ENERGIAINFO 2/11. Energiapolitiikkaan vaikuttaa monta liikkuvaa osaa sivu 12. puhtaan veden palveluksessa sivu 6. kamala tuulivoima?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ENERGIAINFO 2/11. Energiapolitiikkaan vaikuttaa monta liikkuvaa osaa sivu 12. puhtaan veden palveluksessa sivu 6. kamala tuulivoima?"

Transkriptio

1 ENERGIAINFO 2/11 KEMIRA puhtaan veden palveluksessa sivu 6 Energiapolitiikkaan vaikuttaa monta liikkuvaa osaa sivu 12 KAUNIS kamala tuulivoima? sivu 14 TUULISÄHKÖN vaikutukset sähkömarkkinaan sivu 16

2 Hankintoja tehdessä tulee osata yhdistää energiatekniikan osaaminen juridisen hankintaprosessin ymmärtämiseen. Energiaa ja energiatehokkuutta Mikko Rintamäki puh Energiakolmio, johon tutustuin aikanaan asiakkaan ja yhteistyökumppanin näkökulmasta, näkyi alusta asti asiakaslähtöisenä kumppanina, jonka vahvuus oli kehitys ja työ asiakkaan parhaaksi. En toki voinut silloin aavistaa, että päätyisin itse Energiakolmion palvelukseen. Energiakolmion alkuperäisin palvelu, asiakkaiden sähkönhankinnan hoito, ns. EnerPro-palvelu on vuosi vuodelta jatkanut menestystään markkinan kehittyneimpänä ratkaisuna. Toinen osa palveluistamme, energian mittaukseen, raportointiin ja laskutukseen liittyvät EnerControl ja EnerCount ovat myös osoittautuneet kilpailukykyisiksi ratkaisuiksi energiantehostamistoimissa. ITtiimimme takaa palvelukokonaisuuden teknisen ja toiminnallisen kehityksen. Sähkömarkkinoiden muutoksiin, hintojen heilahteluihin ja ankariin piikkeihinkin olemme jo tottuneet ja osaamme niitä käsitellä. Samoin osaamme hyvin reagoida erilaisiin muutoksiin sähkömarkkinoiden pelisäännöissä. Sen sijaan muussa toiminnassa me ja asiakkaamme kohtaamme tänään erilaisia haasteita jotka nekin vaativat ratkaisuja. EU:n ja kansallisin toimin, puhumattakaan asiakkaiden ja toimijoiden omasta halusta, energiatehokkuuteen ja kestävään kehitykseen panostetaan aivan eri tavalla kuin ennen. Uusia (usein epäselviä) säännöksiäkin tulee nopeudella, joka tekee toteuttamisen haasteelliseksi ja vaatii kaikilta toimijoilta, myös meiltä, ripeitä toimia. Esimerkki: Sähkömarkkinalainsäädännön mukaan tämän vuoden alussa kaikkien 63 A ja sitä suurempien liittymien piti olla tuntimitattuja. Tämän mukaisesti olemme toimineet, vain todetaksemme, että useilla verkkoyhtiöillä asia ei ole kunnossa. Kuitenkin, lainsäädännön mukaiset velvoitteet täytyy yksinkertaisesti täyttää, jotta laskun lopullinen maksaja, asiakas, saa datan käyttöönsä ja pystyy hallitsemaan energiankäyttöään paremmin. Vastaavasti julkisten hankintojen lainsäädäntö asettaa painetta esimeriksi ESCO-hankkeiden kilpailutuksiin, joihin Energiakolmio on asiakkaidensa toimeksiannosta puolueettomana osapuolena osallistunut. Hankintoja tehdessä tulee osata yhdistää energiatekniikan osaaminen juridisen hankintaprosessin ymmärtämiseen. Mikäli molempia ei osata, lopputuloksena voi olla kallis hankinta tai pitkällinen oikeusprosessi. Pyrimme tukemaan asiakkaitamme hankkeiden kilpailutuksessa, jotta molemmat sudenkuopat voidaan välttää. Mikko Rintamäki Energiakolmio kehittää omia järjestelmiään vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Aktiiviset ja vaativat asiakkaat on välttämätön edellytys, jotta pysymme riittävästi kehityksessä mukana. Itse yritän aina muistaa teollisuudessa oppimani periaatteen, että prosessin todellinen ymmärtäminen ja erityisesti sen tehostaminen edellyttää riittävää, luotettavaa mittaustietoa. Sen, asiantuntijuudella jalostettuna, pyrimme antamaan. Mikko Rintamäki toimitusjohtaja, Energiakolmio Oy 2

