Toimi turvallisesti. Toimintaohjeita yksityisellä turvallisuusalalla työskenteleville

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimi turvallisesti. Toimintaohjeita yksityisellä turvallisuusalalla työskenteleville"

Transkriptio

1 Toimi turvallisesti Toimintaohjeita yksityisellä turvallisuusalalla työskenteleville

2

3 Toimi turvallisesti Toimintaohjeita yksityisellä turvallisuusalalla työskenteleville Julkaisija: Työturvallisuuskeskus TTK, palveluryhmä Työryhmä: Anssi Kaarnalehto, Tomi Haapman, Markku Saikkonen, Markku Sojakka Taitto: Pen&Pen Oy Kansikuva: Pixhill Paino: Nykypaino Oy 1. painos 2013 ISBN

4 Sisältö 1 Johdanto Työsuojelutoiminta työpaikalla Vartijan henkilökohtaisista valmiuksista Tunnista väkivallan uhka Kun kohtaat kiinniotettavan tai poistettavan henkilön Varustaudu oikein Murto-, ryöstöja vartijankutsuhälytys Myymälätarkkailu Arvokuljetustehtävien erityisluonne Järjestyksenpidon luonteiset tehtävät Uhkatilanteiden jälkihoito Työturvallisuuskeskus

5 1 Johdanto Tämän oppaan tarkoituksena on antaa sekä vartioimisliikkeen asiakkaalle että vartijalle keinoja väkivaltaja voimankäyttötilanteiden ennalta ehkäisemiseksi, niihin varautumiseksi ja niissä toimimiseksi sekä ohjata jälkihoitoa. Oppaassa tuodaan myös vartioimisliikkeiden asiakkaille tiedoksi menettelytapoja, joilla vartijan, vartiointikohteen ja siellä työskentelevien työntekijöiden turvallisuutta voidaan parantaa yhteistyössä vartioimisliikkeiden kanssa. Turvallisuusalan henkilöstö saa peruskoulutuksen tehtäviinsä lainsäätäjän vaatimusten mukaisesti. Sen lisäksi vartioimisliikkeet antavat yrityskohtaisesti tehtävän vaatiman lisäkoulutuksen. Vartioimisliikkeillä pitää olla yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain perusteella myös yrityskohtainen kirjallinen vartijan toimintaohje. Vartioimisliikkeen asiakas voi omalta osaltaan ennalta ehkäistä väkivalta- ja voimankäyttötilanteiden syntymistä niin, että ottaa toimitilansa suunnittelussa kyseiset uhkat huomioon. Tällöin koko työpaikan henkilöstön ja ulkopuolisten palveluntoimittajien työntekijöiden työturvallisuus paranee. Kun asiakas hankkii vartioimispalveluita, olisi hänen jo alussa mietittävä, mitä vartijan tehtävään kuuluu ja mitä väkivaltariskejä siihen saattaa liittyä. Nämä asiat olisi hyvä käydä läpi sopimusneuvottelujen yhteydessä vartioimisliikkeen kanssa. Erityisesti järjestyksenpitotehtäviin painottuvissa kohteissa täytyy pyrkiä siihen, että vartijat työskentelevät pareittain. Palvelun aloittamisen yhteydessä ja myös myöhemmin asiakkaan pitäisi tiedottaa omalle henkilökunnalle, mitä vartijan tehtäviin kuuluu ja millä valtuuksilla tämä toimii. Lisäksi olisi opastettava, miten vartijaa voidaan avustaa tehtävien suorittamisessa. Esimerkiksi pelkkä henkilökunnan läsnäolo tai saapuminen paikalle saattaa ehkäistä väkivaltaisen tilanteen syntymisen. Vartijaa ei pitäisi missään tilanteessa jättää yksin väkivaltaisesti käyttäytyvän henkilön kanssa. Asiakkaan rooli vartijan työsuojelun kohdalla korostuu erityisesti rakenteellisissa asioissa, kuten työtiloissa, välineissä yms. Asiakkaan ja vartioimisliikkeen edustajien on hyvä käydä myös kalustokysymys läpi jo sopimusneuvotteluissa, joissa voidaan sopia muun muassa, mitä välineitä asiakas hankkii ja mitkä hankinnat kuuluvat vartioimisliikkeelle. Työturvallisuuskeskus 3

6 2 Työsuojelutoiminta työpaikalla Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Työsuojelu on jatkuva prosessi, jossa työympäristön tilaa tarkkaillaan, muutosten vaikutukset ennakoidaan ja epäkohdat korjataan. Työsuojelun merkitys ja arvostus työpaikalla määräytyvät johdon ja henkilöstön työsuojeluasenteiden perusteella. Kun työsuojelu on osa jokapäiväistä työntekoa, on helppo luoda sellaisia työsuojelukäytäntöjä, joita noudatetaan. Tehokas työsuojelu on järjestelmällistä ja perustuu työpaikan vaarojen arviointiin ja yhteistyössä tehtyihin suunnitelmiin. Työsuojelu on yhteistyötä ja koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä. Jokaisen on tunnettava oman työnsä ja työympäristönsä vaarat ja tiedettävä, miten niiltä suojaudutaan. Jokainen on velvollinen noudattamaan työpaikalla laadittuja turvallisuusohjeita, ottamaan huomioon vaaratekijät ja ilmoittamaan työympäristössään havaitsemistaan puutteista esimiehelleen tai työsuojeluvaltuutetulle. Työsuojelullisten näkökohtien huomioon ottaminen osoittaa hyvää ammattitaitoa. Työsuojeluvastuu Työpaikan ja työympäristön työturvallisuudesta vastaa työnantaja. Käytännössä työsuojeluasioiden hoito on hajautettu organisaatiossa, ja vastuu jakautuu ylimmän johdon lisäksi keskijohdolle, työnjohdolle ja yksittäisille työntekijöille. Työsuojelun yhteistoiminta Työsuojeluyhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta sekä mahdollistaa se, että työntekijät osallistuvat ja vaikuttavat työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja hänen palveluksessaan olevat työntekijät. Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. 4 Työturvallisuuskeskus

7 Yhteistoiminnassa käsiteltävät asiat Työpaikalla työsuojeluyhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat seuraavat: työntekijöiden fyysistä ja henkistä turvallisuutta ja terveyttä koskevat seikat, kuten tapaturmavaarat ja niiden torjunta, työn ergonomia, väkivallan uhka ja sen torjunta ja työn henkinen kuormittavuus työnantajan käyttämät työn ja työpaikan vaarojen ja riskien arvioinnin periaatteet ja menetelmät sekä riskien arvioinnissa ja työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät sekä muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja -ohjelmat työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen liittyvät asiat, kuten muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja töiden järjestelyssä sekä koneja laitehankinnat tai kysymykset organisaatiomuutoksen vaikutuksista työntekijöiden fyysiseen ja psyykkiseen kuormitukseen työntekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen toteutustapa ja seuranta työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveysvaikutuksia kuvaavat tilasto- ja muut seurantatiedot, kuten sattuneet tapaturmat, vaaratilanteet, väkivalta ja sen uhkatilanteet, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä toimenpiteet näiden tilanteiden ennalta ehkäisemiseksi. Yhteistoiminnassa käsitellään myös edellä mainittujen asioiden toteutumisen ja vaikutuksen seuranta. Yhteistoiminta-asioiden käsittely Yksittäisen työntekijän turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat asiat käsitellään asianomaisen esimiehen ja työntekijän kesken. Työpaikkaa laajasti ja yleisesti koskevat yhteistoiminta-asiat käsitellään työsuojelutoimikunnassa. Jos työsuojelutoimikuntaa ei ole, yhteistoiminta-asiat käsitellään ensisijaisesti työsuojeluvaltuutetun kanssa. Sellaisella työpaikalla, jossa ei ole työsuojeluvaltuutettua, yhteistoiminta-asiat käsitellään mahdollisuuksien mukaan yhdessä henkilöstön kanssa. Työturvallisuuskeskus 5

8 Työterveyshuolto Työnantajan on järjestettävä työntekijöidensä työterveyshuolto. Työterveyshuoltopalveluista työnantaja tekee kirjallisen sopimuksen kunnallisen terveyskeskuksen tai työterveyspalveluita tarjoavan yksityisen lääkäriaseman kanssa. Työnantaja voi myös perustaa oman tai yhdessä muiden yritysten kanssa yhteisen työterveysaseman. Työterveyshuollon lakisääteisiä tehtäviä ovat työolojen terveellisyyden ja turvallisuuden selvittäminen, työpaikkaselvitys työntekijöiden työ- ja toimintakyvyn selvittäminen tietojen antaminen ja ohjaus terveystarkastusten järjestäminen töissä, joissa on erityinen sairastumisen vaara työkykyä ylläpitävä toiminta vajaakuntoisten työntekijöiden terveydentilan seuranta osallistuminen ensiavun järjestämiseen. Työsuojelun toteutus Työsuojelun suunnitelmallinen toteutus edellyttää työn, työympäristön ja työolojen haitta- ja vaaratekijöiden tunnistamista ja selvittämistä sekä toimenpiteitä niiden poistamiseksi ja hallitsemiseksi. Työnantajalla tulee olla hallussaan vaara- ja haittatekijöiden selvitys ja arviointi. Selvitys on pidettävä ajan tasalla ja olosuhteiden olennaisesti muuttuessa se on tarkistettava. Työpaikan johto määrittelee työsuojelun toimintalinjan, joka ilmaisee selkeästi työsuojelun tavoitteet ja menettelytavat sekä vastuut ja toimivaltuudet. Nämä kirjataan työsuojelun toimintaohjelmaksi. Työsuojelutoiminnan tavoitteiden määrittäminen perustuu työpaikalla tehtyyn terveys- ja turvallisuusvaarojen arviointiin. Toimintaohjelmaan sisältyvät myös työkykyä ylläpitävän toiminnan periaatteet. 6 Työturvallisuuskeskus

9 Työpaikan työsuojelun seuranta-asiakirjoja: Toiminto / asiakirja Työsuojelun toimintaohjelma Vaarojen arviointi Työpaikkaselvitys (työterveyshuolto) Toimintaohjeet tapaturmiin ja läheltä piti -tilanteisiin ilmoittamiseen Työtapaturmatilastot Sairauspoissaolotilastot lakisääteinen on tehty viimeisin päivitys puuttuu kyllä kyllä kyllä ei ei ei Työturvallisuuskeskus 7

10 3 Vartijan henkilökohtaisista valmiuksista Vartijan kohtaamat ongelmaja väkivaltatilanteet Vartija kohtaa väkivaltaa yleensä järjestyksenpitoa sivuavissa tehtävissä sekä myymälöissä ja kauppakeskuksissa. Lisäksi hälytystehtävät kuuluvat riskialttiimpiin töihin. Väkivaltaan johtavia tilanteita ovat mm. kiinniotot sekä poistotilanteet. Kiinniottotilanteisiin joutuvat varsinkin myymälöissä vahtimestareina tai myymälätarkkailijoina työskentelevät vartijat. Kiinniottoja saattaa olla vilkkaimmilla paikoilla useita vuoron aikana. Silloinkin, kun itse kiinniotto tapahtuu rauhallisesti, lisääntyy väkivallan uhka siinä vaiheessa, kun odotetaan poliisia noutamaan kiinni otettua. Odottelu tapahtuu lähes poikkeuksetta vartijoiden tilassa, ja se saattaa olla tähän tarkoitukseen hyvinkin epäkäytännöllinen. Kiinniottoja tehdään myös hälytystehtävissä. Näissä tilanteissa muiden vartijoiden ja poliisin nopea saapuminen vähentää väkivallan riskiä. Vartijalla on myös oikeus keskeyttää tehtävä, jos hyvinkin rauhallinen tilanne kehittyy sietämättömäksi. Poistotilanteet ovat yleisimpiä kauppakeskuksissa ja järjestyksenpitotehtävissä. Näissä tilanteissa poistettavat henkilöt ovat yleensä jo valmiiksi kiihtyneitä tai sekavassa mielentilassa. Usein poistettavia on lisäksi useita ja joukon voima saattaa johtaa vastusteluun varsinkin, jos vartija työskentelee yksin. Järjestyksenpitoa sivuavia tehtäviä suoritetaan yleisillä tai sellaisiksi miellettävillä alueilla ja joukkoliikennevälineissä (metro, raitiovaunut yms.). Vartijat voivat joutua näissä puuttumaan eri ryhmittymien (etniset ryhmät yms.) välisiin konflikteihin, jotka saattavat olla hyvinkin vaikeita ja aggressiivisia tilanteita. Vartijan toimintavalmiudet ja valtuudet Vartijan valtuudet perustuvat lakiin ja asetukseen yksityisistä turvallisuuspalveluista. Ne antavat vartijalle ainoastaan oikeuden poistaa vartiointialueelta sellaisen henkilön, jonka katsotaan aiheuttavan vaaraa tai häiriöitä vartiointikohteessa. Lisäksi vartijaa suojaa lainkohta, jossa mainitaan vartijan työn estäminen väkivaltaa käyttämällä tai sillä uhkaamalla. Muut valtuudet perustuvat lähinnä jokamiehen- ja isännänoikeuksiin. Joissakin poikkeustapauksissa vartijoille on myönnetty järjestyksenvalvojan oikeuksia tai jopa poliisivaltuuksia (ydinvoimalat yms.). Vartijan toimintavalmiudet ovat hyvin pitkälle riippuvaisia hänestä itsestään sekä hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan. Koska alan katsotaan olevan enemmän palvelu- kuin suojelutehtävä, ovat 8 Työturvallisuuskeskus

11 opastus ja koulutus painottuneet yleisön palveluun. Vartioimisliikkeet antavat vartijoille perusvälineiden lisäksi suojavälineitä (suojaliivit, kaasusumuttimet yms.) riskialttiimmissa kohteissa. Käytäntö kuitenkin vaihtelee eri liikkeissä, ja vartijoiden valmiudet väkivaltaisen asiakkaan kohtaamiseen vaihtelevat tämän vuoksi hyvinkin paljon. Vartijan rooli työelämässä Vartijan ammatilla on merkittävä rooli suomalaisen yhteiskunnan turvallisuusjärjestelmässä. Yksityisellä turva-alalla on noin työpaikkaa, mikä on enemmän kuin tullissa ja rajavartiolaitoksessa yhteensä ja enemmän kuin vakituisten työpaikkojen määrä palo- ja pelastusalalla. Koska viranomaisten voimavarat eivät merkittävästi muutu ja yhteiskunnalliset uhat lisääntyvät, yhä suurempi osa turvallisuustarpeiden täyttämisestä jää vartijoille ja vartioimisliikkeille. Vartijalla on merkittävä ja vastuullinen rooli tässä tehtävässä. Vartijan valmiuksista Vartijan on oltava rauhallinen ja palveluhenkinen kaikissa tilanteissa. Oma ammattitaito tulee esiin, kun tehtävät hoidetaan luotettavasti, ripeästi ja ystävällisesti riippumatta henkilökohtaisesta tilanteesta tai provosoivasti käyttäytyvästä asiakkaasta. Omat tunnetilat on kontrolloitava ja lisäksi on pidättäydyttävä asiakkaiden tunnekuohujen ulkopuolella. Vartijan tehtävissä tarvitaan hyvää fyysistä kuntoa ja keskivertaisia ulkoisia ominaisuuksia. Ääriominaisuudet eivät ole tarpeen. Hyvä fyysinen ja henkinen kunto kulkevat rinnakkain, joten liikunnalliset harrastukset tukevat työtä ja pitävät omalta osaltaan mielen virkeänä. Oikea harjoittelu antaa itseluottamusta ja valmiuksia vaativiin kenttätilanteisiin ja luo niistä oikean kuvan, joka ei saa olla alieikä yliarvioitu. Hyväksi ammattilaiseksi opitaan vain työkokemuksen karttuessa, mutta onneksi kaikkea ei enää tarvitse oppia erehdysten kautta. Kymmenkunta opetusviranomaisten hyväksymää oppilaitosta eri puolilla maata järjestävät vartijan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Vartijan ammattitutkinnon osa vartijan työn perusteet on pakollinen jo ennen väliaikaisen vartijakortin saamista ja vartijan peruskurssi on käytävä saadakseen vartijakortin. Muitakin osia voi suorittaa yksittäin, ja jokaisesta hyväksytystä näyttökokeesta saa pyynnöstä erillisen todistuksen. Suositeltavaa on kuitenkin suorittaa koko ammattitutkinto ja mahdollisimman monta valinnaista. Työturvallisuuskeskus 9

12 Oman stressin vaikutus toimintakykyyn Uhkatilanteessa stressireaktiot ovat väistämättömiä ja hyväksyttäviä, elämää säilyttäviä reaktioita. Kun tiedostaa automaattisten reaktioiden olemassaolon, niitä voi ohjata toimimaan alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti. Vain ylireagointi pyritään ehkäisemään, ei reaktiota kokonaisuudessaan. Tilanteen jälkeen on varmistettava heti, onko tilanne sittenkään ohi vai onko keskittynyt vain lähimpään uhkaan. Stressireaktioiden vuoksi kuuloaistimme toimii valikoivasti siten, että aistimus ei aiheuta jatkotoimenpiteitä tai että viestiä ei ymmärretä täydellisesti. Kannattaa ottaa tavaksi kuitata viestit siten, että toistaa ne ainakin toimintatilanteen aikaisessa puhelinliikenteessä. 10 Työturvallisuuskeskus

13 4 Tunnista väkivallan uhka Kiinniotto- tai poistotilanteessa kohdehenkilö saattaa peittää todellisen mielentilansa. Mielentila voi nopeasti muuttua aggressiiviseksi pienestäkin ärsykkeestä. Kohdehenkilöä on tarkkailtava tilanteen ajan, jotta alla mainitut tai muut ennusmerkit havaitaan mahdollisimman ajoissa. Vaaran merkkejä: kalpeneminen äänen- tai puheen sävyn muuttuminen hengityksen tihentyminen hampaiden pureminen yhteen käsien puristelu nyrkkiin jännittyminen, asennon muuttuminen äkillinen hiljentyminen (tilannearviointi) pälyilevä katse (pakoreittien etsintä, maalinhaku) henkilö pyrkii hakeutumaan kosketusetäisyydelle istuva henkilö siirtää jalkoja alleen (valmistautuu nousemaan ylös). Huumaavien aineiden käyttäjät: Väkivallan uhka on aina olemassa myös silloin, kun vartija joutuu tekemisiin huumaavan aineen vaikutuksen alaisena olevan henkilön tai vieroitusoireista kärsivän narkomaanin kanssa. Huumeiden käyttöön voi viitata sekava käytös ilman alkoholin hajua vainoharhaisuus, virkapukuisten ihmisten pelko, äkilliset mielialan vaihtelut neulanpiston jäljet käsissä poissaoleva ja välinpitämätön käytös se, jos henkilö yrittää hävittää tai piilottaa käyttövälineitä tai nyyttejä ajan ja paikan tajun vajavaisuus poikkeavan pienet tai suuret pupillit, tuijottava katse, vetistävät silmät nopeat liikkeet, rauhattomuus, korkea kipukynnys, kokoon nähden suuret voimat uneliaisuus, tokkuraisuus, makea kannabiksen haju. Muista, että myös siisti, tavanomaisesti pukeutunut ja terveen näköinen henkilö voi olla huumaavien aineiden käyttäjä. Työturvallisuuskeskus 11

14 5 Kun kohtaat kiinniotettavan tai poistettavan henkilön Älä provosoi älä provosoidu Harkitse sijaintisi Säilytä henkilöön jo lähestyessäsi riittävä mutta kuitenkin luonteva etäisyys. Mikäli mahdollista, pysyttäydy ainakin seitsemän metrin etäisyydellä, jotta sinulle jää riittävästi aikaa reagoida mahdolliseen hyökkäykseen. Ole noin 45 asteen kulmassa heikompi, aseeton puolesi (oikeakätisellä vasen) kohdehenkilöön päin, omat kätesi näkyvillä vartalosi etupuolella, polvet joustavina ns. puhutteluasennossa (L-sääntö). Mikäli läsnä on kaksi vartijaa, sopikaa työnjako ja taktiikka etukäteen: toinen puhuttaa ja toinen varmistaa. L-sääntö täydentyy kolmiosäännöksi alla olevan kuvan mukaisesti. Varmistaja Varo joutumista piiritetyksi (usean kohdehenkilön ollessa kysymyksessä). Etsi itsellesi sijaintia, jossa sinun ja kohdehenkilön välillä on luonnollisia esteitä, kuten pöytä, kaide tai vastaavaa. Varo provosoimasta aggressiivisuutta liikkeillä, asennoilla, eleillä, sanoilla tai äänensävyllä. Varmista itsellesi pakoreitti. Käytä kehon kieltä Pyri antamaan olemuksellasi vaikutelma, että olet ammattitaitoinen: rauhallinen luonteva asiallinen kiireetön tahdikas. Vaikuta käyttäytymiselläsi Älä väittele. Älä haasta. Älä nolaa. Älä loukkaa. Älä naura. Älä näytä, että pelkäät. Älä provosoidu, vaikka provosoidaan. Älä yritä ymmärtää liikaa. Kohde Puhuttaja 12 Työturvallisuuskeskus

15 Puhu Hiljaisuus lisää jännitystä: avaa keskustelu itse heti toteamalla tilanne ääneen ikään kuin ulkopuolisena. Älä vähättele tehtävääsi. Muista, että häiriintynyt henkilö ei ymmärrä huumoria. Tuttuun henkilöön voit yrittää saada otetta puhuttelemalla häntä nimeltä, mutta muuten pitää varoa puheessa henkilökohtaistamista. Käytä mahdollisuuksien mukaan lyhyitä sanoja sekä lauseita. Artikuloi selvästi; harjoittele äänenkäyttöä etukäteen. Karta minä- ja sinä-sanoja ja suosi asioiden ilmaisemista passiivissa, kolmannessa persoonassa tai persoonattomilla kiertoilmaisuilla (ns. P3-sääntö). Kohteliaalla käytöksellä voidaan osin ehkäistä väkivaltatilanteiden syntymistä ja tilanne voidaan laukaista puhumisen keinoin. Säilytä tilanteen hallinta Tarkkaile vastustajan käsiä (näkyvissä, pois taskuista). Silmiä tarkkailemalla saatat havaita hyökkäyksen etukäteen. Häiritsemällä hyökkääjän näkökenttää häiritset myös hänen hyökkäyksensä onnistumista. Jos apuvoimia on saatavissa, pyydä apua jo ennen kuin todella tarvitset sitä. Opettele ainakin torjunta- ja irrottautumisotteita (vaativat ohjattua harjoittelua). Älä laita käsiäsi kiinniotetun taskuihin siellä voi olla huumeneula, partakoneenterä tms. Älä käännä selkääsi kiinni otetulle henkilölle. Kokeile kotona vaikka tätä harjoitusta: kohota kädet nyrkkeilyasentoon, mutta ole muuten suorana. Avaa sitten kädet nyrkistä. Ele muuttui hyökkäävästä rauhoittavaksi vain sormia liikuttamalla ja olet kuitenkin valmiina torjuntaan. Tästä on helppo siirtyä puhutteluasentoon. Työturvallisuuskeskus 13

16 6 Varustaudu oikein Yleistä Vartioimisalalla suositaan väkivallan uhkaan varautumisessa passiivisia välineitä ja menetelmiä imagon ja lainsäädännön vuoksi. Passiivisia suojavälineitä ovat mm. suojaliivit, viiltosuojakäsineet ja neulanpistoilta suojaavat käsineet. Viestivälineillä on olennainen merkitys vartijan työturvallisuuteen. Varmista työvuorosi alkaessa viestivälineen toiminta. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaan vartija ei saa tarpeettomasti kantaa voimankäyttövälineitä. Voimankäyttövälineillä tarkoitetaan ampuma-asetta, kaasuasetta, kaasusumutinta, patukkaa, käsirautoja ja muita henkilöön kohdistuvien voimakeinojen käyttämistä varten valmistettuja välineitä. Vartija ei saa käyttää voimakeinoja esimerkiksi pakenevan rikollisen vahingoittamiseksi, vaan ainoastaan itsepuolustustarkoituksessa. Toimipuku Varmistu, että vartijan asu täyttää asetuksen ehdot; vartija-väktaretunnusten on oltava näkyvillä, jotta sinulle annetut toimivaltuudet ovat yleisön tiedossa. Asun yhteydessä ei saa käyttää ulospäin näkyviä omia varusteita, jotka poikkeavat merkittävästi esimerkiksi väritykseltään toimipuvusta. Ehjä, siisti ja puhdas vartijan asu vahvistaa käyttäytymiselläsi antamaasi vaikutelmaa ammattimaisuudestasi. Suojaliivien tarkoitus, taktiikka ja valinta Suojaliivit vaimentavat potkuja, nyrkin- ja puukoniskuja, ehkäisevät vammoja autokolareissa ja voivat pysäyttää ammuksia. Henkilökohtaisia kevytsuojaliivejä pidetään pääsääntöisesti päällimmäisten vaatteitten alla koko työvuoron ajan. Ennen hankintaa arvioidaan ensin alin riittävä suojaustaso ja sen jälkeen arvioidaan muu käyttömukavuus (jos itse kantaa ampuma-asetta, pitää suojaliivin kestää ainakin omalla aseella ampuminen). Käyttömukavuus ei ole samaa kuin mukavuudenhalu lämpökuorma voi olla jopa hengenvaarallisen suuri sään, liikkumisen määrän ja liivin ominaisuuksien (paksuus, sivusuojauksen aukottomuus) mukaan. 14 Työturvallisuuskeskus

17 Ruhjoutumiseen vaikuttaa mm. se, minkälaista massaa liivin sisällä on (lihavuus, lihaksikkuus), miten hyvin liivi on mukautunut käyttäjänsä muotoihin sekä miten liivi ylipäätään istuu ja pysyy paikallaan. Liivin istuvuuteen ja paikallaan pysymiseen vaikuttavat kiinnityspisteiden lukumäärä, olkaimien ja vöiden leveys ja se, ovatko nauhat joustavia vai joustamattomia. Koska henkilökohtaisia liivejä pidetään näkymättömissä vaatteitten alla ja koko työvuoron ajan, tärkeää ei ole nopea pukeminen, vaan tärkeintä on säätää liivi hyvin istuvaksi. Yhdellä tarralla kiinnitettävä liivi voi tuntua kaupassa hämäävän vaivattomalta, mutta oikean perussäädön löydyttyä monipistekiinnitys on lähes yhtä helppo käyttää ja liivi istuu paremmin. Huonosti istuvalla liivillä on huonompi suojaustaso kuin suojausluokitus, paino ja hinta edellyttävät. Suojaliivien käyttö ja hoito Liivin alle puetaan puuvillainen verkko- tai t-paita. Suojaliivi on yhtä henkilökohtainen kuin kengät (hygienian ja istuvuuden vuoksi). Liivit muotoutuvat käyttäjänsä mukaan. Toisen henkilön käyttämä liivi ei istu kunnolla eikä siis suojaa täysitehoisesti. Liian pientä liiviä voidaan käyttää paremman puutteessa mutta liian isoa ei missään olosuhteissa. Kussakin liivissä saa käyttää vain sen omia paneeleja ja lisälevyjä. Suojapaneelia vanhentaa kaikenlainen taivuttelu ja riiputtaminen. Ota huomioon myös valmistajan ohjeet säilytyksestä ja huollosta. Kaiken kaikkiaan suojaliivin ominaisuuksien on sovittava mahdollisimman hyvin yhteen henkilön koon ja ruumiinrakenteen työasentojen ja -liikkeiden lämpöolosuhteiden ja liikunnan määrän muun vaatetuksen odotettavissa olevan uhkan kanssa. Jos nämä asiat eivät ole tasapainossa, liivi jää alkuinnostuksen jälkeen kaappiin, ja siellä se vain vanhenee mutta ei suojaa ketään eikä miltään. Silloin kun viiltosuojakäsineitä tai neulanpistoilta suojaavia käsineitä hankitaan, kannattaa tutustua ensin suojakäsineitä koskeviin standardei- Työturvallisuuskeskus 15

18 hin ja merkintätapoihin. Pelkkä merkintä testauksesta ja luokitusnumero eivät vielä sulje pois sitä mahdollisuutta, että tuotteen suojaustaso on heikko tarvitsemaltasi ominaisuudelta. Hyvän viestivälineen ominaisuuksia soveltuu tehtäväänsä peitto ja kenttä joka paikassa, missä käytetään reaaliaikainen puheyhteys yhdellä napilla lujuus kylmänkestävyys ulkona työskenneltäessä mahdollisuus sanattomaan hätäkutsuun, mieluummin paikannusominaisuudella. Lakisääteiset voimankäyttövälineet Laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 29 ( /725) määrää, että Vartija tai väliaikainen vartija ei saa vartioimistehtävissä tarpeettomasti kantaa voimankäyttövälineitä. Ampuma-asetta, kaasusumutinta ja teleskooppipatukkaa saa kantaa ja käyttää ainoastaan vartija, joka on saanut erityisen voimankäyttökoulutuksen. Ampuma-asetta saa kantaa vain henkivartija- tai arvokuljetustehtävissä sekä huomattavan yleisen edun kannalta merkittävän vartioimiskohteen vartioinnissa, jos tehtävän suorittaminen olosuhteiden johdosta sitä välttämättä edellyttää. Väliaikainen vartija ei saa kantaa ampuma-asetta. Ampuma-aseen ja kaasusumuttimen kantamisesta päättää vastaava hoitaja toimeksiannoittain. Jos vartija on vartioimistehtävässä käyttänyt ampuma-asetta, vartioimisliikkeen on viivytyksettä ilmoitettava siitä aseenkäyttöpaikan poliisilaitokselle. Voimankäyttövälineitä saa kantaa ja käyttää ainoastaan vartija tai väliaikainen vartija, joka on suorittanut voimankäyttövälineiden kertauskoulutuksen. Kertauskoulutusta ei kuitenkaan edellytetä sinä vuonna, jolloin vartijan tai väliaikaisen vartijan koulutus on suoritettu. Vartioimisliikkeen, jonka palveluksessa olevat vartijat tai väliaikaiset vartijat kantavat vartioimistehtävissä voimankäyttövälineitä, on järjestettävä vähintään kerran vuodessa vartijoilleen tai väliaikaisille vartijoilleen koulutustilaisuus (voimankäyttövälineiden kertauskoulutus) tai valvottava, että vartija tai väliaikainen vartija on muutoin suorittanut kyseisen koulutuksen. Ampuma-asetta saa kantaa ainoastaan vartija, joka on 16 Työturvallisuuskeskus

19 osoittanut vuosittain, että hänellä on riittävä ampuma-aseen käsittelytaito ja ampumistaito. Tunnetko työnantajasi ohjeistuksen voimankäyttövälineistä? Patukat Patukoita käytetään pääasiassa torjuntaan ja sidontaan, joissakin tapauksissa etäisyyden säilyttämiseen esim. huitomistekniikalla (vaatii ohjattua harjoittelua). Patukan huono puoli on sen mukana kuljettamisen hankaluus ja erityisesti se, että sitä ei pysty pitämään täysin piilossa. Lyöntiaseena käytettäessä patukan ongelmana on voiman annostelun vaikeus. Teleskooppipatukan kantaminen edellyttää sisäasiainministeriön määräämää erityistä voimankäyttökoulutusta. Kaasusumuttimet Sumutin on helppo pitää aina mukana ja näkymättömissä. Adrenaliini heikentää varsinkin CN- ja CS-sumuttimien tehoa, ja sitä on veressä runsain määrin useimmilla niistä, joiden kanssa vartija ei pärjää puhumalla, eli huumeita, psyykenlääkkeitä tai alkoholia käyttäneillä sekä mielisairailla tai muuten kiihtyneillä ihmisillä. Pippurikaasun (OC) teho edellä kuvatuissa tilanteissa ei heikkene alkuperäisestään vastaavassa määrin. Kaasutettu on jälkihoidettava kunkin sumuttimen ohjeen mukaisesti, niin ettei kohdehenkilö vahingoittaisi silmiään hieromalla niitä pesemättömillä käsillä. Kaikkien välineiden käyttö on opeteltava niin hyvin, että se osataan myös paineen alla. Työturvallisuuskeskus 17

20 Käsiraudat Vaikka käsiraudat ovat sallittuja, niitä ei suinkaan saa käyttää aina, kun se tuntuu hyödylliseltä. Poliisin ja vartijan käsirautojen käytön oikeutus on erilainen, sillä poliisi saa käyttää voimakeinoja myös virkatehtävän suorittamiseksi, jolloin karkaamisen estäminen voi olla riittävä syy raudoittaa varmuuden vuoksi. Vartijan käsirautojen käyttö on puolusteltavissa silloin, kun vartija olisi muutoin joutunut käyttämään vielä kovempia voimakeinoja itsensä tai toisen puolustamiseksi (hätävarjelu) kohdehenkilö olisi vahingoittanut itseään, ellei häntä olisi raudoitettu (pakkotila). Laillisuuden kokonaisharkintaan voi vaikuttaa lisäksi koko tapahtumaketjun alkutilanteen vakavuus. Niissä tilanteissa, joissa lailliset edellytykset täyttyvät, on käsirautojen paikalleen saaminen vaikeaa. Tekniikan oppimiseksi sitä on harjoiteltava esimerkiksi työtoverin kanssa. Mikäli raudat voidaan kaksoislukita (eivät löysty eivätkä kiristy), niin käytä tätä ominaisuutta kuljetuksen aikana. Puhdista raudat aina käytön jälkeen desinfiointiaineella tai vastaavalla varsinkin silloin, kun ne ovat tahriintuneet verestä. Huolehdi omasta suojautumisestasi vereltä myös puhdistamisen aikana. Vartiokoira on väline Tietyissä hälytys- ja piirivartiointitehtävissä voidaan käyttää vartiokoiraa apuna normaalityöskentelyssä ja voimankäyttövälineenä. Tarkan kuulo- ja hajuaistin ansiosta koira havaitsee näkymättömissä olevat henkilöt ennen vartijaa ja ehkäisee vartijaa tulemasta yllätetyksi. Yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaan vartija ei saa vartioimistehtävissä tarpeettomasti pitää mukanaan koiraa. Väliaikainen vartija ei saa pitää mukanaan koiraa. 18 Työturvallisuuskeskus

21 7 Murto-, ryöstöja vartijankutsuhälytys Murtohälytyskohteista toiset voivat olla tyypillisesti vaarallisempia kuin toiset. Tekemällä kohteille järjestelmällinen riskiluokitus, voidaan riskialttiimpiin kohteisiin mentäessä varautua tehostetuilla työturvallisuusjärjestelyillä, kuten rajoittamalla yksintyöskentelyä ja kokemattomien vartijoiden käyttöä. Kohteen riskialttiuden arviointi Kohteen tarkastamisen riskialttiutta voidaan arvioida mm. seuraavien tietojen perusteella: kohteen aikaisempien murto- tai uhkatilanteiden määrä ympäristö (syrjäinen sijainti, valaistus, muu toiminta) puutteelliset viestiyhteydet kohteen toimiala (apteekit, lääkäriasemat, aseliikkeet, räjähdevarastot, pankit, kultasepänliikkeet). Kohteeseen saavuttaessa Sinun on vartijana oltava tietoinen kohteen riskialttiudesta (mahdollinen riskiluokitus ja sen peruste). Ota kuitenkin aina vakavasti myös usein turhaan hälyttävät kohteet se on hyvää harjoittelua ja tositilanne voi olla edessä milloin vain. Hanki mahdollisimman tarkat alkutiedot kohteesta ja tehtävästä. Valmistaudu tehtävään niin, että matkalla kohteeseen harkitset vaihtoehtoisia toimintamalleja. Valitse ajankohtaan ja olosuhteisiin nähden tarkoituksenmukaisin reitti. Rauhoita kohteeseen tulo, jotta voit tehdä havaintoja valoista, ajoneuvoista ja henkilöistä kohteessa ja sen läheisyydessä. Älä jätä viesti- tai suojavälineitä autoon, kun jalkaudut. Varmista itsellesi pakomahdollisuus. Älä mene yksin sisälle, jos tekijät ovat sisällä. Älä mene sisälle rikotusta ikkunasta tai ovilasista. Älä käännä selkääsi kiinni otetulle. Työturvallisuuskeskus 19

22 Ryöstöhälytys voi merkitä ryöstöä Ilmoita hälytyksestä ensin poliisille. Kohteeseen lähtevän vartijan on tiedettävä, tuleeko mukaan poliisi vai toinen vartija. Lähesty kohdetta sillä mielellä, että ryöstö on todella tapahtunut ja kohteen ulkopuolella voi olla vastassa ryöstäjän apuri tai pakeneva ryöstäjä. Ryöstäjä voi olla myös sisällä kohteessa, ja tekijä on hyvin todennäköisesti aseistautunut. Jos on mahdollista, niin aja kohteen ohi tarkistaaksesi tilanteen ja jätä auto siten, ettei sitä näe ryöstöpaikalta. Mikäli havaitset tilanteen olevan meneillään, niin ilmoita siitä välittömästi edelleen. Älä edes yritä estää aseistettua ryöstäjää pakenemasta, vaan keskity havaintojen tekemiseen ryöstäjistä, mahdollisista apureista, aseesta, pakosuunnasta ja mahdollisesta pakoautosta. Kohteessa kiireellisin tehtäväsi on varmistaa, onko ketään loukkaantunut ja avun tarpeessa, sekä ilmoittaa havainnoista edelleen. Usein ryöstäjillä on pakoauto lähistöllä; mikäli turvallisen etäisyyden päästä pystyy lyhyenkin matkaa seuraamaan ryöstäjää, voi saada ratkaisevan vinkin poliisille ryöstön selvittämiseksi. Arvioi, mikä on turvallinen etäisyys mieluummin kaukana kuin liian lähellä. Poliisikin haluaa mieluummin selvittää ryöstöä, jolla on hyvä todistaja, kuin ryöstöä ja henkirikosta, joilla ei ole todistajaa. Kirjoita tuntomerkit paperille heti, kun siihen on mahdollisuus hyväkin muisti voi olla lyhyt. Mikäli kohteessa ei ole erikseen ryöstö- ja vartijankutsupainiketta, suhtaudutaan vartijankutsuhälytykseen kuten ryöstöhälytykseen. Muulloinkin on muistettava, että ryöstötilanteessa henkilökunta ei välttämättä hädissään osu oikeaan painikkeeseen. Jos havaitset ryöstön olevan käynnissä, varmista, että poliisi on tietoinen asiasta ennen omia mahdollisia toimenpiteitäsi. 20 Työturvallisuuskeskus

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa

Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa 1 (7) Toimintaohje väkivaltatilanteiden varalle Pyhtään kunnassa Yhteistyötoimikunta 23.8.2010 32 Kunnanhallitus 30.8.2010 227 2 (7) Sisällysluettelo 1.Mitä on henkinen väkivalta? 3 2.Mitä on fyysinen

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Aggressiivisen henkilön kohtaaminen

Aggressiivisen henkilön kohtaaminen Aggressiivisen henkilön kohtaaminen Yleinen toimintamalli Työpaikan turvallisuus turvallisuusohjeita työnantajan muistilista uhkaavaan tilanteeseen varustautuminen hankalan tilanteen tunnistaminen vaarallisen

Lisätiedot

Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä

Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä Ennaltaehkäisy väkivaltariskien hallinnassa työssä Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Turvallisuusmessut 2012, Tampere Timo Suurnäkki Työväkivallalla tarkoitetaan asiakkaiden

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta työpaikalla

Työsuojelutoiminta työpaikalla Työsuojelutoiminta työpaikalla Työsuojelun tavoitteena on taata turvalliset ja terveelliset työolot ja tukea työntekijöiden työkyvyn ylläpitämistä. Työsuojelu on jatkuva prosessi, jossa työympäristön tilaa

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari

Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Suuntaviivoja työväkivallan ja häirinnän torjuntaan -seminaari Seminaarin järjestäjät: Työturvallisuuskeskus ja Työterveyslaitos Turvallisuusmessut 2012, Tampere Seminaarin avaus Bjarne Andersson, KT Kuntatyönantajat

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTA- TILANTEITA VARTEN

TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTA- TILANTEITA VARTEN TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTA- TILANTEITA VARTEN Hyväksytty kaupunginhallituksessa 11.12.2012 239 TOIMINTAMALLI TYÖPAIKKAVÄKIVALTATILANTEITA VARTEN YLEISTÄ Kaupungin työpaikoilla voi ilmetä asiakkaiden

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi

Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Reilun Pelin työkalupakki: Epäasiallinen käyttäytyminen puheeksi Tavoitteet Tämä diaesitys auttaa epäasiallisen käyttäytymisen puheeksi ottamisessa työpaikalla. Tavoitteena on luoda yhteinen näkemys siitä,

Lisätiedot

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA KÄRSÄMÄEN KUNTA TYÖSUOJELUTOIMIKUNTA 2015 A. YLEISTÄ Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla

Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Yhteisiä asioitahan ne työsuojeluasiat ovat! Työsuojeluvaltuutettujen ja varavaltuutettujen vaalit järjestetään määrävälein työpaikoilla Työntekijöiden oikeus turvalliseen työympäristöön ja sen kehittämiseen

Lisätiedot

N:o 781 3825. 3. Kirjallinen koe opetuksen aiheista * saavutettava vähintään 60 % enimmäispistemäärästä

N:o 781 3825. 3. Kirjallinen koe opetuksen aiheista * saavutettava vähintään 60 % enimmäispistemäärästä N:o 781 3825 Liite I YLEINEN OSA (VÄHINTÄÄN 4 TUNTIA) 1. Voimankäytön perusteet 1.1 Säännökset voimankäytöstä ja voimankäyttövälineistä * mm. rikoslaki ja laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 1.2

Lisätiedot

Turvallisesti tikkailla

Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Turvallisesti tikkailla Tämä ohje on tehty teollisuuden työpaikkojen turvallisuustyön tukemiseksi. Ohjeessa on huomioitu lainsäädännön vaatimusten lisäksi myös hyviä käytäntöjä.

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh.

Työsuojelupäällikkö Avoin puh. 04010 44060. Työsuojeluvaltuutettu Risto Vattulainen puh. 04010 44061. Yhteyshenkilö Niina Meriläinen puh. LIEKSAN KAUPUNKI TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Hoivapalvelut 10.10.2014 Yrjönhovin palvelukoti Yrjönhovin tukikeskus Partalanmäen palvelukoti Karpalon päiväkeskus Kotihoito

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon - Parempi työ

Perusasiat kuntoon - Parempi työ Perusasiat kuntoon - Parempi työ Vaarojen arvioinnilla kohti parempaa työtä 26.4.2013 Joensuu - Sokos Hotel Kimmel Teijo Ylitalo - Safety Manager Lähtökohta Suomen työturvallisuuslaki 10 Työn vaarojen

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

LIITE 1 2020/2012/4703. Mallikoekysymyksiä

LIITE 1 2020/2012/4703. Mallikoekysymyksiä LIITE 1 Mallikoekysymyksiä Koekysymyksinä voidaan käyttää myös väliaikaisen vartijan koulutukseen (LYTP 24 3 mom.) sisältyvän yleisen osan koekysymyksiä (Alvarin ylläpitämä kysymyspankki). I Yleinen osa

Lisätiedot

N:o 780 3817. Opetussisältö

N:o 780 3817. Opetussisältö N:o 780 3817 VÄLIAIKAISEN VARTIJAN KOULUTUKSEN SISÄLTÖ Liite Opetusaihe ja tunnit Opetussisältö 1. Kurssin hallinnointi/2 h 2. Turvallisuuslainsäädäntö ja koulutus/3 h 2.1 Yksityistä turvallisuusalaa koskeva

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

KERIMÄKI. Kerimäen kunta YLEISOHJEITA UHKATILANTEISIIN. Liitteeksi työsuojelun toimintaohjelmaan

KERIMÄKI. Kerimäen kunta YLEISOHJEITA UHKATILANTEISIIN. Liitteeksi työsuojelun toimintaohjelmaan Liite kunnanhallituksen 14.02.2012 pöytäkirjaan 52 sivu 98 KERIMÄKI Kerimäen kunta YLEISOHJEITA UHKATILANTEISIIN Liitteeksi työsuojelun toimintaohjelmaan Työsuojelutoimikunta 12.12.2011 16 KERIMÄEN KUNTA

Lisätiedot

Väkivalta / uhkatilanne

Väkivalta / uhkatilanne Pelastusalan uhkatilannekoulutus - kehittämistarpeet Juha Höök Paloesimies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos SPPL työturvallisuusseminaari 15.4.2015, Espoo Väkivalta / uhkatilanne Väkivalta on helppo tunnistaa,

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus

Työterveys on jokaisen oikeus. ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työterveys on jokaisen oikeus ja siitä huolehtiminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus Työter yöterveyshuoltolaki yshuoltolaki uudistui 1.1.2002 Työterveyshuoltolaki velvoittaa työnantajan järjestämään

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Mikä on työpaikkakiusaamista?

Mikä on työpaikkakiusaamista? Mikä on työpaikkakiusaamista? Työpaikkakiusaaminen = henkinen väkivalta on luonteeltaan toistuvaa säännöllistä pitkään jatkuvaa Henkistä väkivaltaa voivat harjoittaa Yksittäinen työtoveri tai työyhteisö

Lisätiedot

Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen. Sjk turvatoimija

Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen. Sjk turvatoimija Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Suomessa joutuu yli 80 000 ihmistä työpaikkaväkivallan uhriksi vuosittain. Suurin riski palvelualoilla. Väkivaltatilanne voi aiheuttaa fyysisten vammojen lisäksi pitkäkestoisia

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

Aggressiivisen potilaan kohtaaminen

Aggressiivisen potilaan kohtaaminen Aggressiivisen potilaan kohtaaminen Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 13.10 Mielenterveyshoitaja Heikki Lehtilä HOITAJIIN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Lisääntynyt kaikilla mittareilla: Kunta-alan

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITELMA Tapahtuma: Osallistujat: Taekwon-do Akatemian leiri noin 200 osallistujaa Ajankohta: 2.11.2007 4.11.2007 Tapahtumapaikka: Järjestäjä: Rajakylän koulu Taekwon-do Akatemia ry -----------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi

TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA. Sari Anetjärvi TYÖSUOJELU JA YHTEISTOIMINTA Sari Anetjärvi KIRKON YHTEISTOIMINTASOPIMUS Kirkon yhteistoimintasopimusta sovelletaan yleissopimuksena työnantajan ja henkilöstön väliseen yhteistoimintaan ja työsuojelun

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla

Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla Kiusaajana tai kiusattuna työpaikalla MaRan Marraspäivä ajankohtaista työelämän hyötytietoa Scandic Simonkenttä 19.11.2014 MaRa koulutuspalvelut Sami Nisametdin Kysymyksenasettelu Mikä on häirintää tai

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Lääkevastaavien koulutuspäivä 30.1.2013. Väkivalta- ja uhkatilanteet. Väkivalta- ja uhkatilanteet 30.1.2013

Lääkevastaavien koulutuspäivä 30.1.2013. Väkivalta- ja uhkatilanteet. Väkivalta- ja uhkatilanteet 30.1.2013 Lääkevastaavien koulutuspäivä 30.1.2013 Lääkkeiden jakohuoneen turvallisuuteen vaikuttavat tekijät Lasse Kylén Turvallisuuspäällikkö Väkivalta- ja uhkatilanteet Työskentely yksin varsinkin ilta-ja yöaikaan

Lisätiedot

*Mitkä tekijät voivat vaarantaa

*Mitkä tekijät voivat vaarantaa * *Mitkä tekijät voivat vaarantaa työpisteesi turvallisuuden: *Palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvät tekijät *Aggressiivisen asiakkaan käytös *Työkoneen tai laitteen käyttö (teollisuus) *Huono ergonomia

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1 (5) TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1. Suosituksen tausta EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi Työsuojeluiltapäivä Pori, 14.3.2013 Jan Schugk Ylilääkäri Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työtapaturmien lukumäärä taas kasvussa Vaaran ja riskin käsitteet

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ASIAKASPALVELU ASPA 30 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Asiakaspalvelu, 30 osp Ammattitaitovaatimukset o huolehtii työympäristöstä o valmistautuu palvelutilanteisiin

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Teoksen kirjoittajat toimivat Poliisiammattikorkeakoulussa turvallisuusalan opetus- ja asiantuntijatehtävissä.

Teoksen kirjoittajat toimivat Poliisiammattikorkeakoulussa turvallisuusalan opetus- ja asiantuntijatehtävissä. SATU RANTAESKOLA JARI HYYTI JAAKKO KAUPPILA MARI KOSKELAINEN Teoksen kirjoittajat toimivat Poliisiammattikorkeakoulussa turvallisuusalan opetus- ja asiantuntijatehtävissä. Poliisiammattikorkeakoulun koulutustarjontaan

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014

TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014 Annaleena Rita ja Pertti Hautala 3.12.2013 2 SISÄLTÖ 1. Rautjärven kunnan toiminta-ajatus... 3 2. Työsuojelun toiminta-ajatus... 3 3. Rautjärven kunnan työsuojelun toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Työssä muistaminen -kysymyssarja

Työssä muistaminen -kysymyssarja Työssä muistaminen -kysymyssarja Kysymyssarja sopii apuvälineeksi muistinsa ja keskittymisensä toiminnasta huolestuneen potilaan tarkempaan haastatteluun. Kysely antaa potilaalle tilaisuuden kuvata tarkentaen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

HENKILÖ- TURVALLISUUS JOHDANTO

HENKILÖ- TURVALLISUUS JOHDANTO JOHDANTO Henkilöturvallisuudella tarkoitetaan organisaation henkilöstön työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin kohdistuvien riskien hallintaa. Henkilöitä koskeva yritysturvallisuuden käsitemaailma jakautuu

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Oppilaitoksen kriisivalmius

Oppilaitoksen kriisivalmius 1 Hyväksytty 16.6.2011 Oppilaitoksen kriisivalmius Oppilaitoksen opiskelijat ja henkilökunta voivat joutua äkilliseen onnettomuuteen tai uhkaavaan tilanteeseen, joko oppilaitoksessa tai sen ulkopuolella.

Lisätiedot