean alue Taka-Keljossa Jyväskylässä. Alue on 55 ha ja Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toiminta tapahtuu tällä alueella. KAATOPAIKKAKAASU Kaatopaikkakaasu on orgaanisesta jätteestä hapettomassa tilassa tapahtuvan hajoamisen tuloksena syntyvää kaasua, joka sisältää pääasiassa metaania (noin 45 %), hiilidioksidia (noin 35 %) ja typpeä (noin 20 %). KIINTOAINE Vedessä leijuvia hiukkasia. Samentavat vettä. KUITUSAVI Metsäteollisuuden ylijäämätuote, jota hyödynnetään loppusijoitusalueen pintasuojarakenteessa. KUIVAJÄTE Jätettä, josta on eroteltu biojäte ja muu hyödynnettävä materiaali. Mustankorkealla kuivajäte loppusijoitetaan jätetäyttöalueelle. LOPPUSIJOITUS Jätteen sijoittaminen kaatopaikan jätetäyttöalueille. Loppusijoitus koskee jätelajeja, joita ei voida hyödyntää ja jätettä, joka täytyy heti peittää turvallisuussyistä. ONGELMAJÄTE Jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Ongelmajätteitä ei sijoiteta loppusijoitusalueelle. ph ph kuvaa veden happamuutta tai emäksisyyttä. PILAANTUNUT MAA-AINES Öljyllä tai muulla haitta-aineella pilaantuneita maa-aineksia. PUHDAS MAA-AINES (hoitomaa, rakennemaa ja ylijäämämaa) Puhtailla maa-aineksilla tarkoitetaan kaivutoiminnan yhteydessä syntynyttä maankamaran ainesta sekä siihen rinnastettavaa ainesta, joka voidaan hyödyntää jätteenkäsittelykeskuksen rakenteissa. PUHDISTAMOLIETE Jäteveden puhdistusprosessissa erotettu kiintoaines. RAVINTEET (typpi ja fosfori) Fosforin ja typen yhdisteet aiheuttavat lannoitteiden tapaan levien ja muun kasvillisuuden kasvua vesistöissä eli rehevöittävät vesistöjä. SEKAJÄTE Jätettä, joka sisältää biojätettä sekä muuta hyödynnettävää materiaalia. SUOTOVESI Jätetäytön läpi kulkeutuva vesi. SÄHKÖ- JA ELEKTRONIIKKAROMU Sähkö- ja elektroniikkaromua ovat käytöstä poistetut televisiot, radiot, stereot jne. TOIMINTAJÄRJESTELMÄ Hallintajärjestelmä, joka sisältää organisaation rakenteet, suunnittelun, vastuut, menettelytavat, prosessit ja resurssit yrityksen toiminnan kehittämiseksi ja toteuttamiseksi. TUOTTAJAYHTEISÖ Tuottajayhteisö on tuottajien muodostama oikeustoimikelpoinen yhteisö. Tuottajavastuun periaatteena on, että tuotteen valmistajan on varauduttava huolehtimaan myös sen jätehuollosta. Tuottaja vastaa tuotteidensa keräilyn, esikäsittelyn, kierrätyksen, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä sekä siitä aiheutuvista kustannuksista. Tuottaja voi tehdä työn itse tai siirtää vastuunsa tuottajayhteisölle. YHDYSKUNTAJÄTE Yhdyskuntajäte on yleisnimike asumisessa syntyvälle jätteelle sekä ominaisuuksiltaan ja koostumukseltaan siihen rinnastettavalle teollisuus-, palvelu- tai muussa toiminnassa syntyneelle jätteelle. YMPÄRISTÖINVESTOINTI Investointi, joka toteutetaan etupäässä ympäristönsuojelullisessa tarkoituksessa. YMPÄRISTÖNÄKÖKOHTA Yrityksen toimintojen, tuotteiden tai palvelujen osa, joka voi olla vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, esimerkiksi mahdolliset haju- tai meluhaitat ympäristöön. Merkittävä ympäristönäkökohta on sellainen, jolla on tai voi olla merkittävä ympäristövaikutus. YMPÄRISTÖOHJELMA Kuvaus toteutetuista tai suunnitelluista toimenpiteistä (tehtävät ja keinot), joilla pyritään saavuttamaan ympäristötavoitteet ja -päämäärät, sekä ympäristöpäämäärien ja tavoitteiden toteuttamiselle asetetut määräajat. YMPÄRISTÖVAIKUTUS Yrityksen toiminnan, tuotteiden tai palveluiden aiheuttama hyödyllinen tai haitallinen muutos ympäristössä. YVA = YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI YVA-menettely on prosessi, jossa tarkastellaan kyseessä olevan hankkeen tai päätöksen vaikutuksia ympäristöön, vertaillaan eri toteuttamisvaihtoehtojen erilaisia vaikutuksia ja vaikutusten merkittävyyttä ja kuullaan sekä eri viranomaisia että niitä joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa. Prosessin aikana laaditaan ensin ympäristövaikutusten arviointiohjelma ja sen pohjalta toteutetaan varsinainen vaikutusten arviointi, jonka tiedot kootaan ympäristövaikutusten arviointiselostukseen

20 LIITE 2 Mustankorkean tunnusluvut 2006 TALOUS: TUNNUSLUKU JOHDETTU TUNNUSLUKU Liikevaihto koko liikevaihto 34,37 /toimialueen asukas 0,65 liikevaihto/taseen loppusumma Ostetut palvelut osuus koko liikevaihdosta 11,5 % Investointimenot ,92 /toimialueen asukas - hyötyjäteterminaali - uuden loppusijoitusalueen pohjatöitä Tilikaudelle kohdistuva jäteverokulu osuus koko liikevaihdosta 23,6 % Jälkihoitovaraus ,24 /loppusijoitettu jätetonni Henkilöstökulut /htv osuus koko liikevaihdosta 10,5 % Ympäristöntarkkailukustannukset ,13 /toimialueen asukas YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET: TUNNUSLUKU JOHDETTU TUNNUSLUKU Loppusijoituspaikoilta kerätyn kaatopaikkakaasun määrä Soihtupoltetun kaasun määrä 0,03 milj.nm 3 Hyötykäyttöön johdettu kaasumäärä 3,2 milj.nm 3 3,23 milj.nm 3 kokonaismäärä Hyötykäyttöön johdettu energiamäärä 17,9 GWh vastaa omakotitalon lämmöntarvetta tai litraa kevyttä polttoöljyä Jätteenkäsittelykeskuksesta kerättyjen m 3 kunnan viemäriverkostoon johdettujen vesien kokonaismäärä TARKKAILU: TUNNUSLUKU JOHDETTU TUNNUSLUKU JÄTEMÄÄRÄT: TUNNUSLUKU JOHDETTU TUNNUSLUKU Kokonaisjätemäärä t 576 kg/toimialueen asukas Yhdyskuntajätteen määrä t kokonaismäärä 268 kg/ toimialueen asukas - sekalaisen yhdyskuntajätteen määrä t 227 kg/asukas - erilliskerätty biojäte t 65 kg/asukas Näytteenottopaikat Näytteenottokerrat 6 kpl pohjavedet 4 kpl pintavedet 4 kpl haju 3 kpl pohjavedet 3 kpl pintavedet 3 kpl haju Maa- ja kiviainesten määrä t kokonaismäärä - puhtaat maa-ainekset t - lievästi pilaantuneet maa-ainekset t - pilaantuneet maa-ainekset t Rakennusjätteiden määrät t kokonaismäärä - loppusijoitettu t - hyödynnetty t Tuotantotoiminnan kiinteiden t kokonaismäärä jätteiden määrät - loppusijoitettu t - hyödynnetty t Lietteiden määrä t kokonaismäärä - yhdyskuntajäteveden puhdistamo t lietteiden määrä - muut lietteet t Loppusijoitetun jätteen määrä t 272 kg/as Hyödynnettävien jätteiden määrä t jätelaitoksen hyödyntämisaste 53 % (omassa toiminnassa hyödynnetty ja hyötykäyttöön ohjattu jätemäärä) Kotitalouksista vastaanotettujen ongelmajätteiden määrä 172 t Tuottajavastuun alaiset jätteet t kokonaismäärä (ja jätehuoltojärjestelmältään vastaavat) - sähkö- ja elektroniikkaromu 670 t - kyllästetty puu 476 t - kotikeräyspaperi 307 t Ilmoitettujen ympäristövahinkotilanteiden määrä 0 kpl SOSIAALISET: TUNNUSLUKU JOHDETTU TUNNUSLUKU Henkilöstö - henkilökunnan määrä vuoden lopussa 14 kpl (vakinaiset) - toimihenkilöiden määrä vuoden lopussa 5 kpl osuus koko henkilöstöstä 36 % (vakinaiset) - naisten ja miesten osuus vuoden lopussa 21 % naisia, 79 % miehiä (vakinaiset) - määräaikaiset 12 kpl yhteensä 1 htv - henkilötyövuosia yhteensä 15 htv (vakinaiset ja määräaikaiset) - vakinaisen henkilöstön keski- 43 v määräinen ikä Henkilöstön hyvinvointi - koulutus ,42 /htv, 57 koulutuspv/htv - työsuojelu ,92 /htv Työterveys - työterveyshuolto ,14 /htv - työtapaturmat 1 kpl - tapaturmapoissaolot 0 pvä - sairauspoissaolot 88 pvä 6 pvä/htv 38 39