3 ENERGIAINFO 2 Pääkirjoitus Mikko Rintamäki, Energiakolmio Oy 3 Sisällysluettelo 4 Sähkömarkkinakatsaus: Sähkömarkkina talouden armoilla Toni Sjöblom, Energiakolmio Oy 6 Uusi strategia muutti fokuksen: Kemira puhtaan veden palveluksessa Energiajohtaja Elina Engman, Kemira Oyj 8 Energiatehokkaasti vihreäksi kaupungiksi Jouni Arola, Lahden tilakeskus 10 Sähkömarkkinat 2011 Energiapolitiikka haasteet ja vaikutukset Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy 11 Power purchasing in Russia Konstantin Dotsenko, Portfolio Manager, Baltic Energy Services 12 Energiapolitiikkaan vaikuttaa monta liikkuvaa osaa Riku Huttunen, ylijohtaja, Energiamarkkinavirasto. 14 Kaunis kamala tuulivoima? TuuliWatti rynnistää tuulisähkömarkkinoille Jari Suominen, toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy 16 Tuulisähkön vaikutukset sähkömarkkinaan Mikko Lepistö, Energiakolmio Oy 18 Salkunhallinta asiakaslähtöistä asiantuntijapalvelua Salkkutiimi, Energiakolmio Oy 20 Nimitysuutisia Uutisia: Energiakolmio mukana Kiinteistö messuilla Uudistunut hälytyspalvelu kemira puhtaan veden palveluksessa s.6 energiapolitiikkaan vaikuttaa monta liikkuvaa osaa s.12 tuuliwatti rynnistää tuulisähkömarkkinoille s.14 ENERGIAINFO 2/11 kemira puhtaan veden palveluksessa sivu 6 EnErgiapolitiikkaan vaikuttaa monta liikkuvaa osaa sivu 12 kaunis kamala tuulivoima? sivu 14 tuulisähkön vaikutukset sähkömarkkinaan sivu 16 ENERGIAINFO 2/2011 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti Julkaisija: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Päätoimittaja Heikki Koikkalainen Graafinen suunnittelu ja toimitus: Mainostoimisto Mediataivas Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Osoitteenmuutokset: Berita Korhonen Puh

4 Sähkömarkkina talouden armoilla Toni Sjöblom puh Toni Sjöblom Sähkömarkkinoilla on jälleen koettu värikäs viimeinen puoli vuotta. Mukaan on mahtunut Japania järisyttäneen ydinvoimaonnettomuuden jälkeen eurooppalainen poliittinen peli ja vesitilanteen muuttuminen lähes äärilaidasta toiseen. Varmaa on, että tapahtumia tulee mahtumaan myös lähitulevaisuuteen. Talouden epävarmuus otsikoissa Kolme vuotta sitten syksyllä finanssimarkkinoilta alkoi kantautua huolestuttavia uutisia, mutta reaalitaloudessa törmättiin seinään vasta neljännellä kvartaalilla. Viimeisten viikkojen aikana talous on noussut jälleen otsikoihin ja onkin suurta epävarmuutta, mihin tilanne päätyy tällä kertaa. Laajemmin tilannetta katsoen edellisen kriisin aiheuttaneita ongelmia ei ole vielä saatu ratkaistua. Öljykriisikin elettiin aikoinaan pariin kertaan. Teollistuneiden maiden kokonaisvelkataakka ei ole vähentynyt viimeisen parin vuoden aikana, vaan velkaa on siirtynyt yksityiseltä sektorilta valtioille. Totuus on, että talouden kasvua on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana ruokittu velkarahalla. Kokonaisvelan määrä suhteessa BKT:hen vaihtelee maittain, mutta taso on selvästi noussut lähes kaikissa teollisuusmaissa. Tämä tulee väistämättä pitämään kasvua viime vuosikymmenien perustasoa alempana. Liian halpa raha on aikaansaanut tehottomuutta ja heikkolaatuisia investointeja sekä yksityisten että julkisen sektorin toimesta. Teollisuusmaiden painiessa velkaongelmien ja hitaan kasvun kanssa kehittyvät taloudet joutuvat kamppailemaan inflaation kanssa. Kiina onkin joutunut nostamaan jo useaan kertaan ohjauskorkoa ja pankkien reservivaatimuksia. Vaikka talouden voimasuhteet ovat siirtyneet ja siirtyvät yhä voimakkaammin, ovat kehittyvät taloudet edelleen riippuvaisia teollisuusmaiden kuluttajien luomasta kysynnästä. Talouden näkymät ovat heikot, mutta silti seuraavia tapahtumia on vaikea ennustaa. Varsinainen romahdus voidaan välttää, jos kuluttajien luottamus talouteensa saadaan säilymään ja rahoitussektori pysyy toimintakuntoisena. Lähiviikot tulevat ratkaisemaan viimeisimmän tulipalon sammutuksen onnistumisen, saadaanko velkakriisi pidettyä hetken poissa otsikoista. Toistaiseksi Euromaat eivät ole löytäneet uskottavaa yhteistä strategiaa. Keskuspankit tulevat yrittämään parhaansa pitämällä korkotasoa alhaalla ja tarvittaessa painamalla lisää rahaa. Sähkön hintaan talous vaikuttaa polttoaineiden ja sähkön kysynnän kautta. Sähkön hintataso on tällä hetkellä perusteltu suhteessa muihin markkinoihin ja fundamentteihin. Jos talous jatkaa nousussa edes hitaasti, ei lisälaskua polttoaineiden kautta nähtäne. Asiat harvoin kuitenkaan etenevät mukavan tasaisesti, eli vähintäänkin pienempiä kuoppia tullaan näkemään. Toisaalta elvytys inflaation kustannuksella tulee nostamaan polttoaineiden hintoja pidemmällä tähtäimellä. Vesitilanteessa tapahtui täyskäännös Vielä kevättalvella Pohjoismaissa kamppailtiin koko vapaiden sähkömarkkinoiden alhaisimman vesivarastotilanteen kanssa ja pelättiin sähkön säännöstelyä vesivoimasta riippuvaisimmilla alueilla. Voimakkaiden sateiden seurauksena vesitilanne on noussut jo pitkän aikavälin normaaliin. Sateita on toukokuun alun jälkeen saatu lähes 20 TWh yli normaalin. Muita normalisoitumista selittäviä tekijöitä ovat olleet lauhdetuotannon korkea määrä talvella, ydinvoimaloiden noussut käyttöaste, tuonti Keski-Euroopasta ja edelleen taantuman jäljiltä alhainen teollisuuden kulutus. Voimakkaat sateet ovat aiheuttaneet jopa pientä tulvimista Norjassa ja osa altaista on jo aivan täynnä, vaikka monivuotisissa altaissa on edelleen tilaa viime talvien jäljiltä. Suomalaisten kuluttajien kannalta olisi paras, että vesitilanne säilyy hyvänä, muttei aiheuta Norjassa pakkoajoa, joka nostaa aluehintaeron suureksi. Korkealla aluehintaeron toteumalla on ollut tapana nostaa myös tulevien vuosien aluehintaeron suojaustuotteiden hintoja. Vesitilanteen ollessa vaihteluvälissä TWh normaaliin nähden hinnoittelu yleensä pysyy kohtuullisen vakaana hiililauhteen rajakustannuksen lähellä. Nykyinen vesitilanne on siis markkinoiden kannalta lähestymässä vaihteluvälin yläreunaa. Pitää kuitenkin muistaa, että muutokset vesitilanteessa voivat olla hyvinkin nopeita molempiin suuntiin. Teoriassa vielä ehtii tapahtua vaikka mitä ennen ensi talvea. 4

5 Päästöoikeus talouden armoilla Päästöoikeusmarkkina on edellisen taantuman seurauksena selvästi ylijäämäinen ja hinnan asettaa tällä hetkellä seuraavan kauden ( ) näkymät ja oikeuksien pankitus sinne. Nykyinen kausi on ylijäämäinen noin 500 Mt ja CER-yksiköt huomioiden lähes 1500 Mt (3/4 yhden vuoden päästöistä). Päästöoikeuden hinta on vaihdellut myös voimakkaasti. Kevättalvella päästöoikeuden hinta nousi vajaat 2 /t Saksan tehdessä päätöksen luopua ydinvoimasta. Saksan päätöksen laskettiin lisäävän kokonaispäästöjä vuoteen 2020 mennessä noin 300 Mt. Euroopan velkakriisin kärjistyminen uudelleen on kuitenkin heikentänyt merkittävästi EU:n talouskasvuodotuksia. Talouden yskähtely onkin kumonnut Saksan päätöksen vaikutuksen ja päästöoikeuden hinta on 2 /t talven tasoa alempana. Talous vaikuttaa suoraan teollisuudessa syntyvien päästöjen määrään, mutta lisäksi on arveltu, että talouden uusi kiristyminen lykkää kansainvälisen ilmastosopimuksen syntymistä. Tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että Kioton sopimus päättyy vuoden 2012 loppuun ja aika uuden sopimuksen tekemiselle alkaa käydä vähiin. Tämä tarkoittanee myös, ettei EU tule kiristämään päästövähennystavoitetta 30 %:iin ainakaan lähitulevaisuudessa. Päästöoikeuden hinnan odotetaan pysyvän maltillisena varsinkin, kun tarjontaa tulee lisäämään vielä EU:n kolmannen kauden oikeuksien huutokauppa hiilidioksidin talteenottolaitosten rahoittamiseksi. Toisaalta EU nosti alkukeväällä esille mahdollisuuden kiristää päästökauppaa jättämällä osan yrityksille seuraavaa kautta varten kaupattavista oikeuksista sivuun, mutta asia on jäänyt taloushuolten varjoon. Aasia määrää hiilen suunnan Hiilen hinta on pysynyt varsin vakaana viimeisten kuukausien aikana, vaikka talousuutiset ovat olleet heikkoja. Kiinan vaikutus hiilimarkkinaan on erittäin suuri sen tuottaessa ja käyttäessä noin puolet koko maailman hiilestä. Kiina piti keväällä hiilen hintaa keinotekoisesti alhaalla saadakseen hillittyä inflaatiota. Tuo paine on nyt poistunut, mutta laskua ei ole vielä nähty. Hiilen hinta on noin 20 % vuodentakaista hintaa korkeammalla, joten mikäli talous vaipuu uuteen taantumaan, voidaan myös hiilen hinnan olettaa laskevan maltillisesti. Piikkihintoja ensi talvena Toissa talvena koettiin yli 1000 /MWh spot-hintojen kautta tehotilanteen kriittisyys. Viime vuonna ydinvoima oli paremmin tuotannossa ja lauhdevoima teki parhaansa. Piikkihintoja voi esiintyä helposti tulevina talvina, kunnes tehotilanne osaltaan tervehtyy Olkiluoto 3 käynnistyessä. Tulevan talven osalta tilanne ei näytä erityisen hyvältä, koska Ruotsin ydinvoiman huoltoja on runsaasti myöhään syksyllä, joka altistaa niiden venymisen talvelle. Onneksi vain yksi huolloista on normaalia laajempi ja näin aikataulun osalta vaikeammin arvioitava. Toinen piikkihinnoille altistava tekijä on lauhdetuotannon puuttuminen jatkuvasta ajosta. Tämä tulee tapahtumaan, jos vesitilanne säilyy erittäin hyvänä ja keskihinta pysyy alle tuotannon rajakustannusten. Kulutushuiput ovat viime vuosina olleet ennätyskorkeat, vaikka energiamääräisesti vuosikulutus on ollut aiempia vuosia alhaisempi. Viime talven tapaan kysyntäjousto voi auttaa piikkihintatilanteessa GWh Kuva 1. EU:n teollisuustuotannon kehitys. Osaltaan piikkihintojen ja aluehintaeron arviointia vaikeuttaa Ruotsin jakaantuminen neljään hinta-alueeseen. Suomi tulee olemaan voimakkaasti sidoksissa Tukholman alueeseen SE3 Fennoskan 2 -merikaapelin (800 MW) valmistuessa joulukuun puolivälissä. On hyvin todennäköistä, että Etelä-Ruotsi (SE3 ja SE4) tulevat yhdessä Suomen kanssa irtaantuman Pohjois-Ruotsin vesivoima-alueesta. Paljon tulee riippumaan syksyn sateista ja erityisesti talven pakkasista. Lisäksi puhuttaessa piikkihinnoista ja aluehintaerosta voi olla varma, että lähes aina tapahtuu vielä jotakin yllättävää. Talouskriisin jälleen väijyessä on hyvä palauttaa mieleen edellisen taantuman opetukset, jotka korostivat sähkönhankinnan riskienhallinnan tärkeyttä. Strategian tulisi ottaa huomioon myös nopeasti laskevat hinnat ja niissä toimimisen ennalta testatun suunnitelman mukaan sekä tarpeen päivittää volyymiennuste ensi tilassa. Kun markkinaa varjostavat tummat pilvet, on entistä tärkeämpää, että on oma strategia kirkkaana mielessä. Euro area and EU27 production, total industry excluding construction Euro area, seasonally adjusted series EU27, seasonally adjusted series Trendline Trendline = 100 1/ / / / /2004 6/ / / / / / /2007 4/ / / / /2009 9/ /2010 1/ /2011 Summa 5 Kuva 2. Pohjoismaiden kokonaisvesitilanne

6 Energiajohtaja Elina Engman kertoo, että energiatehokkuushankkeet ovat tuottaneet hyvää tulosta. Kemiran liikevaihto vuonna 2010 oli 2.160,9 milj.. Liikevoitto 156,1 milj.. Henkilöstöä lähes Kemiran ja VTT:n maaliskuussa 2010 perustama vesitutkimuksen huippuosaamiskeskus (SWEET) kokoaa vesialan osaamisen yhteen maailmanlaajuisesti. Tavoitteena on tuottaa tuotteita ja sovelluksia vedenkäytön tehokkaampaan hallintaan. Uusi strategia muutti fokuksen: Kemira puhtaan veden palveluksessa Teksti ja henkilökuva Hannele Haltia Kuva Jari Kivelä, Pixoi Oy Jos kuvittelit, että Kemiran päätoimialana ovat lannoitteet, olet väärässä. Lannoiteliiketoiminta irtautui vuonna Vuonna 2008 Kemira muutti suuntaa ja pääfokukseen nousi vesi. Puhtaan veden niukkuus on kasvava haaste yhdyskunnille ja teollisuudelle ympäri maailmaa. Kemira tarttui haasteeseen. Uuden strategian mukaisena tavoitteena on olla maailman johtava vesikemian yhtiö. Kemiran tärkeimmät asiakasryhmät toimivat vesi-intensiivisillä aloilla: paperiteollisuudessa, öljy- ja kaivosteollisuudessa sekä kunnallisessa ja teollisessa vedenpuhdistuksessa. Kemira kehittää ratkaisuja, joiden ansiosta asiakkaat tarvitsevat omissa prosesseissaan vähemmän vettä, raaka-aineita ja energiaa. 6

7 Olen melko huolestuneena seurannut suomalaista energiapolitiikkaa. Meillä on paljon energiaintensiivistä teollisuutta aivan kuten Kemira, jolle energian ja sähkön hintaan kohdistuvat kustannukset tuovat haasteita. Energiajohtaja Elina Engman vastaa maailmanlaajuisesti Kemiran energiahuollosta ja -hankinnasta. Työnkuvaan kuuluvat lisäksi sidosryhmävaikuttaminen ja energiatehokkuushankkeet. Voimme vesikemikaaleillamme vähentää asiakkaamme energiankulutusta jopa 25 %:lla, mutta samat tavoitteet meillä on omankin kulutuksemme optimoinnissa. Kemian teollisuus on yllättävän suuri energian käyttäjä; Kemira on viidenneksi suurin sähkön käyttäjä Suomessa. Meillä on tuotantoa 40 maassa ja meillä on noin 100 tehdasta ja asiakasta. Toimimme hyvin erilaisilla energia- ja sähkömarkkinoilla. Valmistusprosesseissamme energiaintensiivisyys vaihtelee vedenpuhdistuskemikaalien 5-10 %:sta, kun taas sellun valkaisukemikaalien tuotantokustannuksista 60 % on sähköä, Elina Engman kuvailee, joten käytössä olevat työkalut ja tarpeet vaihtelevat. Energiakatselmukset tuloksekkaita Kemirassa on jo pitkään seurattu energiatehokkuutta, mutta reilu vuosi sitten asiaan otettiin erityisen napakka ote. Kemirassa käynnistettiin noin vuosi sitten energiatehokkuusohjelma, joka koskee kaikkia tehtaita. Tähän mennessä on katselmoitu 17 suurinta energian käyttäjää. Kohdemaita ovat mm. Suomi, Ruotsi, Uruguay, Hollanti, Iso-Britannia ja USA. Kyseessä ei ole irrallinen hanke, sillä tavoitteena on aikaansaada pysyvä tuotannonsuunnittelu- ja ohjausväline. Näissä katselmuksissa löytyy erilaisia pieniä ja isoja asioita, joissa energiankulutusta voidaan tehostaa. Hienointa on huomata, että säästöihin voidaan päästä ilman investointeja yksinkertaisesti omaa toimintaa muuttamalla, prosesseja tehostamalla ja katsomalla asioita uudesta näkökulmasta, Engman iloitsee. Joissakin kohteissa löydettiin heti keinoja, joilla päästään 20 % kustannussääswöihin. Kyseessä ovat isot rahat, tavoittelemme kaksinumeroista lukua miljoonissa euroissa, Engman painottaa. Globaalit haasteet Kun yritys toimii globaalisti, se joutuu kohtaamaan maantieteellisiä ja kulttuurillisia eroja. Suurimmat eroavaisuudet lienevät kuitenkin siinä, että tehtaamme ovat kovin eri ikäisiä ja valmistamamme tuotteet erilaisia. Kaikilla tehtailla henkilöstö on ollut innokkaasti mukana. Henkilöstö on ylpeä tehtaastaan ja haluaa kehittää sitä. Aika on tällaiselle toiminnalle otollinen, sillä lehdissä kaikkialla maailmassa kirjoitetaan energian hinnasta ja kannetaan huolta ympäristöstä. Kyse on myös tehtaan kilpailukyvystä ja lopulta yksittäisten ihmisten työpaikoista, joten tehostamistoimet koetaan hyvin henkilökohtaisesti. Jokainen maakin ymmärtää, että sen on oltava kilpailukykyinen globaaleilla markkinoilla, Engman pohtii. Koska tehtaat tuottavat erilaisia kemikaaleja, tarvitaan energiaakin hyvin eri tavoin. Toiset kuluttavat paljon höyryä, toiset kaasua, sähköä tai öljyä. Siksi Kemirassa on valmisteltu työkalupakki, johon kootaan hyväksi havaitut ohjeet ja käytännöt. Tästä pakista kukin tehdas voi poimia sopivimmat keinot. On tärkeää myös varmistaa, että omaksutut toimintatavan muutokset juurtuvat pysyviksi muutoksiksi ja energiatehokkuus muuttuisi myös osaksi henkilökohtaista elämää, korostaa Engman, joka on siirtynyt käyttämään julkisia kulkuvälineitä työmatkoillaan. Vaikka energiatehokkuus on tärkeä asia, ovat ympäristö- ja turvallisuus sitäkin tärkeämpiä arvoja. Ympäristö on Kemiralle yksi arvoista ja siten tärkeä osa brändiä. Energiatehokkuuden kautta voimme vahvistaa ympäristötavoitteitamme, mutta mitään toimenpiteitä ei tehdä, jos ne vaarantavat turvallisuuden, Engman korostaa. Kemira kansainvälisillä energiamarkkinoilla Kemira toimii sähkömarkkinoilla eri puolilla maailmaa. Markkinat ovat hyvin erilaiset eri maissa, joten käytettäviä välineitäkin on monenlaisia. Hankintatavat vaihtelevat maan ja tarvittavan sähkön tarpeen mukaan. Pohjoismaisella tasolla olemme iso sähkönostaja, joten hyödynnämme Nordpoolia. Noin vuoden ajan tässä yhteistyökumppaninamme on ollut Energiakolmio, jonka ammattilaiset ovat tuoneet hankintaamme uutta, raikasta ajattelua. Olemme saaneet hyvää sparrausta, informaatiota ja katsauksia sekä Energiakolmion salkunhoitajilta hyviä neuvoja ja ideoita markkinoiden hyödyntämisessä sekä tavoissa ostaa fyysistä sähköä ja käyttää finanssi tuotteita. On ollut piristävää huomata, miten uusi kumppanimme tuo esille uusia näkökulmia ja ajatuksia. Myös henkilökohtaisella tasolla kemiat ovat osuneet kohdilleen, Engman kiittelee. Kumppanin kilpailutus oli työläs prosessi. Yksi valintakriteereistä oli kyky toimia kumppanina kansainvälisesti. Alpiq-omistuksensa ansiosta Energiakolmiolla on hyvät edellytykset toimia Suomen ulkopuolella. Meillä onkin heidän kanssaan jo kansainvälisiä pilottihankkeita työn alla, Engman kertoo. Huoli Suomen kilpailukyvystä Engmanilla on ollut työnsä puolesta aitiopaikka tarkkailla Suomen sähkömarkkinoita vuodesta 2005 lähtien, jolloin hänet nimitettiin Kemiran energiajohtajaksi. Olen melko huolestuneena seurannut suomalaista energiapolitiikkaa. Meillä on paljon energiaintensiivistä teollisuutta aivan kuten Kemira, jolle energian ja sähkön hintaan kohdistuvat kustannukset tuovat haasteita. Toisaalta päästökauppa vaikuttaa Euroopassa, ja tuo globaalille toimijalle lisäkustannuksia. Suomen kilpailukyvystä on pidettävä huolta ja nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa sen varmistaminen on entistäkin tärkeämpää. PS. Tänä vuonna vietetään Kemian vuotta teemalla Kemia osa hyvää elämää. Lisätietoja 7

8 Energiatehokkaasti vihreäksi kaupungiksi Teksti ja henkilökuva Hannele Haltia Kuva Lahden kaupunki Lahden kaupunkia ei voi rohkeuden puutteesta syyttää, sillä se on asettanut tavoitteekseen saavuttaa %:n energiansäästön koko kaupunkikonsernissa vuoteen 2016 mennessä vuoden 2005 tasosta. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukainen tavoite on 9 %:n säästö, joten tavoite on huikea. Green City -hanke on yksi niistä keinoista, joilla tavoitteeseen pyritään. Green City on kuin sateenvarjo, jonka suojassa kaupunkia määrätietoisesti viherretään. Lahdessa on panostettu ympäristönsuojeluun ja ympäristöosaamisen kehittämiseen. Hyvät käytännöt ja suunnitteilla olevat uudet hankkeet ovat osa kaupungin ympäristöohjelmaa, jonka tavoitteita ovat mm. Lahden kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2025 mennessä, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, erinomaisen julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmän luominen, alueen energia- ja ympäristötehokkuuden parantaminen sekä uusien, innovatiivisten teknologioiden ja toimintamallien kehittäminen vihreystavoitteiden saavuttamiseksi. Tilakeskus energiatehokkuustoimien ytimessä Lahden tilakeskus on energiatehokkuuden edistämisen ytimessä. Kiinteistöpäällikkö Jouni Arolan vastuulla on kaupungin noin m 2 kiinteistömassa, jonka tehokkaasta käytöstä säästöjä on otettava. Säästötavoite on kova, varsinkin kun ns. löysät on otettu pois jo kauan sitten, joten nyt on kiristettävä ruuvia. Olemme toki tehneet töitä löytääksemme uusia keinoja, joiden avulla tehokkuutta haetaan. Motiva tukee monia hankkeita. Me Lahdessa lähdimme nyt ensimmäistä kertaa mukaan ESCO-hankkeeseen. Kilpailutus on juuri päättynyt ja yhteistyökumppani on valittu, Arola kertoo. Kovan tavoitteen myötä on työkalupakkiin valittu muitakin työkaluja, kuten kuntaalan energiatehokkuussopimus (KETS), johon liityttiin 2008, sekä energiakatselmukset. Kulutuksen seuranta on toteutettu Energiakolmion EnerKey.com -energiaraportointipalvelulla. Työkaluina ovat myös toimintatapojen muutokset, joista uusin kohdistuu uudisrakentamiseen; kaikki kohteet ovat jatkossa passiivi- tai matalaenergiataloja. Itse korostan aina tilankäytön tehostamista, sillä se on mielestäni yksi tehokkaimmista, vaikkakaan ei kaikkein suo- Mikä ESCO? ESCO: Energiansäästön tai energiankäytön tehostamisen palveluntarjoaja. Termi on peräisin sanoista Energy Service Company. ESCO-palvelu: Palveluliiketoimintaa, jossa ESCO-palveluntarjoaja toteuttaa asiakasyrityksessä energiatehokkuus- ja energiansäästötoimenpiteitä. Säästötakuu: ESCO-toteutushankkeisiin sisältyy normaalien urakka- ja toimitustakuiden lisäksi erityinen säästötakuu. ESCO-palveluntarjoaja takaa ehdotuksilleen tietyn energiansäästön, josta saatavilla kustannussäästöillä toimenpiteiden vaatimat investoinnit rahoitetaan, kokonaisuudessaan tai osittain. 8

9 Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola aloittelee Lahden kaupungin ensimmäistä ESCO-hanketta. Lahti on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jossa asuu noin asukasta. Lahden tilakeskus on kaupunginhallituksen alainen taseyksikkö, joka järjestää kaupunkiorganisaatiolle tarpeiden mukaiset toimitilat sekä kiinteistöpalvelut. Se myös hallinnoi kaupungin tilaomaisuutta, huolehtii tilakannan arvosta, tuottavuudesta ja tehokkaasta käytöstä. situimmista keinoista. Kaikkia ideoita tarvitaan, Arola pohtii. Ensimmäinen ESCOhanke käynnistymässä Innovaatioita ja uusia ideoita haetaan ESCOhankkeella, joka valmisteltiin yhteistyössä Energiakolmion asiantuntijoiden kanssa. Lähdimme hankkeeseen tavanomaisesta menettelystä poikkeavalla tavalla, sillä annoimme tarjoajille täysin vapaat kädet esittää omia ideoitaan. Emme halunneet kahlita tai asettaa rajoja tarjoajien innovaatioille tai heidän valitsemilleen ratkaisuille. Hanketta varten ei tehty erillisiä esiselvityksiä, mikä varmisti sen, että kaikki kelpoisuusehdot täyttävät tarjoajat olivat samalla lähtöviivalla, Arola kertoo. Lähtötiedot ja tarvittavat asiakirjat kerättiin, sekä tarjoukset vertailtiin yhdessä Energiakolmion kanssa. Kulutustiedot saatiin Ener- Key-raportoinnista, jota myös tarjoajien edellytettiin käyttävän, koska seurantaan haluttiin luotettava ja puolueeton väline. Itse meillä ei olisi ollut resursseja kilpailutuksen järjestämiseen, joten arvostamme Energiakolmiolta saamaamme asiantuntevaa palvelua, Arola huomauttaa. Energiakolmio on Lahden kaupungille jo pidempiaikainen yhteistyökumppani, mutta ESCO-projekti oli uudenlaisen yhteistyön avaus. Energiakolmio on Lahden kaupungille jo pidempiaikainen yhteistyökumppani, mutta ESCO-projekti oli uudenlaisen yhteistyön avaus. 100 %:n säästötakuu ESCO-hankkeen kohteiksi valittiin 10 isoa kiinteistöä, jotka kuluttavat paljon energiaa ja joihin ei lähiaikoina ollut suunniteltu tehtäväksi mitään korjaustoimenpiteitä. Joukkoon mahtui myös todellisia haasteita, kuten Eliel Saarisen piirtämä kaupungintalo (suojelukohde) sekä Lahden Hiihtostadion. Vaikeuskerrointa lisäsi vaatimus kiinteistöjen normaalista käytöstä hankkeen aikana. Kymmenessä vuodessa investointien arvoksi arvioidaan 3 4 milj. euroa, jotka merkitsevät noin euron säästöä vuodessa. ESCO -periaatteen mukaan yhteistyökumppani takaa suunnitellut säästöt. Toimenpiteille vaadittiin 10 vuoden takuu perinteisen kahden vuoden sijaan. Tarjousprosessi on työläs, joten normaalista poiketen maksamme toiseksi ja kolmanneksi tulleille tarjoajille korvauksen, Arola kertoo. Korvauksen tarjoamisella haluttiin saada mahdollisimman monta laadukasta tarjousta ja siinä onnistuttiin. Yksi ESCO ei riitä Nyt sovittu ESCO-hanke kattaa tavoitteena olevasta 15 %:sta vain kolme, joten 12 % on löydyttävä muista toimista. Työkalupakkiin tarvittaisiinkin vielä muutama ESCO lisää, Arola naurahtaa. Tehostamistoimissa ei voida mennä äärimmäisyyksiin. Kiinteistöissä on voitava jatkossakin tehdä töitä, hoitaa lapsia ja opettaa koululaisia. On oltava riittävästi lämpöä, valoa ja terve sisäilma. Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että tavoitteemme mukaisiin säästöihin päästäksemme meidän on aina vain nopeammin otettava käyttöön uutta energiatehokasta teknologiaa ja innovaatioita. Tosin se ei ole mahdollista niin usein kuin haluaisin, sillä investointeihin tarvitaan rahaa eikä sitä liiemmin ole tarjolla. Yhtälö ei ole helppo, Arola toteaa. Isa-Maria Bergman Motiva neuvoo ESCO-hankinnoissa Kuntien kiinteistöjen energiankäytön tehostaminen on lisääntynyt viime vuosina ja kiinnostus ESCO-palvelun käyttöön on lisääntynyt kunnissa. Motivan koordinoima kuntien energiatehokkuussopimusjärjestelmä velvoittaa sopimuskuntia ottamaan energiankäyttöä koskettavien investointien valmistelussa huomioon mahdollisuuden käyttää ESCO-palvelua. ESCO-hankkeiden kilpailuttaminen on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi. Motiva neuvoo kuntia toimimaan avoimesti ja tasapuolisesti hankkeiden ja niihin liittyvän julkisen hankintalain mukaisen kilpailutuksen suunnittelussa. Lahden ESCO-hankkeen kilpailutus on hyvä esimerkki siitä, miten kunta voi toimia, jotta kaikki tarjoajat ovat samalla lähtöviivalla tarjouksia tehtäessä, kommentoi Motivan hankintapalvelusta vastaava Isa-Maria Bergman. Motiva valmistelee parhaillaan ohjetta ESCO-hankkeiden julkisiin hankintoihin. Lisää tietoa kuntasektorin kokemuksista ja ESCO-suunnitelmista kuitenkin kaivataan. Neuvoja ja hyviä esimerkkejä julkisista hankinnoista löytyy osoitteesta 9

10 Sähkömarkkinat 2011 Sähkömarkkinat 2011 Energiapolitiikka haasteet ja vaikutukset Finlandia talo keskiviikkona Arvoisa lukija Syksyn seminaarimme osuu kiintoisaan vaiheeseen. Talouden näkymät hakevat suuntaa, hallitusohjelman ratkaisut odottavat toteutustaan ja mahdollista uudelleen arviointia. Kuinka energian saatavuus, sen kilpailukykyinen hinta ja asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen nyt turvataan ja toteutetaan? Kuinka talouden hiipuminen vaikuttaa markkinaan ja esimerkiksi uusiutuvan energian lisäämiseen, toteutuvatko energiaveroleikkurit, entä Windfall-vero? Energiapolitiikan linjaukset ja ohjauskeinot herättävät keskustelua. Elinkeinoelämän kilpailukyky ja menestyksellinen tulevaisuus edellyttävät viisaita toimia. Mihin suuntaan tuotantomuotojen kehitys johtaa, mihin on järkevää investoida, miltä käyttäjän rooli ja hintakehitys näyttävät? Eri tahojen näkemykset poikkeavat toisistaan. Sähkömarkkinat seminaari koostaa puolueettoman ja ajankohtaisen kokonaiskuvan markkinan tilasta ja kehityksestä. Intensiivinen tapahtuma tuo yhteen toimialan kärkivaikuttajat, johtavat asiantuntijat ja kollegasi tule sinäkin. Tervetuloa! Heikki Koikkalainen SEMINAARIOHJELMA: Seminaarin puheenjohtajana toimittaja Peter Nyman Maailmantalouden megatrendit ja energia Pääekonomisti Timo Tyrväinen, Aktia Oyj Energiapolitiikan haasteet Suomessa Ylijohtaja Riku Huttunen, Energiamarkkinavirasto Peter Nyman Timo Tyrväinen Riku Huttunen Peter Lund Uusiutuvan energian tavoitteet ja uudet teknologiat poliittinen tahto vai teknologian evoluutio? Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto EU:n vaikutukset Suomen energiapolitiikkaan ja -markkinaan sekä Suomen vaikutus EU:n ilmasto- ja energiatulevaisuuteen Eurokansanedustaja Eija-Riitta Korhola, Euroopan Parlamentti Eija-Riitta Korhola Jussi Pesonen Dr. Ralf Güldner Antti Koskelainen Energia kustannustekijänä ja liiketoimintana Toimitusjohtaja Jussi Pesonen, UPM Kymmene Oyj The Future of Nuclear Energy in Europe Dr. Ralf Güldner, Vice Chairman of the Board of Management, E.ON Kernkraft GmbH Mika Anttonen Rami Vuola Matti Putkonen Mauri Pekkarinen Asiakkaan rooli ja kehittämisen haasteet sähkömarkkinalla Energiajohtaja Antti Koskelainen, Outokumpu Oyj Energiapaletin ja energiapolitiikan yhteensovittaminen Hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen, ST1 Kuinka näissä olosuhteissa tuotetaan ja investoidaan kannattavasti Toimitusjohtaja Rami Vuola, EPV Energia Oy Paneelikeskustelu Suomen energiapolitiikka ja markkinakehitys Matti Putkonen, vaalityömies, Perussuomalaiset Mauri Pekkarinen, kansanedustaja, Keskusta Miapetra Kumpula-Natri, kansanedustaja, Sosialidemokraatit Oras Tynkkynen, kansanedustaja, Vihreät Miapetra Kumpula-Natri Oras Tynkkynen Seminaarin osallistumismaksu: 590 /hlö + alv 23 % Hintaan sisältyy seminaariohjelma, -materiaali, tarjoilut sekä buffet. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Puh , sähköposti Ilmoittautumislomakkeen löydät myös osoitteesta -> Sähkömarkkinat Muutokset mahdollisia

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta

Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta Energiatehokkuuteen liittyvän kansallisen lainsäädännön tilannetta SPiCE 3 -seminaari 14.1.2014 10.1.2014 1 Ehdotus uudeksi ympäristönsuojelulaiksi Hallituksen esitys uudeksi ympäristönsuojelulaiksi (YSL)

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan

Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Paikallisista ilmastoratkaisuista energiaa ja elinvoimaa kuntaan Lohja / 29.10.2013 Korjausrakentaminen + Energiatehokkuus Tarjoamme kokonaisvaltaisia ja asiakaslähtöisiä korjausrakentamisen suunnittelu-

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Avauspuheenvuoro. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Paasitorni, Helsinki. Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Avauspuheenvuoro Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Paasitorni, Helsinki Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiavirasto energiapolitiikan toteuttajana Energiapolitiikan linjausten käytännön

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille

TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille TEM:n suuntaviivoja sähköverkoille ja sähkömarkkinoille Roadmap 2025 -työpaja, 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriö, energiaosasto E Sähköverkot Sähkömarkkinalaki 2013 Toimitusvarmuustavoitteet

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla

Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 CASE Lahden kaupunki: Kiinteistöjen energiatehokkuus julkisella sektorilla Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö DI Jouni Arola Lahden kaupunki 110

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä

Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä Energiakustannusten alentaminen yrityksissä keinoina energiatehokkuussopimukset ja uusiutuva energia Kajaani Timo Määttä 30.11.2016 Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy

Uusiutuvan energian kuntakatselmus. Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Uusiutuvan energian kuntakatselmus Fredrik Åkerlund, Motiva Oy Kuntien KETS ja KEO sopimukset KETS (Kuntien energiatehokkuussopimus) yli 20 000 asukkaan kunnat yli 20 000 MWh/a:n kuntayhtymät KEO (Kuntien

Lisätiedot

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 2 Taustaa: päästökauppa ja viranomaiset EU Komissio Työ- ja elinkeinoministeriö Energiavirasto Päästöoikeuksien

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla

15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla 15 kiinteistön energiatehokkuuden parantaminen ESCO-konseptilla Juha Vuorenmaa, rakennuttajapäällikkö Marita Tamminen, projektipäällikkö Vantaan kaupunki, Tilakeskus Miksi ja millä perusteilla ESCOon -

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus Fingrid Oyj From conclusions of European Council 04.02.2011: The EU needs a fully functioning, interconnected and integrated internal energy market. Legislation

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Media-aamiainen 24.2.2016 suojeluasiantuntija Hanna Aho LivingCircular Hyvä EU! High Ambition Coalitionin edustajat kävelemässä kohti istuntosalia. ja sitten töihin!

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Kohti eurooppalaista verkkoa

Kohti eurooppalaista verkkoa 1 Kohti eurooppalaista verkkoa Pertti Kuronen Verkkopalvelu 2 Tulevaisuus: eurooppalaiset järjestelmävastaavat ovat yhdistämässä voimiaan ENTSO-E Markkina Käyttö Käyttö Järjestelmän kehittäminen Eurooppalainen

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot