Toimi turvallisesti. Toimintaohjeita yksityisellä turvallisuusalalla työskenteleville

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimi turvallisesti. Toimintaohjeita yksityisellä turvallisuusalalla työskenteleville"

Transkriptio

1 Toimi turvallisesti Toimintaohjeita yksityisellä turvallisuusalalla työskenteleville

2

3 Toimi turvallisesti Toimintaohjeita yksityisellä turvallisuusalalla työskenteleville Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, palveluryhmä Työryhmä: Anssi Kaarnalehto, Tomi Haapman, Markku Saikkonen, Markku Sojakka Taitto: Pen&Pen Oy Kansikuva: Pixhill Paino: Nykypaino Oy 1. painos 2013 ISBN

4 Sisältö 1 Johdanto Työsuojelutoiminta työpaikalla Vartijan henkilökohtaisista valmiuksista Tunnista väkivallan uhka Kun kohtaat kiinniotettavan tai poistettavan henkilön Varustaudu oikein Murto-, ryöstöja vartijankutsuhälytys Myymälätarkkailu Arvokuljetustehtävien erityisluonne Järjestyksenpidon luonteiset tehtävät Uhkatilanteiden jälkihoito Työturvallisuuskeskus

5 1 Johdanto Tämän oppaan tarkoituksena on antaa sekä vartioimisliikkeen asiakkaalle että vartijalle keinoja väkivaltaja voimankäyttötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi, niihin varautumiseksi ja niissä toimimiseksi sekä ohjata jälkihoitoa. Oppaassa tuodaan myös vartioimisliikkeiden asiakkaille tiedoksi menettelytapoja, joilla vartijan, vartiointikohteen ja siellä työskentelevien työntekijöiden turvallisuutta voidaan parantaa yhteistyössä vartioimisliikkeiden kanssa. Turvallisuusalan henkilöstö saa peruskoulutuksen tehtäviinsä lainsäätäjän vaatimusten mukaisesti. Sen lisäksi vartioimisliikkeet antavat yrityskohtaisesti tehtävän vaatiman lisäkoulutuksen. Vartioimisliikkeillä pitää olla yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain perusteella myös yrityskohtainen kirjallinen vartijan toimintaohje. Vartioimisliikkeen asiakas voi omalta osaltaan ennalta ehkäistä väkivalta- ja voimankäyttötilanteiden syntymistä niin, että ottaa toimitilansa suunnittelussa kyseiset uhkat huomioon. Tällöin koko työpaikan henkilöstön ja ulkopuolisten palveluntoimittajien työntekijöiden työturvallisuus paranee. Kun asiakas hankkii vartioimispalveluita, olisi hänen jo alussa mietittävä, mitä vartijan tehtävään kuuluu ja mitä väkivaltariskejä siihen saattaa liittyä. Nämä asiat olisi hyvä käydä läpi sopimusneuvottelujen yhteydessä vartioimisliikkeen kanssa. Erityisesti järjestyksenpitotehtäviin painottuvissa kohteissa täytyy pyrkiä siihen, että vartijat työskentelevät pareittain. Palvelun aloittamisen yhteydessä ja myös myöhemmin asiakkaan pitäisi tiedottaa omalle henkilökunnalle, mitä vartijan tehtäviin kuuluu ja millä valtuuksilla tämä toimii. Lisäksi olisi opastettava, miten vartijaa voidaan avustaa tehtävien suorittamisessa. Esimerkiksi pelkkä henkilökunnan läsnäolo tai saapuminen paikalle saattaa ehkäistä väkivaltaisen tilanteen syntymisen. Vartijaa ei pitäisi missään tilanteessa jättää yksin väkivaltaisesti käyttäytyvän henkilön kanssa. Asiakkaan rooli vartijan työsuojelun kohdalla korostuu erityisesti rakenteellisissa asioissa, kuten työtiloissa, välineissä yms. Asiakkaan ja vartioimisliikkeen edustajien on hyvä käydä myös kalustokysymys läpi jo sopimusneuvotteluissa, joissa voidaan sopia muun muassa, mitä välineitä asiakas hankkii ja mitkä hankinnat kuuluvat vartioimisliikkeelle. Työturvallisuuskeskus 3

6 2 Työsuojelutoiminta työpaikalla Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Työsuojelu on jatkuva prosessi, jossa työympäristön tilaa tarkkaillaan, muutosten vaikutukset ennakoidaan ja epäkohdat korjataan. Työsuojelun merkitys ja arvostus työpaikalla määräytyvät johdon ja henkilöstön työsuojeluasenteiden perusteella. Kun työsuojelu on osa jokapäiväistä työntekoa, on helppo luoda sellaisia työsuojelukäytäntöjä, joita noudatetaan. Tehokas työsuojelu on järjestelmällistä ja perustuu työpaikan vaarojen arviointiin ja yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Jokaisen on tunnettava oman työnsä ja työympäristönsä vaarat ja tiedettävä, miten niiltä suojaudutaan. Jokainen on velvollinen noudattamaan työpaikalla laadittuja turvallisuusohjeita, ottamaan huomioon vaaratekijät ja ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle. Työsuojelullisten näkökohtien huomioon ottaminen osoittaa hyvää ammattitaitoa. Työsuojeluvastuu Työpaikan ja työympäristön työturvallisuudesta vastaa työnantaja. Käytännössä työsuojeluasioiden hoito on hajautettu organisaatiossa, ja vastuu jakautuu ylimmän johdon lisäksi keskijohdolle, työnjohdolle ja yksittäisille työntekijöille. Työsuojelun yhteistoiminta Työsuojeluyhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta sekä mahdollistaa se, että työntekijät osallistuvat ja vaikuttavat työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja hänen palveluksessaan olevat työntekijät. Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. 4 Työturvallisuuskeskus

7 Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat Työpaikalla työsuojeluyhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat seuraavat: työntekijöiden fyysistä ja henkistä turvallisuutta ja terveyttä koskevat seikat, kuten tapaturmavaarat ja niiden torjunta, työn ergonomia, väkivallan uhka ja sen torjunta ja työn henkinen kuormittavuus työnantajan käyttämät työn ja työpaikan vaarojen ja riskien arvioinnin periaatteet ja menetelmät sekä riskien arvioinnissa ja työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät sekä muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja -ohjelmat työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen liittyvät asiat, kuten muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja töiden järjestelyssä sekä koneja laitehankinnat tai kysymykset organisaatiomuutoksen vaikutuksista työntekijöiden fyysiseen ja psyykkiseen kuormitukseen työntekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen toteutustapa ja seuranta työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveysvaikutuksia kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot, kuten sattuneet tapaturmat, vaaratilanteet, väkivalta ja sen uhkatilanteet, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä toimenpiteet näiden tilanteiden ennalta ehkäisemiseksi. Yhteistoiminnassa käsitellään myös edellä mainittujen asioiden toteutumisen ja vaikutuksen seuranta. Yhteistoiminta-asioiden käsittely Yksittäisen työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat asiat käsitellään asianomaisen esimiehen ja työntekijän kesken. Työpaikkaa laajasti ja yleisesti koskevat yhteistoiminta-asiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Jos työsuojelutoimikuntaa ei ole, yhteistoiminta-asiat käsitellään ensisijaisesti työsuojeluvaltuutetun kanssa. Sellaisella työpaikalla, jossa ei ole työsuojeluvaltuutettua, yhteistoiminta-asiat käsitellään mahdollisuuksien mukaan yhdessä henkilöstön kanssa. Työturvallisuuskeskus 5

8 Työterveyshuolto Työnantajan on järjestettävä työntekijöidensä työterveyshuolto. Työterveyshuoltopalveluista työnantaja tekee kirjallisen sopimuksen kunnallisen terveyskeskuksen tai työterveyspalveluita tarjoavan yksityisen lääkäriaseman kanssa. Työnantaja voi myös perustaa oman tai yhdessä muiden yritysten kanssa yhteisen työterveysaseman. Työterveyshuollon lakisääteisiä tehtäviä ovat työolojen terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen, työpaikkaselvitys työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn selvittäminen tietojen antaminen ja ohjaus terveystarkastusten järjestäminen töissä, joissa on erityinen sairastumisen vaara työkykyä ylläpitävä toiminta vajaakuntoisten työntekijöiden terveydentilan seuranta osallistuminen ensiavun järjestämiseen. Työsuojelun toteutus Työsuojelun suunnitelmallinen toteutus edellyttää työn, työympäristön ja työolojen haitta- ja vaaratekijöiden tunnistamista ja selvittämistä sekä toimenpiteitä niiden poistamiseksi ja hallitsemiseksi. Työnantajalla tulee olla hallussaan vaara- ja haittatekijöiden selvitys ja arviointi. Selvitys on pidettävä ajan tasalla ja olosuhteiden olennaisesti muuttuessa se on tarkistettava. Työpaikan johto määrittelee työsuojelun toimintalinjan, joka ilmaisee selkeästi työsuojelun tavoitteet ja menettelytavat sekä vastuut ja toimivaltuudet. Nämä kirjataan työsuojelun toimintaohjelmaksi. Työsuojelutoiminnan tavoitteiden määrittäminen perustuu työpaikalla tehtyyn terveys- ja turvallisuusvaarojen arviointiin. Toimintaohjelmaan sisältyvät myös työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet. 6 Työturvallisuuskeskus

9 Työpaikan työsuojelun seuranta-asiakirjoja: Toiminto / asiakirja Työsuojelun toimintaohjelma Vaarojen arviointi Työpaikkaselvitys (työterveyshuolto) Toimintaohjeet tapaturmiin ja läheltä piti -tilanteisiin ilmoittamiseen Työtapaturmatilastot Sairauspoissaolotilastot lakisääteinen on tehty viimeisin päivitys puuttuu kyllä kyllä kyllä ei ei ei Työturvallisuuskeskus 7

10 3 Vartijan henkilökohtaisista valmiuksista Vartijan kohtaamat ongelmaja väkivaltatilanteet Vartija kohtaa väkivaltaa yleensä järjestyksenpitoa sivuavissa tehtävissä sekä myymälöissä ja kauppakeskuksissa. Lisäksi hälytystehtävät kuuluvat riskialttiimpiin töihin. Väkivaltaan johtavia tilanteita ovat mm. kiinniotot sekä poistotilanteet. Kiinniottotilanteisiin joutuvat varsinkin myymälöissä vahtimestareina tai myymälätarkkailijoina työskentelevät vartijat. Kiinniottoja saattaa olla vilkkaimmilla paikoilla useita vuoron aikana. Silloinkin, kun itse kiinniotto tapahtuu rauhallisesti, lisääntyy väkivallan uhka siinä vaiheessa, kun odotetaan poliisia noutamaan kiinni otettua. Odottelu tapahtuu lähes poikkeuksetta vartijoiden tilassa, ja se saattaa olla tähän tarkoitukseen hyvinkin epäkäytännöllinen. Kiinniottoja tehdään myös hälytystehtävissä. Näissä tilanteissa muiden vartijoiden ja poliisin nopea saapuminen vähentää väkivallan riskiä. Vartijalla on myös oikeus keskeyttää tehtävä, jos hyvinkin rauhallinen tilanne kehittyy sietämättömäksi. Poistotilanteet ovat yleisimpiä kauppakeskuksissa ja järjestyksenpitotehtävissä. Näissä tilanteissa poistettavat henkilöt ovat yleensä jo valmiiksi kiihtyneitä tai sekavassa mielentilassa. Usein poistettavia on lisäksi useita ja joukon voima saattaa johtaa vastusteluun varsinkin, jos vartija työskentelee yksin. Järjestyksenpitoa sivuavia tehtäviä suoritetaan yleisillä tai sellaisiksi miellettävillä alueilla ja joukkoliikennevälineissä (metro, raitiovaunut yms.). Vartijat voivat joutua näissä puuttumaan eri ryhmittymien (etniset ryhmät yms.) välisiin konflikteihin, jotka saattavat olla hyvinkin vaikeita ja aggressiivisia tilanteita. Vartijan toimintavalmiudet ja valtuudet Vartijan valtuudet perustuvat lakiin ja asetukseen yksityisistä turvallisuuspalveluista. Ne antavat vartijalle ainoastaan oikeuden poistaa vartiointialueelta sellaisen henkilön, jonka katsotaan aiheuttavan vaaraa tai häiriöitä vartiointikohteessa. Lisäksi vartijaa suojaa lainkohta, jossa mainitaan vartijan työn estäminen väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla. Muut valtuudet perustuvat lähinnä jokamiehen- ja isännänoikeuksiin. Joissakin poikkeustapauksissa vartijoille on myönnetty järjestyksenvalvojan oikeuksia tai jopa poliisivaltuuksia (ydinvoimalat yms.). Vartijan toimintavalmiudet ovat hyvin pitkälle riippuvaisia hänestä itsestään sekä hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan. Koska alan katsotaan olevan enemmän palvelu- kuin suojelutehtävä, ovat 8 Työturvallisuuskeskus

11 opastus ja koulutus painottuneet yleisön palveluun. Vartioimisliikkeet antavat vartijoille perusvälineiden lisäksi suojavälineitä (suojaliivit, kaasusumuttimet yms.) riskialttiimmissa kohteissa. Käytäntö kuitenkin vaihtelee eri liikkeissä, ja vartijoiden valmiudet väkivaltaisen asiakkaan kohtaamiseen vaihtelevat tämän vuoksi hyvinkin paljon. Vartijan rooli työelämässä Vartijan ammatilla on merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan turvallisuusjärjestelmässä. Yksityisellä turva-alalla on noin työpaikkaa, mikä on enemmän kuin tullissa ja rajavartiolaitoksessa yhteensä ja enemmän kuin vakituisten työpaikkojen määrä palo- ja pelastusalalla. Koska viranomaisten voimavarat eivät merkittävästi muutu ja yhteiskunnalliset uhat lisääntyvät, yhä suurempi osa turvallisuustarpeiden täyttämisestä jää vartijoille ja vartioimisliikkeille. Vartijalla on merkittävä ja vastuullinen rooli tässä tehtävässä. Vartijan valmiuksista Vartijan on oltava rauhallinen ja palveluhenkinen kaikissa tilanteissa. Oma ammattitaito tulee esiin, kun tehtävät hoidetaan luotettavasti, ripeästi ja ystävällisesti riippumatta henkilökohtaisesta tilanteesta tai provosoivasti käyttäytyvästä asiakkaasta. Omat tunnetilat on kontrolloitava ja lisäksi on pidättäydyttävä asiakkaiden tunnekuohujen ulkopuolella. Vartijan tehtävissä tarvitaan hyvää fyysistä kuntoa ja keskivertaisia ulkoisia ominaisuuksia. Ääriominaisuudet eivät ole tarpeen. Hyvä fyysinen ja henkinen kunto kulkevat rinnakkain, joten liikunnalliset harrastukset tukevat työtä ja pitävät omalta osaltaan mielen virkeänä. Oikea harjoittelu antaa itseluottamusta ja valmiuksia vaativiin kenttätilanteisiin ja luo niistä oikean kuvan, joka ei saa olla alieikä yliarvioitu. Hyväksi ammattilaiseksi opitaan vain työkokemuksen karttuessa, mutta onneksi kaikkea ei enää tarvitse oppia erehdysten kautta. Kymmenkunta opetusviranomaisten hyväksymää oppilaitosta eri puolilla maata järjestävät vartijan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Vartijan ammattitutkinnon osa vartijan työn perusteet on pakollinen jo ennen väliaikaisen vartijakortin saamista ja vartijan peruskurssi on käytävä saadakseen vartijakortin. Muitakin osia voi suorittaa yksittäin, ja jokaisesta hyväksytystä näyttökokeesta saa pyynnöstä erillisen todistuksen. Suositeltavaa on kuitenkin suorittaa koko ammattitutkinto ja mahdollisimman monta valinnaista. Työturvallisuuskeskus 9

12 Oman stressin vaikutus toimintakykyyn Uhkatilanteessa stressireaktiot ovat väistämättömiä ja hyväksyttäviä, elämää säilyttäviä reaktioita. Kun tiedostaa automaattisten reaktioiden olemassaolon, niitä voi ohjata toimimaan alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Vain ylireagointi pyritään ehkäisemään, ei reaktiota kokonaisuudessaan. Tilanteen jälkeen on varmistettava heti, onko tilanne sittenkään ohi vai onko keskittynyt vain lähimpään uhkaan. Stressireaktioiden vuoksi kuuloaistimme toimii valikoivasti siten, että aistimus ei aiheuta jatkotoimenpiteitä tai että viestiä ei ymmärretä täydellisesti. Kannattaa ottaa tavaksi kuitata viestit siten, että toistaa ne ainakin toimintatilanteen aikaisessa puhelinliikenteessä. 10 Työturvallisuuskeskus

13 4 Tunnista väkivallan uhka Kiinniotto- tai poistotilanteessa kohdehenkilö saattaa peittää todellisen mielentilansa. Mielentila voi nopeasti muuttua aggressiiviseksi pienestäkin ärsykkeestä. Kohdehenkilöä on tarkkailtava tilanteen ajan, jotta alla mainitut tai muut ennusmerkit havaitaan mahdollisimman ajoissa. Vaaran merkkejä: kalpeneminen äänen- tai puheen sävyn muuttuminen hengityksen tihentyminen hampaiden pureminen yhteen käsien puristelu nyrkkiin jännittyminen, asennon muuttuminen äkillinen hiljentyminen (tilannearviointi) pälyilevä katse (pakoreittien etsintä, maalinhaku) henkilö pyrkii hakeutumaan kosketusetäisyydelle istuva henkilö siirtää jalkoja alleen (valmistautuu nousemaan ylös). Huumaavien aineiden käyttäjät: Väkivallan uhka on aina olemassa myös silloin, kun vartija joutuu tekemisiin huumaavan aineen vaikutuksen alaisena olevan henkilön tai vieroitusoireista kärsivän narkomaanin kanssa. Huumeiden käyttöön voi viitata sekava käytös ilman alkoholin hajua vainoharhaisuus, virkapukuisten ihmisten pelko, äkilliset mielialan vaihtelut neulanpiston jäljet käsissä poissaoleva ja välinpitämätön käytös se, jos henkilö yrittää hävittää tai piilottaa käyttövälineitä tai nyyttejä ajan ja paikan tajun vajavaisuus poikkeavan pienet tai suuret pupillit, tuijottava katse, vetistävät silmät nopeat liikkeet, rauhattomuus, korkea kipukynnys, kokoon nähden suuret voimat uneliaisuus, tokkuraisuus, makea kannabiksen haju. Muista, että myös siisti, tavanomaisesti pukeutunut ja terveen näköinen henkilö voi olla huumaavien aineiden käyttäjä. Työturvallisuuskeskus 11

14 5 Kun kohtaat kiinniotettavan tai poistettavan henkilön Älä provosoi älä provosoidu Harkitse sijaintisi Säilytä henkilöön jo lähestyessäsi riittävä mutta kuitenkin luonteva etäisyys. Mikäli mahdollista, pysyttäydy ainakin seitsemän metrin etäisyydellä, jotta sinulle jää riittävästi aikaa reagoida mahdolliseen hyökkäykseen. Ole noin 45 asteen kulmassa heikompi, aseeton puolesi (oikeakätisellä vasen) kohdehenkilöön päin, omat kätesi näkyvillä vartalosi etupuolella, polvet joustavina ns. puhutteluasennossa (L-sääntö). Mikäli läsnä on kaksi vartijaa, sopikaa työnjako ja taktiikka etukäteen: toinen puhuttaa ja toinen varmistaa. L-sääntö täydentyy kolmiosäännöksi alla olevan kuvan mukaisesti. Varmistaja Varo joutumista piiritetyksi (usean kohdehenkilön ollessa kysymyksessä). Etsi itsellesi sijaintia, jossa sinun ja kohdehenkilön välillä on luonnollisia esteitä, kuten pöytä, kaide tai vastaavaa. Varo provosoimasta aggressiivisuutta liikkeillä, asennoilla, eleillä, sanoilla tai äänensävyllä. Varmista itsellesi pakoreitti. Käytä kehon kieltä Pyri antamaan olemuksellasi vaikutelma, että olet ammattitaitoinen: rauhallinen luonteva asiallinen kiireetön tahdikas. Vaikuta käyttäytymiselläsi Älä väittele. Älä haasta. Älä nolaa. Älä loukkaa. Älä naura. Älä näytä, että pelkäät. Älä provosoidu, vaikka provosoidaan. Älä yritä ymmärtää liikaa. Kohde Puhuttaja 12 Työturvallisuuskeskus

15 Puhu Hiljaisuus lisää jännitystä: avaa keskustelu itse heti toteamalla tilanne ääneen ikään kuin ulkopuolisena. Älä vähättele tehtävääsi. Muista, että häiriintynyt henkilö ei ymmärrä huumoria. Tuttuun henkilöön voit yrittää saada otetta puhuttelemalla häntä nimeltä, mutta muuten pitää varoa puheessa henkilökohtaistamista. Käytä mahdollisuuksien mukaan lyhyitä sanoja sekä lauseita. Artikuloi selvästi; harjoittele äänenkäyttöä etukäteen. Karta minä- ja sinä-sanoja ja suosi asioiden ilmaisemista passiivissa, kolmannessa persoonassa tai persoonattomilla kiertoilmaisuilla (ns. P3-sääntö). Kohteliaalla käytöksellä voidaan osin ehkäistä väkivaltatilanteiden syntymistä ja tilanne voidaan laukaista puhumisen keinoin. Säilytä tilanteen hallinta Tarkkaile vastustajan käsiä (näkyvissä, pois taskuista). Silmiä tarkkailemalla saatat havaita hyökkäyksen etukäteen. Häiritsemällä hyökkääjän näkökenttää häiritset myös hänen hyökkäyksensä onnistumista. Jos apuvoimia on saatavissa, pyydä apua jo ennen kuin todella tarvitset sitä. Opettele ainakin torjunta- ja irrottautumisotteita (vaativat ohjattua harjoittelua). Älä laita käsiäsi kiinniotetun taskuihin siellä voi olla huumeneula, partakoneenterä tms. Älä käännä selkääsi kiinni otetulle henkilölle. Kokeile kotona vaikka tätä harjoitusta: kohota kädet nyrkkeilyasentoon, mutta ole muuten suorana. Avaa sitten kädet nyrkistä. Ele muuttui hyökkäävästä rauhoittavaksi vain sormia liikuttamalla ja olet kuitenkin valmiina torjuntaan. Tästä on helppo siirtyä puhutteluasentoon. Työturvallisuuskeskus 13

16 6 Varustaudu oikein Yleistä Vartioimisalalla suositaan väkivallan uhkaan varautumisessa passiivisia välineitä ja menetelmiä imagon ja lainsäädännön vuoksi. Passiivisia suojavälineitä ovat mm. suojaliivit, viiltosuojakäsineet ja neulanpistoilta suojaavat käsineet. Viestivälineillä on olennainen merkitys vartijan työturvallisuuteen. Varmista työvuorosi alkaessa viestivälineen toiminta. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaan vartija ei saa tarpeettomasti kantaa voimankäyttövälineitä. Voimankäyttövälineillä tarkoitetaan ampuma-asetta, kaasuasetta, kaasusumutinta, patukkaa, käsirautoja ja muita henkilöön kohdistuvien voimakeinojen käyttämistä varten valmistettuja välineitä. Vartija ei saa käyttää voimakeinoja esimerkiksi pakenevan rikollisen vahingoittamiseksi, vaan ainoastaan itsepuolustustarkoituksessa. Toimipuku Varmistu, että vartijan asu täyttää asetuksen ehdot; vartija-väktaretunnusten on oltava näkyvillä, jotta sinulle annetut toimivaltuudet ovat yleisön tiedossa. Asun yhteydessä ei saa käyttää ulospäin näkyviä omia varusteita, jotka poikkeavat merkittävästi esimerkiksi väritykseltään toimipuvusta. Ehjä, siisti ja puhdas vartijan asu vahvistaa käyttäytymiselläsi antamaasi vaikutelmaa ammattimaisuudestasi. Suojaliivien tarkoitus, taktiikka ja valinta Suojaliivit vaimentavat potkuja, nyrkin- ja puukoniskuja, ehkäisevät vammoja autokolareissa ja voivat pysäyttää ammuksia. Henkilökohtaisia kevytsuojaliivejä pidetään pääsääntöisesti päällimmäisten vaatteitten alla koko työvuoron ajan. Ennen hankintaa arvioidaan ensin alin riittävä suojaustaso ja sen jälkeen arvioidaan muu käyttömukavuus (jos itse kantaa ampuma-asetta, pitää suojaliivin kestää ainakin omalla aseella ampuminen). Käyttömukavuus ei ole samaa kuin mukavuudenhalu lämpökuorma voi olla jopa hengenvaarallisen suuri sään, liikkumisen määrän ja liivin ominaisuuksien (paksuus, sivusuojauksen aukottomuus) mukaan. 14 Työturvallisuuskeskus

17 Ruhjoutumiseen vaikuttaa mm. se, minkälaista massaa liivin sisällä on (lihavuus, lihaksikkuus), miten hyvin liivi on mukautunut käyttäjänsä muotoihin sekä miten liivi ylipäätään istuu ja pysyy paikallaan. Liivin istuvuuteen ja paikallaan pysymiseen vaikuttavat kiinnityspisteiden lukumäärä, olkaimien ja vöiden leveys ja se, ovatko nauhat joustavia vai joustamattomia. Koska henkilökohtaisia liivejä pidetään näkymättömissä vaatteitten alla ja koko työvuoron ajan, tärkeää ei ole nopea pukeminen, vaan tärkeintä on säätää liivi hyvin istuvaksi. Yhdellä tarralla kiinnitettävä liivi voi tuntua kaupassa hämäävän vaivattomalta, mutta oikean perussäädön löydyttyä monipistekiinnitys on lähes yhtä helppo käyttää ja liivi istuu paremmin. Huonosti istuvalla liivillä on huonompi suojaustaso kuin suojausluokitus, paino ja hinta edellyttävät. Suojaliivien käyttö ja hoito Liivin alle puetaan puuvillainen verkko- tai t-paita. Suojaliivi on yhtä henkilökohtainen kuin kengät (hygienian ja istuvuuden vuoksi). Liivit muotoutuvat käyttäjänsä mukaan. Toisen henkilön käyttämä liivi ei istu kunnolla eikä siis suojaa täysitehoisesti. Liian pientä liiviä voidaan käyttää paremman puutteessa mutta liian isoa ei missään olosuhteissa. Kussakin liivissä saa käyttää vain sen omia paneeleja ja lisälevyjä. Suojapaneelia vanhentaa kaikenlainen taivuttelu ja riiputtaminen. Ota huomioon myös valmistajan ohjeet säilytyksestä ja huollosta. Kaiken kaikkiaan suojaliivin ominaisuuksien on sovittava mahdollisimman hyvin yhteen henkilön koon ja ruumiinrakenteen työasentojen ja -liikkeiden lämpöolosuhteiden ja liikunnan määrän muun vaatetuksen odotettavissa olevan uhkan kanssa. Jos nämä asiat eivät ole tasapainossa, liivi jää alkuinnostuksen jälkeen kaappiin, ja siellä se vain vanhenee mutta ei suojaa ketään eikä miltään. Silloin kun viiltosuojakäsineitä tai neulanpistoilta suojaavia käsineitä hankitaan, kannattaa tutustua ensin suojakäsineitä koskeviin standardei- Työturvallisuuskeskus 15

18 hin ja merkintätapoihin. Pelkkä merkintä testauksesta ja luokitusnumero eivät vielä sulje pois sitä mahdollisuutta, että tuotteen suojaustaso on heikko tarvitsemaltasi ominaisuudelta. Hyvän viestivälineen ominaisuuksia soveltuu tehtäväänsä peitto ja kenttä joka paikassa, missä käytetään reaaliaikainen puheyhteys yhdellä napilla lujuus kylmänkestävyys ulkona työskenneltäessä mahdollisuus sanattomaan hätäkutsuun, mieluummin paikannusominaisuudella. Lakisääteiset voimankäyttövälineet Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 29 ( /725) määrää, että Vartija tai väliaikainen vartija ei saa vartioimistehtävissä tarpeettomasti kantaa voimankäyttövälineitä. Ampuma-asetta, kaasusumutinta ja teleskooppipatukkaa saa kantaa ja käyttää ainoastaan vartija, joka on saanut erityisen voimankäyttökoulutuksen. Ampuma-asetta saa kantaa vain henkivartija- tai arvokuljetustehtävissä sekä huomattavan yleisen edun kannalta merkittävän vartioimiskohteen vartioinnissa, jos tehtävän suorittaminen olosuhteiden johdosta sitä välttämättä edellyttää. Väliaikainen vartija ei saa kantaa ampuma-asetta. Ampuma-aseen ja kaasusumuttimen kantamisesta päättää vastaava hoitaja toimeksiannoittain. Jos vartija on vartioimistehtävässä käyttänyt ampuma-asetta, vartioimisliikkeen on viivytyksettä ilmoitettava siitä aseenkäyttöpaikan poliisilaitokselle. Voimankäyttövälineitä saa kantaa ja käyttää ainoastaan vartija tai väliaikainen vartija, joka on suorittanut voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen. Kertauskoulutusta ei kuitenkaan edellytetä sinä vuonna, jolloin vartijan tai väliaikaisen vartijan koulutus on suoritettu. Vartioimisliikkeen, jonka palveluksessa olevat vartijat tai väliaikaiset vartijat kantavat vartioimistehtävissä voimankäyttövälineitä, on järjestettävä vähintään kerran vuodessa vartijoilleen tai väliaikaisille vartijoilleen koulutustilaisuus (voimankäyttövälineiden kertauskoulutus) tai valvottava, että vartija tai väliaikainen vartija on muutoin suorittanut kyseisen koulutuksen. Ampuma-asetta saa kantaa ainoastaan vartija, joka on 16 Työturvallisuuskeskus

19 osoittanut vuosittain, että hänellä on riittävä ampuma-aseen käsittelytaito ja ampumistaito. Tunnetko työnantajasi ohjeistuksen voimankäyttövälineistä? Patukat Patukoita käytetään pääasiassa torjuntaan ja sidontaan, joissakin tapauksissa etäisyyden säilyttämiseen esim. huitomistekniikalla (vaatii ohjattua harjoittelua). Patukan huono puoli on sen mukana kuljettamisen hankaluus ja erityisesti se, että sitä ei pysty pitämään täysin piilossa. Lyöntiaseena käytettäessä patukan ongelmana on voiman annostelun vaikeus. Teleskooppipatukan kantaminen edellyttää sisäasiainministeriön määräämää erityistä voimankäyttökoulutusta. Kaasusumuttimet Sumutin on helppo pitää aina mukana ja näkymättömissä. Adrenaliini heikentää varsinkin CN- ja CS-sumuttimien tehoa, ja sitä on veressä runsain määrin useimmilla niistä, joiden kanssa vartija ei pärjää puhumalla, eli huumeita, psyykenlääkkeitä tai alkoholia käyttäneillä sekä mielisairailla tai muuten kiihtyneillä ihmisillä. Pippurikaasun (OC) teho edellä kuvatuissa tilanteissa ei heikkene alkuperäisestään vastaavassa määrin. Kaasutettu on jälkihoidettava kunkin sumuttimen ohjeen mukaisesti, niin ettei kohdehenkilö vahingoittaisi silmiään hieromalla niitä pesemättömillä käsillä. Kaikkien välineiden käyttö on opeteltava niin hyvin, että se osataan myös paineen alla. Työturvallisuuskeskus 17

20 Käsiraudat Vaikka käsiraudat ovat sallittuja, niitä ei suinkaan saa käyttää aina, kun se tuntuu hyödylliseltä. Poliisin ja vartijan käsirautojen käytön oikeutus on erilainen, sillä poliisi saa käyttää voimakeinoja myös virkatehtävän suorittamiseksi, jolloin karkaamisen estäminen voi olla riittävä syy raudoittaa varmuuden vuoksi. Vartijan käsirautojen käyttö on puolusteltavissa silloin, kun vartija olisi muutoin joutunut käyttämään vielä kovempia voimakeinoja itsensä tai toisen puolustamiseksi (hätävarjelu) kohdehenkilö olisi vahingoittanut itseään, ellei häntä olisi raudoitettu (pakkotila). Laillisuuden kokonaisharkintaan voi vaikuttaa lisäksi koko tapahtumaketjun alkutilanteen vakavuus. Niissä tilanteissa, joissa lailliset edellytykset täyttyvät, on käsirautojen paikalleen saaminen vaikeaa. Tekniikan oppimiseksi sitä on harjoiteltava esimerkiksi työtoverin kanssa. Mikäli raudat voidaan kaksoislukita (eivät löysty eivätkä kiristy), niin käytä tätä ominaisuutta kuljetuksen aikana. Puhdista raudat aina käytön jälkeen desinfiointiaineella tai vastaavalla varsinkin silloin, kun ne ovat tahriintuneet verestä. Huolehdi omasta suojautumisestasi vereltä myös puhdistamisen aikana. Vartiokoira on väline Tietyissä hälytys- ja piirivartiointitehtävissä voidaan käyttää vartiokoiraa apuna normaalityöskentelyssä ja voimankäyttövälineenä. Tarkan kuulo- ja hajuaistin ansiosta koira havaitsee näkymättömissä olevat henkilöt ennen vartijaa ja ehkäisee vartijaa tulemasta yllätetyksi. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaan vartija ei saa vartioimistehtävissä tarpeettomasti pitää mukanaan koiraa. Väliaikainen vartija ei saa pitää mukanaan koiraa. 18 Työturvallisuuskeskus

21 7 Murto-, ryöstöja vartijankutsuhälytys Murtohälytyskohteista toiset voivat olla tyypillisesti vaarallisempia kuin toiset. Tekemällä kohteille järjestelmällinen riskiluokitus, voidaan riskialttiimpiin kohteisiin mentäessä varautua tehostetuilla työturvallisuusjärjestelyillä, kuten rajoittamalla yksintyöskentelyä ja kokemattomien vartijoiden käyttöä. Kohteen riskialttiuden arviointi Kohteen tarkastamisen riskialttiutta voidaan arvioida mm. seuraavien tietojen perusteella: kohteen aikaisempien murto- tai uhkatilanteiden määrä ympäristö (syrjäinen sijainti, valaistus, muu toiminta) puutteelliset viestiyhteydet kohteen toimiala (apteekit, lääkäriasemat, aseliikkeet, räjähdevarastot, pankit, kultasepänliikkeet). Kohteeseen saavuttaessa Sinun on vartijana oltava tietoinen kohteen riskialttiudesta (mahdollinen riskiluokitus ja sen peruste). Ota kuitenkin aina vakavasti myös usein turhaan hälyttävät kohteet se on hyvää harjoittelua ja tositilanne voi olla edessä milloin vain. Hanki mahdollisimman tarkat alkutiedot kohteesta ja tehtävästä. Valmistaudu tehtävään niin, että matkalla kohteeseen harkitset vaihtoehtoisia toimintamalleja. Valitse ajankohtaan ja olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaisin reitti. Rauhoita kohteeseen tulo, jotta voit tehdä havaintoja valoista, ajoneuvoista ja henkilöistä kohteessa ja sen läheisyydessä. Älä jätä viesti- tai suojavälineitä autoon, kun jalkaudut. Varmista itsellesi pakomahdollisuus. Älä mene yksin sisälle, jos tekijät ovat sisällä. Älä mene sisälle rikotusta ikkunasta tai ovilasista. Älä käännä selkääsi kiinni otetulle. Työturvallisuuskeskus 19

22 Ryöstöhälytys voi merkitä ryöstöä Ilmoita hälytyksestä ensin poliisille. Kohteeseen lähtevän vartijan on tiedettävä, tuleeko mukaan poliisi vai toinen vartija. Lähesty kohdetta sillä mielellä, että ryöstö on todella tapahtunut ja kohteen ulkopuolella voi olla vastassa ryöstäjän apuri tai pakeneva ryöstäjä. Ryöstäjä voi olla myös sisällä kohteessa, ja tekijä on hyvin todennäköisesti aseistautunut. Jos on mahdollista, niin aja kohteen ohi tarkistaaksesi tilanteen ja jätä auto siten, ettei sitä näe ryöstöpaikalta. Mikäli havaitset tilanteen olevan meneillään, niin ilmoita siitä välittömästi edelleen. Älä edes yritä estää aseistettua ryöstäjää pakenemasta, vaan keskity havaintojen tekemiseen ryöstäjistä, mahdollisista apureista, aseesta, pakosuunnasta ja mahdollisesta pakoautosta. Kohteessa kiireellisin tehtäväsi on varmistaa, onko ketään loukkaantunut ja avun tarpeessa, sekä ilmoittaa havainnoista edelleen. Usein ryöstäjillä on pakoauto lähistöllä; mikäli turvallisen etäisyyden päästä pystyy lyhyenkin matkaa seuraamaan ryöstäjää, voi saada ratkaisevan vinkin poliisille ryöstön selvittämiseksi. Arvioi, mikä on turvallinen etäisyys mieluummin kaukana kuin liian lähellä. Poliisikin haluaa mieluummin selvittää ryöstöä, jolla on hyvä todistaja, kuin ryöstöä ja henkirikosta, joilla ei ole todistajaa. Kirjoita tuntomerkit paperille heti, kun siihen on mahdollisuus hyväkin muisti voi olla lyhyt. Mikäli kohteessa ei ole erikseen ryöstö- ja vartijankutsupainiketta, suhtaudutaan vartijankutsuhälytykseen kuten ryöstöhälytykseen. Muulloinkin on muistettava, että ryöstötilanteessa henkilökunta ei välttämättä hädissään osu oikeaan painikkeeseen. Jos havaitset ryöstön olevan käynnissä, varmista, että poliisi on tietoinen asiasta ennen omia mahdollisia toimenpiteitäsi. 20 Työturvallisuuskeskus

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Vartijan ja järjestyksenvalvojan voimankäyttövälineiden kertauskoulutus

Vartijan ja järjestyksenvalvojan voimankäyttövälineiden kertauskoulutus Liite XXX/XXX/XXX 1 (7) 10.11.2016 Vartijan ja järjestyksenvalvojan voimankäyttövälineiden kertauskoulutus Yleistä Vartijan/järjestyksenvalvojan voimankäyttövälineiden kertauskoulutus jakautuu kuuteen

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma

Isojoen työsuojelun toimintaohjelma Isojoen työsuojelun toimintaohjelma 2016-2018 JOHDANTO Työsuojelun perustehtävä on tukea työssä jaksamista, työhyvinvointia ja työturvallisuutta tasa-arvoisesti. Työsuojelun toimintaohjelmassa määritellään

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

Sisäministeriön asetus

Sisäministeriön asetus Sisäministeriön asetus vartijan ja järjestyksenvalvojan koulutuksesta ja voimankäyttövälineiden koulutuksesta sekä turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan vastaavan hoitajan koulutuksesta Sisäministeriön

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITELMA Tapahtuma: Osallistujat: Taekwon-do Akatemian leiri noin 200 osallistujaa Ajankohta: 2.11.2007 4.11.2007 Tapahtumapaikka: Järjestäjä: Rajakylän koulu Taekwon-do Akatemia ry -----------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

*Mitkä tekijät voivat vaarantaa

*Mitkä tekijät voivat vaarantaa * *Mitkä tekijät voivat vaarantaa työpisteesi turvallisuuden: *Palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvät tekijät *Aggressiivisen asiakkaan käytös *Työkoneen tai laitteen käyttö (teollisuus) *Huono ergonomia

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.

Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10. Käytäntöjä koulujen turvallisuuden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palo- ja pelastusalan toimittajien ajankohtaispäivät 1.10.2009 Kirta Nieminen Pt. tuntiopettaja, ruokapalvelut kirta.nieminen@seamk.fi

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen. Sjk turvatoimija

Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen. Sjk turvatoimija Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Suomessa joutuu yli 80 000 ihmistä työpaikkaväkivallan uhriksi vuosittain. Suurin riski palvelualoilla. Väkivaltatilanne voi aiheuttaa fyysisten vammojen lisäksi pitkäkestoisia

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI

OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI OHJEISTUS TYÖPAIKKAHÄIRINNÄN, EPÄASIALLISEN KOHTELUN ENNALTAEHKÄISEMISEKSI JA LOPETTAMISEKSI 2 (4) SISÄLTÖ sivu 1. Yleistä 1 2. Työpaikkahäirintä 1 2.1 Häirinnän ja työpaikkakohtelun ilmenemismuotoja 1

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.JOHDANTO 3 2.LAINSÄÄDÄNTÖ 3 3.TERVEYDELLE HAITALLISEN HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI 3 3.1

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 45 Leikkaus tai työstö Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 9/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX

JUUAN KUNTA Poikolantie Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA X XXX JUUAN KUNTA Poikolantie 1 83900 Juuka HYVÄKSYTTY KUNNANHALLITUKSESSA.. 2016-X XXX 1 SISÄLLYS 1. Yleistä 2 1.1 merkitys ja tavoite 2 1.2 Tiedottaminen 3 1.3 Kunnassa käytössä olevat toimintaohjeet 3 2.

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Koekysymyksinä voidaan käyttää myös Alvarin ylläpitämän kysymyspankin koekysymyksiä.

Koekysymyksinä voidaan käyttää myös Alvarin ylläpitämän kysymyspankin koekysymyksiä. LIITE 19 Mallikoekysymyksiä Koekysymyksinä voidaan käyttää myös Alvarin ylläpitämän kysymyspankin koekysymyksiä. I Fyysisen voimankäytön perusteet / Vartijan/järjestyksenvalvojan voimankäyttövälineiden

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 41 Muottien käsittely Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(10) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan

Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 30 Massan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015

Puutarhaneuvos Pekka Leskinen www.pekkaleskinen.fi. Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Viheralan työsuojelu 11.11.2015 Työsuojelun tavoitteet: Turvalliset ja terveelliset työolot Työntekijöiden työkyvyn ylläpitäminen Tärkeää: Osa jokapäiväistä työntekoa Yhdessä luotuja työsuojelukäytäntöjä

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 24 Karkaisu ja jäähdytys Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE

PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 2013 PÄIHDEONGELMAISTEN HOITOONOHJAUSOHJE 25.9.2013 Versio 1.0 Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus 1 (8) Sisällysluettelo 1 ALKOHOLIN JA MUIDEN PÄIHTEIDEN

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 25 Pinnoitus ja leikkaus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Ohje ID (5)

Ohje ID (5) Ohje ID-1635406 1 (5) 09.12.2016 POL-2016-17842 Voimassaoloaika 1.1.2017 alkaen toistaiseksi Säädösperuste Säädösperuste Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain muuttamisesta (12.8.2016/652)

Lisätiedot

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012

Tutkintosuorituksen arviointiaineisto. RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RENGASALAN AMMATTITUTKINTO 3.7 Moottoripyörän rengas- ja huoltotyöt OPH 37/011/2012 Suorittaja: Järjestäjä: Sisällys Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen... 3 1 Arvioijat...

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Vastuullinen anniskelu ravintolassa

Vastuullinen anniskelu ravintolassa Vastuullinen anniskelu ravintolassa OhJeItA RAVINtOLAheNKILÖKUNNALLe Vastuullisessa ravintolassa pidetään hyvää huolta sekä asiakkaista että työntekijöistä. Viihtyisän ja turvallisen ravintolaympäristön

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Näyttöympäristö ruokaravintolat, henkilöstöravintolat, kahvilat, pikaruokaravintolat, jakelukeittiöt, grillit jne

Näyttöympäristö ruokaravintolat, henkilöstöravintolat, kahvilat, pikaruokaravintolat, jakelukeittiöt, grillit jne Ruokapalveluissa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: kunnostaa asiakas- tai työtiloja suurentaa ja pienentää ohjeita muuntaa ohjeita erityisruokavalioihin (laktoositon,

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot).

Näyttöympäristö: Esimerkiksi kodinomaiset laitokset (kuten Ruusakoti), päiväkodit tai asiakaskodit (yksityiskodit, palveluasunnot). Asiointipalvelut ja erityisryhmien avustaminen 20 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus: Näytön tehtävät: suunnittelee työtään asiakaskohteen toiminnan, palvelusopimuksen ja asiakkaan toiveen

Lisätiedot

Opas omatoimiseen harjoitteluun

Opas omatoimiseen harjoitteluun Opas omatoimiseen harjoitteluun Muista myös taitopassi ja kuperkeikkapassi Tämä on opas omatoimiseen jalkapallotaitojen harjoitteluun. Oppaasta saat vinkkejä eri tekniikoiden opetteluun. Katso ja opi videolta

Lisätiedot

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA

LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA LIITE 9 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA Päivitys 05.08.2015/mnh Hyväksytty 18.04.2016 sivistyslautakunta LAITILAN LUKION KRIISISUUNNITELMA 1. YLEISTÄ... 4 2. KOULUN

Lisätiedot

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet

STIHL AK 10, 20, 30. Turvallisuusohjeet { STIHL AK 10, 20, 30 Turvallisuusohjeet suomi Sisällysluettelo Alkuperäisen käyttöohjeen käännös Painettu kloorittomalle paperille. Painovärit sisältävät kasviöljyjä, paperi on kierrätyskelpoista. 1

Lisätiedot