EMAS - Ympäristövuosiyhteenveto 2005

EMAS - Ympäristövuosiyhteenveto 2005 EMAS - Ympäristövuosiyhteenveto 2005 Mustankorkea Oy liitettiin EMAS-rekisteriin vuonna 2004, jolloin julkaistiin jätteenkäsittelykeskuksen ensimmäinen ympäristöselonteko. Tässä vuosiyhteenvedossa on kerrottu

Lisätiedot

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013

Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Mustankorkea Oy:n esittely Jyväskylän Rotaryklubi 30.9.2013 Esko Martikainen Toimitusjohtaja Mustankorkea Oy 1 Mustankorkea Oy lyhyesti Perustettu vuonna 1998 Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö, jonka

Lisätiedot

EMAS. - Ympäristövuosiyhteenveto

EMAS. - Ympäristövuosiyhteenveto EMAS - Ympäristövuosiyhteenveto 10 vuotta 10 vuotta Kymmenen vuotta puhtaamman tulevaisuuden asialla Mustankorkea Oy liitettiin EMAS-rekisteriin vuonna 2004, jolloin julkaistiin jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Mustankorkea Oy keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä

Mustankorkea Oy keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä Mustankorkea Oy keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä Kiitän lämpimästi asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja lähialueen asukkaita hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuotena. Kiitän myös hallitusta ja siitä

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012

Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Retki Tarastenjärven jätteenkäsittelykeskukseen to 22.3.2012 Seniorit tutustuivat 22.3.2012 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n toimintaan. Toimitusjohtaja Pentti Rantala ja neuvoja Erkki Piippo ottivat meidät

Lisätiedot

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN

KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM, Kajaani, Ympäristönsuojelun kehitys 25 KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 25 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM:n Kajaanin paperitehtaan tuotanto oli vuonna 25 pienempi kuin edellisenä vuonna ollen 498 921

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem

KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014. Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem KOKOEKO seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Palvelun tuottajan näkökulma Jaakko Soini, Ekokem Säästämme luonnonvaroja Säästämme luonnonvaroja parantamalla asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta. 2 Liikevaihto

Lisätiedot

KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy Kooninkeitaan jäteasema Ruusilantie 79 38700 Kankaanpää KOONINKEITAAN JÄTEASEMA JÄTTEENKÄSITTELYN SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 15.12.2014 Kooninkeidas 1/5

Lisätiedot

Mustankorkea Oy. EMAS Ympäristöselonteko 2003. 1 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy

Mustankorkea Oy. EMAS Ympäristöselonteko 2003. 1 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy Mustankorkea Oy EMAS Ympäristöselonteko 2003 1 EMAS-ympäristöselonteko Mustankorkea Oy SISÄLLYS ESIPUHE...3 1 MUSTANKORKEA OY...4 2 JÄTTEENKÄSITTELYKESKUKSEN TOIMINTA...6 Loppusijoitus...6 Kompostointi...6

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus 8.8.2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 19362 MUSTANKORKEA OY JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS 8.8.2006

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

MAAKUNTAKAAVAN MATERIAALIKESKUKSET

MAAKUNTAKAAVAN MATERIAALIKESKUKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUS, TAUSTAMUISTIO 14.10.2015/JKos MAAKUNTAKAAVAN MATERIAALIKESKUKSET Sisällys 1. Tausta... 2 2. Maakuntakaavan tarkistuksen yleisiä perusteita... 2 3. Keski-Suomen kuntien jätehuollon

Lisätiedot

Jätteenkäsittely vaatii osaajia. VUOSIKERTOMUS JA YMPÄRISTÖSELONTEKO

Jätteenkäsittely vaatii osaajia. VUOSIKERTOMUS JA YMPÄRISTÖSELONTEKO Jätteenkäsittely vaatii osaajia. VUOSIKERTOMUS JA YMPÄRISTÖSELONTEKO 6 5 8 mustankorkean alue 7 1. Jätteiden vastaanotto 2. Lajittelupiha 8 3. Ongelmajätteiden vastaanotto 4. Toimistorakennus 5. Pilaantuneiden

Lisätiedot

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014

HSY:n jätehuollon vuositilasto 2014 HSY:n jätehuollon vuositilasto 214 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Mustankorkea JÄTTEENKÄSITTELYÄ LÄHELLÄ SINUA

Mustankorkea JÄTTEENKÄSITTELYÄ LÄHELLÄ SINUA Mustankorkea JÄTTEENKÄSITTELYÄ LÄHELLÄ SINUA Sisältö Mustankorkea Oy lyhyesti 3 1. Toimitusjohtajalta 4 2. Ajankohtaista 5 3. Mustankorkea on keskisuomalaisten jätteenkäsittelijä 6-8 4. Toimintaa ohjaa

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.7.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTIKUU 2015 KEKKILÄ OY JA

Lisätiedot

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen

Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen 1 Suomen jätehuoltoratkaisuja ja Pöyryn jätehuolto-osaaminen Moskovan Duuman edustajien vierailu 21.4.2008 Pöyry-talo Vantaa 2 Suomen jätehuoltovaatimukset perustuvat EU:n jätelainsäädäntöön Suomen lainsäädäntöä

Lisätiedot

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla. Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä

Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla. Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä Jätteen kaatopaikkakelpoisuus ja kuormien tarkastus Munkkaalla Jäteklubi 27.5.2008 Saara Sipilä Kaatopaikkakelpoisuus Jätelainsäädäntö VNa 202/2006: mm. prosessinkulku, raja-arvot suolojen liukoisuuksille..

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 17.6.2015 Viite 82116477-001 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2015 KEKKILÄ OY

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 17.01.2013 Sivu 1 / 1 4010/11.01.00/2011 4 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös, joka koskee Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen toimintojen ympäristölupaa Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine

Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät

Lisätiedot

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2013

KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2013 Vastaanottaja Kekkilä Oy ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.4.2013 Viite 82116477 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI MAALISKUU 2013 KEKKILÄ OY JA NURMIJÄRVEN

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI TAMMI-MAALISKUU 2011

ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI TAMMI-MAALISKUU 2011 Vastaanottaja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 16.5.2011 Viite 82133537 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY YMPÄRISTÖPANEELI

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010

HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 HINNASTO YRITYKSILLE 5/2010 4.11.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JÄTTEIDEN VASTAANOTTO TOIMINTAOHJEET 3 2. DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN VASTAANOTTOHINNAT 4 3. PIENJÄTEASEMIEN VASTAANOTTOHINNAT 6 4. JÄTEASTIOIDEN TYHJENNYSMAKSUT

Lisätiedot

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta

Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Ajankohtaista HSY:n jätehuollosta Isännöitsijöiden koulutustilaisuus Kierrätys tehostuu, hyötykäyttö paranee, Lasi, Metalli ja Kartonki Lasin, metallin ja kartongin kierrätys tehostuu Uudet jätehuolto

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli

Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Domargårdin jäteaseman ympäristöpaneeli Elokuu 2009 82121622 7.10.2009 Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Domargårdin jäteaseman

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT

POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT POSION KUNNAN JÄTEMAKSUN SÄÄNNÖT, MAKSUPERUSTEET JA JÄTEMAKSUT Posion kunta, Toimintaympäristöpalvelut 01.03.2016 1 Kunta perii järjestämästään jätehuollosta ja siihen liittyvistä kustannuksista jäljempänä

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ASIA PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen. Julkipanopvm 20.1.2003 Kokouspvm 16.1.2003 LUVAN HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet

Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat. Keräysvälineet Syntypaikkalajittelu Siirtoasiakirjat Keräysvälineet Valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 Rakennus- ja purkujätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava

Lisätiedot

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY

Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätehuollon uudet tuulet: Jätevoimala korvaa kaatopaikan, ei kierrätystä! Ekotukikoulutus Minna Partti HSY Jätteen hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi Ajankohtaista jätehuollossa Vantaan Energian jätevoimala

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani

UPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit

Lisätiedot

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto

Uuma-rakentaminen Oulun seudulla. Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Uuma-rakentaminen Oulun seudulla Pohjois-Suomen UUMA2 alueseminaari 15.8.2013 Markku Illikainen, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Alansa edelläkävijä, joka tarjoaa monipuolista täyden palvelun jätteenkäsittelyä

Lisätiedot

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA ROMUNKÄSITTELYLAITOS Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 28.4.2015 Raahen Romu Oy / Seuranta ja tarkkailusuunnitelma 28.4.2014 1/4 1. Laitokselle käsiteltäviksi hyväksyttävät materiaalit Raahen

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

24.7.2014 MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA VUOSIRAPORTTI 2014 26.2.2015. laatu- ja ympäristöpäällikkö Katariina Lossi

24.7.2014 MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA VUOSIRAPORTTI 2014 26.2.2015. laatu- ja ympäristöpäällikkö Katariina Lossi 24.7.2014 MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA VUOSIRAPORTTI 2014 26.2.2015 laatu- ja ympäristöpäällikkö Katariina Lossi SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 1.1 Yhtiön esittely 3 1.2 Mömossenin pienjäteasema 2014 3 1.3 Ympäristölupa

Lisätiedot

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa

Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö Perustettu v. 1998 Omistajat: Jyväskylän kaupunki Laukaan ja Muuramen kunnat Em. Lisäksi 9 asiakaskuntaa N. 200

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas

Emas-raportti 2007 Nokian-tehdas Emas-raportti 27 Nokian-tehdas DNV Certification Oy Ab, FI-V-2, on akkreditoituna tarkastajana todentanut 7.5.28, että Nokian Renkaat Oyj:n ympäristöjärjestelmä ja EMAS-selonteon päivitystiedot 27 täyttävät

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö

Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Uusiomateriaalien ympäristökelpoisuus ja lainsäädäntö Jätteen hyödyntäminen Keskeistä lainsäädäntöä ja viranomaisohjetta Ympäristölupa vai ilmoitus Ympäristölupahakemuksesta Annetut päätökset LSSAVIssa

Lisätiedot

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä!

Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

VAPO OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HELMIKUU 2011

VAPO OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HELMIKUU 2011 Vastaanottaja Vapo Oy Biotech ja Nurmijärven kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä..20 Viite 826477 VAPO OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA METSÄ-TUOMELAN YMPÄRISTÖPANEELI HELMIKUU 20 VAPO OY JA NURMIJÄRVEN KUNTA

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014

Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta. KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Kaatopaikka-asetuksen vaikutukset ja valvonta KokoEko-seminaari, Kuopio, 11.2.2014 Ossi Tukiainen, Pohjois-Savon ELY-keskus 12.2.2014 1 Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista 331/2013 Voimassa 1.6.2013

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Rakentamisen jätteet Itä-Suomen jätesuunnitelmassa

Rakentamisen jätteet Itä-Suomen jätesuunnitelmassa Rakentamisen jätteet Itä-Suomen jätesuunnitelmassa Kokoeko-seminaari Hyvät rakennuskäytännöt jätteet ja hyötykäyttö Kuopiossa 11.2.2010 Taustaa, ELY-keskus, valtakunnalliset tavoitteet Nykytilanteesta

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingin seudun ympäristöpalvelut KIVIKON JÄTEPALVELU- KESKUKSEN TOIMINTA VUONNA 2012 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut

Helsingin seudun ympäristöpalvelut Helsingin seudun ympäristöpalvelut KONALAN SORTTI-ASEMAN TOIMINTA VUONNA 2012 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2011 Tähteistä tuotteiksi Kompostoinnilla kestävää kehitystä.

VUOSIKERTOMUS 2011 Tähteistä tuotteiksi Kompostoinnilla kestävää kehitystä. VUOSIKERTOMUS 2011 Tähteistä tuotteiksi Kompostoinnilla kestävää kehitystä. 1 1. Mustankorkea Oy lyhyesti Sisältö 1. Mustankorkea Oy lyhyesti 2 2. Sana toimitusjohtajalta 3 3. Ajankohtaista 5 4. Mustankorkea

Lisätiedot

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely

www.eko-kymppi.fi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Majasaaren jätekeskus JÄTEKESKUKSEN TOIMINNOT Jätteiden vastaanotto ja käsittely Vastaanotettavat jätelajit yhdyskuntajäte + rakennusjäte ongelmajätteet öljyiset maat muut

Lisätiedot

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto

Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY

Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet. Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet Biolaitosyhdistyksen ajankohtaisseminaari, Lahti 29.10.2014 Markku Salo JLY Arvio yhdyskuntajätteen koostumuksesta (2012) Lähde: Tilastokeskus 2012, Jätelaitosyhdistys

Lisätiedot

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0

HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN JÄLKIHOIDON MUUTOSSUUNNITTELU HANKEKUVAUS v1.0 HANKEKUVAUS sivu 2(8) HEINSUON SULJETUN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KAATOPAIKAN LOPETTAMISEN HANKEKUVAUS. Sisällys HEINSUON

Lisätiedot

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen

Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset. Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Harjoituksia 2013 oikeat vastaukset Jätteiden lajittelu & jätteiden hyödyntäminen Ristikko Täytä ristikon vaakarivit annettujen vihjeiden avulla. Selvitä pystyriville muodostuva sana. 1. -keräykseen kuuluvat

Lisätiedot

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000

LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUKÄSIKIRJA SFS-EN ISO 9001:2000 LAATUPOLITIIKKA Puutyöliike Pekka Väre Ky:n liiketoiminnan kehittyminen ja jatkuvuus varmistetaan koko henkilökunnan yhdessä omaksumien toimintaperiaatteiden ja yrityksessä

Lisätiedot

VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ

VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ FCG Planeko Oy Naantalin kaupunki VANHOJEN KAATOPAIKKOJEN SELVITYSTYÖ Raportti 141-D3325 24.9.2009 FCG Planeko Oy Raportti I SISÄLLYSLUETTELO 24.9.2009 1 Yleistä... 1 2 Kohteet... 1 2.1 Yhdyskuntajätteen

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Laadittu: 22.12.2014. Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma

Laadittu: 22.12.2014. Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Laadittu: 22.12.2014 Mömossenin jäteaseman seuranta- ja tarkkailusuunnitelma Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Käsiteltäviksi hyväksyttävät jätteet... 2 3 Vastaanotettavien jätteiden laadun tarkastaminen...

Lisätiedot

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01.

Ekomaksut 01.01.2015. Yhteisen keräyspisteen väärinkäyttö. Vapaa-ajan asuntojen lukolliset jäteastiat Pienikokoinen poltettava jäte 01.01. Ekomaksut Jätemaksutaulukko nro 1 /vuosi /vuosi Asunnot, joissa asuu 1 henkilö 20,00 24,8 Asunnot, joissa asuu 2 henkilöä 33,00 40,92 Asunnot, joissa asuu 3 henkilöä tai enemmän 38,00 47,12 Rivi- ja kerrostalot/asunto

Lisätiedot

Yhteyshenkilö: Veikko Tissari puhelin: (014) 411 5911 sähköposti: veikko.tissari@mustankorkea.fi

Yhteyshenkilö: Veikko Tissari puhelin: (014) 411 5911 sähköposti: veikko.tissari@mustankorkea.fi PÄÄTÖS PL 110, Ailakinkatu 17 Pvm 10.6.2005 40101 JYVÄSKYLÄ Annettu julkipanon jälkeen Puh. (014) 697 211 Dnro KSU-2003-Y -243/121 Telefaksi (014) 614 273 ASIA YMPÄRISTÖLUPA LUVAN HAKIJA Mustankorkea Oy

Lisätiedot

Tullin antamat ennakkoratkaisut jäteverosta v. 2002-2015 (helmikuu)

Tullin antamat ennakkoratkaisut jäteverosta v. 2002-2015 (helmikuu) Tullin antamat ennakkoratkaisut jäteverosta v. 2002-2015 (helmikuu) Ennakkoratkaisut 2015 Välivarastointiin käytettävän alueen erottaminen kaatopaikasta Jätettä välivarastoidaan alueella, joka sijaitsee

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen

Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen Porin seudun jätetaksa jätteenkäsittelymaksut Hangassuon jätekeskuksessa ja Porin kierrätyskeskuksessa 1.5.2016 alkaen PORIN KIERRÄTYSKESKUKSEN JÄTEMAKSUT: Jätemaksu sis. alv 24 % Keräysmetalli maksutta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN JÄTTEIDENKÄSITTELYKESKUKSEN SIJOITUSPAIKAN KARTOITTAMINEN

JYVÄSKYLÄN SEUDUN JÄTTEIDENKÄSITTELYKESKUKSEN SIJOITUSPAIKAN KARTOITTAMINEN KESKI-SUOMEN LIITTO JYVÄSKYLÄN SEUDUN JÄTTEIDENKÄSITTELYKESKUKSEN SIJOITUSPAIKAN KARTOITTAMINEN OSOITE/ADDRESS Terveystie 2 FIN-15870 HOLLOLA PUH./TEL +358-(0)3-52 351 FAKSI/TELEFAX +358-(0)3-523 5252

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

LASKUTTAMATTOMAN JÄTEVEDEN OSUUS VIEMÄRIVERKOSTON KOKONAISVIRTAAMASTA % 80 70 60 50 40 30 Kymen Vesi Oy 20 Kotka Anjalankoski Pyhtää 10 0 2003 2004 2005 2006 2007 Jätevesiyksikkö Jätevesiyksikössä huolehditaan

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

Ympäristölautakunta 76 11.11.2014

Ympäristölautakunta 76 11.11.2014 Ympäristölautakunta 76 11.11.2014 Lausunto Metsä Fibre Oy:n hakemuksesta Äänekosken tehdasintegraatin käytössä olevan jätteenkäsittelyalueen ympäristöluvan tarkistamisesta, toiminnan olennaisesta muuttamisesta

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

Ravintola-alan ympäristöasiat

Ravintola-alan ympäristöasiat Ravintola-alan ympäristöasiat Helsingin ympäristökeskus 03.11.2008 Ympäristökouluttaja Erja Mähönen Miljöönääri Oy Erja.mahonen@miljoonaari.fi Miksi? Laki vaatii - esim. jätelaki Hyvä yrityskansalaisuus

Lisätiedot

Porin seudun jätetaksa

Porin seudun jätetaksa Porin seudun jätetaksa 1.1.2015 alkaen Porin seudun jätelautakunta Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Merikarvia, Nakkila, Pori, Siikainen ja Ulvila 1. YLEISTÄ 1 Yleistä jätetaksasta Porin seudun jätelautakunta

Lisätiedot

Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot

Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot Turun Seudun Jätehuolto Oy - Vastaanotettavat jätejakeet ja hyödyntäjätahot 19.8.2014 Patrik Jalonen 1 TSJ Kuntien omistama osakeyhtiö - hoitaa kuntien puolesta lakisääteiset jätehuollon suunnittelu- ja

Lisätiedot

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1

Jätehuoltomääräykset 2015. 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset 2015 21.5.2015 Esittäjän nimi 1 Jätehuoltomääräykset Jätelain (646/2011) 91 :n mukaisesti kunta voi antaa lain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista oloista johtuvia, kuntaa

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTI-KESÄKUU 2010

ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI HUHTI-KESÄKUU 2010 Vastaanottaja Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 14.9.2010 82121622 ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY DOMARGÅRDIN JÄTEASEMAN YMPÄRISTÖPANEELI ITÄ-UUDENMAAN JÄTEHUOLTO OY YMPÄRISTÖPANEELI

Lisätiedot

RESCA päätösseminaari 18.3.2014. Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit

RESCA päätösseminaari 18.3.2014. Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit ä ä Tuula Salminen 17.3.2014 Tampereen Särkänniemi Oy Suomen suurimpia vapaa-ajanviettokeskuksia - omistaja Tampereen kaupunki Kävijämäärä n. 650.000 asiakasta/a Liikevaihto n. 20-22 milj Henkilöstö vakituisia

Lisätiedot

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä

Jäteselviytyjät 2013. Tietokilpailu. Koulun nimi. Paikkakunta. Luokka. Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) pisteet yhteensä / 90 pistettä Jäteselviytyjät 2013 Tietokilpailu Koulun nimi Paikkakunta Luokka Joukkue (jokaisen osallistujan etu- ja sukunimi) 1. 2. 3. pisteet yhteensä / 90 pistettä 1. Ympyröi YKSI oikea vaihtoehto. 1. Miksi jätteitä

Lisätiedot

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta

lausuntoa Energia- ja Kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 256/11.01.00.00/2016 13 Lausunto Energia- ja kierrätysparkki Oy:n ympäristölupahakemuksesta Terveystarkastaja Kirsi Puola 8.3.2016: Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot