TIETOJA VUODELTA 2005

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2005

2 TIETOJA VUODELTA 2005 Liikevaihto 130,5 M Liikevoitto 33,4 M Investoinnit 17,8 M Sijoitetun pääoman tuotto 15,9 % Käyttökate 34,8 % Omavaraisuusaste (ei sisällä liittymismaksuja) 47,7 % Liikevaihto/henkilö 0,405 M Nettotulos/henkilö 0,104 M Henkilökunta 322 Asiakkaat Sähkönmyyntiasiakkaat (Oulun Sähkönmyynti Oy) Sähkönsiirtoasiakkaat omassa verkossa Kaukolämpö Höyry 4 2

3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4 ENERGIAN TUOTANTO JA KAUKOLÄMPÖ 6 ENERGIAKAUPPA 8 SÄHKÖN SIIRTO JA JAKELU 10 YRITYSPALVELUT 12 HENKILÖSTÖ TOIMIKUNTA 15 ENERGIALAUTA KUNNANTOIMINTAKERTOMUS 16 TULOSLASKELMA 21 TASE 22 RAHOITUSLASKELMA 24 YHTEENVETO 25 SÄHKÖVERKKOLIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA 26 SÄHKÖVERKKOLIIKETOIMINNAN TASE 27 MUUT SÄHKÖLIIKETOIMINNOT TULOSLASKELMA 29 MUUT SÄHKÖLIIKETOIMINNOT TASE 29 SUMMARY

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Sähkömarkkinoiden avaamisen tavoitteena oli kilpailun avulla laskea sähkön hintaa ja tehostaa alan yritysten toimintaa. Sähkön hintaan vaikuttavat monet tekijät, joten hinnanlaskutavoitteen toteutumista on vaikea arvioida. Toiminnan tehostamiseen, tuloksen tekemiseen ja yrityksen arvon kasvattamiseen yritykset ovat kiinnittäneet entistä enemmän huomiota. Siten sähkömarkkinoiden avautuminen on tuonut mukanaan monta myönteistä seikkaa, mutta samalla on jäänyt vähemmälle se yhteiskunnallinen vastuu, jota yritykset kantoivat aikaisemmassa, kansallisista sähkömarkkinoista huolehtivassa energia-alan ympäristössä. Tänä päivänä ympäristö- ja yritysvastuuraportteja tehdään ehkä enemmän kuin aikaisemmin, mutta yritysten yhteiskuntavastuun kantaminen tahtoo unohtua. Kuluvan vuoden alussa nähtiin, vaikka todellista kriisiä ei edes vielä ollut, miten kansallinen itsekkyys tuli esiin pakkasen paukkuessa yli 25 asteen. Naapurimaat rajoittivat toimituksiaan maahamme, ja meillä oltiin hetkittäin huolissaan sähkön riittävyydestä. Vaikka sähköpula sinänsä vältettiin, sähkön markkinahinta Suomen alueella nousi kohtuuttoman korkeaksi. Suomi oli siirtynyt sähkön netto-ostajaksi, eivätkä energiayrityksemme olleet varautuneet oman tuotannon riittävän nopeaan käynnistämiseen tuonnin tyrehtyessä. Aikaisemmin perusvoimaan luetun hiililauhdetuotannon todettiinkin nyt olevan vain huippuvoimaa. Hyvää huippuvoimaa se ei ole, sillä sen käynnistäminen kestää useita vuorokausia. Kansallisesta energiaomavaraisuudesta huolehtimisen lisäksi alueellisten energiayritysten tulee itse hallita alueellaan olevia energiavoimavaroja. Pohjois-Suomen vesivoima on suurelta osin toisaalla kotipaikkaansa pitävien suomalaisten yritysten omistamaa. Muut käytettävissä olevat alueelliset energiavoimavarat tulisi pitää vahvasti pohjoissuomalaisessa omistuksessa. Meillä on vesivoiman lisäksi turvetta, puuta, tuulta ja jätettä. Näiden 4

5 voimavarojen, erityisesti turpeen, käytöstä tulee voida päättää Pohjois-Suomessa, ja turpeen taloudellista käyttöä tulisi tukea jo alueellisen huoltovarmuuden turvaamiseksi. Energiasta puhuttaessa puhutaan yleensä vain sähköenergian hinnasta ja sen kilpailuttamisesta. Unohdetaan energia-alan kokonaisuus, polttoaineet, sähkön ja lämmön tuotanto, sähkön siirto ja kaukolämpö. Oulun Energia kantaa vastuuta koko energia-alan toimintoketjusta. Se käyttää alueen voimavaroja, vettä, tuulta, puuta ja turvetta, ja luo siten työpaikkoja alueelleen. Sen sähkönsiirtohinnat ja kaukolämmön kuluttajahinnat ovat yhdet maan halvimmista ja laatu molemmissa huippuluokkaa. Siten Oulun Energia luo alueen elinkeinoelämälle ja asukkaille laadukkaat ja edulliset energiapalvelut. Sähkön siirron monopoliasemaa ja kaukolämmön määräävää markkina-asemaa Oulun Energia ei käytä hyväkseen hinnoittelussaan. Sähkön tuotannossa ja kaupassa, jotka ovat avoimet kilpailulle, Oulun Energia pyrkii toimimaan markkinaehtoisesti ja siten, että se saavuttaa omistajan asettamat taloudelliset tavoitteet. Kertomusvuonna tarkistettiin Oulun kaupungin koko energia-alan strategia, jossa keskustelua aiheutti hallintamalli. Kaupunginvaltuusto hyväksyi kuluvan vuoden helmikuussa strategian, joka edellyttää energia-alaa johdettavan yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena. Tavoitteena on vastata tuleviin kansainvälisten yhtiöiden haasteisiin kokoamalla yhteen kaupungin kaikki energia-alan voimavarat. Oulun Energia mukautti vuoden 2005 tuotantoa onnistuneesti päästökaupan mukanaan tuomaan uuteen tilanteeseen. Vuoden taloudellinen tulos parani edelleen hyvästä edellisvuoden tuloksesta ja ylitti omistajan Oulun Energialle asettamat tavoitteet. Sähköntuotannon tuotolla on Oulun Energian tuloksen kannalta entistä suurempi merkitys. Useista epävarmuustekijöistä huolimatta kuluvan vuoden taloudelliset näkymät ovat edelleen hyvät. Haluan lämpimästi kiittää henkilökuntaamme ja muita sidosryhmiämme tuloksellisesta vuodesta

6 ENERGIAN- TUOTANTO JA KAUKOLÄMPÖ Markkinasähkö 37% Toppila 44% Osuussähkö 10% Merikoski 9% SÄHKÖN HANKINTA GWh Toppila 96% PÄÄSTÖKAUPPA ALKOI Vuoden 2005 alussa käynnistynyt päästökauppa vaikutti merkittävästi Oulun Energian tuotantoon. Hiljaisen alun jälkeen päästöoikeuksien hintataso kohosi yli kahteenkymmeneen euroon hiilidioksiditonnilta. Hinnat pysyivät tällä tasolla koko loppuvuoden ja kävivät hetkellisesti jopa 30 eurossa/tonni. Tämän lisäksi sähkön markkinahinta oli syksyyn asti niin alhainen, että lauhdesähköä ei kannattanut turpeella tuottaa. Loppuvuodesta sähkön markkinahinta oli yli 40 euroa megawattitunnilta ja Oulun Energia käynnisti oman lauhdetuotantonsa. Turvetuotannon kannalta vuosi 2005 oli Pohjois-Suomessa keskimääräistä parempi, ja alan yritykset saavuttivat tuotantotavoitteensa loppukesän sateista huolimatta. Kesällä 2004 syntynyt vaje on niin suuri että, turvetuottajat eivät täysin pystyneet täyttämään ylivuotisia varastojaan. TUOTANTO PIENENI Lämmöntarveluku oli 5,3 prosenttia edellisvuotta ja 10,1 prosenttia vuosien keskiarvoa alhaisempi. Tästä johtuen kaukolämmön tarve väheni edelliseen vuoteen nähden 2,4 prosenttia, eikä uusien kaukolämpöliittyjien määrä riittänyt kompensoimaan lämmintä säätä. Kaukolämpöä tuotettiin Toppilassa gigawattituntia, joka oli 96 prosenttia kaikesta tuotetusta kaukolämmöstä ja 2 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Markkinatilanteesta johtuen Toppila 1 -voimalaitos seisoi yli kuusi kuukautta, mikä oli yksikön pisin yhtäjaksoinen seisokki vuoden 1996 jälkeen. Toppilan sähköntuotanto laski vuodesta 2004 noin 25 prosenttia. Muutamaan edelliseen vuoteen verrattuna sähkön tuotanto oli noin kolmanneksen pienempi. Osto 3% Lämpökeskukset ja huippukattilat 1% Öljy 1% Biokaasu alle 1% Puu 17% LÄMMÖN HANKINTA GWh Turve 82% POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ GWh POLTTOAINEIDEN KÄYTTÖ Puuta ja turvetta käytettiin yhteensä gigawattituntia, noin 21 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Puun käyttö lisääntyi noin 4 prosenttia, ja sen osuus polttoaineista oli 17 prosenttia. Metsähakkeen osuus puumäärästä oli 20 prosenttia. Ruokohelpeä poltettiin Toppilassa lähinnä kokeilumielessä noin 2 gigawattituntia. Kiimingin uudessa biokattilassa puusta ja turpeesta käytettiin noin 9 gigawattituntia. Lähinnä leudosta vuodesta johtuen öljyn osuus putosi edellisestä vuodesta neljänneksellä noin yhteen prosenttiin polttoaineiden käytöstä. Kaatopaikkakaasun käyttö höyryntuotannossa Oulun yliopistolliselle sairaalalle ja Oulun Keskuspesula Oy:lle pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 14 gigawattituntia. 6

7 KAUKOLÄMMÖN MYYNTI GWh KAUKOLÄMPÖINVESTOINNIT M KAUKOLÄMPÖVERKON RAKENTAMINEN m Oulun Energian tavoite on kasvattaa puupolttoaineiden ja muiden biopolttoaineiden osuutta tuotannossaan. Vuoden aikana tehtiinkin Biowatti Oy:n kanssa sopimus, jolla metsähakeasemien avulla pyritään lisäämään suoraan metsästä saatavan puun määrää ja pitämään sen hinta kilpailukykyisenä. Tähän asti käytetystä puupolttoaineesta suurin osa on ollut sahojen sivutuotteita. Jatkossa sahojen purut ja kutterit suuntautuvat yhä enenevässä määrin pelletintuotantoon ja ovat siten pois Oulun Energian käytöstä. Lisäksi sahauksen oletetaan hieman vähenevän Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Merikoski tuotti sähköä suunnilleen keskivesivuoden verran, 186 gigawattituntia, joka on noin 27 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden kaikkien aikojen tuotantoennätys. KAUKOLÄMMÖLLE LISÄÄ ASIAKKAITA OULUSTA JA OULUNSALOSTA Uusia kaukolämpöasiakkaita liitettiin verkkoon Oulun alueella ennätykselliset 310. Kaikkiaan kaukolämpöasiakkaita oli vuoden lopussa Vuodenvaihteessa Oulun Energia osti Oulunsalon kunnan kaukolämpöliiketoiminnan, ja Oulunsalon kaukolämpöverkko ja lämpökeskukset siirtyivät Oulun Energian omistukseen. Kaupan myötä Oulunsalon noin kaksisataa kaukolämpöasiakasta siirtyi suoraan Oulun Energian asiakkaiksi. Kaukolämmön myyntimäärään kaupalla ei ollut vaikutusta, koska Oulun Energia myi aikaisemmin kaukolämmön tukkuna Oulunsalon kunnalle. Kaukolämmön hintaa Oulun Energia korotti 4,5 prosenttia vuoden 2005 alusta. Korotuksen jälkeenkin kaukolämmön hinta Oulussa on erittäin kilpailukykyinen sekä muihin lämmitysmuotoihin että suuriin kaupunkeihin verrattuna. Oulun Energia rakennutti kaukolämpöverkkoa noin 20 kilometriä, mikä on samaa tasoa kuin edellisinä vuosina. Investointikustannukset olivat 3,5 miljoonaa euroa. Suurimpia yksittäisiä rakennuskohteita olivat Kuivasranta ja Kynsilehto. Siirtolinjalla Rajakylä Kuivasranta liitettiin Kuivasrannan alue kaukolämmön runkoverkkoon. Kaikkiaan kaukolämpöverkon pituus oli vuoden lopussa 489 kilometriä. Oulunsalon kaukolämpöverkon oston myötä verkoston pituus kasvoi tammikuun 2006 alussa noin 17 kilometrillä. LISÄÄ TUOTANTOKAPASITEETTIA Vuoden 2005 lopulla Oulun Energia käynnisti Kemira Oyj:n kanssa energiantuotantoyhteistyön Pohjolan Voima Oy:n perustamassa Laanilan Voima Oy:ssä. Jatkossa yhteistyö antaa Oulun Energialle mahdollisuuksia monipuolistaa tuotantoaan esim. jätteiden energiahyötykäytöllä ja vahvistaa kaukolämpökapasiteettia. Vasaraperälle rakennettiin uusi vara- ja huippulämpökeskus ja Toppilan voimalaitoksella uusittiin vuonna 1976 rakennettu öljykäyttöinen varakattila. Toppilan voimalaitosten tuhkanpurkujärjestelmä uusittiin ja siten vähennettiin merkittävästi tuhkankuljetusautojen lastauksessa syntyvää pölyämistä voimalaitosalueella ja lähiympäristössä. 7

8 ENERGIAKAUPPA SÄHKÖMARKKINAT Vuoden 2005 alussa voimaan tulleen päästökauppalain seurauksena syntyi sähkönhintaan vaikuttava uusi hyödykemarkkina. Päästökaupan vaikutukset sähkömarkkinoilla olivat ennakoitavissa, mutta päästöoikeuden hintakehitys yllätti markkinoiden odotukset. Ennakoitua korkeampi päästöoikeuden hinta nosti sähkön spot-hintaa ja johti edelleen sähköjohdannaisten kallistumiseen ilman, että sähköntuotannon kustannuksissa tapahtui välittömästi merkittävää muutosta. SÄHKÖN HINTA Pohjoismaisen sähköpörssin kaupankäyntivolyymit kasvoivat vuoden aikana. Tulevaisuudessa energiayhtiöiden kannalta erityisesti päästöoikeuskaupan likviditeetin kasvu on tärkeää. Sähkönhinnan nousu oli vuoden aikana merkittävä. Spothinta nousi vuoden alun 23 euroa/megawattitunti -tasosta vuoden lopun 35 euroa/megawattitunti -tasoon. Kuvaavaa markkinoiden kehitykselle oli myös vuoden 2006 vuosituotteen yli neljänkymmenen prosentin hinnannousu vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Sähkön hintakehitystä leimasi myös sähkönhinnan ja päästöoikeuden hinnan vahva korrelaatio. Päästökaupasta muodostui vesivoiman tuotannon vuosivaihtelujen ohella toinen voimakkaasti sähkön markkinahintaa ohjaava tekijä. MUUTOKSIA SÄHKÖKAUPASSA Oulun Energia toimi pääosan vuotta sähkömarkkinoilla tasevastaavana sähkömarkkinaosapuolena. Lokakuusta alkaen Oulun Energian avoin sähköntoimittaja on ollut PVO-Pool Oy. Omien ja osakkuusvoimalaitosten tuotannot ovat osa PVO-Poolin tasetta samoin kuin Oulun Energian avoin toimitus Oulun Sähkönmyynti Oy:lle. Vuoden alkupuolella Oulun Energia liittyi sähköpörssi Nord Poolin päästöoikeuskaupan jäseneksi. Päästöoikeuskauppaa on käyty päästötaseen hallinnoimiseksi sähköntuotantomäärien vaihdellessa vuoden aikana. Vuoden 2005 sähkönhankinta oli gigawattituntia. Toppilan voimalaitoksen ja osakkuusvoimalaitosten lauhdevoimantuotanto jäi pohjoismaisesta vesitilanteesta ja päästökaupasta johtuen vähäiseksi. Tämän seurauksena markkinasähkön ja kahdenvälisten ostojen osuus 720 gigawattituntia muodostui sähkönhankinnassa merkittäväksi. Sähköntoimitus Oulun Sähkönmyynti Oy: lle oli gigawattituntia. Oulun Energia osallistui myös sähkön alkuperätodistuksilla käytävään sertifikaattikauppaan. Toppilan voimalaitoksen biomassalla tuotettu sähkö ja Merikosken voimalaitoksen tuotanto on liitetty uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön alkuperätakuutodistusjärjestelmään. Aktiviteetti markkinoilla oli aikaisempia vuosia vähäisempi. 8

9 SÄHKÖPÖRSSIN VUOSITUOTTEEN 2006 HINTAKEHITYS 39,00 37,00 35,00 /MWh 33,00 31, % 29,00 27,00 25, VUODEN 2006 SÄHKÖN JA PÄÄSTÖKAUPAN HINNAN MUUTOKSET VUONNA , ,00 37,00 25 /MWh 35,00 33,00 31, /t 29,00 27, , Sähkön hinta Päästöoikeuden hinta

10 SÄHKÖN SIIRTO JA JAKELU Oulun Energia alensi maaliskuun alussa sähkönsiirtohintojaan noin 10 prosenttia ja sen siirtoasiakkailla on käytössä yhdet Suomen halvimmista siirtohinnoista. Ne ovat kaikissa tuoteryhmissä kolmen halvimman jakeluyrityksen hintojen joukossa. Rakentaminen jatkui vilkkaana Oulun seudulla. Sähköliittymissopimuksia Oulun Energian jakeluverkkoon allekirjoitettiin 619 (646 vuonna 2004). Sähköasiakkaiden lukumäärä oli vuoden lopussa , missä lisäystä edellisvuodesta oli Sähkölämmittäjien nettolisäys oli noin 70, sillä Oulun Energia tarjoaa yleensä uusille alueille pientaloihin kaukolämpöliityntää. Vuosi oli erittäin lauha, ja vilkkaasta rakennustoiminnasta huolimatta sähkön siirto kulutukseen kasvoi vain vajaat kaksi prosenttia ja oli gigawattituntia (1 091 GWh). Sähköliittymien hinnoittelussa otettiin käyttöön Energiamarkkinaviraston päätöksen mukainen vyöhykehinnoittelu. Liittymismaksutuloja kertyi lähes 1,5 miljoonaa euroa. Kesällä otettiin käyttöön uusitut Energiateollisuus ry:n suosittelemat verkkopalveluehdot ja sähköntoimitusehdot, jotka jaettiin kaikille sähkönkäyttäjille. Pientalojen mittaroinnissa siirryttiin käytäntöön, jossa mittaus sijoitetaan tekniseen tilaan tai ulos asennettavaan tonttikeskukseen. INVESTOINNIT EDELLEEN KORKEAT Siirtoverkon puolella aloitettiin Toppilan sähköaseman suunnittelu ja päälaitehankintojen valmistelu. Käyttövarmuuden parantamiseksi Oulunsuun ja Pateniemen sähköasemille hankittiin uusia 110 kv laitteita. Vuonna 2004 käynnistetyn kuntokartoituksen perusteella aloitettiin vanhan avojohtoverkon uusimistyöt pääosin maakaapeleiksi Pateniemen, Karjasillan ja Nokelan kaupunginosissa. Kuntokartoitus kestää kokonaisuudessaan viisi vuotta ja siitä arvioidaan seuraavan huomattavaa avojohtojen lisäkorjaustarvetta vuosikymmenen ajaksi. Jakeluverkon käyttövarmuutta parannettiin rakentamalla neljä erotinasemaa ja varayhteyksiä Kiimingin kunnan suuntaan. Aikaisemmin aloitetut jakeluverkoston rakennustyöt jatkuivat mm. Toppilansaaren, Etu-Lyötyn, Intiön ja Kuivasrannan kaupunginosissa. Kuivasjärven sähköaseman liittämisen aiheuttamat keskijänniteverkon muutostyöt vanhalla Kuivasjärven kaava-alueella saatettiin loppuun. Ruskonniityn alueen katusaneerausten yhteydessä jatkettiin johtoverkon uusimista. Kiimingissä uudisrakentaminen keskittyi Jäälissä tehtyjen täydentävien töiden lisäksi kaava-alueiden ulkopuolelle tulleiden kiinteistöjen sähköistämiseen sekä varayhteyksien vahvistamiseen. 10

11 INVESTOINNIT M UUDET SÄHKÖLIITTYMÄT ,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 Suunniteltujen keskeytysten yhteenlaskettu kestoaika h/asiakas Häiriö keskeytysten yhteenlaskettu kestoaika h/asiakas ASIAKKAILLE SIIRRETYN SÄHKÖN MÄÄRÄ GWh JA 20 kv:n KESKEYTYSTEN KESKIMÄÄRÄINEN KESTOIAIKA h/asiakas Loppuvuodesta alkoivat verkon uudisrakennustyöt Talvikankaan toisen rakennusvaiheen alueella ja Metsokankaalla. Näiden molempien töiden aloitus viivästyi suunnitellusta katurakennustöiden viivästymisen vuoksi, ja budjetoitua suurempi osa töistä ajoittuu vuoden 2006 puolelle. Verkkotoiminnan kokonaisinvestoinnit olivat 5,9 miljoonaa euroa (6,9 M ). Käyttö- ja kunnossapitokulut olivat 8,1 miljoonaa euroa, josta kantaverkkomaksujen ja siirtohäviöiden osuus oli 3,5 miljoonaa euroa (3,2 M ). HÄIRIÖTÖNTÄ SÄHKÖÄ Sähkönjakelun keskimääräinen katkosaika pieneni edellisvuodesta. Laajempia häiriöitä oli vuoden aikana vain yksi, jonka aiheutti myrskyn voimakkuudella puhaltanut tuuli syyskuun loppupuolella. Silloinkin pisimmät katkosajat jäivät muutamaan tuntiin. URAKOINNIN MONIPUOLISTA OSAAMISTA Laajaa ammattitaitoa hyödynnettiin omien verkostotöiden lisäksi ulkopuolisiin urakointikohteisiin. Oulun kaupungin katuvalaistuksen ja liikennevalojen rakentamis-, huolto- ja kunnossapitotyöt, kaupungin tilapalvelun kiinteistöjen uudisrakennusten sähköistys- ja nykyisten kiinteistöjen sähköhuoltotyöt jatkuivat. Rautaruukki Oyj:lle urakoitiin Raahen tehtaiden sintraamon työsähköjakelun uusiminen ja ulkoalueiden sähköistys- ja valaistuksen lisäys- ja saneeraustyöt. Senaattikiinteistöille tehtiin Oulun yliopistolla muuntamosaneeraus- ja aluekaapelointitöitä. Tiehallinnon kanssa solmittiin Sähköasioiden Isännöintipalvelusopimus vuosille Isännöintinä hoidettiin Tiehallinnolle tievalaistustyöt Oulun läänin alueella. Vattenfall Oy:lle aloitetut urakkatyöt jatkuivat yhtiön Pattijoen piirin alueella. Kiimingin, Kempeleen ja Ylikiimingin kunnille suoritettiin tie- ja katuvalaistuksen hoito- ja kunnossapitotöitä. AMMATTITAITO KILPAILUKYVYN AVAIN Henkilökunnan ammattitaidon ylläpitämiseen ja lisäämiseen panostettiin sähkön siirto ja jakelu liiketoimintayksikössä aiempien vuosien tapaan. Vuoden 2005 aikana suoritti yksitoista henkilöä sähkölaitosasentajan tutkinnon. Kolme henkilöä jatkaa sähköasentajan perustutkintoon tähtäävää oppisopimuskoulutusta. Koko henkilökunnalle järjestettiin ammatillista ja työ- ja liikenneturvallisuuden parantamiseen sekä ympäristökysymyksiin liittyvää koulutusta. Toimintajärjestelmän käyttöönottokoulutus toteutettiin laaditun suunnitelman mukaisesti koko henkilöstölle, ja verkkotietojärjestelmän käyttökoulutus mestareille ja päivystäville asentajille jatkui. Vuoden aikana yksikkö tarjosi ammattikoululaisten työssäoppimisjaksoille kaikkiaan kuusitoista harjoittelupaikkaa. MATERIAALIEN KÄSITTELYÄ TEHOSTETTIIN Erityistä huomiota kiinnitettiin materiaalilogistiikan kustannustehokkuuteen. Noin 70 prosenttia materiaalitoimituksista tilattiin kohdennettuina suoraan nimetyille projekteille, jolloin säästettiin materiaalin ja dokumenttien käsittelykustannuksissa. Tavoite oli osana tulospalkkausjärjestelmää. Urakoinnin yksikköhintaista toimintamallia kehitettiin edelleen mm. siten, että pienliittymäasennuksien tilaukset ohjattiin suoraan vastuulliselle asentajalle. 11

12 YRITYSPALVELUT TUKITOIMINNOT LIIKETOIMINTAYKSIKKÖJEN PALVELUJENTUOTTAJANA Kertomusvuoden aikana yrityspalveluyksikkö tuotti Oulun Energian muille liiketoimintayksiköille laatu- ja ympäristöpalveluja, atkja mikrotukipalveluja, henkilöstö-, hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä Energiatalon kiinteistö- ja kuljetuspalvelut. Tärkeimmät laatuun ja ympäristöön liittyvät tehtävät olivat ulkoisten ja sertifi kaattien mukaisten sisäisten auditointien koordinointi ja viranomaisyhteistyö. Oulun Energian Internet-sivujen uusimisen yhteydessä ympäristöraportti julkaistiin nettiversiona yleisön tutustuttavaksi. Merkittävä oululaisen teollisuuden yhteistyöhanke käynnistyi Oulun Energian aloittaessa yhdessä Stora Enso Oyj:n ja Kemira Oyj:n kanssa pilottihankkeen, jossa Oulun kaupungin alueella olevan Kalimenvaaran vanha maa-ainesten ottopaikka maisemoidaan voimalaitostuhkalla. Tavoitteena on pilottikohteeseen sijoitettavan tuhkan ympäristövaikutusten seurannan perusteella löytää pitkän aikavälin ratkaisu Oulun seudun energialaitosten tuhkien sijoituspaikkaan ja tapaan. Tuhkan toimitukset alueelle käynnistyivät syyskuussa Merikosken kalatien tarkkailutila pidettiin kaupungin 400-vuotisjuhlavuoden kunniaksi avoinna kesäajan ja se keräsi noin asiasta kiinnostunutta kävijää. Tulevana kesänä kalatieakkuna avataan Oulun Energian Internet-sivuille. Atk- ja mikrotukipalveluissa keskityttiin tietoturvallisuuden parantamiseen. Keväällä valmistui tietoturvaohjeistus, ja jokainen Oulun Energian työntekijä allekirjoitti tietoturvasitoumuksen. Vuoden loppupuolella päivitettiin opinnäytetyönä Oulun Energian tietohallintastrategia. Sähköverkkojen ylläpitojärjestelmien varmistukset ja palvelimet uusittiin vastaamaan tämän päivän tarpeita. Kiinteistöturvallisuuden parantamiseksi ja ilkivallan vähentämiseksi Oulun Energia käynnisti turvakameroiden hankinnan eri puolilla kaupunkia omistamiinsa muuntamo- ym. kiinteistöihin. Oulun Energian ulkoiseen ammatilliseen koulutukseen käytettiin noin euroa työntekijää kohden. Sisäinen koulutus keskittyi työturvallisuus-, tieturva- ja tulityökorttikoulutukseen sekä ensiapukertauskursseihin. Oppisopimussuhteisia henkilöitä oli Oulun Energian palveluksessa yhteensä 23, joista 7 tuotannossa ja kaukolämmössä ja 16 sähkön siirrossa ja jakelussa. Oman työn ohella tutkintoon opiskeli kahdeksan henkilöä, joista insinööriksi valmistui kuusi. Kaupungin keskitetty koulutus jatkui esimiestasolla johtamis- ja strategiakoulutuksena kohderyhminä työnjohto ja mestaritaso. TYÖHYVINVOINTI JA TYÖTERVEYSHUOLTO Yhteistyö Oulun Työterveyden kanssa työhyvinvointi- ja työterveysasioissa jatkui. Lakisääteiset terveystarkastukset tehtiin sähkön siirto ja jakelu -liiketoimessa ja yrityspalveluyksiköissä. Terveydellisistä syistä johtuvat poissaolot lisääntyivät edellisestä vuodesta selvästi, mutta työtapaturmista johtuvien poissaolojen määrä puolittui. Oulun Energiassa liiketoiminnoittain tehtävissä työsuojelusuunnitelmissa pyritään ennakoimaan työyhteisöön liittyviä ongelmia ja esittämään keinoja niiden ratkaisemiseksi. HARRASTUS- JA VIRKISTYSTOIMINTA Vireä harrastus- ja virkistystoiminta keräsi viime vuonna yhteensä yli 3000 osallistujaa noin 30 erilaiseen tapahtumaan ja kulttuuritai liikuntatilaisuuteen. Kaupungin henkilökunnan virkistystoimintaan varaamien määrärahojen ja tilaisuuksien lisäksi Oulun Energia tarjosi henkilökunnalleen pääsylippuja paikallisten urheiluseurojen kilpailutapahtumiin. Urheilu- ja virkistystoimikuntaan ovat kuuluneet Sirpa Aula, Eila Rasmus, Veli Pyykönen, Erkki Latola, Antti Matikainen ja Tuomo Rounioja. Toimikunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. HENKILÖSTÖ JA KOULUTUS Vuoden lopussa Oulun Energian palveluksessa oli 322 (336) henkilöä, joista vakinaisia kuukausipalkkaisia oli 118 (126) ja tuntipalkkaisia 161 (165). Määräaikaisessa työsuhteessa oli 43 (42) henkilöä. Henkilöstön keski-ikä oli 48,5 (48,6) vuotta. Osa-aikaeläkkeellä oli vuoden lopussa 18 (19) ja vuorotteluvapaata käytti 4 (3) henkilöä. 12

13 13

14 14

15 HENKILÖSTÖ- TOIMIKUNTA HENKILÖSTÖTOIMIKUNTA 2005 VARSINAINEN JÄSEN Työnantajan edustajat: Tapani Kurkela, puheenjohtaja Tuomo Rounioja Jukka Salovaara Antti Timonen Timo Heiskari Työntekijöiden edustajat: Jussi Leinonen Jorma Hanhela Ritva Jokela Veikko Koivikko Hannu Yrjänäinen Henkilökunnan edustajat johtoryhmästä Jarmo Meriläinen, varapuheenjohtaja Olavi Pekkala VARAJÄSEN Jukka Salovaara Kirsi Ahlqvist Arto Kallio Osmo Salmisto Arto Sutinen Jarmo Meriläinen Kalle Sevander Sirpa Junttila Esa Peura Vesa Parviainen Päivi Pekkarinen Kalle Sevander Lisäksi henkilöstötoimikunnan kokouksiin ovat osallistuneet työyhteisön kehittäjä Sirpa Aula ja tarvittaessa työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja. Henkilöstötoimikunnan sihteerinä toimii Maisa Ilvesviita. Henkilöstötoimikunta kokoontui kertomusvuoden aikana yksitoista kertaa ja asiakohtia pöytäkirjoihin kirjattiin

16 ENERGIALAUTA KUNNAN TOIMINTAKERTOMUS ENERGIALAUTAKUNTA 2005 VARSINAINEN JÄSEN Martti Turkka, pj. Pekka Heikkilä, varapj. Veijo Keränen Pirjo Käyhkö Jaana Manninen Lippo Mikola Sirkka-Liisa Myllylä Heikki Ojala Oili Puurunen Mervi Tervo Leena Yliniemi Reijo Sallinen, kh:n edustaja HENKILÖKOHTAINEN VARAJÄSEN Jari-Pekka Raitamaa Timo Heikkilä Matti Luodonpää Tarja Lehto Pia Saarela Pentti Huhtala Tanja Huovinen Kirsti Veikkolainen Liisa Turpeinen Outi Hägglund Janne Knuutinen Raimo Kuismin, kh:n varaedustaja Esittelijänä energialautakunnan kokouksissa toimii Tapani Kurkela ja sihteerinä Maisa Ilvesviita. YLEISTÄ Nelivuotiskaudelle valitun energialautakunnan jäsenmäärä kasvoi seitsemästä yhteentoista. Samalla lautakunta uusiutui siten, että vain yksi edellisen lautakunnan jäsenistä jatkaa nykyisessä lautakunnassa. Heti toimintakautensa ensimmäisenä vuonna uusiutunut lautakunta joutui ottamaan kantaa Oulun kaupungin koko energiatoimialaa koskevaan energiastrategiaan. Oulun kaupungin uusi energiastrategia hyväksyttiin lautakunnassa muilta osin yksimielisesti, mutta hallintamallin osalta mielipiteet jakaantuivat. Jäsenten selvä enemmistö oli kuitenkin sillä kannalla, että Oulun kaupungin koko energia-alaa tulisi johtaa yhtenä kokonaisuutena. ENERGIASTRATEGIAN TAVOITTEITA TOTEUTETTIIN Oulun kaupungin energiastrategia edellyttää polttoainevalikoiman monipuolistamista ja Kioton tuomiin vaatimuksiin varautumista. Siksi Oulun Energia oli vuonna 2005 yhteistyössä rakentamassa puuterminaalien verkkoa maakuntaan. Puun käytön lisäämisen rinnalle Oulun Energia on hakenut mahdollisuutta jätteen energiahyötykäyttöön, johon perustuvalle voimalaitokselle saadun ympäristöluvan käsittely siirtyi tehtyjen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuteen. Energiastrategian mukainen yhteistyö Oulun teollisuuden kanssa aloitettiin Kemira Oyj:n kanssa. Kemira Oyj ulkoisti Oulun tehtaidensa voimantuotannon myymällä sen Pohjolan Voima Oy:n perustamalle tytäryhtiölle Laanilan Voima Oy: lle, jonka osakkeet Kemira Oyj ja Oulun kaupunki/oulun Energia merkitsivät puoleksi. Mahdollisen jätteenpolttoon perustuvan voimalaitoksen toteuttaa Laanilan Voima Oy. Oulun Energia on vuodesta 2000 toimittanut tukkumyyntinä kaukolämpöä Oulunsalon kaukolämpöverkkoon. Kertomusvuoden lopulla yhteistyötä tiivistettiin ja Oulun Energian osti Oulunsalon kaukolämpöverkon. Käynnistynyt päästökauppa paransi valmisteltavana olevan, Toppila 2 voimalaitoksen hyötysuhdetta parantavan savukaasulauhduttimen hankinnan kannattavuutta. Päätös tästä hankinnasta siirtyi seuraavalle vuodelle. Yhteistyötä PVO-ryhmän kanssa lisättiin siirtämällä energiataseen hallinta PVO-Poolille. Tällä järjestelyllä voidaan tasata päivittäisen sähkönhankinnan vaihteluita yhteistyössä muiden Pohjolan Voima Oy:n osakkaiden kanssa ja säästetään kustannuksia. Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n osakkaana Oulun Energia hankki pienen määrän Tornion Voima Oy:n osakkeita, mikä mahdollistaa osuussähkön saannin Tornioon Outokumpu Oy:n alueelle rakennettavasta voimalaitoksesta. 16

17 Istumassa vasemmalta Jaana Manninen, Leena Yliniemi, Sirkka-Liisa Myllylä, Martti Turkka (pj.), Mervi Tervo, Pirjo Käyhkö ja Oili Puurunen. Takana vasemmalta Tapani Kurkela, Pekka Heikkilä (varapj.), Heikki Ojala, Veijo Keinänen, Maisa Ilvesviita ja Lippo Mikola. TUOTANTOTAVOITTEET MUUTTUIVAT, TULOS HYVÄ Sähköntuotanto on entistä merkittävämpi tekijä Oulun Energian tuloksessa. Jos vuoden 2004 tuloksen teki ennätyksellinen sähköntuotanto, niin vuoden 2005 tuotantoa rajoittivat turpeen heikko varastotilanne ja päästöoikeuksien hinnan nousu. Tuotannon mukauttaminen uudessa tilanteessa onnistui Oulun Energialta hyvin, ja Oulun Energian tuotannon tulos oli tuotannon rajoittamisesta huolimatta jopa edellisvuotta parempi. Sähkönsiirtotoiminta ja kaukolämpötoiminta tuottivat Oulun Energialle tulosta edellisten vuosien tapaan. Kaupungin kasvu turvasi näiden molempien liiketoimien tulokset siitä huolimatta, että vuosi 2005 oli poikkeuksellisen lämmin. TULOSTAVOITTEET SAAVUTETTIIN Kaupunginvaltuuston Oulun Energialle vuodelle 2005 asettama tuloutustavoite oli 15,6 miljoonaa euroa. Tuloutusta suoritettiin korkoina 2,4 miljoonaa euroa (2,4 M vuonna 2004), peruspääoman tuottona 8,3 miljoonaa euroa (8,3 M ), ylijäämän tuloutuksena 4,7 miljoonaa euroa (4,7 M ), erillisinä vuokrina 0,2 miljoonaa euroa (0,2 M ) ja arvonlisäveron palautuksina 0,5 miljoonaa euroa (0,5 M ). Tämän lisäksi kaupungin keskushallinto on edellyttänyt toimintavuoden 2005 hyvästä tuloksesta 1,5 miljoonan euron ylimääräisen tuloutuksen. Kokonaistuloutus tulee siten olemaan 17,6 miljoonaa euroa (16,1 M ). Tämän lisäksi Oulun Sähkönmyynti Oy tuloutti Oulun kaupungille korkoina ja pääoman lyhennyksinä 1,7 miljoonaa euroa (1,7 M ). 17

18 LIIKEVAIHTO Vuoden 2005 liikevaihto oli 130,5 miljoonaa euroa (125,4 M ). Sähkön myynnin osuus liikevaihdosta oli 49 prosenttia (53 %), sähkön siirron osuus 13 prosenttia (14 %), kaukolämmön myynnin osuus 27 prosenttia (28 %) ja muun myyntitoiminnan osuus 11 prosenttia (5 %). KULUT JA LIIKEVOITTO Liiketoiminnan kulut pysyivät edellisvuoden tasolla ja olivat 86,6 miljoonaa euroa (86,5 M ). Henkilöstökulut olivat 12,9 miljoonaa euroa (12,8 M ). Henkilöstökuluihin sisältyvät vanhan eläkesäännön mukaisen eläkevarauksen purkaminen sekä maksetut tulospalkkiot. Palvelujen ostot, vuokrat ja muut kulut olivat 8,8 miljoonaa euroa (10,1 M ). Muihin kuluihin sisältyvät myös energiaverot 0,5 miljoonaa euroa (1,9 M ). Liikevoittoa kuvaava liikeylijäämä oli 33,4 miljoonaa euroa (29,8 M ) ja 25,5 prosenttia (23,8 %) liikevaihdosta. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 12,0 miljoonaa euroa (11,5 M ). Poistot on laskettu hankintahintaisista jäännösarvoista kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suositusten mukaisesti. RAHOITUSKULUT JA VOITONJAKO Rahalaitoksille maksettiin korkoja 1,1 miljoonaa euroa (1,2 M ) ja omistajalle peruspääoman tuottoa 8,3 miljoonaa euroa (8,3 M ). Lisäksi tuloksesta maksettiin kaupungille ylijäämän tuloutusta 6,2 miljoonaa euroa (4,7 M ), joka sisältää kaupungin keskusviraston tekemän 1,5 miljoonan euron tuloutustavoitteen lisäyksen. Tilikauden ylijäämä oli 15,7 miljoonaa euroa (13,3 M ), joka esitetään siirrettäväksi Oulun Energian voittovarat tilille. INVESTOINNIT Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 17,8 miljoonaa euroa (22,8 M ). Tuotannon investoinnit olivat 7,1 miljoonaa euroa, sähköverkon investoinnit 5,9 miljoonaa euroa ja kaukolämmön investoinnit 3,5 miljoonaa euroa. Osakkeita tai osuuksia hankittiin 1,2 miljoonalla eurolla. Investointeihin liittyvien aktivoitujen palkkojen osuus oli 0,8 miljoonaa euroa. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Oulun Energia lisäsi voimalaitostensa käyttöä vuodenvaihteessa , ja tuotantorajoitukset tulevat vuonna 2006 olemaan vähäisiä. Tuotannon lisäys ja sähkön markkinahinnan nousu sekä sähkön siirron ja kaukolämmön vakaa kehitys antavat vuodelle 2006 hyvät taloudelliset näkymät. ENERGIALAUTAKUNNAN KOKOUKSET JA KOULUTUS Energialautakunta kokoontui vuonna 2005 kolmetoista kertaa ja käsiteltyjä asioita oli 124. Lautakunnan jäseniä on vuoden aikana osallistunut Oulun Energian jäsenyysorganisaatioiden ajankohtaisseminaareihin. Keväällä lautakunta tutustui Kristiinankaupungin hiilivoimalaitokseen ja Olkiluodon ydinvoimalaitokseen. Syksyllä tutustuttiin Jyväskylän Energia Oy:öön ja sen organisaatioratkaisuihin sekä Vapo Oy:n toimintaan. TARKASTUKSET Oulun Energian tilintarkastajana toimi KPMG Kunta Oy Oulun kaupungin revisiotoimiston avustamana. Sähköturvallisuuden sekä paineastioiden ja myrkyllisten aineiden käytön ja varastoinnin tarkastivat kauppa- ja teollisuusministeriön alainen Turvatekniikkakeskus (TUKES) ja Fimtekno Oy. Sähköverkon rakentamisen osalta varmennustarkastukset suoritettiin itse TUKES:in Oulun Energialle myöntämän oman työn varmennusoikeuden nojalla. Sähköverkon määräaikaistarkastukset suoritti Fimtekno Oy. JÄSENYYDET Energia-alan työnantajayhdistys ry Enerta, Energiateollisuus ry, Nord Pool ASA, Nord Pool Clearing, Pohjois-Suomen Sähkölaitosten Kehittämisyhdistys ry, Puuenergia ry Träenergi rf, RECS Internationalin Suomen ryhmä, Suomalaisen Työn liitto ja Turveteollisuusliitto ry. RAHOITUS Liiketoiminnan kassavarojen muutos oli 15,0 miljoonaa euroa (1,8 M ). Liittymismaksutulot olivat 3,1 miljoonaa euroa (2,9 M ). Pitkäaikaisen vieraan pääoman vähennys oli 3,5 miljoonaa euroa. 18

19 OULUN ENERGIAN ORGANISAATIO ENERGIALAUTAKUNTA TOIMITUSJOHTAJA Tapani Kurkela JOHTAJA (erillistehtävät) Reino Aula BUSINESS CONTROLLER Arto Sutinen JOHDON JA ENERGIA- LAUTAKUNNAN SIHTEERI Maisa Ilvesviita TUOTANTO JA KAUKOLÄMPÖ Jukka Salovaara, johtaja SÄHKÖN SIIRTO JA JAKELU Antti Timonen, johtaja ENERGIAKAUPPA Jouko Isoviita, johtaja HALLINTO JA TALOUS Timo Heiskari, hallintopäällikkö YRITYSPALVELUT Tuomo Rouninoja, yrityspalvelupäällikkö 19

20 20