ENERGIAINFO 2/11. Energiapolitiikkaan vaikuttaa monta liikkuvaa osaa sivu 12. puhtaan veden palveluksessa sivu 6. kamala tuulivoima?
|
|
- Hannu Arto Kouki
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ENERGIAINFO 2/11 KEMIRA puhtaan veden palveluksessa sivu 6 Energiapolitiikkaan vaikuttaa monta liikkuvaa osaa sivu 12 KAUNIS kamala tuulivoima? sivu 14 TUULISÄHKÖN vaikutukset sähkömarkkinaan sivu 16
2 Hankintoja tehdessä tulee osata yhdistää energiatekniikan osaaminen juridisen hankintaprosessin ymmärtämiseen. Energiaa ja energiatehokkuutta Mikko Rintamäki puh Energiakolmio, johon tutustuin aikanaan asiakkaan ja yhteistyökumppanin näkökulmasta, näkyi alusta asti asiakaslähtöisenä kumppanina, jonka vahvuus oli kehitys ja työ asiakkaan parhaaksi. En toki voinut silloin aavistaa, että päätyisin itse Energiakolmion palvelukseen. Energiakolmion alkuperäisin palvelu, asiakkaiden sähkönhankinnan hoito, ns. EnerPro-palvelu on vuosi vuodelta jatkanut menestystään markkinan kehittyneimpänä ratkaisuna. Toinen osa palveluistamme, energian mittaukseen, raportointiin ja laskutukseen liittyvät EnerControl ja EnerCount ovat myös osoittautuneet kilpailukykyisiksi ratkaisuiksi energiantehostamistoimissa. ITtiimimme takaa palvelukokonaisuuden teknisen ja toiminnallisen kehityksen. Sähkömarkkinoiden muutoksiin, hintojen heilahteluihin ja ankariin piikkeihinkin olemme jo tottuneet ja osaamme niitä käsitellä. Samoin osaamme hyvin reagoida erilaisiin muutoksiin sähkömarkkinoiden pelisäännöissä. Sen sijaan muussa toiminnassa me ja asiakkaamme kohtaamme tänään erilaisia haasteita jotka nekin vaativat ratkaisuja. EU:n ja kansallisin toimin, puhumattakaan asiakkaiden ja toimijoiden omasta halusta, energiatehokkuuteen ja kestävään kehitykseen panostetaan aivan eri tavalla kuin ennen. Uusia (usein epäselviä) säännöksiäkin tulee nopeudella, joka tekee toteuttamisen haasteelliseksi ja vaatii kaikilta toimijoilta, myös meiltä, ripeitä toimia. Esimerkki: Sähkömarkkinalainsäädännön mukaan tämän vuoden alussa kaikkien 63 A ja sitä suurempien liittymien piti olla tuntimitattuja. Tämän mukaisesti olemme toimineet, vain todetaksemme, että useilla verkkoyhtiöillä asia ei ole kunnossa. Kuitenkin, lainsäädännön mukaiset velvoitteet täytyy yksinkertaisesti täyttää, jotta laskun lopullinen maksaja, asiakas, saa datan käyttöönsä ja pystyy hallitsemaan energiankäyttöään paremmin. Vastaavasti julkisten hankintojen lainsäädäntö asettaa painetta esimeriksi ESCO-hankkeiden kilpailutuksiin, joihin Energiakolmio on asiakkaidensa toimeksiannosta puolueettomana osapuolena osallistunut. Hankintoja tehdessä tulee osata yhdistää energiatekniikan osaaminen juridisen hankintaprosessin ymmärtämiseen. Mikäli molempia ei osata, lopputuloksena voi olla kallis hankinta tai pitkällinen oikeusprosessi. Pyrimme tukemaan asiakkaitamme hankkeiden kilpailutuksessa, jotta molemmat sudenkuopat voidaan välttää. Mikko Rintamäki Energiakolmio kehittää omia järjestelmiään vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Aktiiviset ja vaativat asiakkaat on välttämätön edellytys, jotta pysymme riittävästi kehityksessä mukana. Itse yritän aina muistaa teollisuudessa oppimani periaatteen, että prosessin todellinen ymmärtäminen ja erityisesti sen tehostaminen edellyttää riittävää, luotettavaa mittaustietoa. Sen, asiantuntijuudella jalostettuna, pyrimme antamaan. Mikko Rintamäki toimitusjohtaja, Energiakolmio Oy 2
3 ENERGIAINFO 2 Pääkirjoitus Mikko Rintamäki, Energiakolmio Oy 3 Sisällysluettelo 4 Sähkömarkkinakatsaus: Sähkömarkkina talouden armoilla Toni Sjöblom, Energiakolmio Oy 6 Uusi strategia muutti fokuksen: Kemira puhtaan veden palveluksessa Energiajohtaja Elina Engman, Kemira Oyj 8 Energiatehokkaasti vihreäksi kaupungiksi Jouni Arola, Lahden tilakeskus 10 Sähkömarkkinat 2011 Energiapolitiikka haasteet ja vaikutukset Heikki Koikkalainen, Energiakolmio Oy 11 Power purchasing in Russia Konstantin Dotsenko, Portfolio Manager, Baltic Energy Services 12 Energiapolitiikkaan vaikuttaa monta liikkuvaa osaa Riku Huttunen, ylijohtaja, Energiamarkkinavirasto. 14 Kaunis kamala tuulivoima? TuuliWatti rynnistää tuulisähkömarkkinoille Jari Suominen, toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy 16 Tuulisähkön vaikutukset sähkömarkkinaan Mikko Lepistö, Energiakolmio Oy 18 Salkunhallinta asiakaslähtöistä asiantuntijapalvelua Salkkutiimi, Energiakolmio Oy 20 Nimitysuutisia Uutisia: Energiakolmio mukana Kiinteistö messuilla Uudistunut hälytyspalvelu kemira puhtaan veden palveluksessa s.6 energiapolitiikkaan vaikuttaa monta liikkuvaa osaa s.12 tuuliwatti rynnistää tuulisähkömarkkinoille s.14 ENERGIAINFO 2/11 kemira puhtaan veden palveluksessa sivu 6 EnErgiapolitiikkaan vaikuttaa monta liikkuvaa osaa sivu 12 kaunis kamala tuulivoima? sivu 14 tuulisähkön vaikutukset sähkömarkkinaan sivu 16 ENERGIAINFO 2/2011 Energiakolmio Oy:n sidosryhmälehti Julkaisija: Energiakolmio Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Päätoimittaja Heikki Koikkalainen Graafinen suunnittelu ja toimitus: Mainostoimisto Mediataivas Oy Ohjelmakaari 10, Jyväskylä Puh Osoitteenmuutokset: Berita Korhonen Puh berita.korhonen@energiakolmio.fi 3
4 Sähkömarkkina talouden armoilla Toni Sjöblom puh Toni Sjöblom Sähkömarkkinoilla on jälleen koettu värikäs viimeinen puoli vuotta. Mukaan on mahtunut Japania järisyttäneen ydinvoimaonnettomuuden jälkeen eurooppalainen poliittinen peli ja vesitilanteen muuttuminen lähes äärilaidasta toiseen. Varmaa on, että tapahtumia tulee mahtumaan myös lähitulevaisuuteen. Talouden epävarmuus otsikoissa Kolme vuotta sitten syksyllä finanssimarkkinoilta alkoi kantautua huolestuttavia uutisia, mutta reaalitaloudessa törmättiin seinään vasta neljännellä kvartaalilla. Viimeisten viikkojen aikana talous on noussut jälleen otsikoihin ja onkin suurta epävarmuutta, mihin tilanne päätyy tällä kertaa. Laajemmin tilannetta katsoen edellisen kriisin aiheuttaneita ongelmia ei ole vielä saatu ratkaistua. Öljykriisikin elettiin aikoinaan pariin kertaan. Teollistuneiden maiden kokonaisvelkataakka ei ole vähentynyt viimeisen parin vuoden aikana, vaan velkaa on siirtynyt yksityiseltä sektorilta valtioille. Totuus on, että talouden kasvua on viimeisten kahden vuosikymmenen aikana ruokittu velkarahalla. Kokonaisvelan määrä suhteessa BKT:hen vaihtelee maittain, mutta taso on selvästi noussut lähes kaikissa teollisuusmaissa. Tämä tulee väistämättä pitämään kasvua viime vuosikymmenien perustasoa alempana. Liian halpa raha on aikaansaanut tehottomuutta ja heikkolaatuisia investointeja sekä yksityisten että julkisen sektorin toimesta. Teollisuusmaiden painiessa velkaongelmien ja hitaan kasvun kanssa kehittyvät taloudet joutuvat kamppailemaan inflaation kanssa. Kiina onkin joutunut nostamaan jo useaan kertaan ohjauskorkoa ja pankkien reservivaatimuksia. Vaikka talouden voimasuhteet ovat siirtyneet ja siirtyvät yhä voimakkaammin, ovat kehittyvät taloudet edelleen riippuvaisia teollisuusmaiden kuluttajien luomasta kysynnästä. Talouden näkymät ovat heikot, mutta silti seuraavia tapahtumia on vaikea ennustaa. Varsinainen romahdus voidaan välttää, jos kuluttajien luottamus talouteensa saadaan säilymään ja rahoitussektori pysyy toimintakuntoisena. Lähiviikot tulevat ratkaisemaan viimeisimmän tulipalon sammutuksen onnistumisen, saadaanko velkakriisi pidettyä hetken poissa otsikoista. Toistaiseksi Euromaat eivät ole löytäneet uskottavaa yhteistä strategiaa. Keskuspankit tulevat yrittämään parhaansa pitämällä korkotasoa alhaalla ja tarvittaessa painamalla lisää rahaa. Sähkön hintaan talous vaikuttaa polttoaineiden ja sähkön kysynnän kautta. Sähkön hintataso on tällä hetkellä perusteltu suhteessa muihin markkinoihin ja fundamentteihin. Jos talous jatkaa nousussa edes hitaasti, ei lisälaskua polttoaineiden kautta nähtäne. Asiat harvoin kuitenkaan etenevät mukavan tasaisesti, eli vähintäänkin pienempiä kuoppia tullaan näkemään. Toisaalta elvytys inflaation kustannuksella tulee nostamaan polttoaineiden hintoja pidemmällä tähtäimellä. Vesitilanteessa tapahtui täyskäännös Vielä kevättalvella Pohjoismaissa kamppailtiin koko vapaiden sähkömarkkinoiden alhaisimman vesivarastotilanteen kanssa ja pelättiin sähkön säännöstelyä vesivoimasta riippuvaisimmilla alueilla. Voimakkaiden sateiden seurauksena vesitilanne on noussut jo pitkän aikavälin normaaliin. Sateita on toukokuun alun jälkeen saatu lähes 20 TWh yli normaalin. Muita normalisoitumista selittäviä tekijöitä ovat olleet lauhdetuotannon korkea määrä talvella, ydinvoimaloiden noussut käyttöaste, tuonti Keski-Euroopasta ja edelleen taantuman jäljiltä alhainen teollisuuden kulutus. Voimakkaat sateet ovat aiheuttaneet jopa pientä tulvimista Norjassa ja osa altaista on jo aivan täynnä, vaikka monivuotisissa altaissa on edelleen tilaa viime talvien jäljiltä. Suomalaisten kuluttajien kannalta olisi paras, että vesitilanne säilyy hyvänä, muttei aiheuta Norjassa pakkoajoa, joka nostaa aluehintaeron suureksi. Korkealla aluehintaeron toteumalla on ollut tapana nostaa myös tulevien vuosien aluehintaeron suojaustuotteiden hintoja. Vesitilanteen ollessa vaihteluvälissä TWh normaaliin nähden hinnoittelu yleensä pysyy kohtuullisen vakaana hiililauhteen rajakustannuksen lähellä. Nykyinen vesitilanne on siis markkinoiden kannalta lähestymässä vaihteluvälin yläreunaa. Pitää kuitenkin muistaa, että muutokset vesitilanteessa voivat olla hyvinkin nopeita molempiin suuntiin. Teoriassa vielä ehtii tapahtua vaikka mitä ennen ensi talvea. 4
5 Päästöoikeus talouden armoilla Päästöoikeusmarkkina on edellisen taantuman seurauksena selvästi ylijäämäinen ja hinnan asettaa tällä hetkellä seuraavan kauden ( ) näkymät ja oikeuksien pankitus sinne. Nykyinen kausi on ylijäämäinen noin 500 Mt ja CER-yksiköt huomioiden lähes 1500 Mt (3/4 yhden vuoden päästöistä). Päästöoikeuden hinta on vaihdellut myös voimakkaasti. Kevättalvella päästöoikeuden hinta nousi vajaat 2 /t Saksan tehdessä päätöksen luopua ydinvoimasta. Saksan päätöksen laskettiin lisäävän kokonaispäästöjä vuoteen 2020 mennessä noin 300 Mt. Euroopan velkakriisin kärjistyminen uudelleen on kuitenkin heikentänyt merkittävästi EU:n talouskasvuodotuksia. Talouden yskähtely onkin kumonnut Saksan päätöksen vaikutuksen ja päästöoikeuden hinta on 2 /t talven tasoa alempana. Talous vaikuttaa suoraan teollisuudessa syntyvien päästöjen määrään, mutta lisäksi on arveltu, että talouden uusi kiristyminen lykkää kansainvälisen ilmastosopimuksen syntymistä. Tilanne on sikäli mielenkiintoinen, että Kioton sopimus päättyy vuoden 2012 loppuun ja aika uuden sopimuksen tekemiselle alkaa käydä vähiin. Tämä tarkoittanee myös, ettei EU tule kiristämään päästövähennystavoitetta 30 %:iin ainakaan lähitulevaisuudessa. Päästöoikeuden hinnan odotetaan pysyvän maltillisena varsinkin, kun tarjontaa tulee lisäämään vielä EU:n kolmannen kauden oikeuksien huutokauppa hiilidioksidin talteenottolaitosten rahoittamiseksi. Toisaalta EU nosti alkukeväällä esille mahdollisuuden kiristää päästökauppaa jättämällä osan yrityksille seuraavaa kautta varten kaupattavista oikeuksista sivuun, mutta asia on jäänyt taloushuolten varjoon. Aasia määrää hiilen suunnan Hiilen hinta on pysynyt varsin vakaana viimeisten kuukausien aikana, vaikka talousuutiset ovat olleet heikkoja. Kiinan vaikutus hiilimarkkinaan on erittäin suuri sen tuottaessa ja käyttäessä noin puolet koko maailman hiilestä. Kiina piti keväällä hiilen hintaa keinotekoisesti alhaalla saadakseen hillittyä inflaatiota. Tuo paine on nyt poistunut, mutta laskua ei ole vielä nähty. Hiilen hinta on noin 20 % vuodentakaista hintaa korkeammalla, joten mikäli talous vaipuu uuteen taantumaan, voidaan myös hiilen hinnan olettaa laskevan maltillisesti. Piikkihintoja ensi talvena Toissa talvena koettiin yli 1000 /MWh spot-hintojen kautta tehotilanteen kriittisyys. Viime vuonna ydinvoima oli paremmin tuotannossa ja lauhdevoima teki parhaansa. Piikkihintoja voi esiintyä helposti tulevina talvina, kunnes tehotilanne osaltaan tervehtyy Olkiluoto 3 käynnistyessä. Tulevan talven osalta tilanne ei näytä erityisen hyvältä, koska Ruotsin ydinvoiman huoltoja on runsaasti myöhään syksyllä, joka altistaa niiden venymisen talvelle. Onneksi vain yksi huolloista on normaalia laajempi ja näin aikataulun osalta vaikeammin arvioitava. Toinen piikkihinnoille altistava tekijä on lauhdetuotannon puuttuminen jatkuvasta ajosta. Tämä tulee tapahtumaan, jos vesitilanne säilyy erittäin hyvänä ja keskihinta pysyy alle tuotannon rajakustannusten. Kulutushuiput ovat viime vuosina olleet ennätyskorkeat, vaikka energiamääräisesti vuosikulutus on ollut aiempia vuosia alhaisempi. Viime talven tapaan kysyntäjousto voi auttaa piikkihintatilanteessa GWh Kuva 1. EU:n teollisuustuotannon kehitys. Osaltaan piikkihintojen ja aluehintaeron arviointia vaikeuttaa Ruotsin jakaantuminen neljään hinta-alueeseen. Suomi tulee olemaan voimakkaasti sidoksissa Tukholman alueeseen SE3 Fennoskan 2 -merikaapelin (800 MW) valmistuessa joulukuun puolivälissä. On hyvin todennäköistä, että Etelä-Ruotsi (SE3 ja SE4) tulevat yhdessä Suomen kanssa irtaantuman Pohjois-Ruotsin vesivoima-alueesta. Paljon tulee riippumaan syksyn sateista ja erityisesti talven pakkasista. Lisäksi puhuttaessa piikkihinnoista ja aluehintaerosta voi olla varma, että lähes aina tapahtuu vielä jotakin yllättävää. Talouskriisin jälleen väijyessä on hyvä palauttaa mieleen edellisen taantuman opetukset, jotka korostivat sähkönhankinnan riskienhallinnan tärkeyttä. Strategian tulisi ottaa huomioon myös nopeasti laskevat hinnat ja niissä toimimisen ennalta testatun suunnitelman mukaan sekä tarpeen päivittää volyymiennuste ensi tilassa. Kun markkinaa varjostavat tummat pilvet, on entistä tärkeämpää, että on oma strategia kirkkaana mielessä. Euro area and EU27 production, total industry excluding construction Euro area, seasonally adjusted series EU27, seasonally adjusted series Trendline Trendline = 100 1/ / / / /2004 6/ / / / / / /2007 4/ / / / /2009 9/ /2010 1/ /2011 Summa 5 Kuva 2. Pohjoismaiden kokonaisvesitilanne
6 Energiajohtaja Elina Engman kertoo, että energiatehokkuushankkeet ovat tuottaneet hyvää tulosta. Kemiran liikevaihto vuonna 2010 oli 2.160,9 milj.. Liikevoitto 156,1 milj.. Henkilöstöä lähes Kemiran ja VTT:n maaliskuussa 2010 perustama vesitutkimuksen huippuosaamiskeskus (SWEET) kokoaa vesialan osaamisen yhteen maailmanlaajuisesti. Tavoitteena on tuottaa tuotteita ja sovelluksia vedenkäytön tehokkaampaan hallintaan. Uusi strategia muutti fokuksen: Kemira puhtaan veden palveluksessa Teksti ja henkilökuva Hannele Haltia Kuva Jari Kivelä, Pixoi Oy Jos kuvittelit, että Kemiran päätoimialana ovat lannoitteet, olet väärässä. Lannoiteliiketoiminta irtautui vuonna Vuonna 2008 Kemira muutti suuntaa ja pääfokukseen nousi vesi. Puhtaan veden niukkuus on kasvava haaste yhdyskunnille ja teollisuudelle ympäri maailmaa. Kemira tarttui haasteeseen. Uuden strategian mukaisena tavoitteena on olla maailman johtava vesikemian yhtiö. Kemiran tärkeimmät asiakasryhmät toimivat vesi-intensiivisillä aloilla: paperiteollisuudessa, öljy- ja kaivosteollisuudessa sekä kunnallisessa ja teollisessa vedenpuhdistuksessa. Kemira kehittää ratkaisuja, joiden ansiosta asiakkaat tarvitsevat omissa prosesseissaan vähemmän vettä, raaka-aineita ja energiaa. 6
7 Olen melko huolestuneena seurannut suomalaista energiapolitiikkaa. Meillä on paljon energiaintensiivistä teollisuutta aivan kuten Kemira, jolle energian ja sähkön hintaan kohdistuvat kustannukset tuovat haasteita. Energiajohtaja Elina Engman vastaa maailmanlaajuisesti Kemiran energiahuollosta ja -hankinnasta. Työnkuvaan kuuluvat lisäksi sidosryhmävaikuttaminen ja energiatehokkuushankkeet. Voimme vesikemikaaleillamme vähentää asiakkaamme energiankulutusta jopa 25 %:lla, mutta samat tavoitteet meillä on omankin kulutuksemme optimoinnissa. Kemian teollisuus on yllättävän suuri energian käyttäjä; Kemira on viidenneksi suurin sähkön käyttäjä Suomessa. Meillä on tuotantoa 40 maassa ja meillä on noin 100 tehdasta ja asiakasta. Toimimme hyvin erilaisilla energia- ja sähkömarkkinoilla. Valmistusprosesseissamme energiaintensiivisyys vaihtelee vedenpuhdistuskemikaalien 5-10 %:sta, kun taas sellun valkaisukemikaalien tuotantokustannuksista 60 % on sähköä, Elina Engman kuvailee, joten käytössä olevat työkalut ja tarpeet vaihtelevat. Energiakatselmukset tuloksekkaita Kemirassa on jo pitkään seurattu energiatehokkuutta, mutta reilu vuosi sitten asiaan otettiin erityisen napakka ote. Kemirassa käynnistettiin noin vuosi sitten energiatehokkuusohjelma, joka koskee kaikkia tehtaita. Tähän mennessä on katselmoitu 17 suurinta energian käyttäjää. Kohdemaita ovat mm. Suomi, Ruotsi, Uruguay, Hollanti, Iso-Britannia ja USA. Kyseessä ei ole irrallinen hanke, sillä tavoitteena on aikaansaada pysyvä tuotannonsuunnittelu- ja ohjausväline. Näissä katselmuksissa löytyy erilaisia pieniä ja isoja asioita, joissa energiankulutusta voidaan tehostaa. Hienointa on huomata, että säästöihin voidaan päästä ilman investointeja yksinkertaisesti omaa toimintaa muuttamalla, prosesseja tehostamalla ja katsomalla asioita uudesta näkökulmasta, Engman iloitsee. Joissakin kohteissa löydettiin heti keinoja, joilla päästään 20 % kustannussääswöihin. Kyseessä ovat isot rahat, tavoittelemme kaksinumeroista lukua miljoonissa euroissa, Engman painottaa. Globaalit haasteet Kun yritys toimii globaalisti, se joutuu kohtaamaan maantieteellisiä ja kulttuurillisia eroja. Suurimmat eroavaisuudet lienevät kuitenkin siinä, että tehtaamme ovat kovin eri ikäisiä ja valmistamamme tuotteet erilaisia. Kaikilla tehtailla henkilöstö on ollut innokkaasti mukana. Henkilöstö on ylpeä tehtaastaan ja haluaa kehittää sitä. Aika on tällaiselle toiminnalle otollinen, sillä lehdissä kaikkialla maailmassa kirjoitetaan energian hinnasta ja kannetaan huolta ympäristöstä. Kyse on myös tehtaan kilpailukyvystä ja lopulta yksittäisten ihmisten työpaikoista, joten tehostamistoimet koetaan hyvin henkilökohtaisesti. Jokainen maakin ymmärtää, että sen on oltava kilpailukykyinen globaaleilla markkinoilla, Engman pohtii. Koska tehtaat tuottavat erilaisia kemikaaleja, tarvitaan energiaakin hyvin eri tavoin. Toiset kuluttavat paljon höyryä, toiset kaasua, sähköä tai öljyä. Siksi Kemirassa on valmisteltu työkalupakki, johon kootaan hyväksi havaitut ohjeet ja käytännöt. Tästä pakista kukin tehdas voi poimia sopivimmat keinot. On tärkeää myös varmistaa, että omaksutut toimintatavan muutokset juurtuvat pysyviksi muutoksiksi ja energiatehokkuus muuttuisi myös osaksi henkilökohtaista elämää, korostaa Engman, joka on siirtynyt käyttämään julkisia kulkuvälineitä työmatkoillaan. Vaikka energiatehokkuus on tärkeä asia, ovat ympäristö- ja turvallisuus sitäkin tärkeämpiä arvoja. Ympäristö on Kemiralle yksi arvoista ja siten tärkeä osa brändiä. Energiatehokkuuden kautta voimme vahvistaa ympäristötavoitteitamme, mutta mitään toimenpiteitä ei tehdä, jos ne vaarantavat turvallisuuden, Engman korostaa. Kemira kansainvälisillä energiamarkkinoilla Kemira toimii sähkömarkkinoilla eri puolilla maailmaa. Markkinat ovat hyvin erilaiset eri maissa, joten käytettäviä välineitäkin on monenlaisia. Hankintatavat vaihtelevat maan ja tarvittavan sähkön tarpeen mukaan. Pohjoismaisella tasolla olemme iso sähkönostaja, joten hyödynnämme Nordpoolia. Noin vuoden ajan tässä yhteistyökumppaninamme on ollut Energiakolmio, jonka ammattilaiset ovat tuoneet hankintaamme uutta, raikasta ajattelua. Olemme saaneet hyvää sparrausta, informaatiota ja katsauksia sekä Energiakolmion salkunhoitajilta hyviä neuvoja ja ideoita markkinoiden hyödyntämisessä sekä tavoissa ostaa fyysistä sähköä ja käyttää finanssi tuotteita. On ollut piristävää huomata, miten uusi kumppanimme tuo esille uusia näkökulmia ja ajatuksia. Myös henkilökohtaisella tasolla kemiat ovat osuneet kohdilleen, Engman kiittelee. Kumppanin kilpailutus oli työläs prosessi. Yksi valintakriteereistä oli kyky toimia kumppanina kansainvälisesti. Alpiq-omistuksensa ansiosta Energiakolmiolla on hyvät edellytykset toimia Suomen ulkopuolella. Meillä onkin heidän kanssaan jo kansainvälisiä pilottihankkeita työn alla, Engman kertoo. Huoli Suomen kilpailukyvystä Engmanilla on ollut työnsä puolesta aitiopaikka tarkkailla Suomen sähkömarkkinoita vuodesta 2005 lähtien, jolloin hänet nimitettiin Kemiran energiajohtajaksi. Olen melko huolestuneena seurannut suomalaista energiapolitiikkaa. Meillä on paljon energiaintensiivistä teollisuutta aivan kuten Kemira, jolle energian ja sähkön hintaan kohdistuvat kustannukset tuovat haasteita. Toisaalta päästökauppa vaikuttaa Euroopassa, ja tuo globaalille toimijalle lisäkustannuksia. Suomen kilpailukyvystä on pidettävä huolta ja nykyisessä epävarmassa maailmantilanteessa sen varmistaminen on entistäkin tärkeämpää. PS. Tänä vuonna vietetään Kemian vuotta teemalla Kemia osa hyvää elämää. Lisätietoja 7
8 Energiatehokkaasti vihreäksi kaupungiksi Teksti ja henkilökuva Hannele Haltia Kuva Lahden kaupunki Lahden kaupunkia ei voi rohkeuden puutteesta syyttää, sillä se on asettanut tavoitteekseen saavuttaa %:n energiansäästön koko kaupunkikonsernissa vuoteen 2016 mennessä vuoden 2005 tasosta. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukainen tavoite on 9 %:n säästö, joten tavoite on huikea. Green City -hanke on yksi niistä keinoista, joilla tavoitteeseen pyritään. Green City on kuin sateenvarjo, jonka suojassa kaupunkia määrätietoisesti viherretään. Lahdessa on panostettu ympäristönsuojeluun ja ympäristöosaamisen kehittämiseen. Hyvät käytännöt ja suunnitteilla olevat uudet hankkeet ovat osa kaupungin ympäristöohjelmaa, jonka tavoitteita ovat mm. Lahden kasvihuonekaasupäästöjen puolittaminen vuoteen 2025 mennessä, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, erinomaisen julkisen ja kevyen liikenteen järjestelmän luominen, alueen energia- ja ympäristötehokkuuden parantaminen sekä uusien, innovatiivisten teknologioiden ja toimintamallien kehittäminen vihreystavoitteiden saavuttamiseksi. Tilakeskus energiatehokkuustoimien ytimessä Lahden tilakeskus on energiatehokkuuden edistämisen ytimessä. Kiinteistöpäällikkö Jouni Arolan vastuulla on kaupungin noin m 2 kiinteistömassa, jonka tehokkaasta käytöstä säästöjä on otettava. Säästötavoite on kova, varsinkin kun ns. löysät on otettu pois jo kauan sitten, joten nyt on kiristettävä ruuvia. Olemme toki tehneet töitä löytääksemme uusia keinoja, joiden avulla tehokkuutta haetaan. Motiva tukee monia hankkeita. Me Lahdessa lähdimme nyt ensimmäistä kertaa mukaan ESCO-hankkeeseen. Kilpailutus on juuri päättynyt ja yhteistyökumppani on valittu, Arola kertoo. Kovan tavoitteen myötä on työkalupakkiin valittu muitakin työkaluja, kuten kuntaalan energiatehokkuussopimus (KETS), johon liityttiin 2008, sekä energiakatselmukset. Kulutuksen seuranta on toteutettu Energiakolmion EnerKey.com -energiaraportointipalvelulla. Työkaluina ovat myös toimintatapojen muutokset, joista uusin kohdistuu uudisrakentamiseen; kaikki kohteet ovat jatkossa passiivi- tai matalaenergiataloja. Itse korostan aina tilankäytön tehostamista, sillä se on mielestäni yksi tehokkaimmista, vaikkakaan ei kaikkein suo- Mikä ESCO? ESCO: Energiansäästön tai energiankäytön tehostamisen palveluntarjoaja. Termi on peräisin sanoista Energy Service Company. ESCO-palvelu: Palveluliiketoimintaa, jossa ESCO-palveluntarjoaja toteuttaa asiakasyrityksessä energiatehokkuus- ja energiansäästötoimenpiteitä. Säästötakuu: ESCO-toteutushankkeisiin sisältyy normaalien urakka- ja toimitustakuiden lisäksi erityinen säästötakuu. ESCO-palveluntarjoaja takaa ehdotuksilleen tietyn energiansäästön, josta saatavilla kustannussäästöillä toimenpiteiden vaatimat investoinnit rahoitetaan, kokonaisuudessaan tai osittain. 8
9 Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola aloittelee Lahden kaupungin ensimmäistä ESCO-hanketta. Lahti on Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jossa asuu noin asukasta. Lahden tilakeskus on kaupunginhallituksen alainen taseyksikkö, joka järjestää kaupunkiorganisaatiolle tarpeiden mukaiset toimitilat sekä kiinteistöpalvelut. Se myös hallinnoi kaupungin tilaomaisuutta, huolehtii tilakannan arvosta, tuottavuudesta ja tehokkaasta käytöstä. situimmista keinoista. Kaikkia ideoita tarvitaan, Arola pohtii. Ensimmäinen ESCOhanke käynnistymässä Innovaatioita ja uusia ideoita haetaan ESCOhankkeella, joka valmisteltiin yhteistyössä Energiakolmion asiantuntijoiden kanssa. Lähdimme hankkeeseen tavanomaisesta menettelystä poikkeavalla tavalla, sillä annoimme tarjoajille täysin vapaat kädet esittää omia ideoitaan. Emme halunneet kahlita tai asettaa rajoja tarjoajien innovaatioille tai heidän valitsemilleen ratkaisuille. Hanketta varten ei tehty erillisiä esiselvityksiä, mikä varmisti sen, että kaikki kelpoisuusehdot täyttävät tarjoajat olivat samalla lähtöviivalla, Arola kertoo. Lähtötiedot ja tarvittavat asiakirjat kerättiin, sekä tarjoukset vertailtiin yhdessä Energiakolmion kanssa. Kulutustiedot saatiin Ener- Key-raportoinnista, jota myös tarjoajien edellytettiin käyttävän, koska seurantaan haluttiin luotettava ja puolueeton väline. Itse meillä ei olisi ollut resursseja kilpailutuksen järjestämiseen, joten arvostamme Energiakolmiolta saamaamme asiantuntevaa palvelua, Arola huomauttaa. Energiakolmio on Lahden kaupungille jo pidempiaikainen yhteistyökumppani, mutta ESCO-projekti oli uudenlaisen yhteistyön avaus. Energiakolmio on Lahden kaupungille jo pidempiaikainen yhteistyökumppani, mutta ESCO-projekti oli uudenlaisen yhteistyön avaus. 100 %:n säästötakuu ESCO-hankkeen kohteiksi valittiin 10 isoa kiinteistöä, jotka kuluttavat paljon energiaa ja joihin ei lähiaikoina ollut suunniteltu tehtäväksi mitään korjaustoimenpiteitä. Joukkoon mahtui myös todellisia haasteita, kuten Eliel Saarisen piirtämä kaupungintalo (suojelukohde) sekä Lahden Hiihtostadion. Vaikeuskerrointa lisäsi vaatimus kiinteistöjen normaalista käytöstä hankkeen aikana. Kymmenessä vuodessa investointien arvoksi arvioidaan 3 4 milj. euroa, jotka merkitsevät noin euron säästöä vuodessa. ESCO -periaatteen mukaan yhteistyökumppani takaa suunnitellut säästöt. Toimenpiteille vaadittiin 10 vuoden takuu perinteisen kahden vuoden sijaan. Tarjousprosessi on työläs, joten normaalista poiketen maksamme toiseksi ja kolmanneksi tulleille tarjoajille korvauksen, Arola kertoo. Korvauksen tarjoamisella haluttiin saada mahdollisimman monta laadukasta tarjousta ja siinä onnistuttiin. Yksi ESCO ei riitä Nyt sovittu ESCO-hanke kattaa tavoitteena olevasta 15 %:sta vain kolme, joten 12 % on löydyttävä muista toimista. Työkalupakkiin tarvittaisiinkin vielä muutama ESCO lisää, Arola naurahtaa. Tehostamistoimissa ei voida mennä äärimmäisyyksiin. Kiinteistöissä on voitava jatkossakin tehdä töitä, hoitaa lapsia ja opettaa koululaisia. On oltava riittävästi lämpöä, valoa ja terve sisäilma. Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että tavoitteemme mukaisiin säästöihin päästäksemme meidän on aina vain nopeammin otettava käyttöön uutta energiatehokasta teknologiaa ja innovaatioita. Tosin se ei ole mahdollista niin usein kuin haluaisin, sillä investointeihin tarvitaan rahaa eikä sitä liiemmin ole tarjolla. Yhtälö ei ole helppo, Arola toteaa. Isa-Maria Bergman Motiva neuvoo ESCO-hankinnoissa Kuntien kiinteistöjen energiankäytön tehostaminen on lisääntynyt viime vuosina ja kiinnostus ESCO-palvelun käyttöön on lisääntynyt kunnissa. Motivan koordinoima kuntien energiatehokkuussopimusjärjestelmä velvoittaa sopimuskuntia ottamaan energiankäyttöä koskettavien investointien valmistelussa huomioon mahdollisuuden käyttää ESCO-palvelua. ESCO-hankkeiden kilpailuttaminen on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi. Motiva neuvoo kuntia toimimaan avoimesti ja tasapuolisesti hankkeiden ja niihin liittyvän julkisen hankintalain mukaisen kilpailutuksen suunnittelussa. Lahden ESCO-hankkeen kilpailutus on hyvä esimerkki siitä, miten kunta voi toimia, jotta kaikki tarjoajat ovat samalla lähtöviivalla tarjouksia tehtäessä, kommentoi Motivan hankintapalvelusta vastaava Isa-Maria Bergman. Motiva valmistelee parhaillaan ohjetta ESCO-hankkeiden julkisiin hankintoihin. Lisää tietoa kuntasektorin kokemuksista ja ESCO-suunnitelmista kuitenkin kaivataan. Neuvoja ja hyviä esimerkkejä julkisista hankinnoista löytyy osoitteesta 9
10 Sähkömarkkinat 2011 Sähkömarkkinat 2011 Energiapolitiikka haasteet ja vaikutukset Finlandia talo keskiviikkona Arvoisa lukija Syksyn seminaarimme osuu kiintoisaan vaiheeseen. Talouden näkymät hakevat suuntaa, hallitusohjelman ratkaisut odottavat toteutustaan ja mahdollista uudelleen arviointia. Kuinka energian saatavuus, sen kilpailukykyinen hinta ja asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen nyt turvataan ja toteutetaan? Kuinka talouden hiipuminen vaikuttaa markkinaan ja esimerkiksi uusiutuvan energian lisäämiseen, toteutuvatko energiaveroleikkurit, entä Windfall-vero? Energiapolitiikan linjaukset ja ohjauskeinot herättävät keskustelua. Elinkeinoelämän kilpailukyky ja menestyksellinen tulevaisuus edellyttävät viisaita toimia. Mihin suuntaan tuotantomuotojen kehitys johtaa, mihin on järkevää investoida, miltä käyttäjän rooli ja hintakehitys näyttävät? Eri tahojen näkemykset poikkeavat toisistaan. Sähkömarkkinat seminaari koostaa puolueettoman ja ajankohtaisen kokonaiskuvan markkinan tilasta ja kehityksestä. Intensiivinen tapahtuma tuo yhteen toimialan kärkivaikuttajat, johtavat asiantuntijat ja kollegasi tule sinäkin. Tervetuloa! Heikki Koikkalainen SEMINAARIOHJELMA: Seminaarin puheenjohtajana toimittaja Peter Nyman Maailmantalouden megatrendit ja energia Pääekonomisti Timo Tyrväinen, Aktia Oyj Energiapolitiikan haasteet Suomessa Ylijohtaja Riku Huttunen, Energiamarkkinavirasto Peter Nyman Timo Tyrväinen Riku Huttunen Peter Lund Uusiutuvan energian tavoitteet ja uudet teknologiat poliittinen tahto vai teknologian evoluutio? Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto EU:n vaikutukset Suomen energiapolitiikkaan ja -markkinaan sekä Suomen vaikutus EU:n ilmasto- ja energiatulevaisuuteen Eurokansanedustaja Eija-Riitta Korhola, Euroopan Parlamentti Eija-Riitta Korhola Jussi Pesonen Dr. Ralf Güldner Antti Koskelainen Energia kustannustekijänä ja liiketoimintana Toimitusjohtaja Jussi Pesonen, UPM Kymmene Oyj The Future of Nuclear Energy in Europe Dr. Ralf Güldner, Vice Chairman of the Board of Management, E.ON Kernkraft GmbH Mika Anttonen Rami Vuola Matti Putkonen Mauri Pekkarinen Asiakkaan rooli ja kehittämisen haasteet sähkömarkkinalla Energiajohtaja Antti Koskelainen, Outokumpu Oyj Energiapaletin ja energiapolitiikan yhteensovittaminen Hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen, ST1 Kuinka näissä olosuhteissa tuotetaan ja investoidaan kannattavasti Toimitusjohtaja Rami Vuola, EPV Energia Oy Paneelikeskustelu Suomen energiapolitiikka ja markkinakehitys Matti Putkonen, vaalityömies, Perussuomalaiset Mauri Pekkarinen, kansanedustaja, Keskusta Miapetra Kumpula-Natri, kansanedustaja, Sosialidemokraatit Oras Tynkkynen, kansanedustaja, Vihreät Miapetra Kumpula-Natri Oras Tynkkynen Seminaarin osallistumismaksu: 590 /hlö + alv 23 % Hintaan sisältyy seminaariohjelma, -materiaali, tarjoilut sekä buffet. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Puh , sähköposti berita.korhonen@energiakolmio.fi Ilmoittautumislomakkeen löydät myös osoitteesta -> Sähkömarkkinat Muutokset mahdollisia
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotTuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011
TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,
LisätiedotSTY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
LisätiedotTuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke
TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia
LisätiedotSähkövisiointia vuoteen 2030
Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotSähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus
Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto
LisätiedotFortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi
Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen
LisätiedotMiten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030
Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan
LisätiedotVN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN
VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-
LisätiedotJoustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotIlmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?
Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous
LisätiedotKestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
LisätiedotMiten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020
Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
LisätiedotEnergia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto
Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp
Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Jari Suominen Hallituksen puheenjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 10.3.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotSähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016
Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat
LisätiedotMauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?
Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus
LisätiedotTarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat
Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät
LisätiedotVähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)
Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi
LisätiedotEU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma
EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta
LisätiedotMiltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää?
Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää? 16.3.2017 Hiilitiedon seminaari Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Tapahtunut paljon viimeisen 10 vuoden aikana Vuonna 2007
LisätiedotUutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy
Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian
LisätiedotEnergiamurros - Energiasta ja CO2
Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia
LisätiedotKivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
LisätiedotKysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen
Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotHiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet
Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen
LisätiedotPÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009
PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto
LisätiedotEnergia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta
Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita
LisätiedotEU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.
. EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke
LisätiedotEnergiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009
Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2
LisätiedotKohti päästöttömiä energiajärjestelmiä
Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä
LisätiedotSuomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia
Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan
LisätiedotEnergiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet. Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola
Energiatehokkaan korjausrakentamisen hankintojen kompastuskivet Lahden Tilakeskus Kiinteistöpäällikkö Jouni Arola Henkilöstön määrä 35 Tilakanta (oma ja vuokrattu yht.) 453 000 m 2 TA 2014 Liikevaihto
LisätiedotLisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja
Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo
LisätiedotSäätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle. Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Säätövoimaa tulevaisuuden sähkömarkkinalle Klaus Känsälä, VTT & Kalle Hammar, Rejlers Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Sähkönjakelu muutoksessa Sähköä käytetään uusilla tavoilla mm. lämpöpumpuissa ja
LisätiedotSähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki
Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotPienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset
Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää
LisätiedotKatsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy
Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy 01/04/2019 Footertext 2 PÄÄSTÖMARKKINAT GLOBAALISTI Lähde: International Carbon Action Partnership, emission trading worldwide
LisätiedotEnergiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,
Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun
LisätiedotSähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa
Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta
LisätiedotEuroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014
Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen
LisätiedotPuhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle
Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen
LisätiedotFortumin energiamarkkinakatsaus Keilaniemi
Fortumin energiamarkkinakatsaus Keilaniemi 27.5.29 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading Timo Liiri Asiakkuuspäällikkö Fortum Markets 27/5/29 1 Energiamarkkinakatsauksen
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotKapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma
1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13
LisätiedotEnergiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan
Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan globaalisti ja Suomessa Aurinkoenergiaseminaari 11.2.2013, Wanha Satama Petra Lundström Vice President, Solar Business Development, Fortum Oyj Sisältö
LisätiedotTuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1
Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen
LisätiedotENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki
ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden
LisätiedotFingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015
Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden
LisätiedotTuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting
Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotKaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?
Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.
LisätiedotPVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen
PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp
Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 16.2.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön kulutuksesta
LisätiedotTUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013
1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista
LisätiedotFortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
LisätiedotEnergiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli
Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus
LisätiedotSähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat
Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030
LisätiedotAURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org
LisätiedotKansallinen energiaja ilmastostrategia
Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin
LisätiedotKohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa
Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat
LisätiedotYrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala
Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin
LisätiedotRakennusten energiahuollon näkymiä
Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu
Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden
LisätiedotUuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle
Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset
LisätiedotAjankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä
Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet
LisätiedotTUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011
TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-
LisätiedotEnergiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto
Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa
LisätiedotKohti puhdasta kotimaista energiaa
Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
LisätiedotSuomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen
Suomi ja EU kohti uusia energiavaihtoehtoja miten polttokennot sopivat tähän kehitykseen Tekes Polttokennot vuosiseminaari 2011 13.9.2011 Hanasaari Petteri Kuuva Agenda Suomen ilmasto- ja energiastrategiat
LisätiedotTuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015
Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset
LisätiedotSuomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko
Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet
LisätiedotTuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä
Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa
LisätiedotEnergia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen
Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen
LisätiedotEU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.
EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan
LisätiedotAurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä
Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000
LisätiedotSähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio
Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.
LisätiedotLuku 3 Sähkömarkkinat
Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut
LisätiedotTuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy
Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja
LisätiedotVacon puhtaan teknologian puolesta
Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.
LisätiedotEU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä
EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen
LisätiedotTUOMAS VANHANEN. @ Tu m u Va n h a n e n
TUOMAS VANHANEN KUKA Tu o m a s Tu m u Vanhanen Energiatekniikan DI Energialähettiläs Blogi: tuomasvanhanen.fi TEEMAT Kuka Halpaa öljyä Energian kulutus kasvaa Ilmastonmuutos ohjaa energiapolitiikkaa Älykäs
LisätiedotSiikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen
Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26
LisätiedotSuomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki
Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus
LisätiedotEnergiapoliittisia linjauksia
Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia
Lisätiedot-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten
Lisätiedot- Tuulivoimatuotannon edellytykset
BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu
LisätiedotPrimäärienergian kulutus 2010
Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan
LisätiedotTUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa
TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys
LisätiedotSuomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto
Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava
LisätiedotEnergiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013
Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20
Lisätiedot