Sisällys Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2014

2 Sisällys 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnan hallinto-organisaatio Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Lautakunnat Osastojen organisaatiokaaviot Ilomantsin kunnan tilivelvolliset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase Konsernin tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Kunnan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen ja ympäristölautakunta Hallintokuntien tuotot, kulut ja netto Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase Tilinpäätöksen liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkinnät Luettelo kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 141

3 1 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2014 kevät ja kesäaika on ollut kuntakentällä muutokseen varautumista ja lausuntojen antamisen aikaa. Ilomantsin kunta muiden kuntien ohella on ottanut kantaa useaan kertaan kuntien rakenneuudistukseen, kuntalain kokonaisuudistukseen, valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen ja syksyn mittaan useampaankin kertaan sosiaali- ja terveyden huollon kokonaisuudistukseen sekä lukiolain uudistamiseen. Kuntia koskettavista uudistuksista vain kuntalaki tuli eduskunnassa hyväksyä. Hallitusohjelman mukaisesti kuntasektorille laadittiin kahden miljardin euron tasapainottamisohjelma, samalla hallitus on luvannut vähentää miljardilla kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Niitä ei syntynyt vielä kesän kehysriihessäkään, mutta samanaikaisesti kunnille oli tulossa uusia tehtäviä ja velvoitteita vuosina 2014 ja Merkittävin niistä on voimaan tullut työmarkkinatukiuudistus , minkä vaikutus Ilomantsin kunnalle tullee olemaan noin :n lisämenot. Kehysriihessä sovitut valtionosuusleikkaukset kiristävät kuntien talouksia, talouden kohentaminen jää lähes kokonaan veronkorotusten varaan. Ilomantsissa kevään aikana valmisteltiin kaksi merkittävää tapahtumaa, joissa kunta oli keskeisesti mukana; Ilomantsin taistelujen päättyminen 70 -vuotisjuhlat ja siihen liittyvänä Kainuun Prikaatin Jääkäripataljoonan vala sekä Karhu mielessä karhun veiston MM-kilpailut. Molemmat tapahtumat saavuttivat suuren suosion. Karhu mielessä tapahtuman pääorganisaattori oli Maaseudun Sivistysliiton Puusta pitkään hanke. Ilomantsin taistelujen päättymisen juhlallisuuksien päätoteuttajina olivat kunnan lisäksi 14. Divisioonan perinneyhdistys, Ratsumieskilta, Joensuun Eskadroona, 21. Prikaatin perinneyhdistys, Karjalan Poikien Kilta, Ilomantsin rajakilta, Ilomantsin Reserviläiset ry, Pohjois-Karjalan aluetoimisto, Pohjois-Karjalan rajavartiosto, Rajasotilaskotiyhdistys ja Joensuun Ilmasilta. Juhlapuhujana oli kenraali Ari Puheloinen ja valtiovallan tervehdyksen toi Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Elinkeinojen kehittämisen puolella kunta, Ilomantsin Lämpö Oy ja Vapon pellettitehdas saivat neuvoteltua sopimuksen, jonka mukaisesti pellettitehdas käynnistyi uudestaan ja tuottaa nyt uusitun sopimuksen mukaisesti lämpöä kaukoverkkoasiakkaille mm. Ilomantsin kunnan eri laitoksiin. Merkittävä askel mustankiven jalostamiseen paikkakunnalla toteutui, kun Ilomantsin Kivituote Oy käynnisti kesän alussa tuotantohallin rakentamisen teollisuusalueelle ja vuoden 2015 alussa yritys aloitti tuotannon. Myös viskimöhallin rakentaminen kielii hyvästä jatkumosta viinien, kuohuvien ja väkevien valmistuksesta paikkakunnalla. Uudistettuun hallintosääntöön otetusta riskien hallinnasta kunnanhallitus on antanut ohjeen. Johtavien viranhaltijoiden ja lautakuntien tehtävänä on valvoa sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan toimeenpanoa.

4 2 Taloudellinen kehitys Ilomantsin kunnan talousarvio hyväksyttiin vuodelle 2014 vajaat alijäämäiseksi. Tilikauden tulos oli noin miljoonan verran talousarvioon merkittyä parempi eli Kaikilla hallintokunnilla toimintakulujen hallinta oli hyvää luokkaa, suurin noin ylitys oli tekninen ja ympäristölautakunnassa. Siellä ylittyivät myös vuokratulot, joten talous säilyi tasapainossa. Sivistystoimen tulot ovat ylittyneet noin budjetoidusta. Merkittävin hyvään tulokseen johtanut seikka on verotulojen kasvu noin suuremmaksi kuin arvioitiin Ilomantsin kunnan verotilitysten määrä yhteensä Veroja on kertynyt enemmän kuin vuonna Valtionosuudet jäivät noin ennusteesta. Niiden kokonaismäärä Investointiosaan merkitty kehitysvammaisten asuntolan, Vekkulin, rahavaraus, siirtyi kokonaan seuraaville vuosille. Hanke pääsee alkamaan keväällä Kunnan suurin hankekokonaisuus on laajakaistaverkon rakentaminen koko Ilomantsin kunnan alueelle. Verkosta on rakennettu 70 %, vuoden 2014 päättyessä liittymiä oli käytössä 251. Hanketta toteuttava kunnan kokonaan omistama verkkoyhtiö Ilonet Oy on tehnyt noin 1000 liittyjän kanssa liittyjäsopimuksen. Markku Lappalainen kunnanjohtaja

5 3 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Ilomantsin kunnan hallinto-organisaatio Kunnanvaltuusto 2014 Valtuustopaikat, kaikkiaan 27 jakaantuvat puolueittain seuraavasti: Suomen Keskusta 12 Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue 8 Kansallinen Kokoomus 2 Perussuomalaiset 4 Vasemmistoliitto 1 Yhteensä 27

6 Kunnanvaltuusto 2014 puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Kunnanvaltuuston muut jäsenet: Hoskonen Hannu metsätalousinsinööri Korhonen Pekka mittamies Maksimainen Teuvo maanviljelijä Kesk. SDP Kesk. Hassinen Heidi palvelukoordinaattori Kok. Hiltunen Hilkka talouspäällikkö Kesk. Ikonen Kyösti maanviljelijä Kesk. Junnilainen Pekka kirvesmies SDP Jyrkönen Kauko liikennöitsijä Kesk. Kettunen Jari linja-autonkuljettaja PS Kontturi Reijo maanviljelijä Kesk. Lautanen Antti yrittäjä PS Mononen Liisa yrittäjä Kesk. Mäkinen Asko ylirajavartija evp. Kok. Männynsalo Kati, saakka vs. vastaava ohjaaja SDP Nuutinen Petri lähihoitaja SDP Pesonen Tanja nuoriso-ohjaaja Kesk. Pesonen Tarmo eläkeläinen PS Piippo Eila maaseutuyrittäjä Kesk. Piitulainen Juha kirvesmies VAS Puhakka Jari maanviljelijä Kesk. Purmonen Mika tiiminvetäjä, pääluottamusmies PS Puruskainen-Saarelainen Anna terveydenhoitaja SDP Tiittanen Hannu sähköasentaja SDP Turunen Kari, lähtien laitosmies SDP Turunen Tuula keittäjä SDP Tykkyläinen Tapio operaattori SDP Urjanheimo Hannu yrittäjä, psykiatrinen sairaanhoitaja Kesk. Vartiainen Sari lastentarhanopettaja Kesk. Pöytäkirjanpitäjänä toimi hallintojohtaja Hilkka Ikonen. Valtuusto piti vuoden 2014 aikana 5 kokousta ja 4 valtuustoseminaaria. Kokouksiin käytettiin yhteensä 9 h 13 min. Kokouksien kesto keskiarvoisesti oli 1 h 50 min. Asiakohtia 51.

7 Kunnanhallitus puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Männynsalo Kati vs. vastaava ohjaaja, 29.9.saakka Hiltunen Hilkka talouspäällikkö, lähtien Hiltunen Hilkka talouspäällikkö, saakka Tykkyläinen Tapio operaattori, lähtien Purmonen Mika tiiminvetäjä, pääluottamusmies SDP Kesk. Kesk. SDP PS Kunnanhallituksen muut jäsenet: Hassinen Heidi Puhakka Jari Turunen Kari lähtien Turunen Tuula Urjanheimo Hannu Vartiainen Sari palvelukoordinaattori maanviljelijä laitosmies keittäjä yrittäjä, psykiatrinen sairaanhoitaja lastentarhanopettaja Kok. Kesk. SDP SDP Kesk. Kesk. Esittelijänä toimi kunnanjohtaja Markku Lappalainen ja pöytäkirjanpitäjänä hallintojohtaja Hilkka Ikonen. Kokouksia oli vuonna 2014 yhteensä 18 (sis. 4 salaista kokousta). Kokouksiin käytettiin aikaa 36 h 35 min. Kokouksien kestoaika ka. oli 2 h 2 min. Julkisia asiakohtia 230 kpl ja salaisia 15 kpl Lautakunnat Keskusvaalilautakunta puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut jäsenet: Karvinen Erja Mielonen Kalevi Vanhanen Taisto Lyhykäinen Kaija asukasasiamies, eläkeläinen Hassinen Taisto eläkeläinen osastosihteeri yrittäjä eläkeläinen

8 6 Esittelijänä toimi Kaija Lyhykäinen ja pöytäkirjanpitäjänä Eija Liimatta. Kokouksia oli vuonna 2014 yhteensä 3 kpl. Kokouksiin käytettiin 5 h 15 min aikaa. Kokouksien kesto ka. oli 1 h 45 min. Asiakohtia 15. Perusturvalautakunta puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut jäsenet: Haapsaari Tuula Jeskanen Silja Kettunen Jari Koivuniemi-Piipponen Sinikka Piitulainen Juha Puhakka Olli Tuupainen Airi Kontturi Reijo maanviljelijä Nuutinen Petri lähihoitaja yrittäjä eläkeläinen linja-autonkuljettaja kirvesmies tullitarkastaja/eläkkeellä yrittäjä Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimi perusturvajohtaja Esko Oikarinen. Kokouksessa viranhaltijoista on läsnä johtava lääkäri. Kunnanhallituksen edustajana Sari Vartiainen. Kokouksia oli vuonna 2014 yhteensä 10 kpl. Kokouksiin käytettiin aikaa 21 h 13 min. Kokouksien kestoaika oli 2 h 8 min. Julkisia asiakohtia 131 kpl. Salaisia kokouksia oli 3 kpl, joissa asiakohtia 11. Kokousiin käytettiin aikaa 16 min, ka 5,3 min. Sivistyslautakunta puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut jäsenet: Haaranen Arto Ikonen Risto Kettunen Helvi Koivuniemi Arvi Lipsanen Satu Puruskainen-Saarelainen Anna Salo Aleksi Turunen Tuula keittäjä Kärnä Seppo eläkeläinen, kapteeni evp maanviljelijä maansiirtokoneen kuljettaja vientisihteeri, nyk. toimistosihteeri eläkeläinen, ent. ylikonstaapeli sairaanhoitaja terveydenhoitaja geologi Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimi sivistysjohtaja Marjut Ahokas. Kunnanhallituksen edustajana Hannu Urjanheimo. Kokouksia oli vuonna 2014 yhteensä 11. Kokouksiin käytettiin aikaa 26 h 10 min. Kokouksien kestoaika oli 2 h 23 min. Julkisia asiakohtia 145 kpl ja salaisia asiakohtia 21 kpl.

9 7 Tarkastuslautakunta puheenjohtaja varapuheenjohtajat Muut jäsenet: Määttänen Toivo Möller Sirpa Ronkainen Keijo saakka Kymäläinen Pekka lähtien Pimperi Irma saakka Räty Arja lähtien Vanhanen Taisto Mononen Liisa yrittäjä Kettunen Jari linja-autonkuljettaja eläkeläinen yrittäjä ohjaaja eläkeläinen lastenhoitaja/laborantti elektroniikka kokoonpanija eläkeläinen Esittelijänä toimi puheenjohtaja Liisa Mononen ja pöytäkirjanpitäjänä toimistosihteeri Minna Kontturi. Kokouksia oli vuonna 2014 yhteensä 10 kpl. Kokouksiin käytettiin aikaa 42 h 22 min. Kokouksien kestoaika oli 4 h 14 min. Asiakohtia 76. Tekninen ja ympäristölautakunta puheenjohtaja varapuheenjohtaja Muut jäsenet: Huikuri Eija saakka Hassinen Arja lähtien Ihalainen Heimo Ihanus Aili Junnilainen Pekka Jyrkönen Kauko Lautanen Antti Pesonen Tanja Piippo Eila maaseutuyrittäjä Hannu Tiittanen sähköasentaja yrittäjä eläkeläinen kirvesmies linja-autoliikennöitsijä yrittäjä nuoriso-ohjaaja Esittelijänä ja pöytäkirjanpitäjänä toimivat tekninen johtaja Olli Summala ja ympäristösihteeri Esko Pirinen (ympäristöasiat). Kunnanhallituksen edustajana Tapio Tykkyläinen. Kokouksia oli vuonna 2014 yhteensä 11 kpl. Kokouksiin käytettiin aikaa 17 h 15 min. Kokouksien kestoaika oli n. 1h 56 min. Asiakohtia 133.

10 Osastojen organisaatiokaaviot TALOUS- JA HALLINTO-OSASTO Hallintojohtaja 1. HALLINTO-, TALOUS- JA LASKENTAPALVELUT hallintojohtaja Luottamushenkilöhallinto Yleishallinto 2. RUOKAHUOLTOPALVELUT ruokapalveluesimies Koulujen ja laitosten ruokahuolto Koteihin annettavat ruokapalvelut Kirjanpito Henkilöstöpalvelut palkanlaskenta henkilöstöhallinta työhyvinvointi työterveyspalvelut työsuojelu 3. TIETOTEKNIIKKAPALVELUT hallintojohtaja Atk-palvelujen hankinta Atk-hankintapalvelut Työllistämispalvelut palkkaperusteiset työllistetyt koululaisten kesätyöt työllistymispalvelukeskus työllistämishankkeet 4. MAASEUPALVELUT hallintojohtaja kylätoimintapalvelut maaseutuyritysten tukipalvelut kyläkoulujen ulkoilualuetuki jäähilepalvelut

11 9 SIVISTYSOSASTO sivistysjohtaja VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSPALVELUT sivistysjohtaja VAPAA-AIKAPALVELUT sivistysjohtaja Päivähoito ja koululaisten iltapäivätoiminta päivähoidon johtaja Perusopetus rehtori apulaisrehtori koulunjohtajat Lukio-opetus lukion rehtori vararehtori Kansalaisopistopalvelut kansalaisopiston rehtori Kirjasto- ja kulttuuripalvelut kirjastotoimenjohtaja Liikuntapalvelut liikuntasihteeri Nuorisopalvelut sivistysjohtaja Musiikkiopisto

12 10 PERUSTURVAOSASTO perusturvajohtaja YLEISPALVELUT perusturvajohtaja Hallinto perusturvajohtaja SOSIAALIPALVELUT perusturvajohtaja Sosiaalityö ja sosiaalityön erityispalvelut vastaava sosiaalityöntekijä TERVEYSPALVELUT johtava lääkäri hoito- ja hoivatyönjohtaja Vastaanottotoiminta osastonhoitaja Ehkäisevän työn palvelut terveydenhoitaja Vuodeosastot osastonhoitaja Vanhusten ja vammaisten sosiaalityö vastaava sosiaalityöntekijä Kehitysvammahuolto perusturvajohtaja VANHUSPALVELUT hoito- ja hoivatyönjohtaja Hammashuolto johtava lääkäri Huoltopalvelut osastonhoitaja Erikoissairaanhoito ja muut ostopalvelut johtava lääkäri Kotiin annettavat palvelut kotihoidonohjaaja Vanhusten asumispalvelut ja päivätoiminta hoito- ja hoivatyönjohtaja

13 11 TEKNINEN OSASTO tekninen johtaja HALLINTO JA MAANKÄYTTÖ tekninen johtaja Tekno-tiimi Rakennusvalvonta Asuntotoimi Ympäristösuojelu TOIMITILAT toimitilaesimies KiiKu-tiimi Siivoustiimi KUNTATEKNIIKKA kuntatekniikan esimies Konera-tiimi VesVie-tiimi

14 Ilomantsin kunnan tilivelvolliset Tilivelvollisia Ilomantsin kunnassa ovat toimielinten jäsenet sekä suoraan niiden alaisena toimivat johtavat viranhaltijat seuraavasti: Toimielin Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Perusturvalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen ja ympäristölautakunta Viranhaltija Tarkastuslautakunta Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Ruokapalveluesimies Perusturvajohtaja Johtava lääkäri Hoito- ja hoivatyönjohtaja Vastaava sosiaalityöntekijä Sivistysjohtaja Tekninen johtaja 1.3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleisellä tasolla heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd euroa. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. Kunnat ovat toteuttaneet julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja vähennettiin noin 400 miljoonalla eurolla ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla. Toimintojen tehostaminen parantaa tulosta ja hillitsee hieman veronkorotuksia. Ikääntyminen lisää kuitenkin yhä palvelujen kysyntää, ja samalla lisätään kuntien vastuuta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömistä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Ilomantsin kunnassa on sekä negatiivista että positiivista kehitystä. Väestömäärän vähentyminen 110 henkilöllä merkitsee prosentuaalisesti 2 % vähennystä eli Pohjois-Karjalan kunnista suhteellisesti kaikkein suurin pudotus.

15 13 Sen sijaan paikkakunnan ja kunnan taloudellinen kehitys on ollut suotuisa. Elinkeinoelämän vireydestä kertovat yritysmäärän netto kasvu 9 yrityksellä, yritystoimintaan tulevien tilojen uudis- ja saneerausrakentaminen, sekä yhteisöveron tuottojen kasvu noin :lla Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Merkittäviä muutoksia kunnan toiminnassa ei asetettu tavoitteeksi eikä niitä tapahtunut. Muutoksia sen sijaan on toteutettava, keskeinen niistä palvelurakenteen muuttaminen väestöä vastaavaksi. Kuntalain velvoitteisiin, mm. yhtiöittämisiin, kunnan on lähiaikoina otettava kantaa. Henkikirjoitetun väestön muutokset vuosina lukumäärä Muutos % Ikärakenne prosentteina 0-14 v v 65 v , , , ,3 27,7 64,4 7, ,5 21,2 67,9 10, ,9 17,5 69,1 13, ,6 17,2 68,2 14, ,5 17,9 65,2 16, ,1 18,2 62,2 19, ,9 15,9 61,7 22, ,7 12,4 61,3 26, ,7 12,3 60,9 26, ,7 11,9 61,0 27, ,4 11,6 61,7 26, ,5 11,3 61,2 27, ,3 10,8 60,3 28, ,8 10,7 60,3 29, ,4-1,3-2,0 10,6 10,3 9,2 58,1 57,1 55,0 31,3 32,6 35,8

16 14 Suurimmat työnantajat (31.12.) Työnantaja Ilomantsin kunta Endomines Oy, Hattuvaara MFG Components Oy (Kesla Oy) Rajavartiosto Arskan kone Hyvinvointikeskus Toivonlahti Metsä- ja maansiirto Kastinen Oy Metsähallitus Karjalan Rakentajat Ilomantsin ev.lut.srk Pentin Paja 10 Hassinen Veljekset Oy 10 Enerke Oy 10 Pohjolan Purkutyö Työllisyys Ilomantsin kunnassa työttömyysaste on ollut vuoden 2013 lopussa 18,5 %. Työttömiä on ollut yhteensä 425 henkilöä, joista miehiä 257 ja naisia 168. Työttömänä oli 7 alle 20-vuotiasta henkilöä. Alle 25-vuotiaita oli työttömänä yhteensä 33 henkilöä. Koko työvoima Ilomantsissa on ollut vuoden lopussa 2298 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä on vuoden lopussa 81 henkilöä. Joulukuun 2014 lopussa Pohjois-Karjalan työvoimasta työttömiä oli 17,5 %. ELYkeskusalueista korkein työttömyysaste, 19,1%, oli Kainuussa. Keski-Suomen työttömyysaste oli 17,9 % ja Lapin 17,3 %. Vain Pohjanmaalla työttömien osuus työvoimasta oli alle 10 %. Koko maassa työnvälitystilastosta laskettu työttömien osuus työvoimasta oli 13,9 %. Ilomantsissa joulukuun lopussa oli työvoimasta työttömiä 18,3 %. Työttömien määrä on tammikuusta (403 henkilöstä) laskenut 105 henkilöllä elokuulle saakka. Työttömien määrä on lisääntynyt loppuvuodesta. Työttömiä oli vuoden lopussa 409 henkilöä. Edelliseen joulukuuhun verrattuna työttömien määrä on vähentynyt 26 henkilöllä. Työttömänä oli vuoden lopussa 409 henkilöä, joista miehiä 269 ja naisia 140. Alle 20-vuotiaita oli työttömänä 10 ja alle 25-vuotiaita oli työttömänä 32 henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiä oli yhteensä 84. Ilomantsin kunnan työvoima oli joulukuun lopussa 2240 henkilöä. Kunta on työllistänyt 1,4 % (edellisenä vuonna 1,5 %) työvoimasta.

17 Kunnan henkilöstö Kunnanvaltuusto on hyväksynyt henkilöstöä koskevat pitkän aikavälin tavoitteet, vuoteen 2016 mennessä. Tavoitteeseen pyritään vuosittain nostamalla nykyistä tasoa. Tavoitteena on, että 1. sairauspoissaolot työntekijää kohden ovat alle 10 pv. Vuonna 2014 sairauspoissaolot on työntekijää kohden 9,6 työpäivää (8,2 kalenteripäivää), joten tavoite on toteutunut. 2. työhyvinvointikyselyn tulos on vähintään hyvä. Kyselyn tulos on hyvä, joten tavoite on toteutunut. 3. kehityskeskustelut käydään koko henkilökunnan kanssa kahden vuoden aikana. Kaikki hallintokunnat ovat käyneet kehityskeskustelut vuoden 2013 aikana. Tavoite on toteutunut. 4. kunta palkitsee enemmän kuin kaksi ryhmää ja enemmän kuin 10 henkilöä. Ansioista vuodelta 2014 on palkittu 9 henkilöä ja palveluvuosista 38 henkilöä, joten tavoite on toteutunut. Tiimejä/ ryhmiä ei ole arvioitu. 5. täydennyskoulutuspäiviä on enemmän kuin yksi päivä työntekijää kohti. Koulutuspäiviä työntekijää kohti oli 0,94 työpäivää, joten tavoite ei ole toteutunut. Henkilöstö määrä vuosina : Osasto Vakinaiset Sijaiset Määräaik. Työllistetyt Yhteensä Talous- ja hallinto Perusturva Sivistys Tekninen YHTEENSÄ Kunnassa laaditaan erillinen henkilöstöraportti Ympäristötekijät Ympäristöriskit kunnan toiminnassa Ilomantsin kunnan toimintoihin liittyvät ympäristöriskit voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään; fyysiset riskit ja resurssiriskit. Suoranaiset fyysiset riskit toiminnoissa liittyvät pääosin vesihuoltolaitoksen toimiin ja siellä eritoten vanhenevan infrastruktuurin mukanaan tuomiin riskeihin. Jätevedenpuhdistamo itsessään on edelleen siinä määrin huolella seurattu ja monin tavoin riskikartoitettu kohde, että se ei kuitenkaan muodosta ympäristön kannalta mainittavaa riskiä. Vesihuoltoon ja muuhun tekniseen toimintaan liittyvät inhimillisen toiminnan osa-alueet vähenevine henkilöstöresursseineen muodostavat riskitekijän, joka konkretisoituessaan saattaa aiheuttaa paikallisesti merkittäviäkin ympäristövahinkoja. Vesihuoltolaitos on vuoden 2014

18 16 aikana edelleen saneerannut linjojaan, miltä osin riskit sillä osa-alueella ovat pienenemään päin. 2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan. Hallintosäännön kohdan 13 mukaan kunnanhallitus vastaa riskien hallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta, päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta sekä kunnalle annettavien vakuuksien hyväksymisestä. Kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen viranhaltijoille. Toimintakertomuksessa tulee antaa tietoja olennaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä asioista, joista ei ole annettu muutoin tietoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Lauta- ja johtokunnilla on velvollisuus valvoa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanoa. Johtavien viranhaltijoiden velvollisuus on toimeenpanna sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa vastuualueillaan ja raportoida kirjallisesti lautakunnalle ja kunnanhallitukselle. Sisäisen valvonnan toimivuudesta vastaa koko kunnan tasolla kunnanhallitus, joka määrittelee tilivelvolliset viranhaltijat, joilla on erityinen vastuu sisäisen valvonnan rakenteiden luomisesta ja valvonnan jatkuvasta ylläpidosta johtamansa toiminnan osalta. Kunnan ylin johto (konsernijohto) vastaa edellytysten luomisesta toimivalle sisäiselle valvonnalle. Päävastuualueiden johdon vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen. Tulosalueiden johdon vastuulla on sisäisen valvonnan järjestäminen ja hoitaminen ennen kaikkea henkilöriskien ja omaisuuden vahinkoriskien osalta. Kunnassa on noudatettu voimassa olevaa lainsäädäntöä ja hyvää hallintotapaa. Kunnanvaltuuston ja muiden hallintokuntien päätöksistä on tehty vähän valituksia. Valituksista tulleissa oikeuspäätöksissä vaatimukset ovat pääasiassa tulleet hylätyiksi. Tavoitteiden toteutumista on seurattu talouden seurannan yhteydessä. Hallintokunnat ovat seuranneet taloutta taloushallinnon ohjelmien avulla kuukausittain. Myös lautakunnille on annettu taloustiedot kuukausittain. Tarkempi talousarvion ja tavoitteiden seuranta on tehty elokuulla, jossa on arvioitu myös loppuvuoden toteutumaa. Valtuuston asettamat tavoitteet ovat keskeisiltä osiltaan toteutuneet. Riskien arviointi koko kunnan osalta on tehty yhdessä johtoryhmässä käyttäen apuna kuntaliiton riskienarviointilomaketta, jossa on kuvattu riskit ja arvioitu niiden vaikutus ja todennäköisyys sekä vastuuhenkilöt. Seuraavassa on arviot suurimmista riskeistä (vaikutus- ja todennäköisyyspisteet yhteensä) ja muut keskeiset johtopäätökset kohteittain:

19 17 1. Toimintaympäristö (sisäinen ja ulkoinen) ja toiminnan organisointi - Muutosten toteuttaminen palvelujen järjestämisessä oman strategian ja valtion toimenpiteiden mukaisesti on ollut viime vuonna ollut tempoilevaa ja vaikeaa. - Tehtävien häiriöttömään toimintaan eri toimialoilla odottamattomien tapahtumien vaikutuksesta on pyritty päivittämällä viime vuonna kunnan valmiussuunnitelmat ja osallistumalla järjestettyihin harjoituksiin. - Pääasiassa säännöt, ohjeet, vastuut ja tehtävät sekä konsernivalvonta ovat kunnassa kunnossa ja ajan tasalla. 2. Suunnittelu- ja seurantajärjestelmät - Strategian tavoitteita ja päämääriä seurataan osavuosikatsauksessa ja tilinpäätöksen yhteydessä ja kustannusseurantaa kuukausittain. - Tavoitteiden toteutumista uhkaavat riskit ovat tunnistettavissa, mutta osaan niistä kunta ei voi itse vaikuttaa. Kunnassa pyritään parempaan ennakoitiin ja seurannan tehostamiseen. - Talouteen liittyvät asiat johtamisessa kuin myös toteuttamisessa on viime vuosina parantunut huomattavasti ohjeistuksen ja uusien ohjelmien hyödyntämisen kautta. 3. Päätöksenteko - Päätöksentekoprosessi ja delegointi sekä otto-oikeusasiat ovat kunnossa. Vaikutusten arviointia otetaan kunnassa käyttöön määrätietoisesti vähitellen. Toimenpiteenä on koulutus ja harjaantuminen. - Kunnan luottamushenkilöt käyttävät sähköistä kokoushallintaa ja heillä on käytössään ajanmukaiset ipadit. Laajakaistayhteyksien rakentaminen parantaa kunnan alueella tietoliikenneyhteyksiä merkittävästi. 4. Henkilöstö - Kaikille työntekijöille ei kunnassa ole varahenkilöä. Varahenkilöjärjestelmää kehitetään tulevana vuonna. Yhteisten tietojärjestelmien käytön kautta varahenkilöitä voimme saada Pohjois-Karjalan muista kunnista. - Henkilöstön riittävyys ja saatavuus ovat muutamaa tehtävää lukuun ottamatta ohjeiden ja strategioiden mukaisella tasolla. - Henkilöstön työhyvinvoinnista, turvallisuudesta, perehdyttämisestä sekä työterveyshuollosta huolehditaan voimassa olevien käytäntöjen mukaisesti. 5. Tietojärjestelmät - Tietoturva-asiakirjat on päivitetty ja valmistellaan päätettäväksi vuoden 2015 alussa. - Kunnan tietojärjestelmät, laitteet ja muut ict-palvelut hankitaan ostopalveluna yhdessä Pohjois-Karjalan kuntien kanssa omalta yhtiöltä (Pohjois-Karjalan Tietotekniikka Oy:ltä). Yhtiö vastaa tietojärjestelmien ajantasaisuudesta. Tietoturvallisuus ja käyttöoikeuksien ylläpito on ao. osastolla. Ohjeistus ja lomakkeet ovat kunnossa. Tietotekniset laitteet tilataan myös em. yhtiön kautta. Tietohallinnossa on jatkettu yhteisten ohjelmien käyttöönottoa ja yhtäaikaista päivittämistä, sekä yhtäläistetty toimintatapoja ja käytäntöjä. 6. Talous - Kunnan talous on strategisen tavoitteen mukaisesti tasapainossa. - Lainamäärä on kasvanut erityisesti konsernitasolla ja kasvaa edelleen suurten investointien takia. Rahoituksessa riskinä ovat valtion toimenpiteet.

20 18 - Taloudelliset vastuut ovat selvät. Hallintokunnat vastaavat omista palvelutuotannostaan ja hankinnoistaan. Valtionosuudet (ns. lisärahoitukset) haetaan kunnassa asianmukaisesti. - Talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit on tarkastettu viime vuonna ja ovat kunnossa. Sijaisjärjestelyissä on vielä kehitettävää. Hajautettujen prosessien henkilöstön perehdyttämistä jatketaan. - Kassojen osalta sekä palkkakirjanpidossa tehdään pistokokeita ja tarkistuksia. 7. Hankinnat - Joensuun hankintatoimi kilpailuttaa kunnan tavara- ja palveluhankinnat hallintokunnan hyväksymiä vaatimuksia ja valintakriteereitä käyttäen. - Hankintaohjeet ovat kunnossa. - Vuoden 2015 alusta aloitettiin myös pienhankintojen kilpailuttaminen sähköisesti. Koulutusta annetaan kunnan toimijoille kuin myös paikallisille yrittäjille. 8. Sopimukset ja projektit - Hankintatoimi tekee hankintasopimukset voimassa olevien säännösten ja kilpailutusasiakirjojen mukaisesti keskitetysti. Optioiden käytöstä tehdään eri päätökset. - Kunnalla on käytössä Dynastyn sopimushallinta. Kaikki sopimukset eivät ole järjestelmässä. Kunnan eri hallintokuntien sopimusten sisällöissä ja säilyttämisessä on kehitettävää. - Kunnanhallitus on antanut täytäntöönpano-ohjeiden mukana myös omat projektiohjeet. Projektien toimintaa seurataan talousarvion seurannan yhteydessä. 9. Omaisuus - Omaisuuden hoidon osalta kunnanhallitus on määritellyt turvatasot. Kunnanhallitus ostaa vakuutusmeklaripalvelut Novum Oy:lta, joka on kilpailuttanut koko kuntakonsernin vakuutukset. - Kiinteistöjen kuntoarviot tehdään aina ennen kunnossapitokorjauksia. - Kulunvalvonta niissä kiinteistöissä, joissa siihen on tarve, on kunnossa. - Investointisuunnitelmaa päivitetään vuosittain ja se pyritään pitämään ajan tasalla. - Omaisuuden valvonta/ inventoinnit tarkastellaan normaalisti vuosittain.

21 19 3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 3.1. Tuloslaskelma (Ulkoinen) TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT MUUT HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE VEROTULOT VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT VUOSIKATE POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT TILIKAUDEN TULOS POISTOERON MUUTOS TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 17,4 18,6 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate euroa/asukas Asukasmäärä

22 Rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,67 Tulorahoituksen korjauserät , , , ,44 Investointien rahavirta Investointimenot , ,78 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,00 Investointien rahavirta , ,78 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,34 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset ,00 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,96 Lainakannan muutokset yhteensä , , , ,96 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,59 Vaihto-omaisuuden muutos , ,63 Saamisten muutos , ,22 Korottomien velkojen muutos , , , ,69 Rahoituksen rahavirta , ,27 Rahavarojen muutos , ,61 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,91 Rahavarat , ,52 Rahavarojen muutos , ,61 Lainakanta , ,12 Lainat/asukas 1 577, ,47 As.luku As.luku RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investnointien tulorahoitus, % Lainanhoitokate 1,84 1,23 Kassan riittävyys pv 28 18

23 Tase VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET MUUT PITKÄAIKAISET MENOT AINEELLISET HYÖDYKKEET MAA- JA VESIALUEET RAKENNUKSET KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET KONEET JA KALUSTO ENNAKKOMAKS JA KESKENER HANKIN SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET MUUT LAINASAAMISET MUUT SAAMISET PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN VARAT VALTION TOIMEKSIANNOT MUUT TOIMEKSIANTOJEN VARAT TOIMEKSIANTOJEN VARAT YHTEENSÄ VAIHTUVAT VASTAAVAT VAIHTO-OMAISUUS AINEET JA TARVIKKEET ENNAKKOMAKSUT SAAMISET PITKÄAIKAISET SAAMISET LAINASAAMISET MUUT SAAMISET LYHYTAIKAISET SAAMISET MYYNTISAAMISET LAINASAAMISET MUUT SAAMISET SIIRTOSAAMISET RAHOITUSARVOPAPERIT OSAKKEET JA OSUUDET RAHAT JA PANKKISAAMISET VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ VASTAAVAA YHTEENSÄ

24 22 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA PERUSPÄÄOMA EDELL TILIKAUS YLI-/ALIJÄÄMÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ POISTOERO JA VAPAAEHT VARAUKS POISTOERO POISTOERO JA VAPAAEHT VARAUKS YHTEENSÄ TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT VALTION TOIMEKSIANNOT MUUT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT YHTEENSÄ VIERAS PÄÄOMA PITKÄAIKAINEN LAINAT RAHOITUS- JA VAKUUTUSL LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ MUUT VELAT LYHYTAIKAINEN LAINAT RAH.-JA VAKUUT.LAITOKS LAINAT JULKISYHTEISÖILTÄ SAADUT ENNAKOT LYHYTAIKAISET OSTOVELAT MUUT VELAT SIIRTOVELAT VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 63,0 65,4 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 30,5 27,5 Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 euroa Kertynyt yli-/alijäämä, euroa/asukas Lainakanta , 1000 euroa Lainakanta , euroa/asukas Lainasaamiset, 1000 euroa Asukasmäärä

25 Tunnusluvut Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 17,4 18,6 Tunnusluku osoittaa paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuotoilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Saatu prosenttiosuus vähennettynä sadasta osoittaa taas, paljonko toimintakuluista veronmaksaja rahoittaa verotuloina ja valtionosuuksina. Vuosikate/poistot % Kun tunnusluvun arvo on 100 %, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tulorahoitus on ylijäämäinen. Vuosikate /asukas Tunnuslukua käytetään tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Asukasmäärä Rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä siltä osin kuin kertymä on laskettavissa. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi ,5 milj. -2,1 milj. euroa euroa Investointien tulorahoitus, % Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Lainanhoitokate Lainanhoitokate, joka esitetään suhdelukuna, vertaa vuosikatteen riittävyyttä vieraan pääoman velvoitteiden hoitamiseen. Tunnusluku mittaa tulorahoituksen riittävyyttä vain yhdestä, vieraan pääoman, näkökulmasta. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä, kun tunnusluku on 1-2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden ,84 1,23 Kassan riittävyys pv Tunnusluku kuvaa maksuvalmiutta. Tunnusluku ilmaisee, monenko

26 24 päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste % Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Hyvänä tavoitetasona pidetään ka 70 % omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % 30,5 27,5 Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Kertynyt yli-/ alijäämä, Luku osoittaa, paljonko kunnalla on kertynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko kertynyttä alijäämää, joka on katettava tulevina vuosina. Kertynyt yli-/ alijäämä /asukas Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän Lainakanta (tuhatta euroa) Lainat /asukas Lainasaamiset, 1000 Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen

27 Kokonaistuotot ja menot TULOT milj. MENOT milj. Toiminta Toiminta Toimintatuotot ,46 Toimintakulut ,71 Verotulot ,34 - Valmistus omaan käyttöön ,07 Valtionosuudet ,00 Korkokulut ,19 Korkotuotot ,55 Muut rahoituskulut ,50 Muut rahoitustuotot ,10 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien - Pakollisten varausten lis. (+), väh. (-) hyödykkeiden luovutusvoitot ,06 - Pysyvien vastaavien Investoinnit hyödykkeiden luovutustappiot ,85 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,79 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,00 Investointimenot ,34 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset 4 150,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,76 Lyhytaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistuotot yhteensä ,18 Kokonaismenot yhteensä ,58

28 26 4. Kuntakonsernin toiminta ja talous 4.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernirakenne Ilomantsin kunnalla on välitön määräysvalta seuraavissa yhtiöissä: As. Oy Ilomantsin Leppärinne As. Oy Naarvantalo Ilomantsin Lämpö Oy Ilonet Oy Kiinteistö Oy Ilomantsin Virastotalo Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalot Kiinteistö Oy Taistelijan Talo Kiinteistö Oy Ilomantsin Liikekeskus. Ilomantsin kunta on jäsenenä seuraavissa kuntayhtymissä: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä Pohjois-Karjalan Liitto Kuntalain 68a :n nojalla kuntakonsernista on tilinpäätöksessä laadittava konsernitilinpäätös. Konsernitilinpäätös laaditaan konserniyhteisöjen taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään lisäksi konsernin rahoituslaskelma, jossa annetaan selvitys kuntakonsernin varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana. Kuntakonsernin muodostavat kunta ja sen määräysvallassa olevat yhtiöt, säätiöt tms. yhteisöt. Lisäksi konsernitilinpäätökseen on yhdisteltävä ne kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Kunta on jäsenenä kolmessa (3) kuntayhtymässä (Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymä, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja Pohjois-Karjalan liitto). Kunnalla on seitsemän (8) tytäryhtiötä. Näistä kunnan 100-prosenttisesti omistama on kaksi yhtiötä, Ilonet Oy ja Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalot. Enemmistöosakkaana kunta on kuudessa (6) osakeyhtiössä. Kunnalla on merkittävä omistus myös viidessä (5) osakeyhtiössä (=osakkuusyhteisö), joissa omistusosuus on vähintään 20 % mutta enintään 50 %. Viidessä (5) osakkuusyhteisössä on yhdistelty pääomamuutos sekä tilikauden tulos konsernitaseeseen. Pohjois-Karjalan kuntoutussäätiö ja Ilomantsin Museosäätiö eivät merkittävyydestään huolimatta kuulu kuntakonserniin, koska ne eivät ole kunnan määräysvallassa Konsernin toiminnan ohjaus Kunta saa kuntayhtymien valtuustoihin asukaslukuaan vastaavan paikkamäärän, hallituspaikat käytännössä jyvittivät poliittisin ja kuntakoon mukaisilla periaatteilla.

29 Kuntayhtymien toiminnan ohjaus toteutuu paitsi hallintoelinten kautta, myös osallistumalla kokouksiin. Tällaisia ovat mm. sopimusohjausneuvottelut sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä ja kuntajohtajakokoukset maakuntaliitossa. Tytäryhtiöiden konserniohjaus toteutuu kunnanhallituksessa. Keskeisten yhtiöiden hallituksissa ovat kunnan luottamushenkilöt ja virkamiehet toimitusjohtajina ja asiamiehinä. Kunnan johtoryhmä kokoontuu säännöllisin väliajoin myös konsernijohtoryhmänä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat sekä konserniyhtiöiden tavoitteiden toteutuminen Kuntayhtymät Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (omistusosuus 3,5 %) Kuntayhtymän koulutustehtävä käsittää lähes kaikki ammatillisen koulutuksen koulutusalat. Oppilaitosverkosto on maakunnallisesti kattava. Kuntayhtymän taloudellinen kehitys jatkui edelleen hyvänä. Kuntayhtymän vuoden 2014 tulos on ylijäämäinen ,23. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä (omistusosuus 3,39 %) Kuntayhtymän ydintoiminnot ovat erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut. Kuntayhtymään kuuluu röntgenliikelaitos. Kuntayhtymän konsernin tulos vuodelta 2014 on alijäämäinen ,94. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto (omistusosuus 4,29 %) Kuntayhtymällä on maakunnan aluesuunnittelu-, aluekehitys- ja edunvalvontatehtävä. Kuntayhtymän kautta suunnataan EU-rakennerahasto- ja valtionrahoitusta maakunnan hankkeisiin. Kuntayhtymän tilikauden ylijäämä on ,50. Tytäryhtiöiden vuokra-asunnot KOY Pogostan Vuokratalot (kuntaomistus 100 %) Yhtiöön kuuluu kahdeksan kerrostaloa ja kaksikymmentäkaksi eri rivitalorakennusta. Asuinhuoneistoja yhtiössä on 213 kappaletta. Vuoden aikana yhtiön rakennuksissa on suoritettu normaalit kunnossapitotoimenpiteet, käsittäen huoneistojen maalaus- ja korjaustöitä, sekä sähkölaitteiden ja vesikalusteiden korjauksia ja uusimista. Osaan yhtiön rakennuksista rakennettiin valokuitutekniikalla toimivaa sisäverkko. Yhteen kerrostaloon uusittiin ovien lukitukset. Tyrjän rivitalot (Kivilahdentie 200 c kohde) purettiin. Kohteen purkamiskustannukset olivat ,40 euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ei myöntänyt yhtiölle purkuavustusta. Valtiokonttorilta saatiin 60 5:n suuruinen purkuakordi lainan pääomalle. Akordin määrä oli ,12 euroa.

30 28 Huhuksentie 46 kohde on ollut myynnissä. Kanneltie 5 kohteen peruskorjaustoimenpiteiden suunnittelu keskeytettiin syksyllä. Yhtiön valtiokonttorin lainat yhtä lainaa lukuun ottamatta kilpailutettiin ja lainat yhdistettiin. Kolmesta kerrostalokohteesta pyydettiin kuntoarviotarjoukset ja arviot kohteista saadaan vuoden 2015 alkupuolella. Yhtiön kiinteistöihin tehtiin pelastussuunnitelmat. Yhtiön asuntojen käyttöaste on edelleen varsin huono (90,55 %). Yhtiö jatkaa tulevien vuosien aikana kunnan konserniohjauksen mukaisia tervehdyttämistoimenpiteitä. Tavoitteena on käyttöasteen nostaminen yli 95 %:iin. Vuokra-asuntojen ylikapasiteettiongelmasta tulee keskustella yhtiön ja kunnan kesken. Asuntokantaa pitää tarkastella kokonaisuutena. Yhtiö on vähentänyt merkittävästi vuokraasuntotarjontaa. Yhtiö esittää kunnalle, että kunta vähentää suorassa omistuksessa olevia asuntoja. Tilinpäätökseen sisältyy poistoja yhteensä Asunto Oy Naarvantalo (kuntaomistus 54,72 %) Yhtiössä olevien vuokra-asuntojen vastikkeista vastaa kunta, joten yhtiöt eivät ole riippuvaisia asuntojen vuokraustilanteesta, vaan saamatta jääneet vuokrat tyhjillään olevista asunnosta jäävät kunnan tappioksi. Vuoden aikana tilattiin Ilonet Oy:ltä huoneistokohtainen valokuituverkko. Kiireellisimpinä tehtävinä tulevina vuosina ovat sade- ja pintavesien johtaminen pois rakennuksen vierustalta. Tilinpäätökseen sisältyy poistoja yhteensä Asunto Oy Ilomantsin Leppärinne (kuntaomistus 70,5 %) Yhtiössä olevien vuokra-asuntojen vastikkeista vastaa kunta, joten yhtiöt eivät ole riippuvaisia asuntojen vuokraustilanteesta, vaan saamatta jääneet vuokrat tyhjillään olevista asunnosta jäävät kunnan tappioksi. Vuoden aikana yhtiö on hankkinut valokuitutekniikalla toimivaa tietoliikennettä varten liittymäjohdon. Osakkeenomistajat voivat hankkia kustannuksellaan huoneistoonsa valokuituverkon. Laadittiin selvitys rakennusten ja aluerakenteiden kunnossapitotarpeesta seuraavan viiden vuoden ajaksi. Toiminnan ja talouden Arviointikriteerit Tavoite Toteut. tasapaino Kiinteistö Oy Pogostan Tilikauden tulos > 0 Kyllä Vuokratalot Voitto 3148,16 Tyhjien asuntojen määrä < 6 % Ei (9,45 %) As. Oy Ilomantsin Leppärinne Tilikauden tulos > 0 Kyllä Voitto 2380,00 As. Oy Naarvantalo Tilikauden tulos > 0 Kyllä Voitto 1,69

31 29 Muut tytäryhtiöt Ilonet Oy (kuntaomistus 100 %) Yhtiön toimialana on rakentaa, omistaa, ylläpitää, hoitaa, myydä ja vuokrata kiinteää laajakaistaverkkoa ja sen liittymiä. Vuoden 2014 työt käynnistyivät talopäiden kytkemisellä. Valokuidun maahan sijoittaminen ja jatkostöiden tekeminen jatkui toukokuussa roudan sulettua. Vuoden 2014 päättyessä liittymiä oli käytössä 251 ja rakennettavasta verkosta noin 70 % rakennettu. Viestintäviraston päätöksen mukaisesti hankkeelle tuli laajakaistalain mukaista tukea , josta puolet saatiin käyttöön vuoden 2014 aikana. Viestintäviraston tuki toteutui merkittävästi haettua euromäärä pienempänä. Ilomantsin kunta haki Pohjois-Karjalan Maakuntaliitolta Aluekehitysrahaston varoja kyläverkkojen rakentamiseksi. Kyläverkkotukipäätöksen ( kunnan päätös ) rakennettiin kyläverkkoalueet Hattuvaarassa, Pihlajavaarassa, Möhkössä, Pötönvaaralla ja Kurenkankaalla. Kyläverkkoa rakennettiin metriä ja sen kustannukseksi tuli Ilonet Oy on tehnyt operaattoripalvelusopimuksen Kaisanet Oy:n kanssa. Yhtiön tulot ovat , 96. Tuloslaskelma sisältää suurimmalta osalta rakennusaikaisia tuloja ja menoja eikä vielä anna oikeaa kuvaa tuloksesta. Tulos on ,22, kun se vuodelta 2013 oli ,36. Erityisen merkittävä tulokseen vaikuttava seikka on kunnan takaamille lainoille maksettu takausmaksu, euromäärältään Taseessa on varallisuutta ,93, josta rakennusten ja rakennelmien osuus ,14. Valokuituverkosta on tehty suunnitelman mukainen ,50 :n poisto. Yhtiön osakepääoma on ja muuta rahastoa Pitkäaikaisen lainan määrä on Aktiivisten liittyjien määrä pitää olla vähintään 1500, jotta päästään toivottuun reilun puolen miljoonan käyttömaksutuloon. Tuloja saadaan myös kuituparien vuokraamisesta. Tavoite on haasteellinen, mutta ei mahdoton. Kuluneena vuonna käyttömaksuissa Ilonet Oy:n osuus oli noin Runkoverkkojen rakentaminen näyttää valmistuvan aikataulussa, päätelaiteasennukset valmistunevat myös kutakuinkin aikataulussa vuoden 2016 aikana. Rakentamisen kokonaishinnaksi, tuettu runkoverkko ja kyläverkko voi tulla milj., josta runkoverkon osuudeksi on arvioitu 10,2 milj.. Rakentamisen aikai-

32 nen rahoitus on haaste, sen vuoksi kyläverkkojen rakentamiseen haetaan vielä erikseen EU-rahastojen ja maaseuturahaston tukea. Väliaikaisen rahoittamisen määrä vuosina riippuu kyläverkkoihin saatavan tuen määrästä ja rakentamisen kalleudesta. Väliaikaista rahoitusta jouduttaneen ko. vuosina järjestämään vielä 3 4 miljoonaa euroa. 30 Laajakaistamessut Kalevalasalissa toukokuulla 2013 Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Toiminnan ja talouden tasapaino Tilikauden tulos > 0 Ei Tappio ,22 Ilomantsin Lämpö Oy (kuntaomistus 94,17 %) Kuluneen toimintavuoden aikana yhtiö ei harjoittanut liiketoimintaa. Kaukolämpöverkosto, kaukolämpölaitteistot ja lämpökeskukset ovat vuokrattuina Vapo Oy:lle. Vapo Oy:n kanssa tehty vuokrasopimus on voimassa vuoden 2024 loppuun saakka. Vapo Oy ja liomantsin Lämpo Oy tekivät tehtyyn kaukolämpöverkoston, kaukolämpölaitteistojen ja lämpökeskusten vuokraamista koskevaan sopimukseen kaukolämmön hinnanmääräytymisperusteita koskevan muutoksen, joka teki mahdolliseksi Vapon omistaman, pellettitehtaasta ja voimalaitoksesta koostuvan tehdasintegraatin käynnistymisen uudelleen. Sopimuksen muutos korotti Ilomantsin kaukolämmön kokonaishintaa mutta se jäi keskimääräisen kaukolämmönhinnan alapuolelle. Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Toiminnan ja talouden tasapaino Tilikauden tulos > 0 Kyllä Voitto ,85

33 KOY Taistelijan Talo (kuntaomistus 77,83 %) Hattuvaaran Elämys Oy on ollut mukana vuonna 2013 alkaneessa Karelia Enpi hankkeessa saakka. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Ilomantsin Museo-säätiö Hankkeessa tuotettiin ja uudistettiin näyttelyitä, sotahistoriallisia muistomerkkejä ja virtuaalisija mobiilipalveluita. Lisäksi hankittiin em. virtuaalisten palveluiden tueksi koneita ja laitteita. Elokuun alussa vietettiin Ilomantsin taistelujen päättymisen 70-vuotisjuhlaa Ilomantsissa, johon liittyen Taistelijan Talolla järjestettiin opastettu tutustumismatka. Taistelijan Talolla on tehty vuosittaisia korjaus- ja huoltotöitä. Pohjois-Karjalan Säätiön myöntämällä avustuksella siistittiin piha-aluetta, siirrettiin korsun panssarieste ja hankittiin kiinteistöön turvavalvontalaitteistoa. Tilinpäätökseen sisältyy poistoja yhteensä , KOY Ilomantsin Virastotalo (kuntaomistus 71,32 %) Konserniin kuuluva Kiinteistö Oy Ilomantsin Virastotalo on perustettu omistamaan ja ylläpitämään kunnan, valtion ja kansaneläkelaitoksen yhteistä virastokeskusta. Yhtiöön kuuluu 3-kerroksinen virastotalo (A- ja B-rakennukset), erillinen kirjastotalo sekä vanhempi liike-/asuinrakennus. Vuoden aikana on yhtiössä tehty normaalit kunnossapitotoimenpiteet. Kunnossapitosuunnitelman mukaan yhtiön rakennusten erilaiset korjaukset tulevat lähivuosina ajankohtaisiksi, jolloin hoito- ja korjausvastikkeiden nousuun on varauduttava. Vuoden 2015 aikana toteutetaan kiinteistön energiatehokkuuden parantamishanke. Yhtiön toiminta tulee jatkumaan vakaana. Tilinpäätökseen sisältyy poistoja KOY Ilomantsin Liikekeskus (kuntaomistus 90,4 %) Tilikausi oli ensimmäinen kuukausittaiseen sähkönlaskutukseen perustuva vuosi. Aikaisempina vuosina sähkölaskutus ei ole perustunut todelliseen kulutukseen mittarivirheen vuoksi. Sähkönkulutusta pienennetään säästötoimenpitein ja tarkistetaan nykyisen sähkönmittauksen oikeellisuus. Vuoden aikana tehtiin kunnossapitokorjauksia. Eniten kustannuksia kertyi ilmanvaihtolaitteiston kunnossapidosta. Yhtiön taloudellinen tilanne on vakaa ja yhtiöllä ei ole lähimmän viiden vuoden aikana tiedossa erillisrahoitteisia korjaustoimenpiteitä tai muita hankkeita.

34 32 Toiminnan ja talouden Arviointikriteerit Tavoite Toteut. tasapaino Kiint. Oy Taistelijan talo Tilikauden tulos > 0 Ei Tappio 18374,24,62 Kiint. Oy Ilomantsin Liikekeskus Tilikauden tulos > 0 Ei Tappio 8755,93 Kiint. Oy Ilomantsin Virastotalo Tilikauden tulos > 0 Kyllä Voitto 8, Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Kunnanhallitus on antanut joulukuussa 2013 konserniohjeen, jonka mukaan Ilomantsin kunnan tytäryhtiöitä tulee johtaa tuloksellisesti ja kilpailukykyisesti ja yhtiöiden riskien hallinta tulee olla kunnossa. Ohje koskee myös Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiötä. Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden riskit toteutuvat, jos asuntoja ja vuokrattavia tiloja ei saada vuokratuksi. Konserniohjauksen mukaan tyhjien tilojen markkinointia tulee tehostaa ja suunnitella ajoissa muita mahdollisia toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi. Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalo on noudattanut konserniohjausta ja on vähentänyt vuokrattavien asuntojen määrää myymällä ja purkamalla tarpeettomaksi käyneitä rakennuksia. Yhtiö teki vuodelta 2014 voitollinen tilinpäätöksen, ,16. Pitkäaikaista vierasta pääomaa yhtiöllä on taseen mukaan 5, ,94 miljoonaa euroa, lyhennytty vuoden aikana noin 0,4 miljoonaa euroa. Tyhjien asuntojen määrä on noin 9,5 %, kun se konserniohjeen mukaan saa olla 6 %. Kunnan suorassa omistuksessa olevien asuntojen ja yhtiön vuokra-asuntojen ylikapasiteettiongelmaa pitää tarkastella kokonaisuutena. Kiinteistö Oy Pogostan Vuokratalo on päässyt talouden hoidossa kehitysuralle, joka vähentää kunnan riskiä. Kunnan muut tytär- ja osakkuusyhtiöt eivät muodosta merkittävää riskiä kunnan kannalta. Tiedot perustuvat edellä sanottujen yhtiöiden tilinpäätöksiin ja yhtiön edustajien kanssa käytyihin keskusteluihin. On kuitenkin todettava, että kunnan panostusta tarvitaan jatkossakin Taistelijan Talo Oy:ssa ja Kalevanpirtti Oy:ssä, mikäli niiden omistamat rakennukset aiotaan säilyttää matkailullisessa käytössä. Käytännössä yhtiöiden osakkeenomistajien on rahoitettava kaikki investoinnit, korvausinvestoinnit mukaan luettuna. Taistelijan Talo Oy:n kohdalla tilannetta pahentaa se, että siellä ei ole syksystä 2014 lähtien ollut vuokralaista.

35 Pohjois-Karjalan Kuntoutussäätiöllä tilikauden tulos on verojen jälkeen ,38 euroa, kun se vuosi sitten oli ,23. Tuloista on maksettu veroa ,00. Tilikauden ylijäämäksi tavoiteltiin talousarviossa ,00. Talousarviossa ei kuitenkaan osattu ennakoida säätiön verotuksen muutosta, jonka mukaan aiemmin kertyneitä tappioita ei hyväksytty enää vähennettäväksi. Merkittävimmät korjaukset säätiön omistaman rakennuksen osassa olivat kuntosali ja korjaukset huoneistossa sekä hissin rakentamisen suunnittelu. Ilomantsin kunta lisäsi säädepääomaa eurolla. Säätiö huolehtii kiinteistöomaisuudesta ja merkittävästä vieraasta pääomasta, ,73, josta pitkäaikaisen osuus ,31. Pitkäaikainen vieraspääoma on vähentynyt yli Vuosien 2015 ja 2016 aikana rakennukseen on tehtävä toinen hissi ja huoneisiin sammutusjärjestelmä. Ilomantsin kunta on valtuuston päätöksellä lisäämässä säädepääomaa eurolla vuonna 2015, mikä riittää em. korjauksiin/rakentamiseen. Tulostaso pysynee nykyisellä tasolla, joten näkymä tulevaan kehitykseen on positiivinen, joskin lainan lyhennysohjelmasta jouduttaneen vielä neuvottelemaan. Toimitilariskiä on viimeisten vuosien aikana saatu korjausten myötä poistettua. Samassa rakennuksessa kunnan omistuksessa oleva uimahalli on neljä vuotta sitten peruskorjattu. Säätiön taloudellinen riski on tulosparannusten ja velan pienentymisen myötä vähentynyt. Aikaisempien vuosien merkittävien tappioiden poistaminen on kuitenkin huolenaihe. Niillä ei kuitenkaan ole merkitystä nykypäivän toimintaan, eivätkä ne vaaranna säätiön toimintaa. Säätiön on kuitenkin pidettävä huolta siitä, että vuokratut tilat ovat vuokraajaa tyydyttävässä kunnossa, jotta heidän toimintansa ja sitä kautta vuokrasuhde voi jatkua häiriöttömästi. 33

36 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma TOIMINTATUOTOT , ,52 OSUUS OSAKKUUSYHTIÖN VOITOSTA , ,72 TOIMINTAKULUT , ,81 TOIMINTAKATE , ,57 VEROTULOT , ,18 VALTIONOSUUDET , ,66 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT , ,07 KORKOTUOTOT , ,38 MUUT RAHOITUSTUOTOT , ,46 KORKOKULUT , ,53 MUUT RAHOITUSKULUT , ,38 VUOSIKATE , ,21 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , ,54 SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT , ,54 SATUNNAISET ERÄT , ,72 TILIKAUDEN TULOS , ,05 TILINPÄÄTÖSSIIRROT , ,77 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,07 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ , ,80 KONSERNITULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 32,8 37,0 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate euroa/asukas Asukasmäärä

37 Konsernin rahoituslaskelma TOIMINNAN RAHAVIRTA VUOSIKATE , ,21 SATUNNAISET ERÄT , ,72 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT , , , ,42 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT , ,50 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN , ,11 PYSYVIEN VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULOT , , , ,11 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA , ,69 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYS 1 879,54 ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 1 879,54 LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIK. LAINOJEN LISÄYS , ,33 PITKÄAIK. LAINOJEN VÄHENNYS , ,46 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS , , , ,82 OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET , ,53 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANT.VAROJEN JA PO MUU , ,12 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS , ,33 SAAMISTEN MUUTOS , ,19 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS , , , ,74 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA , ,09 RAHAVAROJEN MUUTOS , ,60 RAHAVAROJEN MUUTOS RAHAVARAT , ,59 RAHAVARAT , , , ,60 KONSERNI RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Investnointien tulorahoitus, % 74,2 56,4 Lainanhoitokate 2,98 2,16 Kassan riittävyys pv 41 33

38 Konsernitase KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA A. PYSYVÄT VASTAAVAT , ,72 OMA PÄÄOMA , ,86 1. Aineettomat hyödykkeet , ,21 Peruspääoma Osuus kuntayhtymien oman , ,60 Aineettomat oikeudet , ,59 pääoman lisäyksestä Muut pitkävaikutteiset menot , ,62 Liittymismaksurahasto Ennakkomaksut Arvonkorotusrahasto , ,84 Vapaaehtoisesta varauksesta ja Konserniliikearvo poistoerosta siirretty osuus 2. Aineelliset hyödykkeet , ,71 Muut omat rahastot , ,48 Maa- ja vesialueet , ,35 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,86 Rakennukset , ,97 Tilikauden yli-/alijäämä , ,80 Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,61 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,40 Koneet ja kalusto , ,23 Muut aineelliset hyödykkeet 6 400,08 370,54 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET , ,66 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,01 Poistoero , ,62 3. Sijoitukset , ,80 Vapaaehtoiset varaukset , ,04 Osakkuusyhteistöosuudet PAKOLLISET VARAUKSET , ,36 Osakkeet ja osuudet , ,95 Eläkevaraukset , ,21 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut pakolliset varaukset , ,15 Muut lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT , ,21 Muut saamiset , ,86 Valtion toimeksiannot , ,20 B. TOIMEKSIANTOJEN VARAT , ,68 Lahjoitusrahastojen pääomat , ,96 Valtion toimeksiannot , ,02 Muut toimeksiantojen pääomat , ,06 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 9,01 9,01 VIERAS PÄÄOMA , ,37 Muut toimeksiantojen varat , ,65 1. Pitkäaikainen , ,05 C. VAIHTUVAT VASTAAVAT , ,46 Joukkovelkakirjalainat 1. Vaihto- omaisuus , ,63 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,26 Aineet ja tarvikkeet , ,83 Lainat julkisyhteisöiltä , ,74 Keskeneräiset tuotteet Lainat muilta luotonantajilta Valmiit tuotteet/tavarat Saadut ennakot 144,90 Muu vaihto-omaisuus Ostovelat 243,55 Ennakkomaksut , ,80 Muut velat , ,60 2. Saamiset , ,24 Siirtovelat Pitkäaikaiset saamiset , ,46 2. Lyhytaikainen , ,32 Myyntisaamiset 54, ,70 Joukkovelkakirjalainat Lainasaamiset , ,91 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,57 Muut saamiset ,76 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Siirtosaamiset 37,10 Lainat muilta luotonantajilta Lyhytaikaiset saamiset , ,78 Saadut ennakot , ,59 Myyntisaamiset , ,80 Ostovelat , ,05 Lainasaamiset , ,13 Muut velat , ,22 Muut saamiset , ,84 Siirtovelat , ,89 Siirtosaamiset , ,01 3. Rahoitusomaisuusarvopaperit , ,08 Vastattavaa yhteensä , ,86 Osakkeet ja osuudet , ,07 Sijoitukset rahamarkkina-instrumentteihin , ,15 Taseen tunnusluvut Joukkovelkakirjalainasaamiset , ,45 Omavaraisuusaste, % Muut arvopaperit , ,41 Suht. velkaantuneisuus, % Rahat ja pankkisaamiset , ,51 Kertynyt yli-/ alijäämä, Vastaavaa yhteensä , ,86 Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas Lainat /asukas Lainakanta , Lainasaamiset , Asukasmäärä

39 Konsernin tunnusluvut Konsernin tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut % 32,8 37,0 Vuosikate/poistot % Vuosikate /asukas Asukasmäärä Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä siltä osin kuin kertymä on laskettavissa. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi ,7 milj. -5,6 milj. euroa euroa Investointien tulorahoitus, % 74,2 56,4 Lainanhoitokate 2,98 2,16 Kassan riittävyys pv Konsernin taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt yli-/ alijäämä, Kertynyt yli-/ alijäämä, /asukas Lainat /asukas Lainakanta (tuhatta euroa) Konsernin lainasaamiset ,

40 38 5. Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle tilikauden 2014 ylijäämäisen ,74 :n tuloksen käsittelystä seuraavaa: - lisätään keskusta miljööstä, keskuskoulun ja PAV -astuntojen peruskorjauksesta pääasiassa aiheutuva poistoeron vähennys yhteensä ,04 - edellä esitetyn järjestelyn jälkeen ylijäämäksi muodostuu ,78, joka jätetään yli- /alijäämätilille.

41 6. Talousarvion toteutuminen 6.1. Kunnan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 39 Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Tot. Vaikuttavuus Peruspalvelujen Asiakastyytyväisyyskyselyt 80 % tyytyväisiä kyllä ja turvaaminen palvelukyky Tarvetta vastaavat palvelut Kysyntä ja ennakointi Tasapainotus taloussuun- kyllä nitelman yhteydessä Toimiva asuin- ja elinympäristö Tonttivaranto > 5 vuoden tarve kyllä Viihtyisä ja turvallinen 80 % tyytyväisiä kyllä Toimiva tie- ja viestintäliikenne, Laajakaistayhteydet kattavuus 95 % ei kylien asukkaat ja toiminta Joukkoliikenne asiointi 1 kerta/viikko kyllä Luontaisille vahvuuksille Yritysneuvonnan määrä > 90 yritystä kyllä (97) perustuva yritystoiminta perustetut yritykset > 9 kyllä (20) Resurssien Tasapainoinen ja joustava Ylijäämä => 0 kyllä hallinta talous Kehittämishankkeet netto max 30 /asukas kyllä (12 ) Toiminnan tehokkuus ja Palvelujen kustannukset Hyvinvointikertomuksen ei taloudellisuus verrokkikuntien keskitaso Henkilöstöresurssien Avoimet virat/ toimet => 1 pätevä hakija kyllä varmistaminen Ennenaikaiset eläköitymiset < 1 % vakinaisista kyllä Kuntaimago Kiinnostava työnantajapätevät työntekijät > 97 % kyllä Kiinnostava kunta Positiivinen julkisuus kerta/kk kyllä Tilojen hallinta Vajaakäytössä olevat tilat < 10 % kyllä Osaaminen ja Osaaminen ja henkilöstön Sairaspoissaolot < 10 pv kyllä (9,64) henkilöstö työhyvinvointi Työhyvinvointikysely min Hyvä (3) kyllä Kehityskeskustelut 100% 2 v:n aikana kyllä Palkitseminen ryhmissä > kaksi ryhmää ja yksilöinä > 10 henkilöä ei (9) Täydennyskoulutus > 1 pv ei (0,94) Omaehtoinen koulutus >10 työntekijää kyllä Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Tot. Prosessit ja Kunnallisen demokratian Luottamushenkilöiden ja keskiarvo > 3 kyllä rakenteet toimivuus viranhaltijoiden yhteistyön itsearviointi Edunvalvonta Maakunnallisissa tehtävissä > 4 luottamushenkilöä kyllä Yhteiskuntasuhteet kontaktit > 5 tahoa kyllä Tiestön kunto ympärivuotinen kunnossapitoei Toimiva rautatieyhteys rata kunnossa raskaalle ei liikenteelle Hyvinvoinnin Työpaikat ja muuttoliike Huoltosuhde < 70 ei (74,9) edistäminen Lasten ja nuorten masentu- Kouluterveyskyselyn kokemusten vähentyminen ei neisuuskokemukset tulos alle 10 prosenttiin Kaikilla nuorilla koulutus-, TE-toimiston tilastot < 1 ei harjoittelu- tai työpaikka Kotona asumisen tukeminen Palveluasunnoissa asuminen < 10 % yli 75 vuotiaista ei (12,6) * kunnan omissa yksiköissä * ostopalvelupaikoissa Tuetun kotona asuvien > 13 % yli 75 vuotiaista ei (16,2) henkilöiden määrä Koulupudokkaat ja ilman Määrä < 10 % ei työtä olevat vastavalmistuneet nuoret

42 Kunnanvaltuusto Toiminta-ajatus Tehtävä sisältää kunnanvaltuuston toiminnan ja vaaleista aiheutuvat menot ja tulot. Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Vuoden aikana pidettiin kunnan kehittämiseen tähtääviä ja taloussuunnitelman valmisteluun liittyviä valtuustoseminaareja tai iltakouluja kolme kertaa. Varsinaiseen kokoukseen valtuusto kokoontui viisi kertaa. Talousarvio- ja tilinpäätökseen liittyvien asioiden lisäksi valtuusto otti kantaa Ilomantsin tie- ja rata-asioihin, liittyi hiilineutraalikunnaksi (Hinku) sekä käsitteli hyvinvointikertomuksen ja ikääntyvän väestön toimintakykyä edistävän suunnitelman. Toimenpiteet Vuonna 2014 oli europarlamenttivaalit. Vuonna 2015 on eduskuntavaalit ja vuonna 2016 kunnallisvaalit. EU- vaalit pidettiin toukokuussa. Valtion ja kuntien kesken vaalikustannukset jaetaan siten, että kaikissa vaaleissa valtio huolehtii keskitetyistä materiaali- ja tietojärjestelmäkustannuksista ja kunta muista kustannuksista. Valtiollisissa vaaleissa oikeusministeriö suorittaa kunnille niiden äänioikeutettujen lukumäärään perustuvan korvauksen, jolla katetaan vaalien järjestämisestä kunnille aiheutuneita menoja. Kunta vastaa ennakkoäänestyksen järjestämisestä. Tilivelvolliset Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Markku Lappalainen Hallintojohtaja Hilkka Ikonen Tasavallan presidentti myönsi kunnanjohtaja Markku Lappalaiselle maakuntaneuvoksen arvonimen Kuva Marko Torni

43 41 Ilomantsin taistelujen päättymisen 70-vuotijuhla Kainuun prikaatin Kainuun Jääkäripataljoonan valatilaisuus Kalustonäyttely ja toimintanäytökset Asemiesilta Pääjuhla Kuvat Topi Ylä-Mononen

44 42 Tuloslaskelma Menot ilman poistoja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot ,00 560,00 Toimintakulut , ,36 Toimintakate , ,36 Käyttöomaisuus Arvo Siirto toimielimien välillä Hankinnat Vähennykset Poistot Arvo Käyttösuunnitelman toteutuminen Käyttösuunnitelma toteutui suunnitellusti.

45 Tarkastuslautakunta Toiminta-ajatus Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Toiminta Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tärkeimpinä lautakunnan toimintatapoina tehtävänsä täyttämiseksi ovat katselmukset, kuntalaisten kuuleminen, viranhaltijoiden kuuleminen, toimielinten toimintojen tarkastus ja ajantasainen puuttuminen epäkohtiin. Tilivelvolliset Tarkastuslautakunta Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet Tavoitteet Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Vaikuttavuus ja palvelukyky Kuntalaisten kuuleminen Katselmukset Viranhaltijoiden kuuleminen Ajantasainen epäkohtiin puuttuminen Palautteen määrä Kohteiden määrä Kuulemisten määrä Muistutukset valtuustolle > > Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Tilintarkastajan lakisääteiset tarkastuspäivät 22,4 28, ,83 0 Kokousten määrä Työjaoston kokoontumiset Kuntalaisten kuuleminen Katselmukset Viranhaltijoiden kuuleminen 9 3 > > > > Toimenpiteet 1. Kuntalaisten kuuleminen 2. Päätösten ajantasainen seuranta ja epäkohtiin puuttuminen 3. Asioiden valmistelu työjaostossa 4. Hallinnonalojen ja tulosyksiköiden johtajien kuuleminen 5. Katselmukset toimintayksiköissä 6. Lautakunnan jäsenten kouluttaminen

46 44 KUNNANHALLITUKSEN JA TARKASTUSLAUTAKUNNAN TYÖN ARVIOINTI YHTEENVETO VUODELTA 2014 Vastausprosentti 85,71 % Väite ka lkm 1. Tarkastuslautakunnan työskentelytapa vastaa omaa käsitystäni hyvästä päätöksentekokulttuurista 5 1 3, Tarkastuslautakunnan päätösehdotukset ovat selkeitä , Tarkastuslautakunnan asioiden selostus esityslistalla on riittävän perusteellista , Tarkastuslautakunnan kokouksiin käytetään sopivasti aikaa , Tarkastuslautakuntaan tuodaan riittävästi ennakkoinformaatiota päätöksentekoon tulevista asioista 6. Tarkastuslautakunnan ja viranhaltijajohdon välinen tehtävänjako on selkeä 7. Kunnanhallituksen ja lautakuntien valtasuhteet ovat toimivat 8. Kunnanhallituksen ja lautakuntien vastuut ovat oikein linjatut , , , ,00 6 Yhteensä 2,92 6,00 9. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa kunnanhallituksen tai tarkastuslautakunnan toiminta on ollut tuloksellista: - Brikettitehtaan uudelleen käynnistäminen - Tarkastuslautakunnan koulutukset - Keskustelu asioista onnistuu 10. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa kunnanhallitus tai lautakunta on onnistunut heikosti: - Asiantuntijoiden ristiriitaiset mielipiteet ovat häirinneet lautakunnan toimintaa - Kunnanhallituksen ohjeistuksien jälkiseuranta käytännössä toteavalla tasolla lautakunnan työn luonnetta ja merkitystä esim. valtuutetun työn tukijana ei ole saatu riittävästi ymmärretyksi - Viestintä ja tiedottaminen

47 45 TARKASTUSLAUTAKUNTA Menot ilman poistoja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot 0 397,26 397,26 Toimintakulut ,85 412,15 Toimintakate ,59 809,41 Käyttöomaisuus Arvo Siirto toimielimien välillä Hankinnat Vähennykset Poistot Arvo

48 Kunnanhallitus Toiminta-ajatus Ilomantsi vahvistaa ja kehittää omille vahvuuksille perustuvia maaseutupalveluja ja yritystoimintaa. Hallintokunta järjestää sisäisille asiakkaille palvelutuotantoa edistäviä, ajantasaisia ja tehokkaita tukipalveluja sekä osallistuu aktiivisesti kunnan kehittämiseen. Toiminta-ajatus tulosalueittain Yritys- ja elinkeinotoimi Luonnonvaroihin ja osaamiseen perustuva yrittäjyys on kehittämisen painopisteenä. Yrittäjyyttä edistetään luomalla aitoja kilpailu-etuja alueen yrityksille, yhteisöille ja asukkaille sekä turvataan nykyiset työpaikat ja luodaan uusia. Talous- ja laskentapalvelut Tuottaa oikeaa ja reaaliaikaista tietoa palveluiden kustannuksista ja tavoitteiden saavuttamisesta sekä antaa talouteen ja laskentaan liittyviä asiantuntijapalveluita. Varautuu talouden hoidossa etupainotteisesti tuleviin haasteisiin ja riskien hallintaan. Henkilöstöasiat ja työllistäminen Huolehtii kunnan henkilöstön terveys- ja työhyvinvointipalveluista sekä tuloksekkaasta yhteistoiminnasta. Hoitaa kunnan työllistämispalveluita palvelutuotannon ja työllistettävien tarpeiden mukaisesti. Luottamushenkilöstöhallinto Luo edellytykset luottamushenkilötoimintaan, osallistuu kunnan kehittämiseen ja vastaa oikea-aikaisesta päätöksenteon valmistelusta. Ruokapalvelu Varmistaa kunnan eri laitosten päivittäisen maukkaan, monipuolisen, terveellisen ja ravitsemuksellisen energian saannin ottaen huomioon erilaisten kohderyhmien erityisvaatimukset. Tietotekniikka Edistää ja hankkii tietotekniikkapalveluita, joilla tuetaan mahdollisimman tehokkaasti muuta palvelutuotantoa. Maaseutupalvelu Järjestää maatalousyrittäjien EU- ja kansallisten tukien haku- ja maksatusprosessit. Edistää kylätoimintaa, maaseutu- ja kausiasumista. Tilivelvolliset Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Markku Lappalainen Hallintojohtaja Hilkka Ikonen Ruokapalveluesimies Kirsi Väänänen

49 47 Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Elinkeinojen kehittäminen toteutetaan aktiivisessa yhteistyössä paikkakunnan yrittäjien, Josek Oy:n ja Karelia Expert Oy:n sekä muiden sidosryhmien mm. Vaara-Karjalan Leaderin, Itä-Suomen Yliopiston, Mekrijärven tutkimusaseman, Maakuntaliiton ja Elykeskuksen kassa. Myös Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiö ja Ilomantsin museosäätiö edistävät karjalaisen kulttuurin, paikallisen kulttuurin ja sotahistoriahankkeen avulla matkailuyrittäjyyttä. Aktiivisen yritysneuvonnan avulla tavoitellaan tulevan vuoden vähintään 160 yrityskontaktia ja 60 neuvontatapahtumaa eri yrittäjien kanssa. Tavoitteena on myös teollisten työpaikkojen nettolisäys. Potentiaalisimmat alat ovat kivi- ja kaivosteollisuus, metsäteollisuus sekä hoiva- ja hoitoala. Vuosi 2014 oli ohjelmakauden viimeinen vuosi ja sen vuoksi hankekausi kesti käytännössä vain noin puoli vuotta. Ilomantsilaiset yritykset ja Ilomantsin kunta hakivat tukea Pohjois-Karjalan ELY- keskuksesta ja Vaara-Karjalan Leaderistä sekä Maakuntaliitolta. Kehittämishankkeita valmistui yhteensä 13 kpl. Niihin myönnetty julkinen tuki oli noin 1,1 1,2 miljoonaa euroa. Tukea hankkeisiin voidaan olettaa saaduksi keskimäärin 30-35%/ hanke, koska yleisesti investointien tuet ovat 25-35% ja muu kehittäminen 50%. Kokonaisinvestoinnit Ilomantsissa pelkästään näiden 13 hankkeen osalta voidaan arvioida olevan noin miljoonaa euroa. Yrityksien investointi- ja kehittämishankkeet ovat kohdentuneet seuraaville toimialoille; luonnonkiven jatkojalostus, elintarvikeala, juomien valmistus, puunjatkojalostus, valokuitu ja sähköisen liiketoiminnan muu kehittäminen sekä matkailu ja palvelualat yleisesti. 2. Kuntarakennelain ja sote-esitysten mukaiset toimenpiteet Osallistuttiin maakunnalliseen Siun sote valmisteluun. Ohjausryhmässä toimii Asko Mäkinen ja koordinaatioryhmässä Markku Lappalainen. Lisäksi eri työryhmissä ovat hanketta ovat olleet työstämässä Hannele Komu ja Mervi Karttunen. Loppuvuodesta käynnistettiin valmistelut Ilo-sote hankkeelle, joka on johtamassa esitysvaiheen hankehakemukseen. 3. Työhyvinvointi, painopistealueena ikäjohtaminen Kunta on ollut mukana Ikä 3.0 hankkeessa, jossa painotuksena on ollut ikäjohtaminen. Hanke on järjestänyt koulutuspäiviä sekä erilaisia kotitehtävien esimiehille ja työntekijöille. 4. Työnvaativuuden arvioinnin työstäminen Henkilöstöjaoston nimittämä työryhmä, joka koostuu työnantajan ja työntekijöiden edustajista, on aloittanut uuden työn vaativuuden arviointikriteerien ja ohjeistuksen työstämisen. Työ jatkuu vielä ensi vuonna. 5. Kunnan uusien www-sivujen tekeminen yhdessä muiden hallintokuntien kanssa Kunnan www-sivujen uusiminen uudelle tekniselle alustalle on toteutunut projektiaikataulun mukaisesti. Uudet sivut julkaistiin marraskuun alussa. Sivuille on luotu yhteinen maakunnallinen pohja (Liferay).

50 48 6. Työllisyysasioiden hoitamien ja työpaikkojen etsiminen avoimelta sektorilta. Työllisyysasioita on hoidettu yhteistyössä TE-keskuksen ja perusturvan kanssa. Tavoitteet Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Vaikuttavuus ja palvelukyky Realiaikaiset ja laadukkaat asiantuntijaja tukipalvelut Asiakastyytyväisyyskyselyt - Kouluruokailu 80 % tyytyväisiä Ei Resurssien hallinta Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus Kehittämishankkeet netto/ asukas Työterveyshuolto netto/ työntekijä < 20 < 80 Kyllä (12 ) Ei (126 ) Aterian hinta/ suorite < 4,30 Kyllä (4,26 ) Kuntaimago: Kiinnostava työnantaja Pätevät työntekijät > 95 % v > 97 % Kyllä Osaaminen ja henkilöstö Osaaminen ja henkilöstön hyvinvointi Sairauspoissaolot Työhyvinvointikysely < 10 tp min Hyvä (3) Kyllä Kyllä * Ikäjohtaminen Kattava osallistuminen hankkeeseen Kyllä Kehityskeskustelut 100 % 2:n vuoden aikana Kyllä Täydennyskoulutus > 1 pv/ työntekijä Kyllä Omaehtoinen koulutus min 1 työntekijä Ei Palkitseminen yksi ryhmä/tiimi yksi työntekijä Ei Kyllä Prosessit ja rakenteet Aktiivinen ja tuloksekas verkostoyhteistyö Seudullisesti ja maakunnallisesti tuotetut palvelut > 6 Kyllä Kunnallisen demokratian toimivuus Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön itsearviointi keskiarvo > 3 Kyllä Seutuyhteistyö Edustus seutuyhteistyöryhmissä min 2 Kyllä

51 49 Määrätavoitteet Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) Kehittämisprojektit, joissa kunta tilinviranomaisena kpl TP-12 Tp-13 TA-14 Tp Ateriasuoritteet Kehittäminen ja elinkeinot Yritykset ovat käyttäneet Josekin palveluita investointi- ja kehittämishankkeiden suunnittelussa ja rahoituksien hakemisessa aktiivisesti. Josek Oy:n palveluja käytti Ilomantsissa vuoden aikana 97 asiakasta, joiden kanssa oli tapaamisia, yhteydenottoja tai taustatyötä yhteensä 290 kappaletta. Yritystoimintaa suunnittelevia kävi neuvonnassa 35 henkilöä. Suurimmat palvelutarpeet kohdistuivat yritysten yleisneuvontaan ja kehitysneuvontaan. Kolmanneksi eniten kysyntää oli yritysten perustamisneuvonnalla. Kehitysneuvonnalla tarkoitetaan yritysten kehitystarpeiden kartoittamista, suunnitelman laadintaa ja yleensä rahoituksen hakemisessa avustamista. Uusia yrityksiä perustettiin 20 kappaletta ja 9 yritystä lopetti toimintansa. Nettolisäystä oli vuoden aikana 11 kappaletta. Vuoteen 2013 verrattuna yritysten perustanta on ollut vilkkaampaa. Josek Oy on ollut mukana lähes kaikissa hankkeissa, joko hankkeen kirjoittajana, kommentoijana, muutoin osatoimijana ja hallinnoijana. Museosäätiö toimi sotahistoriallisen hankkeen käytännön toimijana. Hankkeen kokonaisbudjetti oli noin kolmen vuoden aikana. Hankekokonaisuuteen ja edellä sanottuihin tukimääriin voidaan lisätä Viestintäviraston myöntämä noin 3,5 miljoonan tuki laajakaistan runkoverkon rakentamiseen, mistä on käytetty 1,75 miljoonaa euroa. Lisäksi kyläverkkojen rakentamiseen saatiin tukea noin Lisäksi Ilomantsin kulttuurimatkailuhankkeet, Museoaittojen siirto Parppeinvaaralla, Möhkön kanavarakennushanke, yöksi Ilomantsiin hanke ja mm. kyläpalveluhanke ovat saaneet yhteensä yli Keväällä käynnistynyt hankintatoiminnasta strateginen menestystekijä projekti on lähtenyt vauhdilla käyntiin ja sen asiakkaana on ollut useita yrityksiä. Strategisen tason hankintaohjelma on tehty Joensuulle ja se on valmistumassa kaikkien kuntien käyttöön. Myös pienhankintaportaalin käyttöön johtaneet toimenpiteet aloitettiin vuonna Elinkeinojaosto on kokoontunut 4 kertaa, lisäksi on järjestetty yhteistapaamisia Ilomantsin Yrittäjien kanssa. Pitkäaikainen aktiivisuus ja hyvä yhteistoiminta kunnan, Vapo Oy:n ja Ilomantsin Lämpö Oy:n kanssa tuotti päätöksen Vapon pellettitehtaan uudelleen käynnistämiseksi. Samalla uusittiin lämmöntuotantosopimus.

52 50 Ilomantsin Kivituote Oy aloitti hallin rakentamisen kesän aikana. Mustakiven hyödyntäminen rakennusteollisuuden tuotteiksi on käynnistymässä. Samoin viskihallin rakentaminen käynnistyi. Molempien osalta käyttöönotto toteutuu vuoden 2015 puolella. Kunta järjesti yrittäjille seminaarin elokuun 23. päivänä Karhu mielessä festivaalien aikana, jossa luennoitsijana ja vetäjänä toimi piispa Jari Jolkkonen sekä muina luennoitsijoina Maaseudun Tulevaisuus lehden päätoimittaja Lauri Kontro ja Suomen Yrittäjät ry:n varapuheenjohtaja Jari Pekka Koponen sekä hankekoordinaattori Heli Korhonen Näkökulmaverstas yrittäjille koulutushankkeesta Saarijärveltä. Saarijärven Yrittäjät tekivät samalla vierailun Ilomantsiin. Kunnanjohtaja Markku Lappalainen ja yritysneuvoja Antti Mononen laativat yhteistyössä laajakaistan kyläverkkohakemuksen Maakuntaliitolle. 2. Kunnan hallinnoimat hankkeet Sotahistorian taltiointi ja tuotteistaminen -hanke Hankkeen tavoitteena oli tehostaa sotahistorian hyödyntämistä Ilomantsin matkailutoiminnassa. Toimenpiteitä olivat sotahistoriaan pohjautuvien teatteriproduktioiden tuottaminen, sotahistoriallisesti merkittävien maastokohteiden kartoittaminen maankäytön suunnittelua varten, sotahistoriaan liittyvän muistitiedon keruu ja mobiiliopastuksen laatiminen Öykkösenvaaran taistelualueelle. Hanke päättyi

53 51 Hankkeen toimenpiteet toteutettiin ostopalveluina Ilomantsin Näyttämökerho ry:ltä teatterituotantojen osalta, Ilomantsin Museosäätiöltä hankkeen hallinnoinnin, maastokohteiden kartoittamisen ja muistitiedon keruun osalta sekä Citynomadi Oy:ltä mobiiliopastuksen laatimisen osalta. Hankkeessa toteutettiin kaksi teatterituotantoa, joista Silmien välliin musiikkinäytelmä esitettiin marras-joulukuussa Vuoden 2014 aikana valmisteltiin Möhkön kesäteatterissa esitettyä Mottimestari näytelmää. Hankkeessa tuotettiin näytelmän käsikirjoitus, ohjaus sekä lavastus, puvustus ja muu tarpeiston hankinta. Näytelmä esitettiin hankkeen päättymisen jälkeen heinäkuussa 2014 ja sen näki n katsojaa. Kenraalin puvussa Vilho Huuskonen Kuva Ilomantsin Museosäätiö teetti muistitiedon keruun ja maastokohteiden kartoituksen T:mi Advectiksella. Merkittävät taistelualueet Ilomantsissa kartoitettiin. Kohteet kuvattiin ja koordinaatit merkittiin. Kohteet on tallennettu MapInfo ohjelmaan. Ilomantsin Museosäätiö palkkasi tammi-toukokuun ajaksi kaksi hanketyöntekijää. Eila Vartiainen digitoi sotahistoriallista arkisto- ja valokuva-aineistoa. Leena Haikonen-Salo osallistui mobiiloppaan sisällöntuotantoon, tallensi valokuvat Kantapuu-tietokantaan ja teki haastatteluja. Haastatteluja tehtiin yhteensä noin 60 kpl. Valokuvia digitoitiin noin 950 kpl ja arkistoaineistoa digitoitiin noin 20 kansion verran. Öykkösenvaaran mobiiliopas valmistui helmikuussa Opas kertoo suomeksi, ruotsiksi, saksaksi, englanniksi ja venäjäksi alueen jatkosodan aikaisista tapahtumista. Oppaassa on 16 pistettä, ja se on ladattavissa älypuhelimeen tai tablettiin Nomadi-sovelluksen avulla. Kuva KYLÄTALO Monipalvelukeskus hanke Kaksivuotinen Kylätalo Monipalvelukeksus hanke päättyi 2014 lopussa. Hankkeen piiriin kuului kuusi kylää ja se toimii kahdella kylätalolla Hattuvaarassa ja Kivilahdessa. Hankkeessa työskenteli yksi osa-aikainen työntekijä Eija Liimatta, joka vastasi hankkeen organisoinnista molemmilla kylätaloilla.

54 52 Hankkeella kehitettiin kylätalotoimintaa ja tuotiin erilaisia palveluita kylien asukkaille. Lisäksi luotiin uusia toimintatapamalleja eri yhteistyökumppaneiden välille ja turvallisuutta kunnan uloimmille kylille. Hankkeen avulla ehkäistiin syrjäytymistä ja vahvistettiin yhteisöllisyyttä. Kivilahden ja Hattuvaaran kylätaloille järjestettiin kylätalopäiviä vuosina yhteensä 190 kertaa. Kylätaloille asiakaskäyntejä kertyi yhteensä 5768 kpl. Hankkeen toiminta-aikana kylätaloilla tarjosi palveluitaan 33 eri palveluntuottajaa, joiden luona asiakaskäyntejä kertyi 2707 kpl. Kylätalojen toiminnoissa erityyppisten koulutus- ja kurssipalveluiden osuus oli merkittävä. Esim. atk-koulutusta järjestettiin molemmilla kylätaloilla 76 päivänä 53 kyläläiselle ja yksityisten tarjoamia terveyspalvelupäiviä kertyi molemmilla kylätaloilla 68. Yhteisiä kylätapaamisia järjestettiin kyykkäkilpailujen, syysretkien ja seminaarien muodossa. Jatkossa kylätalojen toimintapäivät jatkuvat totutun toimintamallin mukaisesti vuosikalenteria hyödyntäen. Hanke palkittiin Parhaat käytännöt 2014 gaalassa Lahdessa, valtakunnallisesti parhaana hankkeena sarjassa yhteistyö. Ensiapukurssi Hattuvaarassa Atk-kurssi Kivilahdessa Kivilahti vuosikalenteri 2015 Retkipäivä Havukkavaarassa

55 Sonkajanjärven ja Ilomantsinjärven pohjoisten osavaluma-alueiden kunnostus Sonkajanjärven ja Ilomantsinjärven pohjoisen lähivaluma-alueen kunnostushanke pohjautuu vuonna 2013 toteutettuun Ilomantsinjärven ja Sonkajanjärven valumaaluekunnostuksen suunnitteluhankkeeseen. Hankkeen kustannusarvio on (68 720,80, sis. alv 24%). Konetöiden ja materiaalien osuuden on arvioitu olevan , miestyön ja työnjohdon matkakuluineen ja raportointeineen Kuva: vuoden 2014 toteutukset Sonkajanjärvellä ja Ilomantsinjärven pohjoisosissa Tähän hankkeeseen niistä on valittu pohjoisimmat järven lähivaluma-alueet, Julunlahti ja Julunniemi, jossa maanomistajien aktiivisuus ja halukkuus asiaan on ollut merkillepantavaa. Toisaalta nämä alueet toimivat luontevana liikkeellelähtönä Sonkajanjärven valumaalueen vieressä, muodostaen oivan kokonaisuuden vuoden 2014 toteutuksille. Kuva: Sonkajanjärven ja Ilomantsinjärven osavaluma-alueet. Hankkeen vastuullisena vetäjänä toimii luonnonhoidon metsäpalveluesimies Janne Raassina ja kone-töiden valvonnasta ja ohjauksesta vastaavat osaltaan myös metsäpalveluesimiehet Leo Konttinen ja Antti Hiltunen Ilomantsista. Hankeaika on vuosi Hankeen viimeinen maksatus on joulukuussa Tähän mennessä on tehty kaikki toimet ja laadittu ja toimitettu loppuraportti Suomen Metsäkeskuksen rahoitus- ja tarkastuspalveluille.

56 Karhufestivaali Puusta Pitkään hankkeen, MSL:n ja kunnan yhteistyönä järjestettiin ensimmäinen Karhun veiston MM-kisa ja Karhufestivaali Ilomantsissa Tapahtuma saavutti suuren suosien. Neljän päivänä arvioitiin tapahtumissa ja sahausta seuraamassa olleen noin 3000 ihmistä. 54 Karhufestivaalin kahden tunnin pikasahauskisan taiteilijat ja katselijat Katri Valan kulttuurikeskuksen pihapiirissä 3. Kunnan rahoitusosuushankkeet Kunta on mukana 9 hankkeessa, joista 7 on maaseutuhankkeita. Hankkeiden rahoitusosuus on euroa. 4. Työllistäminen Vuodelle 2014 oli asetettu työllistämisen tasoksi 32 htv. Tavoite ei toteutunut oppisopimuskoulutettujen valmistuttua suunniteltua aikaisemmin. Tammi-joulukuun keskiarvo oli 30,23 henkilöä/kk. Palkkatuella palkattujen työaika on 85 % alan normaalista työajasta, velvoitetyöllistetyillä 100 %. Työsuhteiden pituus vaihtelee. Keskimääräinen työllistämisaika on puoli vuotta. Vuonna 2014 työllistimme yhteistyössä TE-toimiston kanssa enimmäkseen työmarkkinatuella olevia työttömiä. Näin voitiin työsuhteen kestoa pidentää ja saimme samalla kunnan maksuosuuden Kelan työmarkkinatuesta pysymään kohtuullisella tasolla. Työttömyysaste laski kesäkaudella ennätyksellisen alas, mutta paikkakunnalle tyypillinen kausityöttömyys nostaa työttömyysastetta talvikuukausina. Viimeisin luku joulukuulta oli 18,3 %, kuitenkin vähemmän kuin edellisenä vuonna.

57 55 Osastoittain työllistettyjen keskiarvo 30,23 htv jakaantui seuraavasti: Kunnassa on osallistuttu nuorisotakuun täyttämiseen. Vuoden 2014 aikana olemme työllistäneet 5 alle 30 vuotiasta nuorta, joista 2 on ollut nuorisotakuun piirissä. Ilomantsissa on suhteessa vähän nuoria työttömänä, joten heille on pystytty tarjoamaan yhteistyössä TEtoimiston kanssa nopeasti työtä, opiskelu- ja työkokeilumahdollisuuksia. Kunnassamme on jo useampia vuosia työskennellyt kyläavustajia ympäri vuoden yksi kirkonkylällä ja yksi sivukylillä pääasiassa siivoustöissä, sekä yksi mieskyläavustaja kesäisin puoli vuotta raskaammissa ulkotöissä. Kyläavustajien palkkaamiseen on saatu TEtoimistosta palkkatukea. Työn tilaajat maksoivat tehdystä työstä 9 /h. Tänä vuonna 82 nuorta oli kesätöissä 52 eri työnantajalla. Nuorten työjakson kesto oli kaksi viikkoa, joka sisälsi 10 työpäivää. Työaika oli 5 h/pv. Palkkaa maksettiin 252, työnantajien osuus palkkamenoista on 45 /nuori. Nuorten kesätyöhakemuksia kuntaan saapui yhteensä 96 ja 52 työnantajaa ilmoitti yhteensä 161 kesätyöpaikkaa. Yhdistyksille ja säätiöille kunta tarjosi uuden palvelun tekemällä sopimuksen Pohjois- Karjalan sosiaaliturvakeskus Kajon kanssa. Projektirahoituksella toimiva KAJO-keskus Joensuussa auttaa yhdistyksiä ja säätiöitä maksutta palkanlasku-, tukihakemus- ja tilitysasioissa. Yhdistyksille on myös myönnetty jonkin verran aloitustukea sekä harkinnanvaraista palkkatuen kuntalisää ehdot täyttävän pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen. Kunta on ostanut Honkalampi Säätiö Kaski Raja-Karjalalta tänä vuonna 9 työllistämispalvelupaikkaa pitkäaikaistyöttömille. Kasken palveluista työllistäminen on kerryttänyt 2343 tpv, työ-päivätoiminnasta 406 tpv ja nuorten työpajatoiminnasta 1232 tpv. Nuorten 4 paikkaa ovat olleet pääsääntöisesti peruskoululaisten käytössä. Työttömille on tarjottu Kaskessa myös kuntouttavaa työtoimintaa ja kuntoutuvasta työtoiminnasta on kertynyt 513 tpv. Edellä mainitut Kasken tarjoamat palvelut yhteensä on 17,4 htv. Kaski Raja-Karjala on uutena työllistämispalveluna aloittanut sosiaalisen työllistämisen eli Työpankin. Ideana on ollut edelleen sijoittaa Kaskeen palkattu työntekijä töihin johonkin paikalliseen yritykseen. Työpankki-ajatuksen perustana on yrittäjäystävällinen ja riskitön työllistäminen ja sen tarkoituksena on etsiä niin sanotusti piilotyöpaikkoja. Tavoitteena on löytää matalan kynnyksen työllistämispolkuja yrityksiin. Kasken Työpankin kautta yrityksissä töissä oli vuonna 2014 yksi henkilö. 5. Ruokapalvelut Terveyskeskuksen keittiö toimii valmistuskeittiönä. Siellä valmistetaan aamupalat, lounas päiväkahvi, päivällinen ja iltapala osastoille ja lounas ruokasalissa ruokailevalle henkilökunnalle. Keittiöllä valmistetaan ja pakataan Kotipalvelun asiakkaille lähtevä lounasruoka ja lisäksi lounas- ja päivällisruoka palvelukeskuksen, ryhmäkoti Vaahteran ja Koivikkolan asukkaille. Palvelukeskuksen, Vaahteran ja Koivikkolan aamupalasta, päiväkahvista ja ilta-

58 palasta huolehtivat palvelukeskuksen työntekijät. Lisäksi terveyskeskukselta viedään asuntola Vekkuliin viikolla päivällisruoka ja viikonloppuna sekä lounas että päivällinen. Syyskuulta lähtien on joka perjantai mennyt lounasruoka vanhusten rivitalon kerhotiloissa kokoontuvaan mielenterveyskuntoutujien ryhmään, Ilonpisaraan. Marraskuun alusta ryhmä siirtyi pidettäväksi palvelukeskuksen tiloissa ja ruoka toimitetaan sinne. Pogostan ala- ja yläkoulut ja kolme kyläkoulua toimivat kaikki omina valmistusyksikköinään. Alakoululla ruokailevat 0-6 luokkalaiset sekä lukion oppilaat, yläkoululla 7-9 luokkalaiset. Pogostan alakoululta kuljetetaan lounas- ja päivällisruoka sekä välipala Vunukan päiväkotiin. Vunukan keittiöllä tehdään päiväkodin lapsille aamupalaa ja jaetaan koulun keittiöltä tuleva lounasruoka ja välipala. Päivällisruoan ja iltapalan tarjoilusta huolehti päiväkodin työntekijä. Koulujen loma-aikana lounasruoka ja välipala kuljetetaan Iknonvaaran koulun yhteydessä olevaan ryhmäpäiväkotiin. Muuna aikana siitä huolehtii Iknonvaaran koulun keittiö. Pogostan koulun keittiöllä leivotaan kahvileipää terveyskeskuksen ja palvelukeskuksen keittiöiden käyttöön. Juhlapyhät huomioitiin terveyskeskuksella ruokalistoilla. Asiakkaille pyrittiin saamaan näin juhlan tuntua myös ruoan välityksellä. Myös kouluvuoden ajalle sattuvat juhlatapahtumat huomioitiin kouluruokailussa. Lisäksi kouluilla oli luokkaretkievästyksiä ja muutamia jo perinteisiksi tulleita juhlaruokailuja ja -kahveja. Ruokien kuljetuksesta huolehtii ruokapalvelun omaan käyttöön saatu työllistetty henkilö. Ruokapalvelun henkilöstö osallistui helmi-maaliskuussa Ikä 3.0 hankkeen järjestämään koulutukseen. Mielekästä työtä mielekkäässä työympäristössä teemalla toteutetussa koulutuksessa mietittiin, kuinka omalle työpaikalle saadaan vieläkin parempi ilmapiiri erilaisten onnistumisien, ongelmatilanteiden käsittelyn ja ristiriitojen ratkaisun kautta. Lisäksi ruokapalvelun työntekijät osallistuivat omassa kunnassa järjestettyyn ensiapukoulutukseen. Terveyskeskuksen keittiön tulevaa remonttia suunniteltiin yhteistyössä teknisen toimen ja laitetoimittajien kanssa. Keittiö toimii tilojen suhteen välillä äärirajoilla. Varsinkin kylmiötilat vaatisivat korjausta ja lisätilaa. Loppuvuoden aikana selvisi, ettei mitään isompaa remonttia tehdä. Kustannukset suurempaan remonttiin nousivat kohtuuttoman korkeiksi. Tulevana vuonna uusitaan kylmiöitä ja astianpesulinjasto. 6. Yhteispalvelut Suoraveloitusmaksut poistuvat käytöstä tammikuun loppuun mennessä. Suoramaksujen ja elaskujen käyttöönotto viivästyi ja teetätti runsaasti tarkastus- ja lisätyötä vielä tämän vuoden alussa. Kunta oli mukana muiden Pohjois-Karjalan kuntien kanssa earkisto-hankkeessa, jonka tavoitteena on saada kuntien käyttöön sähköinen arkisto. Hanke päättyi vuoden 2014 lopussa. Hankkeessa aloitettua työtä jatketaan yhteistyössä kuntien kanssa tulevina vuosina. Yhdessä työstetään tiedonohjaussuunnitelmaa ja sähköistä arkistoa. Sähköisen asioinnin palveluja on kehitetty yhteistyössä maakunnassa PTTK Oy:n työryhmissä. Valmiina ja testattavana on muutamia sähköisiä prosesseja. Sähköisten palveluiden kehittämistä jatketaan edelleen. 56

59 57 Kirjanpito-ohjelmien päivittäminen uuteen Kuntamalli 2 versioon aloitettiin elokuulla. Päivitykset ja päivityksiin liittyvät koulutukset jatkuvat vielä vuonna Maaseutupalvelut Liperin kunta tuottaa sopimuksen mukaisesti Joensuun seudun maaseutupalveluita. Joensuun seudun maaseudun kehittämistoiminta Joensuun seudun maaseutuohjelma valmistui kevätkesästä Ohjelmaa valmisteltiin virkamiestyönä yhteistyössä ProAgria Pohjois-Karjalan kanssa. Monet yhteistyötahot osallistuivat myös ohjelman valmisteluun. Hanketoiminnan valmistelussa seudulla on ollut havaittavissa toimintakulttuurinen muutos kiitettävään suuntaan. Eri sidosryhmät ovat yhteistyössä valmistelleet ohjelmakauden vaihtuessa kehittämishankkeita niin maaseudun elinkeinojen osalta kuin asumismaaseudunkin osalta. On oletettavaa, että tämä työtapa johtaa yhä paremmin kohdentuviin hankkeisiin ja sitä myötä edesauttaa investointien syntymistä. Joensuun seudun maaseutupalvelut on ollut aktiivisesti mukana 18 eri hankkeen suunnittelutyössä. Lisäksi on toimittu päättyvän kauden hankkeiden ohjauksessa ja rahoituksessa. Leader ja kylätoiminnassa on oltu myös aktiivisesti mukana. Ohjelmakausien vaihtuminen ja varsinkin uuden myöhästyminen on aiheuttanut hiipumista hankerintamalla. Tämä näkyy kehittämistoimenpiteiden toteuttamisen hiljaiselona kehittämistyössä. Kuitenkin tärkeimmät toimenpiteet, kuten maidontuotannon kehittäminen, lähielintarvikesektori ja viljelijöiden tukikoulutus on saatu turvattua väliaikaisrahoituksella. Uuden ohjelmakauden alkamisen myöhästymisen vuoksi maaseudunpienyritysrahoituksessa riitti rahaa vain ensimmäisen vuosipuoliskon osalle ja monia kohteita jäi siksi rahoittamatta. Seutukunnalle syntyi maaseuturahaston rahoituksella 13 uutta yritystä ja uusia työpaikkoja 23. Kasvukausi 2014 Talvi oli poikkeuksellisen vähäluminen ja maaliskuun lopulta alkaen vähäinen lumipeite oli jo sulanut. Kevät oli useita viikkoja etuajassa ja peltotöihin päästiinkin jo huhtikuun lopulta alkaen. Toukokuun puolenvälin sateet katkaisivat peltotyöt pahasti viikkojen ajaksi ja monia kylvöksiä jouduttiin uusimaan. Vettä tuli kolmen nelinkertainen toukokuun keskimääräinen sadanta, eli mm. Kylvötyöt venyivätkin monin paikoin kesäkuun puolelle ja rehunteon aloitus ja peltotöiden lopetus sattuivat monella tilalla limittäin. Nurmi oli runsaasti vettä saatuaan kasvanut nopeasti ja rehunteko alkoikin jo kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Säilörehusato oli runsas ja hyvälaatuinen, joskin sateet katkaisivat myös sen korjuuta. Toinen säilörehusato jäi paikallisten sadekuurojen vuoksi vaihtelevaksi. Kesäkuu jatkui hyvin koleana ja esimerkiksi Juhannus oli kylmin yli kolmeenkymmeneen vuoteen. Kylmyydestä ja auringon puutteesta johtuen aikainen kasvukausi ottikin hieman takapakkia ja kesä-heinäkuun vaihteessa oltiin jo normaalissa kasvusyklissä. Jos kesäkuu oli poikkeuksellisen kylmä, niin heinäkuu oli taas poikkeuksellisen lämmin. Harvahkot ohrat tuleentuivat jo heinäkuun lopulla puintikuntoon.

60 Puinnit päästiin aloittamaan ajoissa ja hyvissä olosuhteissa. Leipäviljoista, varsinkin syysrukiista saatiin runsas ja hyvälaatuinen sato. Elokuun sateet katkaisivat hyvin alkaneet puinnit useiksi viikoiksi, mikä aiheutti rehuviljoille jo laatutappioita. Satomääräkin jäi rehuviljoilla vaihtelevan kevään ja alkukesän vuoksi vaatimattomaksi. Syyskuun alkupuolen poutaantuneiden säiden ansiosta puinnit olivat jo pääosin tehty syyskuun puoleenväliin mennessä. Perunasato hieman kärsi heinäkuun kuivuudesta sadon jäädessä keskinkertaiseksi, mutta laadullisesti sato oli hyvä. Marjakasveista saatiin kohtalainen sato. Ilomantsin kunnan kuntakohtaisia huomioita ja tunnuslukuja alkutuotannon ja maaseudun kehittymisestä Alkutuotanto Tukia hakeneita tiloja oli Ilomantsissa 106 ja näistä tukia haki sähköisesti 70,2 %. Tilojen keskipeltoala oli 20,64 ha. Tilamäärä väheni edellisestä vuodesta 8 tilaa. Peltopinta-ala oli ha, mikä on sama kuin vuonna Laskelmassa eivät ole mukana entisten turvetuotantoalueiden peltoalat, sillä niitä hallinnoidaan muista kunnista. Lypsykarjatiloja oli 18, joista 16 meijerimaitotilaa ja 2 suoramyyntitilaa. Maitotilojen lukumäärä väheni yhdellä tilalla. Maidon tuotantomäärä väheni edelliseen vuoteen verrattuna 120 tuhannella litralla. Kokonaistuotanto oli 2,705 miljoonaa litraa. Tilakohtainen maitomäärä litraa on maakunnan pienin. Maitotiloilla oli käytössään 585 ha peltoa ja muuta maatalousmaata. Vuonna 2014 annettiin rahoituspäätös yhteen navetan rakennusinvestointiin. Maatilojen investointeja tuettiin avustuksina eurolla ja korkotukilainoina eurolla. Nuorten viljelijöiden aloitustukena myönnettiin kolmelle sukupolvenvaihdokselle avustuksia yhteensä euroa ja korkotukilainoja yhteensä euroa. Luomutilojen määrä säilyi ennallaan ollen 10 kpl. Luomutuotannossa oli 236 ha, 11 ha enemmän kuin vuonna Ilomantsissa oli vuonna 2014 viljelyksessä 149 ha musta- ja viherherukkaa, 33 ha punaherukkaa, 1 ha valkoherukkaa ja 11 ha karviaista. Marjakasveista saatiin kohtalainen sato. Kevään lämpöjakso ja sitä seuranneet vaihtelevat säät heikensivät joillain tiloilla satotasoa huomattavasti. 58 Hanke- ja pienyritystoiminta Joensuun seudun maaseutupalvelut on ollut mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja rahoittamassa niin alkutuotannon, kuin pienyritystoiminnan kehittämishankkeita. Ilomantsissa on toteutettu 7 eri hankkeen toimenpiteitä. Leaderista rahoitettiin Ilomantsiin kuusi uutta hanketta, avustusmäärän ollessa yhteensä euroa. Ohjelmakauden vaihtumisesta johtuen ovat sekä hanketoiminta, että investointitoiminta olleet pienenemässä edellisvuosiin verrattuna. Pienyritysten investointeja on tuettu maaseuturahastosta eurolla. Tukea myönnettiin elintarvike-, hoiva- ja palvelutoimialoille.

61 Yhteenveto kunnanhallituksen itsearvioinnista: Kunnanhallituksen ja lautakuntien itsearviointi tehdään vuosittain. Kokouksessa läsnä olevat luottamushenkilöt ja viranhaltijat arvioivat omaa työskentelyään (kysymykset 1-6) ja yhteistyön toimivuutta (kysymykset 7-10). Kunnanhallituksen vastausprosentti oli 92,86 %. Väite Ero 1. Kunnanhallituksen työskentelytapa vastaa omaa käsitystäni hyvästä päätöksentekokulttuurista 3,75 3,69-0,06 2. Päätösehdotukset ovat selkeitä 3,50 3,54 0,04 3. Asioiden selostus esityslistalla on riittävän perusteellista 3,33 3,38 0,05 4. Kokouksiin käytetään sopivasti aikaa 3,50 3,77 0,27 5. Toimielimeen tuodaan riittäväasti ennakkoinformaatiota päätöksentekoon tulevista asioista 3,50 3,54 0,04 6. Toimielimen ja viranhaltijajohdon välinen tehtävänjako on selkeä 3,75 3,62-0,13 7. Kunnanhallituksen ja lautakuntien valtasuhteet ovat toimivat 3,25 3,38 0,13 8. Kunnanhallituksen ja lautakuntien vastuut ovat oikein linjatut 3,42 3,46 0,04 Yhteensä 3,50 3,55 0,05 9. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa kunnanhallituksen tai lautakunnan toiminta on ollut tuloksellista - itsenäinen Ilomantsi - talous on saatu pidettyä kohtalaisen kurissa (4) - pelletin tuotannon käynnistäminen - Ilonet (kuitenkin varauksella, tulevaisuus?) - yritystoiminnan tukeminen - kilpailutuksien selkeytys - elinkeinoasiat (2) - Ilomantsin kunnan etu/elinkeinoelämän kehittäminen - yhteistyössä päätöksenteko 10. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa kunnanhallitus tai lautakunta on onnistunut heikosti: - puukartelli kanteesa luopuminen - hinku-hankkeen kautta tulevat investointi kustannukset - kilpailutuksien selkeinen väärinymmärrys - talouden tasapainossa pitäminen/pysyminen 59

62 60 KUNNANHALLITUS Menot ilman poistoja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot , ,57 Toimintakulut , ,46 Toimintakate , ,89 Käyttöomaisuus Arvo ,57 Siirto toimielimien välillä Hankinnat ,95 Vähennykset Poistot ,85 Arvo ,67 Käyttösuunnitelman toteutuminen Kunnanhallituksen käyttösuunnitelma toteutuu lähes suunnitellusti. Ruokapalveluista on suoritemäärä pudonnut annoksella. Tämä aiheuttaa, etteivät ruokapalvelujen tulot kertyneet suunnitellusti. Ruokapalvelutuloja saatiin noin euroa vähemmän kuin arvioitiin. Ruokapalvelujen menoja vähennettiin säästötoimilla siten, että vuoden lopussa netossa oli vajausta euroa. Kunnanhallituksen muiden vastuualueiden tulot kertyivät jonkin verran paremmin kuin arvioitiin mm. työllisyyden hoidossa ( euroa). Muita merkittäviä säästöjä saatiin aikaan maaseututoimessa ( euroa) ja ympäristöterveydenhuollossa ( euroa).

63 Perusturvalautakunta Toiminta-ajatus Ilomantsin kunta järjestää hyvän elämän turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut kunnan omana toimintana, ostopalveluina sekä seutuyhteistyönä. Perusturvapalveluissa korostuu kuntalaisten omaa vastuu hyvinvoinnista ja terveydestä. Kunnan velvollisuutena on tuottaa ja järjestää lakisääteiset palvelut ja strategioihin ja toimintasuunnitelmiin kirjatut ja hyväksytyt palvelukokonaisuudet. Toiminta-ajatus tulosalueittain Yleispalvelut Hallinto-, toimisto- ja talouspalvelut tukevat perusturvan varsinaisten perustehtävien suorittamista. Hallinnon tehtävänä on johtaa ja kehittää perusturvan eri sektoreita ja luoda mahdollisuudet toteuttaa kunnan asettamat tavoitteet ja tehtävät. Sosiaalipalvelut Tavoitteena on kuntalaisen perustoimeentulon turvaaminen sekä ohjaaminen, tukeminen ja kannustaminen elämäntilanteen ja olosuhteiden muuttamiseen. Sosiaalipalvelut tukevat ja turvaavat lasten, nuorten ja perheiden terveen elämän ja hyvän kasvun edellytyksiä. Vammaispalvelut luovat edellytyksiä toimintarajoitteisten kuntalaisten tasa-arvoiselle ja mahdollisimman itsenäiselle elämälle. Terveyspalvelut Edistävät ja ylläpitävät terveyttä ja toimintakykyä sekä vahvistavat kuntalaisen omaa vastuuta terveyden edistämisessä ja sen ylläpitämisessä kaikissa ikäryhmissä. Vanhuspalvelut Tavoitteena on varmistaa ikäihmisten turvallinen ja arvokas elämä Tilivelvolliset Perusturvalautakunta Perusturvajohtaja Esko Oikarinen Johtava lääkäri Mervi Karttunen Hoito- ja hoivatyönjohtaja Hannele Komu Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Joustavien ja saumattomien palvelukokonaisuuksien luominen koko perusturvan toimialueella. Palveluprosesseja on edelleen kehitetty ja henkilöstön joustavaa käyttöä eri yksiköiden välillä lisätty. 2. Talouden ja palvelutuotannon yhteensovittaminen ja niiden välinen tasapaino. Kustannuksia, rakenteita ja palvelutuotantoa tarkastellaan koko ajan yhdessä.

64 62 3. Kustannusrakennetta ja palvelutuotantoa on tarkasteltu koko ajan yhdessä lautakunnassa, seminaareissa, iltakoulussa sekä perusturvan johtoryhmässä kuukausittain. 4. Luottamushenkilöiden, kunnan johdon, hallinnon, muiden hallintokuntien ja perusturvan työntekijöiden välisen hyvän yhteistyön ja hallintokulttuurin luominen. Yhteisissä seminaareissa ja iltakouluissa sekä perusturvan johtoryhmässä asiaa on työstetty. Tavoitteet Näkökulma Vaikuttavuus ja palvelukyky Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen Asiakastyytyväisyyskyselyt Kuntoutus 2014 Kotihoito, asumispalvelut ja vuodeosasto % tyytyväisiä Ei tehty, tehdään v.2015 Kyllä, asumispalvelut 81 %. Vuodeosasto, kotihoito tehdään 2015 Toimeentulotuki 2014 Ei tehty, tehdään v Palvelutarpeeseen vastaaminen -kuntalaisen pääsy palvelutarpeen arviointiin ja vastaanotolle laissa, asetuksissa ja sisäisissä toimintaohjeissa säädettyjen aikarajojen sisällä Sosiaalipalvelun tarpeen arviointiin pääseminen Lastensuojelutarpeen selvitys Toimeentulotukiasioiden käsittely Lääkärin vastaanotolle pääsy Terveydenhuollon ammattilaisen arviointiin pääsy < 7 vrk < 3 kk < 7 vrk < 14 vrk < 3vrk Kyllä Ei kaikissa tapauksissa Ei kaikissa tapauksissa Kyllä(10 päivää) Kyllä (heti) Palveluasumisessa asuu yli 75-vuotiaista 10 % Ei (12,6 %) Omaishoidon tukea saa yli 75-vuotiaista 5-6 % Ei (8,6 %)

65 63 Kotihoitoa saa yli 75- vuotiaista % Ei (16,2 %) Jonotuspäiviä erikoissairaanhoidosta 0 /vuosi Kyllä (0) Työttömien ja koulutuksen ulkopuolelle jäävien alle 30- vuotiaiden määrä Nuorten yhteiskuntatakuun toteutumien Hankkeen piirissä vähintään 10 nuorta Kyllä Kehitysvammaisten tarvetta vastaavat palvelut Avotyön ja jatko-opintojen toteutuminen Avotyön ja jatko-opintojen piirissä vähintään 15 kehitysvammaista Kyllä Henkilöstöresurssien varmistaminen Ammattitaitoiset, pätevät ja motivoituneet viranhaltijat ja työntekijät Jokaiseen virkaan ja toimeen ainakin yksi pätevä hakija Kyllä Pätevät työntekijät > 97 % Kyllä Suoritehinnat < 3 % nousu Ei (4,62) Toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus Palvelujen kustannukset (netto /asukas) perusturvan rakenneraportissa valittujen verrokkikuntien tasolla Sosiaali- ja terveystoimi Kyllä Sosiaalitoimi Ei Terveydenhuolto Kyllä Vanhustenhuolto Tietoa ei saatavissa Perusterveydenhuolto Kyllä Erikoissairaanhoito Ei Osaaminen ja henkilöstö Osaaminen ja henkilöstön hyvinvointi Ikäjohtaminen Kattava osallistuminen hankkeeseen Kyllä

66 64 Sairauspoissaolot < 10 pv/työntekijä Kyllä (9,57%) Kehityskeskustelut 100% 2 vuoden aikana käyty v aikana Täydennyskoulutus >1pv/työntekijä min. 1 työntekijä Ei (0,73) Omaehtoinen koulutus Kyllä Prosessit ja rakenteet Asiakaspalveluprosessien suunnitteleminen ja vaikuttavuus Oman toiminnan organisointi Hoito-, palvelu-, asiakasja kuntoutussuunnitelmat Sijaisten palkkaaminen 100% lyhytaikaisten sijaisten käytön vähentäminen 10%/vuosi Kyllä Kyllä( vähentynyt 22 %) Kunnallisen demokratian toimivuus Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön itsearviointi keskiarvo >3 Kyllä (3,38) Aktiivinen ja tuloksekas verkostoyhteistyö Seudulliset ja maakunnalliset hankkeet Vain sellaisiin hankkeisiin mukaan lähteminen, joista on selkeästi hyötyä Ilomantsille vähintään 2 hankkeessa mukana oleminen Kyllä Osa asiakastyytyväisyyskyselyistä on siirretty eri syistä v toteutettavaksi. Lastensuojelutarpeen selvittäminen alle 3 kuukauden aikana ei toteutunut aivan kaikissa tapauksissa lähinnä loma-aikoina. Toimeentulotukiasioiden käsittely alle 7 vrk:n aikana ei toteutunut alle 5 tapauksessa. Valittuihin verrokkikuntiin (Joutsa, Suonenjoki, Lieksa, Salla, Juuka) verrattuna nettomenot /asukas keksiarvona toteutui sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuudessa, terveydenhuollossa ja perusterveydenhuollossa. Täydennyskoulutustavoitteessa jäätiin alle 1. Palveluasumisessa ei ole vielä saavutettu tavoitetta, jonka mukaan palveluasumisessa on 10 % yli 75-vuotiasta. Tavoite on asetettu vuoteen 2017 mennessä. Vuoden 2015 aikana pyritään vähentämään asukaspaikat Vaahterasta (9 paikkaa). Määrä on vähentynyt vuodesta %. Lyhytaikaisten sijaisten käyttö on vähentynyt 22 % vuoteen 2013 verrattuna vuonna 2014 ja 55 % vuoteen 2012 verrattuna, joten tavoitteeseen on päästy.

67 65 Määrätavoitteet TP -12 TP-13 TA -14 TP-14 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) Toimenpiteet Hoito-, palvelu-, kuntoutus- ja asiakassuunnitelmat tehdään moniammatillisessa yhteistyössä ja suunnitelmat pidetään ajan tasalla. Toteutunut, suunnitelmat tehdään ja niitä päivitetään säännöllisesti tai tarpeen mukaan. 2. Talouden toteuman seuranta kuukausittain ja sen perusteella tehtävä kustannus- hyötyarviointi. Toteutunut. Perusturvan johtoryhmä, johon kuuluvat johtava lääkäri, taloussihteeri, hoito- ja hoivatyönjohtaja, kunnanjohtaja, perusturvajohtaja ja hallintojohtaja, ovat kuukausittain (pl. heinäkuu) tarkastelleet talouden toteumaa ja sen perusteella tehneet johtopäätöksiä. 3. Kaksi lautakuntaseminaaria tai iltakoulua vuoden aikana. Yhteinen iltakoulu varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan sekä teknisen lautakunnan kanssa. Iltakoulu pidetty keväällä ja seminaari syyskuussa. Syyskuussa myös yhteinen iltakoulu teknisen kanssa. Perusturvalautakunnan puheenjohtajan, kunnanjohtajan, hallintojohtajan, perusturvajohtajan ja tulosalueiden esimiesten yhteiset arviointipalaverit ainakin kaksi kertaa vuoden aikana. Ei ole toteutunut. Perusturvan kuukausittain kokoontuva johtoryhmä korvaa tämän toimenpiteen. Kädentaitoa Kägösessä

68 PERUSTURVALAUTAKUNNAN TYÖN ARVIOINTI YHTEENVETO VUODELTA 2014 Vastausprosentti 83 % Keski- Keskiarvo Väite arvo lkm v Lautakunnan työskentelytapa vastaa omaa käsitystäni hyvästä päätöksentekokulttuurista 4 6 3, Päätösehdotukset ovat selkeitä 5 5 3, ,17 3. Asioiden selostus esityslistalla on riittävän perusteellista 6 4 3, Kokouksiin käytetään sopivasti aikaa 3 7 3, ,5 5. Toimielimeen tuodaan riittäväasti ennakkoinformaatiota päätöksentekoon tulevista asioista 5 5 3, ,67 6. Toimielimen ja viranhaltijajohdon välinen tehtävänjako on selkeä 6 4 3, ,17 7. Kunnanhallituksen ja lautakuntien valtasuhteet ovat toimivat , ,67 8. Kunnanhallituksen ja lautakuntien vastuut ovat oikein linjatut , ,84 Yhteensä 3, Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa lautakunta on onnistunut heikosti: - Kotihoitoa kehitettävä edelleen ikäihmisten ja perheiden käyttöön (tulevaisuus näkymät ja riittävä henkilöstö) - Ennalta ehkäisevää työtä ei pidä unohtaa - Esimiesten vastuut (tehtävien ajantasaisuus, organisointi) - Budjetissa pysyminen - Säästöt

69 67 PERUSTURVALAUTAKUNTA Menot ilman poistoja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot , ,00 Toimintakulut , ,00 Toimintakate , ,00 Käyttöomaisuus Arvo ,31 Siirto toimielimien välillä Hankinnat ,89 Vähennykset Poistot ,05 Arvo ,15 Käyttösuunnitelman toteutuminen Toimintatuotot ylittyvät alkuperäisestä talousarviosta euroa ja muutetusta talousarviosta euroa. Talousarviomuutoksena toimintatuottoihin lisättiin euroa. Euromääräisesti suurimmat toimintatuottojen ylitykset muodostuvat kuntien myyntituotoista, muista kodinhoitoavun maksuista ja muista sosiaalitoimen maksuista. Valtionosuus perustoimeentulotuen kustannuksista on noin euroa budjetoitua pienempi, koska perustoimeentulotuen toimintakulut alittuvat merkittävästi. Toimintakulut ylittyvät alkuperäisestä talousarviosta euroa. Muutetusta talousarviosta toimintakulut alittuvat euroa. Talousarviomuutoksena toimintakuluihin lisättiin euroa. Toimintakate on 99,9 %. Toimintakulujen suurin euromääräinen ylitys alkuperäisestä talousarviosta, euroa, muodostuu PKSSK:n palvelujen ostoista. Sijaisten palkat ylittyvät euroa. Vaikka lyhytaikaisten sijaisten käyttö on vähentynyt reilusti mm. sijaispankkijärjestelmän käyttöönoton vuoksi, on hoitohenkilökuntamitoitukset sellaiset, että sijaisia tarvitaan. Sijaismäärärahat ovat olleet riittämättömät suhteessa tarpeeseen. Avustuksissa suurin toimintakulujen alitus, euroa, muodostuu perustoimeentulotuen kuluissa.

70 68 Perusturvalautakunta Yleispalvelut Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Taloushallinnosta saatavan seuranta- ja raportointitiedon hyödyntäminen tulosalueilla ja yksiköissä sekä palvelutuotannon ja talouden yhtäaikainen arviointi. 2. Talouden toteuman seuranta. 3. Perusturvan päätoimintalinjojen kehittäminen ja muuttaminen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja talouden reunaehtoja rakenteiden uudistamisraporttiin ja hyvinvointikertomukseen kirjattujen linjausten mukaisesti. Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) Toimenpiteet 1. Tulosalueiden esimiesten ja taloussihteerin kuukausittaiset palaverit talouden toteuman seurannasta ja sen perusteella tehtävät tarvittavat toimenpiteet vuoden aikana. Toteutunut. Perusturvan johtoryhmä kokoontunut kuukausittain (pl. heinäkuu). 2. Perusturvalautakunnan, perusturvajohtajan ja tulosalueiden esimiesten 1-2 yhteistä seminaaria/iltakoulua strategisten linjojen valitsemiseksi. Iltakoulu pidetty keväällä ja seminaari syyskuussa Kolilla. Yleispalvelut TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Käyttösuunnitelman toteutuminen Valtionkonttorilta saadusta ,90 euron perintörahasta käytettiin 5780,52 euroa. Tämä summa on kirjattu sekä yleispalveluiden toimintatuottoihin että toimintakuluihin. Käyttämätön raha, ,38 euroa siirrettiin vuodelle 2015 käytettäväksi lasten kasvatus- ja perheneuvolan toimintaan. Toimintakulut alittuvat noin euroa.

71 69 Perusturvalautakunta Sosiaalipalvelut Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin parantaminen. 2. Mielenterveyskuntoutujien kotona ja asumispalvelujen piirissä asumisen tukeminen ja vahvistaminen. 3. Pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien työllistymiseen ja kuntoutumiseen panostaminen erityisenä painopisteenä alle 30-vuotiaat 4. Nuorten kehitysvammaisten palveluiden kehittäminen, tukeminen ja vahvistaminen. Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) ,5 24 Toimenpiteet 1. Sosiaalityön, kotihoidon, psykiatrisen avopalvelun ja yksityisten palvelutuottajien välisen yhteistyön monipuolistaminen ja tiivistäminen. Toteutunut osittain mm. kunnallisen mt-kuntoutujien päivätoiminnan kehittämisen myötä. 2. Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi -hankkeeseen osallistuminen ja kunnan työllistämisasioiden hoidon kehittäminen siten, että päävastuu on yhdellä hallintokunnalla. Toteutunut. Päävastuu työllistämisasioissa hallinto-osastolla, joka tekee tiivistä yhteistyötä perusturvan ja sivistystoimen kanssa. 3. Nuorten kehitysvammaisten valmentavan ja kuntouttavan päivätoiminnan kehittäminen yhteistyössä Luovin kanssa. Toteutunut etenkin kunnan oman kehitysvammahuollon piirissä. 4. Lasten ja nuorten alakuloisuuden ja masentuneisuuden tunnistaminen ja tukitoimenpiteiden löytäminen yhteistyössä sivistystoimen, järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Toteutunut osittain. Sosiaalipalvelut TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

72 70 Käyttösuunnitelman toteutuminen Sosiaalipalveluiden toimintatuotot toteutuvat lähes budjetoidusti. Toimintakulut alittuvat noin euroa. Suurin alitus on perustoimeentulotuessa, mikä kompensoi lastensuojelun määrärahojen ylittymistä. Toimintakeskuksen porukka tauolla haravoinnin lomassa Makoisia piirakoita kehitysvammahuollosta

73 71 Perusturvalautakunta Terveyspalvelut Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Hyvinvoiva ja terve väestö. Painopisteenä lihavuuden hoito. 2. Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat palvelut terveyshyötymallin mukaisesti. Ehkäisevän työn palvelut 1. Tavoitteena on asiakkaiden / potilaiden henkilökohtaisen neuvonnan ja tuen ohella kehittää ryhmämuotoista toimintaa, mm. painonhallinta eri-ikäisillä, lasten terapiaryhmät. 2. Hoitokäytäntöjä pyritään yhdistämään Käypä hoito-suositusten pohjalta. 3. Lasten ja nuorten alakuloisuuden ja masentuneisuuden tunnistaminen yhteistyössä sivistystoimen, järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Vastaanottotoiminta 1. Hoitaja-lääkärityöparityöskentelyn kehittämistä ja juurruttamista jatketaan. Hoitajalääkärityöparissa työskentelee sairaanhoitaja/terveydenhoitaja. 2. Kuntoutukseen riittävät resurssit. 3. Sähköisten palveluiden laajentaminen. 4. Terveydenhuoltolain mukaiset hoitosuunnitelmat tehdään pitkäaikaissairaille ja suurkäyttäjille. 5. Ryhmätoimintojen lisääminen kuntoutuksessa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa, painonhallinnassa ja diabeteksessa. Vuodeosasto 1. Vuodeosastoilla on painopisteenä kuntouttavan hoitotyön kehittäminen. 2. Terveyskeskuksen siivoustyön järjestäminen/organisointi yhdessä teknisen toimen kanssa. 3. Jatketaan henkilöstön osaamiskartoituksiin perustuvan henkilökohtaisen täydennyskoulutussuunnitelman tekoa ja täytäntöönpanoa. 4. Toimivien palveluketjujen varmistaminen. Hammashoito Tavoitteena on tarjota tarvetta vastaava hammashoito koko väestölle. 1. Suu- ja hammassairauksien ehkäisy ja valistustyö. 2. Yksilöllisen hoitotarpeen kartoitus ja sen mukainen säännöllinen hammashoito iästä riippumatta. 3. Alle 18-vuotiaiden hammashoito ja lasten hampaiden oikomishoito, kirurginen hammashoito lukuun ottamatta implanttikirurgiaa. Asumispalveluja saavien asiakkaiden hammashoito sekä työterveyshammashuolto. Erikoissairaanhoito ja lääkinnälliset ostopalvelut 1. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttö ja konsultointi pyritään pitämään tarkoituksenmukaisella tasolla.

74 72 Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) Paikkoja vuodeosastolla Toimenpiteet Ehkäisevän työn palvelut 1. Jatketaan tiimimäistä työskentelyä eri toimijoiden välillä (yli hallintokuntarajojen), voimavaroja suunnataan erityistuen tarpeessa oleville perheille. Toteutunut mm. Kasperin toiminnan kautta. 2. Kehitetään ryhmätoimintaa, lasten terapiaryhmät, painonhallintaryhmät. Lasten terapiaryhmät toimivat, lasten painonhallintaan ei ole ryhmää, painonhallintatyö toteutunut yksilöohjauksella. 3. Lapset puheeksi koulutuksessa saatujen oppien jalkauttaminen. Koulutuksia on pidetty ja ne jatkuvat edelleen yhteistyössä kansalaisopiston kanssa, toimintamallia jalkautetaan saatujen oppien mukaisesti eteenpäin työskentelyssä. Vastaanottotoiminta 1. Videovälitteisiä koulutuksia jatketaan yhteistyössä Siilaisen terveyskeskuksen ja keskussairaalan kanssa. Toteutuneet viikoittain. 2. Terveyshyötymallin mukainen toiminta juurrutetaan koko perusturvaan. Mallia viedään eteenpäin hoitosuunnitelmien ja käypähoitosuositusten mukaisesti. 3. Päivystävän fysioterapian ostopalvelu ja oman fysioterapian riittävä resursointi. Päivystävän fysioterapeutin ostopalveluista on luovuttu alkaen, omaa fysioterapiaa on vahvistettu tammikuusta 2014 alkaen. 4. Hoitajien vastaanottotoimintaa edelleen kehitetään. Hoitajien vastuita ja työnjakoa on tehty. 5. Lähihoitajan työsuhde. Määräaikaisesti saatu vuodelle 2014 päivystykseen. Vuodeosastotoiminta 1. Varmistetaan hoitoketjujen toimiminen moniammatillisella yhteistyöllä. Pidetään erikoissairaanhoidon jojopäivät 0 pv/vuodessa. Toteutunut, jonotuspäiviä oli vuoden 2014 aikana Pyritään mahdollisimman nopeaan kotiutumiseen kuntouttavan toiminnan lisäämisellä ja saumattomalla yhteistyöllä kotihoidon ja kotikuntoutuksen kanssa. Yhteistyötä on tiivistetty ja kotiutusta on sujuvoitettu. Fysioterapiaan panostamassa on pyritty vaikuttamaan hoitojaksojen pituuteen ja turvalliseen kotiuttamiseen. Henkilökuntaa on koulutettu voimavaralähtöiseen työskentelyyn. 3. Otetaan henkilökohtaiset täydennyskoulutussuunnitelmat käyttöön. Ei ole otettu käyttöön, ei tehdä, vaan asiaa tarkastelleen uudestaan työn vaativuuden arvioinnin uudistamisen yhteydessä.

75 73 4. Siivoustyön tarkastelu ja uudelleen organisointi. Selvitys on tehty terveyskeskuksen puolella, mutta asia ei yhteistyössä teknisen puolen kanssa tältä osin etene. Varasto ja huoltopalvelut 1. Joensuun kaupungin hankintarenkaassa mukanaolo. Ollaan mukana. Hammashoito Akuuttihoito pyritään järjestämään arkisin samana päivänä virka-aikana. Terveyskasvatuksesta huolehditaan aiempien suunnitelmien mukaisesti: koululaiset ja odottavat perheet ym. Järjestelmällinen kokonaishoito: vuotiaat tarkastetaan ja hoidetaan yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaan, ottaen myös huomioon lasten ja nuorten hoidosta annettu asetus. Toteutunut suunnitelman mukaan. 2. Oikomishoitoa tehdään nuorille tarpeen mukaan. Toteutunut tarpeen mukaan. 3. Leikkauksiin menijät: Sydän-, syöpä- ja keinonivelleikkaukset. Tarkastettu. 4. Asumispalveluasiakkaat, kotihoidon asiakkaat ja kehitysvammaiset. Osittain tarkastettu ja hakeutuvat tarpeen mukaan hoitoon. 5. Pitkäaikaissairaat: sydän-, diabetes-, endoproteesi-, mielenterveys- ja sädehoitopotilaat. Hakeutuvat itse hoitoon. Erikoissairaanhoito ja lääkinnälliset ostopalvelut 1. Riittävästi resursoitu oma lääkärinvastaanottotoiminta mukaan lukien ostopalveluna toteutettavat erikoislääkärin vastaanotot ja hoidon porrastuksen tehostaminen erikoissairaanhoidon kanssa parhaiten takaavat maltillisen erikoissairaanhoidon menojen kasvun. Jonotusaika vastanotolle on ollut keskimäärin 10 päivää vuoden 2014 aikana. Lääkärihoitaja yhteistyötä on tehostettu. Erikoissairaanhoidon kulut ovat olleet arvioitua suuremmat tarkastalujaksolla. Tervesyspalvelut TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Käyttösuunnitelman toteutuminen Terveyspalveluissa menot ylittyvät ja tulot Terveyspalvelujen osalta käyttötaloudessa ylittyvät palvelujen ostot, erityisesti lääkäripalvelujen ostot, erikoissairaanhoito sekä sijaisten palkat. Terveyspalvelujen osalle on saatu jonkin verran tuloja lisää mm. ulkokuntalaisten käynneistä. Erikoissairaanhoito laski joidenkin yksiköiden hintoja heinäkuussa, mikä vaikutti osaltaan erikoissairaanhoidon laskutukseen. Terveyspalvelujen osalta on vähennetty ostopalvelulääkärien käyttöä (loppuvuodesta vain päivystys ja työterveyshuolto) ja tarkennettu sijaisten käyttöä ja tehostettua sijaispankin käyttöä eri yksiköiden välillä.

76 74 Peruspalvelulautakunta Vanhuspalvelut Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Vanhuspalveluiden tehtävänä on järjestää toimiva kokonaisuus, joka vastaa väestön tarpeita ja jossa palvelurakenne ja hoidon porrastus on tarkoituksenmukainen. Tavoitteena on tukea vanhusten kotona asumista. Tavoitteena ovat hyvinvoiva ja terve väestö sekä asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät palvelut. Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) Asukaspaikat Ahoniitty Vaahtera Koivikkola Pihlaja Tupa Sali Kammari Kahveri , Toimenpiteet 1. Henkilöstömitoituksen varmistaminen vähimmäismäärälle, 0,5 hoitajaa/asukas. Vajetta Pihlajassa ja Koivikkolassa. Vajetta henkilöstömitoituksessa on edelleen ja akuutein vaje on Pihlajassa. 2. Kuntouttavan työn juurruttamista ja lisäämistä edelleen mm. kinestiikkaa hyödyntäen. Asiaa on viety eteenpäin, henkilöstö on koulutettu ja yksiköissä on otettu käyttöön toimintamallit, jotka hyödyntävät voimavaralähtöisyyttä. 3. Määritellään kotihoidon kriteerit ja hoitokäytännöt. Tehty kehittämistyötä. 4. Ikäihmisten päivätoiminnan kehittäminen ja lisääminen. Päivätoimintaa ei ole pystytty lisäämään. 5. Asumispalvelujen ostot ja perhehoito pidetään nykyisellä tasolla. Vapautuvat asumispalvelupaikat vaihdetaan palvelusetelillä tuotettaviksi palveluiksi. Palvelusetelimuutokset tapahtuivatt syksyn 2014 aikana, asumispalvelujen ostoja on vähennetty kaksi paikkaa samoin perhehoitoa kustannussäästöjen aikaansaamiseksi. 6. Kotihoidon yötyön aloittaminen. Kotihoidon yötyötä ei ole aloitettu, suunnitelmissa on yötyön aloittaminen vuonna 2015.

77 75 Vanhuspalvelut TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Käyttösuunnitelman toteutuminen Vanhuspalvelujen tulot ylittyvät euroa ja menot alittuvat euroa. Menojen alitusta selittää se, että ravitsemus- ja majoituspalveluissa ei ollut huomioitu tuloja ja näin ollen oli budjetoitu reilusti enemmän määrärahaa ko. menokohdalle. Vanhuspalvelujen käyttötalous ei ole toteutunut suunnitellusti kustannuspaikkakohtaisesti. Suurin ylitys on sijaismäärärahoissa. Sijaismäärärahat ovat olleet riittämättömät tälle vuodelle. Lyhytaikaisten sijaisten määrää on pystytty vähentämään. Henkilöstömitoitukset ovat sellaiset varsinkin palvelukeskus Yläpihassa, että jokaiseen poissaoloon tarvitaan sijainen ja vielä ei ole riittävästi käytettävissä sijaispankissa sijaisia. Ostopalvelupaikkoja ei ole pystytty vähentämään suunnitelman mukaisesti. Vanhuspalvelujen ostoja on pyritty vähentämään luonnollisen poistuman ja toisaalta kotihoidon vahvistamisen kautta. Kotihoitoon on tehty sisäisenä siirtona vuoden 2014 aikana kolmen henkilön siirto (2 Ahoniitystä, 1 palvelukeskukselta). Muutoksia henkilöstön sijoittelussa jatketaan. Vanhuspalveluissa on tehty palvelurakenteen muutosta Ilomantsin kunnan ja valtakunnallisten ikäihmisten palvelujen laatusuositusten mukaisesti.

78 Sivistyslautakunta Toiminta-ajatus Ilomantsi tarjoaa laadukkaat varhaiskasvatuspalvelut sekä mahdollisuuden elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen sekä järjestää aktiivista elämää edistäviä palveluita kuntalaisille. Toiminta-ajatus vastuualueittain Päivähoito: Päivähoito tarjoaa hyvää ja turvallista perushoitoa ja lapsen ikä- ja kehitystasoa vastaavaa toimintaa. Perus- ja lukio-opetus: Perus- ja lukio-opetus tarjoavat laadukasta perus- ja yleissivistävää opetusta. Hallinto: Hallinto johtaa ja kehittää tasapuolisesti sivistystoimen eri sektoreita sekä luo henkilökunnalle mahdollisuudet toteuttaa asetetut tavoitteet. Pielisen Karjalan musiikkiopisto tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoista musiikinopetusta. Kirjasto- ja kulttuuritoimi: Edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen sekä tukee paikallista kulttuuritoimintaa ja kansalaisaktiivisuutta. Liikunta- ja nuorisotoimi: Tarjoaa monipuolisia liikuntaharrastuksia ja järjestää nuorten ja erityisnuorten kasvua edistävää toimintaa. Kansalaisopisto: Järjestää vapaan sivistystyön koulutusta. Tilivelvolliset Sivistyslautakunta Sivistysjohtaja Marjut Ahokas Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet 1. Ikäjohtamisen mahdollisuudet työhyvinvoinnin kehittämisessä Ilomantsin kunta osallistui Itä-Suomen yliopiston hallinnoimaan Ikä 3.0- pilottihankkeeseen, jonka koulutukset sivistysosastolla kohdentuivat esimiehiin, päivähoitohenkilöstöön sekä toimistoväkeen. Ratkaisukeskeiseen toimintatapaan ohjaavien koulutusten ja työpaikkakeskustelujen avulla eri ikäisten ja eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden toistensa ymmärtämistä ja hyväksymistä on tietoisesti kasvatettu. 2. Tehtävärakenteen tarkastelun aloittaminen päivähoidossa vastaamaan tulevaa varhaiskasvatuslakia sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan muutoksia Aamu- ja iltapäivätoiminnassa toimivalle henkilöstölle ja koulunkäyntiavustajille pidettiin keväällä yhteinen tilaisuus, jossa aamu- ja iltapäivätoiminnan muutosaikataulu käytiin läpi. Molemmissa toiminnoissa toimiva henkilöstö on halutessaan voinut valita, toimiiko muutoksen jälkeen koulunkäyntiavustajana ja osallistuu aamu- ja iltapäivätoi-

79 77 minnan toteuttamiseen vai haluaako työskennellä päivähoidossa. Muutamat henkilöt ovat käyttäneet valinnan mahdollisuutta. Kaikkien täytettäväksi tulevien tehtävien kelpoisuudet harkitaan tulevan varhaiskasvatuslain kautta. Uuden lukukauden ja päivähoidon toimikauden alussa elokuussa aamuja iltapäivätoiminnan työvuorosuunnittelu siirtyi apulaisrehtorille. Toiminnan muutos työstetään talven aikana siten, että se otetaan käyttöön Opetussuunnitelmauudistukseen valmentautuminen perusopetuksessa Seudullisen koulutuksen ja yhteistyön sekä paikallisten yhteisökokousten avulla perusopetuksen opettajakunta ja koulunkäyntiavustajat ovat perehtyneet opetussuunnitelman yleiseen osaan ja toimintakulttuurin muutostarpeisiin. 4. Sähköiseen ylioppilastutkintoon valmentautuminen lukiossa Sähköisen ylioppilastutkinnon tuloon on lukiossa valmistauduttu siten, että rehtori ja suuri osa opettajista on osallistunut Ylioppilastutkintolautakunnan ja/tai ISOverstaan järjestämiin koulutuksiin. Sähköisen kokeen vaatimia tila- ja tietoliikennejärjestelmiä on suunniteltu sekä uusissa kokeissa käytettävien ohjelmien opettaminen opiskelijoille aloitettu. 5. Uuden kirjastojärjestelmän hankintaan valmistautuminen maakuntakirjaston johdolla yhteistyössä maakunnan yleisten kirjastojen kanssa Kirjaston henkilökunta on poistanut vanhaa aineistoa ja valmistellut aineistorekisterissä olevia tietoja sellaiseen muotoon, että tietojen konversio KOHA -järjestelmään onnistuisi. Osa kirjaston henkilöstöstä on osallistunut Joensuun kaupunginkirjaston luettelointityöryhmän kokouksiin ja verkkokirjastotyöryhmän toimintaan. 6. Kulttuuri- ja elokuvatoiminnan kehittäminen eri käyttäjäryhmien tarpeet huomioimalla Kino Mantsista rakennetaan monitoimitila, joka mahdollistaa kulttuuri- ja elokuvatoiminnan kehittämisen. Elokuvanäytännöt aloitettiin elokuvasalin remontin jälkeen loppuvuodesta. Kirjastossa on Kulttuurikirjasto-hankerahoituksella kokeiltu uudenlaisia kulttuuripalvelumuotoja. 7. Uimahallin käyttöasteen parantaminen Uimahallin käyttöaste pysyi edellisvuoden tasolla. Ohjattujen toimintojen tavoitteet saavutettiin. 8. Kotisivujen ja digimainonnan kehittäminen kansalaisopistossa Kansalaisopiston digimainonta kohdentui Hair -musikaaliin. Uudet kotisivut otettiin käyttöön ja niiden kehittäminen jatkuu. 9. Nuorisotalon aukioloaikojen tarkastelu käyttäjien tarpeiden mukaiseksi Nuorisotalolla otettiin uudelleen käyttöön lauantain aukiolo nuorten pyynnöstä.

80 78 Tavoitteet Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Vaikuttavuus ja palvelukyky Päivähoidon kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Päivähoitopaikan saaminen Asetuksen mukaiset aikarajat Kyllä 9 lk:n oppilaiden jatkoopintojen valinnat Jokainen perusopetuksen päättänyt sijoittuu jatkoopintoihin 100 % Kyllä Laadukas yleissivistävä opetus Päättötodistuksen saaneista ylioppilastutkinnon suorittaa > 90 % Kyllä Elämänlaatupalvelut vastaavat kuntalaisten tarpeita Kirjaston aukiolomäärä Kirjastoauton pysäkit Nuorisotalon aukiolomäärä h/vko Vähintään 30 Yli 20 h/vko syystoukokuu Kyllä (42 h) Kyllä (40) Kyllä (ka 26,5 h) Liikuntahallin myönnetyt käyttövuorot viikossa Yli 80 Kyllä Kansalaisopiston käyttäjämäärä Yli 15 % asukkaista Kyllä (22,7 %) Kirjaston kokoelman ajantasaisuus Alle 5 vuotta vanhaa materiaalia vähintään 23 % kokoelmasta Ei (10 %) Uimahallin ohjatut ryhmät 6 ryhmää/vko talvella Kyllä Asiakaspalvelun laatu Asiakastyytyväisyyskyselyt, vuonna 2014 kysely vanhempien ja päivähoidon yhteistyöstä sekä huoltajakysely perusopetuksessa 80 % asiakkaista tyytyväisiä Kyllä Resurssien hallinta Toiminnan ja talouden tasapaino Joustava henkilöstön ja tilojen käyttö Asetuksen mukaiset ryhmät ja henkilöstö Kyllä Perusopetuksen kustannus /oppilas Pitkien etäisyyksien kuntien keskitaso Kyllä Lukio-opetuksen kustannus/ /opiskelija Pitkien etäisyyksien pienten lukioiden keskitaso Ei

81 79 Kustannustehokkaat palvelut Opiston opetustunnin keskihinta= valtionosuustunnin yksikköhinta (78,61 ) Kyllä (69,39 ) Kirjaston menot/as= valtionosuuden yksikköhinta (69,43 ) Kyllä (68,25 ) Kuntaimago: Kiinnostava työnantaja Pätevät työntekijät >90 % Vuonna 2015 > 97 % 95,4 % Osaaminen ja henkilöstö Osaaminen ja henkilöstön työhyvinvointi Kehityskeskustelut Täydennyskoulutus Omaehtoinen koulutus Sairauspoissaolot 100 % 2:n vuoden aikana 1 pv/työntekijä > 2 työntekijää < 10 pv Kyllä Kyllä (1,31) Kyllä (5) Kyllä (8,73 pv) Ikäjohtaminen Kattava osallistuminen koulutukseen ikäjohtamisen merkityksestä Kyllä Esimies- ja työntekijätaitojen kehittäminen Vuorovaikutuksen parantaminen työyksiköissä ratkaisukeskeisillä toimintamalleilla Kyllä Prosessit ja rakenteet Aktiivinen ja tuloksekas verkostoyhteistyö Seudullisesti ja maakunnallisesti tuotetut palvelut > 3 Kyllä Joustava ja monipuolinen yhteistyö Järjestöyhteistyö Järjestötapaamiset vähintään 1 krt/vuosi Kyllä Kunnallisen demokratian toimivuus Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön itsearviointi Keskiarvo > 3 Kyllä (3,70 ) Seutuyhteistyö Seudun työryhmät Edustus minimissään kahdessa työryhmässä Kyllä

82 80 Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Hallinnon henkilöstö Opetustoimen henkilöstö Päivähoidon ja koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan henkilöstö Yhteensä 3,0 73,39 37,13 113,52 2,9 68,9 35,8 107,6 2,9 70,2 37,25 110,35 2,9 70,15 38,17 111,22 Toimenpiteet Resurssien hallinnan näkökulmasta toiminnan ja talouden tasapainoa arvioitiin oppilas- ja opiskelijakohtaista kustannusta seuraamalla ja vertaamalla sitä pitkien välimatkojen vastaavien kuntien ja oppilaitosten keskitasoon. Perusopetuksessa tavoitteeseen päästiin, mutta lukiokoulutus oli huomattavasti verrokkikuntia kalliimpaa. Päivähoidossa ryhmät ja niiden henkilöstömitoitus toteutuivat asetuksen mukaisina. Vapaa-ajan toiminnoissa toiminnan ja talouden tasapainoisuuden arviointikriteereiksi asetetut kirjaston ja kansalaisopiston yksikköhinnat saavutettiin. Osaamisen ja henkilöstön osalta työhyvinvoinnin painopiste oli ikäjohtaminen. Kunta osallistui Itä-Suomen yliopiston Ikäjohtamisen Ikä3.0-pilottihankkeeseen, jossa perehdytettiin henkilöstöä työhyvinvoinnin parantamiseen ikäjohtamisen keinoin. Hankkeen ja sen koulutusten aikana eri toimijat perehtyvät ratkaisukeskeisiin toimintamalleihin, joiden avulla työyhteisöä kehitetään mielekkäämmäksi erilaiset ja eri-ikäiset työntekijät huomioiden. Täydennyskoulutuksessa ja omaehtoisessa koulutuksessa saavutettiin tavoitteet. Sairauspoissaoloja oli vuonna 2014 vähän. Prosessien ja rakenteiden näkökulmasta tavoitteeksi asetettu aktiivinen ja tuloksekas verkostoyhteistyö toteutui erityisesti uudistuvan perusopetuksen opetussuunnitelman valmistelussa, jossa kunnallisten opetussuunnitelmien pohjana ovat seudun seitsemän kunnan yhteiset linjaukset. Kunnallisen/seudullisen opetuksen järjestäjän kehittämissuunnitelman valmistelu aloitettiin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteisillä seudullisilla koulutuksilla loppuvuonna. Kehittämissuunnitelma työstetään vuonna Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyötä kartoittavan itsearvioinnin tulos oli hyvä.

83 81 KUNNANHALLITUKSEN JA SIVISTYSLAUTAKUNNAN TYÖN ARVIOINTI YHTEENVETO VUODELTA 2014 Vastausprosentti 84,62 % Väite ka lkm 1. Sivistyslautakunnan työskentelytapa vastaa omaa käsitystäni hyvästä päätöksentekokulttuurista 2 9 3, Sivistyslautakunnan päätösehdotukset ovat selkeitä , Sivistyslautakunnan asioiden selostus esityslistalla on riittävän perusteellista , Sivistyslautakunnan kokouksiin käytetään sopivasti aikaa 2 9 3, Sivistyslautakuntaan tuodaan riittävästi ennakkoinformaatiota päätöksentekoon tulevista asioista , Sivistyslautakunnan ja viranhaltijajohdon välinen tehtävänjako on selkeä , Kunnanhallituksen ja lautakuntien valtasuhteet ovat toimivat 5 6 3, Kunnanhallituksen ja lautakuntien vastuut ovat oikein linjatut 4 7 3,64 11 Yhteensä 3, Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa kunnanhallituksen tai sivistyslautakunnan toiminta on ollut tuloksellista: - Tuloksellista, kun kunnanhallitus ei ole käyttänyt otto-oikeutta - Nuorten asioiden hoidossa, nuorisovaltuuston huomiointi - Budjetissa pysyminen/taloudenpito/talous (kahdeksan mainintaa) - Visioista kiinni pitäminen - Liikuntatoimen asiat viety yksimielisesti päätökseen - Työnjako selkeä - mm. kouluasiat - Rekrytoinnit onnistuneet 10. Mainitse kaksi asiaa tai aihepiiriä, joissa kunnanhallitus tai lautakunta on onnistunut heikosti: - Avoimien virkojen täyttö sivistystoimessa --> kirjastotoimi ja kulkutunnisteen myöntäminen nuorille liikuntahallille - Talous - Ei mielestäni missään, ainahan jotakin pientä - ei moitittavaa!! - Karhunpesä (kaksi mainintaa) ja sen purkaminen - Asiakastyytyväisyys liikuntatoimessa - Tiedotus

84 82 SIVISTYSLAUTAKUNTA Menot ilman poistoja Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toimintatuotot , ,36 Toimintakulut , , ,82 Toimintakate , ,18 Käyttöomaisuus Arvo ,04 Siirto toimielimien välillä Hankinnat ,37 Vähennykset Poistot ,15 Arvo ,26 Käyttösuunnitelman toteutuminen Sivistyslautakunnan toimintatuottojen toteuma oli 116,4 % muutettuun talousarvioon verrattuna. Toimintamenot puolestaan toteutuivat 99,5 %:sesti. Toimintakatteeksi muodostui 98,5 %. Toimintatuotot kertyivät ennakoitua paremmin. Sivistystoimi haki ja sai useita eri valtionavustuksia. Avustusta saatiin muun muassa lasten ja nuorten paikalliseen harrastustoimintaan (5 000 ), kansalaisopiston maahanmuuttajien, työttömien ja senioriväestön opintomaksuihin (7 000 ), lasten ja nuorten liikunnan kehittämiseen (4 000 ). Investoinneissa avustuksia haettiin yhdessä teknisen toimen kanssa Pogostan yläkoulun lähiliikuntapaikan rakentamiseen ( ) ja Kino Mantsin korjauksiin ja kerhotilan kalustamiseen Palkkaperusteisesta työllistämisestä kertyi palkkatukea talousarviossa ennakoitua enemmän. Vuoden lopussa laskutettiin Ilomantsiin sijoitettujen oppilaiden kotikuntakorvauksia noin Lukio-opiskelijoista saatu koulumatkatuki ylitti talousarvion. Vapaa-aikatoimi ylitti pääsymaksutuotot. Lautakunta seurasi toimintatuottojen ja -kulujen toteutumista ja teki talousarviomuutos esityksen marraskuun kokouksessaan.

85 83 Sivistyslautakunta Hallinto Tavoitteet Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Henkilöstö 3,5 2,9 2,9 2,9 Hallinto TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sivistyslautakunta Perusopetus Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Henkilöstö Opetushenkilöstö Muu henkilöstö Perusopetuksen oppilasmäärä Kyläkoulujen määrä Kyläkoulujen keskikoko Kyläkoulujen oppilasmäärä Yhtenäisen peruskoulun oppilasmäärä Perusopetuksen tuntimäärä Tuntia/oppilas 45,75 16, , ,41 45,9 15, ,5 52,5 384, , ,38 416,5 3 17, , ,55 45,14 16,04 420, , ,56 Perusopetus TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

86 84 Sivistyslautakunta Päivähoito ja koululaisten iltapäivätoiminta Tavoitteet Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Henkilöstö 37,13 35,8 37,25 38,17 Päivähoito ja koulul.ip. TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Leikin tiimellyksessä

87 85 Sivistyslautakunta Lukio Tavoitteet Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14 Opetushenkilöstö Muu henkilöstö Opiskelijamäärä Tuntimäärä Tuntimäärä/opiskelija 7,59 0, ,5 3,64 7,27 0, ,03 7,2 0,6 60, ,06 7,2 0,77 60, ,06 Lukio TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sivistyslautakunta Vapaa-aikatoimi Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP-14

88 Määrätavoitteet TP-12 TP-13 TA-14 TP Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) Kirjasto- ja kulttuuritoimi Liikuntatoimi Nuorisotoimi Kansalaisopisto; päätoimiset Kansalaisopisto; sivutoimiset 7,26* 3 1,3* 3,2 74 6,1* 3,4* 1,5* 3,2 77 6,35 3,5 1,5 3,2 70 6,52* 3,50* 1,64* 2,21 79 Kirjasto- ja kulttuuritoimi Lainaukset Lainaajat Elokuvaesitykset Elokuvien katsojat Jää alle Liikuntatoimi Ohjauskerrat Vapaa-ajan kausikortin yli 16-vuotiaat käyttäjät Uimahallin kävijämäärä Nuorisotoimi Ohjaustoimintakerrat Kerhojen osallistujat Kansalaisopisto Tunnit Opiskelijat *** tilastoidaan vuoden lopussa Vapaa-aikatoimi TP 2012 TP 2013 TA 2014 TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

89 Pappilanvaaran yömäessä näkyi aarteen etsijöitä 87

90 Tekninen ja ympäristölautakunta Toiminta-ajatus Ilomantsin rakennettu ympäristö on hyvin hoidettu ja viihtyisä. Sisäisille asiakkaille annettavilla palveluilla tuetaan kunnan peruspalveluiden tuottamista. Toiminta-ajatus tulosalueittain Hallinto ja maankäyttö Tulosalue huolehtii rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja asuntotoimen viranomaistehtävistä, tarjoaa sisäisille asiakkaille suunnittelu-, rakennuttamis- ja toimistopalveluita ja kehittää teknisen sektorin toimintoja. Toimitilat Tulosalue huolehtii kunnan kiinteistöjen kunnossapidosta ja tarjoaa rakentamispalveluita sisäisille asiakkaille. Kuntatekniikka Tulosalue huolehtii kunnallistekniikan, liikuntapaikkojen ja ulkoilureittien sekä taajaman liikenne- ja viheralueiden kunnosta. Tilivelvolliset Tekninen ja ympäristölautakunta Tekninen johtaja Olli Summala Toiminnan painopistealueet ja kehittämiskohteet - Taajama-alueen maankäytön suunnittelu - Rakennusvalvonnan toimintojen ja rekisteriaineistojen kehittäminen - Katualueiden haltuunoton jatkaminen - Kiinteistöjen kunnossapidon ja taloudellisen käytön tehostaminen. Talousarviovuonna erityistarkasteluun otetaan lukion asuntolan rakennus ja rantauimala - Metsäsuunnitelman laatiminen

91 89 Tavoitteet Näkökulma Menestystekijä Arviointikriteerit Tavoite Toteut. Vaikuttavuus ja palvelukyky Asuntojen saatavuus Jonotusaika ilman asuntoa oleville Asioinnin helpottaminen < 1 viikko Palvelut yhdestä pisteestä Kyllä Kyllä Toimiva asuin- ja elinympäristö Kiinteistönhoito Tonttivaranto Asiakaskysely > 5 vuotta 80 % tyytyväisiä Kyllä Kyllä Veden laatu Rauta ph < 20 µg/l 7,0 9,0 Kyllä Kyllä Resurssien hallinta Henkilöstöresurssien kohdentaminen Investointeihin kohdentuvat palkat < 3 htv Kyllä Työvälineiden / kaluston laatu Henkilöstön mielipide hyvä (3 asteikolla 1-4) 3,3 Tilojen hallinta Tyhjien asuntojen määrä < 6 % < 8 % Vajaakäytössä olevat yritystilat Muut vajaakäytössä olevat tilat < 20 % < 10 % Kyllä Kyllä Jätehuolto Jätteen määrä Vähentäminen 10 % Ei Osaaminen ja henkilöstö Osaaminen ja henkilöstön hyvinvointi Henkilöstöpalaverit > 8 kertaa vuodessa Kyllä Ikäjohtaminen Kattava osallistuminen hankkeeseen Kyllä Täydennyskoulutus > 1 pv/vuosi Kyllä Omaehtoinen koulutus 1 työntekijä Kyllä Kehityskeskustelut 100 % 2 v:n aikana Kyllä

92 90 Palkitseminen Yksi tiimi ja yksi työntekijä Kyllä Sairauspoissaolot < 10 pv / työntekijä Ei Ympäristötietoisuus Henkilöstön koulutus Koulutuksen järjestäminen 2014 Ei Prosessit ja rakenteet Organisaation mukautumiskyky Tiimien toiminnan laatu Keskiarvo 3,5 (1-5) 3,5 Kunnallisen demokratian toimivuus Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön itsearviointi Keskiarvo >3 Kyllä Palveluiden ja toimintatapojen kehittäminen Tiimien osaamiskartoitukset 100 % tehty Kyllä Seutuyhteistyö Edustus seutuyhteistyöryhmissä min. 2 Kyllä Möhkön museokanavan kunnostus Määrätavoitteet TP 2013 Tot 8/2013 TA 2014 Tot12/2014 Henkilöstö (Vakinainen ja määräaikainen) 50,3 50,3 49,8 55

93 91 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kirkonkylän yleiskaavaehdotus on valmistunut, ja sitä on esitelty kunnanhallitukselle. Ehdotuksesta on saatu pyydetyt lausunnot. Museovirasto on Hutunniemen alueen ja Toivonlahden osalta hanketta vastaan. Museovirastolle on toukokuussa 2014 tehty kompromissiehdotus, mutta siihen ei ole saatu vastatusta. Kaavan valmistumisajankohtaa ei tässä tilanteessa voi arvioida. Rakennusvalvonnan toimintojen ja rekisteriaineistojen kehittäminen on edennyt käytettävissä oleviin resursseihin nähden tyydyttävästi. Katualueiden haltuunotto etenee suunnitellun mukaisesti yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa. Isommista investoinneista on mm. terveyskeskuksen A-osan kellariosan neuvola-osa on käytössä ja viereinen käytäväosa otetaan käyttöön rappukäytävää myöten keväällä Huoltokäytävä ja siihen liittyvät tilat ovat työn alla. Peruskorjauksen yhteydessä on myös joitakin huoneitten käyttötarkoitusta muuteltu käyttäjien toiveitten mukaiseksi. Lisäksi ulkopuolen salaojitus ja sadevesiviemäröintityö toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Kino Mantsin sisäpuolen remontti ja Möhkön museokanavan kunnostushanke saadaan päätökseen vuoden 2015 alkupuolella. Muutamia investointeja ei toteutettu lähinnä siksi ettei tarjouksia saatu määräaikaan mennessä. Niihin on haettu uusi määräraha v Isoimmat sisäilmatutkimukset tehtiin Pogostan alakoulun ja lukion tiloissa, joiden korjaustoimenpiteet on myös aloitettu ja osittain tehty. Lukion asuntola jätettiin kylmilleen syksyllä Rantauimala laitettiin myyntiin poissiirrettäväksi ja Rehvanan entisen koulun myyntiä jatkettiin. Isompien kiinteistöjen sähkö- ja kaukolämpömitoitusten vertailu on tehty, ja korjausehdotukset saatu. Kuntatekniikan investoinneista ei toteutunut maankaatopaikan maisemointi, koska lupa sai lainvoiman vasta loppusyksyllä. Työ tapahtuu 2015 elokuun loppuun mennessä. Ravajärven runkovesijohdon rakentaminen ei myöskään toteutunut. Yhtiöntien kevyenliikenteen väylän rakentaminen siirtyi vuodelle Kunnan omat verkostot on dokumentoitu karttatietojärjestelmään, jonka tietoja täydennetään edelleen. Samaan järjestelmään on tallennettu myös Ilonet Oy:n laajakaistaverkosto. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten hakemusten käsittelyaika on normaalisti ollut noin kolme viikkoa, mikä on Suomen ja Pohjois-Karjalan keskitasoon nähden hyvä. Maa-ainesasioiden ja jätehuollon valvonta on toiminut hyvin. Metsäsuunnitelman laadinta siirtyi vuodelle Tekninen ja ympäristölautakunta on pitänyt vuoden aikana kaksi seminaaria sekä yhden perusturvalautakunnan kanssa yhteisen seminaarin.

94 92

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola

Kaupunkikonsernin talous. Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Aaro Honkola Kaupunkikonsernin talous Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta Tavoitteena antaa oikea ja riittävä kuva kuntakonsernin muodostamasta

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017

KOTKA-KONSERNI TILINPÄÄTÖS 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ Kotka-konsernin suunta on oikea s.3 Mitä kriisikuntakriteereillä tarkoitetaan? s.4 Kaupungin liikkumavara ja tasapaino s.5-6 Kaupunki tunnuslukujen näkökulmasta s.7-9 Konsernissa laaja-alaista

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

TULOSLASKELMA

TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014

Vesihuoltolaitoksen tilinpäätös 2014 5. Eriytetyt tilinpäätökset 5.1. Laskennallisesti eriytetyn vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Leppävirran kunnan vesihuoltolaitoksen kirjanpito on eriytetty laskennallisesti. Liitteenä vesihuoltolaitoksen

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA KESÄKUU 2019 Työttömyysaste/toukokuu: 2019 6,7 % 2018 7,4 % Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 50,0 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä :

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a KUUMA-johtokunta 13.3.2019 5 / LIITE 5a TILINPÄÄTÖS 31.12.2018 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 171 410,01 123 903,54 Saamiset 171 410,01 123

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 12a

KUUMA-johtokunta Liite 12a KUUMA-johtokunta 14.2.2018 12 Liite 12a TILINPÄÄTÖS 31.12.2017 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2017 1.1. - 31.12.2016 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 123 903,54 472 254,43 Saamiset 123 903,54 472

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 11a

KUUMA-johtokunta Liite 11a KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA TOUKOKUU 2017 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 41,7 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta

Tilinpäätös Tilinpäätös 2010 Laskenta Tilinpäätös 2010 Yleinen kehitys Kouvolalaisia oli vuoden 2010 lopussa Väestörekisterikeskusken ennakkotiedon mukaan 88 089, asukasmäärä laski 85 henkilöllä. 0-18 vuotiaiden osuus väestöstä oli 19,7 prosenttia,

Lisätiedot

KONSERNITULOSLASKELMA

KONSERNITULOSLASKELMA KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 5 099 772 4 390 372 Liiketoiminnan muut tuotot 132 300 101 588 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosikertomus 2017 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Servican kannalta vuotta 2017 voi kuvata mielenkiintoiseksi. Lähdimme vuoden alkaessa valmistelemaan yhdessä omistajien kanssa Servican yhtiöittämistä vuoden

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys Rahan yksikkö: tuhatta euroa 1 000 TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys 2018 2019 2020 2021 2022 TOIMINTATUOTOT 72 115 84 291 80 261 63 621 63 535 63 453 63

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA

Kuopio konserni TASE VASTATTAVAA Kuopio konserni 2018 2017 TASE 1000 1000 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma 432 412 432 412 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 23 14 Ylikurssirahasto 93 2 Arvonkorotusrahasto 68 68 Muut omat rahastot

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2019 6kk = 50% Verotulojen kertymä 30.6.2018 Talousarvio 30.6.2019 30.6.2019 Tot. % Kunnallisverot 3 846 943 3 456 000 3 727 292 53,9 Kiinteistöverot 35 134 373 500 8 904

Lisätiedot

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelma 1.1.2018-31.12.2018 1.1.2017-31.12.2017 LIIKEVAIHTO 28 729 986,76 26 416 878,43 Valmistus omaan käyttöön 6 810,90 Liiketoiminnan muut tuotot 1 500 810,15 1 468 655,80 Materiaalit

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli

Lisätiedot

Konsernituloslaskelma

Konsernituloslaskelma Konsernituloslaskelma ei laadittu 1.1.2017-31.12.2017 1.1.2016-31.12.2016 LIIKEVAIHTO 26 416 878,43 Liiketoiminnan muut tuotot 1 468 655,80 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Talousarvion toteuma kk = 50%

Talousarvion toteuma kk = 50% Talousarvion toteuma 1.1.-30.6.2018 6kk = 50% Verotulojen kertymä Kunnallisverot 3 859 476 3 300 000 3 846 943 58,3 Kiinteistöverot 9 718 367 500 35 134 4,8 Yhteisöverot 533 625 382 500 356 007 46,5 Yhteensä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola

Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunkikonserni Aaro Honkola YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Talous vielä hyvässä vauhdissa, kasvu kuitenkin hidastumassa Julkinen talous ja kuntatalous velkaantuu edelleen

Lisätiedot

Hallintokeskuksen talousarviomuutokset Khall liite 2

Hallintokeskuksen talousarviomuutokset Khall liite 2 Hallintokeskuksen talousarviomuutokset Khall 4.12.2017 240 liite 2 Yleishallinto Tulot 175 433 175 433 Palkat ja palkkiot -603 049 15 000-588 049 Henkilösivukulut -330 205 3 000-327 205 Muut kulut -1 983

Lisätiedot

TALOUSARVION SEURANTA

TALOUSARVION SEURANTA TALOUSARVION SEURANTA 31.8.2018 Tuloslaskelma 1.1. -31.8.2018 Tuloslaskelma ulkoinen TP 2017 1-8/2017 TA 2018 1-8/2018 TA-tot Ylitys/alitus Limingan kunta liikelaitoksin Varsinainen toiminta Toimintatuotot

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2017 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Vuosi 2017 oli monella tavalla merkkivuosi Luodon kunnalle. Juhlavuosi Suomi 100 vuotta ja Luodon kunta 150 vuotta huomioitiin isosti

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2016 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2016. Väestö kasvoi 29 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 176. Työllisyystilanne oli hieman

Lisätiedot

BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj Tuloslaskelma ja tase

BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj Tuloslaskelma ja tase Tuloslaskelma ja tase 30.6.2018 BBS-Bioactive Bone Substitutes Oyj KONSERNITULOSLASKELMA 1.1.-30.6.2018 1.1.-30.6.2017 1.1.-31.12.2017 Liiketoiminnan muut tuotot * 2 237 121,94 13 879,38 20 466,26 Materiaalit

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016 TILINPÄÄTÖS 2016 TULOSLASKELMA 2016 2015 Liikevaihto 2 994 437 3 576 109 Valmistus omaan käyttöön 0 140 276 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -56 436-115 284 Palvelujen ostot -344 363-400

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Sisällys Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä

Sisällys Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2014 Sisällys 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1. Kunnanjohtajan katsaus 1 1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 3 1.2.1. Kunnan hallinto-organisaatio

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-syyskuu

Väestömuutokset, tammi-syyskuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA

ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA ALAVIESKAN KUNTA VESILAITOKSEN TULOSLASKELMA 2016 2015 LIIKEVAIHTO Vesimaksut (ulk.) 259 704,43 245 632,53 Vesimaksut (sis.) 13 532,17 13 569,17 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys

Lisätiedot

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös

ELENIA PALVELUT OY Tilinpäätös 1.1.2018-31.12.2018 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Rahoituslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5-8 Allekirjoitukset 9 1 Tuloslaskelma Liitetieto 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 (EUR) Liikevaihto

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Sisällys Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä

Sisällys Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Sisällys 1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1 1.1. Kunnanjohtajan katsaus 1 1.2. Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 3 1.2.1. Kunnan hallinto-organisaatio

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS Sivu 1/110 LAPIN LIITTO / LAPIN PELASTUSLAITOS TILINPÄÄTÖS 31.12.2015 Kansainvälinen Barents Rescue 2015 harjoitus (BR15) 30.9-1.10. 2015 Levillä. Lapin liitto/lapin pelastuslaitos ( Koko yritys (YR) )

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

Kullo Golf Oy TASEKIRJA Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus 1761478-9 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2011-31.12.2011 Sisällysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös

NIVOS ENERGIA OY. Tilinpäätös NIVOS ENERGIA OY Tilinpäätös 1.1.2017-31.12.2017 Sepäntie 3 Mäntsälä Sisältö Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Allekirjoitukset Tilinpäätösmerkintä sivu 1 2 4 7 7 1 TULOSLASKELMA 1.1.2017 31.12.2017 1.1.2016

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 29.12.216 Tammi-marraskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot